Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huo­li säh­kön riit­tä­vyy­des­tä kyl­mä­nä ja tyy­ne­nä tal­vi­päi­vä­nä huo­les­tut­taa ener­gia-alaa. Kun säh­kön kes­ki­mää­räi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voi­ma­loi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilal­le. Suo­mes­ta on jok­seen­kin koko­naan pois­tu­nut lauh­de­voi­ma ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Hel­sin­ki esi­mer­kik­si on jo päät­tä­nyt sul­kea Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen ja val­tio vaa­tii lopet­ta­maan säh­kön­tuo­tan­non myös Sal­mi­saa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa teke­vät muut­kin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näi­tä ehdot­to­muuk­sia aivan type­ri­nä. On jär­ke­vää vähen­tää kivi­hii­len käyt­töä radi­kaa­lis­ti, mut­ta vaa­ti­mus, ettei kilowat­ti­tun­tia­kaan saa tuot­taa kivi­hii­lel­lä mis­sään olo­suh­teis­sa on aivan höl­mö. Kun säh­kön hin­ta nousee 1000 €/MWh, vii­mei­set megawa­tit tuo­te­taan huo­mat­ta­vas­ti kivi­hii­li CHP:ta saastuttavammin.)

Rat­kai­sua on etsit­ty kapa­si­teet­ti­mark­ki­nois­ta ja kysyn­tä­jous­tos­ta, jol­la säh­kö­pu­lan val­li­tes­sa saa­tai­siin kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsi­sin rat­kai­sua aivan toi­ses­ta pääs­tä. Ilmai­sel­le tai hyvin hal­val­le säh­köl­le pitäi­si löy­tyä käyt­töä niin, ettei säh­kön hin­ta las­ki­si tol­kut­to­man alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voi­mas­ta saa­tai­siin mak­si­maa­li­nen hyöty.

Kulut­ta­jan säh­kön hin­nas­ta kol­man­nes on mak­sua säh­kös­tä, kol­man­nes siir­ros­ta ja kol­man­nes on säh­kö­ve­roa. Kun säh­kön hin­ta las­kee nol­laan, kulut­ta­jan mak­sa­man säh­kön hin­ta las­kee vain kol­man­nek­sel­la. Kulut­ta­jan kan­nat­taa kyl­lä rea­goi­da sii­hen, että säh­kön hin­ta kym­me­nen­ker­tais­tuu, kos­ka sil­loin myös kulut­ta­ja­hin­ta kol­min­ker­tais­tuu (jos on tun­ti­so­pi­mus), mut­ta hal­paan säh­köön ei juu­ri kan­na­ta reagoida.

Jos lähes ilmai­nen säh­kö oli­si lähes ilmais­ta myös kulut­ta­jal­le, säh­köl­le löy­tyi­si pal­jon jär­ke­vää käyt­töä. Sii­tä kan­nat­taa esi­mer­kik­si teh­dä syn­teet­tis­tä polt­toai­net­ta. Suo­mes­sa sen tär­kein käyt­tö oli­si kiin­teis­tö­jen lämmittäminen.

Säh­kö­läm­mi­tys­ta­lois­sa käy­te­tään jo nyt lähin­nä varaa­vaa säh­köä, mut­ta useim­mil­la tuo varaa­mi­nen tapah­tuu mekaa­ni­ses­ti yöai­kaan. Jos jär­jes­tel­mä oli­si tie­toi­nen säh­kön tun­ti­koh­tai­ses­ta hin­nas­ta, varaa­mi­nen ajoit­tui­si parem­min. Moti­vaa­tio tähän kas­vai­si, jos kulut­ta­jan koke­ma hin­ta vaih­te­li­si enemmän.

Säh­kö­läm­mi­tys­tä kan­nat­tai­si käyt­tää rin­nan öljy­läm­mi­tyk­sen ja puu­läm­mi­tyk­sen kans­sa niin, että säh­kö­vas­tus menee pääl­le sil­loin, kun säh­kön hin­ta alit­taa anne­tun rajan. Kun­nal­li­set ener­giayh­tiöt voi­si­vat teh­dä ajoit­tain kau­ko­läm­pöä säh­kös­tä sen sijaan, että polt­ta­vat jotain.

Myös maa­läm­pö­jär­jes­tel­mien kan­nat­tai­si tuot­taa kuu­maa vet­tä varas­toon. Se ei nyt kan­na­ta, kos­ka hyö­ty­suh­de heik­ke­nee, mut­ta hyö­ty­suh­de saa vähän hei­ken­tyä­kin, jos se tehot­to­mas­ti käy­tet­ty säh­kö on hal­paa (ja pääs­tö­tön­tä). Läm­pö­pum­put lisää­vät nyt säh­kön­ku­lu­tuk­sen sää­riip­pu­vuut­ta, kos­ka monel­ta lop­puu teho jo 15 pak­ka­sas­tees­sa, jol­loin jou­du­taan täy­den­tä­mään läm­mi­tys­tä suo­ral­la sähkölämmityksellä.

Ilmas­to kiit­täi­si. Sääs­tyi­si pal­jon hii­li­diok­si­dia samal­la, kun säh­kön hin­ta vakiin­tui­si eikä las­ki­si kos­kaan aivan nol­laan. Tämä teki­si voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­sen ja yllä­pi­tä­mi­sen kan­nat­ta­vam­mak­si, eikä kapa­si­teet­ti las­ki­si niin pal­jon kuin nyt uhkaa laskea.

Mitä siis kon­kreet­ti­ses­ti pitäi­si tehdä?

Säh­kön siir­to­mak­sut pitäi­si pan­na riip­pu­vai­sek­si sulak­keen koos­ta ja vain sii­tä eli mak­set­tai­siin yhtey­den ole­mas­sao­los­ta eikä sen käy­tös­tä. Sil­loin mar­gi­naa­li­kus­tan­nus las­ki­si nollaan.

Säh­kö­ve­ro pitäi­si muut­taa pro­sen­tu­aa­li­sek­si tun­ti­koh­tai­ses­ta pörs­si­hin­nas­ta. Tämä tie­tys­ti edel­lyt­tää, että kulut­ta­jal­la pitäi­si olla tätä toi­min­toa tuke­va mit­ta­ri, kuten mel­kein kai­kil­la onkin. (Niil­lä, joil­la ei ole, voi­daan käyt­tää kes­ki­mää­räis­tä hin­taa). Säh­kö­ve­ro on nyt noin 1. vero­luo­kas­sa 22,5 € MWh (arvon­li­sä­ve­ron kans­sa 28 €/MWh). Kun säh­kön hin­ta on kes­ki­mää­rin vähän yli 30 €/MWh, pitäi­si säh­kö­ve­ron olla siis osa­puil­leen 70 % tun­ti­hin­nas­ta, kevyes­ti vero­te­tul­la teol­li­suu­del­la run­saat 20 %.

Pro­sen­tu­aa­li­nen säh­kö­ve­ro teki­si tie­tys­ti kal­liis­ta säh­kös­tä vas­taa­vas­ti entis­tä kal­liim­paa, jol­loin lisään­tyi­si moti­vaa­tio myös lei­ka­ta säh­kön­käyt­töä sil­loin, kun säh­kö uhkaa maas­ta loppua.

Säh­kö­ve­ro tuli vuon­na 1995 säh­kön­tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­ve­ron tilal­le. Sil­loin se oli jär­ke­vää, kos­ka jok­seen­kin aina vii­mei­nen megawat­ti teh­tiin kivi­hii­li­lauh­teel­la ja jokai­nen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta. Nyt tilan­ne on toi­nen. Kun säh­kö on hal­paa, se on myös pääs­tö­tön­tä, eikä sen verot­ta­mi­sel­le ole aina­kaan mitään ympä­ris­tö­pe­rus­tei­ta. Vas­taa­vas­ti sil­loin kun säh­kö on kal­lis­ta, vii­mei­set megawa­tit teh­dään hyvin saas­tut­ta­vas­ti, jol­loin vero­tuk­sel­le on vah­vat ympäristöperusteet.

= = =

VM:ssä tie­tys­ti kau­his­tu­taan aja­tuk­ses­ta, että säh­kö­ve­ro­tuo­ton ennus­tet­ta­vuus las­ki­si. Ei se niin vai­keas­ti ennus­tet­ta­va asia ole. Vaik­ka on vai­kea sanoa, mitä säh­kö mak­saa 12.1.2018 klo 15, vuo­den kes­kiar­vo on aika help­po ennustaa.

