Vaihtoehtoinen totuus

Pud­is­te­limme päitämme, kun pres­i­dent­ti Trump väit­ti, että hänel­lä oli virkaanas­tu­jai­sis­sa enem­män väkeä Oba­mal­la. Miten oli otsaa, kun val­oku­vat ker­toi­vat aivan muuta?

Tässä ei ole mitään uut­ta ja ihmeellistä.

Ensik­sikin ihmisil­lä on luon­tainen taipumus kar­sia vas­taan­ot­ta­maansa tietoa hyläten epäolen­naisen ja ottaen vas­taan olen­naisen. Ilman sitä elämä olisi jatku­vaa kaaosta.

Toisek­si on inhimil­listä kar­sia pois mielestään tieto, joka on oman kan­nan vas­taista ja pain­ot­taa tietoa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioiden tilas­ta. Tämä kuu­lostaa älyl­liseltä heikkoudelta, mut­ta sekin tiet­tyyn rajaan asti vahvu­us. Ilman sitä ei pysty­isi tekemään päätök­siä ja toim­i­maan johdon­mukaises­ti. Jäisi nään­tymään kuin aasi kah­den heinä­suo­van väliin.

Johdon­mukaisu­us muut­tuu jääräpäisyy­dek­si, jos ei muu­ta kan­taansa edes vääjäämät­tömien tosi­a­sioiden edessä. Poli­ti­ikas­sa jääräpäisiä ihail­laan ja takinkään­täjiä halvek­su­taan pettureina.

Kol­man­nek­si heimou­tu­mi­nen on osa ihmis­lu­on­toa. Koko evoluu­tion­sa ajan ihmiset ovat olleet sodas­sa mui­ta heimo­ja ja kan­so­ja vas­taan. Vaik­ka ”Älä tapa” on ollut eet­tisenä sään­tönä hei­mon sisäl­lä, vihol­lis­ten tap­pami­nen on ollut sankarillista.

On tarvit­tu vahvo­ja siteitä oman hei­mon välille ja voimakas­ta tor­jun­taa mui­ta kohtaan.

Balka­nin sotaa seu­ran­neen oli vaikea uskoa, minkälaisek­si raakalaisek­si hei­mouskol­lisu­us voi ihmisen tehdä.

Ihmis­lu­on­toon kuu­luu siis kar­sia tosi­a­sioi­ta niin, että ne tuke­vat oman hei­mon arvo­ja, liioit­tel­e­vat muiden pahu­ut­ta ja vaikenevat omista. Sitä kaik­ki tekevät.

Uskon­to on ollut tärkein yhteisen arvopo­h­jan luo­ja ja yhteen liimaa­va tek­i­jä. Sik­si uskon­non hor­jut­ta­jia on pidet­ty vaar­al­lisi­na. Uskon­nos­ta luop­umi­nen ja Jumalan pilk­ka tuot­ta­vat edelleen kuole­man­tuomion monis­sa mais­sa. Suomes­sa kuole­man­tuomio Jumalan­pilka­s­ta pois­tet­ti­in rikoslaista vuon­na 1890.

Val­ti­olle isän­maal­lisu­us on voimavara, mut­ta maan sisäis­ten heimo­jen voimis­tu­mi­nen on uhka sen men­estyk­selle. Euroopan union­in heikkouk­si­in kuu­luu, ettei se ole onnis­tunut muo­dosta­maan omaa heimoiden­ti­teet­tiä, vaan joutuu tas­apain­oile­maan sisäis­ten heimo­jen­sa kanssa.

Hei­mouskol­lisu­us saa tor­ju­maan oman hei­mon arvo­jen vas­taiset ajatuk­set – tai ainakin pitämään ne omana tiet­on­aan. Hei­mon ulkop­uolelle ei haluta.

Don­ald Trump var­masti tiesi, että Oba­man virkaanas­tu­jai­sis­sa oli ollut paljon enem­män väkeä. Pelot­tavaa on, että hän las­ki val­heen kan­nat­ta­van. Viesti oli suun­nat­tu kiihkeim­mille kan­nat­ta­jille, jot­ka uskoi­vat siihen, kos­ka halu­si­vat uskoa. Hei­dän luke­mis­saan lehdis­sä ei julka­istu ver­taile­via kuvia vaan kuvia virkaanas­tu­jais­ten väen­paljoud­es­ta. Trumpille olisi sama, mitä hänen vas­tus­ta­jansa ajat­te­liv­at, kos­ka he joka tapauk­ses­sa vas­tus­ti­vat häntä.

