Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaa­tio, dig­i­tal­isaa­tio ja glob­al­isaa­tio ovat vähen­täneet suorit­ta­van työn määrää, on tilalle tul­lut vaa­ti­mat­tomampia töitä, jot­ka vaa­ti­vat tek­i­jöiltään korkeam­paa osaamista – sekä parem­paa koulu­tus­ta että henkilöko­htaisia avu­ja. Työvoiman koulu­tus­ta­so ei ole nous­sut samas­sa tahdis­sa ja sik­si vähän koulutet­tu­jen on vaikea saa­da töitä ja huip­pu­osaa­jista on pulaa.

Karkea jako neljään koulu­tus­ta­soon ei ker­ro kaikkea, kos­ka esimerkik­si joukko ”ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to” sisältää sekä työ­markki­noil­la hyvin halut­tu­ja alo­ja että sel­l­aisia, joi­ta on muka­va opiskel­la ja jot­ka anta­vat sisäistä ymmär­rystä maail­mas­sa, mut­ta eivät auta työn saamises­sa. Tarkem­pi jaot­telu koulu­tuk­sen suh­teen tuot­taisi vielä dra­maat­tisem­pia tuloksia.

Vielä 1980-luvun lop­ul­la jok­seenkin kaik­ki kel­pa­si­vat töi­hin. Korkeampi koulu­tus tar­josi varmim­man työ­paikan, mut­ta pelkän perusk­oulun suorit­tanei­denkin työt­tömyys oli alem­pi kuin keskimääräi­nen työl­lisyys nyt.

Sen jäl­keen eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen työt­tömyys on räjähtänyt. Se on nyt yli 25 %. Tätä esimerkik­si tarkoite­taan kohtaanto-ongelmalla.

On tähän muitakin seli­tyk­siä. Tuos­sa välis­sä pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den määrä on puolit­tunut, joten he ovat nyt valikoituneem­pia, ja onpa suomenkie­len taitokin heiken­tynyt. Jos kat­sotte aika-akselia vähän tarkem­min, maa­han­muut­ta­jat eivät tätä kuitenkaan selitä – ei varsinkaan, kun Uudel­la­maal­la, jos­sa maa­han­muut­ta­jia on eniten, vähän koulutet­tu­jen työl­lisyys on korkeam­paa kuin muual­la maassa.

Kan­nat­taa huo­ma­ta vuodet 2007 ja 2008, jol­loin talouskasvu tör­mäsi työvoima­pu­laan. Sil­loinkaan pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työt­tömyys ei laskenut alle 15 pros­entin, vaik­ka laskikin selvästi.

Työ­markki­noil­la tarvit­taisi­in raken­nemuu­tos, joka tuot­taisi myös alem­man osaamis­ta­son työ­paikko­ja. Muuten ei työt­tömyyt­tä saa­da alen­netuk­si. Kir­joitimme tästä Juhana Var­ti­aisen kanssa raportin ”Lisää mata­la­palkkatyötä!”. Se ei saanut vasem­mistop­uoluei­den kesku­udessa san­ot­tavaa kan­na­tus­ta, vaik­ka luulisi hei­dän toivo­van maa­han lisää duu­nar­i­työ­paikko­ja eikä vain korkea­palkkaisia asiantuntijatöitä.

= = =

LISÄYS 29.11.

Kos­ka kom­men­toi­jat ovat juut­tuneet kinastele­maan koulu­tusti­las­toista, lai­tan tähän pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den (tai ei edes sitä) osu­u­den 20–24 vuo­ti­aas­ta ikälu­okas­ta vuosit­tain. Siinä ei ole tapah­tunut merkit­tävää muu­tos­ta kolmeenkymme­neen vuoteen.

79 vastausta artikkeliin “Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys”

  1. Jos nuo käp­pyrät pitävät paikkaansa, niin perusk­oulun käynei­den sijaan korkeim­min koulutet­tu­jen kohdal­la on tapah­tunut se suurin muu­tos sit­ten 1980-luvun. Käp­pyröi­den mukaan siihen aikaan hei­dän työt­tömyyten­sä oli n. 1–2%, joka tarkoit­taa käytän­nössä täystyöllisyyttä. 

    Vuodes­ta 1993 läh­tien se on ollut 5%:n tun­tu­mas­sa, ja näyt­täisi nyt ole­van 7%, joka on siis luokkaa yli 4 ker­taa korkeampi kuin 1980-luvul­la. Perusk­oulun käynei­den työt­tömyys on myös samaa luokkaa, mut­ta siel­lä tosi­aan on tapah­tunut valikoi­tu­mista siten, että nyky­isin pelkäl­lä perusk­oulupo­h­jal­la lie­nee hyvin vähän ihmisiä, kun taas 30 vuot­ta sit­ten tämä oli merkit­täväkin ryh­mä ja siis ne jäl­jelle jääneet voivat hyvinkin olla erit­täin vaikeasti työl­lis­tet­täviä. Sen sijaan tun­tu­isi epä­to­den­näköiseltä, että olisi paljonkin porukkaa, joka vapaae­htois­es­ti kitu­ut­taisi opin­tora­hal­la 5 vuot­ta yliopis­tossa ja sen jäl­keen jät­täy­ty­isi ehdoin tah­doin työttömäksi. 

    Parhait­en on työ­markki­noiden kehi­tys aut­tanut keski­as­teen käyneitä. 1980-luvun lopus­sa he oli­vat käytän­nössä tasois­sa perusk­oulun käynei­den kanssa. Nyt hei­dän työt­tömyyten­sä on selvästi tätä ryh­mää alem­pi. Korkeim­min koulutet­tui­hin ver­rat­tuna hei­dän työt­tömyyten­sä oli luokkaa 5‑kertainen 1980-luvul­la, nyt noin tuplat. 

    Yleis­es­ti sanois­in, että kaikil­la on men­nyt huonoon suun­taan. Ei näyt­täisi ole­van mitään huip­puryh­mää, jol­la työti­lanne olisi niistä ajoista men­nyt parem­paan suun­taan. Minus­ta on siis väärin sanoa, että eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen työt­tömyys on räjähtänyt, kun se on tapah­tunut kaikille ryh­mille. Ter­mi räjähtämi­nen viit­taa minus­ta suh­teel­liseen kasvu­un aiem­paan ver­rat­tuna, ei siihen, mikä se on absolu­ut­tis­es­ti nyt.

  2. Jos vähän koulutet­tu­jen työlle olisi tarve, sitä olisi. Sel­l­aista tarvet­ta ei kuitenkaan ole, ei ainakaan hin­taan, jol­la ihmi­nen itsenäis­es­ti eläisi.

    Ain­oa keino työl­listää mata­lasti koulute­tut on polkea hei­dän palkkansa hyvin mata­lik­si, niin alas, ettei palkoil­la elä.

    Sen jäl­keen heitä voidaan tukea tai jät­tää hei­dät syr­jäy­tymään todel­lisek­si kurjalistoksi.

    Jos mon­et ennus­teet automaa­tion kehi­tyk­ses­tä toteu­tu­vat, yhä suurem­mas­ta osas­ta ihmi­sistä tulee turhia. Voiko tule­vaisu­u­den yhteiskun­nan perus­taa sel­l­aisen ajatuk­sen varaan, että kas­va­va joukko ihmi­sistä tekee hyvin pieni­palkkaista palve­lu­työtä, jon­ka päälle tule­vat niukat tuet tai ei tukia lainkaan?

    Voiko äärim­mäisen jakau­tunut yhteiskun­ta olla poli­it­tis­es­ti vakaa? Suos­tuuko kansa siihen, että minim­i­t­u­lois­t­en joukko kas­vaa kas­vamis­taan samaan aikaan kun erit­täin korkeaa palkkaa naut­ti­va joukko elää omas­sa eristyneisyydessään?

    Minus­ta yri­tys työl­listää koulut­ta­mat­tomat on men­neen maail­man vaal­im­ista, kyvyt­tömyyt­tä koh­da­ta se kiis­ta­ton tosi­a­sia, että tekni­ikan kehit­tymi­nen on vienyt työtä jo kauan aikaa ja että tule­vaisu­udessa sama kehi­tys jatkuu, ehkä jopa kiihtyy.

    Mil­loin palkkatyöstä tuli itseis­ar­vo? Mil­loin tuot­tavas­ta työstä tuli itseis­ar­vo? Tuot­ta­va työ tai tuot­tavu­ut­ta tuke­va työ on käytän­nössä luon­non raiskaamista. Kaik­ki talout­ta ja kehi­tys­tä tuke­vat toimet tup­paa­vat kään­tymään luon­toa vas­taan. Kestävää talout­ta ei ole. Luon­non näkökul­mas­ta ain­oa kestävä vai­h­toe­hto on ihmis­ten pieni määrä ja köyhyys.

    Mil­loinko­han poli­ti­ikkaa opit­taisi­in tekemään edes 200 vuo­den jak­sois­sa? Näis­sä työl­listämisideois­sa kat­so­taan vuosikym­meniä taak­sepäin eikä vuo­sisato­ja eteen­päin. Työl­listämisa­jat­telu on luon­non tuhoamista eikä tule­vaisu­u­den rak­en­tamista. Mitä meil­lä on nykyke­hi­tyk­sel­lä käsis­sä 200 vuo­den päästä, 1000 vuo­den päästä?

    Vai eikö tarvitse ajatel­la edes tuhan­nen vuo­den päähän, vaik­ka tuo aika on ihmiskun­nan elinikä huomioiden ihan nurkan takana, ihan räp­säyk­sen päässä?

  3. Tässähän tämä työ­markki­noiden suuri ongel­ma täl­lä het­kel­lä on. Sille on vaikea tehdä mitään niin kauan kuin tosi­a­sioi­ta ei myön­netä ja esimerkik­si ammat­tiy­hdis­tys­li­ike keskit­tyy vain puo­lus­ta­maan saavutet­tu­ja etuja.

    Tämä liit­tyy myös siihen mei­dän län­si­maid­en peru­songel­maamme, että globaal­isti mei­dän suh­teelli­nen ase­mamme heikke­nee, kun kehit­tyvät maat aja­vat meitä hal­van työvoimansa avul­la kiin­ni. Oikeutetusti, voi sanoa.

    Ain­oa tapa helpot­taa tätä yhtälöä lie­nee olla koko ajan inno­vaa­tioiden ja koulu­tuk­sen etur­in­ta­mas­sa. Se puolestaan on paljon helpom­min san­ot­tu kuin tehty. Varsinkin kun hal­li­tus täl­lä het­kel­lä keskit­tyy leikkaa­maan koulu­tuk­ses­ta ja tutkimuksesta.

  4. “Työvoiman koulu­tus­ta­so ei ole nous­sut samas­sa tahdis­sa ja sik­si vähän koulutet­tu­jen on vaikea saa­da töitä ja huip­pu­osaa­jista on pulaa.”

    Sitaat­ti ker­too, ettei vieläkään tun­nuste­ta tosi­asi­aa. Kyseessähän on nol­la­summapeli, kos­ka työl­lisyys kaut­ta lin­jan huononee. Jos vähän koulutet­tu­jen koulu­tuk­seen panos­te­taan lisää, tämä ryh­mä kaap­paa nyky­hetken parem­min koulute­tu­il­ta työpaikkoja.

  5. Toinen mie­lenki­in­toinen ryh­mit­te­ly olisi ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den ryh­män jakami­nen ikäryh­mit­täin. Siitä voisi saa­da mie­lenki­in­toista tietoa nopean muu­tok­sen vaiku­tuk­ses­ta pidem­pään työelämässä ollei­den työl­lisyy­teen ts. van­henevatko ammatit todel­la niin paljon kuin puhutaan. Ilmeis­es­ti tämä on TEMin tilasto?

    Samuli: kyl­lä mielestäni yliopis­tossa koulute­taan väkeä osin ammat­ti­in johta­mat­tomis­sa koulu­tu­so­hjelmis­sa. Lääkäri on lääkäri, mut­ta esimerkik­si val­ti­oti­eteen mais­terin tai kir­jal­lisu­u­den tutkimuk­sen tutkin­nol­la työl­listymi­nen onkin sit­ten kiharaisem­pi jut­tu, eri­tyis­es­ti kun tutkimus­toim­inta yliopis­tol­la on myös liipasimella.

