Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Vero­tus perus­tuu val­taos­altaan työn vero­tuk­seen. Vero­tu­lot rom­ah­ta­vat, kun robot­it kor­vaa­vat ihmistyön. On alet­ta­va verot­ta­maan robotteja.

Jok­seenkin näin muo­toil­lun vaa­timuk­sen on kuul­lut viime aikoina aika usein ja mon­elta tahol­ta. Aja­tus perus­tuu väärinymmärrykseen.

Robot­it ja automaa­tio yleen­sä merk­it­sevät työn tuot­tavu­u­den kasvua. Viimeisen sadan vuo­den aikana työn tuot­tavu­us on noin 15-ker­tais­tunut. Siis 14/15 muinais­es­ta työstä on kor­vat­tu koneil­la ja automaa­ti­ol­la, mut­ta sen seu­rauk­se­na veropo­h­ja on olen­nais­es­ti vahvis­tunut työn tuot­tavu­u­den nousun ansios­ta. Työn tuot­tavu­u­den nousu on nos­tanut palkko­ja. Työl­lisyys ei ole san­ot­tavasti kärsinyt, vaan on syn­tynyt uut­ta työtä, joten veropo­h­ja on paran­tunut valtavasti.

Robot­it eivät tuo tähän työn tuot­tavu­u­den kasvu­un mitään laadullis­es­ti uut­ta. Muu­tos aiem­paan on lähin­nä se, että työn tuot­tavu­us nousee nyky­isin hitaasti aiem­paan ver­rat­tuna ja sik­si myöskään palkat eivät pysty nouse­maan. Ongel­ma on siis päin­vas­tainen kuin mitä robot­tiveroa haikail­e­vat ajattelevat.

Vai tuo­vatko robot­it sit­tenkin jotain uutta?

Veropo­h­ja voisi vaaran­tua, jos robot­it pahen­taisi­vat osaamisvi­noumaa ja siten nos­taisi­vat rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Osaamisvi­nouma tarkoit­taa, että jäl­jelle jäävät työt ovat vaa­ti­vampia kuin ne työt, joi­ta automaa­tio on syr­jäyt­tänyt. Täl­löin robot­tien syr­jäyt­tämät työn­tek­i­jät eivät pysty­isikään työl­listymään muualle, vaan robot­it oikeasti lisäi­sivät työt­tömyyt­tä toisin kuin tuot­tavu­u­den nousu tähän saakka.

Tässäkin tapauk­ses­sa veropo­h­ja kyl­lä edelleen paranisi, kos­ka suurin osa robot­tien syr­jäyt­tämästä työstä kyl­lä kor­vau­tu­isi uudel­la työl­lä ja tuot­tavu­u­den nousu johtaisi palkko­jen nousu­un. Verotet­ta­va palkka­sum­ma siis kas­vaisi. Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu on lähin­nä sosi­aa­li­nen ongel­ma ja ongel­ma julkiselle taloudelle tulon­si­ir­to­jen, ei vero­tu­lo­jen mene­tyk­sen vuoksi.

Rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen ja osaamisvi­noumaan on todel­la syytä puut­tua, mut­ta robot­tivero olisi kuitenkin aivan hölmö vas­taus tähän ongel­maan, koska

1) Se ei toimisi, jos vero ei olisi maail­man­laa­juinen. Jos meil­lä kiel­let­täisi­in robot­it tai verotet­taisi­in ne hengiltä, menet­täisimme tuotan­toa mai­hin, jois­sa niitä ei ole kiel­let­ty. Brit­tiläisen ay-liik­keen varsi­nainen Pyrrhok­sen voit­to oli teol­lisu­usautomaa­tion kiel­to autote­htail­la noin 50 vuot­ta sit­ten. Sen seu­rauk­se­na auto­jen valmis­tus Bri­tan­ni­as­sa ehti läh­es lop­pua, ennen kuin kiel­to puret­ti­in. Muis­tat­teko vielä sel­l­aiset automerk­it kuin Austin ja Hill­man? Kir­joitin aiheesta twi­itin, jota tätä kir­joitet­taes­sa on tykät­ty 990 ker­taa. Odotan tuhan­nen rajan his­to­ri­al­lista rikkoutumista.

Mon­tako työ­paikkaa olisi Uudenkaupun­gin autote­htaal­la, ellei siel­lä olisi robot­te­ja kor­vaa­mas­sa ihmistyötä? Ei yhtäkään.

2) Kuka määrit­telee, mikä on robot­ti? Onko nykyaikaisen kam­er­an val­o­tus- ja tarken­nusautomati­ik­ka robot­ti? Kulu­tus­tuot­teis­sa sitä var­maankaan ei ole tarkoi­tus verot­taa, mut­ta pitäisikö sitä verot­taa ammat­tiku­vaa­jan käyt­täessä nykyaikaista kam­er­aa? Tulisi aivan jär­jet­tömiä rajan­ve­to-ongelmia, kos­ka automati­ikkaa on vähän joka paikas­sa ja sen määrit­telem­i­nen, mikä osa automati­ikas­ta on robot­te­ja, on hankalaa.

3) Suurin osa työtä säästävästä teknolo­gias­ta ei täytä robotin määritelmää, mut­ta aiheut­taa saman­laista painet­ta rak­en­teel­liseen työttömyyteen.

Viimeaikainen tuot­tavu­u­den nousu on johtanut siihen, että palkkat­u­lo­jen osu­us kansan­tu­losta on laskenut ja yrit­täjä- ja pääo­mat­u­lo­jen nous­sut. Pääo­mat­u­lo­ja verote­taan vähem­män kuin työ­tu­lo­ja. Sik­si vero­tu­lo­jen määrä piene­nee ihan ilman robottejakin.

(Tämäkään ei ole aivan yksinker­taista. Pääo­mat­u­lo­ja verote­taan kevyem­min kuin suuria työ­tu­lo­ja, mut­ta ankaram­min kuin pieniä työ­tu­lo­ja. Jos kansan­taloudessa pääo­mat­u­lot syr­jäyt­tävät pieniä työ­tu­lo­ja, vero­tu­lot peri­aat­teessa kas­va­vat, jos pääo­mat­u­loista mak­se­taan rehellis­es­ti verot Suomeen.)

Kaik­ki vero per­itään tuotan­nos­ta, niin tuloverot kuin palkkaverotkin ja myös arvon­lisävero. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa sum­mas­ta, joka koos­t­uu sen mak­samista palkoista, koroista ja yri­tyk­sen voitos­ta. Palkkavero mak­se­taan vain palkoista. Jos siis halu­taan verot­taa pääo­man osu­ut­ta tuotan­nos­sa nyky­istä enem­män, kan­nat­taa alen­taa palkkavero­ja työ­nan­ta­jan sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja ja nos­taa arvon­lisäveroa. Täl­löin pääo­maval­tais­ten tuot­tei­den hin­nat vähän nousi­si­vat ja työ­val­tais­ten laskisivat.