Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

Kuvan saa suurem­mak­si napauttamalla.

Tässä on vas­taa­va kuva vuosien 1930 – 50 kohort­eista, jot­ka ovat olleet tarkastelukaudel­la siir­tyneet eläk­keelle. Kuvios­sa on kunkin kohortin medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko väestön medi­aan­i­t­u­loi­hin samana vuonna.

Huo­maamme kak­si efek­tiä.  Eläk­keet ovat nousseet merkit­tävästi (käyrän vaaka­suo­ra osa on nous­sut ylöspäin) ja eläk­keelle siir­tymisikä on nous­sut (käyrän laske­va osa on siir­tynyt oikealle.) Lisäk­si kuvas­sa näkyy viime vuosi­na tehty eläkein­deksin sormeilu. Jokin on nos­tanut eläkeläis­ten ansio­ta­soa tilapäis­es­ti vuon­na 2009. Tähän en keksinyt syytä.

Kuvas­sa alin­pana on vuo­den 1930 kohort­ti. Sen jäl­keen kohor­tit ovat päällekkäin vuo­teen 1950 saak­ka. Vuo­den 1950 kohort­ti puolisoi­neen ei ole vielä kokon­aan eläk­keel­lä. Sen erot­taa toisek­si viimeis­es­tä vuo­den 1945 kohortista siitä, että se päät­tyy aiem­min, 66:n vuo­den iässä. 

Tulokäsit­teenä on asun­tokun­nan käytet­tävis­sä ole­vat rahat­u­lot kulu­tusyk­sikköä kohden. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että vaik­ka 70-vuo­ti­aat ovat läh­es kaik­ki jo eläk­keel­lä, hei­dän puolisoil­laan voi olla palkkat­u­loa, joka vaikut­taa asuinkun­nan kokonaistuloihin.

Joku kom­men­taat­tori ehtikin jo arvel­la, että edel­lisen postauk­sen osoit­ta­ma 1980-luvun kohort­tien suh­teel­lisen ase­man heikken­e­m­i­nen voisi johtua siitä, että eläkeläis­ten tulota­son nousu lask­isi hei­dän suh­teel­lista ase­maansa. Ei juuri lainkaan. Jos käyt­täisimme keski­t­u­lo­ja, eläkeläis­ten tulo­jen nousu tietysti vaikut­taisi ruokakun­tien keskimääräisi­in tuloi­hin. Medi­aa­nia nos­ta­vat vain ne eläkeläiset, joiden tulot ovat medi­aanin yläpuolel­la.  Sil­lä ei ole vaiku­tus­ta, kuin­ka köy­hiä ovat medi­aanin ala­puolel­la ole­vat – eikä sil­läkään, kuin­ka rikkai­ta sen yläpuolel­la on, kun­han he ovat sen yläpuolel­la.  Niitäkin eläkeläisiä on, joiden tulot ylit­tävät medi­aanin, mut­ta vas­taavasti eläkeläis­ten määrä on kas­vanut, mikä taas las­kee koko väestön mediaania.

 

111 vastausta artikkeliin “Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi”

  1. Eläkeikäis­ten suh­teelli­nen ase­ma parani 2009, kun työt­tömyys yleistyi taantumassa?

    1. Pet­teri:
      Eläkeikäis­ten suh­teelli­nen ase­ma parani 2009, kun työt­tömyys yleistyi taantumassa?

    2. Mihin ne eläk­keet on nous­sut kyse­lee läh­es 5‑vuotta eläk­keel­lä ollut virkamies. 4‑vuoden jäl­keen kuukausi eläk­keeni oli ‑1 € pienem­pi eli neljässävuodessa nousua ei yhtään euroa. Elinkus­tan­nuk­set sitä­vas­toin nousi­vat rajusti. Eli kukaan ei väl­itä nor­mi eläkeläi­sistä ehkä kansane­dus­ta­jat aja­vat omat eläk­keen­sä muden edelle. Mene ja tiedä. Itse olen elämäni var­rel­la ollut aina väli­in puto­ja lakko­ja myöten. ei lakkooikeuk­sia mut­ta mak­sa­jak­si kyl­lä kel­vat­ti­in perskele.

  2. Työeläkkeisi­in tehti­in vuo­den 2009 alus­sa noin 5 pros­entin indek­siko­ro­tus, joka perus­tui inflaa­tioon ja ansio­ta­soin­deksin nousu­un välil­lä mar­raskuu 2007 — lokakuu 2008.

    Finanssikri­isi iski täy­del­lä voimal­la vuo­den 2008 lopus­sa, mikä näkyi välit­tömästi muiden kuin eläkeläis­ten medi­aa­ni­an­siois­sa. Eläkeläisil­lä pienem­pi indek­siko­ro­tus toteu­tui vuo­den viiveellä.

  3. Suurin selit­tävä tek­i­jä eläkeläis­ten ansio­ta­son nousus­sa nuorem­pia kohort­te­ja kohti on pidem­mät työu­rat eri­tyis­es­ti naisil­la sekä se, että eläkkeitä on ylipään­sä kart­tunut kaikille vas­ta vuodes­ta 1962 alka­en. 1930-luvul­la syn­tyneis­sä on siis paljon niitä, joil­la osa työstä ei kar­tut­tanut eläkettä.

    Mut­ta mitä tarkoi­tat viime vuosi­na tehdyl­lä eläkein­deksin sormeilulla?

    1. Eläkein­dek­siä on ymmärtääk­seni jäädytet­ty. Ainakin käyrät taipu­vat alaspäin. Tuo­hon vuo­teen 2009 annoitkin jo selityksen.

  4. Yhteiskun­nas­sa on selvä raken­nevirhe, syynä tietysti (aikoinaan kes­ki-ikäiset ja iäkkäät) tulo­jaon päät­täjät, eläk­keet siinä mukana. Nuoret ja nuoret par­it tarvit­si­si­vat varo­ja aikuiselämän aloit­tamiseen, kun taas val­taosa eläkeläi­sistä (en todel­lakaan kir­joi­ta peruskansaneläk­keel­lä elävistä van­huk­sista) käyt­tää eläk­keen­sä ympäristöä rasit­tavaan kulutukseen.

    Muu­tosten tekem­i­nen ei ole help­poa, mut­ta piankin vält­tämätön­tä, sil­lä pal­lo ei kestä mei­dän reilun mil­jardin liikaa kulut­ta­van ihmisen ener­gian ja resurssien käyt­töä ja saas­tu­mista, ja eri­tyis­es­ti näyt­tämäämme esimerkkiä. Sil­lä seu­raa­vat 6+ mil­jar­dia ihmistä ovat pyrkimässä saman­tyyp­piseen tuhlaukseen. 

    Radikaali, jo aikaa sit­ten todet­tu (osa)ratkaisu Suomes­sakin on kaikille tasaeläke, sil­lä tässä iässä tul­laan jo toimeen oleel­lis­es­ti vähem­mäl­lä kuin lapsiperheissä.

  5. Ain­oa työeläkein­dek­si­in tehty poikkeus on vuosi 2015, jol­loin sitä korotet­ti­in 0,4 %. Tämä koro­tus vas­tasi työ­markki­na­jär­jestö­jen vuon­na 2013 tekemän työl­lisyys- ja kasvu­sopimuk­sen mukaista palkanko­ro­tus­ta­soa. Muuten työeläkein­dek­si on määräy­tynyt samoin perustein kuin “taite­tun indeksin” käyt­tööno­ton alus­ta, eli se kas­vaa 80 % pain­ol­la hin­tain­flaa­tion mukaan ja 20 % pain­ol­la ansio­ta­soin­deksin muu­tok­sen mukaan.

    Kansaneläkein­dek­siä ja mui­ta siihen sidot­tu­ja sosi­aalietuuk­sia on jäädytet­ty ja sekin toki osaltaan näkyy eläkeläis­ten toimeen­tu­los­sa, mut­ta medi­aa­ni­an­siois­sa se ei juuri voi näkyä (yksilöil­lä ei lainkaan, mut­ta ruokakun­tatarkastelus­sa on oletet­tavasti erit­täin pieni vaikutus).

    Itse asi­as­sa eläkeläiset ovat use­an viime vuo­den ajan hyö­tyneet “taite­tus­ta” indek­sistä. Palkanko­ro­tuk­set ovat olleet mität­tömiä ja inflaa­tio selvästi niitä suurem­pi. Työeläkein­dek­sil­lä korote­tut eläk­keet ovat kas­va­neet nopeam­min kuin ansiot (ilman henkilöko­htaisia palkanko­ro­tuk­sia). Tämä näkyy selvästi myös van­hempi­en kohort­tien kuvaa­jis­sa, jot­ka ovat kään­tyneet jyrkästä syöksys­tä selvästi havait­tavaan nousu­un. Jostain kum­man syys­tä “taite­tun” indeksin vas­tus­ta­jat uno­hta­vat, että kolikol­la on myös tämä kääntöpuoli.

    Kiitos muuten yleis­es­ti ottaen kiin­nos­tavas­ta, hyödyl­lis­es­tä ja rehellis­es­tä ana­ly­y­sistä. Täl­laista toivoisin näkeväni paljon enem­män ja laa­jem­min julkises­sa keskustelussa.

  6. Työeläkein­dek­si jäädytet­ti­in 2016, eli sinä vuon­na STM vahvisti eläkein­deksin pis­telu­vuk­si saman mitä edel­lisenä vuon­na. Äkkiseltään en muu­ta muista viimevuosilta.

  7. Mik­si tuo “hyp­päys” näyt­tää loivenevan ja käyrä “suor­tu­van”?

    1. Mik­si tuo ”hyp­päys” näyt­tää loivenevan ja käyrä ”suor­tu­van”?

      Taitaa johtua siitä, että nois­sa myöhem­mis­sä kohrteis­sa on mukana vielä eläkeläisiä, joiden puoliso käy töis­sä — jos ymmärsin kysymyk­sen oikein.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Taitaa johtua siitä, että nois­sa myöhem­mis­sä kohrteis­sa on mukana vielä eläkeläisiä, joiden puoliso käy töis­sä – jos ymmärsin kysymyk­sen oikein. 

    Mites osa-aika eläk­keel­lä ole­vat? Jos 5000e pal­kalta jää osa-aika eläk­keelle 2pv viikos­sa, niin se taitaa nos­taa eläkeläis­inä näkyvien isoulois­t­en osuutta?

    1. Tuos­sa tilas­tossa ei ole erotel­tu tulo­la­je­ja, vaan on oletet­tu ihmis­ten ole­van eläk­keel­lä iän perus­teel­la. Jos jää osa-eläk­keelle 60-vuo­ti­aana, näkyy tilas­tossa 60-vuo­ti­aana aivan samal­la taval­la kuin olisi kokopäivätyössä.

  9. Kai te ymmär­rätte että nykyiset jär­jet­tömältä tun­tu­vat 95% asun­to­lainat ovat seu­raus­ta per­in­töpotin kasvusta.

    Näin saadaan mum­mo­jen sukissa ja met­sis­sä loju­vat rahat kivasti kansan­talouden käyt­töön. Kaikil­la ei ken­ties tuo­ta piilotakaus­ta ole, mut­ta se on pilkku­virhe. Sitä­pait­si perseaukisen ain­ut per­in­tö on perseauki­nen elämän­ta­pa. Eivät ne saa edes sitä 5% asun­tosäästötil­iä saa kerättyä.

    Jaa mitä tulee niihin eläke­tu­loi­hin, niin selvää on kai se, että isoista eläkkeistä suurin osa muut­tuu suo­raan perin­nök­si. Har­val­la on sel­l­aisia har­ras­tuk­sia että niihin saisi uppoa­maan 5 don­aa kuus­sa. Lentokoneen omis­t­a­mi­nen on ain­ua mieleen­tule­va. Taiteen keräi­ly ynnä muu vas­taa­va on sijoi­tus­toim­intaa, joka vain kas­vat­taa mainit­tua perintöpottia.

  10. Sep­po Ryväs:

    Jaa mitä tulee niihin eläke­tu­loi­hin, niin selvää on kai se, että isoista eläkkeistä suurin osa muut­tuu suo­raan perin­nök­si. Har­val­la on sel­l­aisia har­ras­tuk­sia että niihin saisi uppoa­maan 5 don­aa kuus­sa. Lentokoneen omis­t­a­mi­nen on ain­ua mieleen­tule­va. Taiteen keräi­ly ynnä muu vas­taa­va on sijoi­tus­toim­intaa, joka vain kas­vat­taa mainit­tua perintöpottia.

    Mut­ta onko se oikeu­den­mukaista, että nekin, jot­ka eivät saa isoista eläkkeistä isoa per­in­töä, kus­tan­ta­vat niitä eläkkeitä 25 pros­entin eläke­mak­suil­la tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ovat työt­tömänä, kos­ka hei­dän työn­sä lisäar­vo ei vaan riitä kat­ta­maan hänen palkkansa + eläke­mak­su­jen + muiden sosi­aal­i­mak­su­jen mak­samista? Kikys­tä käyti­in hirvit­tävä vään­tö, kun yritet­ti­in saa­da työn hin­taa alas joitain pros­ent­te­ja ja samanaikaises­ti mei­dän eläke­mak­sui­hin kohdis­tuu vähin­tään saman­moinen paine kas­vat­taa niitä, kos­ka nykyisel­lä työl­lisyy­del­lä ei vaan rahat riitä mak­saa mitä on “luvat­tu”.

  11. Kun yleinen elin­ta­so las­kee merkit­tävästi on poli­it­tis­es­ti kat­soen oikea het­ki kiin­nit­tää huomio suh­teel­liseen elin­ta­soon ja korostaa yksien men­estys­tä tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la. Näin saadaan huomio pois ikävistä asioista ja eri kansan­ryh­mät toinen tois­taan vas­taan ja hal­li­tus saa olla rauhas­sa kansan vihalta.

    Kiitos Osmo!

  12. Ismo:
    Työeläkein­dek­si jäädytet­ti­in 2016, eli sinä vuon­na STM vahvisti eläkein­deksin pis­telu­vuk­si saman mitä edel­lisenä vuon­na. Äkkiseltään en muu­ta muista viimevuosilta.

    Vuo­den 2016 työeläkein­dek­si on nor­maalin lasku­ta­van mukainen. Se on sat­tumal­ta sama kuin vuon­na 2015, mikä joh­tui negati­ivis­es­ta hin­tain­flaa­tios­ta. Kyseessä ei siis ollut indeksin jäädyttäminen.

    Poikkea­va työeläkein­dek­si on vahvis­tet­tu vain vuodelle 2015.

  13. Kiitos Soin­in­vaar­alle eläke-epäreilu­u­teen tart­tumis­es­ta! Tästä toivoisin myös lisää kirjoitusta.

  14. Työeläkein­dek­siä ei jäädytet­ty vuodelle 2016, vaik­ka pis­teluku pysyi entisenä. Se meni ihan indek­si­lasken­nan mukaises­ti. Sen sijaan 2015 työeläkein­dek­si oli “jäädytet­ty”, kos­ka koro­tus (0,4%) oli hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä pienem­pi kuin indek­si­lasken­nal­la olisi ollut.

  15. Hyvä Osmo, kuvasi ovat iha­nia näin dataan rakas­tuneelle. — Eläkein­dek­sei­hin on kajot­tu ja kun tämä tehdään vaivihkaa siten ettei valveu­tunut yleisö ole huo­man­nut niin samal­la kaive­taan eläkelu­pauk­selta pohjaa.

  16. Oliko se niin että eläkesäätiöille on ker­tynyt eläke­mak­su­ista jotain 200 MRD, ja sit­ten väitetään etteivät eläkeläiset ole mitään mak­sa­neet. En ymmär­rä. Naiset kyl­lä hait­taa­vat tas­apain­oa kun elävät 7 V pitempään.

    1. Rahas­toi­hin on kerät­ty tuo läh­es 200 mrd mut­ta eläke­jär­jes­te­olmä on vaku­u­teuille valkaa jotain 700 — 800 mrd. Alun­perin oli tarkoi­tus, että rahas­to­ja puret­taisi­in suurten ikälu­okkien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­tamiseen liit­tyvä val­ta ja nyt eläkkeisi­in onkin tarkoi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.
      Jos eläke­jär­jestelmä muutet­taisi­in ensi kuus­sa vapaae­htoisek­si ketjukir­je katkaistaisi­i­ja sik­si täysin rahas­toivak­si ja nyt ansaitut eläk­keet mak­set­taisi­in rahas­toista, ansai­tu­ista eläkeistä joudut­taisi­in leikkaa­maan jotain noin 70 %. Nämä ovat muistin­varaisia tieto­ja, kos­ka nopea googlaus ei tuonut kovin tuor­e­i­ta tilas­to­ja kat­ta­mat­tomas­ta eläkevastuusta.

  17. Työeläkkei­den pienen­tämiseen oikeu­den­mukainen malli olisi aset­taa työeläke­mak­suille kat­to, esim. mak­sua per­itään enin­tään 100000€ vuo­tu­i­sista tuloista. Luon­nol­lis­es­ti eläke myös ker­ty­isi vain siitä tulosta jos­ta eläke­mak­su kerätään. Mak­simin säätämi­nen on sit­ten poli­ti­ikkaa, pide­täänkö mak­si­mi jos­sain medi­aan­i­t­u­lon tasos­sa, ylim­män desi­ilin rajas­sa, vai niiden välillä.

  18. Tämäkin OS:n esit­tämä tarkastelu osoit­taa miten “onnekkai­ta” 1945–50 syn­tyneet ikälu­okat ovat edeltäji­in­sä ver­rat­tuna. Ter­veyt­tä ja elinikää on enem­män ja eläk­keet paljon korkeampia. Ei ihme että ulko­maan­matkailu­un on aikaa ja rahaa.

    Vääryys on tois­tet­tu viimei­sis­sä eläkeu­ud­is­tuk­sis­sa kun nuorem­mille ikälu­okille on työvelvoitet­ta lisät­ty usei­ta vuosia ja eläkkeitä leikat­tu jopa noin 30%. Siis pelkästään sen vuok­si, että suuret ikälu­okat (1945–50) saa­vat pitää mui­ta parem­mat eläke-etunsa. 

    Samas­ta syys­tä on ansio­tu­lo­jen eläke­mak­su­ja korotet­tu vuosien mit­taan huimasti ja kokon­aisveroas­t­een nousun estämisek­si muu­ta vero­tus­ta on joudut­tu keven­tämään. Eli sosi­aal­i­tur­van, koulu­tuk­sen ym. leikkauk­sienkin takana ovat suurten ikälu­okkien eläke-etu­jen koskemattomuus.

    Eikä ole sat­tumaa, että näi­den suurten ikälu­okkien edus­ta­jat ovat olleet keskei­sis­sä rooleis­sa lukuisas­ti edustet­tuna tekemässä muorem­pia kurit­tavia eläkeuudistuksia.

    Lisäin­foa kir­jas­ta Han­s­ka & Muho­nen: Eläketurma.

  19. Tulee taas mieleen miten joskus pari vuot­ta sit­ten val­tio­varain­min­is­ter­iön osastopääl­likkö Markus Sovala kir­joit­ti Helsin­gin Sanomis­sa jotain sel­l­aista, että käyn­nis­sä on ennen­näkemätön julk­isten meno­jen uudelleen kohden­nus muil­ta ikäryh­miltä ikääntyneille.

    Nämä tiedot viit­taa­vat samaan suun­taan. Niin­pä herät­tää ihme­tys­tä näi­den kiljusten ja muiden kovaääni­nen meuhkaami­nen eläkkeistä. Kuin­ka ahnei­ta ja itsekkäitä eläkeläiset ovatkaan?

    Täy­tyy tietysti muis­taa, että osa eläkeläi­sistä on oikeasti tiukoil­la. Hei­dän asi­aansa pitääkin hoitaa. Se ei kuitenkaan saa tarkoit­taa sitä, että kaikkien eläkeläis­ten ase­maa edelleen paran­net­taisi­in suh­teessa mui­hin väestöryh­mi­in. Vaikka­pa lapsiperheisiin.

    Toivoo nim­imerk­ki “Eläkeikä näkyy jo”.

  20. Olli Saari­nen:
    Hyvä Osmo, kuvasi ovat iha­nia näin dataan rakas­tuneelle. – Eläkein­dek­sei­hi­non kajot­tu ja kun tämä tehdään vaivihkaa siten ettei valveu­tunut yleisö ole huo­man­nut niin samal­la kaive­taan eläkelu­pauk­selta pohjaa.

    Kyl­lä niitä muu­tok­sia muuhunkin tehdään kuin eläkein­dek­sei­hin. Minä mak­san kuusi ker­taa enem­män eläke­mak­su­ja jär­jestelmään, joka lupaa min­ulle kak­si kol­ma­sosaa siitä, mitä suuret ikälu­okat siltä saa­vat (25 pros­ent­tia eläke­mak­su­ja vrt 4 pros­ent­tia, tavoite-eläke on 40 pros­ent­tia eläk­keelle­jäämishetken palka­s­ta vrt 60 pros­ent­tia). Uno­hta­mat­ta eläkeiän kas­vat­tamista niin, että tästä 40 pros­entin eläk­keestä pääsen naut­ti­maan vähem­män aikaa.

  21. erk­ki nii­ni:
    Oliko se niin että eläkesäätiöille on ker­tynyt eläke­mak­su­ista jotain 200 MRD, ja sit­ten väitetään etteivät eläkeläiset ole mitään mak­sa­neet. En ymmär­rä. Naiset kyl­lä hait­taa­vat tas­apain­oa kun elävät 7 V pitempään.

    Eläkey­htiöi­den var­al­lisu­us riit­tää mak­samaan eläk­keet nykyisessä määris­sä noin 8 vuo­den ajak­si. Niin paljon ovat suuret ikälu­okat sinne itse mak­sa­neet siinäkin tapauk­ses­sa, että tulk­it­sisimme suurten ikälu­okkien olleen ain­oi­ta, jot­ka ovat sitä pot­tia korot­ta­neet. Todel­lisu­udessa­han nuorem­mat sukupol­vet ovat myös osal­lis­tuneet huo­mat­tavis­sa määrin tämän 200 mil­jardin kasvattamiseen.

    Itse olen kyl­lä valmis muut­ta­maan jär­jestelmän niin, että lopete­taan eläke­mak­su­jen keräämi­nen ja palaute­taan se raha työssäkäyvälle kansanos­alle ja mak­se­taan rahas­tot tyhjik­si nyky­isille eläkeläisille. Voisi vaan tul­la kovin ikävä yllä­tys aika mon­elle “MINÄ OLEN MAKSUNI MAKSANUT!” ‑eläkeläiselle, kun noin kahdek­sas­sa vuodessa tip­puukin taku­ueläk­keelle ja pal­jas­tuu, että mitä Osmo tarkoit­taa puhues­saan siitä, että jär­jestelmämme ei ole rahas­toi­va vaan ketjukirje.

    1. Eläkey­htiöi­den var­al­lisu­us riit­tää mak­samaan eläk­keet nykyisessä määris­sä noin 8 vuo­den ajaksi.

      Ei niitä voi jakaa nyky­isille eläkeläisille, kos­ka nuo varaty ovat yhtä hyvin nyky­is­ten 45-vuo­ti­aiden työssä käyvien var­al­lisu­ut­ta siltä osin kuin ovat kar­tot­ta­neet eläkkeitään. Ethän voi tehdä niin, että hei­dän eläkean­sion­sa nol­lataan ja joutu­vat aloit­ta­maan eläkesäästämisen nollasta.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Alun­perin oli tarkoi­tus, että rahas­to­ja puret­taisi­in suurten ikälu­okkien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­tamiseen liit­tyvä val­ta ja nyt eläkkeisi­in onkin tarkoi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.

    Mie­lenki­in­toinen ja tärkeä huomio. Val­ta näköjään turmelee oli­pa se sit­ten yksi­ty­istä tai julk­ista. Yksi­tyisen puolen työeläkkeitähän hoita­vat yksi­tyiset eläke­vaku­u­tusy­htiöt. Syynä tähän on, että val­tio aikoinaan kon­fiskoi hallinnas­saan olleet eläk­er­a­has­tot, sil­loin varsin pienet.

