Markkinaehtoiseen autopaikkapolitiikkaan

Ehdo­tuk­ses­sa Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton strate­giak­si lukee nyt näin:

Kaupun­ki hillit­see rakenta­misen kus­tan­nuk­sia ja tiivistää kaupunki­raken­net­ta siir­tymäl­lä kil­pailukykyään ja saavutet­tavu­ut­taan vaaran­ta­mat­ta asteit­tain kohti alueel­lista ja mark­kinaehtoista pysäköin­ti­jär­jestelmää uusista asuinalueista aloittaen.

Tämä voi olla merkit­tävä muu­tos kaupun­gin kaavoituk­seen, sil­lä vaa­timus autopaikoista on estänyt tehokkaasti kaupunki­mais­ten aluei­den kaavoitus­ta. Jätkäsaares­ta ja Her­ne­saares­ta ei ole voitu tehdä Punavuoren tai Töölön kaltaista aluet­ta, kos­ka säädet­ty määrä autopaikko­ja ei olisi mah­tunut mil­lään järkeväl­lä hinnalla.

Tiiviy­den ohel­la olen­naista on myös raha. Jätkäsaa­reen on raken­net­tu velvoitepaikko­ja noin neljän­nesmil­jardil­la eurol­la. Sum­ma ei ole ihan tark­ka, kos­ka näitä kus­tan­nuk­sia ei tilas­toi­da, kos­ka ne koitu­vat muiden kuin kaupun­gin mak­set­tavak­si. Autopaikko­ja on run­saat jotain 4000:n ja 5 000 välil­lä ja ne mak­sa­vat run­saat 50 000 € kappale.

Pysäköin­nis­sä insinöörien ja ekon­o­mistien maail­manku­vat menevät pahasti ris­ti­in. Se alkaa jo ter­meistä. Insinööri puhuu autopaikko­jen tarpeesta ja ekon­o­misti kysyn­nästä. Ekon­o­misti olet­taa, että kysyn­tä riip­puu myös hin­nas­ta, insinöörin mielestä tarve on hin­nas­ta riip­puma­ton. Niin­pä Helsin­gin autopaikkanormis­sa ei ole lainkaan mukana paikan hin­taa, vaan tarve määräy­tyy vain siitä, kuin­ka hyvät joukkoli­iken­nepalve­lut alueel­la on. Paikko­ja tarvi­taan siis sama määrä, mak­sa­vat ne kap­paleelta sit­ten 500 € tai 70 000 €.

Kysyn­tä, tar­jon­ta ja hyvinvointitappio

Esitän per­in­teisen oppikir­jaku­van kysyn­nän ja tar­jon­nan riippuvuudesta.

Kuvas­sa autopaikko­jen määrä on vaa­ka-akselil­la ja hin­ta pystyak­selil­la. Autopaikko­jen kysyn­tä riip­puu hin­nas­ta niin, että mitä korkeampi hin­ta, sitä pienem­pää on kysyn­tä ja päin­vas­toin. Kysyn­täkäyrä on siis laske­va. Tar­jon­takäyrä (tai viimeisen pysäköin­tipaikan kus­tan­nus) taas on nou­se­va. Pieni määrä autopaikko­ja voidaan lait­taa vaik­ka talon eteen, mut­ta vähän suurem­pi määrä on laitet­ta­va talon alle ja jos niitä tarvi­taan vielä enem­män, on men­tävä talon alla use­am­paan kerokseen mikä tulee yhä vain kalliimmaksi.

Pysäköin­tipaikko­jen yhteen­las­ket­tu kus­tan­nus on tar­jon­takäyrän ala­puolelle jäävä pinta-ala.

(Kuvas­sa tarjonta/kustannuskäyrä on tasais­es­ti nou­se­va. Todel­lises­sa maail­mas­sa se olisi por­tait­tainen. Ensin maan­varaiset paikat, sit­ten pysäköin­ti­hal­li yhdessä ker­rokses­sa, sit­ten pysäköin­ti­hal­li kahdessa ker­rokses­sa ja niin edelleen)

Opti­mi syn­tyy käyrien leikkaus­pis­teessä. Kuvas­sa autopaikko­jen määräk­si muo­dos­tuu q ja hin­naksi p Jos opti­mi ennuste­taan väärin, ja paikko­ja raken­netaan joko liikaa tai liian vähän, syn­tyy hyvinvointitappiota.

Tuo määrä q riit­tää vain, jos autopaikas­ta per­itään sen tuotan­tokus­tan­nush­in­ta. Jos autopaik­ka on ilmaishyödyke, niitä tarvi­taan paljon ennemmän.

On san­ot­tu, että on aivan kohtu­u­ton­ta joutua mak­samaan autopaikas­ta 50 000 euroa. Voi olla aika paljon, mut­ta ei se tule sil­lä halvem­mak­si, että autopaik­ka on pakko ostaa asun­non kylk­iäisenä. Tässähän vain tehdään mah­dol­lisek­si ostaa asun­to ilman autopaikkaa 50 000 euroa halvemmalla.

Suun­nit­teli­ja näkee asian toisin. Suun­nit­teli­jan mielestä autopaikko­ja ei ole liikaa, jos ne kaik­ki tule­vat käyt­töön jol­lain hin­nal­la. Ekon­o­misti on sitä mieltä, että paikko­ja on liikaa, jos ne joudu­taan myymään tai vuokraa­maan tap­pi­ol­la. Jotkut jopa pitävät autopaikko­jen tarpeena sitä määrää, joka tulisi käyt­töön, jos hin­ta olisi nolla.

Jos paikko­ja raken­netaan liikaa, (q1) syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pio, jota kuvaa punainen alue. Jos määrätään osta­maan asun­non yhtey­dessä autopaik­ka, joka mak­saa 50 000 euroa, mut­ta jota osta­ja pitää vain 10 000 euron arvoise­na, syn­tyy 40 000 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio, joka on aivan saman­laista rahan­menoa kuin olisi vas­taa­van sete­limäärän huuh­tomi­nen ves­sas­ta alas. Hyv­in­voin­ti­tap­pi­on syn­tymi­nen on riip­puma­ton­ta siitä, kenen mak­set­tavak­si autopaikat lop­ul­ta jäävät.

Vaik­ka paikat myytäisi­in tai vuokrat­taisi­in huu­tokau­pal­la, niistä saata­va hin­ta p1 jäisi selvästi alle tuotan­tokus­tan­nusten. Ero­tus siir­tyy mak­set­tavak­si osana asun­to­jen hin­taa. Tämä on oikeu­den­mukaisu­uskysymys, mut­ta ennen kaikkea tehokku­uskysymys. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että hyv­in­voin­ti­tap­pio (punainen alue) on eri asia ja pienem­pi kuin se taloudelli­nen tap­pio, joka paikko­jen rak­en­tamis­es­ta syn­tyy (tar­jon­takäyrän ja hin­takäyrän p1 väli­in jäävä alue).

Jos taas paikko­ja raken­netaan liian vähän (q2) hin­ta mah­dol­lises­sa huu­tokau­pas­sa nousee tuotan­tokus­tan­nuk­sia korkeam­mak­si. Täl­löin autopaikko­jen rak­en­ta­ja saa niistä selvää voit­toa, samal­la kun syn­tyy sinisen alueen kokoinen hyv­in­voin­ti­tap­pio. Auton­o­mis­ta­jat tuke­vat täl­löin talon mui­ta asukkai­ta, tai raken­nus­li­iket­tä, jos voit­to autopaikkoista jää sille.

Oma väit­teeni, johon raken­nus­te­ol­lisu­us jok­seenkin yksimielisenä yhtyy, on että Helsingin­niemen tiivi­isti raken­ne­tu­ille alueille vaa­di­taan aivan liian paljon autopaikko­ja. Kaavas­sa ei teo­ri­as­sa edes voi olla liian vähän autopaikko­ja, kos­ka niiden ylära­jaa asun­to­ton­teil­la ei säädel­lä mitenkään.

Jos esimerkik­si puo­let Jätkäsaaren paikoista on liikaa, se vas­taa kym­me­nien miljoonien taloudel­lista men­estys­tä. (Tätä ei voi laskea niin, että jos paikat mak­sa­vat 240 miljoon­aa ja puo­let on liikaa, tap­pio on 120 miljoon­aa, kos­ka eivät ne ylimääräiset paikat täysin arvot­to­mia ole ja toisaal­ta viimeiset paikat ovat kalli­impia kuin ensimmäiset.)

Markki­nae­htoinen pysäköin­tipoli­ti­ik­ka tarkoit­taa yksinker­tais­tet­tuna sitä, että autopaikko­ja velvoite­taan rak­en­ta­maan mak­sa­halukas­ta kysyn­tää vas­taa­va määrä, mut­ta ei enem­pää – mut­ta ei myöskään vähempää.

Tässä on kuitenkin ongel­ma. Me emme tiedä, mikä tulee ole­maan autopaikko­jen kysyn­tä vaikka­pa kymme­nen vuo­den jäl­keen. Jos asun­toa osta­va nuori­pari ei tarvitse autoa nyt, se voi kuitenkin tarvi­ta sitä, kun per­heessä on kolme las­ta. (Sil­loin se tosin tarvit­see myös isom­man asun­non. Se, että joutuu muut­ta­maan, kos­ka tarvit­see autoa, ei ole sen ihmeel­lisem­pää kuin, että joutuu muut­ta­maan, kos­ka lapset eivät mah­du asuntoon.)

Tässä pääsemme seu­raavaan eroon ekon­o­mistin ja insinöörin maail­manku­van kanssa.

Ekon­o­misti sanoo, että kysyn­nän kas­vaes­sa autopaikko­ja pitää rak­en­taa lisää. Insinööri sanoo, että on halvem­paa tehdä paikat ker­ral­la. Molem­mat ovat oike­as­sa omas­sa argu­men­tis­saan. Sil­lä, että autopaikko­ja joudu­taan ehkä lisäämään myöhem­min, on oma hin­tansa ver­rat­tuna siihen, että lop­ulli­nen paikkamäärä on osat­tu tehdä talon rak­en­tamisen yhtey­dessä. Jäl­keen­päin rak­en­t­a­mi­nen tulee yleen­sä kalli­im­mak­si. Tosin koron otta­mi­nen mukaan laskel­maan merk­it­see, ettei tämäkään ole aivan var­maa. Jos osaa paikoista tarvi­taan vas­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua, niiden osalta menetetään kymme­nen vuo­den korko.

Kallista on myös se, että arvataan autopaikko­jen kysyn­tä väärin. Tästä aiheutuu suuria hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Sik­si siitä, että autopaikkamäärää voidaan sopeut­taa kysyn­nän muu­toksin, kan­nat­taa mak­saa aika paljon.

Taloy­htiön autopaikat pitää huu­tokau­pa­ta vuosittain 

Autopaikko­jen tekemisessä ker­ral­la riit­tävästi on toinen ongel­ma. Seu­raavas­sa kuvas­sa on autopaikko­jen kysyn­tä ja tar­jon­ta heti talon valmis­tut­tua ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua. Tar­jon­takäyrä on pysty­suo­ra. Autopaikko­ja on niin paljon kuin niitä on.

Autopaikko­jen kysyn­tä ja jäykkä tarjonta

Vaik­ka autopaikko­ja on ensin raken­net­tu mak­suhalukkaaseen kysyn­tään näh­den liikaa, ne saadaan yleen­sä jae­tuk­si anta­mal­la ne halukkaille käytän­nössä ilmaisek­si. Tässä tapauk­ses­sa hin­nal­la p1. Jois­sakin yhtiöis­sä, jois­sa raken­nus­li­ike on tehnyt autopaikoista omat osak­keen­sa  eivätkä ne ole men­neet kau­pak­si, yhtiö on sulkenut myymät­tä jääneet paikat betoni­por­sail­la. Raken­nus­li­ik­keen talouden kannal­ta tämän ymmärtää, mut­ta kokon­aishyö­tyä ajatellen tämä tietysti hie­man pöhköä. Kalli­ista hukkain­vestoin­nista saadaan näin vielä vähem­män hyö­tyä. Silti tämä käytän­tö saat­taa kuitenkin olla parem­pi kuin tavanomainen, jos­sa autopaikat jae­taan käytän­nössä ilmaisek­si – muu­ta­man kympin vuokral­la, kun kus­tan­nuk­sia vas­taa­va olisi 200 – 300 €/kk.

Yleen­sä siis autopaikat jae­taan reilu­un ale­hin­taan – joskus niin hal­val­la, ettei niitä alku­jaos­sakaan riitä kaikille.

Mitä tehdään, jos autopaikko­jen kysyn­tä myöhem­min kas­vaa? Paikat pitäisi ehdot­tomasti huu­tokau­pa­ta vuosit­tain niin, että paik­ka tai kak­si jätetään vapaak­si sitä ajatellen, että joku pää­tyy kesken vuot­ta osta­maan itselleen auton ja tarvit­see sille autopaikan. Täl­löin hin­ta nousisi tasol­la p2 ja jotkut, jot­ka eivät paikkaa niin vält­tämät­tä tarvitse, luop­u­vat paikas­ta mielu­um­min kuin mak­sa­vat lisää.

Näin ei yleen­sä kuitenkaan tehdä. Niin­pä autopaikat myy­dään tai vuokrataan nimel­liseen hin­taan, eikä ole mitään kykyä jous­taa kysyn­nän kas­vaes­sa. Tämä on sekä väärin että hyv­in­voin­timielessä type­r­ää. Joku pitää kah­den ton­nin kesäau­toa varten hal­lus­saan autopaikkaa, jon­ka todel­li­nen hin­ta on 40 000 euroa ja joku toinen, joka ehdot­tomasti tarvit­sisi autopaikkaa, ei sitä saa. Asun­to-osakey­htiöis­sä ei saisi lait­taa osakkai­ta eri­ar­voiseen ase­maan. Sik­si kaikil­la pitäisi olla oikeus yhtäläis­es­ti tavoitel­la taloy­htiön autopaikko­ja – eri­tyis­es­ti, kos­ka on niistä asun­non hin­nas­sa joutunut maksamaan.

Ara­bi­an­ran­nas­sa on tämä tilanne. Sinne on raken­net­tu autopaikko­ja erit­täin suurin kus­tan­nuksin niin, että mak­suhalukkaaseen kysyn­tään näh­den niitä on aivan var­masti liikaa. Jos niistä olisi yritet­ty per­iä kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta, tyhjik­si olisi jäänyt suuri määrä paikko­ja. Silti ne ovat lop­puneet kesken, kos­ka ne vuokrat­ti­in käytän­nössä ilmaisek­si ensik­si ehtineille. Moni on jäänyt ilman ja on aiheesta vihainen. Alueel­la on kau­palli­nen pysäköin­tiy­htiö, jos­ta saa autopaikan paljon halvem­mal­la kuin mitä taloy­htiöt ovat omis­taan mak­sa­neet, mut­ta paikat­ta jäävät ovat halut­to­mia vuokraa­maan paikkaa kau­pal­lisel­la hin­nal­la, kun hei­dän naa­purin­sa saa­vat paikan omas­ta talosta käytän­nössä ilmaisek­si. Paikko­jen huu­tokaup­paami­nen vuosit­tain olisi oikeudenmukaista.

Autopaikko­ja on voita­va lisätä tai vähen­tää myöhemmin

Pysty­suo­ra tar­jon­takäyrä ei ole kovin järkevä. Se pitää saa­da loivem­mak­si. Yksi ratkaisu tähän on, että uusia aluei­ta kaavoitet­taes­sa kaavas­sa varataan tont­te­ja pysäköin­ti­taloille. Ne voi aluk­si jät­tää rak­en­ta­mat­ta ja rak­en­taa, jos mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilme­nee. Autopaikko­jen kysyn­tä sta­biloituu noin kymme­nessä vuodessa. Jos pysäköin­ti­taloille ei ilmaan­nu kysyn­tää, niiden ton­tit voidaan kaavoit­taa muuhun käyttöön.

Kaavoituk­ses­sa kai­hde­taan pysäköin­ti­talo­ja, kos­ka ne ovat paljon kalli­impi tapa toteut­taa pysäköin­tiä kuin autopaikat talon alla. Pysäköin­ti­talon rak­en­t­a­mi­nen on sinän­sä hal­paa – yhtä autopaikkaa kohden päästään jopa niinkin alas kuin 20 000 euroon. Kalli­in siitä tekee se tont­ti, joka syr­jäyt­tää asuin­talon, joten asuin­talon raken­nu­soikeu­den arvo on las­ket­ta­va osak­si pysäköin­ti­talon kus­tan­nuk­sia. Jos meil­lä olisi var­ma tieto paikko­jen kysyn­nästä, kan­nat­taisi rak­en­taa kaik­ki maan alle. Kun tule­van kysyn­nän ennus­t­a­mi­nen on epä­var­maa, jous­tavu­ud­es­ta kan­nat­taa maksaa.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa ker­ro­taan kauhuk­er­to­mus­ta asun­to-osakey­htiöstä, jolle oli kaavoitet­tu pihalle pysäköin­tipaikko­ja kah­teen ker­rokseen, maan­ta­soon ja kan­nen päälle. Se sai aluk­si toteut­taa vain nuo maan­ta­soiset paikat, kos­ka asukkail­la ei ollut enem­pää auto­ja. Sit­ten auto­ja tuli lisää, mut­ta taloy­htiön enem­mistössä oli­vat ne, joil­la oli jo hal­pa paik­ka, eivätkä he halun­neet mak­saa kallista kannes­ta. Näin voi käy­dä, jos yhtiöjärjestys on kir­joitet­tu huonos­ti. Täl­laiset ongel­ma ovat peli­te­o­reet­tisia. Niiden ratkaisemiseen on Aal­to-yliopis­ton talousti­etei­den laitok­selle osaamista – jos nyt saa nyky­istä työ­paikkaansa mainostaa.

Alueel­liset ratkaisut tont­tiko­htaisen ratkaisun sijaan.

Olet­takaamme, että vaikka­pa Jätkäsaa­res­sa koko alueen autopaikko­jen kysyn­tä olisi 2 000 autopaikkaa eli puo­let kaavas­sa vaa­di­tus­ta. Jos kaa­va olisi laa­dit­tu siten, että jokaisen talon kohdal­la autopaikkamäärää olisi vähen­net­ty puoleen, jois­sakin talois­sa tämäkin olisi liikaa ja toi­sis­sa taas liian vähän. On paljon helpom­paa ennus­taa koko alueen autopaikko­jen kysyn­tä 10 pros­entin tarkku­udel­la kuin ennus­taa sitä jokaisen ton­tin kohdal­la erikseen.

Sik­si on järkevää ratkaista autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen alueel­lis­es­ti. Se tulee myös halvem­mak­si, kos­ka joil­lakin ton­teil­la paikko­jen sijoit­ta­mi­nen ton­tille on todel­la kallista. (Kalasa­ta­mas­sa erääl­lä ton­til­la paikko­jen hin­ta uhkasi nous­ta 100 000 euroon kap­paleelta. Tässä tapauk­ses­sa hyväksyt­ti­in niiden sijoit­ta­mi­nen ton­tin ulkop­uolelle tai ost­a­mi­nen kau­pal­lis­es­ta pysäköintilaitoksesta.)

Vaik­ka merkit­tävä osa alueen autopaikoista sijait­sisi talo­jen alla, ne voivat silti eril­lis­inä autopaikkaosakkeina olla alueel­lisen pysäköin­tiy­htiön omis­tuk­ses­sa. Tämän alueel­lisen pysäköin­tiy­htiöi­den pitäisi olla alueen taloy­htiöi­den omis­tuk­ses­sa, kos­ka muuten sil­lä voisi olla houku­tus han­kkia monop­o­livoit­to­ja rajoit­ta­mal­la autopaikko­jen­määrää alle optimin.

Alueel­lises­sa ratkais­us­sa voidaan tehdä myös eri­laisia autopaikko­ja. Autoa päivit­täin tarvit­se­va halu­aa autopaikan läheltä, kun taas autoaan vain muu­ta­man ker­ran kuus­sa tarvit­se­va voi ottaa vähän halvem­man paikan asun­toalueen laidal­ta, jos­sa pysäköin­ti­ta­lo voi olla vaik­ka melu­muu­ri­na junarataa vasten.

= = =

Tästä artikke­lista uhkaa tulle turhan pitkä. Ajat­telin kir­joit­taa aiheesta yhden artikke­lin, mut­ta jaan tämän nyt kuitenkin ainakin kah­teen osaan. Toises­sa osas­sa käsit­te­len yleisimpiä vastaväitteitä.

= = =

Kan­nat­taa lukea Tuuli Van­hapel­lon Aal­to-yliopis­tossa tehty palkit­tu gradu pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta. Sen voi lada­ta itselleen tästä.

 

 

 

 

Tal­len­na

Tal­len­na

141 vastausta artikkeliin “Markkinaehtoiseen autopaikkapolitiikkaan”

  1. Kadun­var­sipysäköin­ti tulisi kieltää kokon­aan. Kaik­ki muut kuin invatun­nuk­sel­la varuste­tut autot yksi­tyiset yrit­täjät saisi­vat hina­ta varikolle, jos­ta ne saisi noutaa mak­sua vastaan.
    Pysäköin­tilu­o­lia taas saisi yksi­tyiset rak­en­taa niin paljon kuin maan alle muun infran sekaan mah­tuu. Win win tilanne. Kadut olisi help­po pitää puh­taana. Liiken­teelle olisi enm­män tilaa eli olisi suju­vam­paa tai viihtysäm­pää riip­puen mitä saadulle tilalle tehdään. Kaikille löy­ty­isi parkkipaik­ka markkinahintaan.

  2. Pekka:
    Kadun­var­sipysäköin­ti tulisi kieltää kokonaan…

    Var­ma tapa tap­paa kaupun­ki. Vrt. case Boston, jon­ka keskus­ta pelastet­ti­in kolmel­la toimella:
    1) kadun­var­sipysäköin­ti varat­ti­in asiakkaille
    2) uudelleen­raken­net­ti­in tram-lin­ja, joka sitoi keskeisi aluei­ta yhteen ja
    3) katu­ta­so varat­ti­in liiketiloiksi.

    1. Eikö tuo kadun­var­sipysäköin­ti varat­ti­in asi­akkaille juuri vas­taa sitä, että asukaspysäköin­ti kadun­var­sil­la lopetetaan.