Kovin val­tiomies­mäisenä ei oman kansansa jakamista täl­lä taval­la voi pitää.

Pidän Yhdys­val­tain sisäistä jakau­tu­mista jopa vaarallisena.

= = =

Aika lyhyek­si jäi his­to­ri­as­sa yht­enäisen tiedonväl­i­tyk­sen aika, kun uutiset kat­sot­ti­in tele­vi­sios­ta ja luet­ti­in Helsin­gin Sanomista.

Sitä ennen luet­ti­in värit­tyneitä puoluele­htiä, uskot­ti­in huhu­ja ja kuun­nelti­in kansanki­ihot­ta­jia työväen­taloil­la tai suo­jeluskun­tien taloil­la. Yhdys­val­lat elää tätä aikaa taas tai yhä.

Sosi­aa­li­nen media on saanut tiedonväl­i­tyk­sen heimou­tu­maan nopeasti uud­estaan. Face­book tuot­taa jokaiselle luet­tavak­si sitä, mitä tämä halu­aa lukea. Kansalaiset eristäy­tyvät omi­in kupli­in­sa ja epälu­u­loisu­us toisia kohtaan syve­nee. Face­bookin tekoä­ly­ohjel­mat ovat kansal­lisen yht­enäisyy­den kannal­ta vaar­al­lisia. Nyt myös kau­palli­nen lehdis­tö tar­joaa net­ti­sivuil­laan räätälöi­tyjä uutisia luk­i­jan uutismaun mukaan.

Euroopas­sa punav­ihreät ja oikeistopop­ulis­tit ovat kak­si toi­sis­taan kauim­mak­si ajau­tunut­ta ryh­mää. Nämä ovat myös sosi­aalisen medi­an ahk­er­impia käyttäjiä.

= = =

Oikeistopop­ulistien heimo on syn­tynyt ja vahvis­tunut käsit­tämät­tömän nopeasti.

Pop­ulistien kupla tun­tuu tyr­mistyt­tävältä, kos­ka se on mei­dän mon­en silmis­sä niin eri­lainen kuin omamme. Omaa kuplaa on vain vaikeampi havai­ta. Hyväo­saisil­la on omat kuplansa, maalaisil­la ja kaupunki­laisil­la omansa ja vihreil­lä omansa ja sosialidemokraateil­la jopa useita.

Emme myöskään enää muista, kuin­ka vah­vat luokkavas­tako­h­dat tässä maas­sa oli vielä pari sukupolvea sit­ten. Timo Soinin puheet ovat kesyjä Hert­ta Kuu­siseen verrattuna.

Pyrkimys heimou­tu­miseen on tar­jon­nut tien pop­ulis­min nousulle. Polt­toaineena sille on ollut keskilu­okan ase­man nopea heikken­e­m­i­nen glob­al­isaa­tion ja tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä. Hyvä­tu­loinen duu­nar­ilu­ok­ka on köy­htymässä ja katkeroi­tu­mas­sa. Oikeistopop­ulis­tit ovat vie­neet ääniä eri­tyis­es­ti sosi­aalidemokraateil­ta, jot­ka eivät pysty tar­joa­maan toivoa parem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta niin kuin vielä 30 vuot­ta sitten.

On myös kysymys vastareak­tios­ta kog­ni­ti­ivista eli­it­tiä suo­si­valle mer­i­tokra­tialle. Koulutet­tu­ja on vaikeampi viha­ta kuin rikkai­ta, mut­ta nyt sekin on opittu.

Euroopas­sa edus­tuk­selli­nen demokra­tia on tuot­tanut jär­jestelmäl­lis­es­ti äänestäjiä val­is­tuneem­min ja lib­er­aal­im­min ajat­tele­via päät­täjiä, ja äänestäjät ovat tämän hyväksyneet.

Yhdys­val­lois­sa poli­ti­ik­ka on ollut ”demokraat­tisem­paa”. Pres­i­dent­tiehdokkaat ovat joutuneet tavoit­tele­maan kansanomaisu­ut­ta salaa­mal­la ran­skankie­len taitonsa.

Nyt meil­läkin kehtaa sanoa ääneen mielip­iteitä, joi­ta ennen pidet­ti­in sivistymättöminä.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina