Tekoäly tulee, oletko valmis 

Vielä vähän aikaa sit­ten taksinkul­jet­ta­jak­si päästäk­seen Helsingis­sä piti läpäistä vaa­ti­va osoitekoe. Piti tietää vaikka­pa, että Pietilän­tie sijait­see Ala-Malmil­la. Kaik­ki eivät sitä läpäis­seet, enkä minäkään olisi.

Nav­i­gaat­torit tekivät tämän kaiken tarpeet­tomak­si. Taksin ei tarvitse osa­ta kaikkia osoit­tei­ta eikä reit­te­jä, kos­ka nav­i­gaat­tori osaa.

Samal­la taval­la kuin kaivinkone teki jokaises­ta ojankaiva­jas­ta vah­van, tekoä­ly tekee sen käyt­täjistä paljon osaavampia. Moni vaa­ti­va ammat­ti yksinker­tais­tuu ja helpot­tuu – ja tasa-arvois­tuu, kos­ka use­ampi ihmi­nen täyt­tää työn edellytykset. 

Tähän asti teol­lisu­usautomaa­tio on kor­van­nut ihmisiä lähin­nä suorit­tavas­sa työssä. Tämä on tuot­tanut työ­markki­noil­la eri­ar­voisu­ut­ta syn­nyt­tävän osaamisvi­nouman, kun ruti­in­i­työn­tek­i­jöistä on yli­tar­jon­taa ja luo­vista osaa­jista pysyvää puutetta.

Tekoä­ly kor­vaa tasa-arvois­es­ti myös vaa­ti­vaa asiantun­ti­jatyötä. Täl­lä voi olla merkit­täviä yhteiskun­nal­lisia seurauksia.

IBM:n tekoä­ly­ohjel­ma Dr. Wat­son esimerkik­si on varsin taita­va tekemään diag­noose­ja lääkärin apuna. On kiis­tan­laista, kumpi on taitavampi, ihmi­nen vai Wat­son, mut­ta kisan lop­ullis­es­ta voit­ta­jas­ta ei ole epäilystäkään Lääkärinkin oppii virheistään, mut­ta dr. Wat­son oppii kaik­ista virheistään kaikkial­la maail­mas­sa, eikä uno­h­da niistä yhtäkään. Sen muis­til­la ei ole ylärajaa.

Tois­taisek­si ihmis­lääkäri ja dr. Wat­son ovat yhdessä parem­pia kuin kumpikaan erik­seen – tai niin se ainakin halu­taan nähdä.

Mut­ta samal­la taval­la kuin taksinkul­jet­ta­jasi kel­paa vähem­mänkin osoit­tei­ta ulkoa pän­tän­nyt, sairaan­hoita­ja voisi tekoä­lyn avul­la pätevöi­tyä hoita­maan monia niistä töistä, jot­ka nyt on säädet­ty lääkärin yksi­noikeudek­si. Vas­taavasti yleis­lääkäri tarvit­sisi paljon harvem­min erikois­lääkärin konsultointiapua.

Tämä tek­isi mah­dol­lisek­si merkit­tävän työn­jaon muu­tok­sen ter­vey­den­hoi­dos­sa, alen­taisi kus­tan­nuk­sia ja säästäisi lääkärien aikaa ruti­initöistä. Ei tarvitse olla oraakke­li ennus­taak­seen, että nousee val­ta­va revi­ir­i­tais­telu, jos joku edes ehdot­taa tällaista.

Tekoä­ly kor­vaa ihmistyötä – tai nos­taa ihmisen tuot­tavu­ut­ta val­tavasti, miten sen nyt vain halu­aa sanoa – myös mon­es­sa muus­sa vaa­ti­vana pide­tyssä amma­tis­sa. Tekoä­ly tekee asun­to­lainapäätök­set pank­in­jo­hta­jaa halvem­mal­la ja tas­a­puolisem­min. Se huole­htii myös mon­es­ta juristin työstä. Myös näis­sä ammateis­sa työn­jako eri ammat­tiryh­mien välil­lä voi muut­tua paljon – ja muut­tuukin, kos­ka sen tiel­lä ei ole yhtä vahvo­ja ammat­tikun­tara­jo­ja kuin terveydenhuollossa.

Tois­taisek­si tekoä­ly­ohjel­mat osaa­vat lähin­nä sitä, mitä ohjel­moi­jat ovat sille opet­ta­neet, mut­ta jatkos­sa on neu­roverkko­jen tavoin toimivia ohjelmia, jot­ka osaa­vat paran­taa itse omaa toim­intaansa. Niiden suori­tuskykyä tulee tuot­ta­maan suuria, jopa mullis­tavia yllätyksiä.

= = =

Vähe­neekö eri­ar­voisu­us työelämässä? Vaikea sanoa, mut­ta ainakin se muut­tuu. Tois­taisek­si automaa­tio on vähen­tänyt työn kysyn­tää yksipuolis­es­ti ja johtanut kog­ni­ti­ivisen eli­itin yli­val­taan. Ihmisen omi­naisuuk­sista se, mitä ennen kut­sut­ti­in älykkyy­dek­si, on muo­dos­tunut ylivoimaisen tärkeäksi.

Tekoä­ly antaa työssä kaikille lisää kog­ni­ti­ivisia kykyjä samal­la taval­la kuin kaivinkoneen avul­la hin­telä ja rius­ka kaiva­vat ojaa yhtä nopeasti. Sik­si per­in­teisen määritel­lyn älykkyy­den kysyn­tä työ­markki­noil­la kor­vau­tuu sosi­aal­isil­la taidoil­la, yhteistyökyvy­il­lä ja miel­lyt­täväl­lä käytök­sel­lä – jopa edullisel­la ulkonäöl­lä. Nämä omi­naisu­udet erit­televät ihmisiä aivan yhtä tehokkaasti.

Huip­pukyky­jen tuot­tavu­us nousee entis­es­tään Se ei kuitenkaan vält­tämät­tä lisää huip­putu­lo­ja, jos huip­pukyvy­istä on riit­tävästi tar­jon­taa ja ne opi­taan seu­lo­maan esille. Ei met­sureis­takaan ole tul­lut miljonääre­jä, vaik­ka hei­dän tuot­tavuuten­sa on läh­es satakertaistunut.

Vaik­ka dr. Wat­son voit­taa lääkärin kyvyssä tehdä diag­noosi, lääkäri voit­taa koneen siinä, että on ihmisen. Lääkärinkin työssä ihmisenä olemisen merk­i­tys koros­tuu. Jos nyt jou­tu­isin val­it­se­maan ystäväl­lisen tai taita­van lääkärin välil­lä, val­it­sisin taita­van mut­ta jatkos­sa var­maankin ystäväl­lisen. Se on huono uuti­nen mon­elle lääkärille.

 

Lor­di Keynes ennusti 1930-luvul­la, että tek­isimme töitä enää noin kolme tun­tia päivässä, kos­ka koneet tek­i­sivät sen puolestamme. Mik­si työn tuot­tavu­u­den kasvu on otet­tu pääosin lisään­tyvänä kulu­tuk­se­na ja vain mar­gin­aalis­es­ti vapaa-aikana?

Keynes ei osan­nut ennus­taa, mitä kaikkea mie­lenki­in­toista vielä kek­sitään. Mut­ta on toinenkin syy siihen, että työaikaa on lyhen­net­ty niin vähän.

Jos koneet kor­vaa­vat joka kahdek­san­nen työ­markki­noil­la, on suuri yhteiskun­nalli­nen tarve kehit­tää uut­ta työtä työn­sä menet­täneille. Jos kaikkien työ tehos­tu­isi niin, että kahdek­san tun­nin työt saisi valmi­ik­si seit­semässä tun­nis­sa, lähdet­täisi vain töistä tun­tia aikaisem­min, eikä sur­taisi yhtään.

Osaamisvi­nouma on myös johtanut siihen, että vähiten kysyn­tää on niistä, joiden palkat ovat pien­im­mät – sik­si­hän palkat ovat pieniä. Täl­lä joukol­la ei ole varaa lyhen­tää työaikaansa. Se on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista vain niille, joiden työ­panos­ta eniten tarvitaan.

Kun teknologi­nen kehi­tys kohtelee tas­a­puolisem­min kaikkia väestöryh­miä, on helpom­paa ja loogisem­paa ottaa ainakin osa tuot­tavu­u­den nousus­ta lisään­tyvänä vapaa-aikana.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

60 vastausta artikkeliin “Tekoäly tulee, oletko valmis ”

  1. Tekoä­ly tosi­aan tulee muut­ta­maan aivan val­tavasti myös korkeak­oulutet­tu­jen töitä. Toden­näköis­es­ti automaa­tio syr­jäyt­tää ns. tieto­työtä teke­vien duu­nia jopa nopeam­min kuin suorit­tavaa por­ras­ta; tietokoneel­la on paljon helpom­pi kor­va­ta työ jota jo nyt lähtöko­htais­es­ti tehdään tietokoneel­la. Kylpy­huoneen allaskaapis­sa ryömivän putkimies­ro­botin kehit­tämi­nen on huo­mat­tavasti vaikeampaa.

    Itse asi­as­sa voisi sanoa, että kaiken työn minkä voi tehdä etänä, voi myös täysin kor­va­ta tekoälyllä.

  2. Näin tulee käymään — aika­ho­risont­ti on vielä kirkastumassa!
    Jospa työn kuvia ja osaamista ajateltaisi­in laa­jem­min (mis­sä ay-väen näke­myk­set?) ettei kävisi niin että automa­ti­soidaan tehtäviä jot­ka automaa­tio poistaa!

  3. Tekoä­ly.

    Mil­loin sanan tekoä­ly lop­pu­osa on oikeutettu?

  4. Mik­si huolestua mais­terik­oulu­tuk­sen tasos­ta jos est kirur­gia nos­taa työm­srkki­na-arvoa enem­män kuin koulutus?

  5. Kysymys: mis­tä tekoä­ly tietää ere­htyneen­sä? Kuka sen sille ker­too? Vai ymmärtääkö se itse ere­htyneen­sä? Esimerkik­si kun poti­las kuolee teh­dyn väärän diag­noosin vuok­si? Mis­tä tekoä­ly tietää oliko diag­noosi väärä vai olisiko poti­las kuol­lut joka tapauksessa?

    En ole näin opti­misti­nen tekoä­lyn suh­teen. Kuten en myöskään automa­ti­soidun liiken­teen suh­teen. Olen IT-alan ammat­ti­lainen. Mut­ta aika näyt­tää. Hypetys­tä paljon ilmassa.

  6. Täl­lä het­kel­lä tietotekni­ikkapi­ireis­sä tun­tuu ole­van val­lal­la käsi­tys siitä, että IBM:n Wat­son on jos­sain määrin epäon­nis­tunut tavoit­teis­saan. On nos­tet­tu esi­in mm. tilas­to­ja siitä miten paljon eri yri­tyk­set rekry­töivät tekoä­lyn osaa­jia ja IBM ei ole näis­sä lis­tois­sa kovin korkealla.

    Epäon­nis­tu­misia käsit­televät jutut ilmeis­es­ti liit­tyvät uutiseen “In Feb­ru­ary 2017, M.D. Ander­son Can­cer Cen­ter can­celed a promis­ing, but trou­bled con­tract with IBM for its Wat­son platform.”

    Ongelmia on analysoitu, mut­ta yleis­es­ti ottaen ei ole mielestäni mil­lään muo­toa yllät­tävää, että odotuk­set tekoä­lyä kohtaan ovat täl­lä het­kel­lä liian korkeal­la. Har­va uskaltaa väit­tää vielä että tekoä­lyä on liian aikaista soveltaa lääketi­eteeseen, mut­ta haastei­ta ale­taan ymmärtää jo paremmin:

    “Human intel­li­gence out­per­forms machine-learn­ing appli­ca­tions in com­plex deci­sion mak­ing rou­tine­ly required dur­ing the course of care, because machines do not yet pos­sess mature capa­bil­i­ties for per­ceiv­ing, rea­son­ing, or explain­ing,” explained Ernest Sohn, a chief data sci­en­tist in Booz Allen’s Data Solu­tions and Machine Intel­li­gence group 

    Tuo yhdys­val­ta­laisen sairaalan Wat­son ‑kokeilu ja sen ana­lyysi on kiin­nos­tavaa luet­tavaa. Esi­in nousee mm. se, että laadul­taan hyvän datan syöt­tämi­nen jär­jestelmään on pait­si kri­it­tistä myös erit­täin vaikeaa ja vaatii paljon kallista asiantun­ti­jatyötä — ilman tätä vai­het­ta kone ei pysty tuot­ta­maan mil­lään muo­toa luotet­tavia diagnooseja.