  3. > Paikat pitäisi ehdot­tomasti huutokaupata
    > vuosittain

    Nykyisenä kän­nykkäsovel­lus­ten aikakaut­e­na tuo vuosit­taisu­us on vain yksi vai­h­toe­hto eri ajan­jak­so­jen valin­nalle. Parkki­markki­noil­ta käypään hin­taan saakoon kuka tahansa vuokra­ta parkkipaikan tun­niksi tai parik­si, viikok­si, kuukaudek­si tai vuodek­si. Aina kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Olen­naista ovat toimi­vat markki­nat. Markki­nat voivat toimia vain sil­loin, kun jokainen toim­i­ja voi saman aikaises­ti olla sekä myyjä että osta­ja. (Että voi vaikka­pa vuokra­ta hal­val­la paikan itselleen vuodek­si ja sit­ten tun­ti tun­nil­ta kalli­il­la toiselle hintaan.)

    Markki­natakaa­jak­si sopii eri­no­mais­es­ti tuo paikalli­nen parkki­hal­liy­htiö. Se tietää aivan katuko­htais­es­ti paikko­jen vuosi­hin­nan. Mut­ta monop­o­liase­maa ei saa tuolle parkkiy­htiölle antaa. Jos joku halu­aa vuokra­ta / käy­dä kaup­paa ilman välikäsiä, tehköön sen.

  4. Mik­si ihmeessä pääkaupunkiseudul­la pitää pyrk­iä tiivi­iseen rak­en­tamiseen kaikkine ongelmineen.

    Vartin ver­ran kun ajaa Helsin­gin keskus­tas­ta mihin suun­taan vain niin maise­ma on pel­toa ja laidun­tavia lehmiä. 

    Tilas­ta tuskin on pulaa.

    1. Sen kun menet asumaan sinne pel­to­jen äärelle. Asun­non saa hal­val­la. Kovasti on kysyn­tää kuitenkin kaupunkiasumiselle.

  5. En tien­nyt, että insinörien ammat­tikun­nal­la on noin suuri vaiku­tus helsin­gin kunnallis/autopaikkapolitiikkaan, enkä sitä että insinööreil­lä on noin suuri ter­veen jär­jen vajaus. Eikö artikke­li olisi ollut enem­män oikein jos “insinööri” kor­vataan johdon­mukaises­ti “kokoomuk­sel­la”?

  6. Sekin on mah­dol­lista, että pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä vähe­nee tai muun käytön kysyn­tä nousee huo­mat­tavasti suurem­mak­si. Mil­lä ehdoil­la pysäköin­ti­ta­lo / sille varat­tu tont­ti voidaan myöhem­min muut­taa muuhun käyt­töön? Onhan peri­aat­teessa mah­dol­lista, että kysyn­nän tas­apaino myöhem­min tule­vaisu­udessa taas muuttuu…

  7. Olen lukenut usei­ta kir­joituk­si­asi pysäköin­tipoli­ti­ikan kor­jaamis­es­ta. Mitä enem­män asi­aa miet­tii, niin sitä enem­män alan kan­nat­taa pysäköin­tipaikko­jen huu­tokaup­paamista ja jous­tavam­paa autopaikko­jen rak­en­tamista. Olen tosin huvikseni lukenut myös joiden talousti­eteeseen pere­htynei­den ihmis­ten kirjoja.

    Mik­si tämä aja­tus ei mene per­ille monille? Ongel­ma lie­nee siinä, että vaik­ka viesti on äärim­mäisen ratio­naa­li­nen, niin talousti­eteel­li­sis­sä pohdin­nas­sa on paljon epäin­tu­iti­ivisia näke­myk­siä. Suurin osa (koulute­tu­ista) ihmi­sistä ei tun­nu käsit­tävän aja­tus­ta hyv­in­voin­ti­tap­pios­ta, eivätkä etenkään ilmais­ten lounaiden mah­dot­to­muud­es­ta. Mikä tap­pio se on jos kaik­ki saa­vat omansa ilmaisek­si? Eikö ilmainen hyödyke ole vain kaikille etu?

    Tämä viesti kaipaisikin ehkä tuek­seen nar­rati­ivin, joka aut­taisi ymmärtämään nämä abstrak­tit ajatuk­set helpommin.

  8. Kysyn­tää kai on siel­lä mihin tar­jon­taa on tietoisel­la poli­ti­ikalla luotu.

    Olen aina ihme­tel­lyt Vihrei­den intoa ajaa tiivistä kaupunki­a­sum­ista. Sit­ten tuskail­laan logis­tis­ten ongelmien kanssa. Tuliko ihan yllätyksenä?

    Tuor­eim­mat tutkimuk­set ker­to­vat, ettei tiivis asum­i­nen ole ympäristön kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että haja-asumises­sa aurinkok­eräimien ja eri­lais­ten läm­pöpump­pu­ratkaisu­jen hyö­dyn­tämi­nen on mah­dol­lista nopeasti tekni­ikan kehit­tyessä. Tiivi­is­sä rak­en­tamises­sa ollaan sidot­tu­ja valit­tuun ener­gia­muo­toon vuosikym­meniä. Valitet­tavasti näyt­tää siltä, että Vihrei­den aja­ma poli­ti­ik­ka on osoit­tau­tu­mas­sa karhun­palveluk­sek­si ympäristölle.

    Ottakaa vain ne pel­lot laa­jem­min asuinkäyt­töön. Se on paljon parem­pi ympäristöteko kuin niiden val­jas­t­a­mi­nen biopolt­toaineen viljelyyn.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sen kun menet asumaan sinne pel­to­jen äärelle. Asun­non saa hal­val­la. Kovasti on kysyn­tää kuitenkin kaupunkiasumiselle.

  9. Jonne:

    Ottakaa vain ne pel­lot laa­jem­min asuinkäyt­töön. Se on paljon parem­pi ympäristöteko kuin niiden val­jas­t­a­mi­nen biopolt­toaineen viljelyyn.

    Kenelle tämä viimeinen keho­tus on suun­nat­tu? Ei siihen hajautet­tuun pien­talo­rak­en­tamiseen Suomen lop­ut­tomille pel­loille tarvi­ta Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­toa tai kaupunkiym­päristölau­takun­taa, jois­sa Osmo vaikut­taa. Niiden tehtävä on huole­htia asun­to­ja ihmisille, jot­ka halu­a­vat asua Helsingis­sä. Jos sinne pel­lon­pientareille ei löy­dy mökin­lait­ta­jia kaik­ista kepuhal­li­tusten hajasi­joi­tus­tu­ista ja ilmai­sista ton­teista huoli­mat­ta, niin voisi miet­tiä mik­si ei. Tietysti helpom­paa on syyt­tää Helsin­gin viher­vas­sari­mafi­aa, jos korves­sa ei olekaan niin auvoista asustaa.

  10. Autoilun kus­tan­nuk­set ja ris­ti­in­sub­ven­tiot ovat kyl­lä seka­va soppa.

    - Autoilua verote­taan n 8 mil­jar­dia per vuosi, pääosa rahoista hukkuu yleiseen val­tion bud­jet­ti­in ihan muuhun kuin liiken­teen käyttöön.

    - Toisaal­ta etenkin kaupungeis­sa autoille annetaan läh­es ilmaisek­si arvokas­ta tont­ti­maa­ta. Eli asukkaat sub­ven­toi­vat autoilua mil­jardeil­la / vuosi.

    Ja jos asi­aa tarkastelee vaik­ka yksit­täisen ker­rostalon näkökul­mas­ta niin sekään ei ole ihan simppeliä.

    - Auto­ton per­hekun­ta sub­ven­toi naa­purien­sa parkkipaikkaa merkit­täväl­lä summalla.

    - Mut­ta auto­tonkin hyö­tyy ainakin välil­lis­es­ti siitä että alueelle on raken­net­tu infra­stuk­tu­uri autoille. On ihan kiva että joku on mak­sanut ne tiet joi­ta pitkin main­ot tuo­daan lähikaup­paan, muu­tossa pääsee kuor­ma-autol­la kotiovelle tai vaik­ka jos iso­van­hem­mat tule­vat autol­la kylään.

    1. Mis­tä teistä se autoil­i­ja on mak­sanut? Ne val­tion mak­samat tiet ovat kaupun­gin ulkop­uolel­la. Kaupun­gin sisäpuolel­la autol­liset ja autot­tomat mak­sa­vat kaduista yhtä paljon.

    2. jee­jee. On kak­si eri asi­aa keskustel­la siitä, kuka tässä mak­saa kenen kulu­ja ja siitä, onko järkevää käyt­tää 50 000 euroa autopaikkaan, jota sen halti­ja ei pidä läh­eskään tuon rahan arvoise­na. Hyv­in­voin­ti­tap­pio on hyv­in­voin­ti­tap­pio ihan siitä riip­pumat­ta, kuka sen joutuu maksamaan

  11. Insinöörit ymmärtävät sel­l­aisen asian, että asun­to­jen ja autopaikko­jen arvot ovat super­ad­di­ti­ivisia. Tiet­ty kori asun­to­ja ja autopaikko­ja on arvokkaampi kuin nämä erik­seen myy­ty­inä. Vas­taavasti autopaikat­to­muus tai pelkästään autopaikat­tomak­si jäämisen uhka alen­taa asun­non myyn­tiar­voa, mikä on syy siihen, ettei paikko­jen vuo­tu­inen uudelleen huu­tokaup­paami­nen nau­ti yleistä hyväksyntää.

    1. Tiet­ty kori asun­to­ja ja autopaikko­ja on arvokkaampi kuin nämä erik­seen myy­ty­inä. Vas­taavasti autopaikat­to­muus tai pelkästään autopaikat­tomak­si jäämisen uhka alen­taa asun­non myyn­tiar­voa, mikä on syy siihen, ettei paikko­jen vuo­tu­inen uudelleen huu­tokaup­paami­nen nau­ti yleistä hyväksyntää.

      Tähän on ole­mas­sa aika yksinker­tainen ratkaisu. Myy­dän asun­non erik­seen ja autopaikkaosake erik­seen. Jos halu­aa molem­mat, ostaa molem­mat ja jos halu­aa vain asun­non, saa vain asun­non ja mak­saa vain asun­nos­ta. Huu­tokaup­pa kos­ki tilan­net­ta, jos­sa autopaikko­ja on määrät­ty raken­net­tavak­si aivan liikaa, eivätkä ne mene kau­pak­si ja sik­si ne jae­taan läh­es ilmaisek­si. Markki­nae­htoises­sa pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa ei näin käy.

  12. Sinivihreä: Kenelle tämä viimeinen keho­tus on suun­nat­tu? Ei siihen hajautet­tuun pien­talo­rak­en­tamiseen Suomen lop­ut­tomille pel­loille tarvi­ta Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­toa tai kaupunkiym­päristölau­takun­taa, jois­sa Osmo vaikut­taa. Niiden tehtävä on huole­htia asun­to­ja ihmisille, jot­ka halu­a­vat asua Helsingis­sä. Jos sinne pel­lon­pientareille ei löy­dy mökin­lait­ta­jia kaik­ista kepuhal­li­tusten hajasi­joi­tus­tu­ista ja ilmai­sista ton­teista huoli­mat­ta, niin voisi miet­tiä mik­si ei. Tietysti helpom­paa on syyt­tää Helsin­gin viher­vas­sari­mafi­aa, jos korves­sa ei olekaan niin auvoista asustaa.

    Jonne:

    Helsin­gin kaupun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko vartin mat­ka keskus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole häätää ketään pois Helsingistä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mielu­um­min laa­jasti kuin tiivi­isti. Voisi se jatku­va val­i­tus ahtaud­es­ta ja tilan­pu­ut­teestakin hie­man helpottaa.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä teistä se autoil­i­ja on mak­sanut? Ne val­tion mak­samat tiet ovat kaupun­gin ulkop­uolel­la. Kaupun­gin sisäpuolel­la autol­liset ja autot­tomat mak­sa­vat kaduista yhtä paljon.

    Yritin sanoa että autoilun rahali­ikenne on kum­malli­nen ristiinsubventio-hirviö.

    Autoil­i­joil­ta nyhde­tään vuosit­tain 8 mil­jar­dia veroina. Eli autoil­i­ja mak­saa n 2500 € vuosi, mut­ta pääosa siitä rahas­ta menee ihan muualle, ja sit­ten kaupungeis­sa autoil­i­joi­ta tue­taan muiden pus­sista isoil­la summilla.

  14. Jonne:
    Helsin­gin kaupun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko vartin mat­ka keskus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole häätää ketään pois Helsingistä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mielu­um­min laa­jasti kuin tiivi­isti. Voisi se jatku­va val­i­tus ahtaud­es­ta ja tilan­pu­ut­teestakin hie­man helpottaa.

    420 hehtaaria 0,2 aluete­hokku­udeel­la (okt+rivitalo) tekee 15 000 asukas­ta, mihin siir­ry­tään ensi vuon­na rakentamaan?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä teistä se autoil­i­ja on mak­sanut? Ne val­tion mak­samat tiet ovat kaupun­gin ulkop­uolel­la. Kaupun­gin sisäpuolel­la autol­liset ja autot­tomat mak­sa­vat kaduista yhtä paljon.

    Jälleen ker­ran: pysäköin­nin kulut tulee mak­su­un samas­ta lom­pakos­ta kuin kyseisen autoil­i­jan verot. Eli yhdestä ja samas­ta lom­pakos­ta. Siitä lom­pakos­ta saat­taa lop­pua rahat jos markki­nae­htoinen pysäköin­ti tulee nyky­is­ten vero­jen päälle.

    Vas­taan­ot­tavia lom­pakoi­ta sen sijaan riit­tää, hal­li­tus puuhaa yhtä uut­ta verot­ta­jaa entis­ten lisäksi.

    Aja­masi asia menee parem­min läpi, jos ehdo­tat samal­la autoilun veron laskemista useil­la mil­jardeil­la vuodessa.

    1. Jälleen ker­ran: pysäköin­nin kulut tulee mak­su­un samas­ta lom­pakos­ta kuin kyseisen autoil­i­jan verot. Eli yhdestä ja samas­ta lom­pakos­ta. Siitä lom­pakos­ta saat­taa lop­pua rahat jos markki­nae­htoinen pysäköin­ti tulee nyky­is­ten vero­jen päälle.

      Siis miten sed nyt meni. Jos 250 000 euron asun­non mukana on ostet­ta­va 50 000 euron autopaik­ka niin, että asun­to mak­saakin 300 000 euroa, rahat riit­tävät kukkarossa, mut­ta jos kytken­tä katkaistaan ja saa mak­saa asun­nos­ta 250 000 euroa ja autopaikas­ta 50 000 euroa, rahat lop­pu­vat? Mil­lä logiikalla?

  16. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä sta­tis­ti­ikkaa siitä, kuin­ka monel­la sel­l­aisel­la ruokakun­nal­la jol­la on varaa ostaa (tai on jo ostanut) Helsin­gin keskus­tas­ta asun­to on auto ja monel­la ei. Saataisi jotain järkeä tähänkin speku­loin­ti­in autopaikko­jen tarpeellisuudesta.

    Voisin melkein lyödä vetoa, että pros­en­tit menevät autoile­vien ihmis­ten hyväk­si mut­ta toki se on vain oman kuplani näke­mys. Osmon näke­mys omas­ta kuplas­taan on var­maan täysin päinvastainen.

    Sinän­sä olen sitä mieltä, että asukaspysäköin­ti tun­nus on aivan liian hal­pa ja mielestäni voitaisi hyvin tehdä aluei­ta mis­sä ei ole autopaikko­ja tai ne on pelkästään kau­pal­lisen toim­i­jan varas­sa. Esim. Jätkäsaares­ta olisi kan­nat­tanut mielestäni tehdä sel­l­ainen alue. Tuon kokoiselle alueelle olisi ehkä löy­tynyt vielä tarpeek­si autot­to­mia rikkai­ta joil­la on varaa ostaa ne asunnot.

    Samoin kaipaisin aluet­ta (jälleen Jätkäsaari olisi kel­van­nut hyvin) minne olisi voitu rak­en­taa pelkästään pil­ven­pi­irtäjiä ja uno­htaa ne type­r­ät luon­non­va­lo sään­nöt samal­la. Nythän Jätkäsaari on hirveä liiken­nesump­pu ja bonuk­se­na iha törkeän ruma.

    1. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä sta­tis­ti­ikkaa siitä, kuin­ka monel­la sel­l­aisel­la ruokakun­nal­la jol­la on varaa ostaa (tai on jo ostanut) Helsin­gin keskus­tas­ta asun­to on auto ja monel­la ei. Saataisi jotain järkeä tähänkin speku­loin­ti­in autopaikko­jen tarpeellisuudesta.

      Helsin­gin kan­takaupungis­sa on auton­o­mis­t­a­mi­nen harv­inaisem­paa kuin mis­sään muual­la Suomes­sa ja se on viimeaikoina vain laskenut. Autoil­i­jat ovat selvässä vähemmistössä.

  17. Jonne:
    Helsin­gin kaupun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko vartin mat­ka keskus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole häätää ketään pois Helsingistä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mielu­um­min laa­jasti kuin tiivi­isti. Voisi se jatku­va val­i­tus ahtaud­es­ta ja tilan­pu­ut­teestakin hie­man helpottaa.

    Peräti 420 hehtaaria? Vaik­ka se olisi kokon­aan rak­en­tamiskelpoista, niin tyyp­il­lisel­lä hajaute­tun pien­talo­rak­en­tamisen aluete­hokku­udel­la näille pel­loille saataisi­in asutet­tua ehkä yhden-kah­den vuo­den väestölisäys. Täl­laiselle alueelle ei myöskään syn­ty­isi minkään palvelu­jen vaa­ti­maa väestöpo­h­jaa, vaan kaik­ki asi­at tosi­aan pitäisi hoitaa aja­mal­la oma­l­la autol­la se vart­ti johonkin. Mik­si Helsin­gin pitäisi tar­jo­ta muu­ta­malle tuhan­nelle ihmiselle täl­laista, kun sil­lä ei olisi mitään helpo­tus­ta sen parem­min asun­top­u­laan kuin ympäristö­vaiku­tuk­si­in? Halu­aako joku eri­tyis­es­ti Helsin­gin rajo­jen sisälle leikkimään nur­mi­järveläistä, kun se onnis­tu­isi paljon halvem­mal­la Nurmijärvellä? 

    Jos halu­taan kil­pail­la kah­den auton per­heistä, niin var­maan täm­möisiäkin aluei­ta Helsinki­in voisi kaavoit­taa, ja se kai oli jonkun aja­tuskin Sipoo-oper­aa­tios­sa. Sil­lä vaan ei ole mitään tekemistä asun­top­u­lan ratkaisemisen kanssa, eikä varsinkaan pysäköin­tipoli­ti­ikan kanssa, mitä tämän ketjun pitäisi käsitellä.

  18. jee­jee: Autoilun kus­tan­nuk­set ja ris­ti­in­sub­ven­tiot ovat kyl­lä seka­va soppa.
    – Autoilua verote­taan n 8 mil­jar­dia per vuosi, pääosa rahoista hukkuu yleiseen val­tion bud­jet­ti­in ihan muuhun kuin liiken­teen käyttöön. 

    Autoilua verote­taan, mut­ta mitä sit­ten? Ne, ketkä eivät autoile, käyt­tävät palkkat­u­lon­sa johonkin muuhun, jota myös verotetaan.

    Tässä on autoilun suh­teen joku sokea piste, mitä on vähän vaikea ymmärtää. Vero­ja ei käytetä juuri niihin kohteisi­in, joista ne on kerät­ty. Alko­holista ja tupakas­ta kerätään vero­ja, mut­ta ei kerät­tyjä vero­ja kan­na­ta viinan juomisen edis­tämiseen lait­taa. Vero­tu­lot kan­nat­taa käyt­tää niihin kohteisi­in, jois­sa niistä on eniten hyö­tyä, ja se on yhteis­es­ti päätet­tävä valinta.

  19. Mikko Num­melin:
    Insinöörit ymmärtävät sel­l­aisen asian, että asun­to­jen ja autopaikko­jen arvot ovat super­ad­di­ti­ivisia. Tiet­ty kori asun­to­ja ja autopaikko­ja on arvokkaampi kuin nämä erik­seen myy­ty­inä. Vas­taavasti autopaikat­to­muus tai pelkästään autopaikat­tomak­si jäämisen uhka alen­taa asun­non myyn­tiar­voa, mikä on syy siihen, ettei paikko­jen vuo­tu­inen uudelleen huu­tokaup­paami­nen nau­ti yleistä hyväksyntää.

    Kyl­lä niitä samo­ja insinööre­jä on myös gryn­derei­den palveluk­ses­sa, ja heil­lä on vielä paljon selvem­mät kan­nus­timet mak­si­maalisen voiton tuot­tamiseen. Ei siihen mitään kaupun­gin insinööre­jä tarvi­ta mukaan sähläämään.

    Autopaikkanor­mit pois ja ton­tit myyn­ti­in huu­tokau­pal­la. Markki­nat pitää huolen siitä, että pysäköin­tipaikko­ja raken­netaan taloudel­lis­es­ti opti­maa­li­nen määrä. Min­un ainakin on todel­la vaikea kuvitel­la, että markki­nae­htoises­sa mallis­sa kaupun­gin ton­tista saa­ma hin­ta olisi pienem­pi kuin tiukan sään­te­lyn mallissa.

    Jos taas jostain ide­ol­o­gis­es­ta syys­tä halu­taan var­tavas­ten tukea autoilua ja pysäköin­tiä, voidaan pysäköin­tipaikkatu­ki mak­saa ihan selvänä rahana, eikä mon­en mutkan kaut­ta tehtynä piilo­sub­ven­tiona. Tues­ta on myös paljon helpom­pi tehdä poli­it­tisia arvo­val­in­to­ja jos/kun sum­mat ovat hel­posti ver­tail­tavis­sa keskenään.

  20. Jonne: Onko vartin mat­ka keskus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole häätää ketään pois Helsingistä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mielu­um­min laa­jasti kuin tiivi­isti. Voisi se jatku­va val­i­tus ahtaud­es­ta ja tilan­pu­ut­teestakin hie­man helpottaa.

    Mik­si pitäisi kan­nus­taa asumaan laa­jasti? Markki­nat hoita­vat tont­tien allokoin­nin tehokkaim­min, ja täl­lä het­kel­lä markki­nat näyt­tävät, että ihmiset halu­a­vat asua tiiviisti. 

    Markki­noil­la niistä Helsin­gin pel­loista saa parem­man hin­nan ker­rostalo­tont­teina kuin pien­taloina, eli pien­talo­jen kaavoit­ta­mi­nen on suo­raa tukea pien­taloa­sumiselle. Nyt pitäisi vielä löytää pätevät perus­teet, mik­si pien­taloa­sum­ista pitäisi eri­tyis­es­ti tukea.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen kun menet asumaan sinne pel­to­jen äärelle. Asun­non saa hal­val­la. Kovasti on kysyn­tää kuitenkin kaupunkiasumiselle.

