Olipa kerran työ

Juuso Perä­lä ja Lil­ja Tam­mi­nen ovat kir­joit­ta­neet aivan mai­nion kir­jan sii­tä, mitä uusi tek­no­lo­gia, ennen kaik­kea teko­ä­ly ja robo­tit teke­vät tule­vai­suu­den työl­le ja yhteis­kun­nal­le.  Jo kir­jan nimi kie­lii reip­paas­ta ottees­ta: Oli­pa ker­ran työ.

Kir­ja kuvaa eloi­sas­ti sitä, miten työn luon­ne on muut­tu­nut teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen alus­ta alkaen ja miten koneet, auto­maa­tio ja robo­tit ovat kor­van­neet yhä enem­män ihmis­työ­tä – aluk­si vapaut­taen ihmi­set teke­mään mie­len­kiin­toi­sem­paa työ­tä, kos­ka työ, jon­ka kone­kin osa­si, ei ollut järin mielenkiintoista.

Koko­naan uuden­lai­sen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­taa teko­ä­ly, oppi­vat tie­to­ko­neoh­jel­mat. Jos­kus 50 vuot­ta sit­ten sanot­tiin, ettei tie­to­ko­ne tule kos­kaan voit­ta­maan ihmis­tä sha­kis­sa. Nykyi­sin tie­to­ko­ne voit­taa lei­ki­ten kenet tahansa.

Tie­to­ko­neen kyky pela­ta shak­kia joh­tuu kui­ten­kin sii­tä, että ohjel­moi­jat oli­vat oppi­neet pis­teyt­tä­män peli­ti­lan­teen parem­min samal­la kun tie­to­ko­nei­den las­ken­ta­ky­ky on kas­va­nut val­ta­vas­ti. Kone ottaa ihmi­ses­tä työ­voi­ton sil­lä, että se pys­tyy las­ke­maan kaik­ki mah­dol­li­set siir­rot pitem­mäl­le kuin ihmi­nen iki­nä. Ihmi­sel­le ei jää sha­kis­sa mahdollisuuksia.

Samal­la taval­la ei konet­ta voi­da ohjel­moi­da voit­ta­maan ihmis­tä iki­van­has­sa Go ‑pelis­sä  Ihmi­nen pelaa Go-peliä vähän samal­la taval­la kuin shak­kia, mut­ta pelis­sä on niin val­ta­va mää­rä siir­to­vaih­toeh­to­ja, että tie­to­ko­net­ta ei voi­da ohjel­moi­da pelaa­maan sitä samal­la taval­la kuin shakkia.

Nyt tie­to­ko­ne-ohjel­ma on kui­ten­kin kehit­ty­nyt yli­voi­mai­sek­si myös Go-pelis­sä. Nime­no­maan kehit­ty­nyt, kos­ka käy­tet­ty teko­ä­lyä, oppi­vaa ohjel­maa.  Ohjel­ma pela­si ensin ihmi­siä vas­taan ja aluk­si aina hävi­si, mut­ta oppi vir­hei­tään, alkoi pela­ta yhä vain parem­min. Kun ihmis­ten kans­sa pelaa­mi­ses­ta ei enää oppi­nut mitään, kone pan­tiin pelaa­maan itse­ään vas­taan, ja se kehit­tyi tasol­le, jos­ta ihmi­nen ei voi edes haaveilla.

Vaik­ka maa­il­ma ei pyö­ri­kään Go-pelin ympä­ril­lä,  täl­lä ker­to­muk­sel­la on val­ta­vat impli­kaa­tiot. On osoi­tet­tu, että oppi­vat ohjel­mat voi­vat kehit­tyä val­ta­vas­ti ihmis­tä parem­mik­si. Kun me nyt kiis­te­lem­me sii­tä, onko tur­val­lis­ta pääs­tää robot­ti­au­to­ja lii­ken­tee­seen, jos­kus vie­lä väi­tel­lään sii­tä, voi­daan­ko ihmi­sen ohjaa­mia auto­ja sal­lia kuin muul­ta lii­ken­teel­tä sul­je­tuil­la radoilla.

Tähän asti auto­maa­tio on kor­van­nut lähin­nä suo­rit­ta­vaa työ­tä, mut­ta nyt se tun­keu­tuu kog­ni­tii­vi­sen elii­tin alueil­le, esi­mer­kik­si juris­tin ja lää­kä­rin toi­mia­lu­eel­le. Täl­lä het­kel­lä on epä­sel­vää, kum­pi on parem­pi teke­mään diag­noo­se­ja, ihmi­nen vai teko­ä­ly, mut­ta ajan myö­tä kisan voit­ta­jas­ta ei ole epäi­lys­tä­kään. Lää­kä­ri­kin oppii vir­heis­tään mut­ta teko­ä­ly oppii kai­kis­ta vir­heis­tä kaik­kial­la maa­il­mas­sa ja se muis­taa kai­ken. Se osaa myös käyt­tää tun­teet­to­mas­ti ja siis tehok­kaas­ti baye­si­läis­tä todennäköisyyslaskentaa.

Täs­tä ase­tel­mas­ta saa todel­la mie­len­kiin­toi­sen ja moni­puo­li­sen kir­jan, kos­ka tek­no­lo­gian mul­lis­tu­mi­nen vai­kut­taa kaikkeen.

Jok­seen­kin kaik­kea kir­jas­sa onkin käsi­tel­ty – ympä­ris­töä, ilmas­ton­muu­tos­ta, poli­tii­kan lim­bo­ti­laa, Hel­sin­gin asun­to­jen kor­ke­aa hin­taa, Bau­mo­lin tau­tia, Face­boo­kin ja Googlen toi­min­ta­ta­paan liit­ty­viä ris­ke­jä, tie­don hin­noit­te­lua, digi­taa­lis­ta tota­li­ta­ris­mia, ret­ro­for­dis­mia. Ja niin edelleen.

Mie­lee­ni oli eri­tyi­ses­ti poh­di­ta, mitä on ne ”oikeat” työt, joi­ta niin moni arvos­taa. Perus­teel­li­sen pyö­rit­te­lyn jäl­keen par­haak­si kuvauk­sek­si oikeis­ta töis­tä jäi, että ne ovat töi­tä, jot­ka on eri­tyi­sen help­po automatisoida.

Huo­mion arvois­ta oli myös, että kir­jan kir­joit­ta­jat pahoit­te­li­vat sitä, että ydin­voi­ma on jää­nyt niin vähäi­seen osaan, vaik­ka sitä tar­vit­tai­siin ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseen.

Kir­ja aihe on äärim­mäi­sen tär­keä. Yllät­tä­vän vähän puhu­taan sii­tä perus­teel­li­ses­ta muu­tok­ses­ta, jon­ka robo­tit ja ennen kaik­kea teko­ä­ly elä­män­muo­toom­me tuo­vat. Tai kyl­lä puhu­taan, mut­ta työ­mark­ki­noi­den edes­sä ole­vaan mul­lis­tuk­seen ei kui­ten­kaan val­mis­tau­du­ta miten­kään. Ikään kuin toi­vot­tai­siin, että tämä kaik­ki on pahaa unta.

Mik­si sen pitäi­si olla pahaa unta eikä hyvää? Kai­ken tämän pitäi­si joh­taa parem­man yhteis­kun­taan – eihän juu­ri kukaan vali­ta sitä­kään, että jää­kaa­pit, astian­pe­su­ko­neet ja pyyk­ki­ko­neet ovat tuhon­neet työ­tä koti­ta­louk­sis­sa, mut­ta moni pel­kää aiheel­li­ses­ti oma­na­se­man­sa puo­les­ta. Työs­tä vapau­tu­mi­nen pitäi­si olla kään­net­tä­vis­sä ihmi­syy­den voi­tok­si, mut­ta se edel­lyt­täi­si luo­vuut­ta sekä poliit­ti­sil­ta joh­ta­jil­ta että työmarkkinaväeltä.

Minä olin ilah­tu­nut sii­tä, että kir­joitt­jien väli­neis­töön kuu­luu for­maa­lin talous­tie­teen työ­ka­lu­ja, kos­ka niil­lä voi monia asioi­ta ana­ly­soi­da pal­jon parem­min. Pik­kui­sen olin kui­ten­kin havait­se­vi­na­ni käsit­tei­den käy­tös­sä horjuvuutta.

Puh­taal­le talous­tie­teel­le infor­maa­tio­hyö­dyk­keet, joi­den levit­tä­mi­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on liki nol­la, muo­dos­ta­vat ison haas­teen. Yksi vaih­toeh­to voi­si olla erään­lai­nen wiki-kom­mu­nis­mi, jos­sa vapaa­eh­toi­set jul­kis­ta­vat tär­kei­tä hyö­dyk­kei­tä vapaa­seen käyt­töön Open Officen tavoin.

Kir­jan jul­kis­tus­ti­lai­suu­des­sa ker­rot­tiin, että tämä oma­kus­tan­ne on kir­jan väliai­kai­nen muo­to ja että sitä muo­ka­taan palaut­teen perus­teel­la ja etsi­tään kir­jal­le kau­pal­li­nen kustantaja.

Toi­von todel­la, että näin teh­dään. Kir­jan kova ydin on vank­kaa asi­aa, mut­ta monet sen rön­syis­tä ovat vie­lä kes­ken­te­koi­sia. Kir­ja on lois­ta­va, jos sitä lukee etsien sii­tä hel­miä, ja aika keh­no, jos sitä lukee etsien sen puutteita.

Sii­nä lopul­li­ses­sa pai­nok­ses­sa kan­nat­taa jät­tää pois pal­jon ja kes­kit­tyä sii­hen, mitä todel­la hallitaan.

Tai sit­ten kir­jaa voi­tai­siin kehit­tää eteen­päin jouk­kois­ta­mal­la.  Kir­jan hei­kom­mis­sa­kin osis­sa on ide­aa, vaik­ka aja­tus onkin jää­nyt vie­lä raa­ki­leek­si. Niis­tä voi­si kehit­tää eril­li­siä artik­ke­lei­ta tai koko­naan uuden kir­jan. Isom­pi jouk­ko kir­joit­ta­jia voi­si kehit­tää täl­tä poh­jal­ta jotain todel­la mul­lis­ta­vaa. Niin moni­puo­li­ses­ti sii­nä maa­il­maa käsitellään.

Sitä odo­tel­les­sa kir­ja kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti lukea sii­nä muo­dos­sa kuin se on nyt olemassa.

Kir­jan voi tila­ta alla ole­via link­ke­jä klikkaamalla:

e‑kirja 14,90 €

Pai­no­ver­sio 26,90 €

Kir­jan kotisivut

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu alun­pe­rin Vision Tuumassa.

 

86 thoughts on “Olipa kerran työ”

  1. Työs­tä vapau­tu­mi­nen voi­si olla kään­net­tä­vis­sä ihmi­syy­den voi­tok­si, mut­ta onko se? Kes­tää­kö ihmi­sen kant­ti sen, kun niin pal­jon mei­dän oma­nar­von­tun­nos­tam­me on nyt raken­net­tu työn varaan?

    Mitä ihmi­set teki­si­vät kai­kel­la sil­lä lisään­ty­neel­lä vapaa-ajal­la? Jotain hyö­dyl­lis­tä ja kehit­tä­vää­kö, vai suun­tai­si­vat­ko he aikan­sa ja ener­gian­sa joten­kin arvaa­mat­to­mas­ti? Jo nyt ihmi­set län­si­mais­sa kapi­noi­vat nyky­me­noa vas­taan kai­ken maa­il­man popu­lis­ti­sil­la liikkeillä.

    Tun­tuu, että maa­il­man muu­tos on nykyi­sin monel­le lii­an nopea, ja kir­ja ennus­taa tah­din siis vain kiih­ty­vän. Ja saman­ai­kai­ses­ti mei­tä ihmi­siä on yhä enem­män. Mitä nämä suun­nat­to­mat ihmis­mas­sat halua­vat elämältään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Alp­ha Go, käyt­tää uusia koneop­pi­mis algo­rit­me­ja, mut­ta var­si­nai­nen mul­li­tus tie­to­ko­ne Go:ssa oli Mon­te Car­lo hakupuu. 

    Kun tie­to­ko­ne pelaa shak­kia, se muo­dos­taa tie­tyn syvyi­sen haku­puun ja las­kee arvot lau­dan tilan­teel­le puun haa­rois­sa min-max algo­rit­mil­la ja valit­see par­haan vaih­toeh­don. Puu­ta voi myös kar­sia eri­lai­sil­la heuristiikoilla. 

    Go-pelis­sä puun koko kas­vaa lii­an nopeas­ti eikä sitä ole help­po kar­sia sopi­van kokoi­sek­si. Rat­kai­su on Mon­te-Car­lo haku­puu. Kovas­ti yksin­ker­tais­taen puu muo­dos­te­taan pelaa­mal­la satun­nai­so­tan­nal­la iso mää­rä puun haa­ro­ja satun­nai­so­tan­nal­la suh­teel­li­sen syväl­le ja valit­se­mal­la haa­rat jois­sa on suu­ri toden­nä­köi­syys voi­tol­le tai tilanteelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kun tuon ana­lyy­sin ensim­mäi­sen ker­ran kir­joit­taa teko­ä­ly itse, on teos var­ma best-sel­le­ri, jota myö­hem­mäs­sä tule­vai­suu­des­sa sitee­ra­taan uuden ihmi­syy­den alkeel­li­se­na perus­teok­se­na. — Erään­lai­se­na työ­tä teke­vän ihmi­sen raamattuna.

    Eri­tyi­sen mai­nit­ta­vaa, näin esi-ihmi­syy­den aika­na tar­kas­tel­tu­na, tuos­sa teok­ses­sa on, että sen joka ainoa kap­pa­le on eri­lai­nen. Ei ole kah­ta saman­lais­ta kir­jaa. Jokai­nen on kir­joi­tet­tu juu­ri sitä hen­ki­löä var­ten, joka osti tuon kir­jan. — Täl­lä tavoin tule­vai­suu­des­sa teki­jä­noi­keus tulee mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si. Ei ole jär­keä lukea toi­sel­le kir­joi­tet­tua kir­jaa; ei sii­tä kui­ten­kaan mitään kun­nol­la ymmärtäisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Suo­mi toi­mi­si erit­täin jär­ke­väs­ti, jos se avai­si saman­lai­sen maa­han­tu­lo-oikeu­den kai­kil­le kuin on nyt EU-kan­sa­lai­sil­la. Työ­tä saa tul­la teke­mään, mut­ta sosi­aa­li­tur­van varas­sa ei pys­ty elä­mään ennen kuin on ollut töis­sä mel­ko pit­kän ajan. Sai­sim­me val­miik­si kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä, jois­ta ei ole tar­vin­nut mak­saa lap­si­li­siä eikä kou­lu­tus­ta. Kovin pal­jon ei tuli­si, eihän Bul­ga­rias­ta­kaan ole tul­lut ihmi­siä töihin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. OSl­ta hyvä ja tär­keä kirjoitus!
    Jään mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan mitä teko­ä­ly tulee ker­to­maan ihmi­sen roo­lis­ta käsit­tä­mät­tö­män moni­mut­kai­sen ilmas­ton muutoksissa.
    Ole­tan, että CO2-usko­vai­set tule­vat rajus­ti pettymään…
    Sit­ten sii­tä var­maan kir­joi­te­taan kir­ja “Oli­pa ker­ran aivan höp­sö­jä ilmastomalleja”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Nykyi­sin tie­to­ko­ne voit­taa lei­ki­ten kenet tahansa.”

    Vii­me vuon­na USA:n paras pela­si paras­ta shak­ki­tie­to­ko­net­ta vas­taan. Nel­jäs­tä pelis­tä kone voit­ti yhden, loput oli­vat tasa­pe­le­jä. https://www.chess.com/news/view/komodo-beats-nakamura-in-final-battle-1331

    Joku päi­vä voi vie­lä käy­dä niin, että kone voit­taa lei­ki­ten ja luul­ta­vas­ti käy­kin, mut­ta kos­ka tuo päi­vä koit­taa, on vie­lä arvai­lu­jen varassa.

    Tai sit­ten käy­kin ilmi, että taas ker­ran teko­ä­lyn odo­tuk­set osoit­tau­tu­vat lii­an opti­mis­ti­sik­si. Joku luon­non­la­ki tai muu todel­li­suu­den piir­re voi estää koneen älyn kehit­ty­mi­sen ohi ihmi­sen älyn jol­tain oleel­li­sil­ta osin aina­kin nykyi­sen para­dig­man sisällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. TA: “Nykyi­sin tie­to­ko­ne voit­taa lei­ki­ten kenet tahansa.”
    Vii­me vuon­na USA:n paras pela­si paras­ta shak­ki­tie­to­ko­net­ta vas­taan. Nel­jäs­tä pelis­tä kone voit­ti yhden, loput oli­vat tasapelejä. 

    Ja jos oli­sit tutus­tu­nut omaan link­kii­si, niin oli­sit huo­man­nut että nois­sa peleis­sä tie­to­ko­ne antoi ihmi­sel­le rei­lus­ti tasoi­tus­ta (vii­mei­ses­sä pelis­sä ihmi­nen sai teh­dä nel­jä siir­toa ennen kuin tie­to­ko­ne edes aloitti…).

    Shak­ki on hävit­ty, tur­ha pyris­tel­lä vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Sep­po Korp­poo:
    OSl­ta hyvä ja tär­keä kirjoitus!
    Jään mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan mitä teko­ä­ly tulee ker­to­maan ihmi­sen roo­lis­ta käsit­tä­mät­tö­män moni­mut­kai­sen ilmas­ton muutoksissa.
    Ole­tan, että CO2-usko­vai­set tule­vat rajus­ti pettymään…
    Sit­ten sii­tä var­maan kir­joi­te­taan kir­ja “Oli­pa ker­ran aivan höp­sö­jä ilmastomalleja”

    Aina­han sinä voit rukoil­la viilenemistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. TA: Vii­me vuon­na USA:n paras pela­si paras­ta shak­ki­tie­to­ko­net­ta vas­taan. Nel­jäs­tä pelis­tä kone voit­ti yhden, loput oli­vat tasapelejä

    Kat­se­lin tuo­ta peliä sat­tu­mal­ta live­nä, eikä men­nyt ihan noin yksin­ker­tai­se­ti. Vali­tet­ta­vas­ti tuos­sa ihmi­nen pys­tyi kil­pai­le­maan vain kos­ka kone antoi hie­man tasoi­tus­ta, esim. soti­laan, siir­ron tai kak­si siir­toa tai laa­dun heikennyksen.

    Kiin­nos­ta­vaa oli kui­ten­kin havai­ta, että pelil­li­ses­ti ihmi­nen pär­jä­si koneel­le ihan koh­tuul­li­sen hyvin. Ihmi­syy­del­lä on vie­lä kosol­ti vah­vuuk­sia konee­seen ver­rat­tu­na ja muis­tan erään shak­ki­tur­nauk­sen, johon sai osal­lis­tua mil­lä väli­neel­lä tahan­sa ja paras yhdis­tel­mä oli valis­tu­nut har­ras­te­li­ja, joka pys­tyi ohjaa­maan tie­to­ko­neen pää­tök­sen­te­koa ikään­kuin oike­aan suun­taan parem­min kuin sha­kin suur­mes­ta­rit tai ne tie­to­ko­neet jot­ka eivät saa­neet ulko­puo­lis­ta apua.