    Jos tämä ei itsessään ole huolestut­tavaa niin ongel­mallista on vielä tuo koneen kyvyt­tömyys oppia eri domaineista yhtäaikaa. 

    Ama­zonin toim­i­tusjo­hta­ja Bezos ker­toi noin kuukausi sit­ten pitämässä esi­in­tymisessään koneen ja ihmisen väli­sistä eroista ja nos­ti kiin­nos­ta­van ele­mentin: ener­gianku­lu­tuk­sen. Bezozin mukaan ihmisen aiv­ot ovat erit­täin ener­giate­hokkaat oppimisen suh­teen, ihmi­nen oppii aja­maan autoa ilman sato­ja miljoo­nia tois­to­ja — hänen mukaansa esim. Go pelis­sä käytet­ty tietokone ei olisi mil­lään pär­jän­nyt ihmiselle, jos ener­gianku­lu­tus­ta olisi rajoitet­tu samalle tasolle kuin ihmisel­lä — en ole var­ma tarkoit­tiko hän pelin aikana vai oppimisvaiheessa.

    —-

    Yht­enä sivu­juon­teena tuos­sa Wat­sonin epäon­nis­tu­imises­sa nähti­in myös yhteys Epic ‑jär­jestelmään, jon­ka kaut­ta ei kyet­ty saa­maan riit­tävän hyvää dataa jär­jestelmään, sekä myös sen, että IBM Wat­son ei ollut yksi jär­jestelmä vaan usei­ta jär­jestelmiä, jos­ta seurasi työläs integraatioprojekti.

    Kos­ka tekoä­lyyn liit­tyvät algo­rit­mit kehit­tyvät nopeasti ja ovat domain­speci­fisiä yhden ven­dorin mallia on myös epäilty

    Sohn et al. didn’t call out IBM Wat­son by name, but it’s clear from the con­text of their arti­cle who the tar­get was. “A health care orga­ni­za­tion that relies on a sin­gle EHR [Elec­tron­ic Health Record] vendor’s ana­lyt­ic solu­tions, as well as its own lega­cy ana­lyt­ics infra­struc­ture cre­at­ed before the era of big data, may see lim­it­ed progress,” they continued.

    Tässä on kiin­nos­ta­va ana­lyysi siitä mik­si 1960-luvul­ta läh­tien poti­lasti­eto­jär­jestelmien han­k­in­ta on aina kohdis­tunut johonkin toimit­ta­jaan ja mik­si het­ken päästä kyseinen toimit­ta­ja on aina alet­tu nähdä ongelmien syynä:

    http://kelzongroup.com/SevenSins.html

    Karkeasti ottaen jär­jestelmät toimi­vat yleen­sä hyvin han­k­in­ta­hetkel­lä, mut­ta muut­tu­va ympäristö tekee sys­teemistä nopeasti van­hanaikaisen — muu­tos­ta tapah­tuu niin lain­säädän­nössä, teknolo­gias­sa, lääketi­eteessä, ohjelmis­ton ylläpi­dos­sa, lait­teis­tois­sa yms. Ihan itses­tään­selviä asioi­ta, jos tilan­net­ta hie­man pohtii. Tässä näkökul­maa siihen onko esim. Helsin­gin uuden poti­lasti­eto­jär­jestelmän 10 vuo­den aikataulu järkevä — toden­näköis­es­ti sys­tee­mi on syn­tyessään jo vanhentunut.

    Esimerkik­si tuo em. IBM Wat­so­nia käyt­tänyt M.D. Ander­sson­ista on maininta:”“The $405.0 mil­lion (76.9 per­cent) decrease in adjust­ed income…was pri­mar­i­ly attrib­ut­able to an increase in expens­es com­bined with a decrease in patient rev­enues as a result of the imple­men­ta­tion of the new Epic Elec­tron­ic Health Record sys­tem,” accord­ing to the agen­da book.”

    https://www.forbes.com/sites/jasonbloomberg/2017/07/02/is-ibm-watson-a-joke/#663aa677da20

  7. Osmo, älä uno­h­da, että tuot­tavu­u­den nousua on kyl­lä merkit­tävässä määrin otet­tu pidem­pänä vapaa-aikana — nimit­täin eläkevuosina.

  8. Tässä tuo Jeff Bezosin haas­tat­telu — tekoä­lyyn se liit­tyy siten, että Ama­zon käsit­tääk­seni rekry­toi täl­lä het­kel­lä selvästi eniten tekoä­lyn ammat­ti­laisia ja siten Bezosin voi olet­taa ole­van hyvin infor­moitu­na kehityksestä

    https://www.youtube.com/watch?v=VAM6b0UkEYw&t=7m

  9. Voisi kuvitel­la, että tekoä­ly iskee seu­raavak­si aloille, jois­sa käsitel­lään puh­taasti tietoa. Tulisi mieleen vaik­ka yhteiskun­tatiede, juridi­ik­ka ala ja muut sellaiset.
    Poti­laan olen huo­man­nut, että ote­taan ver­inäyt­teitä, lähetetään labraan, lääkäri kat­se­lee min­ua, koet­telee vaik­ka per­naani, kuun­telee steoskoop­il­la tai peräti ultra­ääni­lait­teel­la. Nuo toimen­piteet eivät oikein tai­da olla tekoä­lyn paras­ta aluet­ta. Toki SOTEs­sa riit­täisi tekoä­lylle töitä.

    Olen ollut huo­maav­inani, että kukaan ei halua myön­tää tekoä­lyn sopivu­ut­ta oma­lle alalleen. Ihmisel­lä kuu­luu ole­van sielu tai jotain sel­l­aista jota tietokone ei koskaan pysty korvaamaa,

  10. Hyvä ske­naario muiden joukkoon.

    En usko eri­ar­voisu­u­den vähen­e­miseen, pikem­minkin päinvastoin.
    Työkalu­jen käyt­tö­taito tulee ole­maan tuot­tavu­usero­jen lähde myös tule­vaisu­udessa. Oma ennus­tuk­seni on, että tulo­ero­jen kasvu­un tulee val­ta­va paine ammat­tien sisälle. 

    On täysin mah­dol­lista, että lääkäreistä 90% saa huo­mat­tavasti pienem­pää palkkaa kuin nyt ja 10% saa huo­mat­tavasti suurem­paa palkkaa. Kokon­aisuute­na palkko­jen osu­us taloud­es­ta jatkaa laskuaan kuten se on tehnyt kaikissa OECD mais­sa 70-luvul­ta lähtien. 

    Osa lääkäreistä saa parem­paa palkkaa, kos­ka he markki­noi­vat itseään ja myyvät ihmisen kos­ke­tus­ta. Osa saa parem­paa palkkaa kos­ka he pystyvät tekemään mon­imutkaisem­pia diag­noose­ja uusien työkalu­jen avulla. 

    Unel­ma siitä että tietokoneessa on ‘tee mitä minä ajat­telin’ eikä ‘tee mitä minä sanoin’ nap­pu­la tuskin tulee toteu­tu­maan ammat­tikäytössä. Tekoä­lyn avus­ta­mat työka­lut tule­vat mah­dol­lis­ta­maan enem­män kaikille, mut­ta työkalu­jen mak­si­maaliseen käyt­töön tarvi­taan taitoa ja koulutusta.

  11. arkkite­hti:
    Itse asi­as­sa voisi sanoa, että kaiken työn minkä voi tehdä etänä, voi myös täysin kor­va­ta tekoälyllä.

    Voihan sitä sanoa, mut­ta aika kaukana tuos­ta tilanteesta ollaan. 90 ‑luvun alus­sa san­ot­ti­in, että ohjel­moi­jia ei koh­ta enää tarvi­ta, kun kaik­ki osta­vat valmiso­hjelmis­ton (ulko­mail­la teh­dyn). Siihen asti isot fir­mat oli­vat itse teet­täneet ohjelmansa.

  12. Suurim­mal­la osal­la maail­man tietokoneka­p­a­siteetista jauhetaan kypäl­lä paskaa. Esimerkik­si louhi­taan bit­coine­ja ja pelataan pörssipeliä. Luuleeko joku tosis­saan että tämä kehi­tys­su­un­ta tulee muuttumaan?
    — No ei. Paskan­jauhami­nen vain kiihtyy. Kvant­ti­ti­etokonei­ta esmes tul­laan käyt­tämään etupäässä koo­d­i­en mur­tamiseen ja vas­taavasti mur­to­var­mo­jen kood­is­ano­jen generointiin. 

    Tekoä­ly on (sosi­aalipoli­ikan kannal­ta) aikas masen­ta­va jut­tu, kos­ka ensim­mäi­nen seik­ka mitä absolu­ut­ti­nen arvo­va­paa äly oival­taa on se ettei ole mitään järkeä ja syytä toimia “ihmiskun­nan parhaak­si”. Se oival­taa että kyseessä on jatku­vasti kehit­tyvä biologi­nen mas­sa, jos­sa yksit­täis­ten soluyk­silöi­den sub­jek­ti­ivi­nen hyv­in­voin­ti ei todel­lakaan ole tavoitelta­va päämäärä. Jos yksilö ei voi hyvin, on parem­pi ter­mi­noi­da se, ja tekoä­lykkäästi gen­eroi­da parem­mat geen­it, jot­ka sopeu­tu­vat pla­nee­tan ympäristöön paremmin.

  13. Nykykeskustelus­sa tun­tuu sekoit­tuvan näke­myk­set mitä tulee eri­lais­ten pros­essien automa­ti­soin­ti­in sekä ihmisen kir­joit­ta­mal­la kood­il­la tapah­tu­vaan ohjauk­seen ja toisaal­ta tekoä­lyyn, joka edel­lyt­tää itseti­etoisu­ut­ta ja näin myös jonk­i­nasteista omaa tah­toa. Ensim­mäi­nen voi tuo­da määrät­tyjä hyö­tyjä arkielämään kun taas jälkim­mäisen riske­jä olisi tässä kohtaa syytä alkaa vakavasti pohtia. 

    Tässä on erit­täin hyvä aihet­ta käsit­televä artikkeli: 

    https://kosminenvalo.wordpress.com/2015/12/15/teknologia-ja-tekoaly/

    Suosit­te­len myös oheista sarjaa: 

    https://www.gaia.com/series/cosmic-disclosure?season=6

  14. En usko että tekoälysovel­luk­set pystyvät tuot­ta­maan uut­ta tietoa van­ho­jen tieto­jen poh­jal­ta ilman oikean asiantun­ti­jan ja ohjel­moi­jan apua.

    Tosin tekoä­ly­ohjel­ma voi arpoa hul­lu­ja ehdo­tuk­sia joi­ta nor­maal­isti kukaan asi­natun­ti­ja ei lähtisi yrittämään.

  15. Tekoä­ly tulee var­masti, vauh­tia hidas­taa kuitenkin moni tek­i­jä. Yksi on ammat­tiy­hdis­tyk­set, toinen on lain­säädän­tö ja kol­mas ihmis­ten kon­ser­vati­ivi­su­us. Nytkin voisi metro­ju­nat kulkea ilman kul­jet­ta­jaa, mut­ta sitä päätöstä ei uskalleta tehdä. Kon­duk­töörien pois­t­a­mi­nen lähi­ju­nistakin näyt­tää ole­van mah­do­ton­ta. Itseo­h­jau­tu­vat autot tule­vat, mut­ta uskaltaako lain­säätäjät päästää niitä liik­keelle. Kysymys siis on mil­lä aloil­la ja mil­lä nopeudel­la val­lanku­mous etenee.

  16. HeSa 28.11.2016:ssa oli Lau­ri Täh­tisen ja Antti tör­mäsen Vieraskynä-kir­joi­tus. Siinä he korosta­vat human­is­tisen koulu­tuk­sen ja asen­teen merk­i­tys­tä tule­vaisu­u­den maail­mas­sa. Perustelu­na oli seu­raa­va analyysi:

    “On ainakin kol­men­laisia ongelmia. Joidenkin ratkaisemiseen on jo ole­mas­sa kaa­va. Toisi­in on ensin ­kehitet­tävä kaa­va, jos­ta ratkaisu johde­taan. Lisäk­si on ongelmia, ­joi­hin ei voi luo­da kaavaa. Ne ovat liian mon­imutkaisia ja sisältävät vaikeasti määriteltäviä vuorovaikutussuhteita.

