Kihelkonna-Kuressaari

Per­jan­tai

Tuuli oli yltynyt kovak­si ja puuskit­taisek­si. Se oli aluk­si sivu­tu­ul­ta, mut­ta sit­ten reit­ti kään­tyi län­teen ja tuuli tuli takaa. Vau! Nyt men­ti­in lujaa.

Ker­rankin kävi niin, että per­ille tulo suo­ras­taan har­mit­ti. Jos en olisi päät­tänyt tutus­tua Kures­saa­reen vähän parem­min, olisin jatkanut matkaa län­teen Orissaareen.

Hotel­loiduin, kiertelin fil­lar­il­la kaupunkia. Kures­saari on läh­es koske­mat­tomana säi­lynyt van­ha puukaupun­ki – sel­l­ainen, jol­laisia meil­läkin oli vielä 1960-luvun alus­sa, mut­ta meil­lä, minkä sota säästi, sen rauha tuhosi. Suo­ma­lais­ten pikkukaupunkien rumuus on suo­ras­taan elinkei­nop­o­li­it­ti­nen ongel­ma, kos­ka ruma elinympäristö ei houkut­tele luovia ihmisiä paikkakun­nalle yrittäjiksi.

Kures­saaren keskus­ta oli sul­jet­tu liiken­teeltä. Sinne oli tuo­tu ton­neit­tain hiekkaa ranta­pal­lon pelaamista varten. Täy­tyy sanoa, että pojat oli­vat aika taitavia, paljon taitavampia kuin Hiet­sus­sa pelaavat.

Kävin saunas­sa ja lähdin syömään.

Huomisek­si lauan­taik­si on luvat­tu sadet­ta. Tiedustin hotel­lista, voiko siel­lä olla yhden ylimääräisen yön.

 

8 vastausta artikkeliin “Kihelkonna-Kuressaari”

  1. Sokke­lin matalu­us Virossa ja vähän muual­la on min­u­akin askar­rut­tanut. Laitoin huomiosi fb:n “Pelas­takaa van­hat talot”-ryhmään ja jään odot­ta­maan mitä siel­lä tiedetään.

  2. Yöu­nien kannal­ta keskus­tan sulkem­i­nen liiken­teeltä on mitä main­ioin jut­tu. Parvis­sa liikku­vat HD-ukot (Suomes­ta) ovat siel­lä tavan­neet levit­tää melusaastet­taan aivan aamu­tun­neille asti. 

    Tuo maan­nouse­masieni taitaa olla vain meikäläis­ten kuu­si­val­tais­ten maa-aluei­den ongel­ma. Luulen, että siel­lä ei myöskään radonkaa­su ole saman­lainen ongel­ma kuin mei­dän moreenimaillamme.

  3. En osaa sanoa. Asi­aan saat­taa vaikut­taa myös epä­ta­sainen maas­to. Ja tieenkin atpa ja tottumus.

    Van­hois­sa mökeis­sä oli mata­lat peru­s­tat, mut­ta ne tönot ovat lahon­neet. Hyvin usein.

    Korkeampi perus­ta suo­jaa myös seinää.

  4. “Täy­tyy sanoa, että pojat oli­vat aika taitavia, paljon taitavampia kuin Hiet­sus­sa pelaavat.”

    nohnoh, noinko­han. Hiet­sus­sa pelaa­vat kaiken­ta­soiset har­ras­ta­jat, vas­ta aloit­taneista Suomen huip­pui­hin. Tuol­la Kures­saa­res­sa oli var­maan joku tur­naus, eikä nor­maalia pelailua.

  5. Markku af Heurlin:
    En osaa sanoa. Asi­aan saat­taa vaikut­taa myös epä­ta­sainen maas­to. Ja tieenkin atpa ja tottumus.

    Van­hois­sa mökeis­sä oli mata­lat peru­s­tat, mut­ta ne tönot ovat lahon­neet. Hyvin usein.

    Korkeampi perus­ta suo­jaa myös seinää.

    Vähän erikoista, kos­ka taas sähkö­tol­pat yms. pistävät betoni­paalu­jen päälle

  6. Virossa maaperä on tyystin eri­laista kuin Suomes­sa. Kalkkikivi­maa­ta on maas­ta suuri osa ja se ei toi­mi samal­la taval­la kuin suo­ma­lainen maas­to, jos­sa peruskallion pääl­lä on ohuehko ker­ros soraa tai savea. Suomes­sa poh­javesi on todel­la lähel­lä maan­pin­taa ja van­ha viisaus onkin rak­en­taa talo aina maas­tossa korkeam­malle paikalle tai eristää raken­nus kivi­jalal­la tai korkeal­la sokkelilla.

  7. Rolle: Vähän erikoista, kos­ka taas sähkö­tol­pat yms. pistävät betoni­paalu­jen päälle

    Tuo on van­ha yleis­li­it­to­lainen stan­dar­di, jota nou­datet­ti­in koko Nevvostoliitossa.

  8. Läh­es maan­ta­sos­sa ole­via lat­tioi­ta on kyl­lä 60- ja 70-luku­jen omakoti­talois­sa Suomes­sakin vaik­ka kuin­ka paljon, ja kos­teu­songelmia vas­taavasti. Sem­minkin, kun lat­tialaatan alle tuol­loin laitet­ti­in usein hiekkaa, eli nyky­mallista kapil­laarikatkoa ei ole. Lap­su­u­denko­ti­ni vuosi­mallia 75 sat­tuu ole­maan täm­möi­nen, mut­ta se on pysynyt kun­nos­sa, ilmeis­es­ti kos­ka sokke­li on poikkeuk­sel­lisen korkea ja beto­nia (ei 80-luvun harkko­ja), talo kivirunk­oinen, ja ton­tin taakse raken­net­ti­in myöhem­min kokoo­jakatu, jon­ka ojat kui­v­at­ti­vat koko tont­tia aika lailla.

Vastaa käyttäjälle Anonymous Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.