Taloustutkijat jyräävät yhteiskuntatieteilijät näiden kotikentällä

VATT:n tut­ki­ja Mik­ko Sil­li­manin mukaan posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion tulok­set Hel­sin­gin kou­luis­sa ovat ker­ras­saan erin­omai­sia. Tulos perus­tuu ver­tai­luun Van­taan kou­lu­jen kans­sa, jos­sa samaa poli­tiik­kaa ei ole ollut. Kun posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion rahaa kou­luis­sa osoi­tet­tiin, tulok­set para­ni­vat sel­väs­ti Hel­sin­gis­sä, mut­ta eivät saman­ai­kai­ses­ti Van­taal­la. Har­voin on mis­tään poli­tiik­ka­toi­mes­ta saa­tu näin vah­vo­ja tulok­sia. Hyvä Helsinki!

Nämä posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion rahat oli­vat niin tehok­kai­ta, että herää kysy­mys, kan­nat­tai­si­ko tätä rahaa jakaa kai­kil­le kou­luil­le, kun­han se käy­te­tään samal­la taval­la eikä tun­ti­ke­hyk­sen kas­vat­ta­mi­seen. Onhan nii­tä syr­jäy­ty­viä nuo­ria kai­kis­sa kouluissa.

Vii­me kevää­nä jul­kais­tiin Las­si Ter­vo­sen, Mika Kor­te­lai­sen ja Ohto Kan­ni­sen tut­ki­mus sii­tä, miten eliit­ti­lu­kios­sa opis­ke­lu vai­kut­taa oppi­laan yli­op­pi­las­tut­kin­toar­vo­sa­noi­hin. Ei miten­kään, oli tulos noin vähän yksin­ker­tais­tet­tu­na. Täs­sä meto­di­na käy­tet­tiin ”satun­nais­ta­mis­ta” niin, että ver­rok­kei­na oli­vat oppi­laat, jot­ka juu­ri ja juu­ri eivät pääs­seet eliit­ti­lu­kioon, esi­mer­kik­si Ressuun.

Vii­me vuon­na jul­kais­tiin tut­ki­mus, jon­ka mukaan kun­nan työn­te­ki­jöi­den mää­rä val­tuus­tos­sa vai­kut­taa sel­väs­ti kun­nan bud­jet­ti­me­noi­hin nii­tä kas­vat­taen. Täs­sä “satun­nais­ta­mi­nen” teh­tiin vii­mei­sen sisään pääs­seen mukaan. Tut­ki­mus oli teh­ty yhdes­sä Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­joi­den kans­sa. Tois­sa­päi­vä­nä Aal­to-yli­opis­ton talous­tie­teen­lai­tok­sen kah­vi­huo­nees­sa saim­me tut­ki­muk­sen yhden teki­jän, Otto Toi­va­sen tar­joa­maa pul­laa sen kun­niak­si, että tut­ki­mus on hyväk­syt­ty jul­kais­ta­vak­si hyvin arvos­te­tus­sa Ame­rican Poli­tical Science Review’ssä.

Näis­sä kai­kis­sa on yhteis­tä se, että eko­no­mis­tit ovat tut­ki­neet aihei­ta oman alu­een­sa ulko­puo­lel­ta ja saa­neet vakuut­ta­via tulok­sia. Esi­mer­kik­si tuo­ta eliit­ti­lu­kio­ky­sy­mys­tä maan yli sata kas­va­tus­tie­teen pro­fes­so­ria ei ole pys­ty­nyt sel­vit­tä­mään. Joi­ta­kin tut­ki­muk­sia on teh­ty, mut­ta mene­tel­min, jot­ka eivät voi asi­aa aukais­ta, kos­ka vali­koi­tu­mis­ta ei ole osat­tu eli­mi­noi­da. Tar­vit­tiin talous­tie­teen opis­ke­li­ja, joka rat­kai­see asian gra­dus­saan, jos­ta tosin sai­kin ansai­tus­ti arvo­sa­nak­si laudaturin.

Talous­tie­tei­li­jöil­lä ovat tut­ki­mus­me­ne­tel­mät pal­jon parem­min hal­lus­sa kuin kas­va­tus­tie­tei­li­jöil­lä tai sosi­aa­li­tie­tei­li­jöil­lä. Sik­si talous­tut­ki­jat jyrää­vät nämä nii­den omal­la koti­ken­täl­lä. Ame­rican Poli­tical Science Review’ssä ei ole juu­ri näky­nyt suo­ma­lais­ten yhteis­kun­ta­tie­te­li­jöi­den julkaisuja.

Tilan­ne ei ole miten­kään tyy­dyt­tä­vä, sil­lä meto­dien lisäk­si pitäi­si hal­li­ta myös sisäl­tö­jä. Yhteis­kun­ta­tie­teis­sä pitää meto­dio­saa­mis­ta lisä­tä, pal­jon ja nopeas­ti. Muu­ten ne jää­vät täy­sin talous­tie­tei­li­jöi­den jalkoihin.

= = =

LISÄYS 22.8.2017

Kuten moni kom­men­taat­to­ri on huo­maut­ta­nut, Mik­ko Sil­li­man ei ole talous­tie­tei­li­jä, vaan on val­mis­tu­nut val­tio­tie­teen mais­te­rik­si Yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan puo­lel­ta. Tämä on tot­ta. Hän on teh­nyt juu­ri niin kuin keho­tan mui­ta­kin teke­mään. Meto­dio­saa­mi­sen­sa hän on hank­ki­nut talous­tie­tei­den puo­lel­ta tääl­lä Arka­dian­ka­dun Eco­no­micu­mis­sa. Hän jat­kaa tätä myös Har­var­dis­sa, jos­sa hän tut­kii kas­va­tus­tie­tei­tä, mut­ta huip­pue­ko­no­met­ri­kon opas­ta­ma­na. Täl­lais­ta yhteis­työ­tä eri tie­tee­na­lo­jen välil­lä tar­vit­tai­siin enemmän.

= = = =

Täs­sä lin­kit mai­nit­tui­hin artikkeleihin:

Mik­ko Sil­li­man & posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion rahoi­tuk­sen vai­kut­ta­vuus: http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/helsinkilaisnuoret-hyotyvat-positiivisen-diskriminaation-rahoituksesta

Kan­ni­nen – Kor­te­lai­nen – Ter­vo­nen & eliit­ti­lu­kiot: http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eliittilukiossa-opiskelu-ei-paranna-ylioppilaskoemenestysta

Hyy­ti­nen – Meri­läi­nen – Saa­ri­maa – Toi­va­nen – Tukiai­nen & Ame­rican Poli­tical Science Review’ssa jul­kais­tu tut­ki­mus: https://dl.dropboxusercontent.com/u/40759261/Public_employees_manuscript_APSR.pdf

… ja http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntatyontekijoiden-valtuustopaikat-kasvattavat-kuntien-menoja

 

53 vastausta artikkeliin “Taloustutkijat jyräävät yhteiskuntatieteilijät näiden kotikentällä”

  1. Yhteis­kun­ta­tie­teis­sä meto­dio­saa­mis­ta ei arvos­te­ta. Kurs­sit ykkö­sel­lä läpi ja sit­ten tuo­pin ääreen sös­söt­tä­mään rakenteistumisteoriasta.

    Tai näin oli 20 vuot­ta sit­ten, mut­ta tun­tui­vat ole­van asen­teet niin syväs­sä, että tus­kin on meno muuttunut. 

    Sää­li.

  2. Mah­ta­vat­ko kas­va­tus­tie­tei­li­jät ja sosi­aa­li­tie­tei­li­jät olla nii­tä mate­maat­ti­ses­ti kai­ken lah­jak­kaim­pia? Joi­ta­kin jut­tu­ja ei voi rat­kais­ta vain esi­merk­ki­las­ku­jen lukuar­vo­ja muut­ta­mal­la. Pitäi­si myös ymmärtää.

  3. Yhtä asi­aa talous­tie­tei­li­jät­kään eivät ole rat­kais­seet : Kun palk­ka jous­taa ääret­tö­mäs­ti alas eli jos pal­kal­la ei elä niin miten ihmi­nen pysyy hen­gis­sä ja toimintakykyisesnä ?

    Mini­mi­palk­ko­jen pois­ta­mi­nen­han joh­taa tähän tai kuten on käy­nyt USAs­sa, Englan­nis­sa tai muis­sa libe­raa­lia poli­tiik­ka har­joit­ta­vis­sa mais­sa ‚kor­ke­aan rikollisuuteen

  4. Tuo eliit­ti­luo­kio ‑kysy­mys on mie­len­kiin­toi­nen. Juu­ri­han on poh­dit­tu sitä, että onko eliit­tiy­li­opis­to­jen tär­kein funk­tio sii­nä että nii­hin sisään­pää­sy on tär­keä referenssi.

    Oma sub­jek­tii­vi­nen koke­mus on kui­ten­kin, että opet­ta­jal­la on suu­ri mer­ki­tys — mut­ta tämä mer­ki­tys hävi­tä jos sama opet­ta­ja “toi­mii” hei­kos­ti jol­lain toi­sel­la oppi­laal­la. Jos toi­sen arvo­sa­na nousee +2 mut­ta toi­sen arvo­sa­na las­kee kym­pis­tä nelo­seen samal­la opet­ta­jal­la lop­pu­tu­los on että opet­ta­ja onkin heik­ko — näin kävi meil­lä­kin kun oppi­laat vaih­toi­vat kou­lua, toi­ses­sa kou­lus­sa “osaaa­va­na” pidet­ty oppi­las sai­kin oman kou­lum­me huip­puo­pet­ta­jal­ta hylä­tyn arvo­sa­nan ja jou­tui “tukio­pe­tuk­seen”. On sil­ti mah­dol­lis­ta, että yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten arvo­sa­na oli­si ollut suh­tees­sa parem­pi, kos­ka eri opet­ta­jat pai­not­ta­vat yo. ‑kir­joi­tuk­sia eri taval­la, toi­set tree­naa­vat nii­tä var­ten ja toi­set taas pyr­ki­vät opet­ta­maan ideoita.

