Lärvätsalon työttömyysloukku

Uskaltaudun taas kir­joit­ta­maan asi­as­ta, jon­ka tun­nen vain sat­u­nais­ten lehti­ti­eto­jen poh­jal­ta. Korvi­i­ni on usein tart­tunut  tieto, että yri­tyk­sil­lä on suuria rekry­toin­tion­gelmia alueil­la, joil­la on korkea työt­tömyys. Tämä johdu työt­tömien työn vält­telystä vaan siitä, että ei löy­dy ammat­ti­taitoista työvoimaa. Viimek­si Lapin matkailuyrit­täjät peruste­liv­at suur­ta ulko­maisen työvoiman määrää sil­lä, että paikalli­sis­sa ei ole vaa­dit­tavien ammat­tien taitajia.

Vähän oikaise­mal­la ongel­man voisi esit­tää näin: moni yri­tys pysty­isi kyl­lä työl­listämään paikallisia työt­tömiä, jos se saisi käyt­töön­sä myös ammat­ti­taitoista työvoimaa, mut­ta ei pysty toim­i­maan pelkkien amat­ti­taidot­tomien varassa.

Muut­toli­ik­keen valikoivu­us on saanut aikaan sen, että on kovin vaikea perus­taa yri­tys­tä muut­to­tap­pioalueille,  sinne mis­sä väestön medi­aani-ikä on pitkälti yli 50 vuotta

Ajat­telka­amme iskelmärunouden kuu­luisak­si tekemää paikkakun­taa Lärvät­sa­lo, jos­sa poten­ti­aa­li­nen yri­tys voisi palkata sata paikallista, jos paikkakun­nalle saataisi­in jotenkin muut­ta­maan 50 osaa­jaa kaupungeista. Onko enem­män väärin velvoit­taa sata lärvät­sa­lo­laista muut­ta­maan työn perässä kaupunkei­hin kuin 50 kaupunki­laista muut­ta­maan työn perässä Lärvätsaloon?

Kyl­lä kaupunki­laisia voidaan yhtä hyvin velvoit­taa muut­ta­maan maalle, JOS  he eivät saa työtä kaupungeista, mut­ta Lärvät­sa­lon tap­piok­si nuo tavoitel­lut osaa­jat löytävät työ­paikan kaupungista.

kansan­taloudel­lis­es­ti olisi tietysti halvem­paa, jos 50 osaa­jaa muut­taisi asun­top­u­lan vaivaamista kaupungeista tyh­jenevään Lärvät­sa­loon, mut­ta ei ole mitään mekanis­mia, jol­la tämä saataisi­in aikaan. Ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si pysyvälle työt­tömyy­delle jää siis, että lärvät­sa­lo­laiset muut­ta­vat työn perässä sinne, mis­sä osaa­jat jo asuvat.

Kos­ka osaa­jia ei voi velvoit­taa muut­ta­maan Lärvät­sa­loon työn peris­sä, heitä pitäisi houkutel­la sinne rahan perässä. Yri­tyt­täk­selle tämä taas ei kan­na­ta lainkaan, kos­ka sen on halvem­pi perus­taa tuotan­to­laitos sinne, mis­sä osaa­jat jo asuvat.

Poten­ti­aalisen yri­tyk­sen pitäisi saa­da niin paljon työl­listämis­tukea työt­tömien lärvät­sa­lo­lais­ten palkkaamiseen, että se voisi mak­saa osaa­jil­la niin paljon enem­män kuin kaupungeis­sa mak­se­taan, että nämä saataisi­in muut­ta­maan. Jonkin ajan kulut­tua paikalli­nen työvoima har­jaan­tu­isi työssä niin, että kaupungeista tuo­tu­ja ei enää tarvit­taisi, ei ainakaan yhtä paljon.

 

77 vastausta artikkeliin “Lärvätsalon työttömyysloukku”

  1. Juu, ei tai­da Lärvät­sa­lol­la olla vetovoimaa, vaik­ka siel­lä olisi mil­lainen show.

    Enem­mistö meistä suo­ma­lai­sista lie­nee sitä mieltä, että koko maa tulisi pitää asut­tuna. Samanaikaises­ti yhteiskun­nalli­nen kehi­tys, markki­na­t­alous, on johtanut siihen, että maaseu­tu autioituu.

    Pitäisikö asialle tehdä jotain? Kuin­ka paljon yhteiskun­nal­lista tehokku­ustap­pi­o­ta olisimme valmi­ita sietämään pitääk­semme maaseudun vireänä?

  2. Mitäs jos työe­htosopimuk­sis­sa jotenkin huomioitaisi­in paikkakun­nan asumiskus­tan­nuk­set siten, että palkkaa tarvit­sisi mak­saa muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la vähem­män? Tämä voisi houkutel­la paljon työl­listäviä yri­tyk­siä pois kasvukeskuk­sista halvem­man työvoiman perässä.

    1. Mitäs jos työe­htosopimuk­sis­sa jotenkin huomioitaisi­in paikkakun­nan asumiskus­tan­nuk­set siten, että palkkaa tarvit­sisi mak­saa muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la vähem­män? Tämä voisi houkutel­la paljon työl­listäviä yri­tyk­siä pois kasvukeskuk­sista halvem­man työvoiman perässä

      Tätäkin olen esit­tänyt. Sai aivan raivoisaa vas­tus­tus­ta maakun­nista. http://www.soininvaara.fi/2014/05/12/alueelliset-palkkaerot-maakuntien-etu/

  3. Nyt ollaan menos­sa oikeaan suun­taan, kun julki­nen val­ta takaa ain­oas­taan hengis­säpysymisen, joskin ruokakuponkikult­tuuri­in on vielä matkaa. Toisaal­ta työtönkään ei voi elää vuokral­la Helsin­gin keskus­tas­sa asum­is­tuki­neen. Tämä on lop­putule­ma ajatuk­ses­ta, jos­sa työn­teon pitää olla kan­nat­tavam­paa kuin jouteno­lo. Yllät­tävää kun tämä tie valikoi­tui niin nopeasti kaikkien muiden joukos­ta, mut­ta ole­tan että päätä on riit­tävästi hakat­tu viher­vasem­mis­ton ja ay-liik­keen seinään.

  4. Voisiko­han tähän ammat­ti­maisen työvoiman pulaan aut­taa Ruotsin nykyisen hal­li­tuk­sen menetelmät, jois­sa ollaan palat­tu akti­iviseen työ­markki­napoli­ti­ikkaan, pitkän kurit­tamiskau­den jälkeen? 

    Ruotsin nykyisen (Löfven) hal­li­tuk­sen tavoit­teena on ollut työt­tömien osaamisen paran­t­a­mi­nen työ­markki­noil­la vaa­dit­tavia taito­ja vas­taaviksi. Eli käytän­nössä ollaan lisät­ty työvoimapoli­ti­ikan resursse­ja ja panos­tet­tu voimakkaasti alueel­lisen ammat­ti­in suun­tau­tu­van koulu­tuk­sen tar­jon­nan laa­jen­tamiseen ja laadun parantamiseen.

  5. Suurin piirtein näin se var­maan menisi ja tietyssä mielessä tätä efek­tiähän näkyy lääkärien houkut­telemises­sa pois pääkaupunkiseudul­ta ja muista yliopis­tokaupungeista. Muis­taak­seni Suomen kuvale­hdessä oli 2010-luvun alkupuolel­la jut­tu sairaalas­ta / ter­veyskeskuk­ses­ta Porin lähet­tyvil­lä, jos­sa on neljä ylilääkärin virkaa ja ei yhtään taval­lista, kos­ka pienem­mäl­lä lik­sal­la oli­si­vat paikat jääneet täyttymättä.

    Yksi kul­ma, joka tähän vielä pitäisi lisätä, on se osaa­jan yleen­sä yhtä lail­la osaa­van puoli­son työl­listymi­nen. Työ­nan­ta­jan tar­joa­man lisän pitäisi siis riit­tää houkut­tele­maan pait­si osaa­ja myös hänen puolison­sa. Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä tämänkaltaisia muut­to­ja onkin tapah­tunut yleen­sä niin, että osaa­jan puoliso on pap­pi, opet­ta­ja, sosi­aal­i­työn­tek­i­jä tai sairaan­hoita­ja eli ammat­tiryh­miä, joille löy­tyy töitä melkein mis­tä vaan.

  6. Osaa­japu­las­sa tun­tuu ole­van paljon sitä, etteivät mon­et pulas­ta kär­sivät yri­tyk­set ole valmi­ita tar­joa­maan edes kun­nol­lista pere­hdy­tys­tä, saati sit­ten koulu­tus­ta tehtävään. Että jos CV:ssä on 10v koke­mus perunoiden kuorim­is­es­ta, niin ei voi palkata, kun meil­lä täy­tyy osa­ta kuo­ria myös porkkanoita!

    Ehkä yhteiskun­ta voisi jol­lain taval­la kan­nus­taa yri­tyk­siä koulut­ta­maan itse omat osaa­jansa, eikä vaan odot­taa valmi­ita osaa­jia ilmestyvän jostain.

    1. Ehkä yhteiskun­ta voisi jol­lain taval­la kan­nus­taa yri­tyk­siä koulut­ta­maan itse omat osaa­jansa, eikä vaan odot­taa valmi­ita osaa­jia ilmestyvän jostain.

      Ammat­tik­oulu­tus on kai yleen­sä noin kolme vuot­ta, mut­ta mon­een työhön tarvi­taan aka­teem­i­nen koulu­tus. Kova urak­ka yri­tyk­selle. Helpom­mal­la pääsee, kun perutaa yri­tyk­sen sinne, mis­sä osaavaa työvoimaa on valmiiksi.

  7. kansan­taloudel­lis­es­ti olisi tietysti halvem­paa, jos 50 osaa­jaa muut­taisi asun­top­u­lan vaivaamista kaupungeista tyh­jenevään Lärvät­sa­loon, mut­ta ei ole mitään mekanis­mia, jol­la tämä saataisi­in aikaan. 
    Eikö blo­gisti nimeno­maan esitä lopuk­si yhden mah­dol­lisen mekanis­min? Jos Lärvät­sa­lon työt­tömien toimeen­tu­lo olisi kyseisen yri­tyk­sen vas­tu­ul­la, miten yri­tyk­sen kan­nat­taisi menetel­lä? — Vas­taus tähän kysymyk­seen voisi antaa osvi­it­taa siitä, mis­tä ratkaisut löytyvät.

    1. Eikö blo­gisti nimeno­maan esitä lopuk­si yhden mah­dol­lisen mekanis­min? Jos Lärvät­sa­lon työt­tömien toimeen­tu­lo olisi kyseisen yri­tyk­sen vas­tu­ul­la, miten yri­tyk­sen kan­nat­taisi menetel­lä? — Vas­taus tähän kysymyk­seen voisi antaa osvi­it­taa siitä, mis­tä ratkaisut löytyvät.

      Kyl­lä, täl­laista mekanis­mia meil­lä ei nyt kuitenkaan ole käytössämme, eikä se ihan hel­posti nykyiseen lain­säädän­töön istu.

  8. Min­na Haav­is­to:
    Mitäs jos työe­htosopimuk­sis­sa jotenkin huomioitaisi­in paikkakun­nan asumiskus­tan­nuk­set siten, että palkkaa tarvit­sisi mak­saa muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la vähem­män? Tämä voisi houkutel­la paljon työl­listäviä yri­tyk­siä pois kasvukeskuk­sista halvem­man työvoiman perässä.