  6. Junt­tip­ul­la Savos­ta: Mil­loinko­han poli­ti­ikkaa opit­taisi­in tekemään edes 200 vuo­den jaksoissa?

    Mil­loin mitään asi­aa, joka on tekemi­sis­sä ihmisen kanssa, pystytään ennus­ta­maan 200 vuot­ta tule­vaisu­u­teen? Joitain luon­toon liit­tyviä asioi­ta pystytään ehkä ennus­ta­maan tuol­la aikaskaalal­la (san­o­taan vaik­ka se, mis­sä kohti aurinkokun­taa maa­pal­lo on 200:n vuo­den päästä), mut­ta olen erit­täin skepti­nen sen suh­teen, että mitään ihmiseen liit­tyvää pystyt­täisi­in tuol­la aikaskaalal­la ennustamaan.

    Voit kokeil­la tätä itse. Aset­taudu ihmisen ase­maan 200 vuot­ta sit­ten. Väitän, että et pysty­isi ennus­ta­maan yhtään nyky­maail­man ongel­maa, vaan ennus­teesi keskit­ty­isi asioi­hin, jot­ka meille ovat tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen vuok­si tulleet täysin triviaaleiksi. 

    Ottaen huomioon, että teknolo­gian kehi­tys on nyky­isin ennem­minkin nopeampi kuin hitaampi kuin 200 vuot­ta sit­ten, niin minkään ihmiseen liit­tyvän asian huomion­ti 200:n vuo­den aika­jän­teel­lä on minus­ta täysin mah­do­ton­ta. 50 vuot­ta on ehkä se pisin aika­jänne, jol­la asioi­ta voi jos­sain määrin suunnitella.

  7. Sule­vi: Samuli: kyl­lä mielestäni yliopis­tossa koulute­taan väkeä osin ammat­ti­in johta­mat­tomis­sa koulutusohjelmissa. 

    Näin var­maan, mut­ta jot­ta nuo työt­tömyys­lu­vut tuli­si­vat täl­lä selite­tyik­si, on tässä asi­as­sa pitänyt tapah­tua merkit­tävä muu­tos sit­ten 1980-luvun. Eli koulute­taanko nyt enem­män ammat­ti­in johta­mat­tomis­sa koulu­tu­so­hjelmis­sa kuin ennen ja jos näin on, niin mik­si ihmeessä, kun yliopis­tok­oulu­tus on yhteiskun­nalle kuitenkin val­ta­van kallista? 

    Kenen neron­leimaus oli lisätä opiske­li­joiden sisäänot­toa koulu­tu­so­hjelmi­in, jot­ka eivät joh­da tuot­tavi­in ammatteihin?

  8. Osaako joku arvioi­da, kuin­ka suuri on glob­al­isaa­tion vaiku­tus perusk­oulun ja keski­as­teen käynei­den työt­tömyy­teen? Eli mitä luvut oli­si­vat, jos työ­paikat eivät olisi siir­tyneet halvem­man työvoiman mai­hin? Kum­man merk­i­tys on suurem­pi, glob­al­isaa­tion vai automaation?

    1. Automaa­tion vaiku­tus on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin glob­al­isaa­tion. Vain teol­lisu­ustyö­paikko­ja on voin­ut siir­tyä Kiinaan, ei palve­lu­työtä, auto­jen huoltoa eikä paljon muutakaan.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    EiJyr­ki. Työ­paikko­jen määrä ei ole kiin­teä. Jos on sopi­vaa työvoimaa, tulee lisää myös työpaikkoja.

    Jos on sopi­vaa työvoimaa sopi­vaan hin­taan, niin tulee lisää työ­paikko­ja. Suomes­sa on työvoiman hin­ta eläke­mak­suil­la ja muil­la jär­jet­tömän suuril­la sivuku­luil­la hin­noitel­tu liian kalliiksi. 

    Kun julkisen sek­torin meno­ja saadaan leikat­tua, niin työn sivuku­lu­ja voidaan keven­tää ja luo­da työ­paikko­ja, alen­ta­mat­ta itse palkkaa. Meno­jen leikkauk­si­in ei löy­dy riit­tävästi poli­it­tista rohkeut­ta kun koko ajan on vaalit tulossa. 

    Eli pitää aloit­taa niinkin kaukaa kuin vaalien olen­nais­es­ta har­ven­tamis­es­ta niin päästään tekemään tarvit­ta­van suuria muutoksia.

  10. Samuli Saarel­ma:
    Yleis­es­ti sanois­in, että kaikil­la on men­nyt huonoon suun­taan. Ei näyt­täisi ole­van mitään huip­puryh­mää, jol­la työti­lanne olisi niistä ajoista men­nyt parem­paan suun­taan. Minus­ta on siis väärin sanoa, että eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen työt­tömyys on räjähtänyt, kun se on tapah­tunut kaikille ryh­mille. Ter­mi räjähtämi­nen viit­taa minus­ta suh­teel­liseen kasvu­un aiem­paan ver­rat­tuna, ei siihen, mikä se on absolu­ut­tis­es­ti nyt.

    No jaa, pikem­minkin tämä ker­too keskimääräisen koulu­tus­ta­son nousus­ta. Nykyään on paljon enem­män korkeak­oulutet­tu­ja, joten
    he ovat vähem­män valikoitu joukko kuin 1980-luvul­la. Tästä syys­tä hei­dän työt­tömyysas­teen­sa on myös suurempi. 

    Olisikin kiin­nos­ta­va tietää miten työl­lis­ten määrä nois­sa kat­e­go­ri­ois­sa on kehit­tynyt suh­teessa vaikka­pa kaikkien työikäisten/kykyisten määrään. Eli kuin­ka paljon enem­män nykyään “tarvi­taan” korkeak­oulutet­tu­ja suh­teessa keski­as­teel­la koulutet­tui­hin? Tämä voisi samal­la sit­ten todis­taa tai olla todis­ta­mat­ta Oden väit­teen siitä, kun­ka työvoiman tar­jon­ta lisää työpaikkoja.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Automaa­tion vaiku­tus on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin glob­al­isaa­tion. Vain teol­lisu­ustyö­paikko­ja on voin­ut siir­tyä Kiinaan, ei palve­lu­työtä, auto­jen huoltoa eikä paljon muutakaan.

    Kiitok­sia. Paras löytämäni ana­lyysi on tämä: 

    https://ftalphaville.ft.com/2016/12/06/2180771/how-many-us-manufacturing-jobs-were-lost-to-globalisation/

    Sen mukaan melkein puoleen kados­ta syy on glob­al­isaa­tios­sa. Pari lainausta:

    But rel­a­tive to the 5.6 mil­lion man­u­fac­tur­ing jobs lost in the past few years, 2.3 mil­lion is significant.

    Hope­ful­ly, how­ev­er, it is clear that a sig­nif­i­cant chunk of the man­u­fac­tur­ing jobs lost in the past few years can be attrib­uted to for­eign com­pe­ti­tion rather than “inevitable” tech­no­log­i­cal change.

  12. Human­is­tit yms. ovat selkeässä vähem­mistössä koko korkeak­oulutet­tu­jen mas­sas­sa. Ihan turhaan kukaan käyt­tää ener­giaansa näi­den alo­jen kutis­tamisen puoles­ta vauhkoamiseen.

    Ei me muut muuten tiedet­täisi mitään kielistä, kult­tuurista tai taiteesta, his­to­ri­as­ta puhumattakaan.

    Mut­ta koulu­ja käymätön työtön ei tuo yhtään mitään lisäar­voa yhteiskun­taan ja se on ongelma.

  13. LK:
    Human­is­tit yms. ovat selkeässä vähem­mistössä koko korkeak­oulutet­tu­jen mas­sas­sa. Ihan turhaan kukaan käyt­tää ener­giaansa näi­den alo­jen kutis­tamisen puoles­ta vauhkoamiseen.

    Ei me muut muuten tiedet­täisi mitään kielistä, kult­tuurista tai taiteesta, his­to­ri­as­ta puhumattakaan.

    Mut­ta koulu­ja käymätön työtön ei tuo yhtään mitään lisäar­voa yhteiskun­taan ja se on ongelma.

    Yhteiskun­nan tasol­la tot­takai meil­lä pitää olla laa­ja sivistyspo­h­ja, mut­ta yksilö­ta­sol­la se voi johtaa aika isoi­hin haasteisi­in elämässä. Osa pystyy työl­listämään itsen­sä ope­tuste­htävi­in, mut­ta kaik­ki eivät siihen pysty/halua. Medi­a­puolel­la, ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten moni yri­tys pyöri (palkat­tomien) har­joit­telijoiden voimin. En näe sitä oikein kenenkään etuna.

  14. Pystytäänkö talouskasvun tör­määmi­nen työvoima­pu­laan pois­sulke­maan ostovoimas­ta, tuoteke­hi­tyk­ses­tä, kil­pailus­ta jne…

    Tarkoi­tan esimerkik­si sitä, että kun peliy­htiön tuote X myy talouskasvun huip­ul­la kuin häkä niin olisi tietenkin kiva että lanseer­aus­putkessa olisi jo tuote Y. Julk­isu­udessa Y:n puute voidaan sanoa johtu­van työvoima­pu­las­ta. Ja tietenkin sinän­sä oikein. Aina. Aina jostain löy­tyy ihme­nainen joka Y:n toteut­taisi. Mut­ta ensisi­jais­es­ti kyse on tyl­sästi kil­pailus­ta ja ideoista sekä luovu­ud­es­ta. Mon­en eri tek­i­jän saturaatiosta.

  15. Korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyyt­tä lie­nee lisän­nyt myös se, että viime vuosi­na ei enää ole mielel­lään palkat­tu “ylik­oulutet­tu­ja” vähem­män vaa­tivi­in töi­hin. Hat­tutun­tu­mal­la tämä oli aiem­min yleisem­pää, mikä paran­si korkeak­oulutet­tu­jen työl­lisyys­luku­ja. Yleis­es­ti ottaen korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyys monel­la alal­la taitaa jo olla rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den rajal­la tai sen ali (s. 7).

  16. Samuli Saarel­ma:
    Jos nuo käp­pyrät pitävät paikkaansa, niin perusk­oulun käynei­den sijaan korkeim­min koulutet­tu­jen kohdal­la on tapah­tunut se suurin muu­tos sit­ten 1980-luvun. Käp­pyröi­den mukaan siihen aikaan hei­dän työt­tömyyten­sä oli n. 1–2%, joka tarkoit­taa käytän­nössä täystyöllisyyttä. 

    Vuodes­ta 1993 läh­tien se on ollut 5%:n tun­tu­mas­sa, ja näyt­täisi nyt ole­van 7%, joka on siis luokkaa yli 4 ker­taa korkeampi kuin 1980-luvulla. 

    Korkeasti koulutet­tu­jan työt­tömyyspros­ent­ti on nous­sut 5 %-yksikköä ja pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vien 15 %-yksikköä. 15 on enem­män kuin 5. Jos halu­at muut­taa tarkastelun pros­en­tu­aa­lik­sek­si, sin­un pitäisi tutkia työvoimaan kuu­lu­vien työl­lisyyt­tä, siis 100% — työt­tömyyspros­ent­ti, mikä taas korostaa vähän koulutet­tu­jen muu­tos­ta suh­teessa korkeasti koulutettuihin.

  17. LK: Human­is­tit yms. ovat selkeässä vähem­mistössä koko korkeak­oulutet­tu­jen mas­sas­sa. Ihan turhaan kukaan käyt­tää ener­giaansa näi­den alo­jen kutis­tamisen puoles­ta vauhkoamiseen.
    Ei me muut muuten tiedet­täisi mitään kielistä, kult­tuurista tai taiteesta, his­to­ri­as­ta puhumattakaan.

    En ymmärtänyt tätä argu­ment­tia lainkaan. Työtön human­isti ei tuo­ta mitään tietoa noista mainit­semis­tasi asioista ihan niin kuin työtön automekaanikko ei kor­jaa auto­ja. Minä en ottanut kan­taa mitenkään siihen, miten joltain objek­ti­iviselta kannal­ta jotkut tieteen haarat oli­si­vat parem­pia kuin jotkut toiset, vaan vain ja ain­oas­taan siihen, miten niistä koulut­tau­tuneet ihmiset työl­listyvät työelämään. Jos seli­tys sille, mik­si nyt korkeasti koulutet­tu­jen työt­tömyys on 7%, kun se 1980-luvul­la oli 1%, on se, että on lisät­ty ihmis­ten kalli­isti koulut­tamista aloille, joille ei ole töitä tar­jol­la, niin tämä on yksinker­tais­es­ti type­r­ää toim­intaa yhteiskunnal­ta, eikä se liity mitenkään siihen, miten hieno­ja asioi­ta sen alan tutk­i­jat yliopis­tois­sa tutkivat. 

