Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen

Työ­mark­ki­nat muut­tu­vat taval­la, joka koros­taa jäyk­kien työ­eh­to­so­pi­mus­ten hait­to­ja. On yhä enem­män lyhy­tai­kai­sia töi­tä, jois­sa työ­nan­ta­ja on teh­taan pat­ruu­nan sijaan koti­ta­lous suo­raan tai välillisesti.

Pape­ri­teh­taas­sa voi­daan hin­noi­tel­la työt suh­teel­li­sen vapaas­ti, mut­ta uusil­la työ­mark­ki­noil­la asia­kas­ta ei voi pakot­taa mak­sa­maan yli­hin­tai­ses­ta työstä.

Uusil­la työ­mark­ki­noil­la työl­li­syys para­ni­si, jos pal­kat mää­räy­tyi­si­vät mark­ki­noil­la. Perin­tei­sil­lä työ­mark­ki­noil­la se mer­kit­si­si monil­le sel­vää huo­non­nus­ta ja ahdis­ta­vaa epä­var­muut­ta. Niin­pä työ­mark­ki­na­jär­jes­töt tus­kin saa­vat aikaan pää­tök­siä työ­eh­to­jen liberalisoimisesta.

Muu­tos tapah­tuu niin, että yhä useam­pi pää­tyy yksi­ny­rit­tä­jäk­si, joi­den palk­ka mää­räy­tyy mark­ki­noil­la. Näi­den mää­rä on 20 vuo­des­sa lisään­ty­nyt puo­li­tois­ta­ker­tai­sek­si. Kam­paa­mois­sa ”työn­te­ki­jät” ovat kam­paa­mo­tuo­le­ja vuo­kraa­via yrittäjiä.

Yksi­ny­rit­tä­jyys lisään­ty­nee kiih­tyen, kos­ka vapaas­ti hin­noi­tel­lut vie­vät työt jäy­käs­ti hin­noi­tel­luil­ta, mut­ta myös kos­ka poten­ti­aa­li­nen työnantaja/asiakas ajat­te­lee, että yksi­ny­rit­tä­jä on pys­ty­väm­pi kuin työt­tö­myy­des­tä pal­kan­saa­jak­si pyrkivä.

Osa yksi­ny­rit­tä­jis­tä on sitä vapaa­eh­toi­ses­ti ja menes­tyy hyvin, osal­la kyse on pak­ko­y­rit­tä­jyy­des­tä. He ovat työ­mark­ki­noi­den huo­no-osai­sia, jot­ka kui­ten­kin ovat valin­neet tämän vaih­toeh­don mie­luum­min kuin työttömyyden.

Oli­si sosi­aa­li­ses­ti vält­tä­mä­tön­tä ulot­taa työ­hön liit­ty­vä sosi­aa­li­tur­va sovi­tel­tui­na päi­vä­ra­hoi­neen myös pak­ko­y­rit­tä­jiin –niin, että se myös toimii.

Sään­nöil­tään kovin köm­pe­löä työt­tö­myys­tur­vaa parem­pi peh­men­tä­jä oli­si perus­tu­lo, sil­lä ei ole jär­ke­vää luo­da tilan­tei­ta, jois­sa työ­tä teke­mäl­lä menet­tää rahaa. Nii­tä sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha syn­nyt­tää herkästi.

Täl­löin perus­tu­lo voi­si aina­kin aluk­si olla niin pie­ni, ettei sen varaan voi jät­täy­tyä olei­le­maan. Sen tar­koi­tus oli­si lie­ven­tää pie­ni­tu­lois­ten tulo­vaih­te­lui­hin liit­ty­vää ris­kiä. Sil­loin ei kor­vai­sia syy­pe­räis­tä tur­vaa­mas­ta täy­sin työt­tö­mien asemaa.

 

Suu­rin osa työ­suh­teis­ta menee työ­pai­kan vaih­ta­jil­le. Kan­san­ta­lous voit­taa, kun joku siir­tyy ural­laan eteen­päin. Aiem­pi, vähem­män vaa­ti­va työ jää mui­den tavoi­tel­ta­vak­si. Se hel­pot­taa osaa­mis­vi­nou­maa – sitä, sitä että työ­pai­kois­sa vaa­di­taan parem­paa osaa­mis­ta kuin työt­tö­mil­lä on. On tär­keä­tä saa­da osaa­jat hakeu­tu­maan vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin ja jät­tä­mään van­hat työ­paik­kan­sa niil­le, jot­ka ei ole vie­lä yhtä päte­viä. Ket­jun pääs­sä joku työl­lis­tyy työttömyydestä.

Työ­paik­kaa vaih­ta­mal­la päte­vöi­tyy lisää, kos­ka uudes­sa työ­pai­kas­sa oppii aina uut­ta. Työ­paik­kaa usein vaih­ta­neen on työt­tö­myy­den sat­tues­sa hel­pom­pi löy­tää uusi­työ­paik­ka kuin sel­lai­sen, joka on teh­nyt samaa työ­tä 30 vuotta.

Kun lähek­käin on pal­jon saman alan työ­paik­ko­ja, on help­po ede­tä ural­la vaih­ta­mal­la yri­tyk­ses­tä toi­seen. Näin siir­tyy myös tie­toa eli lähek­käin ole­vat yri­tyk­set oppi­vat toi­sil­taan. Tämä on mer­kit­tä­vä teki­jä kasau­tu­mi­se­duis­sa. On huo­no asia, että yhä useam­pi yri­tys kiel­tää työ­so­pi­muk­sis­sa työn­te­ki­jöi­tään siir­ty­mäs­tä kil­pai­li­jal­le. Yksit­täis­tä yri­tys­tä aja­tel­len se on ymmär­ret­tä­vää, mut­ta koko alan kehi­tys kärsii.

 

Työn haku ja työn­vä­li­tys ovat nykyi­sil­tä kei­noil­taan aivan alkeel­li­sia yhdis­tä­mään oikea­ta työn­te­ki­jää oike­aan työ­teh­tä­vään. Sekä työl­li­syys että kan­san­ta­lou­den tuot­ta­vuus para­ni­si­vat olen­nai­ses­ti, ihmi­set saa­tai­siin ohja­tuk­si heil­le par­hai­ten sopi­viin työ­paik­koi­hin. Täs­sä teko­ä­ly tulee ole­maan suu­rek­si avuksi.

Teki­jöi­den ja työn yhdis­tä­mi­nen onnis­tuu sitä parem­min, mitä enem­män on käy­tet­tä­vis­sä tie­toa sekä työ­paik­ko­jen että teki­jöi­den ominaisuuksista.

Uusis­sa alus­ta­ta­lou­den sovel­lu­tuk­sis­sa kuten vaik­ka­pa Ube­ris­sa ja Airbnb:ssä asiak­kaat voi­vat arvioi­da teki­jöi­tä ja teki­jät asiak­kai­ta.  Tämä paran­taa mark­ki­noi­den toi­min­taa olen­nai­ses­ti. Asun­non uskal­taa antaa kotin­sa hotel­li­käyt­töön, jos tie­tää, että majoit­tu­jat ovat toi­mi­neet edel­li­sis­sä koh­teis­sa sii­vos­ti. Majoi­tuk­sen etsi­jä voi kat­soa, mitä miel­tä edel­li­set asiak­kaat ovat olleet majoituspaikasta.

