Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä

Viime val­tu­us­tokaudel­la Helsingis­sä saati­in aikaan suuri käänne kaupun­gin kehit­tämisessä. Kaupunki­raken­net­ta hajaut­ta­va kehi­tys, joka peit­ti alleen yhä vain enem­män maa­ta, saati­in kään­netyk­si kaupunki­raken­net­ta eheyt­täväk­si suun­naksi. Markki­navoimat aut­toi­vat tätä muu­tos­ta merkit­tävästi, mut­ta oli siinä suuri rooli myös poli­ti­ikalla – eri­tyis­es­ti vihreäl­lä politiikalla.

Markki­navoimat ovat tässä sama asia kuin ihmis­ten asum­is­pref­er­enssit, jot­ka muut­tui­v­at voimakkaasti urbaan­im­mik­si. Yhä use­ampi halu­aisi asua ratikkakaupungis­sa, kan­takaupunki­mais­es­ti. Sen seu­rauk­se­na asun­to­jen hin­nat ovat nousseet Helsin­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa aina Vallilaa myöten. Asumisen kallis­tu­mi­nen on ikävä asia sinän­sä, mut­ta toisaal­ta merk­ki hyvästä. Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tänne asumaan ja asuu mielu­um­min kak­sios­sa Helsingis­sä kuin omakoti­talos­sa kehyskunnissa.

Helsin­ki kaikkine tapah­tu­m­i­neen ja mie­lenki­in­toi­sine yksi­ty­i­sine palveluineen on tul­lut tavat­toman hyväk­si paikak­si elää. Se on ollut kaupun­gin sal­li­vam­man poli­ti­ikan tulosta – suuri ansio tästä kuu­luu Pekka Saurille.

Kaupun­gin suun­nan muu­tos näkyy yleiskaavas­sa, joka sekä tiivistää kaupunkia että rak­en­taa sitä pikaratikoiden varaan. Kehä I:n sisäpuolelle on tulos­sa 150 000 asukas­ta lisää.

Suun­nan­muu­tos on ollut merkit­tävä myös liiken­nepoli­ti­ikas­sa. Tämä näkyy sym­bol­is­es­ti vahvim­min sel­l­ai­sis­sa päätök­sis­sä kuin Hämeen­tien pyörä- ja joukkoli­iken­nekatu, mut­ta asial­lis­es­ti merkit­tävämpi muu­tos on tämä ratikkapainotteisuus.

Kokoomus ja vihreät ovat per­in­teis­es­ti olleet kovin eri mieltä autoilun ase­mas­ta Helsingis­sä ja ovat sitä edelleen. Vaik­ka näke­myk­set ovat tun­neta­sol­la edelleen yhtä kaukana toi­sis­taan, mut­ta asi­ata­sol­la näke­myk­set ovat lähen­tyneet toisi­aan olo­suhtei­den pakottamina.

Kun kan­takaupunki­in tulee 150 000 asukas­ta lisää, vihrei­den on ollut pakko myön­tää, että niin paljon ei voi autoilun kulku­ta­pao­su­ut­ta vähen­tää, että auto­jen määrä kään­ty­isi kan­takaupungis­sa merkit­tävään lasku­un. Samas­ta syys­tä kokoomuk­sen on pakko myön­tää, että auto­jen kulku­ta­pao­su­ut­ta on pakko las­ke­ta merkit­tävästi, kos­ka asukaslu­vun kaksinker­tais­t­a­mi­nen ei voi tarkoit­taa auto­jen määrän kaksinker­tais­tamista. Ne eivät yksinker­tais­es­ti mah­tu­isi katuverkkoon.

Viime val­tu­us­tokaudel­la kyl­vetti­in, nyt on sadonko­r­ju­un aika.

Muu­ta­ma viikko sit­ten kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa meni puoli huoli­mat­tomasti meni läpi 3500 asukkaan kaa­va metroase­man tun­tu­mas­sa Hert­toniemen yri­tysalueel­la. Se muut­ti merkit­tävän alueenkäyt­tö­tarkoituk­sen yri­tysalueesta asumiseen. Se oli Iso muu­tos ja ja siitä käyti­in iso vään­tö viime val­tu­us­tokaudel­la, mut­ta siinä se nyt on. Vas­taa asukaslu­vul­taan keskikokoista kun­taa. Luon­toa säästyi paljon, sil­lä van­haan tapaan tehdyl­lä met­sälähiökaaval­la tuo olisi vienyt neit­seel­listä maa­ta läh­es neliökilometrin.

Näitä on tulos­sa lisää.

Läpi­hu­u­to­jut­tu oli myös Hämeen­tien katupi­irus­tusten hyväksymi­nen. Toi­sis­sa olois­sa tästä olisi äänestet­ty verisesti.

Iso jut­tu oli kan­takaupun­gin joukkoli­iken­nejär­jestelmän hyväksymi­nen. Siinä mullis­te­taan koko jär­jestelmä ja pain­ote­taan huo­mat­tavasti kiskoli­iken­net­tä – ja samal­la sähköä dieselinsijasta.

Tämä on yhtä juhlaa!

52 vastausta artikkeliin “Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä”

  1. Osmo, nyt en ymmär­rä. San­ot “…Kaupunki­raken­net­ta hajaut­ta­va kehi­tys, joka peit­ti alleen yhä vain enem­män maa­ta, saati­in kään­netyk­si kaupunki­raken­net­ta eheyt­täväk­si suun­naksi…” Kat­sot­taes­sa edel­lisen kau­den tulok­sia, en tun­nista yhtään yli 20 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä kaavaa, eivätkä läh­eskään kaik­ki täytä edes 10 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä min­imi­vaa­timus­ta, että syn­ty­isi edes jotain palvelui­ta. Vähät hie­man kaupunki­maiset alueet tuho­taan sir­paloimal­la ne viheralueilla. 

    Liiken­nepoli­ti­ikas­sa syyt ja seu­rauk­set ovat sulois­es­ti sekaisin. Liiken­net­tä ei kan­na­ta ohja­ta poli­it­ti­sista lähtöko­hdista, vaan rak­en­tamisen tehokku­u­den tulee ohja­ta teknis­es­ti syn­tyviä ratkaisu­ja. Poli­it­ti­nen ohjaus tarkoit­taa Helsingis­sä tolku­ton­ta rahan­tuh­laus­ta kan­nat­ta­mat­toman julkisen liiken­teen tukemiseen. 

    Oikea järjestys on 1) kaavoit­taa tehokkaasti, 2) rak­en­taa tehokkaasti ja 3) syn­tyy tilaus julkiselle liiken­teelle. Tehdään se kaupun­ki, niin palve­lut muut­tuvat kaupunkimaisiksi.

    1. Kyl­lä tuo Hert­toniemen alue vas­taa tehokku­udeltaan selvästi yli 200 asukas­ta hehtaar­i­ul­la. Nämä met­sälähiöt tehti­in mur­to-osal­la tästä. Autopaikkanor­mi estää tekemästä kovin tiheää kaupunkia, kos­ka vaa­dit­ta­va määrä (tyhjilleen jääviä) autopasikko­ja ei syn­ny kuin aivan jär­jet­tömil­lä kustannuksilla.

  2. Edelleenkin ihmette­len, mik­si vihreä poli­itikko kan­nat­taa pöhinää, palvelui­ta ja kasvua, kun pitäisi luo­da köy­hyyt­tä, paikallisu­ut­ta ja estää tavaroiden ja ihmis­ten liike, jos pal­lo tah­do­taan pelastaa.

    Esimerkik­si kasvi­huonepäästöt ovat taas kään­tyneet Suomes­sa selvään nousu­un. Sama kos­kee kaikkia muitakin luon­toa kuor­mit­tavia luku­ja, kun on pöhinää eli kun talous kas­vaa ja kun ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us liikkua ja kuluttaa.

    Kaupunkikult­turi on vim­mat­tu tuhokone, joka kas­vat­taa ihmiset kaipaa­maan sel­l­aista, mitä he eivät osaa luon­nos­taan kai­va­ta. Ei täl­laisen mallin varaan voi rak­en­taa tule­vaisu­ut­ta sadois­sa ja tuhan­sis­sa vuosissa.

  3. “Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tänne asumaan ja asuu mielu­um­min kak­sios­sa Helsingis­sä kuin omakoti­talos­sa kehyskunnissa.”