    Sama voi kos­kea lukioi­ta­kin — voi olla että “eliit­ti­lu­kio” on erin­omai­nen paik­ka joil­le­kin, mut­ta taas toi­sil­le oppi­lail­le kysei­ses­sä kou­lus­sa on jotain mikä puo­les­taan las­kee osaa­mis­tu­lok­sia ja nämä posi­tii­vi­set ja nega­tii­vi­set tulok­set ikään­kuin kumoa­vat sit­ten toisensa.

    Se mitä ehkä pitäi­si tut­kia vie­lä on miten eliit­ti­lu­kioon pää­sy vai­kut­taa erit­täin lah­jak­kai­den oppi­lai­den tulok­siin — saat­taa nimit­täin vie­lä olla se mah­dol­li­suus, että juu­ri tämä par­hai­ten osaa­va tai jos­tain muus­ta syys­tä parem­min kysei­seen paik­kaan sopeu­tu­va ryh­mä hyö­tyy täs­tä opis­ke­lu­pai­kas­ta enemmän.

    Mut­ta sit­ten taas, mikä on syy ja seu­raus — ja mikä on luon­nol­lis­ta jakau­maa mikä esiin­tyy joka tapauksessa.

    Oli miten oli, oma koke­muk­se­ni opet­ta­jan vai­kut­ta­vuu­des­ta oppi­lai­siin on niin vah­va, että vaik­ka aja­tus sii­tä että “kou­lu” ins­ti­tuu­tio­na ei paran­na arvo­sa­no­ja, pidän epä­to­den­nä­köi­se­nä että opet­ta­jal­la ei oli­si vaikutusta.

    Se ei sil­ti tar­koi­ta sitä ettei­kö kyse oli­si myös opet­ta­jan ja oppi­laan väli­ses­tä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta, eli tiet­ty opet­ta­ja toi­mii yhdel­le mut­ta ei toi­sel­le ja nämä erot eivät sit­ten näy tilas­tol­li­ses­sa ana­lyy­sis­sä, jos­sa kaik­ki tulok­set summataan.

  5. Monet pitä­vät näi­tä “peh­mei­tä” tie­tei­tä jok­seen­kin hep­poi­si­na, sil­lä mones­ti tun­tuu sil­tä, että tulok­siin vai­kut­ta­vat enem­män tut­ki­joi­den omat arvot kuin tiu­kan tie­teel­li­nen argu­men­toin­ti. Eikä­hän talous­tie­de kiel­tä­mät­tä ole­kaan pär­jän­nyt miten­kään eri­tyi­ses­ti esi­mer­kik­si suh­dan­ne­kään­tei­den ennakoinnissa.

    Sitä ilah­dut­ta­vam­paa on kuul­la onnis­tu­neis­ta tut­ki­muk­sis­ta. Näil­lä tie­teil­lä oli­si aito mah­dol­li­suus paran­taa vai­kut­ta­vuut­taan, ede­saut­taa yhteis­kun­nan kehit­tä­mis­tä ja löy­tää jopa nii­tä niin kai­vat­tu­ja sääs­tö­jä­kin. Toi­vo­tan menes­tys­tä täl­lai­sel­le toiminnalle!

  6. Yhteis­kun­ta­tie­tei­den rahoi­tus­ta pitäi­si lei­ka­ta kaik­kial­la, mis­sä ei ole riit­tä­vää kvan­ti­ta­tii­vis­ta osaa­mis­ta. Yhteis­kun­ta­tie­tei­den jat­ko-opis­ke­li­joi­ta pal­kat­taes­sa pitäk­si suo­sia tilas­to­tie­tei­li­jöi­tä, talous­tie­tei­li­jöi­tä ja mui­ta mää­räl­li­sen tut­ki­muk­sen osaa­jia. Laa­dul­li­sen tut­ki­muk­sen teki­jöis­tä mukaan vain ehdot­to­mat hui­put. Hyvin laa­ja talous- ja tilas­to­tie­de puo­li­pa­kol­li­sek­si sivuai­neek­si maisteriopintoihin.

  7. Tuo lukio­tut­ki­mus oli­kin oikein mielenkiintoinen.

    Pitää tosin myös muis­taa että ylä­kou­lu­lai­nen joka nip­pa nap­pa ei pää­se sii­hen kaik­kein vai­keim­man sisään­pää­sy­seu­lan lukioon ei luul­ta­vas­ti kui­ten­kaan mene tois­si­jai­se­na vaih­toeh­to­na mihin­kään hir­ve­ään huo­noon lukioon. Eli saat­taa olla että “elii­tin” ja “mel­ko hyvän” lukion välil­lä ei ole eroa, mut­ta sit­ten “hyvän” ja “huo­non” välil­lä voi ollakin.

    Mut­ta toi­saal­ta yksi tär­keim­mis­tä syis­tä vali­koi­da lukion­sa onkin luul­ta­vas­ti sosi­aa­li­nen ympä­ris­tö. Ste­reo­tyyp­pi­ses­ti oppi­las joka on tai­pu­vai­nen pyr­ki­mään eliit­ti­lu­kioon luul­ta­vas­ti viih­tyy parem­min mui­den saman­hen­kis­ten oppi­lai­den kans­sa, ja tämä voi olla arvo­kas­ta muu­ten vain (tai esi­mer­kik­si sit­ten hyö­dyk­si kor­kea­kou­luo­pin­nois­sa) vaik­kei se vai­kut­tai­si­kaan yli­op­pi­las­ko­keen tulokseen.

  8. Pek­ka T.: Eikä­hän talous­tie­de kiel­tä­mät­tä ole­kaan pär­jän­nyt miten­kään eri­tyi­ses­ti esi­mer­kik­si suh­dan­ne­kään­tei­den ennakoinnissa.

    Eikä voi­kaan pär­jä­tä. Jos talous­tie­de ennus­taa että tämä vuo­si vede­tään kor­kea­suh­dan­tees­sa, mut­ta ensi vuon­na alkaa hir­veä ryti­nä ja las­kusuh­dan­ne niin tie­to jul­ki­se­na muut­tai­si saman tien tulevaisuutta.

    1. Suh­dan­ne-ennus­teet eivät nykyi­sin toi­mi, mut­ta se on vain pie­ni osa talous­tie­tei­tä. Luu­len muu­ten, että suh­den­na-ennus­ta­jat voi­si­vat hyö­tyä Big Datas­ta, jos oppi­si­vat käyt­tä­mään sitä.

  9. Riit­tää­kö onnis­tu­mi­sen kri­tee­rik­si pelk­kä hakau­tu­mi­nen 2. asteen kou­lu­tuk­seen? Onko sama ero näh­tä­vis­sä myös val­mis­tu­mis­mää­ris­sä 2. asteen kou­lu­luk­ses­ta? Jat­ko-opin­nois­sa? Työllistymisessä?

    Aina­kin USAs­sa on nimit­täin havait­tu sel­lais­ta, että vaik­ka kaik­kien syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vien kou­lu­me­nes­tys para­nee tukioh­jel­mien myö­tä, niin hyö­dyt haih­tu­vat nopeas­ti kai­kil­la muil­la kuin “whi­te trash” ‑taus­tai­sil­la pojil­la. Mikä tie­tys­ti on parem­pi kuin ei mitään.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo tai­pu­vai­suus pyr­kiä eliit­ti­lu­kioon oli täs­sä nerok­kaas­ti vakioitu.

    Se oli vakioi­tu, mut­ta aqs:n point­ti oli käsit­tääk­se­ni se, että oppi­las, joka ei pääs­syt Res­suun sil­loin, kun sisään­pää­sy­ra­ja oli 9,2, ei kui­ten­kaan toden­nä­köi­ses­ti men­nyt lukioon, jon­ka sisään­pää­sy­ra­ja oli 7,5, vaan esim. lukioon, jon­ka sisään­pää­sy­ra­ja oli 8,8. Tut­ki­mus kyl­lä osoit­ti, että täl­lai­sen oppi­laan yo-menes­tyk­sen kan­nal­ta Res­su ei tuo­nut mitään lisä­ar­voa 8,8:n sisään­pää­sy­ra­jan lukioon ver­rat­tu­na. Se ei kui­ten­kaan ker­to­nut, oli­si­ko sama oppi­las menes­ty­nyt yhtä hyvin, jos hän oli­si men­nyt 7,5:n lukioon.

    Sinän­sä olen kyl­lä itse­kin sitä miel­tä, että huip­pu­lu­kioi­den menes­tys perus­tuu nime­no­maan vali­koi­tu­nee­seen oppi­las­jouk­koon eikä kou­lun ope­tuk­sen tasoon. Hyvin menes­ty­väl­le oppi­laal­le huip­pu­lu­kion suu­rin etu on se, että huip­pu­lu­kios­sa hän saa olla vapaas­ti oma itsen­sä ja tul­la sil­ti hyväk­sy­tyk­si kou­lu­ka­ve­rei­den­sa kes­kuu­des­sa. Kou­lu­me­nes­tys­tä ja kou­luai­neis­ta kiin­nos­tus­ta ei tar­vit­se pei­tel­lä eikä häve­tä. Toi­sek­si suu­rin etu on se, että oppi­tun­neil­la ei tar­vit­se pit­käs­tyä sii­hen, että asioi­ta käy­dään läpi aivan lii­an hitaa­seen tahtiin.