    Parem­pi olisi kään­tää tämä niin, että kasvukeskuk­sis­sa “saa” mak­saa enem­män. Eri­tyis­es­ti asum­is­tu­ki pitäisi pois­taa, siis siirtää työn­tek­i­jöi­den palkkoi­hin työ­nan­ta­jien maksettavaksi.

  9. Osmo Soin­in­vaara: Ammat­tik­oulu­tus on kai yleen­sä noin kolme vuot­ta, mut­ta mon­een työhön tarvi­taan aka­teem­i­nen koulu­tus. Kova urak­ka yri­tyk­selle. Helpom­mal­la pääsee, kun perutaa yri­tyk­sen sinne, mis­sä osaavaa työvoimaa on valmiiksi.

    Jos nyt ote­taan tuo Lap­pi esimerkik­si, kun siitä aloituk­ses­sa mainit­sit. Kuin­ka moni noi­ta ulko­maalai­sista on aka­teemisia ja mitä töitä he matkailun paris­sa tekevät? Moot­torikelkkaa voi var­maan ajaa vähem­mäl­läkin koulu­tuk­sel­la. Ulko­maalais­ten etu taitaa olla enem­mäkin kieli­taito. Eikö ammat­tik­oulu muut­tunut juuri enem­män oppisopimuk­sen suun­taan. Lapin osalta pitää matkailu­nalan ammat­tik­oulu­tus­ta siirtää lähelle työvoiman tarvit­si­joi­ta, jos ei jo ole.

    Uudelta­maal­ta voi monikin olla lähdössä, etelään tai pohjoiseen, pakoon 7 kk syksyä ja 5 kk kevät­tä. Ei ole enää kesää eikä talvea.

  10. > yri­tys voisi palkata sata paikallista, jos
    > paikkakun­nalle saataisi­in jotenkin muut­ta­maan 50
    > osaa­jaa kaupungeista

    Nuo 50 osaa­jaa ovat jo työssä (ei kai heitä muuten osaa­jik­si mainit­taisikaan) siel­lä kaupungis­sa ja siten työl­listävät 100 paikallista siel­lä kaupungissa.

    Työl­listämisongel­ma ei siitä häviäisi, se vain siir­ty­isi paikas­ta toiseen.

  11. Kään­netän toisin päin. Takavu­osi­na­han oli joku paikkakun­takalleuslu­ok­ka tai jotain sinne päin. Pääkaupunkiseudul­la tun­nuste­taan yleis­es­ti, että mata­la­palkkatyö ei riitä elämiseen. Niin­pä siis osaa­jille (ja kakille muillekin) pitäisi siel­lä kasvukeskuk­ses­sa mak­saa jol­lakin ker­toimel­la korotet­tua palkkaa, jol­loin Lärvät­sa­los­sa olisi edes palkkae­tu puolellaan.

    Ei tämäkään riemu­vas­taan­ot­toa saa, sehän on selvä. Kyl­lä työ­nan­ta­ja halu­aa, että tulon­si­ir­roil­la pitää hoitaa elämisen mah­dol­lis­t­a­mi­nen pääkaupunkiseudulla.

  12. Jos jotain Lapin las­ket­telukeskus­ta ajat­telee, niin sille vai­h­toe­hdot ‘muute­taan keskus kaupunki­in’ ja ‘kyl­lä ne paikalliset 50+ ikäiset työt­tömät koh­ta oppi­vat tar­joil­i­joik­si’ ei tai­da kovinkaan rel­e­vant­te­ja vai­h­toe­hto­ja olla. Mitäs noista Osmon ideoista oikein jäi jäljelle?

  13. Osmo Soin­in­vaara: Ammat­tik­oulu­tus on kai yleen­sä noin kolme vuot­ta, mut­ta mon­een työhön tarvi­taan aka­teem­i­nen koulutus.

    Mitä ne aka­teemiset työ­paikat maaseudul­la ovat julkisen sek­torin ulkopuolella?

    IT-alal­la on kouralli­nen työ­paikko­ja esim. Joen­su­us­sa, Kuo­pios­sa tai Kajaanis­sa. Muu­ta­man hen­gen fir­mo­ja, Esim. Arcusys taitaa työl­listää jopa 20 aka­teemista Joensuussa. 

    Mut­ta 50 aka­teemista yksi­tyisessä fir­mas­sa jos­sain Koil­lis­maal­la? Mis­tä alas­ta nyt puhutaan?

    Kan­nat­taisi olla ennem­min huolis­saan siitä, mil­lä aka­teemisen tason oikeat osaa­jat saisi pysymään edes Suomessa.

  14. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä, täl­laista mekanis­mia meil­lä ei nyt kuitenkaan ole käytössämme, eikä se ihan hel­posti nykyiseen lain­säädän­töön istu.

    Itse asi­as­sa läh­es täl­lainen tuki on jo ole­mas­sa, kat­so ely-keskus.fi. Min­ul­la ei ole mitään tietoa, toimi­iko se käytän­nössä. Joskus bud­je­toidut rahat ovat niin pieniä, tai ohjeis­tus niin tiukkaa, että tuki on vain teoriaa.

  15. TL: Mitä ne aka­teemiset työ­paikat maaseudul­la ovat julkisen sek­torin ulkopuolella? 

    Ehkä ei kan­na­ta tart­tua blo­gistin artikke­lin kir­jaimi­in vaan asi­aan. Sama voi toimia mit­takaavas­sa 7 koulutet­tua + 30 paikallista työväkeä. 

    Suurin piirtein näin eräässä tuotan­nol­lises­sa men­estys­tuotet­ta valmis­tavas­sa fir­mas­sa maakun­tien rajal­la, val­tatei­den ulot­tumat­tomis­sa. Tuoteke­hi­tyspääl­likkö ja usei­ta mui­ta ylem­piä ja alem­pia toim­i­henkilöitä kävi paikalla yliopistopaikkakunnal­ta 70 km päästä pen­delöimäl­lä. Vai­h­tu­vu­us suur­ta (jopa muu­ta­man kuukau­den välein), kos­ka mukavampi työsken­nel­lä lähempänä kotia kaupungis­sa. Muut­ta­mi­nen yri­tyk­sen lähelle ei käynyt mielessäkään.

    Eikä ongel­ma ole tun­tem­aton ulko­mail­lakaan: “Adi­dak­sel­la on täysi työ houkutel­la suun­nit­telijoi­ta Sak­san syr­jäseudulle (Her­zo­ge­nau­rach, Bai­jeri)”, Helsin­gin Sanomat, 29.9.2014.

  16. Min­na Haav­is­to:
    Mitäs jos työe­htosopimuk­sis­sa jotenkin huomioitaisi­in paikkakun­nan asumiskus­tan­nuk­set siten, että palkkaa tarvit­sisi mak­saa muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la vähem­män? Tämä voisi houkutel­la paljon työl­listäviä yri­tyk­siä pois kasvukeskuk­sista halvem­man työvoiman perässä. 

    Tämä ei aut­taisi koulutet­tu­jen houkut­telemises­sa kasvukeskuk­sista, ei mil­lään tavalla.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Ammat­tik­oulu­tus on kai yleen­sä noin kolme vuot­ta, mut­ta mon­een työhön tarvi­taan aka­teem­i­nen koulu­tus. Kova urak­ka yri­tyk­selle. Helpom­mal­la pääsee, kun perutaa yri­tyk­sen sinne, mis­sä osaavaa työvoimaa on valmiiksi.

    Tietotekni­ik­ka alan rekry­toin­nis­sa on yleistynyt tapa jos­sa halu­taan jotain varsin spe­si­fiä koke­mus­ta ja kun ei suomen kokois­est maas­ta kaikkea voi löy­tyä niin itketään sitä.

    Esimerkik­si kun Nokia oli vapaut­tanut suuren määrä meego+symbian ohjel­moi­jia eräs fir­ma vol­lot­ti kun ei ole iPhone koodare­i­ta. Ja tässä ei todel­lakaan puhuta mis­tään kalli­ista koulu­tuk­ses­ta. Eli sel­l­aista halut­to­muut­ta investoi­da on osaamiseen on hie­man heikonlaisesti.

    Voi olla että kat­teet ei kestä?

  18. JY: Jos nyt ote­taan tuo Lap­pi esimerkik­si, kun siitä aloituk­ses­sa mainit­sit. Kuin­ka moni noi­ta ulko­maalai­sista on aka­teemisia ja mitä töitä he matkailun paris­sa tekevät? 

    Lapis­sa kysyn­tää on eniten ammat­ti­taitoi­sista kokeista ja tar­joil­i­joista. Kun kyse on kausitöistä ammat­ti­taitoinen henkilökun­ta on erit­täin tiukassa.

    Jos Suomen kie­len taitoa ei tarvi­ta, hel­poin­ta on han­kkia työvoimaa etelän kesäko­hteista. Esimerkik­si Ali­cantes­sa tai Rov­in­jis­sa työt ovat talvel­la todel­la tiukas­sa, vaik­ka kesäl­lä töitä riit­tää ja suo­ma­laiset rav­in­to­la-alan palkat riit­täviä houkut­tele­maan korkean ammat­ti­taidon henkilökuntaa.

  19. JY: Jos nyt ote­taan tuo Lap­pi esimerkik­si, kun siitä aloituk­ses­sa mainit­sit. Kuin­ka moni noi­ta ulko­maalai­sista on aka­teemisia ja mitä töitä he matkailun paris­sa tekevät? 

    Lapis­sa kysyn­tää on eniten ammat­ti­taitoi­sista kokeista ja tar­joil­i­joista. Kun kyse on kausitöistä ammat­ti­taitoinen henkilökun­ta on erit­täin tiukas­sa, kun rav­in­to­la-alal­la eri­tyis­es­ti kokkien taidot vai­htel­e­vat paljon.

    Jos Suomen kie­len taitoa ei tarvi­ta, hel­poin­ta on han­kkia Lap­pi­in kausi­työvoimaa etelän kesäko­hteista. Esimerkik­si Ali­cantes­sa tai Rov­in­jis­sa työt ovat talvel­la todel­la tiukas­sa, vaik­ka kesäl­lä töitä riit­tää ja suo­ma­laiset rav­in­to­la-alan palkat riit­täviä houkut­tele­maan korkean ammat­ti­taidon henkilökuntaa.

  20. antti:
    Jos jotain Lapin las­ket­telukeskus­ta ajat­telee, niin sille vai­h­toe­hdot ‘muute­taan keskus kaupunki­in’ ja ‘kyl­lä ne paikalliset 50+ ikäiset työt­tömät koh­ta oppi­vat tar­joil­i­joik­si’ ei tai­da kovinkaan rel­e­vant­te­ja vai­h­toe­hto­ja olla. Mitäs noista Osmon ideoista oikein jäi jäljelle?

    Kyl­lä Lapis­sa alka­vat työhaluiset nuoretkin olla lopus­sa. Palve­lute­htävis­sä ja keit­tiöis­sä on paljon nuo­ria etelästä ja myös ulko­mail­ta, eikä pelkästään mata­la­palkka­maista. Suosi­tu­im­mis­sa keskuk­sis­sa mak­se­taan jo nyt perus­palkko­ja korkeampia palkko­ja ainakin kokeille. 

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten yrit­täjät ja työn­tek­i­jäjär­jestöt pää­sivät sop­u­un jous­tavista työa­joista ja työaika­pankeista. Tuskin tämä on ainakaan huonon­tanut matkailun kehittymistä.

  21. Yleiskom­ment­ti­na muiden kuin julkisen sek­torin työurien kannal­ta: Työn­tek­i­jät hake­vat paikkakunnal­ta työ­paikka­lik­vidi­teet­tiä. Ei riitä yksi vakaakaan työ­nan­ta­ja, vaan oma­lle uralle sopivia työmah­dol­lisuuk­sia pitäisi avau­tua riit­tävän usein.