Voi­si­ko samaa sanoa työ­pai­kois­ta ja teki­jöis­tä? Työn­ha­ki­ja sai­si varoi­tuk­sen nar­sis­ti­ses­ta esi­mie­hes­tä ja edel­li­set työ­nan­ta­jat arvioi­si­vat tekijää?

Asian­tun­ti­ja­töi­hin täl­lai­nen arvioin­ti sopi­si hyvin. Lin­ke­dIn sivus­to tekee­kin tätä omal­la taval­laan. Taval­lis­ten duu­na­rien osal­ta oli­si ongel­mia. Nega­tii­vi­sel­la arviol­la voi­si kiris­tää tai sitä voi­si käyt­tää kos­to­na. Nuo­ruu­den höl­möi­lyt voi­si­vat jää­dä rasit­ta­maan loppuelämää.

Kotiin ostet­ta­vis­sa pal­ve­luis­sa, jois­sa työn­te­ki­jä yleen­sä toi­mii yrit­tä­jä­nä, edel­lis­ten asiak­kai­den arvioin­nis­ta voi­si olla sel­vää hyö­tyä. Koti­re­mont­tia suun­nit­te­le­va sai­si tie­tää, miten tar­jol­la ole­vat Remont­ti-Reis­kat ovat työn­sä teh­neet. Sama kos­kee koti­sii­vo­uis­ta tai kotipalveluja.

Arviot voi­si­vat pal­vel­la huo­nos­ta läh­tö­koh­das­ta pon­nis­ta­vaa sil­lä, että tämä voi­si tun­nol­li­sel­la työl­lä paran­taa työ­mark­ki­na-ase­maan­sa. Jos nega­tii­vi­set mai­nin­nat sai­si omis­ta tie­dois­taan pois­taa, se antai­si infor­maa­tio­ta huo­nom­min, mut­ta oli­si oikeus­tur­van kan­nal­ta parempi.

Jokai­sen kan­nal­ta on edul­lis­ta, että pää­see työ­hön, joka sopii hänel­le hyvin. Sik­si työn­te­ki­jän kan­nal­ta voi­si olla hyvä, että rek­ry­toi­jat tie­tä­vät mah­dol­li­sim­man pal­jon hei­dän vah­vuuk­sis­taan ja jopa heikkouksistaan.

 

Ins­pi­raa­tion läh­de tähän kir­joi­tuk­seen on Sit­ran Raport­ti Uusi työn mark­ki­na.Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

30 vastausta artikkeliin “Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen”

  1. > Suu­rin osa työ­suh­teis­ta menee työpaikan
    > vaih­ta­jil­le. Kan­san­ta­lous voit­taa, kun joku siirtyy
    > ural­laan eteen­päin. Aiem­pi, vähem­män vaativa
    > työ jää mui­den tavoiteltavaksi.

    Työn­vä­li­tys koh­den­taa resurs­sin­sa par­hai­ten pal­ve­le­mal­la ensi­si­jai­ses­ti hyvin osaa­via työ­pai­kan­vaih­ta­jia. — Ja huo­noi­ten sil­loin, kun esi­si­ja anne­taan pitkäaikaistyöttömille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kan­nat­taa tutus­tua laa­jem­min noi­hin työ­eh­to­so­pi­muk­siin. On monia ns. uudem­man pol­ven työ­eh­to­so­pi­muk­sia jot­ka ovat hyvin avoi­mia ja joustavia.

    Yleen­sä ongel­ma­na työ­mark­ki­na­pöy­däs­sä on työ­nan­ta­jat. Heil­tä puut­tuu aika usein aito tah­to kehit­tää työ­eh­to­so­pi­muk­sia ja las­ke­taan lähin­nä asioi­den kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sia. Toi­vot­ta­vas­ti tämä asia muut­tuu lähiai­koi­na. Yllät­täen Alko onnis­tui täs­sä ja sai muu­tet­tua työ­eh­to­so­pi­muk­sen mel­ko nykyaikaiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Lin­ke­dI­nin yksi todel­la hyö­dyl­li­nen omi­nai­suus on suo­si­tuk­set, joi­ta voi pomon lisäk­si hakea/saada työ­ka­ve­reil­ta ja asiak­kail­ta­kin. Työn­te­ki­jä ei ole enää riip­pu­vai­nen pomos­taan. Toki hyvän pomon koh­dal­la tämä ei ole ongel­ma, mut­ta kun nii­tä huo­no­ja­kin on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ehkä hom­man voi­si hoi­taa siten, että työ­nan­ta­ja oli­si vel­vol­li­nen kir­joit­ta­maan todis­tuk­sen työn­te­ki­jäl­le jos­sa voi olla mai­nin­ta sii­tä, miten hän on työs­tään suoriutunut. 

    Ker­ras­saan mul­lis­ta­va idea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Työ­tä välit­tä­vien alus­to­jen pää­i­deoi­hin kuu­luu, että asiak­kaat voi­vat pis­teyt­tää työntekijöitä/yrittäjiä (Uber on var­maan tun­ne­tuin esi­merk­kin Suomessa). 

    Peri­aat­tees­sa alus­tan taak­se ei tar­vi­ta fir­maa mut­ta käy­tän­nös­sä luul­ta­vas­ti tar­vi­taan, kos­ka fir­mal­la on kova tar­ve luo­da luo­tet­ta­va pal­ve­lu — ja rahaa teh­dä se. 

    Kun työntekijä/yrittäjä lopet­taa alus­tan käy­tön, hänen suo­si­tus­pis­teen­sä haih­tu­vat ilmaan. Se on tie­tys­ti sää­li, jos pis­teet oli­vat hyvät. Sik­si on vuo­si­kau­det ode­tel­tu pal­ve­lua, johon luo­tet­ta­vuus­pis­teen­sä sai­si tal­len­net­tua kuin pankkiin. 

    Sil­loin myös luo­tet­ta­vuus­pis­teet eBayn tapai­sil­ta alus­toil­ta voi­si tal­len­taa omak­si luotettavuuspääomakseen.

    Aina­kaan pari vuot­ta sit­ten, kun vii­mek­si tsek­ka­sin, en sel­lais­ta löy­tä­nyt. Onko­han mois­ta jo tekeil­lä jos­sain? Vai lie­kö idean toteut­ta­mi­nen lii­an han­ka­laa syys­tä tai toi­ses­ta, esi­mer­kik­si luo­tet­ta­vuu­den tsek­kaa­mi­sen osalta?

