Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa

Tilas­to­kes­kus näyttää saa­neen jär­jes­tel­män­sä kun­toon ja pyö­räyt­ti ennak­ko-väki­lu­ku­tie­dot huh­ti- ja tou­ko­kuul­ta ennen juhannusta.

Suun­ta on jat­ku­nut ja muut­to­lii­ke on kiih­ty­nyt yhä niin, että koko seu­dun vuo­si­kas­vu ylit­tää tasai­sen vauh­din tau­lu­kon perus­teel­la 20 000 rajan ja Hel­sin­gin kas­vu 10 000 asuk­kaan rajan. Kevät on tuo­nut asuk­kai­ta uusiin pien­ta­loi­hin ja nyt kaik­ki seu­dun kun­nat ovat Kera­vaa lukuu­not­ta­mat­ta plussalla.

 

19 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa”

  1. Kera­va oli­si sinän­sä fik­su paik­ka raken­taa lisää asuin­ta­lo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän rai­de­lii­ken­neyh­tey­den pääs­sä. Jär­ven­pää, joka on kau­em­pa­na saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyö­hyk­keen ulko­puo­lel­la, on vetä­nyt väkeä sen sijaan hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. On mah­dol­lis­ta, että Hel­sin­gin alku­vuo­den poik­keuk­sel­li­sen nope­aan väes­tön­kas­vuun vai­kut­taa myös vuon­na 2015 maa­han saa­pu­nei­den ja vii­me vuon­na oles­ke­lu­lu­van saa­nei­den tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den muu­tot. Mikä­li vas­taan­ot­to­kes­kus on sijain­nut muus­sa kun­nas­sa, muu­tot Hel­sin­kiin kir­jau­tu­vat pää­sään­töi­ses­ti kun­tien­vä­li­sik­si muu­toik­si. Hel­sin­gin tam­mi-huh­ti­kuun kas­vus­ta näyt­tää noin kol­mas­osa ole­van peräi­sin niis­tä kie­li­ryh­mis­tä, joi­hin suu­rin osa tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta kuuluu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. 20 000 uut­ta asu­kas­ta vuo­des­sa, 80 000 vaa­li­kau­des­sa. Pari kol­me lisä­paik­kaa uudel­le­maal­le ja sta­diin edus­kun­ta­vaa­lei­hin. Muu­ta­ma kym­me­nen vuot­ta tätä lin­jaa ja hyvä tulee!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mik­ko Num­me­lin:
    Kera­va oli­si sinän­sä fik­su paik­ka raken­taa lisää asuin­ta­lo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän rai­de­lii­ken­neyh­tey­den pääs­sä. Jär­ven­pää, joka on kau­em­pa­na saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyö­hyk­keen ulko­puo­lel­la, on vetä­nyt väkeä sen sijaan hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mis­tä tuo kau­em­pa­na las­ke­taan. Seu­dun tär­kein resurs­si on len­to­kent­tä Van­taal­la, siel­tä varmaan.
    PS kävin ulko­mail­la, mat­kus­tin met­rol­la. Täy­tyi vain vilaut­taa kort­tia, ei tar­vin­nut lukea ruu­tu­aa eikä miet­tiä vyö­hy­ke­ra­jo­ja, sys­tee­mi hoi­ti hom­man. Niin oli muu­ten auto­maat­ti­met­ro, hyvin toi­mi. Mik­si tuo Suo­mes­sa on niin vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mik­ko Num­me­lin:
    Kera­va oli­si sinän­sä fik­su paik­ka raken­taa lisää asuin­ta­lo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän rai­de­lii­ken­neyh­tey­den pääs­sä. Jär­ven­pää, joka on kau­em­pa­na saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyö­hyk­keen ulko­puo­lel­la, on vetä­nyt väkeä sen sijaan hyvin.

