Riman korottamisen solidaarisuudesta

Kuvi­tel­kaam­me yhteis­kun­ta, jos­sa ihmis­ten tulo­ta­so riip­puu sii­tä, kuin­ka hyvin he menes­ty­vät kor­keus­hy­pys­sä. Alin mah­dol­li­nen suo­ri­tus (aloi­tus­kor­keus) on 80 cm. Sil­lä pää­see var­sin huo­noon tulo­ta­soon ja jou­tuu elä­mään talou­del­li­ses­ti vaa­ti­ma­ton­ta elä­mää. Jot­kut hui­put hyp­pää­vät yli kak­si met­riä ja heil­lä riit­tää rahaa vaik­ka mihin.

Nii­tä­kin on, jot­ka eivät sel­viä edes aloi­tus­kor­keu­des­ta, mut­ta he kuu­lu­vat­kin sit­ten todel­la niu­kan perus­tur­van ja lei­pä­jo­no­jen maa­il­maan.  Unoh­ta­kaam­me hei­dät ja kes­kit­ty­kääm­me noi­hin onnet­to­miin alle met­rin suo­ri­tuk­seen pys­ty­viin ja hei­dän köy­hyy­teen­sä. Mitä täl­le kor­keu­ta hyp­pää­vien köy­hien ongel­mal­le pitäi­si tehdä?

Kan­nat­tai­si­ko nos­taa aloi­tus­kor­keut­ta niin, jot­ta jokai­nen riman ylit­tä­nyt saa kun­nol­li­sen tulo­ta­son? Lei­pä­jo­not toki kas­vai­si­vat, kun yhä useam­pi ei sel­viäi­si edes aloi­tus­kor­keu­des­ta, mut­ta kor­keu­ta hypää­vien köy­hien ongel­ma oli­si ratkaistu.

Oli­si tie­tys­ti myös mah­dol­lis­ta tur­vau­tua tulon­siir­toi­hin. Ote­taan niil­tä, joil­le kor­keus­hyp­py on help­poa ja anne­taan täy­den­tä­vä tulon­siir­to­na niil­le, joi­den heik­ko kor­keus­hyp­py­tu­los ei oikein rii­tä elä­mi­seen. Jos näin mene­tel­täi­siin, voi­tai­siin jopa vähän las­kea aloi­tus­kor­keut­ta, jot­ta useam­pi pää­si­si riman yli. Näin lei­pä­jo­not lyhenisivät.

Vaa­ti­mus, että työs­tä saa­ta­van pal­kan on rii­tet­tä­vä elä­mi­seen, on ident­ti­nen sen vaa­ti­muk­sen kans­sa, että huo­nos­ti tuo­ta­vaa työ­tä ei teh­dä eikä tee­te­tä — aina­kaan jul­ki­sen sek­to­rin ulko­puo­lel­la. Näin sul­je­taan pois sekä ne yksi­löt, joi­den hen­ki­lö­koh­tai­nen tuot­ta­vuus jos­tain syys­tä on huo­no, että työ­teh­tä­vät, jot­ka eivät ole riit­tä­vän tuottavia.

Jos­ta­kin syys­tä muu­ten asu­mis­ta ei kat­so­ta elä­mi­sek­si, kos­ka täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja saa kyl­lä mak­saa, jos nii­tä kut­su­taan asumistueksi.

Minus­ta täy­den­tä­vien tulon­siir­to­jen (tai palk­ka­tuen, ihan sama asia) mal­li on inhi­mil­li­sem­pi ja sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­väm­pi kuin riman korot­ta­mi­sen malli.

= = = =

Ins­pi­raa­tion tähän ver­tauk­seen sain Her­man Hes­sen Lasihelmipelistä.

 

69 vastausta artikkeliin “Riman korottamisen solidaarisuudesta”

  1. Esi­mer­kis­tä­si puut­tuu koko­naan (tar­koi­tuk­sel­la) se riman alen­ta­mi­sen hin­ta. Tot­ta­kai las­ke­taan rima nollaan!

  2. Umpi­ku­ja joh­tuu sii­tä että eräät osa­puo­let ovat juut­tu­neet vuo­teen 1903 ja kat­so­vat maa­il­maa pola­ri­soi­vil­la sil­mä­la­seil­la jos­sa on ainoas­taan Me ja Ne. 

    Kun on tul­lut aika­naan yksin­ketr­tais­tet­tua poli­tiik­ka popu­lis­ti­sik­si slo­ga­neik­si, on vai­kea alkaa mukau­tua muut­tu­nee­seen maa­il­maan ilman että näyt­tää jon­kun mie­les­tä takinkääntäjältä.

    Dema­rien kan­nat­tai­si aloit­taa uudes­taan puh­taal­ta pöy­däl­tä ilman omaa his­to­ri­aan­sa ja sen tyh­jiäk­si pihis­sei­tä ont­to­ja slo­ga­nei­ta. Ajat­te­lu on sal­lit­tua työväellekin.

  3. Her­mann Hes­sen sijaan suo­sit­te­li­sin talou­den mal­lien laa­ti­mis­ta Ita­lo Cal­vi­non poh­jal­ta. “Näky­mät­tö­mät kau­pun­git” on kuvael­ma sii­tä miten mää­rät­tö­myy­des­sään mit­taa­mat­to­mat omis­tuk­set muut­tu­vat saa­vut­ta­mat­to­mik­si — Kaa­ni ei elä­mä­niäs­sään ehti­si kier­tä­mään kaik­kia val­ta­kun­tan­sa kau­pun­ke­ja — mut­ta onnek­si joku voi sen­tään ker­toa mitä kaik­kea siel­tä rik­kaan Kaa­nin val­ta­kun­nan ääril­tä löytyy. 

    Ja ker­too­pa vie­lä niin hyvin että Kaa­ni näkee sie­lun­sa sil­mil­lä enem­män kuin mitä iki­nä näki­si pai­kan pääl­lä. Aja­tel­la — eikö seu­raa­va askel täs­sä omai­suuk­sien eska­laa­tios­sa oli­si luon­te­vas­ti se, että kaik­ki, siis aivan kaik­ki omai­suus oli­si alun­pi­täen­kin vain fik­tio­ta, kertomusta. 

    Sil­lä sehän on talou­den todel­li­nen ongel­ma. Kun suu­ret tuo­tot muut­tu­vat nume­roik­si mag­naat­tien tileil­le, reaa­li­ta­lous tyh­je­nee — ja yhteen sula­neen raha- ja pank­ki­jär­jes­tel­män on luo­ta­va reaa­li­ta­lou­den kier­toon uut­ta rahaa jot­ta rat­taat jat­kai­si­vat nor­maa­lia pyö­ri­miks­tään. Nyky­ajan Kaa­nien numee­ri­nen omai­suus on saman­laa­tuis­ta kuin Cal­vi­non kuvaa­man — kukaan nois­ta har­va­lu­kui­sis­ta maa­il­man rik­kais­ta ei kos­kaan elä­mäs­sään ehdi naut­tia tai edes näh­dä täh­ti­tie­teel­li­sis­tä omai­suuk­sis­taan kuin kor­kein­taan pil­kis­tä­vän nur­kan verran. 

    Ne rimat nouse­vat huip­pua koh­den yhä jyr­kem­min, mut­ta jo jyr­kän­teen juu­rel­la on jok­seen­kin saman­te­ke­vää omis­taa­ko niin-ja-niin mon­ta nmee­ris­ta dol­la­ria vai esi­mer­kik­si kuun ja jou­kon tai­vaan täh­tiä. Niis­tä ei ole mitään iloa. 

    Hul­lua miet­tiä mik­ten reaa­li­ta­lou­den hin­nan­muo­dos­tus­tuk­set muut­tui­si­vat sil­lä­lail­la reaa­li­sel­le poh­jal­le että pär­jät­täi­siin työn hin­nan ja kulut­ta­ja­hin­to­jen tasa­pai­nol­la. Nyt kaik­ki perus­tuu numee­ri­seen välis­tä­ve­tä­mi­seen. Se on vähän se ja sama mil­lä mal­lil­la hin­nan­muo­dos­tuk­sia nyt aja­tel­laan, kun asiat ovat koko­nai­suu­te­na ihan hul­lul­la mallilla.

  4. Älä­hän nyt — kyl­lä kai­kil­le voi­tai­siin kun­non palk­kaa, jos vain oli­si Poliit­tis­ta Tah­toa. Raha­kaan ei tuot­tai­si ongel­mia, jos vain Poliit­ti­sel­la Tah­dol­la estet­täi­siin veron­kier­to — sii­tä­hän tuli­si heti vähin­tään mil­jar­de­ja vuo­sit­tain ellei enemmänkin.

  5. Jos sano­ma­si pitäi­si pul­mit­ta paik­kan­sa, niin mini­mi­pal­kan nos­ta­mi­sen pitäi­si ymmär­tääk­se­ni joh­taa työ­paik­ko­jen vähe­ne­mi­seen. Asi­aa on Yhdys­val­lois­sa pääs­ty tut­ki­maan luon­nol­li­sel­la kokeel­la: http://davidcard.berkeley.edu/papers/njmin-aer.pdf

    Tulos yllät­ti talous­tie­tei­li­jät. Sitee­raan Paul Krug­ma­nia (2015): “Until the Card-Krue­ger stu­dy, most eco­no­mists, myself inclu­ded, assu­med that rai­sing the mini­mum wage would have a clear nega­ti­ve effect on emplo­y­ment. But they found, if anyt­hing, a posi­ti­ve effect. Their result has since been con­fir­med using data from many epi­so­des. The­re’s just no evi­dence that rai­sing the mini­mum wage costs jobs, at least when the star­ting point is as low as it is in modern America.”

    Voi­sit­ko ker­toa, mik­si tätä tulos­ta ei tar­vit­si­si huomioida?

    1. There’s just no evi­dence that rai­sing the mini­mum wage costs jobs, at least when the star­ting point is as low as it is in modern America.”

      Yhdys­val­lois­sa mini­mi­palk­ka on 6,5 euroa tun­nis­sa eli alle 1000 € kuus­sa, kun ote­taan huo­mioon vie­lä suo­ma­lai­set vuosilomat.

  6. Jos­tain syys­tä oikeis­tol­le ei kel­paa perus­tu­lo joka mah­dol­lis­tai­si hal­pa­työ­voi­man. Kyse ei siis ole prag­maat­ti­ses­ta ongel­mas­ta vaan aat­tel­li­ses­ta ongel­mas­ta joka on niin voi­ma­kas, että estää asian arvioi­mi­sen talou­del­li­sis­ta lähtökohdista.

    Ehkä ongel­ma tulee sii­tä, ettei kenen­kään oli­si pak­ko olla töis­sä, vaan voi­si kituut­taa sil­lä perus­tu­lol­la. Jos­koh­ta väi­tän, että jot­ta moi­nen oikeas­ti onnis­tuu ilman suur­ta inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä, pitää perus­tu­lo nos­taa kor­keam­mak­si kuin mihin läh­tö­koh­tai­ses­ti tähdätään.

    Tai kai se riit­täi­si jos eläi­si oma­va­rais­ta­lou­des­sa jos­sain mis­sä voi pitää kas­vi­maa­ta, kalas­taa, mar­jas­taa, ja pitää talos­taan huol­ta omin voi­min. Ymmär­rän, että osal­le ihmi­sis­tä tämä oli­si ihan kiva vaih­toeh­to. Minä en nyky­ti­lan­tees­sa sel­viäi­si sii­tä fyysisesti.

  7. Luin taas vaa­li­ko­nees­ta lauseen “suu­ret tuloe­rot ovat hyväk­syt­tä­viä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jak­kuu­des­sa ja ahke­ruu­des­sa voi­daan palkita.”

    Toki ahke­ruu­des­ta tulee pal­ki­ta, mut­ta kan­nat­taa­ko lah­jak­kuu­des­ta pal­ki­ta, kos­ka se on syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, eikö mak­sa­mal­la lisään­ny, vaan ihmi­nen on lah­ja­ton tai lah­ja­kas jos­sa­kin asias­sa, täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä hänel­le sii­tä maksetaan.

    Sit­ten on vie­lä se tuot­ta­vuus. Lah­ja­kas ja ahke­ra ihmi­nen ei vält­tä­mät­tä tee tuot­ta­vaa työtä.

  8. > Minus­ta täy­den­tä­vien tulonsiirtojen
    > (tai palk­ka­tuen, ihan sama asia) mal­li on
    > inhi­mil­li­sem­pi ja sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­väm­pi kuin
    > riman korot­ta­mi­sen malli.
    Itse lait­tai­sin perus­tu­lon ja samal­la mää­räl­lä alen­tai­sin työ­eh­to­so­pi­mus­ten mini­mi­palk­ko­ja. — Tämä vai­kut­taa vain pie­ni­palk­kai­siin. Hyvä­palk­kai­set edel­leen sane­le­vat hintansa!

    Täl­lä taval­la suo­ma­lai­nen (olet­taen, että perus­tu­lo mak­se­taan vain Suo­men kan­sa­lai­sil­le) perus­tu­lon saa­ja sai­si perus­tu­lon suu­rui­sen etu­lyön­nin ulko­mail­ta tule­vaan kil­pai­le­vaan työn­te­ki­jään näh­den. — Työ­mark­ki­nat voi­daan vapaut­taa ulko­mai­sel­le kilpailulle!

    Myös­kään suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän koke­ma pal­kan alen­nus ei alen­na hänen toi­meen­tu­lo­aan. — Onhan brut­to edel­leen sama!

  9. Myös työmarkkinoiden joustamattomuus syrjäyttää. sanoo:

    Aloi­tus­kor­keut­ta voi­si madal­taa palk­ka­tu­kien lisäk­si myös tar­joa­mal­la jous­ta­vam­pia työ­ai­ko­ja. Aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu kave­ri­ni valit­ti sitä, ettei hän työl­lis­ty­nyt eikä halun­nut työl­lis­tyä 8–16 ‑töi­hin, mut­ta lyhyem­pi työ­ai­ka oli­si sopi­nut hänel­le mai­nios­ti. Hänen alal­laan täy­siai­kai­sen työn medi­aa­ni­palk­ka on yli 4500 euroa per kk, joten osa-aikai­sen­kin työn­te­ki­jän pal­kal­la oli­si pär­jän­nyt mai­nios­ti ver­rat­tu­na noin ton­nin palk­ka­ta­soa vas­taa­vaan perus­tur­vaan. Mie­les­tä­ni osa aka­tee­mi­sis­ta työ­pai­kois­ta voi­si olla myös jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työ­ajoil­taan jous­ta­via. Se hel­pot­tai­si vajaa­työ­ky­kyis­ten aka­tee­mis­ten työllistymistä. 

    Mie­les­tä­ni jokai­sen työn­te­ki­jän tuli­si saa­da aka­tee­mi­sil­la aloil­la myy­dä työn­sä mark­ki­naeh­toi­seen hin­taan. Esi­mer­kik­si val­mis­tut­tua­ni palk­ka­ta­so­ni tut­kin­nol­la­ni oli­si yli 5000 euroa kuu­kau­des­sa, mut­ta voi­sin teh­dä työ­tä puo­leen­kin hin­taan, jos vaih­toeh­to­na on ikityöttömyys.