    Lähi­tu­le­vai­suus siis ei ole tie­to­ko­nei­den vaan cybor­gien, jos­sa ihmi­nen val­voo ja ohjaa tie­to­ko­neen pää­tök­sen­te­koa — vaik­ka tie­to­ko­ne osai­si len­tää koko­nai­sen len­to­ko­neen kah­den kau­pun­gin välil­lä, pitää ihmi­sen kui­ten­kin päät­tää mil­loin len­ne­tään ja mil­le ken­täl­le (ok, voi olla että tämän­kin las­kee joku talous­hal­lin­non ohjel­mis­to, mut­ta var­mas­ti ihan kaik­kea ei kone pys­ty vie­lä päät­tä­mään). Samal­la kun koneis­ta pois­tuu ihmis­työ­tä vaa­ti­va len­tä­jän osuus vapau­tuu resurs­se­ja muu­hun toi­min­taan, joten voi olla että työn mää­rä lisään­tyy muu­al­la, esi­mer­kik­si voi olla että turis­mi kas­vaa mikä­li len­tä­mi­ses­tä tulee edul­li­sem­paa. Jäte­tään täs­tä tar­kas­te­lus­ta pois nyt se mitä lisään­ty­nyt len­tä­mi­nen vai­kut­tai­si vaik­ka­pa ilmastolle.

    Teko­ä­ly on niin mys­ti­fioi­tu ter­mi, että sen sijaan pitäi­si puhua tilas­to­tie­tees­tä ja tie­to­tek­nii­kas­ta, kos­ka nii­den osal­ta kes­kus­te­lu on jär­ke­väm­pää. Tilas­to­tie­teen syn­ty ei teh­nyt ihmi­sis­tä työt­tö­miä sen enem­pää kuin kame­ran kek­si­mi­nen ei teh­nyt tai­tei­li­jois­ta työt­tö­miä — tai­de vain alkoi muut­taa suun­taan­sa, kun sen pri­mää­ri­teh­tä­vä ei enää ollut muo­to­ku­vien ja mai­se­mien kopioiminen.

    Opti­mis­mi on siis pai­kal­laan mie­les­tä­ni: teko­ä­ly ei syö ihmis­kun­nan resurs­se­ja vaan vapaut­taa nii­tä tut­ki­maan ja kehit­tä­mään asioi­ta, joi­hin ei aikai­sem­min ollut mahdollisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. TA:
    “Nykyi­sin tie­to­ko­ne voit­taa lei­ki­ten kenet tahansa.”

    Vii­me vuon­na USA:n paras pela­si paras­ta shak­ki­tie­to­ko­net­ta vas­taan. Nel­jäs­tä pelis­tä kone voit­ti yhden, loput oli­vat tasa­pe­le­jä. https://www.chess.com/news/view/komodo-beats-nakamura-in-final-battle-1331

    Joku päi­vä voi vie­lä käy­dä niin, että kone voit­taa lei­ki­ten ja luul­ta­vas­ti käy­kin, mut­ta kos­ka tuo päi­vä koit­taa, on vie­lä arvai­lu­jen varassa. 

    Naka­mu­ra sai tuos­sa pelis­sä tie­to­ko­neel­ta tasoi­tus­ta yhden kes­kus­ta­so­ti­laan ja sai vie­lä aloit­taa­kin pelin eli pela­ta val­koi­sil­la. Tuo on huip­pus­ha­kis­sa todel­la mas­sii­vi­nen etu. Pelin lop­pu­tu­lok­se­na Naka­mu­ra onnis­tui saa­maan tie­to­ko­neel­ta kol­me tasa­pe­liä ja hävi­si kerran.

    Tasa­ti­lan­tees­ta läh­det­täes­sä ei maa­il­man par­hail­la sha­kin pelaa­jil­la ole mitään jakoa par­hai­ta tie­to­ko­nei­ta vas­taan, he häviä­vät jokai­sen pelin. Toki jos koneel­la on alus­sa soti­las tai kak­si vähem­män huip­pu­pe­laa­jil­la­kin on mahdollisuudet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Toden­nä­köi­ses­ti koneä­lyl­le käy samal­la taval­la kuin ihmi­sen älyk­kyy­den tai parem­min­kin tie­teen kehi­tyk­sel­le. Eikö ole­kin mäl­sää että din­osau­rus­ten ajas­ta on hyvin vähän tai ilmei­ses­ti ole­mat­to­mas­ti 4k video­ta. Ympä­ris­tön ja maa­il­man ilmiöi­tä havain­noi­van älyn ja sen saa­man inpu­tin välil­lä on ikään­kuin tapah­tu­ma­ho­ri­sont­ti. Se saa his­to­rias­ta aina tie­toa vain rajoi­te­tus­ti. Koneä­ly siis tus­kin pys­tyy sano­maan juu­ta tai jaa­ta ihmi­sen osuu­teen vaik­ka­pa ilmas­ton­muu­tok­seen. Dataa on olen­nai­ses­ti jää­nyt tapah­tu­ma­ho­ris­ton­tin taak­se. Myös­kään ihmi­sen sai­rau­des­ta koneä­ly ei saa heti enem­pää irti kuin ihmi­sä­ly. Mut­ta jat­kos­sa tie­ten­kin saa. Sen edel­ly­tyk­se­nä on, että havain­to­ja maa­il­mas­ta kas­va­te­taan ties kuin­ka monen­teen potens­siin. Siis pyri­tään käy­tän­nös­sä tal­let­ta­maan kaik­ki. Koneä­ly käsit­te­lee sii­tä välit­tö­mäs­ti 99,999 %. Tämä räp­säh­dys tul­laan kan­san­kie­lel­lä nimeä­mään jät­teen ja ilki­val­lan hoi­dok­si. 0,0009 % käsi­tel­lään seu­raa­van sekun­nin aika­na. Tämä sekun­ti tul­laan kan­san­kie­lel­lä tun­te­maan nimel­lä “hen­gen ja ter­vey­den turvaaminen”-sekunti. 0,0001% jää­vät sta­tuk­sel­le “poten­ti­aa­li­ses­ti tie­toa”. Näis­tä jon­kin osuu­den koneä­ly hara­voi tapah­tu­ma­ho­ris­ton­tin yli säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­sek­si tie­dok­si. Esi­mer­kik­si kan­sa­lai­sen O.S kehon läm­pö­ti­la 36,7 aika­lei­mal­la varus­tet­tu­na. O.S esi­merk­ki­hen­ki­löl­le tulee aika­naan tal­len­nus­pe­rus­tei­nen kuu­kausi­mak­su. Uber Alles! Tämä lop­pu on vaik­ka­pa tril­joo­na ker­taa tril­joo­na­ker­tai­nen tämän­päi­vän informaatiotulvaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. TA:
    Joku päi­vä voi vie­lä käy­dä niin, että kone voit­taa lei­ki­ten ja luul­ta­vas­ti käy­kin, mut­ta kos­ka tuo päi­vä koit­taa, on vie­lä arvai­lu­jen varassa. 

    Sha­kin koh­dal­la se päi­vä koit­ti jo aikaa sit­ten. Nyky­ään ihmi­sel­lä on mah­dol­li­suuk­sia vain jos kone antaa tasoi­tus­ta, kuten viit­taa­mas­sa­si otte­lus­sa­kin teh­tiin. Lai­naus lin­kit­tä­mäs­tä­si artikkelista: 

    No human can cur­rent­ly hope to sur­vi­ve on equal terms in a match against Komo­do. Odds must be given. In this match, Komo­do offe­red Naka­mu­ra pawn and move, pawn, exc­han­ge, and four-move odds.”

    Naka­mu­ran ja Komo­don Elo-ran­kin­gien perus­teel­la voi­daan arvioi­da, että ilman tasoi­tuk­sia ihmi­sen voit­to­to­den­nä­köi­syys nel­jän pelin otte­lus­sa oli­si ollut noin 0.00006 prosenttia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Tero Tolo­nen:
    Opti­mis­mi on siis pai­kal­laan mie­les­tä­ni: teko­ä­ly ei syö ihmis­kun­nan resurs­se­ja vaan vapaut­taa nii­tä tut­ki­maan ja kehit­tä­mään asioi­ta, joi­hin ei aikai­sem­min ollut mahdollisuutta.

    Olen samoin opti­mis­ti sen suh­teen, mitä oli­si saa­vu­tet­ta­vis­sa, jos asiat jär­jes­tel­lään hyvin. Olen kui­ten­kin pes­si­mis­ti sen suh­teen, mitä päät­tä­jäm­me tosia­sias­sa tule­vat tekemään. 

    Kun robot­ti kor­vaa työn­te­ki­jän koko­naan tai osin, niin työn­te­ki­jän tulot putoa­vat jyr­käs­ti. Tyy­pil­li­nen työn­te­ki­jä ei löy­dä kor­vaa­vaa yhtä tuot­ta­vaa työ­tä eikä pys­ty kou­lut­tau­tu­maan tehok­kaas­ti uudel­leen tuot­ta­viin töi­hin. Kos­ka mur­ros kos­kee suur­ta osaa ihmi­sis­tä usei­den vuo­si­kym­men­ten ajan, mur­rok­sen hal­lin­ta on avain­haas­te. Vali­tet­ta­vas­ti en ole näh­nyt merk­ke­jä sii­tä, että tätä mur­ros­ta pys­tyt­täi­siin hal­lit­se­maan. Päät­tä­jis­tä suu­rin osa ei vain ole sellaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Joten­kin luu­li­si, että kir­jes­ha­kis­sa kaik­ki pelit oli­si­vat kuo­let­ta­van tyl­siä Ryb­ka vs Ryb­ka tasa­pe­le­jä, mut­ta toi­sin on, ja sil­ti­kin tapo­ja tasu­rin saa­vut­ta­mi­seen on niin monia, että on ihme, että kukaan kos­kaan voit­taa ketään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. perus­e­lä­ke: Olen samoin opti­mis­ti sen suh­teen, mitä oli­si saa­vu­tet­ta­vis­sa, jos asiat jär­jes­tel­lään hyvin. Olen kui­ten­kin pes­si­mis­ti sen suh­teen, mitä päät­tä­jäm­me tosia­sias­sa tule­vat tekemään. 

    Kun robot­ti kor­vaa työn­te­ki­jän koko­naan tai osin, niin työn­te­ki­jän tulot putoa­vat jyr­käs­ti. Tyy­pil­li­nen työn­te­ki­jä ei löy­dä kor­vaa­vaa yhtä tuot­ta­vaa työ­tä eikä pys­ty kou­lut­tau­tu­maan tehok­kaas­ti uudel­leen tuot­ta­viin töi­hin. Kos­ka mur­ros kos­kee suur­ta osaa ihmi­sis­tä usei­den vuo­si­kym­men­ten ajan, mur­rok­sen hal­lin­ta on avain­haas­te. Vali­tet­ta­vas­ti en ole näh­nyt merk­ke­jä sii­tä, että tätä mur­ros­ta pys­tyt­täi­siin hal­lit­se­maan. Päät­tä­jis­tä suu­rin osa ei vain ole sellaisia. 

    Peuk­ku­ja täl­le. Kan­sa­lai­sia­han tuli­si nyt ja eilen kan­nus­taa esi­mer­kik­si tai­teen­te­ke­mi­sen pariin. Runo­jen kir­joit­ta­mis­ta ja muu­ta yle­vää. Mut­ta ei. Risusa­vot­taa tai muu­ta. Poliit­ti­sik­si päät­tä­jik­si vali­koi­tuu väki­sin kan­san kuo­na sivis­tyk­sel­li­sel­ta tasol­taan? Minul­la on aja­tus, että työ­nan­ta­ja on aina kon­ser­va­tii­vi­sem­pi kuin työn­te­ki­jän­sä. Tätä pitä­nee kir­joit­ta­jan kan­nus­tuk­sel­la laa­jen­taa — poliit­ti­set päät­tä­jät myös­kin ovat aina kon­ser­va­tii­vi­sem­pia ja taker­tu­neem­pia men­nee­seen kuin kansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Tero Tolo­nen:

    Opti­mis­mi on siis pai­kal­laan mie­les­tä­ni: teko­ä­ly ei syö ihmis­kun­nan resurs­se­ja vaan vapaut­taa nii­tä tut­ki­maan ja kehit­tä­mään asioi­ta, joi­hin ei aikai­sem­min ollut mahdollisuutta.

    Suu­ri perus­ky­sy­mys on tie­ten­kin juu­ri tämä: antaa­ko kehi­tys meil­le syy­tä opti­mis­miin vai pessimismiin?

    Itse­kin uskon, että olem­me näh­neet teko­ä­lyn mah­dol­li­suuk­sis­ta vas­ta alun. Kun teko­ä­lyä pääs­tään hyö­dyn­tä­mään kun­nol­la, kun se ken­ties kehit­tää itse itse­ään eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti, niin mikä voi olla raja­na? Mie­li­ku­vi­tus ei pys­ty sitä hahmottamaan.

    Vaan entäs ihmi­nen, joka ei taa­tus­ti kehi­ty samal­la vauh­dil­la. Onko ihmi­sel­lä vii­saut­ta hyö­dyn­tää teko­ä­lyn mah­dol­li­suuk­sia raken­ta­vas­ti, vai sor­tuu­ko ihmi­nen taas ker­ran ikiai­kai­seen lyhyt­nä­köi­syy­teen­sä? Itsek­kää­seen oman edun tavoit­te­luun ja mui­den alistamiseen?

    Tule­vai­suus on auki. Ihmis­kun­nal­la on kaik­ki mah­dol­li­suu­det toi­mia jär­ke­väs­ti. Tosin väki­sin­kin, kun kat­soo maa­il­man ongel­mia, lähes kaik­ki ihmi­sen aiheut­ta­mia, mie­len val­taa­vat pes­si­mis­ti­set ajatukset. 

    Miten ihmi­nen muka osai­si käyt­tää vii­saas­ti entis­tä suu­rem­paa tek­nis­tä mah­tia, kun se ei oikein osaa nykyis­tä­kään? Vaik­ka ihmis­kun­nas­sa on pal­jon vii­sai­ta yksi­löi­tä, ei heil­lä kui­ten­kaan ole enem­mis­töä. Tur­han suu­ri jouk­ko vas­taa aikam­me ongel­miin popu­lis­mil­la, totuu­den­jäl­kei­sel­lä ajal­la ja vaih­toeh­toi­sil­la tosiasioilla.

    Nämä ovat niin ikä­viä kysy­myk­siä, että moni kat­soo vii­saim­mak­si sul­kea niil­tä silmänsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Nykyi­sin tie­to­ko­ne voit­taa lei­ki­ten kenet tahansa.”

    Kuin­ka käy kun 2 saman­lais­ta tie­to­ko­net­ta ja ohjel­maa lai­te­taan pelaa­maan toi­si­aan vas­taan. Onlo pat­ti toden­nä­köi­sin pelin tulos vai voit­ta­ko aloittaja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. DVA: Aina­han sinä voit rukoil­la viilenemistä.

    Kir­jaa aihees­ta ehkä vie­lä jou­du­taan jon­kin aikaa odot­te­le­maan, mut­ta artik­ke­li “höp­söis­tä ilmas­to­mal­leis­ta” on jo jul­kais­tu — ja kir­joit­ta­ji­na näyt­täi­si ole­van mer­kit­tä­vä osa alar­mis­ti­tut­ki­joi­den ykkös­ket­jus­ta — aina Lät­kä­mai­la Mann:sta alkaen:

    San­ter et. al., Causes of dif­fe­rences in model and satel­li­te tro­posp­he­ric war­ming rates, Natu­re Geoscience (2017)

    Over most of the ear­ly twen­ty-first cen­tu­ry, howe­ver, model tro­posp­he­ric war­ming is subs­tan­tial­ly lar­ger than obser­ved; war­ming rate dif­fe­rences are gene­ral­ly out­si­de the ran­ge of trends ari­sing from inter­nal varia­bi­li­ty. The pro­ba­bi­li­ty that mul­ti-deca­dal inter­nal varia­bi­li­ty ful­ly explains the asym­met­ry between the late twen­tieth and ear­ly twen­ty-first cen­tu­ry results is low (between zero and about 9%). It is also unli­ke­ly that this asym­met­ry is due to the com­bi­ned effects of inter­nal varia­bi­li­ty and a model error in cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty. We conclu­de that model ove­res­ti­ma­tion of tro­posp­he­ric war­ming in the ear­ly twen­ty-first cen­tu­ry is part­ly due to sys­te­ma­tic deficiencies in some of the post-2000 exter­nal forcings used in the model simulations.

    Tai­taa se tie­de toi­mia sittenkin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Aika­naan trak­to­ri robo­ti­soi (mikä­li sana täs­sä yhtey­des­sä sal­li­taan) maa­ta­lou­den Suo­mes­sa­kin. Mitä työ­tä sil­loi­set puo­li mil­joo­naa suo­men­he­vos­ta tai hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä teke­vät nykyään?

    Vas­taan itse: 99 pro­sent­ti­ses­ti eivät mitään, vaan kuo­li­vat tar­peet­to­mi­na pois.

    Tämä herät­tää miet­ti­mään, miten yhteys­kun­ta pitäi­si­kään jär­jes­tää, jot­ta nykyi­sil­le robo­ti­saa­tion uhreil­le ei kävi­si samal­la tavoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. ksee: Kir­jaa aihees­ta ehkä vie­lä jou­du­taan jon­kin aikaa odot­te­le­maan, mut­ta artik­ke­li “höp­söis­tä ilmas­to­mal­leis­ta” on jo jul­kais­tu – ja kir­joit­ta­ji­na näyt­täi­si ole­van mer­kit­tä­vä osa alar­mis­ti­tut­ki­joi­den ykkös­ket­jus­ta – aina Lät­kä­mai­la Mann:sta alkaen:

    San­ter et. al., Causes of dif­fe­rences in model and satel­li­te tro­posp­he­ric war­ming rates, Natu­re Geoscience (2017)

    Tai­taa se tie­de toi­mia sittenkin…

    No voi…

    Tämä­kö nyt mie­les­tä­si kumo­si ihmi­sen aiheut­ta­man ilmastonmuutoksen? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Pek­ka T.:
    Mitä ihmi­set teki­si­vät kai­kel­la sil­lä lisään­ty­neel­lä vapaa-ajal­la? Jotain hyö­dyl­lis­tä ja kehit­tä­vää­kö, vai suun­tai­si­vat­ko he aikan­sa ja ener­gian­sa joten­kin arvaa­mat­to­mas­ti? … Mitä nämä suun­nat­to­mat ihmis­mas­sat halua­vat elämältään?

    Iso osa ihmi­sis­tä kek­sii itsel­leen mie­le­käs­tä teke­mis­tä val­veil­lao­loa­jak­si. Ja sil­le vie­lä suu­rem­mal­le osal­le joka ei kek­si, teko­ä­ly kek­sii. Esi­mer­kik­si Poke­mon GO sai ihmis­jou­kot yhtäk­kiä käyt­tä­mään val­ta­vas­ti aikaa vir­tu­aa­lio­lioi­den met­säs­tä­mi­seen. Myös sen, kenen etua tämä toi­min­ta pal­ve­lee, päät­tää joku muu.