    En ymmär­rä, miten sen voisi tulki­ta noiden aihei­den tutkimuk­sen kutis­tamisen vaa­timisek­si, että kyseenalais­taisi niiltä aloil­ta koulutet­tu­jen määrän vähen­tämistä (olet­taen nyt, että juuri näil­lä aloil­la on paljon korkeasti koulutet­tu­ja työt­tömiä, mikä on implisi­it­tis­es­ti sin­un väit­teesi, minä en ottanut mitään kan­taa siihen, mitkä alat ovat tuot­ta­neet paljon työt­tömiä korkeasti koulutettuja).

  18. Osmo Soin­in­vaara: Korkeasti koulutet­tu­jan työt­tömyyspros­ent­ti on nous­sut 5 %-yksikköä ja pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vien 15 %-yksikköä. 15 on enem­män kuin 5. 

    Min­un point­ti­ni oli puut­tua sanaval­in­taasi “vähän koulutet­tu­jen työt­tömyys on räjähtänyt”. Minä ymmär­rän tämän suh­teel­lise­na, en absolu­ut­tise­na ter­minä. Jos halusit sanoa, että mata­lasti koulutet­tu­jen työt­tömyyspros­ent­ti on edelleen korkeampi kuin korkeasti koulutet­tu­jen, niin olisit sanonut tämän. 

    Mitä itse kasvu­un tulee, niin 1992 tapah­tui työt­tömyy­den kasvu kaikil­la koulu­tus­ta­soil­la. Siihen vuo­teen ver­rat­tuna vain ja ain­oas­taan korkeasti koulutet­tu­jen työt­tömyyspros­ent­ti on nyt korkeampi. Kaikil­la muil­la aloil­la työt­tömyys on nyt alem­pi. Ja taas sitä vuo­den 1992 työt­tömyy­den pomp­paus­ta taas on ihan turha koit­taa selit­tää niil­lä asioil­la, joista tämä kir­joi­tus puhuu. Siel­lä selit­täjänä toi­mi ihan muut tekijät. 

    Muutenkaan en tiedä, onko tuon vuo­den 1992 tapah­tu­mien vuok­si enää järkevä ver­tail­la nyky­luku­ja enää sinne 1980-luvulle. Ehkä rel­e­vantimpi ver­tailu­ta­so olisi se, mis­sä olimme sen laman jäl­keen, san­o­taan vaik­ka vuosi 1997, jos­ta nyt on 20 vuot­ta ja siten suh­teel­lisen pitkä aika työelämän muu­tosten kannal­ta. Siitä tasos­ta perusk­oulun käynei­den työt­tömyys on nous­sut 7%-yksikköä (tai suh­teel­lis­es­ti lask­ien n. kol­man­nek­sen) ja korkeasti koulutet­tu­jen 3%-yksikköä (tai suh­teel­lis­es­ti lask­ien n. kak­si kol­mannes­ta). En näe nois­sa mitään radikaalia eroa. 

    Ehkä parem­pi jako kuin tuo koulu­tuk­sen taso, olisi jonkin­lainen jako eri aloille. Taide­alal­ta (jol­la näyt­ti postatun kalvoe­si­tyk­sen myukaan ole­van korkein työt­tömyys korkeasti koulutet­tu­jen joukos­sa) valmis­tunut ihmi­nen ver­tau­tuu minus­ta enem­män käsi­työläiseen kuin kir­jo­ja pän­tän­neisi­in akateemisiin. 

    Mie­lenki­in­toista on muuten se, että alin työt­tömyys korkeastik­oulute­tu­ista on las­ten­tarhaopet­ta­jil­la, ham­maslääkäreil­lä ja lääkäreil­lä. Nämä alat pyörinevät melko lail­la samal­la tavoin kuin 1980-luvul­la, eikä infor­maa­tio­val­lanku­mous ole var­maankaan nos­tanut tuot­tavu­ut­ta niil­lä juurikaan.

  19. Työl­lisyy­den tilas­toin­ti­ta­vat ovat muut­tuneet niin paljon 1980-luvun lop­un jäl­keen, että ihan suo­raan 1980-luvun lop­un ja 2010-luvun lop­un luvut eivät tai­da olla keskenään ver­tailukelpoisia. Moni yli 55-vuo­tias työtön oli 1980-luvun lopus­sa tilas­toitu pois työt­tömyys­ti­las­toista, kun nämä tilas­toiti­in sil­loin pois työvoimas­ta. Nykyään samat ihmiset tilas­toitaisi­in työt­tömik­si, kos­ka eläk­keelle ei enää niin nuore­na pääse.

    Tuor­eim­mat Tilas­tokeskuk­sen työt­tömyys­lu­vut näyt­tävät val­takun­nan työt­tömyy­dek­si 7,3 pros­entin työt­tömyysastet­ta — eli suun­nilleen sitä tasoa, mihin kuvaa­ja päät­tyy ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den osalta. Viime aikoina työt­tömyys on vähen­tynyt eri­tyis­es­ti koulu­ja käymät­tömil­lä. Lokaku­us­sa TEMin tilas­to­jen mukaan alem­man perusas­teen työt­tömyys väheni 27 %, keski­as­teen 17 %, alem­man korkeak­oulu­as­teen 19 % ja ylem­män korkeak­oulu­as­teen 19 % edel­liseen vuo­teen verrattuna.

    On tosi­aan niin, että nykyään vaa­di­taan korkeam­paa osaamis­ta­soa kuin aiem­min. Mut­ta ihan puh­taasti sil­lä työl­lisyy­serot eivät koulu­tus­ryh­mit­täin seli­ty. Osin kyse on kor­re­laa­tioilmiöstäkin: moni sel­l­ainen, joka olisi työ­markki­noil­la halut­tu työn­tek­i­jä koulut­tau­tu­mat­tomanakin, pär­jää koulus­sa aika hyvin, ja tulee koulute­tuk­si. Vas­taavasti koulut­ta­mat­tomien joukos­sa on paljon myös eri­laisia sairaus­taus­to­ja, jot­ka ovat olleet sekä esteenä pidem­mälle koulut­tau­tu­miseen että jot­ka toimi­vat esteenä myös töi­den saamiselle, tai töis­sä pidem­pään olemiselle.

  20. Samuli Saarel­ma: Ehkä parem­pi jako kuin tuo koulu­tuk­sen taso, olisi jonkin­lainen jako eri aloille. Taide­alal­ta (jol­la näyt­ti postatun kalvoe­si­tyk­sen myukaan ole­van korkein työt­tömyys korkeasti koulutet­tu­jen joukos­sa) valmis­tunut ihmi­nen ver­tau­tuu minus­ta enem­män käsi­työläiseen kuin kir­jo­ja pän­tän­neisi­in akateemisiin. 

    Toisaal­ta työt­tömyys­ti­las­tossa korkeak­oulute­tu­ista human­is­tis­ten- ja taide­alo­jen mais­terei­den ja tohtor­ei­den jäl­keen useim­min työt­töminä ovat luon­non­ti­etei­den koulu­tuk­sen saa­neet. Tämän jäl­keen seu­raavak­si huonoiten työl­listyvät Maa- ja met­sä­talousalan koulu­tuk­sen ja Tekni­ikan koulu­tuk­sen saa­neet korkeak­oulute­tut. Eli kaik­ki ns. kovat tieteet.

    Ter­veys- ja sosi­aaliala, palvelu­alat ja kas­va­tusti­eteelli­nen ja opet­ta­jak­oulu­tus ovat parhait­en työl­listävät alat koulu­tuk­sen suh­teen. Kau­palli­nen- ja yhteiskun­tati­eteelli­nen ala osuu siihen väliin.

    http://www.stat.fi/til/tyokay/2015/03/tyokay_2015_03_2016-12–09_tau_001_fi.html

  21. Yksi väärinkäsi­tys on, että ihmisen pitää saa­da opiskel­la mitä halu­aa ja työl­listyäkin. Seu­raus on että yhä use­ampi­en opin­tora­ha, elinikäi­nen palk­ka ja vielä eläkekin tule­vat veron­mak­sajien varoista. Eihän tämä käy. Luulen että Eesti viuhah­taa Suomen ohi, kat­selkaa tuo A‑studio.

  22. 80-luvun lop­un vuodet ovat ongel­malli­nen lähtöti­lanne käppyröissä.

    Isoil­ta osin syyt, joiden takia 1988 oli eri­no­mainen BKT- ja työl­lisyys­ti­lanne oli­vat samo­ja, joiden takia 1992 tilanne olikin sit­ten sotien jälkeisen his­to­ri­an huonoin.

    Sel­l­aisia ne “van­hat hyvät ajat”, yliku­umen­e­mis­es­ta romahdukseen.

    Lisäk­si blo­gisti ollut ansiokas muis­tut­ta­maan että moni asia oli helpom­paa kun van­huk­sia ja alaikäisiä oli 1 per kolme työikäistä — eikä päinvastoin.

  23. Mikä on pelkän perusk­oulun käynei­den ikärakenne? Vuosikausi­in ei ole päässyt tuille ilman tutk­in­toa, joten veikkaisin, että alle kolmekymp­pistä pelkän perusk­oulun käynyt­tä työtön­tä ei ole. Miten voisi olla? Saat­taa olla, että se on jo alle 35 vuo­ti­as­ta, sil­lä en muista mil­loin laki muuttui. 

    Käytän­nössä siis pelkän perusk­oulun käynyt nuori on kuin rehelli­nen poli­itikko. Jokainen on kuul­lut sel­l­aisen ole­mas­sa olosta, mut­ta kukaan ei ala var­mana väit­tämään sel­l­aiseen tutustuneensa.

    Löy­ty­isikö alun taulukolle tilas­tot, jois­sa olisi ryh­mien n- ja ikäjakaumat?

  24. Korkeasti koulute­tun yli 50v on läh­es mah­do­ton­ta löytää töitä, jos tulee fudut tuotan­nol­lis-taloudel­lis­es­ti. Ikära­sis­mi jyrää, vaik­ka työkoke­mus­ta saat­taa olla yli 30 vuotta.

  25. Samuli Saarel­ma: Min­un point­ti­ni oli puut­tua sanaval­in­taasi “vähän koulutet­tu­jen työt­tömyys on räjähtänyt”. Minä ymmär­rän tämän suh­teel­lise­na, en absolu­ut­tise­na ter­minä. Jos halusit sanoa, että mata­lasti koulutet­tu­jen työt­tömyyspros­ent­ti on edelleen korkeampi kuin korkeasti koulutet­tu­jen, niin olisit sanonut tämän. 

    Mitä itse kasvu­un tulee, niin 1992 tapah­tui työt­tömyy­den kasvu kaikil­la koulu­tus­ta­soil­la. Siihen vuo­teen ver­rat­tuna vain ja ain­oas­taan korkeasti koulutet­tu­jen työt­tömyyspros­ent­ti on nyt korkeampi. Kaikil­la muil­la aloil­la työt­tömyys on nyt alem­pi. Ja taas sitä vuo­den 1992 työt­tömyy­den pomp­paus­ta taas on ihan turha koit­taa selit­tää niil­lä asioil­la, joista tämä kir­joi­tus puhuu. Siel­lä selit­täjänä toi­mi ihan muut tekijät. 

    Muutenkaan en tiedä, onko tuon vuo­den 1992 tapah­tu­mien vuok­si enää järkevä ver­tail­la nyky­luku­ja enää sinne 1980-luvulle. Ehkä rel­e­vantimpi ver­tailu­ta­so olisi se, mis­sä olimme sen laman jäl­keen, san­o­taan vaik­ka vuosi 1997, jos­ta nyt on 20 vuot­ta ja siten suh­teel­lisen pitkä aika työelämän muu­tosten kannal­ta. Siitä tasos­ta perusk­oulun käynei­den työt­tömyys on nous­sut 7%-yksikköä (tai suh­teel­lis­es­ti lask­ien n. kol­man­nek­sen) ja korkeasti koulutet­tu­jen 3%-yksikköä (tai suh­teel­lis­es­ti lask­ien n. kak­si kol­mannes­ta). En näe nois­sa mitään radikaalia eroa. 

    Ehkä parem­pi jako kuin tuo koulu­tuk­sen taso, olisi jonkin­lainen jako eri aloille. Taide­alal­ta (jol­la näyt­ti postatun kalvoe­si­tyk­sen myukaan ole­van korkein työt­tömyys korkeasti koulutet­tu­jen joukos­sa) valmis­tunut ihmi­nen ver­tau­tuu minus­ta enem­män käsi­työläiseen kuin kir­jo­ja pän­tän­neisi­in akateemisiin. 

    Mie­lenki­in­toista on muuten se, että alin työt­tömyys korkeastik­oulute­tu­ista on las­ten­tarhaopet­ta­jil­la, ham­maslääkäreil­lä ja lääkäreil­lä. Nämä alat pyörinevät melko lail­la samal­la tavoin kuin 1980-luvul­la, eikä infor­maa­tio­val­lanku­mous ole var­maankaan nos­tanut tuot­tavu­ut­ta niil­lä juurikaan.