  22. Työvoima­pu­la kos­kee vain niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivä itse koulu­ta työn­tek­i­jöitään. Laiskalle pääo­ma­lle sapiskaa ja äkkiä.

  23. Min­na Haav­is­to:
    Mitäs jos työe­htosopimuk­sis­sa jotenkin huomioitaisi­in paikkakun­nan asumiskus­tan­nuk­set siten, että palkkaa tarvit­sisi mak­saa muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la vähem­män? Tämä voisi houkutel­la paljon työl­listäviä yri­tyk­siä pois kasvukeskuk­sista halvem­man työvoiman perässä. 

    Ainakin min­ulle pitäisi mak­saa enem­män siitä, että suos­tun muut­ta­maan pois kaupungista — menee­hän kaupunki­in pääsemiseen täl­löin enem­män aikaa ja rahaa työn sijain­nin vuok­si, joka pitää saa­da efek­ti­ivis­es­ti kor­vatuk­si. Aivan kuten min­ulle pitäisi mak­saa huo­mat­tavasti enem­män siitä, että tek­isin tylsem­pää ja moni­tonisem­paa työtä kuin teen nykyään.

  24. Pekka T.:

    Enem­mistö meistä suo­ma­lai­sista lie­nee sitä mieltä, että koko maa tulisi pitää asut­tuna. Samanaikaises­ti yhteiskun­nalli­nen kehi­tys, markki­na­t­alous, on johtanut siihen, että maaseu­tu autioituu.

    Pitäisikö asialle tehdä jotain? Kuin­ka paljon yhteiskun­nal­lista tehokku­ustap­pi­o­ta olisimme valmi­ita sietämään pitääk­semme maaseudun vireänä?

    Tässähän se ongel­man ydin on, ja vaik­ka kuin­ka mon­en muunkin ongel­man. Onko­han kukaan tul­lut laske­neek­si, kuin­ka kalli­ik­si “koko maa on pidet­tävä asut­tuna” lop­ul­ta tulee kaikkine vaiku­tuksi­neen? Taitaa olla aika järkyt­tävä sum­ma. Näköjään tähän kus­tan­nuk­seen ja sen avul­la toteu­tu­vaan tehot­to­muu­teen ollaan valmiita.

    Pakon edessä suo­ma­laisetkin ovat olleet muut­ta­maan laa­jas­sa mitas­sa mon­et ker­rat jopa ulko­maille asti. Isos­sa maail­mas­sa hur­jimpia tapauk­sia ovat tietysti olleet laa­jat kansainvaellukset.

    Jos ajatel­laan ratio­naalis­es­ti, aikansa elänei­den rak­en­tei­den säi­lyt­tämis­es­tä tulisi aina luop­ua pikim­miten. Kaikkein kalleim­mat type­r­yy­det, kuten uud­is­rak­en­t­a­mi­nen haja-asu­tusalueille tulisi kieltää viipymät­tä. Voimavaro­ja ei tulisi käyt­tää ihmis­ten pitämiseen alueil­la, joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta toimeen­tu­loon, vaan sen sijaan vauhdit­taa ja tukea kaikin tavoin hei­dän siir­tymistään kasvukeskuksiin.

    Käyn­nis­sä ole­vaa muu­tos­ta vas­taan pyris­telem­i­nen käy aina kalliiksi.

  25. Pon­sse on kuin Lärvät­sa­lon ihme. Se toimii hevonku­uses­sa, Ylä-Savon Vieremäl­lä. Tekee pir­u­lainen vielä voit­toa, kuten moni muu Ylä-Savon yritys.

    Pon­sse ei ole yliopis­to­jen lähel­lä, Pon­sse ei sijaitse kaup­pare­it­tien var­rel­la, eikä Pon­sse saa edes raa­ka-ainei­ta lähiseudulta.

    Miten Pon­sse on kyen­nyt tähän?

    Mitä Ylä-Savos­sa on tehty oikein?

    Alue on ollut teol­lisu­u­den aal­lon­har­jal­la jo yli sata vuot­ta. Keskel­lä ei mitään, Nälkä­maan etelärajalla.

  26. antti:
    Jos jotain Lapin las­ket­telukeskus­ta ajat­telee, niin sille vai­h­toe­hdot ‘muute­taan keskus kaupunki­in’ ja ‘kyl­lä ne paikalliset 50+ ikäiset työt­tömät koh­ta oppi­vat tar­joil­i­joik­si’ ei tai­da kovinkaan rel­e­vant­te­ja vai­h­toe­hto­ja olla. Mitäs noista Osmon ideoista oikein jäi jäljelle?

    Etelästä ne las­ket­telukeskusten työn­tek­i­jät ovat aina tulleet ja tule­vat jatkossakin…

  27. ICT-alal­la kaik­ki muut­tuu jatku­vasti ja nopeasti. Tai niin ainakin väitetään.
    Toki perusasi­at pysyvät, perus­taidot ovat samat, yliopis­ton / korkeak­oulun opit pitkälti yhtä päte­viä vuosienkin päästä.

    Olen­naista olisi erot­taa ne perusasi­at jot­ka pitää hal­li­ta, ja ne sään mukaan muut­tuvat kuor­ru­tuk­set pääl­lä. On ihan sama koo­dataanko jotain javal­la vai swiftil­lä, tai mitä ohjelmis­to­tuotan­non pros­es­sia käytetään — ne voi oppia kohtuu pienel­lä vaival­la. Yri­tys­ten pitää koulut­taa henkilökun­taansa kuitenkin kun CTO lukee uusim­mas­ta hienoim­mas­ta pros­es­sista jol­la tuot­tavu­us taas moninker­tais­te­taan. Ja toisaal­ta tutk­in­toon johta­van koulu­tuk­sen tarkoi­tus on varmis­taa, että perus­fun­da­men­tit ovat kunnossa.

    Jos yri­tyk­set eivät halua koulut­taa väkeä johonkin ohjel­moin­tiym­päristöön ja kieleen vaan odot­ta­vat väen opiskel­e­van nämä itse, voi joutua odot­ta­maan pitkään. Jotkut opiskel­e­vat omak­si ilok­seen, jotkut lisätäk­seen uuden lyhen­teen CV:een, mut­ta on hyvin vai­htel­vaa minkä tasoista osaamista näin syn­tyy. Ja minkä ver­ran. Kyl­lä, muu­ta­ma tulee aina oppi­maan hel­posti ja nopeasti uusim­mat vir­tauk­set, mut­ta suurin osa ei.

    Toki tässä olisi täy­den­nysk­oulu­tuk­sen paik­ka myös TE-keskuk­selle. Jos ei työtön ohjel­moi­ja saa töitä kun osaami­nen on for­tra­nia, kurssi­tuk­selle voisi olla oikeasti perusteita.

  28. LK:

    Mitä Ylä-Savos­sa on tehty oikein?

    Alue on ollut teol­lisu­u­den aal­lon­har­jal­la jo yli sata vuot­ta. Keskel­lä ei mitään, Nälkä­maan etelärajalla.

    Hyvä jos Ylä-Savos­sa on tehty jotain oikeinkin. Kävin 4–5 vuot­ta sit­ten Ylä-Savon keskuk­ses­sa, Iisalmes­sa, matkaile­mas­sa. Olin yötä paikallis­ten pyörit­tämässä hotel­lis­sa hin­taan 83€/yö. Hotel­li­huoneessa oli kuollei­ta hyön­teisiä, sis­us­tus 80-lukua, käytävän van­has­sa koko­lat­tiam­atossa suuri tahra, aami­ainen kur­ja, respan palvelu “ren­toa” eli mus­tat verkkar­it ja teepai­ta pääl­lä innot­tomasti otet­ti­in vas­taan. Olin sat­tumoisin juuri ollut Münchenis­sä 4 täh­den hotel­lis­sa täs­mälleen samaan hin­taan — kuin eri pla­nee­tal­la olisi ollut. 

    Iisalmes­sa on kuitenkin kau­nis uimaran­ta hyvin lähel­lä keskus­taa. Har­mi että elokuise­na sun­nun­taina kukaan kaupun­gin työn­tek­i­jöistä ei ollut kat­sonut voivansa tul­la avaa­maan pukukopin ovea.

    Mis­tä tämä apa­tia johtuu? Ovatko alue- ja muut tuet vie­neen kokon­aan mukanaan oman tsemp­pauk­sen ja yrit­tämisen idean ja per­in­teen? Uud­estaan en “vetovoimaiseen Iisalmeen” aio tur­isti­na suun­na­ta — täältä tul­laan taas, oikeasti houkut­tel­e­va ja kil­pailukykyis­es­ti hin­noitel­tu manner-Eurooppa.

  29. Sat­un­nainen matkail­i­ja: Hyvä jos Ylä-Savos­sa on tehty jotain oikeinkin. Kävin 4–5 vuot­ta sit­ten Ylä-Savon keskuk­ses­sa, Iisalmes­sa, matkaile­mas­sa. Olin yötä paikallis­ten pyörit­tämässä hotel­lis­sa hin­taan 83€/yö. Hotel­li­huoneessa oli kuollei­ta hyön­teisiä, sis­us­tus 80-lukua, käytävän van­has­sa koko­lat­tiam­atossa suuri tahra, aami­ainen kur­ja, respan palvelu “ren­toa” eli mus­tat verkkar­it ja teepai­ta pääl­lä innot­tomasti otet­ti­in vas­taan. Olin sat­tumoisin juuri ollut Münchenis­sä 4 täh­den hotel­lis­sa täs­mälleen samaan hin­taan – kuin eri pla­nee­tal­la olisi ollut. 

    Iisalmes­sa on kuitenkin kau­nis uimaran­ta hyvin lähel­lä keskus­taa. Har­mi että elokuise­na sun­nun­taina kukaan kaupun­gin työn­tek­i­jöistä ei ollut kat­sonut voivansa tul­la avaa­maan pukukopin ovea.

    Mis­tä tämä apa­tia johtuu? Ovatko alue- ja muut tuet vie­neen kokon­aan mukanaan oman tsemp­pauk­sen ja yrit­tämisen idean ja per­in­teen? Uud­estaan en “vetovoimaiseen Iisalmeen” aio tur­isti­na suun­na­ta – täältä tul­laan taas, oikeasti houkut­tel­e­va ja kil­pailukykyis­es­ti hin­noitel­tu manner-Eurooppa.

    No voi elämä! Siitäkö se kansan­talous on kiin­ni, että saako respas­ta flirt­tiä ja aami­aisek­si ran­skas­ta apinoidut sapuskat?

  30. 2/3 Suomes­ta on asu­tuk­seltaan alasajos­sa. 20v ja nyt 50+ ‑väestö on hau­tu­umaal­la. Uusia asukkai­ta ei syn­ny, eikä kukaan halua Lärvät­sa­loi­hin muuttaa.

  31. LK: Pon­sse on kuin Lärvät­sa­lon ihme. Se toimii hevonku­uses­sa, Ylä-Savon Vieremällä. 

    Pon­sse perusti kuitenkin vähän aikaa sit­ten T&K‑yksikön Tampereelle.