    Onko mah­dol­lis­es­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä halu­a­vat asua? Saat­taisi joku ehkä halu­ta nähdä puun tai jotain muu­ta merk­i­tyk­setön­tä joskus pihapiirissä…

  4. Rumaa ja hal­paa kallista. Tuo tulee mieleen kun kävelee Uuden Helsin­gin katu­ja. Kauneut­ta ja mieltä kohot­tavaa arkkite­htu­uria on turha etsiä. Ja ei ala-asteen kanavi­il­lok­ki voi olla väri seinässä.

  5. Juu, onnek­si olkoon vaan! Jois­sain asiois­sa en ole kauhean innos­tunut vihrei­den poli­ti­ikas­ta, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa olen pitkälti samoil­la linjoilla.

    Onko kaupun­gin pöhinä silti ekol­o­gis­es­ti tuhoisaa, kuten nim­imerk­ki “Junt­tip­ul­la Savos­ta” esit­tää? Aina­han ihmi­nen touhuamisel­laan tuhoaa ympäristöä, sekä maal­la että kaupungis­sa. Voisi kuitenkin kuvitel­la, että myös pöhinä voidaan toteut­taa enem­män tai vähem­män ympäristöä rasit­tavasti? Onko nyt lisään­tynyt pöhinä kestävää?

    En myöskään usko, että köy­hyys ja val­ta­vat ihmis­mas­sat olisi toimi­va ratkaisu. Paljon tehokkaam­paa olisi hillitä pöhisi­jöi­den määrää. Väestönkasvu lasku­un, siis!

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaikkanor­mi estää tekemästä kovin tiheää kaupunkia, kos­ka vaa­dit­ta­va määrä (tyhjilleen jääviä) autopasikko­ja ei syn­ny kuin aivan jär­jet­tömil­lä kustannuksilla. 

    Kan­nat­taisiko rak­en­taa sit­ten täy­den­tämiskelpoista kaupunkia jos­sa ote­taan huomioon että se autopaikkanor­mi saat­taa muuttua. 

    Eli kaavoituk­ses­sa jätetään nyky­talo­jen väli­in sel­l­aisia aukko­ja jot­ka on help­po täy­den­tää viiden tai kymme­nen vuo­den päästä.

    Toki voi tehdä niin kuin nykylähiöis­sä eli pure­taan sileäk­si aivan kaik­ki talot ja tehdään kokon­aan uut­ta tilalle mut­ta siihen menee taas se 50 vuotta.

  7. Antero Umpimieli:
    Rumaa ja hal­paa kallista. Tuo tulee mieleen kun kävelee Uuden Helsin­gin katu­ja. Kauneut­ta ja mieltä kohot­tavaa arkkite­htu­uria on turha etsiä. Ja ei ala-asteen kanavi­il­lok­ki voi olla väri seinässä.

    YLE julka­isi juuri tähän asi­aan liit­tyen uutisen ker­rostalo­su­un­nit­telun arkkite­hti­palkkioiden surkeudesta:

    https://yle.fi/uutiset/3–9975162

    Käytän­nössä tuol­la hin­tata­sol­la ei voi suun­nitel­la, vaan pitäisi puhua lähin­nä tuotan­nos­ta. Kaik­ki aika menee pakol­liseen byrokra­ti­aan ja vält­tämät­tömien piirus­tusten tuot­tamiseen. Ja kukaan ei voi väit­tää, että Helsin­gin hin­tata­soil­la arkkite­htisu­un­nit­telun kus­tan­nuk­set oli­si­vat rajoit­ta­va tek­i­jä asuntotuotannossa.

    Siinä olisi seu­raa­va tavoite Vihreille: kuin­ka saa­da rak­en­tamisen laatu­ta­so nousu­un, kun määrä nyt vih­doin alkaa olla asial­lisel­la tasol­la. Ton­tin­lu­ovu­tuse­hdoista voisi var­maan aloittaa.

  8. Olet Osmo sanonut, että Kalasatamasta(Sompasaari-Nihti) tulee hieno ja kehunut tiivistä kan­takaupunki­maista umpikorttelirakentamista. 

    Jos autopaikkanor­mi olisi ollut eri­lainen, miten se olisi näkynyt? Nythän kaik­ki autopaikat raken­netaan talo­jen alle, parkkikent­tiä tai — talo­ja ei ole mis­sään. Jos saan itse vas­ta­ta, niin ihan samal­la taval­la olisi raken­net­tu, vaik­ka alue olisi täysin auto­ton. Oletko eri mieltä?

    PS. Ainakaan pian valmis­tu­vas­sa Hitas-talos­sa eivät hal­li­paikat riitä kaikille halukkaille(melkein kaikil­la on auto ja muu­tamil­la per­heil­lä kak­si) vaan isän­nöit­si­jä joutuu val­it­se­maan onnekkaat arvalla.

    1. Ainakaan pian valmis­tu­vas­sa Hitas-talos­sa eivät hal­li­paikat riitä kaikille halukkaille(melkein kaikil­la on auto ja muu­tamil­la per­heil­lä kak­si) vaan isän­nöit­si­jä joutuu val­it­se­maan onnekkaat arvalla.

      Paljonko nuo onnel­liset mak­sa­vat vuokraa tuos­ta autopaikas­ta. Kos­ka kaik­ki asukkaat ovat ne asun­to­jen hin­nois­sa mak­sa­neet, olisi kohtu­ullista, että pääo­mas­ta perit­täisi­in vuokraa saman peri­aat­teen mukaan kuin kaupun­ki perii vuokraa ton­tista, siis 3,2 %, ja kuo­le­tus kuo­le­tus päälle. Autopaikan hin­ta on tuol­la noin 40 000 euroa. Asukkai­ta tas­a­puolis­es­ti kohtel­e­va vuokra olisi 200 €/kk. Toinen, myös hyvin tas­a­puo­li­nen tapa on huu­tokau­pa­ta autopaikat.
      Edelleen kaavaa ei voi syyt­tää autopaikko­jen liian pien­estä määrästä, sil­lä taloy­htiö olisi saanut rak­en­taa niitä ton­tille ihan kuin­ka paljon vain. Kaa­va määrit­telee minimimäärän. 

  9. Osmo Soin­in­vaara: Syn­tyvyys on jo laskenut.

    Väk­iluku kas­vaa silti yhä ja aiheut­taa jo nyt mon­en­laisia ja hyvin vaikeitakin ongelmia, ei vähiten juuri ympäristölle. 

    Jostain syys­tä tältä ongel­mal­ta halu­taan yleen­sä sulkea silmät. Tun­tuu kovin toiveikkaal­ta ajatel­la, että väk­iluku kään­tyy lasku­un joskus tulev­ina vuosikym­meninä ja koko sen sil­loisen ihmis­määrän kulu­tus­toiveet voitaisi­in ratkaista hal­li­tusti. Minus­ta se ei näytä mitenkään uskottavalta.

  10. kalle joki­nen:
    Onko mah­dol­lis­es­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä haluavat 

    Minkä ihmeen takia kaupun­gin pitäisi lähteä kyse­lemään lap­sil­ta hei­dän asum­is­toiveitaan? Van­hem­math­an ne niistä päättää.

  11. kalle joki­nen:

    Onko mah­dol­lis­es­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä halu­a­vat asua? Saat­taisi joku ehkä halu­ta nähdä puun tai jotain muu­ta merk­i­tyk­setön­tä joskus pihapiirissä…

    Ker­ran Helsin­gin keskus­tas­sa ajaes­samme sil­loin noin 7‑vuotias poikani kysyi: “asuuko joku tääl­lä?”. Hänen mielestään moinen aja­tus tun­tu­isi aivan kauhealta.

  12. Näin joulun alla tar­jou­tui taas muu­ta­ma tilaisu­us käy­dä naut­ti­mas­sa vihreän ide­olo­gian mukaisen kiskoille nos­te­tun joukkoli­iken­teen hedelmistä. Yrit­in­pä ajaa taval­lise­na arki-iltapäivänä ennen ruuh­ka-aikaa ykkösen ratikalla Eiraan. Ei lun­ta, ei ruuhkaa, mut­ta järkyt­tävästi jonoutuneet ratikat (mut­ta ratikka­han ei jonoudu, vai kuin­ka?). Kus­ki heit­ti Man­ner­heim­intien pysäkil­lä kaik­ki matkus­ta­jat ulos ja ilmoit­ti, että ratik­ka oli jo Mäkelänkadul­la ollut 17 min­u­ut­tia myöhässä, joten Eiraan ei nyt aje­ta, vaan ratik­ka menee Kolmikul­man “haamupysäkille”. Olkaa hyvä ja odot­takaa seu­raavaa ykköstä.
    Vaan tämäpä sat­tui ole­maan jo toinen saman moinen koke­mus viikon sisäl­lä. Edel­lisel­lä ker­ral­la kympin kus­ki tyh­jen­si kaik­ki pihalle, kos­ka ratik­ka jou­tui työn­tämään edel­lään ole­vaa ratikkaa ties minne. Täysi vaunulli­nen heit­et­ti­in keskelle räntäsadetta.