  11. En ole miten­kään vakuut­tu­nut sii­tä, että mene­tel­mä­tie­tei­den kurs­sien lisää­mi­nen yhteis­kun­ta­tie­tei­den opin­toi­hin suo­raan paran­tai­si nii­den osaa­mis­ta. Tar­vit­tai­siin lisäk­si opis­ke­li­jat, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta mate­maat­ti­sis­ta mene­tel­mis­tä. Jos kurs­sit ovat pak­ko­pul­laa, jot­ka suo­ri­te­taan juu­ri ja juu­ri ykkö­sel­lä asias­ta kiin­nos­tu­mat­ta, eivät ne tuo mitään todel­lis­ta osaa­mis­ta. Jos sitä halu­taan, pitää opis­ke­li­ja­va­lin­taa joten­kin muut­taa niin, että saa­daan enem­män täs­tä puo­les­ta kiin­nos­tu­nei­ta opis­ke­li­joi­ta yhteiskuntatieteisiin.

    Kun opis­ke­lin itse TKK:lla, meil­lä oli mah­dol­li­suus suo­rit­taa vapaa­va­lin­tai­se­na jokin työp­sy­ko­lo­gian kurs­si ja toi­nen kurs­si, jon­ka nimeä en muis­ta, mut­ta joka käsit­te­li työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä. Nämä kurs­sit oli­vat aivan ylei­ses­ti opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa sii­nä mai­nees­sa, että niil­lä ei opi mitään, mut­ta jos tar­vit­see opin­to­tu­kea var­ten muu­ta­man opin­to­vii­kon lisää, niin siel­tä on help­po käy­dä nap­paa­mas­sa tar­vit­ta­vat opin­to­vii­kot mini­mi­pa­nos­tuk­sel­la. Jos asen­ne on tuo, niin ei sii­nä miten­kään auta, vaik­ka lai­tet­tai­siin pakol­li­sek­si 4 muu­ta saman­ta­pai­sia aihei­ta käsit­te­le­vää kurs­sia. Toden­nä­köi­ses­ti vas­taa­va ongel­ma on myös yhteis­kun­ta­tie­teis­sä sil­loin, kun puhu­taan metodikursseista.

  12. Minä tulin samaan tulok­seen elit­ti­lu­kiois­ta mutu-tun­tu­mal­la jo ei-eliit­ti­lu­kios­sa opis­kel­lee­na yli 40 vuot­ta sit­ten. Samaa pätee myös yli­opis­to­jen perustutkintoihin.Jatkotutkinnot kan­nat­taa teh­dä sit­ten siel­lä, mis­sä rahoi­tus on kohdallaan.

  13. Yksi tär­keim­mis­tä muut­tu­jis­ta mak­roe­ko­no­mis­ten suh­dan­tei­den ennus­ta­mi­ses­sa on kulut­ta­jien ja inves­toi­jien näke­mys talou­den tulevaisuudesta.

    Mak­ro­ta­lou­del­li­sen suh­dan­ne-ennus­teen pitäi­si pys­tyä ennus­ta­maan mitä muut ennus­ta­vat. Lisäk­si jul­kais­tut mak­ro­ta­lou­del­li­set ennus­teet vai­kut­ta­vat suo­raan asi­aan jota ne mit­taa­vat. Mak­roe­ko­no­mi­set suh­dan­ne-ennus­teet eivät voi paran­tua jos kulu­tuk­sen ja inves­toin­tien ennus­ta­mi­nen ei parane. 

    Aivan kuten osa­ke­mark­ki­noi­den ennus­ta­mi­ses­sa, on täy­sin mah­dol­lis­ta näh­dä että tulos­sa on kor­jaus­lii­ke, mut­ta ajoi­tus on lähes mah­do­ton­ta. Kor­jaus­lii­ke voi tul­la vuo­den tai kym­me­nen vuo­den päästä. 

    Kulut­ta­ja­luot­ta­musin­di­kaat­to­rit kor­re­loi­vat hyvin lyhyen aika­vä­lin kulu­tuk­sen ja talou­del­li­sen tilan­teen kans­sa, mut­ta kor­re­laa­tio pie­ne­nee tasai­ses­ti tule­vai­suut­ta koh­ti. Nel­jän ja vii­den kvar­taa­lin pääs­sä kor­re­laa­tio on jo mitätön.

  14. aqs:
    Pitää tosin myös muis­taa että ylä­kou­lu­lai­nen joka nip­pa nap­pa eipää­se sii­hen kaik­kein vai­keim­man sisään­pää­sy­seu­lan lukioon ei luul­ta­vas­ti kui­ten­kaan mene tois­si­jai­se­na vaih­toeh­to­na mihin­kään hir­ve­ään huo­noon lukioon. Eli saat­taa olla että “elii­tin” ja “mel­ko hyvän” lukion välil­lä ei ole eroa, mut­ta sit­ten “hyvän” ja “huo­non” välil­lä voi ollakin.

    Kevään 2017 8 lau­da­tu­rin yli­op­pi­laat tuli­vat molem­mat Loh­jan Yhteis­ly­seon lukios­ta, joka oli Ylen lukio­ve­tai­lus­sa sijal­la 218. Eli “huo­no­kaan” lukio ei vält­tä­mät­tä pilaa hyvää oppilasta.

  15. Toi­saal­ta, kaik­ki lukiot Hel­sin­gis­sä ovat eliittilukioita.

    Hie­man syr­jem­mäl­lä, radan var­rel­la löy­tyy paik­ka­kun­tia, joil­la on taval­li­nen lukio. Ope­tus on sitä mitä muu­al­la­kin. Samal­la ilma­pii­ri on, että pari urhei­lu­la­jia on oikein hyvä asia ja kenen­kään on tur­ha läh­teä yli­opis­toon tai oikeas­taan min­ne­kään kau­em­mak­si opis­ke­le­maan yhtään mitään.

    Van­hem­pien vai­ku­tus­ta on osat­tu tut­kia on aiem­min­kin. Entä se ilma­pii­ri ja käsi­tys sii­tä mikä on ihan taval­lis­ta eikä eri­tyis­tä? Sii­hen lukioiäs­sä vai­kut­taa enem­män vii­te­ryh­mä, siis mil­lai­sis­sa poru­kois­sa liikkuu.

    Sit­ten on se perin­tei­nen kes­kus­te­lu, että pitäi­si­kö oppia jole­kin tasol­le (vaik­ka ruot­sia, että oli­si kyvyk­kyy­det suo­rit­taa se vir­ka­mies­ruot­si) vai onko kou­lu lois­ta­va sil­loin kun edes jotain on opittu?

    Suo­ma­lai­ses­sa kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä lukio on täl­lä ker­taa kaik­kien hei­koin toi­min­nal­taan. Ammat­ti­kou­lut — nyt kun nii­sä on ope­tus lope­tet­tu — tule­vat toki perässä.

    Lukion aika­na ihmi­set kas­va­vat ja muut­tu­vat, oppi­mi­sen lisäk­si sosi­aa­li­set suh­teet, siis seu­rus­te­lu ja har­ras­tuk­set kodin ulko­puo­lel­la, ovat osa kas­va­mis­ta ihmiseksi. 

    Nykyi­ses­sä nor­mi­luo­kios­sa tähän on aikaa kak­si vuot­ta. Kun kol­man­nen syk­syl­lä aloi­te­taan kir­joit­ta­mi­nen, ote alkaa muus­ta teke­mi­ses­tä lip­su­maan. Kurs­si­muo­toi­suus toki ran­kai­see ylä­as­teel­la teh­dyis­tä vää­ris­tä valin­noi­ta isol­la kädellä.

    Kun yli­opis­toon pää­syn edel­ly­tys on jat­kos­sa _loistava_ yo-todis­tus, lukio muut­tuu 4–5 vuo­ti­sek­si. Sen las­kun mak­saa muu­ten kunta. 

    Pojat saa­daan pois­tet­tua yli­opis­tois­ta, mikä lie­nee oikeu­den­mu­kais­ta vaan ei ihan jär­ke­vää. Jos sil­loin 15 vuo­ti­aa­na ei oikein ollut muu­ta ide­aa kuin ammat­tiur­hei­lu vähäl­lä tree­naa­mi­sel­la, niin sil­lä sit­ten men­nään. Pää­sy­ko­kei­den avul­la opsi­ke­le­maan pää­sy sen­tään antoi hie­man mah­dol­li­suut­ta suun­na­ta elä­mää uusiksi.

    Kes­kin­ker­tai­nen­kin nuo­ri ymmär­tää, että parin vuo­den sosi­aa­li­nen kas­vu ote­taan takai­sin sit­ten parin vuo­den lisä­kurs­si­tuk­sel­la ja yo-koki­den ja kurs­sien uusin­noil­la. Siis jos aikoo siel­tä radan var­res­ta jon­ne­kin muu­al­le kos­kaan. (Eikä sii­nä mitään pahaa ole, kas­na­kun­nan lah­ja­kuut­ta vain menee hukkaan.)

    Lop­pu­tu­los ei ole yhtään nopeam­pi siir­ty­mi­nen ttyöelämään.

    Nykyi­sin ero suo­ma­lai­sen opis­ke­li­jan ja ame­rik­ka­lai­sen välil­lä on:
    USA:n kak­si­vuo­ti­nen high-school (+1v)
    — armei­ja (ellei halua sti­pen­diä), (+1–2 vuot­ta pojille)
    — Bac­he­lor tasol­la men­nään työ­elä­mään ja yri­tyk­set kil­pai­le­vat omaal­la kou­lu­tuk­sel­la. Tosin 1 — 2 vuot­ta ollaan pal­kat­to­ma­na har­joit­te­li­ja­na (intern) oppi­mas­sa tar­vit­ta­vat taidot!