    Jos joku kali­for­nia­lai­nen tuol­lai­sen tekee, sii­hen voi­si teo­rias­sa yhdis­tää myös työ­nan­ta­jien ja työ­to­ve­rien pis­tey­tyk­siä. Käy­tän­nös­sä ongel­mat voi­si­vat olla lii­an suuria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mitä kau­em­min talous­kas­vu jat­kuu, sitä “perin­tei­sem­mäk­si” työ­mark­ki­nat muut­tu­vat. Vien­ti­teol­li­suus on edel­leen­kin Suo­men vetu­ri ja hyvin suu­ri osa Suo­men ohjel­mis­to­teol­li­suu­den kas­vus­ta syn­tyy vien­ti­teol­li­suu­den hankkeista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten remont­ti­reis­kan asiak­kaat kir­joit­ta­vat työ­to­dis­tuk­sia täl­le, muodollisest5i yrittäjälle? 

    Työ­nan­ta­ja yllä­pi­tää lis­taa asia­kas­re­fe­rens­seis­tä ja voi pyy­tää asia­kas­ta kir­joit­ta­maan arvion. Nämä refe­rens­sit voi lait­taa net­tiin ja siel­lä voi olla jopa valo­ku­via työnäytteenä.

    Työn­te­ki­jä saa pyy­tää työ­to­dis­tuk­sen ilman arvioin­tia, sama pitäi­si sal­lia remont­ti­reis­kal­le. Ongel­mia var­ten pitäi­si luo­da small-claims court systeemi. 

    Lii­an tar­kas­ta sub­jek­tii­vi­ses­ta pis­tey­tys­pal­ve­lus­ta tulee ongel­mia. Pis­tey­tyk­sel­le muo­dos­tuu rahal­li­nen arvo ja sii­tä tulee tin­ki­mi­sen väli­ne eikä laa­dun mit­ta­ri. Raha­nar­voi­nen asia pitäi­si voi­da rii­taut­taa jos ei halu­ta jät­tää osa­puo­lia somen armoille. 

    Black Mir­ror, 3. kausi, 1. jak­so nimel­tä “Nose­di­ve” ker­too pis­teyt­tä­mi­sen ongelmista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Väit­täi­sin, että nime­no­maan asian­tun­ti­ja­työ­hön täl­lai­nen arvioin­ti­sys­tee­mi ei sovi. Var­sin­kin tuol­lai­nen Airbnb, Tri­pad­vi­sor, tai Uber “vii­si täh­teä” ‑arvion­ti pakot­taa runt­taa­maan pal­jon kon­teks­ti­si­don­nais­ta ja vai­keas­ti kvan­ti­fioi­ta­vaa tie­toa yhteis­mi­tal­li­siin suureisiin. 

    Jos­sain Ube­ris­sa tai Airbnb:ssä, jos­sa pal­ve­lu on hyvin yksin­ker­tai­nen (“vie minut pai­kas­ta A paik­kaan B nopeas­ti ja tur­val­li­ses­ti” / “anna kivan­nä­köi­nen kämp­pä hyväl­lä alu­eel­la”), täl­lai­nen reit­taus­sys­tee­mi vie­lä toi­mii, mut­ta monis­sa muis­sa töis­sä kysy­mys sii­tä, että “mil­lai­nen” työn­te­ki­jä joku hen­ki­lö on ei ole mikään yhdes­tä vii­teen täh­teä kysy­mys. Sii­hen sisäl­tyy aika pal­jon ei niin hel­pos­ti kvan­ti­fioi­ta­vaa tie­toa hen­ki­lön täs­mäl­li­syy­des­tä, vas­tuun­tun­toi­suu­des­ta, luo­tet­ta­vuu­des­ta, yhteis­työ­ky­vyk­kyy­des­tä jne. Miten ver­tail­la kes­ke­nään teho­kas­ta mut­ta anti­so­si­aa­lis­ta uraoh­jus­ta (4.5 täh­teä) ja erit­täin pidet­tyä mut­ta ei niin kun­nian­hi­mois­ta kol­le­gaa (4.6 täh­teä)? Ja tämö tie­to on vie­lä täy­sin kon­teks­ti­si­don­nais­ta: kon­ser­va­tii­vi­ses­sa fir­mas­sa “häi­rik­kö ja veneen­kei­kut­ta­ja” (2 täh­teä) on inno­va­tii­vi­nen ajat­te­li­ja (5 täh­teä). Ube­ris­sa myös ajo­jen volyy­mi on sitä luok­kaa, että alkaa kes­kiar­vo ker­toa­kin jotain. Mut­ta miten nor­maa­leis­sa työ­suh­teis­sa? Esi­mer­kik­si joku tyyp­pi, jol­la on vain 5 työ­suh­det­ta taka­na ja vii­mei­sin sat­tuu ole­maan yhden täh­den arvioin­ti, kos­ka erit­täin huo­no match pomon / duu­nin kans­sa? Yksi huo­no arvioin­ti ja vahin­ko mai­neel­le voi olla tuhoisaa.

    Ja ennen kuin joku pro­tes­toi, että “voi­han Tri­pad­vi­so­ris­sa ja Airbnb:ssä myös kir­joit­taa pidem­mät arviot” niin näis­tä plat­for­meis­ta teh­dyt tut­ki­muk­set osoit­taa, että ne “täh­det” ovat kaik­ki kai­kes­sa. Eli jos et ole hotel­li­na tie­tyn täh­ti­mää­rän yli, niin et pää­se edes kulut­ta­jien har­kin­ta­jouk­koon. Sen takia hotel­lit soit­te­le­vat­kin kulut­ta­jil­le perään, että voi­sit­ko plea­se muut­taa nel­jä täh­teä­si vii­teen tähteen. 

    Hyvä ja varoit­ta­va case-esi­merk­ki löy­tyy aka­te­mias­ta (asian­tun­ti­ja­työ­tä jos mikä), jos­sa prof­fien kvan­ti­fioi­tu arvioin­ti (joko yli­opis­ton sisäl­lä tai jul­ki­ses­ti, Rate­My­Pro­fes­sor) on ollut jo pidem­män aikaa voi­mal­la. Aka­te­mis­sa on herää­mäs­sä vah­va kon­sen­sus sii­tä, että täl­lai­set mit­ta­rit ovat absur­din huo­no­ja mit­ta­rei­ta ja jopa vahin­gol­li­sia työn­teol­le. Ne luo­vat aivan vää­riä insen­tii­ve­jä (eli, kan­nat­taa opti­moi­da ope­tuk­sen ARVIOINTIA, ei itse ope­tus­ta), las­ke­vat moti­vaa­tio­ta, joh­ta­vat opis­ke­li­joi­ta har­haan. Tus­kin on vai­kea arva­ta, että pian työn­te­ki­jät oppi­si­vat “pelaa­maan” Työn­te­ki­jä­Ad­vi­sor-nume­roi­taan, sen sijaan että kes­kit­tyi­si­vät työ­hön­sä. Prof­fat­han tekee tätä jo tääl­lä ihan rutii­nis­ti: hel­pom­pia tent­te­jä, haus­kem­paa mut­ta pin­nal­li­sem­paa ope­tus­ta, opis­ke­li­joi­den lah­jon­taa arvioin­tiai­koi­na jne.