42 vastausta artikkeliin “Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä”

  1. Auto­maa­tio ei ole niin käte­vää kuin voi­si kuvi­tel­la. Kovin­kaan kum­mois­ta äly­käs­tä jär­jes­tel­mää ei säh­kön hin­nas­sa sääs­tä­mäl­lä raken­ne­ta, ellei hin­nan­vaih­te­lut ala ole­maan todel­la hui­mia. Sel­lai­sia, että joku elä­ke­läis­mum­mo, joka ei asias­ta mitään tajua, menee kon­kurs­siin kun vahin­gos­sa lait­toi sau­nan pääl­le juu­ri huo­noon aikaan.

    Ja lisäk­si aina kan­nat­taa muis­taa, että jos jokin lai­te on äly­käs, se on saman tien myös haa­voit­tu­va. Kun bit­ho­me­loc­ker oli­si lukot­ta­nut 100 000 suo­ma­lais­ta äly­läm­mi­tys­ta­lon läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää kes­kel­lä tam­mi­kuun pak­ka­sia lunai­ta vas­taan, ale­taan kyse­le­mään että oli­kos täs­sä nyt sit­ten lop­pu­pe­leis­sä mitään järkeä?

    Lisäk­si tar­vit­sem­me kal­lii­ta ja han­ka­lia sää­tö­sys­tee­me­jä, kos­ka verk­koon on pää­tet­ty tun­kea val­tion rahoil­la kil­pai­lu­ky­vy­tön­tä sat­tu­ma­säh­köä. 2 mil­joo­naa asun­toa ja jos kes­ki­hin­ta jär­jes­tel­män käyt­tö­otol­le + sää­döl­le on vaik­ka­pa ton­nin per asun­to, se tekee 2 mil­jar­dia. Suo­ma­lai­sen nykyi­sen tuu­li­voi­ma­tuen­kin lop­pu­hin­ta tai­si pyö­riä yhteen­sä yli mil­jar­dis­sa ja lisää tukea pitäi­si myöntää.

  2. Mik­si säh­kö­ve­ro sen sijaan että hii­li­ve­ro tai pääs­tö­kaup­pa myös säh­kön­tuo­tan­non polttoaineille?

  3. Kuul­los­taa fik­sul­ta. Juu­ri oli uuti­nen ensim­mäi­ses­tä ver­kon­tank­kaus ase­mas­ta säh­kö­au­toil­le. Jos säh­kö­au­tot yleis­ty­vät, voi­si­vat ne voi­mak­kaas­ti vaih­te­le­vas­sa hin­nas­tos­sa toi­mia isois­sa­kin mää­rin varas­to­na energialle.

  4. Olen samaa miel­tä säh­kön siir­ron las­ku­tuk­ses­ta ja vero­tuk­ses­ta. On höl­möä rajoit­taa hin­ta­vaih­te­lua kiin­teäl­lä verol­la, eten­kin kun hii­li­diok­si­di pääs­tö­jen mää­rä per kWh vaih­te­lee rajusti.

    Lisäi­sin mah­dol­li­ses­ti toi­sen­kin las­ku­tus­kom­po­nen­tin säh­kön siir­toon sula­ke­koon lisäk­si. Mei­naan todel­li­sen huip­pu­ku­lu­tuk­sen jota on ver­kos­ta otettu.

    On ver­kon sta­bii­liu­den kan­nal­ta se ja sama onko sula­ke­tau­lus­sa 3x 25A vai 3x 63A, mikä­li mak­si­mi­ku­lu­tus on 8kW pauk­ku­pak­ka­sel­la­kin sen takia, että taloon on hom­mat­tu fik­sus­ti voi­mi­vat ajas­ti­met säh­kö­au­ton lataa­mi­sel­le ja sau­nan läm­mi­tyk­sen aika­na ei paah­de­ta olk­ka­rin säh­kö­pat­te­rit täy­sil­lä kun läm­mön tal­tee­not­ta­va ilmas­toin­ti kier­rät­tää sau­nan läm­möt kämp­pään jne.

  5. Hyö­dyl­li­siä käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia yli­jää­mä­säh­köl­le on kyl­lä, kun­han tosi­aan OS:n mai­nit­se­mat siir­to­mak­su- ja vero­tek­ni­set asiat lai­te­taan jär­ke­vään suun­taan ohjaa­vik­si. Täs­sä muu­ta­mia, näen­näi­ses­ti radikaalejakin:

    - Puu­polt­toai­nei­den kui­vaus (poten­ti­aa­li Suo­mes­sa suu­ruus­luok­kaa 5 TWh/a kui­vause­ner­gi­aa). Monis­sa tapauk­sis­sa suu­reh­ko ajal­li­nen jous­ta­vuus. Paran­taa puun säi­ly­vyyt­tä, sen lisäk­si että vet­tä ei tar­vit­se haih­dut­taa kat­ti­las­sa itse polt­toai­neen sisäl­tä­mäl­lä energialla.
    — Katua­luei­den, kat­to­jen, teras­sien ym. sulanapito
    — Lumi­ka­so­jen sula­tus tii­veim­mil­lä kaupunkialueilla
    — Raken­nus­ten jääh­dy­tys “varas­toon”, raken­tei­siin, samaan tapaan kuin läm­mi­tys vas­taa­vas­ti. Eril­li­set läm­pö- ja kyl­mä­va­ras­tot ovat tie­ten­kin myös mah­dol­li­sia. Nii­den hin­ta on kar­keas­ti 1/10…1/100 säh­kön akku­va­ras­toin­nin hinnasta.
    — Ilman­vaih­don tehostukset
    — Kas­vi­huo­nei­den lisä­va­lais­tus ja ‑läm­mi­tys
    — Katu­va­lo­jen ja vas­taa­vien yösam­mu­tus päälle/pois
    — Las­ken­ta­te­hoa vaa­ti­vien ei-kii­reis­ten pro­ses­soin­tien ajoi­tus hal­van säh­kön het­kiin tie­to­ko­ne­kes­kuk­sis­sa ja pie­nem­mis­sä­kin yksiköissä.

    Osa näis­tä voi tun­tua tuh­lauk­sel­ta, mut­ta kai­kil­la on “yli­mää­räi­sel­lä” säh­kön­käy­töl­lä saa­vu­tet­ta­vis­sa etu­ja, jos koh­ta rajoi­tuk­sia­kin näis­sä on. Olen­nais­ta on kui­ten­kin se, että jos säh­kö on hal­paa, sitä voi käyt­tää sel­lai­siin­kin koh­tei­siin, jois­sa mui­na het­ki­nä käy­tet­täi­siin mui­ta rat­kai­su­ja. On siis tär­ke­ää muis­taa kon­teks­ti. Täs­sä asias­sa kuten yleensäkin.

    Säh­kö muun­tuu hel­pos­ti ja hal­val­la läm­mök­si, joten lyhyt hui­pun­käyt­tö­ai­ka ko. koh­teis­sa ei vält­tä­mät­tä hait­taa. Esim. syn­teet­ti­sen polt­toai­neen val­mis­tuk­ses­sa pää­oma­kus­tan­nuk­set sitä vas­toin saat­ta­vat olla ongelma.

    Kau­ko­läm­pö­verk­ko edul­li­si­ne ja vähä­läm­pö­hä­viöi­si­ne läm­mön­va­ras­toin­ti­mah­dol­li­suuk­si­neen on myös hyvä yli­jää­mä­säh­kön­kin absor­boi­ja. Tämä tulee har­vem­min esil­le, mut­ta oli­si mah­dol­li­suu­te­na kiin­nos­ta­va. Vas­ta-argu­ment­ti­na saa­te­taan esit­tää että tar­vit­ta­vat varas­to­ti­la­vuu­det ovat val­ta­via jos läm­pöä varas­toi­daan päi­vien ajak­si, mut­ta jos tilaa on, se ei hait­taa. Hin­ta on nime­no­maan suu­ren koon vuok­si koh­tuul­li­nen varas­toi­tua läm­pöyk­sik­köä koh­den. Lisäk­si läm­pö­hä­viö on suh­teel­li­ses­ti sitä pie­nem­pi, mitä suu­rem­pi on varasto.

    Nimim. Sylt­ty kir­joit­taa tuos­sa aiem­min älyk­käi­den, net­ti­poh­jais­ten sää­tö­jen ris­keis­tä. Ne on tosi­aan hyvä muis­taa. Hin­ta­ka­tot (saa jo nyt säh­köyh­tiöil­tä), sää­tö­lait­tei­den sar­ja­tuo­tan­to (rau­ta ei pal­jon mak­sa, var­sin­kin jos se on jo uute­na integroi­tu lait­tei­siin yhte­nä toi­min­to­na) ja lait­tei­den ohjaus ei suo­raan vaan hin­ta­sig­naa­lil­la tie­tyis­sä rajois­sa pysyen, vähen­tä­vät ko. riskejä.