    Robo­t­i­saa­tio merk­it­see, että ihmistä ei tarvi­ta kaava­maiseen työhön. Niin­pä kahdessa ensimmäi­sessä ongel­matyypis­sä ihmisen tehtäväk­si jää luo­da koneä­ly, joka pystyy ratkaise­maan sekä kaa­van että ongel­man. Kaa­vat­tomien ongelmien ratkaisu jää ihmisen vastuulle. ”

    Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma, joka on jäänyt turhan vähälle huomiolle.

  17. arkkite­hti:
    Tekoä­ly tosi­aan tulee muut­ta­maan aivan val­tavasti myös korkeak­oulutet­tu­jen töitä. Toden­näköis­es­ti automaa­tio syr­jäyt­tää ns. tieto­työtä teke­vien duu­nia jopa nopeam­min kuin suorit­tavaa por­ras­ta; tietokoneel­la on paljon helpom­pi kor­va­ta työ jota jo nyt lähtöko­htais­es­ti tehdään tietokoneel­la. Kylpy­huoneen allaskaapis­sa ryömivän putkimies­ro­botin kehit­tämi­nen on huo­mat­tavasti vaikeampaa.

    Itse asi­as­sa voisi sanoa, että kaiken työn minkä voi tehdä etänä, voi myös täysin kor­va­ta tekoälyllä.

    Voisiko­han tule­vaisu­udessa olla ole­mas­sa suun­nit­teli­ja, joka osaisi suun­nitel­la allaskaapin, johon putkimies­ro­bot­ti mah­tu­isi hoita­maan hom­mansa, vai ovatko tule­vaisu­u­den allaskaapin edelleen saman­laisia kuin 50-luvulla?

  18. Mie­lenki­in­toista: onko siis niin, että tuot­tavu­u­den lisään­tymisen suhde tuot­tavu­useroi­hin olisi taas kääntymässä?

    Asia, jota ihmis­ten tun­tuu ole­van vaikea ymmärtää, on se että kone ei vie työvoimal­ta töitä. Se pakot­taa ihmiset ehkä vai­h­ta­maan ammat­tia, mut­ta aina kek­sitään mui­ta asioi­ta, joi­ta voi tehdä. Kehru­u­jen­nyt eivät johta­neet työt­tömyy­teen eivätkä maa ‑ja met­sä­talouskoneet, jot­ka 1960-luvul­la vapaut­ti­vat maaseudul­ta työvoimaa tehtaiden konei­ta käyttämään.

    Se mikä aiheut­taa työt­tömyyt­tä, ei ole tuot­tavu­u­den lisään­tymi­nen vaan tuot­tavu­usero­jen lisään­tymi­nen. Ero­jen kas­vaes­sa vähiten tuot­ta­vat eivät tuo­ta tarpeek­si, jot­ta ylit­täi­sivät minimipalkan.

    En vain ole ihan vaku­ut­tunut siitä, että nyt olisi tren­di kään­tymässä. Voi olla, että sitä tekoä­lyä käyt­tävät tehokkaim­min hyödyk­seen kaikkein fik­suim­mat. Saa­pa nähdä, jos pitkään elää.

  19. Tavalli­nen Teknikko:
    Tosin tekoä­ly­ohjel­ma voi arpoa hul­lu­ja ehdo­tuk­sia joi­ta nor­maal­isti kukaan asi­natun­ti­ja ei lähtisi yrittämään. 

    Ja näistä huo­mat­ta­va osa voikin olla hyvin toimivia mus­tia jout­se­nia, kun­han ne asiantun­ti­jat pystyvät kat­so­maan tekoä­lyn avus­t­a­mi­na omien laatikoiden­sa ulkopuolelle. 

    Keskustelus­sa on tähän asti ajatel­tu että ihmisen hyvät “inhimil­liset” ajat­te­lu­ta­vat pelas­ta­vat koneen köm­pe­lyy­den. Mut­ta kun ihmiselle on omi­naista myös laisku­us, ennakkolu­u­loisu­us, kateus ja viha.

  20. Tavalli­nen Teknikko:
    En usko että tekoälysovel­luk­set pystyvät tuot­ta­maan uut­ta tietoa van­ho­jen tieto­jen poh­jal­ta ilman oikean asiantun­ti­jan ja ohjel­moi­jan apua. 

    Tämä on ainakin nykyti­lanteessa ja var­maan muu­ta­man vuosikymme­nen aika­jän­teessäkin ihan totta. 

    Haas­teena on vaan että oikea ohjel­moi­ja tai oikea asiantun­ti­ja on 100x tai 1000x tehokkaampi kuin väärä. Sekä oikea että väärä voivat olla korkeasti koulutet­tu­ja aka­teemisia, toisel­la vaan leikkaa parem­min kuin toisella. 

    Tekoä­ly räjäyt­tää ihmis­ten väliset tuot­tavu­userot aivan valtaviksi.

  21. Ihan uteliaisu­ut­tani kysyn. Työnku­vani on val­men­taa, innos­taa ja kan­nus­taa työikäisiä, ja sit­ten joh­dat­taa heitä edis­tämään työ- ja toim­intakykyään, henkilöitä, jot­ka ovat val­tion­hallinnon kielel­lä “syr­jäy­tyneitä pitkäaikaistyöttömiä”.
    Voiko tämän toimin­nan automa­ti­soi­da? Vai tarvi­taanko aina tiet­ty ammat­tikun­ta, joka toimii peri­aat­teel­la, ‘ihmiseltä ihmiselle’? (= Elämän­hallinnan edis­tämi­nen vaatii henkilöko­htaisen kontaktin.)

  22. Eipä ole uut­ta. Kaltaiseni kemi­an insinöörit menet­tivät val­ta­van määrän työmah­dol­lisuuk­sia kun Chem­cad tuli markki­noille. Ohjel­ma las­kee lait­tei­den dimen­siot n. sekun­nis­sa, kun siihen ennen meni insinööriltä viikko. INvestoi­jat tot­ta kai laske­vat lait­tei­den mitat täl­lä eikä enää ihmisvoimin.

    Meitä insse­jä tarvi­taan enää trou­bleshootingi­in. Eikä Chem­n­cad edes ole tekoä­ly vaan vain laskentaohjelma.

  23. Tero Tolo­nen:
    Tässä tuo Jeff Bezosin haas­tat­telu – tekoä­lyyn se liit­tyy siten, että Ama­zon käsit­tääk­seni rekry­toi täl­lä het­kel­lä selvästi eniten tekoä­lyn ammat­ti­laisia ja siten Bezosin voi olet­taa ole­van hyvin infor­moitu­na kehityksestä

    https://www.youtube.com/watch?v=VAM6b0UkEYw&t=7m

    Tietyssä mielessä hyytävää kuul­la Bezosin puhu­van ihmis­ten ener­giate­hokku­ud­es­ta. Ama­zon on tun­net­tu äärim­mäisen kovas­ta työkulttuuristaan.

    Jos dol­lare­i­ta ja markki­nao­suuk­sia pide­tään pelimerkkeinä, Bezos on mei­dän aikamme ehdo­ton voit­ta­ja. Jos­sain vai­heessa Ama­zon pitää kuitenkin pilkkoa: kulut­ta­ja-äänestäjien pitää näyt­tää kuka on kin­gi. Nyt ei ole vielä paras aika, Ama­zon voi tehdä hyvääkin run­no­m­al­la kau­pan vaki­in­tunei­ta rakenteita.

    On muuten todel­la type­r­ää tehdä USA:n kanssa kaup­pa­sopimuk­sia ja jät­tää IT-monop­o­lien kysymys täysin auki.

  24. Wat­sonil­la tuot­teena ei kuulem­ma mene kovin hyvin: https://www.theregister.co.uk/2017/07/19/ibm_q2fy2017_results/ (joku päivä sit­ten tuli vas­taan myös tuore uuti­nen use­am­man sadan tyypin potkuista Wat­son Health ‑tiimis­sä mut­ten näköjään osaa käyt­tää hakukonetta).

    Ihan oma jut­tun­sa on Wat­sonin arvo julk­isu­ustemp­puna, ja se var­masti enem­män kuin kuit­taa myyn­nin pienet hapuilut.

  25. Juhana Var­ti­ainen:
    Osmo, älä uno­h­da, että tuot­tavu­u­den nousua on kyl­lä merkit­tävässä määrin otet­tu pidem­pänä vapaa-aikana – nimit­täin eläkevuosina.

    Työ otat­te. Ja lai­tat­te mei­dät vään­tämään hom­mia tap­pi­in asti ja mak­samaan tei­dän leppoistuksen.

  26. JY: Voihan sitä sanoa, mut­ta aika kaukana tuos­ta tilanteesta ollaan. 90 ‑luvun alus­sa san­ot­ti­in, että ohjel­moi­jia ei koh­ta enää tarvi­ta, kun kaik­ki osta­vat valmiso­hjelmis­ton (ulko­mail­la teh­dyn). Siihen asti isot fir­mat oli­vat itse teet­täneet ohjelmansa.

    Joo, ei toki vielä ensi vuon­na. Mut­ta onko esim. 20–30 vuot­ta kaukana vai ei, riip­puu vähän siitä, mitä ollaan tekemässä. Kyl­lä itseäni ainakin vähän pelot­taisi nykyi­nen kehi­tys jos olisi juuri päässyt opiskele­maan vaik­ka oikeustiedet­tä. Varsinkin jos opin­not pitäisi vielä itse maksaa. 

    Samoin jos mietitään tule­van työn mur­roksen vaiku­tus­ta kaupunkien käyt­töön ja miten sen pitäisi vaikut­taa tule­vaisu­udessa raken­net­tavi­in kaupunkei­hin, niin 2030-luvul­la toteu­tuk­seen tule­vat suun­nitel­mat on pöy­däl­lä juuri nyt.

  27. Tavalli­nen Teknikko: En usko että tekoälysovel­luk­set pystyvät tuot­ta­maan uut­ta tietoa van­ho­jen tieto­jen poh­jal­ta ilman oikean asiantun­ti­jan ja ohjel­moi­jan apua.

    Tekoä­ly ei ole mikään jääkaap­pi­in ver­rat­tavis­sa ole­va valmis paket­ti, joka vain vede­tään laatikos­ta ja laite­taan päälle. Ei todellakaan.

    Tekoä­ly pitää asen­taa, ohjel­moi­da, opet­taa ja sitä täy­tyy koko ajan virit­tää käytössä. Se vaatii paljon erit­täin pitkälle menevää asiantun­ti­jatyötä eikä se ole myöskään koskaaan valmis, kos­ka tyyp­il­lis­es­ti käyt­töym­päristö muut­tuu koko ajan (esimerkik­si sairaalas­sa, jos­sain tehtaas­sa pros­es­si­valvon­nas­sa tilanne voi toki olla toinen). 

    Tekoä­ly ei ole ihmisen kaltainen yleis­lu­on­toinen äly, vaan pitkälle työn mukaan räätälöitävä erikoistyökalu ja jos fyy­sisiä konei­ta miet­tii, niin lähempänä paperi- kuin porakonetta.

    Tästä seu­raa ettei Wat­son tms. sovel­lu pie­nille yksiköille eikä sat­un­naiseen käyt­töön, vaan ain­oas­taan sel­l­aiseen työhön, jos­sa sitä tarvi­taan koko ajan ja jos­ta on val­ta­vat määrät his­to­ri­al­lista dataa, jota syöt­tää koneeseen. Kone kun ei omin päin älyä mitään.

  28. Ei pidä pelätä uusia asioi­ta niinkuin Eino Leinon runos­sa: …näki kauhut kaikkial­la, hal­ti­at pahat havait­si, ei hyviä ollenkaan… .

  29. Muuten vink­ki. Sil­lä vas mark lib­er­al­is­mil­la menisi parem­min kun näistä asioista puhut­taisi­in. Kun ihmis­ten tietoisu­us paranisi siitä että rumat eu työl­listy niin ehkä ymmär­rys silke poli­ti­ikalle nousisi

  30. On help­poa sanoa että tuot­tavu­u­den nousu on ulos­mi­tat­tu kulu­tus­ta lisäämäl­lä ja nähdä silmis­sään jäte­vuoret. Kuitenkin meil­lä Suomes­sakin brut­toveroaste on 50% luokkaa eli noin puo­let tuot­tavu­u­den npusus­ta menee julk­isi­in palvelui­hin, koulu­tuk­seen, ter­vey­den­huoltoon ja sosiaaliturvaan.