    Bac­he­lor taso USA:ssa opsie­kel­laan se 3 — 4 vuot­ta, samal­la opi­taan tie­teel­li­nen kir­joit­ta­mi­nen ja luke­mi­nen (ja se lukio­luok­ka). Mas­ter tasol­le jat­ke­taan myös vajaa 3 vuot­ta, joloin yli­opis­to-opin­noi­sa menee 6–7 vuot­ta sielläkin.

    Iso ero on, että kau­pal­li­nen MBA-tut­kin­to on muu­ta­man vuo­den työ­elä­mäs­sä olleil­le, se suo­rie­taan alle 30 vuo­ti­aa­na. Suo­mes­sa iäkkäämpänä.

    Suo­mes­sa on kui­ten­kin ollut vah­vuus, että yli­opis­tois­ta val­mis­tu­neet osaa­vat jotain. Lukio­kin jäl­keen oli­si hyvä osa­ta jotain ja olla muu­ten­kin val­mis aikuistumaan.

  16. Onko eliit­ti­lu­kiois­sa opis­kel­lei­den yli­op­pi­las­tut­kin­toar­vo­sa­noil­la mer­ki­tys­tä? Jos on niin mitä? Eikö mer­ki­tyk­sel­lis­tä ole se, mil­lai­siin jat­ko-opin­toi­hin he pää­se­vät ja miten he menes­ty­vät elä­mäs­sä? Ymmär­tääk­se­ni yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät ovat tut­ki­neet tätä asi­aa hyvin­kin sofis­ti­koi­duin mene­tel­min eri puo­lel­la maa­il­maa jo vuo­si­kym­men­ten ajan. Oleel­li­sek­si asiak­si on kai pal­jas­tu­nut sosi­aa­li­nen tai kult­tuu­ri­nen pää­oma — ver­kos­tot — joi­ta eliit­ti­kou­luis­sa syn­tyy. Saa­tan olla vää­räs­sä­kin. Toi­sin kuin talous­tie­tei­li­jät, joi­den erin­omai­sen lois­ta­vaan mene­tel­mä­osaa­mi­seen perus­tu­vien ennus­tus­ten varas­sa olem­me elä­neet vii­mek­si kulu­neet vuosikymmenet.

  17. Eivät­kö talous­tie­teen tut­ki­jat ole myös yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­tä vai miten se menee.

  18. Mitä tulee tuo­hon kiin­nos­tuk­seen kvan­ti­ta­tii­vis­ta tut­ki­mus­ta koh­taan, niin iso askel oli­si se, että edes prof­fat uskoi­si­vat että kvant. mene­tel­mil­lä opi­taan jotain maa­il­mas­ta. Nyt­hän täl­lai­sia vei­ja­rei­ta löy­tyy yli­opis­tol­ta. Ole sii­nä sit­ten ekan vuo­den opis­ke­li­ja jol­le prof­fat takoo täl­lais­ta päähän.

  19. Sylt­ty: Eikä voi­kaan pär­jä­tä. Jos talous­tie­de ennus­taa että tämä vuo­si vede­tään kor­kea­suh­dan­tees­sa, mut­ta ensi vuon­na alkaa hir­veä ryti­nä ja las­kusuh­dan­ne niin tie­to jul­ki­se­na muut­tai­si saman tien tulevaisuutta.

    Eipä kukaan kai kuvit­te­le­kaan, että suh­dan­ne-ennus­teet voi­si­vat olla kovin tark­ko­ja. Tai että nii­den edes pitäi­si olla.

    Sen sijaan voi aihees­ta ihme­tel­lä esi­mer­kik­si sitä mik­sei­vät talous­tie­tei­li­jät osan­neet ennus­taa vuon­na 2007 alka­nut­ta finans­si­krii­siä ja sen jäl­ki­seu­rauk­sia yhtään parem­min. Oli­vat­pa jot­kut talous­vii­saat kai jopa sitä miel­tä, ettei mitään sel­lais­ta voi (enää) sattua.

    No — tie­tys­ti jot­kut ennus­ti­vat krii­sin etu­kä­teen. Ei hei­dän osuu­ten­sa talous­tie­tei­li­jöis­tä tain­nut kui­ten­kaan olla juu­ri sat­tu­maa suu­rem­pi sii­nä haja­nai­ses­sa jou­kos­sa, joka arvo­jen­sa poh­jal­ta ennus­te­li kaik­kea mah­dol­lis­ta maan ja tai­vaan välillä.

    Näis­tä kyy­ni­sis­tä sanois­ta­ni huo­li­mat­ta maa­il­mas­sa (ja Suo­mes­sa) on kui­ten­kin talous­tie­tei­li­jöi­tä, joi­ta arvostan.

  20. Eikös talous­tie­tei­li­jöil­lä ole sama ongel­ma kuin muil­la­kin, kenen lei­pää syöt, sen lau­lu­ja lau­lat. Bengt Holm­ström muis­taak­se­ni kiel­täy­tyi suh­dan­tei­ta ennus­ta­mas­ta, mut­ta halusi neu­voa oikean suu­nat­sia toimenpiteitä.

  21. Sil­li­man on VTM yhteis­kun­ta­po­li­tii­kas­ta, ei ekonomisti.

    1. On todel­la­kin yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan mais­te­ri, mut­ta teki kui­ten­kin tut­ki­muk­sen VATT:ssa. Täl­lai­nen tut­ki­mus on aina myös yhteistyötä.

  22. Pet­ri Hon­ka­nen:
    Onko eliit­ti­lu­kiois­sa opis­kel­lei­den yli­op­pi­las­tut­kin­toar­vo­sa­noil­la mer­ki­tys­tä? Jos on niin mitä? Eikö mer­ki­tyk­sel­lis­tä ole se, mil­lai­siin jat­ko-opin­toi­hin he pää­se­vät ja miten he menes­ty­vät elä­mäs­sä? Ymmär­tääk­se­ni yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät ovat tut­ki­neet tätä asi­aa hyvin­kin sofis­ti­koi­duin mene­tel­min eri puo­lel­la maa­il­maa jo vuo­si­kym­men­ten ajan. Oleel­li­sek­si asiak­si on kai pal­jas­tu­nut sosi­aa­li­nen tai kult­tuu­ri­nen pää­oma – ver­kos­tot – joi­ta eliit­ti­kou­luis­sa syntyy.Saatan olla vää­räs­sä­kin. Toi­sin kuin talous­tie­tei­li­jät, joi­den erin­omai­sen lois­ta­vaan mene­tel­mä­osaa­mi­seen perus­tu­vien ennus­tus­ten varas­sa olem­me elä­neet vii­mek­si kulu­neet vuosikymmenet.

    Kai­kil­la arvo­sa­noil­la on sama mer­ki­tys kou­lus­ta riip­pu­mat­ta. Saman arvo­sa­nan eliit­ti­kou­lus­ta val­mis­tu­neet oli­si­vat saa­neet myös tavan kou­lus­sa. Ei kai Hyvä Veli ‑ver­kos­tot sen­tään vie­lä lyseos­sa syn­ny, ehkä sit­ten myö­hem­mis­sä elä­män vaiheissa.

  23. Asi­aan liit­tyen kan­nat­taa kuun­nel­la Juho Saa­ren haas­tat­te­lu. Kiih­ko­ton­ta fak­taa ilman oman maa­il­man­ku­van mark­ki­noin­tia. Talous­tie­tei­li­jöil­lä ne omat usko­muk­set tun­tu­vat tule­van huo­mat­ta­vas­ti sel­vem­min esille.
    https://areena.yle.fi/1–4170682

  24. Kou­lu­jen dis­kri­mi­noin­ti­ra­ha “toi­mii” vain siten, että huo­not oppi­laat saa­daan hakeu­tu­maan toi­sel­le asteel­le useam­min. Arvo­na­no­ja­han sen ei ole näh­ty juu­ri­kaan nos­ta­van, eli tilan­ne on juu­ri­kin sama kuin eliit­ti­lu­kio vs. muut lukiot vertailussa.

    Ja täs­tä sit­ten vede­tään vää­rä joh­to­pää­tös, että dis­kri­mi­noin­ti­ra­ha toi­mii, mut­ta eliit­ti­lu­kion käsi­te on kui­ten­kin myytti.

    Asia on todel­la juu­ri kuten JY kir­joit­taa: kou­lu ei tee tai pilaa hyvää oppi­las­ta. Kou­lu ei vai­ku­ta oppi­laan gene­tiik­kaan eikä sii­hen osaan sosi­aa­lis­ta pää­omaa, joka tulee kotoa, lähi­pii­ris­tä ja har­ras­tuk­sis­ta jne. Samoin Ksee tukee samaa point­tia refe­re­roi­des­saan USAs­sa tut­kit­tu­ja ja tun­net­tu­ja fak­to­ja. Joi­tain har­vo­ja ali­suo­rit­ta­jia voi­daan pelas­taa huo­nos­ta sosi­aa­li­ses­ta kier­tees­tä, mut­ta ei kou­lu voi yeh­dä ihmei­tä kog­ni­tii­vi­ses­ti heik­ko­jen kanssa.

    Hill­bil­ly ele­gy kir­ja ker­too yhden onnis­tu­neen tari­nan. Kir­joit­ta­ja Vance on terä­vä kave­ri, joka on menes­ty­nyt huo­nois­ta läh­tö­koh­dis­ta huo­li­mat­ta. Vaik­ka luen­noi­kin nyky­ään Ame­ri­kan vasem­mis­to­lai­sil­le, on kui­tenkn kon­ser­va­tii­vi­nen republi­kaa­ni. Mies pää­si armei­jan kautta/avulla Ohio state:iin ja Yale law schooliin. 