    Siinä Erot­ta­jan nilkkoi­hin ulot­tuvas­sa loskas­sa tar­poes­sa oli hyvää aikaa miet­tiä Osmon “5 säästösekun­nin” logi­ikkaa: mitä hyö­tyä on jostain min­imisäästöistä, kun täy­det vaunulliset porukkaa heit­etään pihalle sik­si, että raideli­ikenne ei toi­mi näis­sä olois­sa. Ja meitä oli paljon, ihan joukok­si asti.

    Kun maail­man pohjoisim­man pääkaupun­gin mutkaisten ja mäk­isten katu­jen joukkoli­ikenne siir­retään kiskoille, on tiedos­sa paljon vikati­lantei­ta, odotus­ta, jono­tus­ta, myöhästymisiä. VR:n tun­ne­tu­ista ongelmista ei ole opit­tu yhtään mitään. Kauan eläköön raideuskonto.

  13. kalle joki­nen:
    “Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tänne asumaan ja asuu mielu­um­min kak­sios­sa Helsingis­sä kuin omakoti­talos­sa kehyskunnissa.”

    Onko mah­dol­lis­es­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä halu­a­vat asua? Saat­taisi joku ehkä halu­ta nähdä puun tai jotain muu­ta merk­i­tyk­setön­tä joskus pihapiirissä…

    Moniko kysyy lap­sil­ta, halu­a­vatko he asua met­sässä Nurmijärvellä?

  14. “Tämä on yhtä juhlaa!”.
    Vaik­ka Soin­in­vaara olet var­maan vihreistä parhaim­mas­ta päästä niin tuo lause kyl­lä sat­tuu ja paljon näin Helsingis­sä autoil­e­vana ihmisenä. Kyl­lä se niin on että siinä vai­heessa kun vihreät huu­ta­vat “Tämä on yhtä juh­laa!” niin muiden ihmis­ten pitäisi ottaa askel taak­sepäin ja alkaa pelätä tulevaisuutta.

  15. Tut­tava­pariskun­ta, kak­si aka­teelis­es­ti koulutet­tua hyvä­tu­loista on etsimässä ensi­a­sun­toa. Edes noil­la tuloil­la ei ole varaa kak­sioon tuol­ta “pöhinästä”. Sen sijaan siel­lä voi näem­mä asua hyvinkin kaupun­gin tukemana. 

    Talouskone ei tässä toi­mi. Ne koulute­tut nuoret joiden pitäisi rak­en­taa tule­vaisu­udessa tätä maa­ta jäävät jalkoihin. 

    Siinä olet oike­as­sa että van­huk­sil­la on asi­at pöhinässä hyvin. Muuten viimeaikainen poli­ti­ik­ka on suuri sylkäisi nuorten jaloille. Keskilu­ok­ka ja sitä van­hem­mat kiit­tävät kun asun­not on ostet­tu aikoinaan neljä­sos­al­la nykyhinnoista.

  16. Kiitos myös taholle , jolle se kuu­luu .Se on ollut kaupun­gin sal­li­vam­man poli­ti­ikan tulosta – suuri ansio tästä kuu­luu Juha Sip­ilän (Kesk.) johta­malle hal­li­tuk­selle , joka jakoi 

    “Val­tion­avus­tus­ta kahdelle isolle raitiotiehankkeelle

    Val­tio myön­si Raide-Jok­eri ‑han­kkeeseen avus­tus­ta 84 milj. euroa. Raide-Jok­eri on Helsin­gin Itäkeskuk­sen ja Espoon Keilaniemen väli­nen pikaraiti­olin­ja. Raidey­hteys kor­vaa vilkkaasti liiken­nöi­dyn bus­sil­in­jan 550. Raide-Jok­eri helpot­taa pääkaupunkiseudun poikit­taisen joukkoli­iken­teen toimivu­ut­ta ja mah­dol­lis­taa uusia asun­to­ja 60 000.

    Tam­pereen raiti­o­tien rak­en­tamiseen val­tio myön­si avus­tus­ta 71 milj. euroa. Tavoit­teena on kas­va­van kaupun­gin rak­en­teen tiivistämi­nen tehokkaan joukkoli­iken­ner­atkaisun avul­la. Han­ke mah­dol­lis­taa 46 000 uut­ta asun­toa raiti­o­tien lähialueelle vuo­teen 2040 men­nessä. Han­kkeen ensim­mäi­nen vai­he sisältää reitit Her­van­nas­ta keskus­taan ja keskus­tas­ta keskus­sairaalan kam­puk­selle Taysi­in. Han­kkeen toises­sa vai­heessa raken­netaan reit­ti keskus­tas­ta Lentävänniemeen.”

    Tämä lisäys sik­si, että O.S. uno­hti epähuomios­sa hehkut­taa Sip­ilää ja Suomen Keskustaa 🙂

  17. Johannes: Moniko kysyy lap­sil­ta, halu­a­vatko he asua met­sässä Nurmijärvellä?

    Ehkei use­astikaan. On paljon lap­sia jot­ka eivät tiedä oikeas­ta met­sästä mitään. Mut­ta jos niiltä lap­sil­ta jot­ka ovat käyneet oike­as­sa met­sässä, kysyt­täisi­in halu­aa­vatko he asua Helsin­gin keskus­tas­sa, saat­taisi­vat tulok­set olla vääränlaisia…

  18. Jouni Kaup­pi:
    “Tämä on yhtä juhlaa!”.
    Vaik­ka Soin­in­vaara olet var­maan vihreistä parhaim­mas­ta päästä niin tuo lause kyl­lä sat­tuu ja paljon näin Helsingis­sä autoil­e­vana ihmisenä. Kyl­lä se niin on että siinä vai­heessa kun vihreät huu­ta­vat “Tämä on yhtä juh­laa!” niin muiden ihmis­ten pitäisi ottaa askel taak­sepäin ja alkaa pelätä tulevaisuutta. 

    Jospa vihreä poli­ti­ik­ka veisi niitä mui­ta auto­ja pois tukki­mas­ta tietäsi Helsingissä?

  19. Pete: Ker­ran Helsin­gin keskus­tas­sa ajaes­samme sil­loin noin 7‑vuotias poikani kysyi: “asuuko joku tääl­lä?”. Hänen mielestään moinen aja­tus tun­tu­isi aivan kauhealta.

    Onnek­si hänelle jää mah­dol­lisu­us asua loskamet­sälähiössä. Ne kun eivät katoa min­nekään, vaan tar­joa­vat jatkos­sakin pääkaupunkiseu­tu­laisit­tain edullisen asumisvaihtoehdon.

  20. “…ja asuu mielu­um­min kak­sios­sa Helsingis­sä kuin omakoti­talos­sa kehyskunnissa.” 

    Entäpä ne, jot­ka halu­a­vat asua omakoti­talos­sa _Helsingissä?_ Mik­sei se ole näis­sä Osmon jutuis­sa ikinä minkään­lainen optio? 

    Kysyy omako­ti­a­su­ja kehäykkösen sisältä

    1. Luulen, että jos halu­at ostaa itselle­si ker­rostalo­ton­tin ja rak­en­taa sille pelkän omakoti­talon, sitä ei kiel­lä kukaan. Vähän se tietysti mak­saa, kos­ka keskus­tan lähel­lä maa on kallista. Mut­ta vaa­timus, että sinä saat sedn ton­tin halvem­mal­la kuin ne ker­rostaloa­su­jat, jot­ka pyrkivät samalle ton­tille, on vähän itsekäs.
      Ymmär­rät kai myös, että jos meil­lä olisi Helsint­gin niemel­lä pelkkiä väljästi raken­net­tu­ja omakoti­tont­te­ja tarkoit­taisi se, etteivät nämä olisi lähel­lä keskus­taa, vaan keskus­ta olisi vas­taavasti jossin muualla.
      Kuitenkin, yli puy­olet Helsin­gin tont­ti­maas­ta on kaavoitet­tu omakoti­taloille. Luulisi sen riittävän.