    Yleis­es­tä asum­istues­ta mak­se­taan yli 20 % Helsinki­in. Toimeen­tu­lotuel­la mak­se­taan asumiskus­tan­nuk­sia eli käytän­nössä vuokria. Helsin­gin kaupungilla on omis­tuk­ses­saan noin 50.000 asun­toa, joi­ta se ali­hin­tais­es­ti antaa vuokralle. Hitas-jär­jestelmä. Kol­ma­sosa helsinkiläi­sistä asuu kaupun­gin omis­ta­mal­la ton­til­la ja niistä suurim­mas­sa osas­sa ton­tin vuokra on selvästi alle markki­navuokrata­son. Ym.ym.

    Moni asukas saa use­am­paa em. tuista, mut­ta ainakin puo­let helsinkiläi­sistä näyt­täisi ole­van tue­tun asumisen piiris­sä (ilman asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­ses­tä nauttivia).

    Paljonko Helsin­ki ja val­tio käyt­tääkään vuosit­tain verovaro­ja em. tavoil­la, jot­ta kaupunki­a­sumiselle Helsingis­sä on tätä kysyntää?

    Jos kaik­ki em. tuet pois­tet­taisi­in niin paljonko asukas­määrä putoaisi? Entäpä asun­to­jen hin­nat ja vuokrat? Tuet pois niin Helsingistä tulisi entistä edullisem­pi ja mukavampi paik­ka asua.

    1. Jos kaik­ki em. tuet pois­tet­taisi­in niin paljonko asukas­määrä putoaisi?

      Ilmeis­es­ti asukas­määrä kas­vaisi. Jos asumis­es­ta tulee kalli­im­paa, asu­taan ahtaam­min ja samaan asun­tokan­taan mah­tuu enem­män ihmisiåä. Mik­si asun­not jäi­sivät tyhjileen?

  22. Jonne:
    Helsin­gin kaupun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko vartin mat­ka keskus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole häätää ketään pois Helsingistä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mielu­um­min laa­jasti kuin tiivi­isti. Voisi se jatku­va val­i­tus ahtaud­es­ta ja tilan­pu­ut­teestakin hie­man helpottaa. 

    Jos Helsin­gin keskus­tas­sa asun­to­jen markki­nahin­ta on 8000e/neliö ja halu­at rajoit­taa sinne uusien rak­en­tamista ja siirtää ne alueelle jos­sa asun­noista mak­se­taan 4000e/neliö, niin kyl­lä sinä halu­at sil­loin nimeno­maan estät ihmisiä muut­ta­mas­ta sinne minne he eniten halu­vat ja pako­tat asumaan tois­si­jaiseen toivepaikkaan.

    Mik­si pitäisi kan­nus­taa asut­ta­maan alue laa­jasti kun kysyn­tä kohdis­tuu niin voimakkaasti nimeno­maan kaupunki­mais­es­ti raken­net­tu­jen aluei­den alueelle?

    Ahtaut­ta valite­taan nimeno­maan sik­si, että keskus­ta-asun­to­ja ei ole tarpeek­si. Edes ääretön määrä Ker­avalle raken­net­tu­ja asun­to­ja ei pois­taisi pulaa Punavuoren kämpistä.

  23. Odotan innol­la, että miten käy kaupunki­a­sumisen kysyn­nän talouskasvun jatkuessa. 

    Suat­taapi käy­dä siten, että kolmekymp­piset pariskun­nat rak­en­ta­vat sen pienen omakoti­talon ja osta­vat pari kiinalaista sähköau­toa sen mod­ernin neukkukuu­tion sijaan, kun tulot nousevat..

    Kymme­nen vuot­ta sit­ten nk. Nur­mi­järvi-ilmiö oli lähin­nä suurien yli 200 neliöis­ten omakoti­talo­jen rak­en­tamista, joiden pihaan park­keer­at­ti­in pari isoa diesel farkkua 20k/kipale.

    Pien­ten omakoti­talo­jen kysyn­tä kas­vaa, kos­ka niitä on nykyään markki­noil­la ja lisää tulee. Kiinalaiset tuo­vat pian alle 10k sähköau­tot markki­noille ja euroop­palaiset alle 20k “pre­mi­um” merkit.

    Miten käy kaupunki­a­sumisen kysyn­nän siinä vai­heessa, kun 150k eurol­la saa mod­ernin pienen omakoti­talon, joka läm­pe­nee uusi­u­tu­val­la ener­gial­la ja lataa ne sähköau­tot joka yö?

    2020-luvun hip­ster­it ovat nurmijärveläisiä? :-]

    1. Mihin peru­s­tat käsi­tyk­sen, että nuor­fet halu­a­vat eristäy­tyä muista ihmi­sistä omaan pihaansa vaille ihmiskon­tak­te­ja? Ole­tat, että tele­vi­sio-ohjel­mat paranevat? Kallion tul­laan kon­tak­tip­in­nan takia.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihin peru­s­tat käsi­tyk­sen, että nuor­fet halu­a­vat eristäy­tyä muista ihmi­sistä omaan pihaansa vaille ihmiskon­tak­te­ja? Ole­tat, että tele­vi­sio-ohjel­mat paranevat? Kallion tul­laan kon­tak­tip­in­nan takia.

    Kon­tak­tip­in­ta on nykyään iOSin tai androidin rajap­in­ta. Todis­tin äsket­täin tätä kun kat­selin asun­toni ala­puolel­la ole­vaa puis­toa. Siel­lä oli nuorisoa paris­sakin ringis­sä istu­mas­sa ja kaikil­la, ihan kaikil­la oli puhe­linko­je kädessä ja niitä ne sit­ten tui­jot­te­liv­at koko illan. Täl­lä perus­teel­la on ihan sama, mis­sä hip­steri asuu, kon­tak­tit ovat netissä.

  25. Tut­ta­va asuu USAs­sa miljoon­akaupungis­sa. Hänel­lä on sopimus vuokraa­mon kanssa, lainaa sieltä auton kohtu­uhin­taan ehkä 12 ker­taa vuodessa retkeilyyn tms, ei väl­itä kan­taa auton omis­tamisen murhei­ta, vaik­ka auto­tal­likin olisi saatavis­sa. Työ­mat­ka 2km taituu kävellen. Hän on oikein tyy­tyväi­nen tilanteesaan.
    Jos asu­isin Helsingis­sä, en taitaisi viit­siä pitää autoa.
    PS kun Helsin­ki halu­aa olla pääkaupun­ki, ei muual­ta tule­vaa autoli­iken­net­täkään tule hai­ta­ta. Toki pääkaupun­ki voitaisi­in siirtää väl­jem­pään paikkaan.

  26. Sinivihreä:
    Jos halu­taan kil­pail­la kah­den auton per­heistä, niin var­maan täm­möisiäkin aluei­ta Helsinki­in voisi kaavoit­taa, ja se kai oli jonkun aja­tuskin Sipoo-oper­aa­tios­sa. Sil­lä vaan ei ole mitään tekemistä asun­top­u­lan ratkaisemisen kanssa, eikä varsinkaan­pysäköin­tipoli­ti­ikan kanssa, mitä tämän ketjun pitäisi käsitellä.

    Kah­den auton per­heitä asuu aivan Helsin­gin keskus­tas­sakin. Syyn voi lukea vaik­ka päivän Hesarista: mis­tään ei pääse mihinkään nopeasti ja hel­posti, pait­si oma­l­la autol­la. Lisätkää vain “käve­lyn edis­tämistä”, niin saat­te tätä entistä enemmän.

  27. LK:
    Odotan innol­la, että miten käy kaupunki­a­sumisen kysyn­nän talouskasvun jatkuessa. 

    Suat­taapi käy­dä siten, että kolmekymp­piset pariskun­nat rak­en­ta­vat sen pienen omakoti­talon ja osta­vat pari kiinalaista sähköau­toa sen mod­ernin neukkukuu­tion sijaan, kun tulot nousevat..

    Kymme­nen vuot­ta sit­ten nk. Nur­mi­järvi-ilmiö oli lähin­nä suurien yli 200 neliöis­ten omakoti­talo­jen rak­en­tamista, joiden pihaan park­keer­at­ti­in pari isoa diesel farkkua 20k/kipale.

    Pien­ten omakoti­talo­jen kysyn­tä kas­vaa, kos­ka niitä on nykyään markki­noil­la ja lisää tulee. Kiinalaiset tuo­vat pian alle 10k sähköau­tot markki­noille ja euroop­palaiset alle 20k “pre­mi­um” merkit.

    Miten käy kaupunki­a­sumisen kysyn­nän siinä vai­heessa, kun 150k eurol­la saa mod­ernin pienen omakoti­talon, joka läm­pe­nee uusi­u­tu­val­la ener­gial­la ja lataa ne sähköau­tot joka yö?

    2020-luvun hip­ster­it ovat nurmijärveläisiä? :-]

    Keskus­ta-asum­i­nen uhkaa hiipua tosis­saan vas­ta siinä vai­heessa kun autot ohjau­tu­vat itses­tään eikä tarvitse pelätä virkaval­taa joka kyt­tää puskissa alkometrin kanssa kun palataan yöl­lä kapak­ista koti­in. Mut­ta vas­ta siinä vaiheessa.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Ilmeis­es­ti asukas­määrä kas­vaisi. Jos asumis­es­ta tulee kalli­im­paa, asu­taan ahtaam­min ja samaan asun­tokan­taan mah­tuu enem­män ihmisiåä. Mik­si asun­not jäi­sivät tyhjileen?

    Tarkoi­tatko että vaik­ka Hekan vuokra-asun­nos­sa asu­va per­he vuokran noustes­sa ottaisi alivuokralaisia? Ei. Tai että pariskun­ta muut­taisi kak­sios­ta yksiöön? Aika har­va, toden­näköisem­min halvem­paan kak­sioon kauem­pana keskus­tas­ta tai äärim­mil­lään ok-taloon muual­la Suomes­sa. Ehkä opiske­li­joiden kimp­pa-asum­i­nen yleisty­isi ja siten m2/nenä lask­isi. Toki tuet epäilemät­tä myös osit­tain menevät asum­isväljyy­den kasvu­un, ja kääntäen.

    Jos esit­tämäsi mukaan asukas­määrä kas­vaisi tukien poistues­sa, niin sehän olisi tripla-win kaupungille. Eli ei tarvit­sisi mak­saa tukia, vuokratuo­tot kas­vaisi­vat eikä tarvit­sisi investoi­da asum­is­in­fraan, mut­ta asukas­määrä kuitenkin kas­vaisi. Jos tämä olisi tot­ta, niin kaupun­gin asun­topoli­ti­ik­ka pitää ehdot­tomasti muut­taa tähän suuntaan.

    Tukien pudotes­sa pois suuri osa nykyään tuet­tuna ratikkakaupungis­sa asu­vista jou­tu­isi muut­ta­maan halvem­pi­in osi­in pääkaupunkiseu­tua tai muualle Suomeen jos vaik­ka työt sal­li­vat. Kaikel­la toden­näköisyy­del­lä osa asun­noista jäisi tyhjik­si kunnes niiden vuokrat lask­i­si­vat tasolle jol­la taas löy­tyy kysyn­tää. Jos vuokrat eivät lask­isi niin kysyn­nän hiipues­sa jäi­sivät tyhjiksi. 

    Eli asumisen tuet lisäävät asun­to­jen kysyn­tää Helsingis­sä erit­täin merkit­tävästi nos­taen hin­to­ja ja vuokria. Tästä ei liene erim­ielisyyt­tä. Tuet ovat siis yksi merkit­tävä tek­i­jä kovasti tässäkin blo­gis­sa main­os­te­tus­sa “luon­non­ilmiössä” nimeltään kaupungistuminen.

    Ovatko asumisen tuet taas yksi saavutet­tu etu, johon poli­itikot eivät uskalla koskea? Miten suuri osa muu­ta maail­maa pär­jääkään ilman Suomen tasoista asumisen tukemista?

  29. vk: Kol­ma­sosa helsinkiläi­sistä asuu kaupun­gin omis­ta­mal­la ton­til­la ja niistä suurim­mas­sa osas­sa ton­tin vuokra on selvästi alle markki­navuokrata­son. Ym.ym.

    Paljonko Helsin­ki ja val­tio käyt­tääkään vuosit­tain verovaro­ja em. tavoil­la, jot­ta kaupunki­a­sumiselle Helsingis­sä on tätä kysyntää?

    Selitätkö vielä, mitä tekemistä vuokra­ton­teil­la on kaupunki­a­sumisen kysyn­nän kanssa? Kan­takaupungis­sa (varsinkin kysy­ty­im­mil­lä eli kalleim­mil­la alueil­la) selvä enem­mistö ton­teista on omis­tus­tont­te­ja: http://kartta.hel.fi/link/3Av1Tr

  30. Jonne:

    Olen aina ihme­tel­lyt Vihrei­den intoa ajaa tiivistä kaupunki­a­sum­ista. Sit­ten tuskail­laan logis­tis­ten ongelmien kanssa. Tuliko ihan yllätyksenä?

    Ei kai tässä kukaan mitään “tuskaile”. Jos sinus­ta paran­nuse­hdo­tuk­sen esit­tämi­nen nykykäytän­töön on “tuskailua”, niin onnea vain elämään.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Siis miten sed nyt meni. Jos 250 000 euron asun­non mukana on ostet­ta­va 50 000 euron autopaik­ka niin, että asun­to mak­saakin 300 000 euroa, rahat riit­tävät kukkarossa, mut­ta jos kytken­tä katkaistaan ja saa mak­saa asun­nos­ta 250 000 euroa ja autopaikas­ta 50 000 euroa, rahat lop­pu­vat? Mil­lä logiikalla?

    Sil­lä logi­ikalla, että asun­not tule­vat mak­samaan 300 000 € ja autopaik­ka siihen päälle. 

    Asun­to­tont­tien tar­jon­taa ei Helsingis­sä tul­la kas­vat­ta­maan niin paljoa, että asumis­es­ta voisi tul­la kohtu­uhin­taista. Nykyisel­läkin tont­timääräl­lä kaik­ki käy kau­pak­si mak­sim­i­hin­taan eli käytän­nössä pankit päät­tävät hintatason. 

    Mitä tapah­tu­isi, jos Helsin­ki huu­tokaup­paisi tont­te­ja 15 000 asun­nolle vuodessa rak­en­tamis­pakol­la (esim 18 kk siihen, että lop­putarkas­tus on tehty) ja uhkasakol­la höys­tet­tynä (esim. Zil­jar­di, jos ei valmis­tu). Paljonko raken­nus­neliö mak­saisi Viikin pellolla?

    Lisään­ty­isikö hyvinvointi?

    1. Sil­lä logi­ikalla, että asun­not tule­vat mak­samaan 300 000 € ja autopaik­ka siihen päälle.

      Tuo­ta, tuota…Jos gryn­deri pystyy nos­ta­maan asun­non ja autopaikan yhteen­las­ket­tua hin­taa 50 000 eur5olla, jos näi­denkah­den kytken­tä irrote­taan, eikä sen kan­nataisi nos­taa hin­taa jo nyt, vaik­ka kytken­tää ei olekaan irrotettu?

  32. tuen mak­sa­ja: Kon­tak­tip­in­ta on nykyään iOSin tai androidin rajap­in­ta. Todis­tin äsket­täin tätä kun kat­selin asun­toni ala­puolel­la ole­vaa puis­toa. Siel­lä oli nuorisoa paris­sakin ringis­sä istu­mas­sa ja kaikil­la, ihan kaikil­la oli puhe­linko­je kädessä ja niitä ne sit­ten tui­jot­te­liv­at koko illan. Täl­lä perus­teel­la on ihan sama, mis­sä hip­steri asuu, kon­tak­tit ovat netissä.

    Tuo seli­tys on mallia eihän sinne puis­toon kukaan mene kun siel­lä on niin kauhea ruuh­ka. Jostain syys­tä kän­nykkää nypläävä nuoriso tekee sitä tois­t­en­sa seuras­sa puistossa.

    Joten­sakin tun­tuu, että tässä keskustelus­sa kukin kovasti tar­joaa omaa elämän­malli­aan muille täysin irral­laan niiden muiden lähtöko­hdista. Minne sijoit­tuvat työ­paikat ja koulu­tu­s­paikat? Paljonko ihmiset, myös nuoret hip­ster­it, ovat halukkai­ta käyt­tämään päivästään pakol­lisi­in matkoi­hin? Minne sijoit­tuvat har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet? Pääseekö näi­hin paikkoi­hin julk­isil­la tai pyöräl­lä kohtu­ullises­sa ajas­sa? Pitääkö ostaa auto? 

    Kiihtelysvaaras­sa var­maan on pel­toa ja edullisia asumuk­sia. Asi­as­sa on sit­ten näitä mui­ta parametreja.

  33. tuen mak­sa­ja: Täl­lä perus­teel­la on ihan sama, mis­sä hip­steri asuu, kon­tak­tit ovat netissä.

    Tuo johtaa vain entistä tiivi­im­pään asumiseen, kun ei tarvi­ta isoa olo­huonet­ta kaverei­den viihdyttämiseen.

    Omakoti­talos­sa kan­nat­taa asua vain jos oma­l­la pihal­la tehtävät aktivi­teetit kiin­nos­ta­vat. Inter­netis­sä aikaansa viet­tävä ihmi­nen asuu mieluim­min mah­dol­lisim­man pienessä asun­nos­sa, jota ei tarvitse huoltaa ja siiv­ota, ja jonne saa piz­zan koti­inkan­net­tuna mah­dol­lisim­man nopeasti ja halvalla.

    Vir­tu­aalil­a­sit silmil­lä ei kaipaa väljyyt­tä ympärilleen, ja kaupungis­sa räiskin­täpelin latenssikin on pienempi…

  34. Mik­si juuri Helsin­gin kasvukin itseis­ar­vo? Jopa niin että tänne tuöleville mak­se­taan asumis­es­ta ja elämis­es­tä? Js hyi­hyi muun­paikkakun­tal­siset. Arro­gant­tia. Helsinkiläiset on kuitenkin maalaisia juuriltaan.

  35. peksu: 420 hehtaaria 0,2 aluete­hokku­udeel­la (okt+rivitalo) tekee 15 000 asukas­ta, mihin siir­ry­tään ensi vuon­na rakentamaan?

    420 hehtaaria tarkoit­taa kym­men­tä Punavuorta.

    Sen jäl­keen raken­netaan niille 6 400:lle muulle pel­to­he­htaar­ille, jot­ka ympäröivät Helsinkiä.

    Ja kuka sanoi, että niille pitää rak­en­taa omakoti- tai rivitaloja?

    1. Lähtöko­h­ta oli, ettei pidä rak­en­taa niin tiivi­isti, ettei pysäköin­ti mah­du maan päälle. Jos raken­netaan Punavuor­ta, ei kai sitä kan­na­ta siirtää jon­nekin Huitsin Nevadaan?

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Jätkäsaares­ta ja Her­ne­saares­ta ei ole voitu tehdä Punavuoren tai Töölön kaltaista aluet­ta, kos­ka säädet­ty määrä autopaikko­ja ei olisi mah­tunut mil­lään järkeväl­lä hinnalla.

    Vähän surkeaa, että blo­gisti pitää Her­ne­saar­ta menetet­tynä. Ei ole vielä edes ase­makaavo­ja tehty, puhu­mat­takaan siitä, että lapi­o­ta olisi isket­ty maahan. 

    Her­ne­saari on nimeno­maan se alue, jos­ta uuden kan­takaupun­gin rak­en­tamisen voisi aloit­taa, kun siihen ei Jätkäsaa­res­sa tai Kalasa­ta­mas­sa pystyt­ty. Alue on toiv­o­ton puss­in­perä, jonne ei saa­da autoli­iken­teelle lisää väyläka­p­a­siteet­tia kuin Telakkakadun var­res­ta talo­ja purka­mal­la. Helsingin­nie­mi pienoiskoossa.

    Yleiskaa­va on keskinker­tainen lähiökaa­va vapaal­la kädel­lä piir­ret­tyine väy­li­neen, mut­tei varsi­nais­es­ti rajoi­ta kaupunki­maiseen asukasti­hey­teen pääsemistä.

  37. Jonne: Aja­tus ei ole häätää ketään pois Helsingistä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mielu­um­min laa­jasti kuin tiivi­isti. Voisi se jatku­va val­i­tus ahtaud­es­ta ja tilan­pu­ut­teestakin hie­man helpottaa.

    Jonne kir­joit­ti:
    Aja­tus ei ole häätää ketään pois Helsingistä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mielu­um­min laa­jasti kuin tiivi­isti. Voisi se jatku­va val­i­tus ahtaud­es­ta ja tilan­pu­ut­teestakin hie­man helpottaa.

    Eli nyt laa­jasti tarkoit­taa tiivi­isti kun äsken ne oli­vat vas­tako­htia? Koi­ta nyt päät­tää halu­atko tiivi­in kaupun­gin vai laa­jan kaupungin.

  38. Jonne kir­joit­ti: “Kysyn­tää kai on siel­lä mihin tar­jon­taa on tietoisel­la poli­ti­ikalla luotu.”

    Heti talousti­eteen alkeiskurssille siitä. Jos jon­nekin raken­netaan liikaa, hin­ta las­kee siel­lä liikaa, ei nouse, ellei lisään­tynyt tiiviys tee paikas­ta paljon parem­paa asuin­paikkaa. Hin­noista päätellen tekee, niin mon­en mielestä, että pitäisi rak­en­taa lisää ja tiiviimpää.

  39. Pohd­in­ta keskit­tyy mielestäni liikaa fyy­sisi­in autopaikkoi­hin ja liian vähän palvelui­hin, joil­la hal­li­taan noi­ta paikko­ja. Ei ole ain­oas­taan yhtä paikkaa, jota käyt­tää vain yksi henkilö ja auto. On tilaa, joka on käytössä 24h vuorokaudessa ja sitä tilaa käyt­tää se, joka sen käytöstä halu­aa mak­saa. Ylläol­ev­as­ta kuvaa­jas­ta puut­tuu siis nykyaikaisten palvelu­jen mukanaan tuo­ma ajan käsite, mikä loiven­taa kysyn­nän kul­mak­er­roin­ta. Toinen tärkeä määre on etäisyys, mis­tä autoil­i­ja on valmis paikkansa otta­maan. Tähän kyl­lä viitataan artikke­lin lopussa.
    Joskus san­o­taan, että käyt­töaste pysäköin­tiko­hteessamme on 100%. Paikan­pääl­lä suurin osa paikoista on kuitenkin tyhjil­lään. Halti­joiden mielestä käyt­töaste on 100%, kun paikat on myy­ty tai vuokrat­tu riip­pumat­ta siitä kuin­ka paljon niitä käytetään. Käytön tehost­a­mi­nen voi olla estet­ty. Vaati­nee sukupol­ven­muu­tok­sen, jot­ta asia muuttuu.

