Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvi­nouma. Osaa­jista on puutet­ta samal­la kun vähem­män koulute­tut eivät löy­dä töitä.

Vuon­na 2016 työt­tömyyspros­ent­ti oli pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa kak­sikym­men­täku­usi ja aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huol­ta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulu­tus­ta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lop­ul­la pelkän kansa- tai perusk­oulun käynei­den kesku­udessa työt­tömyys oli samaa luokkaa kuin aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa nyt. Ovatko työt muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai koulut­ta­mat­tomat huonommiksi?

Ilman toisen asteen koulu­tus­ta jää nyt noin kuu­dennes ikälu­okas­ta. Se on liikaa, mut­ta paljon vähem­män kuin ennen. Jäl­jelle jääneet ovat valikoituneem­pia ja eri­tyis­es­ti työ­nan­ta­jien silmis­sä leimaantuneempia.

Vaik­ka työt ovat muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, jäl­jel­lä on yhä paljon niin hel­posti opit­tavia töitä, että pelkäl­lä perusk­oul­ul­la pitäisi selvitä.

Koulute­tut kuitenkin syr­jäyt­tävät koulut­ta­mat­tomat myös tehtävis­sä, jois­sa koulu­tus­ta ei vält­tämät­tä tarvit­taisi. Tämä koulu­tus­in­flaa­tio on haaskaus­ta maas­sa, jos­sa osaa­jista on pulaa.

On paljon töitä, joi­hin vaa­di­taan use­an vuo­den ammat­ti­tutk­in­to, mut­ta joi­hin opiske­li­joi­ta ote­taan kesätöik­si ilman mitään alan koulu­tus­ta. Eivät he ensim­mäisenä päivänä tietysti ole päte­viä, mut­ta oppi­vat työt nopeasti.

Suorit­ta­mal­la tutkin­non osoit­taa myös kyen­neen­sä suorit­ta­maan tutkin­non. Isoisäni toi­mi säästö­pankin johta­jana takanaan yliopis­to­tutk­in­to klas­sis­es­ta kreikas­ta. Siitä tuskin oli suur­ta käytän­nön hyö­tyä pankki­työssä. Tutkin­non suorit­ta­mi­nen on pelkkänä sovel­tuvu­usko­keena turhan kallis ja aikaa vievä.

= = =

Helsingis­sä on koulu­tus­lau­takun­nan sijas­ta ope­tus­lau­takun­ta, kos­ka vain koiria (ja kuulem­ma aviomiehiä) koulute­taan, mut­ta lap­sia opete­taan. Todel­lisu­udessa opetuk­seen sisäl­tyy paljon ”koulu­tus­ta”, jol­la oppi­laista kouli­taan pitkäjän­teisiä, jär­jestelmäl­lisiä, itsekuri­in kykeneviä ja hyvin käyt­täy­tyviä.  Sik­si merkono­mi ohit­taa perusk­oulu­todis­tuk­sel­la töitä hake­van ja isoisäni men­estyi pankinjohtajana.

Ammat­tiopin­toi­hin kuu­luu paljon myös yleis­sivistävää ja teo­reet­tista ope­tus­ta, jot­ta olisi väylä korkeak­oulu­opin­toi­hin. Tämä on hyvä niiden kannal­ta, jot­ka käyt­tävät väylää korkeak­oului­hin – ja muidenkin kannal­ta ihan elämää ajatellen – mut­ta perin huono niitä ajatellen, joiden opin­not tyssäävät tähän.

Yhdis­tet­tynä koulu­tus­in­flaa­tioon tämä syr­jäyt­tää työelämästä oppimis­vaikeuk­sista kär­siviä, jot­ka oppi­si­vat kyl­lä työtä tekemäl­lä mut­ta eivät kir­jo­ja pänttäämällä.

Tule­vaisu­udessa moni joutuu oppi­maan aikuisiäl­lä uuden ammatin, kos­ka van­ha menee alta pois. Ammat­tia vai­h­ta­va ei tarvitse uud­estaan ”koulu­tus­ta”. Ker­taalleen koulutet­tu­ja aikuisia varten tarvit­taisi­in ope­tus­mod­ule­ja, jois­sa opit­taisi­in uuden ammatin vaa­ti­mat tiedot ja taidot ja vain ne.

Kaikkien pitäisi päivit­tää osaamis­taan jatku­vasti. Parhait­en tämä kävisi työ­paikan tar­joa­mana opetuk­se­na, mut­ta lyhyi­den työ­suhtei­den maail­mas­sa työ­nan­ta­jil­la ei ole tähän riit­täviä kan­nustei­ta. Nehän voivat vahin­gos­sa koulut­taa vaik­ka työvoimaa kil­pail­i­jalleen. Kolmikan­nas­sa voisi­vat mure­htia tätäkin kysymystä.

= = =

Helpo­tus­ta osaamisvi­noumaan saataisi­in, jos töis­sä har­jaan­tuneet siir­ty­i­sivät työu­ral­la eteen­päin ja jät­täi­sivät helpoik­si käyneet työt työu­raansa aloitteleville.

Työn­väl­i­tyk­sessä keski­tytään liikaa etsimään töitä työt­tömille. Pitäisi etsiä parem­pia työ­paikko­ja jo töis­sä oleville.

Tekoä­ly tar­joaisi tähän oivat mah­dol­lisu­udet. Ohjel­ma voisi ver­ra­ta työssä ole­via poten­ti­aal­isi­in työ­paikkoi­hin ja voisi ker­toa sel­l­aisellekin, joka ei ole edes etsimässä uut­ta työ­paikkaa, että aika lähel­lä olisi sin­ulle parem­pi paik­ka, jos­ta saisit 300 €/kk parem­paa liksaa.