  10. Tulon­siir­to­jen ja palk­ka­tu­lon yhdis­tä­mi­nen on omi­tui­nen aja­tus. Käy­tän­nös­sä val­tio siis sub­ven­toi­si työ­nan­ta­jia luo­maan hyvin mata­la­palk­kai­sia työ­paik­ko­ja. On vai­kea näh­dä mitä jär­keä täs­sä on sil­lä jär­jes­tel­mä ei kan­nus­tai­si työ­nan­ta­jia jär­keis­tä­mään toi­min­taa tai käyt­töö­not­ta­maan uusia tek­no­lo­gioi­ta, kun val­tio kui­ten­kin kus­tan­taa työntekijät.

  11. Kor­keus­hyp­py ei mon­taa sekun­tia vie, ja tulos jää voi­maan vaik­ka hyp­päi­si vain ker­ran. Töi­tä teh­des­sä sen sijaan menet­tää nel­jäs­osan rajal­li­ses­ta eli­na­jas­taan elä­kei­kään asti.

    Var­mas­ti kai­kis­ta työt­tö­mis­tä saa­daan teh­tyä ken­gän­kii­lot­ta­jia ja mui­ta her­ras­väen pal­ve­li­joi­ta kun tar­peek­si palk­kaa las­ke­taan ja patis­te­taan. Jot­ta täs­sä oli­si jotain talou­del­lis­ta jär­keä, työt­tö­män vapaa-ajan arvok­si pitäi­si kui­ten­kin arvioi­da 0€/h, mikä on loo­gis­ta mut­ta koh­tuu­ton­ta. Vaik­kei jokai­sen työ­pa­nok­sel­la oli­si arvoa, ihmi­sar­vo kai­kil­la kui­ten­kin on.

    Niin banaa­lia ja mata­la­palk­kais­ta työ­tä ei pidä teet­tää, ettei­kö niu­kal­la sosi­aa­li­tur­val­la ele­le­vä sitä teki­si vapaa­eh­toi­ses­ti. Yhteis­kun­ta kes­tää sen, että näin vähä­ar­vois­ta työ­tä jää teke­mät­tä. Jos rima koko­naan pois­te­taan, sit­ten vähin­tään sosi­aa­li­tur­van pitää olla vas­tik­kee­ton­ta, jol­loin ns. pas­ka­duu­nis­ta voi kiel­täy­tyä. Mini­mi­palk­ka aset­tuu täl­löin mark­ki­naeh­toi­ses­ti juu­ri oikeal­le tasolleen.

  12. Ei pal­kan tar­vit­se riit­tää elä­mi­seen. Jo nyt jokai­nen saa “perus­tu­lo­na” lap­si­li­sän, päi­vä­hoi­don kus­tan­nus­ten sub­ven­tiot, perus­kou­lun yms. Olen ymmär­tä­nyt, että suu­rin osa väes­tös­tä on tulon­siir­to­jen net­to­saa­jia: heil­lä palk­ka ei rii­tä elä­mi­seen (hei­dän elintasollaan).

    Onko sit­ten hei­kos­ti tuot­ta­vaa työ­tä jär­keä teh­dä ja teet­tää? Teet­tä­jäl­le sii­nä on jär­keä, jos kus­tan­nuk­set eivät yli­tä tuot­ta­vuut­ta. Teki­jäl­le sii­nä on jär­keä, jos palk­ka (ja muu työs­tä saa­ta­va hyvä) riit­tää kor­vaa­maan mene­te­tyn vapaa-ajan, mikä riip­puu teki­jän sub­jek­tii­vi­ses­ta koke­muk­ses­ta ja tar­jol­la ole­vis­ta vaih­toeh­dois­ta vapaa-ajan käyt­tä­mi­sel­le (ml. kil­pai­le­va palk­ka­työ). Täs­sä on kui­ten­kin riis­tä­mi­sen vaa­ra, jos teki­jäl­le työ tai sii­tä saa­ta­va palk­ka on vält­tä­mä­tön sääl­li­sen elin­ta­son saa­vut­ta­mi­seen. Riis­tä­mi­sen vält­tä­mi­sek­si teki­jän oli­si­kin olta­va riit­tä­vän hyväs­sä neu­vot­te­lua­se­mas­sa: hänen ei tule tar­vi­ta palk­kaa elämiseen.

  13. Esi­merk­ki on kuvaa­va ja asias­ta voi olla perus­tel­lus­ti eri miel­tä. Itse olen ilmei­ses­ti eri miel­tä kuin Osmo. Esi­mer­kis­tä kui­ten­kin puut­tuu oleel­li­nen seik­ka, tulon­siir­to­jen vai­ku­tus sii­hen, mitä sil­lä 80 cm tulok­sel­la saa! Tulon­siir­rot hei­ken­tä­vät todel­li­suu­des­sa eni­ten juu­ri noi­den 80 cm hypän­nei­den elin­ta­soa, kos­ka yhteis­kun­nas­ta tulee kal­lis elää.

  14. Yama:
    Tulon­siir­to­jen ja palk­ka­tu­lon yhdis­tä­mi­nen on omi­tui­nen aja­tus. Käy­tän­nös­sä val­tio siis sub­ven­toi­si työ­nan­ta­jia luo­maan hyvin mata­la­palk­kai­sia työ­paik­ko­ja. On vai­kea näh­dä mitä jär­keä täs­sä on sil­lä jär­jes­tel­mä ei kan­nus­tai­si työ­nan­ta­jia jär­keis­tä­mään toi­min­taa tai käyt­töö­not­ta­maan uusia tek­no­lo­gioi­ta, kun val­tio kui­ten­kin kus­tan­taa työntekijät.

    Tava­ra- ja pal­ve­lu­tuo­tan­non ulko­puo­lel­la on pal­jon poten­ti­aa­li­sia työ­teh­tä­viä, joi­ta ei kan­na­ta lop­puun asti jär­keis­tää ja automatisoida. 

    Hyvä esi­merk­ki on koti­ta­louk­sis­sa teh­tä­vä työ. Koti­ta­lous­vä­hen­nys, jota vasem­mis­to aikoi­naan voi­mak­kaas­ti vas­tus­ti, on pait­si vähen­tä­nyt har­maa­ta talout­ta, luo­nut suu­ren jou­kon uusia työn teet­tä­jiä, työ­nan­ta­jia ja työ­paik­ko­ja. Koti­ta­lous­vä­hen­nys­hän on erään­lais­ta työn teet­tä­jäl­le mak­set­ta­vaa työllistämistukea.

  15. Yama:
    Tulon­siir­to­jen ja palk­ka­tu­lon yhdis­tä­mi­nen on omi­tui­nen aja­tus. Käy­tän­nös­sä val­tio siis sub­ven­toi­si työ­nan­ta­jia luo­maan hyvin mata­la­palk­kai­sia työ­paik­ko­ja. On vai­kea näh­dä mitä jär­keä täs­sä on sil­lä jär­jes­tel­mä ei kan­nus­tai­si työ­nan­ta­jia jär­keis­tä­mään toi­min­taa tai käyt­töö­not­ta­maan uusia tek­no­lo­gioi­ta, kun val­tio kui­ten­kin kus­tan­taa työntekijät. 

    Nyt­hän meil­lä on kään­tei­nen tilan­ne. Jul­ki­nen sek­to­ri mak­saa ihmi­sil­le, jot­ta nämä eivät ottai­si työ­tä vas­taan ja sen seu­rauk­se­na joi­den­kin yksi­löi­den luon­tai­nen mini­mi­palk­ka­vaa­ti­mus on yli­kor­kea ver­rat­tu­na sii­hen mikä hei­dän halut­ta­vuu­ten­sa työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta on.

    Jos mak­se­taan työt­tö­myy­des­tä ja regu­loi­daan työ­mark­ki­nat jäy­kik­si, saa­daan työttömyyttä.

    Jos kopioi­tai­siin brit­tien työ­lain­sää­dän­tö ja sosi­aa­li­tuet, työt­tö­myys romah­tai­si varmasti.

  16. K‑Veikko:
    Itse lait­tai­sin perus­tu­lon ja samal­la mää­räl­lä alen­tai­sin työ­eh­to­so­pi­mus­ten mini­mi­palk­ko­ja. — Tämä vai­kut­taa vain pie­ni­palk­kai­siin. Hyvä­palk­kai­set edel­leen sane­le­vat hintansa!

    Mini­mi­palk­ko­ja pitäi­si toki perus­tu­lon myö­tä las­kea, mut­ta ei täy­si­mää­räi­ses­ti. Olet­tai­sin, että perus­tu­lo mah­dol­lis­tai­si ennen­kaik­kea vaih­te­le­via tun­ti­mää­riä (sop­pa­ri esim. 8–24 tun­tia vii­kos­sa), sil­lä sitä on hel­pom­min tar­jol­la kuin kokoai­kais­ta. Täl­lai­sen työn teke­mi­nen muut­tui­si kan­nat­ta­vak­si jos se oli­si oikeas­ti plus­saa ja elä­mi­nen jopa vähim­mil­lä viik­ko­tun­neil­la mahdollista.

    Täl­lä taval­la suo­ma­lai­nen (olet­taen, että perus­tu­lo mak­se­taan vain Suo­men kan­sa­lai­sil­le) perus­tu­lon saa­ja sai­si perus­tu­lon suu­rui­sen etu­lyön­nin ulko­mail­ta tule­vaan kil­pai­le­vaan työn­te­ki­jään näh­den. — Työ­mark­ki­nat voi­daan vapaut­taa ulko­mai­sel­le kilpailulle!

    Myös­kään suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän koke­ma pal­kan alen­nus ei alen­na hänen toi­meen­tu­lo­aan. — Onhan brut­to edel­leen sama!

    Ei kai tar­koi­tus ollut kil­pail­la Bangla­des­hin kanssa?
    Johan työ­mark­ki­nat ovat avoi­met EU:n laa­jui­ses­ti. Jos pal­kat las­ke­vat, har­vem­pi viro­lai­nen tulee Suo­meen töi­hin, sil­lä tän­ne tul­laan jot­ta suu­rem­mas­ta pal­kas­ta sai­si sääs­tet­tyä enem­män ja jos­sain vai­hees­sa muka­van pesä­mu­nan kans­sa voi muut­taa takai­sin Viroon. Suo­ma­lais­ten pitäi­si siis alem­mil­la pal­koil­la kat­taa tämä.

    Olen­nai­set muut­tu­vat asiat mata­las­sa (vrt. työ­mark­ki­na­tu­ki net­to­na) perus­tu­los­sa ovat byro­kra­tian vähe­ne­mi­nen ja alim­pien tulo­luok­kien efek­tii­vi­sen mar­gi­naa­li­ve­ron las­ke­mi­nen siten, että työn teko kan­nat­taa aina.

    Asu­mis­tu­ki on pak­ko pitää muka­na ellei­vät jul­ki­set vuo­kra-asun­to­yh­tiöt pys­ty tar­joa­maan koh­tuu­hin­tais­ta koh­tuu­laa­tuis­ta vuo­kra-astun­toa kai­kil­le sitä hake­vil­le. Esim. Heka tar­vit­si­si ensin luok­kaa 300 000 asun­toa lisää jot­ta voi­si tar­jo­ta nii­tä kai­kil­le. Tämän ymmär­tä­nee jos miet­tii kol­me tapaus­ta jois­sa työ­ky­kyi­nen työi­käi­nen mata­la­palk­kais­ta työ­tä teke­vä yksin asu­va hen­ki­lö asuu Hel­sin­gis­sä täy­sin vas­taa­vis­sa asunnoissa:
    1) omis­tusa­sun­to, hoi­to­vas­ti­ke + vesi­mak­su X euroa
    2) kau­pun­gin vuo­kra-asun­to, vuo­kra + vesi­mak­su 2*X euroa
    3) vapail­la mark­ki­noil­la vuo­kra-asun­to, vuo­kra + vesi­mak­su 4*X euroa
    Kai­kil­la pitäi­si olla yhtä­läi­nen mah­dol­li­suus elä­mi­seen asu­mis­ku­lu­jen jälkeen.

  17. Ismo:
    Kai­kil­la pitäi­si olla yhtä­läi­nen mah­dol­li­suus elä­mi­seen asu­mis­ku­lu­jen jälkeen.

    Mik­si pitäi­si? Avai­sit­ko aja­tus­ta­si? Pitäi­si­kö jokai­sel­la suo­ma­lai­sel­la olla yhtä­läi­nen mah­dol­li­suus asua Eiras­sa, tulois­ta ja varal­li­suu­des­ta riippumatta?

  18. OSn poh­jus­tus on sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta sil­lä ei ole pal­joa­kaan teke­mis­tä todel­li­suu­den kanssa.

    Enem­män todel­li­suut­ta vas­taa­va oli­si seu­raa­va esimerkki: 

    Palk­kaa mak­se­taan sii­tä, kuin­ka mon­ta met­riä hen­ki­lö kai­vaa ojaa tunnissa. 

    Sit­ten joku ottaa yri­tys-ris­kin ja palk­kaa sata ihmis­tä kai­va­maan ojia. Sii­tä työs­tä mak­se­taan hyvää palk­kaa ja yri­tys tuot­taa hyvää voittoa. 

    Pian maan koko talous koos­tuu ojan­kai­vuu-fir­mois­ta ja maas­ta tulee aivan usko­ma­ton menestystarina. 

    Kehi­te­tään aina vaan parem­pia lapioi­ta, ojan­kai­vuu­ta kos­ke­vaa lakin­sää­dän­töä, perus­te­taan ojan­kai­va­jien ammat­ti­jär­jes­tö, mit­ta­nau­ha­teh­taal­le anne­taan mää­räys val­mis­taa huo­noil­le kai­va­jil­le eri­tyi­sen lyhyi­tä “soli­daa­ri­suus­mit­to­ja”, las­ke­taan ojan­kai­va­jien hii­li­ja­lan­jäl­kiä, jne.

    Mut­ta sit­ten joku insi­nöö­ri kek­sii kai­vu­ri-trak­to­rin, joka on kym­me­nen ker­taa tehok­kaam­pi ojan­kai­va­ja kuin paras lapiomies.

    Oikea kysy­mys kuu­luu­kin sit­ten näin: Mitäs pitäi­si tehdä?