    Aino­lan sei­sak­keen län­si­puo­lel­le on raken­tu­nut val­ta­va mää­rä ker­ros­ta­lo­ja jo usean vuo­den ajan. En oikein tie­dä miten tähän pitäi­si suh­tau­tua, sil­lä toi­saal­ta tuon­ne pää­see rai­de­lii­ken­teel­lä, eli raken­ta­mi­nen tuon­ne on kui­ten­kin parem­pi kuin vaik­ka johon­kin Kunin­kaan­tam­meen, toi­saal­ta tuol­ta kes­kus­taan menee 27 minuut­tia, eli ker­ros­ta­loa­lue on slum­miu­tu­mis­vaa­ran alla mikä­li lähem­mäs kes­kus­taa raken­tuu pal­jon asuntoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Pek­ka Vuo­ri:
    On mah­dol­lis­ta, että Hel­sin­gin alku­vuo­den poik­keuk­sel­li­sen nope­aan väes­tön­kas­vuun vai­kut­taa myös vuon­na 2015 maa­han saa­pu­nei­den ja vii­me vuon­na oles­ke­lu­lu­van saa­nei­den tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den muu­tot. Mikä­li vas­taan­ot­to­kes­kus on sijain­nut muus­sa kun­nas­sa, muu­tot Hel­sin­kiin kir­jau­tu­vat pää­sään­töi­ses­ti kun­tien­vä­li­sik­si muu­toik­si. Hel­sin­gin tam­mi-huh­ti­kuun kas­vus­ta näyt­tää noin kol­mas­osa ole­van peräi­sin niis­tä kie­li­ryh­mis­tä, joi­hin suu­rin osa tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta kuuluu. 

    Toi­saal­ta Hel­sin­gin veto­voi­maa tämä­kin kuvas­taa, että mer­kit­tä­vä osa maa­han­muut­ta­jis­ta halu­aa sin­ne muut­taa. Toki heil­le muut­ta­mi­nen maan sisäl­lä on hel­pom­paa, kun ei ole esim. talou­del­li­sia tai sosi­aa­li­sia sitei­tä muu­al­la maassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Mie­len­kiin­tois­ta, että et ole kir­joit­ta­nut mie­li­pi­det­tä­si Vih­rei­den pjvaa­lis­ta ja mitä mie­les­tä­si vih­rei­den tuli­si tavoi­tel­la kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti politiikassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Vaik­ka en vih­reä ole­kaan, näen itse vih­reät Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta mer­kit­se­vim­pä­nä ja ykkös­puo­lu­ee­na. Hal­la-aho saa­nee vähin­tään kym­me­nen pro­sent­tia kan­na­taus­ta ja jos kokoo­mus ei tee yhteis­työ­tä hal­la-ahon kans­sa, ei oikeis­to voi saa­da val­taa. Kokoo­mus tip­puu mer­kit­se­väs­tä puo­lu­ees­ta pois. Vaik­ka kokoo­mus oli­si hal­li­tuk­ses­sa, ohjel­man sää­nöt sane­lee vasem­mis­to ja vih­reät, kos­ka kokoo­mus­ta ei tarvita.

    Vih­reät ovat kas­va­va vasem­mis­to­puo­lue, joten se on vasem­mal­ta rele­van­tein. Vih­rei­den kan­na­tus­ta nos­taa myös jat­ku­va tuli­ja­vir­ta ulkomailta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. ” Kevät on tuo­nut asuk­kai­ta uusiin pien­ta­loi­hin ja nyt kaik­ki seu­dun kun­nat ovat Kera­vaa lukuu­not­ta­mat­ta plussalla.”

    Mihin väi­te uusiin pien­ta­loi­hin aset­tu­mi­ses­ta perus­tuu? Uusia pien­ta­lo­tont­te­ja on ollut jo monet vuo­det aika raja­tus­ti tar­jol­la. Tänä vuon­na on val­mi­tu­nut vuo­si­na 2014–2016 aloi­tet­tu­ja hank­kei­ta ja pien­ta­lo­ja on val­mis­tu­nut alku­vuo­des­ta 2017 lähes ennä­tyk­sel­li­sen vähän (vuo­den 2017 alus­sa on val­mis­tu­nut kai tilas­to­his­to­rian toi­sek­si pie­nin mää­rä pien­ta­loa­sun­to­ja), ja niis­tä­kin huo­mat­ta­va osa on Uuden­maan ulko­puo­lel­la, joten ei nii­hin muut­ta­nei­ta kovin moni uusis­ta kehys­kun­tien asuk­kais­ta­kaan ole. 

    Kevät on tuo­nut niin Jär­ven­pääs­sä, Sipoos­sa kuin muis­sa­kin kehys­kun­nis­sa uusia asuk­kai­ta eten­kin kerrostaloihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. kom­men­toin:

    Mihin väi­te uusiin pien­ta­loi­hin aset­tu­mi­ses­ta perustuu? 

    Enem­mis­tö lie­nee­kin muut­ta­nut tyh­jil­lään ollei­siin pien­ta­loi­hin. Tai sit­ten ikää­nyt­nyt paris­kun­ta on anta­nut tilaa per­heel­le, muut­ta­mal­la rivi- tai kerrostaloon.

    Kevät on tuo­nut niin Jär­ven­pääs­sä, Sipoos­sa kuin muis­sa­kin kehys­kun­nis­sa uusia asuk­kai­ta eten­kin kerrostaloihin.