    Pek­ka T.: Miten ihmi­nen muka osai­si käyt­tää vii­saas­ti entis­tä suu­rem­paa tek­nis­tä mah­tia, kun se ei oikein osaa nykyistäkään?

    Ydin­a­sei­ta ei ole juu­ri käy­tet­ty, mut­ta pal­jon muu­ta pahaa teh­dään jatkuvasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Taval­li­nen Tek­nik­ko: Kuin­ka käy kun 2 saman­lais­ta tie­to­ko­net­ta ja ohjel­maa lai­te­taan pelaa­maan toi­si­aan vastaan.

    Jos pelis­sä on rajal­li­nen kent­tä ja rajal­li­set sään­nöt, sil­lä on rajal­li­nen peli­puu, eli teo­rias­sa kaik­ki mah­dol­li­set siir­rot ja lop­pu­tu­lok­set voi­daan las­kea. Yksin­ker­tai­sis­sa peleis­sä, kuten ris­ti­nol­las­sa, ihmi­nen­kin pys­tyy päät­te­le­mään kaik­ki mah­dol­li­set siir­rot, jol­loin pelit päät­ty­vät aina tasapeliin.

    Shak­ki on huo­mat­ta­vas­ti komplek­si­sem­pi, mut­ta tie­to­ko­nei­den las­ken­ta­te­ho sekä algo­rit­mien hie­nos­tu­nei­suus alka­vat olla sitä luok­kaa, että kak­si toi­si­aan vas­taan pelaa­vaa tie­to­ko­net­ta pää­tyy aina sha­kis­sa tasapeliin.

    Go on tuos­ta edel­leen moni­mut­kai­sem­pi, mut­ta sii­nä­kin on rajal­li­set sään­nöt. Oppi­vis­sa teko­ä­ly­jär­jes­tel­mis­sä koneop­pi­mis­mal­le­ja ope­te­taan suu­rel­la mää­räl­lä his­to­ria­da­taa, sekä tie­tys­ti kerää­mäl­lä dataa lisää.

    Esi­mer­kik­si itsea­ja­vat autot erit­täin var­mas­ti lai­te­taan kom­mu­ni­koi­maan ja oppi­maan kes­ke­nään, ennem­min tai myö­hem­min ne oppi­vat len­nos­sa tei­den kuo­pat, kävyt, aidan taka­na juok­se­vat koi­rat tms. häi­riöt. Täl­lä het­kel­lä sade- ja lumio­lo­suh­tei­ta pide­tään “mah­dot­to­mi­na” autoil­le, mut­ta ehkä jo 10 vuo­den pääs­tä eri­lai­set sen­so­ri­tek­no­lo­giat, lyhyen kan­ta­man tut­kat ja laser­mit­tauk­set “näke­vät” yhdis­tet­ty­nä ympä­ris­tön niin hyvin, että autot saa­daan aja­maan olo­suh­teis­sa kuin olo­suh­teis­sa niin hyvin kuin se on teo­rias­sa mahdollista.

    Sama pätee esi­mer­kik­si lää­ke­tie­tee­seen. Nykyi­nen lää­ke­tie­de perus­tuu arvaus­kes­kus­mal­liin niu­koil­la resurs­seil­la, jois­sa lää­kä­ri tulee kun ehtii, ja kes­kit­tyy lähin­nä sul­ke­maan pois hoi­to­vir­hei­den mah­dol­li­suuk­sia. Tule­vai­suu­des­sa ihmi­sen kehon tilaa, kudok­sia, hor­mo­ne­ja yms. ana­ly­soi­daan jat­ku­vas­ti. Syyt, seu­rauk­set ja hoi­dot ovat heti auto­maat­ti­ses­ti näh­tä­vil­lä. Har­vi­nai­set syö­vät tai sai­rau­det, tai nii­den poten­ti­aa­li puh­je­ta tun­nis­te­taan jo heti alkuunsa. 

    Sää ja ilmas­to­da­taa­kin tal­len­ne­taan jat­ku­vas­ti enem­män. Ja sitä pys­ty­tään ana­ly­soi­maan jat­kos­sa­kin entis­tä tar­kem­min. Mut­ta tie­tys­ti tuos­ta ei ole iloa, jos ihmi­set eivät hyväk­sy saa­maan­sa infor­maa­tio­ta. Jos evo­luu­tio­teo­ria­kin kiel­le­tään, kuin­ka kye­tään luot­ta­maan johon­kin hämä­rän hie­nos­tu­neen teko­ä­lyn tuot­ta­miin suo­si­tuk­siin, joi­den kaik­kia syi­tä ja joh­to­pää­tel­miä ei kye­tä selittämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. R. V.:
    Aika­naan trak­to­ri robo­ti­soi (mikä­li sana täs­sä yhtey­des­sä sal­li­taan) maa­ta­lou­den Suo­mes­sa­kin. Mitä työ­tä sil­loi­set puo­li mil­joo­naa suo­men­he­vos­ta tai hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä teke­vät nykyään?

    Vas­taan itse: 99 pro­sent­ti­ses­ti eivät mitään, vaan kuo­li­vat tar­peet­to­mi­na pois.

    Tämä herät­tää miet­ti­mään, miten yhteys­kun­ta pitäi­si­kään jär­jes­tää, jot­ta nykyi­sil­le robo­ti­saa­tion uhreil­le ei kävi­si samal­la tavoin. 

    Hevo­nen ei käy ver­tauk­sek­si kos­ka ne oli­vat omai­suut­ta ja tur­hak­si tul­leis­ta hevo­sis­ta pys­tyt­tiin hank­kiu­tu­maan eroon. Ihmis­ten yllä­pi­dos­ta taas ei voi luo­pua kuin ehkä jos­sain Pohjois-Koreassa.

    Hevo­nen ei myös­kään tee auto­no­mi­ses­ti yhtään mitään, mikä rajoit­taa sovelluksia. 

    Väi­tän, että jos jokai­sel­la per­heel­lä oli­si suo­men­he­vo­nen, jon­ka hoi­dos­ta ei voi­si kos­kaan luo­pua, hevoe­sel­le oli­si myös kek­sit­ty kyl­lä aika pal­jon kai­ken­lais­ta käyttöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. poli­tii­kan limbotilaa”
    onko­han täs­sä jokin pii­lo vies­ti, muu­te­taan l‑kirjain b‑kirjaimeksi.

    asia­ni ei nyt ihan suo­ra­nai­ses­ti lii­ty kirjaan

    ohjel­moin­ti, nyky päi­vä­nä perus­tuu suo­ras­ta tai epä­suo­ras­ti bit­tei­hin tai boo­lean algebraan, no tämän voi opet­taa perus­ma­te­maa­ti­kol­le het­kes­sä. täs­tä­kin huo­li­mat­ta kar­keas­ti noin pro­sent­ti väes­tös­tä osaa ohjel­moi­da. kut­sun tätä täs­sä asia yhtey­des­sä elii­tik­si. elii­til­lä on val­taa mut­ta ohjel­moin­nis­sa se on rea­li­soi­tu­nut parem­pi­na palk­koi­na elii­til­le. kvant­ti­tie­to­ko­neis­sa on qubit, jota en ole oikein täy­sin ymmär­tä­nyt. mut­ta jot­ta qubi­tin voi ymmär­tää täy­tyy komplek­si luvut olla hal­lus­sa. eli siis kvant­ti­tie­to­ko­nei­den ohjel­moi­jat täy­tyy olla vaka­via mate­maa­tik­ko­ja. tämä tar­koit­taa jotain pro­mil­le val­taa vai lie­kö pie­nem­pää­kin. tämän pik­ku-elii­tin val­ta voi rea­li­soi­tua joi­na muu­na kuin parem­pi­na palk­koi­na. käy­tän­nön tasol­la tämä voi tar­koit­taa sitä että 99.9 pro­sen­til­la ei ole rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta val­voa tämän super­vä­hem­mis­tön teke­mi­siä tai koodia.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Qubit

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. DVA: No voi…

    Tämä­kö nyt mie­les­tä­si kumo­si ihmi­sen aiheut­ta­man ilmastonmuutoksen? 🙂

    ??? Minä­hän tun­nus­tan avoi­mes­ti usko­ni ilmas­ton­muu­tok­seen ja ihmi­sen osuu­teen sii­nä aivan kuten “97% kon­sen­sus” edel­lyt­tää ( i. uskon ilmas­ton läm­men­neen 1900-luvun alus­ta ja ii. ihmis­ten toi­mil­la on ollut vai­ku­tus lämpenemiseen).

    Oleell­si­ta tuos­sa kysei­ses­sä artik­ke­lis­sa on se, että ilmas­to­li­tur­gias­sa on tähän asti jyr­käs­ti kiis­tet­ty edes mah­dol­li­suus ilmas­to­mal­lien ereh­ty­väi­syy­des­tä ja että sel­lais­ta vih­jaa­via on pidet­ty har­hai­si­na öljy-yhtiöil­tä rahaa saa­vi­na keret­ti­läi­si­nä. Todel­li­suu­den ja mal­lien väli­nen ala­ti kas­va­va ero on tätä ennen seli­tet­ty esto­tee­ri­sel­la tilas­to­kik­kai­lul­la ja havain­to­sar­jo­jen adjus­tee­rauk­sil­la, mil­lä on saa­tu tosi usko­vien kes­kuu­des­sa pidet­tyä kulis­se­ja pystyssä.

    Nyt kui­ten­kin muu­rit mur­tu­vat ja etu­ri­vin alar­mis­ti­tut­ki­jat jou­tu­vat myön­tä­mään, että ennus­teet eivät pidäk­kään paik­kaan­sa ja että vika on malleissa.

    Voin vain kuvi­tel­la sitä kog­ni­tii­vi­sen dis­so­nans­sin mää­rä, joka tulee vel­lo­maan jokai­sen maal­lik­koa­lar­mis­tin kal­los­sa sii­nä vai­hees­sa, kun tämä val­ke­nee heil­le — eikös ilmas­to­mal­lien pitä­nyt olla niin perus­fy­siik­kaa, että nii­den tulos­ten kumoa­mi­sen piti vaa­tia luon­non­la­kien vää­räk­si osoittamista…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. …ja vie­lä sii­tä San­ter et. al. (2017) artikkelista:

    Suu­rin mer­ki­tys on toki sii­nä, että jos ja kun mal­lit ennus­ta­vat todel­lis­ta suu­rem­paa läm­pe­ne­mis­tä ja ilmas­to­po­li­tiik­ka poh­jau­tuu näi­hin pai­su­tel­tui­hin uhka­ku­viin, niin eikö oli­si syy­tä uudel­leen arvioi­da vaik­ka­pa Parii­sin sopi­mus­ta (joka on kyl­lä muu­ten­kin täy­sin jär­je­tön…) ja EU:n omia toi­mia elin­ta­son tuho… eikusiis… ilmas­ton pelastamiseksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. perus­e­lä­ke: Olen samoin opti­mis­ti sen suh­teen, mitä oli­si saa­vu­tet­ta­vis­sa, jos asiat jär­jes­tel­lään hyvin. Olen kui­ten­kin pes­si­mis­ti sen suh­teen, mitä päät­tä­jäm­me tosia­sias­sa tule­vat tekemään. 

    Kun robot­ti kor­vaa työn­te­ki­jän koko­naan tai osin, niin työn­te­ki­jän tulot putoa­vat jyr­käs­ti. Tyy­pil­li­nen työn­te­ki­jä ei löy­dä kor­vaa­vaa yhtä tuot­ta­vaa työ­tä eikä pys­ty kou­lut­tau­tu­maan tehok­kaas­ti uudel­leen tuot­ta­viin töi­hin. Kos­ka mur­ros kos­kee suur­ta osaa ihmi­sis­tä usei­den vuo­si­kym­men­ten ajan, mur­rok­sen hal­lin­ta on avain­haas­te. Vali­tet­ta­vas­ti en ole näh­nyt merk­ke­jä sii­tä, että tätä mur­ros­ta pys­tyt­täi­siin hal­lit­se­maan. Päät­tä­jis­tä suu­rin osa ei vain ole sellaisia.

    Ongel­ma ovat nime­no­maat päät­tä­jät (polii­ti­kot ja raha­rik­kaat), joi­den on ilmei­ses­ti mah­do­ton­ta löy­tää rat­kai­sua. Ilmei­nen rat­kai­su oli­si töi­den teet­tä­mi­nen koneil­la, robo­teil­la ja teko­ä­lyl­lä ja työn tulos­ten jaka­mi­nen vero­tuk­sen muo­dos­sa koko yhteis­kun­nal­le sen sijaan, että ihmi­set jää­vät vail­le työ­tä ja tulo­ja, yhteis­kun­ta jää vail­le vero­tu­lo­ja ja auto­ma­ti­soi­dun työn tulok­set pää­ty­vät pie­nen etuoi­keu­te­tun elii­tin tas­kuun, joka rikas­tuu mie­let­tö­mäs­ti suu­rim­man osan köyhtyessä.

    Jos auto­ma­ti­soin­nin tulok­sia ei jae­ta edes joten­ku­ten oikeu­den­mu­kai­ses­ti kai­kil­le, näen oikeas­taan vain kak­si huo­noa vaih­toeh­toa: 1) yhteis­kun­ta, jos­sa on pie­ni rikas hyvin­voi­va eliit­ti ja val­ta­va kur­juu­des­sa elä­vä enem­mis­tö tai 2) yhteis­kun­ta, jos­sa rajoi­te­taan lisään­ty­mis­tä hyvin anka­ras­ti ja jos­sa sen seu­rauk­se­na on vain pie­ni vau­ras eliit­ti, eikä kur­ja­lis­toa, jon­ka ole­mas­sao­lo on lope­tet­tu lisään­ty­mis­kiel­loil­la (tai sodal­la). Toki myös jon­kin­lai­nen näi­den väli­muo­to on mah­dol­li­nen, mut­ta ilman jon­kin­lais­ta robot­ti- tai teko­ä­ly­ve­roa nykyis­tä elin­ta­soa ei kye­tä ylläpitämään.

    En oli­si kovin luot­ta­vai­nen, että rat­kai­su löy­tyy. Jo nyt suu­ri osa maa­il­man päät­tä­jis­tä on joko itse tuo­ta rikas­ta eliit­tiä tai sit­ten rik­kaan elii­tin ohjail­ta­vis­sa. Ja rik­kaas­ta elii­tis­tä taas häm­men­tä­vän suu­ri osa tun­tuu aset­ta­van oman lyhy­tai­kai­sen talou­del­li­sen etun­sa pit­kä­ai­kai­sen edun edel­le eli hyväk­syy esi­mer­kik­si yri­tys­ten “vero­suun­nit­te­lun”, jol­la kier­re­tään tulo­jen jaka­mi­nen koko yhteis­kun­nan eduk­si, vaik­ka rahas­ta heil­lä ei oli­si pulaa ilman veronkiertoakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Nämä eri­lai­set huru-ukot, jot­ka mil­lä argu­men­til­le mil­loin­kin kumoa­vat ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen, ovat sii­nä mie­les­sä haus­ko­ja vei­ja­rei­ta, että ovat kes­ke­nään täy­sin eri meil­tä sii­tä syys­tä, mik­si ilmas­to­mal­lit eivät pidä paik­kaan­sa niin, että heis­tä kor­ke­ain­taan yksi voi olla oikeas­sa, kos­ka kaik­ki muut ova­ty eri miel­tä kes­ke­nään­kin. Tämä kave­ri, jon­ka mie­les­tä ainoa paha asia ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on meren pin­nan kohoa­mi­nen, esit­tää, että syn­ny­te­tään kei­no­te­koi­sia lumi­sa­tei­ta antark­tik­sel­le niin meren pin­nan nousu tyreh­tyy. Kuin­ka pit­käk­si aikaa?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi toi­mi­si erit­täin jär­ke­väs­ti, jos se avai­si saman­lai­sen maa­han­tu­lo-oikeu­den kai­kil­le kuin on nyt EU-kansalaisilla.

    Eipäs, se oli­si tosi tyh­mäs­ti tehty.

    Työ­tä saa tul­la teke­mään, mut­ta sosi­aa­li­tur­van varas­sa ei pys­ty elä­mään ennen kuin on ollut töis­sä mel­ko pit­kän ajan. 

    Ne, joi­ta ehdot­ta­mas­ti muu­tos kos­kee (ETA:n ulko­puo­li­set alle 3000 €/kk ansait­se­vat ei-asian­tun­ti­jat) ovat mata­la­palk­kai­sia. Näi­tä tue­taan vero­progres­siol­la, työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sil­lä, asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuel­la ym.

    Vas­ta koti­ta­louk­sien seit­se­mäs tulo­de­sii­li mak­saa enem­män vero­ja kuin saa tulon­siir­to­ja, ja tulon­siir­to­jen lisäk­si on mui­ta­kin meno­ja. Ehdot­ta­ma­si tar­ve­har­kin­nan pois­to lisäi­si yksi­no­maan alim­pien desii­lien talouksia.

    Sai­sim­me val­miik­si kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä, jois­ta ei ole tar­vin­nut mak­saa lap­si­li­siä eikä koulutusta.

    Kou­lu­te­tuil­le asian­tun­ti­joil­le, jot­ka tie­naa­vat yli 3000 €/kk, on maa­han­muut­to­vi­ras­tos­sa jo nyt oma avoin pol­ku maa­han. Asian­tun­ti­joi­ta työl­lis­tä­vil­lä yri­tyk­sil­lä ei ole tämän menet­te­lyn suh­teen mitään muu­ta ongel­maa, kuin että työn­te­ki­jän koe­ai­ka on han­ka­la järjestää.

    Tulok­kaat hank­ki­vat lap­sia. Yhden­kin lap­sen päi­vä­hoi­to tai kou­lu­tus syö lei­ki­ten yhden mata­la­palk­kai­sen mak­sa­mat verot.

    Kovin pal­jon ei tuli­si, eihän Bul­ga­rias­ta­kaan ole tul­lut ihmi­siä töihin. 

    Bul­ga­ria­lai­set ovat rajal­li­nen ja ala­ti niu­ken­tu­va luon­non­va­ra. Vähän Suo­mea isom­man maan nuo­ri­sos­ta n. mil­joo­na on jo läh­te­nyt ulko­mail­le ennen EU-alu­een vapaa­ta liik­ku­vuut­ta, mm. Ete­lä-Euroop­paan. Suo­meen ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä bulgarialaisia.

    Jos on jokin työ jota EU-kan­sa­lai­set eivät Suo­mes­sa suos­tu mil­lään teke­mään, kan­nat­taa kokeil­la pal­kan­ko­ro­tus­ta. Jos sii­hen ei ole varaa, voi­daan jo mää­ri­tel­män perus­teel­la puhua kan­nat­ta­mat­to­mas­ta työstä.