    Vaih­toeh­to­ja:
    1) Tees­ken­nel­lään, että mitään trak­to­ria ei ole keksittykään
    2) Teh­dään laki, jon­ka mukaan kaik­ki trak­to­rit ovat perus­tus­lain vastaisia.
    3) Tape­taan tuo insi­nöö­ri ja pol­te­taan kak­ki kek­sin­töä kos­ke­vat pape­rit, tai aina­kin aje­taan hänet maas­ta, sil­lä muu­ten kaik­ki lapio­fir­mat meni­si­vät konkkariin.
    4) Ote­taan nopeas­ti käyt­töön pal­jon kai­vu­rei­ta ja anne­taan sel­lai­sil­le lapio­mie­hil­le pot­kut, jot­ka eivät suos­tu opet­te­le­maan traktorikuskeiksi.
    5) Anne­taan insi­nöö­ril­le iso pal­kin­to ja pyy­de­tään hän­tä kek­si­mään uusia käyt­tö­koh­tei­ta traktorille.
    6) Perus­te­taan trak­to­ri-komi­tea, jon­ka päät­tä, että kaik­ki trak­to­rit pitää maa­la­ta vih­reik­si ja että ainoas­taan niit­ten vetä­mis­sä ja rai­teil­la kul­ke­vis­sa perä­kär­ryis­sä saa kul­jet­taa ihmisiä.

    Tari­nan opetus:
    Tek­nii­kan kehi­tys koko ajan vain kiih­tyy ja tämä ohjaa kaik­kea inhi­mil­lis­tä toimintaa.
    Se joka ei suos­tu tätä kehi­tys­tä ket­te­räs­ti seu­raa­maan ja otta­maan uut­ta tek­niik­kaa käyt­töön, kuih­tuu pois Darwi­nin evo­luu­tio-opin mukaan.

    Sep­po Korp­poo, suo­ma­lai­nen insi­nöö­ri, joka on huo­no kor­keus­hyp­pää­jä, mut­ta uskoo Darwiniin

  19. Aika aja­tel­la:
    Ei pal­kan tar­vit­se riit­tää elä­mi­seen. Jo nyt jokai­nen saa “perus­tu­lo­na” lap­si­li­sän, päi­vä­hoi­don kus­tan­nus­ten sub­ven­tiot, perus­kou­lun yms. Olen ymmär­tä­nyt, että suu­rin osa väes­tös­tä on tulon­siir­to­jen net­to­saa­jia: heil­lä palk­ka ei rii­tä elä­mi­seen (hei­dän elintasollaan).

    Hyvä point­ti läh­teä poh­dis­ke­le­maan täl­tä kan­nal­ta. Näis­tä eduis­ta ei olla kateel­li­sia saa­jil­le, kos­ka kaik­ki — myös kateel­li­suu­teen tai­pu­vai­nen itse — saa­vat ne. Voi­si­ko täl­lais­ten etu­jen laa­jen­ta­mi­nen olla se tie, jota kaut­ta ne joil­le 80 cm on lii­an kor­kea, sai­si­vat kuin huo­maa­mat­ta toimeentulonsa?

    Eivät motii­vit, jot­ka ihmi­siä ohjaa­vat, ole aina kovin ratio­naa­li­sia. Eikös vii­mei­sin talous­tie­teen nobel­kin myön­net­ty epä­ra­tio­naa­li­suu­den osoit­ta­mi­ses­ta? Perus­tu­lo aiheut­taa närää, kos­ka moni uskoo, että se saa kar­sas­ta­maan työn­te­koa. Perus­tu­lon saa­ja­kin saat­taa häve­tä ver­ra­tes­saan omia tulo­jaan naa­pu­rin tuloi­hin. Sik­si pitäi­si löy­tää perus­tu­loa ove­lam­pi rat­kai­su, jär­ke­väm­pi ei riitä.

  20. Ongel­ma on etti kukaan ole kiin­nos­tu­nut orga­ni­soi­maan kiso­ja noil­le alle met­rin hyppääjille

    Mat­lan tuot­ta­vuu­den töis­tä puhu­taan, mut­ta se tar­koit­taa, ettei sen tuot­to ole riit­tä­vä yrit­tä­jäl­le­kään eikä mikään yri­tys tee huo­no­tuot­tois­ta tuotetta

    Hyvä esi­merk­ki ovat teleo­pe­raat­to­rit, pal­ve­lua yllä­pi­de­tään syr­jä­seu­duil­la vain kos­ka laki ja viran­omai­nen pakottaa.

    Mie­lui­ten mas­tot ja lan­gat kerät­täi­siin pois ja vies­tin­tä jäi­si savu­merk­kien varaan

  21. Ismo: Jos­tain syys­tä oikeis­tol­le ei kel­paa perus­tu­lo joka mah­dol­lis­tai­si hal­pa­työ­voi­man. Kyse ei siis ole prag­maat­ti­ses­ta ongel­mas­ta vaan aat­tel­li­ses­ta ongel­mas­ta joka on niin voi­ma­kas, että estää asian arvioi­mi­sen talou­del­li­sis­ta lähtökohdista.

    Jos nyt olen luke­maa­ni ja käy­miä­ni kes­kus­te­lu­ja vuo­sien var­rel­la ymmär­tä­nyt, perus­tu­loa yms. vas­tus­ta­vat nime­no­maan ammattiyhdistysdemarit.

  22. Raken­tee­li­nen työt­tö­myys tuos­ta vie­lä puuttui.

    Ehkä isoin ongel­ma on se, että sii­tä puut­tuu esi­mer­kik­si tilan­ne, jos­sa hen­ki­lö on erit­täin hyvä kor­keus­hyp­pää­jä, mut­ta juu­ri täl­lä paik­ka­kun­nal­la kor­keus­hyp­pää­jiä ei arvos­te­ta ollenkaan.

    Täs­tä ei kui­ten­kaan pitäi­si masen­tua, sil­lä jos olet hyvä kor­keus­hy­pys­sä (tai vaik­ka­pa sei­väs­hy­pys­sä, hiih­dos­sa tai cur­lin­gis­sa) voi olla että olet päte­vä vaik­ka­pa minis­te­rik­si tai kan­san­edus­ta­jak­si — ehkä jopa pre­si­den­tik­si. Se, että juu­ri täs­sä kyläs­sä ei ole hom­mia ei tar­koi­ta mitään, mut­ta muut­taa pitäi­si uskaltaa.

    Se mitä yhteis­kun­ta voi­si tukea voi­si olla muut­ta­mi­nen amma­tin peräs­sä uudel­le paik­ka­kun­nal­le. Esi­mer­kik­si muut­toon, vuo­kra­va­kuuk­siin ja mat­ka­ku­lui­hin voi­si saa­da avustusta

    Ja kun aloin asi­aa tut­ki, täm­möi­nen avus­tus näem­mä on ollut­kin vuo­den 2017 alusta.

    http://www.kela.fi/liikkuvuusavustus

  23. Jyr­ki Pato­mä­ki: Perus­tu­lo aiheut­taa närää, kos­ka moni uskoo, että se saa kar­sas­ta­maan työn­te­koa. Perus­tu­lon saa­ja­kin saat­taa häve­tä ver­ra­tes­saan omia tulo­jaan naa­pu­rin tuloi­hin. Sik­si pitäi­si löy­tää perus­tu­loa ove­lam­pi rat­kai­su, jär­ke­väm­pi ei riitä.

    Hyvä idea! Eräs mie­len­kiin­toi­sis­ta vaih­toeh­dois­ta on n.s EITC, joka on käy­tös­sä muu­ta­mis­sa maissa/osavaltioissa. Toki se tar­vit­see rin­nal­leen muu­ta sosiaaliturvaa. 

    EITC:stä löy­tyy tie­to­ja mm. Wikipediasta.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhdys­val­lois­sa mini­mi­palk­ka on 6,5 euroa tun­nis­sa eli alle 1000 € kuus­sa, kun ote­taan huo­mioon vie­lä suo­ma­lai­set vuosilomat.

    Yhdys­val­lois­sa ei ole yhte­näis­tä mini­mi­palk­kaa. Liit­to­val­tio on tosin mää­rän­nyt mini­mi­pal­kas­ta lail­la mut­ta enem­mis­tö osa­val­tiois­ta on sää­tä­nyt kor­keam­man. Sit­ten on vie­lä lukui­sia kau­pun­ke­ja ja mui­ta seu­tu­ku­ni­ta, jois­sa on mak­set­ta­va enem­män kuin osa­val­tio (tai liit­to­val­tio) vaa­tii. Lisäk­si liit­to­val­tion töis­sä tai tilaus­töis­sä on oma minimipalkkansa.

    Monis­sa vau­rais­sa osa­val­tiois­sa mini­mi­palk­ka on 10 dol­la­rin paik­keil­la, esi­mer­kik­si Kali­for­nias­sa 11$. Muu­ta­mis­sa osa­val­tiois­sa on mak­set­ta­va vain lain vaa­ti­ma mini­mi, joka täl­lä het­kel­lä on 7,25$. Ensi vuo­den alus­ta liit­to­val­tion töis­sä tai tilaus­töis­sä on mak­set­ta­va vähin­tään 10,35$.

    Suo­men tau­luk­ko­palk­ko­jen mää­rää­mät pie­mim­mät mini­mit lie­ne­vät aika lähel­lä noi­den köy­hien osa­val­tioi­den vaa­ti­maa mini­mi­palk­kaa. Jotain Kali­for­nian mini­mi­palk­ko­ja ei Suo­mes­sa saa aina­kaan Mäk­kä­ril­lä, ehkä paperitehtaalla.

  25. Jyr­ki Pato­mä­ki: Näis­tä eduis­ta ei olla kateel­li­sia saa­jil­le, kos­ka kaik­ki – myös kateel­li­suu­teen tai­pu­vai­nen itse – saa­vat ne.

    Tosin lap­si­li­sis­tä on oltu kateel­li­sia toi­sin päin — kos­ka hyvä­tu­loi­set­kin saa­vat niitä. 

    Hyvin­voin­ti­val­tio toi­mii par­hai­ten ja saa eri ryh­mien kan­na­tuk­sen jos edut ovat samat kai­kil­le. Eli kaik­ki hyötyvät. 

    Ja tulon­ta­saus hoi­de­taan ainoas­taan vero­tuk­sel­la. Sekään ei kai­kis­ta ole kiva, mut­ta perus­tel­lum­pi jos val­tio ei vain vie rahaa vaan myös antaa.

    Tun­ne­ky­sy­mys toki tämä­kin mut­ta niin­hän se vaan menee.

  26. Unoh­tui main­ta, että tar­koi­tin osto­voi­ma­kor­jat­tu­ja valuut­to­ja. Suo­mes­sa­han elä­mi­nen lie­nee 15–20% kal­liim­paa kuin USA:ssa, joten dol­la­rei­ta ja euro­ja voi palk­ka­ver­tai­lus­sa pitää suu­rin piir­tein saman arvoi­si­na. Eli liit­to­val­tion 7,25 dol­la­rin mini­mi­palk­ka vas­taa noin 7,25 euron palk­kaa Suomessa.

    1. Unoh­tui main­ta, että tar­koi­tin osto­voi­ma­kor­jat­tu­ja valuut­to­ja. Suo­mes­sa­han elä­mi­nen lie­nee 15–20% kal­liim­paa kuin USA:ssa, joten dol­la­rei­ta ja euro­ja voi palk­ka­ver­tai­lus­sa pitää suu­rin piir­tein saman arvoisina. 

      Onko noin vai onko tuos­sa kulut­ta­ja­ko­ri­ver­tai­lus­sa vain kau­pas­ta ostet­ta­vat tuot­teet. Unoh­tui­vat­ko yli­opis­to­jen luku­kausi­mak­sut, ter­vey­den­huol­to, kou­lu­mak­sut ym? Lisäk­si Euron yliar­vos­tus on pur­kau­tu­nut, joten tuo ero ei muu­ten­kaan ole niin suu­ri. Lisäk­si työl­li­syy­teebn vai­kut­taa työ­voi­man hin­ta eikä se mitä pal­kal­la saa. Sik­si tuo­ta mini­mi­palk­kaa pitäi­si ver­ra­ta BKT:hen eikä ostovoimaan.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhdys­val­lois­sa mini­mi­palk­ka on 6,5 euroa tun­nis­sa eli alle 1000 € kuus­sa, kun ote­taan huo­mioon vie­lä suo­ma­lai­set vuosilomat.

    En tie­dä, joten kysyn: onko empii­ris­tä evi­dens­siä sii­tä, että kor­keam­man mini­mi­pal­kan mais­sa mini­mi­pal­kan koro­tus oli­si joh­ta­nut työ­paik­ko­jen vähenemiseen?

  28. Jor­dan B Peter­son tuo­ta poh­ti ja tar­kal­leen ottaen sitä, että län­si­mais­sa joku 15% asuk­kais­ta on älyl­tään alle 80 point­sia. Oba­man aika­na tuo­ta ryh­mää yri­tet­tiin api­nan rai­vol­la työl­lis­tää esi­mer­kik­si Usan armeijassa.
    Mut­ta lop­pu­tu­los oli se, ettei sel­lai­sia työ­teh­tä­viä yksin­ker­tai­ses­ti ole, joi­hin tuo­ta ryh­mää voi­tai­siin työl­lis­tää vaa­ran­ta­mat­ta muit­ten ihmis­ten hen­keä ja ter­veyt­tä. Sii­voo­mi­nen esi­mer­kik­si vaa­tii mel­kois­ta kykyä orga­ni­soi­da työ­tä jär­ke­väs­ti, eten­kin armei­jan tilois­sa ja laivoissa.

    Peter­so­nil­la oli koke­mus­ta täs­tä ryh­mäs­tä muu­ten­kin. Esi­mer­kik­si net­ti­pal­ve­lui­den käyt­tö oli jo lii­an vai­ke­aa. Nämä ihmi­set eivät käy­tän­nös­sä voi olla yhteis­kun­nan täy­si­val­tai­sia jäse­niä kos­kaan, vaik­ka kuin­ka sosi­aa­li-insi­nöö­rit yhteis­kun­taa säätäisivät.

    Asia ver­tau­tuu vam­mais­ten ase­maan muu­ten­kin. Mut­ta toi­sin kuin ves­san ovien leven­tä­mi­nen rul­la­tuo­li­po­ti­lail­le ynnä muu näper­te­ly, meil­lä ei ole iki­nä varaa muut­taa yhteis­kun­taa niin että äly­vam­mai­set oli­si­vat täy­sin samas­sa ase­mas­sa mui­den kanssa.

    Läh­tö­koh­ta­na voi­si olla se, mitä tuo ryh­mä tun­tuu itse kai­paa­van. Tosin sii­nä taas on ongel­ma se, että tuo kai­paus on useim­mi­ten kal­lis­ta bling-blin­giä kuten vaik­ka hie­no auto ja pal­jon lap­sia, joil­la kui­ten­kin gene­tii­kas­ta ja per­heo­lo­suh­teis­ta joh­tuen heik­ko ennuste.

    Tule­vai­suu­des­sa toki nuo kai­va­tut elä­myk­set voi­daan tar­jo­ta vir­tu­aa­li­se­na. Hyö­dyt­tö­mien ihmis­ten elä­män mit­tai­nen varas­toin­ti inhi­mil­lis­sä tilois­sa ei ole kovin kal­lis­ta silloin.

  29. IK: En tie­dä, joten kysyn: onko empii­ris­tä evi­dens­siä sii­tä, että kor­keam­man mini­mi­pal­kan mais­sa mini­mi­pal­kan koro­tus oli­si joh­ta­nut työ­paik­ko­jen vähenemiseen?