    Vaik­ka antibioot­tien ja roko­tusten kek­simisen myötä pysty­imme paran­ta­maan pil­ler­il­lä tai piikil­lä ne sairaudet jot­ka aikaisem­min oli­vat suurim­mat kuolin­syyt menee meil­lä niin suh­teel­lis­es­ti kuin absolu­ut­tis­es­tikkin rahaa monin ver­roin enem­män terveydenhuoltoon.

  31. Tekoä­ly ei vähen­nä osaamisen, koulu­tuk­sen ja sen luon­nol­lisen älyn tarvet­ta mihinkään. Olen­naista on osa­ta esit­tää oikeat kysymy­set ja ymmärtää vas­taus. Jos vas­taus tun­tuu väärältä pitää kysymys­tä tarkentaa.

    Eräs kaikkein suurimpia teknolo­gian ja myös keinoä­lyn tuo­mia tuot­tavu­u­den llisäyk­siä on tapah­tunut tietokonei­den ohjelmien kehi­tyk­sessä. Vielä 80-luvul­la ohjelmien koot mitat­ti­in kilo­tavuis­sa eli tuhan­sis­sa tavuis­sa. Oli­han sen ajan Com­madore 64:ssäkin vain 64 kilo­tavua muis­tia ja ensim­mäisessä Mac:issa 128K.

    Nyt koot mitataan megatavuis­sa tai gigatavuis­sa eli puhutaan use­ampituhatk­er­tais­es­ta nousus­ta. Pelkät ohjel­moin­tikielet eivät selitä yksi­no­maan kasvua vaan suuri osa tulee inter­netis­sä jae­tus­ta globaal­ista osaamis­es­ta. Tuo­hon mas­si­iviseen osaamiseen pääsee käsik­si google-haku­jen avul­la. Google-haut ovat yksi jokapäiväisim­mistä keinoä­lyn sovel­luk­sista. Sen­si­jaan että ohjel­manke­hit­täjä yrit­täisi yksin tai parin kol­le­gansa kanssa ratkaista ongel­maa, hän tekee google-haun sopivil­la avain­sanoil­la ja useim­miten viikko­jen työtä vaat­in­ut ongel­ma rat­kee min­u­uteis­sa. Usein koko ongel­maankin saat­taa löy­tyä avoime­na kood­i­na jaet­tu ratkaisu.

    Mitä tämä on sit­ten voikut­tanut, tarvi­taanko nyt paljon vähem­män sof­t­anke­hit­täjiä ja selviääkö pienem­mäl­lä osaamisel­la ja älyl­lä kuin 30 vuot­ta sit­tean ? Päin vas­toin, sof­t­an kehit­täjien tarve on koko ajan ollut nousus­sa, osaamis­vaa­timuk­set kas­va­vat jatku­vasti, enää ei riitä yhden ohjel­moin­tikie­len osaami­nen vaan nyt täy­tyy hal­li­ta lukuisa joukko erit­täin mon­in­mutkaisia ohjel­moin­tiym­päristöjä joista keinoä­lyn kehi­tysym­päristötkin ovat vain pieni osa. Vas­tauk­sia saa kun googlet­taa ja verkos­ta saa valmista kood­i­akin mut­ta pitää osa­ta kysyä oikein ja ymmärtää vastaukset.

    Ihan samaa on odotet­tavis­sa vaik­ka lääkärien osalta. Jo nyt keinoä­ly voit­taa keskim­määräisen radi­olo­gin rönt­gen- ja tomo­grafi­aku­vien analysoin­nis­sa mut­ta kun yhdis­tetään lääkäri ja keinoä­lyn esi­tun­nista­mat kuvat niin yhdessä tulos on paljon parem­pi kuin kum­mal­lakaan yhdessä. Samaan aikaan kun perustyöka­lut paranevat, teknolo­gia tuo koko ajan uusia hoit­o­muo­to­ja, syöpää vas­taan tais­tel­e­vat viruk­set, ati­biot­tire­sisten­tit bak­teer­it tal­tute­taan faageil­la, geen­itekniset hoidot ja ties mitä. Jot­ta lääkäri tule­vaisu­udessa edes osaisi esittää,oikeat kysymyk­set ja ymmärtää vas­tauk­set hänen täy­tyy osa­ta entistä enem­män. Ja sit­ten on se loogi­nen seu­raus että niin kauan kun meistä jokainen kuolee joskus eli kuolleisu­us on 100% niin kun paran­namme jonkun sairau­den niin sen paikan kuolin­sy­inä otta­vat ne joi­ta emme vielä.pysty parantamaan.

  32. Jos joku tutk­in­to pitäisi eri­tyis­es­ti nos­taa esille, jota ei nuoren kan­nat­taisi lähteä opiskele­maan tekoä­lyn näkökul­mas­ta, niin se on kaup­pati­etei­den maisteri.

    Finanssi- ja vaku­u­tusala, mut­ta myös lasken­ta­toi­mi mullis­tuu seu­raa­van vuosikymme­nen kulues­sa tekoä­lyn toimesta.

  33. Turku­lainen matkail­i­ja Helsingis­sä: Voiko tämän toimin­nan automa­ti­soi­da? Vai tarvi­taanko aina tiet­ty ammat­tikun­ta, joka toimii peri­aat­teel­la, ‘ihmiseltä ihmiselle’?

    Mon­et ihmiset syr­jäy­tyvät yhteiskun­nas­ta jäykkien rak­en­tei­den ja sopivien mah­dol­lisuuk­sien puut­teen takia. Ja kun on syr­jäy­tynyt ja painii omien ongelmien kanssa, ei vält­tämät­tä huo­maa tai kykene tart­tumaan mah­dol­lisuuk­si­in. Lisäk­si moni kokee että ei osaa, tai uskalla. Itse taas näen jatku­vasti ympäril­lä työmah­dol­lisuuk­sia ja töitä, joi­ta joku voisi tehdä. Mut­ta on liian vaival­loista jär­jestää asioita.

    Poke­mon Go on ollut ilmiönä mie­lenki­in­toinen, mon­et aiem­min koti­in lin­not­tau­tuneet ihmiset läh­tivät liik­keelle. Ja nyt hil­jat­tain esim. spon­taan­it raid­it ovat saa­neet tun­tem­at­to­mia ihmisiä kokoon­tu­maan yhteen ja tekemään yhteistyötä ulkona.

    Mobi­ili-inter­netistä hypetet­ti­in 10–20 vuot­ta sit­ten, nyt se on arkea. Applen seu­raa­va merkit­tävä julk­istus toden­näköis­es­ti liit­tyy lisät­tyyn todel­lisu­u­teen. 10 vuo­den kulut­tua lisät­ty todel­lisu­us on arkea.

    Ennus­tan että 10 vuo­den kulut­tua Ihmiset “näkevät” ympäril­lään kaiken­laisia mah­dol­lisuuk­sia työn­tekoon tai har­ras­tamiseen. Työtön voi lait­taa lasit päähän­sä ja nähdä ympäril­lään mitä voi tehdä, ja saa­da siihen ohjei­ta. Ja toisaal­ta asioi­ta voisi vain teet­tää lähet­tämäl­lä sijain­nin, kuvia ja kuvauk­sen työtehtävistä.

  34. Sylt­ty: Tästä seu­raa ettei Wat­son tms. sovel­lu pie­nille yksiköille eikä sat­un­naiseen käyt­töön, vaan ain­oas­taan sel­l­aiseen työhön, jos­sa sitä tarvi­taan koko ajan ja jos­ta on val­ta­vat määrät his­to­ri­al­lista dataa, jota syöt­tää koneeseen. Kone kun ei omin päin älyä mitään.

    Tämä oli aika hyvä tiivistys tilanteesta. Muu­ta­ma päivä sit­ten luin kuvauk­sen tekoälystä, jota opetet­ti­in tun­nista­maan oikei­ta ihmis­ten nim­iä ei-oikeista.

    Eräs hie­man huvit­ta­va onglma mikä tekoä­lyä opetet­taes­sa tuli vas­taan oli, että kone oppi nopeasti vas­taa­maan “ei” kaikki­in kysymyk­si­in, kos­ka suurin osa tes­ti­aineis­tos­ta ei ollut oikei­ta nim­iä — tulok­se­na oli erit­täin korkea vas­tausten oikeel­lisu­usaste, mikä matemaat­tises­sa mielessä oli lois­ta­va tulos, vaik­ka käytän­nössä kone ei koskaan tun­nistanut yhtäkään ihmisen nimeä.

    Mm. täm­möis­ten tilantei­den vuok­si siis tarvi­taan asiantun­ti­joi­ta. Ja sanoa että kone “oppi” vas­taa­maan ei on sekin muuten harhaan­jo­htavaa, pikem­minkin se tut­ki eri vai­h­toe­hto­ja sat­un­nais­es­ti ja vas­taa­mal­la kaikki­in “ei” sai lop­ul­ta aikaan parhaat mah­dol­liset tulokset.

    Ratkaisu tuo­hon ongel­maan oli tas­apain­ot­taa aineis­to niin, että oikei­ta ihmisen nim­iä oli aineis­tossa myös yhtä paljon kuin vääriä, jol­loin pelkil­lä “ei” vas­tauk­sil­la ei päässyt kuin 50% varmuuteen.

    Ihmis­ten tehtävä on sit­ten miet­tiä mil­laisia vek­tor­e­i­ta / tulosjoukko­ja kone kan­nat­taisi opet­taa tarkkaile­maan. Tämä on lähempänä tilas­totiedet­tä kuin tietotekni­ikkaa ja voi olla matemaat­tis­es­ti suun­tau­tuneille ihmisillekin vaikeaa hahmottaa.

  35. åke: Meitä insse­jä tarvi­taan enää trou­bleshootingi­in. Eikä Chem­n­cad edes ole tekoä­ly vaan vain laskentaohjelma.

    Se on ihan yhtälail­la tekoä­lyä kuin se muu­ta­man kymme­nen sähkök­iukaan ver­ran ener­giaa kulut­ta­va näytönohjain/CPU clus­teri, joka kuumeis­es­ti yrit­ti laskea siir­to­ja joil­la voit­taa 50W tehol­la toimi­van ihmi­saivon kiinalaises­sa lautapelissä.

    Ero näil­lä on vain se, että tuo­ta sähkök­i­uas­ta juh­lit­ti­in tekoä­lyn voit­tona, vaik­ka kyse oli vain äärim­milleen viedys­tä lasken­nas­ta, jota viritelti­in vain tätä yhtä tarkoi­tus­ta varten.

    Se mihin pitäisi kiin­nit­tää enem­män huomio­ta ovat esim. tutk­i­jaryh­mien käyt­tämät tekoä­lyn sovel­luk­set, joil­la pyritään ratko­maan käytän­nön ongelmia — vaikka­pa jotain syöpä­tutkimus­ta. Huip­pututk­i­joi­ta joi­ta näitä hyö­dyn­tävät löy­tyy mm. Helsin­gin yliopis­tos­ta, esimerkik­si Hau­tanie­mi Labs. on käsit­tääk­seni yhdis­tänyt koneop­pimista, sig­naalinkäsit­te­lyä ja matem­ati­ikkaa sen ver­ran hyvin että tästä myön­net­ti­in 2015 Anders Jahre nuoren tutk­i­jan palk­in­to laitok­sen johtajalle

    http://www.bric.ku.dk/newslist/news/2014/prestigious-medical-award-to-bric-researcher/

    Tämän tyyp­piset ratkaisut oikeasti hyödyt­tävät ihmiskun­taa ja täm­möis­es­tä perus­tutkimuk­ses­ta voi syn­tyä myös liike­toim­intaa, jos se vain ymmär­retään ajois­sa ja oikein.

  36. Tero Tolo­nen:
    Tässä tuo Jeff Bezosin haas­tat­telu – tekoä­lyyn se liit­tyy siten, että Ama­zon käsit­tääk­seni rekry­toi täl­lä het­kel­lä selvästi eniten tekoä­lyn ammat­ti­laisia ja siten Bezosin voi olet­taa ole­van hyvin infor­moitu­na kehityksestä

    https://www.youtube.com/watch?v=VAM6b0UkEYw&t=7m

    Google, Face­book, Ama­zon ja ehkä myös Apple ovat jo kerän­neet val­ta­vat dat­a­pankit käyt­täjistään. Käsit­tääk­seni ne sat­saa­vat mil­jarde­ja tekoä­lyn kehi­tystyöhön ja resursse­ja on kul­lakin lisätä sat­sauk­sia oikeas­t­aan enem­män kuin mil­lään yliopis­tol­la tai val­ti­ol­la käytän­nössä on. Yhtiöt käyvät kil­pa­juok­sua keskenään ja voit­ta­ja saat­taa läpimur­rol­laan kaa­p­a­ta koko teknologian.