    Täs­sä muu­ta­ma link­ki nime­no­maan tuos­ta pro­fes­so­rien arvioin­nis­ta ja sen ongelmista:

    https://www.insidehighered.com/news/2016/09/21/new-study-could-be-another-nail-coffin-validity-student-evaluations-teaching

    http://www.slate.com/articles/life/education/2014/04/student_evaluations_of_college_professors_are_biased_and_worthless.html

    http://www.nytimes.com/2010/03/14/magazine/14FOB-medium‑t.html?mcubz=0

    http://www.chronicle.com/article/The-Art-of-the-Bogus-Rating/46887

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hen­ri Wei­jo: Hyvä ja varoit­ta­va case-esi­merk­ki löy­tyy akatemiasta… 

    Mie­leen nousee pari täl­lä foo­ru­mil­la aikai­sem­min esi­tet­tyä kirjoitusta.

    Nimi­merk­ki Tie­de­mies:

    Tie­de­mies:

    yli­opis­to-opet­ta­ja: Olen opet­ta­ja­na yli­opis­tos­sa ja tie­dän opis­ke­li­joil­ta saa­ma­ni palaut­teen perus­teel­la, että olen hyvä työssäni.

    Ahaa, siis opis­ke­li­ja­pa­laut­tee­si on kes­ki­mää­räis­tä nega­tii­vi­sem­paa? Paris­sa­kin tut­ki­muk­ses­sa on nimit­täin havait­tu, että opis­ke­li­jan oppi­mis­tu­lok­sil­la ja opet­ta­jan saa­mal­la palaut­teel­la on nega­tii­vi­nen kor­re­laa­tio, täs­sä nyt vaik­ka yksi. Luke­kaa ajatuksella.

    Anne­taan tämän tosi­asian het­ken aikaa dif­fusoi­tua ajat­te­luum­me. Toki voi olla ettet­te usko minua, kos­ka ei ole nyt ei ollut antaa kuin yksi viite.

    En halua ko. yli­opis­to-opet­ta­jaa tie­ten­kään hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti hauk­kua; kor­re­laa­tio on vähäi­nen, mut­ta se tode­la­kin on nega­tii­vi­nen. Osa hyvis­tä opet­ta­jis­ta saa hyviä arvos­te­lu­ja kos­ka on oikeas­ti hyviä. Ongel­ma­na on se, että opis­ke­li­jat eivät ero­ta toi­sis­taan hyvää opet­ta­jaa ja muka­vaa, haus­kaa, ren­toa, avu­lias­ta, jne opet­ta­jaa. Nämä eivät ole riip­pu­vai­sia toi­sis­taan ja huo­no opet­ta­ja voi kom­pen­soi­da huo­nout­taan arviois­sa ole­mal­la eri­tyi­sen haus­ka, ren­to, jne jne, ja tämä ajan oloon syn­nyt­tää hie­noi­sen nega­tii­vi­sen korrelaation.

    Tämä on kui­ten­kin ongel­ma sil­loin, jos alam­me aktii­vi­ses­ti *mak­saa* ihmi­sil­le sii­tä, että parem­man opet­ta­mi­sen sijaan nämä kes­kit­ty­vät ole­maan muka­via jne. 

    Ynnä nimi­merk­ki Tomp­pa (myös tääl­lä):

    …luku­kausi­mak­sut luo­vat huo­non kult­tuu­rin yliopistoon
    …opis­ke­li­ja on kulut­ta­ja, joka tun­tee ole­van­sa oikeu­tet­tu läpäi­se­mään kurs­sit. Tämä las­kee tasoa kun hen­ki­lö­kun­nal­le ase­te­taan ylhääl­tä­päin pai­net­ta, että he ovat vas­tuus­sa jos opis­ke­li­jat epäonnistuvat 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. N/A: Pis­tey­tyk­sel­le muo­dos­tuu rahal­li­nen arvo ja sii­tä tulee tin­ki­mi­sen väli­ne eikä laa­dun mit­ta­ri. Raha­nar­voi­nen asia pitäi­si voi­da rii­taut­taa jos ei halu­ta jät­tää osa­puo­lia somen armoille. 

    Tot­ta.

    eBay pois­ti myy­jil­tä mah­dol­li­suu­den antaa nega­tii­vis­ta reit­taus­ta asiak­kail­le, kos­ka nega­tii­vi­sen arvo­sa­nan saa­nut myy­jä antoi sel­lai­sen rutii­nin­omai­ses­ti kos­to­na nega­tii­vi­sen ostajalle.

    Ei kun­nol­lis­ta net­ti­pis­tey­tys­jär­jes­tel­mä ole ihan niin help­poa jär­jes­tää kuin voi­si kuvi­tel­la, eten­kään se ei onnis­tu moni­mut­kais­ten tuot­tei­den koh­tal­la (kuten työntekijä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Uusis­sa alus­ta­ta­lou­den sovel­lu­tuk­sis­sa kuten vaik­ka­pa Ube­ris­sa ja Airbnb:ssä asiak­kaat voi­vat arvioi­da teki­jöi­tä ja teki­jät asiak­kai­ta. Tämä paran­taa mark­ki­noi­den toi­min­taa olennaisesti.

    Pitää huo­ma­ta se pie­ni ero, että Ube­ris­sä ja Airbnb:ssä mark­ki­noi­den toi­mi­vuu­den mää­rit­ty­mi­nen ei ole niin­kään rea­lis­ti­nen arvos­te­lu kuin osto­pää­tök­sen hel­pot­ta­mi­nen ja tran­sak­tioi­den mää­rä. Täs­tä on ole­mas­sa tut­ki­muk­sia­kin, jos­sa tuot­teen arvos­te­lu ja nii­den aset­ta­mi­nen (mil­lai­seen tahan­sa) lisää ihmis­ten toden­nä­köi­syyt­tä teh­dä edes jon­kin­lai­nen pää­tös. Amazon antaa käyt­tä­jien arvos­tel­la tuot­tei­ta — ei sik­si että se pyr­ki­si sii­hen että ihmi­set osta­vat hyviä tuot­tei­ta, vaan sik­si että se lisää myyn­tiä. Amazo­nia ei hait­taa, jos käyt­tä­jä ostaa itsel­leen huo­non kir­jan, kos­ka sen jäl­keen hän ehkä tekee vie­lä toi­sen ostok­sen eli ostaa sen parem­man. Amazo­nia ei myös­kään hait­taa se, jos joku kir­ja saa huo­non arvos­te­lun ja sitä ei sen vuok­si oste­ta, kos­ka kir­jois­ta voi­daan teh­dä kopioita.