  6. Muu­ten hyvää ideoin­tia, mut­ta puu­tuu suu­ruus­luok­kien tar­kas­te­lu ja aika­vä­lin määrittely. 

    Suu­ruus­luok­ka: kuin­ka mon­ta pro­sent­tia sää­tö­voi­man tar­pees­ta saa­daan peri­aat­tees­sa tyy­dy­tet­tyä ehdo­te­tuil­la mene­tel­mil­lä? 1–3 pro­sent­tia vai enemmän? 

    Aika­vä­li: Tun­nin sisäi­nen, vuo­ro­kau­den ja alle vii­kon sää­tö­tar­ve ovat eri­tyyp­pi­siä ongelmia. 

    Tun­nin sisäi­nen sää­tö­tar­ve vuon­na 2020 tulee ole­maan 400 MW. VTT:n tut­ki­muk­sen mukaan 20% tuu­li­voi­mao­suu­del­la säh­kön tun­ti­vaih­te­lut lisään­tyi­si­vät ylös­päin 410 megawat­tia ja alas­päin 681 megawattia. 

    Saman tut­ki­muk­sen mukaan tuu­li­voi­man tuo­tan­non vaih­te­lut 12–24 tun­nis­ta eteen­päin ovat pal­jon suu­rem­pia kuin tun­ti­vaih­te­lut. Ale­taan siis puhua yli 1000 megawa­tin suu­ruus­luo­kis­ta. Suo­men oma teho­ta­se voi jo nyt olla kulu­tus­huip­puai­ka­na noin 3 400 MW vajaa. Suo­mel­la on siir­to­yh­teyk­siä noin 5 100 MW

    Jos vuo­ro­kau­den ajak­si tar­vi­taan 1000 MW lisää sää­tö­voi­maa, sitä pitäi­si varas­toi­da 1000MW×24h = 24000 MWh. Inkoon jos sul­jet­tu jät­ti­mäi­nen hii­li­lauh­de­voi­ma­la pys­tyi tuot­ta­maan 1000 MW jos kaik­ki nel­jä yksik­köä oli­vat toiminnassa. 

    Jos tuu­li­voi­maa lisä­tään mer­kit­tä­väs­ti (n 20% kapa­si­tee­tis­ta) sää­tö­te­hon tar­ve suu­ruus­luok­ka tulee ole­maan sato­ja ja tuhan­sia megawat­te­ja riip­puen aika­vä­lis­tä. Vuo­ro­kau­des­ta eteen­päin sää­tö­tar­ve vas­taa ydin­o­ma­lai­tok­sen tehoja.

    Tuu­li­voi­man sää­tö­voi­man tar­ve on edel­leen ratkaisematta. 

    Poh­jois­mai­den sisäl­lä on ehkä ole­mas­sa rat­kai­su. Pitää siir­tää kat­se poh­jois­mai­hin ja eri­ty­ses­ti Nor­jaan. Lisäk­si tar­vi­taan aalto‑, tuuli‑, aurin­ko- ja vuo­ro­ve­si­voi­ma kaik­ki yhdessä.

    artik­ke­li: Net load varia­bi­li­ty in Nor­dic count­ries with a high­ly or ful­ly renewable power sys­tem Natu­re Ener­gy 1, 2016, doi:10.1038/nenergy.2016.175

    sli­des: Net load varia­bi­li­ty in Nor­dic count­ries with a ful­ly renewable power system

    This stu­dy indica­tes that, from a varia­bi­li­ty point of view, a fos­sil- and nuclear-free Nor­dic power sys­tem is fea­sible if pro­per­ly balanced by hydropower.

  7. Hyvää poh­dis­ke­lua. Tun­tuu todel­la­kin hömöl­tä, että CHP-lai­tok­sia ollaan pois­ta­mas­sa niin yksioi­koi­ses­ti. Mik­si ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen, mut­ta talou­del­li­ses­ti­kin mah­dol­li­sim­man jär­ke­vä ener­gia­po­li­tiik­ka on päät­tä­jil­le niin vaikeaa? 

    Sylt­ty on oikeas­sa sii­nä, että mitä moni­mut­kai­sem­mak­si tek­niik­ka menee, sitä haa­voit­tu­vam­mak­si se käy. Sekä tahal­li­sia että tahat­to­mia häi­riöi­tä koh­taan. Samoin talou­del­li­nen pui­te kan­nat­taa har­ki­ta tarkkaan. 

    Sik­si en aivan heti jak­sa uskoa näi­hin kaa­vai­lui­hin lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä hyvin­kin. Ja onhan suun­nan hyvä olla koko ajan mie­les­sä, jot­ta voim­me jo nyt teh­dä myös tule­vai­suu­den kan­nal­ta oikean­suun­tai­sia ratkaisuja.

    Ener­gia­po­li­tii­kan kei­no­va­li­koi­man tulee olla moni­puo­li­nen, kos­ka myös itse asia on aika moni­muo­toi­nen. Siis myös kysyn­tä­jous­toa oikeis­sa pai­kas­sa. Kep­piä ja pork­ka­naa, sopi­vis­sa suh­teis­sa. Kun­han kat­som­me koko ajan koko­nai­suut­ta. Ja eteenpäin.

  8. Kulut­taa­ko ihmis­par­ka kos­kaan riit­tä­vän vähän säh­köä? Vai kiris­ty­vät­kö vaa­ti­muk­set sitä mukaa, kun kulu­tus vähenee?

  9. Jor­ma Nord­lin:
    Kulut­taa­ko ihmis­par­ka kos­kaan riit­tä­vän vähän säh­köä? Vai kiris­ty­vät­kö vaa­ti­muk­set sitä mukaa, kun kulu­tus vähenee?

    Ottaen huo­mioon, että ener­gian­käyt­tö on (lähes?) aina hai­tal­lis­ta ympä­ris­töl­le, on vas­taus että pitäi­si kiris­tyä. Sem­min­kin jos ihmis­mää­rä sen kun vain jat­kaa kasvuaan.

    Tie­tys­ti on pai­kal­laan muis­taa, että ihmi­nen rasit­taa aina ympä­ris­töään jon­kin ver­ran, ja sii­hen hänel­lä on ja pitää olla oikeus. Ongel­ma on vain sii­nä, ettei ihmi­nen näkö­jään mal­ta tyy­tyä kohtuuteen.

    Jos ihmis­kun­ta löy­tää jos­sain vai­hees­sa tasa­pai­non ympä­ris­tön­sä kans­sa, voi­daan vas­taus Jor­ma Nord­li­nin kysy­myk­seen ottaa uuteen harkintaan.

  10. Samu­li Rin­ne:
    Hyö­dyl­li­siä käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia yli­jää­mä­säh­köl­le on kyl­lä, kun­han tosi­aan OS:n mai­nit­se­mat siir­to­mak­su- ja vero­tek­ni­set asiat lai­te­taan jär­ke­vään suun­taan ohjaaviksi. 

    Ennen kuin joku ehtii ehdot­taa (vaik­ka Tes­lan teke­miä) akku­ja yli­jää­mä­säh­kön varas­toin­tiin, niin tode­taan sen ole­van nyky­tek­nii­kal­la talou­del­li­ses­ti äly­va­paa­ta. Mika Ant­to­nen esit­ti telk­ka­ris­sa tänä vuon­na saa­tui­hin tar­jous­hin­toi­hin perus­tuen, että Suo­men yhden pro­sen­tin (1%) säh­kön kulu­tuk­sen varas­toin­ti akkui­hin mak­sai­si 850 mil­jar­dia euroa. Elon Musk kyl­lä mie­lel­lään myy nuo akut ja vaik­ka enemmänkin.

  11. Säh­kön hin­taan on help­po reagoida.Takavuosina raken­net­tiin puu­läm­mi­tys­tä var­ten iso­ja varaa­jia . Ja kun läm­män­ja­ko oli vesi­kier­rol­la niin jär­jes­tel­mä oli yksin­ker­tai­nen eli kun säh­kö on 0‑hintaista lada­taan varaa­jaa ja kal­liin säh­kön aika­na puretaan

    Yksin­ker­tai­nen, mut­ta vaa­tii tilaa

    Jär­jes­tel­mää voi tehos­taa osta­mal­la 25 kW aggre­gaa­tin , sen pako­kaa­suil­la voi läm­mit­tää varaa­jaa ja säh­köl­lä kei­tel­lä, sau­noa tai tuot­taa lisää läm­pöä varaajaan

    Tar­vit­see vain yhden kyt­ki­men pää­kes­kuk­seen. Tie­tys­ti löpöä kuluu, mut­ta se on säh­kön huip­pu­hin­nan aikaan var­ma­na halvempaa .