    Käsit­tääk­se­ni aina­kaan yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuki­muk­sis­sa yhteyt­tä ei ole havait­tu. Mut­ta jos­pa Yhdys­val­lois­sa mata­la­palk­ka-aloil­la onkin tavat­tu mak­saa tuot­ta­vuut­ta alem­paa palk­kaa, kos­ka työn­te­ki­jöis­tä on pal­jon tar­jon­taa ja hei­dän on käy­tän­nös­sä pak­ko tyy­tyä sii­hen, mitä anne­taan… Suo­ma­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä voi­si olla toisin?

  30. Aika aja­tel­la: Käsit­tääk­se­ni aina­kaan yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuki­muk­sis­sa yhteyt­tä ei ole havait­tu. Mut­ta jos­pa Yhdys­val­lois­sa mata­la­palk­ka-aloil­la onkin tavat­tu mak­saa tuot­ta­vuut­ta alem­paa palk­kaa, kos­ka työn­te­ki­jöis­tä on pal­jon tar­jon­taa ja hei­dän on käy­tän­nös­sä pak­ko tyy­tyä sii­hen, mitä anne­taan… Suo­ma­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä voi­si olla toisin?

    Kor­jaan: yhdys­val­ta­lai­set tut­ki­muk­set ovat osit­tain ris­ti­rii­tai­sia, mut­ta anta­vat kui­ten­kin olet­taa, että mini­mi­pal­kan korot­ta­mi­nen jon­kin ver­ran vähen­tää työ­paik­ko­ja matalapalkka-aloilla.

  31. Aika aja­tel­la: Mik­si pitäi­si? Avai­sit­ko aja­tus­ta­si? Pitäi­si­kö jokai­sel­la suo­ma­lai­sel­la olla yhtä­läi­nen mah­dol­li­suus asua Eiras­sa, tulois­ta ja varal­li­suu­des­ta riippumatta?

    Suo­mes­sa on tapa­na, että asu­mis- ja auto­me­not vähen­ne­tään kuluis­ta enen kuin ale­taan arvioi­maan ihmi­sen hyvä/huonotuloisuutta. Tämän vuok­si sil­loin täl­löin voi­daan lukea ilta­päi­vä­leh­dis­tä ihmi­sis­tä, jot­ka asu­vat espoos­sa oma­ko­ti­ta­los­sa, pihas­sa on kak­si uudeh­koa autoa, tulot kirk­kaas­ti ylim­mäs­sä desii­lis­sä, ja kai­kes­ta huo­li­mat­ta ovat köyhiä.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko noin

    Muut­tu­jia on niin pal­jon, että ei tuos­ta tai­da kan­nat­taa edes kiistellä. 

    Mut­ta sanon­pa sil­ti, että kou­lu­mak­su­ja ei suu­ri­mal­la osal­la ole eikä yli­opis­to­mak­su­ja­kaan, aina­kaan kovin suu­ria (hal­vim­mil­laan ilmais­ta, kes­ki­mää­rin vajaa seit­se­män ton­nia vuo­des­sa, jos menee hal­vim­man kaa­van mukaan). Ter­vey­den­huol­los­ta on vai­kea sanoa pal­jon mitään juu­ri nyt. Las­ten­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen on jos­tain syys­tä jätet­ty yleen­sä kovin kalliiksi. 

    Toi­saal­ta koko­nais­ve­roas­te on sel­väs­ti pie­nem­pi, mikä tar­koit­taa tie­tys­ti, että käteen jää enem­män rahaa mak­saa esi­mer­kik­si las­ten­hoi­dos­ta tai yliopistokoulutuksesta.

    Elin­kus­tan­nuk­set myös vaih­te­le­vat USAs­sa pal­jon. Menes­ty­vis­sä kau­pun­geis­sa mini­mi­palk­ka on kuin myy­jä­har­joit­te­li­jan tau­luk­ko­palk­ka Helsingissä.

    Ja sit­ten vie­lä jää kysy­mys oikeas­ta ver­tai­lu­ta­vas­ta. Menee tosi­aan lii­an han­ka­lak­si meikäläiselle.

    Voi­sin vie­lä kor­ja­ta itseä­ni, että var­si­nai­sen työn­te­ki­jän alin tau­luk­ko­palk­ka on Suo­men McDo­nald­sil­la, esi­mer­kik­si, vähin­tään yhtä hyvä kuin paras mini­mi­palk­ka USA:ssa. Omien las­ten var­sin sur­kei­den har­joit­te­li­ja- yms. palk­ko­jen takia, luu­lin huo­noim­pia palk­ko­ja huo­nom­mik­si kuin ne var­si­nai­sil­la työn­te­ki­jöil­lä ovat. 

    Tosin mak­saa se suo­ma­lai­nen Big Mac sit­ten taas enem­män suh­tees­sa palkkaan.

    Mut­ta mitä täs­sä USA:aan ver­tai­le­maan. Taan­tu­van Euro-Suo­men “oikea” ver­tai­lu­koh­ta tus­kin on maa­il­man vau­raim­piin kuu­lu­va val­ta­va liit­to­val­tio, jos­sa talous sit­keäs­ti kas­vaa vai­keus­ten­kin keskellä.

  33. Tapa­ni Tik­ka:
    Luin taas vaa­li­ko­nees­ta lauseen “suu­ret tuloe­rot ovat hyväk­syt­tä­viä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jak­kuu­des­sa ja ahke­ruu­des­sa voi­daan palkita.”

    Toki ahke­ruu­des­ta tulee pal­ki­ta, mut­ta kan­nat­taa­ko lah­jak­kuu­des­ta pal­ki­ta, kos­ka se on syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, eikö mak­sa­mal­la lisään­ny, vaan ihmi­nen on lah­ja­ton tai lah­ja­kas jos­sa­kin asias­sa, täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä hänel­le sii­tä maksetaan.

    Sit­ten on vie­lä se tuot­ta­vuus. Lah­ja­kas ja ahke­ra ihmi­nen ei vält­tä­mät­tä tee tuot­ta­vaa työtä.

    Para­dok­saa­li­ses­ti, mitä enem­män ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den vai­ku­tus­ta ihmi­sen tule­vaan posi­tioon pois­te­taan, sitä enem­män gene­tiik­ka vai­kut­taa. (Ks. Käyt­täy­ty­mis­ge­ne­tiik­ka; Lat­va­la & Sil­ven­toi­nen) Tämä on tämä ikui­nen kysy­mys, kuin­ka pal­jon ns. menes­ty­mi­ses­sä on kysy­mys vaik­ka­pa kas­va­tuk­ses­ta ja kas­vuo­lo­suh­teis­ta (lah­jak­kuu­des­sa mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti ei yhtään)?
    Mitä evo­lu­tii­vi­ses­ti tar­koit­tai­si geneet­tis­ten omi­nai­suuk­sien nol­laa­mi­nen (vai­ku­tus tule­vaan ase­maan yhteis­kun­nas­sa nolla)?
    Suu­rin epi­ge­neet­ti­nen ongel­ma on, että lah­jak­kuut­ta huka­taan vie­lä pal­jon. Lah­jak­kuus jakau­tuu onnek­si sil­lä taval­la tasai­ses­ti, että ahke­ruu­del­la (mitä kaik­kea se tar­koit­taa­kaan) kor­vaa pal­jon. Ja jos on niin lah­ja­kas, että kai­ken mit­ta ei ole raha, voi alkaa vaik­ka taiteilijaksi.

  34. Sep­po Korp­poo:
    OSn poh­jus­tus on sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta sil­lä ei ole pal­joa­kaan teke­mis­tä todel­li­suu­den kanssa.

    Enem­män todel­li­suut­ta vas­taa­va oli­si seu­raa­va esimerkki: 

    Palk­kaa mak­se­taan sii­tä, kuin­ka mon­ta met­riä hen­ki­lö kai­vaa ojaa tunnissa. 

    Työ­saa­vu­tuk­sia val­ta­kun­nal­li­sis­sa mes­ta­ruus­kil­pai­luis­sa 1946–1947
    Avo-ojan kai­vu (uusi oja, käy­tä­vä luotava)
    Ojan syvyys 0,45m, pin­ta leveys 0,90m, poh­ja leveys 0,15 m.
    Kah­den par­haan mie­hen kes­ki­mää­räi­nen työ­saa­vu­tus 6,5 m/t.
    23 kil­pai­li­jan kes­ki­mää­räi­nen saa­vu­tus 5,2 m/t

  35. Aika aja­tel­la: Mik­si pitäi­si? Avai­sit­ko aja­tus­ta­si? Pitäi­si­kö jokai­sel­la suo­ma­lai­sel­la olla yhtä­läi­nen mah­dol­li­suus asua Eiras­sa, tulois­ta ja varal­li­suu­des­ta riippumatta? 

    Jäi näem­mä sana puut­tu­maan. Koh­tuul­lis­ten asu­mis­ku­lu­jen jälkeen.

    Läh­tö­koh­ta­na­ni on, että asu­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä. Ja jos se on vält­tä­mä­tön­tä, kai­kil­la pitää olla sii­hen mah­dol­li­suus. Eikä elin­kus­tan­nuk­sia voi kat­soa ilman asu­mis­ta, sil­lä mui­hin elin­kus­tan­nuk­siin pitää kui­ten­kin vara­ta sama sum­ma riip­pu­mat­ta mitä asu­mi­seen menee.

    Koh­tuul­li­sik­si voi­daan sopia vaik­ka­pa kun­kin kun­nan osal­ta se, mitä kun­nan oma vuo­kra-asun­to­tuo­tan­to pys­tyy tar­joa­maan 1) toi­mien oma­kus­tan­tei­ses­ti ts. ilman tuot­to­ta­voi­tet­ta ja 2) vain vähäi­sis­sä mää­rin aluei­den välil­lä vuo­kria tasoit­taen, eli kal­liil­la ton­til­la ole­vis­ta asun­nois­ta pyy­de­tään suu­rem­paa vuo­kraa kuin hal­val­la ton­til­la ole­vis­ta. Ja ole­te­taan­pa vie­lä, että kun­nan oma vuo­kra-asun­to­yh­tiö näin toi­mien pys­tyy tar­joa­maan asun­non kai­kil­le jot­ka sitä hakevat.

    Jos joku tämän jäl­keen halu­aa sijoit­taa asu­mi­seen enem­män, voi toki niin tehdä.

    Kun tämä ei toteu­du, jou­du­taan asu­mis­tu­ke­na mak­sa­maan enem­män niil­le, jot­ka eivät saa kau­pun­gin asun­toa vaan jou­tu­vat mak­sa­maan mark­ki­na­vuo­kraa. Jos ei mak­set­tai­si, näil­lä ihmi­sil­lä ei oli­si mah­dol­li­suut­ta asu­mi­seen, tai asu­mi­sen jäl­keen ei jäi­si mitään mui­hin elinkustannuksiin.

    Jos kaik­ki haluk­kaat mah­tui­si­vat asu­maan Eiraan, sil­loin Eira var­maan oli­si ihan koh­tuul­li­nen vaih­toeh­to asu­mi­seen. Mut­ta niin kau­an kuin eivät mah­du, vuo­krat Eiras­sa lie­ne­vät kor­keam­pia kuin muu­al­la Hel­sin­gis­sä. Niin­pä sin­ne pää­ty­vät asu­maan ne joil­la on halua ja varaa (tai suku­ra­hoi­tus­ta) kor­keam­piin asumiskuluihin.

    Mut­ta kat­so­pa huvik­se­si vuo­kraa vaik­ka Saton tai VVO:n käm­pis­tä 70-luvun lähiöis­tä. Pitäi­si olla koh­tuu­hin­tais­ta? Ja sit­ten ver­taa Hekan vuokriin.

    Joka­ta­pauk­ses­sa, asun­to on olta­va. Ja se on olta­va kun­nol­li­nen, sel­lai­nen jos­sa tavan­omai­nen töi­tä teke­vä ihmi­nen voi saa­da oman rauhan.

    Perus­tu­lo­nä­kö­kul­mas­ta asu­mis­ku­lu­ja ei voi sisäl­lyt­tää perus­tu­loon saman suu­rui­si­na kai­kil­le, sil­lä asu­mis­ku­lut eri puo­lil­la maa­ta ovat eri­lai­set, eivät­kä kaik­ki saa asun­toa koh­tuul­li­sil­la kuluil­la kos­ka nii­tä ei ole tarjolla.

  36. Aika aja­tel­la: Kor­jaan: yhdys­val­ta­lai­set tut­ki­muk­set ovat osit­tain ris­ti­rii­tai­sia, mut­ta anta­vat kui­ten­kin olet­taa, että mini­mi­pal­kan korot­ta­mi­nen jon­kin ver­ran vähen­tää työ­paik­ko­ja matalapalkka-aloilla.

    Eco­no­mist on kir­joit­ta­nut Seatt­len mini­mi­pal­kan koro­tuk­sis­ta. https://www.economist.com/news/finance-and-economics/21724802-two-studies-their-impact-seattle-reach-opposite-conclusions-economists-argue
    Näyt­tää, että pie­ni koro­tus ei vai­ku­ta työn mää­rään, mut­ta suu­rem­pi koro­tus joh­taa vähem­pään työ­tun­tien teet­tä­mi­seen eli työn­te­ki­jän tulo ei kas­va. Samal­la auto­maa­tio kas­vaa. USAs­sa mones­sa pai­kas­sa on auto­jen pesu käsin. Suo­mes­sa sen tekee auto­maat­ti js sitä pait­si pal­jon kor­keam­paan hintaan.
    Aja­tus­ko­kee­na voi miet­tiä 100 euron mini­palk­kaa. Aika har­va pal­kat­tai­siin. Siis jos­sain koh­taa on raja, jos­sa koro­tus vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti työ­paik­koi­hin. Se on var­maan­kin ajas­ta ja pai­kas­ta riippuvainen.

  37. Sep­po Ryväs:
    Jor­dan B Peter­son tuo­ta poh­ti ja tar­kal­leen ottaen sitä, että län­si­mais­sa joku 15% asuk­kais­ta on älyl­tään alle 80 point­sia. Oba­man aika­na tuo­ta ryh­mää yri­tet­tiin api­nan rai­vol­la työl­lis­tää esi­mer­kik­si Usan armeijassa.Mutta lop­pu­tu­los oli se, ettei sel­lai­sia työ­teh­tä­viä yksin­ker­tai­ses­ti ole, joi­hin tuo­ta ryh­mää voi­tai­siin työl­lis­tää vaa­ran­ta­mat­ta muit­ten ihmis­ten hen­keä ja ter­veyt­tä. Sii­voo­mi­nen esi­mer­kik­si vaa­tii mel­kois­ta kykyä orga­ni­soi­da työ­tä jär­ke­väs­ti, eten­kin armei­jan tilois­sa ja laivoissa.

    Peter­so­nil­la oli koke­mus­ta täs­tä ryh­mäs­tä muu­ten­kin. Esi­mer­kik­si­net­ti­pal­ve­lui­den käyt­tö oli jo lii­an vai­ke­aa. Nämä ihmi­set eivät käy­tän­nös­sä voi olla yhteis­kun­nan täy­si­val­tai­sia jäse­niä kos­kaan, vaik­ka kuin­ka sosi­aa­li-insi­nöö­rit yhteis­kun­taa säätäisivät. 