Parem­pi urakier­to helpot­taisi työvoima­pu­laa osaamista vaa­tivis­sa tehtävis­sä samal­la kun helpot työt vapau­tu­si­vat niille, joiden osaami­nen ei vielä riitä vaa­ti­vampi­in töihin.

Mon­en nuoren olisi tärkeää saa­da ensim­mäi­nen työ­paik­ka. Työtä tekemäl­lä sekä oppii työssä tarvit­tavia taito­ja että saa sitä vaa­dit­tua ”koulu­tus­ta”.

Ennen yri­tyk­set investoi­vat nuori­in, vaik­ka hei­dän palkkaamisen­sa tuot­tikin aluk­si tap­pi­o­ta. Heistä kuitenkin kehit­tyi taitavia ja tuot­tavia työn­tek­i­jöitä. Lyhyi­den työ­suhtei­den maail­mas­sa ei oikein kan­na­ta olla ensim­mäi­nen työnantaja.

Jos yhteiskun­ta on valmis mak­samaan nuoren koulut­tamis­es­ta oppi­laitok­ses­sa, sen pitäisi olla valmis mak­samaan myös nuoren työssä oppimisesta.

Nuo­ria otet­taisi­in herkem­min töi­hin, jos heille voisi mak­saa pienem­pää palkkaa kuin koke­neem­mille. Korkei­den vuokrien kasvukeskuk­sis­sa pieni­palkkaisen työn tekem­i­nen ei kuitenkaan motivoi taloudel­lis­es­ti. Ihan mität­tömil­lä tuloil­la ei nuorikaan pär­jää. Pitäisi esimerkik­si perus­taa oma koti kaikkine hankintoineen.

Vuo­teen 1975 saak­ka alle 24-vuo­ti­aat mak­soi­vat veroa alem­man asteikon mukaan – hei­hin sovel­let­ti­in yksinäis­inäkin per­hevero­tuk­sen asteikkoa. Voisiko nuo­rille nyt antaa mui­ta anteliaam­man työ­tulovähen­nyk­sen tuke­maan pieni­palkkaisia nuo­ria ja samal­la sal­lit­taisi­in mak­saa heille vähän alem­paa palkkaa?

Lap­sia estetään kiipeämästä katolle pois­ta­mal­la tika­puista alin por­ras. Moni tarvit­see sel­l­aisen päästäk­seen aloit­ta­maan työelämässä.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina

38 vastausta artikkeliin “Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota”

  1. > Jos yhteiskun­ta on valmis mak­samaan nuoren
    > koulut­tamis­es­ta oppi­laitok­ses­sa, sen pitäisi olla
    > valmis mak­samaan myös nuoren työssä oppimisesta.

    Ker­ro se OAJ:lle ja vas­taav­ille ammat­tili­itoille, jot­ka käytän­nössä pyörit­tävät Suomen koulu­tus­bisnestä. Tässä(kin) asi­as­sa val­ta on karan­nut virkami­esten hal­tu­un. — Tämä on erit­täin suuri ongel­ma. — Nykyään kaik­ki sat­sauk­set “koulu­tuk­seen” val­u­vat suo­raan virkami­esten palkka­pus­si­in. Näin ei pitäisi olla. Hyv­in­voin­nin pitää tul­la koulutet­tavien hyväk­si, ei virkamiesten.

  2. “Vielä 1980-luvun lop­ul­la pelkän kansa- tai perusk­oulun käynei­den kesku­udessa työt­tömyys oli samaa luokkaa kuin aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa nyt. Ovatko työt muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai koulut­ta­mat­tomat huonommiksi?”

    80- ja vielä 90-luvul­lakin oli monia töitä, joi­hin voiti­in ottaa kuka vaan sen kum­mem­min ihmettelemät­tä. Ei tarvit­tu lupia ja kort­te­ja ja passe­ja yms. 80-luvul­la oli myös kova pula tek­i­jöistä esim. raken­nusalal­la, palkat saat­toi­vat olla erikoisosaamista vaa­tivis­sa töis­sä todel­la huimat, ja yksi­ty­isas­i­akkaalle ei vält­tämät­tä ollut tar­jol­la kuin har­maa­ta työvoimaa… Aika kul­taa muistot.

  3. Alem­man palkan sijaan voisi tul­la kyseeseen myös kevyem­pi TyEL-mak­su tai siitä kokon­aan vapaut­ta­mi­nen. Sen olisi yksinker­taisem­pi ratkaisu, jol­la olisi sekin etu, että alem­pi palk­ka nuo­rille kuu­lostaa mon­en korvis­sa jonkin­laiselta ikära­sis­mil­ta, kun taas eläke­mak­su­ista ei moni muu pait­si työ­nan­ta­jat pahem­min piittaa.

    1. Kuka mak­saisi sen Tyel-makun vai ajat­telitko, että nuoret ansait­si­si­vat vähem­män eläket­tä? Tässähän esitet­ti­in alem­paa verotusta.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka mak­saisi sen Tyel-makun vai ajat­telitko, että nuoret ansait­si­si­vat vähem­män eläket­tä? Tässähän esitet­ti­in alem­paa verotusta.

    No mut­ta se eläke­hän on ketjukir­je-jär­jestelmä, jon­ka ehdot voidaan mon­een ker­taan muut­taa ennen kuin nämä nuorey pää­sevät eläk­keelle. Ja parem­pi tehdä töitä kuin olla tekemät­tä, vaikkei eläke kertyisi.