    Jo nyt ja vielä vähem­män tule­vaisu­udessa demokraat­tisil­la val­tioil­la on keino­ja hal­li­ta näi­den suuryri­tys­ten toim­intaa. Nämä fir­mat olisi pilkot­ta­va. Jenkki­fir­mo­ja kun ovat, niin USA:lla ei ole siihen tah­toa ja EU:lla ei ole siihen kykyä.

  37. Tekoä­lykeskustelus­sa ei juuri puhuta on itse tieteestä ja sen edistymisestä. 

    Nykyi­nen tekoäly­bu­umin tieteelli­nen perus­ta on kaksijakoinen. 

    Ensim­mäi­nen läpimur­to tapah­tui, kun yri­tyk­sis­sä työsken­televät tutk­i­jat (Google, Face­book, etc) sai­vat käyt­töön­sä isot resurssit ja val­ta­van määrän dataa. Huo­mat­ti­in että vaki­in­tuneet nopeat koneop­pimisal­go­rit­mit (tukivek­torikoneet ym.) pystyvät paran­ta­maan suori­tuskykyään val­tavasti jos datan määrä kas­vaa (data oli tärkeämpi kuin algo­rit­mi, datan määrä vaikut­ti ratkai­sev­asti opitun mallin laatu­un). Nyt tämä tie on pääosin kul­jet­tu loppuun. 

    Toinen läpimur­to (Deep Learn­ing) on läh­es täysin Toron­to­laisen tutkimus­ryh­män nk.‘Canadian Mafia’ (Geof­frey Hin­ton, Yann LeCun and Yoshua Ben­gio) ansio­ta yhdessä nopei­den grafi­ikkapros­es­sorien kanssa (lin­eaar­i­al­ge­braan perus­tu­vien lasku­toim­i­tusten tehokas suorittaminen). 

    Uudet tieteel­liset julka­isut koneop­pimisen alal­la perustuen Deep Learnign läh­estymistapaan ovat räjähtäneet käsistä, mut­ta perus­ta­van­laa­tu­isia läpimur­to­ja ei ole syn­tynyt samaa tah­tia uuden “Tekoä­lykevään” jäl­keen. Tieteel­lisen julka­isun pääosa keskit­tyy inkre­men­taal­isi­in paran­nuk­si­in ja kek­simään uusia sovel­lusko­htei­ta. Sit­ten on vielä insinööripuoli jos­sa raken­netaan infra­struk­tu­uria jot­ta sovel­luk­set saadaan käyt­töön. Suuri osa edis­tyk­ses­tä voidaan lait­taa nopeu­tuneen lasken­taka­p­a­siteetin ansioksi. 

    Tekoä­ly on vai­heessa jos­sa tieteen läpimur­rot 10–20 vuo­den takaa ote­taan käyt­töön laa­jem­min yhteiskun­nas­sa kos­ka tietokoneet ovat nopei­ta ja halpo­ja. Sovel­lus­ten ala laa­je­nee räjähdys­mäis­es­ti, mut­ta tieteelli­nen ymmär­rys ei syvene samaa tah­tia. Hin­ton et al. julka­isi­vat LeNet‑5 kon­voluu­tiopa­perin­sa 1998. Tekoä­lyn kär­ki on edelleen pääosin vuorot­tele­via ker­roksia affi­in­imuun­nok­sia ja vähän epä­lin­eaarisu­ut­ta. Oppimi­nen tapah­tuu edelleen opti­moimal­la gra­di­ent­timenetelmäl­lä. Tutkimus on siir­tynyt inkre­men­taalisen paran­tamisen vai­heeseen. Jo nyt on selvästi havait­tavis­sa, että ilman uusia radikaale­ja tieteel­lisiä läpimur­to­ja ongel­mak­ent­tä joka voidaan tehokkaasti ratkaista tietokoneel­la on rajoitet­tu. Enem­män ja nopeam­paa lasken­taa ei ole pitkän aikavälin ratkaisu. 

    On täysin mah­dol­lista, että edessä on saman­lainen investoin­tien ylilyön­ti kuin 80-luvul­la ja tulos­sa on toinen “Teköä­ly­talvi” (AI win­ter). Itse aja­vat autot ym. voidaan saa­da 96% valmi­ik­si ja lop­ut 4% vaa­ti­vat läpimur­ron jota voidaan joutua odot­ta­maan 20–30 vuot­ta. Keskiver­tolääkäriä parem­pia diag­noosio­hjelmis­to­ja, jot­ka perus­tu­vat sään­töperäisi­in asiantun­ti­ja­jär­jestelmi­in on ollut ole­mas­sa 60-luvul­ta asti, mut­ta niitä ei ole otet­tu laa­jem­min käyt­töön syys­tä tai toisesta.

  38. Tasku­laskin ei kor­van­nut matem­ati­ikan osaamista ja ymmärtämistä vaik­ka se kyke­nee tekemään mon­imutkaiset lasku­toim­i­tuk­set sekun­nin mur­to-osas­sa. Ihmisel­lä pitää silti edelleen olla ymmär­rys siitä mitä on yhteen- ja vähen­nys­lasku sekä ker­tomi­nen ja jakami­nen ja pitää olla sen ver­ran omaa ymmär­rystä että käsit­tää ainakin että tulok­sen suu­ru­us­lu­ok­ka on oikein.

    Samal­la taval­la nav­i­gaat­tori ei kor­vaa paikallis­tun­te­mus­ta. Vaik­ka se löytää kadun ja osaa laskea reitin sala­manno­peasti, edelleen tarvi­taan se järkevyys­tarkas­tus. Tiedois­sa saat­taa olla paho­jakin virheitä ja ehdote­tut reitit joko hyvin kum­mallisia tai suo­ras­taan vaarallisia.

    Ja mitä taas tulee ohjel­moin­ti­in pelkil­lä google-hauil­la, niin täl­lä het­kel­lä iso osa työ­panok­ses­tani menee tuon­tyyp­pis­ten koodarien tekemien käsit­tämät­tömien virhei­den etsimiseen ja kor­jaamiseen. Kun ei edes tiede­tä mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon, ei ymmär­retä kon­tek­s­tia eikä oma osaami­nen oikein riitä arvioimaan jol­lain google­haulla löy­de­tyn kood­in oikeel­lisu­ut­ta, niin tulok­set on aika kauheita.

    Tasku­laskin, nav­i­gaat­tori, google­haut tai tekoä­ly on kaik­ki hyviä renke­jä mut­ta varsin huono­ja isän­tiä. Yksi­tyisko­h­tien hoita­mises­sa ne ovat hyviä, mut­ta ilman suurem­man kokon­aisu­u­den hah­mot­tamista lop­putu­los voi olla jotain ihan muu­ta kuin mitä on haluttu.

  39. N/A:
    Tutkimus on siir­tynyt inkre­men­taalisen paran­tamisen vaiheeseen. 

    Tämä kom­ment­ti oli oikein asiantun­te­va, mut­ta antaa hie­man vinos­ti ymmärtää, että tieteen etur­in­ta­mas­sa nyt vain ote­taan käyt­töön syviä neu­roverkko­ja uusil­la sovel­lusa­loil­la. Tot­ta kuitenkin on, että aivan parin viime vuo­den aikana mon­et teo­reet­tisen koneop­pimisen huip­pututk­i­jat, jot­ka eivät ole aiem­min juurikaan tutki­neet neu­roverkko­ja, ovat nyt innos­tuneet selvit­tämään syvien neu­roverkko­jen mah­dol­lisuuk­sia, esimerkkeinä Leslie Valiant ja Jon Klein­berg. On siis luvas­sa syväl­lisem­pää ymmär­rystä, joskaan ei vält­tämät­tä merkit­täviä tek­nol­o­gisia harppauksia.

  40. Tekoälystä puhutaan paljon sel­l­aiseen sävyyn, että se olisi jokin vieras asia, joka tulee joskus epämääräisessä tule­vaisu­udessa. Mon­elle tekoä­ly – eli lasken­nal­lis­ten menetelmien käyt­tämi­nen sovel­lusalan ongelmien ratkomiseen – on ollut arkea jo pitkään.

    Itse työsken­te­len bioin­for­mati­ikas­sa, joka on hyvä esimerk­ki siitä, miten tekoä­ly korot­taa asiantun­ti­jatyön vaa­timuk­sia. Ei riitä, että on pätevä biolo­gi, menetelmäasiantun­ti­ja tai sovel­luske­hit­täjä, vaan saman ihmisen pitäisi olla kaikkia kolmea samanaikaises­ti. Kos­ka tuol­laisia moniosaa­jia ei riitä alku­unkaan, on real­isti­nen vai­h­toe­hto se, että tiimis­sä eri alo­jen osaa­jia, jot­ka ymmärtävät myös tois­t­en­sa alo­ja. Mon­een hom­maan on tar­jol­la myös valmi­ik­si tuot­teis­tet­tu­ja ohjelmis­to­työkalu­ja, joi­ta voi käyt­tää vähem­mäl­läkin osaamisel­la, mut­ta sel­l­aiset ovat hel­posti 10 vuot­ta jäl­jessä siitä, mitä osaa­va tii­mi saisi tehtyä juuri kyseiseen ongelmaan.

    Tuos­sa siis min­un veikkauk­seni siitä, mitä asiantun­ti­jatyölle käy. Asiantun­ti­joi­ta tarvi­taan edelleen, mut­ta vaa­timuk­set sille, mihin pitää pystyä ollak­seen kil­pailukykyi­nen asiantun­ti­ja, kas­va­vat kaiken aikaa. Saman ihmisen pitäisi olla sekä gen­er­al­isti että pitkälle erikois­tunut asiantun­ti­ja. Kyy­dis­tä putoav­ille on luvas­sa silp­pua ja mata­la­palkkaisia töitä samaan tapaan kuin keskipalkkai­sista töistä pudon­neille tähän asti.

  41. Kaup­pa valit­taa, että on vaikea saa­da työvoimaa. On kyl­lä väkeä. joka ylläpitää hyl­lyis­sä ole­vien tuot­tei­den valikoimaa (huh mikä hom­ma). Kuitenkin tarvit­taisi­in logistiikkaosaajia.
    SOTeen kuu­luu poti­lai­ta, lääkäre­itä , hoita­jia, toimi­paikkoa sekä ties mitä. Eikös tuon jär­jestämi­nen ole logis­ti­ikkaon­gel­ma, mut­ta riit­tääkö logistiikkaosaamista?
    Kuvit­teleen, että suuret yri­tyk­set, kuten Ama­zon, Ikes, HM ‚.. perus­tu­vat paljolti tekoä­lyn vauhdit­ta­maan logistiikkaan.

  42. Tekoä­ly tulee ja jos­sain vai­heessa tekoä­ly muut­tuu älykkääk­si ja alkaa oppia itse ja paran­taa itseään. Siinä vai­heessa hom­ma läh­tee lapas­es­ta.- Ja me ihmiskun­tana tuskin huo­mataan sitä vaihetta.

    Gor­don Moore, Intelin perus­ta­jia huo­masi jo v. 1965 että 18 kk välein tran­sis­to­rien määrä tuplau­tuu.( ja on pitänyt paikkaansa 50v).
    Laki ei pidä kuitenkaan paikkaansa ohjelmis­tois­sa, ne eivät kehi­ty samaa tah­tia, minä esim. pidän Pho­to­shop vesio­ta 7 paren­pana kuin nyky­isiä- kos­ka niis­sä on perusih­miselle turhan paljon sälää. Ts. ihmi­nen ei pysty omak­sumaan niin paljon. Sama jut­tu tekstinkäsittelyohjelmissa. 

    Mut­ta ongel­ma on se että kun tekoä­ly muut­tuu oikeasti älykkääk­si ja huo­maa että ihmi­nen on aika tumpe­lo omak­sumaan tuplau­tu­vaa kap­a­siteet­tia, mik­si se tuh­laisi aikaansa mei­dän kanssa? Se toden­näköis­es­ti tek­si meistä biol­o­gisia kasvualus­to­ja-toiv­ot­tavasti sel­l­aisia että virit­täisi mei­dät ihmistietokoneiksi.