    Täs­sä­hän se oikeas­ti tiivistyy.

    Olen juu­ri teke­mäs­sä hen­ki­lö­koh­tais­ta brexit­tiä ja tila­sin muut­to­fir­man hake­maan kamat kuukaudeksi/pariksi säi­löön kun etsim­me Züric­his­tä pysy­vän asunnon.

    Muut­to­mie­hi­nö toi­mi kak­si Joh­nia Puo­las­ta. Toi­nen oli aisa­pa­rin aivot ja toi­nen apu­mies. Oli täy­sin sel­vää, että apu­mie­he­nä toi­mi­nut kave­ri ei oli­si yksin sel­viy­ty­nyt niin­kään yksin­ker­tai­ses­ta hom­mas­ta kuin muut­to­kuor­man siir­tä­mi­ses­tä autoon.

    Jos Suo­mes­sa tilaat Nie­mel­tä muut­to­pal­ve­lun, niin siel­tä voi tul­la ihan hyvin ÄO130 ensim­mäi­sen vuo­den teek­ka­ri tai muu yli­opis­to-opin­to­jen alkua odot­te­le­va duunari.

    Brit­tien työ­mark­ki­nat ovat täl­tä osin häm­men­tä­vän tehok­kaat, sil­lä aivan kaik­ki työl­lis­ty­vät jot­ka vaan halua­vat. Se on myös syy mik­si itä-euroop­pa­lai­sia sin­ne on niin pal­jon muuttanut.

    En väi­tä että tuo on vält­tä­mät­tä opti­maa­li­nen tapa jär­jes­tää yhteis­kun­ta, sil­lä wor­king poo­re­ja on pal­jon ja luok­kae­rot ovat val­ta­vat ihan minun­lai­sen kou­lu­te­tun insi­nöö­rin ja perus­duu­na­rin välil­lä. Toi­saal­ta mikä yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä voi­si jär­ke­väs­ti tasoit­taa met­rin pituuse­ro­ja kori­pal­loi­li­joi­den välillä?

    Itse läh­ti­sin kui­ten­kin yhdis­te­le­mään hei­dän jär­jes­tel­män­sä par­hai­ta puo­lia (kaik­ki työl­lis­ty­vät) mei­dän par­hai­siin puo­liin (kyvyk­käil­le kou­lu­tus­ta ilmai­sek­si, luok­kien väli­nen mobi­li­teet­ti). Toi­nen mikä Bri­teis­sä aut­taa mamu­ja on se, että siel­lä ei har­ras­te­ta kie­li­ra­sis­mia lähes­kään samal­la inten­si­tee­til­lä kuin Suo­mes­sa. Suo­ma­lai­set työ­nan­ta­jat pel­kää­vät aivan älyt­tö­mäs­ti hoo­no-soo­mi tyyp­pien palk­kaus­ta. Bri­teis­sä jos osaat sanoa jes sör, niin jotain hom­mia löytyy.

  38. TA:
    Unoh­tui main­ta, että tar­koi­tin osto­voi­ma­kor­jat­tu­ja valuut­to­ja. Suo­mes­sa­han elä­mi­nen lie­nee 15–20% kal­liim­paa kuin USA:ssa, joten dol­la­rei­ta ja euro­ja voi palk­ka­ver­tai­lus­sa pitää suu­rin piir­tein saman arvoi­si­na. Eli liit­to­val­tion 7,25 dol­la­rin mini­mi­palk­ka vas­taa noin 7,25 euron palk­kaa Suomessa.

    Olet ilmei­ses­ti otta­nut huo­mioon vain tava­roi­den hin­nat kau­pois­sa ja mah­dol­li­ses­ti autoi­lun kus­tan­nuk­set. Minä olen jos­kus arvioi­nut, että USAs­sa asu­van sisa­re­ni pitää ansai­ta vähin­tään 100 000 dol­la­ria vuo­des­sa (brut­to­palk­kaa), jot­ta hän pää­si­si samaan elin­ta­soon kuin minä Suo­mes­sa noin 60 000 euron (brutto)vuosipalkallani. Mut­ta tämä riip­puu kyl­lä pal­jon per­he­ti­lan­tees­ta. Meil­lä molem­mil­la on lap­sia. Jos oli­sim­me lap­set­to­mia, tilan­ne oli­si hyvin erilainen.

  39. Sepi: Nyt­hän meil­lä on kään­tei­nen tilan­ne. Jul­ki­nen sek­to­ri mak­saa ihmi­sil­le, jot­ta nämä eivät ottai­si työ­tä vas­taan ja sen seu­rauk­se­na joi­den­kin yksi­löi­den luon­tai­nen mini­mi­palk­ka­vaa­ti­mus on yli­kor­kea ver­rat­tu­na sii­hen mikä hei­dän halut­ta­vuu­ten­sa työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta on.

    Jos mak­se­taan työt­tö­myy­des­tä ja regu­loi­daan työ­mark­ki­nat jäy­kik­si, saa­daan työttömyyttä.

    Jos kopioi­tai­siin brit­tien työ­lain­sää­dän­tö ja sosi­aa­li­tuet, työt­tö­myys romah­tai­si varmasti.

    Työt­tö­myy­des­tä mak­sa­mi­nen” on joku ihmeel­li­nen, jämäh­tä­nyt mee­mi joka ei vaan suos­tu kuo­le­maan. Sitä levit­tä­vät ihmi­set joil­la ei tun­nu ole­van oma­koh­tais­ta koke­mus­ta sii­tä kuin­ka “ruh­ti­naal­li­sia” perus­päi­vä­ra­ha tai toi­meen­tu­lo­tu­ki oikeas­ti on.
    Tie­tys­ti voi­tai­siin pois­taa nekin tuet ja pis­tää ihmi­set teke­mään hyvin mata­la­palk­kais­ta työ­tä elan­ton­sa eteen. Kyl­lä­hän sii­nä työt­tö­myys­lu­ke­mat var­maan kutis­tui­si. Mut­tei se hyvin­voin­tia tai vau­raut­ta lisäisi.

    Mata­la­palk­kai­set huo­non tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat ovat kehit­ty­mät­tö­män ja taka­pa­jui­sen yhteis­kun­nan merk­ki. Kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat mää­rää­vät sen miten maa makaa — ei mata­lan tuottavuuden.

  40. Tur­ku­lai­nen mat­kai­li­ja Hel­sin­gis­sä: Para­dok­saa­li­ses­ti, mitä enem­män ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den vai­ku­tus­ta ihmi­sen tule­vaan posi­tioon pois­te­taan, sitä enem­män gene­tiik­ka vaikuttaa. 

    No tätä var­ten­han on kehi­tet­ty posi­tii­vi­nen syr­jin­tä ja affir­ma­ti­ve action, sekä rää­tä­löi­dyt ja täy­sin kei­no­te­koi­set ammatit.

    https://www.svt.se/nyheter/inrikes/skattemiljon-gar-till-gigantiskt-kamel-projekt-i-goteborg

  41. Täs­sä on jää­nyt ilmei­sen tär­keä seik­ka unoh­dik­siin. Ensim­mäi­nen työ­paik­ka on tär­keä, vaik­ka sii­tä ei sai­si­kaan kovin pal­jon pal­kaa. Seu­raa­va on jo hel­pom­pi hakea ja sil­loin palk­ka­kin on kor­keam­pi. Tyy­pil­li­ses­ti pika­ruo­ka­pai­kois­sa USAs­sa vaih­tu­vuus on 100% vuo­des­sa. Hen­ry Ford korot­ti palk­ko­ja osak­si, kos­ka vaih­tu­vuus oli vie­lä tätä huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi. Työn­te­ki­jät pal­jol­ti maal­ta eivät­kä ymmär­tä­neet, että töi­hin tul­laan, kun pil­li soi. EI men­nä kalaan, vaik­ka ilma oli­si­kin sopi­va. Kun he oppi­vat teh­taan tavat, toi­nen teh­das kyl­lä mie­le­lään palk­ka­si. Palk­ko­jen kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen kos­ki vain avios­sa ole­via mie­hiä. Poi­ka­mie­hil­le oli tur­ha antaa lisää rahaa. Oli­si­vat sit­ten vain pahem­mas­sa kra­pu­las­sa maanantaina.

  42. Yama:
    Mata­la­palk­kai­set huo­non tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat ovat kehit­ty­mät­tö­män ja taka­pa­jui­sen yhteis­kun­nan merk­ki. Kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat mää­rää­vät sen miten maa makaa – ei mata­lan tuottavuuden.

    Haus­kas­ti muis­tat maa­la­ta mata­la­palk­kai­set mata­lan tuot­ta­vuu­den työt taan­tu­muk­sen mer­kik­si, mut­ta jätät pois vas­taa­van mai­nin­nan sii­tä, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­jen pitäi­si olla kor­kea­palk­kai­sia. Vahin­gos­sa­ko näin kävi vai onko se mie­les­tä­si niin, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat ovat itses­sään ihan riit­tä­vä pal­kin­to nii­tä töi­tä tekeville?

  43. Yama: “Työt­tö­myy­des­tä mak­sa­mi­nen” on joku ihmeel­li­nen, jämäh­tä­nyt mee­mi joka ei vaan suos­tu kuo­le­maan. Sitä levit­tä­vät ihmi­set joil­la ei tun­nu ole­van oma­koh­tais­ta koke­mus­ta sii­tä kuin­ka “ruh­ti­naal­li­sia” perus­päi­vä­ra­ha tai toi­meen­tu­lo­tu­ki oikeas­ti on.
    Tie­tys­ti voi­tai­siin pois­taa nekin tuet ja pis­tää ihmi­set teke­mään hyvin mata­la­palk­kais­ta työ­tä elan­ton­sa eteen. Kyl­lä­hän sii­nä työt­tö­myys­lu­ke­mat var­maan kutis­tui­si. Mut­tei se hyvin­voin­tia tai vau­raut­ta lisäisi.

    Mata­la­palk­kai­set huo­non tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat ovat kehit­ty­mät­tö­män ja taka­pa­jui­sen yhteis­kun­nan merk­ki. Kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat mää­rää­vät sen miten maa makaa – ei mata­lan tuottavuuden.

    Mata­lan tuot­ta­vuu­den työt eivät maa­ta voi vau­rau­teen nos­taa, mut­ta ne voi­vat vähen­tää kor­kean tuot­ta­vuu­den töi­den vero­ra­si­tus­ta joka puo­les­taan lisää sen puo­len kilpailukykyä.

    Ei sil­lä­kään ihmei­tä teh­dä, mut­ta kyl­lä minä esim. antai­sin mie­lum­min palk­ko­jen muo­dos­tua vapaam­min ja pois­tai­sin nuo 9e/pv temp­pu­työt joi­den ”työ­nan­ta­jil­la” ei mitään aiko­mus­ta mark­ki­naeh­toi­seen työl­lis­tä­mi­seen ole. En aina­kaan äkkiä kek­si, että mitä hait­taa oli­si sii­tä, että noi­den töi­den palk­kauk­sen annet­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti aset­tua sil­le tasol­le jos­sa moti­voi­tu­nei­ta tuli­joi­ta on ja jätet­täi­siin ne työ­nan­ta­jat ilman jot­ka eivät saa mak­set­tua tar­peek­si. Nykyi­nen karens­si­sys­tee­mi on vää­rin kaik­kien kannalta.


    Mik­si yri­tyk­set palk­kaa­vat pää mär­kä­nä Lon­toon ympä­ris­tös­sä ja sin­ne muut­taa pal­jon ulko­maa­lai­sia­kin hyvin pal­kat­tui­hin töi­hin? Tus­kin se vähem­män regu­loi­tu työ­mark­ki­na aina­kaan hait­taa sii­nä koh­taa. Ja tämä ei nyt tar­koi­ta että men­nään äärim­mäi­syyk­siin, mut­ta kyl­lä minä esim. työn­te­ki­jä­nä arvos­tin sitä, että työ­so­pi­muk­ses­sa lukee vuo­si­palk­ka ja loma­päi­vien mää­rä, eikä tar­vit­se arvuu­tel­la mitään loma­ra­ho­jen mää­riä ja lomien käyt­töä ei val­vo­ta jon­kun byro­kra­tia­vi­ran­omai­sen toi­mes­ta joka pai­men­taa poru­kan tiet­ty­jen viik­ko­jen sisäl­lä lomal­le ja vähen­tää 6pv per viik­ko tai 2pv lomia sii­tä kun ottaa per­jan­tain tai maa­nan­tain vapaaksi.

    Se, että bri­tit yllä­pi­tä­vät maa­no­mis­ta­jia suo­si­vaa ja luok­kae­ro­ja kas­vat­ta­vaa poli­tiik­kaan­sa ei tar­koi­ta, ettei­kö Lon­toon ympä­ris­tö tuot­tai­si sin­ne val­ta­vas­ti hyvin­voin­tia ja ettei­kö heil­tä voi­si jotain oppia.

  44. Rol­ling Heur­lin: Suo­mes­sa sen tekee auto­maat­ti js sitä pait­si pal­jon kor­keam­paan hintaan.

    Höpö höpö,minä pese­tän auto­ni käsin­pe­su­na Hel­sin­gis­sä ja hin­ta on 29 euroa pääl­tä ja sisäl­tä­pe­sul­le , ei paha

    Muu­ta­kin Suo­men hin­ta­ta­sos­ta on pal­jon pelk­kää propagandaa.Tässä taan­noin joku valit­ti, että Tuk­hol­mas­sa saa pai­dan pesun 5 eurol­la per pai­ta ja Suo­mes­sa vas­taa­va pal­ve­lu mak­saa 10 euroa.

    Seu­raa­va­na päi­vä­nä sat­tui Yli­opis­ton met­roa­se­mal­la sil­mään jon­kun pesu­lan hin­ta­lis­ta ; Vii­si pai­taa 15 eurol­la eli 3 euroa per paita !!!

    Sokeat mak­sa­vat mitä sattuu

  45. Sepi:
    Mik­si yri­tyk­set palk­kaa­vat pää mär­kä­nä Lon­toon ympä­ris­tös­sä ja sin­ne muut­taa pal­jon ulko­maa­lai­sia­kin hyvin pal­kat­tui­hin töi­hin? Tus­kin se vähem­män regu­loi­tu työ­mark­ki­na aina­kaan hait­taa sii­nä koh­taa. Ja tämä ei nyt tar­koi­ta että men­nään äärim­mäi­syyk­siin, mut­ta kyl­lä minä esim. työn­te­ki­jä­nä arvos­tin sitä, että työ­so­pi­muk­ses­sa lukee vuo­si­palk­ka ja loma­päi­vien mää­rä, eikä tar­vit­se arvuu­tel­la mitään loma­ra­ho­jen mää­riä ja lomien käyt­töä ei val­vo­ta jon­kun byro­kra­tia­vi­ran­omai­sen toi­mes­ta joka pai­men­taa poru­kan tiet­ty­jen viik­ko­jen sisäl­lä lomal­le ja vähen­tää 6pv per viik­ko tai 2pv lomia sii­tä kun ottaa per­jan­tain tai maa­nan­tain vapaaksi.