    1. Tämä autopaikko­jen jakami­nen mon­en käyt­täjän kesken on rel­e­vant­tia sekoite­tus­sa kaupunki­rak­en­teessa, mut­ta ei asuinalueil­la, jos­sa autopaikkamäärän määrää se, kuin­ka mon­ta autoa on siel­lä yötä.

  40. Siperia: Autoilua verote­taan, mut­ta mitä sit­ten? Ne, ketkä eivät autoile, käyt­tävät palkkat­u­lon­sa johonkin muuhun, jota myös verotetaan.

    Tässä on autoilun suh­teen joku sokea piste, mitä on vähän vaikea ymmärtää.

    Sokeas­ta pis­teestä olen erit­täin samaa mieltä.

    Autoil­i­ja kokee mak­sa­vansa liikku­misvä­li­neestään tolkut­tomasti suo­ria ja välil­lisiä vero­ja, mut­tei hah­mo­ta että varsinkin kaupungeis­sa muut sub­ven­toi­vat hänen autoaan yhtä isoil­la rahamäärillä.

    Olen itse hyvä esimerk­ki: Myin auton pois talvel­la kun käyt­tö oli aika vähäistä, mut­ta säi­lytin parkki­hal­li­paikan kos­ka sen kus­tan­nus on mitätön (alle 30€/kk). Eli naa­puri­ni mak­sa­vat ison osan liki­main ilmaisen parkki­hal­li­paikan kus­tan­nuk­sista enkä sitä edes akti­ivis­es­ti käytä.

  41. Miten tuo kau­nis kuva “Autopaikko­jen määrä ja kus­tan­nus..” liit­tyy asi­aan tai yleen­sä mihinkään?

    Yleinen sanon­ta lehdis­sä ja haas­tat­teluis­sa on “Tarvit­sen autoa päästäk­seni paikas­ta A paikkaan B”. Kukaan ei koskaan ker­ro tule­vansa takaisin sieltä paikas­ta B. Ilmeis­es­ti siis parkkipaikko­jen tarve paikas­sa A lop­puu vähitellen (ajan t kuluessa).

    MOT

  42. tuen mak­sa­ja: Kon­tak­tip­in­ta on nykyään iOSin tai androidin rajap­in­ta. Todis­tin äsket­täin tätä kun kat­selin asun­toni ala­puolel­la ole­vaa puis­toa. Siel­lä oli nuorisoa paris­sakin ringis­sä istu­mas­sa ja kaikil­la, ihan kaikil­la oli puhe­linko­je kädessä ja niitä ne sit­ten tui­jot­te­liv­at koko illan. 

    Mut­ta mik­si nuo­rioa ylipäätän­sä oli puis­tossa, jos pelkkä puhe­lin riit­tää? Mik­seivät ne olleet kotonaan?

    vk:
    Jos esit­tämäsi mukaan asukas­määrä kas­vaisi tukien poistues­sa, niin sehän olisi tripla-win kaupungille. Eli ei tarvit­sisi mak­saa tukia, vuokratuo­tot kas­vaisi­vat eikä tarvit­sisi investoi­da asum­is­in­fraan, mut­ta asukas­määrä kuitenkin kas­vaisi. Jos tämä olisi tot­ta, niin kaupun­gin asun­topoli­ti­ik­ka pitää ehdot­tomasti muut­taa tähän suuntaan.

    Sehän olisi tripla-win, mut­ta kun se ei vaan kel­paa, sil­lä “tarvi­taan kohtu­uhin­taista asum­ista” ja “kaupun­gin pitää tukea pien­i­t­u­loi­sisa” ja [kek­si tähän itse joku kival­ta kuu­losta­va perustelu, joka kuitenkin johtaa täysin päin­vas­taiseen lopputulokseen].

    Moni taloudel­lis­es­ti no-brain­er jää toteut­ta­mat­ta, kun ihmiset ja hei­dän edus­ta­jansa eivät ymmär­rä markki­na­t­alout­ta (tai kaupunki­talout­ta, tai…).

    :facepalm:

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihin peru­s­tat käsi­tyk­sen, että nuor­fet halu­a­vat eristäy­tyä muista ihmi­sistä omaan pihaansa vaille ihmiskon­tak­te­ja? Ole­tat, että tele­vi­sio-ohjel­mat paranevat? Kallion tul­laan kon­tak­tip­in­nan takia.

    Yli puo­let suo­ma­lai­sista val­it­sisi omakoti­talon, jos siihen olisi mah­dol­lisu­us. Jos tönön ja autot saa reilusti alle 200k, niin se on mah­dol­lista myös pienituloisille.

    Seu­raa­van Nur­mi­järvi-ilmiön keskiössä ovat moder­nit kylät, jois­sa saat­taa olla jopa pieni puukerrostalo.

    Viime aikoina on puhut­tu paljon eri­lai­sista palveluista, jot­ka mullis­ta­vat dig­i­tal­isaa­tion ja roboti­ikan ansios­ta elämämme. Ei ole mitään syytä olet­taa, etteikö näitä palvelui­ta suun­na­ta myös omakoti­talois­sa asuville.

    Helsin­ki kas­vaa pakon edessä, ei sik­si, että ihmiset halu­aisi­vat Kallioon.

  44. Niinopj: Selitätkö vielä, mitä tekemistä vuokra­ton­teil­la on kaupunki­a­sumisen kysyn­nän kanssa?

    En ole var­ma kysy­itkö vitsinä vai tosis­sasi. Kaupun­gin omis­tamien tont­tien vuokrat ovat useim­miten alle markki­nahin­tata­son. Jos vuokrat nos­tet­taisi­in markki­nahin­taisik­si, niin asumiskus­tan­nuk­set nousi­si­vat paikoitellen paljonkin, joka taas heiken­täisi ko. asun­to­jen kysyn­tää ja niiden hin­to­ja tukiele­mentin poistuessa.

    Käytän­nön ääries­imerk­ki löy­tyy lähi­his­to­ri­as­ta Lehti­saares­ta, mis­sä tapauk­ses­sa ton­tit tosin ovat seu­rakun­nan omis­ta­ma. Kap­inali­ike taisi saa­da jonkin­laisen myönnytyksen.

    https://yle.fi/uutiset/3–9608594

    Jos oikein ymmärsin, niin tapauk­ses­sa tont­tivuokran nousun myötä hoito­vastike nousee 3 eurolla/m2/kk. Kun tämän pääomit­taa 4%:n tuot­to­vaa­timuk­sel­la, merk­it­see tämä vastik­keen nousu sitä että asun­non arvo putoaa 900 eurolla/m2 ((12kk x 3€/m2/kk)/0,04 = 900 €/m2).

    Ikävä kyl­lä useim­mat asun­to­jen ostajat/omistajat eivät osaa yksinker­taista pros­ent­ti­laskua eivätkä vaivaudu edes huomioimaan asun­toa ostaes­saan onko talo oma­l­la vai vuokratontilla.

    Helsin­gin kalleim­mat asuinalueet kuplaan­tu­vat ihan oman markki­nalogi­ikkansa ansios­ta eli odotuk­sel­la ikuis­es­ta hin­to­jen nousus­ta. Har­mi ettei kaupun­ki omista niiden tontteja.

    1. Lehti­saa­res­sa seu­rakun­tay­htymä otti selvästi yli markki­navuokran mukaista vuokraa käyt­täen ton­tille raken­net­tu­ja talo­ja pant­ti­vankeina. Markki­navuokra kai olisi korkein vuokra, jol­la tyhjä tont­ti menis­ci vuokralle. Seu­rakun­tay­htymäl­lä on tyhjiä tont­te­ja, joi­ta se on yrit­tänyt v uokra­ta, mut­ta ei kukaan jär­jis­sään ole­va mak­sa ton­tista sel­l­aista vuokraa. Taloy­htiöt oli­vat tar­joutuneet myös lunas­ta­maan nuo tomtit siitä hin­nas­ta, jos­ta seu­rakun­tay­htymä vuokran las­ki. Vaa­dit­tu viisi pros­ent­tia on aika paljon yli markki­nako­ron. Kir­joitin tästä eril­lisen blogikir­joituk­sen aikanaan. 

      Aja­tus neljän pros­entin reaa­liko­ros­ta on aivan jär­jen­vas­tainen, kos­ka pitkän ajan reaa­liko­rko pitäisi olla suun­nilleen samal­la tasol­la kuin talouskasvu. Jos vai­h­toe­htona on ostaa tai vuokra­ta tont­ti, se kan­nat­taa aina ostaa, jos vuokra on neljä pros­ent­tia pääoma-arvosta.

      Niinopj tarkoit­ti kuitenkin sitä, että kan­takaupun­gin van­hat talot ovat omistustonteilla.
      http://www.soininvaara.fi/2017/04/03/seurakuntayhtyma-esittaa-kohtuuttomalta-vaikuttavia-vuokrakorotuksia-lehtisaaressa/

  45. arkkite­hti: Tuo johtaa vain entistä tiivi­im­pään asumiseen, kun ei tarvi­ta isoa olo­huonet­ta kaverei­den viihdyttämiseen.

    Omakoti­talos­sa kan­nat­taa asua vain jos oma­l­la pihal­la tehtävät aktivi­teetit kiin­nos­ta­vat. Inter­netis­sä aikaansa viet­tävä ihmi­nen asuu mieluim­min mah­dol­lisim­man pienessä asun­nos­sa, jota ei tarvitse huoltaa ja siiv­ota, ja jonne saa piz­zan koti­inkan­net­tuna mah­dol­lisim­man nopeasti ja halvalla.

    Vir­tu­aalil­a­sit silmil­lä ei kaipaa väljyyt­tä ympärilleen, ja kaupungis­sa räiskin­täpelin latenssikin on pienempi…

    Vir­tu­aalil­a­sit silmil­lä ei löy­dä piz­zaa ja olut­ta pelipöy­dältä. Pelaami­nen on koke­mus, johon kuu­luu piz­za ja olut.

    Omakoti­talos­sa ei todel­lakaan ole olen­naista se piha! Kuka sitä ryy­ti­maa­ta nykypäivänä halu­aa hoitaa? Kunt­ta on nykypäivän sana puu­tarhaan, ja tule­vaisu­udessa ehkä automa­ti­soitu kasvihuone/bioreaktori, jos­ta nouk­i­taan “super­food­ia” aamupalalle.

    Olen­naista on se oma rauha ja se, että spurgut eivät kusek­si nurkki­in ja yläk­er­ras­sa ei hauku koira 24/7.

    Jos robot­ti­au­tot joskus tule­vat, niin näil­lä omakoti­talos­sa elämi­nen helpot­tuu entis­es­tään, kos­ka lap­sia ei tarvitse kuska­ta har­ras­tuk­si­in tai kouluun.

  46. Jos kaupun­ki toimil­laan säätelee autopaikko­ja, ja niil­lä on yhteiskun­nal­lista merk­i­tys­tä, pitäisikö ne kus­tan­taa verora­hoista? Eihän asun­non vier­essä ole­va tiekään kuu­lu asun­non hin­taan, autopaikka­han on taval­laan tien jatke, ellei pysäköin­tiä halu­ta kadun­var­teen. Täl­löin päästäisi­in eroon siitä että yksi asun­to mak­saa 50.000 enem­män kuin toinen.

  47. OS: “Jätkäsaares­ta ja Her­ne­saares­ta ei ole voitu tehdä Punavuoren tai Töölön kaltaista aluet­ta, kos­ka säädet­ty määrä autopaikko­ja ei olisi mah­tunut mil­lään järkeväl­lä hinnalla.”

    Onpas erikoinen ver­tailuko­h­ta, aivan kuin Punavuores­sa ja Töölössä olisi tar­jol­la joku ideaali määrä autopaikko­ja. Ne, samoin kuin mon­et muutkin Helsin­gin alueet, ovat peräisin ajal­ta, jol­loin autopaikko­jen tarpeisi­in ei varaudut­tu mil­lään lail­la, kos­ka sel­l­a­sita tarvet­ta ei ollut ole­mas­sakaan mis­ään merkit­tävässä määrässä. Ongel­maa on ratkot­tu jäl­keen­päin piho­jen vähäisel­lä määräl­lä autopaikko­ja (joi­ta jah­dataan sieltä koko ajan pois) ja Osmon eri­tyis­es­ti vihaamil­la kadun­var­si­paikoil­la, joi­ta vähen­netään koko ajan. Meche­lininkadul­ta lähti juuri sata paikkaa, hur­raa. Koh­ta saadaan pois Calo­niuk­senkadul­ta kasa paikko­ja, ei tosin ihan kaikkia, kuten OS esitti.

    Tun­tu­isi järkevältä ratkaista ongel­ma nykya­jan tarpeista läh­tien eikä käy­dä tätä iänikuista tais­telua auto­ja, autopaikko­ja ja autoil­i­joi­ta vas­taan. Ideaal­i­maail­mas­sa (jota Osmon teo­ri­at edus­ta­vat) kaikille olisi kaikkea täs­mälleen tarvit­ta­va määrä sopi­vaan hin­taan. Tätä utopi­aa ja vihreää val­lanku­mous­ta odotel­lessa joudumme tyy­tymään reaal­i­maail­maan, jos­sa kaikkea on yleen­sä liian vähän, liian paljon tai sit­ten se on väärän hintaista.

    Autopaikat ovat mielestäni saman­lainen taloy­htiön asukkaille tar­joa­ma palvelu­muo­to kuin hissi, por­taat, parvek­keet, kel­larikomerot, vint­tikomerot, fil­larikel­lar­it, hiekkalaatikot, yhteis­saunat, pesu­tu­vat jne. Kaik­ki ne ovat talon yhteisiä tilo­ja, joi­ta asukkaat käyt­tävät tai ovat käyt­tämät­tä omista tarpeis­taan läh­tien. On taloy­htiön asia, mitä niistä veloite­taan tai ollaan veloittamatta. 

    On talo­ja, jois­sa hissiä voivat käyt­tää vain sen kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tuneet. On talo­ja, jois­sa kel­larikomeron saa vain sel­l­aisen ostanut. Lop­ut ovat ilman, kos­ka kaikille ei riitä.

    Jos lähtöko­htana on se, että kaik­ki sel­l­ainen kiel­letään tai lopete­taan, mitä minä en juuri nyt tarvitse itse, elämme aika ahdas­mielisessä maail­mas­sa. En minäkään tarvitse pyöräteitä, pyöräkel­lare­i­ta, jäähalle­ja tai skeit­ti­ramppe­ja, mut­ta en silti vaa­di niiden lopet­tamista ja purkamista.

    Noin yleis­es­ti ottaen: ei kan­na­ta muut­taa taloon, jos­ta puut­tuvat itselle tärkeät palve­lut. Ja sekin on jo nähty, mil­lainen markki­nahäirikkö on “auto­ton” talo.

    1. On taloy­htiön asia, mitä niistä veloite­taan tai ollaan veloittamatta

      Voisiko olla my‑s taloy­htiön asia, paljonko niitä on?
      .

  48. Jalankulk­i­ja:
    Ja sekin on jo nähty, mil­lainen markki­nahäirikkö on “auto­ton” talo. 

    Muus­ta häir­iöstä puhu­mat­takaan. Kun yhdessä talos­sa ei ole autopaikko­ja, ne autot ovat pikin katu­ja, puis­to­ja, jalkakäytäviä.

    Paper­il­la on ihan kiva suun­nitel­la utoop­pisia ympäristöjä jois­sa kaik­ki asukkaat ovat vas­tu­un­tun­toisia, ekol­o­gisia, omaa elämään­sä hal­lit­se­via ja toiset huomioon ottavia. 

    Oikeasti edes aka­teemis­es­ti koulute­tut ja soi­ja­maitoon kaste­tut vihrei­den äänestäjät eivät ole aina ja pelkästään tuol­laisia. Puhu­mat­takaan niistä alueista jois­sa oikeasti on sitä tavoitel­tua sosi­aal­ista segregaatiota…

  49. Jalankulk­i­ja:

    Noin yleis­es­ti ottaen: ei kan­na­ta muut­taa taloon, jos­ta puut­tuvat itselle tärkeät palvelut. 

    Täysin samaa mieltä. Mik­si ei siis voi­da antaa ihmis­ten päät­tää, ovatko autopaikat itselle tärkeitä ja halu­a­vatko niitä taloon­sa? Itse olen asunut Helsingis­sä viidessä eri taloy­htiössä, joista neljässä ei ole autopaikko­ja lainkaan ja yhdessä oli 4 paikkaa / 14 asun­toa. Yhdessäkään näistä taloista en ole kokenut tai havain­nut suur­ta inhimil­listä kär­simys­tä, eikä taloy­htiön hal­li­tuk­sis­sa ole tarvin­nut vään­tää paikko­jen jakamis­es­ta ja hinnoista.

    Jalankulk­i­ja:
    Ja sekin on jo nähty, mil­lainen markki­nahäirikkö on “auto­ton” talo.

    Miten tämä markki­nahäir­iö käytän­nössä ilme­nee, pait­si perustel­lusti alemp­ina asun­non hintoina?

  50. LK: Yli puo­let suo­ma­lai­sista val­it­sisi omakoti­talon, jos siihen olisi mah­dol­lisu­us. Jos tönön ja autot saa reilusti alle 200k, niin se on mah­dol­lista myös pienituloisille.

    Mon­tako ihmistä muut­taisi Helsin­gin ydinkeskus­taan, jos hyväkun­toisen asun­non neliöhin­ta olisi vaikka­pa pari ton­nia eli “siihen olis mahdollisuus”?

    Enkä ymmär­rä miten ok-talos­sa asumiseen ei olisi Suomes­sa mah­dol­lista. Täältä saa ison tönön pihal­la ja auton kau­pan päälle reilusti alle 200k, mut­ta mitään eri­ty­istä ryn­täys­tä tähän suun­taan ei ole havait­tavis­sa. Päin­vas­toin, näyt­tää keskuskaupun­gin keskus­taa lähempää tar­joa­mat kalli­it ton­tit menevän kuin kuumille kiville. Niihin ei saa taloa alle 200 000 euron.

    Vähän reilu puolen tun­nin työ­mat­ka ei minus­ta täytä “ei ole mah­dol­lisu­ut­ta”. Kun tuos­ta matkas­ta sahaa 15 min­u­ut­tia pois, ton­tin (ja samal­la asumuk­sen) hin­ta pomp­sah­taa kym­meniä tuhan­sia euro­ja ylöspäin vaik­ka pihan koko pienenee.

    Sama jut­tu Nur­mi­jär­ven suh­teen. Sieltä saa ok-talon ja auton tuo­hon maagiseen 200 k hintaan.

  51. Sinivihreä: Kenelle tämä viimeinen keho­tus on suun­nat­tu? Ei siihen hajautet­tuun pien­talo­rak­en­tamiseen Suomen lop­ut­tomille pel­loille tarvi­ta Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­toa tai kaupunkiym­päristölau­takun­taa, jois­sa Osmo vaikut­taa. Niiden tehtävä on huole­htia asun­to­ja ihmisille, jot­ka halu­a­vat asua Helsingis­sä. Jos sinne pel­lon­pientareille ei löy­dy mökin­lait­ta­jia kaik­ista kepuhal­li­tusten hajasi­joi­tus­tu­ista ja ilmai­sista ton­teista huoli­mat­ta, niin voisi miet­tiä mik­si ei. Tietysti helpom­paa on syyt­tää Helsin­gin viher­vas­sari­mafi­aa, jos korves­sa ei olekaan niin auvoista asustaa.

    Ei pel­lon­pientareille anneta rak­en­taa Uudel­la­maal­laakaan kuin jois­sain poikkeustapauk­sis­sa. Isoin osa pel­lon­pientareista on rak­en­tamiskiel­los­sa. Hil­jat­tain seurasin yhtä tapaus­ta, kun eräässä kasvukeskuk­ses­sa eräs pohti pien­talon rak­en­tamista pel­lon laidalle. Kun­ta ilmoit­ti, että ei käy, kos­ka yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­mista ei sal­li­ta. Siinä tapauk­ses­sa luvan rak­en­tamiseen olisi kuitenkin saanut, jos luvan vastapain­ok­si olisi antanut kun­nalle nimel­liseen lunas­tush­in­taan kaik­ki omis­ta­mansa maat lähialueil­ta. Nykyään pel­loille mon­es­sa kun­nas­sa saa rak­en­taa asun­non vain, jos purkaa samal­ta paikalta ensin jonkun toisen asun­non pois.

  52. LK: Yli puo­let suo­ma­lai­sista val­it­sisi omakoti­talon, jos siihen olisi mah­dol­lisu­us. Jos tönön ja autot saa reilusti alle 200k, niin se on mah­dol­lista myös pienituloisille.

    Seu­raa­van Nur­mi­järvi-ilmiön keskiössä ovat moder­nit kylät, jois­sa saat­taa olla jopa pieni puukerrostalo.

    Viime aikoina on puhut­tu paljon eri­lai­sista palveluista, jot­ka mullis­ta­vat dig­i­tal­isaa­tion ja roboti­ikan ansios­ta elämämme. Ei ole mitään syytä olet­taa, etteikö näitä palvelui­ta suun­na­ta myös omakoti­talois­sa asuville.

    Mik­sei sitä mah­dol­lisu­ut­ta muka olisi? Suo­mi on täyn­nä halpo­ja omakoti­talo­ja ja ilmaisia tontteja.

    Kun tule­vaisu­us ker­ran avaa kaik­ki nämä hienot edut haja-asu­tusalueille, niin mitä tääl­lä vielä itketään? Muut­takaa sinne maalle ja jät­täkää tilaa kaupunki­in niille, jot­ka tääl­lä halu­a­vat asua. Jos ker­ran kaupun­gin työ­paikat ja kaupun­gin palve­lut hoitu­vat kaik­ki dig­i­taalis­es­ti etäisyyk­sistä riip­pumat­ta, niin mitään ongel­maa­han ei ole. 

    Kumpi muuten ker­too mielestäsi enem­män ihmisen todel­li­sista arvos­tuk­sista: net­tiky­se­ly­lo­mak­keelle klikat­tu vas­taus vai päätös ottaa kuus­inu­meroinen asun­to­laina? Tutkimuk­set tyyli­in “miten halu­aisit elää jos­sain hypo­teet­tises­sa rin­nakkaistodel­lisu­udessa, jos­sa ei ole taloudel­lisia, sosi­aal­isia tai tilas­ta ja ajas­ta riip­pu­via rajoit­tei­ta” ovat arvot­to­mia muuhun kuin ennal­ta val­i­tun agen­dan ajamiseen.

    LK:
    Helsin­ki kas­vaa pakon edessä, ei sik­si, että ihmiset halu­aisi­vat Kallioon.