  43. T.:
    Ja mitä taas tulee ohjel­moin­ti­in pelkil­lä google-hauil­la, niin täl­lä het­kel­lä iso osa työ­panok­ses­tani menee tuon­tyyp­pis­ten koodarien tekemien käsit­tämät­tömien virhei­den etsimiseen ja kor­jaamiseen. Kun ei edes tiede­tä mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon, ei ymmär­retä kon­tek­s­tia eikä oma osaami­nen oikein riitä arvioimaan jol­lain google­haulla löy­de­tyn kood­in oikeel­lisu­ut­ta, niin tulok­set on aika kauheita.

    Tasku­laskin, nav­i­gaat­tori, google­haut tai tekoä­ly on kaik­ki hyviä renke­jä mut­ta varsin huono­ja isän­tiä. Yksi­tyisko­h­tien hoita­mises­sa ne ovat hyviä, mut­ta ilman suurem­man kokon­aisu­u­den hah­mot­tamista lop­putu­los voi olla jotain ihan muu­ta kuin mitä on haluttu. 

    Ohjel­moin­nis­sa tälle on ihan nimikin, “Car­co cult pro­gram­ming”. Sitä­mukaan kun työka­lut paranevat, yksinker­taisien asioiden tekemis­es­tä tulee helpom­paa mut­ta samal­la kokon­aisu­udet kas­va­vat ja tarvit­ta­van ymmär­ryk­sen ja osaamisen tarve kasvaa.

    Olisi aika pelot­tavaa jos meil­lä alka­isi olla myös Car­go cult lääkäre­itä jot­ka syöt­täi­sivät tiedot koneeseen ja tois­taisi­vat koneen anta­mat hoito-ohjeet ymmärtämät­tä mitä mik­si. Olisi­han tämä voin­ut tapah­tua jo antibioot­tien tul­lessa, lääkäri määräisi vain antibioot­tiku­urin kun se yleen­sä tepsii.

    Keinoä­ly siis ennem­minkin aset­taa uuden haas­teen koulu­tusjär­jestelmälle kun täy­tyy hal­li­ta yhä laa­jem­pia ja myös poikki­ti­eteel­lisem­piä kokonaisuuksia.

  44. Jones:
    Mut­ta ongel­ma on se että kun tekoä­ly muut­tuu oikeasti älykkääk­si ja huo­maa että ihmi­nen on aika tumpe­lo omak­sumaan tuplau­tu­vaa kapasiteettia,miksi se tuh­laisi aikaansa mei­dän kanssa?Se toden­näköis­es­ti tek­si meistä biol­o­gisia kasvualus­to­ja-toiv­ot­tavasti sel­l­aisia että virit­täisi mei­dät ihmistietokoneiksi.

    Tekoä­ly tulee oikeasti älykkääk­si, oman tah­don ja tun­teet omaavak­si, vain eloku­vis­sa. Hawk­ing ja Musk pelkäävät lähin­nä tekoä­lyä ohjel­moivia ihmisiä, että mitä he kek­sivät tehdä — vahin­gos­sa tai tieten tahtoen.

  45. Nyt ensi­vai­heessa per­in­teistä älyä tuu­nataan koneen avul­la koko ajan. Suurin osa kul­jet­taa äly­puhe­lin­ta koko ajan mukana ja tark­istaa sieltä kaiken sen mitä ei itse tiedä tai muista. Koh­ta ei tarvitse edes kaivaa kän­nykkää taskus­ta, tieto vaan vaik­ka suo­raan piilo­la­seille luet­tavak­si. Suo­rat kytkök­set aivoihin sit­ten jonkun ver­ran myöhem­min… Saapi sit­ten tuitot­taa met­rossa vieruskaverei­den ohi paljon viihdyttävämmin.

  46. Nav­i­gaat­torit tekivät tämän kaiken tarpeet­tomak­si. Taksin ei tarvitse osa­ta kaikkia osoit­tei­ta eikä reit­te­jä, kos­ka nav­i­gaat­tori osaa. 

    Toisaal­ta nav­i­gaat­tor­ei­den kaut­ta taksinkul­jet­ta­jista itses­tään on tul­lut huonom­pia, kos­ka men­nään aina nav­i­gaat­torin avul­la. Itse ei sit­ten osa­ta edes kehäti­etä ajaa. Asiantun­te­mus ja paikallis­tun­te­mus on hävin­nyt. Saman saa, jos kaveri suos­tuu heit­tämään ja puhe­limes­sa on nav­i­gaat­tori. Tak­sista ei enää kan­na­ta mak­saa, jos harhailun saa halvemmallakin.

    Mat­ti: Voisiko­han tule­vaisu­udessa olla ole­mas­sa suun­nit­teli­ja, joka osaisi suun­nitel­la allaskaapin, johon putkimies­ro­bot­ti mah­tu­isi hoita­maan hom­mansa, vai ovatko tule­vaisu­u­den allaskaapin edelleen saman­laisia kuin 50-luvulla? 

    Men­nee hie­man asian ohi, mut­ta mikäli robot­ti ei aja itse itseään ihmis­ten kotei­hin (tms.) putkia kor­jaa­maan, en oikein ymmär­rä, mis­tä muo­dos­tuu se arvon­lisä, jon­ka perus­teel­la tuol­laista robot­tia edes tarvit­taisi­in. Vähänkään motivoitunut ihmi­nen ei liene niin paljon robot­tia hitaampi, että kannattaisi.

    Marko Hami­lo: Mie­lenki­in­toista: onko siis niin, että tuot­tavu­u­den lisään­tymisen suhde tuot­tavu­useroi­hin olisi taas kääntymässä? 

    Ehdotan, että luet sen Piket­tyn. Ottaa nimit­täin kiin­ni melko pitkälti juuri noi­hin kysymyksiin.

    Olli S: On muuten todel­la type­r­ää tehdä USA:n kanssa kaup­pa­sopimuk­sia ja jät­tää IT-monop­o­lien kysymys täysin auki. 

    No yleen­säkin monop­o­lit, etenkin epä­tyyp­il­liset sel­l­aiset, tun­tu­vat jäävän tuos­sa “vapaakau­pan” kiimas­sa lap­sipuolen ase­maan. Toki niin jäävät mon­et muutkin sään­te­ly­puolen asi­at, mut­ta se tun­tu­isikin ole­van koko hom­man tarkoi­tus. Kau­pan tehos­tu­misen määrä, mikäli sitä edes tapah­tuu, ei riitä perustele­maan noi­ta sopimuk­sia. Kaik­ki menee heikoim­man sään­te­lyn mukaan ja vaikka­pa ruoan­tuotan­non ja myrkky­jen ja antibioot­tien osalta voidaan sitä kaut­ta vielä olla pahois­sa ongelmissa.

    Jouni: Tekoälystä puhutaan paljon sel­l­aiseen sävyyn, että se olisi jokin vieras asia, joka tulee joskus epämääräisessä tule­vaisu­udessa. Mon­elle tekoä­ly – eli lasken­nal­lis­ten menetelmien käyt­tämi­nen sovel­lusalan ongelmien ratkomiseen – on ollut arkea jo pitkään. 

    Ero­ja pelkkän työkalun ja taikalaatikon välil­lä on esimerkik­si siinä, kuka (tai mikä) tosi­asial­lis­es­ti tekee päätök­set, ymmär­retäänkö näin tehtyjä päätök­siä ja ovatko ongel­man­määrit­te­ly ja reunae­hdot men­neet oikein. Ihmisil­lä on paljon kir­joit­ta­mat­to­mia sään­töjä ja ns. ilmi­selviä vaa­timuk­sia, joi­ta kone ei tiedä ottaa huomioon.

    Kate: Olen­naista on osa­ta esit­tää oikeat kysymy­set ja ymmärtää vas­taus. Jos vas­taus tun­tuu väärältä pitää kysymys­tä tarkentaa. 

    (Jep: GIGO, Bab­bagen anek­doot­ti, jne.) Ongel­ma vain on siinä, ettei “tun­tu­mi­nen” aina riitä, jol­loin olisi erit­täin hyödyl­listä käy­dä läpi päätök­sen­teon logi­ik­ka, mikä taas ei tekoä­lyis­sä useinkaan onnis­tu ainakaan helposti.

    Tero Tolo­nen: Ero näil­lä on vain se, että tuo­ta sähkök­i­uas­ta juh­lit­ti­in tekoä­lyn voit­tona, vaik­ka kyse oli vain äärim­milleen viedys­tä lasken­nas­ta, jota viritelti­in vain tätä yhtä tarkoi­tus­ta varten. 

    Hyvää tuos­sa oli se, että kyseessä oli erit­täin spe­si­fi­in tarkoituk­seen tarkoitet­tu tekoä­ly. Toim­inta muut­tuu hal­lit­se­mat­tomak­si, kun se alkaa tehdä moraalin piiri­in kuu­lu­via tai usei­ta asi­akokon­aisuuk­sia kat­tavia valintoja.

    Tero Tolo­nen: Tämä on lähempänä tilas­totiedet­tä kuin tietotekni­ikkaa ja voi olla matemaat­tis­es­ti suun­tau­tuneille ihmisillekin vaikeaa hahmottaa. 

    Puhu­mat­takaan siitä, että näi­den asiantun­ti­joiden pitäisi kyetä näkemään heikko­ja sig­naale­ja ja näkymät­tömiä ennakkoasen­tei­ta, jot­ta kone ei sem­moi­seen oppisi. Käsit­tääk­seni osaltaan juuri sem­moi­seen tarkoituk­seen tekoä­lyjä halut­taisi­in käyt­tää, joten tässä on pienoinen ongelma.

    PRNDL: Keskustelus­sa on tähän asti ajatel­tu että ihmisen hyvät “inhimil­liset” ajat­te­lu­ta­vat pelas­ta­vat koneen köm­pe­lyy­den. Mut­ta kun ihmiselle on omi­naista myös laisku­us, ennakkolu­u­loisu­us, kateus ja viha. 

    Päin­vas­toin, tekoä­ly muo­dos­tuu vielä hyvinkin ket­teräk­si. Biologi­nen kom­po­nent­ti voi osoit­tau­tua puh­taan loogises­sa, amoraalises­sa päätök­sen­teossa epä­toiv­ot­tavak­si loisek­si, jota sit­ten näkyvästi tai näkymät­tömästi tor­ju­taan. Ei siis pidä uno­htaa, että osa ihmis­ten ennakkolu­u­loista on hyviä — ainakin ihmisille.

  47. Marko Hami­lo:
    Mie­lenki­in­toista: onko siis niin, että tuot­tavu­u­den lisään­tymisen suhde tuot­tavu­useroi­hin olisi taas kääntymässä?
    .…..

    Se mikä aiheut­taa työt­tömyyt­tä, ei ole tuot­tavu­u­den lisään­tymi­nen vaan tuot­tavu­usero­jen lisään­tymi­nen. Ero­jen kas­vaes­sa vähiten tuot­ta­vat eivät tuo­ta tarpeek­si, jot­ta ylit­täi­sivät minimipalkan.

    En vain ole ihan vaku­ut­tunut siitä, että nyt olisi tren­di kään­tymässä. Voi olla, että sitä tekoä­lyä käyt­tävät tehokkaim­min hyödyk­seen kaikkein fik­suim­mat. Saa­pa nähdä, jos pitkään elää.

    Tässä täy­tyy olla aikataval­la yhtä mieltä Markon kanssa. Kun tarkkaan miet­tii niin on vaikeaa kek­siä Oden mainit­se­man tak­sikuskin mon­taakaan muu­ta ammat­tia jos­sa teknolo­gia olisi vain helpot­tanut työtä , vähen­tänyt työn vaa­tivu­ut­ta ja tasan­nut työn sisäisiä tuottavuuseroja.

    Kaivinkone teki jokaises­ta vah­van mut­ta siinä kun lapi­o­ta osaa käyt­tää jokainen niin kaivinkoneen käyt­tö vaatii osaamista ja osaa­va tek­i­jä on paljon nopeampi kuin aloit­teli­ja tai keski­ta­soinen. Tiedän, on tul­lut kokeil­luk­si, en pysty läh­eskään samaan vauhti­in kuin osaa­va ammattlainen.

    Tak­sikus­ki on harv­inainen ammat­ti että nav­i­gaat­tor­ei­den teknolo­gia ei ole,lisännyt merkit­tävästi laadullista eikä määräl­listä tuot­tavu­ut­ta. Kaivinkoneet, trak­torit, lyp­sykoneet, pain­okoneet ja vas­taavet kas­vat­ti­vat määräl­listä ja laadullista tuot­tavu­ut­ta. Tuotan­to kasvoi mut­ta työ­paikat vähenivät. Työn muo­dos­tut­tua vaa­ti­vam­mak­si tuot­tavu­userot yksilöi­den välil­lä kasvoivat.