    Miten muu­ten luu­let tar­ve­har­kin­nan pois­ton istu­van yhteen pai­kal­li­sen sopi­mi­sen kanssa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo asian­tun­ti­joi­den “avon” pol­ku ei ole avoin, vaan pit­käl­li­sen byro­kraat­ti­sen hake­mi­sen tie. Kan­nat­taa siir­tää toi­min­not ulko­mail­le mie­luum­min kuin hank­kia teki­jät Suo­meen. Nois­sa tulon­siir­rois­sa oli­vat muka­na kou­lu­tuk­seen kulu­vat rahat. Toi­meen­tu­lo­tu­kea ei voi saa­da, jos on työperäinen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Minä aina­kin mie­lel­lä­ni kuu­lun samaan huru-ukko­jen jouk­koon kuin Free­man Dyson.
    Vaik­ka tie­däm­me­kin ilmas­tos­ta mel­ko pal­jon, pää­väit­tä­mäm­me on se, että tie­däm­me siii­tä kui­ten­kin aivan lii­an vähän.
    Esi­mer­kik­si tie­däm­me, että jää­kausia esiin­tyy, mut­ta nii­den aiheut­ta­jis­ta emme tie­dä juu­ri mitään var­maa. Jää­kausien välil­lä on tie­ten­kin läm­pi­mäm­piä jak­so­ja, mut­ta nii­den­kin aiheut­ta­jat ovat pää­osin tuntemattomia.
    Täs­tä kai­kes­ta seu­raa se, että ilmas­to on koko ajan joko läm­pe­ne­mäs­sä tai kylmenemässä.
    Oli­si­han se hie­noa, jos tämän kai­ken syyt ja seu­rauk­set ymmär­täi­sim­me ja osai­sim­me nii­tä jopa luo­tet­ta­vas­ti mallintaa.
    Mut­ta kun emme osaa, sil­lä mal­leis­sa on vie­lä maa­pal­lon kokoi­sia reikiä!
    Kan­nat­taa vie­lä muis­taa Tho­mas Kuh­nin para­dig­ma-muu­tok­set, jot­ka aiheu­tu­vat eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti lisään­ty­väs­tä datas­ta, joka lopul­ta vää­jää­mät­tä mur­taa vah­vim­mat­kin tie­teel­li­set teoriat.
    I rest my case.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Olli S: Miten muu­ten luu­let tar­ve­har­kin­nan pois­ton istu­van yhteen pai­kal­li­sen sopi­mi­sen kanssa?

    Koke­muk­ses­ta tie­dän, että toi­mii aivan lois­ta­vas­ti aina­kin kas­va­vas­sa yri­tyk­ses­sä. Omat enti­set työn­te­ki­jät siir­ty­vät sil­loin työn­joh­ta­jik­si, työ­noh­jaa­jik­si, solu­vas­taa­vik­si jne. Jos fir­mas­sa on vie­lä kan­nus­ta­va koko poru­kan tulos­palk­kaus, töil­le ahneet tulok­kaat nos­ta­vat kaik­kien saa­maa palkkiota. 

    Täl­lai­nen kehi­tys­kul­ku on myös osoi­tet­tu laa­ja-alai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa: Maa­han­muut­ta­jat aloit­ta­vat mata­la­palk­ka­töis­sä ja samal­la kan­ta­väes­tö siir­tyy parem­min pal­kat­tui­hin tehtäviin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi toi­mi­si erit­täin jär­ke­väs­ti, jos se avai­si saman­lai­sen maa­han­tu­lo-oikeu­den kai­kil­le kuin on nyt EU-kan­sa­lai­sil­la. Työ­tä saa tul­la teke­mään, mut­ta sosi­aa­li­tur­van varas­sa ei pys­ty elä­mään ennen kuin on ollut töis­sä mel­ko pit­kän ajan. Sai­sim­me val­miik­si kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä, jois­ta ei ole tar­vin­nut mak­saa lap­si­li­siä eikä kou­lu­tus­ta. Kovin pal­jon ei tuli­si, eihän Bul­ga­rias­ta­kaan ole tul­lut ihmi­siä töihin.

    Sosi­aa­li­tur­va Sin­ga­po­ren mal­lin mukai­sek­si ja rajat auki?

    Vai­kea kuvi­tel­la parem­paa ske­naa­rio­ta. Ketä pitää äänes­tää, jot­ta tätä vaih­toeh­toa saa tuet­tua? Liberaa?

    Minus­ta voi­tai­siin itsea­sias­sa har­ki­ta myös sitä, että luo­tai­siin vaih­toeh­toi­nen EU-laa­jui­nen Sin­ga­po­ren mal­lin mukai­nen sosi­aa­li­tur­va, johon kan­sain­vä­li­ses­ti kul­ke­vat kan­sa­lai­set voi­si­vat halu­tes­saan siirtyä.

    Täl­lä het­kel­lä usei­den EU-mai­den välil­lä hyp­pi­mi­nen on pii­nal­lis­ta kun eri mai­den sosi­aa­li­jär­jes­tel­mät ovat eri­lai­sia, eläk­kei­tä ker­tyy moneen paik­kaan pirs­ta­lei­ses­ti, työt­tö­myys­tur­va ja sai­raus­päi­vä­ra­ha­ker­ty­mät kat­kea­vat maas­ta toi­seen siir­ryt­täes­sä jne.

    Tämä tie­tys­ti toi­mii vähän huo­nos­ti jon­kun Tans­kan mal­lin kans­sa jos­sa sosi­aa­li­mak­sut on integroi­tu veroi­hin vs. Sak­sa ja Suo­mi jos­sa elä­ke- ja ter­veys­va­kuu­tuk­set mak­se­taan eril­li­si­nä, mut­ta sitä var­ten­han meil­lä on byro­kraat­te­ja, että he voi­vat rat­koa nuo ongelmat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. perus­e­lä­ke: Olen kui­ten­kin pes­si­mis­ti sen suh­teen, mitä päät­tä­jäm­me tosia­sias­sa tule­vat tekemään.
    Kun robot­ti kor­vaa työn­te­ki­jän koko­naan tai osin, niin työn­te­ki­jän tulot putoa­vat jyrkästi.

    Päät­tä­jät eivät kek­si­neet heh­ku­lamp­pua, tie­to­ko­net­ta tai tran­sis­to­ria, joten tus­kin­pa he kek­si­vät sitä­kään mikä tulee seu­raa­vak­si työn muo­dok­si kun auto­maa­tio ja tie­to­ko­neet sekä ohjel­mis­tot yleistyvät. 

    Se on toki tot­ta, että tek­no­lo­gian mur­rok­set ovat aina aiheut­ta­neet työt­tö­myyt­tä mut­ta ihmi­set ovat kyen­neet sopeu­tu­maan sii­hen tähän asti joka kerta.

    Kun trak­to­rit alkoi­vat vapaut­taa väkeä maa­ta­lou­des­ta muu­al­le ei se tar­koit­ta­nut sitä, että työt oli­si­vat vähen­neet — maa­ta­lou­den työt vain jakau­tui­vat eri aloil­le, osa siir­tyi met­sä­teol­li­suu­den pal­ve­luk­seen, osa elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­teen, osa maa­ta­lou­des­ta muut­tui öljyn ja kemi­kaa­lien jäl­leen­myyn­tiin, osa työs­tä taas jakau­tui maan­siir­to- ja kul­je­tus­ka­lus­ton val­mis­tuk­seen myyn­tiin ja huol­toon. Kui­ten­kin tämä koko poruk­ka osal­lis­tuu edel­leen sii­hen ihan samaan työ­hön: elin­tar­vik­kei­den tuot­ta­mi­seen ihmi­sil­le, vaik­ka toi­sen nimi­ke on myy­jä ja toi­sen mekaanikko.

    Yksit­täi­sen ammat­ti­ryh­män jou­tu­mi­nen uhan alle ei siis tar­koi­ta sitä, että työs­ken­te­ly jon­kun asian vuok­si lop­pui­si tai vält­tä­mät­tä edes työl­lis­täi­si vähem­pää väkeä. Mei­dän on vain vai­kea hah­mot­taa täm­möi­siä muu­tok­sia, kos­ka työn jakau­tues­sa eri­koi­sa­lu­eet eivät muis­tu­ta enää alku­pe­räis­tä työ­tä lainkaan.

    Toi­nen esi­merk­ki on ter­vey­den­huol­to. Tie­don lisään­ty­mi­nen ei ole aiheut­ta­nut töi­den vähe­ne­mis­tä vaan on tul­lut päin­vas­toin yhä enem­män ammat­ti­ni­mik­kei­tä, jot­ka teke­vät eri tyyp­pis­tä ter­veyt­tä edis­tä­vää työ­tä — per­so­nal trai­ne­rei­ta, ravin­to­kon­sult­te­ja, tut­ki­joi­ta, kemis­te­jä, fysio­te­ra­peut­te­ja ja myös tie­to­tek­nii­kan ammat­ti­lai­sia, jot­ka kaik­ki teke­vät saman asian eteen töi­tä. Laa­jem­mas­ta jou­kos­ta eri­lai­sia ammat­te­ja on hel­pom­paa löy­tää itsel­le sovel­tu­va ammat­ti­ni­mi­ke. Kier­tä­vän kylä­lää­kä­rin työ on siis täs­sä­kin jakau­tu­nut usei­siin eri­kois­aloi­hin ja tie­don lisään­ty­mi­nen (ja yhte­nä sen muo­to­na teko­ä­ly) hel­pot­taa näi­den töi­den tekemistä.

    Eli ei kan­na­ta sur­ra sitä, että jos mah­dol­li­ses­ti nyky­muo­toi­nen juris­ti tai lää­kä­ri lak­kaa­vat ole­mas­ta, nii­den tilal­le tulee luul­ta­vas­ti iso jouk­ko uusia ammat­ti­ni­mik­kei­tä, joi­ta ei kaik­kia vie­lä edes olla kek­sit­ty ja jot­ka eivät vält­tä­mät­tä muis­tu­ta juu­ri lain­kaan alku­pe­räis­tä työ­tä, mut­ta voi­vat sil­ti olla yhtä vaa­ti­via ja kiin­nos­ta­via uravaihtoehtoina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä eri­lai­set huru-ukot, jot­ka mil­lä argu­men­til­le mil­loin­kin kumoa­vat ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen, ovat sii­nä mie­les­sä haus­ko­ja vei­ja­rei­ta, että ovat kes­ke­nään täy­sin eri meil­tä sii­tä syys­tä, mik­si ilmas­to­mal­lit eivät pidä paik­kaan­sa niin, että heis­tä kor­ke­ain­taan yksi voi olla oikeas­sa, kos­ka kaik­ki muut ova­ty eri miel­tä keskenäänkin.

    Jok­seen­kin huvit­ta­vaa on sekin, että nämä “usko­vai­set”, jot­ka kiis­tä­vät tie­de­mies­ten val­tao­san näke­myk­sen ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vetoa­vat hekin “tie­tee­seen” perus­tel­lak­seen usko­aan. He siis kai­va­vat maa­il­mal­ta juu­ri ne toi­si­na­jat­te­li­jat, joi­den näke­myk­set osu­vat yksiin hei­dän ennak­koa­sen­tei­den­sa kans­sa ja julis­ta­vat tätä poik­keus­ään­tä lopul­li­se­na totuutena.

    Jos haas­taa tie­de­mies­ten enem­mis­tön muka­mas tie­tee­seen vedo­ten, pitäi­si olla eri­tyi­sen vah­vat perus­te­lut sil­le mik­si tuo enem­mis­tö oli­si vää­räs­sä. Näin avoi­mes­ti kes­kus­te­le­mal­la toi­mii tie­de, ja sii­nä on sen voi­ma. Uskoa voi mitä tahan­sa, mut­ta ehkei näi­tä usko­muk­sia kan­nat­tai­si perus­tel­la “tie­teel­lä”.

    On tie­tys­ti tot­ta, että ilmas­to­mal­leis­sa on vie­lä epä­var­muuk­sia. mikä on kui­ten­kin aivan eri asia kuin mal­lien vää­räs­sä ole­mi­nen. Minul­la itsel­lä­ni ei ole eri­tyi­sen syväl­lis­tä tie­toa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, joten sik­si­kin uskon tiedemiehiä.

    Ilmas­ton­muu­tos on yksi maa­pal­lon ikä­vis­tä tosi­asiois­ta. Oikea suh­tau­tu­mus­ta­pa sii­hen ei sil­ti ole sul­kea sil­mi­ään tai kään­tää kat­set­taan sivuun. Tai vän­gä­tä koko­nai­suu­den kan­nal­ta epä­olen­nai­sis­ta yksityiskohdista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. ksee:
    …ja vie­lä sii­tä San­ter et. al. (2017) artikkelista:

    Suu­rin mer­ki­tys on toki sii­nä, että jos ja kun mal­lit ennus­ta­vat todel­lis­ta suu­rem­paa läm­pe­ne­mis­tä ja ilmas­to­po­li­tiik­ka poh­jau­tuu näi­hin pai­su­tel­tui­hin uhka­ku­viin, niin eikö oli­si syy­tä uudel­leen arvioi­da vaik­ka­pa Parii­sin sopi­mus­ta (joka on kyl­lä muu­ten­kin täy­sin jär­je­tön…) ja EU:n omia toi­mia elin­ta­son tuho… eikusiis… ilmas­ton pelastamiseksi?

    Älä pel­kää, ei kukaan ole oikeas­ti Parii­sin sopi­mus­ta (tavoi­te max 1,5 asteen läm­pe­ne­mi­nen) toimeenpanemassa. 

    Mal­til­li­semp­mi kah­den­kin asteen tavoi­te on täl­lä het­kel­lä jo täy­sin toi­vo­ton, ellei joku kek­si vetää tun­te­ma­ton­ta tek­no­lo­gia­jä­nis­tä hatusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Sep­po Korp­poo: Esi­mer­kik­si tie­däm­me, että jää­kausia esiin­tyy, mut­ta nii­den aiheut­ta­jis­ta emme tie­dä juu­ri mitään var­maa. Jää­kausien välil­lä on tie­ten­kin läm­pi­mäm­piä jak­so­ja, mut­ta nii­den­kin aiheut­ta­jat ovat pää­osin tuntemattomia.
    Täs­tä kai­kes­ta seu­raa se, että ilmas­to on koko ajan joko läm­pe­ne­mäs­sä tai kylmenemässä.

    Tot­ta, mut­ta nyt nuo läm­pe­ne­mis­käy­rät sat­tu­vat kum­mas­ti yhteen CO2-käy­rien kans­sa. On siis hyvä syy epäil­lä, että niil­lä on aito korrelaatio.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tero Tolo­nen: Samaan aikaan toisaalla:
    https://www.washingtonpost.com/news/capital-weather-gang/wp/2017/06/30/corrected-satellite-data-show-30-percent-increase-in-global-warming-matching-surface-data/?utm_term=.00406d061eaa

    Johan tuo­ta RSS v4.0:aa on tovi val­mis­tel­tu. Näyt­tää vain vali­tet­ta­vas­ti mah­dol­li­sel­ta, että tulos joh­tuu pit­käl­ti vial­li­sen ints­ru­men­tin aikaan­saan­nok­sil­ta — kum­mal­lis­ta asias­sa on se, että RSS:n väki on ilmei­sem­min ollut tie­toi­nen vias­ta, mut­ta jos­tain syys­tä se on jätet­ty huomioimatta:

    End of the satel­li­te data war­ming pause?

    Roy Spencer’s com­ments subs­tan­tial­ly reduce the cre­di­bi­li­ty of the new data set. Their dis­mis­sal of the calibra­tion problems with the NOAA-14 MSU is just astonishing. 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Koti-isä: Iso osa ihmi­sis­tä kek­sii itsel­leen mie­le­käs­tä teke­mis­tä val­veil­lao­loa­jak­si. Ja sil­le vie­lä suu­rem­mal­le osal­le joka ei kek­si, teko­ä­ly kek­sii. Esi­mer­kik­si Poke­mon GO sai ihmis­jou­kot yhtäk­kiä käyt­tä­mään val­ta­vas­ti aikaa vir­tu­aa­lio­lioi­den met­säs­tä­mi­seen. Myös sen, kenen etua tämä toi­min­ta pal­ve­lee, päät­tää joku muu.

    Tot­ta. Ja voi kysyä, että tämän­kö iha­nuu­den takia ihmi­sel­lä on moraa­li­nen oikeus välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti tuho­ta muu­ta elonkehää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Pek­ka T.:

    Jos haas­taa tie­de­mies­ten enem­mis­tön muka­mas tie­tee­seen vedo­ten, pitäi­si olla eri­tyi­sen vah­vat perus­te­lut sil­le mik­si tuo enem­mis­tö oli­si vää­räs­sä. Näin avoi­mes­ti kes­kus­te­le­mal­la toi­mii tie­de, ja sii­nä on sen voi­ma. Uskoa voi mitä tahan­sa, mut­ta ehkei näi­tä usko­muk­sia kan­nat­tai­si perus­tel­la “tie­teel­lä”.

    Olet­ko kos­kaan itse luke­nut yhtään laa­du­kas­ta tut­ki­mus­ta sii­tä, mis­tä ilmas­to­tut­ki­jat ovat samaa miel­tä ja mis­tä ei? Olet­ko seu­ran­nut aihees­ta käy­tä­vää tie­teel­lis­tä kes­kus­te­lua tai kat­sauk­sia tut­ki­muk­sen etu­rin­ta­man “tais­tois­ta”? Tie­dät­kö edes peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la miten ilmas­to­mal­lit toimivat?

    Jos käsi­tyk­set aihees­ta perus­tu­vat lähin­nä yleis­ta­jui­siin “valis­tuk­sel­li­siin” tv-doku­ment­tei­hin ja “edis­tyk­sel­lis­ten” ilmas­to­ta­ho­jen leh­ti­jut­tui­hin, niin on ehkä hive­nen roh­ke­aa läh­teä väit­tä­mään “tut­ki­joi­den enenm­mis­tön” kon­sen­suk­ses­ta — tai sii­tä, että “science” on muka­mas “sett­led”…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Sylt­ty: Älä pel­kää, ei kukaan ole oikeas­ti Parii­sin sopi­mus­ta (tavoi­te max 1,5 asteen läm­pe­ne­mi­nen) toimeenpanemassa. 

    Kyl­lä minä aina­kin luu­len vah­vas­ti, että esim. Kii­na ja Intia ovat aivan 110% lait­ta­mas­sa Parii­sin sopi­mus­ta käy­tän­töön — sehän kun antaa niil­le käy­tän­nös­sä vapaat käden kas­vat­taa pääs­tö­jä ja vie­lä niin, että län­si­maat mak­sa­vat sii­tä hyväs­tä vuo­sit­tain 100 mil­jar­dia “ilmas­ton­muu­tos­ra­haa”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Ei huol­ta

    Käsi­työ­läi­se­nä minul­la on työ­housu­je­ni tas­kut täyn­nä ruu­ve­ja ja pik­kui­sia bit­se­jä ja poran­te­riä ym. seka­lais­ta tava­raa. Täs­tä ahtaas­ta pus­sis­ta sor­me­ni poi­mi­vat ereh­ty­mät­ta halua­ma­ni tava­ran. Tie­to­ko­ne voi olla lyö­mä­tön shak­ki­pe­lis­sä, mut­ta tas­ku­ni uume­nis­sa robot­ti­kä­si ei ole vie­lä pit­kään toviin ihmis­kä­tö­se­ni veroinen.
    Enkä oikein usko, että kone oppii itke­mään­kään vakuut­ta­vas­ti. Onko muu­ten kukaan nah­nyt kenen­kään kyy­ne­leh­ti­vän tie­to­ko­ne­pe­lin­sä ääressä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Tapio: Koke­muk­ses­ta tie­dän, että toi­mii aivan lois­ta­vas­ti aina­kin kas­va­vas­sa yri­tyk­ses­sä. Omat enti­set työn­te­ki­jät siir­ty­vät sil­loin työn­joh­ta­jik­si, työ­noh­jaa­jik­si, solu­vas­taa­vik­si jne. Jos fir­mas­sa on vie­lä kan­nus­ta­va koko poru­kan tulos­palk­kaus, töil­le ahneet tulok­kaat nos­ta­vat kaik­kien saa­maa palkkiota. 