  23. Osmo Soin­in­vaara: Ei niitä voi jakaa nyky­isille eläkeläisille, kos­ka nuo varaty ovat yhtä hyvin nyky­is­ten 45-vuo­ti­aiden työssä käyvien var­al­lisu­ut­ta siltä osin kuin ovat kar­tot­ta­neet eläkkeitään. Ethän voi tehdä niin, että hei­dän eläkean­sion­sa nol­lataan ja joutu­vat aloit­ta­maan eläkesäästämisen nollasta.

    Esi­tys­tä ei ehkä ollut tehty niin vakavis­saan, kos­ka olet aivan oike­as­sa. Nykyi­nen 200 mil­jar­dia ei koos­tu suurten ikälu­okkien mak­samista mak­su­ista vaan siel­lä on kaikkien mak­su­ja. Osoitin sen vaan Erkille, jon­ka kom­men­tis­sa näkyy eläkeläis­ten valitet­ta­van yleinen näke­mys siitä, että tämä 200 mil­jar­dia olisi hei­dän keräämän­sä ja sik­si heille kuu­luisi siitä isom­pi osu­us, kos­ka “kenelle sitä sit­ten kerätään, jos ei meille?”.

    Tarkoi­tus oli siis korostaa sitä, että kohtele­mal­la kaikkia eläke­mak­su­ja mak­sanei­ta, mut­ta vielä työvoimas­sa ole­via erit­täin epäoikeu­den­mukaises­ti ja otta­mal­la hei­dän rahansa ja jaka­mal­la se nyky­isille eläkeläisille, se ei silti riitä kuin 8 vuo­den ajak­si. Se 200 mil­jar­dia kuu­lostaa isol­ta rahal­ta, mut­ta kun eläkkeitä mak­se­taan noin 25 mil­jar­dia vuodessa niin se on yllät­tävän nopeasti käytet­ty. Siksi(kin) olisi tärkeätä saa­da kansakun­nan tietoisu­u­teen se, että omia eläkkeitään ei ole kukaan oikeasti mak­sanut kuin osit­tain vaan käytössä on tämä “seu­raa­va maksaa”-järjestelmä, jos­sa har­raste­taan pien­tä rahastointia.

  24. Monil­la pienen eläk­keen varas­sa elävil­lä on han­kalaa ja nykyi­nen hal­li­tus on tehnyt hei­dän elämän­sä vielä surkeam­mak­si monin tavoin. Hei­dän tulota­soaan pitäisi nos­taa sekä tur­va­ta ihmis­ar­voiset ja kohtu­uhin­taiset palve­lut kaikille. Kukaan ei sen sijaan tarvitse tiet­tyä elämiseen riit­tävää sum­ma enem­män eläket­tä. Voima-lehdestä löy­tyy artikke­li vuodelta 2013 eläkekatos­ta ( voima.fi/blog/arkisto-voima/kansa-vaatii-eläkekaton ). Eläkekat­to, toteutet­tuna vero­pro­gres­si­ol­la, voisi olla 3000 euroa/kk ja se voisi tuo­da 850 miljoo­nan säästöt, joista voitaisi­in kus­tan­taa sit­ten julk­isia palvelu­ja, joi­ta nyt supis­te­taan ja näivetetään innol­la “kun rahaa ei vain riitä” (muuhun kuin lukuisi­in elinkei­noelämän ja hyväo­saisen kansanosan verolahjoihin).

  25. Jotenkin tun­tuu epäreilul­ta, että vain vuosi­na 1945–50 syn­tyneet ovat suu­ri­na ikälu­okkana “syyl­lis­tet­ty”. Osmo on syn­tynyt vuon­na 1951 ja Nalle Wahlroos 1952, ovatko he ja ikä­toverin­sa jotenkin vähem­män “syyl­lisiä”, jos jotain syn­tipukke­ja yleen­sä pitääkään löytää?

    Esko Aho sanoi jos­sain haas­tat­telus­sa taan­noin, että suuret ikälu­okat eivät ole ongel­ma eläk­keel­lä, kos­ka heitä muut­ti niin paljon ulko­maille ja kos­ka iso osa heistä oli vähän koulutet­tu­ja ja sik­si pien­i­t­u­loisia. Sen sijaan suuria seu­raa­vat melko suuret ikälu­okat sai­vat jo edeltäjiään parem­man koulu­tuk­sen, sitä myöten parem­min palkatut hom­mat ja myös korkeam­mat eläk­keet. Ja heitä on paljon, kos­ka mas­samuut­toa Ruot­si­in ja rapakon taakse ei hei­dän aikanaan tapahtunut.

  26. Jukkis: Eläkey­htiöi­den var­al­lisu­us riit­tää mak­samaan eläk­keet nykyisessä määris­sä noin 8 vuo­den ajak­si. Niin paljon ovat suuret ikälu­okat sinne itse mak­sa­neet siinäkin tapauk­ses­sa, että tulk­it­sisimme suurten ikälu­okkien olleen ain­oi­ta, jot­ka ovat sitä pot­tia korot­ta­neet. Todel­lisu­udessa­han nuorem­mat sukupol­vet ovat myös osal­lis­tuneet huo­mat­tavis­sa määrin tämän 200 mil­jardin kasvattamiseen.

    Oikeast­i­han eläk­er­a­has­tot ovat päässeet kun­nol­la kart­tumaan vas­ta viimeis­ten run­saan 20 vuo­den aikana. Moni suurten ikälu­okkien edus­ta­ja on ollut eläk­keel­lä jo kymme­nen vuot­ta. Ja vas­taavasti vuon­na 1980 syn­tyneet ovat mak­sa­neet niitä rahas­to­ja kar­tut­tanei­ta korkei­ta eläke­mak­su­ja sen 20 vuot­ta. Eikä hei­dänkään eläk­keen­sä alka­nut kart­tua kuin vas­ta 23-vuo­ti­aana kos­ka se laki muutet­ti­in vuon­na 2005 ja näin ollen ensim­mäi­nen 18-vuo­ti­aana eläket­tään kar­tut­tanut ikäryh­mä oli 1987–1988 syn­tyneet. Vuodes­ta 2016 asti eläke on ker­tynyt 17-vuotiaasta.

    Mikäli rahas­to­ja puret­taisi­in, ihan ensik­si pitäisi laskea nyt työssäole­vien eläke­mak­sut sille tasolle mis­sä ne oli­vat men­neinä vuosikym­meninä. Sen jäl­keen voitaisi­in tehdä uusi ana­lyysi ja kat­soa miten pitkälle rahas­tot riit­tävät kun työssäkäyvät eivät mak­sakaan neljännestä palkka­sum­mas­taan eläkkeisi­in. Ja samal­la tietysti pitäisi muis­taa palaut­taa. niiden 1980-luku­lais­ten jo mak­samat eläke­mak­sut. Äkkiä käykin niin, että se kymme­nen vuot­ta eläk­keel­lä ollut reipas seit­senkymp­pinen onkin jo omat lasken­nal­liset mak­sun­sa käyttänyt.

  27. Osmo Soin­in­vaara: Ei niitä voi jakaa nyky­isille eläkeläisille, kos­ka nuo varaty ovat yhtä hyvin nyky­is­ten 45-vuo­ti­aiden työssä käyvien var­al­lisu­ut­ta siltä osin kuin ovat kar­tot­ta­neet eläkkeitään. Ethän voi tehdä niin, että hei­dän eläkean­sion­sa nol­lataan ja joutu­vat aloit­ta­maan eläkesäästämisen nollasta.

    Aloitin juuri viikon alus­ta uudessa duu­nis­sa uudessa maas­sa jos­sa eläkek­er­tymä alkaa tasan nollasta.

    Tosin, ainakin peri­aat­teessa min­un pitäisi saa­da liki 35v päästä Suomeen ker­tynyt 200e/kk tjsp. eläk­keeni indek­siko­r­jat­tuna sen het­ken lukemi­in, mut­ta saa­pa nähdä. Senkin luke­man pitäisi olla isom­pi, mut­ta ennen 2005 tehdy­istä töistä ei ker­tynyt eläkettä…

  28. Ihmette­len, mik­si tämä sama jankkaus korkeista eläkkeistä pitää aloit­taa aina uud­estaan. Jotkut saa­vat tietysti hyviä eläkkeitä, mut­ta suurin osa ei. Jo ajat sit­ten on tutkit­tu ja todet­tu, ettei sys­teemin alkuaikoina luvat­tu 60 %:n eläke palka­s­ta ole juurikaan toteu­tunut, vaan jo vuosia sit­ten liikut­ti­in jos­sain noin 50 %:n toteu­tu­mas­sa. Eläke-ehdot on tehty sel­l­aisik­si, että vaa­dit­tua kokon­aistyössäoloaikaa ei ole päässyt ker­tymään paljon kenellekään. Ihmiset ovat ennenkin joutuneet työt­tömik­si, lomaute­tuik­si tai olleet pois­sa työelämästä per­hesy­istä. Se, että joka jutus­ta (per­he­vap­aista, koko työuras­ta alus­ta alka­en, työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta ja ties mis­tä) nykyään ker­tyy eläket­tä, on ollut voimas­sa vas­ta muu­ta­man vuoden.

  29. Ei ihme­teltävää. Menee suun­nitel­lusti ja pääte­tysti. Onnek­si työeläkesys­teemiä muute­taan vuosikym­me­nien horison­tis­sa, eikä sen mukaan, mitä joku on mieltä.

  30. Jalankulk­i­ja:
    Ihmette­len, mik­si tämä sama jankkaus korkeista eläkkeistä pitää aloit­taa aina uudestaan.

    Tänä vuon­na mak­set­ta­neen yli 28 000 000 000 euroa eläkkeitä, ja keskieläke on suurem­pi kuin nuoren aikuisen kas­satyön­tek­i­jän kuukau­den bruttopalkka.

  31. Yksi asia mikä mieti­tyt­tää on eläkeläiskoti­talouk­sien määrä ver­rat­tuna työikäis­ten tuloil­la elävien koti­talouk­sien määrään.

    Lähtöko­htais­es­ti eläkeläistaloudet ovat pieniä, 1 tai 2 henkisiä, siinä mis­sä työikäis­ten talouk­sis­sa on usein lap­sia. Vaik­ka eläkeläis­ten osu­us olisi väestöstä pienehkö, hei­dän osuuten­sa koti­talouk­sien määrästä lie­nee yllät­tävän suuri. Ja var­masti vielä kas­va­maan päin.

    Löysin tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta seu­raa­van lauseen:
    “Eläkeläiskoti­talouk­sia oli Suomes­sa vuon­na 2013 läh­es 870 000, mikä on noin kol­mannes kaik­ista kotitalouksista. ”

    Jos ja kun eläkeläiskoti­talouk­sien määrä nousee vuosi vuodelta ylöspäin kohti 50%:ia kaik­ista koti­talouk­sista (en tiedä mikä tulee ole­maan luke­ma n. 15v päästä?) on minus­ta aika ilmeistä, että kansakun­nan medi­aan­i­t­u­lot ja eläkeläis­ten medi­aan­i­t­u­lot alka­vat olla täl­läisessä kulu­tusyk­sikkömit­taroin­nis­sa hyvin lähel­lä toisiaan.

    Ei pelkästään sen takia, että palkko­jen tai eläkkei­den suhde vält­tämät­tä muut­tuisi johonkin suun­taan, vaan myös ihan vaan sen takia, että eläkeläiskoti­talouk­sien määrä alkaa olla niin suuri, että se kulu­tusyk­sikköko­htainen medi­aani alkaa määräy­tyä eläkeläistalouk­sien tulo­jen mukana?

    Ajat­te­lenko ihan päin honkia?

  32. Real­isti:
    Ei ihme­teltävää. Menee suun­nitel­lusti ja pääte­tysti. Onnek­si työeläkesys­teemiä muute­taan vuosikym­me­nien horison­tis­sa, eikä sen mukaan, mitä joku on mieltä.

    Juurikin sik­si vas­tus­tan tätä tarkoi­tushakuista poli­it­tista vas­takkainaset­telua, jos­sa pyritään aina uud­estaan syyl­listämään joku ikälu­ok­ka. Laman kus­tan­nuk­sia ovat mak­sa­neet ihan kaik­ki, jot­ka jou­tu­i­v­at siitä kär­simään, iästä riip­pumat­ta. Eivätkä kaik­ki suurten ikälu­okkien edus­ta­jat ole varsi­nais­es­ti varakkai­ta vuorineu­vok­sia. Tilas­tol­lisel­la pros­ent­tikikkailul­la voi todis­taa ihan mitä halu­aa. Kan­nat­taisi kat­soa, mitä oikeille ihmisille kuu­luu. Omas­ta lähipi­iristä löy­tyy esimerkik­si yi 30-vuo­tisen yrit­täjäu­ran tehnyt, joka saa 1200 euroa eläket­tä. Repikää siitä säästöjä. Toinen saman­moinen yrit­tää haalia keikkatyötä mak­saak­seen asun­to­lainan lop­un, jot­ta kämp­pä ei menisi myyn­ti­in. Osana on tuplabin­go: pääsi ensin eläk­keelle ja heti perään leskeksi.

  33. Leena:
    Jotenkin tun­tuu epäreilul­ta, että vain vuosi­na 1945–50 syn­tyneet ovat suu­ri­na ikälu­okkana “syyl­lis­tet­ty”. Osmo on syn­tynyt vuon­na 1951 ja Nalle Wahlroos 1952, ovatko he ja ikä­toverin­sa jotenkin vähem­män “syyl­lisiä”, jos jotain syn­tipukke­ja yleen­sä pitääkään löytää?

    Esko Aho sanoi jos­sain haas­tat­telus­sa taan­noin, että suuret ikälu­okat eivät ole ongel­ma eläk­keel­lä, kos­ka heitä muut­ti niin paljon ulko­maille ja kos­ka iso osa heistä oli vähän koulutet­tu­ja ja sik­si pien­i­t­u­loisia. Sen sijaan suuria seu­raa­vat melko suuret ikälu­okat sai­vat jo edeltäjiään parem­man koulu­tuk­sen, sitä myöten parem­min palkatut hom­mat ja myös korkeam­mat eläk­keet. Ja heitä on paljon, kos­ka mas­samuut­toa Ruot­si­in ja rapakon taakse ei hei­dän aikanaan tapahtunut.

    Suuret ikälu­okat saa­vat eläkkeinä jopa viisinker­taise­na hei­dän ansio­tu­lois­taan mak­se­tut eläke­mak­sut (ETK:n laskel­mat). Nuo­ril­la ikälu­okil­la taitaa käy­dä niin että saa­vat vain hiukan enem­män kuin on mak­set­tu, olet­taen että ketjukir­je­jär­jestelmä toimii “ikuis­es­ti”. On tot­ta, että eri­tyis­es­ti 50-luvun alku­vu­osi­na syn­tyneil­l­läkin on pul­lat hyvin uunissa.

    2017 alus­ta voimaan tulleen osalta: “Uud­is­tuk­sel­la halu­taan tur­va­ta työeläkkei­den rahoi­tus sekä varmis­taa eläkeläis­ten riit­tävä eläke­tur­va ja sukupolvien väli­nen oikeudenmukaisuus.”

    Se mitä toteu­tui on, että jo eläk­keelle ehtinei­den ja 50-luvun alkupuolel­la syn­tynei­den eläke­tur­va varmis­tet­ti­in nuorten sukupolvien kus­tan­nuk­sel­la. Tämä ei ole oikeudenmukaista.

    2005 ja 2017 sopimuk­set työeläu­ud­is­tuk­sista neu­votelti­in ja solmit­ti­in työ­markki­naos­a­puolten välil­lä. Kukaan ei ole edus­tanut nuorem­pia sukupolvia neu­vot­teluis­sa. Kun et ole mukana niin olet mak­sum­iehenä. Tähän poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on velvolli­nen reagoimaan ja kor­jaa­maan vääryy­det. Asia voidaan ja pitää kor­ja­ta, sik­si asi­as­ta pitää puhua. 

    Kysymys on poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta, ei juridi­ikas­ta. Käsit­tääk­seni mitään todel­lista perus­tus­lail­lista tulk­in­taa jo mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den omaisu­u­den suo­jas­ta ei ole ole­mas­sa, vain keskustelu­ja 60-luvul­ta. Tulk­in­ta tarvi­taan nyt. 

    Syyl­lisiä eivät ole ikälu­okat vaan uud­is­tuk­sista neu­votelleet ja päät­täneet tahot, sekä keskeis­es­ti eduskun­ta joka ei asi­aan tee korjausta.

    Olisi mie­lenki­in­toista saa­da 1951–52 syn­tyneistä oma käyrä tuonne graafi­in, lienevät jo pääosin eläk­keel­lä. Nämä 50-luvun alus­sa syn­tyneet muuten tule­vat erit­täin toden­näköis­es­ti elämään ikälu­okki­na suun­nilleen yhtä kauan kuin vaik­ka 80-luvul­lä syn­tyneet kun ovat päässeet naut­ti­maan laadukkaas­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta ja ravin­nos­ta koko ikän­sä. Eläkeikää kuitenkin jostain syys­tä korotet­ti­in alka­en vas­ta 1955 syntyneistä.

    1. Olisi mie­lenki­in­toista saa­da 1951–52 syn­tyneistä oma käyrä tuonne graafi­in, lienevät jo pääosin eläkkeellä.

      Hei­dän puolison­sa eivät vält­tämät­tä vielä ole eläk­keel­lä. ETK:lla on tarkat tiedot nimeno­maan eläkkeistä.

  34. Jalankulk­i­ja: Juurikin sik­si vas­tus­tan tätä tarkoi­tushakuista poli­it­tista vas­takkainaset­telua, jos­sa pyritään aina uud­estaan syyl­listämään joku ikälu­ok­ka. Laman kus­tan­nuk­sia ovat mak­sa­neet ihan kaik­ki, jot­ka jou­tu­i­v­at siitä kär­simään, iästä riip­pumat­ta. Eivätkä kaik­ki suurten ikälu­okkien edus­ta­jat ole varsi­nais­es­ti varakkai­ta vuorineu­vok­sia. Tilas­tol­lisel­la pros­ent­tikikkailul­la voi todis­taa ihan mitä halu­aa. Kan­nat­taisi kat­soa, mitä oikeille ihmisille kuu­luu. Omas­ta lähipi­iristä löy­tyy esimerkik­si yi 30-vuo­tisen yrit­täjäu­ran tehnyt, joka saa 1200 euroa eläket­tä. Repikää siitä säästöjä. Toinen saman­moinen yrit­tää haalia keikkatyötä mak­saak­seen asun­to­lainan lop­un, jot­ta kämp­pä ei menisi myyn­ti­in. Osana on tuplabin­go: pääsi ensin eläk­keelle ja heti perään leskeksi.

    Yrit­täjien eläke määräy­tyy sen mukaan mitä ovat itse päät­täneet yrit­täjäu­ransa aikana mak­saa eläke­mak­su­ja. Eläke jää monel­la pienek­si kun sitä ei ole tul­lut säästäneeksi.

    Tuskin kukaan halu­aa pieniä eläkkeitä leika­ta eikä siihen ole tarvet­takaan. 2016 suo­ma­lais­ten miesten keskieläke oli 1848 €/kk, naisil­la alhaisem­pi. Itse lähtisin siitä, että yli 2000 €:n eläkkeistä voisi jo jonkin osan nip­istää nuorten eläke­taakan keventämiseksi.

  35. Jalankulk­i­ja: Jo ajat sit­ten on tutkit­tu ja todet­tu, ettei sys­teemin alkuaikoina luvat­tu 60 %:n eläke palka­s­ta ole juurikaan toteutunut

    Aivan sys­teemin alkuaikoina eläkelu­paus oli kyl­lä vain 40% palka­s­ta. Se nos­tet­ti­in 70-luvul­la ker­ta­laak­ista puoli­tois­tak­er­taisek­si eli 60%:iin.

  36. vk: Suuret ikälu­okat saa­vat eläkkeinä jopa viisinker­taise­na hei­dän ansio­tu­lois­taan mak­se­tut eläke­mak­sut (ETK:n laskel­mat). Nuo­ril­la ikälu­okil­la taitaa käy­dä niin että saa­vat vain hiukan enem­män kuin on mak­set­tu, olet­taen että ketjukir­je­jär­jestelmä toimii “ikuis­es­ti”. On tot­ta, että eri­tyis­es­ti 50-luvun alku­vu­osi­na syn­tyneil­l­läkin on pul­lat hyvin uunissa.

    2017 alus­ta voimaan tulleen osalta: “Uud­is­tuk­sel­la halu­taan tur­va­ta työeläkkei­den rahoi­tus sekä varmis­taa eläkeläis­ten riit­tävä eläke­tur­va ja sukupolvien väli­nen oikeudenmukaisuus.”

    Se mitä toteu­tui on, että jo eläk­keelle ehtinei­den ja 50-luvun alkupuolel­la syn­tynei­den eläke­tur­va varmis­tet­ti­in nuorten sukupolvien kus­tan­nuk­sel­la. Tämä ei ole oikeudenmukaista.

    2005 ja 2017 sopimuk­set työeläu­ud­is­tuk­sista neu­votelti­in ja solmit­ti­in työ­markki­naos­a­puolten välil­lä. Kukaan ei ole edus­tanut nuorem­pia sukupolvia neu­vot­teluis­sa. Kun et ole mukana niin olet mak­sum­iehenä. Tähän poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on velvolli­nen reagoimaan ja kor­jaa­maan vääryy­det. Asia voidaan ja pitää kor­ja­ta, sik­si asi­as­ta pitää puhua.

    Aamen. Asi­as­ta pitää puhua juuri nyt, kos­ka jos siitä ei nyt puhuta, niin rahat menevät ja se oli sil­lä selvä nuorem­pi­en ikäpolvien koke­man vääryy­den osalta. Sik­si tun­tuukin, että Kiljunen pelaa kaltais­ten­sa kanssa vain aikaa, kos­ka hänen ja hänen kaltais­ten­sa kannal­ta on ihan ok, että hei­dän jäl­keen­sä tulee veden­paisumus. Kaik­ki asian ympäril­lä käytävä pöhinä on vaan ajan­pelaamista, jol­la yritetään vielä vähän aikaa viivyt­tää uud­is­tus­ta ja näin pitää omas­ta edus­ta kiinni.

    vk:

    Kysymys on poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta, ei juridi­ikas­ta. Käsit­tääk­seni mitään todel­lista perus­tus­lail­lista tulk­in­taa jo mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den omaisu­u­den suo­jas­ta ei ole ole­mas­sa, vain keskustelu­ja 60-luvul­ta. Tulk­in­ta tarvi­taan nyt. 

    Syyl­lisiä eivät ole ikälu­okat vaan uud­is­tuk­sista neu­votelleet ja päät­täneet tahot, sekä keskeis­es­ti eduskun­ta joka ei asi­aan tee korjausta.

    Olisi mie­lenki­in­toista saa­da 1951–52 syn­tyneistä oma käyrä tuonne graafi­in, lienevät jo pääosin eläk­keel­lä. Nämä 50-luvun alus­sa syn­tyneet muuten tule­vat erit­täin toden­näköis­es­ti elämään ikälu­okki­na suun­nilleen yhtä kauan kuin vaik­ka 80-luvul­lä syn­tyneet kun ovat päässeet naut­ti­maan laadukkaas­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta ja ravin­nos­ta koko ikän­sä. Eläkeikää kuitenkin jostain syys­tä korotet­ti­in alka­en vas­ta 1955 syntyneistä.

    Tokko sitä sen kum­mem­min pitää miet­tiä, kun kat­soo näitä asioi­ta päät­täviä taho­ja: ammat­tiy­hdis­tys­ten ja työ­nan­ta­jay­hdis­tys­ten johto­por­tai­ta. Ihmeel­listä kyl­lä siel­lä ei juurikaan ole edus­tus­ta nuorista ikäpolvista, mut­ta sitäkin enem­män näistä vanhemmista.

  37. Jukkis: Siksi(kin) olisi tärkeätä saa­da kansakun­nan tietoisu­u­teen se, että omia eläkkeitään ei ole kukaan oikeasti mak­sanut kuin osit­tain vaan käytössä on tämä “seu­raa­va maksaa”-järjestelmä, jos­sa har­raste­taan pien­tä rahastointia.