  5. Luulisi nyt, että työ­nan­ta­jan halut­to­muu­teen koulut­taa henkilökun­taa voitaisi­in vaikut­taa ihan sopimuksin. Työn­tek­i­jä sitoutuu x ajak­si ole­maan työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa koulu­tus­ta vas­taan. Tai sit­ten itse joutuu kus­tan­ta­maan koulu­tuk­sen, jos omin ehdoin läh­tee. Käsit­tääk­seni ainakin ylem­män valkokaulusväen EMBA-koulu­tuk­sis­sa täl­läi­nen sopimus on ihan vakio. Eivätkö nämä uudet “opiskele muu­ta­mas­sa kuukaudessa JAVA/BI-osaa­jak­si” jo toteu­ta tätä, kun pitää sitoutua vuodek­si kon­sult­ti­fir­man palvelukseen?

  6. Noin 1/6 väk­ilu­vus­ta on älykkyy­deltään ‘mata­la’, eli yhden stan­dard­i­jakau­man (ÄO < 85) alle väestön keskiar­von. Tälle porukalle yhdys­sanat tai pilkun käyt­tö eivät mene per­ille edes opet­ta­mal­la, eikä kyseessä ole luk­i­häir­iö tai oppimis­vaikeudet muuten nor­maal­iä­lykkäis­sä ihmisissä. 

    Perushoita­jak­si tai CNC-koneis­ta­jak­si täl­lais­es­ta ihmis­es­tä ei ole vaik­ka lukuaineet leikat­taisi­in min­imi­in. Raken­nustyö­mail­lakin on nykyään niin vähän väkeä, että yksinker­taisia apupoikia ei tarvi­ta kan­ta­maan tavaroi­ta. Tarvi­taan aivan yksinker­taisia töitä jois­sa ei ole vas­tu­u­ta. Jatku­va ammat­tik­oulu­tuk­sen tason lasku ei hyödytä ketään. 

    Län­si­mais­sa koulu­tuk­sen tuo­mat hyödyt on koh­ta ulos­mi­tat­tu ja koulu­tuk­sen lisäämisel­lä on nopeasti laske­va rajahyöty.

  7. Olen lukenut viimeaikoina pari artikke­lia jot­ka liip­paa­vat minus­ta tätä aihet­ta. Ensim­mäi­nen tosin kos­kee yhtäaikaisen työt­tömyy­den ja työvoima­pu­lan par­a­dig­maa ja jälkim­mäi­nen sit­ten koulu­tus­ta. Valitet­tavasti molem­mat ovat englan­niksi ja esimerk­it Amerikkakeskeisiä, mut­ta uskoisin niiden ainakin jos­sain määrin pätevän Suomeenkin. Jälkim­mäi­nen ehkä liit­tyy tähän Osmon kir­joituk­seen enemmän.

    http://econlog.econlib.org/archives/2017/04/how_can_there_b.html

    https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/01/whats-college-good-for/546590/

    Itse en juuri usko, että koulu­tuk­sen lisäys aut­taa oikeas­t­aan juuri mihinkään muuhun kuin maa­han­muut­ta­jien työl­listymiseen. Jos koulu­tus­ta lisätään vuosi­na, pitää perus­du­unei­hin tuo­da ulko­mail­ta koulut­tam­a­ton­ta jengiä tai muuten vaan porukkaa joka suos­tuu tekemään pienel­lä lik­sal­la mata­lan tuot­tavu­u­den hom­mia, kun oma nuoriso on pis­tet­ty kouluun.

    Ja nuori­son osaamisen kannal­ta on karkeasti ottaen sama, että ovatko he koulus­sa vai työssä.

    En toki sano, että kaik­ki mais­terik­oulu­tus pitäisi lopet­taa, vaan ain­oas­taan, että läh­eskään nyky­istä määrää ei tarvit­sisi aka­teemis­es­ti koulut­taa. Suurin osa opete­tu­ista asioista on aivan turhia suurim­malle osalle ihmisistä.

  8. Onko min­un neljä vuot­ta van­ha kom­ment­ti­ni (kts. alla) painunut jon­nekin takaraivoon ja sieltä päässyt vaikuttamaan 😉

    Tästä kir­joituk­ses­ta voi olla harv­inaisen samaa mieltä.

    —————————————

    Sylt­ty kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 21:54


    “Eikä noi­ta kokon­aisia sel­l­ute­hdai­ta vasem­mal­la kädel­lä suun­nit­tele­via super-pro­jek­ti-insinööre­jä tule koulus­ta. Kyl­lä ne hom­mat pitää aloit­taa tikkaiden alapäästä, mut­ta jos kaik­ki tuotan­to on Kiinas­sa, niin on myös perus­su­un­nit­telukin ja tikkaiden ensim­mäi­nen tika­puu poik­ki. Mis­tä ne kaiken näh­neet pää­su­un­nit­teli­jat oikein nou­se­vat, elleivät kokenei­den suun­nit­telijoiden joukosta?”

    http://www.soininvaara.fi/2012/11/18/kasvualoja-tukeva-yritysverotus/

    ————————————-

    PS Löysin van­han kom­ment­ti­ni muuten Altavistal­la, Googles­ta ei ollut tässä tapauk­ses­sa mihinkään…

  9. Ehkä kan­nat­taisi kuitenkin ylläpitää näitä vähän koulu­tus­ta vaa­tivia työte­htäviä, eikä kor­va­ta kaikkea yksinker­taista työtä roboteilla?

    Kumpiko ketut­taa viik­sekästä pankki­iria enem­män: työtön ja koulut­tam­a­ton, joka nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta vai työssä ole­va ja koulut­tam­a­ton, joka nos­taa palkkaa?

  10. Mik­si vai­h­taisin siihen tuot­tavam­paan työ­paikkaan, jos­sa työ­panok­sen­sa nos­taisi muidenkin tuot­tavu­ut­ta ja työl­lisyyt­tä. Elämän­laatu­ni lask­isi ja val­tio ottaisi hyödys­tä lei­jo­nanosan itselleen veroina ja sivuku­luina. Min­ut vielä leimat­taisi­in pahak­si, suurituloiseksi.