  32. Sat­un­nainen matkail­i­ja: Hyvä jos Ylä-Savos­sa on tehty jotain oikeinkin. Kävin 4–5 vuot­ta sit­ten Ylä-Savon keskuk­ses­sa, Iisalmes­sa, matkaile­mas­sa. Olin yötä paikallis­ten pyörit­tämässä hotel­lis­sa hin­taan 83€/yö. Hotel­li­huoneessa oli kuollei­ta hyön­teisiä, sis­us­tus 80-lukua, käytävän van­has­sa koko­lat­tiam­atossa suuri tahra, aami­ainen kur­ja, respan palvelu “ren­toa” eli mus­tat verkkar­it ja teepai­ta pääl­lä innot­tomasti otet­ti­in vas­taan. Olin sat­tumoisin juuri ollut Münchenis­sä 4 täh­den hotel­lis­sa täs­mälleen samaan hin­taan – kuin eri pla­nee­tal­la olisi ollut. 

    Iisalmes­sa on kuitenkin kau­nis uimaran­ta hyvin lähel­lä keskus­taa. Har­mi että elokuise­na sun­nun­taina kukaan kaupun­gin työn­tek­i­jöistä ei ollut kat­sonut voivansa tul­la avaa­maan pukukopin ovea.

    Mis­tä tämä apa­tia johtuu? Ovatko alue- ja muut tuet vie­neen kokon­aan mukanaan oman tsemp­pauk­sen ja yrit­tämisen idean ja per­in­teen? Uud­estaan en “vetovoimaiseen Iisalmeen” aio tur­isti­na suun­na­ta – täältä tul­laan taas, oikeasti houkut­tel­e­va ja kil­pailukykyis­es­ti hin­noitel­tu manner-Eurooppa.

    Alasajos­sa mitään ei kehitetä eikä investoi­da. Kerätään helpot eurot pois kulek­si­mas­ta. Tuon kul­makun­nan asu­tus keskit­tyy Kuopioon.

  33. Pekka T.:
    Enem­mistö meistä suo­ma­lai­sista lie­nee sitä mieltä, että koko maa tulisi pitää asut­tuna. Samanaikaises­ti yhteiskun­nalli­nen kehi­tys, markki­na­t­alous, on johtanut siihen, että maaseu­tu autioituu.

    Ihme höpinää tämä kokon­aan asu­tus­ta maas­ta puhumi­nen. Ei tarvitse kauas Kehä I:n ulkop­uolelle men­nä, kun ympäril­lä on muu­ta­maa poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta läh­es pelkkää metsää.

    Ei 5 miljoon­al­la ihmisel­lä pysty pitämään näin suur­ta maa­ta asuttuna.

    Sit­ten kun saadaan tänne pohjo­laan 100 miljoon­aa ilmastopako­laista, alkaa ole­maan väestöpo­h­jaa asut­taa koko maa.

  34. Markki­na­t­aloudessa osaa­jien palkat Lärvät­sa­los­sa nousi­si­vat niin paljon, että heitä muut­taisi sopi­vasti. Tietysti vain halukkaim­mat muut­taisi­vat sil­loinkin. Täl­löin ei-osaa­jien palkat lask­i­si­vat, jot­ta heitä kan­nat­taisi silti työl­listää tarpeek­si. Sik­si ne ei-osaa­jat, jot­ka mitenkään sietävät kaupunke­ja, muut­taisi­vat niihin. 

    Kumpaan suun­taan muut­toa olisi enem­män? Riip­puu halukku­ud­es­ta. Mitä vähem­män halukku­ut­ta, sitä suurem­mik­si palkkaerot kaupunki­in kas­vaisi­vat, kunnes kaikille olisi löy­tynyt työ­paik­ka jom­mas­takum­mas­ta. Joku ehkä val­it­sisi elää Lärvät­sa­los­sa säästöil­lä, luon­taistaloudel­la ja muil­la tilapäistöillä.

    Nyt sosi­aal­i­tur­va, vero­tus ja ay-liike estävät tämän. Jos vero­tus­ta keven­netään, sosi­aal­i­tur­vas­ta tehdään kan­nus­tavampi ja ay-liiket­tä kiel­letään määräilemästä ei-suos­tu­vaisia aikuisia, ongel­ma mieheen paljon.

    Har­va oikeasti halu­aa ihan joka paikan pitää asut­tuna väkisin.

  35. Sama ongelma­han on muidenkin koulutet­tu­jen ammat­ti­lais­ten kohdal­la. Eilisen YLE:n uutises­sa nos­tet­ti­in esille Kou­volan lääkäri­va­je. Lääkäre­itä on han­kala saa­da muut­ta­maan edes Kou­volaan, joka sen­tään on kaupun­ki ja hyvil­lä liikenneyhteyksillä.

    “Jär­jestelmän toimivu­u­den kannal­ta olisi tärkeää, että ter­veyskeskuk­sis­sa olisi siel­lä pitkään työsken­nelleitä, kokenei­ta lääkäre­itä ja sitä myöten pitkäaikaisia poti­laan ja lääkärin välisiä hoitosuhteita…”

    Voi myös olla, että Kou­volas­sa lääkäriä pelot­taa työ­paikkavai­h­toe­hto­jen puute. Jos työ­paik­ka ei suos­tu jous­ta­maan aikatauluis­taan työn­tek­i­jän tarpei­den mukaan, ei ole työn­tek­i­jäys­täväl­lisem­pää työ­nan­ta­jaa, jon­ka palveluk­seen men­nä (viit­taus päivystyksiin).

  36. LK:
    Pon­sse on kuin Lärvät­sa­lon ihme. Se toimii hevonku­uses­sa, Ylä-Savon Vieremäl­lä. Tekee pir­u­lainen vielä voit­toa, kuten moni muu Ylä-Savon yritys.

    Pon­sse ei ole yliopis­to­jen lähel­lä, Pon­sse ei sijaitse kaup­pare­it­tien var­rel­la, eikä Pon­sse saa edes raa­ka-ainei­ta lähiseudulta.

    Miten Pon­sse on kyen­nyt tähän? 

    Pon­sse on joutunut perus­ta­maan etäpis­teitä Kuo­pi­oon ja viimek­si Tam­pereellekin, että mm. tuoteke­hi­tyk­sen erikoisam­mat­ti­laiset saa heille töi­hin. Paikalla Vieremäl­lä käy­dään sil­loin tällöin.

  37. Vapaae­htoinen: Markki­na­t­aloudessa osaa­jien palkat Lärvät­sa­los­sa nousi­si­vat niin paljon, että heitä muut­taisi sopi­vasti. Tietysti vain halukkaim­mat muut­taisi­vat sil­loinkin. Täl­löin ei-osaa­jien palkat lask­i­si­vat, jot­ta heitä kan­nat­taisi silti työl­listää tarpeek­si. Sik­si ne ei-osaa­jat, jot­ka mitenkään sietävät kaupunke­ja, muut­taisi­vat niihin. 

    Täs­mälleen. Käytän­nössä tarvi­taan vain työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den pois­t­a­mi­nen, sil­lä avain­henkilöi­den, myös avain­du­u­nar­ien, palkat ovat iät ja ajat jous­ta­neet ylöspäin.

    Noi­ta kehit­tyneitä Lärvät­sa­lo­ja on siel­lä tääl­lä ympäri Suomea. Pohjois-Poh­jan­maal­la mm. Sievi ja Pyhän­tä ja ehkä myös Pudasjärvi ovat sel­l­aisia. Yhteistä niille on, että a.o. kylään on sat­tunut pari Yrit­täjän Äitiä. Nyt niis­sä on ollut ajoit­tain työvoima­pu­laa. Pudasjärvi on ratkaissut sen otta­mal­la pako­laisia töihin.

  38. Vapaae­htoinen:
    Markki­na­t­aloudessa osaa­jien palkat Lärvät­sa­los­sa nousi­si­vat niin paljon, että heitä muut­taisi sopivasti. 

    Markki­na­t­aloudessa Lärvät­sa­lon palkat eivät voi nous­ta rajatomasti vaan rajoit­tavak­si tek­i­jäk­si muo­dos­tuu se onko Lärvät­sa­lon palkkata­sol­la tehty­jen tuot­tei­den hin­nat sil­lä tasol­la että maail­mal­ta löy­tyy enää asiakkaita

  39. ij: Pon­sse on joutunut perus­ta­maan etäpis­teitä Kuo­pi­oon ja viimek­si Tam­pereellekin, että mm. tuoteke­hi­tyk­sen erikoisam­mat­ti­laiset saa heille töi­hin. Paikalla Vieremäl­lä käy­dään sil­loin tällöin.

    Joo, noin 20 henkilöä oli tavoit­teena työl­listää vuo­den 2017 lop­pu­un mennessä.

    Pon­sse ei tuo­ta kood­ia vaan metsäkoneita.

    EPEC tuot­taa kood­ia Pon­s­selle. Pon­sse voisi ostaa saman kood­in vaik­ka Indone­si­as­sa sijait­se­val­ta ohjelmis­toalan yritykseltä.

    Pon­ssen tai yhtään minkään yri­tyk­sen ei pidä sijai­ta jos­sain tietyssä sijain­nis­sa mod­ernissa globaalis­sa maailmassa.

    Helsin­ki-kuplas­sa elävät kuvit­tel­e­vat Helsin­gin ole­van maail­man napa, vaik­ka me elämme maail­mas­sa, jos­sa varsi­naisia napo­ja ei enää ole.

    Ihmiset kyl­lä keskit­tyvät kaupunkei­hin, mut­ta kaupun­git ovat tois­taisek­si täysin riip­pu­vaisia kaupunkien ulkop­uolel­la ole­vista toiminnoista.

    Nykyaikana niin tutk­i­jat kuin muidenkin alo­jen työn­tek­i­jät eivät ole sidot­tu­ja samaan sijan­ti­in vaan työtä tehdään mil­loin mistäkin.

    Mut­ta tuotan­to, jos­sa tuote­taan jotain fyy­sistä hyödyket­tä, ei voi liikkua vaan sen täy­tyy sijai­ta jos­sain. Tuote­tut hyödyk­keet kulke­vat kyl­lä Lärvät­sa­lostakin mihin tahansa maailmaa.

    On toki tot­ta, että Suomes­sa on 300 kun­taa, joista suurin osa on elinkelvot­to­mia aivan liian pienen asuin­määrän vuok­si. Mut­ta, Suomes­sa voisi aivan hyvin olla noin viisikym­men­tä sadan­tuhan­nen asukkaan kaupunkia.

    Maail­mal­la on luke­mat­to­mia esimerkke­jä täysin kan­nat­tavaa ja vuosikym­meniä (tai jopa sato­ja vuosia) jatkuneesta liike­toimin­nas­ta, jos­sa yhtiön tuotan­to sijait­see Helsin­ki-kuplas­sa elävien mielestä hevonkuusessa.

    Mitä suurem­pi kaupun­ki, sitä hienom­mat lat­ten­ryys­töpuljut, jot­ka menevät kol­men kuukau­den välein konkurssi­in, kos­ka mac­bookil­la somea päivit­tävät hip­ster­it eivät osta mitään. Oop­per­at­alot ja sen sellaiset.

    Mut­ta kun se keskilu­ok­ka, joka mak­saa suurten kaupunkien kult­turellin ylel­lisyy­den, ei käytä näitä pönö­tys­palvelui­ta. He pukeu­tu­vat gore­texi­in ja menevät mökille pais­ta­maan makkaraa.

    Kaupungis­tu­mi­nen on aikamme mega­tren­di. Sitä ei käy kieltämi­nen, mut­ta mon­en yri­tyk­sen kannal­ta se on huono asia. Nimit­täin sitä tuotan­toa, joka tuot­taa fyy­sisiä hyödykkeitä kaupunkei­hin, ei useim­miten voi siirtää kaupunkei­hin. Pan­nukakkukaupun­git, joi­ta mm. Euroop­pa ja Yhdys­val­lat ovat täyn­nä, lev­iävät laa­jalle, jol­loin suuret tuotan­to­laitok­set ovat pakostakin kaukana keskustoista.