    Sys­tee­mi on manu­aa­li­nen , ainoa hait­ta on, että pois­saol­les­sa sää­tö läh­ti mukaan

    Mut­ta ei tuon auto­ma­ti­soin­ti­kaan niin vai­ke­aa ole

    Toi­nen etu on, että epä­var­mal­le säh­kön­tuo­tan­nol­le on varajärjestelmä

    Kan­nat­taa asua oma­ko­ti­ta­los­sa niin ei ole riip­pu­vai­nen huo­nos­ti toi­mi­vas­ta infrasta

  12. Maa­il­man ylei­sin säh­kön varas­toin­ti­me­ne­tel­mä on vesi eli vet­tä pum­pa­taan yli­tuo­tan­non aika­na ylös ja las­ke­taan sit­ten vajaa­tuo­tan­non aika­na turbiini/generaattorin läpi

    Maa­il­mas­sa on kapa­si­teet­tia jo 130000 MW verran

    Toi­nen kehit­ty­vä säi­lö­mis­ta­pa on vauhtipyörä.Ongelma on kit­ka, mut­ta supra­joh­de­laa­ke­reil­la häviö voi­daan saa­da siedettäväksi.
    Pit­kä tie siis edes­sä, mut­ta varaus­ti­heys on sen ver­ran lupaa­va, että var­mas­ti tulee käyttöön

  13. > Pro­sen­tu­aa­li­nen säh­kö­ve­ro teki­si tietysti
    > kal­liis­ta säh­kös­tä vas­taa­vas­ti entistä
    > kal­liim­paa, jol­loin lisään­tyi­si moti­vaa­tio myös
    > lei­ka­ta sähkönkäyttöä

    Tämä sama pätee myös mui­hin polt­toai­nei­siin, mut­ta jotain pitää pääs­sä nik­sah­taa, että sen ymmär­täi­si myös poliitikko.

    – Muis­ta use­aan ottee­seen edus­kun­nas­sa vaa­di­tun hal­li­tus­ta alen­ta­maan ben­san veroa sil­loin, kun maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on het­kel­li­ses­ti nous­sut kor­keal­le. Oikeam­pi toi­min­ta tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa oli­si juu­ri päin­vas­tai­nen kuten esi­tät: kal­liin polt­toai­neen veroa nos­ta­mal­la siir­re­tään kulu­tus mui­hin vaihtoehtoihin.

  14. Palaan vie­lä tie­to­tur­vaan. Ukrai­nan esi­merk­ki ja siel­lä tapah­tu­neet kyber­hyök­käyk­set maan säh­kö­verk­koa vas­taan osoit­ta­vat, että tie­to­tur­van ei pidä olla kun­nos­sa pel­käs­tään rikol­lis­ten toi­mi­joi­den takia. 

    Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että koko maa altis­te­taan val­tiol­li­sen toi­mi­ja, täs­sä tapauk­ses­sa Venä­jän, sabo­taa­sil­le. Net­tiin lii­tet­ty läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on var­mas­ti her­kul­li­nen koh­de, mikä­li Suo­men hal­li­tus­ta pitäi­si muis­tut­taa Venä­jän etu­jen huo­mioo­not­ta­mi­ses­ta ja samal­la sii­tä voi­si kui­ten­kin jul­ki­ses­ti irtisanoutua.

    Mitään täl­lais­ta yksit­täis­ten kan­sa­lais­ten yllä­pi­toon jää­viä yhteis­kun­nal­le elin­tär­kei­tä asioi­ta ei pidä kyt­keä net­tiin, kos­ka sen jäl­keen ne ovat tie­to­tur­vat­to­mia. Läm­mi­tys jos mikä on todel­la tär­ke­ää yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­del­le vaik­ka top­pa­ta­kit pääl­lä kal­pean pol­tel­len joten kuten pärjäisikin.

    Täs­sä ollaan siis taas uusiu­tu­vien ener­gia­rat­kai­su­jen fan­t­asioi­den takia hank­ki­mas­sa ongel­mia, joi­ta ei tar­vi­si hankkia.

  15. No, joku yksin­ker­tai­nen rele/­ser­vo-ohjaus jota ohja­taan mik­ro­kont­rol­le­ril­la, joka saa tie­to­ko­neel­ta tie­don spot-hin­nas­ta ja kyn­nys­hin­nois­ta, ei ole kovin laa­jas­sa skaa­las­sa kriit­ti­ses­ti haa­voit­tu­vai­nen, eri­tyi­ses­ti jos ja kun sii­nä on manu­aa­li­nen ohi­tus. Ja mik­si ei oli­si? Ohi­tus voi olla ihan mekaa­ni­nen kyt­kin, jos pelä­tään että pie­ni­kin mää­rä mik­roe­lekt­ro­niik­kaa altis­taa hyökkäyksille.

    Oli­sin enem­män huo­lis­sa­ni itse aja­vien auto­jen tietoturvasta.

  16. Raken­teel­li­ses­ti tämä säh­kön tuo­tan­non ja jake­lun yhteen­so­vit­ta­mi­sen ongel­ma on ident­ti­nen auto­jen pysä­köin­ti­mah­dol­li­suuk­sien tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen kans­sa. Kysees­sä on uni­ver­saa­li toi­vei­den ja mah­dol­li­suuk­sien väli­nen ris­ti­rii­ta. (Hyvän ja pahan väli­nen tais­te­lu, joka aina päät­tyy sii­hen, että uljas prins­si voit­taa lohi­käär­meen ja val­koi­sel­la rat­sul­laan tulee pelas­ta­maan prin­ses­san. Ja lopuk­si he yhdes­sä rat­sas­ta­vat koh­ti aurin­gon nousua, koh­ti uut­ta tulevaisuutta.)

    Kysyn­näs­sä on kor­kei­ta kulu­tus­huip­pu­ja sekä alu­eel­li­ses­ti (sijain­ti) että ajal­li­ses­ti (tun­ti­koh­tai­ses­ti). Tar­jon­nan lisää­mi­nen vaa­tii suu­ria (kaa­voi­tus / ydin­voi­ma­la) ja hitaas­ti ete­ne­viä pro­ses­se­ja. Jokai­nen auto tar­vit­see kak­si park­ki­paik­kaa (koto­na ja peril­lä) sii­nä kuin säh­kö­verk­ko tar­vit­see ylikapasiteettia.

    Pahin mah­dol­li­nen tapa rat­kais­ta kulu­tuk­sen ja tuo­tan­non väli­nen yhteen sovit­ta­mi­nen on antaa rat­kai­sun teke­mi­nen yhden mark­ki­naos­a­puo­len teh­tä­väk­si. Esi­mer­kik­si val­tion. Mark­ki­nat ovat täyn­nä val­miuk­sia sovit­taa ole­mas­sa ole­vat resurs­sit val­lit­se­vaan todel­li­suu­teen ja vie­lä­pä yli tuon­kin: muut­taa val­lit­se­vaa todel­li­suut­ta sopeu­tu­maan ole­mas­sa ole­viin resursseihin.

    Rat­kai­su sisäl­tää niin pal­jon muut­tu­jia, että ongel­ma on rat­kais­ta­vis­sa vain anta­mal­la se yhteis­kun­nan teh­tä­väk­si; ei mis­sään tapauk­ses­sa val­tion, joka on vain yksi toi­mi­ja tämän yhteis­kun­nan kokonaisuudessa.

  17. Sylt­ty:
    Palaan vie­lä tie­to­tur­vaan. Ukrai­nan esi­merk­ki ja siel­lä tapah­tu­neet kyber­hyök­käyk­set maan säh­kö­verk­koa vas­taan osoit­ta­vat, että tie­to­tur­van ei pidä olla kun­nos­sa pel­käs­tään rikol­lis­ten toi­mi­joi­den takia. 

    Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että koko maa altis­te­taan val­tiol­li­sen toi­mi­ja, täs­sä tapauk­ses­sa Venä­jän, sabo­taa­sil­le. Net­tiin lii­tet­ty läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on var­mas­ti her­kul­li­nen koh­de, mikä­li Suo­men hal­li­tus­ta pitäi­si muis­tut­taa Venä­jän etu­jen huo­mioo­not­ta­mi­ses­ta ja samal­la sii­tä voi­si kui­ten­kin jul­ki­ses­ti irtisanoutua.

    Mitään täl­lais­ta yksit­täis­ten kan­sa­lais­ten yllä­pi­toon jää­viä yhteis­kun­nal­le elin­tär­kei­tä asioi­ta ei pidä kyt­keä net­tiin, kos­ka sen jäl­keen ne ovat tie­to­tur­vat­to­mia. Läm­mi­tys jos mikä on todel­la tär­ke­ää yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­del­le vaik­ka top­pa­ta­kit pääl­lä kal­pean pol­tel­len joten kuten pärjäisikin.