  21. Kävelin­pä tois­sa päivänä Jätkäsaaren Verkkokaup­paan. Ihmettelin siinä sit­ten, mik­si upou­u­teen kaupungi­nosaan ei ole raken­net­tu umpiko­rt­telei­ta, puuk­er­rostalot oli sijoitel­tu aivan kum­mallis­es­ti niin, että hyi­nen mer­itu­uli var­masti puhal­telee kan­joneis­sa. Mikä siinä on, ettei enää osa­ta suun­nitel­la oikeaa korttelikaupunkia?

  22. Kauko:
    Kävelin­pä tois­sa päivänä Jätkäsaaren Verkkokauppaan.Ihmettelin siinä sit­ten, mik­si upou­u­teen kaupungi­nosaan ei ole raken­net­tu umpiko­rt­telei­ta, puuk­er­rostalot oli sijoitel­tu aivan kum­mallis­es­ti niin, että hyi­nen mer­itu­uli var­masti puhal­telee kanjoneissa.Mikä siinä on, ettei enää osa­ta suun­nitel­la oikeaa korttelikaupunkia?

    Jätkäsaa­res­sa on kovasti yritet­ty, mut­ta ei se oikein tah­do onnis­tua. Siel­lähän on katu­verkkokin suo­raan lähiöstä, eli ei siis verkko ollenkaan, vaan pari kokoo­jakat­ua ja lop­ut umpiper­iä. Niitä umpiper­iä on vieläpä todel­la tiheästi, ja niiltä tule­vat autot ryh­mit­tyvät ratikkakiskoille odot­tele­maan vapaa­ta rakoa. Ratikat väistävät.

  23. Daniel Fed­er­ley: Jätkäsaa­res­sa on kovasti yritet­ty, mut­ta ei se oikein tah­do onnis­tua. Siel­lähän on katu­verkkokin suo­raan lähiöstä, eli ei siis verkko ollenkaan, vaan pari kokoo­jakat­ua ja lop­ut umpiper­iä. Niitä umpiper­iä on vieläpä todel­la tiheästi, ja niiltä tule­vat autot ryh­mit­tyvät ratikkakiskoille odot­tele­maan vapaa­ta rakoa. Ratikat väistävät.

    Jätkäsaares­ta olisi voin­ut tul­la jotain järkevää, jos Helsin­ki ei olisi uno­htanut sinne Län­sisa­ta­maa. Viralli­nen litur­gia ker­too, että sata­ma siir­ret­ti­in pois asun­to­jen tieltä. Oikeasti tehti­in mah­do­ton yhdis­telmä vilka­s­ta sata­maa ja uut­ta, tiheää kaupungi­nosaa. Kaik­ki liikenne on tukos­sa, sekä siel­lä että kaikil­la lähikaduil­la. Jär­jetön­tä kaupunkisu­un­nit­telua. Eikä se sil­lä kor­jaan­nu, että puo­let Helsin­gin ratikkalin­joista on siir­ret­ty päät­tymään tänne. Ter­veisiä Kruununhakaan.

  24. “Asumisen kallis­tu­mi­nen on ikävä asia sinän­sä, mut­ta toisaal­ta merk­ki hyvästä. Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tänne asumaan ja asuu mielu­um­min kak­sios­sa Helsingis­sä kuin omakoti­talos­sa kehyskunnissa.”

    Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta käsit­tääk­seni Helsin­gin väestönkasvu on viime aikoina kuta kuinkin perus­tunut vain pako­lais­maa­han­muut­ta­javäestön kasautu­miseen Helsinki­in. Ymmär­ret­tävästi he halu­a­vat asua kaltais­ten­sa kesku­udessa jos­sa tule­vat hyväksy­tym­mik­si. Kuin­ka moni tästä porukas­ta mak­saa asumisen­sa oma­l­la työl­lään itse? 

    Toinen tek­i­jä Helsin­gin asun­tokysyn­nän taustal­la on ahneus, eli sijoit­ta­jien usko Helsin­gin vetovoimaan. Sen taas on tehnyt mah­dol­lisek­si mah­tavasti kas­va­neet asum­is- ja toimeen­tu­lotuet, jot­ka val­u­vat asun­tosi­joit­ta­jien voitoik­si, korkeam­mik­si vuokrik­si ja asun­to­jen hinnoiksi.

    Kol­mas tek­i­jä on läh­es 0‑korkoiset asun­to­lainat jot­ka ovat muo­dosta­neet hin­taku­plan asuntoihin.

    Helsin­gin korkea asumisen hin­ta on mega­lu­okan möh­läys helsinkiläisiltä päät­täjiltä. On ihail­tavaa jos Vihreät otta­vat tästä kunn­ian itselleen. Helsinkiläis­päät­täjil­lä on itsel­lään ollut käsis­sä kaik­ki eväät pitää asumisen hin­ta kohtu­ullisem­mal­la tasol­la huole­hti­mal­la riit­tävästä kohtu­uhin­tais­es­ta asun­to­tuotan­non määrästä ja rak­en­tamiskus­tan­nuk­ses­ta mm. rak­en­tamis­määräyk­sien (pysäköin­ti, esteet­tömyys, tont­tite­hokku­us ym.) ja kaavoituk­sen kaut­ta. Suuri epäon­nis­tu­mi­nen joka mak­saa tyyp­il­lisille veron­mak­sajille mal­tai­ta ja hyö­dyn keräävät asun­tosi­joit­ta­jat ja omis­tusasu­jat jos hok­saa­vat ajois­sa myy­dä asun­ton­sa ennen hin­to­jen laskua.

    Kun lainako­rot nor­mal­isoitu­vat (huom. toteutet­tu korkovähen­nyk­sen raju leikkaami­nen), niin yleiskaa­van perus­tana ole­vat väestönkasvuen­nus­teet heit­tävät härän pyl­lyä rak­en­tamisen ja Helsin­gin asun­to­jen nykyisel­lä hin­tata­sol­la. Uusien asun­to­jen kysyn­tä yksinker­tais­es­ti tulee tyre­htymään. Ensim­mäiset merk­it hin­taka­ton löy­tymis­es­tä on ilmas­sa kun Kalasa­ta­mas­sa meren­ran­nalle raken­net­ta­van (“hin­tasään­nel­lyn”) hitas-talon kaikille asun­noille ei heti löy­dy ostajaa.

    1. Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta käsit­tääk­seni Helsin­gin väestönkasvu on viime aikoina kuta kuinkin perus­tunut vain pako­lais­maa­han­muut­ta­javäestön kasautu­miseen Helsinkiin. 

      Vuodebn 2016 väestön­lisäyk­ses­tä Helsingis­sä oli
      1700 luon­nol­lista väestöbnkasvua (syn­tyneet — kuolleet)
      3233 net­to­muut­tuoa muual­ta Suomesta.
      Toinen tek­i­jä Helsin­gin asun­tokysyn­nän taustal­la on ahneus, eli sijoit­ta­jien usko Helsin­gin vetovoimaan. Sen taas on tehnyt mah­dol­lisek­si mah­tavasti kas­va­neet asum­is- ja toimeen­tu­lotuet, jot­ka val­u­vat asun­tosi­joit­ta­jien voitoik­si, korkeam­mik­si vuokrik­si ja asun­to­jen hinnoiksi.
      2450 net­to­muut­toa ulkomailta.

      Net­to­muut­to ulko­mail­ta on vähen­emässä, kos­ka suurin maa­han­muut­ta­jaryh­mä, viro­laiset, ovat ehtymässä. Elin­ta­so Virossa on nous­sut niin paljon, ettei muut­topaim­net­ta Suomeen ole enää entiseen tahti­in. Toki Helsin­gin työvoima­pu­la saat­taa nopeut­taa työperäistä muut­toa ulkomailta. 

      Mik­si ahneet sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat asun­toi­hin Kallios­sa eivätkä omakoti­taloi­hin Nur­mi­järvel­lä? Sen­hän täy­tyy johtua asi­itä, että poten­ti­aa­li­nen vuokralainen asuu mielu­um­min Kallios­sa kuin omakoti­talos­sa Nurmijärvellä

      Kol­mas tek­i­jä on läh­es 0‑korkoiset asun­to­lainat jot­ka ovat muo­dosta­neet hin­taku­plan asuntoihin.