    Suomen luon­non­va­rat, jos­ta tämä maa elää, eivät sijaitse Helsin­ki-kuplas­sa, eikä niitä tekoä­lyl­lä kor­ja­ta ja jalosteta.

    Mikäli suo­ma­laiset pakkau­tu­vat muu­ta­maan globaali­in tup­pukylään, niin ulko­maalais­ten täy­tyy tul­la tekemään noi­hin Lärvät­sa­loi­hin työt, kos­ka ne eivät siir­ry sieltä mihinkään.

  40. Lapin ja Kuusa­mon sesonilu­on­teinen matkailubui­ness ansait­see parem­paa analyysia.

    Julkiset palve­lut mitoite­taan vak­i­tuisen asu­jamis­ton mukaan. Tämän vuok­si poli­ise­ja ja palo- ja pelas­tushenkilökun­taa sekä päivys­tävää ensi­hoitoa on tar­jol­la alim­i­toite­tusti. Vas­taavasti yksi­ty­isiä lääkäri­asemia on kyl­lä riit­tävästi, ne eivät auta ensi­hoi­dos­sa, kiitos matkavakuutukset.

    Vero­tu­lo­ja tulee alv:n kaut­ta, palkkavero taas menee sinne mis­sä ihmiset ovat vak­i­tuis­es­ti kir­joil­la. Kansan­talo­su­ti­eteen koulu­tuk­sen saa­neet eivät tätä ilmeis­es­ti ymmär­rä kun mitoit­ta­vat kuluja. 

    Eon­tek­iön poli­isien pois­t­a­mi­nen hyvä esimerk­ki huonos­ti ieti­tys­tä turim­sin hoita­mis­es­ta. Lisäk­si Nor­ja-Tornio väli on keskeinen rekkaväylä. Toisaal­ta, sit­ten siel­lä voi treena­ta rallin ajamista vapaasti. 

    Jostain syys­tä edelleen kuvite­lalan, että sel­l­us­te­hdas tarvit­see osaavaa työvoimaa — no, kovin vähän, mon­ta asi­aa hoide­taan etäoper­ointi­nakin. Matkailu taas on työl­listävää ja myös osaamista vaa­ti­vaa touhua ‘trav­el and hosi­tal­i­ty indus­try’ ei Suoes­sa pär­jää lob­bauk­ses­sa. Poli­it­ti­sis­sa valin­nois­sa kun matialun tuot­to­jen hävit­tämi­nen koetaan hyväksyttävänä.

    Lapin revon­tulet ovat ilmi­esti high end matkailun globaali hostspot. Jot­ta hin­tata­so on kohdalalan, tarvi­taan huip­pu­osaamista koko tuotabtoketjus­sa alka­en siivouik­ses­ta oheis­palvelu­iden esi­in­tyji­in. Vink­ki — Las Veg­ais­sa ei ole sat­un­naisa ihmisiä mis­sään duu­nis­sa, ainkaan aktiivityöllistettyinä.

    Kausi­työhän liit­tyy liikku­vu­us. Se on kan­sain­välistä. Talvel­la Lapii, kesäl­lä jos­sain muual­la maailmassa.

    Kansal­lis­es­ti pitäisi pitää huol­ta infra­s­ta ja perus­palveluista. Osaa­jat kyl­lä liikku­vat kun palkkata­so on kohdal­laan. Se taas luo elin­voimaa ilman sen kum­mepia ohjelmia ja kahvinjuontia.

    Ai niin, Kokoomuk­sen idea on tukea laivay­htiöitä rahal­la. Kap­i­tal­isti olisi ehkä antnut tukea osakkei­ta vas­taan, jol­loin rahot­ta­ja­ki hyötyisi.

    1. Kyl­lä, sesonki­työ on määritelmäs­llis­es­ti kausilu­on­teista. Alku­peräi­nen kysymys oli, mik­si pitää haalia ulko­mail­ta ihm­siä tekemän töitä kun­taan, jos­sa työt­tömysaste on kaksinu­meroinen-Tähän on vas­taus, mut­ta se pitää uskaltaa sanoa ääneen

  41. Osmo Soin­in­vaara: Tätäkin olen esit­tänyt. Sai aivan raivoisaa vas­tus­tus­ta maakun­nista. http://www.soininvaara.fi/2014/05/12/alueelliset-palkkaerot-maakuntien-etu/

    Mon­es­sa maas­sa vetovoimai­sis­sa keskuk­sis­sa ja niiden ulkop­uolel­la val­lit­see aivan eril­liset työ- ja asun­tomarkki­nat. Ollaan kuin eri mais­sa. Jos maaseudul­la ja nyky­isil­lä muut­to­tap­pioalueil­la muut­toli­iket­tä ryhdytään jar­rut­ta­maan helpot­ta­mal­la työl­listämistä, tuos­ta jar­ru­tuk­ses­ta tulee sit­ten työperäisen muu­ton este, kun pikku­paikkakun­nan asun­tosi, palkkasi ja säästösi eivät ole yhtään mitään siihen näh­den, mitä kasvukeskuk­sis­sa tarvit­taisi­in. Kun vähän ker­ras­saan nuo pikku­ra­haseudut sopeu­tu­vat tilanteeseen, niistä tulee kuin maan sisäisiä kehi­tys­mai­ta, jois­sa myöskään kun­nil­la ei ole edel­ly­tyk­siä tar­jo­ta saman tasoista ope­tus­ta ja terveyspalveluja.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä, sesonki­työ on määritelmäs­llis­es­ti kausilu­on­teista. Alku­peräi­nen kysymys oli, mik­si pitää haalia ulko­mail­ta ihm­siä tekemän töitä kun­taan, jos­sa työt­tömysaste on kaksinu­meroinen-Tähän on vas­taus, mut­ta se pitää uskaltaa sanoa ääneen

    Mar­rasku­un työt­tömyys­ti­lanne. Työt­tömät, työvoima, työttömyysprosentti.
    Enontekiö.…162.… . 903… 17,9
    Kit­tilä.… …324.…3 264.… 9,9
    Muo­nio.… . .115.…1 077… 10,7
    Inari.… … 379.… 3 304… 11,5
    Utsjo­ki.… …45.… . 574.… 7,8
    yhteensä.…1025.… 9 122.… 11,5

    Helsinki.…33986. . 337188… 10,1

    Näkyy ole­van sama tilanne molem­mis­sa päis­sä Suomea. Ääneen san­ot­tu­ja syitä on olleet jäykät työ­markki­nat, oikean osaamisen puute, kannustinloukut.

  43. Suomes­sa kansan­taloustiede sai huip­puyk­sikön, mik­si — vaikea ymmärtää, kun edes Bengt Holm­strom ei viit­si tul­la siihen hommiin.
    Kehit­tyville ja kas­vav­ille aloille taas ei löy­dy OKM:n käsio­hjeuk­ses­ta mitään rahoitusta.

    ‘Trav­el and hos­pi­tal­i­ty indus­try’ alal­la Suomes­sa ei ole oikein mitään koulu­tus­ta, amk:sta saa vuoropääl­liköitä rav­in­to­laan. Yliopis­to­jen matkailun moni­alaiset opin­not verkos­toyliopis­tossa eivät auta alaa kehit­tymään ja kas­va­maan ainakaan koti­maisin voimin.

    Onnis­tunei­ta esimerkke­jä on TaiK/Aaalto mutoilun kan­sain­vä­li­nen muo­toilulähtöisen liike­toimin­nan koulu­tu (IDBM), joka on saanut muo­toilua nos­tet­tua arte­san­i­touhus­ta vien­ti­te­ol­lisu­udek­si muidenkin kuin Marimekon toimesta.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen mukana EU:sssa Suomen Lap­pi muut­tuu yhä var­teenotet­tavam­mak­si laadukkaan matkailun kohteeksi. 

    Ulko­mail­ta saadaan sitä osaamista, jota tääl­lä ei ole: sak­saa, englan­tia, venäjää, ran­skaa… osaamista palveluis­sa, teknolo­gias­sa. Asiois­sa jois­sa koulu­tusjär­jestelmä antaa vas­tauk­sen n 5 — 10 vuo­den aikana, ainakin vaa­likaut­ta pidem­pänä aikana.

    Työt­tömyys­lu­vuis­sa kan­nat­taa muis­taa, että numerot ovat osaa maatat­louden tukea. Emän­nät ovat työt­tömiä, jol­la saati­in aika kiva lisä­tu­ki perhemaatalousteen.

  44. JY: Mar­rasku­un työt­tömyys­ti­lanne. Työt­tömät, työvoima, työttömyysprosentti.
    Enontekiö.…162.… . 903… 17,9
    Kit­tilä.… …324.…3 264.… 9,9
    Muo­nio.… . .115.…1 077… 10,7
    Inari.… … 379.… 3 304… 11,5
    Utsjo­ki.… …45.… . 574.… 7,8
    yhteensä.…1025.… 9 122.… 11,5

    Helsinki.…33986. . 337188… 10,1

    Näkyy ole­van sama tilanne molem­mis­sa päis­sä Suomea. Ääneen san­ot­tu­ja syitä on olleet jäykät työ­markki­nat, oikean osaamisen puute, kannustinloukut.

    Kiitok­sia tiedos­ta. Aioin googlata saman asian, mut­ta ehdit ensin :). No, vielä nuo molem­pi­en päi­den luvut ovat vielä NAIRU:n yläpuolella.

    Luet­telostasi puut­tuu Kolari, siis Ylläk­sen matkailukeskit­tymä. Mikähän sen töt­tömyyspros­ent­ti on? (Nuorem­mille tiedok­si: Kolari on ollut 1900-luvul­la jostain ihmeel­lis­esyä syys­tä yksi Suomen vasem­mis­to­laisim­mista kunnista.)

  45. Tapio: Kiitok­sia tiedos­ta. Aioin googlata saman asian, mut­ta ehdit ensin :).No, vielä nuo molem­pi­en päi­den luvut ovat vielä NAIRU:n yläpuolella.

    Luet­telostasi puut­tuu Kolari, siis Ylläk­sen matkailukeskit­tymä. Mikähän sen töt­tömyyspros­ent­ti on? (Nuorem­mille tiedok­si: Kolari on ollut 1900-luvul­la jostain ihmeel­lis­esyä syys­tä yksi Suomen vasem­mis­to­laisim­mista kunnista.)

    Kolari.…259.…1 826.…14,2

    Nois­sa kun­nis­sa työt­tömyys on alimil­laan tam­mi-maaliskus­sa ja ylim­mil­lään touko-kesäku­us­sa ja lokaku­us­sa. Eli paikallis­takin porukkaa kausityöllistyy.

  46. Kaupunkiseu­tu­jen voimakas asumisen tukem­i­nen voi aiheut­taa markki­nahäir­iön, joka hait­taa sekä kaupunkiseu­tu­jen että maaseu­tu­aluei­den kehit­tymistä. Vak­i­työ ja omakoti­ta­lo alle käyte­tyn mer­sun hin­nal­la voisi houkutel­la kum­masti nuo­ria kaupungis­sa koulutet­tu­ja osaa­jia maalle, jos vai­h­toe­htoina ovat kaupun­gin pätkä­työt ja itse kokon­aan kus­tan­net­ta­va yksiö.