    Jos lopet­taisitte kateu­den ja himovero­tuk­sen, moni val­it­sisi kannal­tanne paremmin.

  11. Suurin osa koulu­tuk­ses­ta on tuol­laisia suo­dat­timia tai “sovel­tuvu­uskokei­ta”. Myös tit­telinkipeys ja tit­telien yliar­vos­tus on Suomes­sa yleistä. Nämä johta­vat tosi­aan koulu­tus­in­flaa­tioon ja siihen että ihmiset han­kki­vat tutk­in­to­ja aivan mielipuolisesti. 

    Min­un töitäni voisi oikeasti tehdä lukion käynyt ihmi­nen jos hän vaan tek­isi sitä riit­tävän pitkään, oppi kyl­lä tart­tuisi muu­ta­mas­sa vuodessa, esim lukion jäl­keen. Ei olisi tarvit­tu liki 10 vuot­ta yliopis­tok­oulu­tus­ta (DI + Tekn. Tri) ja päälle 10 vuot­ta tutk­i­jana, yliopistope­d­a­gogisia opin­to­ja ja näön vuok­si ulko­mail­la Post Doci­na työsken­te­lyä. Kun olen vaan lop­ul­ta matem­ati­ikan opettaja.

  12. LK: eikä kor­va­ta kaikkea yksinker­taista työtä roboteilla?

    Arve­len että “tekoä­ly” ja AR (vahvis­tet­tu todel­lisu­us) tuo­vat muu­ta­mas­sa vuodessa markki­noille lait­tei­ta, jot­ka opas­ta­vat tek­i­jään­sä työhön. Jol­loin yksinker­tainen duu­nari kyke­nee mon­imutkaisem­pi­in työte­htävi­in, kun ympäristöä ja esineitä analysoi­va lait­teis­to tar­joaa jatku­vasti ohjei­ta näkyville.

    Esim. IKEAn 3D AR sovel­lus näyt­tää jo aav­is­tuk­sen tulev­as­ta. Paperi­s­ten kasauso­hjei­den sijaan voisi nähdä työ­vai­heet, osat ja ohjeet suo­raan edessään.

    Raken­nustyö­mail­la käytetään jo iPade­ja joil­la näkee kohteen tiedot, ja joil­la voi ottaa kuvia työvaiheista.

  13. Mielestäni suurin ongel­ma on siinä, että nuo­rille ei tar­jo­ta koko-aika töitä, vaan jopa kas­satyöt elin­tarvikekaupois­sa tar­joa­vat 20–25 h/viikko töitä. Sil­lä pysyy juuri ja juuri hengis­sä mut­ta ei saa tuki­akaan ja toista työtä on vaikea sovit­taa toisen työn kanssa. Toisaal­ta on paljon töitä jot­ka sopi­vat opiske­li­joille, meil­läkin on samaa työtä ollut tekemässä, yliop­pi­las, merkono­mi, trade­no­mi, his­to­ri­an lisenssi­aat­ti, por­tu­galilaista filolo­gia opiskel­e­va, KTM opiske­li­ja, opet­ta­jak­si opiskel­e­va ja kaik­ista vähiten kyseistä alaa opiskel­e­vat jot­ka eivät ole jääneet töi­hin pakol­lisen har­joit­telu­jak­son jälkeen.

  14. K‑Veikko: OAJ:lle ja vas­taav­ille ammattiliitoille 

    Koulu­tusjär­jestelmää vieläkin katastro­faalisempi kustannus­järjestelmä on terveyden­hoito. Ja syykin on tämä sama: Asian­osaiset toimi­vat järjes­telmän suun­nit­telus­sa konsult­teina ja asian­tuntijoina. — “Henkilö­kuntaa on kuultava!”

    Ter­vey­den­hoidon ongel­ma ei ole henkilö­kunnan ase­ma ja viihtyvyys vaan ongel­ma on kokon­aan poti­laal­la. Poti­laan oloti­la on jär­jestelmän tuote. Samoin koulutus­järjestelmää­kään ei saa rak­en­taa tuotanto-orientoituneesti.

  15. Juuri näin­hän on ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa toimit­tu jo yli 20 vuot­ta. Näyt­tö­tutk­in­to tuli käyt­töön muis­taak­seni 1994. Näin se on kir­jat­tu Ope­tushal­li­tuk­sen sivuille:
    “Näyt­tö­tutk­in­to suorite­taan osoit­ta­mal­la tutkin­non perusteis­sa edel­lytet­ty ammat­ti­taito ensisi­jais­es­ti aidois­sa työelämän tuotan­to- ja palve­lu­ti­lanteis­sa. Näyt­tö­tutkin­non suorit­ta­ja osal­lis­tuu usein valmis­tavaan koulu­tuk­seen, jon­ka avul­la han­ki­taan tarvit­tavaa ammat­ti­taitoa. Henkilö, jol­la on jo riit­tävä ammat­ti­taito voi suorit­taa näyt­tö­tutkin­non tai sen osan osal­lis­tu­mat­ta koulutukseen.”

    Jokaisen aikuisen kanssa käy­dään läpi aiem­pi osaami­nen ja kar­toite­taan, mitä ja miten hänen pitää osaamis­taan täy­den­tää, jot­ta voisi suorit­taa tutkin­non. Sama käytän­tö on tulos­sa myös suo­raan perusk­oulus­ta tuleville. Vaik­ka tutkin­not on mitoitet­tu kol­men vuo­den opiskelua varten kuten lukiokin, voi kyvykäs opiske­li­ja suorit­taa ammatil­lisen tutkin­non nopeammin. 