    Ei kai tämä ole kellekään epä­selvää. Pelkästään elinikien eri suu­ruisu­us tarkoit­taa sitä, että palkkaan sidot­tu eläke ei ole kenenkään itsen­sä mak­sama. Jopa rahas­toivas­sa sys­tee­mis­sä (jos­sa eläk­keet mak­set­taisi­in saman­laisil­la kaavoil­la kuin nykysys­tee­mis­sä) pitkään elävät saa­vat tois­t­en mak­samaa rahaa ja nuore­na kuol­e­vat ovat maksumiehinä.

    Toinen kysymys on sit­ten se, että yleen­sä tarkoite­taan moraalise­na kan­nan­otol­la juuri eläk­keelle jääneen sanomalla:“Olen mak­sanut eläk­keeni” sitä, että hän on mak­sanut eläke­mak­su­ja kaikkien sään­tö­jen mukaan ja koko työelämältä, joten hänelle kuu­luu se, mitä sään­tö­jen mukaan eläket­tä kuu­luu saa­da. Tämä siis erona niihin oikeasti ketjukir­jeen alus­sa olleisi­in, jot­ka eivät mitenkään olleet voineet mak­saa jär­jestelmään sitä, mitä sieltä sai­vat ulos. Eihän tässä muuten ker­jukir­jeestä puhut­taisikaan, jos koko sys­teemiä ei olisi pan­tu pystyyn niin, että joku sai eläket­tä, vaikkei itse ollut sitä kerännyt. 

    Nykyi­nen mari­na suuria ikälu­okkia kohtaan on epäreilua siinä mielessä, että he ovat oikeasti mak­sa­neet heitä edeltänei­den sukupolvien eläk­keet ihan niin kuin nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat sit­ten hei­dän eläk­keen­sä. Se heitä edäl­tynyt sukupolvi on kai se ketjukir­jeen aloit­ta­ja, joka ei eläkkeitään kokon­aan mak­sanut (mut­ta he toki sit­ten puolestaan kävivät sodan, joten se heille ehkä sit­ten suotakoon).

    1. Tosin aika surkeaa eläket­tä sile edel­liselle sukupolvelle mak­set­ti­in. Suurem­pi ansio suurille ikälu­okille on, että he rak­en­si­vat tähän maa­han kaupun­git ja pari miljoon­aa asuntoa.

  38. Opiskel­lessani 1960 luvul­la, en saanut minkään­laista opin­to­tukea. Piti opiskel­la kiiru­usti, ei puhet­takaan välivu­o­sista. Asum­is­tukea en ole koskaan saanut, sen­si­aan olen vuosikym­meniä nuorem­pi­en tukia rahoit­tanut. 2000-luvun alkupuolel­la palkko­ja nos­tet­ti­in reip­paasti ja eläk­keet jäivät huo­mat­tavasti jäl­keen. Jos nyt talous elpyy, alka­vat palkat nous­ta ja eläk­keet jäävät lisää jäl­keen. Van­hu­us aiheut­taa mon­en­laisia lisäkus­tan­nuk­sia, joi­hin eläk­keen pitäisi riittää.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Rahas­toi­hin on kerät­ty tuo läh­es 200 mrd mut­ta eläke­jär­jes­te­olmä on vaku­u­teuille valkaa jotain 700 – 800 mrd. Alun­perin oli tarkoi­tus, että rahas­to­ja puret­taisi­in suurten ikälu­okkien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­tamiseen liit­tyvä val­ta ja nyt eläkkeisi­in onkin tarkoi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.
    Jos eläke­jär­jestelmä muutet­taisi­in ensi kuus­sa vapaae­htoisek­si ketjukir­je katkaistaisi­i­ja sik­si täysin rahas­toivak­si ja nyt ansaitut eläk­keet mak­set­taisi­in rahas­toista, ansai­tu­ista eläkeistä joudut­taisi­in leikkaa­maan jotain noin 70 %. Nämä ovat muistin­varaisia tieto­ja, kos­ka nopea googlaus ei tuonut kovin tuor­e­i­ta tilas­to­ja kat­ta­mat­tomas­ta eläkevastuusta. 

    Jos muis­tiku­vasi pitävät yhtään paikkaansa, ain­oa jotenkuten reilu menetelmä on aset­taa eläkekat­to nyt niin alhaiselle tasolle (ei kuitenkaan taku­ueläket­tä alem­mak­si), että mak­set­tavista eläkkeistä leikkaan­tuu noin 70 %.

    Asial­la on lisäk­si kiire, jot­ta ei joudu­ta takaisin­per­in­tään, joka olisi taan­nehti­vaa lainsäädäntöä.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Tosin aika surkeaa eläket­tä sile edel­liselle sukupolvelle mak­set­ti­in. Suurem­pi ansio suurille ikälu­okille on, että he rak­en­si­vat tähän maa­han kaupun­git ja pari miljoon­aa asuntoa.

    Mihin peru­s­tat tämän väit­teesi? Opis­to­ta­soisen koulu­tuk­sen saa­neen äiti­ni eläke oli 70-luvun puo­livälis­sä parem­pi kuin kolmikymp­pisen DI:n palk­ka. Per­heen elät­tämisek­si piti sil­lonkin tehdä kah­ta työtä.

    1. Äit­gisi oli var­maankin töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la. Yksi­tyisen puolen TEL-jär­jestelmää vas­ta pan­ti­in sil­loin kuntoon.Sitä alet­ti­in ansai­ta vuodes­ta 1962 alka­en. Joil­lakin yri­tyk­sil­lä oli omia viritelmiä.

  41. Samuli Saarel­ma:

    Nykyi­nen mari­na suuria ikälu­okkia kohtaan on epäreilua siinä mielessä, että he ovat oikeasti mak­sa­neet heitä edeltänei­den sukupolvien eläk­keet ihan niin kuin nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat sit­ten hei­dän eläk­keen­sä. Se heitä edäl­tynyt sukupolvi on kai se ketjukir­jeen aloit­ta­ja, joka ei eläkkeitään kokon­aan mak­sanut (mut­ta he toki sit­ten puolestaan kävivät sodan, joten se heille ehkä sit­ten suotakoon).

    Pakko olla reilu­ud­es­ta siinä eri mieltä, että he oli­vat aikoinaan rak­en­ta­mas­sa jär­jestelmää ja siten tekivät siitä sel­l­aisen, jos­sa isoin ikälu­ok­ka mak­saa heitä edeltävien pienem­pi­en ikälu­okkien pienet eläk­keet ja rahas­toi siinä sivus­sa hyvin vähän ja vas­taavasti hei­dän ison ikälu­okkansa eläk­keet mak­saa heitä seu­raa­vat selkeästi pienem­mät ikälu­okat. Pelkästään nos­ta­mal­la rahas­toin­ti­aste 25 pros­entin tietämistä 50 pros­entin kokolu­okkaan meil­lä voisi olla huo­mat­tavasti pienem­mät eläke­mak­sut täl­lä het­kel­lä kannettavana.

    Seli­tyk­sek­si ei kel­paa se, että ongel­mat tuli­vat tietoisu­u­teen vas­ta nyt. Suomen ikäpyra­midin muo­to ja sen tule­va kehi­tys on kuitenkin ollut tiedos­sa jo kym­meniä vuosia, joten muu­tok­sia tähän olisi ollut mah­dol­lista tehdä, mut­ta sen sijaan tehti­inkin niin, että eläkeikää alen­net­ti­in ja laitet­ti­in ties mitä superk­er­tymää sinne perään. Ei ole sat­tumaa, että näitä(kään) etuuk­sia ei enää löy­dy 2017 voimaan tulleessa eläkeu­ud­is­tuk­ses­sa, mut­ta sen sijaan lyödään pöytään korkea tavoite-eläkeikä johon on pakko lusia saavut­taak­seen tämän tavoit­teel­lisen eläke­ta­son ja sit­ten tämä alin eläkeikä, jol­la vielä fak­tis­es­ti leikataan ison osan väestöstä eläkkeitä, kun työ­nan­ta­ja ei anna jatkaa / krop­pa tai kuup­pa ei kestä tehdä täy­teen ikään asti töitä. Esimerkik­si min­un kohdal­la jos työ­nan­ta­ja ei annakaan tehdä töitä kah­ta kuukaut­ta vaille 70-vuo­ti­aak­si vaan lait­taa pel­lolle 67 vuo­ti­aana alim­man eläkeiän saavutet­tuani niin leikataan sitä eläket­tä vielä 17,5 pros­ent­tia, kos­ka en saavut­tanut tavoite-eläkeikääni.

    Kun tämä tavoite-eläkeiän tavoit­ta­mat­ta jät­tämisen merk­i­tys kirkas­tuu tuleville eläkeläisille tässä seu­raa­van vuosikymme­nen aikana niin tulee kyl­lä ole­maan mie­lenki­in­toista seu­ra­ta julk­ista keskustelua. Tulee nimit­täin ole­maan aika tulikivenkatkuista kom­ment­tia tuor­eil­ta eläkeläisiltä muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la, kun ker­tynyt eläke onkin yhtäkkiä kovin paljon pienem­pi, kun alin eläkeikä kohdalle sat­tuu. Draivi pysyäkin mielu­um­min työt­tömänä ja fat­tan pom­potelta­vana ja odotel­la työt­tömänä tavoite-eläkeiän täyt­tymistä tulee ole­maan melkoinen.

  42. Välil­lä oli käytössä myös ns. leskeneläke. Tarpeelli­nen apu niille joiden oma eläkek­er­tymä oli pieni vaik­ka oli tehnyt palkaton­ta kokopäivä­työtä omas­sa taloudessa ja puoli­son kuole­man jäl­keen olisi jäänyt pelkälle kansaneläkkeelle.

    Toisaal­ta merkit­tävä ylimääräi­nen lisä niille naisille joil­la oli hyvä omakin eläke, nimeno­maan julkiselta sek­to­ril­ta. Miehen kuoltua les­ki saat­toi saa­da omansa päälle reilun lisäeläk­keen, jopa vuosikym­me­nien ajan. 

    Nythän tämäkin käytän­tö on jo poistunut.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    … mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­tamiseen liit­tyvä val­ta [koros­tus lainaa­jan] ja nyt eläkkeisi­in onkin tarkoi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja. 

    Aika kova syytös. Onko jotain julk­istet­tua tietoa sen tuek­si, Osmo?

    1. Aika kova syytös. Onko jotain julk­istet­tua tietoa sen tuek­si, Osmo?

      En kek­si muu­ta syytä, mik­si rahas­toin­tis­trate­gia yhtäkkiä muutet­ti­in niinm, että suuria ikälu­okkia ajatellen kerät­ty puskuri päätet­ti­in jät­tää pysyväksi.

  44. R. V.: Jos muis­tiku­vasi pitävät yhtään paikkaansa, ain­oa jotenkuten reilu menetelmä on aset­taa eläkekat­to nyt niin alhaiselle tasolle (ei kuitenkaan taku­ueläket­tä alem­mak­si), että mak­set­tavista eläkkeistä leikkaan­tuu noin 70 %.

    Reilua? Eli kun on ensin mak­sanut ~40 vuo­den aikana ~400 000 eläke­mak­su­ja, ja nykysys­teemil­lä voisi olet­taa saa­vansa 20 v * n 20 000 euroa/vuosi, eli suun­nilleen samat 400 000 euroa eläkkeinä, ehdo­tat reilu­u­den nimis­sä että nor­maali keski­t­u­loinen saisi eläket­tä n 6000 euroa / vuosi, eli 500 euroa/kk, ja sys­tee­mi saisi pitää lop­ut 300 000 euroa?

  45. antti: Reilua? Eli kun on ensin mak­sanut ~40 vuo­den aikana ~400 000 eläke­mak­su­ja, ja nykysys­teemil­lä voisi olet­taa saa­vansa 20 v * n 20 000 euroa/vuosi, eli suun­nilleen samat 400 000 euroa eläkkeinä, ehdo­tat reilu­u­den nimis­sä ettänor­maali keski­t­u­loinen saisi eläket­tä n 6000 euroa / vuosi, eli 500 euroa/kk, ja sys­tee­mi saisi pitää lop­ut 300 000 euroa?

    Tämän het­ki­nen jär­jeste­ly­hän on niin, että suuren ikälu­okan edus­ta­jat mak­soi­vat sys­teemi­in n euroa ja saa­vat keskimäärin takaisin eläk­keenä 5 * n euroa. Jostain ne 4 * n euroa on löy­det­tävä, kos­ka sijoit­tamisel­la niitä raho­ja ei ole kerätty.

  46. Samuli Saarel­ma: Nykyi­nen mari­na suuria ikälu­okkia kohtaan on epäreilua siinä mielessä, että he ovat oikeasti mak­sa­neet heitä edeltänei­den sukupolvien eläk­keet ihan niin kuin nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat sit­ten hei­dän eläkkeensä. 

    No, epäreilua ja epäreilua. Suuret ikälu­okat eivät tehneet tarpeek­si jälkeläisiä hei­dän eläkkeitään mak­samaan. Hei­dän van­hempiaan taas oli eläkkeitä saa­mas­sa suh­teessa lukumääräl­lis­es­ti vähem­män. Kun sit­ten huomioidaan, ettei jär­jestelmä juurikaan rahas­toi, että elin­iän­odote kasvoi merkit­tävästi ja että eläke­mak­sut ja eläkeiät korotet­ti­in jälk­i­ju­nas­sa, sukupolvi­r­a­sit­teet X/Y ja Y/Z ovat kovin erilaisia.

    Kyl­lä siinä on aikamoinen mustapekka jaet­tu eikä asialle ole jälkim­mäi­nen ikälu­ok­ka voin­ut yhtään mitään, vaik­ka sen on ikäpyra­midista voin­ut nähdä jo ainakin nelisenkym­men­tä vuotta.

  47. antti: Reilua? Eli kun on ensin mak­sanut ~40 vuo­den aikana ~400 000 eläke­mak­su­ja, ja nykysys­teemil­lä voisi olet­taa saa­vansa 20 v * n 20 000 euroa/vuosi, eli suun­nilleen samat 400 000 euroa eläkkeinä, ehdo­tat reilu­u­den nimis­sä ettänor­maali keski­t­u­loinen saisi eläket­tä n 6000 euroa / vuosi, eli 500 euroa/kk, ja sys­tee­mi saisi pitää lop­ut 300 000 euroa?

    Jos lähde­tään siitä, että Bör­jen (nimi muutet­tu) palkka­sum­ma on ollut aikoinaan esim. luokkaa 20 000 euroa vuodessa ja siitä on mak­set­tu 7 % eläke­mak­sua eli 1400 euroa, niin aika pitkän työu­ran on Bör­je saanut tehdä, että on 400 000 euroa mak­set­tua eläket­tä ker­tynyt. Vaik­ka las­ket­taisi­in vähän toteu­tunut­ta kovem­pikin tuot­to sille rahas­toidulle osu­udelle tuos­ta eläkemaksusta.

    Tuo­ta voi ver­ra­ta siihen, että Birg­er (nimi muutet­tu) tien­aa tänä vuon­na n. 45 000 euroa ja siitä mak­se­taan 11 250 euroa eläkemaksua.

    Ja tästä päästään toiseen kysymyk­seen eli taitet­tuun indek­si­in ja siihen miten väärin se on tai ei ole. Kun oikeast­i­han palkko­jen nousu on seu­raus­ta tuot­tavu­u­den kasvus­ta. Kun Bör­je kaivoi lapi­ol­la ojaa 1970-luvul­la, niin Bör­je sai ojankaiva­jan palkan. Ja siitä ojankaiva­jan palka­s­ta sen pitäisi eläk­keenkin muo­dos­tua. Ei sil­lä ole mitään tekemistä 2000-luvun kaivinkoneen kul­jet­ta­jan palkan kanssa. Ja kuitenkin vaa­di­taan, että se ei riitä, jos eläk­keet nou­se­vat hin­to­jen mukaan samas­sa tahdis­sa niin, että ostovoima pysyy, vaan sen lisäk­si eläkkei­den pitää nous­ta kun palkatkin nou­se­vat. Eli elin­ta­son on nous­ta­va eläkkeelläkin.

  48. Jukkis: Pakko olla reilu­ud­es­ta siinä eri mieltä, että he oli­vat aikoinaan rak­en­ta­mas­sa jär­jestelmää ja siten tekivät siitä sel­l­aisen, jos­sa isoin ikälu­ok­ka mak­saa heitä edeltävien pienem­pi­en ikälu­okkien pienet eläk­keet ja rahas­toi siinä sivus­sa hyvin vähän ja vas­taavasti hei­dän ison ikälu­okkansa eläk­keet mak­saa heitä seu­raa­vat selkeästi pienem­mät ikäluokat.

    Ok, olet oike­as­sa, että ketjukir­jesys­tee­mi suosii jos­sain määrin iso­ja ikälu­okkia pien­ten kus­tan­nuk­sel­la. Ja olet ehkä oike­as­sa siinäkin, että kos­ka Suomen syn­tyvyys on ollut melko lail­la vakios­sa n. 2 las­ta / nainen 1970-luvul­ta läh­tien, olisi tämän epäko­hdan voin­ut kor­ja­ta siten, että suuret ikälu­okat olisi pan­tu rahas­toimaan isom­pi osa eläkkeistään kuin heitä edeltäneet ja seu­raa­vat ikälu­okat joutuvat.

    1. Sen piti olla ensin niin, että suuret ikälu­okat vähän rahas­toi­vat ja hei­dämn eläk­keen­sa mak­se­taan rahas­to­ja purka­mal­la, minkä jäl­keen rasitus jatkuisi ikälu­okit­tain suun­nilleen tasaisena.Jokin näis­sä laskelmis­sa muut­tui tai sit­ten ei muuten vain halut­tu purkaa rahas­to­ja, kun niihin oli niin tykästytty.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen piti olla ensin niin, että suuret ikälu­okat vähän rahas­toi­vat ja hei­dämn eläk­keen­sa mak­se­taan rahas­to­ja purka­mal­la, minkä jäl­keen rasitus jatkuisi ikälu­okit­tain suun­nilleen tasaisena.Jokin näis­sä laskelmis­sa muut­tui tai sit­ten ei muuten vain halut­tu purkaa rahas­to­ja, kun niihin oli niin tykästytty.

    Uhat­ti­in eläke­pom­mil­la, joka tulee, kun suuret ikälu­okat jäävät eläk­keelle. Eipä tul­lutkaan. Ehkä siis vain huo­mat­ti­in, että rahas­to­ja ei tarvit­sekaan syödä, pär­jätään sijoi­tusten tuo­toil­la ja työeläkemaksuilla.

    Ehkä kan­nat­taisi jo lopet­taa puhe suurista ikälu­ok­ista, heitä kun on jäl­jel­lä n.370.000. Kun mui­ta eläkeläisiä on yli miljoona, niin onko tuol­la nopeasti supis­tu­val­la joukol­la enää paljoakaan merkitystä.

    Mil­le­ni­u­mista on 18 vuotta(vastahan sitä juh­lit­ti­in). Sama aika eteen­päin, niin nuorim­mat “suuret” täyt­tävät 86 vuot­ta. Heitä on sil­loin enää rippeet jäljellä.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Alun­perin oli tarkoi­tus, että rahas­to­ja puret­taisi­in suurten ikälu­okkien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­tamiseen liit­tyvä val­ta ja nyt eläkkeisi­in onkin tarkoi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.

    Tot­ta var­masti on tuo val­lan­himokin, mut­ta eläk­er­a­has­to­jen taso ja siis niiden purkumah­dol­lisu­us on tiukasti sidokdis­sa tule­vaan työeläke­mak­su­ta­soon ja/tai tule­vien eläke-etuuk­sien tasoon.

    Logi­ik­ka menee yksinker­tais­es­ti niin, että mitä isom­mat rahas­tot, sitä suurem­mat tuo­tot ja siten pienem­mät mak­sut ja/tai parem­mat eläk­keet. Rahas­to­jen purkami­nen siis olisi pois tulevil­ta eläk­keen­saa­ja­sukupolvil­ta. Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että jo inflaa­tioon takia rahas­ton nimel­lisen koon tulee kas­vaa tai se tosi­asial­lis­es­ti pienenee.

    On toki tot­ta, että aikanaan rahas­to­ja todel­la kaavailti­in puret­tavak­si tässä vai­heessa. Maail­ma on kuitenkin muut­tunut, ennuste­laskel­mat uusit­tu mon­een ker­taan ja etuuk­si­akin muokat­tu reip­paasti täl­lä välin. Nyt eläke­mak­su­ta­so näyt­tää ole­van mah­dol­lista pitää uskot­tavasti vakiona 24,4 pros­en­tis­sa muu­ta­man vuosikymme­nen ajan. Rahas­to­jen purkami­nen tarkoit­taisi mak­su­ta­son selvää nos­tamista tai, kos­ka halukas­ta mak­sa­jaa ei löy­dy, toden­näköisem­min tule­vien eläkkei­den leikkauk­sia. Kan­nat­taa muis­taa tämä, jos todel­la halu­aa vaa­tia työeläk­er­a­has­to­jen purkamista.

  51. Samuli Saarel­ma: Ok, olet oike­as­sa, että ketjukir­jesys­tee­mi suosii jos­sain määrin iso­ja ikälu­okkia pien­ten kus­tan­nuk­sel­la. Ja olet ehkä oike­as­sa siinäkin, että kos­ka Suomen syn­tyvyys on ollut melko lail­la vakios­sa n. 2 las­ta / nainen 1970-luvul­ta läh­tien, olisi tämän epäko­hdan voin­ut kor­ja­ta siten, että suuret ikälu­okat olisi pan­tu rahas­toimaan isom­pi osa eläkkeistään kuin heitä edeltäneet ja seu­raa­vat ikälu­okat joutuvat.

    Se olisi ollut yksinker­taisin tapa kor­ja­ta tämä: suuret ikälu­okat oli­si­vat alus­ta asti rahas­toi­neet enem­män omista ansiois­taan, kos­ka hei­dän jäl­keen­sä mak­sajia on vähem­män ja sil­loin mei­dän nykyiset eläke­mak­summe voisi­vat olla mata­lam­mal­la tasol­la. Jär­jestelmään olisi vielä voitu rak­en­taa sisään jonkin­lainen ikälu­okan koon mukaan toimi­va eläke­mak­sun rahas­toin­nin suhdet­ta muokkaa­va ker­roin, jol­loin ongel­ma ei olisi tois­tunut vas­taisu­udessakaan, joskin näyt­tää siltä, että Suomen syn­tyvyys on pikem­minkin heikken­emään päin kuin kasvamaan.

    Valitet­tavasti eläke­jär­jestelmäämme rak­en­ta­neet tahot tekivät siitä mielu­um­min sel­l­aisen, jos­sa suuret ikälu­okat mak­soi­vat pääosan työuras­taan neljää pros­ent­tia ja nuoret mak­sa­vat (ainakin) kah­takym­men­täneljää ihan alus­ta alka­en. Oli­han siel­lä tietysti kaikkea muu­takin hyvää heille tar­jol­la ihan siitä läh­tien, että miten saatu eläke määräy­tyi ja miten nykyi­nen koko työu­ran aikana ker­tyvä eläke­sum­ma on itse asi­as­sa ver­rat­tain uusi keksin­tö, mut­ta niitä lie­nee turha ava­ta tähän kommenttiin.

  52. Jukkis: Se olisi ollut yksinker­taisin tapa kor­ja­ta tämä: suuret ikälu­okat oli­si­vat alus­ta asti rahas­toi­neet enem­män omista ansiois­taan, kos­ka hei­dän jäl­keen­sä mak­sajia on vähem­män ja sil­loin mei­dän nykyiset eläke­mak­summe voisi­vat olla mata­lam­mal­la tasolla.

    En ole eri­tyisen hyvä tuon aikakau­den asiantun­ti­ja, mut­ta Suo­mi oli TEL-jär­jestelmän raken­nus­vai­heessa 60- ja 70-luvuil­la vielä pitkälti jäl­jessä län­sieu­roop­palai­sista maista. Pääo­mia oli niukasti eikä niitä riit­tänyt lop­ut­tomasti eläk­er­a­has­toin­ti­in. Itse asi­as­sa val­taosa työeläk­er­a­has­toista lainat­ti­in tuol­loin suo­raan takaisin työ­nan­ta­jille, jot­ka investoi­vat ne omaan toimintaansa.