    Vasem­mis­ton kei­not des­kri­ni­noi­da, kiin­tiöi­dä ja kaa­taa rahaa kank­ku­lan kai­voon ei tie­tys­ti toi­mi. Niil­lä oste­taan hyvää omaa­tun­toa. Taus­tal­la on myös OSn­kin mai­nit­se­ma yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­den kvan­ti­ta­tii­vi­nen kyvyt­tö­myys ja halut­to­muus. Tie­tyis­sä oppiai­neis­sa on vain sjw ja blee­ding heart libe­ral poruk­kaa ilman kyl­mää jär­keä. Suo­mes­sa tari­na­tie­teet ovat täy­sin kyvyt­tö­män ääri­va­sem­mis­ton hallussa.

  25. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Ame­rican Poli­tical Science Review’ssä ei ole juu­ri näky­nyt suo­ma­lais­ten yhteis­kun­ta­tie­te­li­jöi­den julkaisuja.”

    Muis­sa­kaan Ame­rican ‑alkui­sis­sa leh­dis­sä ei näy kau­heas­ti suo­ma­lais­ten jul­kai­su­ja, kuten ei vaik­ka­pa Chi­ne­se tai African ‑alkui­sis­sa jour­na­leis­sa­kaan. Vas­taa­vas­ti vaik­ka­pa kii­na­lai­set tai ame­rik­ka­lai­set eivät kovin usein jul­kai­se Scan­di­na­vian ‑alkui­sis­sa leh­dis­sä, vaik­ka kie­len puo­les­ta jul­kai­se­mi­nen onnis­tui­si­kin, kun kyseis­ten leh­tien kie­li on usein englan­ti. Euro­pean ja Scan­di­na­vian ‑alkui­sis­ta jour­na­leis­ta löy­tää enem­män Suo­mes­sa teh­ty­jä tut­ki­muk­sia kuin Ame­rican ‑alkui­sis­ta. Monet Ame­rican ‑alkui­set leh­det ovat kyl­lä ihan hyvä­ta­soi­sia lehtiä.

  26. LD:
    Asia on todel­la juu­ri kuten JY kir­joit­taa: kou­lu ei tee tai pilaa hyvää oppilasta. 

    No ei muu­ten ole.

    Kou­lu­vä­ki­val­ta, hen­ki­ses­sä tai fyy­si­ses­sä muo­dos­sa pilaa hel­pos­ti hyvän tai huo­non oppilaan.

  27. TimoT: Kai­kil­la arvo­sa­noil­la on sama mer­ki­tys kou­lus­ta riip­pu­mat­ta. Saman arvo­sa­nan eliit­ti­kou­lus­ta val­mis­tu­neet oli­si­vat saa­neet myös tavan kou­lus­sa. Ei kai Hyvä Veli ‑ver­kos­tot sen­tään vie­lä lyseos­sa syn­ny, ehkä sit­ten myö­hem­mis­sä elä­män vaiheissa.

    Ei ole. Suo­men lukios­sa on todel­la­kin mer­ki­tys­tä, että mis­tä lukios­ta val­mis­tut, kos­ka arvo­sa­nat eivät ole kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia. Tämä on seu­raus­ta sii­tä, ettei arvos­te­lu­kri­tee­rit ole samat koko maassa.

    Myös yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa on sama ongel­ma. Toi­set lähet­tä­vät her­kem­min lau­da­tu­rei­ta tar­kas­tet­ta­vak­si toi­voen, ettei siel­tä tule kovin pahaa romahdusta.

    Yli­op­pi­las­to­dis­tus on jos­sain mää­rin ver­tai­lu­kel­poi­nen, mut­ta lukion todis­tuk­set eivät ole mis­sään mie­les­sä vertailukelpoisia.

    Ja olet muu­ten sii­nä­kin vää­räs­sä, ettei lukios­sa syn­ny ver­kos­to­ja, kyl­lä muu­ten syn­tyy. Aivan yli­voi­mai­nen osa Suo­men joh­ta­vis­ta polii­ti­kois­ta on saa­nut kas­teen­sa poli­tiik­kaan lukios­sa, jos­ta monet suun­taa­vat aat­teen palon saa­tu­aan samoi­hin kor­kea­kou­lui­hin jat­ka­maan sii­tä, mihin lukios­sa jäi.

    Omas­ta lukios­ta­ni eräs hen­ki­lö on nyt mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa erääs­sä Suo­men top 3 puo­lu­ees­ta. Siel­lä oli ihan oikei­ta tuli­pa­lo­pu­hei­ta alle 20 vuo­ti­aa­na ja ver­kos­tot jo alulla.

  28. DVA: Ovat­ko kaik­ki tuon puo­lu­een pomot tuon saman lukion kas­vat­te­ja samoil­ta vuosikursseilta?

  29. LD: Asia on todel­la juu­ri kuten JY kir­joit­taa: kou­lu ei tee tai pilaa hyvää oppi­las­ta. Kou­lu ei vai­ku­ta oppi­laan gene­tiik­kaan eikä sii­hen osaan sosi­aa­lis­ta pää­omaa, joka tulee kotoa, lähi­pii­ris­tä ja har­ras­tuk­sis­ta jne. 

    Jos kou­lul­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin eikö me voi­da vaik­ka puo­lit­taa ope­tus­bud­jet­ti ja käyt­tää rahat johon­kin järkevämpään?

  30. Mie­len­kiin­toi­nen avaus, jos­sa on totuu­den sie­men­tä — enkä tar­koi­ta huh­ta­saa­re­lai­ses­sa mielessä.

    Yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen mer­ki­tys Suo­mes­sa mut­ta myös muu­al­la maa­il­mas­sa on vähen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti 70-luvul­ta tähän päi­vään. Nyky­ään kiin­nos­ta­vam­pia tut­ki­muk­sia samois­ta aihe­pii­reis­tä teke­vät usein talous­tie­tei­li­jät — ja myös his­to­rian­tut­ki­jat. Esi­mer­kik­si Paul De Grauwen The Limits of the Mar­ket on talous­tie­tei­li­jäl­tä erin­omai­nen yhteis­kun­ta­tie­teel­li­nen teos. His­to­rian­tut­ki­mus käsit­te­lee yhteis­kun­nan kehi­tys­tä ja tuo esil­le asioi­ta, joi­ta teo­reet­ti­sel­la tasol­la lei­ju­va yhteis­kun­ta­tie­de ei tavoita.

    Talous­tie­teen ydin­tä ei ole suh­dan­ne-ennus­tei­den teke­mi­nen. Jos joku niin luu­lee, niin var­maan sit­ten olet­taa, että yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jän teh­tä­vä on ennus­taa ter­ro­ris­ti­nen jouk­ko­sur­ma etu­kä­teen. Ei taan­tu­maa ja jouk­ko­sur­maa voi ennus­taa — mut­ta nii­den toden­nä­köi­syyk­siä voi arvioida.

    Mikä avuk­si? En tie­dä. Mene­tel­mät ovat yksi ongel­ma, mut­ta suu­rem­pi ongel­ma on, mihin aihe­pii­rei­hin kiin­nos­tus suun­tau­tuu. Kva­li­ta­tii­vi­sen tut­ki­muk­sen hege­mo­nia nivou­tuu molem­piin ongel­ma­koh­tiin: Ole­mat­to­mia tut­ki­musai­hei­ta on muka­va käsi­tel­lä dis­kurs­sia­na­lyy­sil­lä, kos­ka se mah­dol­lis­taa tyh­jäs­tä nyhjäisemisen.

    1. Talous­tut­ki­muk­ses­sa on kes­ki­tyt­ty sel­vit­tä­mään kausa­li­teet­tia. Tämän osaa­mi­sen soi­si valu­van myös sin­ne sosi­aa­li­tie­tei­den puolelle.

  31. Sylt­ty: Jos kou­lul­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin eikö me voi­da vaik­ka puo­lit­taa ope­tus­bud­jet­ti ja käyt­tää rahat johon­kin järkevämpään?

    Toki kou­lu­tus on kai­ken a ja o. Suo­mes­sa vaan kaik­ki kou­lut ovat yhtä hyviä. Se on mei­dän kou­lu­jär­jes­tel­män vah­vuus. Yli­opp­pi­las­kir­joi­tus­ten tulos­ten perus­teel­la ei kou­lu­ja voi­da aset­taa parem­muus­jär­jes­tyk­seen, sil­lä sii­hen vai­kut­taa kou­luun valit­tu­jen oppi­lai­den läh­tö­ta­so. On kou­lu­ja, joi­hin vaa­di­taan lähes kym­pin kes­kiar­voa perus­kou­lus­ta, ja toi­saal­ta kou­lu­ja, joi­hin pää­se­vät käy­tän­nös­sä kaik­ki haluk­kaat. Jos oppi­las kir­joit­taa 7 lau­da­tu­ria Res­sun lukios­ta, niin hän kir­joit­tai­si ne samat lau­da­tu­rit Pih­ti­pu­taan­kin lukiosta.

    TimoT:

    Toki kou­lu­tus on kai­ken a ja o. Suo­mes­sa vaan kaik­ki kou­lut ovat yhtä hyviä. Se on mei­dän kou­lu­jär­jes­tel­män vah­vuus. Yli­opp­pi­las­kir­joi­tus­ten tulos­ten perus­teel­la ei kou­lu­ja voi­da aset­taa parem­muus­jär­jes­tyk­seen, sil­lä sii­hen vai­kut­taa kou­luun valit­tu­jen oppi­lai­den läh­tö­ta­so. On kou­lu­ja, joi­hin vaa­di­taan lähes kym­pin kes­kiar­voa perus­kou­lus­ta, ja toi­saal­ta kou­lu­ja, joi­hin pää­se­vät käy­tän­nös­sä kaik­ki haluk­kaat. Jos oppi­las kir­joit­taa 7 lau­da­tu­ria Res­sun lukios­ta, niin hän kir­joit­tai­si ne samat lau­da­tu­rit Pih­ti­pu­taan­kin lukiosta.