    Parem­pi ilmaisu on mielestäni “kuu­luu JONKIN VERRAN ver­ran yleis­sivistää ja TARPEELLINEN MÄÄRÄ teo­reet­tista ope­tus­ta. Ammatil­liseen opetuk­seen tehtävät leikkauk­set uhkaa­vat tosin nyt supis­taa koulus­sa tapah­tu­vaa “teo­riaop­pimista”.

    Ei vaikka­pa sähkötöitä tai lähi­hoita­jan töitä opi­ta pelkästään har­joit­tele­mal­la, kyl­lä teo­ria on tarpeen kaikissa ammateissa.

  16. Tekoä­ly työn­hakua avustamaan?
    Eläkeläiselle ei asia ole onnek­si ajanko­htainen mut­ta eikös pitäisi ensin palkata tekoä­ly avus­ta­maan työvoimavi­ra­nomaisen ja kan­nustin­loukun uhre­ja. Kone, joka antaa vain oikei­ta ja täs­mäl­lisiä ohjei­ta ja päätök­siä 60 sekun­nin mietinnän jäl­keen. Lehti­ti­eto­jen ja varsinkin niiden keskustelu­pal­sto­jen perus­teel­la täm­möiselle olisi tarvetta. 

    Sään­nöthän ovat var­masti selkeät, nehän on Suomes­sa säädet­ty, mut­ta niitä on ehkä pari liikaa ihmi­saivo­jen kap­a­siteet­ti­in verrattuna.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka mak­saisi sen Tyel-makun vai ajat­telitko, että nuoret ansait­si­si­vat vähem­män eläket­tä? Tässähän esitet­ti­in alem­paa verotusta. 

    Ajatuk­se­nani oli siis, että val­tio mak­saisi ero­tuk­sen verovaroista, kuten tehdään esim. MYEL-eläkkei­den kohdalla.

  18. Juu­so Kopo­nen: Ajatuk­se­nani oli siis, että val­tio mak­saisi ero­tuk­sen verovaroista, kuten tehdään esim. MYEL-eläkkei­den kohdalla. 

    Voitaisi­inko ihan vaan tukea suo­raan, val­tio mak­saa vaik­ka 100€/kk lisää nuo­rille töitä tekeville? Tai vero­tuk­sen kaut­ta, ikään perus­tu­va ylimääräi­nen verovähen­nys? Jos ensim­mäi­nen mah­dol­lis­taisi jotain kikkailua mukatyöl­lä, jälkim­mäi­nen ainakin kohdis­tu­isi suo­raan työtuloon.

    Ei siis tehdä poikkeuk­sia sinne sun tänne vaan sama sys­tee­mi kaikille ja jos tarvi­taan tukea niin selkeä ja suo­ra tuki jon­ka kaik­ki ymmärtävät.

    1. Tai vero­tuk­sen kaut­ta, ikään perus­tu­va ylimääräi­nen verovähennys?

      Luitko alku­peräisen kir­joituk­sen? Siinä ehdotettiintuota.

  19. Henkilöstön haku­palvelu­ja suorit­tavien kon­sult­tien ammat­ti­taitoa pitäisi nos­taa esimerkik­si panos­ta­mal­la alan yliopis­tol­liseen tutkimuk­seen. Monien urake­hi­tys hidas­tuu onnet­tomien kon­sult­tien houno­jen arvioiden johdosta. 

    Samal­la yri­tyk­set saisi­vat parem­paa henkilökun­taa ja men­esty­i­sivät parem­min. Näin syn­ty­isi enem­män parem­pia työpaikkoja.

  20. Toiselle asteelle pitäisi luo­da nuo­rillekin oikeasti työelämään val­men­tavia koulu­tuslin­jo­ja. Nyt ne kaik­ki val­men­ta­vat korkeak­oului­hin, jonne ei todel­lakaan kaik­ki tähtää.Työelämään suo­raan val­men­tavia koulu­tuslin­jo­ja on tar­jol­la ain­oas­taan aikuisille. Niille päästäk­seen pitää ensin norkoil­la 3 vuot­ta jos­sakin “ammatil­lises­sa” koulus­sa. Työelämälin­jan kävi­jöille pitää tietysti luo­da uusi väylä korkeak­oulu­opin­toi­hin, jos joskus mieli muut­tuu. Vaikka­pa iltaopin­to­jen kautta.

  21. Suurin ongel­ma on työvoiman val­ta­va ylitarjonta.Kun meil­lä on liki 600000 työn­hak­i­jaa ja 60000 työ­paikkaa niin työ­nan­ta­jail­la on vara valita

    Lop­putule­ma on, että yli­tar­jon­ta tekee työ­nan­ta­jista nir­so­ja ja vain täysin 100 % sopi­va rekrytoidaan.

    Ennen uusi piti koulut­taa työhön jos­sain mitas­sa , sil­lä täysin sopi­va on harvinaisuus

  22. Ismo: Voitaisi­inko ihan vaan tukea suo­raan, val­tio mak­saa vaik­ka 100€/kk lisää nuo­rille töitä tekeville? Tai vero­tuk­sen kaut­ta, ikään perus­tu­va ylimääräi­nen verovähen­nys? Jos ensim­mäi­nen mah­dol­lis­taisi jotain kikkailua mukatyöl­lä, jälkim­mäi­nen ainakin kohdis­tu­isi suo­raan työtuloon.

    Ei siis tehdä poikkeuk­sia sinne sun tänne vaan sama sys­tee­mi kaikille ja jos tarvi­taan tukea niin selkeä ja suo­ra tuki jon­ka kaik­ki ymmärtävät.