    Rahat oli­vat siis koko ajan työ­nan­ta­jan omas­sa käytössä ja eläke­jär­jestelmälle oli taval­laan vain annet­tu lupaus siitä, että rahas­toon myös saadaan oikeaa rahaa aikanaan, jos työ­nan­ta­jat onnis­tu­vat saa­maan itselleen lainaa­malleen rahalle riit­tävää tuottoa.

    Ehkä mak­su­ta­soa olisi voin­ut nos­taa enem­män ja nopeam­min. Itse en kuitenkaan uskalla lähteä speku­loimaan sil­lä miten sit­ten olisi käynyt. Joku parem­pi asiantun­ti­ja voi ottaa kan­taa siihen paljonko tähän olisi ollut mahdollisuuksia.

    jälkikä­teen suurim­mal­ta epäko­hdal­ta näyt­tävät van­hempi­en ikälu­okkien suh­teet­toman hyvät eläke-edut. Kos­ka eläkekart­tumat alkoi­vat vas­ta 1962, tätä aikaa kesti kuitenkin vain lyhyen aikaa pääosin 1980-luvul­la. Eläke perus­tui ns. lop­pu­palkkaan, joka oli parhaim­mil­laan 4 viimeisen työsken­te­lyvuo­den 2 parhaan vuo­den ansioiden mukainen! Eläkeiät oli­vat monel­la todel­la alhaiset (jopa 55 vuot­ta), oli yksilöl­listä varhaiseläket­tä, vuosia kestävää työt­tömyysputkea ja höveleitä indek­siko­ro­tuk­sia, joi­hin valui huikei­ta sum­mia eläk­er­a­haa. Tuo meno toki lop­pui, kun real­is­mi eli raho­jen puute tuli vas­taan. Alkoi etuuk­sien kar­simi­nen sel­l­aiselle tasolle, että myös ketjukir­jeen mak­sa­ja­sukupol­vet suos­tu­i­v­at edelleen osak­si järjestelyä.

    Totu­u­den nimis­sä on myös muis­tet­ta­va, että hyvil­lä etuuk­sil­lakin on aikanaan niitä luodessa usein ainakin haet­tu hyvää ja niil­lä on voin­ut olla tärkeäkin tehtävä laa­jem­min yhteiskun­nas­sa. Esimerkik­si työt­tömyysput­ki ei oikeas­t­aan edes olisi koskaan kuu­lunut eläke­jär­jestelmään, mut­ta se saati­in sopi­vasti toteutet­tua sen puit­teis­sa. Eläkkei­den indek­siko­ro­tuk­setkin var­masti halut­ti­in (ja halut­taisi­in, jos hin­ta olisi mielekäs) pitää “tait­ta­mat­tom­i­na”. Aluk­si täl­lä ei vain ollut mak­sui­hin juuri mitään vaiku­tus­ta, kun mak­sus­sa olleet eläk­keet oli­vat (lyhyen TEL-kart­tuma-ajan joh­dos­ta) pieniä. Kun mak­set­tavien eläkkei­den määrä kasvoi suurek­si, indek­siko­ro­tusten todel­liset kus­tan­nus­vaiku­tuk­set osoit­tau­tu­i­v­at liian suuriksi.

    On niin kovin help­po tuomi­ta päätök­set jälkikä­teen väärik­si. Eläke­jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen on ollut mon­es­ta syys­tä vaikea pon­nis­tus ja poli­it­tiset sekä taloudel­liset reali­teetit ovat aset­ta­neet paljon reunae­hto­ja, jot­ka pitäisi pitää mielessä. Osa hyvistä pyrkimyk­sistä on osoit­tau­tunut jälkikä­teen kestämät­tömik­si joko sik­si, että ole­tuk­set ovat olleet väärin tai maail­ma on kehit­tynyt suun­taan, jota ei osat­tu ennakoi­da (esimerkik­si elin­iän ja siten eläkkei­den mak­sua­jan erit­täin huo­mat­ta­va ja jatku­va piteneminen).

    1. Nykyi­nen eläke­jär­jetelmä poisti yhden sen ajan epäko­hdista, laa­jan eläkeläisköy­hyy­den. Van­hempi sukupolvi saa eläke­mak­sun­sa aika run­sain koro­tuksin takaisin, mut­ta huonom­paa eläket­tä he silti saa­vat kuin seu­raa­vat kohor­tit, kos­ka palkat oli­vat 1950- ja 60-luvuil­la todel­la mata­lat. Jos päädyt­täisi­in johonkin tasa-alek­keeseen, niin että se olisi ostovoimal­taan sama nyt ja tästä eteen­päin, suuret ikälu­okat voit­taisi­vat siinäkin, kos­ka heis­sä on todel­la paljon hyvin pien­tä työeläket­tä saavia.

  53. Lau­ri Ojala:
    On niin kovin help­po tuomi­ta päätök­set jälkikä­teen väärik­si. Eläke­jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen on ollut mon­es­ta syys­tä vaikea pon­nis­tus ja poli­it­tiset sekä taloudel­liset reali­teetit ovat aset­ta­neet paljon reunae­hto­ja, jot­ka pitäisi pitää mielessä. Osa hyvistä pyrkimyk­sistä on osoit­tau­tunut jälkikä­teen kestämät­tömik­si joko sik­si, että ole­tuk­set ovat olleet väärin tai maail­ma on kehit­tynyt suun­taan, jota ei osat­tu ennakoi­da (esimerkik­si elin­iän ja siten eläkkei­den mak­sua­jan erit­täin huo­mat­ta­va ja jatku­va piteneminen).

    Jälkivi­isaus on paras viisaus, mut­ta ei sil­lä voi selit­tää hyviksi päätök­siä, jot­ka oli­vat jo niitä tehtäessä vääriä. Siitä ei ole pitkä aika, kun eläkeikää las­ket­ti­in niin, että keskimääräi­nen eläköi­tymisikä tipahti noin 61 vuo­teen eläkeputken alen­net­tua eläkeikää 63 vuodes­ta 500 päiväl­lä. Tämä päätös tapah­tui min­un eli­naikanani ja sen jäl­keen on min­un tavoite-eläkeikäni nos­tet­tu vähän vaille 70 vuo­teen, mak­su­jani lisät­ty ja min­ulle lop­ul­ta luvat­tua eläket­tä leikat­tu. Nau­rat­taisi, jos ei itket­täisi, kos­ka nyky­isil­lä työl­lisyys­lu­vuil­la paineet tule­vien eläkkei­den leikkaamiseen / eläkeiän nos­tamiseen / mak­su­jen korot­tamiseen vaan kasautuvat.

    Tätä päätöstä tehtäessä Suomen väestöpyra­midin muo­to ja sen imp­likaa­tiot plus odotet­tavis­sa ole­van elin­iän nousu oli­vat tiedos­sa. Silti se toteutet­ti­in ja olti­in oma­l­ta osaltaan kasaa­mas­sa lisä­pain­oa tähän kil­pailukykyämme rasit­tavaan ankkuriin.

  54. Peter: Ja kuitenkin vaa­di­taan, että se ei riitä, jos eläk­keet nou­se­vat hin­to­jen mukaan samas­sa tahdis­sa niin, että ostovoima pysyy, vaan sen lisäk­si eläkkei­den pitää nous­ta kun palkatkin nou­se­vat. Eli elin­ta­son on nous­ta­va eläkkeelläkin.

    On minus­ta ihan kohtu­ulli­nen vaa­timus, että elin­ta­so nousee ainakin jonkin ver­ran myös eläk­keel­lä. Ei se oikeal­ta tunnu,jos joku van­hus on ikuis­es­ti juut­tunut vaikka­pa vuo­den 1985 elintasoon.

    Mut­ta on täysin kohtu­u­ton­ta mak­sajia kohtaan vaa­tia, kuten Kim­mo Kiljunen tekee, että eläk­keet nou­se­vat samaan tahti­in palkko­jen kanssa. 

    Sik­si taitet­tu indek­si (80% inflaa­tio­ta ja vain 20% palkko­ja) on ihan pakolli­nen osa mitä tahansa järkevää eläke­jär­jestelmää ja nykyi­nen indek­si on ihan hyvä kom­pro­mis­si. Jos eläkkei­den lähtö­ta­so olisi tosi­aan vain sen 40% palka­s­ta, täysi indek­si voisi olla perusteltukin. 

    Sem­moinen lisä vielä, että jos palkat laske­vat, niin eläkkei­denkään ei pitäisi nous­ta ollenkaan vaik­ka inflaa­tio olisi 20%.

  55. erk­ki nii­ni: n tukia rah

    Opiske­lit kiiru­usti kohti nykynäkökul­mas­ta var­maa työl­listymistä, otit asun­to­lainan, jon­ka inflaa­tio kuit­tasi ja syn­nytit lapset, jot­ka sai­vat yhteiskun­nan mak­sut­ta tar­joa­man opetuk­sen ja kat­ta­van ter­vey­den­hoidon. Mitään näistä itses­tään­selvyyksinä ottamis­tasi asioista ei ole nuorem­mil­la polvil­la, joiden halu­at kus­tan­ta­van van­hu­ute­si mukanaan tuo­mat, mon­en­laiset lisäkus­tan­nuk­set, vaik­ka edu­s­tat his­to­ri­an korkea­t­u­lois­in­ta vanhusikäluokkaa.

  56. Lau­ri Ojala:
    jälkikä­teen suurim­mal­ta epäko­hdal­ta näyt­tävät van­hempi­en ikälu­okkien suh­teet­toman hyvät eläke-edut. Kos­ka eläkekart­tumat alkoi­vat vas­ta 1962, tätä aikaa kesti kuitenkin vain lyhyen aikaa pääosin 1980-luvul­la. Eläke perus­tui ns. lop­pu­palkkaan, joka oli parhaim­mil­laan 4 viimeisen työsken­te­lyvuo­den 2 parhaan vuo­den ansioiden mukainen! Eläkeiät oli­vat monel­la todel­la alhaiset (jopa 55 vuot­ta), oli yksilöl­listä varhaiseläket­tä, vuosia kestävää työt­tömyysputkea ja höveleitä indek­siko­ro­tuk­sia, joi­hin valui huikei­ta sum­mia eläkerahaa. 

    Juuri näin, tolkut­to­mia etu­ja on jaet­tu. Vieläkin jää 55-vuo­ti­aana täy­delle eläk­keelle julkiselta puolelta eri­ty­is­ryh­miä (kuten mm. opet­ta­jia). Sai­vat 90-luvul­la itse vali­ta varhaisen eläköitymisen.

    Lau­ri Ojala: Tuo meno toki lop­pui, kun real­is­mi eli raho­jen puute tuli vas­taan. Alkoi etuuk­sien kar­simi­nen sel­l­aiselle tasolle, että myös ketjukir­jeen mak­sa­ja­sukupol­vet suos­tu­i­v­at edelleen osak­si järjestelyä.

    Mitä olen­naisia etu­ja ennen 1955 syn­tyneiltä on kar­sit­tu? Mis­sä ja mil­loin nuo­ril­ta mak­sa­ja­sukupolvil­ta on kysyt­ty suos­tu­mus­ta hei­dän eläke-etu­jen­sa leikkaamiseen jopa 30%:lla??? Ei ole kysyt­ty. Työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat asian ja eduskun­ta siu­nasi tarvit­ta­vat lakimuu­tok­set. Uskalsiko yksikään puolue/kansanedustaja nous­ta vas­tar­in­taan eläkeläis­armei­jan seu­raavis­sa vaaleis­sa tule­van tuomion pelossa?

    Lau­ri Ojala:

    On niin kovin help­po tuomi­ta päätök­set jälkikä­teen vääriksi. 

    Meil­lä on Arka­di­an mäel­l­lä 200 erit­täin hyvin palkat­tua, vaaleis­sa päte­viksi arvioitua kansan edus­ta­jaa koko ajan tekemässä muu­tok­sia lainasäädän­töön ja esim. kansalle jaet­tavi­in etuuk­si­in. Siis kor­jaa­mas­sa aiem­pia nykyti­lanteeseen sopi­mat­to­mia, enem­män tai vähem­män vääriä päätök­siä. Sitähän tämän laitok­sen toim­inta jok­seenkin kokon­aan on. Kyl­lä aiem­mat eläke-etu­us­päätök­set kuu­lu­vat aivan samal­la tavoin muutet­tavis­sa ole­vi­in päätöksiin.

    Ei eläke-eduil­la oikeasti mitään perus­tus­laki­in perus­tu­vaa omaisu­u­den suo­jaa ole. Työeläkkei­den mak­su lop­puu kuole­maan eikä niitä perikun­nalle mak­se­ta. Eli mitään omaisu­u­den suo­jaa ei ole.

    Poli­itikoil­ta puut­tuu rohkeus tehdä tarvit­ta­vat päätök­set, ja nuoret maksavat.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Nykyi­nen eläke­jär­jetelmä poisti yhden sen ajan epäko­hdista, laa­jan eläkeläisköy­hyy­den. Van­hempi sukupolvi saa eläke­mak­sun­sa aika run­sain koro­tuksin takaisin, mut­ta huonom­paa eläket­tä he silti saa­vat kuin seu­raa­vat kohor­tit, kos­ka palkat oli­vat 1950- ja 60-luvuil­la todel­la matalat. 

    En ole var­ma, mitä tarkoi­tat van­hem­mal­la sukupolvel­la, mut­ta 1920-luvul­la syn­tyneet anop­pi­ni (työu­ra julkisel­la sek­to­ril­la) ja appiukkoni (koko työu­ra yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la) saavat/saivat selvästi parem­paa eläket­tä kuin mihin min­ul­la on koskaan mah­dol­lisuuk­sia nykyisessä jär­jestelmässä siitä huoli­mat­ta, että kuu­lun Suomes­sa parhait­en ansait­se­vaan desi­ili­in. Olen­nainen tek­i­jä tässä on se, että 1980-luvul­la eläk­keelle jääneil­lä appi­van­hem­mil­lani eläke las­ket­ti­in viimeis­ten työvu­osien ansioiden mukaan. Niil­lä 1950- ja 1960-luvun matalil­la palkoil­la ei ollut mitään vaiku­tus­ta appi­van­hempi­eni eläkkeisiin. 

    Nykyisessä jär­jestelmässä taas koko työu­ran ansiot vaikut­ta­vat eläk­keeseen, joten toim­i­henkilöil­lä ensim­mäis­ten työvu­osien mata­lam­mat palkat laske­vat sitä selvästi. Duu­nar­i­am­mateis­sa tilanne voi toki olla päin­vas­tainen, jos viimeis­inä vuosi­na ei enää jak­sa tehdä töitä samaan malli­in kuin nuorempana.

  58. Jukkis: Siitä ei ole pitkä aika, kun eläkeikää las­ket­ti­in niin, että keskimääräi­nen eläköi­tymisikä tipahti noin 61 vuo­teen eläkeputken alen­net­tua eläkeikää 63 vuodes­ta 500 päiväl­lä. Tämä päätös tapah­tui min­un eli­naikanani ja sen jäl­keen on min­un tavoite-eläkeikäni nos­tet­tu vähän vaille 70 vuo­teen, mak­su­jani lisät­ty ja min­ulle lop­ul­ta luvat­tua eläket­tä leikattu.

    Tuo alim­man van­hu­useläkeiän alen­t­a­mi­nen 63 vuo­teen oli tosi­aan traagi­nen epäon­nis­tu­mi­nen ja tehti­in tietoise­na main­is­temis­tasi epäko­hdista. Ehkä samal­la (jälkivi­isaana nai­ivisti) ajatelti­in, että paljon use­ampi jatkaisi vapaae­htois­es­ti työssä 63 vuo­den täyt­tämisen jäl­keen. Joka tapauk­ses­sa olen tästä samaa mieltä kanssasi eikä vapaaval­in­taista eläköi­tymistä alle 65 vuo­den iässä olisi pitänyt mahdollistaa.

    Aivan yhtä pahaa vahinkoa sai aikaan muuan tele­vi­siokeskustelu, jos­sa lausu­tun varo­mat­toman pop­ulis­tisen lupauk­sen takia (SDP ei ole hal­li­tuk­ses­sa, joka nos­taa eläkeikää) eläkeiän por­tait­tainen nos­t­a­mi­nen viivästyi yhden kokon­aisen hal­li­tuskau­den ver­ran. Myös tämä oli tietoinen ja kallis ratkaisu.

    Eivät nämä var­masti ole edes ain­oi­ta selvästi huono­ja ratkaisu­ja, mut­ta yritin itse puo­lus­tel­la vain sitä, että mon­et huonoik­si osoit­tau­tuneet tai siltä tun­tu­vat ratkaisut ovat voineet aikanaan olla jopa erit­täin hyviä tai ainakin ne on voitu tehdä vil­pit­tömästi hyvässä uskossa.

    1. Tuo alim­man van­hu­useläkeiän alen­t­a­mi­nen 63 vuo­teen oli tosi­aan traagi­nen epäon­nis­tu­mi­nen ja tehti­in tietoise­na main­is­temis­tasi epäkohdista.

      Se oli myös erit­täin epä­sol­i­daari­nen, kos­ka se heiken­si työkyvyt­tömyy­seläkkeitä eli kohdis­tui niihin, jot­ka oikeasti eivät6 v oinedet jatkaa van­hu­useläkeikään saak­ka. Ennen tule­van ajan kart­tuma las­ket­ti­in 65 vuo­den ikään, sit­ten 63 vuo­den ikään.

  59. vk:
    Mitä olen­naisia etu­ja ennen 1955 syn­tyneiltä on kar­sit­tu? Mis­sä ja mil­loin nuo­ril­ta mak­sa­ja­sukupolvil­ta on kysyt­ty suos­tu­mus­ta hei­dän eläke-etu­jen­sa leikkaamiseen jopa 30%:lla??? Ei ole kysyt­ty. Työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat asian ja eduskun­ta siu­nasi tarvit­ta­vat lakimuutokset.

    Ennen 1955 syn­tyneiltä on kar­sit­tu etu­ja paljonkin. Eläke perus­tui aiem­min 4 viimeisen työsken­te­lyvuo­den lop­pu­palkkaan. Tästä siir­ryt­ti­in ensin 10 vuo­den lop­pu­palkkaan ja sit­ten vuo­den 2004 jälkeiseltä ajal­ta todel­lisi­in vuosian­sioi­hin. Yksilölli­nen varhaiseläke lakkautet­ti­in, työt­tömyysputkea on lyhen­net­ty mon­een ker­taan ym. Toki vas­taa­vat leikkauk­set koske­vat nuorem­piakin ikälu­okkia, mut­ta on suuril­ta ikälu­ok­il­takin evät­ty paljon sel­l­aista mitä vielä van­hem­mille annettiin.

    Työ­markki­na­jär­jestöt toki sopi­vat etuuk­sista ja mak­su­ta­sos­ta ja tekivät tämän myös nuorem­pi­en ikälu­okkien nimis­sä. Ei nuo­ril­ta suo­raan kysyt­ty, mut­ta ei toisaal­ta kysyt­ty van­hoil­takaan. Työeläke­jär­jestelmän päätök­sen­teko­ta­pa on täl­lainen. Aiem­min annet­tu­jen suhtet­toman hyvien etuuk­sien karsin­ta on kuitenkin tehty juuri nuorten ikälu­okkien etua (eli siedet­tävää mak­su­ta­soa) silmäl­lä pitäen. Etu­udet on pyrit­ty kar­si­maan sel­l­aiselle tasolle, että niistä aiheutu­va mak­su­tarve on siedet­tävä mut­ta myös tule­vien eläk­keen­saa­jien (nykyiset nuoret) tule­vat eläk­keet ovat kohtu­ullisel­la tasolla.

    vk:

    Meil­lä on Arka­di­an mäel­l­lä 200 erit­täin hyvin palkat­tua, vaaleis­sa päte­viksi arvioitu­akansan edus­ta­jaa koko ajan tekemässä muu­tok­sia lainasäädän­töön ja esim. kansalle jaet­tavi­in etuuk­si­in. Siis kor­jaa­mas­sa aiem­pia nykyti­lanteeseen sopi­mat­to­mia, enem­män tai vähem­män vääriä päätök­siä. Sitähän tämän laitok­sen toim­inta jok­seenkin kokon­aan on. Kyl­lä aiem­mat eläke-etu­us­päätök­set kuu­lu­vat aivan samal­la tavoin muutet­tavis­sa ole­vi­in päätöksiin.

    Ei eläke-eduil­la oikeasti mitään perus­tus­laki­in perus­tu­vaa omaisu­u­den suo­jaa ole. Työeläkkei­den mak­su lop­puu kuole­maan eikä niitä perikun­nalle mak­se­ta. Eli mitään omaisu­u­den suo­jaa ei ole.

    Poli­itikoil­ta puut­tuu rohkeus tehdä tarvit­ta­vat päätök­set, ja nuoret maksavat.

    Mak­sus­sa olevil­la eläkkeil­lä ja ansai­tu­il­la tulevil­la (vanhuus)eläkkeillä on omaisu­u­den suo­ja. Tämä kos­kee kuukausieläk­keen määrää, mut­ta ei esimerkik­si tule­via indek­siko­ro­tuk­sia ja tule­vaa van­hu­useläkeikää. Myöskään tule­vat eläkekart­tumat eivät luon­nol­lis­es­ti ole omaisu­u­den suo­jan piiris­sä. Eikä leikkauk­si­akaan voi­da sen­tään miten tahansa tehdä. Aina tulee ottaa huomioon yhden­ver­taisu­us­näköko­h­dat. Esim. alin­ta van­hu­useläkeikää ei voitu nos­taa ker­ral­la kuin 3 kuukaut­ta ikälu­okkaa kohti, jot­ta peräkkäis­inä vuosi­na syn­tynei­den tilanne ei eroaisi kohtu­ut­toman paljon toisistaan.

    Eläke-etuuk­sien taso on itse asi­as­sa nyt kohta­laisen kestäväl­lä tasol­la ja niitä koske­va valmis­telu hyvinkin yksi­tyisko­htaista ja huolel­lista. Muun muas­sa ikälu­okkien väli­nen tas­a­puolisu­us­tarkastelu on tehty viimei­sis­sä uud­is­tuk­sis­sa hyvin huolel­lis­es­ti ja kohtu­ulliseen tas­a­puolisu­u­teen on myös pyrit­ty (ja minus­ta melko hyvin myös päästy).

    Eläke­jär­jestelmän päätök­sen­teossa työ­markki­na­jär­jestöil­lä on lisäk­si harv­inaisen paina­va sanansa san­ot­ta­vana. Olen­nai­sista muu­tok­sista on aina sovit­tu työ­markki­na­jär­jestö­jen kesken ja ne on hyväksytet­ty muodol­lis­es­ti eduskun­nas­sa. Alim­man eläkeiän por­tait­tainen nos­to taitaa olla ensim­mäi­nen merkit­tävä muu­tos, joka on tehty val­tio­val­lan toimes­ta ja vas­toin työ­markki­na­jär­jestö­jen tah­toa, vaik­ka ne toki tässäkin tapauk­ses­sa pää­sivät viime kädessä sopi­maan muu­tok­sen yksi­tyisko­h­dat hal­li­tuk­sen aset­taes­sa vain uud­is­tuk­selta vaa­di­tut reunaehdot.

  60. Kepa: En ole var­ma, mitä tarkoi­tat van­hem­mal­la sukupolvel­la, mut­ta 1920-luvul­la syn­tyneet anop­pi­ni (työu­ra julkisel­la sek­to­ril­la) ja appiukkoni (koko työu­ra yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la) saavat/saivat selvästi parem­paa eläket­tä kuin mihin min­ul­la on koskaan mah­dol­lisuuk­sia nykyisessä jär­jestelmässä siitä huoli­mat­ta, että kuu­lun Suomes­sa parhait­en ansait­se­vaan desi­ili­in. Olen­nainen tek­i­jä tässä on se, että 1980-luvul­la eläk­keelle jääneil­lä appi­van­hem­mil­lani eläke las­ket­ti­in viimeis­ten työvu­osien ansioiden mukaan. Niil­lä 1950- ja 1960-luvun matalil­la palkoil­la ei ollut mitään vaiku­tus­ta appi­van­hempi­eni eläkkeisiin. 

    Nykyisessä jär­jestelmässä taas koko työu­ran ansiot vaikut­ta­vat eläkkeeseen…

    Tiedän use­ampia henkilöitä, jot­ka sopi­vat vielä 90-luvul­la työ­nan­ta­jansa kanssa miten sopi­vasti palk­ka vedätetään viimeisik­si neljäk­si vuodek­si tap­pi­in­sa eläk­keen maksimoimiseksi. 