    Voi­si ehkä aja­tel­la että tämä oli­si hyvä myös työ­mark­ki­noil­la. Meil­lä toki on yksi työ­paik­ka, jos­sa käy­te­tään täm­möis­tä arl­go­rit­mia ja se on Edus­kun­ta, jos­sa valin­nas­sa nou­da­te­taan täy­sin sitä mitä ulko­puo­li­set arvioi­jat sano­vat. Sii­nä­kin äänes­tä­mis­tä on tar­koin rajat­tu, mut­ta ei se sil­ti tuo­ta kovin hyviä tulok­sia. Edus­kun­ta ei ole mikään läpi­leik­kaus Suo­men kan­sa­lais­ten par­haim­mis­tos­ta. Jokai­nen voi­si mie­les­sään kuvi­tel­la mil­tä edus­kun­ta näyt­täi­si, jos edus­ta­jat arvioi­tai­siin samoil­la kri­tee­reil­lä kuin mui­den­kin alo­jen johtajat.

    Ongel­ma on hen­ki­lö­koh­tai­nen bias, jon­ka takia esim. äänes­tä­mis­tä vaa­leis­sa on rajoi­tet­tu yhteen ääneen per hen­ki­lö. Jos jol­lain oli­si vaik­ka­pa mah­dol­li­suus antaa posi­tii­vi­nen arvos­te­lu omal­le lap­sel­leen jät­täi­si­kö hen­ki­lö tämän mah­dol­li­suu­den käyttämättä? 

    Mikä­li täm­möi­nen jär­jes­tel­mä perus­te­taan sen pitäi­si perus­tua pel­käs­tään fak­toi­hin sii­tä mitä on teh­ty tai mitä on opis­kel­tu, eikä sii­hen mitä miel­tä joku hen­ki­lö jos­tain asias­ta on. Toi­sin sanoen, työ­nan­ta­jan voi­si esi­mer­kik­si ilmoit­taa että hen­ki­lö on osal­lis­tu­nut työ­teh­tä­vien X, Y ja Z suo­rit­ta­mi­seen tai oppi­lai­tos voi­si ilmoit­taa, että hen­ki­lö on suo­rit­ta­nut hyväk­sy­tys­ti kurs­sit A, B ja C tämä hel­pot­tai­si päte­vyy­den arvioin­tia. Tähän rin­nal­le kun saa­daan vie­lä tie­to sii­tä mil­lai­sia työ­teh­tä­viä eri yri­tyk­sis­sä teh­dään, niin ongel­ma on aina­kin hyvin määritelty.

    Nyky­ai­kai­nen teko­ä­ly itse asias­sa pys­tyi­si hel­pos­ti etsi­mään ihmi­siä jot­ka par­hai­ten matc­hää­vät sit­ten työ­nan­ta­jan hakueh­toin, vähän samoin kuin Google tai Amazon tekee kun se suo­sit­te­lee kir­jo­ja osta­jal­le. Olen­nais­ta täs­sä oli­si se, ei ole toi­vot­ta­vaa etu­kä­teen arvot­taa haki­joi­ta, kos­ka me emme voi miten­kään tie­tää mil­lais­ta hen­ki­löä tar­kal­leen ottaen johon­kin paik­kaan ollaan hake­mas­sa. Ja toi­saal­ta emme halua, että osas­ta ihmi­sis­tä tulee nii­tä yhden täh­den kir­jo­ja joi­ta kukaan ei osta.

    Työ­voi­ma­toi­mis­ton sivuil­la on jo nyt työn­te­ki­jöil­le mie­les­tä­ni aika hyvä haku­toi­min­to, joka on hyvä läh­tö­koh­ta ja aktii­vi­nen haki­ja toden­nä­köi­ses­ti löy­tää pal­jon hyviä työ­paik­kaeh­do­tuk­sia itsel­leen. Ehkä isoin ongel­ma sii­nä on se, että pro­ses­si on ras­kas ja for­maa­li vie­dä lop­puun, parem­paan­kin pystyttäisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yksi­ny­rit­tä­mi­nen on vain palk­ka­työn toi­nen muoto

    Kui­ten­kin yksi­ny­rit­tä­jä kat­so­taan saman­lai­sek­si yri­tyk­sek­si kuin on esim Nokia.

    Mut­ta se on joh­ta­nut työ­eh­to­jen pol­ke­mi­seen, yksi­ny­rit­tä­jis­tä suu­ri osa on epä­ai­to­ja yrit­tä­jiä niin, että tulo ei oikeu­ta esim yrittäjäeläkkeeseen

    Ja mikä kau­hea itku on näil­lä itsen­sä työl­lis­tä­jil­lä, he kun ovat yhtä suo­jat­to­mia toi­mek­sian­ta­jaa koh­taan kuin 1800-luvun duunari.

    Val­tio ei kos­kaan suo­je­le yksi­löä vaan suu­rin instituutioita.Näin kävi pank­ki­krii­sis­sä 1990-luvulla ,

    Vain ver­tais­ryh­mäs­sä kye­tään puo­lus­ta­maan etujaan

    Ja tuo yrit­tä­jän huo­no sosi­aa­li­tur­va on kyl­lä suu­rim­mak­si osak­si oma vika.Kun halu­taan kier­tää sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja niin se sosi­aa­li­tur­va­kin jää pieneksi

    Tavoi­te on edis­tää suur­ten yri­tys­ten val­taa ja vähen­tää työn­te­ki­jän ja pie­ny­rit­tä­jän suo­jaa ja teh­dä heis­tä orjia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ongel­ma on, että kun jous­to­ja vaa­di­taan niin jous­tot halu­taan mää­rä­tä yksipuolisesti.

    Se tus­kin on se mihin pyri­tään, mut­ta kun työ­nan­ta­jan val­taa lisä­tään niin pää­dy­tään pakkojoustoihin.

    Vaik­ka Osmo väit­tää, että osa ihmi­sis­tä onkor­vaa­mat­to­mia ja työ­nan­ta­ja suos­tuu mihin vain hei­dän kohdallaan.

    Mut­ta oikeas­sa elä­mäs­sä jou­du­taan pitä­mään yllä jat­ku­vuus suunnitelmaa.Huippuihminenkin kun voi sai­ras­tua tai kuol­la ja sil­loin pitää olla tilan­ne hal­lin­nas­sa, muu­ten yri­tys tuhoutuu.

    Kor­vaa­mat­to­mia ei ole

    Ja kun ihmi­nen voi­daan aika kor­va­ta niin työ­nan­ta­ja menee sii­tä mis­tä aita on mata­lin eli käyt­tää valtaansa.Silloin töi­tä ei tar­vit­se suun­ni­tel­la vaan voi elää kuin pellossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Lii­an van­ha: Tavoi­te on edis­tää suur­ten yri­tys­ten val­taa ja vähen­tää työn­te­ki­jän ja pie­ny­rit­tä­jän suo­jaa ja teh­dä heis­tä orjia

    Eivät suu­ret yri­tyk­set ole oikeas­ti kiin­nos­tu­nei­ta yksi­ny­rit­tä­jis­tä. Nii­den hans­kaa­mi­ses­sa on aivan lii­kaa vaivaa. 