  32. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Nyky­ään kiin­nos­ta­vam­pia tut­ki­muk­sia samois­ta aihe­pii­reis­tä teke­vät usein talous­tie­tei­li­jät – ja myös his­to­rian­tut­ki­jat. Esi­mer­kik­si Paul De Grauwen The Limits of the Mar­ket on talous­tie­tei­li­jäl­tä erin­omai­nen yhteis­kun­ta­tie­teel­li­nen teos. His­to­rian­tut­ki­mus käsit­te­lee yhteis­kun­nan kehi­tys­tä ja tuo esil­le asioi­ta, joi­ta teo­reet­ti­sel­la tasol­la lei­ju­va yhteis­kun­ta­tie­de ei tavoita.

    Ker­ro arvon oikeis­to­de­ma­ri, että mitä on sovel­let­tu taloustiede? 😉

  33. Hie­no­ja tutkimuksia!

    Miten­kö­hän on käy­nyt kvan­ti­ta­tii­vi­sia kurs­se­ja “peh­meis­sä” aineis­sa opet­ta­vien pro­fes­so­rei­den ja leh­to­rei­den Hel­sin­gin Yli­opis­tos­sa? Käsit­tääk­se­ni sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gias­sa ja kas­va­tus­tie­tees­sä lai­tok­sia ja tut­kin­to­ja on vii­me vuo­det uudel­leen­jär­jes­tel­ty sekä rahoi­tus­ta tie­ten­kin (täl­lä hal­li­tus­kau­del­la) lei­kat­tu niin, että hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­ta­kin on ollut heli­se­mäs­sä. Toi­vot­ta­vas­ti joku opis­ke­li­ja hok­saa sil­ti kiin­nos­tua tuos­ta, mitä talous­tie­tei­li­jöil­lä on annettavana.

  34. TimoT:
    Toki kou­lu­tus on kai­ken a ja o. Suo­mes­sa vaan kaik­ki kou­lut ovat yhtä hyviä.

    Jos oppi­las kir­joit­taa 7 lau­da­tu­ria Res­sun lukios­ta, niin hän kir­joit­tai­si ne samat lau­da­tu­rit Pih­ti­pu­taan­kin lukiosta.

    Mei­naat­ko, että yo-kir­joi­tus­ten tulok­siin ei vai­ku­ta lain­kaan se, mis­sä lukios­sa oppi­las on? Eihän se nyt ihan niin­kään ole, vaik­ka pää­osa tulos­ten erois­ta joh­tuu erois­ta oppi­lais­sa. Hui­put toki kir­joit­ta­vat 6+ lau­da­tu­ria mis­tä tahan­sa lukios­ta. Mut­ta kun men­nään esim. lau­da­tu­rin ja exi­mian väli­maas­tos­sa ole­viin oppi­lai­siin, niin onhan sii­nä nyt kir­joi­tuk­siin val­mis­tau­tues­sa suu­ri ero, käy­te­tään­kö oppi­tun­neil­la pää­osa ajas­ta heil­le sel­vien perus­asioi­den jank­kaa­mi­seen vai ehdi­tään­kö har­joi­tel­la kun­nol­la myös nii­tä asioi­ta, jot­ka rat­kai­se­vat exi­mian ja lau­da­tu­rin eron.

  35. TimoT: Suo­mes­sa vaan kaik­ki kou­lut ovat yhtä hyviä. Se on mei­dän kou­lu­jär­jes­tel­män vahvuus.

    Olen­nais­ta on, että kaik­ki opet­ta­jat eivät ole yhtä hyviä. Jokai­sel­la on oma eri­koi­nen osaa­mi­sen­sa ja suu­rel­la osal­la yhtä­läi­nen ylei­nen osaa­mi­nen. Sama kos­kee oppi­lai­ta ja hei­dän oppimisprosessiaan.

    Tar­vi­taan eri­lai­sia kou­lu­ja, jot­ta eri­lai­set opet­ta­jat löy­tä­vät juu­ri hei­dän ope­tus­tyy­liin­sä sopi­vat oppi­laat. Myös tie­don näis­tä eri­lai­suuk­sis­ta pitää levi­tä. Yksi hel­poim­min mitat­ta­vis­ta eri­lai­suuk­sis­ta ovat arvo­sa­nat, mut­ta eri­kois­tu­mi­nen ei saa jää­dä vain sil­le tasol­le. Jos eri­kois­tu­mis­ta ei anne­ta tapah­tua, on se suur­ta tuhlausta.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Talous­tut­ki­muk­ses­sa on kes­ki­tyt­ty sel­vit­tä­mään kausa­li­teet­tia. Tämän osaa­mi­sen soi­si valu­van myös sin­ne sosi­aa­li­tie­tei­den puolelle.

    Tie­tees­sä kausa­li­teet­tia sel­vi­te­tään kokeilla.

    Talous­tut­ki­muk­ses­sa jotain saman­suun­tais­ta edus­ta­vat “luon­nol­li­set kokeet”. Näis­sä tulos­ten tul­kin­taan jää usein liik­ku­ma­va­raa, joka usein käy­te­tään hyväksi.

    Kan­nat­taa varoa mitä toivoo.

  37. Olli S: Tie­tees­sä kausa­li­teet­tia sel­vi­te­tään kokeilla.

    Talous­tut­ki­muk­ses­sa jotain saman­suun­tais­ta edus­ta­vat “luon­nol­li­set kokeet”. Näis­sä tulos­ten tul­kin­taan jää usein liik­ku­ma­va­raa, joka usein käy­te­tään hyväksi. 

    Ai käy­te­tään­kö esi­mer­kik­si täh­ti­tie­tees­sä pal­jon­kin kokeita?

  38. Noil­la “talous­tie­teen ” pää­tel­mil­lä yhteis­kun­nas­ta on raken­net­tu pyra­mi­di­hui­jaus, joss 1 % kerää hyö­dys­tä 90 % ja loput saa­vat tul­la toi­meen jätteellä

    Talous­tie­de ei ole oike­aa tie­det­tä vaan poli­tiik­kaa . Kork­man ja Holm­ström arvioi­vat , etti talous­tie­teen perus­tel­la teh­ty­jen pää­tök­sien seu­rauk­sia ei voi­da arvioi­da vaan ne ovat enem­män poliit­ti­sa valin­to­ja kuin tie­tee­seen perustuvia

    Oikeas­sa tie­tees­sä havain­to­jen ja teo­rian pitää pitää yhtä.Jos havain­not poik­kea­vat teo­rias­ta niin teo­ri­aa kor­ja­taan. Talous­tie­tees­sä teh­dään päin­vas­toin eli ruve­taan kor­jaa­maan havain­to­ja tai lakais­taan oan­gel­mat maton alle eikä niis­tä enää kes­kus­tel­la eikä syr­jäy­te­tyis­tä ihmi­sis­tä välitetä.Korkeintaan las­ke­taan mini­mi­ka­lo­ri­mää­riä, joil­la hei­dät voi­daan elättää

    Toi­saal­ta , talou­des­ta on teh­ty hal­lin­to­vä­li­ne, poli­tii­kan ja hallinnon.Kun yri­tys­ten koko on kas­va­nut niin nii­den val­ta on myös kas­va­nut ja val­tiot tot­te­le­vat nyky­ään nöy­räs­ti suuryrityksiä

    Ja kun asi­aa perus­tel­lan talou­den vält­tä­mät­tö­myy­del­lä niin kys­mys on vii­me kädes­sä uskos­ta eli kris­ti­nus­ko on kor­vat­tu “talous­tie­teel­lä”

    Suo­mes­sa­kin EKs­sa val­taa käyt­tä­vät kan­sain­vä­li­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­vat suu­ry­ri­tyk­set ja mitä Rdus­kun­ta kuun­te­lee ? EK saa lausua mie­li­pi­teen­sä uhkaus­ten kera 90 % asioista.

    Suo­ma­lais­ten hal­lit­se­mia kan­sa­lais­jär­jes­tö­jä kuul­laan har­voin ja muo­don vuoksi

    Kun kan­sa ei pidä kova­kor­vai­suu­des­ta niin kan­saa pyri­tään hal­lit­se­maan yhä kovaot­tei­sim­min ja yhä enem­män NL omak­su­tuil­la tavoil­la. Tär­kein­tä on löy­tää oppo­si­tion joh­to ja eris­tää se yhteiskunnasta.

    Sii­hen tar­vi­taan tie­dus­te­lu­la­ke­ja. Opin kaa­li­mais­sa , että tär­kein­tä ei ole vies­tin sisäl­tö , tär­kein­tä on löy­tää verkostot.

    Kun mikä tahan­sa asia tai hen­ki­lö voi­daan nyky­ään julis­taa yhteis­kun­nal­le vaa­ral­li­sek­si niin lähes­tym­me Sta­si yhtei­kun­taa ja suu­rim­pia pai­nos­ta­jia ovat kan­sain­vä­li­set yri­tyk­set, jot­ka aja­vat kan­san hallintaa 

    Supol­la on 350 epäil­tyä ter­ro­ris­tia. Näil­le jokai­sel­le voi hakea jo nykyi­sen lain mukaan oikeu­del­ta luvan seu­ran­taan. On ollut vuo­sia aikaa toi­mia näin ja hakea luvat. Supol­la on yhteen­sä 1000 vih­jet­tä radi­ka­li­soi­tu­neis­ta, jois­ta 650:lle Supo ei ole ehti­nyt teh­dä yhtään mitään.