    Ja me muut mak­sam­me uusien työn­te­ki­jöi­den per­hei­den yllä­pi­don. Kyl­lä var­mas­ti teil­le kelpaa.

    Täl­lai­nen kehi­tys­kul­ku on myös osoi­tet­tu laa­ja-alai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa: Maa­han­muut­ta­jat aloit­ta­vat mata­la­palk­ka­töis­sä ja samal­la kan­ta­väes­tö siir­tyy parem­min pal­kat­tui­hin tehtäviin. 

    Näi­den tut­ki­mus­ten otan­nat ovat tark­kaan valit­tu­ja: David Car­din mariel-kuu­ba­lais­ten tulo Mia­miin osui yhteen kokaii­ni­buu­min kans­sa, Gio­van­ni Peri taas ver­tai­lee kes­ke­nään maa­seu­tua (ei maa­han­muut­ta­jia) ja kaupunkeja.

    Geor­ge Bor­jas sen sijaan on näyt­tä­nyt että kysyn­nän ja tar­jon­nan laki kos­kee myös tai­an­omai­sia matalapalkkamaahanmuuttajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo asian­tun­ti­joi­den “avon” pol­ku ei ole avoin, vaan pit­käl­li­sen byro­kraat­ti­sen hake­mi­sen tie. 

    Migri näyt­tää kes­ki­mää­räi­sek­si käsit­te­ly­ajak­si 36 vuorokautta.

    Toi­meen­tu­lo­tu­kea ei voi saa­da, jos on työperäinen. 

    Eikä myös­kään jos on luvat­to­mas­ti maassa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olli S
    Ota esi­merk­ki vaik­ka lähem­pää, Ruot­sis­ta. Ruot­sa­lai­sert ovat vau­ras­tu­neet val­ta­vas­ti maa­han­muut­ta­jien, esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten, teh­des­sä hanttihommia.

    Muis­tan näh­nee­ni myös UK:ta kos­ke­neen tut­ki­muk­sen, jos­sa pää­dyt­tiin samaan tulok­seen. Link­ki ei vali­tet­ta­vas­ti ole tallessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. ksee: Olet­ko kos­kaan itse luke­nut yhtään laa­du­kas­ta tut­ki­mus­ta sii­tä, mis­tä ilmas­to­tut­ki­jat ovat samaa miel­tä ja mis­tä ei? Olet­ko seu­ran­nut aihees­ta käy­tä­vää tie­teel­lis­tä kes­kus­te­lua tai kat­sauk­sia tut­ki­muk­sen etu­rin­ta­man “tais­tois­ta”? Tie­dät­kö edes peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la miten ilmas­to­mal­lit toimivat?

    Jos käsi­tyk­set aihees­ta perus­tu­vat lähin­nä yleis­ta­jui­siin “valis­tuk­sel­li­siin” tv-doku­ment­tei­hin ja “edis­tyk­sel­lis­ten” ilmas­to­ta­ho­jen leh­ti­jut­tui­hin, niin on ehkä hive­nen roh­ke­aa läh­teä väit­tä­mään “tut­ki­joi­den enenm­mis­tön” kon­sen­suk­ses­ta – tai sii­tä, että “science” on muka­mas “sett­led”…

    Kuten jo tuol­la aiem­min kir­joi­tin niin en ole itse syväl­li­ses­ti pereh­ty­nyt ilmas­to­tut­ki­muk­siin, kuten luul­ta­vas­ti hyvin har­va — jos kukaan — tämän­kään blo­gin kes­kus­te­li­jois­ta. Aihe kui­ten­kin kiin­nos­taa, joten olen seu­ran­nut sii­tä käy­tä­vää kes­kus­te­lua ja muu­ta kirjoittelua.

    Miten yli­pää­tään voim­me tie­tää jotain asiois­ta, muis­ta­kin kuin ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, jota emme ole itse tut­ki­neet? Tie­ten­kin juu­ri seu­raa­mal­la sitä mitä eri­lai­set, laa­duk­kaat tie­do­tus­vä­li­neet niis­tä ja nii­hin liit­ty­vis­tä eri näke­myk­sis­tä kertovat.

    Olen­nais­ta jär­ke­vän mie­li­pi­teen muo­dos­ta­mi­sel­le on kriit­ti­nen avoi­muus, laa­ja yleis­si­vis­tys ja ymmär­rys tie­teen toi­min­ta­ta­vois­ta. Mones­ta­kin kiis­ta­na­lai­ses­ta aihees­ta tie­de­mies­ten kes­kuu­des­sa voi val­li­ta hyvin­kin eri­lai­sia näke­myk­siä, jois­ta tie­don lisään­tyes­sä vähi­tel­len muo­dos­tuu jon­kin­lai­nen tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus. Aina toki löy­tyy myös yksit­täi­siä toi­si­na­jat­te­li­joi­ta (sekä asial­li­sia että “huru-ukko­ja”).

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta lie­nee ole­mas­sa jo koh­ta­lai­sen vah­va kon­sen­sus. Yksi­tyis­koh­dis­sa on tie­ten­kin vie­lä pal­jon epä­var­muus­te­ki­jöi­tä, mut­ta suu­ri kuva on jo hyvin hahmottunut.

    Ja kuten aiem­min kir­joi­tin, vaa­tii aika vah­vo­ja perus­tei­ta kiis­tää täl­lai­nen tie­deyh­tei­sön muo­dos­ta­ma yhteis­nä­ke­mys. Ne, jot­ka näke­mys­tä vas­tus­ta­vat, eivät yleen­sä edes yri­tä. He tyy­ty­vät kri­ti­soi­maan yksi­tyis­koh­tia, ikään kuin ne vai­kut­tai­si­vat koko­nais­ku­vaan. Ja vie­lä­kin useam­min: he sul­ke­vat tiu­kas­ti sil­män­sä näil­tä epä­mie­lui­sil­ta näkemyksiltä.

    Kaik­kein ylei­sin­tä kiis­tä­mis­tä on tie­tys­ti tun­teen­omai­nen vas­tus­ta­mi­nen. Sil­loin on ensin asen­ne, ja maa­il­maa yri­te­tään selit­tää sen mukai­sek­si. Sil­loin etsi­tään nii­tä toi­si­na­jat­te­li­joi­den mie­li­pi­tei­tä ja julis­te­taan koko­nai­suus kiis­ta­na­lai­sek­si. Jos tosi­asiat eivät miel­ly­tä, kehi­te­tään omat, vaih­toeh­toi­set tosiasiat.

    Kun maa­il­man tilaa koet­taa hah­mot­taa, kan­nat­taa yleen­sä epäil­lä, jos joku “tie­tää” asioi­ta lii­an var­mas­ti. Samoin irvai­lu eri miel­tä ole­vil­le herät­tää aja­tuk­sen sii­tä, että onko nyt tun­ne ohit­ta­nut tie­don. Tai jos joku vih­jai­lee, että median jul­kai­se­mien tie­to­jen taka­na on joku juo­ni­kas salaliitto. 

    Toi­saal­ta ei aivan kaik­kea kan­na­ta epäil­lä — kyl­lä monia asioi­ta voi tie­tää­kin ilman että jokai­nen yksi­tyis­koh­ta on selvitetty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Pek­ka T.: Kuten jo tuol­la aiem­min kir­joi­tin niin en ole itse syväl­li­ses­ti pereh­ty­nyt ilmas­to­tut­ki­muk­siin, kuten luul­ta­vas­ti hyvin har­va – jos kukaan – tämän­kään blo­gin kes­kus­te­li­jois­ta. Aihe kui­ten­kin kiin­nos­taa, joten olen seu­ran­nut sii­tä käy­tä­vää kes­kus­te­lua ja muu­ta kirjoittelua.

    Jos kukaa­nia” aihe kiin­nos­ti joku aika sit­ten vähän lii­an­kin pal­jon (oli­si ollut tuot­ta­vam­paa­kin teke­mis­tä) eri­näi­sis­tä syis­tä (mm. Cli­ma­te gate, lät­kä­mai­la, “science is sett­led” ‑väit­teet, “vää­rä­mie­lis­ten” tut­ki­joi­den ajo­jah­dit), että oli pak­ko seu­loa esiin jon­kun­lai­nen totuus jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyn kiveen­ha­ka­tun kon­sen­suk­sen ja netis­sä liik­ku­van epä­tie­teel­li­sen hös­sö­tyk­sen välillä.

    Sinän­sä­hän ilmas­to­tie­de ei ole mikään eso­tee­ri­nen sala­tie­de vaan ihan luon­non­tie­teel­lis­ten alo­jen ja mate­ma­tis­ten mene­tel­mien (tutkija)koulutuksella pys­tyy ihan hyvin pereh­ty­mään aihee­seen. Vaik­ka moni alar­mis­ti usein tois­ta väittääkin.

    No, omas­ta mie­les­tä­ni tut­ki­mus­tu­los­ten luo­tet­ta­vuu­den ja aihees­ta anne­tun jul­ki­sen kuvan välil­lä on aika räi­keä ris­ti­rii­ta. Tätä koros­taa vie­lä tie­de­uu­ti­soin­nin bias — uutis­kyn­nyk­sen näyt­tää ylit­tä­vän vain tut­ki­muk­set, jois­sa uhkail­laan entis­tä pahem­mil­la kata­stro­feil­la, kun taas päin­vas­tai­sis­ta todis­teis­ta yleen­sä vai­e­taan visus­ti. Uuti­soin­ti on usein myös var­sin­laa­du­ton­ta — tut­ki­mus­tu­lok­se­na mai­nos­te­taan tut­ki­joi­den omia mie­li­pi­tei­tä vaik­ka itse pape­ri ei vält­tä­mät­tä edes käsit­te­le ko. yksi­tyis­koh­tia (tämä on help­po itse­kin var­mis­taa jos omaa riit­tä­vän tiedelukutaidon).

    Muu­ten väit­täi­sin käsi­tyk­se­si tie­teen teos­ta vähän vinou­tu­neek­si — eihän hom­ma niin mene, että epäi­li­jöi­den pitäi­si kaa­taa koko koko­nai­suus ker­ral­la — raken­nel­maa jyr­si­tään pala palal­ta osoi­ta­mal­la ris­ti­rii­to­ja havain­to­jen ja teo­rian välil­lä. Teo­ri­aa pitää tie­tys­ti koit­taa paran­taa kor­jaa­mal­la havai­tut puut­teet, mut­ta jos­sain vai­hees­sa se voi muut­tua sel­lai­sek­si tilk­ku­tä­kik­si, ettei voi muu­ta kuin pala­ta tyh­jän lii­tu­tau­lun ääreen miet­ti­mään asi­aa uusiksi.

    Olet­ko muu­ten miet­ti­nyt sitä, että ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on tut­ki­mus­puo­lel­la­kin kyse urien jat­ku­vuu­des­ta, suu­ris­ta tut­ki­mus­ra­hois­ta, vai­ku­tus­val­las­ta, usko­muk­sis­ta ja suu­ris­ta egois­ta — ja että täl­löin myös sil­lä puo­lel­la voi­daan lip­sah­taa hel­pos­ti “selit­tä­mään maa­il­maa” just sil­lai sopivasti…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On aivan var­ma, että ilmas­to­mal­leis­sa on epä­tark­kuut­ta, mut­ta sitä pää­asi­aa, että ilmas­to on läm­pe­ne­mäs­sä ihmi­sen toi­min­nan seur­tauk­se­na, on vähän han­ka­la kaa­taa, vaik­ka denia­lis­tit sen kiel­tä­vät­kin. Tosin he eivät ole edes sii­tä samaa miel­tä kes­ke­nään. Esi­mer­kik­si Suo­men osal­ta ei tie­de­tä läm­pe­nee­kä ilmas­to tääl­lä vai ei (golf-vir­ran koh­ta­lo, poh­jois­tuul­ten yleis­ty­mi­nen) mut­ta se tie­de­tään mel­ko var­mas­ti, että ilmas­to ei tule ole­maan entisensä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On aivan var­ma, että ilmas­to­mal­leis­sa on epä­tark­kuut­ta, mut­ta sitä pää­asi­aa, että ilmas­to on läm­pe­ne­mäs­sä ihmi­sen toi­min­nan seur­tauk­se­na, on vähän han­ka­la kaa­taa, vaik­ka denia­lis­tit sen kiel­tä­vät­kin. Tosin he eivät ole edes sii­tä samaa miel­tä kes­ke­nään. Esi­mer­kik­si Suo­men osal­ta ei tie­de­tä läm­pe­nee­kä ilmas­to tääl­lä vai ei (golf-vir­ran koh­ta­lo, poh­jois­tuul­ten yleis­ty­mi­nen) mut­ta se tie­de­tään mel­ko var­mas­ti, että ilmas­to ei tule ole­maan entisensä.

    Minun puo­les­ta­ni var­si­nai­set denia­lis­tit saa­vat olla ihan mitä miel­tä aihees­ta tahan­sa — vali­tet­ta­vas­ti näis­sä kes­kus­te­luis­sa denia­lis­teik­si tupa­taan lei­ma­ta kon­sen­sus­kri­tee­rit täyt­tä­viä (on läm­men­nyt ja ihmi­sil­lä on sor­men­sa pelis­sä) tut­ki­joi­ta, jot­ka eivät alle­kir­joi­ta kaik­kia “meil­lä on kol­me vuot­ta aikaa pelas­taa maa­il­ma” ‑kau­hus­ke­naa­rioi­ta.

    Sinän­sä ilmas­to­mal­lein tark­kuu­teen luu­li­si koh­di­tu­van suu­ri­kin mie­len­kiin­to — toi­met kun kai oli­si syy­tä mitoit­taa sen mukaan, että onko odo­tet­ta­vis­sa maa­il­man­lop­pu — vai­ko pää­asias­sa vain suu­ren­tu­nei­ta sato­ja, kutis­tu­via aavi­koi­ta ja len­sei­tä kelejä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sinän­sä ilmas­to­mal­lein tark­kuu­teen luu­li­si koh­di­tu­van suu­ri­kin mie­len­kiin­to – toi­met kun kai oli­si syy­tä mitoit­taa sen mukaan, että onko odo­tet­ta­vis­sa maa­il­man­lop­pu – vai­ko pää­asias­sa vain suu­ren­tu­nei­ta sato­ja, kutis­tu­via aavi­koi­ta ja len­sei­tä kelejä…

      Minä näen tämän kyl­lä toi­sin. Jos otam­me läh­tö­koh­dak­si vaik­ka­pa ennus­tei­den laim­man desii­lin niin sen­kin mukaan toli­mi­mi­nen edel­löyt­täi­si pal­jon enem­män kuin mitä nyt ollaan teke­mäs­sä. Jos otam­me ylim­män desii­lin, mie­leen tulee, kan­nat­taa­ko enää edes yrit­tää teh­dä mitään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. ksee:

    Muu­ten väit­täi­sin käsi­tyk­se­si tie­teen teos­ta vähän vinou­tu­neek­si – eihän hom­ma niin mene, että epäi­li­jöi­den pitäi­si kaa­taa koko koko­nai­suus ker­ral­la – raken­nel­maa jyr­si­tään pala palal­ta osoi­ta­mal­la ris­ti­rii­to­ja havain­to­jen ja teo­rian välil­lä. Teo­ri­aa pitää tie­tys­ti koit­taa paran­taa kor­jaa­mal­la havai­tut puut­teet, mut­ta jos­sain vai­hees­sa se voi muut­tua sel­lai­sek­si tilk­ku­tä­kik­si, ettei voi muu­ta kuin pala­ta tyh­jän lii­tu­tau­lun ääreen miet­ti­mään asi­aa uusiksi.

    Olet­ko muu­ten miet­ti­nyt sitä, että ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on tut­ki­mus­puo­lel­la­kin kyse urien jat­ku­vuu­des­ta, suu­ris­ta tut­ki­mus­ra­hois­ta, vai­ku­tus­val­las­ta, usko­muk­sis­ta ja suu­ris­ta egois­ta – ja että täl­löin myös sil­lä puo­lel­la voi­daan lip­sah­taa hel­pos­ti “selit­tä­mään maa­il­maa” just sil­lai sopivasti…?

    En ole tie­teen teos­ta väit­tä­nyt mitään tuol­lais­ta. Tie­teen­te­ko on pro­ses­si, joka yri­tys­ten ja ereh­dys­ten kaut­ta pyr­kii hakeu­tu­maan koh­ti totuut­ta. Jos­kus jopa koko para­dig­ma on vää­rä, mut­ta se on sen­tään mel­ko harvinaista.

    Tie­tees­sä esiin­tyy, tie­ten­kin, myös noi­ta epä­tie­teel­li­siä motii­ve­ja. Eivät ilmas­ton­tut­ki­jat ole niis­tä sen vapaam­pia kuin muut­kaan. Mut­ta tus­kin­pa nii­hin toi­saal­ta sen enem­pää sot­keu­tu­nei­ta kuin muutkaan.

    Ihme­tys­tä herät­tää ennen kaik­kea se mik­si ilmas­ton läm­piä­mi­nen ihmi­sen toi­min­nan seu­rauk­se­na herät­tää tie­tys­sä vähem­mis­tös­sä niin pal­jon ärhäk­kää vas­tus­tus­ta? Sitä eivät seli­tä ilmas­to­mal­lien epä­tark­kuu­det, eivät tie­teen­teon inhi­mil­li­syy­det eivät­kä muut­kaan tar­jo­tut selitykset. 

    Minun sil­mis­sä­ni syy on psy­ko­lo­gi­nen. Totuus on ikä­vä, joten on miel­lyt­tä­väm­pää kiis­tää se ja sul­kea joko sil­män­sä tai hyö­kä­tä kaik­kea ilmas­to­tut­ki­muk­sen ympä­ril­lä liik­ku­vaa vastaan. 

    Ärhäk­kä mui­den sät­ti­mi­nen ei vakuu­ta, joten nämä denia­lis­tius­ko­vai­set voi­si­vat koet­taa vaih­teek­si ihan avoin­ta, myös omia asen­tei­ta kysee­na­lais­ta­vaa vuo­ro­pu­he­lua. Näy­tön paik­ka kun on para­dig­maa vastustavilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. ksee: Oleell­si­ta tuos­sa kysei­ses­sä artik­ke­lis­sa on se, että ilmas­to­li­tur­gias­sa on tähän asti jyr­käs­ti kiis­tet­ty edes mah­dol­li­suus ilmas­to­mal­lien ereh­ty­väi­syy­des­tä ja että sel­lais­ta vih­jaa­via on pidet­ty har­hai­si­na öljy-yhtiöil­tä rahaa saa­vi­na kerettiläisinä. 