    Monel­la kv-pörs­siy­ri­tyk­sel­lä­kin on eri­nä­köi­siä vaa­ti­mus­lis­to­ja ali­hank­ki­joil­le, yleen­sä sel­lai­sia että mik­ro­y­ri­tyk­set tipah­ta­vat pois pelistä. 

    Jos nyt miet­ti­tään ihan kyl­mäs­ti, niin mitä se vaa­ti­si, jos mah­dol­li­ses­ti jopa kym­me­niä tuhan­sia työn­te­ki­jöi­tä työl­lis­tä­vä iso yri­tys päät­täi­si, että nyt­pä ale­taan hyö­ty­mään mer­kit­tä­väs­ti yksi­ny­rit­tä­jis­tä? Ihan jul­me­tun pape­ri­so­dan­han se vaa­ti­si. Jokai­sen kans­sa pitäi­si alle­kir­joit­taa sopimukset,neuvotella hin­nat, teh­dä salas­sa­pi­to­so­pi­muk­set ja tämä vie­lä vuosittain.

    Jos tätä ver­ra­taan tilan­tee­seen, että resurs­sit han­kit­tai­sin vaik­ka­pa pari pykä­lää isom­mil­ta, edes 10 hen­keä työl­lis­tä­vil­tä ali­hank­ki­joil­ta, niin ei se mak­sa vai­vaa. Kyl­lä­hän hyvä ali­hank­ki­ja voi olla yksi­ny­rit­tä­jä­kin, mut­ta ei noi­ta suu­ria fir­mo­ja oikeas­ti *kiin­nos­ta* raken­taa ali­han­kin­ta­ket­ju­ja yksinyrittäjistä. 

    Kehi­tys han­kin­nois­sa on pikem­min­kin kul­ke­nut täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan: isot fir­mat halua­vat ostaa entis­tä suu­rem­pia koko­nai­suuk­sia ja moni­mut­kai­sem­pia entis­tä har­va­lu­kui­sem­mal­ta ali­hank­ki­ja­jou­kol­ta. Mones­sa tapauk­ses­sa tähän on vie­lä koh­tuul­li­sen hyvät liik­keen­joh­dol­li­set perustelut.

    Jos nyt vält­tä­mät­tä halu­aa “pol­kea työ­eh­to­ja” niin on vain pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa ostaa pal­ve­lut hal­pa­mais­ta ja sil­lä selvä.

    Kor­vaa­mat­to­mia ei ole

    Juu, pait­si että sinun näkö­kul­mas­sa­si työ­nan­ta­jat ovat täy­sin kor­vaa­mat­to­mia. Logii­kal­la­si työn­te­ki­jöil­lä ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti ole mitään mah­dol­li­suut­ta mihin­kään, kun hänel­le on yksi juma­lan­kal­tai­nen työ­nan­ta­ja ilmes­tyk­sel­lä pal­jas­ta­nut itsen­sä, työn­te­ki­jä ei voi kos­kaan har­ki­ta mitään muu­ta…? Kai lähin­nä val­tio voi olla kor­vaa­ma­ton työ­nan­ta­ja­na, jos on loke­roi­tu­nut teke­mään jotain tiet­tyä hom­maa, jota on ainoas­taan valtiolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jokai­sen kan­nal­ta on edul­lis­ta, että pää­see työ­hön, joka sopii hänel­le hyvin. Sik­si työn­te­ki­jän kan­nal­ta voi­si olla hyvä, että rek­ry­toi­jat tie­tä­vät mah­dol­li­sim­man pal­jon hei­dän vah­vuuk­sis­taan ja jopa heikkouksistaan.”

    Tämä nyt ei ollut kovin onnis­tu­nut lausun­to. Eri töis­tä näet mak­se­taan eri suu­ruis­ta palk­kaa. Kenel­le oli­si edul­lis­ta havai­ta, että hänel­le sopii todel­la hyvin se työ, jos­ta mak­se­taan tosi huonosti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Suo­ma­lai­nen työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­mä on ollut erään­lai­nen menes­tys­ta­ri­na, vähän niin kuin hyvinvointivaltiokin. 

    Työ­mark­ki­nat­han ovat erään­lai­set ahneu­den mark­ki­nat, joil­la uhkai­lu­jen, vaa­ti­mus­ten ja kom­pro­mis­sien jäl­keen löy­de­tään hyvin­voin­nin jaka­mi­ses­sa erään­lai­nen kau­hun tasa­pai­no. Se on raa­dol­lis­ta peliä, mut­ta se on toi­mi­nut koh­ta­lai­sen hyvin.

    Maa­il­ma on kui­ten­kin muut­tu­nut ja sen seu­rauk­se­na myös työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­mä on monin osin jää­nyt ajas­taan jäl­keen. Sii­tä on tul­lut yhteis­kun­nan kehi­tys­tä jar­rut­ta­va voima.

    Sik­si täl­lai­set puheen­vuo­rot, jois­sa poh­di­taan miten jär­jes­tel­mää voi­tai­siin kehit­tää, ovat erit­täin tär­kei­tä. Nopei­ta muu­tok­sia on tur­ha toi­voa, sen ver­ran jäy­käk­si jär­jes­tel­mä on kan­gis­tu­nut, mut­ta jos­ko työ­mark­ki­noi­den terä­vin kär­ki oli­si hereil­lä? Ja eihän sitä tie­dä, vaik­ka jotain lii­kah­tai­si pahim­pien änky­röi­den­kin mielessä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Jos nyt miet­ti­tään ihan kyl­mäs­ti, niin mitä se vaa­ti­si, jos mah­dol­li­ses­ti jopa kym­me­niä tuhan­sia työn­te­ki­jöi­tä työl­lis­tä­vä iso yri­tys päät­täi­si, että nyt­pä ale­taan hyö­ty­mään mer­kit­tä­väs­ti yksinyrittäjistä? ” 

    Minä kir­joi­tin tuos­sa pie­ny­rit­tä­jis­tä ja sinä­kin lai­na­sit sen.

    Pie­ny­rit­tä­jä on vähän eri kuin yksinyrittäjä.

    Minä olen käyt­tä­nyt ali­han­kin­nois­sa pienyrittäjiä.Kun esim toi­min­ta-alue on tar­peek­si suu­ri niin toi­min­to­ja voi jakaa pie­nem­mik­si ja sil­loin pie­nem­pi­kin yri­tys voi hoi­taa osuuden.

    Pai­kal­la teh­tä­vää on vai­keam­pi ostaa toi­sel­ta puo­len maapalloa

    Ja ehto­ja voi pie­nel­le yri­tyk­sel­le lue­tel­la ja siir­tää ris­kiä ali­hank­ki­jal­le, joka yrit­tää siir­tää sitä työn­te­ki­jöil­le. Pie­ny­rit­tä­jä on aika suojaton

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Lii­an van­ha: Minä kir­joi­tin tuos­sa pie­ny­rit­tä­jis­tä ja sinä­kin lai­na­sit sen.

    Puhuit yksi­ny­rit­tä­jis­tä, mai­nit­sit kir­joi­tuk­ses­sa­si yksi­ny­rit­tä­jät kol­meen otteeseen. 