    Se, että bri­tit yllä­pi­tä­vät maa­no­mis­ta­jia suo­si­vaa ja luok­kae­ro­ja kas­vat­ta­vaa poli­tiik­kaan­sa ei tar­koi­ta, ettei­kö Lon­toon ympä­ris­tö tuot­tai­si sin­ne val­ta­vas­ti hyvin­voin­tia ja ettei­kö heil­tä voi­si jotain oppia. 

    Lon­too on jäl­leen ker­ran esi­merk­ki sii­tä miten kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat luo­vat vau­raut­ta. Yksi­kään yri­tys ei takuul­la muu­ta sin­ne sen vuok­si että Lon­tos­sa on hal­vat sii­voo­jat tai kokit. (tie­tä­mät­tä veik­kaan ettei edes ole, on Cityn vuo­kra­ta­so sen ver­ran huikea).

    Jos­sain Malis­sa tai Burun­dis­sa sii­voo­jan tai ruo­an­lait­ta­jan palk­ka on ehkä 1/50 Suo­men vas­taa­vas­ta. Vaik­ka suo­ma­lai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä onkin käy­tös­sä var­maan parem­paa tek­niik­kaa kuin mali­lai­sel­la kol­le­gal­laan, niin palk­kae­ro on niin iso että mali­lai­sen sii­voo­jaan tuot­ta­vuus on moni­kym­men­ker­tai­nen suo­ma­lai­seen sii­voo­jaan ver­rat­tu­na. Kuvi­tel­kaa nyt: ei mitään pro­mil­len vai­ku­tuk­sel­taan ole­via kiky-sää­tö­jä vaan monien ker­ta­luok­kien tuottavuusero! 

    Mut­ta ei näy mali­lai­sia yri­tyk­siä maa­il­maa val­loit­ta­mas­sa eikä mikään iso kon­ser­ni ole sijoit­ta­mas­sa pää­kont­to­ria Burun­diin. Miksiköhän?

  46. Aloi­tus­kor­keu­den saa­vut­ta­nei­den hyö­dyk­si pitäi­si puut­tua menoi­hin ja sitä kaut­ta lisät­täi­siin osto­voi­maa. Suu­rin menoe­rä ovat asu­mis­me­not ja niis­sä menois­sa tai­taa olla mer­kit­tä­vä osa vero­ja. Pal­jon­ko vero­jen osuus on? 40%?

    Tämän voi­si teh­dä esim niin, että kos­ka asu­mis­me­no­ja näyt­tää ole­van vai­ke­aa alen­taa, niin siir­re­tään aloi­tus­kor­keu­den yli pääs­seil­le niis­sä ole­vis­ta verois­ta vähen­nyk­si­nä rahaa enem­män takai­sin ja jos ei rii­tä, niin vaik­ka sit­ten nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa pääl­le. Täl­lä saa­vu­tet­ta­va tulo­ta­so pitää olla sel­lai­nen, jos­sa voi hie­man jää­dä rahaa sääs­töön tai yli­mää­räi­seen kulu­tuk­seen. Pit­kä­ai­kai­ses­ta työn­teos­ta, jos­sa raha riit­tää vain elä­mi­seen seu­raa ongelmia.

  47. Ehkä asiois­ta kes­kus­te­le­mis­ta aut­tai­si, jos työt­tö­mien sijaan puhut­tai­siin raha­ta­lou­des­ta irral­laan ole­vis­ta ihmisistä.

    Raha­ta­lous­han on vain yksi elä­mi­sen osa-alueis­ta, eikä vält­tä­mät­tä kai­kil­la mit­ta­reil­la lähes­kään tär­kein — eten­kin jos aja­tel­laan sub­jek­tii­vis­ta elä­mi­sen laa­tua. Kaik­ki todel­li­nen on kui­ten­kin ei-raha­muo­dos­sa, ts. rahan arvo vaa­tii että se rea­li­soi­daan joten­kin, joka käyt­tä­mäl­lä, pant­ti­na tai muu­na arvon­nousu­na, jos­ta saa­daan jotain muu­ta hyö­tyä kuin itse raha. Hyö­ty taas on sub­jek­tii­vi­nen käsi­te, jon­ka arvoa ei voi mää­ri­tel­lä täsmällisesti.

    Raha on kui­ten­kin yksi ihmis­kun­nan hyö­dyl­li­sim­mis­tä kek­sin­nöis­tä, kos­ka se pyr­kii nor­ma­li­soi­maan näi­tä sub­jek­tii­vi­sia hyö­ty­kä­si­tyk­siä ja mah­dol­lis­taa nii­den siir­tä­mi­sen pai­kas­ta toi­seen aineettomasti.

    Irtau­tu­mi­nen rah­ta­ta­lou­des­ta ei sil­ti tar­koi­ta työt­tö­myyt­tä, raha­ta­lou­des­ta irral­laan ole­va ihmi­nen voi teh­dä ihan nor­maa­le­ja töi­tä, olla jos­sain vapaa­eh­tois­toi­min­nas­sa tai muu­ten osal­lis­tua yhteis­kun­nan toimintaan.

    PEri­aat­tees­sa myös jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat raha­ta­lou­des­ta irral­laan ole­via monil­ta osil­taan. Aina­kin sii­nä mie­les­sä, että on vai­kea las­kea suo­raan tuot­toa monen ihmi­sen työ­teh­tä­väl­le. Arvioi­da voi­daan, mut­ta tark­kaan sitä ei tie­de­tä. Jul­ki­nen talous on kui­ten­kin tär­keä, kos­ka se yllä­pi­tää raha­ta­lou­den edel­ly­tyk­siä ja kom­pen­soi sen aiheut­ta­mia ongelmia.

    Talou­des­sa puhu­taan aina vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sis­ta. Teo­rias­sa jos Suo­men kan­san­ta­lous oli­si muu­tet­tu het­kek­si bitcoi­neik­si jos­kus 2010 ja nyt oli­si lunas­tet­tu pois meil­lä oli­si tule­vai­suus tur­vat­tu­na — jos maa­il­ma toi­mi­si täl­lä tavalla.

    Ei se kui­ten­kaan toi­mi niin. Maa­il­ma on moniu­lot­tei­nen ja raha on vain yksi kom­po­nent­ti — työt­tö­mil­le tai raha­ta­lou­des­ta irral­laan ole­vil­le kan­nat­taa mak­saa sii­tä että yhteis­kun­ta pysyy rau­hal­li­se­na, sii­tä että he ovat ter­veem­piä ja sik­si että voi olla että jos­kus voi käy­dä niin has­sus­ti että itse­kin on ase­mas­sa, jos­sa tar­vit­see apua muilta.

    Suo­sit­te­len muu­ten Wah­roo­sin kir­jaa Mark­ki­nat ja demo­kra­tia, se sisäl­tää pal­jon mie­len­kiin­toi­sia ja pro­vo­ka­tii­vi­sia aja­tuk­sia, mut­ta myös pal­jon talou­den his­to­ri­aa. Sitä voi myös lukea “pala palal­ta” siel­tä tääl­tä, joten se on hyvä inves­toin­ti sii­nä mie­les­sä että se kes­tää aikaa vähän kuin hyvä tietokirja.

  48. Mini­mi­palk­ka on tika­pui­den alim­pien puo­lien kat­ko­mis­ta. Se vai­keut­taa uran aloit­ta­mis­ta kai­kil­ta, eten­kin lah­jat­to­mil­ta, mamuil­ta ja nuo­ril­ta. Se myös vähen­tää valin­nan­va­raa työ­pai­kois­sa ja uris­sa. Aina­kin USAs­sa mini­mi­pal­kal­la ollaan yleen­sä vain vähän aikaa.

    Tut­ki­muk­ses­ta puut­tu­nei­den pie­ny­ri­tys­ten työl­li­syys heik­ke­ni ja muis­sa tut­ki­muk­sis­sa on saa­tu toi­sen­lai­sia tulok­sia. Osa­val­tio­koh­tai­siin koro­tuk­siin on myös usein val­mis­tau­dut­tu ennal­ta ja ne ennus­ta­vat koro­tuk­sia muu­al­la, joten efek­tit eivät vält­tä­mät­tä ero­tu. Työn talous­tie­teen tut­ki­jat ovat kaik­kein vasem­mis­to­lai­sim­pia ja sil­ti enem­mis­tö talous­tie­tei­li­jöis­tä uskoo mini­min korot­ta­mi­sen vähen­tä­vän työl­li­syyt­tä. Samal­la se nos­taa hin­ta­ta­soa, eten­kin köy­hil­le, kos­ka mini­mi­palk­kais­ten pal­ve­lui­ta käyt­tä­vät eni­ten köy­hät. Mini­mi­palk­kai­set itse eivät yleen­sä ole köy­his­tä per­heis­tä vaan esi­mer­kik­si aloittelijoita. 

    Yhdys­val­lois­sa mini­mi­palk­ka on muut­ta­nut mus­tien kult­tuu­ria niin, että hei­dät on usein ope­tet­tu ei-työ­ha­kui­sik­si eikä lap­sil­le enää ole mal­le­ja työs­sä­käy­vis­tä lähei­sis­tä. Ei anne­ta saman tapah­tua Suomessa.

    Meil­lä työt­tö­myy­des­tä mak­se­taan ja työn­teos­ta ran­gais­taan verol­la ja kor­keam­mil­la mak­suil­la. Pitäi­si olla päin­vas­toin tai aina­kin perus­tu­lo. Nyky­mal­li korot­taa palk­ka­vaa­ti­muk­sia kei­no­te­koi­sen kor­keik­si, työl­li­syy­den kustannuksella.

  49. Yama: Jos­sain Malis­sa tai Burun­dis­sa sii­voo­jan tai ruo­an­lait­ta­jan palk­ka on ehkä 1/50 Suo­men vas­taa­vas­ta. Vaik­ka suo­ma­lai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä onkin käy­tös­sä var­maan parem­paa tek­niik­kaa kuin mali­lai­sel­la kol­le­gal­laan, niin palk­kae­ro on niin iso että mali­lai­sen sii­voo­jaan tuot­ta­vuus on moni­kym­men­ker­tai­nen suo­ma­lai­seen sii­voo­jaan ver­rat­tu­na. Kuvi­tel­kaa nyt: ei mitään pro­mil­len vai­ku­tuk­sel­taan ole­via kiky-sää­tö­jä vaan monien ker­ta­luok­kien tuottavuusero!

    Palk­ka on Malis­sa alem­pi, mut­ta niin on työn myyn­ti­hin­ta­kin. Enpä usko, että Malis­sa miten­kään sai­si kau­pak­si sii­vous­työ­tä suo­ma­lai­sel­la hin­nal­la. Tär­kein ero suo­ma­lai­sen ja mali­lai­sen sii­voo­jan pal­kois­sa tulee siis sii­tä, että suo­ma­lai­nen sii­voo­ja pys­tyy tuot­ta­maan sii­vous­työn siel­lä, mis­sä sii­tä saa kor­kean hinnan. 

    Tämä pätee pal­ve­luam­mat­tei­hin, jot­ka myy­dään siel­lä koti­maas­sa, mut­tei vien­tiin mene­viin tuot­tei­siin. Niis­sä kaik­ki työ on peri­aat­tees­sa samal­la vii­val­la. Suo­ma­lai­sen vien­tiy­ri­tyk­ses­sä toi­mi­van työn­te­ki­jän on pak­ko tuot­taa hila­vit­kut­ti­mia (kar­keas­ti las­kien) niin monin­ker­tai­nen mää­rä kuin hänen palk­kan­sa on mali­lai­sen samo­ja hila­vit­kut­ti­mia teke­vän palkka.

    Yama: Mut­ta ei näy mali­lai­sia yri­tyk­siä maa­il­maa val­loit­ta­mas­sa eikä mikään iso kon­ser­ni ole sijoit­ta­mas­sa pää­kont­to­ria Burun­diin. Miksiköhän?

    Sik­si, että päät­te­ly­si ei päde vien­ti­teol­li­suu­teen. Sen ver­ran olet toki oikeas­sa, että jos mali­lai­set sai­si­vat vapaas­ti muut­taa Suo­meen myy­däk­seen vaik­ka sitä sii­vous­työ­tä, niin hei­tä var­mas­ti tuli­si tukut­tain, vaik­ka palk­ka oli­si rei­lus­ti suo­ma­lais­sii­voo­jia alem­pi (tätä­hän iso jouk­ko län­si­mais­sa asu­via lait­to­mia siir­to­lai­sia myy). Sen sijaan en usko siel­tä ole­van Suo­men suun­taan hir­vit­tä­vää vir­taus­ta vaik­ka­pa insinöörejä.

  50. Lii­an van­ha: Höpö höpö,minä pese­tän auto­ni käsin­pe­su­na Hel­sin­gis­sä ja hin­ta on 29 euroa pääl­tä ja sisäl­tä­pe­sul­le , ei paha

    Tuol­la hin­nal­la saa esim. Mr. Car Wash ket­jun käsin­pe­sun niin mon­ta ker­taa kuus­sa kuin halu­aa. Tämä myyn­ti­ta­pa on tul­lut myös Suo­meen. Auto­pe­su on tyy­pil­li­siä maa­han­muut­ta­ji­nen aloi­tus­paik­ko­ja. Aina­kin Hel­sin­gin seu­dul­la auton­pe­si­jät ovat pal­jol­ti enti­sen Jugos­la­vian alu­eel­ta. Kun palk­ka­kus­tan­nuk­set nouse­vat, niin auto­maa­tit yleis­ty­vät. Tai sit­ten tuot­ta­vuu­den tulee muu­toin nousta.

  51. Kuin­ka suo­ma­lai­set oppi­si­vat tin­ki­mään laadusta?

    Voi­sim­me syö­dä epä­ter­veel­li­sem­pää (ja hal­vem­paa) ruo­kaa, ter­vey­den­huol­lon ei tar­vit­si olla niin kal­lis­ta ja teho­kas­ta jne… 

    Myön­tei­nen psy­ko­lo­gi­nen vai­ku­tus saa­daan aikaan jo sil­lä että maha on täyn­nä mos­kaa ja joku kuun­te­lee huo­lia vält­tä­mät­tä teke­mät­tä niil­le mitään.

  52. Yama:
    Mut­ta ei näy mali­lai­sia yri­tyk­siä maa­il­maa val­loit­ta­mas­sa eikä mikään iso kon­ser­ni ole sijoit­ta­mas­sa pää­kont­to­ria Burun­diin. Miksiköhän?

    Lon­too vs. Burun­di. Hel­sin­ki halu­aa kil­pail­la Burun­din kans­sa. Eikä Lontoon.

    Saman­lai­sen ver­tai­lun voi teh­dä Suo­mes­ta. Suo­mi halu­aa kil­pail­la Krei­kan, Roma­nian ja Intian kans­sa. Ei länsieuroopan.