    Mikä tämä myyt­ti­nen pakko on? Hotel­li Her­man­ni­in on jokunen asukas tuo­tu rau­dois­sa, kaik­ki muut Helsingis­sä asu­vat aikuiset ovat ihan itse kotin­sa valin­neet. Kuten Hesari juuri selvit­ti, kaikille Helsin­gin työ­paikoille pääsee suju­vasti autol­la (tosin vain sik­si, että kan­takaupun­gin liiken­teestä 80% ei kul­je henkilöau­tol­la), ja alle tun­nin ajo­matkan päästä saa asun­to­ja mur­to-osal­la Helsin­gin hinnoista.

    Näis­sä keskusteluis­sa palataan aina samaan kysymyk­seen, johon minä en ole näh­nyt vas­tauk­sia: Mik­si ihmiset, jot­ka eivät halua asua kaupungis­sa, pitäisi päästää määräämään, miten muiden pitäisi kaupungis­sa asua?

  53. Sylt­ty: Sehän olisi tripla-win, mut­ta kun se ei vaan kelpaa

    Asum­isväljyy­den pienen­e­mistä on noin yleis­es­ti ja ihan sub­jek­ti­ivis­es­tikin pidet­ty elin­ta­son lasku­na. Sem­moinen poli­ti­ik­ka ei tapaa saa­da kovin suur­ta kan­na­tus­ta. Saavute­tut edut. Siis tok­i­han olisi taloudel­lis­es­ti tehokas­ta änkey­tyä kymme­neen neliöön per henkilö tms., mut­ta asi­as­sa saat­taa olla muitakin arvo­ja kuin taloudellisia.

    Sekin on tietysti tot­ta, että Suomen sys­tee­mi ei kan­nus­ta tilo­jen ja tarpei­den kohtaamiseen mitenkään ihanteel­lis­es­ti. Eläkeläisiä on yksin ja pare­it­tain isois­sa asun­nois­sa ja talois­sa, lap­siper­heil­lä ahdas­ta ja kallista.

  54. PRNDL: Ei mak­sa. Sitä ei valvota. 

    Kyl­lähän sitä valvotaan, mut­ta kiin­ni­jäämis­ris­ki on alle 100 %, joten keskimääräi­nen puistopy­säköin­nin hin­ta jää alle 40 e:n.

    Hive­nen sivu-urille vieden: tietääkö Soin­in­vaara mik­si Helsin­ki ei palkkaa pysäköin­nin­valvo­jia niin paljoa, että seu­raa­van palkat­ta­van pysäköin­nin­valvo­jan efek­ti­ivi­nen mar­gin­aal­i­t­u­lo kaupingille on nolla?

    Oikeas­t­aan hive­nen enem­mänkin pysäköin­nin­valvo­jia voisi palkata, kos­ka kyse ei ole kau­pal­lis­es­ta toimin­nas­ta vaan lain­valvon­nas­ta. Täl­löin toimin­nas­ta saa ainakin omas­ta puolestani aiheutua hive­nen kustannuksiakin.

    Lisäk­si pysäköin­nin­valvo­jil­la pitäisi olla kohtu­ullis­es­ti vuoro­ja myös ilta‑, yö‑, ja viikon­lop­puaikoi­hin, jot­ta väärin­pysäköin­ti ei olisi sal­lit­tua myös sil­loin (ellei näin ole jo).

  55. Ihme on tapah­tunut! Ilmainen pysäköin­ti on kek­sit­ty! Ehkä kuitenkin pitäisi kokeil­la käytän­nössä. Jos PRNDL viit­sit, niin pysäköi autosi espan puis­toon joka yök­si. Palaa asi­aan, kun dataa on ker­tynyt tarpeeksi.

  56. Onko ne autot­tomat asun­not nyt sit­ten oikeasti sen 20–50k€ halvem­pia, kuin viere­inen saman raken­nut­ta­jan asun­to jos­sa autopaik­ka on? Tämä on se Osmon väit­tämä mille en kyl­lä äkkiseltään löytänyt todis­tei­ta vaik­ka näitä jo on ole­mas­sa. Löy­tyykö joltain fak­taa uus­myyn­ti­hin­noista vs viere­inen talo?

    Esim. VVO yhdessä artikke­lista valmis­tu­vas­ta uud­is­raken­nuk­ses­ta san­ot­ti­in näin:
    “Kohde toteutetaan autot­toman talon kon­sep­til­la, jol­loin autopaikko­jen rak­en­tamis­es­ta säästyneet kulut käytetään asun­to- ja yhteis­ti­la­ratkaisu­jen laadun kehittämiseen.”

    Ei siis asunnon/asumisen hin­nan alen­tamiseen mikä on tääl­lä se yleisim­min vil­jel­ty väite mihin säästöt kohdis­tu­isi­vat. Sit­ten päästääkin siihen keskustelu­un, että oliko nuo paran­nuk­set ja laadun kehit­tämiset edes asukkaiden­sa mielestä asun­to­jen­määrä x 20–50k€ arvoiset asukkailleen vai oli­si­vatko otta­neet sen alen­nuk­sen suo­raan asun­non hin­taan tai ehkäpä jopa ne autopaikat sittenkin.

    Tämän blokin vakioväit­tämä on se, että jos raken­netaan saman rak­en­ta­jan toimes­ta kak­si taloa viereikkäin niin sen toisen asun­not ovat 50k€ halvem­mat, kuin sen toisen mis­sä on ne autopaikat. Evi­denssiä ei vaan tah­do löy­tyä sit­ten millään…

    1. Asun­not myy­dään tietysti markki­nahin­taan. Jos markki­nahin­ta on sama siitä riip­pumat­ta, tuleeko mukana pysäköin­tipaik­ka vai ei, osta­jat eivät näköjään arvos­ta pysäköin­tipaikkaa sentin vertaa.
      Hitasasun­nois­sa myyn­ti­hin­ta on kustannusperusteinen.

  57. hta: Onko ne autot­tomat asun­not nyt sit­ten oikeasti sen 20–50k€ halvem­pia, kuin viere­inen saman raken­nut­ta­jan asun­to jos­sa autopaik­ka on? 

    Ei, kos­ka osta­jat eivät oikeasti arvos­ta autopaikkaa noin paljoa. Ts. kuten Ode sanoi, jos markki­nahin­noista näkee paljonko sitä paikkaa arvoste­taan ja se tuskin on tuo 50 000e. 

    Sik­si­hän niiden jär­jet­tömän kalli­iden autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on jär­jetön­tä! Kun kaa­va saat­taa pakot­taa käyt­tämään 20 000–50 000 euroa sem­moi­sen asian rak­en­tamiseen, jos­ta kukaan *ei* ole valmis mak­samaan sitä hintaa!

  58. Sinivihreä:
    Kumpi muuten ker­too mielestäsi enem­män ihmisen todel­li­sista arvos­tuk­sista: net­tiky­se­ly­lo­mak­keelle klikat­tu vas­taus vai päätös ottaa kuus­inu­meroinen asuntolaina? 

    Kan­taka­pungis­sa suurin osa asukkaista asuu vuokral­la. Jätkäsaa­res­sakin suo­raan vuokra-asun­noik­si raken­netaan muis­taak­seni 60%. Ja lopuis­takin sijoi­tusasun­not tule­vat vuokra­markki­noille. Rahoituk­sen kannal­ta ker­rostaloa­sun­non ost­a­mi­nen on helpom­paa, kos­ka uusis­sa asun­nois­sa hin­nas­sa on 2/3 yhtiölainaa ja lop­ut tarvit­see ottaa pankista tai omista säästöistä. Omakoti­taloa ostaes­sa täy­tyy olla vähin­tään 30% hin­nas­ta omaa rahoi­tus­ta tai muu­ta kiin­teää lisä­vaku­ut­ta (jon­ka senkin vaku­usar­vo on todel­lista nyk­yarvoa selvästi pienem­pi). Eikä mitään yhtiölain­o­ja ole.

    1. Kan­taka­pungis­sa suurin osa asukkaista asuu vuokral­la. Jätkäsaa­res­sakin suo­raan vuokra-asun­noik­si raken­netaan muis­taak­seni 60%. Ja lopuis­takin sijoi­tusasun­not tule­vat vuokra­markki­noille. Rahoituk­sen kannal­ta ker­rostaloa­sun­non ost­a­mi­nen on helpom­paa, kos­ka uusis­sa asun­nois­sa hin­nas­sa on 2/3 yhtiölainaa ja lop­ut tarvit­see ottaa pankista tai omista säästöistä. 

      Tai­dat muis­taa väärin. Vuokra-asun­to­ja on selvä vähemmistö.
      Asun­tokaupoista häviävän pieni osu­us kohdis­tuu uusi­in asun­toi­hin. Pääsään­töis­es­ti käy­dään kaup­paa van­hoil­la asun­noil­la ja niis­sä on lyötävä rahat pöytään ilman mitään yhtiölainahuojennusta.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Lehti­saa­res­sa seu­rakun­tay­htymä otti selvästi yli markki­navuokran mukaista vuokraa käyt­täen ton­tille raken­net­tu­ja talo­ja pant­ti­vankeina. Markki­navuokra kai olisi korkein vuokra, jol­la tyhjä tont­ti menis­ci vuokralle. Seu­rakun­tay­htymäl­lä on tyhjiä tont­te­ja, joi­ta se on yrit­tänyt v uokra­ta, mut­ta ei kukaan jär­jis­sään ole­va mak­sa ton­tista sel­l­aista vuokraa. Taloy­htiöt oli­vat tar­joutuneet myös lunas­ta­maan nuo tomtit siitä hin­nas­ta, jos­ta seu­rakun­tay­htymä vuokran las­ki. Vaa­dit­tu viisi pros­ent­tia on aika paljon yli markki­nako­ron. Kir­joitin tästä eril­lisen blogikir­joituk­sen aikanaan. 

    Aja­tus neljän pros­entin reaa­liko­ros­ta on aivan jär­jen­vas­tainen, kos­ka pitkän ajan reaa­liko­rko pitäisi olla suun­nilleen samal­la tasol­la kuin talouskasvu. Jos vai­h­toe­htona on ostaa tai vuokra­ta tont­ti, se kan­nat­taa aina ostaa, jos vuokra on neljä pros­ent­tia pääoma-arvosta.

    Niinopj tarkoit­ti kuitenkin sitä, että kan­takaupun­gin van­hat talot ovat omistustonteilla.
    http://www.soininvaara.fi/2017/04/03/seurakuntayhtyma-esittaa-kohtuuttomalta-vaikuttavia-vuokrakorotuksia-lehtisaaressa/

    Linkkaa­masi aiem­pi kir­joi­tus Lehti­saares­ta on lukemisen arvoinen.

    vk: “Jos oikein ymmärsin, niin tapauk­ses­sa tont­tivuokran nousun myötä hoito­vastike nousee 3 eurolla/m2/kk. Kun tämän pääomit­taa 4%:n tuot­to­vaa­timuk­sel­la, merk­it­see tämä vastik­keen nousu sitä että asun­non arvo putoaa 900 eurolla/m2 ((12kk x 3€/m2/kk)/0,04 = 900 €/m2).”

    Tarkoi­tatko, että 4%:n sijaan pitäisi pääomit­tamises­sa käyt­tää alem­paa korkoa? Kokeil­laan. 2%:n tuot­to­vaa­timuk­sel­la asun­non arvo putoaisi kaksinker­tais­es­ti, eli 1800 euroa/m2 (12kk x 3€/m2/kk)/0,02 = 1800 €/m2).

    Tuo 4% on hyvin tyyp­illi­nen tuot­to­vaa­timus asun­tosi­joit­ta­jil­la pääkaupunkiseudul­la. Keskus­tas­sa taide­taan joutua tyy­tymään vielä alhaisem­paan. En kuitenkaan asun­tosi­joit­ta­jana puhuisi reaal­i­tuo­to­s­ta, kos­ka esim. asun­to­jen kor­jaus­meno­jen lasken­taan mukaan otta­mi­nen on hyvinkin hor­ju­vaa kun vaikka­pa putkiremp­pa tulee vain noin 50 vuo­den välein. Asun­to saat­taa esim. välil­lä olla tyhjil­lään. Ja jos lain­o­jen viiteko­rot joskus palau­tu­vat vaikka­pa 5%:n tasolle, niin asun­tosi­joit­ta­jan kan­nat­tavu­us­laskel­mat heit­tävät härän­pyl­lyä asun­to­jen hin­to­jen syöksyessä.

    Lehti­saaren tapauk­ses­sa seu­rakun­tay­htymä kyl­lä syyl­listyi kuole­man­syn­ti­in eli ahneuteen. 

    Koko asia raken­nus­maan oikeas­ta arvos­ta on eriskum­mallisen han­kala ja kaupun­ki kaavoitus­mo­nop­o­lil­laan ja suure­na maan­omis­ta­jana on ylivoimais­es­ti suurin tont­tien (ja asun­to­jen) hin­taan vaikut­ta­va taho. Kun huomioidaan, että kaupun­ki pitkälti päät­tää raken­nus­määräyk­sistä, autopaikoista, esteet­tömyys­vaa­timuk­sista, ylei­sistä tiloista, piha-alueista ja kulkuy­hteyk­sistä joko kaavoituk­sen yhtey­dessä tai muuten, niin yksi ja jok­seenkin ain­oa taho jota syyt­tää pääkaupunkiseudun asumisen kalleud­es­ta ovat kaupun­git itse. EKP ja sen rahapoli­ti­ik­ka on toisek­si suurin kuplan puhaltaja.

    Otsikkoon liit­tyen todet­takoon, että kan­natan markki­nae­htoista autopaikkapoli­ti­ikkaa. Tosin “Kaupun­ki hillit­see rakenta­misen kus­tan­nuk­sia” ei ainakaan taak­sepäin kat­soen ole kovin uskottavaa.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­not myy­dään tietysti markki­nahin­taan. Jos markki­nahin­ta on sama siitä riip­pumat­ta, tuleeko mukana pysäköin­tipaik­ka vai ei, osta­jat eivät näköjään arvos­ta pysäköin­tipaikkaa sentin vertaa.
    Hitasasun­nois­sa myyn­ti­hin­ta on kustannusperusteinen. 

    En ymmär­rä vas­taus­tasi? Kysyin todis­tus­ta väit­tämälle, että autopaikat­to­muus näky­isi asun­non hin­taa alen­ta­vana tek­i­jänä täy­destä arvos­ta uusasun­to myyn­nis­sä kuten olet väit­tänyt. Tästä en ole löytänyt todistusaineistoa. 

    Asun­non hin­nan määrit­telee mitä suurim­mas­sa määrin sijain­ti. Se ei tarkoi­ta, etteikö autopaikalla olisi osta­jalle väliä. Jos tar­jol­la on yhä esimerkki­ni kak­si kiin­teistöä joista toises­sa on ne autopaikat ja toises­sa ei niin ensin menee kau­pak­si ne jois­sa se on. Sen jäl­keen menee läh­es samaan hin­taan (!) kau­pak­si ne joista ne puut­tuu. Mik­si? Kos­ka sijain­ti merk­it­see lop­pu­pelis­sä uusasun­non hin­noit­telus­sa enem­män kuin mikään muu tekijä.

    Sinä olet yrit­tänyt väit­tää, että asun­not oli­si­vat 20–50k€ halvem­pia jos ei tarvit­sisi rak­en­taa niitä autopaikko­ja. Minä väitän, että eivät ole vaan ne ovat läh­es saman hintaisia.

    Min­ulle on sinän­sä aivan sama tehdäänkö uusi­in asun­toi­hin autopaikko­ja 0 vai 100. Tuskin tulen elämäni aikana uut­ta asun­toa osta­maan. Min­ua vain häir­it­see se, että yrität argu­men­toi­da autopaikkanormin purkua mielestäni epäre­hellisin perustein.

    Autopaikkanor­mit, kokonor­mit, esteet­tömyys­nor­mit, val­onor­mit yms on kyl­lä sel­l­aista son­taa, että kaik­ki pitäisi purkaa ja sal­lia sel­l­ainen rak­en­t­a­mi­nen mis­tä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan ja mikä tukee alueen kehitystä.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Tähän on ole­mas­sa aika yksinker­tainen ratkaisu. Myy­dän asun­non erik­seen ja autopaikkaosake erik­seen. Jos halu­aa molem­mat, ostaa molem­mat ja jos halu­aa vain asun­non, saa vain asun­non ja mak­saa vain asunnosta. 

    Tämä on ollut aika yleinen käytän­tö Oulun keskus­tas­sa ja sen liepeil­lä viimeisen 20 vuo­den aikana. Jos olet ostanut parkkiosak­keen, voit sen joko käyt­tää tai vuokra­ta ulos. 

    Jos sit­ten olet myymässä täl­laista asun­toa, voit kil­pailut­taa myös parkkiosak­keen. Näi­den hin­nat ovat jo Oulus­sakin 15…25 k€. Sama näkyy kään­teis­es­ti siten, että sel­l­aiset asun­not, joi­hin ei kuu­lu parkkipaikkaa, ovat lop­pu­pelis­sä n. 20 k€ ver­tailuko­hdet­ta halvempia.

    (Hin­nat eivät ole tieteel­lisiä totuuk­sia, vaan havain­to­ja noin 60 tapauksesta.)

  62. Kodi­ton:
    Jos PRNDL viit­sit, niin pysäköi autosi espan puis­toon joka yöksi. 

    Ei ole tarvet­ta, autol­lani on mak­set­tu paik­ka ja keskus­tas­sakin pysäköin mak­sullisi­in hallei­hin oma­l­la rahalla. 

    Mie­lenki­in­toista vihreää poli­ti­ikkaa jos on ihan ok pysäköidä lait­tomaan paikkaan puis­toon tai pyörätiell ja muiden tielle kun­han mak­saa. Olen luul­lut että tuol­laista öykkäröin­tiä olisi pilkat­tu oikeis­to­laisek­si autopolitiikaksi…

  63. Syltylle: Onhan tuo­ta mak­suhalukku­ut­ta auto­hal­li­paikas­ta kokeil­tu Jätkäsaa­res­sakin. As oy Tyyn­imeri 2013: 55 m² kak­sio ilman autopaikkaa 245ke, ker­rosta ylem­pänä auto­hal­li­paikan kanssa 295ke. Ker­roseron vaiku­tus n. 5ke muista arvioitu­na. Eli 40ke/autopaikka jos­ta tietenkin lisäk­si vastike 21e/kk. Ja nuo autopaikalliset oli­vat HITAS arvon­nas­sa halutumpia…

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­tokaupoista häviävän pieni osu­us kohdis­tuu uusi­in asun­toi­hin. Pääsään­töis­es­ti käy­dään kaup­paa van­hoil­la asun­noil­la ja niis­sä on lyötävä rahat pöytään ilman mitään yhtiölainahuojennusta.

    Eipä mene tämäkään ihan näin. Kaik­ki uud­isko­hteet muut­tuvat “van­hoik­si” ja “käyte­tyik­si” asun­nok­si heti, kun rakennuttaja/rakennusliike on ker­ran myynyt ne ensim­mäiselle osta­jalle. Sen jäl­keen niis­sä voi olla edelleen jäl­jel­lä vaik­ka mikä määrä yhtiölainaa eli velka­o­su­ut­ta, joka voi siir­tyä kau­pan mukana seu­raavalle osta­jalle. Asun­nos­ta mak­se­taan kau­pas­sa vain myyn­ti­hin­ta (eli oikeam­min pyyn­ti­hin­ta), ei koko vela­ton­ta hin­taa. Lue Hesarin asuntoilmoituksia.

    1. Vaikka­pa Kallion asun­tokau­pas­sa ei kyl­lä liiku niin uusia asu­to­ja, että niis­sä voisi olla jäl­jel­lä alku­peräistä yhtiölainaa. Jos ostaa kak­sion Kallios­ta, voisi yhtöä hyvin samal­la rahal­la ostaa pien­talon Nurmijärveltä.

  65. Osmo Soin­in­vaara: Tai­dat muis­taa väärin. Vuokra-asun­to­ja on selvä vähemmistö.
    Asun­tokaupoista häviävän pieni osu­us kohdis­tuu uusi­in asun­toi­hin. Pääsään­töis­es­ti käy­dään kaup­paa van­hoil­la asun­noil­la ja niis­sä on lyötävä rahat pöytään ilman mitään yhtiölainahuojennusta.

    Voi olla niinkin, mut­ta point­ti on se, että kaikil­la vuokral­la-asu­jil­la ei ole tuos­ta vain varaa ostaa omakoti­taloa, vaik­ka sel­l­ais­es­ta haaveileekin. Sinivihreässä kuplas­sa ei näytä ole­van pätäkästä pulaa.

    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002898363.html
    “Viime vuon­na (2015) Helsinki­in valmis­tuneista asun­noista vuokra-asun­to­ja oli noin 40 pros­ent­tia, omis­tusasun­to­jen osu­us oli vajaa puo­let ja lop­ut oli­vat asumisoikeusasuntoja.
    Eniten asun­to­ja valmis­tui viime vuon­na Ara­bi­an­ran­taan (273 asun­toa), Vat­tuniemeen (225), Kalasa­ta­maan (201) ja Jätkäsaa­reen (193).”

  66. Sylt­ty: Ei, kos­ka osta­jat eivät oikeasti arvos­ta autopaikkaa noin paljoa. Ts. kuten Ode sanoi, jos markki­nahin­noista näkee paljonko sitä paikkaa arvoste­taan ja se tuskin on tuo 50 000e. 

    Sik­si­hän niiden jär­jet­tömän kalli­iden autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on jär­jetön­tä! Kun kaa­va saat­taa pakot­taa käyt­tämään 20 000–50 000 euroa sem­moi­sen asian rak­en­tamiseen, jos­ta kukaan *ei* ole valmis mak­samaan sitä hintaa!

    Taval­liselle osta­jalle täysin uuden asun­non oston ympäril­lä on niin paljon tun­net­ta, ettei autopaikan hin­ta ole sil­loin se oleel­lisin tek­i­jä. Autopaikan arvo tulee selkeästi näkyvi­in, kun ensim­mäi­nen … ännäs omis­ta­ja myy sit­ten asun­toaan. Autopaika­ton asun­to-osake on sil­loin selkeästi halvem­pi. Keskisu­uris­sa asun­nois­sa Oulun keskus­tas­sa ero on n. 20 k€, jopa 30 k€.

  67. PRNDL:

    Mie­lenki­in­toista vihreää poli­ti­ikkaa jos on ihan ok pysäköidä lait­tomaan paikkaan puis­toon tai pyörätiell ja muiden tielle kun­han maksaa.