    Täs­sä ollaan siis taas uusiu­tu­vien ener­gia­rat­kai­su­jen fan­t­asioi­den takia hank­ki­mas­sa ongel­mia, joi­ta ei tar­vi­si hankkia.

    Kun säh­köt Suo­mes­sa kat­ke­aa vähän­kin pitem­mäk­si ajak­si (vaik­ka pari päi­vää) niin koko maa on aivan hal­vaan­tu­nut. Ei toi­mi kau­ko­läm­pö, maa­läm­pö, säh­kö­läm­mi­tys, öljy­läm­mi­tys, ei tule vet­tä, kän­ny­kät tai net­ti ei toi­mi, mak­su­lii­ken­ne sei­soo ja kau­pat sul­ke­vat oven­sa eikä jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä kul­je kuin polttomoottorikalusto.

    Onko Suo­men säh­kö­verk­ko ja voi­ma­lat val­von­ta- ja ohjaus­jär­jes­tel­mi­neen irti netis­tä? Epäilen.

  18. Onko Suo­men säh­kö­verk­ko ja voi­ma­lat val­von­ta- ja ohjaus­jär­jes­tel­mi­neen irti netis­tä? Epäilen.

    Eivät var­maan ole.Mutta esim tele­ver­kois­sa ver­kon­hal­lin­ta raken­net­tiin irti ylei­ses­tä ver­kos­ta, jotan ulko­puo­li­nen ei pääs­syt netin kaut­ta verkkoon.Mutta enpä tie­dä onko eris­tys säi­ly­tet­ty ? On lii­an help­poa raken­taa ohjaus ylei­sen ver­kon varaan

  19. Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että koko maa altis­te­taan val­tiol­li­sen toi­mi­ja, täs­sä tapauk­ses­sa Venä­jän, sabo­taa­sil­le. Net­tiin lii­tet­ty läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on var­mas­ti her­kul­li­nen koh­de, mikä­li Suo­men hal­li­tus­ta pitäi­si muis­tut­taa Venä­jän etu­jen huo­mioo­not­ta­mi­ses­ta ja samal­la sii­tä voi­si kui­ten­kin jul­ki­ses­ti irtisanoutua

    Tämä ongel­ma on jo nyt ole­mas­sa ellei Fingrid ole eris­tä­nyt hal­lin­ta­verk­ko­aan ylei­sis­tä verkoista.Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä fyy­sis­tä eris­tä­mis­tä eli liit­ty­miä ylei­seen verk­koon ei ole.Fyysisesti ylei­ses­tä ver­kos­ta voi olla vuo­krat­tu­na esim kui­tu­ja, mui­ta vas­taa­via fyy­si­siä elementtejä

    Mut­ta yhtään ele­ment­tiä, jos­ta on säh­köi­nen yhteys ylei­seen verk­koon ei saa olla

    Kei­not ovat , mut­ta IT-kou­lu­tuk­sen saa­neet eivät varau­du riit­tä­väs­ti vää­rin­käy­tök­siin. Kor­ja­taan jos jotain tapah­tuu on IT asian­tun­ti­jan vakio­vas­taus. Kuten huo­maam­me Orio­lan vai­keuk­sis­ta, lää­ke­huol­lon voi tuho­ta vää­ril­lä asen­teil­la varus­tet­tu asiantuntija.Tuo kor­vaa­ma­ton nero

  20. vk: Onko Suo­men säh­kö­verk­ko ja voi­ma­lat val­von­ta- ja ohjaus­jär­jes­tel­mi­neen irti netis­tä? Epäilen.

    Toi­von että nii­den yllä­pi­to on ammat­ti­tai­toi­sem­paa kuin taval­lis­ten ihmis­ten kodeis­sa ja että säh­kön­tuo­tan­nos­sa- ja jake­lus­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta kyberuhkiin. 

    Ja jos jotain on opit­tu tie­to­tur­vas­ta, niin se että vaik­ka lait­teis­ta voi­tai­siin teh­dä tie­to­tur­val­li­sia, nii­tä tus­kin kovin usein teh­dään tie­to­tur­va pää­lim­mäi­se­nä mielessä.

  21. K‑Veikko:
    > Pro­sen­tu­aa­li­nen säh­kö­ve­ro teki­si tietysti
    > kal­liis­ta säh­kös­tä vas­taa­vas­ti entistä
    > kal­liim­paa, jol­loin lisään­tyi­si moti­vaa­tio myös
    > lei­ka­ta sähkönkäyttöä

    Tämä sama pätee myös mui­hin polt­toai­nei­siin, mut­ta jotain pitää pääs­sä nik­sah­taa, että sen ymmär­täi­si myös poliitikko.

    – Muis­ta use­aan ottee­seen edus­kun­nas­sa vaa­di­tun hal­li­tus­ta alen­ta­maan ben­san veroa sil­loin, kun maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on het­kel­li­ses­ti nous­sut kor­keal­le. Oikeam­pi toi­min­ta tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa oli­si juu­ri päin­vas­tai­nen kuten esi­tät: kal­liin polt­toai­neen veroa nos­ta­mal­la siir­re­tään kulu­tus mui­hin vaihtoehtoihin. 

    Polt­toai­net­ta on help­po varas­toi­da, jol­loin ohjaus­vai­ku­tus ei ole tar­peen, eikä toi­mi­kaan, kos­ka kulut­ta­jat alka­vat lopul­ta teke­mään omia varas­to­jaan — aloit­taen paris­ta jerrykannusta.

  22. Kon­kre­tiak­si muu­tet­tu­na Osmo kai ehdot­taa lain­sää­dän­tö­muu­tos­ta jol­la hin­ta­sig­naa­li saa­tai­siin kul­ke­maan lop­pua­siak­kaal­le saak­ka. Se antaa mah­dol­li­suu­den sääs­tää, mut­ta ei pako­ta sii­hen. Lop­pua­siak­kaal­la ei siis pitäi­si olla syy­tä valittaa.

    Vali­tet­ta­vas­ti talou­del­li­sia insen­tii­ve­jä ilmai­sen säh­kön hyö­dyn­tä­mi­sek­si koti­ta­louk­sis­sa ei oikeas­taan ole. Kulu­tus­huip­pu­jen lei­kaa­mi­nen tuot­tai­si par­haim­mil­laan jotain 170€/MWh vuo­ro­kau­den sisäl­lä, mut­ta jon­kin 40€/MWh sääs­tön jah­taa­mi­nen ei kan­na­ta kuin suu­ril­le toi­mi­joil­le. Sama taloau­to­maa­tio tie­tys­ti huo­leh­ti­si siitäkin.

  23. Lähes ilmais­ta säh­köä voi­tai­siin käyt­tää esi­mer­kik­si vael­lus­ka­la­kan­to­jen pelastamiseen.

    Esi­merk­ki

    Ole­te­taan, että meil­lä on säh­kön­tuo­tan­toon val­jas­tet­tu joki, kuten Kemi­jo­ki. Vii­mei­nen voi­ma­lai­tos ala­juok­sul­la sijait­see jon­kin ver­ran ylä­vir­taan meres­tä ja vesi on sen alla makeaa.

    Voi­daan raken­taa kei­no­te­koi­nen kos­ki, joka on lähes koko­naan kutua­luet­ta poh­ja­ra­ken­teel­taan. Esi­mer­kik­si 1500 met­rin mit­tai­nen ja 20 met­riä leveä kei­no­te­koi­nen kos­ki sopii alle 40 heh­taa­rin alal­le putoa­mis­kor­keu­den olles­sa 2–4 metriä.

    Edel­lä mai­ni­tun joen ran­ta­tör­mäl­le raken­net­tai­siin pump­pua­se­ma, jon­ka teho oli­si parin megawa­tin luok­kaa. Vesi las­ket­tai­siin kei­no­te­koi­seen mean­de­roi­vaan kos­keen, jos­ta vesi las­ki­si takai­sin jokeen muu­ta­ma sata met­riä pump­pua­se­man alapuolella.

    Kei­no­te­koi­sen kos­ken olo­suh­tei­ta voi­tai­siin opti­moi­da vael­lus­ka­la­jien, kuten lohen ja tai­me­nen kutua ja poi­kas­ten elä­män alku­vai­hei­ta tuke­vak­si. Ts. sii­nä ei kos­kaan oli­si lii­kaa vir­taa­maa kudul­le, eikä myös­kään lii­an vähän.

    Huo­mat­kaa, että vas­taa­va mene­tel­mä sopi­si myös lam­men tai jär­ven ran­nal­le, kun­han vain oli­si noin 40 heh­taa­ria tilaa. Näin voi­daan perus­taa vir­kis­tys­ka­las­tus­koh­de mihin tahan­sa vesistöön.