  53. Sik­si, että päät­te­ly­si ei päde vien­ti­teol­li­suu­teen. Sen ver­ran olet toki oikeas­sa, että jos mali­lai­set sai­si­vat vapaas­ti muut­taa Suo­meen myy­däk­seen vaik­ka sitä sii­vous­työ­tä, niin hei­tä var­mas­ti tuli­si tukut­tain, vaik­ka palk­ka oli­si rei­lus­ti suo­ma­lais­sii­voo­jia alem­pi (tätä­hän iso jouk­ko län­si­mais­sa asu­via lait­to­mia siir­to­lai­sia myy). Sen sijaan en usko siel­tä ole­van Suo­men suun­taan hir­vit­tä­vää vir­taus­ta vaik­ka­pa insinöörejä.

    Mut­ta kyl­lä­hän sen pitäi­si päteä. Täl­lä argu­men­til­la­han meil­le myy­tiin kiky, eli työ­elä­män pitäi­si kaut­ta lin­jan muut­tua kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si, kos­ka vien­tiy­ri­tyk­set kui­ten­kin käyt­tä­vät pai­kal­li­ses­ti tuo­tet­tu­ja pal­ve­lu­ja (ruo­ka, sii­vous, ter­vey­den­huol­to yms) ja ne ovat osa sen kustannusrakennetta.
    Eikä tar­vit­se men­nä Maliin asti teke­mään ver­tai­lua. Pal­jon koh­kail­tiin Sari Sai­raan­hoi­ta­jan pal­kois­ta, vaan mites pal­jon kil­pai­lu­ky­vys­tään kehu­tus­sa Ruot­sis­sa? Yllä­ri, sai­raan­hoi­ta­jan palk­ka on siel­lä parem­pi kuin Suomessa.

  54. Yama: Mut­ta kyl­lä­hän sen pitäi­si päteä. Täl­lä argu­men­til­la­han meil­le myy­tiin kiky, eli työ­elä­män pitäi­si kaut­ta lin­jan muut­tua kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si, kos­ka vien­tiy­ri­tyk­set kui­ten­kin käyt­tä­vät pai­kal­li­ses­ti tuo­tet­tu­ja pal­ve­lu­ja (ruo­ka, sii­vous, ter­vey­den­huol­to yms) ja ne ovat osa sen kustannusrakennetta.

    Ok, tuo­ta kaut­ta se pai­kal­li­nen hin­ta­ta­so vai­kut­taa jos­sain mää­rin myös vien­ti­tuot­tei­siin. Mut­ta toi­sin kuin sinä väi­tät, niin tuo on kyl­lä sivu­roo­lis­sa. Vaik­ka Malis­sa sai­si sii­vous­ta 1/50 hin­nal­la suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na, niin tämä ei kyl­lä yksi­nään nos­ta mali­lai­sia vien­ti­tuot­tei­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si suo­ma­lai­siin ver­rat­tu­na, kos­ka sii­vouk­sen osuus vien­ti­tuot­teen hin­taan on hyvin pieni.

    Ver­tauk­se­si Ruot­siin on osu­vam­pi. Toki sai­raan­hoi­ta­jan palk­ka vai­kut­taa vain hyvin välil­li­ses­ti sii­hen, mitä vien­ti­tuot­teet mak­sa­vat. Joka tapauk­ses­sa sai­raan­hoi­ta­jan palk­ka Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa ovat pal­jon lähem­pä­nä 1:1 suh­det­ta kuin 1:50 suh­det­ta, jota alku­pe­räi­nen Mali-jut­tusi kos­ki. Yhden ammat­ti­kun­nan ver­tai­lu ei täs­sä muu­ten­kaan tie­ten­kään ole jär­ke­vää (eten­kään jär­jes­tys­mie­les­sä “X:ssä palk­ka on parem­pi kuin Y:ssä”.)

  55. Tut­ki­ja: Mini­mi­palk­ka on tika­pui­den alim­pien puo­lien kat­ko­mis­ta. Se vai­keut­taa uran aloit­ta­mis­ta kai­kil­ta, eten­kin lah­jat­to­mil­ta, mamuil­ta ja nuo­ril­ta. Se myös vähen­tää valin­nan­va­raa työ­pai­kois­sa ja uris­sa. Aina­kin USAs­sa mini­mi­pal­kal­la ollaan yleen­sä vain vähän aikaa.

    Hyvä ver­taus! Täl­lais­ta­han se työ­elä­mä on, välil­lä ylös, välil­lä sivul­le, välil­lä alas, jos­kus jopa maa­han saak­ka. Jos alim­mal­le askel­mal­le pitää rim­puil­la käsi­voi­min, han­ka­lak­si menee.

  56. Ismo 16.12.2017 16:28

    Mini­mi­palk­ko­ja pitäi­si toki perus­tu­lon myö­tä las­kea, mut­ta ei täysimääräisesti.

    Perus­tu­lon tar­koi­tus ei ole eikä saa olla mikään val­tion toteut­ta­ma ylei­nen ja yhtä­läi­nen pal­kan­ko­ro­tus kaikille.

    Ismo 16.12.2017 16:28

    Ei kai tar­koi­tus ollut kil­pail­la Bangla­des­hin kanssa?

    Jos suo­men kan­sa­lai­sil­le ase­te­taan tuon 80 cm riman eteen 40 cm koro­ke, on seu­rauk­se­na, että suo­ma­lai­sen kil­pai­lu­ky­ky on 40 cm parem­pi joh­tuen suo­ma­lai­ses­ta perus­tu­loon perus­tu­vas­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta. Ei sii­tä, että on parem­pi työn­te­ki­jä kuin tuo bangladeshilainen.

    Tuo koro­ke on sii­nä sosi­aa­li­po­liit­ti­sis­ta syis­tä. Ei työ­voi­man kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­sek­si. Jos bangla­des­hi­lai­nen suin­kin pys­tyy ylit­tä­mään (ja myös todel­li­suu­des­sa ylit­tää) riman, niin ter­ve­tu­loa töi­hin Suomeen!

    Ismo 16.12.2017 16:28

    Kai­kil­la pitäi­si olla yhtä­läi­nen mah­dol­li­suus elä­mi­seen asu­mis­ku­lu­jen jälkeen.

    Jos joku pys­tyy työl­lä ja älyl­lä tuot­ta­maan itsel­leen parem­man “mah­dol­li­suu­den elä­mään”, onko se kenel­tä­kään toi­sel­ta pois?

  57. Samu­li Saa­rel­ma: Ok, tuo­ta kaut­ta se pai­kal­li­nen hin­ta­ta­so vai­kut­taa jos­sain mää­rin myös vien­ti­tuot­tei­siin. Mut­ta toi­sin kuin sinä väi­tät, niin tuo on kyl­lä sivu­roo­lis­sa. Vaik­ka Malis­sa sai­si sii­vous­ta 1/50 hin­nal­la suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na, niin tämä ei kyl­lä yksi­nään nos­ta mali­lai­sia vien­ti­tuot­tei­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si suo­ma­lai­siin ver­rat­tu­na, kos­ka sii­vouk­sen osuus vien­ti­tuot­teen hin­taan on hyvin pieni. 

    Öhh…lienemme puhu­neet ris­tiin kos­ka tuo juu­ri oli point­ti­ni. On Hin­den­bur­gin baa­ri­jak­ka­roi­den jär­jes­te­lyä tuher­taa mini­mi­palk­ko­jen tai kiky­so­pi­muk­sien kans­sa kos­ka kan­san­ta­lou­den todel­li­nen kas­vu syn­tyy jos­sain muualla.

    Suo­ma­lai­sel­la sii­voo­jal­la on 50 ker­taa parem­pi palk­ka kuin mali­lai­sel­la kol­le­gal­la kos­ka tääl­lä on varaa mak­saa sii­voo­jal­le 50 ker­taa parem­paa palk­kaa. Niin yksin­ker­tais­ta se on.

  58. Tapa­ni Tik­ka: Toki ahke­ruu­des­ta tulee pal­ki­ta, mut­ta kan­nat­taa­ko lah­jak­kuu­des­ta pal­ki­ta, kos­ka se on syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, eikö mak­sa­mal­la lisään­ny, vaan ihmi­nen on lah­ja­ton tai lah­ja­kas jos­sa­kin asias­sa, täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä hänel­le sii­tä maksetaan. 

    Miten niin? Eikö­hän ahke­ruus­kin ole aina­kin isol­ta osal­ta ns. luon­teen­piir­re sekin tai aina­kin kotoa/kasvuympäristöstä ope­tet­tu. Sekin on siis vähin­tään­kin isol­ta osal­ta muu­ta kuin omaa ansiota.

    Sit­ten on vie­lä se tuot­ta­vuus. Lah­ja­kas ja ahke­ra ihmi­nen ei vält­tä­mät­tä tee tuot­ta­vaa työtä. 

    Tuot­ta­vuu­des­ta kenel­le? Yhteis­kun­nal­le? Itsel­le? Ympäristölle?

    Miten las­ket­tu­na? Rahas­sa? Ajas­sa? Elämänlaadulla?

    Tero Tolo­nen: Aina­kin sii­nä mie­les­sä, että on vai­kea las­kea suo­raan tuot­toa monen ihmi­sen työtehtävälle. 

    Tämä kyl­lä pätee yksi­tyi­sel­lä­kin puo­lel­la. Nyt­hän vain ei suos­tu­ta myön­tä­mään, että käy­tös­sä ole­vat las­ku­ta­vat ovat usein täy­sin vääriä.

    JV: Kuin­ka suo­ma­lai­set oppi­si­vat tin­ki­mään laadusta? 

    Kyl­lä niin heik­ko­laa­tuis­ta tava­raa aina­kin yri­te­tään myy­dä että hir­vit­tää. Jos noi­den sijaan ostet­tai­siin (ja myy­täi­siin) kal­liim­pia ja laa­duk­kaam­pia tuot­tei­ta, osta­jal­la sääs­tyi­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä rahaa ja tuot­tei­ta voi­tai­siin teh­dä Suo­mes­sa eikä tuo­tat­taa Kiinasta.

  59. K‑Veikko: Perus­tu­lon tar­koi­tus ei ole eikä saa olla mikään val­tion toteut­ta­ma ylei­nen ja yhtä­läi­nen pal­kan­ko­ro­tus kaikille

    Ei tie­ten­kään. Kor­ja­taan vero­tuk­sel­la, esim. pois­ta­mal­la ansio­tu­lo­vä­hen­nys, työ­tu­lo­vä­hen­nys, perus­vä­hen­nys, elä­ke­tu­lo­vä­hen­nys, ja sen jäl­keen asteik­koa rukaa­mal­la. Nyt­hän pie­nis­tä tulois­ta verot­ta­ja tekee viran puo­les­ta vähen­nyk­siä joil­la keven­ne­tään vero­tus­ta. Perus­tu­lo toi­vot­ta­vas­ti teki­si näis­tä tar­peet­to­mia. Ja isom­mil­la tuloil­la tulo­ra­jo­jen alen­ta­mi­nen perus­tu­loa vas­taa­vas­ti teki­si saman.
    Pää­oma­tu­lo­ja pitäi­si myös poh­tia hie­man, sil­lä suu­ri­tu­lois­ten lis­tal­la on monia joil­la ei ole sen ver­taa työ­tu­lo­ja jot­ta perus­tu­lo kuit­tau­tui­si pois ansio­tu­lo­ve­roas­tei­kon rukaamisella.

    Jos joku pys­tyy työl­lä ja älyl­lä tuot­ta­maan itsel­leen parem­man “mah­dol­li­suu­den elä­mään”, onko se kenel­tä­kään toi­sel­ta pois?

    Eihän se ole miten­kään parem­pi mah­dol­li­suus elä­mään. Tulot mitä pys­tyy hank­ki­maan mah­dol­lis­ta­vat toki lisää, sel­lais­ta mihin ei ilman oli­si varaa. Kyse ei ole enää mah­dol­li­suu­des­ta elä­mään vaan nau­tin­nois­ta, luk­suk­ses­ta, kai­kes­ta mikä on elä­mi­sen kan­nal­ta var­sin tar­pee­ton­ta mut­ta joka tuot­taa mielihyvää.

    Inhi­mil­li­nen elä­mä Suo­mes­sa edel­lyt­tää asun­toa, ruo­kaa, vaat­tei­ta, päi­vit­täis­tar­vik­kei­ta (kodin­hoi­to, hygie­nia), ter­vey­den­hoi­toa, ja mah­dol­li­suut­ta liik­ku­mi­seen ja osal­lis­tu­mi­seen asui­nym­pä­ris­tös­sään. Jos nämä tar­peet täy­te­tään koh­tuul­li­sin tavoin, on näh­däk­se­ni mah­dol­li­suus elä­mään olemassa.
    Jos pääl­le halu­aa sisä­fi­let­tä ja mat­kai­lua, kan­nat­taa toki teh­dä töi­tä (tai syn­tyä rik­kaa­seen sukuun, tai olla onne­kas oikeis­sa pai­kois­sa oikei­siin aikoi­hin) jot­ta näi­hin muka­vuuk­siin ja nau­tin­toi­hin on myös varaa. En sil­ti näe nii­tä miten­kään elä­män edel­ly­tyk­si­nä, sil­lä ilman­kin tulee val­lan mai­nios­ti toimeen.

    Jos­tain syys­tä tämä tulee esiin aina ja kaik­kial­la. Onko niin, että monen mie­les­tä elä­män perus­e­del­ly­tyk­siin kuu­lu­vat nau­tin­toai­neet, mat­kus­te­lu, ja muu­ten­kin mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kulu­tus? Ei elä­mää ilman joka­vuo­tis­ta tas­ku­tie­to­ko­neen vaih­ta­mis­ta uudem­paan, aamuis­ta sham­pan­ja­la­sil­lis­ta, ja kon­jak­kia kah­vin kans­sa, mie­lui­ten aina uudes­sa pai­kas­sa ettei vaan ehdi kyllästymään?

    Tosia­sas­sa­han tavan­omai­nen län­si­mai­nen elä­män­ta­pa on erit­täin kulut­ta­va, oste­taan pal­jon uut­ta (hal­paa kos­ka teh­ty Bangla­des­his­sa / Kii­nas­sa / Intias­sa) joka hei­te­tään pois var­sin pian. Suu­rin osa täs­tä ei todel­la­kaan ole tar­peen. Voi elää pal­jon yksin­ker­tai­sem­min. Suu­rin osa var­mas­ti kyke­nee teke­mään valin­to­ja, hank­ki­maan kes­tä­viä laa­duk­kai­ta tava­roi­ta, ter­veel­lis­tä ja laa­du­kas­ta ruo­kaa yksin­ker­tai­sis­ta ja hal­vois­ta aineis­ta, jne. Toki­kaan kaik­ki eivät kyke­ne, syi­tä monia.