    Hyvä­nen aika PRNDL. Etkö se ollut juuri sinä, joka sanoi: puis­toon pysäköin­ti ei mak­sa mitään? Nyt kuitenkin san­ot, että se mak­saa. Mikä on kantasi? 

    Huo­mau­tan, että en ole kiin­nos­tunut tavas­tasi pysäköidä lail­lis­es­ti, eikä ketään muu­takaan tai­da kiin­nos­taa, jos se et tajun­nut. Se luva­ton ilmainen pysäköin­ti puis­toon kiin­nos­ti, jos et älynnyt.

  68. hta: Sinä olet yrit­tänyt väit­tää, että asun­not oli­si­vat 20–50k€ halvem­pia jos ei tarvit­sisi rak­en­taa niitä autopaikko­ja. Minä väitän, että eivät ole vaan ne ovat läh­es saman hintaisia.

    Tämä on ihan mah­dol­lista: ei kukaan järkevä ihmi­nen laske autopaikkansa arvok­si 20–50k€. Sen ver­ran niiden rak­en­t­a­mi­nen kuitenkin maksaa.

    Käytän­nösä asun­to­jen markki­nahin­ta siis tosi­aan pysyy jotakuinkin samana, ja autopaikko­jen rak­en­tamiseen käytet­ty raha on hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta (kat­so kuva Soin­in­vaaran varsi­naises­sa postauk­ses­sa). Ja jos parkkipaik­ka jätetään rak­en­ta­mat­ta, säästö lankeaa ton­tin myyjän, ei osta­jan eduk­si — ton­tin, kos­ka autopaikko­jen rak­en­tamis­pakko on ton­tin, ei talon ominaisuus. 

    Helsin­gin tapauk­ses­sa asia vain on sil­lä taval­la onnel­lis­es­ti, että käytän­nössä kaik­ki raken­net­tavak­si tule­va maa on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, eli hyö­ty tulee kaupungille eli meille kaikille. Eli kaupun­ki tien­aa 20–50 kilo­eu­roa silkkaa rahaa jokaises­ta autopaikas­ta joka jätetään kaavoit­ta­mat­ta. Itse suosit­telisinkin kaavoitu­sosas­ton arkkite­hdeille tulospalkkausta…

  69. Osmo Soin­in­vaara:

    Hitasasun­nois­sa myyn­ti­hin­ta on kustannusperusteinen.

    Näin on ollut mut­ta onko enää. Nimit­täin Som­pasaares­ta on myyn­nis­sä rak­en­teil­la ole­va hitas-talo, jos­sa vaikka­pa noin 45 m² kak­sion neliöhin­ta­haaruk­ka on 5100–6400 euroa. Keskimäärin talos­sa hin­naksi tulee noin 5100 €/m2. Siis “hin­tasään­nel­ty” Hitas vuokratontilla.

    Onko tässä tapauk­ses­sa myyn­ti­hin­ta todel­lakin kustannusperusteinen??? 

    5 vuot­ta sit­ten viereiseen Sörnäis­ten­niemeen raken­net­ti­in ver­tailukelpoinen hitas-talo, jos­sa kesk­ineliöhin­ta oli alle 3800 €/m2. Sieltä puolel­la milt­sil­lä sai 133 m², nyt Som­pasaares­ta enää 93 m² (molem­mat ylin 6 ker­ros merinäkymin).

    Raken­nu­s­paik­ka on saman­laista täyt­tö­maa­ta, paa­lu­tuk­set, autopaikat pihakan­nen alle ja muut raken­ner­atkaisut. Ovatko siis raken­nuskus­tan­nuk­set nousseet 5 vuodessa noin 35%? Eivät lähellekään. Joten Skan­s­ka tekee tässä kohteessa mahtikat­teet, ylimääräistä katet­ta noin ton­ni neliöltä.

    Onko hin­takon­trol­li pet­tänyt kiin­teistövi­ras­tossa tontinluovutuksessa?

    Samaan kort­teli­in meren ran­nalle muuten raken­netaan kaupun­gin vuokrat­a­lo. Siel­lä on siis onnekkaille jaos­sa todel­lisia lot­topot­te­ja, ja asun­not eivät vapaudu kier­toon kuole­mankaan kaut­ta kos­ka per­il­liset taa­tusti muut­ta­vat asuntoon.

  70. Jalankulk­i­ja: Kah­den auton per­heitä asuu aivan Helsin­gin keskustassakin.

    Asuu var­masti kol­men, neljän ja viidenkin auton per­heitä. Kuitenkin tilas­tol­lis­es­ti vähiten auto­ja per henkilö on juuri kan­takaupungis­sa asuvilla.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaikka­pa Kallion asun­tokau­pas­sa ei kyl­lä liiku niin uusia asu­to­ja, että niis­sä voisi olla jäl­jel­lä alku­peräistä yhtiölainaa. Jos ostaa kak­sion Kallios­ta, voisi yhtöä hyvin samal­la rahal­la ostaa pien­talon Nurmijärveltä.

    Ei yhtiölaina ole läh­eskään aina alku­peräistä. Sitähän voi ker­tyä matkan var­rel­la eri­lai­sista syistä. Kallios­sa on, kuten muual­lakin kan­takaupungis­sa, koko ajan myyn­nis­sä asun­to­ja, jois­sa on kas­apäin yhtiölainaa johtuen eri­lai­sista put­ki- yms. remon­teista tai saneerauksesta.

  72. Asun­to­jen hin­nat vain nou­se­vat talouskasvun aikana. Tämä ei muutu.
    Mut­ta omakoti­talo­jen hin­ta las­kee pien­ten vai­h­toe­hto­jen myötä. Rin­ta­mami­estalo­ja saa hal­val­la, mut­ta mik­si ostaa purkukun­toinen, kun saa uuden?

    Helsinki­in muute­taan pakon edessä ja tämä pakko on työl­listymi­nen. Lapset pyöräytet­tyä muute­taan pois Helsingistä.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­ta, tuota…Jos gryn­deri pystyy nos­ta­maan asun­non ja autopaikan yhteen­las­ket­tua hin­taa 50 000 eur5olla, jos näi­denkah­den kytken­tä irrote­taan, eikä sen kan­nataisi nos­taa hin­taa jo nyt, vaik­ka kytken­tää ei olekaan irrotettu? 

    Käytän­nössä autopaikat myy­dään nyky­isin erik­seen, toden­näköis­es­ti näin kokon­aish­in­ta on korkeampi kuin yhdessä myy­tynä. Se, että on pakko rak­en­taa tiet­ty määrä paikko­ja oma­lle ton­tille on kuitenkin tyh­mää. Sinän­sä paikko­jen “tap­pi­ol­lisu­us” on tulk­in­takysymys — niiden rak­en­tamisen mar­gin­aa­likus­tan­nus muun rak­en­tamisen ohes­sa on pienem­pi kuin lasken­nalli­nen kus­tan­nus. Kan­nat­taisi kuitenkin rak­en­taa niille ton­teille enem­män paikko­ja, jois­sa rak­en­t­a­mi­nen on halvempaa.

  74. vk: Ovatko siis raken­nuskus­tan­nuk­set nousseet 5 vuodessa noin 35%? Eivät lähellekään. Joten Skan­s­ka tekee tässä 

    Tai kaupunkin on ottanut raken­nus­maas­ta lisää hin­taa? Eihän raken­nuskus­tan­nuk­set ker­rostalo­rak­en­tamises­sa ylipäätän­sä ole lähel­läkään noi­ta luku­ja. Pari­ton­nia max kol­me­ton­nia per neliö on sen talon­rak­en­t­a­mi­nen lop­pu on kun­nal­lis­tekni­ikkaa, tont­tia, ja katet­ta. Näi­den kol­men suhdet­ta sit­ten joutuu arvailemaan

  75. Tapio: Autopaika­ton asun­to-osake on sil­loin selkeästi halvem­pi. Keskisu­uris­sa asun­nois­sa Oulun keskus­tas­sa ero on n. 20 k€, jopa 30 k€.

    Näistä osakkeis­ta­han muuten näkee näp­pärästi autopaikan markkinahinnan. 

    Raken­nusy­htiö voi sit­ten hel­posti laskea, kan­nat­taako autopaikka­ja rak­en­taa. Autopaikan raken­nuk­sen kan­nat­tavu­ushan riip­puu siitä paljonko se mak­saa. Jos paikas­ta saa vaik­ka 20 000 euroa Oulus­sa, kaik­ki kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan alle 20 000 e mak­sa­vat paikat kan­nat­taisi rak­en­taa ja myy­dä (joko yksit­täin tai talo­jen mukana, raken­nut­ta­ja var­maankin osaisi tämänkin päät­tää), mut­ta kaik­ki tuo­ta kalli­im­mat jäi­sivät rakentamatta.

    Siis mikäli paikko­jen lukumäärästä ei san­ot­taisi kaavas­sa mitään. Ymmärtääk­seni Oulus­sakin on jotain jär­jet­tömyyk­siä autopaikois­sa ja tämä on osasyylli­nen siihen, että ydinkeskus­tan väestön­ti­heys on alhaisem­pi kuin muis­sa saman kokolu­okan kaupungeis­sa. En ole tutus­tunut itse numeroi­hin, mut­ta sanomale­hdessä oli artikke­li täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta ja siitä ettei se autopaikko­jen takia oikein onnis­tu joka paikkaan ja tähän oli nyt tulos­sa muutosta (?).

    Oulun keskus­ta onkin omas­ta mielestäni aivan surkea ver­rat­tuna Tam­pereeseen ja olen­nais­es­ti huonom­pi kuin pienem­män Jyväskylän keskus­ta. Ehkä tämän takia?

  76. arkkite­hti: Eli kaupun­ki tien­aa 20–50 kilo­eu­roa silkkaa rahaa jokaises­ta autopaikas­ta joka jätetään kaavoit­ta­mat­ta. Itse suosit­telisinkin kaavoitu­sosas­ton arkkite­hdeille tulospalkkausta…

    Tämä on pieni osato­tu­us. Oikeasti ylim­i­toite­tun autopaikkavaa­timuk­sen vuok­si jää rak­en­ta­mat­ta val­ta­va määrä asuinker­rosneliöitä. Kos­ka autopaikko­ja ei saa­da jär­jel­lisin kuluin alueelle sopi­maan niin paljon kuin autop­uolue kokoomus normei­neen haluaa.

    Kuten alus­sa tode­taan: “Jätkäsaares­ta ja Her­ne­saares­ta ei ole voitu tehdä Punavuoren tai Töölön kaltaista aluet­ta, kos­ka säädet­ty määrä autopaikko­ja ei olisi mah­tunut mil­lään järkeväl­lä hinnalla.”

    Näi­denkin aluei­den asun­tok­er­rosneliöi­den määrää joudut­ti­in suun­nit­telu­vai­heessa rajoit­ta­maan todel­la merkit­tävästi, että auto­ja saati­in alueelle normin mukaises­ti. Nämä ain­utk­er­taiset ranta-alueet on nyt menetet­ty ja tulok­se­na on 1) alim­i­toitet­tu määrä asun­to­ja, 2) liikaa val­ta­van kali­ita autopaikko­ja ja 3) paljon lisää kaikkia härit­sevää autoli­iken­net­tä suo­raan ydinkeskustaan.

    Tämä kaik­ki pakkoau­tois­tus kiitos autopaikkanormin. Jos­ta autop­uolue kokoomus täl­läkin het­kel­lä pitää kiin­ni kynsin ja ham­pain ja venkoilee nyt sen pois­tamises­sa erinäisil­lä siir­tymäa­joil­la ja lehmänkaupoilla.

    Kaupunki­au­toil­i­jat ovat suurimpia siipeil­i­jöitä, joiden syn­tilista on lop­u­ton. Viimeisim­pänä HS:n nopeustesti: Liiken­nejär­jestelmä liiken­neval­oi­neen on Helsin­gin ydinkeskus­tas­sakin pri­or­isoitu siten, että autoilu on nopein tapa liikkua paikas­ta toiseen. Tämän näkee jokainen bus­sil­la matkus­tanut: bus­sit seiso­vat ruuhkissa, jot­ka yksi­ty­isautot muo­dosta­vat ja odot­ta­vat liiken­neval­ois­sa, jot­ka ovat ole­mas­sa vain sik­si, että autoli­ikenne ylipään­sä voisi kaupungis­sa toimia.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Tero

    Samaa mieltä, että toimii parem­min sil­loin, kun asuin­rak­en­t­a­mi­nen ja muu rak­en­t­a­mi­nen on sekoitet­tu. Tässä myös etäisyyk­sil­lä on merk­i­tys­tä. Eri mieltä siitä, etteikö toimisi myös muil­la alueil­la eri asukkaiden tarpei­den tasaa­jana. Kaik­ki eivät pidä auto­jaan esim. yöl­lä parkissa, vaan tarpeet vai­htel­e­vat ajanjaksoittain.

  78. qwer­ty: Tai kaupunkin on ottanut raken­nus­maas­ta lisää hintaa? 

    Kyseessä kaupun­gin omis­ta­ma vuokra­tont­ti. Ei kai kaupun­ki peri raken­nus­li­ik­keeltä vuokra­ton­tin luovu­tuk­ses­sa eril­listä mak­sua? Osmo tietää.

    Koti-isä: Oikeasti ylim­i­toite­tun autopaikkavaa­timuk­sen vuok­si jää rak­en­ta­mat­ta val­ta­va määrä asuinkerrosneliöitä. 

    Onko näin? Eikös autopaikat näil­lä uusil­la alueil­la raken­neta talon alle, eikä sinne asun­to­ja ainakaan nykymääräyksin tehdä. Näin ainakin Kalasa­ta­mas­sa. Eli on täysin kaavoit­ta­jan (=kaupun­gin) päätet­tävis­sä vievätkö autopaikat asuin­neliöitä ja nykyään kai ei.

    Koti-isä:
    Kaupunki­au­toil­i­jat ovat suurimpia siipeil­i­jöitä, joiden syn­tilista on lop­u­ton. Viimeisim­pänä HS:n nopeustesti: Liiken­nejär­jestelmä liiken­neval­oi­neen on Helsin­gin ydinkeskus­tas­sakin pri­or­isoitu siten, että autoilu on nopein tapa liikkua paikas­ta toiseen. 

    Tästäkin olen eri käsi­tyk­sessä. Ainakin pääväylil­lä (kuten Hämeen­tie, Man­sku) val­ot on nimeno­maan tahdis­tet­tu bussien ajoon. Niin­pä autoil­i­ja useim­miten seisoo punai­sis­sa odot­ta­mas­sa että bus­si ehtii tekemään stop­pin­sa pysäkil­lä. Suosi­taan siis julk­ista mut­ta lisätään päästöjä.

    Hesaris­sa oli muuten tänään osu­va Karlssonin piir­ros tuo­hon nopeustesti­in liit­tyen. Pon­in­hän­täi­nen liiken­nesu­un­nit­teli­ja: “Tämä ei vetele! Autoli­iken­net­tä on heti ryhdyt­tävä hidastamaan.”

    1. Kyseessä kaupun­gin omis­ta­ma vuokra­tont­ti. Ei kai kaupun­ki peri raken­nus­li­ik­keeltä vuokra­ton­tin luovu­tuk­ses­sa eril­listä mak­sua? Osmo tietää. 

      Vas­taan tähän tapauk­seen seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Hitas-tuotan­nos­sa edun pitäisi siir­tyä asun­non ostajalle. 

      Koti-isä#comment-542917: Oikeasti ylim­i­toite­tun autopaikkavaa­timuk­sen vuok­si jää rak­en­ta­mat­ta val­ta­va määrä asuinkerrosneliöitä. 

      Onko näin? Eikös autopaikat näil­lä uusil­la alueil­la raken­neta talon alle, eikä sinne asun­to­ja ainakaan nykymääräyksin tehdä. Näin ainakin Kalasa­ta­mas­sa. Eli on täysin kaavoit­ta­jan (=kaupun­gin) päätet­tävis­sä vievätkö autopaikat asuinneliöitä.
      Nuo talon alle tehtävät autopaikat ovat juuri niitä kalli­ita. Ei niitä sinekän mah­du tokut­tomasti. Jos nor­mi on 1/120 neliötä, ne riit­tävät nelik­er­roksiselle talolle, mut­ta eivät sitä korkeam­malle. Sik­si rak­en­tamista ylöspäin on pitänyt rajoit­taa. Ajatel­laan, että jos ei voi­da tar­jo­ta asukkaalle asun­toa ja autopaikkaa, on tämän parem­pi olla ilman molempia.

  79. Koti-isä: Jos­ta autop­uolue kokoomus

    Meinaat että yksi kokoomus­lainen vas­taa kolmea muu­ta edus­ta­jaa? Ovat por­var­it kyl­lä huip­putaitavia poliitikkoja! 😉

    Olisi­han se has­sua, jos Kokoomus kaupung­in­val­tu­us­tossa yksin päät­täisi 25 paikalla autopaikkanormista ja muut 60 edus­ta­jaa eivät saisi sanaa väli­in. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa Kokoomuk­sel­la on jäsen­tä viisi viidestätoista.

    Eli vaik­ka Kokoomus onkin var­maan eniten autoilun puolel­la (mikäs nykyisen PS:n kan­ta on, tuskin suo­si­vat käve­lyä?), niin autop­uolueel­la on kyl­lä jäseniä kaikissa puolueissa.

  80. Kodi­ton: Se luva­ton ilmainen pysäköin­ti puis­toon kiin­nos­ti, jos et älynnyt. 

    Luva­ton pysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista lähiöis­sä ja vir­ka-ajan ulkop­uolel­la muual­lakin. Pysäköin­nin­valvon­ta ei ulo­tu koko kaupunkiin. 

    En ole kiin­nos­tunut yhdestä tietys­tä keskus­tan puis­tos­ta kos­ka en asu siel­lä. Olen huolestunut siitä mitä joka päivä tapah­tuu koko kaupungissa.

    Soin­in­vaara sanoi että pysäköin­ti mis­sä tahansa vääräl­lä paikallakin on ok, kun­han siitä mak­saa. Minus­ta väärään paikkaan pysäköin­ti tulisi estää jo ennakkoon. Se raha ei kuitenkaan hyödytä niitä jot­ka öykkäröin­nistä kärsivät.

  81. Koti-isä:Kaupunki­au­toil­i­jat ovat suurimpia siipeil­i­jöitä, joiden syn­tilista on lop­u­ton. Viimeisim­pänä HS:n nopeustesti: Liiken­nejär­jestelmä liiken­neval­oi­neen on Helsin­gin ydinkeskus­tas­sakin pri­or­isoitu siten, että autoilu on nopein tapa liikkua paikas­ta toiseen. 

    En kyl­lä kek­si oikein mitään tapaa, mil­lä bus­seista, jot­ka pysähtyvät melkein jokaisel­la pysäkil­lä, saisi mitenkään yksi­ty­isautoa nopeam­man liiken­nevä­li­neen. Ain­oa keino on kieltää autoilu, mut­ta ei siinäkään oikein ole järkeä kun sit­ten kadut jäävät käyt­tämät­tömik­si (jos­sain­han niiden lin­ja-auto­jenkin on kuljettava). 

    Esimerkik­si tietul­lithan vain nos­ta­vat lin­ja-auton ja yksi­ty­isau­ton nopeuseroa kos­ka jäl­jelle jäävien autoil­i­joiden ei tarvitse seisoa ruuhkissa, mut­ta lin­ja-autot joutu­vat tietenkin pysähtelemään edelleen pysäkeil­lä. Mitä korkeampi tietul­li, sitä vähem­män ruuhk­iä ja sitä nopeam­paa on yksi­ty­isautol­la liikkuminen.

  82. Sylt­ty: En kyl­lä kek­si oikein mitään tapaa, mil­lä bus­seista, jot­ka pysähtyvät melkein jokaisel­la pysäkil­lä, saisi mitenkään yksi­ty­isautoa nopeam­man liikennevälineen.

    Sil­lä, että bus­seil­ta pois­te­taan liiken­neval­ot eli että niil­lä on aina 100% etu­us kaikissa liiken­neval­ois­sa, saadaan bus­sili­iken­teestä selvästi nyky­istä nopeampaa.

    Nyt bus­sit seiso­vat val­ois­sa, jot­ka ovat ole­mas­sa sen takia, että liikenne yksi­ty­isautoil­la sujuisi.

    Kun Hämeen­ti­estä tulee joukkoli­iken­nekatu, siel­lä ei toivon mukaan tarvi­ta yksiäkään liiken­neval­o­ja. Jos sinne ei päästetä liikaa yksityisatoja.

    vk: Hesaris­sa oli muuten tänään osu­va Karlssonin piir­ros tuo­hon nopeustesti­in liit­tyen. Pon­in­hän­täi­nen liiken­nesu­un­nit­teli­ja: “Tämä ei vetele! Autoli­iken­net­tä on heti ryhdyt­tävä hidastamaan.”

    Oikeasti tek­si olisi kuu­lunut: “Hienoa, autoli­ikenne on näin suju­vaa. Joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tuuk­sia voidaan siis lisätä merkittävästi”.

    Nyt liiken­nein­fra on viritet­ty yksi­ty­isautoilun ehdoil­la. Vaik­ka niil­lä tehdään alle viides­osa matkoista.

    Sylt­ty: Eli vaik­ka Kokoomus onkin var­maan eniten autoilun puolel­la (mikäs nykyisen PS:n kan­ta on, tuskin suo­si­vat käve­lyä?), niin autop­uolueel­la on kyl­lä jäseniä kaikissa puolueissa.

    Ilman autop­uolue kokoomus­ta pysäköinti­nor­mi olisi syksyn strate­gia­neu­vot­teluis­sa hylät­ty saman tien. Tai itse asi­as­sa jo paljon sitä ennen. Perus­suo­ma­laiset on tässä(kin) asi­as­sa kokoomuk­sen apupuolue. Kokoomus­lais­ten märkä uni on edelleen 4‑kaistainen moot­tori­tie eri­ta­soli­it­tym­i­neen keskus­tan ali. Sen käyt­täjik­si tarvi­taan paljon auto­ja ja niille paljon parkkipaikko­ja. Kokoomuk­sen kaupun­ki on autokaupunki.

    1. Tuo laskel­ma auton nopeud­es­ta näyt­tää olet­ta­van, että käytössä on autonkul­jet­ta­ja, kos­ka on mitat­tu vain auton vaa­ti­ma aika pis­teestä A åis­teeseen B, mut­ta ei auton noutoa eikä sen pysäköin­istä. Kuitenkin näyt­ti suiltä, että monel­la reit­il­lä fil­lari olisi nopein. Lisäk­si uno­hdet­ti­in se, että auton ajami­nen on hukkaan menevää aikaa, kun taas joukkoli­iken­teessä istues­saan voi lukea sähkö­pos­tit ja päivit­tää blogia.