    Mielestäni eläke­mak­sun keven­tämi­nen olisi nimeno­maan näistä kaik­ista vai­h­toe­hdoista kaikkein selkein. TyEL-mak­su­is­sa on jo nyt kak­si (tai oikeas­t­aan kolme) ikään perus­tu­vaa mak­sukat­e­go­ri­aa, joten yhden lisäämi­nen ei olisi han­kalaa. Erik­seen haet­ta­vat palkkat­uet ovat mon­imutkaisem­pia, verovähen­nys han­kalam­min hahmotettava.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­paikko­ja on kyl­lä paljon enem­män kuin 60 000. Niitä täytetään vuodessa noin 500 000. 

    Vuodessa täytet­tävien työ­paikko­jen määrä ei ole tässä mie­lenki­in­toinen suure, kos­ka se ei kuvaa vuo­den aikana syn­tyneitä uusia työ­paikko­ja. Esimerkik­si uuden työ­paikan voi täyt­tää henkilö A, joka lähti työ­paikas­ta, jon­ka täyt­tää henkilö B, …, joka lähti työ­paikas­ta, jon­ka täyt­tää henkilö Z, joka oli aiem­min työtön. Näin on saatu 26 työ­paikan täyt­töä yhdestä uud­es­ta työpaikasta.

    Sinään­sä 60 k työ­paikkaa on ihan hyvä arvio, kos­ka jos jokainen näistä täytet­täisi­in nyt, niin vielä jäisi sato­ja tuhan­sia työt­tömiä jäl­jelle. Läh­eskään kaikille ei siis ole töitä nykyjärjestelmällä.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­paikko­ja on kyl­lä paljon enem­män kuin 60 000. Niitä täytetään vuodessa noin 500 000.

    Kyseessä onkin kuukausi­ta­son määrät.Eivät ne työt­tömätkään ole pysyvä joukko vaan alati vai­h­tu­va porukka.

    Vuo­den työt­tömänä on n 100000 ja yli kak­si vuot­ta 50000 eli työn­hak­i­joiden määrään näh­den pitkäaikaistyöt­tömiä on vähän.

    Työt­tömyy­teen pätee samat sään­nöt kuin varastoon.Kun tois­es­ta päästä ote­taan niin tois­es­ta päästä tulee uusia

    Kurant­ti tavara kiertää nop­saan ja mitä epäku­rantim­paa tavara on niin sitä hitaam­min vas­to kiertää

    Yksi epäku­rant­tisu­uren määre on ikä, mitä iäkkääm­pää tavara on, sitä hitaam­min se kiertää

    http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2018/01/180108-Honkanen_Aktiivimalli_2018-1_kuvio2.jpg

  25. Tim­oT:
    Toiselle asteelle pitäisi luo­da nuo­rillekin oikeasti työelämään val­men­tavia koulu­tuslin­jo­ja. Nyt ne kaik­ki val­men­ta­vat korkeak­oului­hin, jonne ei todel­lakaan kaik­ki tähtää.Työelämään suo­raan val­men­tavia koulu­tuslin­jo­ja on tar­jol­la ain­oas­taan aikuisille. 

    Mitä ihmettä Tim­oT tässä tarkoit­taa? Kaik­ki toisen asteen koulu­tuslin­jat val­men­ta­vat työelämään sekä nuo­ria että aikuisia. Toisen asteen koulu­tuk­sel­la tarkoite­taan joko lukio­ta tai ammatil­lisen perus­tutkin­non suorit­tamista. Ammat­tilista oppi­laitok­sista valmis­tuu ja siir­tyy nuo­ria ihan suo­raan työelämään, vain pieni osa jatkaa korkeakouluihin.

  26. Sylt­ty:
    Onko min­un neljä vuot­ta van­ha kom­ment­ti­ni (kts. alla) painunut jon­nekin takaraivoon ja sieltä päässyt vaikuttamaan 

    Tästä kir­joituk­ses­ta voi olla harv­inaisen samaa mieltä.

    —————————————

    Sylt­ty kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 21:54


    “Eikä noi­ta kokon­aisia sel­l­ute­hdai­ta vasem­mal­la kädel­lä suun­nit­tele­via super-pro­jek­ti-insinööre­jä tule koulus­ta. Kyl­lä ne hom­mat pitää aloit­taa tikkaiden alapäästä, mut­ta jos kaik­ki tuotan­to on Kiinas­sa, niin on myös perus­su­un­nit­telukin ja tikkaiden ensim­mäi­nen tika­puu poik­ki. Mis­tä ne kaiken näh­neet pää­su­un­nit­teli­jat oikein nou­se­vat, elleivät kokenei­den suun­nit­telijoiden joukosta?”

    http://www.soininvaara.fi/2012/11/18/kasvualoja-tukeva-yritysverotus/

    ————————————-

    PS Löysin van­han kom­ment­ti­ni muuten Altavistal­la, Googles­ta ei ollut tässä tapauk­ses­sa mihinkään…

    Tuos­ta tuli mieleen ajanko­htainen tapah­tu­ma Sak­sas­ta: https://www.wsj.com/articles/german-engineering-yields-new-warship-that-isnt-fit-for-sea-1515753000

  27. Eläkeope: Mitä ihmettä Tim­oT tässä tarkoit­taa? Kaik­ki toisen asteen koulu­tuslin­jat val­men­ta­vat työelämään sekä nuo­ria että aikuisia. Toisen asteen koulu­tuk­sel­la tarkoite­taan joko lukio­ta tai ammatil­lisen perus­tutkin­non suorit­tamista. Ammat­tilista oppi­laitok­sista valmis­tuu ja siir­tyy nuo­ria ihan suo­raan työelämään, vain pieni osa jatkaa korkeakouluihin.