    Lääkärin ja varsinkin ham­maslääkärin hom­ma on sul­jet­tu käsityöammatti.

    Las­ten­tarhaopet­ta­jan hom­ma on sul­jet­tu henkilö­palve­lute­htävä, jos­sa palk­ka on aika huono.

  26. Samuli Saarel­ma: Mie­lenki­in­toista on muuten se, että alin työt­tömyys korkeastik­oulute­tu­ista on las­ten­tarhaopet­ta­jil­la, ham­maslääkäreil­lä ja lääkäreillä. 

    Robot­ti­ham­maslääkäri suorit­ti juuri oper­aa­tion kiinassa.

    http://www.independent.co.uk/news/world/asia/robot-dentist-operation-implants-humans-xian-china-a7963536.html

    Lääketi­eteen ja ihmiske­hon diag­nos­ti­ikkakin kehit­tyy hur­jaa vauh­tia. Ja kaikkea mitä pystytään tekemään ihmiskäsil­lä, pystytään lop­ul­ta tekemään myös roboteilla.

  27. Real­isti:
    Korkeasti koulute­tun yli 50v on läh­es mah­do­ton­ta löytää töitä, jos tulee fudut tuotan­nol­lis-taloudel­lis­es­ti. Ikära­sis­mi jyrää, vaik­ka työkoke­mus­ta saat­taa olla yli 30 vuotta.

    tuon takia palkkatyöläisille tulisi tehdä oikeus varas­toi­da tulo­ja urheil­i­joiden tapaan ja nos­taa niitä myöhemmin.

    Mut­ta ei, hiih­dol­la ja jääkiekol­la on erikoisasema

  28. Real­isti: Korkeasti koulute­tun yli 50v on läh­es mah­do­ton­ta löytää töitä, jos tulee fudut tuotannollis-taloudellisesti.

    Höp­sistä. Voi olla vaikeam­paa kuin 10v nuorem­mil­la, mut­ta ei todel­lakaan mah­do­ton­ta. Itse soitin edel­lisel­lä rekrykier­roksel­la par­ille 5‑kymppiselle hak­i­jalle, mut­ta siinä vai­heessa he oli­vat ehti­neet jo löytää töitä. 

    Tässä on var­masti suuria alako­htaisia eroavaisuuk­sia, mut­ta vähän itseä ihme­tyt­tää jos 5‑kymppisellä asiantun­ti­jal­la ei ole yhtään kon­tak­tia tai kun­nol­lisia ref­er­ensse­jä jäänyt työu­ran ajal­ta käsiinsä.

  29. TL: Robot­ti­ham­maslääkäri suorit­ti juuri oper­aa­tion kiinassa.

    http://www.independent.co.uk/news/world/asia/robot-dentist-operation-implants-humans-xian-china-a7963536.html

    Lääketi­eteen ja ihmiske­hon diag­nos­ti­ikkakin kehit­tyy hur­jaa vauh­tia. Ja kaikkea mitä pystytään tekemään ihmiskäsil­lä, pystytään lop­ul­ta tekemään myös roboteilla.

    Noi­ta robot­te­ja ohjaa ihmi­nen, jota kut­su­taan lääkärik­si. Ne eivät ole itsenäisiä robotteja.

  30. Keskustelus­sa on nous­sut esi­in aja­tus, että nimeno­maan human­is­te­ja, koulu­tus­ta­sos­ta riip­pumat­ta, meil­lä olisi liikaa. Onko­han tälle näke­myk­selle ihan tilas­tol­lista taustaa?

    Sinän­sähän, itses­tään selvästi, human­is­te­ja tas­apain­oises­sa yhteiskun­nas­sa tarvi­taan, mut­tei tietenkään määrät­tömästi heitäkään. Kovin pelot­taval­ta tun­tu­isi sel­l­ainen teknokraat­ti­nen yhteiskun­ta, jol­ta puut­tuisi human­isti­nen viisaus kat­soa elämää vähän laa­jem­minkin kuin taloudel­lisen tuot­tavu­u­den näkökulmasta.

  31. Ft maail­mal­ta:
    Mikä on pelkän perusk­oulun käynei­den ikärakenne? Vuosikausi­in ei ole päässyt tuille ilman tutk­in­toa, joten veikkaisin, että alle kolmekymp­pistä pelkän perusk­oulun käynyt­tä työtön­tä ei ole. 

    Var­maan on uudem­pikin olemassa
    http://www.tilastokeskus.fi/tup/suomi90/marraskuu.html
    ja tuille pääsee ilmank­oulu­jakin kun­han HAKEE opp­pi­laitok­seen ja sekin pakko lop­puu muis­taak­seni 25v. eli ihan hel­posti pär­jäilee ilman tutkintoa.

    Tuos­sa ole­va 15% 25–35v vuo­ti­as­ta ei mene sukupuolit­tain tasan. Naisil­la käsit­tääk­seni luke­ma on 10% seu­tuvil­la jol­loin miehillä sen sit­ten tart­tee olla isom­pi. En jak­sanut etsiä

  32. Ehkä liit­tyy kehi­tyk­seen, ehkä ei, mut­ta Yhdys­val­tain armei­jaan ei pääse jokainen. Toiveikkaan rekryytin on suoritet­ta­va koe nimeltään The Armed Ser­vices Voca­tion­al Apti­tude Bat­tery (ASVAB), jon­ka yksi osa on käytän­nössä älykkyys­testi, The Armed Forces Qual­i­fi­ca­tion Test. Jos luin Wikipedi­aa oikein, niin kol­mannes saa liian vähän pis­teitä. Joukko on valikoitunut, kos­ka suurin osa ei armei­jaan halua, ehkäpä keskimääräi­nen älykkyysosamäärä on vähäisem­pi kuin koko väestöl­lä. Silti kol­mannes on paljon.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    EiJyr­ki. Työ­paikko­jen määrä ei ole kiin­teä. Jos on sopi­vaa työvoimaa, tulee lisää myös työpaikkoja.

    Asun pikkukaupungis­sa, jos­sa etsitään keino­ja, mil­lä väk­iluku kään­net­täisi kasvu­un. Jos olisi niin, että sopi­va työvoima tuo työ­paikko­ja, sil­loin­han täl­lais­ten paikkakun­tien paras investoin­ti olisi mak­saa korkeasti koulute­tu­ille, että he muut­ta­vat paikkakun­nalle. Sel­l­aisi­akin jo toki asuu paikkakun­nal­lamme, mut­ta he moko­mat mielu­um­min käyvät töis­sä kaukanakin kasvukeskuksissa.

    Yri­tyk­siä syn­tyy ja enti­sistä kehit­tyy kasvuyri­tyk­siä, jos on edulli­nen sijain­ti logis­ti­ikan, raa­ka-aineen ja paikkakun­nan tar­joamien palvelu­jen suh­teen, mut­ta ei niinkään (enää nykyään?) sopi­vaan työvoimaan perus­taen. Viime mainit­tu vir­taa muual­ta ja lisä­tarpeen yri­tys koulut­taa itse tai ainakin kus­tan­taa koulutusta.

    Kauan on men­nyt ennen kuin on alet­tu varovasti hyväksyä, että työn tuot­tavu­us ja sen mukana yri­tys­ten men­estys syn­tyvät työ­paikko­jen kor­vaamisel­la investoineil­la uuteen tekni­ikkaan ja toim­intat­apoi­hin, inno­vaa­tioi­hin, ja palkoista tin­kimisel­lä on tuot­tavu­u­teen vain mar­gin­aa­li­nen merk­i­tys. Van­hoista puolue­poli­it­ti­sista syistä tätä on vaikea tunnustaa.

    Myös se, että sopi­va työvoima tuo jon­nekin lisää työ­paikko­ja, saat­taa olla poli­it­ti­nen usko­mus eikä kovin paljon perus­tu tosi­a­sioi­hin (enää?).

  34. Junt­tip­ul­la Savos­ta:
    Jos vähän koulutet­tu­jen työlle olisi tarve, sitä olisi. Sel­l­aista tarvet­ta ei kuitenkaan ole, ei ainakaan hin­taan, jol­la ihmi­nen itsenäis­es­ti eläisi.

    Ain­oa keino työl­listää mata­lasti koulute­tut on polkea hei­dän palkkansa hyvin mata­lik­si, niin alas, ettei palkoil­la elä.

    Sen jäl­keen heitä voidaan tukea tai jät­tää hei­dät syr­jäy­tymään todel­lisek­si kurjalistoksi.

    Tässä on valitet­ta­va ajat­telu­virhe. Myyjät (pl. esim. teol­lisu­uskonei­den b2b-myyjät), kul­jet­ta­jat, suuri osa raken­nustyön­tek­i­jöistä, ter­mi­naali- ja varas­to­työn­tekjät, vas­taan­ot­tovirkail­i­jat, vah­times­tar­it, var­ti­jat, las­ten­hoita­jat, siis­ti­jät, elin­tarviketyön­tek­i­jät jne. Suuret ammat­tiryh­mät, joiden työ ei vaa­di mitään eri­ty­istä koulu­tus­ta, vaan hyvän tyypin ja pere­hdy­tyk­sen töi­den ohel­la tai ehkä ajokortin. 

    Näitä ammat­te­ja on val­tavasti ja niille on siis tarvet­ta. Mut­ta on poli­it­ti­nen val­in­ta, että esim. myyjänä toimii trade­no­mi ja kul­jet­ta­jat ovat vähin­tään ammat­tik­oulun käyneitä. Vas­taan­ot­tovirkail­i­ja on luul­tavasti jonkin sortin ‑nomi ja elin­tarviketyön­tek­i­jä (siis esim. lihan­leikkaa­ja) on nykyään suur­talouskok­ki ellei peräti laborantti.

    Ja mitä palkkaan tulee, suurin osa näistä töistä tuot­taa ihan riit­tävästi arvon­lisää kos­ka muuten niitä töitä ei kan­nat­taisi teet­tää. Mut­ta sil­lä arvon­lisäl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko myyjäl­lä paperi taskus­sa vai ei. Yhteiskun­ta ei ole muut­tunut niin paljon kuin halu­taan ajatel­la. Suuri osa siitä muu­tok­ses­ta on keinotekoista.

  35. Kom­ment­ti jäi kesken, kun tökkäsin väärää nappulaa.

    Mitä tuo kol­mannes tekee, jos ei pääse edes armei­jaan? Älykkyys on nor­maal­isti jakau­tunut, kuten pitu­uskin, joten kokeil­laan­pa ver­tailua. Olete­taan­pa, että 1980-luvul­la työelämään pääsi jokainen, jon­ka pitu­us oli vähin­tään 1,5 m, mut­ta nyt pitääkin olla vähin­tään 1,6 m pitkä. Täl­löin kaik­ki tätä lyhyem­mät ovat pysyvästi syr­jäy­tyneet työ­markki­noil­ta, eikä sille voi mitään. Vai voiko?

    Tästä ei oikein kukaan tun­nu halu­a­van keskustel­la, ei edes Var­ti­ainen. Oikeis­to läh­tee siitä, että työt­tömyys on oma vika, asuu väärässä paikas­sa, ei jak­sa opiskel­la tai ei huvi­ta men­nä töi­hin, laiskot­telee ennem­min työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ja juo liikaa. Vasem­mis­to puolestaaan patis­taa opiskele­maan ja eri­laisi­in työkokeilui­hin ja harjoitteluihin.

    Entäpä jos kyse onkin siitä, että työelämä vain on muut­tunut osalle liian vaa­ti­vak­si? Kaik­ista ei ole korkeak­oulu­un, ei edes ammattikouluun.

  36. Erit­täin pahasti asian vier­estä, mut­ta siltikin:
    Osaako joku sanoa, kuin­ka paljon SFS tekee rahaa stan­dard­e­ja myymäl­lä PDF:inä?

    Ottaen huomioon, että stan­dar­d­i­en sisältö­jen olisi ihan hyvä olla hel­posti saatavil­la taval­liselle kansalaisellekin, onko siinä mitään järkeä, että ne ovat mak­sumuurin takana?

    Jos esimerkik­si halu­aa yleisti­etoa lail­lis­es­ti myyn­nis­sä ole­vista, hyväksy­ty­istä hei­jas­timista (joiden käytöstä on aina isot kam­pan­jat) ja saa­da selville onko niis­sä eri luokkia ja mitkä täl­lais­ten luokkien luokkien erot oli­si­vat, asian määrit­televästä stan­dard­ista (SFS-)EN 13356 joutuu mak­samaan 37€ ja rapi­at. Siis ihan yleistiedos­ta, joka määrit­telee joidenkin myytävien esinei­den tur­val­lisu­u­den ja lain­mukaisu­u­den, kos­ka tätä tietoa ei ole muual­ta saatavissa.