      Mik­si korot­tomaqt asun­to­lainan nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja Hels­inghissä, mut­ta eivät kehyskun­tien omakoti­talos­sa. Edelleen on mah­dol­lista ostaa samal­la hin­nal­la kak­sio Kallios­ta ja omakoti­ta­lo kehyskun­nas­ta ja val­i­taan kak­si Kalliosta. 

      Ensim­mäiset merk­it hin­taka­ton löy­tymis­es­tä on ilmas­sa kun Kalasa­ta­mas­sa meren­ran­nalle raken­net­ta­van (”hin­tasään­nel­lyn”) hitas-talon kaikille asun­noille ei heti löy­dy ostajaa.

      Ehkä ihmiset ovast oppim­neet laske­maan. Hitas-talot eivät ole eri­tyisen edullisia kovan rahan asun­toi­hin ver­rat­tuna, kos­ka niis­sä on korkea maan­vuokra. Jos ajat­telee pääo­man reaal­i­tuot­toa vaikka­pa kah­den pros­entin hin­nal­la (nyt korot ovat siis reaalis­es­ti net­gati­ivisia) 2,5 euron vuokra neliötä kohden kuus­sa vas­taa 1500 euroa asun­non hin­nas­sa. Jos ajat­telee pros­entin reaalöiko­rkoa, vaiku­tus asun­non hin­taan on jo 3000 €/m2.

  25. Jalankulk­i­ja: Viralli­nen litur­gia ker­too, että sata­ma siir­ret­ti­in pois asun­to­jen tieltä. Oikeasti tehti­in mah­do­ton yhdis­telmä vilka­s­ta sata­maa ja uut­ta, tiheää kaupunginosaa.

    Rahti­sa­ta­mat kyl­lä pois­tu­i­v­at, mut­ta matkus­ta­jasa­ta­ma on vain kas­vanut — ja kun siihen koko ajan investoidaan lisää, ei se ole mihinkään lähdössä. Kun Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren rak­en­t­a­mi­nen on eden­nyt riit­tävän pitkälle, tul­laan totea­maan, että on pakko rak­en­taa tun­nelei­ta autoli­iken­teelle (ellei ruuhka­mak­suil­la tms. pystytä rajoit­ta­maan sitä) — ja keskus­tatun­nelin uusi lin­jause­hdo­tus on sil­loin var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Autoli­iken­teen vähen­tämi­nen edel­lyt­täisi tehokas­ta joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, nykyiset ratikat eivät oikein riitä. Tarkoit­taa siis metroa tai esim. pitk­iä ratikoi­ta (jot­ka myös pitäisi käytän­nössä viedä maan alle).

  26. Osmo Soin­in­vaara: Vuodebn 2016 väestön­lisäyk­ses­tä Helsingis­sä oli
    1700 luon­nol­lista väestöbnkasvua (syn­tyneet – kuolleet)
    3233 net­to­muut­tuoa muual­ta Suomesta.
    2450 net­to­muut­toa ulkomailta.

    “työikäis­ten määrän kasvu saati­in läh­es kokon­aan ulko­maalais­taus­tais­es­ta väestöstä”. (Lähde: http://tilajakehitys.hel.fi/vaesto_ja_vaestonkehitys_helsingissa)

    Onko täl­lainen kehi­tys todel­lakin se mitä kaupun­ki poli­ti­ikallaan tavoittelee?

    Osmo Soin­in­vaara: Mik­si ahneet sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat asun­toi­hin Kallios­sa eivätkä omakoti­taloi­hin Nur­mi­järvel­lä? Sen­hän täy­tyy johtua asi­itä, että poten­ti­aa­li­nen vuokralainen asuu mielu­um­min Kallios­sa kuin omakoti­talos­sa Nurmijärvellä

    Mik­si korot­tomaqt asun­to­lainan nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja Hels­inghissä, mut­ta eivät kehyskun­tien omakoti­talos­sa. Edelleen on mah­dol­lista ostaa samal­la hin­nal­la kak­sio Kallios­ta ja omakoti­ta­lo kehyskun­nas­ta ja val­i­taan kak­si Kalliosta. 

    Koti­talouk­sien sinkku­u­tu­mi­nen ja kas­va­neet asum­is-/toimeen­tu­lotuet lienevät yksi keskeinen selit­täjä. Kun valtio/kunta antaa lisää rahaa Kallios­sa asumiseen niin halukkai­ta riit­tää. Val­tio viisaudessaan melkein tuplasi opiske­li­joiden asum­istuen kun hei­dät siir­ret­ti­in yleisen asum­istuen piiri­in. Käsit­tääk­seni Helsin­ki on muut­to­tap­pi­ol­la per­heen perus­tamisikäis­ten ja lap­siper­hei­den kohdal­la. Not good.

    Helsin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousu on ruokkin­ut itseään, eli sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat mielu­um­min sinne mis­sä hin­nat ovat nousus­sa. Kunnes ne kään­tyvät lasku­un jol­loin eri­tyis­es­ti velka­vivul­la toimi­vat panikoi­vat ja eväät isom­paan rysähdyk­seen taas ker­ran ovat olemassa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ehkä ihmiset ovast oppim­neet laske­maan. Hitas-talot eivät ole eri­tyisen edullisia kovan rahan asun­toi­hin ver­rat­tuna, kos­ka niis­sä on korkea maan­vuokra. Jos ajat­telee pääo­man reaal­i­tuot­toa vaikka­pa kah­den pros­entin hin­nal­la (nyt korot ovat siis reaalis­es­ti net­gati­ivisia) 2,5 euron vuokra neliötä kohden kuus­sa vas­taa 1500 euroa asun­non hin­nas­sa. Jos ajat­telee pros­entin reaalöiko­rkoa, vaiku­tus asun­non hin­taan on jo 3000 €/m2.

    Tästä taidamme olla samaa mieltä. Asun­to­jen hin­tata­so alkaa löytämään huip­pun­sa. Ja kun velka­vipua on käytössä ennä­tyk­sel­lisen paljon, niin vipu korko­jen noustes­sa alkaa toim­i­maan laske­vaan suun­taan. Sinäl­lään ihmette­len edelleen sitä, miten HINTASÄÄNNÖSTELLYSSÄ asun­to­tuotan­nos­sa bulkkik­er­rostalon kesk­ineliöhin­ta voi ylit­tää 5000 euroa vuokra­ton­til­la? Tietääkö joku vastausta?

    1. Koti­talouk­sien sinkku­u­tu­mi­nen ja kas­va­neet asum­is-/toimeen­tu­lotuet lienevät yksi keskeinen selit­täjä. Kun valtio/kunta antaa lisää rahaa Kallios­sa asumiseen niin halukkai­ta riittää

      Et vas­tan­nut kysymyk­seen, mik­si tuo ei toteudu kehyskun­nis­sa. Kyl­lä sitä asum­is- ja toimeen­tu­lo­tukea siel­läkin saa asumiseen.
      Työikäi­nen kan­ta­suo­ma­lainen väestö koko Suomes­sa on kään­tynyt lasku­un, joten sen kasvus­ta enem­män kuin kaik­ki on pedräisi ulko­mail­ta. On aika harmil­lista, että Suo­mi ei oikein houkut­tele työperäistä maa­han­muiut­toa kuin Viros­ta ja sekin hana on tyre­htymässä. Olisi hyvä saa­da täy­den­nys­tä ulko­mail­ta, jot­ta joku huole­htisi van­huk­sista ja mak­saisi eläkkeet.

  27. vk: “työikäis­ten määrän kasvu saati­in läh­es kokon­aan ulko­maalais­taus­tais­es­ta väestöstä”. (Lähde: http://tilajakehitys.hel.fi/vaesto_ja_vaestonkehitys_helsingissa)

    Onko täl­lainen kehi­tys todel­lakin se mitä kaupun­ki poli­ti­ikallaan tavoittelee?

    Tästä olisi kiin­toisaa saa­da tarkem­paa tietoa. Helsinki­in on käsit­tääk­seni muut­tanut myös korkeasti koulutet­tu­ja osaa­jia muista maista, ml. Yhdysvalloista.
    Mut­ta kuin­ka suuri on näi­den erit­täin halut­tu­jen ulko­maalais­taus­tais­ten määrä?
    Karkeasti, kuin­ka suuri osa ulko­maalais­taus­tai­sista on työperäistä ja kuin­ka suuri osa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta (tai tur­va­paikan saanei­ta)? Ja työperäis­es­tä jakau­tu­mi­nen ammat­tialoit­tain (tai muul­la tavoin jos­ta voitaisi­in päätel­lä huip­pu­osaa­jien vs. mata­lan osaamisen työn­tek­i­jöi­den osuudet)?

    1. Helsin­gin ulko­maalaisväestöstä noin puo­let on muut­tanut Euroopas­ta tai “Amerikas­ta”, mitä tuo “Amerik­ka sit­ten tarkoittaakin.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Et vas­tan­nut kysymyk­seen, mik­si tuo ei toteudu kehyskun­nis­sa. Kyl­lä sitä asum­is- ja toimeen­tu­lo­tukea siel­läkin saa asumiseen.

    Sinkut ja nuoret per­heet asu­vat pääosin yksiöis­sä ja pienis­sä kak­siois­sa. Kehyskun­tien raken­nuskan­ta on pien­talo­val­taista. Helsin­gin uudet asun­toalueet Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma ja Ara­bia ovat täyn­nä pieniä vuokra-asun­to­ja. Jätkäsaa­res­sa 80% asuu muus­sa kuin omis­tusasun­nos­sa. Vuokra-asu­ja asuu siel­lä, mis­sä on vuokra-asun­to­ja. Tätä on “asum­is­pref­er­enssien muut­tumi­nen”, olo­suhtei­den pakottamaa.

    1. Sinkut ja nuoret per­heet asu­vat pääosin yksiöis­sä ja pienis­sä kaksioissa.

      Ei kai niille sinkuil­lakaan ole pakot­tavaa tarvet­ta asua ahtaasi. Luulisi oikein mielel­lään otta­van samaan hin­tan isom­man asun­non, ellei ole mitään eri­ty­istä prief­er­enssiä sijan­nin suh­teen. Lisäk­si kehyskun­nis­sa, esimerkik­si Klaukkalas­sa on myös ker­rostalo­ja. Niistä saa asun­to­ja eri­tyisen edullis­es­ti. Vuokra on palöjon alem­pi kuin Kalliossa.

  29. Maa­han­muu­tos­ta val­taosa on muu­ta kuin pakolaisia

    N 30000 maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten vain n 3000 liit­tyy pakolaisuuteen.
    Vuosi 2015 oli poikkeus

    Mut­ta ei lop­pukaan työperäistä ole vaan vain n 5000 perus­tuu työntekoon

  30. Liian van­ha:
    Maa­han­muu­tos­ta val­taosa on muu­ta kuin pakolaisia

    Näin­hän se on. Vilaisin migrin tilas­toista viimeiset 24kk, jona aikana kan­sain­välisen suo­jelun perus­teel­la n. 11 tuhat­ta, ensim­mäi­nen oleskelulu­pa työn ja opiskelun perus­teel­la kumpaakin vähän enem­män, per­heen perus­teel­la jonkin ver­ran enemmän.

    Venäjä domi­noi kansalaisu­u­den osalta, jon­ka jäl­keen Kiina, Intia, ja Viet­nam sekä ensim­mäi­sis­sä että jatkoissa.

    Korkean teknolo­gian yri­tyk­sis­sä on kaikkia ym. kansalaisuuk­sia ja monia muitakin.

    Mut­ta rak­en­t­a­mi­nen taitaa työl­listää enem­män kuin korkean teknolo­gian alat, ja var­masti näkyy myös ulko­maalais­taus­tais­ten jakaumassa.

    Miten Helsin­gin (tai pääkaupunkiseudun, tai Helsin­gin seudun) tilanne eroaa muus­ta maas­ta ei vaan selviä suo­raan oikein mis­tään tilas­toista mitä olen keksinyt etsiä. Esim. migrin tilas­tot jaotel­tuna nykyisen asuinkun­nan (tai edes maakun­nan) mukaan olisi kiva, vaan kun ei sel­l­aista ole 🙁

  31. “Mik­si ahneet sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat asun­toi­hin Kallios­sa eivätkä omakoti­taloi­hin Nur­mi­järvel­lä? Sen­hän täy­tyy johtua asi­itä, että poten­ti­aa­li­nen vuokralainen asuu mielu­um­min Kallios­sa kuin omakoti­talos­sa Nurmijärvellä?”

    Tämä johtuu asumisen tuk­i­jär­jestelmästä. Peri­aat­teessa suomes­sa ei kenenkään kan­na­ta asua oma­l­la rahal­la vuokral­la. Pait­si tietysti esim. Kou­volas­sa tai Kain­u­us­sa, jos­sa vuokra voi alit­taa asun­non ylläpi­toku­lut. Kuitenkin siis nor­maalis­sa, ei älytön­tä muut­to­tap­pi­o­ta omaavas­sa kun­nas­sa vuokral­la asum­i­nen on sat­u­naisen työvoiman, työt­tömien ja opiske­li­joiden tapa asua.

    Ja tuki määrit­tää mm. sen, että kak­siot ovat suomes­sa 56,5 neliösiä. Ja se määrit­tää myös vuokrata­son suurim­mas­sa osas­sa maata.

    Sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa esim. Lappeen­ran­nan yliopis­ton läheltä. En usko, että mis­sään saa yhtä hyvää tuot­toa asun­tomarkki­noil­la. Halpo­ja neliöitä ja nor­maali, kelan määrit­tämä vuokrataso.

    Kallios­sa voisi tehdä kyse­lyn. “Jos fat­ta mak­saisi asumis­esi, niin vai­h­taisitko luukkusi omakoti­taloon Nur­mi­järvel­lä?” Veikkaan, että suurin osa kallion deeguista ja luusereista vai­h­taisi. Pää­si­sivät ehkä samal­la kiin­ni elämään, jota siel­lä Helsin­gin slum­mis­sa ei oikein voi löytyä.

    P.S olen itse asunut kallios­sa, osoit­teessa por­voonkatu 3. Ain­oas­taan Nairo­bi on ollut vit­tumaisem­pi asuin­paik­ka. Jos paskin paik­ka suomes­ta pitäisi nimetä, niin se olisi tuossa.

    1. Ja tuki määrit­tää mm. sen, että kak­siot ovat suomes­sa 56,5 neliösiä. Ja se määrit­tää myös vuokrata­son suurim­mas­sa osas­sa maata.

      Mikähän tuki tuol­laista määrää? Ymmärtääk­seni saen parem­min asum­istues­sa kuin toimeen­tu­lotues­sa ei ole mitään main­in­taa neliöistä. On joskus kauan sit­ten ollut, mut­ta ei ole enää.
      Toimeen­m­tu­lo­tukea saa myös Nur­mi­järvel­lä ole­vaan kämp­pään samoin kuin asum­is­tukeakin. Jopa niin, että muuhun elämiseen jää enem­män rahaa.

  32. Jalankulk­i­ja:
    Kun maail­man pohjoisim­man pääkaupun­gin mutkaisten ja mäk­isten katu­jen joukkoli­ikenne siir­retään kiskoille, on tiedos­s­apaljon vikati­lantei­ta, odotus­ta, jono­tus­ta, myöhästymisiä. VR:n tun­ne­tu­ista ongelmista ei ole opit­tu yhtään mitään. Kauan eläköön raideuskonto.

    Olen aina ollut lin­ja-auto­jen kan­nat­ta­ja juuri siitä syys­tä, että kumipyöriä voi ohja­ta tarpeen ja halun mukaan minne vain. Viimeisenä esimerkkinä metron por­taikkoon Mosko­vas­sa. Sen kun kään­tää rat­tia, niin dösä tot­telee. Raitio­vaunu taas hajotes­saan aiheut­taa häir­iötä ties kuin­ka pitkäk­si aikaa ja estää liiken­teen sil­lä raiteel­la. Eikä lin­ja­muu­tok­si­akaan voi tehdä ihan tuos­ta vaan kun aina pitää ensin rak­en­taa raiteet.