  83. LK: Helsin­ki kas­vaa pakon edessä, ei sik­si, että ihmiset halu­aisi­vat Kallioon.

    Minä halu­aisin oikeas­t­aan asua tal­vet etelässä ja kesät pur­jeve­neel­lä, mut­ta valitet­tavasti tätäkään ei yhteiskun­ta mah­dol­lista eikä edes tue.

  84. Koti-isä:

    Nämä ain­utk­er­taiset ranta-alueet on nyt menetet­ty ja tulok­se­na on 1) alim­i­toitet­tu määrä asun­to­ja, 2) liikaa val­ta­van kali­ita autopaikko­ja ja 3) paljon lisää kaikkia härit­sevää autoli­iken­net­tä suo­raan ydinkeskustaan.

    Kohdan 1 ja 2 kohdal­la lienen samaa mieltä, mut­ta eikö tuo kol­mo­nen ole vähän ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että keskus­tas­sa asuvil­la on vähiten auto­ja? Jos näille uusille alueille muut­taa näitä tyyppe­jä, joille auto ei ole vält­tämät­tömyys, eikö sil­loin sen vaiku­tus autoli­iken­teeseen ole merk­i­tyk­setön, kos­ka markki­nae­htois­es­tikin sinne syn­ty­isi parkkipaikko­ja aika lail­la samalle määrälle ihmisiä kuin nyt on niitä, joille auto on välttämättömyys.

    Suurin tap­pio on tämä alim­i­toitet­tu asun­to­jen määrä, eli parkkipaikat “syövät” pois asun­toneliöi­den poten­ti­aalia. Tämä onkin selkeä tap­pio, jos­ta olisi syytä pyrk­iä eroon, joskin pelkään autopaikko­jen rajun rajoit­tamisen johta­van hyvin nopeasti yhteis­maan ongel­maan, jos­sa autot sit­ten täyt­tävät lähialueen parkkipaikat.

  85. Auton noutamiseen ei mene aikaa, kos­ka auto on ulko-oven vier­essä katok­sen alla. Ja työ­paikan parkkiru­udul­ta ei mon­taa askelta tarvitse ottaa sisälle päästäkseen.
    Julk­isia käyt­tämäl­lä aikaa menisi vähin­tään tun­ti suun­taansa, kun nyt mat­ka tait­tuu paris­sakymme­nessä min­uutis­sa. Yhdis­telmä käve­ly-bus­si-metro-bus­si-käve­ly ei kyl­lä houkut­tele tippaakaan!

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo laskel­ma auton nopeud­es­ta näyt­tää olet­ta­van, että käytössä on autonkul­jet­ta­ja, kos­ka on mitat­tu vain auton vaa­ti­ma aika pis­teestä A åis­teeseen B, mut­ta ei auton noutoa eikä sen pysäköin­istä. Kuitenkin näyt­ti suiltä, että monel­la reit­il­lä fil­lari olisi nopein. Lisäk­si uno­hdet­ti­in se, että auton ajami­nen on hukkaan menevää aikaa, kun taas joukkoli­iken­teessä istues­saan voi lukea sähkö­pos­tit ja päivit­tää blogia.

    Kun puhutaan ruuh­ka-ajan liiken­teestä (niinkuin tuos­sa hesarin uuti­soimas­sa laskel­mas­sa puhut­ti­in), niin auto on ihan teo­ri­ankin val­os­sa aina nopeampi kuin joukkoliikenne.

    Ruuh­ka-aikaan auto­jen nopeut­ta rajoit­taa eniten muut autoil­i­jat, eli se ruuh­ka. Mikäli muut liiken­nemuodot (eli tässä tapauk­ses­sa julkiset tai polkupyörä) ovat nopeampia kuin auto, siir­tyy niin suuri määrä autoil­i­joi­ta näi­den muiden välinei­den käyt­täjik­si, että ruuhkat vähenevät ja auto on jälleen nopein.

    Oikeas­t­aan paljon kiin­nos­tavam­paa olisi tietää mis­sä kohden kul­kee auton nopeuse­dun raja-arvo, eli kuin­ka paljon hitaam­paa joukkoli­ikenne saa olla, jot­ta joukkoli­iken­teen muut edut (hin­ta, stres­sit­tömyys, töi­den tekem­i­nen, etc) eivät riitä kom­pen­soimaan menet­tet­tyä aikaa.

  87. arkkite­hti:
    Ruuh­ka-aikaan auto­jen nopeut­ta rajoit­taa eniten muut autoil­i­jat, eli se ruuhka. 

    Kan­nat­taisi kek­siä keino­ja turhien työ­matko­jen vähen­tämisek­si. Se on rehokkain tapa vähen­tää liiken­net­tä, kuten veturim­i­esten lakon aikana huo­masimme. Toki se on uhka myös joukkoli­iken­teen kan­nat­tavu­udelle. Mut­ta turha on aina turhaa.

  88. Jukkis: Kohdan 1 ja 2 kohdal­la lienen samaa mieltä, mut­ta eikö tuo kol­mo­nen ole vähän ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että keskus­tas­sa asuvil­la on vähiten auto­ja? Jos näille uusille alueille muut­taa näitä tyyppe­jä, joille auto ei ole vält­tämät­tömyys, eikö sil­loin sen vaiku­tus autoli­iken­teeseen ole merk­i­tyk­setön, kos­ka markki­nae­htois­es­tikin sinne syn­ty­isi parkkipaikko­ja aika lail­la samalle määrälle ihmisiä kuin nyt on niitä, joille auto on välttämättömyys.

    Auto­ja on myös muil­la kuin niil­lä, joille se on vält­tämätön­tä, ja nekin joille se on vält­tämätön­tä val­it­se­vat asuin­paikkansa muun muas­sa hin­nan perus­teel­la. Jos autoilun kus­tan­nuk­set ovat pysäköin­tipaikko­jen pakol­lisen yli­tar­jon­nan vuok­si markki­nahin­taa alhaisem­mat, aikaisem­paa use­ampi koti­talous han­kkii auton, ja use­ampi autolli­nen koti­talous muut­taa alueelle.

    Eli hin­nal­la on vaiku­tus­ta auto­jen määrään, minkä pitäisi olla jotakuinkin itses­tään­sevä tosiasia.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo laskel­ma auton nopeud­es­ta näyt­tää olet­ta­van, että käytössä on autonkul­jet­ta­ja, kos­ka on mitat­tu vain auton vaa­ti­ma aika pis­teestä A åis­teeseen B, mut­ta ei auton noutoa eikä sen pysäköin­istä. Kuitenkin näyt­ti suiltä, että monel­la reit­il­lä fil­lari olisi nopein. Lisäk­si uno­hdet­ti­in se, että auton ajami­nen on hukkaan menevää aikaa, kun taas joukkoli­iken­teessä istues­saan voi lukea sähkö­pos­tit ja päivit­tää blogia.

    Hesari oikaisi seu­raa­van päivän lehdessä, että auton tarvit­se­maan aikaan sisäl­tyi myös sen pysäköin­ti­in tarvit­ta­va aika.

  90. Koti-isä:

    Kun Hämeen­ti­estä tulee joukkoli­iken­nekatu, siel­lä ei toivon mukaan tarvi­ta yksiäkään liiken­neval­o­ja. Jos sinne ei päästetä liikaa yksityisatoja.

    Onpas melkoinen utopia. Miten kuvit­telet jalankulk­i­joiden ylit­tävän kadun, jos ei ole liiken­neval­o­ja? Ja luuletko, että Hämeen­tielle ei tule poikittaisliikennettä?

    1. Miten kuvit­telet jalankulk­i­joiden ylit­tävän kadun, jos ei ole liikennevaloja? 

      Liiken­neval­o­jen tarkoi­tus on hai­ta­ta jalankulk­i­joiden pääsyä kadun yli, kos­ka jos suo­jatiel­lä ei ole liiken­neval­o­ja, jalankulk­i­joille palaa aina vihreä valo ja muu liikenne väistää. Ai ei vai?

  91. arkkite­hti:

    Oikeas­t­aan paljon kiin­nos­tavam­paa olisi tietää mis­sä kohden kul­kee auton nopeuse­dun raja-arvo, eli kuin­ka paljon hitaam­paa joukkoli­ikenne saa olla, jot­ta joukkoli­iken­teen muut edut (hin­ta, stres­sit­tömyys, töi­den tekem­i­nen, etc) eivät riitä kom­pen­soimaan menet­tet­tyä aikaa.

    Sel­l­aista absolu­ut­tista raja-arvoa ei tietenkään ole, minkä kohdal­la kaik­ki joukkoli­iken­nematkus­ta­jat vai­h­taisi­vat autoon tai päin­vas­toin. Jokainen tekee valin­nan omien arvos­tusten­sa ja mah­dol­lisuuk­sien­sa poh­jal­ta, joten muu­tok­set ovat aina inkre­men­taal­isia. Liiken­teen sijoit­telun tas­apain­o­m­allil­la tätä yritetään kuva­ta mas­samit­takaavas­sa, ja koko jär­jestelmän tasol­la malli saadaan yleen­sä kali­broitua kohtu­ullis­es­ti, mut­ta yksit­täis­ten muu­tosten ennus­t­a­mi­nen ei onnis­tu kovin tarkasti. Lisäk­si ennus­teet suun­tau­tu­vat pitkälle tule­vaisu­u­teen, jol­loin val­in­ta­para­metrit ehtivät muuttua. 

    Nyt on hyvä tilaisu­us seu­ra­ta, miten län­simetron käyt­töönot­to todel­lisu­udessa vaikut­taa liiken­nevir­toi­hin vuo­den ja viiden vuo­den jak­sol­la. Jos Län­siväylältä osoite­taan uusi kaista henkilöau­toille, niin luul­tavasti autoilu kokon­aisuute­na kas­vaa, kos­ka verkkoa on sil­loin muutet­tu pitkäl­lä osu­udel­la auto­jen eduk­si. Ruo­ho­lahdessa sit­ten tör­mätään entistä pahempaan ruuhkaan, jol­loin kokoomus alkaa vaa­tia toisen mil­jardi­tun­nelin rak­en­tamista juuri valmis­tuneen yhtey­den viereen. Puh­das hat­tuveikkauk­seni on, että Rauta­tien­to­rille ja sitä kauem­mas itään suun­tau­tuvil­la matkoil­la, sekä Helsingistä tai pohjois­es­ta Otaniemeen suun­tau­tuvil­la matkoil­la tapah­tuu siir­tymää joukkoli­iken­teeseen, kun taas Espoos­sa siir­tymä on henkilöau­toi­hin päin. Espoos­sa myös palve­lu­ta­so­ero asemien läheisen joukkoli­iken­nekaupun­gin ja volvoe­spoon välil­lä jyrken­tyy, jol­loin peri­aat­teessa jotkut nopeasti toimi­vat ihmiset pää­sevät val­it­se­maan asum­is­ta­van kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä, kun asemien lähelle sen­tään jonkin ver­ran raken­netaan uut­ta asu­tus­ta. Aikaisem­min tämä mah­dol­lisu­us oli Espoos­sa vain Leppävaarassa.

    1. Jos Län­siväylältä osoite­taan uusi kaista henkilöau­toille, niin luul­tavasti autoilu kokon­aisuute­na kas­vaa, kos­ka verkkoa on sil­loin muutet­tu pitkäl­lä osu­udel­la auto­jen eduksi.

      En tiedä Län­siväylän liiken­teestä Espoos­sa, mut­ta Hel­sngin päässä on aivan sama kuin­ka mon­es­sa kaistas­sa autot jonot­ta­vat Porkkalankadun risteyk­sen val­oi­hin. Siitä pääsee läpi auto­jaq niin paljon kuin Helsin­ki päästää.

  92. Jalankulk­i­ja: Onpas melkoinen utopia. Miten kuvit­telet jalankulk­i­joiden ylit­tävän kadun, jos ei ole liiken­neval­o­ja? Ja luuletko, että Hämeen­tielle ei tule poikittaisliikennettä?

    Näin­hän mei­dät on aivopesty. Ja hyvin on näköjään oppi men­nyt per­ille. Jopa kaupungis­sa auto ajatel­laan kuninkaaksi.

    Mon­etko liiken­neval­ot on Alek­san­terinkadul­la. Miten kuvit­telet autoil­i­joiden ylit­tävän Mannerheimintien/Kaivokadun/Simonkadun risteyk­sen, jos ei ole liiken­neval­o­ja? Ei mitenkään, kos­ka paikalla on jatku­va vir­ta käveli­jöitä, joil­la on etu­a­jo-oikeus. Ellei olisi niitä val­o­ja takaa­maan autoille esteetön kiitotie.

    Tämän vuok­si autoilu on Hesarinkin jutun mukaises­ti nopeaa jopa keskus­tas­sa. Autoilun nopeus luo­daan sopi­vasti ajoite­tu­il­la liiken­neval­oil­la, kaiken muun liikku­misen kustannuksella.

    Nykyisel­lään joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tu­udet ovat vit­si. Ja kevyt liikenne painelee nappe­jaan, josko pää­sisi yli seu­raa­van val­ok­ier­ron yhteydessä.

  93. Osmo Soin­in­vaara: Liiken­neval­o­jen tarkoi­tus on hai­ta­ta jalankulk­i­joiden pääsyä kadun yli, kos­ka jos suo­jatiel­lä ei ole liiken­neval­o­ja, jalankulk­i­joille palaa aina vihreä valo ja muu liikenne väistää. Ai ei vai?

    Ratikat ja muu joukkoli­ikenne ei siis väistä. Siitähän Hämeen­tiel­lä jatkos­sa on kyse. Mik­si vihreät ovat joukkoli­iken­nepuolue jos suh­taudutte joukkoli­iken­teen käyt­täy­tymiseen tuol­la tavalla?

  94. anon­il­li: Minä halu­aisin oikeas­t­aan asua tal­vet etelässä ja kesät pur­jeve­neel­lä, mut­ta valitet­tavasti tätäkään ei yhteiskun­ta mah­dol­lista eikä edes tue. 

    En nyt tiedä mitä tarkoi­tat tukemisel­la, mut­ta vero­pro­gres­sio tekee kyl­lä sen, että puoli vuot­ta työsken­televä mak­saa tulois­taan veroa huo­mat­tavasti pienem­mäl­lä pros­en­til­la kuin koko vuo­den työsken­televä. Mikä kyl­lä on ainakin lähel­lä tukemista. 

    Kiin­nos­taisi myös tietää miten yhteiskun­ta on estänyt tal­ven vieton etelässä? (Useim­mat joiden kanssa olen asi­as­ta keskustel­lut ja jot­ka eivät pidä tuo­ta mah­dol­lise­na, ovat aivan itse ja vapaae­htois­es­ti otta­neet asun­to- ja auto­lainan ja valin­neet työ­paikan ja tehneet lap­sia joi­ta käyt­tävät tekosyinä.)

  95. Koti-isä: Sil­lä, että bus­seil­ta pois­te­taan liiken­neval­ot eli että niil­lä on aina 100% etu­us kaikissa liiken­neval­ois­sa, saadaan bus­sili­iken­teestä selvästi nyky­istä nopeampaa.

    Nyt bus­sit seiso­vat val­ois­sa, jot­ka ovat ole­mas­sa sen takia, että liikenne yksi­ty­isautoil­la sujuisi.

    Kun Hämeen­ti­estä tulee joukkoli­iken­nekatu, siel­lä ei toivon mukaan tarvi­ta yksiäkään liiken­neval­o­ja. Jos sinne ei päästetä liikaa yksityisatoja.

    Oikeasti tek­si olisi kuu­lunut: “Hienoa, autoli­ikenne on näin suju­vaa. Joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tuuk­sia voidaan siis lisätä merkittävästi”.

    Nyt liiken­nein­fra on viritet­ty yksi­ty­isautoilun ehdoil­la. Vaik­ka niil­lä tehdään alle viides­osa matkoista.

    Ilman autop­uolue kokoomus­ta pysäköinti­nor­mi olisi syksyn strate­gia­neu­vot­teluis­sa hylät­ty saman tien. Tai itse asi­as­sa jo paljon sitä ennen. Perus­suo­ma­laiset on tässä(kin) asi­as­sa kokoomuk­sen apupuolue. Kokoomus­lais­ten märkä uni on edelleen 4‑kaistainen moot­tori­tie eri­ta­soli­it­tym­i­neen keskus­tan ali. Sen käyt­täjik­si tarvi­taan paljon auto­ja ja niille paljon parkkipaikko­ja. Kokoomuk­sen kaupun­ki on autokaupunki.

    Bussien 100% etu­us on sinän­sä hienoa ja kan­natet­ta­va idea mut­ta voi olla vaikea toteuttaa. 

    Ruuh­ka-aikaan esimerkik­si Man­ner­heim­intiel­lä menee bus­si noin puolen min­uutin välein. 100% bus­si-etu­us tarkoit­taa siis että jalankulku vaikeu­tuu merkit­tävästi kos­ka tien yli­tyk­seen pitää vara­ta suo­ja-aikoi­neen vajaa minuutti. 

    Ja jos uno­hde­taan se mielestäsi kirot­tu henkilöau­toli­ikenne kokon­aan niin samaan aikaan ris­teäväl­lä Runeberginkadul­la kul­kee noin 100 paket­ti- ja jakelu­au­toa joten bussi­etu­u­den toteut­ta­mi­nen ole kovin help­poa kos­ka risteyk­ses­tä on päästävä kulke­maan järkeväl­lä odotusa­jal­la. Ja paket­ti- tai jakelu­au­tot eivät ole tuol­la huvikseen joten sitä ei voi leima­ta turhak­si liikenteeksi.

  96. Osmo Soin­in­vaara: Liiken­neval­o­jen tarkoi­tus on hai­ta­ta jalankulk­i­joiden pääsyä kadun yli, kos­ka jos suo­jatiel­lä ei ole liiken­neval­o­ja, jalankulk­i­joille palaa aina vihreä valo ja muu liikenne väistää. Ai ei vai? 

    Suo­jatei­den vähen­tämi­nen on paran­tanut liiken­netur­val­lisu­ut­ta var­maankin juuri sik­si, että jalankulk­i­jat (ja pyöräil­i­jät) luule­vat muun liiken­teen väistävän…

  97. Mon­etko liiken­neval­ot on Alek­san­terinkadul­la. Miten kuvit­telet autoil­i­joiden ylit­tävän Mannerheimintien/Kaivokadun/Simonkadun risteyk­sen, jos ei ole liiken­neval­o­ja? Ei mitenkään, kos­ka paikalla on jatku­va vir­ta käveli­jöitä, joil­la on etu­a­jo-oikeus. Ellei olisi niitä val­o­ja takaa­maan autoille esteetön kiitotie.

    Eikös se mene tarkkaan ottaen niin, että jalankulk­i­jal­la, joka on val­ot­toman suo­ja­tien reunas­sa saman aikaises­ti tai ennen autoil­i­jaa, on etuoikeus. Ei autoil­i­jan tarvitse jäädä odot­ta­maan, mil­loin jalankulk­i­jat lop­pu­vat. Yhteis­peliä tarvi­taan puolin ja toisin.

  98. Moik­ka,

    Nyky­isin meil­lä on paljon dig­i­taal­isia palvelui­ta käytössä myös asumisen sar­al­la. Tämän toki laa­jamit­tais­es­ti aloit­ti AirBnB yöpymisessä/asumisessa, mut­ta toim­inta­malli on edustet­tuna myös esimerkik­si pysäköinnissä. 

    Edus­tan palvelua nimeltä Rent-a-Park, http://www.rentapark.fi . Se on suo­ma­lainen parkkipaikko­jen ver­taisvuokraus­palvelu eli “parkkipaikko­jen aribnb”. Mihin me täl­lä palvelul­la tähtäämme, on juurikin parkkipaikko­jen käytön tehokku­u­den nos­to: parkkipaikko­ja ei Helsingis­sä tarvi­ta mis­sään tapauk­ses­sa lisää, sil­lä niitä on jo 3 per ajoneu­vo Helsin­gin Kaupun­gin oman tutkimuk­sen mukaan. Palvelun avul­la autopaikat saadaan huo­mat­tavasti tehokkaam­paan käyttöön.

    Toim­inta­mallin yleistyessä säästymme mon­en­laisil­ta ongelmil­ta: parkkipaikko­jen uud­is­rak­en­tamiskus­tan­nuk­sil­ta, parkkipaikan löy­tymisen ongel­mas­ta (palvelus­sa paik­ka varataan käyt­töön etukä­teen joka vähen­tää päästöjä) ja parkkipaikko­jen huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta. Meil­lä on käyt­täjiä, jot­ka ovat tehneet ihan paris­sa kuukaudessa sato­ja euro­ja rahaa, joten ainakin sen kuukau­den parkki­mak­sut on mak­set­tu moninker­tais­es­ti takaisin. Ja paikan varaa­jatkin ovat tyytyväisiä.

  99. Koti-isä: Näin­hän mei­dät on aivopesty. Ja hyvin on näköjään oppi men­nyt per­ille. Jopa kaupungis­sa auto ajatel­laan kuninkaaksi.

    Mon­etko liiken­neval­ot on Alek­san­terinkadul­la. Miten kuvit­telet autoil­i­joiden ylit­tävän Mannerheimintien/Kaivokadun/Simonkadun risteyk­sen, jos ei ole liiken­neval­o­ja? Ei mitenkään, kos­ka paikalla on jatku­va vir­ta käveli­jöitä, joil­la on etu­a­jo-oikeus. Ellei olisi niitä val­o­ja takaa­maan autoille esteetön kiitotie.

    Tämän vuok­si autoilu on Hesarinkin jutun mukaises­ti nopeaa jopa keskus­tas­sa. Autoilun nopeus luo­daan sopi­vasti ajoite­tu­il­la liiken­neval­oil­la, kaiken muun liikku­misen kustannuksella.

    Nykyisel­lään joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tu­udet ovat vit­si. Ja kevyt liikenne painelee nappe­jaan, josko pää­sisi yli seu­raa­van val­ok­ier­ron yhteydessä.

    Kuka tässä on puhunut henkilöau­toista? Jalankulk­i­jan pitäisi kai päästä ratikkapysäkille, vaik­ka edestä kul­kee bus­si bussin perässä (siis Hämeen­tiel­lä, nyt ja tule­vaisu­udessa). Jos bus­seil­lakaan ei ole val­o­ja, niin vir­ta on vieläkin tiivi­impi. Käy paikan pääl­lä katsomassa.

    Alek­san­terinkadul­la ei muuten kul­je yhtään bus­sia, eikä siel­lä ole pyöräteitä, joten se on helkutin huono ver­tailuko­h­ta tule­valle Hämeentielle.