  47. Tim­oT:
    Kaupunkiseu­tu­jen voimakas asumisen tukem­i­nen voi aiheut­taa markki­nahäir­iön, joka hait­taa sekä kaupunkiseu­tu­jen että maaseu­tu­aluei­den kehit­tymistä. Vak­i­työ ja omakoti­ta­lo alle käyte­tyn mer­sun hin­nal­la voisi houkutel­la kum­masti nuo­ria kaupungis­sa koulutet­tu­ja osaa­jia maalle, jos vai­h­toe­htoina ovat kaupun­gin pätkä­työt ja itse kokon­aan kus­tan­net­ta­va yksiö.

    Var­masti näin, mut­ta se melkein kyl­lä vaatisi use­am­man poten­ti­aalisen vak­i­työn tar­joa­jan, että itse uskaltaisin pääkaupunkiseudul­ta muut­taa. Tarkoi­tan täl­lä sitä, että jos muut­taisin jon­nekin omakoti­taloon, jos­sa on vier­essä se yksi min­ua tarvit­se­va paikalli­nen työ­nan­ta­ja niin siinä ottaa todel­la hur­jan riskin, kun aina välil­lä kuitenkin markki­na­t­aloudessa fir­mo­ja menee nurin. Sen takia Lärvät­sa­lo tai Piek­sämä­ki ovat molem­mat riskialt­ti­impi paikko­ja poten­ti­aalis­es­ta vak­i­työstä ja mata­las­ta asumisen hin­nas­ta huoli­mat­ta kuin vaikka­pa Kuo­pio tai Oulu.

  48. Helsingis­sä työt­tömyyt­tä 10,1 % voi pitää mata­lana Suomen mit­takaavas­sa, kun ottaa huomioon, että työt­tömät muut­ta­vat Helsinki­in ja Helsingis­sä on myös paljon nuo­ria. Nuorten työt­tömyys kun on luon­nos­taan paljon korkeampi maas­sa, jos­sa ammat­tili­itot ovat vahvoja.

    Jos työ­suhteista saisi sopia vapaam­min ja val­tio ei tuot­taisi kan­nustin­loukku­ja urakalla, työt­tömyys lask­isi koko maas­sa mut­ta enem­män nuo­ril­la ja sik­si Helsingis­säkin. Se olisi sopimusyhteiskunta.

    “Markki­na­t­aloudessa Lärvät­sa­lon palkat eivät voi nous­ta rajatomasti”. Sik­si ei-osaa­jien palkat laske­vat osaa­jien palkko­jen noustes­sa niin, että tuote menee kau­pak­si. Jos osaa­jia ei saa­da sopi­vasti korkeam­mil­lakaan palkoil­la tarpeek­si, ne nou­se­vat yhä ja samal­la ei-osaa­jien palkat putoa­vat, kunnes heistä tarpeek­si moni menee mielu­um­min kaupunkei­hin töi­hin. Tarpeek­si har­va jää euron tun­tipal­ka­lla Lärvät­sa­loon, heille kyl­lä löy­ty­isi hom­mia markkinataloudessa.

  49. Jukkis: Var­masti näin, mut­ta se melkein kyl­lä vaatisi use­am­man poten­ti­aalisen vak­i­työn tar­joa­jan, että itse uskaltaisin pääkaupunkiseudul­ta muut­taa. Tarkoi­tan täl­lä sitä, että jos muut­taisin jon­nekin omakoti­taloon, jos­sa on vier­essä se yksi min­ua tarvit­se­va paikalli­nen työ­nan­ta­ja niin siinä ottaa todel­la hur­jan riskin, kun aina välil­lä kuitenkin markki­na­t­aloudessa fir­mo­ja menee nurin. Sen takia Lärvät­sa­lo tai Piek­sämä­ki ovat molem­mat riskialt­ti­impi paikko­ja poten­ti­aalis­es­ta vak­i­työstä ja mata­las­ta asumisen hin­nas­ta huoli­mat­ta kuin vaikka­pa Kuo­pio tai Oulu.

    Riske­jä on tietysti aina ole­mas­sa, mut­ta kyl­lä kalli­il­la asun­nol­lakin on riskin­sä keskuskaupungeis­sa. Jostakin syys­tä nykyään yhteiskun­ta halu­aa loiven­taa kaupunkien riske­jä, mut­ta ei maaseudun riske­jä. Jos yhteiskun­ta ei puut­tuisi asi­aan, niin selvästi pienem­mät riskit olisi aset­tumises­sa pikkupaikkakunnalle.

  50. Tim­oT: Riske­jä on tietysti aina ole­mas­sa, mut­ta kyl­lä kalli­il­la asun­nol­lakin on riskin­sä keskuskaupungeis­sa. Jostakin syys­tä nykyään yhteiskun­ta halu­aa loiven­taa kaupunkien riske­jä, mut­ta ei maaseudun riske­jä. Jos yhteiskun­ta ei puut­tuisi asi­aan, niin selvästi pienem­mät riskit olisi aset­tumises­sa pikkupaikkakunnalle.

    Pakko olla eri mieltä, kos­ka pelkästään meikäläisen nykyisen työ­paikan kanssa samal­la metropy­säkil­lä on käve­ly­matkan päässä kolme saman alan fir­maa kuin mis­sä nyt työsken­te­len. Jos menen metrol­la vähän pidem­mälle, tai jään vähän aikaisem­min, kas­vaa valikoima entis­es­tään ainakin toisellekymmenelle.

    Tämän takia min­ul­la on todel­la huo­le­ton olo miet­tiessä asun­non han­k­in­taa, kun­han se joko on metrolin­jan vier­essä tai sieltä on julkisel­la help­po päästä metropy­säkille. Tätä taus­taa vas­ten min­un työ­paikan vai­h­tu­vu­u­teen liit­tyvä riski­ni on pääkaupunkiseudul­la jos ei nol­la niin radikaal­isti lähempänä sitä kuin esimerkkinä käyt­tämis­säni elinkus­tan­nuk­sil­taan huo­mat­tavasti halvem­mis­sa kaupungeissa.

    Oma­l­la kohdal­lani yhteiskun­nan riskiä loiven­ta­va rooli on myös käytän­nössä nol­la, kos­ka kyse on enem­mänkin poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden itsenäis­es­tä keskit­tymis­es­tä sinne, mis­sä hei­dän poten­ti­aaliset asi­akkaansa ovat. Jos tätä ketjua äärim­milleen menee niin voi siel­lä tul­la joku Helsinki­in sijoitet­tu viras­tokin vas­taan asi­akkaiden asi­akkaiden joukos­sa, mut­ta vaiku­tus on kuitenkin mar­gin­aa­li­nen suh­teessa muun yri­ty­selämän keskit­tymisen ja sen vaiku­tuk­sen suhteen.

    Sitä tuskin kukaan halu­aa, että eduskun­ta rupeaa räiskimään Suomen kar­talle Suomes­sa toimivien yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta: “Met­so menee nyt Mäntsälään, Sto­ra Enso Kemi­järvelle, Kemi­ra siir­tyköön Lärvät­sa­loon, Nokia Ruovedelle ja Stock­mann Kaarinaan.” 😉

  51. Jukkis: Pakko olla eri mieltä, kos­ka pelkästään meikäläisen nykyisen työ­paikan kanssa samal­la metropy­säkil­lä on käve­ly­matkan päässä kolme saman alan fir­maa kuin mis­sä nyt työsken­te­len. Jos menen metrol­la vähän pidem­mälle, tai jään vähän aikaisem­min, kas­vaa valikoima entis­es­tään ainakin toisellekymmenelle.

    Tämän takia min­ul­la on todel­la huo­le­ton olo miet­tiessä asun­non han­k­in­taa, kun­han se joko on metrolin­jan vier­essä tai sieltä on julkisel­la help­po päästä metropy­säkille. Tätä taus­taa vas­ten min­un työ­paikan vai­h­tu­vu­u­teen liit­tyvä riski­ni on pääkaupunkiseudul­la jos ei nol­la niin radikaal­isti lähempänä sitä kuin esimerkkinä käyt­tämis­säni elinkus­tan­nuk­sil­taan huo­mat­tavasti halvem­mis­sa kaupungeissa.

    Oma­l­la kohdal­lani yhteiskun­nan riskiä loiven­ta­va rooli on myös käytän­nössä nol­la, kos­ka kyse on enem­mänkin poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden itsenäis­es­tä keskit­tymis­es­tä sinne, mis­sä hei­dän poten­ti­aaliset asi­akkaansa ovat. Jos tätä ketjua äärim­milleen menee niin voi siel­lä tul­la joku Helsinki­in sijoitet­tu viras­tokin vas­taan asi­akkaiden asi­akkaiden joukos­sa, mut­ta vaiku­tus on kuitenkin mar­gin­aa­li­nen suh­teessa muun yri­ty­selämän keskit­tymisen ja sen vaiku­tuk­sen suhteen.

    Sitä tuskin kukaan halu­aa, että eduskun­ta rupeaa räiskimään Suomen kar­talle Suomes­sa toimivien yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta: “Met­so menee nyt Mäntsälään, Sto­ra Enso Kemi­järvelle, Kemi­ra siir­tyköön Lärvät­sa­loon, Nokia Ruovedelle ja Stock­mann Kaarinaan.” 

    Kaik­ki on suh­teel­lista. Siel­lä keskuskaupungis­sa sin­ul­la on 100 muu­ta tasaver­taista hak­i­jaa samaan työ­paikkaan. Sivum­mal­la sin­un osaamis­es­tasi kil­pail­laan. No, metroa yhteiskun­ta ei tar­joa kuin kahdessa kunnassa.

  52. Tim­oT: Kaik­ki on suh­teel­lista. Siel­lä keskuskaupungis­sa sin­ul­la on 100 muu­ta tasaver­taista hak­i­jaa samaan työ­paikkaan. Sivum­mal­la sin­un osaamis­es­tasi kil­pail­laan. No, metroa yhteiskun­ta ei tar­joa kuin kahdessa kunnassa.

    Kyl­lähän työn­hak­i­jan näkökul­mas­ta on paljon parem­pi tilanne se, että sin­ul­la on usei­ta poten­ti­aal­isia työ­nan­ta­jia joiden välil­lä sin­un vai­h­tamis­esi kus­tan­nuk­set ovat min­i­maaliset kuin se, että sin­ul­la on isot muut­tokus­tan­nuk­set eri työ­nan­ta­jien välil­lä? Keskuskaupunkien ulkop­uolel­la nimeno­maan ollaan heikom­mas­sa neu­vot­telu­ase­mas­sa, kos­ka työ­nan­ta­ja tietää, että sin­un pitää muut­taa, jos halu­at työ­paikkaa vai­h­taa ja kus­tan­nus­neu­traalis­sakin asun­non vai­h­tamises­sa mak­saa se varainsiirtovero.

    Tämä siis uno­htaen se, että alku­peräi­nen keskustelu ei ollut neu­vot­telu­ase­mas­ta ollenkaan vaan siitä, että en uskalla muut­taa pois halvem­pi­en asumiskus­tan­nusten perässä, kos­ka pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la poten­ti­aal­isia työ­nan­ta­jia olisi sen seu­rauk­se­na niin paljon vähemmän.

  53. Jukkis: Kyl­lähän työn­hak­i­jan näkökul­mas­ta on paljon parem­pi tilanne se, että sin­ul­la on usei­ta poten­ti­aal­isia työ­nan­ta­jia joiden välil­lä sin­un vai­h­tamis­esi kus­tan­nuk­set ovat min­i­maaliset kuin se, että sin­ul­la on isot muut­tokus­tan­nuk­set eri työ­nan­ta­jien välil­lä? Keskuskaupunkien ulkop­uolel­la nimeno­maan ollaan heikom­mas­sa neu­vot­telu­ase­mas­sa, kos­ka työ­nan­ta­ja tietää, että sin­un pitää muut­taa, jos halu­at työ­paikkaa vai­h­taa ja kus­tan­nus­neu­traalis­sakin asun­non vai­h­tamises­sa mak­saa se varainsiirtovero.