    Työl­lis­tä­vän pie­ny­ri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­nen ei ole mikään “palk­ka­työn muo­to”, jota yksi­ny­rit­tä­mi­nen voi jois­sain tilan­teis­sa olla­kin. Ja työl­lis­tä­vä pie­ny­rit­tä­jä on kes­ki­mää­rin pal­jon vah­vem­mas­sa neu­vot­te­lua­se­mas­sa kuin yksinyrittäjä.

    Ja ehto­ja voi pie­nel­le yri­tyk­sel­le luetella”

    No eipä sitä kukaan kiellä.

    Vii­sas yritt­jä lukee ehdot läpi ja jät­tää tar­vit­taes­sa myy­mät­tä. Olen itse vään­tä­nyt vuo­si­so­pi­mus­ten pil­kun pai­kas­ta sekä iso­jen kv-kon­ser­nien ammat­tios­ta­jien että kes­ki­suur­ten yri­tys­ten kans­sa. Olen vään­tä­nyt sil­loin kun olen ollut yksi­ny­rit­tä­jä ja myös sil­loin, kun pal­kol­li­sia on ollut enemmän.

    Kyl­lä se on ihan aito neu­vot­te­lu­ti­lan­ne ja hyvin perus­tel­lut muu­tok­set sopi­mus­teks­tien ehtoi­hin on tähän men­nes­sä men­neet läpi, aivan eri­tyi­ses­ti ne ovat men­neet koh­tuut­to­muuk­sien koh­dal­la. Jos­kus tun­tuu, että osta­jat taik­ka fir­man lakio­sas­to vain kokei­lee aivan tar­koi­tuk­sel­la kepil­lä jää­tä tai vaih­toeh­toi­ses­ti eivät itse aina edes ymmär­rä, mitä ehdottavat.

    Ja joka ker­ta kun joku kv-fir­ma on halun­nut piden­tää mak­suai­kaa vaik­ka­pa sii­hen kuu­kau­teen, niin me olem­me toden­neet, “hyvä, kyl­lä tämä käy mut­ta vas­taa­vas­ti hin­taan tulee piden­ne­tys­tä mak­sua­jas­ta seu­raa­van­lai­nen korotus…”

    Jos tar­jot­ta­va sopi­mus on huo­no, niin sil­loin kan­nat­taa tark­kaan har­ki­ta, myy­kö ollen­kaan ja jos myy, miten nopeas­ti saa kor­vat­tua kysei­sen asiak­kaan parem­mal­la. Aina­kaan meil­lä ei ole mitään pak­koa myy­dä yhdel­le­kään asiak­kaal­le mitään. Tilan­ne voi tie­ten­kin olla eri jos fir­ma on hei­kos­sa hapes­sa­ja lai­nan­ly­hen­nyk­set pai­na­vat pääl­le, mut­ta suu­rim­mal­la osal­la yri­tyk­sis­tä menee vähin­tään koh­tuul­li­ses­ti eikä huo­non kan­nat­ta­vuu­den nipin­na­pin nenä veden­pin­nan ylä­puo­lel­la-fir­ma ei ole mikään nor­maa­li tapaus (kos­ka ne yleen­sä lopet­ta­vat ennem­min tai myöhemmin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Mie­len­kiin­toi­nen jut­tu Osmol­ta. Tar­tun kah­teen huomioon:

    Remont­ti­fir­mo­jen, par­tu­ri-kam­paa­moi­den, sii­vous­fir­mo­jen ja mui­den pie­ny­rit­tä­jien osal­ta “pus­ka­ra­dio” tun­tuu toi­mi­van ilman appli­kaa­tioi­ta­kin. Jos tar­vit­sen remont­ti­mies­tä, soi­tan muu­ta­mil­le luot­tou­ra­koit­si­joil­le, joi­den tie­dän suo­riu­tu­neen aiem­min hyvin töis­tään. Suo­sit­te­len hyviä teki­jöi­tä myös lähi­pii­ris­sä­ni. Joi­ta­kin remont­ti­fir­mo­jen reit­taus- ja kil­pai­lu­tus­pal­ve­lui­ta on yri­tet­ty, käsit­tääk­se­ni hei­kol­la menes­tyk­sel­lä. Hyvil­lä ura­koit­si­joil­la on kädet täyn­nä töi­tä: remont­ti­si­vus­toil­la pyö­ri­vät adver­se selec­tio­nin seu­rauk­se­na ne ura­koit­si­jat, joil­le ei töi­tä löydy.

    Työn­vä­li­tyk­ses­sä kai­pai­si eri­kois­tu­mis­ta. Van­ha “Kluu­vin työk­kä­ri” tun­net­tiin erin­omai­se­na apu­na aka­tee­mi­sil­le työt­tö­mil­le. Vir­kai­li­jat tun­si­vat yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­jen työ­mark­ki­nat ja osa­si­vat ehdot­taa työt­tö­mik­si jou­tu­neil­le mais­te­reil­le hei­dän kan­nal­taan rele­vant­te­ja vaih­toeh­to­ja. Eri­kois­tu­mi­ses­ta siir­ryt­tiin genee­ri­seen mal­liin, jos­sa samal­ta luu­kul­ta tar­jo­taan apua kai­kil­le. Mer­ko­no­mi-vir­kai­li­jal­la voi olla hyvin vähän ymmär­rys­tä vaik­ka­pa työt­tö­mäk­si jou­tu­neen pro­ses­si­tek­nii­kan DI:n rele­van­teis­ta työl­lis­ty­mis­po­luis­ta ja uusis­ta, jär­ke­vis­tä asiak­kaal­le tar­jot­ta­vis­ta mahdollisuuksista. 

    Kah­vi­huo­nees­sa ohjeis­tan kylp­pä­ri­re­mont­tia suun­nit­te­le­vaa kol­le­gaa soit­ta­maan luot­to-remont­ti­reis­kal­le­ni ja kysy­mään aikaa. Ohjai­si­ko teko­ä­ly tule­vai­suu­des­sa työt­tö­män kone­tek­nii­kan DI:n oikean luu­kun ja asian­tun­te­muk­sen ääreen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Niil­lä. jot­ka ovat peril­lä alas­ta, on mah­dol­li­suus löuytää hyviä remon­tin­te­ki­jöio­tä, mut­ta kai­kil­la ei ole. Vähän sama kuimn sanoi­sit, että minun serk­ku­ni, joka on hotel­lia­lal­la, tunee kaik­ki euroop­pa­lai­set hotel­lit, ja sik­si kysyn hänel­tä suo­si­tuk­sia. Trip Advi­so­rin suo­si­tuk­sia ei siis tarvita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Jos­tain syys­tä tämä kes­kus­te­lu­nai­he ei ole oikein otta­nut tul­ta alleen, vaik­ka se on tavat­to­man tärkeä.