    Vas­ta 2005 siir­ryt­ti­in koko työu­ran perus­teel­la määräy­tyvään eläk­keeseen. Eli suuri osa nykyeläkeläi­sistä näitä viimei­sistä korkei­den tulo­jen vuo­sista hyötyjiä.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Alun­perin oli tarkoi­tus, että rahas­to­ja puret­taisi­in suurten ikälu­okkien takia 

    Eläk­er­a­has­to­ja ei voi­da purkaa, kos­ka ne ovat nyky­isin osa julk­ista talout­ta. Eläk­er­a­has­to­jen ali­jäämä vetäisi julkisen sek­torin ali­jäämän alle vakaus- ja kasvu­sopimuk­sen rajan.

  62. Lau­ri Ojala:
    Aivan yhtä pahaa vahinkoa sai aikaan muuan tele­vi­siokeskustelu, jos­sa lausu­tun varo­mat­toman pop­ulis­tisen lupauk­sen takia (SDP ei ole hal­li­tuk­ses­sa, joka nos­taa eläkeikää) eläkeiän por­tait­tainen nos­t­a­mi­nen viivästyi yhden kokon­aisen hal­li­tuskau­den ver­ran. Myös tämä oli tietoinen ja kallis ratkaisu.

    Eivät nämä var­masti ole edes ain­oi­ta selvästi huono­ja ratkaisu­ja, mut­ta yritin itse puo­lus­tel­la vain sitä, että mon­et huonoik­si osoit­tau­tuneet tai siltä tun­tu­vat ratkaisut ovat voineet aikanaan olla jopa erit­täin hyviä tai ainakin ne on voitu tehdä vil­pit­tömästi hyvässä uskossa.

    Näin­hän se menee, tie hel­vetti­in (tai SDP:n tapauk­ses­sa hal­li­tuk­seen) on kivet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la. En itsekään usko ihmis­ten pääsään­töis­es­ti tekevän päätök­siä pahaa tah­toaan tai tietois­es­ti type­r­ästi, jon­ka takia tämä edel­lä mainit­tu eläkeiän laskem­i­nen onkin niin poikkeuk­sel­lisen raivos­tut­ta­va päätös ja sen tehneiltä tulisi saa­da mea cul­pat. Sille en nimit­täin hyväl­lä tah­dol­lakaan kek­si kestäviä perusteita.

    SDP:n vaalilu­pauk­sen osalta olen itse asi­as­sa paljon armol­lisem­pi, kos­ka se on vain osa tätä poli­it­tista peliä ja olen muut­tunut niin kyynisek­si, että uskon poli­itikon sanovan ja lupaa­van mitä vaan Suomen edun vas­taista, jos se on puolueen tai poli­itikon oman edun mukaista. Ehkä siitäkin, että mei­dän poli­it­ti­nen jär­jestelmä tuot­taa tämänkaltaista kyynisyyt­tä nuorem­mis­sa sukupolvis­sa kan­nat­taisi olla huolis­saan, mut­ta se on toisen blogikir­joituk­sen kom­ment­tiosas­ton aihe 😉

    Lau­ri Ojala: Ennen 1955 syn­tyneiltä on kar­sit­tu etu­ja paljonkin. Eläke perus­tui aiem­min 4 viimeisen työsken­te­lyvuo­den lop­pu­palkkaan. Tästä siir­ryt­ti­in ensin 10 vuo­den lop­pu­palkkaan ja sit­ten vuo­den 2004 jälkeiseltä ajal­ta todel­lisi­in vuosian­sioi­hin. Yksilölli­nen varhaiseläke lakkautet­ti­in, työt­tömyysputkea on lyhen­net­ty mon­een ker­taan ym. Toki vas­taa­vat leikkauk­set koske­vat nuorem­piakin ikälu­okkia, mut­ta on suuril­ta ikälu­ok­il­takin evät­ty paljon sel­l­aista mitä vielä van­hem­mille annettiin.

    Ymmär­rän, mitä ajat tässä takaa, mut­ta nuorem­man sukupol­ven edus­ta­jan näkökul­mas­ta tämä kar­simi­nen näyt­tää ennen kaikkea siltä, että raken­netaan aivan liian kallis talo min­ul­ta ja ikäisiltäni pakol­la ote­tu­il­la rahoil­la ja sen jäl­keen vede­tään sen ovi nenän edestä kiin­ni. Eläke­mak­sun korot­ta­mi­nen on tästä hyvä esimerk­ki: se, että nyt kaik­ki mak­sa­vat sitä noin 25 pros­ent­tia ei tuo­ta min­ulle oikeu­den­mukaisu­u­den tun­net­ta, kos­ka tiedän, että työu­ransa alkupuolel­la moni on saanut itselleen työn­sä tuot­ta­mas­ta lisäar­vos­ta 20 pros­ent­tia lisää mak­saes­saan vain neljä pros­ent­tia eläkemaksua.

    Min­ulle ja ikä­tovereil­leni on liian myöhään syn­tyneenä tuomit­tu mak­sa­jan rooli, ja se ei min­ua paljon lohdu­ta, että jotkut min­u­un sat­tuvat etuuk­sien heiken­nyk­set osu­vat min­ua van­hempi­inkin. Tai san­o­taan toisin: mitä enem­män min­un tule­via etuuk­siani heiken­netään jär­jestelmän koos­s­apysymisen varmis­tamisek­si, sitä huonom­mak­si investoin­niksi min­un jär­jestelmään pakol­la tekemät sijoituk­set tule­vat ja sitä pienem­mäk­si koen koko jär­jestelmän oikeu­tuk­sen ja minä sen­tään saatan vielä joskus saa­da jär­jestelmästä jotain ulos.

    Pahim­man mus­tan pekan tässäkin jär­jestelmässä saa käteen pien­i­t­u­loinen: Samal­la pros­en­til­la jär­jestelmään mak­su­ja mak­sa­va lähi­hoita­jana työsken­televä ystäväni ei toden­näköis­es­ti ikinä saa jär­jestelmästä parem­paa eläke­ta­soa ulos kuin minkä hän saisi taku­ueläk­keenä. Hänelle koko jär­jestelmä on siis fak­tis­es­ti vain ylimääräi­nen vero, jol­la rahoite­taan nyky­is­ten eläkeläis­ten elintasoa.

  63. Lau­ri Ojala: Ennen 1955 syn­tyneiltä on kar­sit­tu etu­ja paljonkin. Eläke perus­tui aiem­min 4 viimeisen työsken­te­lyvuo­den lop­pu­palkkaan. Tästä siir­ryt­ti­in ensin 10 vuo­den lop­pu­palkkaan ja sit­ten vuo­den 2004 jälkeiseltä ajal­ta todel­lisi­in vuosian­sioi­hin. Yksilölli­nen varhaiseläke lakkautet­ti­in, työt­tömyysputkea on lyhen­net­ty mon­een ker­taan ym. Toki vas­taa­vat leikkauk­set koske­vat nuorem­piakin ikälu­okkia, mut­ta on suuril­ta ikälu­ok­il­takin evät­ty paljon sel­l­aista mitä vielä van­hem­mille annettiin.

    Nuoko oleel­lisia? Nuorien etu­ja leikat­ti­in jopa 30% ja siihen ver­rat­tuna nuo ovat mität­tömiä (ja koski­vat kuten sanoit myös nuoria).

    Lau­ri Ojala:
    Työ­markki­na­jär­jestöt toki sopi­vat etuuk­sista ja mak­su­ta­sos­ta ja tekivät tämän myös nuorem­pi­en ikälu­okkien nimis­sä. Ei nuo­ril­ta suo­raan kysyt­ty, mut­ta ei toisaal­ta kysyt­ty vanhoiltakaan. 

    Mon­tako nuor­ta, vaik­ka 1990-luvul­la tai edes 1980- luvul­la syn­tynyt­tä oli mukana tekemässä noi­ta päätök­siä? Mahtili­it­to SAK:n jäsenistön kes­ki-ikä lie­nee yli 50:n ja jäsenistössä on noin 300.000 eläkeläistä. Nuo­ria kovin vähän ja tästä johtuen esim. SAK ajaa selvästi enem­män eläkeläis­ten kuin nuorten asioita. 

    Lau­ri Ojala: Aiem­min annet­tu­jen suhtet­toman hyvien etuuk­sien karsin­ta on kuitenkin tehty juuri nuorten ikälu­okkien etua (eli siedet­tävää mak­su­ta­soa) silmäl­lä pitäen. Etu­udet on pyrit­ty kar­si­maan sel­l­aiselle tasolle, että niistä aiheutu­va mak­su­tarve on siedet­tävä mut­ta myös tule­vien eläk­keen­saa­jien (nykyiset nuoret) tule­vat eläk­keet ovat kohtu­ullisel­la tasolla.

    Tehty heiken­tämäl­lä läh­es yksi­no­maan nuorten eläke-etu­ja koske­mat­ta juurikaan van­hempi­en ikälu­okkien etuihin.

    Lau­ri Ojala:
    Mak­sus­sa olevil­la eläkkeil­lä ja ansai­tu­il­la tulevil­la (vanhuus)eläkkeillä on omaisu­u­den suo­ja. Tämä kos­kee kuukausieläk­keen määrää, mut­ta ei esimerkik­si tule­via indek­siko­ro­tuk­sia ja tule­vaa van­hu­useläkeikää. Myöskään tule­vat eläkekart­tumat eivät luon­nol­lis­es­ti ole omaisu­u­den suo­jan piiris­sä. Eikä leikkauk­si­akaan voi­da sen­tään miten tahansa tehdä. Aina tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuusnäkökohdat. 

    Mihin lain­säädän­töön tämä esit­tämäsi omaisu­u­den suo­ja perus­tuu (täl­laista lakipykäl­lää ei käsit­tääk­seni ole ole­mas­sa)? Ja kuin­ka tuoreeseen lain­säädän­nön mah­dol­liseen tulkintaan?

    Luulisi, että esim. Ruot­sis­sa olisi omaisu­u­den suo­ja suun­nilleen saman­lainen kuin meil­lä. Ruot­sis­sa kuitenkin eläkkei­den määrä jous­taa mikäli talouske­hi­tys ei ole tarpeek­si hyvä. Suomes­sa sil­loin korote­taan eläke­mak­su­ja eivätkä eläkeläiset osal­lis­tu mitenkään.

    Lau­ri Ojala:
    Eläke-etuuk­sien taso on itse asi­as­sa nyt kohta­laisen kestäväl­lä tasol­la ja niitä koske­va valmis­telu hyvinkin yksi­tyisko­htaista ja huolel­lista. Muun muas­sa ikälu­okkien väli­nen tas­a­puolisu­us­tarkastelu on tehty viimei­sis­sä uud­is­tuk­sis­sa hyvin huolel­lis­es­ti ja kohtu­ulliseen tas­a­puolisu­u­teen on myös pyrit­ty (ja minus­ta melko hyvin myös päästy).

    Aiem­paa kestäväm­mäl­lä tasol­la kos­ka nuorten ikälu­okkien etu­ja kar­sit­ti­in voimakkaasti. Tas­a­puolisu­us ja oikeu­den­mukaisu­us on uud­is­tuk­sista kaukana. On täysin mah­dol­lista, että jos ja kun talouske­hi­tys onkin oletet­tua heikom­paa niin nyt nuo­ria ole­vien ikälu­okkien eläk­keet eivät riitä elämiseen ja työu­rat heil­lä jatku­vat vielä jopa 80-vuo­ti­aina. Sel­l­aista näkee paljon mm. USAssa.

    Lau­ri Ojala:
    Eläke­jär­jestelmän päätök­sen­teossa työ­markki­na­jär­jestöil­lä on lisäk­si harv­inaisen paina­va sanansa san­ot­ta­vana. Olen­nai­sista muu­tok­sista on aina sovit­tu työ­markki­na­jär­jestö­jen kesken ja ne on hyväksytet­ty muodol­lis­es­ti eduskunnassa. 

    Tähän on syytä pikaises­ti saa­da muu­tos, osana työ­markki­na­jär­jestö­jen suo­ran ja epä­suo­ran val­lan riisum­ista. Val­ta siir­ret­tävä vaaleil­la valit­tavalle par­la­men­taariselle järjestelmällemme.

    Selvyy­den vuok­si on todet­ta­va, että en itse (s. 1963) kuu­lu nuori­in ikäluokkiin.

  64. vk:lle yleis­lu­on­toise­na kom­ment­ti­na: Ymmär­rän oikein hyvin närkästyk­sen syyn. Eläke­jär­jestelmä näyt­täy­tyy hel­posti sukupolvien välisen epä­tasa-arvon läh­teenä. Tot­ta myös on, että viimeisimpi­enkin ennuste­laskelmien mukaan nuoret ikälu­okat saa­vat eläke­mak­suille vähem­män vastinet­ta kuin van­hem­mat. Tämä on kuitenkin asia, jota ei voi­da enää mil­lään kokon­aan pois­taa, sil­lä van­him­mat ikälu­okat ovat jo eläk­keen­sä ansain­neet eikä niitä voi­da enää juuri muuten leika­ta kuin indek­siko­ro­tuk­sista tinkimällä.

    Ansait­tu­jen eläkkei­den naut­ti­ma omaisu­u­den suo­ja on käsit­tääk­seni eduskun­nan perus­tus­laki­valiokun­nas­sa todet­tu, en tosin muista mis­sä yhtey­dessä ja kuin­ka kauan sit­ten. Tilanne on tuskin kuitenkaan muut­tunut tuosta.

    Vaik­ka nuo­ria ei olekaan ollut suo­ranais­es­ti paljoa mukana päätök­sen­teossa, niin nuoret ikälu­okat on minus­ta viimeisim­mässä eläkeu­ud­is­tuk­ses­sa huomioitu varsin hyvin, ellei jopa kiitet­tävästi. Ei jär­jestelmä ole vieläkään läh­eskään täy­delli­nen, mut­ta paljon aiem­paa parem­pi ja tas­a­puolisem­pi. Ja suuri osa ongelmista on sel­l­aista van­haa perua, ettei asi­aa voi­da enää nopeasti ja täy­del­lis­es­ti kor­ja­ta loukkaa­mat­ta omaisu­u­den suo­jaa. Siihen ei ainakaan minus­ta ole sen­tään perusteita.

    Minus­ta kohta­laisen suuri osa tätä ongel­maa on myös viestin­tä ja se tapa, jol­la eläkeu­ud­is­tuk­sista sovi­taan näen­näisen salamyhkäis­es­ti ja jär­jestöve­tois­es­ti. Taus­tavalmis­te­lut ovat kuitenkin nyky­isin todel­la kat­tavia ja kyl­lä “enim­mäk­seen van­ho­ja” edus­tavil­la etu­jär­jestöil­läkin on aidosti tavoit­teena taa­ta kohta­lainen tasa-arvo.

    Täy­del­liseen tasa-arvoon olisi tietysti hyvä pyrk­iä, mut­ta täy­tyy muis­taa että tule­vaisu­u­den toteu­mat ovat viime kädessä riip­pu­vaisia eniten tule­vien sijoi­tus­tuot­to­jen määrästä ja työl­lisyysas­teesta. Näitä ei pystytä ennus­ta­maan kovin tarkkaan ja sik­si varsinkin nuorem­pi­en tule­vaisu­udessa saami­in etu­i­hin ja mak­sami­in mak­sui­hin liit­tyy hyvinkin suur­ta epä­var­muut­ta. Mikään muu ei olekaan var­maa kuin se, että eläke­jär­jestelmä ei ole pysyvä mono­li­it­ti, vaan siihen tul­laan tekemään sään­nöl­lisin väli­a­join uud­is­tuk­sia tai viilauk­sia, joil­la kohta­lainen tas­apaino pyritään säi­lyt­tämään jatkossakin.

  65. Jukkis: Ehkä siitäkin, että mei­dän poli­it­ti­nen jär­jestelmä tuot­taa tämänkaltaista kyynisyyt­tä nuorem­mis­sa sukupolvis­sa kan­nat­taisi olla huolis­saan, mut­ta se on toisen blogikir­joituk­sen kom­ment­tiosas­ton aihe 

    Olen samaa mieltä. Eläketiedot­tamiseen pitäisi panos­taa enem­män, eri­tyis­es­ti nuo­rille jot­ka koke­vat asian ymmär­ret­tävästi etäisek­si. Niuk­ka akti­ivi­nen tiedot­ta­mi­nen ja valmis­telupros­essien salamyhkäisyys on omi­aan syn­nyt­tämään mieliku­van epämääräi­sistä lehmänkaupoista, joil­la päät­tävät tahot ja suuret ikälu­okat haali­vat itselleen suh­teet­tomat edut muiden kustannuksella.

    Eläkeu­ud­is­tusten valmis­telu on kuitenkin hyvin laa­jaa ja asiantun­te­vaa pyrkimyk­senä aidosti kestävä ja kohta­laisen tas­a­puo­li­nen jär­jestelmä (täy­del­liseen tas­a­puolisu­u­teen ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta päästä, kun pitäisi pystyä ennus­ta­maan talouden ja yhteiskun­nan kehi­tys läh­es 100 vuot­ta tule­vaisu­u­teet), jota pitäisi vielä pystyä jatkos­sa muokkaa­maan helpom­min kuin nyt van­haa järjestelmää.

    Jukkis: Eläke­mak­sun korot­ta­mi­nen on tästä hyvä esimerk­ki: se, että nyt kaik­ki mak­sa­vat sitä noin 25 pros­ent­tia ei tuo­ta min­ulle oikeu­den­mukaisu­u­den tun­net­ta, kos­ka tiedän, että työu­ransa alkupuolel­la moni on saanut itselleen työn­sä tuot­ta­mas­ta lisäar­vos­ta 20 pros­ent­tia lisää mak­saes­saan vain neljä pros­ent­tia eläkemaksua.

    Aikanaan ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta per­iä suurem­pia mak­su­ja. Nuo nyt vähäiseltä kuu­losta­vat mak­sutkin joudut­ti­in lainaa­maan suo­raan takaisin ne mak­saneille työ­nan­ta­jille, jot­ka eivät muuten olisi saa­neet yri­tys­toim­intaansa pääo­mia ver­rat­en köy­hässä maas­sa. Vasti­neek­si eläke­jär­jestelmä — ja siis tule­vat eläk­keen­saa­jat — sai vain epä­var­man lupauk­sen siitä, että varat mak­se­taan joskus tule­vaisu­udessa konkreet­tis­es­ti eläk­er­a­has­toi­hin, jos niille kyetään saa­maan riit­tävää tuot­toa työ­nan­ta­jien omas­ta liiketoiminnasta.

    Ja ne, jot­ka eivät ehti­neet mak­saa koskaan kovin suuria eläke­mak­su­ja, ehtivät vasti­neek­si saa­da vain lyhyen eläkekart­tuman (vuodes­ta 1962 alka­en). Jos ehti ansai­ta vain 10 tai 20 vuot­ta eläket­tä, eläkekart­tuma jäi 20–40 pros­ent­ti­in, mikä ei vielä taan­nut hirveän suur­ta eläkettä.

    Aidosti suh­teet­toman suuria etu­ja ehdit­ti­in mak­saa vain lyhyen aikaa lähin­nä 1980- ja 1990-luvuil­la eläköi­tyneille. Tuol­loin kus­tan­nus­re­al­is­mi tuli vas­taan ja etuuk­sia oli pakko alkaa karsia.

    Jukkis:

    Min­ulle ja ikä­tovereil­leni on liian myöhään syn­tyneenä tuomit­tu mak­sa­jan rooli, ja se ei min­ua paljon lohdu­ta, että jotkut min­u­un sat­tuvat etuuk­sien heiken­nyk­set osu­vat min­ua van­hempi­inkin. Tai san­o­taan toisin: mitä enem­män min­un tule­via etuuk­siani heiken­netään jär­jestelmän koos­s­apysymisen varmis­tamisek­si, sitä huonom­mak­si investoin­niksi min­un jär­jestelmään pakol­la tekemät sijoituk­set tule­vat ja sitä pienem­mäk­si koen koko jär­jestelmän oikeu­tuk­sen ja minä sen­tään saatan vielä joskus saa­da jär­jestelmästä jotain ulos.

    Tämä on minus­ta hyvä esimerk­ki tiedot­tamisen ongel­mas­ta. Myös nykyiset nuoret saa­vat ennuste­laskelmien mukaan eläke­mak­suilleen reaal­ista tuot­toa — toki vähem­män kuin van­hem­mat ikäpol­vet, mut­ta kuitenkin selvästi posi­ti­ivisen tuo­ton. Mak­sa­jan rooli on siis suh­teelli­nen. Keskimäärin eläk­keenä tulee saa­maan (inflaa­tiokin huomioiden) enem­män kuin mak­soi. Toki yksilöl­liset erot ovat suuria ja pitkäikäiset ovat todel­lisia “voit­ta­jia”.

    Läh­es kaik­ki tun­tu­vat myös mieltävän eläke­jär­jestelmän “ikuise­na pyhänä lupauk­se­na”, jos­ta ei saa pois­taa mitään “ansait­tua etua”. Ei eläke­jär­jestelmää ole edes mah­dol­lista tehdä näin eikä sitä ole koskaan sel­l­aisek­si tarkoitet­tukaan. Tämäkin pitäisi saa­da ker­rot­tua paremmin.

    Eläke­jär­jestelmän tavoit­teena on taa­ta eläk­keel­lä ole­valle kohtu­ullis­es­ti vas­taa­va elin­ta­so kuin täl­lä oli työssä käy­dessään. Jär­jestelmän yksi­tyisko­h­dat on (ainakin tarkoi­tus olla) suun­nitel­tu tämän tavoit­teen mukaan ja niitä on tarkoi­tuskin muut­taa jos ja kun tarvet­ta on. Leikkauk­set ovat toki ikäviä eikä kukaan varsi­nais­es­ti halua tehdä niitä, mut­ta etu­jen säi­lyt­tämi­nen kestämät­tömäl­lä tasol­la ei johtaisi niiden saamiseen aikanaan, vaan katas­trofi­in, joka voisi pahim­mil­laan jopa rom­ah­dut­taa jär­jestelmän, joka kuitenkin on puutei­neenkin kohta­laisen hyvä.

    Jukkis:

    Pahim­man mus­tan pekan tässäkin jär­jestelmässä saa käteen pien­i­t­u­loinen: Samal­la pros­en­til­la jär­jestelmään mak­su­ja mak­sa­va lähi­hoita­jana työsken­televä ystäväni ei toden­näköis­es­ti ikinä saa jär­jestelmästä parem­paa eläke­ta­soa ulos kuin minkä hän saisi taku­ueläk­keenä. Hänelle koko jär­jestelmä on siis fak­tis­es­ti vain ylimääräi­nen vero, jol­la rahoite­taan nyky­is­ten eläkeläis­ten elintasoa.

    Olet oike­as­sa. Jos tekee “täy­den työu­ran” kokopäivätöis­sä, niin var­masti pääsee kyl­lä yli taku­ueläk­keen tason, mut­ta ero­tus voi olla kovin pieni. Minus­ta tämäkin on yksi hyvä esimerk­ki siitä mik­si jokin perus­tu­lo­ma­lli (yhdis­tet­tynä sen edel­lyt­tämään ver­ou­ud­is­tuk­seen sekä muun sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamiseen) olisi tarpeen. Kun eläk­keen saisi aidosti perus­tur­van päälle eikä taku­ueläke “söisi” isoa osaa eläkekart­tumas­ta, niin tilanne olisi selvästi oikeu­den­mukaisem­pi. Tämäkin on tosin ennem­min jo toisen viestiketjun aihe ja rin­nas­tuu mon­een muuhun sosi­aal­i­tur­van kannustinloukkuun.

  66. Jukkis:
    Pahim­man mus­tan pekan tässäkin jär­jestelmässä saa käteen pien­i­t­u­loinen: Samal­la pros­en­til­la jär­jestelmään mak­su­ja mak­sa­va lähi­hoita­jana työsken­televä ystäväni ei toden­näköis­es­ti ikinä saa jär­jestelmästä parem­paa eläke­ta­soa ulos kuin minkä hän saisi taku­ueläk­keenä. Hänelle koko jär­jestelmä on siis fak­tis­es­ti vain ylimääräi­nen vero, jol­la rahoite­taan nyky­is­ten eläkeläis­ten elintasoa.