    Niin­pä kiin­nos­taisi tietää, tuot­taako stan­dar­d­i­en myymi­nen PDF:inä mitään. Jos kyse on mität­tömästä sum­mas­ta, myyn­nis­sä ei ole mitään järkeä. Ja vaikkei olisikaan, val­tio voisi var­maan bud­jetis­taan mak­saa kaikille kansalaisille vapaan pääsyn noi­hin tietoi­hin. Kyse on kuitenkin yksi Suomen kolmes­ta kansal­lis­es­ta ase­tuk­sel­la sääde­tys­tä standardointielimestä.

  37. Ei nyt ihan liity aiheeseen, mut­ta Osmo näem­mä esit­ti tämän ajatuk­sen, mitä ehkä hie­man varovasti kan­nat­taisin, jo vuon­na 2008

    http://www.soininvaara.fi/2008/12/07/voisiko-valtio-julkistaa-kirjanpito-ohjelman/

    Kaik­ki liit­tyy kaik­keen — mitä tehokkaam­min pysty tekemään töitä, sitä parem­pi ja yleis­es­ti kai voisi sanoa, että pienel­läkin pal­ka­lla pär­jää, jos työtä on jatkuvasti.

    Ongel­ma on, että usein yhtälö on pieni palk­ka + kausilu­on­toisu­us vs. korkea palk­ka ja jatkuvuus.

    Työ­markki­noille pitäisi kehit­tää algo­rit­me­ja, joil­la sir­paleista saataisi­in kokon­aisia työuria aikaan. Yleisin mekanis­mi tähän on yri­tys, jon­ka sisäl­lä toimii yleen­sä N ihmistä, mut­ta kos­ka kaik­ki ihmiset eivät kuu­lu yri­tyk­seen, käyt­töaste voi olla epäoptimaalista.

    Jos yri­tyk­sen toim­inta­mallin siirtäisi työn­väl­i­tyk­seen, jokaisen pätkä­työläisen pitäisi kuu­lua esim. 10 hen­gen vir­tu­aaliseen osu­uskun­taan, jos­sa on yksi myyjä joka myy näi­den ihmis­ten työ­panos­ta eteen­päin ja hoitaa pro­jek­tien kir­jan­pidon yms. asi­akasyri­tys­ten suun­taan. Teo­ri­as­sa yksi ihmi­nen voisi kuu­lua use­am­paankin vir­tu­aaliseen osu­uskun­taan, joka tar­joaa työtä — riip­puen työn­tek­i­jän omas­ta osaamis­es­ta ja osaamisen tyypistä. 

    Täm­möiset vir­tu­aaliset osu­uskun­nat voisi­vat olla tuon Osmon mainit­se­man “val­tion kir­jan­pito-ohjel­man” piiris­sä, jol­loin kaik­ki vero­tuk­seen yms. liit­tyvät asi­at, tuet jne. meni­sivät automaat­tis­es­ti ilman tukiloukkuja.

  38. Ei var­tia­nen ole sitä mieltä että työt­tömyys on oma vika. Vaan sitä että suo­ma­laisel­la sosi­aal­i­tur­van tasol­la 6% on rak­en­teel­lisen työtömyy­den määrä. Jos työl­lisyys kas­vaa tuos­sa pis­teessä johtaa se kil­pailu­un työvoimas­ta ja siten osa työstä muut­tuu taloudel­lis­es­ti kannattamattomaksi.

    Nykyis­es­tä 200 000 työt­tömästä har­va on var­maan kokoa­jan työtön

  39. Peter: Tässä on valitet­ta­va ajatteluvirhe. …
    onko myyjäl­lä paperi taskus­sa vai ei. Yhteiskun­ta ei ole muut­tunut niin paljon kuin halu­taan ajatel­la. Suuri osa siitä muu­tok­ses­ta on keinotekoista. 

    Ajat­te­len samoin. Olisi hiukan sama asia kun joka tah­toisi kovasti ryhtyä kil­pa-autoil­i­jak­si ja ensin pitäisi istua kolme vuot­ta koulus­sa jos­sa nimeno­maan kulute­taan siten aikaa että et ehdi kil­pa-autoil­la lainkaan. Ehkä aivan pisim­mälle ja erikois­tuneimpia opin­to­ja luku­unot­ta­mat­ta koulu­tus tuot­taa osaamis­es­ta ensin 10 %. Ja sit­ten heti ensim­mäiset työvuodet 40 %. Lop­pu-ura lop­ut 50 %. Onko tuol­laiseen itseiar­voiseen opiskelu­un oikein varaa ja järkeä. Töi­hin paaaljon nopeam­min. Ja opin­to­ja siinä sivus­sa ellei työ suju tai tarvit­see asioi­ta tark­istaa tai funtsia isom­mal­la porukalla.

  40. Jyr­ki Patomä­ki: Yri­tyk­siä syntyy

    ei niinkään (enää nykyään?) sopi­vaan työvoimaan perustaen.

    Tämä ei pidä paikkaansa. 

    Mei­dän toisen toimip­is­teemme sijoit­tumiseen vaikut­ti merkit­tävästi työvoiman saatavu­us ja se on kas­vanut suh­teessa nopeam­min, kos­ka koulutet­tua työvoimaa saa helpom­min kuin pääkonttoriin.

    Kokeile huviksesi perus­taa vaikka­pa asiantun­ti­jafir­ma jon­nekin susir­a­jalle. Ei sitä saa mitenkään kas­vatet­tua kun ei ole ketä palkata.

  41. Peter: Ja mitä palkkaan tulee, suurin osa näistä töistä tuot­taa ihan riit­tävästi arvon­lisää kos­ka muuten niitä töitä ei kan­nat­taisi teet­tää. Mut­ta sil­lä arvon­lisäl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko myyjäl­lä paperi taskus­sa vai ei. Yhteiskun­ta ei ole muut­tunut niin paljon kuin halu­taan ajatel­la. Suuri osa siitä muu­tok­ses­ta on keinotekoista.

    Aika iso osa yhteiskun­nan muu­tok­ses­ta on sitä samaa ikärak­en­teen muu­tos­ta mikä vaikut­taa negati­ivis­es­ti joka puolel­la kansantaloutta.

    Työtä, ja jopa (tai eteenkin) sel­l­aista työtä mihin ei tarvitse koulu­tus­ta on läh­es ääret­tömästi. Ongel­ma on siinä, että työstä ei olla valmi­ita mak­samaan niin paljoa, että sen tekem­i­nen olisi työn­tek­i­jälle kan­nat­tavaa. Yksi osa kohtaa­mat­to­muut­ta on ihan siitä lisäar­vos­ta johtu­vaa (eli risu­jen keräämi­nen met­sästä nyt ei oikeasti ole niin suuren arvon­lisän työtä, että sitä koskaan kan­nat­taisi teet­tää), mut­ta hyvin suur­ta roo­lia näyt­telee myös veroki­ila. Ja juuri veroki­ilan suu­ru­us on kas­vanut viime vuosikym­meninä, etenkin eläke­vaku­u­tus­mak­sun nousun muodossa.

    Työn­tekoon liit­tyvää veroki­ilaa täy­tyy saa­da mata­lam­mak­si, ja vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­ret­tävä muualle. Kiin­teistövero olisi tässä kohdas­sa ns. täy­delli­nen vero.

    Ansiosi­don­nais­ten etuuk­sien leikkaami­nen kaut­ta lin­jan olisi sit­ten se kep­pi vai­h­toe­htona palkkatyön vero­tuk­sen keven­tämisen porkkanalle.

  42. Toinen vai­h­toe­hto voisi­vat olla esim. sovel­luk­set, jot­ka erikois­tu­vat jollekin toimi­alalle, tässä on yksi esimerk­ki mikä tuli tänään vas­taan toisaalla:

    https://sumpli.com/

    Tuon kaltais­ten ohjelmis­to­jen avul­la voitaisi­in ehkä pätkätöistä koost­aa työn­tek­i­jän tarvet­ta vas­taavia työuria, ainakin ideaalitilanteessa.

  43. Sylt­ty: Höp­sistä. Voi olla vaikeam­paa kuin 10v nuorem­mil­la, mut­ta ei todel­lakaan mah­do­ton­ta. Itse soitin edel­lisel­lä rekrykier­roksel­la par­ille 5‑kymppiselle hak­i­jalle, mut­ta siinä vai­heessa he oli­vat ehti­neet jo löytää töitä. 

    Tässä on var­masti suuria alako­htaisia eroavaisuuk­sia, mut­ta vähän itseä ihme­tyt­tää jos 5‑kymppisellä asiantun­ti­jal­la ei ole yhtään kon­tak­tia tai kun­nol­lisia ref­er­ensse­jä jäänyt työu­ran ajal­ta käsiinsä.

    Eräil­lä aloil­la ns. van­hat kon­tak­tit ja ref­er­enssit paini­vat samas­sa suos­sa. Alat ovat ikära­sis­tisia. Kyse on tyyp­il­li­sistä insinööri-ekono­mi ‑töistä, jos et ole johtoporsaissa.

  44. Real­isti:
    Korkeasti koulute­tun yli 50v on läh­es mah­do­ton­ta löytää töitä, jos tulee fudut tuotan­nol­lis-taloudel­lis­es­ti. Ikära­sis­mi jyrää, vaik­ka työkoke­mus­ta saat­taa olla yli 30 vuotta.

    Olkoot vaik­ka 100 vuot­ta, mut­ta olen­naista on vain se, että kuin­ka rel­e­vant­tia tuo koke­mus on tänä päivänä.

    Esimerkik­si läh­es kaik­ki 1970–1990-luvuilla tehty työ on lakan­nut ole­mas­ta siinä muodossaan.

  45. Samuli Saarel­ma: En ymmärtänyt tätä argu­ment­tia lainkaan. Työtön human­isti ei tuo­ta mitään tietoa noista mainit­semis­tasi asioista ihan niin kuin työtön automekaanikko ei kor­jaa autoja.

    Voi, kuule, suo­ma­laiset tohto­ri­opiske­li­jat tekevät tutkimus­ta työ­markki­nat­uel­la, kun eivät saa rahoi­tus­ta. Osa pak­er­taa sossunluukulla.

  46. arkkite­hti:

    Työtä, ja jopa (tai eteenkin) sel­l­aista työtä mihin ei tarvitse koulu­tus­ta on läh­es ääret­tömästi. Ongel­ma on siinä, että työstä ei olla valmi­ita mak­samaan niin paljoa, että sen tekem­i­nen olisi työn­tek­i­jälle kannattavaa.

    Ehkä tuo on ongel­ma joil­lain tuhan­sil­la tai kym­me­nil­lä tuhan­sil­la työt­tömistä. Enem­mistön työt­tömistä kohdal­la tuo ei liene silti varsi­nainen este työl­listymiselle. Tässä eräs esimerk­ki tilanne. Per­he, jon­ka van­hem­mil­la on vuosien työkoke­mus, mut­ta nyt työt­tömyys. Nämä ovat valmi­ita otta­maan työtä vas­taan melkein mil­lä palkkata­sol­la tahansa. Kotona olem­i­nen on pidem­män päälle monien töi­den tekemiseen tot­tunei­den mielestä varsin rankkaa. Ongel­mana on se, ettei kukaan kut­su heitä työhaas­tat­telu­un. Syy tähän on esimerkik­si se, että työhake­musten laatu ei vas­taa sitä, mitä työ­nan­ta­jat odot­ta­vat, jol­loin henkilöt eivät pääse edes työhaas­tat­telui­hin asti, vaik­ka tyy­ty­i­sivät hyvinkin pie­neen palkkaan. Suo­ma­laiseen perusk­oulu­un ei sisäl­ly työn­haun opiskelua, vaik­ka se on aika olen­nainen kansalais­taito. Ne, joil­la koulut jäävät perusk­oulu­un, jäävät vaille työn­haun opintoja.

  47. LK: Olkoot vaik­ka 100 vuot­ta, mut­ta olen­naista on vain se, että kuin­ka rel­e­vant­tia tuo koke­mus on tänä päivänä.

    Esimerkik­si läh­es kaik­ki 1970–1990-luvuilla tehty työ on lakan­nut ole­mas­ta siinä muodossaan.

    Tuo­han se on se irti­sanovien fir­mo­jen väit­tämä. Sit­ten on kyl­lä varaa tehdä samat kalli­it virheet uud­estaan 10–20 vuo­den välein. Näitä metro-pro­jek­te­ja ja huono­ja yri­tyskaup­po­ja riittää.