    Näin tietysti on, mut­ta ammatill­i­nenkin perus­tutk­in­to antaa saman valmi­u­den korkeak­oului­hin kuin lukio. Molem­mis­sa kuluu sama aika nuoren elämästä. Joko lukiot ovat pelkkää ajan­hukkaa tai sit­ten ammatill­i­nen koulu ei anna ollenkaan valmiuk­sia työelämään.
    Jos itse saisin suun­nitel­la ope­tu­so­hjel­mat, niin en opet­taisi lukioainei­ta ollenkaan ammat­ti­in tähtääville, vaan pelkästään ammat­ti­a­sioi­ta. Korkeak­oulu­un lähteville ammat­tik­oul­u­laisille jär­jestäisin korkeak­oulu­un val­men­ta­van opetuk­sen erik­seen. Näin ammatil­lisen tutkin­non voisi suorit­taa huo­mat­tavasti lyhyem­mässä ajas­sa tai sit­ten pere­htyä ammatin saloi­hin paljon pidem­mälle kuin nykyisin.

  28. Keski­t­u­loinen:
    Mik­si vai­h­taisin siihen tuot­tavam­paan työ­paikkaan, jos­sa työ­panok­sen­sa nos­taisi muidenkin tuot­tavu­ut­ta ja työl­lisyyt­tä. Elämän­laatu­ni lask­isi ja val­tio ottaisi hyödys­tä lei­jo­nanosan itselleen veroina ja sivuku­luina. Min­ut vielä leimat­taisi­in pahak­si, suurituloiseksi.

    Jos lopet­taisitte kateu­den ja himovero­tuk­sen, moni val­it­sisi kannal­tanne paremmin.

    Täl­lä vide­ol­la Soin­in­vaara kehot­taa vält­telemään korkean tuot­tavu­u­den ja hake­maan help­po­ja töitä työ­paikko­ja, ettei kadu­ta vanhana:

    https://vimeo.com/1246566

  29. Tim­oT: Jos itse saisin suun­nitel­la ope­tu­so­hjel­mat, niin en opet­taisi lukioainei­ta ollenkaan ammat­ti­in tähtääville, vaan pelkästään ammat­ti­a­sioi­ta. Korkeak­oulu­un lähteville ammat­tik­oul­u­laisille jär­jestäisin korkeak­oulu­un val­men­ta­van opetuk­sen erik­seen. Näin ammatil­lisen tutkin­non voisi suorit­taa huo­mat­tavasti lyhyem­mässä ajas­sa tai sit­ten pere­htyä ammatin saloi­hin paljon pidem­mälle kuin nykyisin.

    Joopa joo… Ammatil­lisen perus­tutkin­non laa­ju­us on 180 osaamispis­tet­tä, mis­tä ns. lukioainei­ta 35 osaamispis­tet­tä (tai 45 jos halu­aa opiske­li­ja niin halu­aa). Jos kaik­ki nuo 35 jät­täisi pois, lyheni­sivät opin­not teo­ri­as­sa lukukau­den ver­ran. Käytän­nössä vähem­män, sil­lä kyl­lä kaikil­la aloil­la tarvi­taan ko. ammat­ti­in suun­nat­tua matem­ati­ikkaa, äidinkieltä, englan­tia jne. Ja jos korkeak­oulu­un val­men­ta­va ope­tus jär­jestet­täisi­in erik­seen, moni jät­täisi sen “laisku­ut­taan” pois. Kyn­nys aloit­taa muu­ta­man työvuo­den ammat­tiko­rkeak­oulu­opin­not nousisi, kos­ka edessä olisi ensin tuo puolen vuo­den “val­men­nus”. Olisi suo­tavaa, että olisi per­il­lä asioista ennen kuin kir­joit­taa niistä vahvo­ja mielipiteitä.

  30. Eläkeope: Joopa joo… Ammatil­lisen perus­tutkin­non laa­ju­us on 180 osaamispis­tet­tä, mis­tä ns. lukioainei­ta 35 osaamispis­tet­tä (tai 45 jos halu­aa opiske­li­ja niin halu­aa). Jos kaik­ki nuo 35 jät­täisi pois, lyheni­sivät opin­not teo­ri­as­sa lukukau­den ver­ran. Käytän­nössä vähem­män, sil­läkyl­lä kaikil­la aloil­la tarvi­taan ko. ammat­ti­in suun­nat­tua matem­ati­ikkaa, äidinkieltä, englan­tia jne. Ja jos korkeak­oulu­un val­men­ta­va ope­tus jär­jestet­täisi­in erik­seen, moni jät­täisi sen “laisku­ut­taan” pois. Kyn­nys aloit­taa muu­ta­man työvuo­den ammat­tiko­rkeak­oulu­opin­not nousisi, kos­ka edessä olisi ensin tuo puolen vuo­den “val­men­nus”. Olisi suo­tavaa, että olisi per­il­lä asioista ennen kuin kir­joit­taa niistä vahvo­ja mielipiteitä.

    Tämä on han­kala kysymys, kos­ka kaik­ki mitä san­ot on tot­ta: sitä “turhaa teo­ri­aa” ei hirveästi ole nytkään osana tutk­in­toa ja sen pois jät­tämäl­lä nos­te­taan kyn­nys­tä jatkaa koulut­tau­tu­mista myöhem­min. Silti ymmär­rän myös sairaan­hoita­jik­si koulut­tau­tunei­ta ystäviäni, jot­ka osana omaa tutk­in­toaan eivät omas­ta mielestään tehneet tarpeek­si oman ammat­tin­sa kannal­ta oleel­lisia käytän­nön har­joit­tei­ta ja käyt­tivät liikaa aikaa tutkimuk­sen tekemisen opet­telu­un. Joku kul­tainen keski­tie tässäkin pitäisi var­maan löytää.