    On sijain­te­ja, jos­sa maan­siir­to­työt onnis­tui­si­vat suh­teel­li­sen vähin kus­tan­nuk­sin. Esi­mer­kik­si sopi­van jyrk­kä ran­ta­tör­mä, jol­loin työt oli­si­vat kai­va­mis­ta, eikä pai­kal­le tar­vit­si­si tuo­da maa­mas­so­ja. Mikä­li säh­kö oli­si lähes ilmais­ta, niin vuo­tui­set kus­tan­nuk­set oli­si­vat lähin­nä raken­nuk­sen aikais­ten kus­tan­nuk­sien kuolettamista.

    Maa­il­mal­la on raken­net­tu esi­mer­kik­si olym­pia­lai­siin kei­no­te­koi­sia kos­kia, mut­ta ne ovat beto­ni­sia ja val­mis­tus­kus­tan­nuk­set olym­pia­ta­soa.. Niis­sä myös on suu­ret vesi­tan­kit saman vesi­mas­san kier­rä­tys­tä var­ten, jota ei täs­sä mal­lis­sa tarvita.

    Täl­lä mene­tel­mäl­lä voi­daan raken­taa kutua­lu­eet jokai­seen Itä­me­reen las­ke­vaan riit­tä­vän suu­reen jokeen ja säi­lyt­tää myös vesi­voi­ma­lat. Toki maa­kaup­po­ja jou­tui­si teke­mään ran­ta-asu­tuk­sen vuok­si. Uskal­tai­sin väit­tää, että kos­ket oli­si­vat pump­pua­se­mia lukuu­not­ta­mat­ta hyvin huoltovapaita.

    Luon­non­ti­lai­sis­sa ja pera­tuis­sa jois­sa on mones­ti yllät­tä­vän vähän kutua­luei­ta. Esi­mer­kik­si Teno- ja Tor­nio­jo­kea voi­tai­siin opti­moi­da kala­kan­to­jen mak­si­moi­mi­sek­si teke­mäl­lä lisää kutua­luei­ta. Mut­ta luon­non­suo­je­li­jat­han täs­tä sekoai­si­vat tie­ten­kin täysin..

    Eipä tämä oli­si riis­tan­hoi­toa kummallisempaa.

    Lohel­la ja tai­me­nel­la oli­si mer­ki­tys­tä kan­san­ter­vey­den ja sen hoi­don kus­tan­nuk­sien kan­nal­ta sil­lä mie­lum­min nii­tä syö kuin työ­lääm­min lai­tet­ta­via järvikaloja.

    1. Tuo­ta lähes ilmis­ta säh­köä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja satun­nai­ses­ti. Onko noil­la vael­lus­ka­loil­la malt­tia jää­dä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

  24. Pal­jon hal­vem­mak­si tulee pur­kaa pie­nem­piä vesi­voi­ma­loi­ta jois­ta, jois­sa nii­tä voi­ma­lai­tok­sia on jo val­miik­si vähäsen. 

    Joi­den­kin vesi­voi­ma­loi­den tuo­tan­non rahal­li­nen arvo on kes­ki­mää­rin 15 e/h. Tuo­han on ihan nak­ki­kios­kin luok­kaa. Onko­han mei­dän jokai­nen vesi­voi­ma­lai­tok­sem­me tark­kaan har­ki­tus­sa ja hyväs­sä paikassa?

    (Jokioi­sen tuot­to wiki­pe­dias­ta 3500 MWh / vuo­si, hat­tu­va­kiol­la arvioi­tuun pörs­si­hin­taan 40 e/MWh tuot­taa säh­köä koko vuo­den läpi kes­ki­mää­rin 15e tunnissa)

    En nyt sano että juu­ri esi­merk­ki­voi­ma­lam­me pitäi­si lopet­taa (ei pal­joa tai­tai­si aut­taa, kun joes­sa on useam­pia voi­ma), mut­ta voi­han olla että meil­lä joku joki on padot­tu paril­la nau­ret­ta­van kokoi­sel­la voi­ma­lai­tok­sel­la, jol­loin sen sai­si kyl­lä hyvin pie­nil­lä talou­del­li­sil­la mene­tyk­sil­lä koko­naan vapaaksi.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­ta lähes ilmis­ta säh­köä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja satun­nai­ses­ti. Onko noil­la vael­lus­ka­loil­la malt­tia jää­dä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

    Vain ajoit­tain ja satun­nai­ses­ti tar­jol­la ole­van hal­van säh­kön vuok­si siis pitäi­si vaa­ran­taa koko säh­kö­ver­kon vakaus ja inves­toi­da mil­jar­de­ja eri­lai­siin ohjaus­sys­tee­mei­hin? Taas vih­re­ää logiik­kaa puhtammillaan.

  26. Tapio Pel­to­nen:
    No, joku yksin­ker­tai­nen rele/­ser­vo-ohjaus jota ohja­taan mik­ro­kont­rol­le­ril­la, joka saa tie­to­ko­neel­ta tie­don spot-hin­nas­ta ja kyn­nys­hin­nois­ta, ei ole kovin laa­jas­sa skaa­las­sa kriit­ti­ses­ti haa­voit­tu­vai­nen, eri­tyi­ses­ti jos ja kun sii­nä on manu­aa­li­nen ohi­tus. Ja mik­si ei oli­si? Ohi­tus voi olla ihan mekaa­ni­nen kyt­kin, jos pelä­tään että pie­ni­kin mää­rä mik­roe­lekt­ro­niik­kaa altis­taa hyökkäyksille.

    Mil­lä tuos­sa este­tään hai­tal­li­nen spont­taa­ni synk­ro­noi­tu­mi­nen tyy­liin mil­joo­na läm­mön­va­raa­jaa / kiu­as­ta / säh­kö­au­ton latu­ria / yms. päräh­tää samal­la sekun­nil­la päälle?

  27. Lii­an van­ha:

    Kei­not ovat , mut­ta IT-kou­lu­tuk­sen saa­neet eivät varau­du riit­tä­väs­ti vää­rin­käy­tök­siin. Kor­ja­taan jos jotain tapah­tuu on IT asian­tun­ti­jan vakio­vas­taus. Kuten huo­maam­me Orio­lan vai­keuk­sis­ta, lää­ke­huol­lon voi tuho­ta vää­ril­lä asen­teil­la varus­tet­tu asiantuntija.Tuo kor­vaa­ma­ton nero

    Kyl­lä se ongel­ma löy­tyy yleen­sä siel­tä kam­ree­ri­puo­lel­ta — asioi­ta ei voi teh­dä tie­to­tur­val­li­ses­ti, kos­ka se on “lii­an kal­lis­ta” ja/tai “lii­an aikaa­vie­vää” — ja ennen kaik­kia “ihan tar­pee­ton­ta” — eihän mies muis­tiin ole mitään tapahtunut.

    Toki on ole­mas­sa myös näi­tä ser­ti­fi­kaat­ti­too­pe­ja, jot­ka osaa­vat vain ja ainoas­taan sen mitä Cisco/MS/tms. ser­ti­fi­kaa­tin mini­mi­vaa­ti­muk­siin kuu­luu. Täl­lai­set “ammat­ti­lai­set” osaa­vat teh­dä asiat vain yhdsl­lä ulkoao­pi­tul­la taval­la ja omien aivo­jen käyt­tö on tie­tys­ti kie­let­ty. Ja sit­ten kum­mas­tel­laan, kun hom­mat mene­vät täl­lais­ten tyyp­pien joh­dol­la reisille…

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­ta lähes ilmis­ta säh­köä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja satun­nai­ses­ti. Onko noil­la vael­lus­ka­loil­la malt­tia jää­dä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

    Itsea­sias­sa voi­si olla sil­lä esi­mer­kik­si brit­ti­läi­ses­sä kolum­bias­sa lohet jou­tu­vat mones­ti tilan­tee­seen, jos­sa ne odot­ta­vat satei­ta, jot­ta ne voi­vat nous­ta kute­maan. Mut­ta, täs­sä esi­mer­kin mal­lis­sa­ni täy­tyi­si vet­tä vir­ra­ta läpi vuo­den. Vir­taa­man vaih­te­lu oli­si 3–15 m^3/s.