    Ja toki­han län­si­mai­nen vau­raus riit­täi­si var­sin suu­reen mää­rään muka­vuuk­sia ja nau­tin­to­ja perus­e­lä­män lisäk­si. Vau­raus ei kui­ten­kaan jakau­du tasai­ses­ti, enkä nyt edes esi­tä, että se pitäi­si jakaa tasai­ses­ti niin, että köy­him­mäl­lä­kin on varaa sii­hen sham­pan­jaan aamiai­sel­la. Pyr­ki­mys on vain sii­hen, että ne perus­tar­peet saa­daan vapaas­ti, ilman suur­ta byro­kra­ti­aa. Ja, että sen pääl­le voi aidos­ti teh­dä töi­tä (tai muu­ten hom­ma­ta rahaa) niin, että kai­kis­ta tulois­ta jäi­si jotain käteen.

    1. Ennen kaik­kea perus­tu­los­sa vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on nol­la euroa, eli että jokai­ses­ta ansai­tus­ta euros­ta menee veroa noin 40 — 45 %. Täl­lä taval­la perus­ut­lo leik­kau­tuu nor­maa­li­palk­kai­sil­ta pois niin, ettei hei­dän tilan­teen­sa muu­tu. Käteen jää­vät tulot eivät muu­tu eikä mar­gi­naa­liv­bedro muu­tu — siis kum­pi­kaan ei muu­tu kuin vähäi­ses­sä määrin.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennen kaik­kea perus­tu­los­sa vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on nol­la euroa, eli että jokai­ses­ta ansai­tus­ta euros­ta menee veroa noin 40 – 45 %. Täl­lä taval­la perus­ut­lo leik­kau­tuu nor­maa­li­palk­kai­sil­ta pois niin, ettei hei­dän tilan­teen­sa muu­tu. Käteen jää­vät tulot eivät muu­tu eikä mar­gi­naa­liv­bedro muu­tu – siis kum­pi­kaan ei muu­tu kuin vähäi­ses­sä määrin.

    Tuon pro­sent­ti­lu­vun ja sen progres­sion sor­vaa­mi­nen pai­koil­leen tulee ole­maan mie­len­kiin­toi­nen haas­te, kos­ka perus­tu­lo voi teh­dä hyvin näky­väk­si hyvin monel­le sen, että miten raju Suo­mes­sa se mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti voi olla. Jos ja kun se tulee voi­maan fan­faa­rien saat­te­le­ma­na vaik­ka­pa 780 euron suu­rui­se­na ja 1200 euroa kuus­sa ansait­se­va sii­voo­ja ei saa­kaan käteen 1980 euroa vaan käteen jää 1500 euroa (mar­gi­naa­li­ve­ron olles­sa 40 pro­sent­tia lii­pais­taan 1200 euros­ta 480 euroa veroi­hin), se voi herät­tää äänes­tä­jäs­sä monen­lai­sia kysymyksiä.

  61. Perus­tu­lon mer­ki­tys oli­si tär­keä , esim. nykyi­nen äänes­tys­jär­jes­tel­mä, jos­sa pyri­tään ano­nyy­mi­suu­teen ei anna ihmi­sil­le muu­ta vaih­toeh­toa muu­tok­seen kuin äänes­tää jotain todel­li­suu­des­ta irral­laan ole­via hör­hö­jä. Ja mik­si ei, kun kukaan ei kos­kaan saa tie­tää kuka äänes­ti ja ketä.

    (En haluai­si luo­pua vaa­li­sa­lai­suu­des­ta, mut­ta haluai­sin luo­pua täy­del­li­ses­tä ano­ny­mi­tee­tis­tä vaa­leis­sa ja siir­tää vaa­le­ja saman­tyyp­pi­sek­si pro­ses­sik­si kuin vaik­ka­pa verk­ko­kau­pan ostos­ten teke­mi­nen, jos­sa minul­la on ole­mas­sa jokin tosi­te sii­tä että äänes­tin hen­ki­löä X ja mikä­li hen­ki­lö X val­taan pääs­ty­ään tekeee­kin ihan eri asioi­ta kuin lupa­si, niin voi­sin pro­tes­toi­da ääne­ni pois ja vai­kut­taa siten demo­kra­tian toi­min­taan veto-oikeu­del­la, mut­ta tämä eri keskustelunaihe)

    Mut­ta jos tätä ei kor­ja­ta niin sit­ten perus­tu­lo, kos­ka se antaa vapau­den päät­tää omas­ta elä­mäs­tään edes johon­kin rajaan asti.

    Sipi­län hal­li­tus muu­ten on aika­lail­la epä­on­nis­tu­nut median suh­teen, nyt­kin tämä mil­joo­nan leik­kaus lei­pä­jo­noil­ta tun­tuu aivan jär­jet­tö­mäl­tä tilan­tees­sa jos­sa yksit­täi­set ihmi­set­kin lajoit­ta­vat syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­seen huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia summia.

  62. Juk­kis: 1200 euroa kuus­sa ansait­se­va sii­voo­ja ei saa­kaan käteen 1980 euroa vaan käteen jää 1500 euroa (mar­gi­naa­li­ve­ron olles­sa 40 pro­sent­tia lii­pais­taan 1200 euros­ta 480 euroa veroi­hin), se voi herät­tää äänes­tä­jäs­sä monen­lai­sia kysymyksiä.

    Anteek­si mitä kysy­myk­siä sen pitäi­si herät­tää, että kysei­nen sii­voo­ja sai­si nykyi­sen vähän rei­lun ton­nin (mitä nyt tuol­la tulo­ta­sol­la veroi­hin menee) sijaan 1500 euroa kou­raan­sa? Koko­nais­ve­ro oli­si hänen koh­dal­laan pai­nu­nut nega­tii­vi­sek­si ja hän oli­si var­mas­ti ikion­nel­li­nen uudis­tuk­ses­ta. (Ja juu­ri mata­la­palk­kais­ten ihmis­ten pitäi­si­kin perus­tu­los­ys­tee­mis­sä olla kaik­kein suu­rim­pia voittajia). 

    Itse tosin sanoi­sin, että tuo anta­ma­si perus­tu­lon taso on lii­an kor­kea, eikä sitä voi toteut­taa tuol­la vero­pro­sen­til­la. Rea­lis­ti­sem­pi oli­si jotain 500–600 euroa, joka sekin jät­täi­si sii­voo­jan nega­tii­vi­sel­le puo­lel­le koko­nais­ve­ro­tuk­sen suh­teen (eli hänel­le jäi­si käteen enem­män kuin mitä brut­to­palk­ka on). 

    Ainoas­taan, jos perus­tu­lo sisäl­täi­si jo asu­mis­tuen, se voi­si olla anta­maa­si tasoa.

  63. Samu­li Saa­rel­ma: Anteek­si mitä kysy­myk­siä sen pitäi­si herät­tää, että kysei­nen sii­voo­ja sai­si nykyi­sen vähän rei­lun ton­nin (mitä nyt tuol­la tulo­ta­sol­la veroi­hin menee) sijaan 1500 euroa kou­raan­sa? Koko­nais­ve­ro oli­si hänen koh­dal­laan pai­nu­nut nega­tii­vi­sek­si ja hän oli­si var­mas­ti ikion­nel­li­nen uudis­tuk­ses­ta. (Ja juu­ri mata­la­palk­kais­ten ihmis­ten pitäi­si­kin perus­tu­los­ys­tee­mis­sä olla kaik­kein suu­rim­pia voittajia). 

    Itse tosin sanoi­sin, että tuo anta­ma­si perus­tu­lon taso on lii­an kor­kea, eikä sitä voi toteut­taa tuol­la vero­pro­sen­til­la. Rea­lis­ti­sem­pi oli­si jotain 500–600 euroa, joka sekin jät­täi­si sii­voo­jan nega­tii­vi­sel­le puo­lel­le koko­nais­ve­ro­tuk­sen suh­teen (eli hänel­le jäi­si käteen enem­män kuin mitä brut­to­palk­ka on). 

    Ainoas­taan, jos perus­tu­lo sisäl­täi­si jo asu­mis­tuen, se voi­si olla anta­maa­si tasoa.

    Kos­ka ihmi­set ovat useas­ti osoit­tau­tu­neet kaik­kea muu­ta kuin ratio­naa­li­sik­si toi­mi­joik­si, kun kysees­sä on tilil­le tule­va raha. Hän on voit­ta­ja, hänen pitää­kin olla voit­ta­ja, mut­ta lupaan sinul­le, että tulee vihai­sia ja häm­men­ty­nei­tä kir­joi­tuk­sia ylei­sön­osas­tol­le ja verk­ko­kes­kus­te­lui­hin sii­tä, että miten on mah­dol­lis­ta, että perus­tu­loa tulee mää­rä X euroa, mut­ta käteen ei jää­kään palk­ka­sum­ma + X vaan joi­tain sato­ja euro­ja vähem­män, kos­ka nyt verot iske­vät­kin heti nol­las­ta kiin­ni ja rajum­min kuin mihin on totuttu.

    Esi­merk­ki­nä täs­tä voi käyt­tää sitä, että nykyi­seen perus­tu­lo­ko­kei­luun vali­tuis­ta löy­det­tiin ihmi­siä joil­ta saa­tiin nega­tii­vi­sia kom­ment­te­ja ilta­päi­vä­leh­tien artik­ke­lei­hin, vaik­ka sil­lä ei muis­taak­se­ni edes ollut mai­ni­tun­kal­tai­sia vai­ku­tuk­sia marginaaliveroon.

    Ei muu­ta sitä, että tämän­kal­tai­seen jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta tulee muo­dos­ta­maan vies­tin­näl­li­sen haas­teen. Sum­man koh­dal­la tein ihan inhi­mil­li­sen vir­heen, muis­tin vih­rei­den ehdot­ta­neen tuon koko­luo­kan sum­maa, mut­ta tar­kas­tet­tua­ni se onkin 500 euron luok­kaa. Itse hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kan­nat­tai­sin perus­tu­lol­la kaik­kien “perus“tukien kor­vaa­mis­ta yksin­ker­tai­suu­den nimis­sä, mut­ta rea­lis­ti­nen tavoi­te se ei ole asu­mi­sen hin­nan olles­sa mitä on.

  64. Juk­kis: Kos­ka ihmi­set ovat useas­ti osoit­tau­tu­neet kaik­kea muu­ta kuin ratio­naa­li­sik­si toi­mi­joik­si, kun kysees­sä on tilil­le tule­va raha. Hän on voit­ta­ja, hänen pitää­kin olla voit­ta­ja, mut­ta lupaan sinul­le, että tulee vihai­sia ja häm­men­ty­nei­tä kir­joi­tuk­sia ylei­sön­osas­tol­le ja verk­ko­kes­kus­te­lui­hin sii­tä, että miten on mah­dol­lis­ta, että perus­tu­loa tulee mää­rä X euroa, mut­ta käteen ei jää­kään palk­ka­sum­ma + X vaan joi­tain sato­ja euro­ja vähem­män, kos­ka nyt verot iske­vät­kin heti nol­las­ta kiin­ni ja rajum­min kuin mihin on totuttu.

    Jos kyse on vain vies­tin­tä­on­gel­mas­ta, niin sit­ten perus­tu­lo voi­daan toteut­taa “nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron” nimel­lä. Tie­tyn tulo­ra­jan alle jää­vil­lä siis tulo­ve­ro on nega­tii­vi­nen. Jos vero­jen jäl­keen käteen siis jää enem­män kuin palk­ka­sum­ma, joten kukaan ei voi valit­taa, että onpa tiu­kat verot. 

    Itse en tosin pidä ihmi­siä näin tyh­mi­nä ylei­ses­ti, vaan uskon, että val­tao­sa ihmi­sis­tä tajuai­si, mis­tä täs­sä on oikein kyse. Joku voi tosi­aan olla asias­ta sekai­sin ja kir­joi­tel­la vihai­ses­ti ilta­päi­vä­leh­teen. Mitä sit­ten? Omas­ta mie­les­tä­ni täl­lai­nen perustulo+tasavero on huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­pi kuin nykyi­set vero­sys­tee­mit vero­kort­tei­neen, lisä­tu­lo­pro­sent­tei­neen, puhu­mat­ta­kaan sii­tä tuki­sys­tee­mien tilk­ku­tä­kis­tä, jos­sa ihmi­set jou­tu­vat kah­laa­maan. Jos ihmi­set nykyi­sin tajua­vat, mis­tä niis­sä on kyse ja miten vero­tus ja tuet toi­mi­vat, niin oli­sin var­sin yllät­ty­nyt, jos täl­lai­sen huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­man sys­tee­min suh­teen tuli­si mer­kit­tä­väs­ti vas­taan ymmärrysongelmia. 

    Tai toi­sin päin, jos tuo sys­tee­mi oli­si ihmi­sil­le vai­kea käsit­tää, niin miten ihmees­sä ole­tam­me, että he toi­mi­vat ratio­naa­li­ses­ti nyky­sys­tee­min oloissa?

  65. Samu­li Saa­rel­ma:

    Tai toi­sin päin, jos tuo sys­tee­mi oli­si ihmi­sil­le vai­kea käsit­tää, niin miten ihmees­sä ole­tam­me, että he toi­mi­vat ratio­naa­li­ses­ti nyky­sys­tee­min oloissa?

    Itse en ole­ta­kaan hei­dän toi­mi­van ratio­naa­li­ses­ti ja nyky­jär­jes­tel­mä tuot­taa kah­den­lai­sia esi­merk­ke­jä täs­tä: 1) meil­lä on nyky­jär­jes­tel­mäs­sä iso nip­pu ihmi­siä, jot­ka jät­tä­vät tukia pöy­däl­le. Tämän voi ehkä perus­tel­la ratio­naa­li­sek­si toi­min­nak­si sil­lä, että tukien hake­mi­nen on isom­pi vai­va kuin mitä sil­lä voit­taa, mut­ta uskoi­sin, että aina­kin osan koh­dal­la sekään ei pidä paik­kaan­sa. 2) meil­lä on mel­ko var­mas­ti ihmi­siä mata­la­palk­kai­sis­sa hom­mis­sa, jot­ka oikeas­ti häviä­vät rahaa käy­des­sään töis­sä suh­tees­sa sii­hen, että eläi­si­vät tukien varas­sa. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa voi kehit­tää eri­lai­sia seli­tyk­siä täl­le työn sosi­aa­li­sis­ta puo­lis­ta ynnä muis­ta, mut­ta poh­jim­mil­taan kyse on vähin­tään­kin talou­del­li­ses­ti epä­ra­tio­naa­li­ses­ta toi­min­nas­ta. (Jos muu­ten sta­ha­no­vi­lai­sia työn san­ka­rei­ta vie­lä pal­kit­tai­siin, niin täs­sä jou­kos­sa on todel­li­set suo­ma­lai­set työn sankarit)

    Näi­den molem­pien ihmis­ryh­mien tilan­net­ta hel­pot­taak­seen perus­tu­lo on erin­omai­nen idea ja sik­si sitä kan­na­tan. Saam­me sil­ti lukea ilta­päi­vä­leh­des­tä sii­tä, että hen­ki­lö X on pet­ty­nyt, kun sum­ma onkin pie­nem­pi kuin mitä toivoi.

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.