    Voi olla, että joku noin­kin tekee. Itse olen täl­lä pals­tal­la yrit­tä­nyt useam­mal­ta­kin denia­li­si­tin viit­taa kan­ta­val­ta kysel­lä arvioi­ta ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syy­des­tä ja mikä­li muis­tan oikein, näi­den denia­lis­tien jou­kos­sa alhai­sim­mat arviot tuos­ta toden­nä­köi­syy­des­tä ovat olleet 10% luok­kaa. Kes­kus­te­lu on sit­ten lopah­ta­nut kun olen yrit­tä­nyt saa­da sel­vil­le nii­tä ole­tuk­sia, mil­lä yli 10% ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syys joh­taa denia­lis­miin eikä alarmismiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. ksee:

    No, omas­ta mie­les­tä­ni tut­ki­mus­tu­los­ten luo­tet­ta­vuu­den ja aihees­ta anne­tun jul­ki­sen kuvan välil­lä on aika räi­keä ris­ti­rii­ta. Tätä koros­taa vie­lä tie­de­uu­ti­soin­nin bias – uutis­kyn­nyk­sen näyt­tää ylit­tä­vän vain tut­ki­muk­set, jois­sa uhkail­laan entis­tä pahem­mil­la kata­stro­feil­la, kun taas päin­vas­tai­sis­ta todis­teis­ta yleen­sä vai­e­taan visus­ti. Uuti­soin­ti on usein myös var­sin­laa­du­ton­ta – tut­ki­mus­tu­lok­se­na mai­nos­te­taan tut­ki­joi­den omia mie­li­pi­tei­tä vaik­ka itse pape­ri ei vält­tä­mät­tä edes käsit­te­le ko. yksi­tyis­koh­tia (tämä on help­po itse­kin var­mis­taa jos omaa riit­tä­vän tiedelukutaidon).

    On tot­ta, että media ei esit­te­le tie­teen tulok­sia miten­kään tie­teel­li­sen päte­väs­ti ja tas­a­puo­li­ses­ti. Media elää kohu-uuti­sis­ta ja ris­ti­rii­dois­ta. Sik­si myös nämä ilmas­ton­muu­tos­kriit­ti­set saa­vat äänen­sä kuu­lu­viin, ilmei­ses­ti jopa enem­män kuin hei­dän pai­noar­von­sa tie­de­maa­il­mas­sa on.

    Uhka­ku­vien uuti­soin­tia voi miet­tiä myös psy­ko­lo­gi­ses­ti. On tot­ta, että media esit­tää ker­naas­ti hät­käh­dyt­tä­viä uuti­sia, joten nii­tä on var­mas­ti hel­pom­pi saa­da jul­ki­suu­teen kuin mal­til­li­sem­pia tie­to­ja. Toi­saal­ta psy­ko­lo­gia toi­mii sii­nä­kin, miten ihmi­set ja hei­dän yhtei­sön­sä suh­tau­tu­vat näi­hin uhka­ku­viin. Kovin usein ne kiel­tä­mäl­lä, sem­min­kin kun nii­den aiheut­ta­ja­na voi pitää sitä elin­ta­son nousua, jos­ta me kaik­ki olem­me saa­neet vuo­si­kym­me­niä nauttia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Edel­leen­kään pää­asia ei ole työ vaan työl­lä oikeu­tet­ta­va osuus tuo­tan­nos­ta. Kun­han tuo epä­koh­ta kor­ja­taan niin, että saman saa aina ilman työn­te­koa­kin (tasa-arvoa unoh­ta­mat­ta), koko pas­kan saa mie­li­hy­vin automatisoida.

    Ongel­ma ei siis poh­jim­mil­taan ole auto­ma­ti­soin­ti vaan vää­rä talous­jär­jes­tel­mä. Vali­tet­ta­vas­ti aina­kin tois­tai­sek­si tuo talous­jär­jes­tel­mä kat­so­taan ihmi­siä tärkeämmäksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä näen tämän kyl­lä toi­sin. Jos otam­me läh­tö­koh­dak­si vaik­ka­pa ennus­tei­den laim­man desii­lin niin sen­kin mukaan toli­mi­mi­nen edel­löyt­täi­si pal­jon enem­män kuin mitä nyt ollaan teke­mäs­sä. Jos otam­me ylim­män desii­lin, mie­leen tulee, kan­nat­taa­ko enää edes yrit­tää teh­dä mitään.

    Näin voi­si olla ihan jär­ke­vä toi­mia, jos meil­lä vain oli­si käy­tös­sä ilmas­to­mal­lien avul­la laa­di­tut toden­nä­köi­syys­ja­kau­mat eri pääs­tös­ke­naa­riois­ta. Vali­tet­ta­vas­ti vain täl­lais­ta ei ole — vaik­ka IPCC ja muut toi­mi­jat anta­vat ymmär­tää, että eril­lis­ten mal­lien tulok­sia yhteen­ve­tä­vät “spa­get­ti­käy­räs­töt” kuvai­si­vat jotain jakau­mia, niin niil­lä ei ole tilas­tol­li­ses­sa mie­les­sä mitään meri­tys­tä. Ainoa mitä niis­tä voi­daan sanoa on, että “täl­lai­sia ennus­tei­ta on tehty”.

    Jot­ta jotain tilas­tol­li­ses­ti mie­lek­käi­tä jakau­mia saa­tai­siin aikai­sek­si, niin tar­vit­tai­siin riit­tä­vän suu­ri jouk­ko ajo­ja kul­la­kin mal­lil­la siten, että para­met­ria­va­ruus tuli­si riit­tä­vän hyvin käy­tyä läpi (esim. Mon­te Car­lo ‑simu­laa­tion avul­la). Tie­tys­ti tar­vit­ta­vat las­ken­ta­re­surs­sit oli­si­vat val­ta­vat — eikä ilmei­ses­ti kaik­kien para­met­rien jakau­mia tun­ne­ta riit­tä­vän hyvin.

    Toki ilmas­to­asiois­sa tilas­to­tie­teen hyö­dyn­tä­mi­sel­lä — tai sanoi­si­ko vää­rin­käy­töl­lä — on muu­ten­kin pit­kät perin­teet — esim. ilmas­to­herk­kyy­den jakau­man arvioin­nis­sa Baye­sin mene­tel­mäl­lä käy­te­tään tasa­ja­kau­tu­nit­ta prio­ria — ja väi­te on, että se oli­si joten­kin neut­raa­li — vaik­ka tosia­sias­sa se lii­oit­te­lee jakau­man ääripäitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Pek­ka T.:

    Minun sil­mis­sä­ni syy on psy­ko­lo­gi­nen. Totuus on ikä­vä, joten on miel­lyt­tä­väm­pää kiis­tää se ja sul­kea joko sil­män­sä tai hyö­kä­tä kaik­kea ilmas­to­tut­ki­muk­sen ympä­ril­lä liik­ku­vaa vastaan. 

    Tie­sit­kö, että kata­stro­faa­lis­ten ilmas­ton­muu­toss­ke­naa­rioi­den epäi­li­jät ovat joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan kes­ki­mää­rin parem­min peril­lä luon­non­tie­teis­tä ja ilmas­to­tut­ki­muk­ses­ta kuin “kon­sen­sus­ta” kannattavat?

    Sanoit, ettet ole itse pereh­ty­nyt ilmas­to­tut­ki­muk­seen (etkä mie­les­tä­si sii­hen kyke­nek­kään?) — kui­ten­kin olet val­mis lei­maa­maan kaik­ki epäi­li­jät hör­höik­si ja koi­tat psy­ko­lo­gi­soi­da koko ilmiön. Oli­si­ko mie­les­tä­si täy­sin mah­do­ton­ta, että jot­kut hen­ki­löt, jot­ka pys­ty­vät kou­lu­tuk­sen­sa poh­jal­ta per­he­ty­mään ilmas­to­tut­ki­muk­seen ja tun­te­vat tie­teen toi­min­ta­mal­lit oman koke­muk­sen poh­jal­ta, voi­si­vat aihee­seen pereh­ty­mi­sen kaut­ta pää­tyä sel­lai­seen joh­to­pää­tök­seen, että hom­mas­sa on niin mon­ta yksi­tyis­koh­taa, jos­sa kaik­ki ei ynnää yhteen, että epäi­lyk­sil­le oli­si hyvin perus­tel­lus­ti sijaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Pek­ka T.: On tot­ta, että media ei esit­te­le tie­teen tulok­sia miten­kään tie­teel­li­sen päte­väs­ti ja tas­a­puo­li­ses­ti. Media elää kohu-uuti­sis­ta ja ris­ti­rii­dois­ta. Sik­si myös nämä ilmas­ton­muu­tos­kriit­ti­set saa­vat äänen­sä kuu­lu­viin, ilmei­ses­ti jopa enem­män kuin hei­dän pai­noar­von­sa tie­de­maa­il­mas­sa on.

    Toki joi­tain har­vo­ja epäii­jöi­tä pää­see sil­loin täl­löin jul­ki­suu­teen, mut­ta jos aja­tel­laan aivan pelk­kää uuti­soin­tia, niin muis­tat­ko luke­nee­si uutis­ta vaik­ka­pa sii­tä, että Ant­rark­tik­sen jää­ti­köi­den mas­sa onkin kas­va­nut? Tai että metaa­ni­kau­hu­ku­vat voi­vat­kin olla perus­teet­to­mia kos­ka mm. meren­poh­jas­ta pulp­pua­va metaa­ni kato­aa mat­kal­la, läm­me­tes­sä tun­dran kas­vil­li­suus muut­tuu niin, että metaa­nin pake­ne­mi­nen vähe­nee, tai että läm­me­tes­sä ark­ti­sen alu­een maa­pe­rä alkaa­kin syö­dä metaania?

    Kaik­ki edel­lä mai­ni­tut ovat tun­nus­tet­tu­jen tut­ki­mus­lai­tos­ten (mm. NASA) ver­tai­sar­vioi­tu­ja tutk­muk­sia — vaan eipä näy­tä kel­paa­van puo­liy­sin uuti­siin tai ilta­päi­vä­leh­tien lööp­pei­hin — toi­sin kuin jot­kut Sipe­rian “metaa­ni­kraa­te­rit” (jois­ta ei toi­sin tie­de­tä onko niil­lä mitään teke­mis­tä metaa­nin kanssa…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. muis­tat­ko luke­nee­si uutis­ta vaik­ka­pa sii­tä, että Ant­rark­tik­sen jää­ti­köi­den mas­sa onkin kasvanut? 

      Muis­tan jopa, että vii­me vuo­si­tu­han­nel­la ennus­tet­tiin näin käy­vän. Ilmas­ton läm­mi­tes­sä jää­tik­kö sulaa reu­noil­ta nopeam­min, mut­ta aluk­si lisään­ty­vät sateet teke­vät kes­kio­san jää­peit­tees­tä pak­sum­paa. Lopul­ta kui­ten­kin päät­ren­di, sula­mi­nen, voit­taa ja jää­mas­sa alkaa pienentyä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Jon­kin ver­ran ilmas­ton­muu­tos aihee­seen liittyen…

    Impro­ving Regu­la­to­ry Science, A Case Stu­dy of the Natio­nal Ambient Air Qua­li­ty Standards

    Ins­ti­tu­tio­nal arran­ge­ments in the regu­la­to­ry deve­lop­ment process tend to aggra­va­te two cont­ri­bu­tors to the poli­ticiza­tion of science: “hid­den policy judg­ments” (not ack­now­led­ging the policy judg­ments inhe­rent in risk assess­ment) and “science cha­ra­des” (camou­fla­ging policy deci­sions as science). Both of the­se problems threa­ten the cre­di­bi­li­ty of the scien­ti­fic process and harm regu­la­to­ry policy. Many of tho­se invol­ved in regu­la­to­ry deci­sions have incen­ti­ves to hide policy pre­fe­rences, such as how to deal with the uncer­tain­ty in assess­ments of risk, and to dis­miss and deni­gra­te dis­sen­ting views. In many cases, poli­ticiza­tion is the result of officials fal­ling prey to the “is-ought fal­lacy” (incor­rect­ly mixing up posi­ti­ve infor­ma­tion about what “is” with nor­ma­ti­ve advice about what “ought to be”). Key policy choices, dis­gui­sed as science, too often rest with tech­nical staff; meanw­hi­le, policy makers char­ged with making hard policy deci­sions are able to avoid res­pon­si­bi­li­ty by clai­ming that their hands were tied by “the science.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. No, niin­pä…

    The Use and Misuse of Models for Cli­ma­te Policy

    It would cer­tain­ly be nice if the problems with IAMs simply boi­led down to an impreci­se know­led­ge of cer­tain para­me­ters, because then uncer­tain­ty could be hand­led by assig­ning pro­ba­bi­li­ty distri­bu­tions to tho­se para­me­ters and then run­ning Mon­te Car­lo simu­la­tions. Unfor­tu­na­te­ly, not only do we not know the cor­rect pro­ba­bi­li­ty distri­bu­tions that should be applied to the­se para­me­ters – we don’t even know the cor­rect equa­tions to which tho­se para­me­ters apply. Thus the best one can do at this point is to con­duct a simple sen­si­ti­vi­ty ana­ly­sis on key para­me­ters, which would be more infor­ma­ti­ve and trans­pa­rent than a Mon­te Car­lo simu­la­tion using ad hoc pro­ba­bi­li­ty distributions.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. ano­nyy­mi:
    Edel­leen­kään pää­asia ei ole työ vaan työl­lä oikeu­tet­ta­va osuus tuo­tan­nos­ta. Kun­han tuo epä­koh­ta kor­ja­taan niin, että saman saa aina ilman työn­te­koa­kin (tasa-arvoa unoh­ta­mat­ta), koko pas­kan saa mie­li­hy­vin automatisoida.

    Ongel­ma ei siis poh­jim­mil­taan ole auto­ma­ti­soin­ti vaan vää­rä talous­jär­jes­tel­mä. Vali­tet­ta­vas­ti aina­kin tois­tai­sek­si tuo talous­jär­jes­tel­mä kat­so­taan ihmi­siä tärkeämmäksi. 

    Aivan. Teol­lis­tu­mi­nen tar­koit­ti olen­nai­ses­ti, että lap­sis­ta tuli lap­sia lap­sil­le kuu­lu­vi­ne etuuk­si­neen. Myös­kin teol­lis­tu­mi­sen tuot­ta­maa kroo­nis­ta ali­työl­li­syyt­tä alet­tiin kor­ja­ta — sosi­aa­li­sin tulon­siir­roin, työ­eläk­kein, pit­käl­le aikuusuu­teen jat­ku­vin opis­ke­lua­join. On perus­tel­tua esit­tää, että teol­lis­tu­mi­nen aidos­ti rik­koi sii­hen asti val­lin­neen täys­työl­li­syy­den hyvin perus­ta­vaa­laa­tui­ses­ti. Tänään var­si­nai­se­na työ­voi­ma­na koko väes­tös­tä ei ole enää juu­ri kukaan (ver­rat­tu­na his­to­ri­aan). Huo­men­na vie­lä vähem­män. Kos­ka joku aina onnis­tuu ja liit­tyy kokoo­muk­siin, sik­si meil­le paa­sa­taan että tulon­siir­to­ja ei enää tar­vi­ta vaan jat­kos­sa kai­kil­le löy­tyy kyl­lä töi­tä kun vain viit­sii teh­dä. Miten tämä on mah­dol­lis­ta kun juu­ri kukaan ei enää tee muu­toin­kaan työ­tä (ver­rat­tu­na historiaan).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Vie­lä muu­ta­ma sana medias­ta, jon­ka roo­lis­ta me nimi­merk­ki “kseen” kans­sa löy­däm­me (ehkä) myös joi­tain yhtei­siä näkemyksiä.

    On tavat­to­man har­mil­lis­ta, miten media (ja sosi­aa­li­nen media ja ylei­nen mie­li­pi­de) jak­saa kiin­nos­tua ker­ral­laan vain yhdes­tä aihees­ta. Ilmas­ton­muu­tos on nyt esil­lä, ilmei­sen hyväs­tä syys­tä, mut­ta ei se toki ole ihmis­kun­nan huo­lis­ta ainoa. Kun kes­kus­te­lu pyö­rii ilmas­ton­muu­tok­sen ympä­ril­lä niin kuin­ka pal­jon mui­ta tär­kei­tä aihei­ta jää huomiotta?

    Ymmär­rän “kseen” har­min myös sii­tä, että vaih­toeh­tois­ten näke­mys­ten saa­mi­nen läpi jul­ki­suu­des­sa on vai­ke­aa. Jouk­ko­sie­lui­suus lie­nee yksi ihmi­sen perus­o­mi­nai­suuk­sis­ta. Kun sen yhdis­tää lisään­ty­vään pin­nal­li­suu­teen niin tur­han usein käy niin, että hömp­pä kor­vaa tie­don ja älyl­li­nen lais­kuus on vain ren­toa meininkiä.

    Toki median osaa­mi­nen vaih­te­lee sel­väs­ti. Kyl­lä laa­tu­me­dia pyr­kii aidos­ti moni­puo­li­seen objek­tii­vi­suu­teen. Mihin­kään sala­liit­toi­hin esi­mer­kik­si ilmas­ton­muu­tok­sen osal­ta en myös­kään usko. 

    Kyl­lä niin laa­tu­tie­de kuin laa­tu­me­dia­kin etsii aidos­ti totuut­ta. Ja sen poh­jal­ta olen pää­ty­nyt näke­myk­see­ni, että ilmas­to läm­pe­nee ihmi­sen toi­min­nan seu­rauk­se­na, vaik­ka ilmas­to­mall­leis­sa vie­lä puut­tei­ta onkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. ksee: Toki joi­tain har­vo­ja epäii­jöi­tä pää­see sil­loin täl­löin jul­ki­suu­teen, mut­ta jos aja­tel­laan aivan pelk­kää uuti­soin­tia, niin muis­tat­ko luke­nee­si uutis­ta vaik­ka­pa sii­tä, että Ant­rark­tik­sen jää­ti­köi­den mas­sa onkin kasvanut?

    Olen kuul­lut tai luke­nut myös tämän tai mui­ta ilmas­ton­muu­tok­sen kysee­na­lais­ta­via uuti­sia. Taka­vuo­si­na enem­män­kin, mut­ta ehkä sel­lai­set ovat vähi­tel­len vähen­ty­neet tie­deyh­tei­sön kon­sen­suk­sen lisäännyttyä.

    Ilmas­to­mal­lien yksi­tyis­koh­tien kri­ti­soin­tia olen näh­nyt pal­jon­kin, mut­ta aika har­va kai enää kysee­na­lais­taa itse perus­tie­toa: ilmas­to muut­tuu, läm­pi­ää, ja se antaa aihet­ta huoleen.

    Sosi­aa­li­ses­sa medias­sa ja kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­luis­sa kri­tiik­kiä näkee ja kuu­lee enem­män­kin, mut­ta se on val­tao­sin hyvin löy­sää. Sel­lais­ta, että aina­han ilmas­to on vaih­del­lut (niin kuin tie­tys­ti onkin) tai että kyse on jos­tain pirul­li­sis­ta sala­lii­tois­ta taval­li­sen ihmi­sen pään menok­si (mikä on puh­das­ta hölynpölyä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. ksee: Toki ilmas­to­asiois­sa tilas­to­tie­teen hyö­dyn­tä­mi­sel­lä – tai sanoi­si­ko vää­rin­käy­töl­lä – on muu­ten­kin pit­kät perin­teet – esim. ilmas­to­herk­kyy­den jakau­man arvioin­nis­sa Baye­sin mene­tel­mäl­lä käy­te­tään tasa­ja­kau­tu­nit­ta prio­ria – ja väi­te on, että se oli­si joten­kin neut­raa­li – vaik­ka tosia­sias­sa se lii­oit­te­lee jakau­man ääripäitä. 