  31. Jukkis: Joku kul­tainenkeski­tie tässäkin pitäisi var­maan löytää.

    Pidem­pi opiskelu­ai­ka (puoli vuot­ta lisää), koko lisäys ammatil­liseen opetuk­seen ja työssä harjoitteluun?

  32. Eläkeope: Joopa joo… Ammatil­lisen perus­tutkin­non laa­ju­us on 180 osaamispis­tet­tä, mis­tä ns. lukioainei­ta 35 osaamispis­tet­tä (tai 45 jos halu­aa opiske­li­ja niin halu­aa). Jos kaik­ki nuo 35 jät­täisi pois, lyheni­sivät opin­not teo­ri­as­sa lukukau­den ver­ran. Käytän­nössä vähem­män, sil­läkyl­lä kaikil­la aloil­la tarvi­taan ko. ammat­ti­in suun­nat­tua matem­ati­ikkaa, äidinkieltä, englan­tia jne. Ja jos korkeak­oulu­un val­men­ta­va ope­tus jär­jestet­täisi­in erik­seen, moni jät­täisi sen “laisku­ut­taan” pois. Kyn­nys aloit­taa muu­ta­man työvuo­den ammat­tiko­rkeak­oulu­opin­not nousisi, kos­ka edessä olisi ensin tuo puolen vuo­den “val­men­nus”. Olisi suo­tavaa, että olisi per­il­lä asioista ennen kuin kir­joit­taa niistä vahvo­ja mielipiteitä.

    Sit­ten var­maan lukion laa­ju­us on tuo 35 pis­tet­tä, jos se riit­tää korkeak­oulu­opin­toi­hin? Ammat­tiopin­to­ja­han siel­lä ei ilmeis­es­ti ole. Minä olin aikoinaan opet­ta­jana ammatil­lises­sa koulus­sa. Sil­loin siel­lä tar­jot­ti­in ope­tus­ta 38 tun­tia viikos­sa. Pis­teitä ei las­ket­tu. Nyt poikani opiskelee ammat­tia. Hänel­lä ope­tus­ta on 3 päivänä viikos­sa ja nekin vajai­ta. Mielestäni aikamoista tyhjäkäyn­tiä. Tutkin­non suorit­tami­sai­ka on venynyt 2 vuodes­ta 3 vuoteen.

  33. Jos työl­listymistä halu­taan edis­tää, aikuisen ja työkoke­mus­ta omaa­van ihmisen saami­nen työhön onnis­tu­isi alle kuukau­den työvoimakoulutuksena:
    — ensi­a­pu koulutus
    — työturvallisuuskortti
    — hygieniakortti
    — tulityökortin
    — b‑ajokorttitaitojen päiv­i­tys (opetel­laan aja­maan Paula ja peräkär­ryn kera)
    — järjestysmieskortti
    — trukkikortti

    Tämä antaa poh­jan mon­en­laiseen keikkatyöhön. Näi­den han­kkimi­nen muuten aiheut­taisi karan­teeni­in tai parin kuukau­den selvittelyn.

  34. JTS:
    Jos työl­listymistä halu­taan edis­tää, aikuisen ja työkoke­mus­ta omaa­van ihmisen saami­nen työhön onnis­tu­isi alle kuukau­den työvoimakoulutuksena:

    Ja Tan­skas­sa­han kaik­ki nämä oli­si­vat saatavil­la työt­tömille, tosin pain­ottuen aina sen mukaan mitä eniten tarvitaan.

    Kaikille kaik­ki ym. kort­tien tar­joa­mat mah­dol­lisu­udet eivät kuitenkaan sovi. Kaikille kuitenkin osan niistä pitäisi sopia.

    Joskus (aikanaan? vuosia sit­ten? minkä laman yhtey­dessä?) nousi esille aja­tus, että TE-keskuk­set alka­isi­vat har­joit­ta­maan henkilöstövuokraus­ta. Oletet­tavasti olisi perustet­ty julk­i­somis­teinen yhtiö tätä varten. Asia ei kuitenkaan eden­nyt ja uno­h­tui. Mikä siihen oli syynä? Kil­pailun vääristymi­nen kun julki­nen taho tulee tekemään sitä mitä yksi­tyi­nenkin? Olisiko aika ottaa uudelleen esi­in, sil­lä sitä kaut­ta te-keskuk­set voisi­vat mah­dol­lis­taa akti­ivi­mallin vaa­ti­man (ja suurem­mankin) keikkatyön. Ja jos TE-keskuk­set eivät onnis­tu­isi oman henkilöstövuokrauk­sen­sa kaut­ta saa­maan töitä työt­tömälle, tietäi­sivät ainakin ettei aktivoitu­mi­nen ollut työt­tömän vika vaan joh­tui siitä, ettei viras­to yksinker­tais­es­ti löytänyt töitä tälle.

  35. Mis­sä ovat ne työ­nan­ta­jien väit­tämät tuhan­net avoimet työ­paikat joi­hin ei tul­lut yhtään hake­mus­ta? Onko niistä koskaan koot­tu lis­taa? Ovatko ne todis­te­tusti ole­mas­sa? Mil­laisia ne ovat? Onko palkkata­so lähel­läkään alan stan­dar­d­ia? Ovatko pätevyys‑, koulu­tus- ja koke­mus­vaa­timuk­set real­is­tiset vai yliammutut?

    Näin aka­teemise­na IT-alan työt­tömänä min­un on kovin vaikea uskoa että mikään julkiseen haku­un laitet­tu työ­paik­ka voisi vuon­na 2018 jäädä ilman yhtään hake­mus­ta ellei joko työ­paikas­sa tai ilmoituk­ses­sa ole jotain todel­la vakavasti vialla.

Vastaa käyttäjälle TL Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.