    Jos nykyi­nen eläke­jär­jestelmä pysyy voimas­sa, niin tilanne ei ole ihan näin synkkä. Pien­tä työeläket­tä saa­va saa lisäk­si myös kansaneläket­tä, ja jo pieni työeläke riit­tää siihen, että eläke nousee taku­ueläket­tä suurem­mak­si. Yksin asu­val­la eläkeläisel­lä jo vajaan 300 euron työeläkekart­tuma riit­tää siihen, että saa taku­ueläket­tä suurem­paa eläket­tä. Tähän kart­tumaan pääsee sil­lä, että on elämän­sä aikana vähän yli 10 vuot­ta töis­sä 2000 euron kuukausi­pal­ka­lla (vähän yli eikä tasan 10 vuot­ta eli­naikak­er­toimen vaiku­tuk­sen takia). 

    Toki tilanne on eri sit­ten, jos nyt luvat­tu­ja eläkkeitä ei mak­se­takaan, vaan jär­jestelmä rom­ah­taa sitä ennen.

  67. Lau­ri Ojala: Ansait­tu­jen eläkkei­den naut­ti­ma omaisu­u­den suoja

    Täl­lainen suo­ja on täysin käsit­tämätön, kun olen­nais­es­ti kyse on siitä, että suurehko osa nuorten tuloista siir­retään van­hempi­en ikälu­okkien tuloik­si siten, että van­hem­mat ikälu­okat eivät ole koke­neet vas­taavaa epäreilu­ut­ta. Kyseessä on siis nuorten raho­jen varkaus — mis­sä on hei­dän omaisu­u­den suojansa!

    Ongel­ma on toki ratkaise­ma­ton siinä mielessä, että jo mak­set­tu­ja (ei luvat­tu­ja) eläkkeitä ei voi­da enää per­iä takaisin ilman taan­nehti­vaa lain­säädän­töä (mitä voitaisi­in kyl­lä harki­ta — niin suuri asia on kyseessä). Sen sijaan tule­vaisu­udessa mak­set­ta­vat eläk­keet voidaan täysin hyvin suh­teut­taa siten, että kukin sukupolvi saa keskimäärin yhtä vähän takaisin mak­samis­taan eläkkeistä. Toki tämä tarkoit­taa van­him­mille eläkeläisille rajua eläk­keen vähen­tämistä, kos­ka he ovat jo mak­samansa eläk­keet saa­neet takaisin (tietenkään tässäkään tapauk­ses­sa eläket­tä ei sovi vähen­tää taku­ueläket­tä vähemmäksi).

  68. Työeläke­jär­jestelmä on vaku­u­tus­po­h­jainen, ei säästö- tai omaisu­us­po­h­jainen. En nyt ihan ymmär­rä miten vaku­u­tuk­sen lupaus rin­nas­tuu omaisuuteen…
    Ei toki tarkoi­ta, että vaku­u­tuse­hto­jakaan voisi mielin määrin ruka­ta jälkikäteen.
    Toki jokainen eläkeu­ud­is­tus on heiken­tänyt jonkun ehto­ja siltä osin mitä on jo ansaituk­si käsitet­ty, mut­ta eikö näis­sä ole sitä varten ollut pitk­iä siir­tymäaiko­ja, ettei kenellekään tulisi suur­ta heiken­nys­tä aiem­min luvattuun?

    Muis­tut­taisin vielä, että Suomes­sa työkyvyt­tömyys käsitel­lään eläke­jär­jestelmän puit­teis­sa (sikäli kun vaku­u­tus­lääkärin saa vaku­ut­tumaan). Tämä poikkeaa esim. Ruot­sista jos­sa työkyvyt­tömyys menee sairaus­vaku­u­tuk­sen piikki­in. En tiedä miten se lop­ul­ta vaikut­taa vanhuuseläkkeeseen.

  69. Lau­ri Ojala: Olen samaa mieltä. Eläketiedot­tamiseen pitäisi panos­taa enem­män, eri­tyis­es­ti nuo­rille jot­ka koke­vat asian ymmär­ret­tävästi etäisek­si. Niuk­ka akti­ivi­nen tiedot­ta­mi­nen ja valmis­telupros­essien salamyhkäisyys on omi­aan syn­nyt­tämään mieliku­van epämääräi­sistä lehmänkaupoista, joil­la päät­tävät tahot ja suuret ikälu­okat haali­vat itselleen suh­teet­tomat edut muiden kustannuksella.

    En tiedä onko kyse vain mieliku­vas­ta, kun suuren ikälu­okan edus­ta­ja saa neljä ker­taa parem­mal­la suh­teel­la itselleen rahaa jär­jestelmästä kuin mitä itse saan, jos jär­jestelmä ei muu­tu tämän het­ken ja oman eläköi­tymiseni välillä.

    Lau­ri Ojala:

    Eläkeu­ud­is­tusten valmis­telu on kuitenkin hyvin laa­jaa ja asiantun­te­vaa pyrkimyk­senä aidosti kestävä ja kohta­laisen tas­a­puo­li­nen jär­jestelmä (täy­del­liseen tas­a­puolisu­u­teen ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta päästä, kun pitäisi pystyä ennus­ta­maan talouden ja yhteiskun­nan kehi­tys läh­es 100 vuot­ta tule­vaisu­u­teet), jota pitäisi vielä pystyä jatkos­sa muokkaa­maan helpom­min kuin nyt van­haa järjestelmää.

    Ymmär­rän tiet­tyyn pis­teeseen asti arvon siinä, että jär­jestelmästä on tehty jous­tavampi, mut­ta real­is­mia on se, että kaik­ki jous­tot tule­vaisu­udessakin tule­vat ole­maan min­un ase­maani heiken­täviä, kos­ka “omaisu­u­den suo­ja” ja “ei jo luvat­tuun saa puut­tua, pait­si jos se luvat­tu on tarpeek­si kaukana tule­vaisu­udessa kuten sin­un eläköitymisikäsi”

    Lau­ri Ojala:

    Aikanaan ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta per­iä suurem­pia mak­su­ja. Nuo nyt vähäiseltä kuu­losta­vat mak­sutkin joudut­ti­in lainaa­maan suo­raan takaisin ne mak­saneille työ­nan­ta­jille, jot­ka eivät muuten olisi saa­neet yri­tys­toim­intaansa pääo­mia ver­rat­en köy­hässä maas­sa. Vasti­neek­si eläke­jär­jestelmä – ja siis tule­vat eläk­keen­saa­jat – sai vain epä­var­man lupauk­sen siitä, että varat mak­se­taan joskus tule­vaisu­udessa konkreet­tis­es­ti eläk­er­a­has­toi­hin, jos niille kyetään saa­maan riit­tävää tuot­toa työ­nan­ta­jien omas­ta liiketoiminnasta.

    Kun sit­ten kävi niin, että ei kyet­ty niin päätet­ti­in yksis­sä tuumin lait­taa seu­raa­vat pienet sukupol­vet mak­samaan, kos­ka ne eivät syn­tymät­töminä vielä voineet ilmaista vasta­lauset­taan. En halu­aisi kuu­lostaa mitenkään hirveän kärkevältä vas­tates­sasi pitkästi ja ystäväl­lis­es­ti useille keskustelijoille tästä aiheesta, mut­ta en vaan näe mitään arvoa siinä, että latelet puhet­ta köy­hästä Suomes­ta ja sen kovas­ta tiestä tilanteessa, jos­sa keskimääräi­nen eläk­keelle­jäävä saa käteen­sä enem­män kuin keskipalkkainen nuorem­pi­en sukupolvien edustaja.

    Siinä mis­sä van­hat sai­vat epä­var­man lupauk­sen joskus tulev­as­ta tuo­to­s­ta min­ulle jär­jestelmä antaa var­man lupauk­sen siitä, että ilman muu­tos­ta min­un ja ikä­toverei­deni rahat ote­taan jär­jestelmään hyödyt­tämään meitä vähem­män mak­sanei­ta ja tar­joa­maan heille isom­mat edut kuin mitä meille tar­jo­taan. Mikään määrä puhet­ta siitä miten ei vaan voitu mak­saa enem­pää kuin neljä pros­ent­tia, kos­ka “olti­in niin köy­hiä” ei muu­ta tätä tosi­asi­aa eikä poista sitä, että demografinen vinouma on ollut tiedos­sa kym­meniä vuosia ja sille ei tehty mitään sil­loin, kun nämä suuret ikälu­okat oli­vat vielä pitkälti työelämässä ja oli­si­vat siten voineet osal­lis­tua oman eläk­keen­sä mak­samiseen isommin.

    Lau­ri Ojala:

    Ja ne, jot­ka eivät ehti­neet mak­saa koskaan kovin suuria eläke­mak­su­ja, ehtivät vasti­neek­si saa­da vain lyhyen eläkekart­tuman (vuodes­ta 1962 alka­en). Jos ehti ansai­ta vain 10 tai 20 vuot­ta eläket­tä, eläkekart­tuma jäi 20–40 pros­ent­ti­in, mikä ei vielä taan­nut hirveän suur­ta eläkettä.

    Tääl­lä on jo aikaisem­min osoitet­tu, että kart­tuma­malli ei ollut mukana alus­ta alka­en vaan oli eri­laisia vari­aa­tioi­ta joiden mukaan eläke määräytyi.

    Lau­ri Ojala:

    Aidosti suh­teet­toman suuria etu­ja ehdit­ti­in mak­saa vain lyhyen aikaa lähin­nä 1980- ja 1990-luvuil­la eläköi­tyneille. Tuol­loin kus­tan­nus­re­al­is­mi tuli vas­taan ja etuuk­sia oli pakko alkaa karsia.

    Älä käytä imper­fek­tiä tässä. Suh­teet­toman suuria etu­ja mak­se­taan edelleen, siitähän koko eläke­jär­jestelmässä on kysymys. Meil­lä mak­se­taan val­takun­nas­sa työeläket­tä täl­lä het­kel­lä vuodessa 26,0 mil­jar­dia euroa. Se on aimo tukku rahaa, jolle saat­taisi kansan­taloudessa olla parem­paakin käyt­töä, vaik­ka viilat­taisi­in vain terävin kär­ki pois.

    Lau­ri Ojala:

    Tämä on minus­ta hyvä esimerk­ki tiedot­tamisen ongel­mas­ta. Myös nykyiset nuoret saa­vat ennuste­laskelmien mukaan eläke­mak­suilleen reaal­ista tuot­toa – toki vähem­män kuin van­hem­mat ikäpol­vet, mut­ta kuitenkin selvästi posi­ti­ivisen tuo­ton. Mak­sa­jan rooli on siis suh­teelli­nen. Keskimäärin eläk­keenä tulee saa­maan (inflaa­tiokin huomioiden) enem­män kuin mak­soi. Toki yksilöl­liset erot ovat suuria ja pitkäikäiset ovat todel­lisia “voit­ta­jia”.

    Absolu­ut­tis­es­ti on niin, että uusim­mankin eläkeu­ud­is­tuk­sen jäl­keen van­hem­mat sukupol­vet mak­soi­vat vähem­män ja saa­vat enem­män. Tiedot­tamisel­la on lop­pu­peleis­sä hyvin vähän tekemistä tämän kanssa, ellei sitä sit­ten oikeasti lähde selit­tämään val­heel­lis­es­ti jok­sikin muuk­si kuin mitä se on.

    On saivartelua perustel­la jär­jestelmän oikeu­tus­ta sil­lä, että kuitenkin jotain ropo­ja meillekin käteen jää. “On tot­ta, että mak­sat jär­jestelmään miljoona euroa, jot­ta nuo saa­vat sen miljoo­nan, vaik­ka mak­soi­vat jär­jestelmään vain tuhan­sia, mut­ta saathan sinäkin sen­tään sen miljoo­nan + vähän päälle takaisin?” Tämä ei lohdu­ta min­ua ja aika huip­pu saa viestin­tägu­ru olla, että saa tämän näyt­tämään hyvältä.

    Lau­ri Ojala:

    Läh­es kaik­ki tun­tu­vat myös mieltävän eläke­jär­jestelmän “ikuise­na pyhänä lupauk­se­na”, jos­ta ei saa pois­taa mitään “ansait­tua etua”. Ei eläke­jär­jestelmää ole edes mah­dol­lista tehdä näin eikä sitä ole koskaan sel­l­aisek­si tarkoitet­tukaan. Tämäkin pitäisi saa­da ker­rot­tua paremmin.

    Itsekin kuitenkin viit­taat kir­joituk­sis­sasi siihen, että ei saa puut­tua jo luvat­tuun. Joko eläkkeisi­in saa kajo­ta tai ei saa kajo­ta, mut­ta niin ei saa mielestäni olla, että vain nuorimpi­en eläkkeisi­in kajotaan.

    Lau­ri Ojala:

    Eläke­jär­jestelmän tavoit­teena on taa­ta eläk­keel­lä ole­valle kohtu­ullis­es­ti vas­taa­va elin­ta­so kuin täl­lä oli työssä käy­dessään. Jär­jestelmän yksi­tyisko­h­dat on (ainakin tarkoi­tus olla) suun­nitel­tu tämän tavoit­teen mukaan ja niitä on tarkoi­tuskin muut­taa jos ja kun tarvet­ta on. Leikkauk­set ovat toki ikäviä eikä kukaan varsi­nais­es­ti halua tehdä niitä, mut­ta etu­jen säi­lyt­tämi­nen kestämät­tömäl­lä tasol­la ei johtaisi niiden saamiseen aikanaan, vaan katas­trofi­in, joka voisi pahim­mil­laan jopa rom­ah­dut­taa jär­jestelmän, joka kuitenkin on puutei­neenkin kohta­laisen hyvä.

    Tästä olen samaa mieltä ja sik­si pidänkin valitet­ta­van real­is­tise­na sitä ske­naar­i­o­ta, jos­sa eläkeläis­ten etuuk­sista pide­tään kiin­ni niin pitkään, että koko jär­jestelmä pää­tyy kuilun par­taalle ja sit­ten joudu­taan niihinkin kajoa­maan. Surullista kyl­lä hei­dänkin kesku­udessa käy niin, että onnel­liset ehtivät livah­taa seu­raavaan hiip­pakun­taan otet­tuaan jär­jestelmästä mak­sim­it ulos ja heistä nuorim­mat ja siten toden­näköisim­min vielä elos­sa ole­vat saa­vat sit­ten kylmää kyytiä. Kyyni­nen puoli minus­sa näkee tämän viivy­tys­tais­telun ole­van jo käyn­nis­sä tai vähin­täänkin käynnistymässä.

    Lau­ri Ojala:

    Olet oike­as­sa. Jos tekee “täy­den työu­ran” kokopäivätöis­sä, niin var­masti pääsee kyl­lä yli taku­ueläk­keen tason, mut­ta ero­tus voi olla kovin pieni. Minus­ta tämäkin on yksi hyvä esimerk­ki siitä mik­si jokin perus­tu­lo­ma­lli (yhdis­tet­tynä sen edel­lyt­tämään ver­ou­ud­is­tuk­seen sekä muun sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamiseen) olisi tarpeen. Kun eläk­keen saisi aidosti perus­tur­van päälle eikä taku­ueläke “söisi” isoa osaa eläkekart­tumas­ta, niin tilanne olisi selvästi oikeu­den­mukaisem­pi. Tämäkin on tosin ennem­min jo toisen viestiketjun aihe ja rin­nas­tuu mon­een muuhun sosi­aal­i­tur­van kannustinloukkuun.

    Mut­ta tun­nu­s­tat, että tämän het­ki­nen jär­jestelmä muo­dostaa tälle ystäväl­leni vain ylimääräisen veron, jol­la hänen työl­lään tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä neljännes siir­retään eläkeläisille ja hänen hyö­tyn­sä siitä tulee ole­maan hyvin min­i­maa­li­nen? Kaiken aikaisem­min kir­joit­ta­masi jäl­keen, jos­sa toteat, että jär­jestelmä on kuitenkin hyvil­lä tarkoi­tus­per­il­lä tehty ja “puut­tei­neenkin kohta­laisen hyvä” ja miten sitä on viilat­tu, jot­ta se on oikeu­den­mukaisem­pi nuorille?

    Se, että ehdo­tat mitä ilmeisim­min vil­pit­tömin mielin tähän ammot­tavaan ongel­maan ratkaisuk­si sitä, että työssäkäyvältä väestönos­alta ote­taan vielä enem­män, jot­ta saadaan rahoitet­tua eläkeläisille vielä jonkin­lainen perus­tu­lo on härskiä. Kun koko ongel­ma nykyisessä jär­jestelmässä on se, että työssäkäyvältä väestöltä ote­taan liikaa suh­teessa siihen mitä se voi odot­taa saa­vansa takaisin, ei ratkaisu voi olla se, että ote­taan työssäkäyvältä väestöltä vielä lisää, jot­ta saadaan kor­jat­tua “puut­tei­neenkin kohta­laisen hyvään” jär­jestelmään sisään­raken­net­tu val­u­vi­ka pieni­palkkaisten kohdal­la, kos­ka vai­h­toe­hto (eli isoi­hin mak­sus­sa ole­vi­in eläkkeisi­in koskem­i­nen) ei ole mah­dol­lisuuk­sien rajoissa.

  70. Lau­ri Ojala:
    Tot­ta myös on, että viimeisimpi­enkin ennuste­laskelmien mukaan nuoret ikälu­okat saa­vat eläke­mak­suille vähem­män vastinet­ta kuin van­hem­mat. Tämä on kuitenkin asia, jota ei voi­da enää mil­lään kokon­aan pois­taa, sil­lä van­him­mat ikälu­okat ovat jo eläk­keen­sä ansain­neet eikä niitä voi­da enää juuri muuten leika­ta kuin indek­siko­ro­tuk­sista tinkimällä.

    Tehokkaampi keino on vero­tus eli esim. eläke­tu­lon lisäveron korot­ta­mi­nen ja ulot­ta­mi­nen nyky­istä alhaisem­malle tasolle. Täl­lä het­kel­lähän lisävero kohdis­tuu vain suuria eläkkeitä saaviin.

    Eläkeläis­ten sairaan­hoit­o­mak­sun reilu koro­tus. Heistähän syn­tyy pääosa kustannuksistakin.

    VM:n virkamiehillä on taa­tusti pöytälaatikos­sa mui­ta lisäkon­ste­ja. Saata­vat lisävero­tu­lot pitää sit­ten kohdis­taa nuorten ikälu­okkien eläkkei­den kohentamiseen.

    VM:n ei tarvinne perus­tus­lakiop­pinei­ta näil­lä toimil­la vaivata.

    Eli löy­tyykö poli­it­tista tah­toa? Perus­tus­lain taakse on turha piiloutua.

    1. Tehokkaampi keino on vero­tus eli esim. eläke­tu­lon lisäveron korot­ta­mi­nen ja ulot­ta­mi­nen nyky­istä alhaisem­malle tasolle. Täl­lä het­kel­lähän lisävero kohdis­tuu vain suuria eläkkeitä saaviin.

      Tässäkin on ongel­mansa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suomea kauem­mas. Aika paljon on eläke­lisiä jo nyt ulko­mail­la, lähempänä aurinkoa.

  71. Eläkeläi­nen ei voi enää (pääsään­töis­es­ti) vaikut­taa toimeen­tu­lon­sa määrään toisin kuin työssä käyvät. Sik­si on perustel­lusti erit­täin korkean kyn­nyk­sen takana lähteä leikkaa­maan jo myön­net­tyjä eläkkeitä.

    Ansait­tu kuukausieläk­keen määrä kat­so­taan myös kohtu­ullis­es­ti omaisu­u­den suo­jan piiri­in. Tätä on voitu leika­ta hienois­es­ti, esim. siiryt­täessä 4 vuo­den lop­pu­palkan lasken­nas­sa määräämään eläke 2 parhaan vuo­den ansioiden sijaan 2 keskim­mäis­es­tä vuodes­ta ja leikkaa­mal­la eläket­tä eli­naikak­er­toimel­la. On oikeusval­tion peri­aat­tei­den mukaista, ettei näitä etu­ja voi­da muoka­ta miten tahansa jälkikäteen.

  72. Osmo Soin­in­vaara: Tässäkin on ongel­mansa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suomea kauem­mas. Aika paljon on eläke­lisiä jo nyt ulko­mail­la, lähempänä aurinkoa.

    Aivan käsit­tämätön­tä on mm. Por­tu­galin vira­nomais­ten kup­pailu verosopimuk­sen voimaansaat­tamises­sa. Saa­vatko lahjuksia?

    Yksinker­tainen ratkaisu on siir­tyä kaikkien Suomes­ta ulko­maille mak­set­tavien eläkkei­den lähde­vero­tuk­seen, ja pian. Siihen voidaan myös rak­en­taa pro­gres­sio mukaan. Lähde­vero­tus voisi olla vielä kireäm­pää kuin vero­tus Suomes­sa, jot­ta tämä kan­nus­taisi vero­tuskoti­paikan säi­lyt­tämiseen Suomessa.

    1. Taitaa olla vaikea päästä sopimuk­seen, että eläkeläis­ten tulot verotet­taisi­in hei­dän aiem­mas­sa koti­maas­saan eikä nykyisessä. Jos joku amerikkalainen eläkeläi­nen muut­taisi Suomeen, olisiko oikein, ettei hn mak­saisi mitään vero­ja Suomeen?

  73. Jukkis: Asi­aa ei var­maan saa selvitet­tyä pitkil­läkään viesteil­lä, mut­ta olen yrit­tänyt ker­toa, että eläke­jär­jestelmässä on puut­tei­ta ja epä­tasa-arvoa, mut­ta se on silti ver­rat­en hyvä ja eri­tyis­es­ti viimeisen uud­is­tuk­sen jäl­keen myös kohta­laisen tas­a­puo­li­nen (tuleville eläkkeensaajille).

    Esimerkik­si väit­teesi siitä, että mak­samme nyt nelink­er­taista mak­sua ja saamme silti tule­vaisu­udessa vähem­män kuin nykyiset eläk­keen­saa­jat on yksinker­tais­es­ti liioitel­tu. Se on yhdis­telmä eril­lisiä tosi­a­sioi­ta, jot­ka eivät kokon­aisuute­na mene aivan noin.

    Mak­su­ta­so oli alku­un 5 % luokkaa, mut­ta jo vuon­na 1976 noin 10 % ja vuon­na 1989 noin 15 %. Mak­su oli neljä­sosa nykyis­es­tä vain kym­menkun­ta vuot­ta eikä siinä ajas­sa ehtinyt vielä saa­da kasaan eri­tyisen suur­ta eläket­tä (kart­tuma n. 20 %). Saadak­seen “täy­den” eläkekart­tuman piti olla töis­sä 1960-luvul­ta aina 1980-luvun lop­pu­un ja keskimääräi­nen mak­su tuol­ta ajal­ta oli selvästi enem­män kuin neljä­sosa nykyis­es­tä, toki edelleen paljon pienem­pi. (Mui­ta eläke­jär­jestelmiä toki oli ole­mas­sa jo ennen TEL:iä, mut­ta niihin en nyt puu­tu, sil­lä en edes tiedä niistä riit­tävästi ja niistä merkit­täviä eläkkeitä ansain­nei­ta elos­sa ole­via ei voi olla enää kovin paljon.)

    Olen nimeno­maan sanonut, että kohtu­ut­tomimpia etuuk­sia (kokon­aisuute­na kat­soen) mak­set­ti­in juuri 1980- ja 1990-luvuil­la eläköi­tyneille. Kohtu­ut­to­muudel­la en niinkään edes tarkoi­ta eläket­tä suh­teessa aiem­pi­in mak­sui­hin, vaan sitä, että eläk­keen määrä perus­tui tuol­loin muu­ta­man vuo­den “lop­pu­palkkaan” ja että sil­loin oli voimas­sa esim. suh­teet­toman help­po tie varhaiseläk­keelle yksilöl­lisen varhaiseläk­keen muo­dos­sa. En siis kri­ti­soi van­haa mak­su­ta­soa, vaan nimen omaan etuuk­sien tasoa. En silti sano, että tämä olisi tuol­loin eläköi­tynei­den syytä enkä eri­tyis­es­ti, että niitä pitäisi nyt jälkikä­teen lähteä leikkaamaan.