    Mis­sä hyvän­sä asian­mu­kai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa prio­rin valin­ta on mer­ki­tyk­se­tön­tä muun todis­tus­voi­man rinnalla.

    Kos­ka kri­ti­soit tasa­ja­kau­tu­neen prio­rin valin­taa, sinul­la lie antaa vii­te tut­ki­muk­seen, jos­sa näy­te­tään, että ilmas­ton­muu­tok­sen kes­kei­set joh­to­pää­tök­set ovat herk­kiä prio­rin valin­nal­le jär­ke­vien prio­rien jou­kos­ta. Löytyykö?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. ksee:

    Sanoit, ettet ole itse pereh­ty­nyt ilmas­to­tut­ki­muk­seen (etkä mie­les­tä­si sii­hen kyke­nek­kään?) – kui­ten­kin olet val­mis lei­maa­maan kaik­ki epäi­li­jät hör­höik­si ja koi­tat psy­ko­lo­gi­soi­da koko ilmiön. Oli­si­ko mie­les­tä­si täy­sin mah­do­ton­ta, että jot­kut hen­ki­löt, jot­ka pys­ty­vät kou­lu­tuk­sen­sa poh­jal­ta per­he­ty­mään ilmas­to­tut­ki­muk­seen ja tun­te­vat tie­teen toi­min­ta­mal­lit oman koke­muk­sen poh­jal­ta, voi­si­vat aihee­seen pereh­ty­mi­sen kaut­ta pää­tyä sel­lai­seen joh­to­pää­tök­seen, että hom­mas­sa on niin mon­ta yksi­tyis­koh­taa, jos­sa kaik­ki ei ynnää yhteen, että epäi­lyk­sil­le oli­si hyvin perus­tel­lus­ti sijaa?

    Nimi­merk­ki “ksee” lyö minuun yksin­ker­tais­ta­via lei­mo­ja, joi­ta en tun­nis­ta ja jot­ka eivät perus­tu kirjoituksiini.

    Ymmär­rän tie­teen toi­min­ta­ta­vat. Ymmär­rän nii­hin liit­ty­vät ris­ti­rii­dat ja epä­tie­teel­li­set mut­ta ah niin inhi­mil­li­set sivu­juon­teet. Itse asias­sa nämä ovat minul­le itses­tään­sel­vyyk­siä, jot­ka liit­ty­vät aina kaik­keen inhi­mil­li­seen toi­min­taan. Nii­tä ilme­nee sekä “kseen” vas­tus­ta­mis­sa tut­ki­jois­sa että hänen hen­gen­hei­mo­lai­sis­saan, eivät­kä ne sinäl­lään todis­ta mitään aja­tus­mal­lia oikeak­si tai vääräksi.

    En myös­kään lei­maa kaik­kia epäi­li­jöi­tä hör­höik­si. Päin­vas­toin — he tuo­vat tie­teen edis­ty­mi­sen kan­nal­ta esiin hyvin arvok­kai­ta näkö­kan­to­ja, vaik­ka eivät para­dig­maa muut­tai­si­kaan. Tie­ten­kin on myös mah­dol­lis­ta jopa hor­jut­taa val­lit­se­via teorioita. 

    Uskoi­sin kyke­ne­vä­ni pereh­ty­mään ilmas­to­tut­ki­muk­seen, jos minul­la oli­si sii­hen riit­tä­väs­ti aikaa ja kiin­nos­tus­ta. Vaan mik­si teki­sin sen, kun niin moni tekee sen joka tapauk­ses­sa. Minua kiin­nos­ta­vat ennen kaik­kea tulok­set ja niis­tä vedet­tä­vät johtopäätökset.

    Lisäk­si kaik­keen inhi­mil­li­seen toi­min­taan liit­ty­vät myös psy­ko­lo­gi­set ilmiöt. Eivät tut­ki­jat­kaan ole niis­tä irral­laan. Nii­den ei pitäi­si vai­kut­taa tie­teen tulok­siin, mut­ta ne kui­ten­kin usein selit­tä­vät sen, mik­si samaa asi­aa tut­ki­vat tie­de­mie­het saat­ta­vat olla niin eri­mie­li­siä että mäis­ke käy.

    Minul­la ei ole ilmas­ton­muu­tok­seen ennal­ta luk­koon lyö­tyä kan­taa. Olen avoin uusil­le aja­tuk­sil­le, var­sin­kin jos ne pys­ty­tään hyvin perus­te­le­maan. Sil­ti — mikä on näkö­jään eri­tyi­sen ärsyt­tä­vää — uskon edel­leen­kin tie­deyh­tei­sön enem­mis­tön ole­van oikeas­sa, vaik­ka vähem­mis­tö oli­si kuin­ka kiih­keä ja äänekäs.

    Samas­sa hen­ges­sä voi­sin vie­lä kysyä: ymmär­tää­kö “ksee”, että myös enem­mis­tö voi olla oikeas­sa ja hän väärässä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Pek­ka T.: Olen kuul­lut tai luke­nut myös tämän tai mui­ta ilmas­ton­muu­tok­sen kysee­na­lais­ta­via uuti­sia. Taka­vuo­si­na enem­män­kin, mut­ta ehkä sel­lai­set ovat vähi­tel­len vähen­ty­neet tie­deyh­tei­sön kon­sen­suk­sen lisäännyttyä.

    Tämä on aika has­sua. Ylei­nen, popu­la­ri­soi­tu mie­li­ku­va “tie­deyh­tei­sön kon­sen­suk­se­ta” vah­vis­tuu vaik­ka samaan aikaan tie­teel­li­siä jul­kai­su­ja ja kom­men­taa­re­ja seu­ra­tes­sa syn­tyy enem­min päin­vas­tai­nen vai­ku­tel­ma — eli että monet ilmas­ton­muu­tos­huo­lien myö­tä aloi­te­tut laa­jat ja yksi­tys­koh­tai­set tut­ki­mus­oh­jel­mat ovat alka­neet tuot­ta­maan tie­toa, joka osoit­taa monet pahim­mat uhkas­ke­naa­riot vähin­tään­kin kysee­na­lai­sik­si ja antaa aihet­ta ottaa uudel­leen tar­kas­te­luun joi­ta­kin teo­rioi­den peruspilareita.

    Toki monet tulok­si­aan jul­kai­se­vat tut­ki­jat edel­leen vakuut­ta­vat ole­van­sa kon­sen­suk­sen uskol­lik­sia seu­ra­lai­sia, mut­ta joten­kin vai­kut­taa, että ne por­tin­var­ti­jat, jot­ka vie­lä jokin aika sit­ten pys­tyi­vät kont­ro­loi­maan mitä voi­daan jul­kais­ta ja mitä ei, alka­vat menet­tä­mään tie­teel­lis­ten havai­to­jen vyö­ryn alla otet­taan. Ja hyvä niin.

    Juu­ri tai­si olla uuti­nen sii­tä, että Sahe­lin alu­een sateet ovat suo­ras­taan run­sas­tu­mas­sa ja että peri­aat­tees­sa täs­tä oli­si tuol­le kui­vuu­den rii­va­mal­le alu­eel­le suu­res­ti apua. Kos­ka ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ei voi sanoa mitään hyvää, niin uutis­ta ryy­di­tet­tiin pelot­te­lul­la, että sateet voi­vat tul­la rank­ka­sa­tei­na, jois­ta oli­si seu­rauk­se­na tuho­tul­vat, maa­pe­rän tuhou­tu­mi­nen ja kak­ki­ma­jo­jen romah­ta­mi­nen yms. kauheudet…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. ksee: Tie­sit­kö, että kata­stro­faa­lis­ten ilmas­ton­muu­toss­ke­naa­rioi­den epäi­li­jät ovat joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan kes­ki­mää­rin parem­min peril­lä luon­non­tie­teis­tä ja ilmas­to­tut­ki­muk­ses­ta kuin “kon­sen­sus­ta” kannattavat?

    En oikein ymmär­rä min­kä takia pitäi­si uskoa kata­stro­fis­ke­naa­rioi­hin, jot­ta voi­si kan­nat­taa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan? Ja mää­rit­te­le nyt mikä on kata­stro­fis­ke­naa­rio? +8 astet­ta vai vie­lä enem­män, Venus-ilmiö?

    Onko pää­ar­gu­ment­ti­si jäl­leen ker­ran se, ettem­me oikeas­taan tie­dä mitään, pait­si tie­ten­kin sen, ettei mitään kovin ikä­vää tapahdu? 

    Ja miten knop­pi­tie­to Antark­tik­sen jää­ti­köi­den mas­sas­ta liit­tyy ilmas­ton­muu­tok­seen? Kuten Osmo sanoi, se ei edes tule yllä­tyk­se­nä. Mik­si juu­ri Antark­tik­sen mas­sa on mer­kit­se­vä, eikö katoa­vat jää­ti­köt kel­paa tai tämän vuo­den läm­pö­aal­to Antark­tik­sel­la? Yli­opää­tän­sä en ymär­rä yksit­täis­ten knop­pi­tie­to­jen tai asioi­den heit­te­lyä, aivan kuin yksi mit­taus­tu­los jos­sa­kin kumoai­si kai­ken ja pari teks­ti netis­tä luke­mal­la oli­si ilmas­ton­muu­tos­ta työk­seen tut­ki­vien tie­de­mies­ten tasol­la ja itsea­sias­sa yläpuolellakin.

    Ja toi­nen argu­ment­ti lie­nee, että vaik­ka CO2 läm­mit­tää ilmaa niin ei tar­vit­se teh­dä mitään kos­ka emme tun­ne miten se vai­kut­taa koko­nai­suu­teen? Mik­si? Kai­ken jär­jen mukaan, jos CO2 läm­mit­tää ilmaa, emme­kä tun­ne lop­pu­tu­los­ta, mei­dän tuli­si pidät­täy­tyä tai aina­kin vähen­tää sen tuprut­te­lua kun­nes meil­lä on tie­to sii­tä, mitä tapahtuu.

    Minun mie­les­tä­ni nime­no­maan nii­den, jot­ka kan­nat­ta­vat kaa­su­ke­hän koos­tu­muk­sen muut­ta­mis­ta, tuli­si perus­tel­la mik­si täs­tä ei seu­raa mitään pahuut­ta eikä toisinpäin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Sylt­ty: En oikein ymmär­rä min­kä takia pitäi­si uskoa kata­stro­fis­ke­naa­rioi­hin, jot­ta voi­si kan­nat­taa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan? Ja mää­rit­te­le nyt mikä on kata­stro­fis­ke­naa­rio? +8 astet­ta vai vie­lä enem­män, Venus-ilmiö?

    Eikö­hän se kata­stro­fis­ke­naa­rioi­den mah­dol­li­suus kui­ten­kin mää­rit­te­le se, että miten ilmas­ton­muu­tok­seen pitäi­si rea­goi­da — onko sen tor­ju­mi­sek­si teh­tä­vä kaik­ki mah­dol­li­nen kus­tan­nuk­sis­ta ja sivu­vai­ku­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta — vai riit­tää­kö pelk­kä sopeu­tu­mi­nen (tai voi­si­ko muu­tok­ses­ta jopa olla hyö­tyä­kin). Sinän­sä kata­stro­fil­le ei voi antaa mitään täs­tä­mäl­lis­tä aste­ra­jaa, kos­ka esim. 2 K raja “vaa­ral­li­sesl­le läm­pe­ne­mi­sel­le” on käy­tän­nös­sä täy­sin hatus­ta revitty.

    Sinän­sä mie­les­tä­ni oli­si toki ihan fik­sua rea­goi­da muu­tok­seen, mut­ta jos vain teh­täi­siin jär­ke­väs­ti (eli siis täy­sin eri­ta­val­la kuin nyt)

    Cli­ma­te Pragmatism

    Onko pää­ar­gu­ment­ti­si jäl­leen ker­ran se, ettem­me oikeas­taan tie­dä mitään, pait­si tie­ten­kin sen, ettei mitään kovin ikä­vää tapahdu? 

    Ei vaan se, ettei kata­stro­fis­kee­naa­rioi­hin joh­ta­vien pro­ses­sien tuek­si ole riit­tä­väs­ti todis­tei­ta — vaan päin­vas­toin monet uuu­det tut­ki­mus­tu­lok­set ovat osoit­ta­neet, ettei­vät uhat ole todel­li­sia tai että ne ovat aiem­min arvel­tua merkityksettömämpiä.

    Ja miten knop­pi­tie­to Antark­tik­sen jää­ti­köi­den mas­sas­ta liit­tyy ilmas­ton­muu­tok­seen? Kuten Osmo sanoi, se ei edes tule yllä­tyk­se­nä. Mik­si juu­ri Antark­tik­sen mas­sa on mer­kit­se­vä, eikö katoa­vat jää­ti­köt kel­paa tai tämän vuo­den läm­pö­aal­to Antark­tik­sel­la? Yli­opää­tän­sä en ymär­rä yksit­täis­ten knop­pi­tie­to­jen tai asioi­den heit­te­lyä, aivan kuin yksi mit­taus­tu­los jos­sa­kin kumoai­si kai­ken ja pari teks­ti netis­tä luke­mal­la oli­si ilmas­ton­muu­tos­ta työk­seen tut­ki­vien tie­de­mies­ten tasol­la ja itsea­sias­sa yläpuolellakin.

    Kysees­sä oli vain esi­merk­ki uuti­soin­nin bia­soi­tu­mi­ses­ta — sil­loin kun tut­ki­mus­ryh­mät kii­reh­ti­vät satel­lii­teis­ta teh­ty­jen gra­vi­taa­tio­mit­taus­ten alus­ta­van ana­lyy­sin poh­jal­ta julis­ta­maan Antar­tik­sen sula­van, niin pals­ta­ti­laa kyl­lä riit­ti. Nyt kun dataa on ton­neit­tain enem­män ja useam­mil­la instru­men­teil­la kerät­ty­nä, niin tulok­set ova­kin päin­vas­tai­sia — vaan eipä enää irtoa ensim­mäis­tä­kään palstamillimetriä…

    Ja toi­nen argu­ment­ti lie­nee, että vaik­ka CO2 läm­mit­tää ilmaa niin ei tar­vit­se teh­dä mitään kos­ka emme tun­ne miten se vai­kut­taa koko­nai­suu­teen? Mik­si? Kai­ken jär­jen mukaan, jos CO2 läm­mit­tää ilmaa, emme­kä tun­ne lop­pu­tu­los­ta, mei­dän tuli­si pidät­täy­tyä tai aina­kin vähen­tää sen tuprut­te­lua kun­nes meil­lä on tie­to sii­tä, mitä tapahtuu.

    Vähen­ne­tään vaan — kysy­mys onkin, että onko meil­lä aikaa antaa tek­no­lo­gian ja talou­den kehi­tyk­sen hoi­taa asia — vai pitää­kö mei­dän ram­pau­taa talous­ke­hi­tys ja pitää kehi­tys­mai­den asuk­kaat äärim­mäi­ses­sä köyhyydessä.

    Minun mie­les­tä­ni nime­no­maan nii­den, jot­ka kan­nat­ta­vat kaa­su­ke­hän koos­tu­muk­sen muut­ta­mis­ta, tuli­si perus­tel­la mik­si täs­tä ei seu­raa mitään pahuut­ta eikä toisinpäin.

    No, useim­mis­sa vii­meiai­kai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa ilmas­to­herk­kyy­den (so. läm­pö­ti­lan nousu CO2-pitoi­suu­den tuplaa­tues­sa) näyt­tää aset­tu­van 1,5–2 K haa­ruk­kaan. Lisäk­si vai­kut­taa hyvin toden­nä­köi­sel­tä, että 2 asteen läm­pe­ne­mi­nen (so. n. 1 aste nykyi­sen pääl­le) oli­si vain hyväs­tä ihmis­kun­nal­le — kuten myös suu­rem­pi CO2-pitoi­suus mm. ravin­non­tuo­tan­nol­le ja met­sien kasvulle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. R. V.: Mis­sä hyvän­sä asian­mu­kai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa prio­rin valin­ta on mer­ki­tyk­se­tön­tä muun todis­tus­voi­man rinnalla.

    Kos­ka kri­ti­soit tasa­ja­kau­tu­neen prio­rin valin­taa, sinul­la lie antaa vii­te tut­ki­muk­seen, jos­sa näy­te­tään, että ilmas­ton­muu­tok­sen kes­kei­set joh­to­pää­tök­set ovat herk­kiä prio­rin valin­nal­le jär­ke­vien prio­rien jou­kos­ta. Löytyykö?

    Kos­ka ksee ei tähän vas­taa, kat­son hänen jau­ha­van vail­la parem­paa tie­toa. Hänen kans­saan on siis tur­ha jat­kaa keskustelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. ksee: Ei vaan se, ettei kata­stro­fis­kee­naa­rioi­hin joh­ta­vien pro­ses­sien tuek­si ole riit­tä­väs­ti todis­tei­ta – vaan päin­vas­toin monet uuu­det tut­ki­mus­tu­lok­set ovat osoit­ta­neet, ettei­vät uhat ole todel­li­sia tai että ne ovat aiem­min arvel­tua merkityksettömämpiä.

    Oli­si var­maan sit­ten aika sel­vit­tää kuin­ka vah­vas­ti nimi­merk­ki ksee tähän ris­kit­tö­myy­teen uskoo. Ehdi­tan tämän sel­vit­tä­mi­sek­si vedonlyöntiä:

    Jos seu­raa­van kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na ei tule ilmastokatastrofia[1], mak­san nimi­merk­ki ksee:lle sata euroa (inflaa­tio­kor­jat­tu­na). Kuin­ka pal­jon nimi­merk­ki ksee on val­mis mak­sa­maan nimi­mer­kil­le tcrown jos tuo kata­stro­fi tapah­tuu? Entä jos panos kymmenkertaistetaan? 

    [1] Saat ehdot­taa sopi­vaa ilmas­to­ka­ta­stro­fin mää­ri­tel­mää. Jota­kuin­kin ainoa vaa­ti­muk­se­ni sil­le on, että sen tapah­tu­mi­nen on jol­la­kin taval­la yksi­kä­sit­tei­ses­ti mitattavissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. ksee: Eikö­hän se kata­stro­fis­ke­naa­rioi­den mah­dol­li­suus kui­ten­kin mää­rit­te­le se, että miten ilmas­ton­muu­tok­seen pitäi­si rea­goi­da – onko sen tor­ju­mi­sek­si teh­tä­vä kaik­ki mah­dol­li­nen kus­tan­nuk­sis­ta ja sivu­vai­ku­tuk­sis­ta huolimatta – 

    Logiik­ka­si on täyn­nä reikiä.

    Ensin­nä­kin on ole­mass huo­no­ja mah­dol­li­sia lop­pu­tu­le­mia kuin “kaik­ki okei” ja “kata­stro­fi”. Tot­ta­kai huo­nom­man tilan­teen vält­tä­mi­sek­si kan­nat­taa näh­dä vai­vaa, vaik­ka lop­pu­tu­le­ma ei mis­sään tapauk­ses­sa oli­si­kaan maailmanloppu.