  48. kom­ment­ti: Syy tähän on esimerkik­si se, että työhake­musten laatu ei vas­taa sitä, mitä työ­nan­ta­jat odot­ta­vat, jol­loin henkilöt eivät pääse edes työhaas­tat­telui­hin asti, vaik­ka tyy­ty­i­sivät hyvinkin pie­neen palkkaan. 

    Heh, ei tuo pidä paikkaansa.Olen rekry­toin­ut paljon ja suurin ongel­ma oli hake­musten val­ta­va määrä .Työn tar­jon­ta kun on val­tavaa ja sitä lisää muodis­sa ole­va työt­tömien kyykyttäminen

    Yksinker­taisin menetelmä tehdä alkukarsin­ta oli raja­ta ikähaarukalla, näin rekryjär­jestelmä suo­dat­ti määrän siedet­täväk­si eli luet­tavaa jäi 100–150 hake­muk­sen verran

    Näistä sit­ten pikalu­vul­la pääsi jatkoon n 50, joiden hake­muk­sia luet­ti­in tarkem­min .Näistä 10 pääsi haas­tat­telu­un ja 3–5 lop­pusuo­ralle ja yksi valittiin

    Nykyään on siir­ryt­ty kon­sult­tien käyt­töön, kun esimi­esten aika ei enää riitä rekry­toin­nin alkutöihin.
    Mut­ta ei tämäkään paran­na rekry­toita­van ase­maa , kun valin­nan­varaa on 500–800 niin sil­loinkin ensin elim­i­noidaan n riskiryh­mät eli ikään­tyneet , liian nuoret ja huonos­ti koulut­tau­tuneet lentävät ulos rekry­toin­nin jatkosta 

    Kun työn tar­jon­taa on pil­vin pimein niin val­in­taan voi valikoi­da työ­markki­noiden ker­maa ja vähänkin negati­ivisia omi­naisuuk­sia sisältävä syrjäytetään.

    Eikä siihen vaiku­ta palkan alen­nuk­set eikä työt­tömien piiskaami­nen, hak­i­japrofi­ili kun ei muutu .

    Kil­pailu on kovaa ja niin­pä tohtorik­oulu­tuk­sel­lakin päädytään palkat­tomak­si orjaksi.

    Alem­mas ei palkkaku­lua saa pait­si, että työkkäri ja koulu mak­sa­vat, että työ­nan­ta­ja rekry­toi . Siihen käytetään kym­menisä miljoo­nia vuodessa eli koh­ta mei­dän kaikkien palkan mak­saa valtio

    Meil­lä on n 350000 palkaton­ta työtä tekevää ja he syövät n 180000 palkkatyö­paikkaa ja juuri noi­ta vähän koulu­tus­ta vaa­tivia työpaikkoja.

    Poli­itikoil­ta ja tutk­i­joil­ta pitäisi edel­lyt­tää nor­maalin työn tekemistä , jot­ta tutkimusten analysoin­tia voisi parantaa.

    Ennen amisopet­ta­jein piti päivit­tää työelämäkoke­mus­ta puolen vuo­den työharjoitteluilla.
    Nyt pitäisi var­ti­aiset , mat­ti­lat ym pitäisi pistää puolek­si vuodek­si vaikka­pa lehden­jaka­jik­si tai keit­tiöön tai johonkin muuhun ns paskaduuniin.Loppuisi paskan puhuminen

  49. LK: Olkoot vaik­ka 100 vuot­ta, mut­ta olen­naista on vain se, että kuin­ka rel­e­vant­tia tuo koke­mus on tänä päivänä.
    Esimerkik­si läh­es kaik­ki 1970–1990-luvuilla tehty työ on lakan­nut ole­mas­ta siinä muodossaan.

    Har­va on ollut työt­tömänä 1970–1990-luvulta. Ja vaik­ka olen rekry­toin­ut paljon niin en ole koskaan löytänyt valmista vaan aina on vaa­dit­tu koulu­tus yri­tyk­sen jär­jestelmi­in ja pros­es­sei­hin. Olen koulut­tanut jopa toim­i­tusjo­hta­jaa uuteen ympäristöön

    Ja tekni­ikan kehi­tys­täkin liioitel­laan, minä olen opiskel­lut ainakin kuusi sukupolvea teknolo­gioi­ta. Enkä ole tarvin­nut koulu­tus­ta, olen ollut aina ensim­mäisenä uusiten teknol­o­goioiden kim­pus­sa ja siten joh­dos­sa tietämyk­sessä. Ja vetänyt perässä joukkoja

    Ja kun teknolo­gia­sukupol­ven ikä on n 10–30 vuo­teen niin ei se muu­tosvauhti ääret­tömäön nopeaa ole.Ja aina uusi rakne­tuu van­han päälle ainakin osittain
    Ja edelleen entisel­lä työ­nan­ta­jal­la on käytössä mas­si­ivisia 60-luvul­la tehtyjä tieto­jär­jestelmiä, suurin pula on van­han teknolo­gian osaajista

  50. Liian van­ha: Kun työn tar­jon­taa on pil­vin pimein niin val­in­taan voi valikoi­da työ­markki­noiden ker­maa ja vähänkin negati­ivisia omi­naisuuk­sia sisältävä syrjäytetään.

    Eikä siihen vaiku­ta palkan alen­nuk­set eikä työt­tömien piiskaami­nen, hak­i­japrofi­ili kun ei muutu .

    Palkan alen­nus muut­taa hak­i­japrofi­il­ia sitä kaut­ta, että hin­nan alen­e­m­i­nen kas­vat­taa kysyn­tää. Eli kun työ­paikko­jen määrä kas­vaa, katoa­vat ne parhaat hak­i­jat ensim­mäisenä jonos­ta ja jäl­jelle jää vain huonom­pia. Jol­loin rekry­töi­jän on pakko vali­ta heistä, jos ylipäätään halu­aa tek­i­jän työlle.

    Ei niitä parhai­ta työt­tömiä lop­ut­tomasti ole.

  51. LK:
    Kil­pailu on kovaa ja niin­pä tohtorik­oulu­tuk­sel­lakin päädytään palkat­tomak­si orjaksi.

    Nau­ret­tavaa asioiden sotkemista. Jos työssä tarvi­taan tohtor­in­hat­tua, siihen ei var­masti saa sato­ja hake­muk­sia. Perusinsinöörin paikkaan saa yliopis­tokaupungis­sa, jos­sa on asi­aanku­u­lu­va opin­tolin­ja sekä yliopis­tossa että AMKssa, ehkä pari-kolmekym­men­tä hake­mus­ta, joista merkit­tävä osa ei ole sinne päinkään. Sit­ten tulee muu­ta­ma hake­mus, jos­sa on rel­e­vant­tia työkoke­mus­ta enem­män kuin kak­si vuot­ta, mut­ta niistä puo­lessa palkkapyyn­tö on niin kova, että tipah­ta­vat samoin tein pois. Jäl­jelle jää 2–3 kpl ansi­oluet­telon perus­teel­la melko sopivia tek­i­jämiehiä ja muu­ta­ma poten­ti­aa­li­nen täysin koke­ma­ton vastavalmistunut. 

    Ts. oikeal­la koke­muk­sel­la toden­näköisyys saa­da asiantun­ti­ja­hom­ma (puhuit tohtor­eista, jos sel­l­aiset ei hae asiantun­ti­jatyötä, niin ei sit­ten kukaan) on aivan muu­ta kuin yksi kahdestasadas­ta, se on toden­näköisem­min jotain yksi kymmen­estä tjsp.

    Jos alueelta puut­tuu rel­e­vant­ti oppi­laitos, hake­musten määrä romahtaa. 

    Jos taas hakee toimis­to­työn­tek­i­jää taik­ka jonkin­laista sekatyön­tek­i­jää, sem­moista johon aivan kuka tahansa luku- ja kir­joi­tus­taitoinen ihmi­nen kel­paa, niin tietenkin nyky­is­ten digi­hake­muskien aikana kai­ki paikalliset työt­tömät hake­vat kyseistä paikkaa.

  52. Sylt­ty:
    Kokeile huviksesi perus­taa vaikka­pa asiantun­ti­jafir­ma jon­nekin susir­a­jalle. Ei sitä saa mitenkään kas­vatet­tua kun ei ole ketä palkata.

    Taku­ul­la tot­ta, mut­ta yritinkin analysoi­da ilmiötä, mitä kut­sut susir­a­jak­si. Sil­lä var­maan tarkoi­tat paikkakun­taa, jonne on huonot kulkuy­htey­det ja heikko palvelu­rakenne (puut­tuu tili­toimis­tot, ehkä lukiokin, asiana­ja­jat ja jopa put­ki- ja sähkömiehet ovat matko­jen takana). Sinne ei voi perus­taa uusia yri­tyk­siä( poikkeuk­se­na mal­mi tai muu arvokas raa­ka-aine). Vas­ta jos paikkakun­nan palve­lut ovat hyvät, sinne kanat­taa perus­taa yri­tys ja sinne muut­taa koulutet­tua työvoimaa, mut­ta suures­sa määrin muualta.
    Susir­a­ja on tiet­ty­i­hin ilman­su­un­ti­in Helsingistäkin vain joidenkin kym­me­nien kilo­me­trien päässä, kun vaikka­pa Oulu ei ole susirajalla.

  53. Nykyaikana ammat­ti­taidon jäl­keen­jääneisyys syn­tyy työ­nan­ta­jan toimista.

    Kun uusia jär­jestelmiä suun­nitel­laan ja ote­taan käyt­töön niin siihen palkataan uusia henkilöitä.

    Van­hat pyörit­tävät van­ho­ja jär­jestelmiä eivätkä pääse mukaan uuteen. 

    Kun sit­ten tehdään jär­jestelmä swap niin van­han teknolo­gian ihmiset saa­vat kenkää ja hei­dät leimataan ammattitaidottomiksi

  54. LK: Voi, kuule, suo­ma­laiset tohto­ri­opiske­li­jat tekevät tutkimus­ta työ­markki­nat­uel­la, kun eivät saa rahoi­tus­ta. Osa pak­er­taa sossunluukulla. 

    Siis mikä oikein on point­tisi? Sekö, että mei­dän pitää koulut­taa paljon human­is­te­ja, joista sit­ten tulee tutk­i­joi­ta, joiden tutkimus­ta ei pide­tä edes sen arvoise­na, että heille mak­set­taisi­in tutkimusa­pu­laisen palk­ka (joka lie­nee niitä alimpia palkko­ja, mitä aka­teemis­es­ti koulute­tu­ille mak­se­taan), mut­ta tämä on silti järkevää, kos­ka hei­dät voidaan silti pain­os­taa tekemään tutkimuk­sen­sa työmarkkinatuella? 

    Koko touhus­sa on entistä vähem­män tolkkua. Työ­markki­natu­ki on sitä varten, että sil­lä elävät ihmiset ovat työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Sitä ei ole tarkoitet­tu siihen, että turhan­päiväistä tutkimus­ta (määritelmäl­lis­es­ti, kos­ka sitä yhteiskun­ta ei pidä edes sen arvoise­na, että sille mak­set­taisi­in tohto­ri­opiske­li­jan palkkaa) puur­ta­vat ihmiset pitäi­sivät itsen­sä sil­lä elossa. 

    Toinen kysymys on sit­ten, että mitä sit­ten tapah­tuu, kun he saa­vat sen väikkärin­sä valmi­ik­si? Onko heille sit­ten maagis­es­ti niitä human­is­tisen alan tutk­i­jan työ­paikko­ja tar­jol­la? Jos ei, vaan he joutu­vat sit­tenkin joko men­emään johonkin ihan mui­hin töi­hin tai jäämään työt­tömik­si, niin touhus­sa on sutat­tu entistä enem­män yhteiskun­nan (ja etenkin kyseisen henkilön omia) resursseja.

  55. Liian van­ha:
    Nykyaikana ammat­ti­taidon jäl­keen­jääneisyys syn­tyy työ­nan­ta­jan toimista.

    Kun uusia jär­jestelmiä suun­nitel­laan ja ote­taan käyt­töön niin siihen palkataan uusia henkilöitä.

    Van­hat pyörit­tävät van­ho­ja jär­jestelmiä eivätkä pääse mukaan uuteen. 

    Kun sit­ten tehdään jär­jestelmä swap niin van­han teknolo­gian ihmiset saa­vat kenkää ja hei­dät leimataan ammattitaidottomiksi

    Olet nyt hie­man ris­tiri­itainen, sil­lä aiem­min tote­sit, että van­ho­jen jär­jestelmien osaa­jista on huu­ta­va pula.