    Olem­me palaa­mas­sa 50–60-70–80-lukujen hys-hys-yhteis­kun­taan, jos­sa tie­toa kul­kee luot­to­van­kien kes­ken ja sil­lä syr­jäy­te­tään ja pis­te­tään vir­ka­kiel­toon kym­me­niä tuhan­sia ihmisiä

  39. Olen tavan takaa löy­tä­nyt yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­den tut­ki­muk­sis­ta erit­täin kar­kei­ta vir­hei­tä. Nii­den taus­tal­la on taval­li­ses­ti johon­kin aihea­lu­ee­seen liit­ty­vä voi­ma­kas — usein tun­ne­pi­toi­nen — ennak­koa­sen­ne. Esi­mer­kik­si kun läh­tö­koh­ta­na on vah­va usko tabu­la rasa ‑teo­ri­aan, syn­nyn­näi­siä älyk­kyy­se­ro­ja ei lain­kaan huo­mioi­da tut­ki­muk­ses­sa, jol­loin tut­ki­muk­sen tulos mah­dol­li­ses­ti kor­re­loi jon­kun kva­si­se­li­tyk­sen kans­sa, mut­tei ole kausaa­li­ses­ti päte­vä. Sel­lai­nen tut­ki­mus ei ole pel­käs­tään hyö­dy­tön­tä, vaan se on usein jopa vahin­gol­lis­ta ohja­tes­saan pää­tök­sen­te­koa vää­ril­le uril­le. Joil­la­kin “tie­tee­na­loil­la” koko para­dig­ma on niin perus­teel­li­ses­ti pie­les­sä, ettei päte­vä tut­ki­mus ole mah­dol­lis­ta. Onnek­si muu­tos­ta on tie­dos­sa esi­mer­kik­si evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­sen näkö­kul­man ter­veh­dyt­täes­sä koko­nai­sia tieteenaloja. 

    Olen aikoi­naan väi­tel­lyt sosio­lo­gin kans­sa sii­tä, mis­tä joh­tuu hidas­tu­nut luok­ka­kier­to Suo­mes­sa. Hänen mukaan­sa se joh­tuu yksin yhä epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­mak­si käy­väs­tä yhteiskunnasta. 

    Minä taas väi­tin sen joh­tu­van pää­asias­sa älyk­kyy­den vah­vas­ta periy­ty­vyy­des­tä ja sii­tä, että kou­lut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sien avau­tues­sa kai­kil­le muu­tos oli aluk­si nopein­ta, kun ihmi­set pää­si­vät esteet­tä nouse­maan kyky­jen­sä mukai­sel­le luok­ka­ta­sol­le. Alem­mil­le luok­ka­ta­soil­le jää­neil­lä suku­lin­joil­la oli kes­ki­mää­rin hei­kom­mat gee­nit, jol­loin kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen (kyvyt­tö­myy­den) periy­ty­vyy­den takia seu­raa­vis­sa suku­pol­vis­sa on vähem­män nousijoita.

    Sosio­lo­gi ei mil­lään tajun­nut noin tri­vi­aa­lia seli­tys­tä, vaik­ka ami­sam­ma­tis­sa työs­ken­te­le­vä­nä tajusin sen hänen höpöt­te­ly­jen­sä perään lon­kal­ta. Hänel­le ei ollut tul­lut tuol­lai­nen edes mie­leen, vaik­ka hän oli opis­kel­lut alaa aina­kin vii­si vuot­ta yliopistotasolla.
    Toi­sia tref­fe­jä ei tul­lut, kos­ka en ollut aka­tee­mi­nen ja sivis­ty­nyt. Mie­luum­min olen rea­lis­ti kuin “sivis­ty­neen” kans­sa suhteessa.

    1. Hyvin arvos­tet­tu brit­ti­läi­nen sosio­lo­gi Mic­hael Young ennus­ti sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den hidas­tu­mi­sen jo 1950-luvul­la juu­ri noil­la perusteilla.

  40. sivis­tys­tä vail­la: Alem­mil­le luok­ka­ta­soil­le jää­neil­lä suku­lin­joil­la oli kes­ki­mää­rin hei­kom­mat gee­nit, j

    Eikä tar­vit­se olla edes perin­tö­te­ki­jät, vaan riit­tää että on vaik­ka­pa vain opi­tut huo­nom­mat kas­va­tus­ta­vat, jot­ka van­hem­mat siir­tä­vät lap­sil­leen. Jos van­hem­mat siir­tä­vät aina lap­sil­leen aja­tuk­sen, että työt­tö­män elä­mä on ihan jees, työ­pai­kan peräs­sä on tur­ha muut­taa, eikä kou­lu­jen käyn­ti­kään kan­na­ta, niin eipä täl­lai­ses­sa suvus­sa ihan hir­vei­tä luok­ka­mat­ko­ja teh­dä, aina­kaan ylöspäin.

    Kun­han vain on *jotain* elä­mäs­sä aut­ta­vaa, mikä periy­tyy, niin meri­to­kra­tias­sa luok­ka­kier­to hidas­tuu. Uskoi­sin­pa että tämä seli­tys­mal­li oli­si tabu­la rasai­le­val­le sosio­lo­gil­le­kin hel­pom­pi hyväk­syä, tus­kin­pa hän keh­tai­si väit­tää ettei las­ten kas­va­tuk­sel­la ole sil­le tyh­jäl­le tau­lul­le mitään merkitystä.

  41. Sylt­ty: Eikä tar­vit­se olla edes perin­tö­te­ki­jät, vaan riit­tää että on vaik­ka­pa vain opi­tut huo­nom­mat kas­va­tus­ta­vat, jot­ka van­hem­mat siir­tä­vät lap­sil­leen. Jos van­hem­mat siir­tä­vät aina lap­sil­leen aja­tuk­sen, että työt­tö­män elä­mä on ihan jees, työ­pai­kan peräs­sä on tur­ha muut­taa, eikä kou­lu­jen käyn­ti­kään kan­na­ta, niin eipä täl­lai­ses­sa suvus­sa ihan hir­vei­tä luok­ka­mat­ko­ja teh­dä, aina­kaan ylöspäin.

    Kun­han vain on *jotain* elä­mäs­sä aut­ta­vaa, mikä periy­tyy, niin meri­to­kra­tias­sa luok­ka­kier­to hidastuu.Uskoisinpa että tämä seli­tys­mal­li oli­si tabu­la rasai­le­val­le sosio­lo­gil­le­kin hel­pom­pi hyväk­syä, tus­kin­pa hän keh­tai­si väit­tää ettei las­ten kas­va­tuk­sel­la ole sil­le tyh­jäl­le tau­lul­le mitään merkitystä.

    Tabu­la rasa ‑teo­rian mukaan kaik­ki erot selit­ty­vät nime­no­maan ympä­ris­tö­te­ki­jöil­lä — koke­muk­sil­la ja kas­va­tuk­sel­la. Tabu­la rasa ‑teo­ria ei sen sijaan tun­nus­ta perin­nöl­lis­ten teki­jöi­den vai­ku­tus­ta. Yllät­tä­vän monet kas­va­tus­tie­tei­li­jät liput­ta­vat tuon tabu­la rasa — teo­rian puo­les­ta. Se on yltiö­po­si­tii­vi­nen läh­tö­koh­ta opet­ta­jal­le, mut­ta kui­ten­kin parem­pi kuin hei­kom­pien oppi­joi­den tukio­pe­tuk­sen unoh­ta­mi­nen, sil­lä sii­tä on tut­ki­tus­ti run­saas­ti hyö­tyä myö­hem­pien sosi­aa­lis­ten ja ter­vey­son­gel­mien ennaltaehkäisyssä. 

    On tosi­aan tot­ta, että asen­ne­jar­rut hidas­ta­vat edel­leen­kin sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta ylös­päin, mut­ta nii­den pai­noar­vo jar­ru­na oli vie­lä­kin suu­rem­pi 60- ja 70-luvuil­la. Olen kah­den amik­sen lap­si. Itse­kin olin pit­käl­le aikui­siäl­le kou­lut­ta­ma­ton, mut­ta myö­hem­min olen opis­kel­lut ylei­ses­ti erit­täin arvos­tet­tu­na pidet­tyä yliopistoalaa.

  42. sivis­tys­tä vail­la: Olen aikoi­naan väi­tel­lyt sosio­lo­gin kans­sa sii­tä, mis­tä joh­tuu hidas­tu­nut luok­ka­kier­to Suomessa.

    Jos­kus 1940 ‑luvul­la kuin ei vie­lä ollut kovin suur­ta jouk­koa kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja tai isoa kes­ki­luok­kaa vähäi­sem­män­kin kou­lu­tuk­sen pai­noar­vo oli suurempi.

    Nyky­ään on pal­jon enem­män sopi­via kan­di­daat­te­ja samoi­hin teh­tä­viin eikä kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä enää pys­ty lähes­kään aina takaa­maan työ­paik­kaa. Esim. jul­kis­hal­lin­non vir­koi­hin var­mas­ti kou­lu­te­taan enem­män ihmi­siä kuin mitä voi­daan ottaa sisään. Täl­löin voi olla, että esim. suh­tei­den mer­ki­tys korostuu.

    Psy­ko­lo­gian mer­ki­tys voi olla täs­sä suu­ri — toi­saal­ta tie­tyil­lä poru­koil­la on kas­va­va brän­diar­vo, toi­saal­ta ihmi­set ehkä vais­toa­vat täm­möi­sen luok­ka­hie­rar­kian ole­mas­sao­lon ja pyr­ki­vät ohjaa­maan jäl­ke­läi­si­ään alal­le, jos­sa usko­vat hei­dän menes­ty­vän par­hai­ten. Duu­na­rit halua­vat että hei­dän lap­sis­taan­kin tulee työn­te­ki­jöi­tä ja kor­kea­kou­lu­te­tut taas halua­vat että hei­dän jäl­ki­pol­ven­sa menes­tyy kou­lus­sa hyvin — tämä luon­nol­li­ses­ti näkyy pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sekä sii­nä min­ne hae­taan että sii­nä kuin­ka hyvin valin­nat osu­vat kohdalleen.