    Toi­sek­si, mikä­li kata­stro­fis­ke­naa­rio = tilan­ne, jos­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan kanat­taa teh­dä kaik­ki mah­dol­li­nen kus­tan­nuk­sis­ta ja sivu­vai­ku­tuk­sis­ta välit­tä­mät­tä, niin on aivan ilmeis­tä ettei sel­lai­seen usko kukaan päät­tä­väs­sä ase­mas­sa oleva.

    Täl­lä het­kel­lä maa­il­ma ei tee mitään, mikä viit­tai­si sii­hen että CO2-pääs­tö­jä vähen­net­täi­siin kus­tan­nuk­sis­ta tai sivu­vai­ku­tuk­sis­ta välit­tä­mät­tä. Itsea­sias­sa täl­lä het­kel­lä toi­mi­taan aika lail­la päin­vas­toin (Sak­sa, Rans­kan suun­ni­tel­mat, E‑Korea, Japa­ni, USA, jopa Ruot­si aikoo ajaa nopeu­te­tus­ti CO2-vapaat voi­ma­lai­tok­sen­sa alas). EU:n pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ris­ta voi hel­pos­ti las­kea ettei “nopea vähen­nys” ole täl­lä het­kel­lä mikään kon­kreet­ti­nen tavoi­te, ainoas­taan saman­lai­nen julis­tus kuin “rau­ha maailmaan”.

    Eli en ymmär­rä argu­men­taa­tio­ta­si. Kun sitä rap­sut­taa, niin jäl­jel­le jää “ei ilmas­ton­muu­tos­ta, ei aina­kaan sel­lais­ta mitä kan­nat­tai­si torjua”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Sylt­ty: Logiik­ka­si on täyn­nä reikiä.

    Housus on.

    Täl­lä het­kel­lä maa­il­ma ei tee mitään, mikä viit­tai­si sii­hen että CO2-pääs­tö­jä vähen­net­täi­siin kus­tan­nuk­sis­ta tai sivu­vai­ku­tuk­sis­ta välit­tä­mät­tä. Itsea­sias­sa täl­lä het­kel­lä toi­mi­taan aika lail­la päin­vas­toin (Sak­sa, Rans­kan suun­ni­tel­mat, E‑Korea, Japa­ni, USA, jopa Ruot­si aikoo ajaa nopeu­te­tus­ti CO2-vapaat voi­ma­lai­tok­sen­sa alas). EU:n pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ris­ta voi hel­pos­ti las­kea ettei “nopea vähen­nys” ole täl­lä het­kel­lä mikään kon­kreet­ti­nen tavoi­te, ainoas­taan saman­lai­nen julis­tus kuin “rau­ha maailmaan”.

    Minä taas pahoin pel­kään, että tämä on monil­le juu­ri sitä “kaik­kea mah­dol­lis­ta” ja ainoa mah­dol­li­nen vika on vain sii­nä, ettei ede­tä nopeammin.

    Insi­nöö­ri­mie­lel­le nyky­me­no voi olla vai­kea käsit­tää, mut­ta itse olen jär­keil­lyt, että jos ainoa sal­lit­tu rat­kai­su on 100% tuul­ta ja aurin­koa ja jos ener­gian käyt­tö on mah­dol­lis­ta­jan sijas­ta peri­syn­ti, niin hom­mat­han mene­vät aika­lail­la käsi­kir­joi­tuk­sen mukaan — jos epä­var­ma ja kal­lis säh­kö ajaa kan­sa­lai­set vähen­tä­mään ener­gian käyt­töä, niin aina vaan plus plus hyvä. Jos teol­li­suus­tuo­tan­to kär­sii sii­nä sivus­sa, niin sekin on oikein hyvä, kos­ka kaik­ki kulu­tus on pahssta.

    Sama poruk­ka uskoo taa­tus­ti sii­hen, ettei ydin­voi­ma ole pel­käs­tään ääret­tö­män vaa­ral­lis­ta vaan sen CO2-pääs­töt ovat oikeas­ti val­ta­vat — kos­ka joku netis­sä näin las­ki. Parem­pi siis sul­kea kaik­ki lai­tok­set heti.

    Jos joku valit­taa jos­tain suun­ni­tel­man puut­teis­ta tai heik­kouk­sis­ta, niin täl­lai­sen pel­len tei­laa­mi­nen on help­poa — kyl­lä­hän kaik­ki onnis­tuu, kun on vain (poliit­tis­ta) tahtoa!

    Kehit­ty­vien mai­den pääs­tö­jen kas­vua ei taas sovi län­si­mai­sen ihmi­sen arvos­tel­la pät­kää­kään, kos­ka kolonialismi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Sylt­ty:

    Täl­lä het­kel­lä maa­il­ma ei tee mitään, mikä viit­tai­si sii­hen että CO2-pääs­tö­jä vähen­net­täi­siin kus­tan­nuk­sis­ta tai sivu­vai­ku­tuk­sis­ta välit­tä­mät­tä. Itsea­sias­sa täl­lä het­kel­lä toi­mi­taan aika lail­la päin­vas­toin (Sak­sa, Rans­kan suun­ni­tel­mat, E‑Korea, Japa­ni, USA, jopa Ruot­si aikoo ajaa nopeu­te­tus­ti CO2-vapaat voi­ma­lai­tok­sen­sa alas). EU:n pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ris­ta voi hel­pos­ti las­kea ettei “nopea vähen­nys” ole täl­lä het­kel­lä mikään kon­kreet­ti­nen tavoi­te, ainoas­taan saman­lai­nen julis­tus kuin “rau­ha maailmaan”.

    GPn Kai­sa Koso­sen mukaan glo­baa­lit CO2-pääs­töt eivät ole kas­va­neet kol­meen vuo­teen, vaik­ka talous on kas­va­nut. Hyvin yllät­tä­vä tie­to GPn julkaisemaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Kii­tos har­vi­nai­sen mie­len­kiin­toi­ses­ta mie­li­pi­teen­vaih­dos­ta ilmas­ton­muu­tok­sen mal­li­tuk­seen liit­tyen. Täl­lais­ta debat­tia kai­va­taan Suo­mes­sa lisää!
    Itse olen jos­kus ollut teke­mäs­sä eri­lai­sia mate­maat­ti­sia mal­le­ja, vaik­ka­kaan en ilmastopuolella.
    Tuos­sa edel­lä lausuin mie­li­pi­tee­ni sii­tä, että ilmas­to­mal­lien suh­teen olen skep­ti­nen sii­tä syys­tä, että kysees­sä on käsit­tä­mät­tö­män moni­mut­kai­nen ilmiö, jos­ta tie­däm­me lii­an vähän.
    IPCCn puit­teis­sa ilmas­ton koko­nai­suut­ta simu­loi­via mal­le­ja on muis­taak­se­ni 24 kap­pa­let­ta, jot­ka eroa­vat toti­sis­taan monel­la taval­la ja jois­ta tie­ten­kin kaik­ki väit­tä­vät ole­van­sa ”puh­taas­ti fysii­kan lakei­hin perus­tu­via”, erit­täin tark­ko­ja ja vas­taa­vat siten ilmas­ton mit­taus­tu­lok­sia ”erit­täin hyvin”.
    Nämä mal­lit koos­tu­vat sadois­ta moni­mut­kai­sis­ta mate­maat­ti­sis­ta yhtä­löis­tä, jois­sa on monen­lai­sia sää­tö­va­kioi­ta. Näi­tä yhtä­löi­tä ja vakioi­ta sit­ten koko ajan tuu­na­taan, jot­ta mal­li saa­daan ”aina vaan tar­kem­min” vas­taa­maan saa­tu­ja uusia mit­taus­da­to­ja ja uusia parametreja.
    Esi­mer­kik­si muu­ta­ma vuo­si sit­ten mal­le­ja ei saa­tu mil­lään per­ke­leel­lä simu­loi­maan kun­nol­la eri­la­sia pil­viä eri ilma­ker­rok­sis­sa. Hom­ma annet­tiin hoi­det­ta­vak­si Parii­sin Cyrie Ins­ti­tuu­til­le, joka teki­kin yli 60 yhtä­löä käsit­tä­vän yhtä­lö­ko­ko­nai­suu­den, jol­la asia saa­tiin ”kun­toon”.
    Nämä mal­lit ovat niin iso­ja ja dataa on niin pal­jon, että simu­laa­tio-vaih­toeh­to­jen ajoon tar­vi­taan supertietokone.
    Kol­me kommenttia
    1) Jos kaik­ki IPCCn ilmas­to­mal­lit ovat ”oikei­ta” ja perus­tu­vat tar­kas­ti fysii­kan lakei­hin, miten nii­tä voi olla noin mon­ta? Mik­si ne anta­vat toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti­kin eroa­via tulok­sia? Mik­si nii­den simu­laa­tio­ajo­jen tulok­sien kes­kiar­vo­ja esi­te­tään tie­teel­li­sen yhtei­sön kon­sen­suk­se­na? Miks ei voi teh­dä yhtä kon­sen­sus­mal­lia? Onko tie­teel­lis­tä kon­sen­sus­ta todel­li­suu­des­sa ollenkaan?
    2) IPCCn mal­lit perus­tu­vat reduk­tii­vi­seen meto­diin. Sii­nä moni­mut­kai­nen ilmiö jae­taan ensin moneen eri osaan. Sit­ten tut­ki­taan nii­tä erik­seen ja teh­dään kul­le­kin osal­le para­met­rit ja omat yhtä­lö­sar­jat sää­tö-ker­toi­mi­neen. Lopuk­si las­ke­taan kaik­ki osat yhteen ja näin saa­daan kokonaismalli.
    Asi­aan syvem­min pereh­ty­neet tie­ten­kin ymmär­tä­vät, että tämän meto­din yksi vaka­va ongel­ma on se, että osien para­met­rien ris­tik­käis­vai­ku­tuk­set jää­vät hel­pos­ti pii­loon. Täs­sä tapauk­ses­sa eri para­met­re­ja on sadoit­tain ja kaik­kien nii­den ris­tik­käis­vai­ku­tus­ten sel­vit­tä­mi­nen vaa­tii hir­vit­tä­väs­ti luo­tel­ta­vaa dataa ja käsit­tä­mät­tö­män mää­rän las­ken­ta­ka­pa­si­teet­tia. Käsi­tyk­se­ni mukaan kum­paa­kaan ei ole alkuun­kaan riittävästi.
    Toi­nen tämän meto­din vaka­va ongel­ma on se, että jot­ta voi­si redusoi­da moni­mut­kai­sen ilmiön osiin oikein, se pitäi­si ymmär­tää syväl­li­ses­ti ja tar­kas­ti. Tilan­ne ei kui­ten­kaan ole lähes­kään tällainen.
    3) Täl­lai­sen simu­laa­tio­mal­lin saa vas­taa­maan mel­kein­pä mitä tahan­sa mit­taus­da­ta-sar­jaa kun­han sopi­vas­ti tuu­nai­lee yhtä­löi­tä ja nii­den kertoimia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Tapio: GPn Kai­sa Koso­sen mukaan glo­baa­lit CO2-pääs­töt eivät ole kas­va­neet kol­meen vuo­teen, vaik­ka talous on kas­va­nut. Hyvin yllät­tä­vä tie­to GPn julkaisemaksi. 

    Tämä on hyvä tie­to, mut­ta tie­ten­kin pes­si­mis­ti­nä totean, että päs­tö­jä pitäi­si vähen­tää, ei vain pysäyt­tää tai hidas­taa nii­den kasvua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. ksee: Jos joku valit­taa jos­tain suun­ni­tel­man puut­teis­ta tai heikkouksista, 

    Et sinä vali­ta pääs­tö­vä­hen­nys­suun­ni­tel­mien heik­kouk­sis­ta, vaan väi­tät ettei tar­vet­ta vähen­nyk­sil­le ole.

    Nykyis­ten pääs­tö­vä­hen­nys­ten kri­ti­soi­mi­nen ja tehok­kaam­pien kei­no­jen vaa­ti­mi­nen on täy­sin eri asia kuin pääs­tö­vä­hen­nys­ten tar­peel­li­suu­den kyseenalaistaminen.

    Kehit­ty­vien mai­den pääs­tö­jen kas­vua ei taas sovi län­si­mai­sen ihmi­sen arvos­tel­la pätkääkään, 

    Vas­ta­han olit sitä miel­tä, ettei pääs­tö­jä kann­ta vähen­tää, kun mitään mer­kit­tä­vää ei tapah­du. Mik­si ihmees­sä kaik­kein köy­him­pien pitäi­si sit­ten panos­taa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, kun edes mei­dä rik­kai­den ei sitä kan­na­ta tehdä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Sep­po Korp­poo:
    Tuos­sa edel­lä lausuin mie­li­pi­tee­ni sii­tä, että ilmas­to­mal­lien suh­teen olen skep­ti­nen sii­tä syys­tä, että kysees­sä on käsit­tä­mät­tö­män moni­mut­kai­nen ilmiö, jos­ta tie­däm­me lii­an vähän.

    Lie­nem­me olleet kes­kus­te­lus­sa yksi­mie­li­siä sii­tä, että ilmas­to­mal­lit eivät ole vie­lä täy­del­li­siä. Eri­mie­li­syyt­tä on ollut sii­tä voi­ko nii­den ja yli­pää­tään tämän het­ken tie­don perus­teel­la kui­ten­kin teh­dä joi­tain pitä­viä pää­tel­miä ihmi­sen osuu­des­ta ilmastonmuutokseen?

    Minus­ta on ilmeis­tä, että voi ja pitää­kin. Ilmas­ton läm­piä­mi­nen lie­nee kiis­ta­ton­ta, ja kun kysees­sä on ihmis­kun­nan kan­nal­ta niin val­ta­van tär­keä asia, emme voi jää­dä odot­te­le­maan että jokai­nen detal­ji on koh­dal­laan ennen kuin ryh­dym­me toimiin.

    Se älköön sil­ti estä­kö sen totea­mis­ta, että ilmas­to­mal­le­ja tulee jat­ku­vas­ti paran­taa. Tär­ke­ää on myös jat­ku­vas­ti käy­dä niis­tä kriit­tis­tä­kin kes­kus­te­lua. Kai­kis­ta mal­lien puut­teis­ta huo­li­mat­ta on sil­ti vai­kea uskoa, että nii­den perus­lin­ja kei­kah­tai­si enää rat­kai­se­vas­ti mihin­kään suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Sylt­ty: Tämä on hyvä tie­to, mut­ta tie­ten­kin pes­si­mis­ti­nä totean, että päs­tö­jä pitäi­si vähen­tää, ei vain pysäyt­tää tai hidas­taa nii­den kasvua.

    Tot­ta, mut­ta jos tie­to on tosi, se osoit­taa, että puheis­ta ja puu­has­te­lus­ta on siir­ryt­ty vai­kut­ta­viin tekoi­hin. Kii­na ja eri­tyi­ses­ti Intia ovat vas­ta ohjel­mien­sa alus­sa, joten lie­vään opti­mis­miin on aihetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Tapio: GPn Kai­sa Koso­sen mukaan glo­baa­lit CO2-pääs­töt eivät ole kas­va­neet kol­meen vuo­teen, vaik­ka talous on kas­va­nut. Hyvin yllät­tä­vä tie­to GPn julkaisemaksi. 

    Onko tuo­tan­to oikeas­ti myös kas­va­nut vai onko kysees­sä alhais­ten kor­ko­jen ja kysyn­nän puut­teen luo­ma kupla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. ano­nyy­mi: Onko tuo­tan­to oikeas­ti myös kas­va­nut vai onko kysees­sä alhais­ten kor­ko­jen ja kysyn­nän puut­teen luo­ma kupla?

    Kyl­lä BKT on kas­va­nut vii­me vuo­si­na aina­kin suu­ris­sa teol­li­suus­mais­sa, m.l. Kii­na. Nehän sitä CO2ta tupruttelevat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. dio­di:
    Alp­ha Go, käyt­tää uusia koneop­pi­mis algo­rit­me­ja, mut­ta var­si­nai­nen mul­li­tus tie­to­ko­ne Go:ssa oli Mon­te Car­lo hakupuu. 

    Kun tie­to­ko­ne pelaa shak­kia, se muo­dos­taa tie­tyn syvyi­sen haku­puun ja las­kee arvot lau­dan tilan­teel­le puun haa­rois­sa min-max algo­rit­mil­la ja valit­see par­haan vaih­toeh­don. Puu­ta voi myös kar­sia eri­lai­sil­la heuristiikoilla. 

    Go-pelis­sä puun koko kas­vaa lii­an nopeas­ti eikä sitä ole help­po kar­sia sopi­van kokoi­sek­si. Rat­kai­su on Mon­te-Car­lo haku­puu. Kovas­ti yksin­ker­tais­taen puu muo­dos­te­taan pelaa­mal­la satun­nai­so­tan­nal­la iso mää­rä puun haa­ro­ja satun­nai­so­tan­nal­la suh­teel­li­sen syväl­le ja valit­se­mal­la haa­rat jois­sa on suu­ri toden­nä­köi­syys voi­tol­le tai tilanteelle.

    Lyhyt vas­taus: ei.

    Pit­kä vas­taus. Mon­te Car­lo oli lähin­nä vii­mei­nen silaus ja sitä on käy­tet­ty jo vuo­si­kausia sit­ten muis­sa gota pelaa­vis­sa ohjel­mis­sa ilman, että mitään läpi­mur­toa saa­tiin aikaan. AlphaGo:sta teki niin vah­van kuin se on juu­ri se, että sii­nä oli kak­si neu­ro­verk­koa eli “policy network”, joka tuot­ti siir­to- (tai oikeas­taan lait­to­kan­di­daat­te­ja) ja “value network”, joka las­ki jokai­sel­le lau­ta­ti­lan­teel­le mus­tan voit­ta­mis­to­den­nä­köi­syy­den. Nämä kak­si neu­ro­verk­koa oli kou­lu­tet­tu mil­joo­nil­la peleil­lä, jois­sa kus­sa­kin eri­lai­sil­la ver­koil­la varus­tet­tua Alp­ha­Go­ta pelaa kes­ke­nään. Koko hom­man juju on sii­nä, että sitä haku­puu­ta kar­si­taan, todel­la, todel­la, rajus­ti “policy networ­kin” avul­la. Alp­ha­Go ei edes har­kit­se sel­lai­sia siir­to­ja, joi­ta “policy network” ei ehdo­ta tai jot­ka “value network” arvioi lii­an huo­nok­si vuo­ros­sa ole­val­le pelaa­jal­le. Mon­te Car­lo ‑mene­tel­mäl­lä, joka on muis­taak­se­ni ollut käy­tös­sä kym­me­ni­sen vuot­ta, ainoas­taan saa­daan apua ongel­maan, joka tulee sii­tä, että pian haku­puun vii­mei­sen leh­den taka­na saat­taa olla odot­ta­mas­sa toi­vo­ton tilan­ne, kos­ka sil­loin epäi­lyt­tä­vän suu­ri osuus mil­joo­nis­ta vii­mei­sen leh­den jäl­keen pela­tuis­ta satun­nais­pe­leis­tä päät­tyy vas­tus­ta­jan voittoon.

    Haku­puun äly­käs kar­si­mi­nen neu­ro­verk­ko­jen avul­la on täs­sä koko jutun pihvi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Sepi Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.