    Työ­elä­män muu­tos on yksi suu­ria, mei­dän kaik­kien elä­mään vähi­tel­len yhä enem­män vai­kut­ta­via yhteis­kun­nal­li­sia mur­rok­sia, joi­ta juu­ri nyt on käyn­nis­sä. Sil­ti yhteis­kun­ta suh­tau­tuu sii­hen pikem­min jar­rut­ta­vas­ti kuin uusia mah­dol­li­suuk­sia etsien. Mik­si aihe ei siis herä­tä enem­pää keskustelua?

    Ehkä arvon kom­men­taat­to­rit kuu­lu­vat sii­hen kan­san­osaan, jos­sa muu­tos ei vie­lä kovin pal­jon tun­nu? Ehkä aihe tun­tuu lii­an suu­rel­ta ja vai­keal­ta? Ehkä odo­tam­me, että palk­ka (tai elä­ke tai joku muu) lak­kaa juok­se­mas­ta ennen kuin reagoimme?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Niil­lä. jot­ka ovat peril­lä alas­ta, on mah­dol­li­suus löuytää hyviä remon­tin­te­ki­jöio­tä, mut­ta kai­kil­la ei ole. Vähän sama kuimn sanoi­sit, että minun serk­ku­ni, joka on hotel­lia­lal­la, tunee kaik­ki euroop­pa­lai­set hotel­lit, ja sik­si kysyn hänel­tä suo­si­tuk­sia. Trip Advi­so­rin suo­si­tuk­sia ei siis tarvita.

    Vai­ke­aa uskoa, että oli­sit noin höl­mö. Kysy­mys on pai­kal­li­ses­ta toi­min­nas­ta. Ilmei­ses­ti klo­pa­lis­mi on sot­ke­nut aivo­si. Ja kyl­lä Hel­sin­gin hotel­lien hen­ki­lö­kun­nas­sa koke­neim­mat tie­tä­vät soit­taa tun­te­mil­leen hotel­li-ihmi­sil­le, jos asia­kas jotain kai­paa, vaik­ka huo­net­ta. Pie­nes­sä­kin kau­pungs­sa voi olla suhdeverkostoitumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Point­ti oli sii­nä, että kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta sel­vit­tää remont­ti­reis­kan taitoja.

    Nime­no­maan. Itse en tun­ne pai­kal­li­sia remp­pa­fir­mo­ja eikä oikein ole ketään jol­ta kysyi­si suosituksia.

    Jää moni hom­ma teet­tä­mät­tä. Mie­lum­min tekee itse tai jät­tää tekemättä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Janis Pet­ke: Vai­ke­aa uskoa, että oli­sit noin höl­mö. Kysy­mys on pai­kal­li­ses­ta toi­min­nas­ta. Ilmei­ses­ti klo­pa­lis­mi on sot­ke­nut aivosi.

    No joo. Mik­si pitää taas ker­ran men­nä täl­lai­seen toi­sia vähek­sy­vään vän­kää­mi­seen? Ehkä jo höl­mö nimi­merk­ki ker­too sen mil­lä tasol­la kir­joit­ta­ja halu­aa liikkua?

    Kukaan meis­tä ei tun­ne kaik­kien alo­jen tilan­net­ta niin hyvin, että löy­täi­si kai­ken näköi­siin mah­dol­li­siin hom­miin sopi­via teki­jöi­tä. Pitäi­si olla mel­koi­nen ver­kos­toi­tu­jaih­me, että se onnis­tui­si edes ver­kos­to­jen avulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Yksi point­ti mik­ro­y­rit­tä­jien käy­tös­tä ja erois­ta Suo­mens­sa ja Ruot­sis­sa. Tääl­lä Ruot­sis­sa on nimit­täin vaki­tui­sen työn­te­ki­jän suo­ja erit­täin hyvä. Täs­tä joh­tuen fir­mat hake­vat jous­ta­vuut­ta näis­tä “mik­ro­y­rit­tä­jis­tä” ja muis­ta kon­sul­teis­ta. Nämä sit­ten jou­tu­vat pihal­le kun huo­not ajat koittavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Suo­meen tar­vit­tai­siin oma laki yksi­ny­rit­tä­mi­seen ja 2–4 hen­gen mik­ro­y­ri­tyk­siin, kui­ten­kin siten, että kas­vuun ei tuli­si kynnystä.
    Tilin­pää­tök­ses­sä on jo sen­tään oma kategoriansa.

    Isoh­kon yri­tyk­sen näkö­kul­mas­ta asiat ovat kovin eri­lai­sia kuin pienen.
    Esi­merk­ki­nä hyvä asia — työ­ter­veys. Yhden hen­gen yri­tys saa­dak­seen Kelan ker­vauk­sen jou­tuu teke­mään saman työ­paik­ka­sel­vi­tyk­sen (3h) kuin 20 hen­gen yri­tys ja saman työ­hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­man. Kun pää­osin riit­täi­si valo­ku­vat työ­pai­kas­ta ja jos on eri­tyi­siä koneita/laitteita käy­tös­sä vähän enem­män ja val­mis ras­ti­tet­ta­va pohja.

    Pie­niä asioi­ta, mut­ta nii­tä on paljon. 

    Kovin koh­ta­lo on yksinyrittäjillä.

    TES:t sinän­sä ovat hyvä asia, kos­ka niis­sä on jo koe­tel­tu monia ris­ti­rii­to­ja aiheut­ta­via valin­to­ja työn­te­ki­jän ja työ­an­ta­jan näkö­kul­mas­ta. Ei tar­vit­se kaik­kea kek­siä alus­ta ja uudelleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. On ihan kiva, että ihmi­set jak­sa­vat innos­tua näis­tä pis­tey­tyk­sis­tä yms. mut­ta itse olen vähän pes­si­mis­ti­sem­pi. Jokai­nen esim. Ebay­ta käyt­tä­vä tie­tää, että sii­nä mis­sä vuon­na 2007 oli tär­ke­ää, että myy­jäl­lä oli hyviä arvioi­ta, ei 2017 kukaan enää lue nii­tä. “Ai Chinlii2009:llä on 235 tuhat­ta posi­tii­vis­ta palau­tet­ta. So not kun­han hyp­py kul­kee”. Jos se 9 euron arvoi­nen aito feik­ki jää tule­mat­ta, Pay­pal kor­vaa tap­pion ja elä­mä jatkuu.

    Jokai­nen myös ymmär­tää, että kun pizza­paik­kaa on hau­kut­tu rotis­ta netis­sä, 99 %:lla toden­nä­köi­syy­del­lä hauk­ku­ja on kil­pai­li­ja tai rasis­ti. Tai kun tatuoi­ja pis­tää refe­rens­si­ku­via net­tiin, ne voi­vat olla tai sit­ten eivät ole kysei­sen artis­tin omas­ta kynäs­tä. Ja tämä kaik­ki siis ennen kuin mukaan tuli­si oikei­den asian­tun­ti­ja-ammat­tien oikei­ta iso­ja fir­mo­ja, joi­den pr-bud­je­tit ovat sadois­sa miljoonissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle N/A Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.