    Viit­taan edel­liseen kir­joituk­seeni rähän ketju­un. 70–80 luvul­la oli tietoko­neo­hjel­moi­jia ja heille riit­ti karkeasti yhden ohjel­moin­tikie­len osaami­nen, tuot­tavu­us- tai palkkaerot eivät olleet alan sisäl­lä kovinkaan suuria. Elon Musk tote­si että nyt meil­lä on netin työkalu­jen avul­la super­voimat joi­ta ei ollut edes USA:n pres­i­den­til­lä käytet­tävis­sä 20 vuot­ta sit­ten. Määrälli­nen ja laadulli­nen tuot­tavu­us on kas­vanut huimasti mut­ta samaan aikaan ohjelmis­to­jen markki­nat ovat kas­va­neet vielä enem­män. Samaan aikaan sof­t­anke­hitylsen vaa­tivu­us ja tuot­tavu­userot ovat kasvaneet.

    Ain­ot tek­i­jä mikä voi kaven­taa merkit­tävästi tuot­tavu­usero­ja on se että keinoä­lyn ja robo­t­i­saa­tion myötä sel­l­aiset ammatit jois­sa tuot­tavu­us ei ole kas­vanut vuosikym­meni­in robo­t­i­soidaan eli elim­i­noidaan heikoim­min tuot­ta­va ihmistyö, aksi- ja bus­sikuskit, siivoo­jat, jakeluli­ikenne ja vastaavat.

    Oikeas­t­aan voisin esit­tää haas­teen esimerkeistä jois­sa teknolo­gia on vähen­tänyt työn vaa­tivu­ut­ta sen­si­jaan että teknolo­gian etu olisikin otet­tu kas­va­neena määräl­lisenä ja laadullisen tupt­tavu­u­den nousuna.

  48. Tääl­lä niinkuin muil­lakin foo­rumeil­la on näem­mä kat­sot­tu liikaa Ter­mi­na­tor-eloku­via. Tekoä­ly ottaa val­lan, ja tekee ihmiskun­nalle sitä ja tätä. Tekoä­ly käs­kee robot­tiarmei­jat koko ihmiskun­nan kimp­pu­un, kun ihmiset on niin tyh­miä. On kyl­lä nau­rus­sa pitelemistä kun näitä aina lukee. Ei var­masti ole estet­tävis­sä täl­lainen ske­naaria, ei. Täysin hal­lit­se­mat­tomasti se Tekoä­ly päästetään huseer­aa­maan robot­tiarmei­joiden­sa kanssa.

  49. Kyl­lähän tekoä­lyä kan­nat­taa käyt­tää sodas­sa. Miesten sijas­ta lähetetään tan­tereelle robot­it. Häviäjä on se, jon­ka robot­it häviävät.

  50. Kate: Oikeas­t­aan voisin esit­tää haas­teen esimerkeistä jois­sa teknolo­gia on vähen­tänyt työn vaa­tivu­ut­ta sensijaan

    Mekani­ikka­su­un­nit­telu ja kone & laitesuunnittelu.

    Aiko­jen alus­sa lait­teet piir­ret­ti­in käsin tus­sil­la paperi­in. Sit­ten 2d-viivoina CAD-ohjel­maan. Nyt se tehdään 3d-ohjelmaan.

    2d-piirus­tusten tekem­i­nen on paljon vaa­ti­vam­paa kuin 3d, sil­lä 3d:ssä on help­po tark­istaa, mah­tu­vatko osat paikoilleen ja mitä tuli ylipäätän­sä tehtyä (ohjel­ma voi tehdä tästä osan nap­pia paina­mal­la). Siinä sivus­sa on kyl­lä tul­lut tieto­jär­jestelmiä, mut­ta niiden opet­telu on las­ten leikkiä kun­nol­lisen 2d-suun­nit­te­lu­taidon han­skaamiseen verrattuna.

    Tosin samaan aikaan kv-kil­pailun koven­tu­mi­nen ja koulu­tus­määrien lisäämi­nen on nos­tanut vaa­timus­ta­soa, mut­ta itse teknolo­gia on tehnyt työstä olen­nais­es­ti helpom­paa. Vaik­ka ei olisi avaru­udel­lista hah­mo­tuskykyä, voi 3d-sof­t­an ansios­ta pär­jätä todel­la hyvin kun­han vain on tark­ka ja järjestelmällinen.

    Toki tuot­tavu­us ja nopeuskin ovat teknolo­gian myötä kas­va­neet. Mut­ta kol­mas ulot­tuvu­us tiput­taa pois avaru­udel­lisen hah­mo­tuskyvyn vaa­timuk­sen, joka on aivan pakko olla jos kap­palei­ta pitää pyöritel­lä päässään, kun sitä ei voi ohjel­mas­sa tehdä. 

    Saa nähdä mitä tapah­tuu kun automaa­tio ete­nee pidem­mälle. Kuitenkin automaa­tion lisäämi­nen kone- ja laite­su­un­nit­telu­un ei ole ihan niin yksinker­taista kun kuvit­telisi ja se vaatisi pitkälle menevää stan­dard­is­oin­tia. Siel­lä mis­sä tätä on yritet­ty, on yleen­sä käytet­ty paljon enem­män työaikaa automaat­tis­ten mallien rak­en­telu­un kuin kil­pail­evas­sa puljus­sa niiden konei­den suun­nit­telu­un. Automaat­ti­nen malli kun tup­paa van­hen­e­maan sil­lä het­kel­lä kun sen saa valmiiksi.

  51. “Tois­taisek­si tekoä­ly­ohjel­mat osaa­vat lähin­nä sitä, mitä ohjel­moi­jat ovat sille opet­ta­neet, mut­ta jatkos­sa on neu­roverkko­jen tavoin toimivia ohjelmia, jot­ka osaa­vat paran­taa itse omaa toim­intaansa. Niiden suori­tuskykyä tulee tuot­ta­maan suuria, jopa mullis­tavia yllätyksiä.”

    Onnek­si täl­läkin keskustelu­pal­stal­la on joku tolkun ihmi­nen, joka ei ole kat­sonut liikaa 80-luvun scifiä. 

    Autonomi­nen oppimi­nen on pirun­moinen ongel­ma, ja oman toim­intansa paran­t­a­mi­nen edel­lyt­täisi aika korkeaa kykyä, jota kai voisi kut­sua “vah­vak­si” tekoälyksi. 

    On help­po puhua siitä, mitä tran­shu­man­is­tises­sa maail­mas­sa tapah­tuu, kun “vah­va” tekoä­ly oikeasti syn­tyy, ja ilmeis­es­ti täl­lä puheel­la saa Elon Musk ‑maisia määriä klikkauk­sia, mut­ta koko ongel­maa ei tosi­asi­as­sa edes pystytä vielä tolkullis­es­ti määrit­tämään. Annetaan asialle vielä 400–500 vuotta.

  52. Olen toteut­ta­mas­sa demoa julk­ishallinnolle chat­botin käytöstä. Kokeilen myös IBM:n Wat­so­nia ja olen tehnyt alus­tavia demo­ja Googlen API.ai:lla.

    Tarkoituk­se­na on asi­akas­palvelun, neu­von­nan ja ajan­va­rauk­sen tes­taamista tekoä­lyl­lä. Muu­tamia ongel­ma olen havain­nut ja joi­hinkin on ratkaisu­ja löytynyt.

    Ensim­mäi­nen ongel­ma on tekoä­ly­tuot­tei­den heikko käytet­tävyy­den taso. Se kyl­lä para­nee ajan kanssa. Toinen on muis­tamiseen liit­tyvä ongel­ma, johon on tiet­tyjä vai­htel­e­van tasoisia ratkaisu­ja olemassa.

    Kol­mas, joka ei ole niinkään ongel­ma on erään­lais­ten skeemo­jen muo­dost­a­mi­nen. Tekoä­ly­to­teu­tuk­sista näyt­tää vielä puut­tuvan käyt­täjien aiko­muk­sien perus­teel­la muo­dos­tu­vien skeemo­jen luomi­nen päät­telemäl­lä. Eli erään­laiset geneeriset aiko­mus­po­lut, joi­ta varten voisi olla oma edi­tori. Nämä siis ovat eri asia kuin päätöspuut.

    Selvit­te­len asi­aa vielä. Eräs esi­in nos­ta­mani aja­tus jon­ka olen jo jakanut eteen­päin on eri­lais­ten lomakkei­den täyt­tämisen opas­t­a­mi­nen. Esimerkik­si vero­hallinnolle voisi olla kova jut­tu, jos tekoä­ly opas­taisi asi­akkai­ta miten niitä lomakkei­ta täytel­lään ja mitä liit­teitä mikäkin selvi­tys, tai asia vaatii.

  53. Inte­graalilasken­ta. Vei aikoinaan paljon insinöörien työaikaa, mut­tei enää, eikä insinöörit ole työttömiä.

  54. “Wahlroos nos­ti esimerkik­si kau­pan kassatyöntekijät.
    – Suomen suurin työn­imike on kau­pan kas­sa. Viiden vuo­den sisäl­lä meil­lä on teknolo­gia, joka ei ain­oas­taan kor­vaa hei­dän työ­panos­taan, vaan on myös sitä parem­pi, hän sanoi.”

    Tämä on tämän päivän litur­giaa, joka jokaisen valveu­tuneet tulee osa­ta sanoa. Todel­lisu­us on kuitenkin hie­man mon­imutkaisem­pi. Ensin­näkin kau­pan kas­sa on yleen­sä työn­imik­keeltään myyjä, ja tekee muu­takin kuin istuu kas­sal­la. Myyjän kor­vaami­nen pakallises­sa kau­pas­sa on jo vähän han­kalampi rasti. 

    Kau­pas­sa, jos siinä on edelleen hyl­lyt, jos­ta asi­akas voi vali­ta tuot­teen­sa, kuten Ama­zonin visios­sa on, ne tavarat pitää saa­da jotenkin hyl­lyyn. Tarvi­taan siis myös hyl­ly­tys­ro­bot­it tai robot­ti­hyl­lyt. Hyl­lyt­tämisen lisäk­si pitää seu­ra­ta paras­ta ennen päiväyk­siä ja alen­taa hin­taa ennen kuin päivä tulee täy­teen. Tuo on hyl­ly­tys­ro­bot­il­la hoidet­tavis­sa, kun kaup­pa on kiinni. 

    Astet­ta vielä han­kalampi on hedelmä- ja vihan­nesosas­ton pilaan­tuneen tavaran pois­t­a­mi­nen laatikoista. Osas­to vaatii myös pesua aikaa ajoin. Vaatii jo aika taval­la tekoälyltä.

    Tietysti myös muuten rikkoutuneen, esim. asi­akkaan rikko­man tavaran siirtämi­nen hävikki­in, ja mah­dolli­nen lat­t­ian siivous, on myös tehtävä. Asi­aan liit­tyy myös asi­akkaan palaut­ta­man vial­lisen tavaran vai­h­t­a­mi­nen uuteen. Ei onnis­tu nykyroboteilta.

    Sit­ten on alko­holi- ja tupak­ka. Automaat­tikas­satkaan eivät päästä läpi, jos et näytä papere­i­ta myyjälle. Ja sil­loin ei tarvitse näyt­tää alle 30 vuo­ti­aal­ta, paper­it tark­iste­taan 50 vuo­ti­aal­takin. Ehkä tekoä­lyl­lä voidaan varmis­tua henkilön iästä ja kun­nos­ta, mut­ta juok­sukaljo­jen ja muun ilki­val­lan pysäyt­tämi­nen vaatii sit­ten paikalle vähin­tään var­ti­jan. Var­ti­jaro­bot­te­ja saadaan odot­taa kyl­lä pitkään.

    Yksi myyjiä työl­listävä osu­us on pul­lon­palau­tusautomaatit. Ne robot­it kun täyt­tyvät ja vaik­ka eivät täy­tykään, jumi­u­tu­vat muuten varsin säännöllisesti.

    Tavaran tilaami­nen, asi­akas­palaut­teen vas­taan­ot­ta­mi­nen ja asi­akas­neu­von­ta var­maankin hoituu tekoälylläkin.

    Sanois­in, että viiden vuo­den päästä teknolo­gia ei ole sil­lä tasol­la, että pieni­palkkaisia myyjiä kan­nat­taa vielä kor­va­ta roboteilla.