    Tämä siis uno­htaen se, että alku­peräi­nen keskustelu ei ollut neu­vot­telu­ase­mas­ta ollenkaan vaan siitä, että en uskalla muut­taa pois halvem­pi­en asumiskus­tan­nusten perässä, kos­ka pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la poten­ti­aal­isia työ­nan­ta­jia olisi sen seu­rauk­se­na niin paljon vähemmän.

    Et näköjään ymmärtänyt point­tiani. Pienel­lä paikkakun­nal­la ei yri­tyk­sel­lä ole muu­ta vai­hte­htoa kuin pitää sin­ua töis­sä, kos­ka se ei saa ketään muu­ta osaa­jaa tilalle. Eli sin­ul­la on erit­täin hyvä ase­ma työ­nan­ta­jaan näh­den. Et tarvitse kuin vähän kahvipöy­dässä vih­ja­ta muis­takin työmah­dol­lisuuk­sista, niin palkkaasi päivitetään.

    1. Et näköjään ymmärtänyt point­tiani. Pienel­lä paikkakun­nal­la ei yri­tyk­sel­lä ole muu­ta vai­hte­htoa kuin pitää sin­ua töis­sä, kos­ka se ei saa ketään muu­ta osaa­jaa tilalle. Eli sin­ul­la on erit­täin hyvä ase­ma työ­nan­ta­jaan nähden. 

      Niin kauan kun tuo ain­oa fir­ma pysyy pystyssä. Sit­ten ase­masi taas onkin aika heikko.

  54. Viron­lahti on yksi Lärvät­sa­lo, johon on tulos­sa 600–800 työ­paikkaa seu­raa­van 2 vuo­den aikana, kun Zsar Out­let Vil­lage avataan. Ja jos tuo ostosparati­isi tuo iso­ja asi­akasvir­to­ja alueelle, syn­tyy aivan var­masti muu­takin pöhinää sen ympärille. Viron­lah­den työt­tömyys on 11,1% ja 162 henkilöä, saa nähdä kuin­ka paljon työt­tömyys tuos­ta ale­nee. Lähin kaupun­ki on Ham­i­na, joka var­masti sekin saa oman piristys­ruiskeen­sa tästä han­kkeesta. Moot­toritekin valmis­tuu juuri sopi­vasti Ham­i­nas­ta rajalle.

  55. Tim­oT: Et näköjään ymmärtänyt point­tiani. Pienel­lä paikkakun­nal­la ei yri­tyk­sel­lä ole muu­ta vai­hte­htoa kuin pitää sin­ua töis­sä, kos­ka se ei saa ketään muu­ta osaa­jaa tilalle. Eli sin­ul­la on erit­täin hyvä ase­ma työ­nan­ta­jaan näh­den. Et tarvitse kuin vähän kahvipöy­dässä vih­ja­ta muis­takin työmah­dol­lisuuk­sista, niin palkkaasi päivitetään.

    Ymmärsin point­tisi, mut­ta olen eri mieltä siitä, että onko se mitenkään rel­e­vant­ti aikaisem­man totea­muk­seni tai yleen­sä tilanteen kanssa. Osmo vas­tasikin jo, mut­ta paljon heikom­pi on ase­masi siinä tilanteessa, jos fir­mal­la menee huonos­ti, mikä oli alku­peräi­nen point­ti­ni mik­si en pääkaupunkiseudul­ta uskalla pois muut­taa min­nekään, mis­sä ei ole use­am­paa poten­ti­aal­ista työ­nan­ta­jaa. Olen toki sitoutunut työ­nan­ta­jaani, mut­ta en niin sitoutunut, että olisin valmis seu­raa­maan kaatunut­ta fir­maa myös omaan henkilöko­htaiseen konkurssiin.

    Lisäk­si fak­tis­es­ti kahvipöytävi­h­jailuil­lakin on vähem­män merk­i­tys­tä, jos työ­nan­ta­jasi tietää sin­un juuri osta­neen upean omakoti­talon, laste­si ole­van koulus­sa kaupungis­sa ja vaimosi lop­ul­takin löytäneen työ­paikan samas­ta kaupungista. Tai siis aina saa vih­jail­la, mut­ta työ­nan­ta­ja voi aina myös kat­soa bluf­fin ja se on helpom­pi kat­soa, jos tietää työ­paikan vai­h­tamisen muut­ta­van työn­tek­i­jän ja hänen per­heen­sä elämästä huo­mat­tavasti muu­takin kuin sen, että mil­lä pysäkil­lä hän jää aamuisin. Oma esimieheni taas teroit­ti, että min­un kan­nat­taa jutel­la hänen kanssaan ennen kuin teen mitään päätök­siä työ­markki­noiden vetäessä ja minä en edes ehtinyt vih­jaile­maan mitään, kos­ka työ­paikan vai­h­tamisen kyn­nys on niin matala.

  56. JY:
    Viron­lahti on yksi Lärvät­sa­lo, johon on tulos­sa 600–800 työ­paikkaa seu­raa­van 2 vuo­den aikana, kun Zsar Out­let Vil­lage avataan.

    Venäläis­ten hätära­has­tot ovat lop­pu, öljyn­hin­ta ala­mais­sa ja Putinin uudelleen­val­in­ta laukaisee taa­tusti levottomuuksia.

    Kah­den vuo­den kulut­tua voi aivan hyvin olla niin, että Viron­lahdel­la on 600–800 tuhat­ta venäläistä pakolaista.

  57. Markki­na­t­aloudessa ei ole pulaa mis­tään. Mut­ta rahaa pitää olla

    Eli jos pohjoisen matkailu kär­sii työvoima­pu­las­ta niin paran­ta­mal­la työe­hto­ja ja palkkaa tuli­joi­ta on jonok­si saakka.

    Tut­ta­vani muut­ti psyvästi Lev­ille kun sai kun­non työ­paikan ja palkan ja las­ket­telun ja golfin har­ras­ta­jana edullisia hissilip­pu­ja ja pelioikeuksia

    Ahnei­den pitää tehdä itse työnsä

  58. Alla lista osaa­jista, joista on pulaa. Pääosa työvoima­pu­las­ta on aloil­la, jois­sa on pitkä koulutus

    Teuras­ta­jaa tuskin kukaan hyväksyy kirurgiksi

    Top 15 eniten pulaa työntekijöistä

    1. Ylilääkärit ja erikoislääkärit

    2. Yleis­lääkärit

    3. Puhe­lin- ja asi­akas­palvelukeskusten myyjät

    4. Kuu­lon­tutk­i­jat ja puheterapeutit

    5. Ham­maslääkärit

    6. Sosi­aal­i­työn erityisasiantuntijat

    7. Suuhy­gien­is­tit

    8. Yli­hoita­jat ja osastonhoitajat

    9. Eri­ty­isopet­ta­jat

    10. Myyn­tiedus­ta­jat

    11. Sairaan­hoita­jat ym.

    12. Raken­nusalan työnjohtajat

    13. Tutkimus- ja markkinatutkimushaastattelijat

    14. Psykolog­it

    15. Betoni­rak­en­ta­jat ja raudoittajat

    https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001153413.html

    1. Alla lista osaa­jista, joista on pulaa. Pääosa työvoima­pu­las­ta on aloil­la, jois­sa on pitkä koulutus

      Nuo ovat suh­teel­lisia, eivät absolu­ut­gisia luku­ja. Suik­si sekä yli- että ali­tar­jon­nas­sa koros­tu­vat pienet ammat­tiryh­mät. Jos las­ket­taisi­in absolu­ut­tisia vajeitas, siis kuin­ka mon­en työn­tek­i­jän vajei­ta, ylilääkär­fit oli­si­vat tuskin lis­tan kär­jessä, vaan se löyti­sivät esimerkik­si raken­nusalal­ta tai auto­te­ol­lisu­ud­es­ta, sil­lä uudebnkaupun­gin autote­htaal­la yksinään vaje on suurem­pi kuin ylilääkäreistä.

  59. Liian van­ha: Markki­na­t­aloudessa ei ole pulaa mis­tään. Mut­ta rahaa pitää olla

    Lehtikir­joit­telun perus­teel­la työt­tömil­lä on kuitenkin jostain syys­tä kova pula töistä.

  60. Tässä las­ke­taan tarkasti ottaen niitä paikko­ja, jot­ka jäävät täyttämättä

    UUdenkaupun­gin työvoima­pu­la ei ole todel­li­nen sil­lä 1000 paikkaa haki yli 3000 ja niistä löy­tyi sovel­tu­vat henkilöt

    Ja työvoima­pu­laan vaikut­ta­vat myös muut tek­i­jät kuin ihmisetn halukku­us esim Uudessakupungis­sa asun­top­u­la .Mut­ta sekin ratke­si kun tehdas ja kaupun­ki tar­jo­si­vat asuntoja.

    Sin­ga­poren asun­toratkaisu on mie­lenki­in­toinen, sil­lä val­tio kan­taa vas­tu­un asumis­es­ta ja tuot­taa 80 % asuntotarpeesta .
    Niin­pä kun asun­to on kohtu­uhin­tainen niin pieni­palkkainen työkin kel­paa. Sin­ga­pores­sakin oli tar­jol­la mata­la­palkkatyötä keit­tiöön n 1500 eurolla/kk tai tar­joilu­un n 1200 euroa /kk

    Kun pien­i­t­u­loisen kuluista 50–70 % on asumisku­lu­ja niin asum­i­nen on avainase­mas­sa kun pien­i­t­u­loista houkutel­laan töihin

    Samoin liikenne, eli työ­matko­jen kulut .Sin­ga­pores­sa sekin oli järjestyk­sessä , matkat bus­seil­la ja metrol­la oli hal­paa, paljon halvem­paa kuin Suomessa.

    Suomes­sa yhteiskun­ta suun­nitel­laan 60000 euroa ansaitseville

  61. Osmo Soin­in­vaara: Nuo ovat suh­teel­lisia, eivät absolu­ut­gisia luku­ja. Suik­si sekä yli- että ali­tar­jon­nas­sa koros­tu­vat pienet ammat­tiryh­mät. Jos las­ket­taisi­in absolu­ut­tisia vajeitas, siis kuin­ka mon­en työn­tek­i­jän vajei­ta, ylilääkär­fit oli­si­vat tuskin lis­tan kär­jessä, vaan se löyti­sivät esimerkik­si raken­nusalal­ta tai auto­te­ol­lisu­ud­es­ta, sil­lä uudebnkaupun­gin autote­htaal­la yksinään vaje on suurem­pi kuin ylilääkäreistä.

    Näyt­tää siltä, että pitää paikkansa myös absolu­ut­tisi­na lukuina.Eniten vaikeasti täytet­täviä paikko­ja on terveydenhoidossa.En löytänyt ajan­ta­saista lukua, ilmeis­es­ti Tilas­tokeskus ei enää uskalla julka­ista sitä.

    Muutenkin Tilaskokeskuk­sen tilas­toin­tia on sen­suroitu viime aikoina

  62. Jukkis: Kyl­lähän työn­hak­i­jan näkökul­mas­ta on paljon parem­pi tilanne se, että sin­ul­la on usei­ta poten­ti­aal­isia työ­nan­ta­jia joiden välil­lä sin­un vai­h­tamis­esi kus­tan­nuk­set ovat min­i­maaliset kuin se, että sin­ul­la on isot muut­tokus­tan­nuk­set eri työ­nan­ta­jien välillä? 