  100. Jalankulk­i­ja: Jalankulk­i­jan pitäisi kai päästä ratikkapysäkille, vaik­ka edestä kul­kee bus­si bussin perässä (siis Hämeen­tiel­lä, nyt ja tulevaisuudessa).

    Alek­san­terinkadul­la ei muuten kul­je yhtään bus­sia, eikä siel­lä ole pyöräteitä, joten se on helkutin huono ver­tailuko­h­ta tule­valle Hämeentielle.

    Ratikoi­ta kul­kee Man­ner­heim­intiel­lä ja Hämeen­tiel­lä molem­pi­in suun­ti­in yhteen­sä noin ker­ran min­uutis­sa. Busse­ja puolestaan muu­ta­ma min­uutis­sa. Niiden välis­sä kadun ylit­tämi­nen joukkoli­iken­nekaista ker­ral­laan ei ole ongel­ma, edes rol­likka­mum­molle. Myös Alek­san­terinkadul­la liikku­jien määrä on Kehä I‑tasoa, mut­ta liiken­neval­o­ja tai eri­ta­soli­it­tymiä ei tarvita.

    Ruuh­ka ja este­vaiku­tus syn­tyy vain ja ain­oas­taan henkilöau­toista. Kos­ka kul­je­tuska­p­a­siteet­ti­in suh­teutet­tuna yksi henkilöau­to vie yli 10-ker­tais­es­ti tilaa käveli­jään, pyöräil­i­jään, bus­si­in tai ratikkaan verrattuna.

    Liiken­neval­ot ovat vain henkilöau­to­ja varten. Estämässä muu­ta liiken­net­tä pääsemästä risteyk­seen, jot­ta lop­u­ton auto­let­ka voidaan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    Kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa liiken­teen suju­vu­u­teen paikois­sa, jois­sa ei ole henkilöau­to­ja, ja kiin­nit­tää huomio­ta siihen, miten pienessä tilas­sa voi liikkua paljon ihmisiä.

  101. Koti-isä: Ratikoi­ta kul­kee Man­ner­heim­intiel­lä ja Hämeen­tiel­lä molem­pi­in suun­ti­in yhteen­sä noin ker­ran min­uutis­sa. Busse­ja puolestaan muu­ta­ma min­uutis­sa. Niiden välis­sä kadun ylit­tämi­nen joukkoli­iken­nekaista ker­ral­laan ei ole ongel­ma, edes rol­likka­mum­molle. Myös Alek­san­terinkadul­la liikku­jien määrä on Kehä I‑tasoa, mut­ta liiken­neval­o­ja tai eri­ta­soli­it­tymiä ei tarvita.

    Liiken­neval­ot ovat vain henkilöau­to­ja varten. Estämässä muu­ta liiken­net­tä pääsemästä risteyk­seen, jot­ta lop­u­ton auto­let­ka voidaan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    No Alek­sil­la ei kyl­läkään kul­je muu­ta kuin pari ratikkaa, sat­un­naisia tak­se­ja ja joku huoltoa­jo. Kehä ykkösel­lä on tasainen liiken­nevir­ta läh­es vuorokau­den ympäri ajas­ta riip­pumat­ta. Aleksin ero Kehä ykköseen on kolos­saa­li­nen. Ei näil­lä kahdel­la kohteel­la ole juuri mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. 

    Seisoin­pa ker­ran Hämeen­tien reunal­la ja kat­soin, kun yksi don­na (joku ei kuu­lunut mum­molu­okkaan) kiihdyt­ti juok­sua ehtiäk­seen ratikkaan. Olet­ti että muu liikenne väistää. Vaan eipä väistänyt. Tulee hel­vetin paha ääni, kun molem­mat jalat murskaan­tu­vat pyörien alle.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö tuo kadun­var­sipysäköin­ti varat­ti­in asi­akkaille juuri vas­taa sitä, että asukaspysäköin­ti kadun­var­sil­la lopetetaan. 

    Asi­akkaat tuskin asioi­vat keskus­tas­sa 02:30 keskel­lä yötä joten samaan vaiku­tuk­seen pääsee jos asukaspysäköin­tioikeus on voimas­sa vain esim 20:00 — 08:00

  103. Osmo Soin­in­vaara: Liiken­neval­o­jen tarkoi­tus on hai­ta­ta jalankulk­i­joiden pääsyä kadun yli, kos­ka jos suo­jatiel­lä ei ole liiken­neval­o­ja, jalankulk­i­joille palaa aina vihreä valo ja muu liikenne väistää. Ai ei vai? 

    Eikös joukkoli­iken­nekadul­la liiken­nöi jatkos­sa enää julk­ista liiken­net­tä joka tot­takai väistää kos­ka Julki­nen Liikenne 😉

  104. Osmo Soin­in­vaara: Tähän on ole­mas­sa aika yksinker­tainen ratkaisu. Myy­dän asun­non erik­seen ja autopaikkaosake erik­seen. Jos halu­aa molem­mat, ostaa molem­mat ja jos halu­aa vain asun­non, saa vain asun­non ja mak­saa vain asun­nos­ta. Huu­tokaup­pa kos­ki tilan­net­ta, jos­sa autopaikko­ja on määrät­ty raken­net­tavak­si aivan liikaa, eivätkä ne mene kau­pak­si ja sik­si ne jae­taan läh­es ilmaisek­si. Markki­nae­htoises­sa pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa ei näin käy. 

    Ja yksi­tyisen sek­torin raken­nut­tamis­sa uud­isko­hteis­sa on näin menetel­ty jo vähitään vuosikymme­nen ajan joten pyörää ei tarvitse edes kek­siä uudestaan. 

    Tai mitä olen uud­isko­hteit­ten esit­teitä selail­lut niin en muista sel­l­aista SRV:n, Lem­minkäisen tai muun toim­i­jan ker­rostaloa jos­sa autopaikko­ja ei olisi myy­ty muuten kuin omi­na osakkeinaan. Niin se on omakin auto täl­lä het­kel­lä parkissa ruudus­sa jon­ka osak­keet ovat taloy­htiön kir­jois­sa omas­sa sarjassaan.

    Joten jos hitas-kohteis­sa tätä ei osa­ta niin pitkän teo­reti­soin­nin sijaan kan­nat­taisi ehkä ennem­min siir­tyä käytän­nön pohd­in­taan siitä mik­si yksi­tyisen sek­torin käytän­nöt eivät siir­ry julkiseen maail­maan tai sit­ten teo­reti­soin­ti on 30v myöhässä 😉

    1. Jyri,
      Raken­nus­li­ik­keet valit­ta­vat, että ne joutu­vat myymään nuo autopaikkaosak­keet reilu­un ale­hin­taan, kos­ka eivät mene tuotan­toku­js­tan­nush­in­taan kau­pak­si. Sik­si olisi hyvä, että autopaikko­ja saisi tehdä niin paljon kuin niitä tarvi­taan eikä kaavas­sa olisi lainkaan määräys­tä siitä, mon­tako niitä on olta­va. Jos olet sitä mieltä, että autopaikat menevät kau­pak­si oikeian­hin­taisi­nakin, sil­loin­han uskot, että niitä tehtäisin riit­tävästi ilman kaavamääräyksiäkin.

  105. Koti-isä: Myös Alek­san­terinkadul­la liikku­jien määrä on Kehä I‑tasoa, mut­ta liiken­neval­o­ja tai eri­ta­soli­it­tymiä ei tarvita.

    ??????

    Kun kyse mitä ilmeisim­min on Helsin­gin Alek­san­terinkadus­ta, niin Senaat­in­torin ja Man­skun väliä eivät henkilöau­tot edes saa käyt­tää läpi­a­joon. Eli kyseisel­lä pätkäl­lä kul­kee vain ratikat ja tak­sit joten liiken­nemäärä on harv­inaisen alhainen keskus­tan kaduk­si. Sen sijaan käveli­jöi­den määrä on suuri. Har­mi vaan kun ratikkakiskot tekevät pyöräilystä hengenvaarallista.

    Senaat­in­torin laidal­la on tur­istibusse­ja, mut­ta ne lähin­nä seiso­vat paikallaan.

    Aleksin eteläpäässä on toki Pohjois­ran­taa käyt­tävää läpi­a­joli­iken­net­tä, mut­ta liiken­nemäärät eivät taa­tusti ole lähel­läkään Kehä 1:stä.

    Liiken­neval­ot sinäl­lään oli­si­vat tarpeel­liset ainakin Unioninkadun ja Aleksin risteyk­sessä. Päivit­täin jalankulk­i­ja (usein tur­isti) meinaa jäädä ratikan alle.

    Koti-isä: Liiken­neval­ot ovat vain henkilöau­to­ja varten. Estämässä muu­ta liiken­net­tä pääsemästä risteyk­seen, jot­ta lop­u­ton auto­let­ka voidaan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    Mitähän tähän viisas­telisi? Kan­nat­taa men­nä Pohjois-Kore­aan, siel­lä ei henkilöau­toista ole vaivaa.

    1. vk,
      Koti-isän point­ti taisi olla, että liiken­neval­o­ja tarvi­taan vain henkilöau­to­jen takia. Näytät olean samaa mieltä.

  106. Koti-isä: Ratikoi­ta kul­kee Man­ner­heim­intiel­lä ja Hämeen­tiel­lä molem­pi­in suun­ti­in yhteen­sä noin ker­ran min­uutis­sa. Busse­ja puolestaan muu­ta­ma min­uutis­sa. Niiden välis­sä kadun ylit­tämi­nen joukkoli­iken­nekaista ker­ral­laan ei ole ongel­ma, edes rol­likka­mum­molle. Myös Alek­san­terinkadul­la liikku­jien määrä on Kehä I‑tasoa, mut­ta liiken­neval­o­ja tai eri­ta­soli­it­tymiä ei tarvita.

    Ruuh­ka ja este­vaiku­tus syn­tyy vain ja ain­oas­taan henkilöau­toista. Kos­ka kul­je­tuska­p­a­siteet­ti­in suh­teutet­tuna yksi henkilöau­to vie yli 10-ker­tais­es­ti tilaa käveli­jään, pyöräil­i­jään, bus­si­in tai ratikkaan verrattuna.

    Liiken­neval­ot ovat vain henkilöau­to­ja varten. Estämässä muu­ta liiken­net­tä pääsemästä risteyk­seen, jot­ta lop­u­ton auto­let­ka voidaan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    Kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa liiken­teen suju­vu­u­teen paikois­sa, jois­sa ei ole henkilöau­to­ja, ja kiin­nit­tää huomio­ta siihen, miten pienessä tilas­sa voi liikkua paljon ihmisiä.

    Onhan se hienoa ajatel­la että olisi ole­mas­sa vain busse­ja ja ratikoi­ta. Ne ei kuitenkaan vie maitoa kaup­paan, roskia kier­toon jne. 

    Kan­nat­taa sisi kat­soa oikei­ta luku­ja jos­sa mukana hyötya­joneu­vot. Man­skul­la ruuh­ka-aikaan pois­lukien siis henkilöau­tot 300 — 400 ajoneu­voa per suun­ta per tun­ti. Yhteen­sä siis luokkaa 600 ajoneu­voa tun­nis­sa eli tasaise­na vir­tana 10 sekun­nin välein. 

    Kas­vat­taapi evoluu­tio Töölöläisille vikkelät jalat kadun ylitykseen.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    vk,
    Koti-isän point­ti taisi olla, että liiken­neval­o­ja tarvi­taan vain henkilöau­to­jen takia. Näytät olean samaa mieltä.

    Joo‑o. Teil­lä liikku­vista ajoneu­voista suurin osa on henkilöau­to­ja. Mitä enem­män ajoneu­vo­ja sitä suurem­pi tarve eri­ta­soille tai liiken­neval­oille (suo­jaa­maan esim. jalankulk­i­joi­ta). Tämä lie­nee totta.

    Aleksin liiken­nemäärät, kuten suurim­mal­la osal­la Helsin­gin keskus­tan kaduista, ovat niin pienet että pär­jätään ilman liiken­neval­o­ja. Min­un puolestani nopeusra­joituk­seet voidaan pudot­taa 30 km/h keskus­tas­sa ja valvon­takam­er­at joka kort­teli­in. Tak­sit siel­lä lähin­nä kaahailee.

    Aleksin län­sipäätä pidän käve­lykatu­na, jol­la lähin­nä ratikat liikku­vat. Ja hyvä niin, lisää saman­laista keskus­taan. Tur­is­te­ja ja maalaisia varten Alek­sil­la saat­taisi liiken­neval­ot olla kyl­lä tarpeen. Taan­noinen otsikko iltapäivälehdestä: 

    “Neljä miestä tuli Tam­pereelta Helsinki­in, heistä kolme jäi ratikan alle!”

  108. “Tyh­mä” kysymys vähän asian sivus­ta. Mik­si autopaikko­ja ei uusil­la alueil­la raken­neta maan päälle talo­jen alak­er­taan, tarvit­taes­sa pari­in ker­rokseen? Eikö tämä olisi halvem­paa kuin maan alle rakentaminen?

    1. Kaa­va ei kiel­lä rak­en­ta­mas­ta autopaikko­ja maan päälle, mut­ta yksikään yri­tyk­senä tulosta arvosta­va raken­nus­li­ike ei näin tee.
      Maan alle rak­en­t­a­mi­nen ei ole eri­tyisen kallista. Autopaik­ka ramppei­neen ja kulku­väy­li­neen vie noin 30 m². Jos sel­l­ainen mak­saa niinkin hal­val­la kuin 40 000 €, ei se ole kuin vajaat 1400 €/neliö.
      Lisäk­si, jos varaat kolme alin­ta ker­rosta autoille, menetät ne asun­toina. Kun asun­noista mak­se­taan 7 000 €/neliö, asun­to­jen tilalle raken­net­ta­vat autopaikat mak­sa­vat hel­posti 200 000 € kappaleelta.
      Voit tietysti sanoa, että jos kolme alin­ta ker­rosta on autopaikko­ja, voihan taloa korot­taa kolmel­la ker­roksel­la. Jos hyväksytään pimeäm­mät pihat ja var­joisem­mat kujat, taloa voi korot­taa, mut­ta edelleen ne alim­matkin ker­rokset voi käyt­tää joko asumiseen tai autopaikkoi­hin, jol­loin autopaik­ka yhä vain syr­jäyt­tää asumista.

  109. Kiitos, hyvää dataa. Noin­han se var­maan menee.

    Kysymyk­seni lähti ehkä jostain vähän epä­selvästä maal­likko­mais­es­ta ole­tuk­ses­ta, että
    a) asukkai­ta ei halu­ta tietylle alueelle jotain mak­sim­imäärää enem­pää, jot­ta liikenne ja palve­lut saadaan toim­i­maan ja
    b) että maan alle rak­en­t­a­mi­nen olisi eri­tyisen kallista

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    vk,
    Koti-isän point­ti taisi olla, että liiken­neval­o­ja tarvi­taan vain henkilöau­to­jen takia. Näytät olean samaa mieltä.

    Tämä on hyvä pitää mielessä, kun keskustel­laan joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tuuk­sista, vihreistä aal­loista jne.

    Autoil­i­jat otta­vat nykyti­lanteen hel­posti itses­tään­selvyytenä. Toki otta­vat, kos­ka nykyti­lanne on pitkälti hei­dän ehdoil­laan noin sadan vuo­den aikana raken­net­tu. Uskot­ti­in, että auto on ratkaisu liikku­miseen myös kaupungis­sa. Kevyen liiken­teen oikeudet vapaas­ta liikku­mis­es­ta kaduil­la on aiko­jen saatossa kaven­net­tu vapaaseen liikku­miseen jalka­käytävil­lä ja ajo­radan yli­tyk­si­in vihreän val­on palaes­sa tai sil­loin kun autoil­i­jat suvait­se­vat päästää yli.

    Vaik­ka henkilöau­toli­iken­teen osu­us Helsin­gin kaupunkialueen ajoneu­voli­iken­teessä on nykyään neljä­sosan luokkaa ja laske­maan päin, niin ase­ma on edelleen etuoikeutet­tu. Autot vievät suh­teet­toman paljon tilaa, risteyk­sien kulku­järjestys­tä säädel­lään auto­jen ehdoilla/vuoksi jne.

    Silti hirveä kit­inä, kun joko edes sivu­lauseessa mainit­see näi­hin etuoikeuk­si­in koskemisesta. 

    Oikeas­t­aan koko kuva nyky­suomes­ta. Saavute­tu­ista eduista ei hevin luovu­ta, ovat ne muiden kannal­ta kuin­ka epäreilu­ja hyvänsä.

  111. > sinisen alueen kokoinen hyvinvointitappio.
    > Auton­o­mis­ta­jat tuke­vat täl­löin talon muita
    > >asukkai­ta, tai raken­nus­li­iket­tä, jos voitto
    > autopaikkoista jää sille.

    Etkös juurikin todis­tel­lut, että voitot ja tap­pi­ot kaatu­vat lop­ul­ta ton­tin myyjän, eli kaupun­gin, niskaan ton­tista saata­van hin­nan muodossa.

    Nämä hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot ja ‑voitot ovat kyl­lä teo­ri­as­sa oikein, mut­ta vain, jos ole­tusar­vois­es­ti ratkaistaan pysäköin­tipaikko­jen suhdet­ta auto­jen määrään. — Ratkaisu voi löy­tyä myös siitä, että lisätään tai vähen­netään auto­jen määrää (hallinnol­lisinko toimen­pitein?). Tai mis­tä tahansa muut­tu­jas­ta tuos­sa yhtälössä.

    Hyv­in­voin­tia ajatellen autopaikko­jen määrän sijas­ta lähtöko­h­ta voisi parem­minkin olla autoil­i­jan menet­tämä odotu­sai­ka siitä het­kestä, kun autopaikan väl­itön tarve syn­tyy siihen het­keen, kun hänen autoilun­sa tavoite täyt­tyy. (On per­il­lä kotona, fir­mas­sa, piz­za­l­la, jne. Ja huomioiden, että tuotan­tokyvyltään eri­lais­ten ihmis­ten aika on eri hintaista.)

    1.
    Itse lait­taisin alueen kaik­ki pysäköin­tipaikat yhteen markki­noin­tiy­htiöön jo ennen yhdenkään parkki­talon rak­en­tamista. Yhtiön omis­ta­jak­si sopii se taho, joka omis­taa eniten pysäköin­tipaikko­ja alueel­la. — Yleen­sä kaupun­ki, joka omis­taa kaik­ki kadun­var­si­paikat. Jo näistä kadun­var­si­paikoista muo­dos­tuu aikamoinen “pysäköin­ti­ta­lo”.

    2.
    Parkkiy­htiön tarkoituk­se­na on mak­si­moi­da tai min­i­moi­da [voit­to, parkkiru­uduis­sa käytet­ty pysäköin­ti­ai­ka tai ihan mitä vaan].

    3.
    Parkkiy­htiö yrit­tää vält­tää investoin­te­ja aivan viimeiseen het­keen asti, että investoin­nin alueelta pois­ta­ma hyv­in­voin­ti minimoituu.

    4.
    Lisätäk­seen parkkipaikko­ja on Parkkiy­htiön korotet­ta­va alueen taloy­htiöille ja kiin­teistön­o­mis­ta­jille mak­set­tavaa autopaikan vuokraa. — Täl­lä taval­la parkkipaikko­jen määrä lisään­tyy ilman Parkkiy­htiön investointeja.

    5.
    Autopaikat lisään­tyvät, kun kiin­teistön omis­ta­jat löytävät uusia paikko­ja vuokrat­tavak­si Parkkiy­htiölle. Ensim­mäisek­si paikko­ja syn­tyy sinne, mis­sä niiden käyt­töön otta­mi­nen on halv­in­ta. (Ottaen huomioon, että eri paikois­sa sijait­sevil­la paikoil­la on eri­lainen tuot­to.) — Vieläkään parkkiy­htiön ei tarvitse investoida.

    6.
    Jos­sain vai­heessa parkkipaikas­ta mak­set­ta­va vuokra on sen ver­ran suuri, että Parkkiy­htiön kan­nat­taa investoi­da itse. — Nyt yhtiöl­lä on käytet­tävis­sään kort­te­liko­htainen tieto parkkipaikko­jen tuo­to­s­ta eli pääoma-arvosta.

    7.
    Parkkiy­htiö, tai alueen kiin­teistön­o­mis­ta­jat, jos sen halvem­mal­la tekevät, investoi­vat pieni­in ja suuri­in “parkki­hallei­hin” sen mukaan mis­tä suurin voit­to tulee. — Näin ne uudet parkkipaikat syn­tyvät. Uusi kysyn­tä syn­tyy siitä, että alueen autoil­i­joille tar­jo­taan halvem­paa ja laadukkaam­paa pysäköintiä.

  112. Vielä jatkan tuo­hon kommenttiini.
    Jos autopaikat oikeasti annetaan vapaiden markki­noiden jaet­tavak­si ja sitä kaut­ta eniten tarvit­seville, johtaa se moni­in infra­struk­tu­uria koske­vi­in muu­tok­si­in (jot­ka ovat poli­it­tis­es­ti “haas­teel­lisia”).

    Yksi esimerk­ki:
    Parkkisakot pois­tu­vat ja ne kor­vau­tu­vat autoil­i­jalle mak­set­taval­la rahako­r­vauk­sel­la sel­l­aises­sa tilanteessa, että hän ei saa parkkipaikkaa autolleen (mis­tään hin­nas­ta) tai hänen varaa­mal­laan parkkipaikalla on toinen auto.

  113. Siitä on jo kym­meniä vuosia, kun ensim­mäisen ker­ran aloin pohdiskel­la näitä parkkipaikkakysymyk­siä. Sat­u­in sil­loin asumaan ker­rostalos­sa koulun vier­essä ja seurasin auto­jen liikkeitä:

    Joka aamu talon parkkipaik­ka tyh­jeni asukkaiden lähdet­tyä töi­hin ja koh­ta sen jäl­keen kadun var­si vas­taavasti täyt­tyi autoista opet­ta­jien tul­tua töi­hin autoil­la. Iltapäiväl­lä kadun var­si tyh­jeni ja sen jäl­keen talon pysäköin­tialue täyt­tyi. Päivästä toiseen. Talvel­la opet­ta­jil­la oli vielä vaikeuk­sia käyn­nistää auton­sa vaik­ka muu­ta­man kymme­nen metrin päässä oli kym­meniä läm­pö­tolp­pia vapaana. — Pysäköin­ti oli ilmaista ja kaik­ki oli­vat tyy­tyväisiä, mut­ta puo­let pysäköin­tipaikoista oli liikaa.

    – Yksi auto ei määrään­sä enem­pää pysäköin­ti­ti­laa tarvitse. Tuon tilan paik­ka vain vai­htelee aina sen mukaan minne ollaan menossa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.