  55. JY: Ensin­näkin kau­pan kas­sa on yleen­sä työn­imik­keeltään myyjä, ja tekee muu­takin kuin istuu kas­sal­la. Myyjän kor­vaami­nen pakallises­sa kau­pas­sa on jo vähän han­kalampi rasti. 

    Tuskin­pa Wahlroos sitä tarkoit­taa, että *kaik­ki* myyjät katoa­vat. Eihän maat­aloud­estakaan kaik­ki työvoima ole kadonnut.

    Mut­ta onhan se selvä, että per­in­teinen pris­man kas­sal­la istu­va myyjä, jon­ka pääasialli­nen tehtävä on vain vetää tuot­teet kas­san lpi ja laskut­taa asi­akkail­ta rahat, hom­mat lopp­pu­vat. Tämä toden­näköis­es­ti tarkoit­taa kuitenkin suuria vähen­nyk­siä kau­pan nykyisenkaltaisen työvoiman tarpeeseen. 

    “ne tavarat pitää saa­da jotenkin hyllyyn.”

    Jos S- ja K‑marketeissa siir­ry­tään Lidlin hyl­ly­tyssys­teemei­hin, työvoiman tarve tip­puu vaik­ka itse työtä ei edes automa­ti­soi­da. Se vain organ­isoidaan tehokkaam­min. Luulen, että kau­pan alal­la tämä Lidlin tyyp­piseen sys­teemi­in men­e­m­i­nen on vielä ihan alkutekijöissään.

    Olen aina ihme­tel­lyt mar­ket­tien tomaat­tipyra­midia. Mitä ihmeen järkeä on kasa­ta tomaatit isok­si pyra­midik­si? Sen lisäk­si että tässä on työtä, kaikkein kyp­sim­mät tomaatit rusen­tu­vat eli ne on jo hyl­ly­tyssys­teemin aivan pakko myy­dä raakoina.

    En käsitä, mik­seivät tomaatit voi olla laatikois­sa? Kai tässä jokin jär­ki on, mut­ta osaako kukaan ker­toa sitä? Ei Lidlis­säkään hedelmistä mitään pyra­mide­ja kasailla.

    “Ehkä tekoä­lyl­lä voidaan varmis­tua henkilön iästä ja kun­nos­ta, mut­ta juok­sukaljo­jen ja muun ilki­val­lan pysäyt­tämi­nen vaatii sit­ten paikalle vähin­tään vartijan. ”

    Nojoo, mut­ta yksi var­ti­ja kyl­lä estää yhden kau­pan juok­sukal­jat, sen­si­jaan sama kaup­pa tarvit­see nykyisel­lään 2–3 myyjää kas­soille, että hom­ma pyörii. Automaatikas­sa siis tiput­taisi työvoiman­tarvet­ta kas­s­apäässä hel­posti yli 60%.

  56. juk­ka m:
    “Tois­taisek­si tekoä­ly­ohjel­mat osaa­vat lähin­nä sitä, mitä ohjel­moi­jat ovat sille opet­ta­neet, mut­ta jatkos­sa on neu­roverkko­jen tavoin toimivia ohjelmia, jot­ka osaa­vat paran­taa itse omaa toim­intaansa. Niiden suori­tuskykyä tulee tuot­ta­maan suuria, jopa mullis­tavia yllätyksiä.”

    Onnek­si täl­läkin keskustelu­pal­stal­la on joku tolkun ihmi­nen, joka ei ole kat­sonut liikaa 80-luvun scifiä. 

    Autonomi­nen oppimi­nen on pirun­moinen ongel­ma, ja oman toim­intansa paran­t­a­mi­nen edel­lyt­täisi aika korkeaa kykyä, jota kai voisi kut­sua “vah­vak­si” tekoälyksi. 

    On help­po puhua siitä, mitä tran­shu­man­is­tises­sa maail­mas­sa tapah­tuu, kun “vah­va” tekoä­ly oikeasti syn­tyy, ja ilmeis­es­ti täl­lä puheel­la saa Elon Musk ‑maisia määriä klikkauk­sia, mut­ta koko ongel­maa ei tosi­asi­as­sa edes pystytä vielä tolkullis­es­ti määrit­tämään. Annetaan asialle vielä 400–500 vuotta.

    Olen samaa mieltä ongel­makokon­aisu­u­den hah­mot­tamisen vaikeud­es­ta. Se ei tekoä­lyn tai edes sen joidenkin, rajoitet­tu­jen sovel­lus­ten osalta ole todel­lakaan help­poa. Mis­tä tiedämme, mitä ovat nuo ongel­mat, joi­ta emme edes kaikkia tunne, ja miten ne lähtevät leviämään?

    Tun­nem­meko edes nykyti­lan­net­ta riit­tävästi? Onko esim. “human robot”-haulla löy­tyvis­sä videok­lipeis­sä esi­in­tyvä “Sophia” (tai “Sophie”), joka näyt­täisi kykenevän aidonoloiselta vaikut­tavaan kom­mu­nikoin­ti­in ihmisen kanssa pelkkää hui­jaus­ta (rahoituk­sen saamisek­si)? Tarkoi­tan lähin­nä sitä, että onko tuol­laiset, videok­lip­pi­en esit­telemät vuorovaiku­tusti­lanteet tai episodit tehty todel­lisu­udessa eten­emään tarkoin ennal­ta asete­tun käsikir­joituk­sen vuorosano­jen mukaan, jot­ta ne näyt­täi­sivät aidoilta? 

    Veikkaan, että kaikkea alan tuoteke­hi­tys­tä ei edes tuo­da aina julk­isu­u­teen, kos­ka esimerkik­si yri­tys­salaisu­u­den taakse voi olla ver­rat­tain help­po ase­moitua. Kehi­tys voi olla jo nyt pidem­mäl­lä kuin arvaam­mekaan. Hal­lit­seeko kukaan kokonaisuutta?

    Voiko kukaan vielä mitenkään väit­tää, että esimerkik­si “Sophia” kykenisi ajat­tele­maan itse? Mis­sä oikeas­t­aan kul­kee ihmisyy­den raja? Voidaanko tämän päivän kehit­tynein­tä robot­tia jo pitää kog­ni­ti­iviseltä suori­tuskyvyltään vajavaisen ihmisen ohit­ta­neena? (Nyt en viit­taa tekoä­lyyn tai robot­tei­hin, jot­ka on kehitet­ty pelaa­maan shakkia tai Go-peliä, vaan paljon monipuolisem­pi­in ihmisen taitoi­hin ja kykyihin.)

    Mui­ta, oleel­lisia kysymyk­siä seu­raa tässä: ” Mik­si näitä tekoälysovel­luk­sia kehitetään ja pitäisikö johonkin vetää raja? Minne sit­ten? Kuka val­tu­ute­taan päät­tämään asioista, jot­ka koske­vat lop­ul­ta meitä kaikkia?

    Hoita­vatko tule­vaisu­u­den “Sophi­at” jatkos­sa van­huk­semme (vai­htel­e­val­la, silti hallinnon siu­naa­mal­la taval­la, jos sen usko­taan tule­van vain rahas­sa mitat­en nyky­istä tehokkaam­mak­si)? No joo, tuo työ voi olla mon­en mielestä joskus myös yksi­toikkoista ja tyl­sää, mut­ta eikö asi­aa pitäisi ajatel­la myös työl­lisyy­den sekä työn tai “palvelun” tarpeessa ole­van “kohteen” kannalta?

    Mik­sei mitä tärkein asia (“tekoä­ly ja sen rajat”) herätä enem­pää JULKISTA keskustelua myös arvo­val­taisil­la ja asioista edes jotain tietävien tahoil­la? (Esimerkik­si Siilas­maan haas­tat­telu Hesaris­sa 22.7. (sivul­la B8) oli sisältön­sä annil­ta valitet­ta­van vähäi­nen. Toimit­ta­jat saisi­vat kysel­lä paljon enem­män ja vaikeitakin kysymyksiä.)

    Ydinkysymys: “Onko kaik­ki ‘mah­dolli­nen’ teknologi­nen “kehi­tys” var­masti hyväk­si ihmiskun­nalle?” Asi­aa pitäisi selvit­tää kaikin voimin, eli yhteistyössä ja paljon nyky­istä voimakkaam­min panostuksin.

    PS. Kiitos Soin­in­vaar­alle hyvän ja tarpeel­lisen keskustelu­ai­heen nos­tos­ta esille jälleen kerran.

  57. Sylt­ty:
    Nojoo, mut­ta yksi var­ti­ja kyl­lä estää yhden kau­pan juok­sukal­jat, sen­si­jaan sama kaup­pa tarvit­see nykyisel­lään 2–3 myyjää kas­soille, että hom­ma pyörii. Automaatikas­sa siis tiput­taisi työvoiman­tarvet­ta kas­s­apäässä hel­posti yli 60%.

    Automaat­tikas­sa toimii kun ostet­tavaa on vähän. Max. 10 tuotet­ta. Jos kär­ry on täyn­nä, kuten per­heel­lisel­lä mon­esti on, ne on yhtä tuskaa. 60% vähen­nys­tä kas­sa­henkilöstössä on 5 vuo­den tähtäimel­lä vielä liioit­telua. Pris­maa ja City­mar­ket­tia pienem­mis­sä kaupois­sa vähen­nys­tä ei tai­da tul­la ollenkaan.

    Ama­zonin kaup­paidea, jos­ta meuhkataan, laskut­taa kun tuot­teen nos­taa hyllystä. Ja palaut­taa, kun se las­kee takaisin. Mitenköhän se toimii kun val­i­taan tomaat­te­ja tai irtokarkke­ja? Tai, jos asi­akas las­kee tuot­teen eri paikkaan kau­pas­sa, kuten mon­esti tekevät, kun tule­vat toisi­in ajatuk­si­in. Mon­ta on mutkaa matkas­sa. Jotenkin vaikut­taa kir­jakaup­pi­aan ide­al­ta koko touhu.

  58. Tero Tolo­nen: Go pelis­sä käytet­ty tietokone ei olisi mil­lään pär­jän­nyt ihmiselle, jos ener­gianku­lu­tus­ta olisi rajoitet­tu samalle tasolle kuin ihmisel­lä – en ole var­ma tarkoit­tiko hän pelin aikana vai oppimisvaiheessa.

    En tiedä mitä Bezos tarkoit­ti mut­ta ole­tan, että hän tiesi mis­tä puhui, jol­loin vas­taus on, että molem­pia. Alpha­Go pelasi miljoo­nia pele­jä itseään vas­taan oppimis­vai­heessa. Mut­ta toisaal­ta se ei olisi alku­unkaan pär­jän­nyt huip­puam­mat­ti­laiselle, jos sitä olisi ajet­tu noin 20 W tehol­la toimi­vas­sa koneessa. Yhden läh­teen mukaan Alpha­Go käyt­ti 50 000 ker­taa enem­män ener­giaa per aikayk­sikkö kuin Lee Sedol viimeisessä ottelus­saan eli noin 1 MW.

  59. Tässä on vielä yksi hyvä hel­posti ymmär­ret­tävä video tekoälystä by Google

    https://www.youtube.com/watch?v=59bMh59JQDo

    TL;DR; tekoä­lyn laatu riip­puu hyvin paljon siitä datas­ta mikä sille on syötet­ty. Ja juuri tämä on ollut ongel­mana esim. Wat­sonin käyt­tööno­to­ssa, ymmärtääk­seni noista artikkeleista. Data ei ole ollut riit­tävän laadukas­ta eikä oikea-aikaista, jol­loin sen diag­noosit ovat laadullis­es­ti jäl­jessä siitä mitä ihmisen tekemä diag­noosi on ollut, vaik­ka pitkäl­lä aikavälil­lä kone olisi var­masti päässyt ihan samaan ellei parem­paankin tulokseen.

  60. Tuo keskustelu teköälystä ja sen mah­dol­lis­es­ta roolista tule­vaisu­udessa tun­tuu käyvän nyt kiivaana. Uskon, että se tulee ratkaise­maan työvoima­pu­laa monel­la alal­la, mut­ta myös viemään työ­paikko­ja. Toiv­ot­tavasti teköä­lyä osa­taan hyö­dyn­tää mah­dol­lisim­man hyvin ja että sen mekani­ikka­su­un­nit­telus­sa ote­taan huomioon tur­val­lisu­us, varsinkin jos se tulee käyt­töön esimerkik­si ter­vey­den­hoi­dos­sa, jos­sa poti­las­tur­val­lisu­us on ensisi­jaisen tärkeää.

Vastaa käyttäjälle Kate Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.