    Eläkkei­den omaisu­u­den suo­jankin tun­nut ymmärtäneen hie­man väärin. Jo ansait­tu osa eläk­keestä on omaisu­u­den suo­jan piiris­sä eikä niitä voi kovin pajoa lähteä leikkaa­maan. Eri­tyis­es­ti tämä kos­kee jo myön­net­tyjä eläkkeitä, mut­ta pieniä muu­tok­sia luku­un otta­mat­ta myös tule­vaisu­udessa myön­net­täväk­si tule­vaa eläket­tä jo ansait­ul­ta osalta.

    Se “ansait­tu etu” (nimeno­mais­es­ti lain­aus­merkeis­sä), joka ei kuu­lu omaisu­u­den suo­jan piiri­in, on kaik­ki tule­va eläkekart­tuma. Tätä voidaaan muoka­ta ja niin on tehtykin. Tässäkin pitää olla jok­seenkin tas­a­puo­li­nen, kuten eläkeiän nos­tossa por­tait­tain (eikä siis ker­ral­la toteutettuna).

    Eläke­jär­jestelmä itsessään on varsin vakaa ja kestävä. Luotan hyvin siihen, että nykyisetkin nuoret tule­vat saa­maan sieltä kohta­laiset eläk­keet ja tuot­toa mak­suilleen. Täy­delli­nen tämä jär­jestelmä ei ole, mut­ta pahim­mat virheet ovat his­to­ri­al­lisia ja niistä on (toiv­ot­tavasti) jo opit­tu tai sit­ten ne liit­tyvät laa­jem­min yhteiskuntaan/sosiaaliturvaan (kuten taku­ueläke, joka “leikkaa” pien­i­t­u­lois­t­en maskuilleen saa­maa tuot­toa). Jälkim­mäi­sistä ei varsi­nais­es­ti voi syyt­tää eläke­jär­jestelmää, vaik­ka kri­ti­ik­ki sinäl­lään onkin täysin aiheellista.

  74. Edelleen kan­nat­taa muis­taa, että työkyvyt­tömyy­seläk­keelle nuore­na joutunut saat­taa olla eläk­keel­lä 50 vuot­ta siinä mis­sä tavanomaises­sa eläkeiässä eläk­keelle jäänyt 20 vuot­ta. Tyyp­il­lis­es­ti nuoren työkyvyt­tömyy­seläke on myös varsin pieni perustuen lyhy­een työu­raan ja pienehköön palkkaan.

    Kaik­ki ne toimet jot­ka heiken­tävät eläk­keen ostovoiman kehi­tys­tä suh­teessa muiden tulo­jen kehi­tyk­seen vaikut­ta­vat voimakkaasti näi­hin muutenkin heikos­sa ase­mas­sa ole­vi­in. Mut­ta ehkä sil­lä ei ole väliä, suuri osa heistä kuitenkin tarvit­see mui­ta täy­den­täviä tukia toimeen­tu­loon­sa. Toiv­ot­tavasti edes ne viime­si­jaiset tuet nou­se­vat jol­lain mielekkääl­lä taval­la, ettei tarvitse automaat­tis­es­ti perus­toimeen­tu­lotuen päälle täydentävää…

    Lisäk­si kun työu­ra on jäänyt lyhyek­si, ei ole vela­ton­ta omis­tusasun­toakaan. Per­heetön pien­i­t­u­loinen työkyvyt­tömyy­seläkeläi­nen asuu vuokral­la, ja vuokra on yli puo­let net­to­tu­loista. Elinkus­tan­nusin­dek­sis­sähän asumisku­lut ml. ener­gia on noin neljän­nek­sen pain­oar­vol­la, ja vuokrake­hi­tys on nyt vuosia ollut elinkus­tan­nusin­dek­siä nopeam­min nouseva.

    Jos ratkaisu­ja tehdään hyvää eläket­tä naut­tivien velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­vien poh­jal­ta, pitää varmis­tua myös siitä, etteivät ne ratkaisut entis­es­tään heiken­nä pien­i­t­u­lois­t­en eläkeläis­ten asemaa.

    Oma työkyvyt­tömyy­seläk­keeni on tässä vai­heessa vielä kohtu­ulli­nen. Vuokra on vain puo­let net­to­tu­loista. Mut­ta lie­nee jokainen vuosi nos­tanut vuokria enem­män kuin net­toeläket­täni, ja vaik­ka asum­is­tu­ki olisi samal­la hie­man nous­sut jään parhaim­mil­laankin vain samaan euromäärään vero­jen ja asumisku­lu­jen jäl­keen kuin edel­lisenä vuon­na. Reaalis­es­ti siis ostovoimani heikke­nee joka vuosi. En ole laskenut mon­tako vuot­ta on köy­hyys­ra­jaan jos tämä jatkuu, mut­ta jos edes kohtu­ullista työkyvyt­tömyy­seläket­tä saa­vana mietin moista, voin kuvitel­la tilanteen niiden osalta jot­ka eivät ehti­neet tehdä hyvin palkat­tua työtä nuorena.

  75. Jukkis:

    Se, että ehdo­tat mitä ilmeisim­min vil­pit­tömin mielin tähän ammot­tavaan ongel­maan ratkaisuk­si sitä, että työssäkäyvältä väestönos­alta ote­taan vielä enem­män, jot­ta saadaan rahoitet­tua eläkeläisille vielä jonkin­lainen perus­tu­lo on härskiä. 

    Kom­men­toin erik­seen vielä tätä, vaik­ka asia ei suo­ranais­es­ti edes liitykään eläkkeisiin.

    En ehdo­ta, että keneltäkään perit­täisi­in enem­pää. Järkevästi toteutet­tu perus­tu­lo mak­saa suun­nilleen itse itsen­sä takaisin — siis kun veroast­eikkoa ja mui­ta sosi­aalietuuk­sia mukaute­taan tarpeek­si. Help­poa täl­lainen ei var­masti ole eri­tyis­es­ti poli­it­ti­i­sista syistä ja “ansait­tu­ja etu­ja” puo­lus­tavien kovan lob­bauk­sen takia, mut­ta en mene tässä enem­pää yksityiskohtiin.

  76. Vas­tataan min­unkin osalta sit­ten lyhyem­mäl­lä viestil­lä. Kiitok­sia pitkästä vas­tauk­ses­ta ja pahoit­te­len, että edelli­nen vies­ti­ni saat­toi olla sävyltään aika kärkevä tilanteessa, jos­sa olet ollut mitä ystäväl­lisin keskustelukump­pani. Pohjim­mil­taan uskon mei­dän näke­my­seron johtu­van siitä, että sinä näet ongel­man ennen kaikkea viestin­näl­lisenä, jos­sa kohtu­uhyvä jär­jestelmä näyt­täy­tyy huonom­pana kuin on, mut­ta min­un mielestäni koko jär­jestelmä on kehno ja sen takia sitä ei myöskään voi viestin­näl­lis­es­ti merkit­tävästi paran­taa sor­tu­mat­ta suo­ranaiseen valehtelemiseen.

    Seu­raavas­sa kom­men­tis­sasi näkyy mielestäni hyvin tämä mei­dän näkemysero:

    Lau­ri Ojala:

    Esimerkik­si väit­teesi siitä, että mak­samme nyt nelink­er­taista mak­sua ja saamme silti tule­vaisu­udessa vähem­män kuin nykyiset eläk­keen­saa­jat on yksinker­tais­es­ti liioitel­tu. Se on yhdis­telmä eril­lisiä tosi­a­sioi­ta, jot­ka eivät kokon­aisuute­na mene aivan noin.

    Olet aivan oike­as­sa, että keskimääräi­nen eläke­mak­supros­ent­ti on tuoreel­la eläkeläisel­lä jos­sain siinä 4 ja 24 välis­sä. Sinus­ta tämä on viestin­nälli­nen haaste, jos­sa ihmiset keskit­tyvät liikaa eroon luku­jen neljä ja 24 välil­lä eivätkä näe koko kuvaa. Min­un mielestäni mikä tahansa jär­jestelmä, jos­sa vähem­män mak­saneille annetaan suh­teessa enem­män, kos­ka he sat­tui­v­at syn­tymään aikaisem­min (eli asia, johon voi vaikut­taa vielä vähem­män kuin työaikana oman eläk­keen­sä tasoon) on lähtöko­htais­es­ti kehno.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Tässäkin on ongel­mansa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suomea kauem­mas. Aika paljon on eläke­lisiä jo nyt ulko­mail­la, lähempänä aurinkoa. 

    Näis­sä tapauk­sis­sa pitää vain hoitaa vero­tus jo mak­sa­jan päässä. Vero­tus­ta voidaan sit­ten (vuosit­tain) vähen­tää sil­lä sum­mal­la, joka on todis­te­tusti mak­set­tu johonkin toiseen maa­han, mut­ta ei vähemmällä.

  78. Ismo: Nykyisel­lään eläke­jär­jestelmän suurin epäko­h­ta on minus­takin työkyvyt­tömyy­seläk­keet, eri­tyis­es­ti nuo­rille myön­netyt. Niis­sä eläke­ta­so jää aivan luvat­toman alhaisek­si. Tämä ongel­ma kyl­lä tiedoste­taan laa­jem­minkin ja toivon sydämestäni, että sille tehdään jotain pikaisesti.

    Yksi kohta­lainen paran­nus voisi olla indek­soi­da työkyvyt­tömyy­seläk­keet palkkak­er­toimel­la. Se takaisi niiden ostovoiman säi­lymisen parem­min kuin työeläkein­dek­si. En suo­ral­ta kädeltä muista kuin­ka iso lasku tästä koi­tu­isi, mut­ta sivistys­val­tios­sa tähän yksinker­tais­es­ti pitää olla varaa. (Van­hu­useläkkei­den osalta vas­taavaan indek­simuu­tok­seen ei aidosti ole varaa.) Muitakin paran­nuk­sia var­masti olisi syytä tarkastel­la ja esit­tämääni parem­piakin keino­ja voi hyvin olla. Jotain pitäisi kuitenkin tehdä, sil­lä tilanne on vain pahen­e­mas­sa nykyisestä.

  79. Jukkis: Kiitos sin­ullekin avoimes­ta ja rak­en­tavas­ta keskustelusta.

    Minus­takin eläke­jär­jestelmässä on aito­ja ongelmia, iso­jakin. Olen käsitel­lyt niitä jo aiem­mis­sa viesteis­sä, joten en nyt luet­tele niitä enää. Kyse ei ole ensisi­jais­es­ti tiedot­tamis­es­ta, vaan nämä oikeat ongel­mat pitää tun­nistaa ja niistä pitää pystyä keskustele­maan avoimesti. Kyl­lä nuo ongel­mat ovatkin eläkealan ammat­ti­laisil­la hyvin tiedos­sa ja ne on todel­la myös huomioitu eläkeu­ud­is­tus­ta valmis­teltaes­sa. Toivon ja uskon, että jatkos­sakin ne huomioidaan ja tule­vat uud­is­tuk­set paran­ta­vat edelleen eläkejärjestelmää.

    On tärkeää, että näitä epäko­htia tuo­daan sin­un tapaasi muutenkin esi­in keskustelus­sa. Tämä on yksi tapa ava­ta keskustelua, joka hyödyt­tää aivan kaikkia. On erit­täin tärkeää tietää miten ja mik­si eläke­jär­jestelmään ei luote­ta, jot­ta tuo luot­ta­mus pystytään palaut­ta­maan tai edes yrit­tämään sitä.

    Itse asi­as­sa minus­takin tuo sukupolvien väli­nen ongel­ma on suurem­pi kuin mikä vaikutel­ma tässä keskustelus­sa on ehkä syn­tynyt. Aikanaan todel­la myön­net­ti­in täysin suh­teet­to­mia etuuk­sia ja se on väärin meille, jot­ka mak­samme ne.

    Toisaal­ta minus­ta on kuitenkin vielä olen­naisem­paa, että aikanaan ylipään­sä raken­net­ti­in nykyisen kaltainen eläke­jär­jestelmä, joka takaa ainakin kaikille van­hu­useläkeikään asti työssä jak­sav­ille kohtu­ullisen elin­ta­son ja vieläpä hin­taan, joka on varsin siedet­tävä. Minus­ta on myös erit­täin tärkeää, että ennustei­den mukaan myös me nuorem­mat sukupol­vet tulemme saa­maan eläke­mak­suille selvästi posi­ti­ivisen tuo­ton. Jos emme saisi reaalis­es­ti omi­amme takaisin tai tuot­to olisi lähel­lä nol­laa, niin sil­loin tämä antaisi aihet­ta todel­la vakavaan luottamuskriisiin.

    Näistä asioista ei keskustel­la läh­eskään riit­tävästi eikä riit­tävän yksi­tyisko­htaista tietoa tai­da olla maal­likolle kovin hel­posti löydettävissä.

    Ongelmia on monel­la tahol­la ja yksi on se, ettei edes poli­itikois­sa ole kovin mon­taa, jot­ka todel­la ymmärätäi­sivät eläke­jär­jestelmän kokon­aisu­ut­ta kun­nol­la. Sik­si julkises­sakaan keskustelus­sa ei hel­posti puhuta oleel­li­sista asioista ja jopa “val­tio­hoita­japuolueen” puheen­jo­hta­ja saat­toi puoli­huoli­mat­tomasti vaali­ten­tis­sä heit­tää pop­ulis­tisen lupauk­sen eläkeiän junt­taamis­es­ta liian alas seu­rauk­sia mitä ilmeisim­min tiedostamatta.

    Koko eläke­jär­jestelmää pitää paran­taa joka puolelta. Ei tämä ole lainkaan valmis malli, vaan tehtävää on paljon. Tiedot­ta­mi­nen on tässä vain yksi osa, joka on minus­ta kuitenkin paljon pahem­min retu­peräl­lä kuin itse eläke­jär­jestelmä. Lisäk­si sen paran­tamisen pitäisi olla paljon helpom­paa kuin itse eläkkei­den rukkaamisen. Lyhyesti sanoen kohta­laisen hyvä eläke­jär­jestelmä ansait­sisi tul­la parem­min selitetyksi.

  80. Osmo Soin­in­vaara: Tässäkin on ongel­mansa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suomea kauem­mas. Aika paljon on eläke­lisiä jo nyt ulko­mail­la, lähempänä aurinkoa.

    Val­tion vai peräti koko julkisen sek­torin eläkkeitä ei mak­se­ta verot­ta­mat­ta ulko­maille. Ei edes Por­tu­gali­in. Sama pitäisi saa­da yksi­tyisen puolen eläkkeille, mut­ta suurten ikälu­okkien demokraat­ti­nen dik­tatu­uri estää sen. 

    Jos eläke on ker­ran työl­lä ansait­tua ikään kuin siir­ret­tyä palkkaa, niin tok­i­han se on verotet­ta­va Suomes­sa niin kuin se palkkakin. Tämä vero=palkkaa argu­ment­ti tosin uno­htuu maail­man kimmok­iljusil­ta sil­lä sekun­nil­la kun joku asia olisi men­emässä eläkeläis­ten kannal­ta huonom­paan suun­taan nykyisestä.

    1. Val­tion vai peräti koko julkisen sek­torin eläkkeitä ei mak­se­ta verot­ta­mat­ta ulko­maille. Ei edes Por­tu­gali­in. Sama pitäisi saa­da yksi­tyisen puolen eläkkeille, mut­ta suurten ikälu­okkien demokraat­ti­nen dik­tatu­uri estää sen.

      Itse asi­as­sa EU-lain­säädän­tö estää sen.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Taitaa olla vaikea päästä sopimuk­seen, että eläkeläis­ten tulot verotet­taisi­in hei­dän aiem­mas­sa koti­maas­saan eikä nykyisessä. Jos joku amerikkalainen eläkeläi­nen muut­taisi Suomeen, olisiko oikein, ettei hn mak­saisi mitään vero­ja Suomeen?

    Taitaa­pa olla niin, että USA verot­taa USAn kansalaisen USAs­ta saatavaa eläket­tä vaik­ka eläkeläi­nen asu­isi Suomes­sa, maid­en väliseen verosopimuk­seen perustuen. Käsit­tääk­seni USA on poikkeuk­sel­lisen tarkasti verot­ta­mas­sa kansalaisi­aan asui­v­at nämä mis­sä tahansa.

    Suomes­ta mak­set­ta­vat eläk­keet verote­taan pro­gres­si­ivis­es­ti Suomes­sa ulko­maille muutet­taes­sa muut­tovuo­den + kolme vuot­ta (rajoite­tusti verov­elvolli­nen), ellei verosopimuk­sis­sa ole muu­ta sovit­tu eli verosopimuk­sil­la voi olla sovit­tu pysyvästä vero­tuk­ses­ta Suomes­sa. (Aiem­min oli lähdeverotus.) 

    Julkisen sek­torin eläk­keet Suomes­ta käsit­tääk­seni verote­taan Suomes­sa joka tapauksessa.

    Por­tu­gali­in mak­set­tu­jen yksi­tyis­sek­torin eläkkei­den verova­paus johtuu idioot­ti­mais­es­ta verosopimuk­ses­ta ja Por­tu­galin val­tion tah­dos­ta varakkaiden veroparati­isik­si (näis­sä vero­tusasiois­sakin EU on ihan täyt­tä farssia).

    Em. kolme vuot­ta voidaan muut­taa vaik­ka 10 vuodek­si. Taitaa onnis­tua perus­tus­lak­i­fun­da­men­tal­is­te­ja kuulemat­ta. Eli Suo­mi pystyy hyvin tekemään muu­tok­sia vero­lain­säädän­töön­sä. Nykyiset verosopimuk­set voivat tapausko­htais­es­ti rajoit­taa muu­tok­sia, mut­ta niistä pääsee yksinker­tais­es­ti eroon irti­sanomisel­la ja yleen­sä vielä aika lyhyel­lä irtisanomisajalla.

    Suomen kannal­ta­han tilanne on se, että erit­täin vähän ulko­maalaisia eläkeläisiä, siis yhtään merkit­tävää eläke­tu­loa saavaa, muut­taa Suomeen. Vir­ta on toiseen suun­taan ja on kansan­taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä ensin antaa vähen­tää eläke­mak­sut Suomen vero­tuk­ses­sa ja sit­ten olla verot­ta­mat­ta ulko­maille mak­set­tavia eläkkeitä. Säädök­set vaan vielä tiukem­mik­si ja vaik­ka pro­gres­si­ivi­nen lähde­vero­tus käyt­töön, löy­tyykö päät­täväisiä poliitikkoja?

    1. Suomen kannal­ta­han tilanne on se, että erit­täin vähän ulko­maalaisia eläkeläisiä, siis yhtään merkit­tävää eläke­tu­loa saavaa, muut­taa Suomeen.

      Onko noin? Ruot­sis­sa työu­ransa tehneet ovat mon­et palan­neet Suomeen. Hei­dän osaltaan oli joskus jotain mar­ma­tus­ta kah­teen ker­taan verot­tamis­es­ta, kos­ka Ruot­si suh­tau­tui asi­aan juuri niin, että Ruot­sis­sa ansait­tua eläket­tä pitää verot­taa Ruot­sis­sa ja Suo­mi taas toisin päin. Jatkos­sa monel­la suo­ma­laisel­la on eläk­keessään ison­mpi tai pienem­pi siivu ulko­mail­la ansait­tua eläket­tä, joka siis tämän ajat­telun mukaan pitäisi verot­taa ulkom­nail­la eikä Suomes­sa, vaik­ka muut­ta­vat tänne palvelu­jen käyttäiksi.
      Nämä Espan­jan eläkeläiset ovat oma jut­tun­sa. Mak­sa­vat aivan vähäistä veroa Espan­jaan, naut­ti­vat Espan­jas­sa “#ilmais­es­ta” ter­vey­den­huol­losta, jos­ta tosin läh­tee lasku Suomen val­tion maksettavaksi.

  82. Lau­ri Ojala:
    Minus­ta on myös erit­täin tärkeää, että ennustei­den mukaan myös me nuorem­mat sukupol­vet tulemme saa­maan eläke­mak­suille selvästi posi­ti­ivisen tuo­ton. Jos emme saisi reaalis­es­ti omi­amme takaisin tai tuot­to olisi lähel­lä nol­laa, niin sil­loin tämä antaisi aihet­ta todel­la vakavaan luottamuskriisiin.

    Ennustei­den mukaan! Olisiko­han aihet­ta päivit­tää ennus­teet reaal­i­maail­maan. Vaikka­pa Sak­san val­tion 30-vuo­den velka­kir­ja antaa täl­lä het­kel­lä 1,3%:n tuo­ton. Siis koko 30 vuo­den ajan 1,3% per vuosi. Suomen paper­it eivät kovin paljon kum­mem­paa tuot­toa tar­joa. Eläke­varois­tamme erit­täin suuri osa (35%) on sijoitet­tu näi­den kaltaisi­in arvopapereihin.

    Takanamme on 80-luvun alus­ta alka­nut korko­jen trendimäi­nen lasku lähelle nol­laa, mikä on tuonut velka­kir­jasi­joit­ta­jille (kuten eläkey­htiöt) eri­no­maisia tuot­to­ja. Eteen­päin kat­soen on jopa toden­näköistä, että em. laina­pa­perei­den reaal­i­tuot­to (siis inflaa­tio vähen­net­tynä) jää negati­ivisek­si kyseisenä 30 vuo­den aikana. Täl­lä het­kel­lä reaal­i­tuot­to on negati­ivi­nen vaik­ka inflaa­tio on vielä tois­taisek­si alhainen. Ja kun korko­ta­so joskus nousee niin näistä sijoituk­sista syn­tyy merkit­täviä pääomatappioita.

    ETK:n eläke­laskelmis­sa REAAL­I­tuot­to-ole­tus on 3,5%. Em. korkosi­joi­tusten jo tiedos­sa ole­va huono tuot­to huomioiden kiin­teistö- ja eri­tyis­es­ti osake­si­joi­tusten täy­tyy tuot­taa oikein hyvin, jot­ta kokon­ais­tuot­to­tavoit­teeseen päästään. Lisäk­si eläke­varo­ja täy­tyy aiem­paa enem­män sijoit­taa osakkeisi­in eli huo­mat­tavasti lisätä riskiä. Ja kun osakekurssit 9 vuo­den nousuputken jäl­keen jo ovat korkeal­la, niin…

    Pitkän aikavälin ennuste­laskel­mat ovat erit­täin herkkiä pie­nillekin tuot­to-odotuk­sen muu­tok­sille. Eli sopivil­la ole­tuk­sil­la saadaan eläke­jär­jestelmän kestävyys näyt­tämään riit­tävältä. Pie­nil­lä, ihan real­is­tisil­la tuot­to-ole­tuk­sen alen­nuk­sil­la pal­jas­tuu jär­jestelmän kestämät­tömyys. Eli ihan hel­posti eläke­mak­su­ta­so nousee nykyis­es­tä noin 25%:sta reilusti yli 30%:n. Tai sit­ten niitä nyky­is­ten nuorten eläkkeitä leikataan sen suurem­min perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jas­ta välittämättä.

  83. vk: Tai sit­ten niitä nyky­is­ten nuorten eläkkeitä leikataan sen suurem­min perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jas­ta välittämättä.

    Kyl­lä tuo­ta perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jaa voidaan kohtu­ullisen hel­posti kiertää vero­tuk­sen keinoin. Ei ole kovinkaan kum­moinen temp­pu leika­ta eläkkeitä vero­tus­ta ja palkko­jen sivu­tu­lo­ja säätämäl­lä; voidaan vaik­ka säätää tuloveroon viisi­toista pros­ent­tiyk­sikköä lisää koko skaalalle, ja siirtää vas­taa­vankokoinen osu­us palkko­jen sivuku­lu­ja bud­jet­ti­ra­hoituk­seen. Tai nos­taa työ­tulovähen­nys­tä niin paljon, että vaiku­tus työn­tek­i­jöi­hin on +- nolla. 

    Eläk­keet leikkaan­tu­isi­vat ker­taiskul­la sen 15%.

  84. Osmo Soin­in­vaara: Itse asi­as­sa EU-lain­säädän­tö estää sen.

    Onko­han näin? 

    https://europa.eu/european-union/topics/taxation_fi :

    “Henkilövero­tus ja yri­tysvero­tus ovat pitkälti kunkin EU-maan kansal­lisel­la vastuulla.”

    ja

    https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48546/elaketulojen_verotus_kansainvalisissa_t/ :

    “Suomel­la on pääsään­töis­es­ti vero­tu­soikeus eläke­tu­loi­hin, jot­ka mak­se­taan ulko­mail­ta Suomeen ja Suomes­ta ulko­maille, mut­ta sisäi­nen lain­säädän­tö ja verosopimuk­set voivat aset­taa rajoit­tei­ta verotusoikeudelle.”

    Kaksinker­tainen vero­tus yleen­sä pois­te­taan, joten vaik­ka ulko­mainen eläke olisi veronalaista tuloa Suomes­sa niin Suomen vero­tuk­ses­sa hyvitetään ulko­mail­la siitä mak­set­tu vero. Eli Suo­mi ei vält­tämät­tä veroeu­ro­ja saa. Kaiken kaikki­aan eläkkei­denkin kan­sain­vä­li­nen vero­tus on usko­mat­toman sotkuista eri­lai­sine verosopimuksi­neen, jot­ka on vielä kir­joitet­tu pahim­mal­la mah­dol­lisel­la kapu­lakielel­lä. EU voisi välil­lä tehdä jotain järkevää ja har­mon­isoi­da vero­tus­ta, toki yri­tysvero­tuk­ses­ta aloittaen.

    Osmo Soin­in­vaara: Onko noin? Ruot­sis­sa työu­ransa tehneet ovat mon­et palan­neet Suomeen. Hei­dän osaltaan oli joskus jotain mar­ma­tus­ta kah­teen ker­taan verot­tamis­es­ta, kos­ka Ruot­si suh­tau­tui asi­aan juuri niin, että Ruot­sis­sa ansait­tua eläket­tä pitää verot­taa Ruot­sis­sa ja Suo­mi taas toisin päin. Jatkos­sa monel­la suo­ma­laisel­la on eläk­keessään ison­mpi taip­i­enem­pi siivu ulko­mail­la ansait­tua eläket­tä, joka siis tämän ajat­telun mukaan pitäisi verot­taa ulkom­nail­la eikä Suomes­sa, vaik­ka muut­ta­vat tänne palvelu­jen käyttäiksi.
    Nämä Espan­jan eläkeläiset ovat oma jut­tun­sa. Mak­sa­vat aivan vähäistä veroa Espan­jaan, naut­ti­vat Espan­jas­sa “#ilmais­es­ta” ter­vey­den­huol­losta, jos­ta tosin läh­tee lasku Suomen val­tion maksettavaksi.

    Olet oike­as­sa, eläkeläis­ten palu­umuut­toa Suomeen tapah­tuu jonkin ver­ran Ruotsista. 

    Muu­toin vir­taus taitaa yleen­sä olla sel­l­aista, jos­sa eläkeläi­nen ensin muut­taa ulko­maille ja palaa sit­ten Suomeen. Niin­hän useim­mat tekevät, ter­veet eläke­vuodet Epsan­jas­sa ja sairaat vuodet Suomes­sa. On itsel­läkin ollut mielessä tehdä aikanaan niin. Kos­ka sairastelun kus­tan­nuk­set tule­vat joka tapauk­ses­sa Suomen mak­set­tavak­si niin on todel­la perustel­tua, että Suo­mi saa vero­tu­lot näi­den ihmis­ten eläkkeistä myös ulko­mail­la asumisen ajan. Ja kun ne Suomeen mak­se­tut eläke­mak­sutkin on aikanaan hyö­dyn­net­ty verovähen­nyk­senä Suomessa.

    Selvää on tietysti se, että Suomen ei todel­lakaan kan­na­ta houkutel­la niitä eläkeläisiä muut­ta­maan Suomeen, joil­ta ei Suomeen saa­da vero­tu­lo­ja. He tule­vat kaikkein kalli­im­mik­si yhteiskun­nalle. Näitä on ymmärtääk­seni juuri Ruot­sista palaavien joukos­sa, verosopimuk­ses­ta johtuen.

  85. arkkite­hti: Kyl­lä tuo­ta perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jaa voidaan kohtu­ullisen hel­posti kiertää vero­tuk­sen keinoin. Ei ole kovinkaan kum­moinen temp­pu leika­ta eläkkeitä vero­tus­ta ja palkko­jen sivu­tu­lo­ja säätämäl­lä; voidaan vaik­ka säätää tuloveroon viisi­toista pros­ent­tiyk­sikköä lisää koko skaalalle, ja siirtää vas­taa­vankokoinen osu­us palkko­jen sivuku­lu­ja bud­jet­ti­ra­hoituk­seen. Tai nos­taa työ­tulovähen­nys­tä niin paljon, että vaiku­tus työn­tek­i­jöi­hin on +- nolla. 

    Eläk­keet leikkaan­tu­isi­vat ker­taiskul­la sen 15%.

    Samaa mieltä kiertämis­es­tä, kuten toises­sa sepus­tuk­ses­sani jo aiem­min kir­joitin. Näin pitäisi tehdä jo nyky­is­ten eläkeläis­ten kohdal­la paljon voimakkaam­min kuin mitä nyt tehdään eli vaikka­pa eläkeläis­ten sairaan­hoit­o­mak­sun reilul­la koro­tuk­sel­la ja eläke­tu­lon lisäveron ulot­tamisel­la keskimääräistä suurem­pi­in eläkkeisi­in. Keskimääräistä pienem­mät eläk­keet olkoot rauhassa.

  86. Osmo Soin­in­vaara: Itse asi­as­sa EU-lain­säädän­tö estää sen.

    Tähän voisi kom­men­toi­da, että yllä­tys. Äänen­pain­ona sarkas­mi. Briteil­lä ei vis­si­in koh­ta ole tätä ongelmaa.

    Onko­han yhtään huonoa EU-lakia saatu koskaan muutettua?

  87. arkkite­hti: Kyl­lä tuo­ta perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jaa voidaan kohtu­ullisen hel­posti kiertää vero­tuk­sen keinoin. Ei ole kovinkaan kum­moinen temp­pu leika­ta eläkkeitä vero­tus­ta ja palkko­jen sivu­tu­lo­ja säätämäl­lä; voidaan vaik­ka säätää tuloveroon viisi­toista pros­ent­tiyk­sikköä lisää koko skaalalle, ja siirtää vas­taa­vankokoinen osu­us palkko­jen sivuku­lu­ja bud­jet­ti­ra­hoituk­seen. Tai nos­taa työ­tulovähen­nys­tä niin paljon, että vaiku­tus työn­tek­i­jöi­hin on +- nolla. 

    Eläk­keet leikkaan­tu­isi­vat ker­taiskul­la sen 15%.

    Leikkau­tu­mista tapah­tuu koko ajan jo nyt. Tark­istin oman eläk­keeni. Käteen­jäävä eläke on välil­lä 1.1.2010–1.1.2018 kas­vanut peräti 4%. 

    Eiköhän tässäkin olisi paras­ta saa­da lisää eläke­mak­su­jen mak­sajia, siis työl­lisyysaste lähem­mäs 80%:a vaik­ka osapäivätöi­den avul­la ja/tai han­kkia tänne työin­toisia maa­han­muut­ta­jia sekä päästää tur­va­paikan saa­neet töihin.

  88. vk: Vaikka­pa Sak­san val­tion 30-vuo­den velka­kir­ja antaa täl­lä het­kel­lä 1,3%:n tuo­ton. Siis koko 30 vuo­den ajan 1,3% per vuosi. Suomen paper­it eivät kovin paljon kum­mem­paa tuot­toa tar­joa. Eläke­varois­tamme erit­täin suuri osa (35%) on sijoitet­tu näi­den kaltaisi­in arvopapereihin.in omaisu­u­den suo­jas­ta välittämättä.

    Työeläkey­htiöi­den joukkovelka­kir­jo­japo­si­tios­sa on kyl­lä huomioitu korko­ta­so. Keskimääräi­nen duraa­tio on alle 2 vuot­ta (https://www.tela.fi/tyoelakevakuuttajakohtaiset_osavuositiedot#duraatiot). Toki ole­tusar­voinen tuot­to varsinkin hyvälaa­tu­i­sista joukkovelka­kir­joista on mitätön, mut­ta koron­nousun aiheut­ta­ma ris­ki on vasti­neek­si pidet­ty suh­teel­lisen pienenä.

    Sijoi­tus­tuo­tot ovat toki sinäl­lään tärkein ja samal­la epä­varmin tek­i­jä ennuste­laskelmis­sa. Karkeasti 1 pros­ent­tiyk­sikön muu­tos sijoi­tus­tuo­tois­sa vaikut­taa noin 2 pros­ent­tiyk­sikköä tarvit­tavaan mak­su­ta­soon, jos etuuk­sia ei muute­ta. Johonkin laskel­mat pitää kuitenkin perus­taa ja myös kohta­lais­es­ti (reaal­ista 3,0 / 3,5 %) mata­lam­mil­lakin tuot­to-ole­tuk­sil­la nuorem­mat ikäpol­vet ovat saa­mas­sa tuot­to­ja eläkemaksuille.

    Enem­män kuin tuot­to-ole­tuk­sen tasoon halu­aisin kuitenkin kiin­nit­tää huomio­ta eläke­jär­jestelmän ole­mas­saoloon ylipään­sä. Mitä sit­ten, jos ajaisimme tämän jär­jestelmän alas? Voitko esit­tää sel­l­aisen vai­h­toe­htoisen mallin, joka olisi (edes) yhtä oikeu­den­mukainen, hal­pa ja real­is­tis­es­ti toteutet­tavisa kuin tämä nyky­malli? Mil­laista epä­var­muut­ta siinä liit­ty­isi tule­vi­in mak­sui­hin tai eläkkei­den riittävyyteen?

    Nykyisen eläke­jär­jestelmämme ehdot­to­mia vahvuuk­sia on sen sosi­aal­i­tur­val­u­onne: kaikille taataan kohtu­ulli­nen tulota­so eläk­keel­lä eikä muiden mak­set­tavak­si jää myöhem­min sel­l­ais­ten ihmis­ten toimeen­tu­lo, jot­ka ovat laimin­lyöneet oman eläke­tur­vansa tai jot­ka ovat epäon­nis­tuneet omas­sa sijoi­tus­valin­nas­saan. Val­takun­nan laa­juis­es­ti toteutet­tuna sosi­aali­vaku­u­tuk­se­na tämän hin­ta on aidosti kil­pailukykyi­nen ja myös tasa-arvonäköko­h­dat on huo­moitu poikkeuk­sel­lisen hyvin.

  89. Lau­ri Ojala:

    tasa-arvonäköko­h­dat on huo­moitu poikkeuk­sel­lisen hyvin.

    Esität vai­h­toe­htoisia fak­to­ja. Vaik­ka kuin­ka tuo­ta tois­telet niin se ei todek­si muutu. 

    Viimei­sis­sä eläkeu­ud­is­tuk­sis­sa on nuo­ria sukupolvia (itseäni sukupol­ven nuorem­pia) sor­sit­tu jok­seenkin törkeästi.

    Suurimpia asioi­ta mitä pitäisi muut­taa ovat:

    1. nuorten sukupolvien ase­maa kor­jat­ta­va. Muu­ta kon­s­tia ei ole kuin heiken­tää van­himpi­en ase­maa, esim. keskimääräistä suurem­paa eläket­tä saavi­in kohdistuen.

    2. Ruot­sista mallia ottaen eläkkei­den tulee jous­taa mikäli esim. sijoi­tus­tuo­tot jäävät odote­t­ua heikom­mik­si. Ei siis eläkemaksujen.

    3. antaisin (tässäkin Ruot­sia matkien) vaku­ute­tu­ille mah­dol­lisu­u­den yksilöl­lis­es­ti päät­tää sijoi­tusko­hteista osas­ta maksuja/varoja. Ehkä vähän isom­mas­ta osas­ta kuin Ruot­sis­sa, toki kan­taen myös vas­tu­un huonoista valinnoista.

    4. yhdis­täisin työeläkey­htiöt ja potk­isin sen hal­li­tuk­sista ja muista elim­istä työ­markki­na­jär­jestö­jen edustajat.

    Näil­lä päästäisi­in hyvään muu­tosten alku­un, mut­ta esim. Ruotsin jär­jestelmästä voi muu­takin kopi­oitavaa löytyä.

    https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/muiden-maiden-elakejarjestelmat/ruotsi/

  90. Lau­ri Ojala:

    Sijoi­tus­tuo­tot ovat toki sinäl­lään tärkein ja samal­la epä­varmin tek­i­jä ennuste­laskelmis­sa. Karkeasti 1 pros­ent­tiyk­sikön muu­tos sijoi­tus­tuo­tois­sa vaikut­taa noin 2 pros­ent­tiyk­sikköä tarvit­tavaan mak­su­ta­soon, jos etuuk­sia ei muute­ta. Johonkin laskel­mat pitää kuitenkin perus­taa ja myös kohta­lais­es­ti (reaal­ista 3,0 / 3,5 %) mata­lam­mil­lakin tuot­to-ole­tuk­sil­la nuorem­mat ikäpol­vet ovat saa­mas­sa tuot­to­ja eläkemaksuille.

    Tämä on suurin pelkoni, kos­ka tähän liit­tyy melkein väistämät­tä mak­sun kas­vat­ta­mi­nen, jol­loin eläke­jär­jestelmä muut­tuu jälleen raskaam­mak­si ankkurik­si kil­pailukyvylle. Eläke­jär­jestelmän vikaa­han se ei ole, mut­ta Suo­mi on päässyt hyvin hitaasti mukaan tähän palau­tu­miseen ja mikäli pes­simistisim­mät arviot pitävät paikkansa niin seu­raa­va maail­man­laa­juinen rom­ah­dus on jo ovella.

    Siinä tapauk­ses­sa tulee isku kah­teen paikkaan, jot­ka molem­mat lisäävät painet­ta kas­vat­taa mak­su­ja (kos­ka mak­set­tuun määrään ei saa koskea): sijoi­tusten tuot­toon ja työl­lisyy­teen. Kun jär­jestelmän tuot­to nuorem­mille sukupolville on tässä nykyti­lanteessa jo mon­esti huonom­pi kuin esimerkik­si omien vaa­ti­mat­tomien sijoi­tusten tuo­tot indek­sir­a­has­tois­sa, niin mak­su­jen kas­vat­ta­mi­nen syö sitä entistä pienem­mäk­si ja heiken­tää jär­jestelmän oikeu­tus­ta entisestään.

    Lau­ri Ojala:

    Enem­män kuin tuot­to-ole­tuk­sen tasoon halu­aisin kuitenkin kiin­nit­tää huomio­ta eläke­jär­jestelmän ole­mas­saoloon ylipään­sä. Mitä sit­ten, jos ajaisimme tämän jär­jestelmän alas? Voitko esit­tää sel­l­aisen vai­h­toe­htoisen mallin, joka olisi (edes) yhtä oikeu­den­mukainen, hal­pa ja real­is­tis­es­ti toteutet­tavisa kuin tämä nyky­malli? Mil­laista epä­var­muut­ta siinä liit­ty­isi tule­vi­in mak­sui­hin tai eläkkei­den riittävyyteen?

    Itse kan­nat­taisin enem­män Sak­san kaltaista jär­jestelmää, jos­sa on nyky­istä korkeampi taku­ueläke kaikille, jon­ka päälle tulee sit­ten työu­ran aikana mak­set­tu­jen mak­su­jen suh­teessa vähän hyvää päälle. Nykyi­nen jär­jestelmä on liian tiuk­ka pien­i­t­u­loisille ja liian antelias eri­tyis­es­ti van­hempi­en sukupolvien hyvätuloisille.

    Lau­ri Ojala:

    Nykyisen eläke­jär­jestelmämme ehdot­to­mia vahvuuk­sia on sen sosi­aal­i­tur­val­u­onne: kaikille taataan kohtu­ulli­nen tulota­so eläk­keel­lä eikä muiden mak­set­tavak­si jää myöhem­min sel­l­ais­ten ihmis­ten toimeen­tu­lo, jot­ka ovat laimin­lyöneet oman eläke­tur­vansa tai jot­ka ovat epäon­nis­tuneet omas­sa sijoi­tus­valin­nas­saan. Val­takun­nan laa­juis­es­ti toteutet­tuna sosi­aali­vaku­u­tuk­se­na tämän hin­ta on aidosti kil­pailukykyi­nen ja myös tasa-arvonäköko­h­dat on huo­moitu poikkeuk­sel­lisen hyvin.

    Has­sua, kos­ka minus­ta nimeno­maan tasa-arvonäköko­h­dat on tässä jär­jestelmässä huomioitu eri­tyisen huonos­ti: esimerkkinä sukupuolten välis­es­tä tasa-arvos­ta niin pienis­sä per­heyri­tyk­sis­sä ja maatiloil­la vaimot ovat usein olleet kir­joil­la työt­töminä ja siten hei­dän eläkek­er­tymän­sä on läh­es nol­la, vaik­ka työu­ra on fak­tis­es­ti ollut koko elämän­mit­tainen. Tätä epäko­htaa kom­pen­soidaan leskeneläk­keel­lä, mut­ta se taas aiheut­taa toiseen suun­taan epä­tasa-arvoa, kun tarpeek­si varakkaan miehen les­ki voi nos­taa huike­ta eläket­tä ilman kovinkaan merkit­tävää työu­raa, mikä ei oikein sekään ole reilua.

    Lisäk­si varakkaiden ja vähä­tu­lois­t­en välil­lä on merkit­tävä epäko­h­ta siinä, että varakkail­la on tapana elää pidem­pään (mikä ei myöskään ole eläke­jär­jestelmän aiheut­ta­ma epäko­h­ta, mut­ta näyt­tää silti ole­van fak­tis­es­ti tot­ta) jol­loin pien­i­t­u­lois­t­en mak­su­ista suurem­pi osa pää­tyy mak­samaan varakkaiden eläkkeitä, kun mak­se­tut mak­sut jäävät jär­jestelmään eivätkä mene esimerkik­si lap­sille / per­heelle, vaik­ka niistä siir­ret­tynä palkkana puhutaankin.

    Kek­sisin näitä muitakin vaik­ka kuin­ka, mut­ta ken­ties hedelmäl­lisem­pää olisi kysyä, että mikä on tämä alue / ver­tailuko­h­ta, jota vas­ten tämä on eri­tyisen hyvä tasa-arvonäkökulmasta?

  91. Jukkis: Kek­sisin näitä muitakin vaik­ka kuin­ka, mut­ta ken­ties hedelmäl­lisem­pää olisi kysyä, että mikä on tämä alue / ver­tailuko­h­ta, jota vas­ten tämä on eri­tyisen hyvä tasa-arvonäkökulmasta?

    Kom­men­toin ensin paria mainit­se­maasi epäko­htaa. Sukupolvien väli­nen epä­tasa-arvo on tot­ta, mut­ta en näe enää real­is­tisia keino­ja puut­tua aikaa sit­ten myön­net­ty­i­hin kohtu­ut­toman hyvi­in etu­i­hin. Ne eivät edes ole eläk­keen­saa­jien vika, joten sikä­likin olisi kohtu­u­ton­ta “ran­gaista” heitä.

    Hyvä­tu­lois­t­en pitkäikäisyys on tilas­tolli­nen tosi­a­sia ja siinä mielessä eläke­jär­jestelmä on tulon­si­ir­to hyvä­tu­loisille. Työkyvyt­tömyy­seläke tosin kom­pen­soi tätä jonkin ver­ran. Samas­ta syys­tä muuten kyseessä on myös tulon­si­ir­to miehiltä naisille. Oikeu­den­mukaista olisi, että eläke­mak­sus­sa olisi tilas­toi­hin perus­tu­va pro­gres­sio, mut­ta pitäisikö myös nais­ten mak­saa miehiä enem­män (mikä ei muuten EU:ssa ole vält­tämät­tä edes mah­dol­lista) ja mihin mui­hin tek­i­jöi­hin mak­su pitäisi suh­teut­taa? En kysy kiusal­lani, vaan tämä on aidosti vaikea kysymys, johon lie­nee monia perustel­lusti eri­laisia näkemyksiä. 

    Yleisel­lä tasol­la pitää myös kom­men­toi­da että eläke­vaku­u­tus samoin kuin mikä tahansa muu vaku­u­tus sisältää aina tulon­si­ir­to­ja ja yksilöi­den välistä epä­tasa-arvoa, jos ver­tailu­na käytetään vain mak­su­jen suhdet­ta saa­tu­i­hin kor­vauk­si­in. Toki tarkoituk­sen­mukaista olisi, että erot pystyt­täisi­in tasaa­maan mah­dol­lisim­man hyvin eikä eri­lais­ten ryh­mien välil­lä olisi kovin iso­ja eroja.

    Tasa-arvo toteu­tuu Suomen työeläke­jär­jestelmässä hyvin mm. sik­si, että kaik­ki ovat vaku­utet­tu­ja ja nyky­isin vieläpä samoil­la ehdoil­la riip­pumat­ta siitä mil­lä työ­nan­ta­jal­la ja ansio­ta­sol­la tekee työtä. Vain yrit­täjät ja pari pienem­pää eri­ty­is­ryh­mää ovat poikkeuksia. 

    Eri­tyisen olen­naista on se, että ris­ki tule­vista tuo­toista on tasat­tu kaikille. Kenenkään eläke­tur­va ei vaaran­nu (ainakaan mui­ta enem­pää) sen takia, että itse, oma työ­nan­ta­ja tai oma eläke­vaku­u­tus­laitos olisi valin­nut huonon sijoitusstrategian.

    Kyse on ensi sijas­sa sosi­aali­vaku­ut­tamis­es­ta. Tässä on kat­sot­tu, että yhteiskun­nan etu on huole­htia siitä että kaikkien työn­tek­i­jöi­den eläke­tur­va on hoidet­tu ja vieläpä samoil­la ehdoil­la. Täl­löin muiden ei tarvitse jälkikä­teen paika­ta sitä, että osa laimin­lyö eläke­tur­vansa tai menet­tää eläke­si­joituk­sen­sa. “Hin­tana” tälle kukaan ei saa mah­dol­lisu­ut­ta tavoitel­la omille eläke­mak­suilleen parem­paa tuot­toa kuin toiset. Jotkut siis häviävät, mut­ta yhteinen hyvä on oikeu­tus tälle.

    Paran­net­tavaa­han toki on, sitä ei ole mitään syytä kiistää. Minus­ta kehi­tys on kuitenkin men­nyt oikein hyvään suun­taan. Jos ver­taa nyky­istä eläke­jär­jestelmää 20 tai 30 vuo­den takaiseen, niin ero on huima. Var­masti vielä parem­minkin olisi voitu toimia, mut­ta saavu­tus on silti hyvä. Vuosikym­me­nien tähtäimel­lä toimi­vaa mas­si­ivista ja suurten into­hi­mo­jen kohteena ole­vaa jär­jestelmää ei mitenkään muute­ta ker­tarysäyk­sel­lä täydelliseksi.

  92. Lau­ri Ojala:
    Eri­tyisen olen­naista on se, että ris­ki tule­vista tuo­toista on tasat­tu kaikille. 

    Tuo­han ei pidä paikkaansa. Eläket­tä jo saa­vat eivät osal­lis­tu tasauk­seen, vaik­ka nimeno­maan hei­dän ensi sijais­es­ti pitäisi eikä pelkästään tule­vien sukupolvien. Nykyeläkeläiset lähtevät siitä että eläke­varat ovat HEIDÄN säästöjään, mut­ta jostain syys­tä niiden sääästö­jen riskit on ulkois­tet­tu jälkipolville. Miten tämä on perusteltua? 

    Yhtä härskiä kuin pank­in­jo­hta­jien tap­pi­oiden sosial­isoin­ti, voit­to­jen privatisointi.

    Fak­ta on siis se, että nykyiset eläkeläiset eivät ole mak­sa­neet omaa eläket­tään ja perässä tule­vat mak­sa­vat hei­dän eläk­keen­sä viimeistä pen­niä myöten tapah­tui mitä tapah­tui. Ellei sys­teemiämme muute­ta, ja sitähän on muutet­ta­va. Ruot­sis­sa ollaan tässäkin asi­as­sa viisaampia.

Vastaa käyttäjälle Lauri Ojala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.