    Tot­ta. Super-Lärvät­sa­lolle on tyyp­il­listä, että kylässä on usei­ta men­estyneitä keskisu­uria yri­tyk­siä. Aiem­min mainit­se­mani Sievi on hyvä esimerk­ki. Vas­taavia kyliä löy­tyy sieltä täältä ympäri Suomea, eri­tyis­es­ti Poh­jan­maal­ta ja Etelä-Pohjanmaalta.

  63. Liian van­ha:

    Sin­ga­poren asun­toratkaisu on mie­lenki­in­toinen, sil­lä val­tio kan­taa vas­tu­un asumis­es­ta ja tuot­taa 80 % asuntotarpeesta .
    Niin­pä kun asun­to on kohtu­uhin­tainen niin pieni­palkkainen työkin kel­paa. Sin­ga­pores­sakin oli tar­jol­la mata­la­palkkatyötä keit­tiöön n 1500 eurolla/kk tai tar­joilu­un n 1200 euroa /kk

    Kun pien­i­t­u­loisen kuluista 50–70 % on asumisku­lu­ja niin asum­i­nen on avainase­mas­sa kun pien­i­t­u­loista houkutel­laan töihin

    Samoin liikenne, eli työ­matko­jen kulut .Sin­ga­pores­sa sekin oli järjestyk­sessä , matkat bus­seil­la ja metrol­la oli hal­paa, paljon halvem­paa kuin Suomessa.

    Sin­ga­poren pin­ta-ala on sama kuin Hfors, Esbo ja Van­da yhteen­sä. Siel­lä kuitenkin asuu yli 5 miljoona ihmistä, joten vaikka­pa julki­nen liikenne on paljon helpom­pi tehdä kus­tan­nuste­hokkaasti. Paras metro mitä olen käyttänyt.

    Asun­noista pääosa eli ne edulliset sijait­see val­tavien ker­rostalo­jen lähiöis­sä. Siis sel­l­ai­sis­sa keskit­tymis­sä joi­ta Suomeen ei ikinä ainakaan nykyään halu­ta rak­en­taa. Vas­taa ehkä suo­ma­laista lähiörak­en­tamista 60- ja 70-luvuil­la mut­ta muu­ta­maa ker­talu­okkaa mas­si­ivisemp­ina. Niukas­ta maa-alas­ta johtuen ollut ilmeis­es­ti ain­oa vai­h­toe­hto. En sinäl­lään vas­tus­taisi kokeilua Helsingis­säkin. Vaikka­pa kaupun­gin rahoit­ta­mana ja omis­ta­mana voisi kuvitel­la hin­tata­son ja vuokrien pysyvän kohtuullisina.

    Liian van­ha:

    Suomes­sa yhteiskun­ta suun­nitel­laan 60000 euroa ansaitseville

    Minus­ta taas tun­tuu että Suomen yhteiskun­ta on raken­net­tu tulon­si­ir­to­jen varas­sa eläville. Työssä käyvien rooli­na on lisätä vauh­ti­aan ora­van­pyörässä ja mak­saa verois­sa muiden elämi­nen. Liian mon­en täyt­tä työpäivää tekevän ja tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävien ero elin­ta­sos­sa on min­i­maa­li­nen, joten mik­si pon­nis­tel­la. Ja nuorem­mille sukupolville mak­su­taak­ka vain huononee.

  64. Liian van­ha: UUdenkaupun­gin työvoima­pu­la ei ole todel­li­nen sil­lä 1000 paikkaa haki yli 3000 ja niistä löy­tyi sovel­tu­vat henkilöt

    Sen ver­ran täy­tyy kom­men­toi­da, että suuri hak­i­jamäärä ei vielä ker­ro mitään. On täysin mah­dol­lista saa­da sato­ja hake­muk­sia joiden perus­teel­la henkilö ei ole mil­lään muo­toa pätevä työhön johon hakee. Jos sai­vat 3000 hake­mus­ta joiden perus­teel­la 1000 töi­hin, suhde on ollut suo­ras­taan lois­ta­va: jopa kol­mannes hak­i­joista kat­sot­ti­in työhön sopiviksi (päte­viksi, kelvol­lisik­si, mil­lä tavoin sitä sit­ten on pohdittukin).

    Täysin mah­dol­liselta tun­tuu, että jos 1000 paikkaan oli 3000 hak­i­jaa, saati­in täytet­tyä 300 paikkaa ja edelleen haetaan lop­pu­ja 700:aa.

    En tiedä miten Uudessakaupungis­sa kävi. Kun­han vaan mietin lukuja.

  65. Tapio: Tot­ta. Super-Lärvät­sa­lolle on tyyp­il­listä, että kylässä on usei­ta men­estyneitä keskisu­uria yri­tyk­siä. Aiem­min mainit­se­mani Sievi on hyvä esimerk­ki. Vas­taavia kyliä löy­tyy sieltä täältä ympäri Suomea, eri­tyis­es­ti Poh­jan­maal­ta ja Etelä-Pohjanmaalta. 

    Kaik­ki kun­nia men­estyneille pien­paikkakun­nille. Niil­lä on kuitenkin rajalli­nen määrä erikoisa­lo­jen työ­paikko­ja. Tuotan­non työn­tek­i­jöitä tarvi­taan toki sato­ja, jol­loin lik­vidi­teet­tiä markki­nal­la on, mut­ta ylem­mäl­lä toim­i­henkilöl­lä tilanne on eri. Esimerkik­si kolme alan fir­maa voi tarkoit­taa, että tuoteke­hi­tyspääl­likön paik­ka on auki ker­ran viidessä vuodessa — ei siis ole lik­vidiä työ­markki­naa. Jos työ­paik­ka yhdessä fir­mas­sa menee alta fir­man kaadut­tua tai suk­set ris­tis­sä ‑tilanteen vuok­si, niin vai­h­toe­hdot ovat vähissä.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtää’kseni autote­hdas ei ole vieläkään saanut kaikkia paikko­ja täytetyksi. 

    Jos tuo yllä mainit­tu 3000 hak­i­jaa / 1000 paikkaa on tot­ta, niin vika vaikut­taa ole­van autote­htaan päässä eikä työvoiman tar­jon­nas­sa. Hak­i­jois­ta­han saisi ranka­ta 2/3‑osaa pois ja val­i­tut voi koulut­taa (ellei tarkoi­tus ole palkata tek­i­jöitä vain muu­ta­mak­si vuodeksi).

    1. Ei siel­lä Uudessakaupungis­sa tietenkään ole vain yhteen nimik­keeseen väkeä haet­tu. Lisäk­si puo­let hyväksy­ty­istä on perunut hakemuksensa.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei siel­lä Uudessakaupungis­sa tietenkään ole vain yhteen nimik­keeseen väkeä haet­tu. Lisäk­si puo­let hyväksy­ty­istä on perunut hakemuksensa.

    Arve­len­pa että merkit­tävä osa parhaista työn­hak­i­joista (eli niistä jot­ka val­i­taan aivan ensim­mäisek­si) saa­vat parem­man työ­tar­jouk­sen (tai vaik­ka opiskelu­paikan!), ennen kuin ehtivät lähteä autotehtaalle.

    Eivät kaik­ki hak­i­jat ole pitkäaikaistyöt­tömiä, joil­la ei ole mitään toivoa muista töistä. Sinne on voin­ut hakea paljon myös sel­l­aisia, joil­la on mon­ta oikeasti poten­ti­aal­ista hakua meneillään.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtää’kseni autote­hdas ei ole vieläkään saanut kaikkia paikko­ja täytetyksi.

    Ei ole ei. Yli 4500 työn­tek­i­jää on jo ja vielä etsitään lisää. Jo oikein hienos­ti käy, niin alueelle tulee lisää auto­tuotan­toa, joka taas vaatii lisää käsipareja.

  69. LK: Ei ole ei. Yli 4500 työn­tek­i­jää on jo ja vielä etsitään lisää. Jo oikein hienos­ti käy, niin alueelle tulee lisää auto­tuotan­toa, joka taas vaatii lisää käsipareja. 

    Ei kai men­estyvä ja iso työ­nan­ta­ja saa koskaan koko työvoimatarvet­ta täytet­tyä, kun ei työn­tek­i­jämäärälle ole mitään kiin­tiöitä, vaan rekry­toin­te­ja tehdään sitä mukaa, mil­laisia työn­tek­i­jöitä on tar­jol­la. Uudessakaupungis­sa tehtaan kasvu on mah­dol­lis­tanut yhä isom­pi­en tilaus­määrien toimit­tamisen, ja kap­a­siteetin kasvun myötä tehtaal­ta on myös tilat­tu yhä suurem­pia määriä — ja rekry­toin­ti­tarvearvioi­ta on nos­tet­tu ylöspäin mon­een ker­taan. Samal­la kun tehtaan työn­tek­i­jämäärä on kas­vanut, on Uudenkaupun­gin ja sen lähialu­iden työ­paikko­jen tar­jon­ta pom­pan­nut muidenkin alo­jen osalta.

    Työ­paikko­jen kasvu Uudenkaupun­gin alueel­la tosin on tyre­htynyt kai osin asun­top­u­laan. Jopa Uudenkaupun­gin naa­purikun­ta Pyhäran­ta, joka on ollut vuosia muut­to­tap­pi­opaikkakun­ta ja jos­sa on ollut enää noin 2000 asukas­ta, ajau­tui viime vuon­na lehti­ti­eto­jen mukaan siihen tilanteeseen, että kun­ta ei voin­ut enää ottaa vas­taan enem­pää uusia asukkai­ta kun vuokra-asun­not loppuivat.

    Blo­gin alus­sa maini­tus­sa Lapis­sa on sama ongel­ma rekry­toin­tien suh­teen. Asun­top­u­la on yksi keskeinen rekry­toin­tien este. Nykyaikana suo­ma­laisille työn­tek­i­jöille ei enää matkailukeskusten ryh­mä­ma­joi­tus. Ulko­mail­ta on ehkä jopa helpom­pi löytää työn­tek­i­jöitä, joille ryh­mä­ma­joi­tus kel­paa. Työn­tek­i­jät halu­a­vat nykyään yksiöitä, kak­sioi­ta ja per­hea­sun­to­ja. Asun­to­ja on Lapis­sa vapaana kesäaikaan, mut­ta matkailus­esonki­aikoi­hin majapaikko­ja tarvit­se­vat sekä tur­is­tit että työn­tek­i­jät — yhtä aikaa. Jos uusi työn­tek­i­jä halu­aisi kohtu­uhin­taisen yksiön majapaikak­seen, niin rekry­toin­ti voi pysähtyä asun­to­jen puutteeseen.

    Työ­paikko­ja luo­daan osin sen perus­teel­la, mil­lai­sista työn­tek­i­jöistä on tar­jon­taa. Esimerkik­si Uudenkaupun­gin sähköakkui­hin liit­tyvät viimeaikaiset kehi­tyshankkeet ilmeis­es­ti perus­tu­vat osit­tain siihen, että akku­osaa­jia (mm. Nokian van­ho­ja työn­tek­i­jöitä) oli vapaana, ja että näitä saati­in rekry­toitua Uuteenkaupunki­in. Toki tehtaan kiin­nos­tuk­seen akkui­hin lie­nee vaikut­tanut sekin, että yksi Val­met Auto­mo­tiv­en isoi­ta omis­ta­jista on kiinalainen sähköakku­jen valmistaja.

Vastaa käyttäjälle ij Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.