  33. Liian van­ha:
    Maa­han­muu­tos­ta val­taosa on muu­ta kuin pakolaisia

    N 30000 maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten vain n 3000 liit­tyy pakolaisuuteen.
    Vuosi 2015 oli poikkeus

    Mut­ta ei lop­pukaan työperäistä ole vaan vain n 5000 perus­tuu työntekoon

    Sotketko tässä pako­laisu­u­den ja pako­lais­statuk­sen vain onko osu­us oikeasti noin pieni? Pako­lais­sta­tus­ta ei toki mon­ellekaan myön­netä kos­ka sille on ole­mas­sa tarkat kri­teer­it ja vaa­timus henkilöko­htais­es­ta vain­os­ta. Mut­ta kyl­lä silti lask­isin soma­lit ja afgaan­it yms. pääasi­as­sa pakolaisiksi.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Et vas­tan­nut kysymyk­seen, mik­si tuo ei toteudu kehyskun­nis­sa. Kyl­lä sitä asum­is- ja toimeen­tu­lo­tukea siel­läkin saa asumiseen. 

    Sinkku­u­tu­mi­nen, asumistuet…

    Tilas­toti­eto­jen mukaan Helsin­gin saa­ma muut­tovoit­to muo­dos­tuu jok­seenkin kokon­aan ikälu­okas­ta 15–24 vuot­ta. Eli opiske­li­joista yleen­sä sinkku­talouk­sis­sa ja joiden asum­ista tue­taan voimakkaasti verovaroin. 

    http://data.mesaatio.fi/muuttoliike/#!i=15–24

    Huolestut­tavaa Helsin­gin päät­täjille pitäisi olla se, että ne jot­ka mak­sa­vat veroeu­rot muut­ta­vat net­tona ulos Helsingistä. Tosin en yhtään ihmettele kun kat­soo asumisen hin­taa ja asumisen ahtaut­ta. Toki lap­siper­heet taita­vat olla taloudelli­nen rasite kaupungille, vai?

    Eli opiske­li­jat Helsinki­in muut­taes­saan toimi­vat ratio­naalis­es­ti: kun saa isot asum­istuet niin mik­sipä ei asua lähel­lä opiskelu­paikkaa ja bile­tys­tä. Asum­isväljyy­del­lä ei ole heille merk­i­tys­tä. Lap­siper­heet, työ­paikkansa vaki­in­nut­ta­neet nuoret ja per­heen perus­ta­jat muut­ta­vat ratio­naalis­es­ti net­tona pois. Ja vaki­in­tu­vat sit­ten sinne muualle.

    1. Tilas­toti­eto­jen mukaan Helsin­gin saa­ma muut­tovoit­to muo­dos­tuu jok­seenkin kokon­aan ikälu­okas­ta 15–24 vuotta

      Luon­nolli­nen väestönkasvu taas koos­t­uu pelkästään alle yksi vuo­ti­aista. Jok­seenkin kaik­ki muut­tovoit­to koos­t­uu aina nuorista, kos­ka siinä iässä muute­taan. Lap­siper­heet muut­ti­vat joskus ennen pois, mut­ta eivät muu­ta enää. Sik­si esimerkik­si Nur­mi­järvi on nyky­isin muuttotappiokunta.
      Se, että tässä olisi kyse sosi­aal­i­tukien perässä muut­tamis­es­ta, ei oikein lyö yksi­in sen kanssa, että medi­aan­i­t­u­lo on nous­sut Helsingis­sä selvästi nopeam­min kuin muis­sa seudun kunnissa.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Työikäi­nen kan­ta­suo­ma­lainen väestö koko Suomes­sa on kään­tynyt lasku­un, joten sen kasvus­ta enem­män kuin kaik­ki on peräisin ulko­mail­ta. On aika harmil­lista, että Suo­mi ei oikein houkut­tele työperäistä maa­han­muut­toa kuin Viros­ta ja sekin hana on tyre­htymässä. Olisi hyvä saa­da täy­den­nys­tä ulko­mail­ta, jot­ta joku huole­htisi van­huk­sista ja mak­saisi eläkkeet.

    Helsin­gin tavoit­tele­ma sato­jen tuhan­sien asukkaiden väestönkasvu perus­tuu läh­es pelkästään maa­han­muut­toon. Työperäi­nen maa­han­muut­to ei kai olekaan kenenkään mielestä ongelma.

    Oleskelu­peräi­nen maa­han­muut­to sen sijaan on. Ymmär­ret­tävistä syistä maa­han­muut­ta­jat eivät kasaudu Nur­mi­järvelle, vaan pää­tyvät samoille Helsin­gin kaupun­gin vuokrat­aloalueille, mis­sä jo ennestään on paljon maa­han­tuli­joi­ta. Näistä ei tai­da eläkkei­den mak­sajik­si olla.

  36. Raitio­vaunut on yliar­vostet­tu liiken­nemuo­to. Vaunut ajel­e­vat kiskoil­la peräkkäin, eivätkä pääse ohit­ta­maan toisi­aan. Pienikin toim­intahäir­iö, väärin pysäköi­ty auto, pikku kolari tai ajolankaon­gel­mat aiheut­ta­vat, että koko liikenne seisoo. Myös syksyn lehdet ja lumi aiheut­ta­vat ongelmia. 

    Lisäk­si raitei­den ja omien väylien rak­en­t­a­mi­nen on kallista, ja koko kesä aje­taan poikkeusre­it­eil­lä tai kor­vaav­il­la bus­seil­la, kun kiskot kaive­taan sään­nöl­lisin välein ylös kun­nos­tet­tavak­si. Tun­tuukin oudol­ta, että ole­mas­saol­e­vat bus­siy­htey­det halu­taan ehdoin tah­doin kor­va­ta raitio­vaunuil­la, ja rak­en­taa niille lisäk­si kallis uusi infrastruktuuri.

  37. Peter: Sotketko tässä pako­laisu­u­den ja pako­lais­statuk­sen vain onko osu­us oikeasti noin pieni? Pako­lais­sta­tus­ta ei toki mon­ellekaan myön­netä kos­ka sille on ole­mas­sa tarkat kri­teer­it ja vaa­timus henkilöko­htais­es­ta vain­os­ta. Mut­ta kyl­lä silti lask­isin soma­lit ja afgaan­it yms. pääasi­as­sa pakolaisiksi.

    Migrin tilas­tois­sa http://tilastot.migri.fi/#decisions “Kan­sain­vä­li­nen suo­jelu” sisältää kaiken pako­laisu­u­den. “Oleskelulu­pa” jakau­tuu ryh­mi­in Per­he, Työ, Opiskelu, Muu.

    Viimeis­ten 24kk aikana (12/2015–11/2017) Kan­sain­välisen suo­jelun puit­teis­sa päätök­siä on tehty 38876 joista 11664 myönteisiä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=551

    Samana aikana ensim­mäi­nen oleskelulu­pa Suomeen, päätök­siä 49300 joista 42179 myön­teisiä. Jatkot ja pysyvät käsit­tääk­seni ovat olleet jos­sain aiem­mas­sa vai­heessa “Ensim­mäi­nen…” luokas­sa, joten en nyt laske niitä. Suurin ryh­mä Venäjä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59?start=551

    Lisäk­si on EU-kansalaisen rek­isteröin­ti, jos­sa 18566 päätöstä joista 17784 myön­teisiä. Tässä suurin ryh­mä on Viro.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23340?start=551

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin ulko­maalaisväestöstä noin puo­let on muut­tanut Euroopas­ta tai “Amerikas­ta”, mitä tuo “Amerik­ka sit­ten tarkoittaakin.

    Ismo: Tästä olisi kiin­toisaa saa­da tarkem­paa tietoa. Helsinki­in on käsit­tääk­seni muut­tanut myös korkeasti koulutet­tu­ja osaa­jia muista maista, ml. Yhdysvalloista.
    Mut­ta kuin­ka suuri on näi­den erit­täin halut­tu­jen ulko­maalais­taus­tais­ten määrä?
    Karkeasti, kuin­ka suuri osa ulko­maalais­taus­tai­sista on työperäistä ja kuin­ka suuri osa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta (tai tur­va­paikan saanei­ta)? Ja työperäis­es­tä jakau­tu­mi­nen ammat­tialoit­tain (tai muul­la tavoin jos­ta voitaisi­in päätel­lä huip­pu­osaa­jien vs. mata­lan osaamisen työn­tek­i­jöi­den osuudet)?