    Toi­saal­ta taas joku nimel­tä mai­nit­se­ma­ton vesi­voi­mayh­tiö voi­si poh­tia tilan­net­ta muun muu­as­sa ima­gon­sa ja toi­min­tan­sa tule­vai­suu­den tur­vaa­mi­sen kan­nal­ta ja lah­joit­taa tähän sähkön 😉

    Vesi­voi­mayh­tiön kan­nal­ta perin­tei­set kala­tiet ovat ongel­mal­li­sia sen vuok­si, että näi­den täy­tyy las­kea tur­bii­nien ohi vet­tä, kun taas täs­sä mal­lis­sa kutua­lu­eet sijait­se­vat vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen ala­puo­lel­la. Sii­nä vai­hees­sa vesi­voi­mayh­tiö on jo hyö­dyn­tä­nyt kai­ken mah­dol­li­sen veden säh­kök­si, kun taas kala­teis­sä vesi menee “huk­kaan”.

    Jokiem­me kutua­lu­eet ovat sir­pa­lei­sia ja nii­den kun­to vaih­te­lee pal­jon. Var­sin­kin perat­tu­jen uomien kutua­lu­eet ovat huo­nos­sa kun­nos­sa, eikä nii­den kun­nos­tus vält­tä­mät­tä auta, kos­ka veden sään­nös­te­ly muo­dos­tuu ongel­mak­si. Esi­mer­kik­si jos­kus hedel­möit­ty­neet mäti­mu­nat voi­vat jää­dä koko­naan kui­vil­le tai joki voi jää­tyä poh­jaa myöten.

    Huo­mat­kaa, että mikä­li kei­no­te­koi­sen kos­ken pituus on 1500 met­riä ja leveys 20 met­riä, ja se on kutua­luet­ta koko­nai­suu­des­saan, niin sitä on 30 000 neliö­met­riä eli 3 hehtaaria.

    Esi­mer­kik­si Juha Rou­vi­nen tote­si Liek­san­joen alu­een kala­ta­lou­del­li­ses­sa täy­den­nys­kun­nos­tus­suun­ni­tel­mas­saan, että Liek­san­joes­sa on jär­vi­lo­hel­le sopi­via kutua­luei­ta 2,7 heh­taa­ria. Joel­la on pituut­ta Suo­men puo­lel­la 80 kilometriä.

    Liek­san­joes­sa Pan­ka­kos­ken ja Liek­san­kos­ken voi­ma­lai­tok­set estä­vät jär­vi­lo­hen nousun Liek­san­jo­keen, joten Pie­lis­jär­ven jär­vi­lo­hi on ole­mas­sa vain istu­tuk­sien avulla.

    Mut­ta, mikä­li esit­te­le­mä­ni mal­li toteu­tet­tai­siin Liek­san­joen vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen alla, niin Pie­lis­jär­ven jär­vi­lo­hel­la oli­si enem­män kutua­luet­ta kuin koko Liek­san­joes­sa on ja vesi­voi­mayh­tiö voi­si jat­kaa tuotantoaan.

    Hank­keen tek­ni­nen toteu­tus on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa kuin hank­keen rahoi­tuk­sen toteut­ta­mi­nen. Yhteis­kun­nan ja vael­lus­ka­la­la­jien kan­nal­ta kyse oli­si mer­kit­tä­väs­tä hyö­dys­tä, mut­ta joten­kin han­ke pitäi­si rahoittaa. 

    Eräs vaih­toeh­to oli­si eri­lai­set EU-tuet, kan­sal­li­set tuet, kalais­tu­tus­vel­voit­tei­den ohjaa­mi­nen säh­kön­ku­lu­tuk­seen pump­pua­se­mal­la yms.

    On mie­les­tä­ni vir­heel­li­nen tavoi­te, että vael­lus­ka­la­la­jien pitäi­si pääs­tä nouse­maan van­hoi­hin uomiin ja aivan lat­voil­le saak­ka. Se on tur­haa, kos­ka kalat voi­daan lei­maan­nut­taa näi­hin kei­no­te­koi­siin koskiin.

    Riit­tää, että kalat pää­se­vät kute­maan ja kalas­ta­maan pääs­tään merel­lä ja järvillä.

    Tätä voi myös skaa­la­ta todel­la pal­jon suu­rem­mak­si, jos vain sitä säh­köä oli­si riit­tä­väs­ti. Tuu­li­voi­maa voi­si käyt­tää pump­pua­se­man tuo­tan­nos­sa, mikä­li jos­tain sai­si tuu­li­voi­ma­lan. Toki edel­leen tämä palau­tuu sii­hen, että joten­kin pump­pua­se­man säh­kö pitäi­si kustantaa 🙂

    Suo­men val­tio tukee kyl­lä pal­jon hul­lum­pia­kin koh­tei­ta, kuten vaik­ka­pa jat­kos­sa kau­pal­lis­ten tele­vi­sio­ka­na­vien sur­ku­hu­pai­sia televisiouutisia.……

    Kuin­ka suu­ren kei­no­te­koi­sen kos­ken säh­kö­kus­tan­nuk­set mak­set­tai­siin 2 mil­joo­nal­la eurol­la vuodessa? 😉

  29. Ai niin, ja vet­tä tar­vit­si­si nos­taa vain nel­jän met­rin kor­keu­teen edel­lä mai­ni­tus­sa mallissa.

    Pahoit­te­len ohi aiheen kirjoittelusta 🙂

  30. Tär­ke­ää asi­aa, ja hyvin poh­dis­kel­tu. Pari lisä­aja­tus­ta: kun säh­köä on jos­sain vai­hees­sa tar­jol­la, ener­gi­aa voi varas­toi­da myös teke­mäl­lä hii­li­ve­ty­jä. Tämä tek­niik­ka kehit­tyy lupaa­vas­ti ja myös aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta-laa­tusuh­de para­nee koko ajan. Fuusio­voi­maa odo­tel­les­sa (mah­dol­li­ses­ti pit­kään­kin…) panos­tai­sin tut­ki­mus­re­surs­se­ja isol­la kädel­lä myös modu­laa­ri­siin pien­voi­ma­loi­hin. Met­säs­tä haka­tun puun polt­ta­mi­nen suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa on höpe­röä, fik­sum­paa on jalos­taa sii­tä esi­mer­kik­si CLT-ele­ment­te­jä, jot­ka toi­mi­vat hii­li­nie­lui­na ja kor­vaa­vat raken­nus­tek­ni­ses­ti betonielementtejä.

    Kei­no­ja on, mut­ta tyh­mä poli­tiik­ka ja ylei­nen saa­mat­to­muus estä­vät “hii­li­loi­kan”.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo­ta lähes ilmis­ta säh­köä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja satun­nai­ses­ti. Onko noil­la vael­lus­ka­loil­la malt­tia jää­dä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

    Heh, eihän sin­ne voi­ma­lan yli nyt­kään nouse kalaa kuin muutama.

    Eikä joki saa nyt­kään olle tyh­jä vaan sin­ne las­ke­taan koko ajan vet­tä vir­tauk­sen ylläpitämiseksi. 

    Ei satun­nai­nen pump­paus kui­va­ta ala­juok­sua, sii­tä pitää huo­len juoksutusvelvoite

  32. un arc­hos:
    Tär­ke­ää asi­aa, ja hyvin poh­dis­kel­tu. Pari lisä­aja­tus­ta: kun säh­köä on jos­sain vai­hees­sa tar­jol­la, ener­gi­aa voi varas­toi­da myös teke­mäl­lä hii­li­ve­ty­jä. Tämä tek­niik­ka kehit­tyy lupaa­vas­ti ja myös aurin­ko­pa­nee­lien hin­ta-laa­tusuh­de para­nee koko ajan. Fuusio­voi­maa odo­tel­les­sa (mah­dol­li­ses­ti pit­kään­kin…) panos­tai­sin tut­ki­mus­re­surs­se­ja isol­la kädel­lä myös modu­laa­ri­siin pien­voi­ma­loi­hin. Met­säs­tä haka­tun puun polt­ta­mi­nen suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa on höpe­röä, fik­sum­paa on jalos­taa sii­tä esi­mer­kik­si CLT-ele­ment­te­jä, jot­ka toi­mi­vat hii­li­nie­lui­na ja kor­vaa­vat raken­nus­tek­ni­ses­ti betonielementtejä.

    Kei­no­ja on, mut­ta tyh­mä poli­tiik­ka ja ylei­nen saa­mat­to­muus estä­vät “hii­li­loi­kan”.

    Yli­jää­mä­säh­köä voi­si myös varas­toi­da vedyk­si, jos­ta se sit­ten saa­tai­siin takai­sin säh­kök­si polt­to­ken­no­tek­nii­kal­la vaik­ka­pa ajoneuvoissa.
    Jalos­tus­kel­pois­ta puu­ta ei kukaan suun­nit­te­le pol­tet­ta­vak­si laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa, vaan bio­ener­giak­si ote­taan ainoas­taan puun­ja­los­tuk­sen sivuvirtoja.