    Ongel­ma mie­les­tä­ni on kui­ten­kin tuo gene­tiik­ka — kos­ka kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja on kui­ten­kin mel­ko vähän, vaik­ka hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä oli­si­vat­kin aavis­tuk­sen lah­jak­kaam­pia, mää­räl­li­ses­ti hei­tä on kui­ten­kin vähem­män ja siten toden­nä­köi­sem­pää on että isom­mas­sa gee­nial­taas­sa on suu­rem­pi lah­jak­kuus­re­ser­vi ja mikä­li tätä ei saa­da käyt­töön, se hidas­taa yhteis­kun­nan kehittymistä.

    Vähem­män kou­lu­te­tuil­la on kui­ten­kin yksi etu: vai­kut­tai­si että he ovat huo­mat­ta­vas­ti yrit­te­li­ääm­piä kuin kor­keam­min kou­lu­te­tut. Vaik­ka se ei nos­ta sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta, se voi kaven­taa tuloe­ro­ja tai jopa kään­tää ne nurinpäin.

  43. Lii­an van­ha:

    Sii­hen tar­vi­taan tie­dus­te­lu­la­ke­ja. Opin kaa­li­mais­sa , että tär­kein­tä ei ole vies­tin sisäl­tö , tär­kein­tä on löy­tää verkostot.

    Kun mikä tahan­sa asia tai hen­ki­lö voi­daan nyky­ään julis­taa yhteis­kun­nal­le vaa­ral­li­sek­si niin lähes­tym­me Sta­si yhtei­kun­taa ja suu­rim­pia pai­nos­ta­jiao­vat kan­sain­vä­li­set yri­tyk­set, jot­ka aja­vat kan­san hallintaa 

    Supol­la on 350 epäil­tyä ter­ro­ris­tia. Näil­le jokai­sel­le voi hakea jo nykyi­sen lain mukaan oikeu­del­ta luvan seu­ran­taan. On ollut vuo­sia aikaa toi­mia näin ja hakea luvat. Supol­la on yhteen­sä 1000 vih­jet­tä radi­ka­li­soi­tu­neis­ta, jois­ta 650:lle Supo ei ole ehti­nyt teh­dä yhtään mitään.

    Olem­me palaa­mas­sa 50–60-70–80-lukujen hys-hys-yhteis­kun­taan, jos­sa tie­toa kul­kee luot­to­van­kien kes­ken ja sil­lä syr­jäy­te­tään ja pis­te­tään vir­ka­kiel­toon kym­me­niä tuhan­sia ihmisiä

    Kun suo­ma­lai­nen mies tap­paa ampu­mal­la, se ei ole terrorismia.

    Kun marok­ko­lai­nen mies tap­paa puu­kot­ta­mal­la, se on terrorismia.

    Sei­nä­jo­ki, Kau­ha­jo­ki, Hyvin­kää, Imat­ra, mis­sä seu­raa­vak­si kan­ta­suo­ma­lai­nen mies saa itkupotkuraivarit?

    Tie­dus­te­lu­lait ovat mer­kit­tä­vä uhkia suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä ja eri­tyi­ses­ti star­tup­pe­ja kohtaan. 

    Miten voi­daan olla var­mo­ja ettei ali­pal­kat­tu asun­to­lai­nan alle kaa­tu­va vir­ka­mies ei vuo­da yri­tys­sa­lai­suuk­sia vaik­ka­pa kii­na­lai­sil­le? Nimit­täin työ­asioi­ta jau­he­taan aina myös yksi­tyi­sil­lä välineillä.

  44. sivis­tys­tä vail­la: Minä taas väi­tin sen joh­tu­van pää­asias­sa älyk­kyy­den vah­vas­ta periy­ty­vyy­des­tä ja sii­tä, että kou­lut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sien avau­tues­sa kai­kil­le muu­tos oli aluk­si nopein­ta, kun ihmi­set pää­si­vät esteet­tä nouse­maan kyky­jen­sä mukai­sel­le luokkatasolle. 

    Eikö­hän nopea sosi­aa­li­nen nousu ole väis­tä­mä­tön­tä sii­nä koh­das­sa, kun 10% on kes­ki­luok­kaa ja 87% ala­luok­kaa, ja sit­ten talous läh­tee kas­va­maan. Tämä kehi­tys alkoi Suo­mes­sa tois­ta sataa vuot­ta sitten. 

    Kun ala­luok­ka kutis­tuu vaik­ka 20%:iin ei siel­tä edes teo­rias­sa voi nous­ta jen­giä samaan tah­tiin kuin aiemmin. 

    Vie­lä lisää kie­ro­ta hidas­taa se, että kes­ki­luok­kai­suus ja aluok­kai­suus — ylä­luok­kai­suu­des­ta puhu­mat­ta — periy­tyy ns. sosi­aa­li­sis­ta syistä.

    Var­maan periy­ty­väl­lä älyk­kyy­del­lä­kin on oma roo­lin­sa vars­kin nyky­ään, kun avio­lii­tot sol­mi­taan kou­lu­tuk­sen yms. suh­teen “saman­ta­sois­ten” kes­ken, toi­sin kuin ennen. Toi­saal­ta “alhai­sem­man tason” mie­het eivät tai­da nyky­ään pal­joa lisään­tyä, joten aina­kin se jen­gi ei tule jat­ku­maan periytymällä.

  45. sivis­tys­tä vail­la:
    Olen tavan takaa löy­tä­nyt yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­den tut­ki­muk­sis­ta erit­täin kar­kei­ta vir­hei­tä. Nii­den taus­tal­la on taval­li­ses­ti johon­kin aihea­lu­ee­seen liit­ty­vä voi­ma­kas – usein tun­ne­pi­toi­nen – ennakkoasenne.

    Toi­sia tref­fe­jä ei tul­lut, kos­ka en ollut aka­tee­mi­nen ja sivis­ty­nyt. Mie­luum­min olen rea­lis­ti kuin “sivis­ty­neen” kans­sa suhteessa.

    Olen aina suu­res­ti arvos­ta­nut sivis­tys­tä (myön­täen toki sanan epä­mää­räi­syy­den). Nyt nimi­merk­ki “sivis­tys­tä vail­la” vähek­syy sivis­tys­tä, mikä onkin nykyi­sin kovas­ti muo­di­kas­ta, var­sin sivis­ty­nees­sä kirjoituksessaan.

    On tai­va­han tosi, että monil­la “peh­mei­den” tie­tei­den edus­ta­jil­la, juu­ri näil­lä sosio­lo­geil­la, talous­tie­tei­li­jöil­lä ja muil­la, oma arvo­maa­il­ma näyt­tää kovin vah­vas­ti vai­kut­ta­van ajat­te­luun ja jopa tie­teen­teon tuloksiin.

    En kut­sui­si sivis­ty­neek­si ihmis­tä, joka kor­keas­ta kou­lu­tuk­ses­taan huo­li­mat­ta yli­mie­li­ses­ti vähek­syy mui­ta, vaik­kei itse osaa­kaan kun­nol­la erot­taa arvo­ja tosi­asiois­ta. Oikeam­pi ter­mi on näennäissivistys.

    En sinän­sä pahek­su sitä, että arvot ovat muka­na peh­meis­sä tie­teis­sä, mut­ta ne tuli­si aina tuo­da jul­ki, sil­lä niin olen­nai­nen vai­ku­tus niil­lä saat­taa olla lop­pu­tu­lok­seen. On jopa hyvä asia, että kes­kus­te­luun osal­lis­tuu eri poliit­ti­sen näke­myk­sen omaa­via tut­ki­joi­ta, sil­lä yhteen­sä hei­dän näke­myk­sis­tään ehkä muo­dos­tuu jon­kin­lai­nen “totuus”.

  46. DVA: Miten voi­daan olla var­mo­ja ettei ali­pal­kat­tu asun­to­lai­nan alle kaa­tu­va vir­ka­mies ei vuo­da yri­tys­sa­lai­suuk­sia vaik­ka­pa kiinalaisille?

    Hen­ki­lön luo­tet­ta­vuus ja uskol­li­suus ei ole rahal­la (tai vir­ka­va­lal­la) ostet­ta­vis­sa. Sil­ti se on hyvin har­vi­nai­nen omi­nai­suus. Mitä suu­rem­paan osu­ma­tark­kuu­teen valin­ta­pro­ses­sis­sa pääs­tään, sitä yksin­ker­tai­sem­mik­si voi­daan työ­pro­ses­sit tehdä.

    Jos vir­ka­mie­het vuo­ta­vat val­tio- ja yri­tys­sa­lai­suuk­sia rahaa vas­taan, ei se joh­du sii­tä, että palk­ka on lii­an pie­ni vaan sii­tä, että vir­ka­mie­hiä on lii­kaa. Kun kan­sas­ta ale­taan poi­mia luo­tet­ta­via hen­ki­löi­tä muut­tuu jäl­jel­le jää­vä ehdo­kas­jouk­ko aina vaan epä­luo­tet­ta­vam­mak­si. (Lopul­ta, kun koko kan­sa on valit­tu luo­tet­ta­vien jouk­koon, vir­ka­mies­ten luo­tet­ta­vuus on sama kuin kan­san keskimäärin.)

  47. Kodin­hoi­don­tu­ki. Yksi esi­merk­ki lisää. Koso­nen tut­ki, THL yrit­tää vai­kut­taa poli­tiik­kaan lähin­nä ker­to­mal­la mielipiteitä.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.