    Tuol­laises­sa swapis­sa var­maan osa väestä saa kenkää, mut­ta ammat­timiehelle swap­pi ei tule yllä­tyk­senä. Hänen vain on pitänyt valmis­tau­tua siihen. Yksi­tyisel­lä puolel­la vas­tuu omas­ta ammat­ti­tai­dos­ta on ollut jo kym­meniä vuosia yksilöl­lä. Jos huo­maa, ettei pääse mukaan fir­man kolu­tu­so­hjelmi­in, kan­nat­taa vetää omat johtopäätökset.

  56. Sylt­ty: Nau­ret­tavaa asioiden sotkemista. Jos työssä tarvi­taan tohtor­in­hat­tua, siihen ei var­masti saa sato­ja hake­muk­sia. Perusinsinöörin paikkaan saa yliopis­tokaupungis­sa, jos­sa on asi­aanku­u­lu­va opin­tolin­ja sekä yliopis­tossa että AMKssa, ehkä pari-kolmekym­men­tä hake­mus­ta, joista merkit­tävä osa ei ole sinne päinkään. Sit­ten tulee muu­ta­ma hake­mus, jos­sa on rel­e­vant­tia työkoke­mus­ta enem­män kuin kak­si vuot­ta, mut­ta niistä puo­lessa palkkapyyn­tö on niin kova, että tipah­ta­vat samoin tein pois. Jäl­jelle jää 2–3 kpl ansi­oluet­telon perus­teel­la melko sopivia tek­i­jämiehiä ja muu­ta­ma poten­ti­aa­li­nen täysin koke­ma­ton vastavalmistunut. 

    Ts. oikeal­la koke­muk­sel­la toden­näköisyys saa­da asiantun­ti­ja­hom­ma (puhuit tohtor­eista, jos sel­l­aiset ei hae asiantun­ti­jatyötä, niin ei sit­ten kukaan) on aivan muu­ta kuin yksi kahdestasadas­ta, se on toden­näköisem­min jotain yksi kymmen­estä tjsp.

    Jos alueelta puut­tuu rel­e­vant­ti oppi­laitos, hake­musten määrä romahtaa. 

    Jos taas hakee toimis­to­työn­tek­i­jää taik­ka jonkin­laista sekatyön­tek­i­jää, sem­moista johon aivan kuka tahansa luku- ja kir­joi­tus­taitoinen ihmi­nen kel­paa, niin tietenkin nyky­is­ten digi­hake­muskien aikana kai­ki paikalliset työt­tömät hake­vat kyseistä paikkaa.

    Tilanne oli täl­lainen jo kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten. Suuryri­tys ja val­tio toki sai­vat sil­loinkin kym­menker­taisen määrän rel­e­vant­te­ja hake­muk­sia, mut­ta PK-yri­tyk­sessä tilanne oli tuo. 

    Tohtorit eivät PK-yri­tyk­seen hak­e­neet. Jos sel­l­ainen tarvitt­ti­in, hänet piti bon­ga­ta ja suostutella.

  57. “Jos on sopi­vaa työvoimaa, tulee lisää myös työpaikkoja.”

    Jo se että emme tiedä miten pitkälle teknolo­gia voi kehit­tyä kyseenalais­taa tämän yllä ole­van uskomuksen.

    Epäilen tätä luon­non lain kaltaisek­si uskot­tuna ilmiönä. Jos tilas­toil­lis­es­ti asi­as­ta on viit­teitä, niin maail­ma on mon­imutkaisem­pi ja olo­suh­teet muuttuvat.

    Toisaal­ta myös ihmis­ten halu­ami­nen pitäisi olla läh­es raja­ton, jot­ta mainit­tu lainalaisu­us toimisi.

  58. Real­isti:
    Korkeasti koulute­tun yli 50v on läh­es mah­do­ton­ta löytää töitä, jos tulee fudut tuotan­nol­lis-taloudel­lis­es­ti. Ikära­sis­mi jyrää, vaik­ka työkoke­mus­ta saat­taa olla yli 30 vuotta.

    Itse kun olin tekemässä val­in­to­ja suosin 55 vuo­ti­ai­ta. He oli­vat huo­mat­tavasti jous­tavampia henkilöstön käytön kannal­ta, kos­ka eläkeikä häämöt­ti. Pyrit­ti­in arvioimaan toimin­non elinkaari ja otta­maan työn­tek­i­jä, joka jää eläk­keelle saman aikaises­ti kuin koko toim­inta loppuu.

    Aika monil­la oli ongel­mana use­am­man vuo­den pois­sao­lo työelämästä. Suomen korkea ja pitkäaikainen työt­tömyys­tur­va ei tue palu­u­ta työelämään. Taso ei ole ongel­ma, mut­ta pitu­us on.

  59. Liian van­ha:
    Nykyaikana ammat­ti­taidon jäl­keen­jääneisyys syn­tyy työ­nan­ta­jan toimista.

    Kun uusia jär­jestelmiä suun­nitel­laan ja ote­taan käyt­töön niin siihen palkataan uusia henkilöitä.

    Van­hat pyörit­tävät van­ho­ja jär­jestelmiä eivätkä pääse mukaan uuteen. 

    Kun sit­ten tehdään jär­jestelmä swap niin van­han teknolo­gian ihmiset saa­vat kenkää ja hei­dät leimataan ammattitaidottomiksi

    Tai sit­ten hei­dät palkataan uud­estaan kaksin tai jopa kolminker­taisil­la pal­ka­lla, kun uut­ta jär­jestelmää ei saadakaan toim­i­maan. Tämä on yleistä tieto­jenkäsit­telyalal­la USA:ssa ja tiet­tävästi tulos­sa Suomeen ainakin rakennusalalle. 

    Val­ti­ol­la on ulkois­tuk­sis­sa koke­mus­ta myös paljon suurem­mista palkanko­ro­tuk­sista. Annetaan kenkää keskeisille osaa­jille ja he perus­ta­vat yri­tyk­sen, joka tuot­taa tämän jäl­keen palvelun monop­o­li­na, kos­ka kukaan muu ei osaa.

    Yleisem­min kyse on henkilöstöhallinnon kyvyt­tömyy­destä mallintaa toim­intaa ja etsiä organ­isaa­tion kannal­ta vält­tämät­tömiä osaa­jia. Val­ti­ol­la vaik­ka organ­isaa­tio tietäisikin tarpeet, saneer­ausvim­mas­sa tehdään välil­lä kovin lyhytjän­teisiä ratkaisuja.

    Yhdel­lä työan­ta­jal­lani oli kehitet­tynä työkalu tuol­laiseen, mut­ta sitä ei viral­lis­es­ti saanut käyt­tää. Se ei ole kuulem­ma tasa-arvoista. Tasa-arvo väärin tulkit­tuna on mah­dol­lisu­us mon­een type­r­yy­teen. Työkalu oli yksinker­tainen tärkeys x kor­vat­tavu­us laskel­ma. Se toi­mi mainiosti.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    EiJyr­ki. Työ­paikko­jen määrä ei ole kiin­teä. Jos on sopi­vaa työvoimaa, tulee lisää myös työpaikkoja.

    Oikein Osmo. Tämä tun­tuu ole­van aika vaikea asia hah­mot­taa! Sama vero­tuk­ses­sa, jos­sa tiede­tään teo­ri­as­sa, etteivät pis­teverot yleen­sä tuo­ta, mut­ta silti niitä kannatetaan. 

    Talouden dynami­ikan kuvaami­nen siten, että siilos­saan elävä perus virkamies, kansane­dus­ta­ja saati tavalli­nen tal­laa­ja sen ymmärtäisi on vaikeaa. Kun siihen vielä lisätään ide­ol­o­gisia tyh­myyk­siä, niin sop­pa on valmis.

  61. En edelleenkään ymmär­rä, kuin­ka vihrei­den poli­itikko voi tah­toa lisää työtä. 

    Lisää työtä tarkoit­taa aina suo­raan tai mutkan kaut­ta luon­non­va­ro­jen kas­vavaa kulu­tus­ta ja koske­mat­toman luon­non rap­pi­o­ta. Mitä enem­män tar­jo­taan palvelui­ta, mitä enem­män ihmiset ja tavarat liikku­vat ja mitä laa­jem­malle vau­raus ja kulu­tus­mah­dol­lisu­udet lev­iävät, sitä nopeam­min luon­to tuhoutuu.

    Olen yrit­tänyt lukea vihrei­den some-tile­jä, enkä ole löytänyt minkään­laista perustel­tua suun­nitel­maa selvitä nykyjär­jestelmäl­lä eteen­päin edes joitain vuo­sisato­ja sil­lä taval­la, että luon­to säästyisi.

    Vihreätkin ovat päät­täneet ajaa seinään, vaik­ka jotkut heistä vil­jelevätkin väli­in hyvepuhet­ta. Kaikille kaikkea hyvää ei ole kestävää kehi­tys­tä. Se on sotaa luon­toa vas­taan ja tule­vien sukupolvien elin­mah­dol­lisuuk­sien tuhoamista.

  62. Kalle: Aika monil­la oli ongel­mana use­am­man vuo­den pois­sao­lo työelämästä. Suomen korkea ja pitkäaikainen työt­tömyys­tur­va ei tue palu­u­ta työelämään. Taso ei ole ongel­ma, mut­ta pitu­us on.

    Tuokin on vain EKn pro­pa­gan­daa , todel­lisu­udessa työvoimavir­rat kulke­vat niin, että 70 % työt­tömäk­si jääneistä työl­listyy tai läh­tee koulu­tuk­seen 3 kkn kuluessa.

    Noi­ta pitkään makaavia eli 500 päivää kortis­tossa ole­via on n 40000 eli vain 10 %

    EK ja sinä yleistät pienen vähem­mistön ongel­mat koske­maan kaik­ki työttömiä.

    Tilas­toa voi käyt­tää propagandaankin

  63. Tapio: Olet nyt hie­man ris­tiri­itainen, sil­lä aiem­min tote­sit, että van­ho­jen jär­jestelmien osaa­jista on huu­ta­va pula.
    Tuol­laises­sa swapis­sa var­maan osa väestä saa kenkää, mut­ta ammat­timiehelle swap­pi ei tule yllä­tyk­senä. Hänen vain on pitänyt valmis­tau­tua siihen. Yksi­tyisel­lä puolel­la vas­tuu omas­ta ammat­ti­tai­dos­ta on ollut jo kym­meniä vuosia yksilöl­lä. Jos huo­maa, ettei pääse mukaan fir­man kolu­tu­so­hjelmi­in, kan­nat­taa vetää omat johtopäätökset.

    Ei tuos­sa varsi­naista ris­tiri­itaa ole, on vain eri­laisia tilanteita.

    Väite, että teknolo­gia muut­tuu tasais­es­ti ja yhtä nopeasti kaikkial­la ei pidä paikkaansa vaan teknolo­gioi­ta on mon­enikäistä ja se mikää pätee van­haan ei päde uuteen

    Ja kun nykyään työn­tek­i­jän oikeut­ta vai­h­taa työ­paikkaa rajoite­taan ei todel­lisu­udessa ole mah­dol­lista vai­h­taa työ­paikkaa vaik­ka huo­maakin jäävän­sä sivuraiteelle.

    Ja on per­he ym mui­ta syitä mik­sei voi vai­h­taa työpaikkaa,Suomi on suuri maa ja yhdel­lä paikkakun­nal­la ei vai­h­toe­htoisia työ­paikko­ja ole pil­vin pimein.

    Nykyi­nen työlainssädän­tö mah­dol­lis­taa henkilöstön swapin, joten sitä käytetään surut­ta hyväk­si eikä siihen auta edes uuden teknolo­gian opiskelu, kun et todel­lisu­udessa pääse mukaan sen käyttöönottoon.Sen hoitaa uusi henkilöstö

  64. Liian van­ha: Ja on per­he ym mui­ta syitä mik­sei voi vai­h­taa työpaikkaa,Suomi on suuri maa ja yhdel­lä paikkakun­nal­la ei vai­h­toe­htoisia työ­paikko­ja ole pil­vin pimein.

    Nojoo meni taas Liian Van­hak­si. Kun puhutaan asiantun­ti­jatyöstä ja aivan eri­tyis­es­ti kun puhutaan koodauk­seen taik­ka teknolo­giaan liit­tyvästä asiantun­ti­jatyöstä, niin ne työ­paikat ovat hyvin voimakkaasti keskit­tyneet kasvukeskuk­si­in ja niis­säkin voimakkaasti Oulu­un, Tam­pereelle ja Helsinki­in (tai koko pk-seudulle). Ja lop­ut työ­paikat ovatkin sit­ten muis­sa kasvukeskuk­sis­sa taik­ka niiden liepeillä. 