  33. Kai­kis­sa nois­sa säh­köä-vedyk­si tms. Polt­toai­neek­si ongel­ma­na on aivan lii­an alhai­nen kapa­si­tee­tin käyt­tö­as­te. Tuol­lai­set lai­tok­set ovat kal­lii­ta raken­taa ja jos ne pyö­ri­vät vain ajoit­tain, nii­den tuot­ta­man ener­gian hin­ta nousee tol­kut­to­man kal­liik­si, eten­kin kun yli puo­let sii­tä alku­pe­räi­ses­tä säh­kö­ener­gias­ta kato­aa kier­rok­ses­sa säh­kö -> polt­toai­ne -> sähkö.

  34. En läm­mi­tä säh­köl­lä, mut­ta näi­tä jut­tu­ja seu­ra­tes­sa tulee kyl­lä mie­leen ihan piruut­taan asen­taa kon­ven­tio­naa­li­nen polt­to­moot­to­ri­ge­nis vara­voi­mak­si. Hajau­tet­tua ener­gian­tuo­tan­toa ja edis­tyk­sel­lis­tä offgrid-elä­mää parhaimmillaan 😀 

    Taas vih­re­ää logiik­kaa puhtammillaan.” 

    Aus­seis­sa­han nämä ener­gias­pe­dei­lyt ovat jo lisän­neet die­sel­ge­nis­ten myyn­tiä hur­jas­ti. Kas kun esim. maa­jus­sien on saa­ta­va se säh­kön­sä rys­si­tyn huol­to­var­muu­den ja sika­hin­tai­sen säh­kön oloissakin.

  35. Nes­te­kaa­sun täyt­tö mak­saa n. 20€/11kg, läm­pö­ar­vo n. 13 kWh/kg tekee kaa­su­läm­mi­tyk­sen hin­nak­si 0,14€/kWh. Itse läm­mi­tin “ei mak­sa mitään” ja sen voi hank­kia huol­to­var­muu­den­kin vuoksi.

    Ei se nyt kau­ka­na ole, että kaa­su­läm­mi­tys oli­si hal­vem­paa kovim­mil­la pak­ka­sil­la. Jos säh­kön hin­ta­pii­kit ovat niin suu­ria, että kan­nat­taa lait­taa auto­maa­tio­ta niin kyl­lä sil­loin myös manu­aa­li­nen kaa­su­läm­mi­tys­kin kannattaa. 

    Hin­ta­pii­kit ajoit­tu­vat kui­ten­kin pak­ka­sil­le jol­loin maa­läm­pö- ja ilma­läm­pö­pump­pu­ta­lois­ta lop­puu läm­pö­pum­pun kapa­si­teet­ti ja tar­vi­taan lisä­läm­pöä. Toki­han kaa­su­läm­mi­tys olo­huo­nees­sa on ener­gia­te­hok­kaam­pi kuin kaa­su­tur­bii­ni­voi­ma­lan kaut­ta sähkölämmöksi.

    Oma gene­raat­to­ri vaa­tii suu­rem­pia inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sia, mut­ta ei myrs­ky­jen armoil­la ole­vil­la haja-asu­tusa­lu­eel­la ole yhtään huo­no idea jo ihan huol­to­var­muus­syis­tä. Talo e pakas­tu jos säh­köt menee.

  36. Btw jos verk­ko­mak­su olis kiin­teä, niin puun pien­polt­ta­mi­nen muut­tui­si nor­maa­lio­lois­sa vähem­män kan­nat­ta­vak­si ja pak­ka­sil­la taas kan­nat­tai­si polt­taa enemmän. 

    Koko­nai­suu­te­na pien­polt­to var­maan­kin vähe­ni­si, kos­ka osto­puut mak­sa­vat suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin säh­kö veroi­neen ja sääs­tök­si jää siir­to­mak­sut. Mut­ta pol­ton vähe­ne­mi­seen tie­ten­kin vaa­di­taan että tal­vel­la säh­kön mar­gi­naa­li­hin­nan kulut­ta­jal­le tulis olla *kes­ki­mää­rin* nykyis­tä alempi.

  37. Eli kan­nat­taa­ko kapa­si­teet­tion­gel­maa rat­kais­ta suu­rel­la mää­räl­lä kulut­ta­ja­lait­tei­ta vai sil­lä, että joku ener­giayh­tiö pitää yllä vara­ka­pa­si­teet­tia? Tie­ten­kin pitää edel­lyt­tää, että pääs­töt ovat kum­mas­sa­kin vaih­toeh­dos­sa samat.

    Veik­kaan, että kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta sel­väs­ti hal­vem­pi rat­kai­su on hoi­taa asia kes­ki­te­tys­ti ener­giayh­tiöi­den kapa­si­tee­tin kaut­ta. Sääs­tyy kulut­ta­jil­ta raho­ja, jot­ka meni­si­vät auto­ma­tiik­kaan ja varaa­jiin sekä vara­jär­jes­tel­mien yllä­pi­toon. Ne rahat kulut­ta­jat sit­ten voi­vat sijoit­taa muu­al­le talous­kas­vua hyö­dyt­tä­mään tai pääs­tö­jä vähentämään.

  38. Sep­po S: Veik­kaan, että kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta sel­väs­ti hal­vem­pi rat­kai­su on hoi­taa asia kes­ki­te­tys­ti ener­giayh­tiöi­den kapa­si­tee­tin kautta. 

    Kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta var­si­nai­nen sääs­tö tulee pikem­min­kin kil­pai­lun estei­den pois­tu­mi­ses­ta kun hin­ta­sig­naa­li saa­daan kul­ke­maan läpi koko ketjun.

    Toi­sek­seen, jos (myös) kulut­ta­ja-asiak­kail­la on mer­kit­tä­vää irti­kyt­ket­tä­vää kuor­maa, tule­vat ener­giayh­tiöt kil­pai­le­maan tämän kuor­man hal­lin­nas­ta aivan var­mas­ti, ja luul­ta­vas­ti hyväl­lä menes­tyk­sel­lä. Iso osa asiak­kais­ta halu­aa kui­ten­kin help­pou­den vuok­si kiin­teä­hin­tais­ta säh­köä, ja ener­giayh­tiö pys­tyy tar­joa­maan tätä edul­li­sem­min jos voi itse vai­kut­taa asiak­kaan säh­kön­käyt­töön. Suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa lait­tei­den han­kin­ta ja asen­ta­mi­nen lie­nee edul­li­sem­paa kuin lop­pua­siak­kai­den hank­kies­sa lait­tei­ta yksi kerrallaan.

  39. Soi­nin­vaa­ra:

    Säh­kön siir­to­mak­sut pitäi­si pan­na riip­pu­vai­sek­si sulak­keen koos­ta ja vain sii­tä eli mak­set­tai­siin yhtey­den ole­mas­sao­los­ta eikä sen käy­tös­tä. Sil­loin mar­gi­naa­li­kus­tan­nus las­ki­si nollaan.”

    Tuo on suo­raan sanot­tu­na type­rä ehdo­tus. Sula­ke­koos­ta siir­to­mak­su­jen on hyvä riip­pua, mut­ta ei vain sii­tä. Säh­kön käy­tön mar­gi­naa­li­kus­tan­nus (ja talou­del­li­nen kan­nus­te säh­kön sääs­töön) meni­si sil­loin tosi­aan nol­laan siir­ron osal­ta, mut­ta säh­kö­liit­ty­män ole­mas­sao­lon mar­gi­naa­li­kus­tan­nus pomp­pai­si tai­vai­siin. Tuo joh­tai­si käy­tän­nös­sä sii­hen, että säh­köä vain esi­mer­kik­si kesäi­sin muu­ta­ma­na viik­ko­na vuo­des­sa käyt­tä­vien liit­ty­mien hal­ti­joi­den kan­nat­tai­si lopet­taa säh­kö­liit­ty­män­sä, kun siir­to­mak­sua ker­tyi­si yhtä pal­jon kuin koko vuo­den säh­köä käyttävillä.

    1. säh­köä vain esi­mer­kik­si kesäi­sin muu­ta­ma­na viik­ko­na vuo­des­sa käyt­tä­vien liit­ty­mien hal­ti­joi­den kan­nat­tai­si lopet­taa säh­kö­liit­ty­män­sä, kun siir­to­mak­sua ker­tyi­si yhtä pal­jon kuin koko vuo­den säh­köä käyttävillä.

      Kyl­lä sen liit­ty­män vetä­mi­nen sii­hen syr­jäi­seen pii­lo­pirt­tiin mak­saa avian yhtä pal­jon käy­te­tään sitä vain pari viik­koa vuo­des­sa tai vuo­den jokai­se­na päi­vä­nä. Aiheut5tamisperiaatteen mukaan mak­sun pitäi­si olla sama.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peltonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.