    Tuor­eim­mat eli vuo­den 2016 luvut net­to­muu­tos­ta Uudelle­maalle. Pelkän Helsin­gin luku­ja ei tai­da löy­tyä, mut­ta Uuden­maan luvut kuvan­nevat aika hyvin Helsin­gin tilannetta.

    http://data.mesaatio.fi/muuttoliike/#!d=external

    EU-maat +533
    Muut Euroopan maat +1182
    Aasia +3892
    Amerik­ka ‑118
    Afrik­ka +750
    Osea­nia ‑69
    Ei tiedos­sa ‑190

    Kovasti pain­ot­tuu pako­laisvir­to­jen mukaan kun Irak ja Afgan­istan kuu­lu­vat Aasian ryh­mään. EU-maista (~Viros­ta) vir­ta oli hui­pus­saan jo 2012 (4300) ja nyt hyy­tynyt rajusti.

    Käsit­tääk­seni muual­ta Suomes­ta Uudelle­maalle (=pääkaupunkiseudulle) suun­tau­tu­va aika voimakas tur­va­paikan­hak­i­joiden vir­ta tilas­toidaan maan sisäisen muuttoon. 

    Tun­netusti Suomen houkut­tele­vu­us on huono län­si­maid­en suun­taan ja nyt vir­ta Virostakin uhkaa hyy­tyä. Mei­dän tulee todel­lakin onnis­tua maa­han jäävien irak­i­lais­ten, afgaanien ja syyr­i­alais­ten kanssa ja saa­da hei­dät työelämään. Soma­lien kanssa olemme epäonnistuneet.

  39. Ismo: Migrin tilas­tois­sa http://tilastot.migri.fi/#decisions “Kan­sain­vä­li­nen suo­jelu” sisältää kaiken pako­laisu­u­den. “Oleskelulu­pa” jakau­tuu ryh­mi­in Per­he, Työ, Opiskelu, Muu.

    Viimeis­ten 24kk aikana (12/2015–11/2017) Kan­sain­välisen suo­jelun puit­teis­sa päätök­siä on tehty 38876 joista 11664 myönteisiä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=551

    Samana aikana ensim­mäi­nen oleskelulu­pa Suomeen, päätök­siä 49300 joista 42179 myön­teisiä. Jatkot ja pysyvät käsit­tääk­seni ovat olleet jos­sain aiem­mas­sa vai­heessa “Ensim­mäi­nen…” luokas­sa, joten en nyt laske niitä. Suurin ryh­mä Venäjä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59?start=551

    Lisäk­si on EU-kansalaisen rek­isteröin­ti, jos­sa 18566 päätöstä joista 17784 myön­teisiä. Tässä suurin ryh­mä on Viro.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23340?start=551

    Eli selvästi enem­män kuin tuo n. 3000 pako­laisu­u­teen liit­tyvää tapaus­ta, joi­hin nim­im. Liian van­ha viittasi.

    Melkein voisi olet­taa, että ne n. 5500 irak­i­laista, jot­ka ovat saa­neet ensim­mäisen oleskelulu­pansa Suomeen, voidaan myöskin suurim­mak­si osak­si laskea pako­laisik­si. Kyseessä lie­nee val­taosin joko per­heeny­hdis­tämi­nen tur­va­paikan saa­neen per­heeseen tai sit­ten enti­nen tur­va­paikan­hak­i­ja, joka on hak­enut uut­ta oleskelulu­paa per­he­si­teen tai työ­paikan perus­teel­la. Siis vuo­den 2015 tur­va­paikan­hak­i­jakri­isin peru­ja tuokin eikä suinkaan niin, että Noki­at ja kump­pan­it oli­si­vat yhtäkkiä alka­neet rekry­toi­da tuhat­määrin koodare­i­ta Irakista.

  40. Peter: Eli selvästi enem­män kuin tuo n. 3000 pako­laisu­u­teen liit­tyvää tapaus­ta, joi­hin nim­im. Liian van­ha viittasi.

    Jos tilas­to­ja kat­soisi vain tämän vuo­den ajal­ta, oltaisi­in lähempänä 3000/vuosi tasoa. Mut­ta kun kat­soin tilas­to­ja viimeiset 24kk ajal­ta, mukana oli 2016 päätök­set eli se suurin joukko.
    Tässä vai­heessa tilas­tot näyt­tävät vielä siltä, että tasoit­tumi­nen tapah­tuu korkeam­paan tasoon kuin ennen 2015 kri­isiä. Tosin kri­isivu­osil­ta voi olla pidem­pi hän­tä per­heeny­hdis­tämis­ten jne muodossa.

    Melkein voisi olet­taa, että ne n. 5500 irak­i­laista, jot­ka ovat saa­neet ensim­mäisen oleskelulu­pansa Suomeen, voidaan myöskin suurim­mak­si osak­si laskea pako­laisik­si. Kyseessä lie­nee val­taosin joko per­heeny­hdis­tämi­nen tur­va­paikan saa­neen per­heeseen tai sit­ten enti­nen tur­va­paikan­hak­i­ja, joka on hak­enut uut­ta oleskelulu­paa per­he­si­teen tai työ­paikan perus­teel­la. Siis vuo­den 2015 tur­va­paikan­hak­i­jakri­isin peru­ja tuokin eikä suinkaan niin, että Noki­at ja kump­pan­it oli­si­vat yhtäkkiä alka­neet rekry­toi­da tuhat­määrin koodare­i­ta Irakista. 

    Kol­men vuo­den aikana, eli ennen kiri­isiä, koko kri­isin ajan, ja nyt sen jäl­keen, on Irak­i­laisille myön­net­ty yhteen­sä 4995 tur­va­paikkaa (myön­teinen päätös kan­sain­välisen suo­jelun perusteella).
    Ensim­mäi­nen oleskelulu­pa on tänä aikana myön­net­ty 2015 irkailaiselle, jos­ta 1877 per­heen perus­teel­la. Oletet­tavasti osa näistä on työn tai opiskelun perus­teel­la saa­punei­den per­heitä, eli vain osa voi liit­tyä pakolaisuuteen.

    Ei siis nähdäk­seni ole 5500 irak­i­laista oleskelu­lu­van saanut­ta jot­ka pitäisi laskea pako­laisik­si vaik­ka oleskelulu­pa olisi saatu muul­la perus­teel­la kuin kan­sain­vä­li­nen suo­jelu. Kyl­lä ne on läh­es kokon­aan kan­sain­välisen suo­jelun perus­teel­la tehtyjä päätök­siä, per­heeny­hdis­tämiset tuoneet ehkä kol­man­nek­sen siihen päälle.

    Oleskelu­lu­van jatko ja pysyvä oleskelulu­pa koske­vat henkilöitä jot­ka on jo las­ket­tu ker­ran joko ensim­mäisen oleskelu­lu­van tai kan­sain­välisen suo­jelun perus­teel­la, joten niitä ei pidä lisätä lukuihin.

  41. Ismo:
    Ei siis nähdäk­seni ole 5500 irak­i­laista oleskelu­lu­van saanut­ta jot­ka pitäisi laskea pako­laisik­si vaik­ka oleskelulu­pa olisi saatu muul­la perus­teel­la kuin kan­sain­vä­li­nen suojelu.

    Jos­sain vai­heessa men­nyt allekir­joit­ta­neelta val­in­takri­teer­it pieleen kun luulin katso­vani, että niitä ensim­mäisiä päätök­siä oli se 5,5k, mut­ta siinä olikin kaik­ki irak­i­lais­ten oleskelulu­pa­päätök­set par­il­ta vuodelta.

    Mut­ta se alku­peräi­nen point­ti, johon nim­im. Liian van­ha viit­tasi, että olisi 30 000 maa­han­tuli­jaa ja niistä vain n. 3000 liit­ty­isi pako­laisu­u­teen, on kuitenkin ilmeis­es­ti väärin. En tiedä mihin lukui­hin tuos­sa viitat­ti­in, mut­ta suhdeluku on pielessä. 2017 luvuis­sa on 19800 myön­teistä ensim­mäistä oleskelulu­paa, joista 1100 on irak­i­laisia ja joukos­sa väistämät­tä tur­va­paikan­hak­i­joina maa­han tullei­ta ja sit­tem­min per­he­si­teen muo­dostanei­ta (irak­i­lais­ten päätök­set yli kolminker­tais­tuneet vuodes­ta 2015), ja siihen päälle 3500 tur­va­paikkaa ja 7200 EU-kansalaista. Eli suun­nilleen 27000 ja ~4000.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.