    On se nyt kum­ma jos ei Suomen suurim­mista kaupungeista löy­dy pätevälle koodar­ille kor­vaavia töitä.

  65. Liian van­ha:

    Ja kun nykyään työn­tek­i­jän oikeut­ta vai­h­taa työ­paikkaa rajoite­taan ei todel­lisu­udessa ole mah­dol­lista vai­h­taa työ­paikkaa vaik­ka huo­maakin jäävän­sä sivuraiteelle.

    Tähän NDA:n väärinkäyt­töön lain­säätäjien pitäisi puut­tua nopeasti ja lujal­la otteel­la, sil­lä se hidas­taa talouskasvua ja tek­nol­o­gista kehi­tys­tä. Luulisi, että jopa val­taosa kokoomus­lai­sista lähtisi mukaan.

  66. OS: ”Karkea jako neljään koulu­tus­ta­soon ei ker­ro kaikkea, kos­ka esimerkik­si joukko ”ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to” sisältää sekä työ­markki­noil­la hyvin halut­tu­ja alo­ja että sel­l­aisia, joi­ta on muka­va opiskel­la ja jot­ka anta­vat sisäistä ymmär­rystä maail­mas­sa, mut­ta eivät auta työn saamises­sa. Tarkem­pi jaot­telu koulu­tuk­sen suh­teen tuot­taisi vielä dra­maat­tisem­pia tuloksia.”

    Työ­markki­noiden tarpeet onnek­si muut­tuvat. Esim. tekoä­lyn ja tiedonlouhin­nan kehit­tämisessä tarvi­taan ymmärtääk­seni myös ihmisti­eteil­i­jöitä. Voi olla, että human­isti joutuu siel­lä mukavu­usalueen­sa ulkop­uolelle, mut­ta kysyn­tää tulee olemaan.

  67. Tapio: Työ­markki­noiden tarpeet onnek­si muut­tuvat. Esim. tekoä­lyn ja tiedonlouhin­nan kehit­tämisessä tarvi­taan ymmärtääk­seni myös ihmistieteilijöitä.

    Yksi asia minkä arvo tulee var­maan nouse­maan ovat eri­laiset “trust” ‑issuet.

    Taval­laan Bit­coin tai Blockchain on tästä hyvin specifinen esimerk­ki mut­ta laa­jem­min ajatel­tuna, mitä enem­män yhteiskun­ta tehos­tuu koneel­lis­es­ti, sitä enem­män vaa­di­taan luot­ta­mus­ta jär­jestelmi­in ja luot­ta­muk­sen ver­i­fion­ti on oma työnsä.

    Matemaat­tis­es­ti tämän voisi muo­toil­la esim. niin että voidaan todis­taa, että tietoko­neo­hjel­ma ei kykene todis­ta­maan omaa oikeel­lisu­ut­taan. Tietoli­iken­nepro­tokol­lien tasol­la ongel­man voi muo­toil­la siten, että miten varmis­tamme että saatu viesti on oikea ja luotet­tavas­ta lähteestä. 

    Tässä on siis yksi luon­nolli­nen kasvun raja ns. tietotekniselle tuotan­non tehos­tu­miselle. Näitä rajo­ja löy­tyy koko ajan lisää, esim. Face­book käyt­tää jo paljon ener­giaa viestien sisältö­jen tarkas­tamiseen ja täm­möi­nen työ on koko ajan kasvussa.

    Yksi kasvu­vek­tori löy­tyy siis laadun­varmis­tuk­ses­ta — aina voidaan tehdä asioi­ta tehokkaam­min, mut­ta toisaal­ta voidaan tehdä myös huolel­lisem­min ja laadun stan­dard­e­ja voidaan nostaa.

    Täm­möiset asi­at ovat ehkä osit­tain myös poli­it­tisia. Eivätkä mitenkään uusia per­in­teisessä teol­lisu­udessa. Niihin kätkey­tyy toki myös vaaro­ja, esim. turhan byrokra­t­ian luominen.

  68. Tapio:

    Työ­markki­noiden tarpeet onnek­si muut­tuvat. Esim. tekoä­lyn ja tiedonlouhin­nan kehit­tämisessä tarvi­taan ymmärtääk­seni myös ihmisti­eteil­i­jöitä. Voi olla, että human­isti joutuu siel­lä mukavu­usalueen­sa ulkop­uolelle, mut­ta kysyn­tää tulee olemaan.

    Ainakin teo­ri­as­sa toki näin — ja ehkä jos­sain anglo-sak­sises­sa maail­mas­sa voidaan käytän­nössäkin tavoitel­la täl­laista jonkin­laisin onnis­tu­mis­mah­dol­lisuuksin. Valitet­tavasti vain mei­dän humanoid­it ovat vah­vasti nk. man­ner­maisen suun­tauk­sen mädät­tämiä ja siten vähäisetkin ehdo­tuk­set jostain kvan­ti­tati­ivis­es­ta analysoin­nista ovat pahin­ta mah­dol­lista kerettiläisyyttä.

    No, sinän­sä vaik­ka halu loika­ta kyyti­in hype-käyrän huip­ul­la heräisikin, niin metodol­o­gisen osaamisen olemat­to­muus estänee kaiken hyödyl­lisen. Ehkä meikäläiset humanoid­it voisi­vat kuitenkin hermeneut­tis­es­ti dekon­struoi­da “tiedonlouhin­ta” ‑per­for­manssin valkoisen het­ero­nor­mati­ivisen patri­arkkaatin kontekstissa?

  69. Sylt­ty: On se nyt kum­ma jos ei Suomen suurim­mista kaupungeista löy­dy pätevälle koodar­ille kor­vaavia töitä.

    Meil­lä on koodare­i­ta paljon vähem­män kuin 3 miljoon­aa esim paper­im­iehen on vaikeaa löytää paikkakunnal­ta toista työ­nan­ta­jaa , joka tar­joaisi edes jotenkuten ammat­ti­taidolle sopi­vaa työpaikkaa

  70. Kuvaa­jas­ta näkee, miten laman myötä työt­tömyys tuli moraalis­es­ti hyväksy­tyk­si ja, kun sen alla oli kek­sit­ty ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va, sitä myös opit­ti­in hyödyntämään.

    Val­tion ei pitäisi mak­saa niin paljon niiden alo­jen opiskelus­ta, joista opiske­li­ja hyö­tyy enem­män kuin kansan­talous ja verot­ta­ja. Minäkin luen vapaa-ajal­lani niiden alo­jen oppikir­jo­ja, en vaa­di siitä rahaa muilta.

  71. ksee: Ainakin teo­ri­as­sa toki näin – ja ehkä jos­sain anglo-sak­sises­sa maail­mas­sa voidaan käytän­nössäkin tavoitel­la täl­laista jonkin­laisin onnis­tu­mis­mah­dol­lisuuksin. Valitet­tavasti vain mei­dän humanoid­it ovat vah­vasti nk. man­ner­maisen suun­tauk­sen mädät­tämiä ja siten vähäisetkin ehdo­tuk­set jostain kvan­ti­tati­ivis­es­ta analysoin­nista ovat pahin­ta mah­dol­lista kerettiläisyyttä.

    No, sinän­sä vaik­ka halu loika­ta kyyti­in hype-käyrän huip­ul­la heräisikin, niin metodol­o­gisen osaamisen olemat­to­muus estänee kaiken hyödyl­lisen. Ehkä meikäläiset humanoid­it voisi­vat kuitenkin hermeneut­tis­es­ti dekon­struoi­da “tiedonlouhin­ta” ‑per­for­manssin valkoisen het­ero­nor­mati­ivisen patri­arkkaatin kontekstissa?

    Vähänkään vakavampi kehit­tämi­nen taitaa nyky­isin tapah­tua pro­jek­teina, jois­sa on mukana eri­laista osaamista. Ei human­istinkaan siten tarvitse kaikkea osa­ta, mut­ta hänen pitäisi sietää nört­tien ja tilas­tonikkarei­den ajatuk­sia. Tilan­net­ta ehkä helpot­taa, että tekoä­lypro­jek­teis­sa on mukana usein myös sumean logi­ikan osaajia.

    PS: Tiedon kan­nat­taisi heti palkata muu­ta­ma human­isti joukkoon­sa. Eilisen uutisen mukaan Tiedon Oulun kaupungille toimit­ta­ma kel­loko­rt­ti­jär­jestelmä on vaikeakäyt­töi­nen ja toimii huonos­ti. Kaupun­ki irti­sanoo sopimuk­sen. Jotenkin tun­tuu tutulta.

  72. Ft maail­mal­ta: Juu. Nuorimpi­en ryh­mässä tuos­sa koulut­ta­mat­tomien ryh­mässä ollaan tänä päivänä jopa 46 vuo­ti­ai­ta. Menee his­to­ri­an puolelle

    Jos vuon­na 2005 15% oli vain perusk­oulun varas­sa niin 24–35 vuo­ti­aista niin nuorim­mat niin on alle 40v, ei nyt niin kovin van­ho­ja. JOs kat­sot sitä kuvaa­ja lopus­sa niin määrähän ei ole juurikaan tip­punut. vuon­na ‑90 noi­ta saman­ryh­män ihmisä oli 20%. Eli viidessä­tois­tavuodessa noin viisi %-yksikköä.

    Tuol­ta löy­tyy samaku­va aav­is­tuk­sen tuoreem­pana http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_009.html?s=0
    yhäti 24–35 vuo­ti­aista on reiluhko osa jol­la ei ole muu­takuin perusk­oulu suoritet­tuna. Alle 10% ei var­maan päästä koskaan

  73. Sylt­ty: Kokeile huviksesi perus­taa vaikka­pa asiantun­ti­jafir­ma jon­nekin susir­a­jalle. Ei sitä saa mitenkään kas­vatet­tua kun ei ole ketä palkata.

    Kuin tilauk­ses­ta Fen­novoima päät­ti kokeil­la, miten käy kun siirtää asiantun­ti­joi­ta, jos nyt ei ihan susir­a­jalle, niin ainakin melkein.

    “Fen­novoima siirtää pää­kont­to­rin­sa Helsingistä Pyhäjoelle — sato­ja ihmisiä siir­tyy, uusi iso hal­lin­to­ra­ken­nus rakenteille”

    http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/fennovoima-siirtaa-paakonttorinsa-helsingista-pyhajoelle-satoja-ihmisia-siirtyy-uusi-iso-hallintorakennus-rakenteille/777543/

    ——————————

    Fen­novoiman eduk­si toimii se, että oletet­tavasti tätä on pain­otet­tu myös rekry­toin­neis­sa. Toisaal­ta , jos heti alku­un­sa on rankan­nut kaik­ki jot­ka eivät ole valmi­ita muut­ta­maan muu­ta­man vuo­den kulut­tua toiselle puolelle Suomea, rekry­toin­tipoli on kutis­tunut merkittävästi.

    En usko että Fen­novoimalle käy yhtään sen parem­min kuin muillekaan pks -> kor­pi- siir­toa yrittäneille.

  74. Liian van­ha: Tuokin on vain EKn pro­pa­gan­daa , todel­lisu­udessa työvoimavir­rat kulke­vat niin… 

    Kyl­lä tuo oli omien koke­musteni mukaan ihan aito ongel­ma, ei pelkkää pro­pa­gan­daa. Tan­skas­ta­han on koke­mus­ta samas­ta ja hei­dän ratkaisun­sa on erit­täin korkea, mut­ta lyhytkestoinen työt­tömyys­tur­va. Sen tiede­tään mah­dol­lis­ta­van palu­un työelämään.

  75. Kalle: Kyl­lä tuo oli omien koke­musteni mukaan ihan aito ongel­ma, ei pelkkää pro­pa­gan­daa. Tan­skas­ta­han on koke­mus­ta samas­ta ja hei­dän ratkaisun­sa on erit­täin korkea, mut­ta lyhytkestoinen työt­tömyys­tur­va. Sen tiede­tään mah­dol­lis­ta­van palu­un työelämään.

    Tämä on se min­ua häm­men­tävä kysymys. Suomes­sa ihmisil­lä on työt­tömik­si joutues­saan kak­si piikkiä uudelleen työl­listymisessä. Ensim­mäi­nen on muu­ta­man kuukau­den sisäl­lä työt­tömäk­si jou­tu­mis­es­ta ja toinen on kuukausi tai kak­si ennen ansiosi­don­naisen päät­tymistä. Eikö tämä nyt aika suo­raan anna ymmärtää, että ansiosi­don­naisen pitu­ut­ta lyhen­tämäl­lä lyhen­netään sitä aikaa, jon­ka tämä jälkim­mäi­nen piik­ki on työttömänä?

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.