    Var­maan­kin näin. Kai­kil­la ei ole varaa tai halua asua pien­ta­los­sa, vaik­ka kehys­kun­nas­sa halu­aa­kin asua. Vih­ti­kin näyt­täi­si sen ymmärtäneen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nur­mi­jär­vel­le oli kui­tenkn tulut yli sata asu­kas­ta lisää kuukaudessa.

    Kyl­lä, mut­ta uudi­sa­sun­to­jen osal­ta ilmei­ses­ti huo­mat­ta­val­ta osin uusiin ker­ros­ta­loa­sun­toi­hin. Nur­mi­jär­ven asun­to­tuo­tan­nos­ta on vuo­den 2014 jäl­keen noin 50 % on ollut ker­ros­ta­loa­sun­to­ja. Yhteen­sä ker­ros­ta­lo­jen osuus Nur­mi­jär­ven asun­to­kan­nas­sa on täl­lä het­kel­lä noin 24 %, eli asun­to­tuo­tan­to on ollut van­haa asun­to­kan­taa sel­väs­ti ker­ros­ta­lo­val­tai­sem­paa. Pien­ta­lo­jen osuus Nur­mi­jär­ven uudi­sa­sun­to­tuo­tan­nos­ta on 2014-jäl­keen ollut noin yksi kol­mas­osa ja rivi­ta­lo­jen loput. Pien­ta­lo­ja Nur­mi­jär­vel­le teh­tiin eten­kin 2000-luvun alku­vuo­si­na, ennä­tys­vuo­den olles­sa 2003, jol­loin uusia pien­ta­lo­ja tuli 381. Sen jäl­keen pien­ta­lo­tont­ti­tar­jon­taa on lei­kat­tu rajus­ti, ja uusien pien­ta­lo­jen vuo­si­tuo­tan­to romah­ti esim. vuon­na 2015 73:n tasol­le. Tänä vuon­na Nur­mi­jär­ven asun­to­tuo­tan­nos­ta suu­rin osa saat­taa olla ker­ros­ta­loa­sun­to­ja — jos asi­aa kat­so­taan asun­to­jen mää­ri­nä, eikä neliöi­nä. Mut­ta saa nähdä.

    Kiik­kais­ten­ku­jal­le val­mis­tui Nur­mi­jär­vel­lä juu­ri nyt kesän alus­sa 27 asun­non luh­ti­ker­ros­ta­lo­ko­ko­nai­suus. Elo­kuus­sa Nur­mi­jär­ven kir­kon­ky­läl­le val­mis­tuu seu­raa­va ker­ros­ta­lo 36 asun­non kera, jois­ta osa tulee myyn­tiin ja osa on Ålands­ban­ken Asun­to­ra­has­ton vuo­kra-asun­to­ja. Uudet asun­not tar­koit­ta­vat käy­tän­nös­sä aika­naan myös uusia asukkaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Mik­ko Num­me­lin:
    Kera­va oli­si sinän­sä fik­su paik­ka raken­taa lisää asuin­ta­lo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän rai­de­lii­ken­neyh­tey­den pääs­sä. Jär­ven­pää, joka on kau­em­pa­na saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyö­hyk­keen ulko­puo­lel­la, on vetä­nyt väkeä sen sijaan hyvin. 

    Kera­van ja Jär­ven­pään eroa tai­taa selit­tää se, että Kera­va päät­ti raken­taa radan var­teen varasto/teollisuusalueen ja Jär­ven­pää asui­na­lu­een. Kehys­kun­tiin muut­ta­jat­kin tai­ta­vat halu­ta tätä nykyä rai­de­lii­ken­teen pii­riin, Van­ha­sen Matin harmiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Vil­le: Toi­saal­ta Hel­sin­gin veto­voi­maa tämä­kin kuvas­taa, että mer­kit­tä­vä osa maa­han­muut­ta­jis­ta halu­aa sin­ne muut­taa. Toki heil­le muut­ta­mi­nen maan sisäl­lä on hel­pom­paa, kun ei ole esim. talou­del­li­sia tai sosi­aa­li­sia sitei­tä muu­al­la maassa.

    Pitää sel­vit­tää, pal­jon­ko tuos­sa on todel­lis­ta työ­voi­maa ja pal­jon­ko pelk­kiä kulu­ja. Väes­tön­kas­vu ei auta, jos se ei lisää käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa työ­voi­maa. Onko tuol­lais­ta tilas­toa käytettävissä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Pek­ka Vuo­ri: Jos­tain syys­tä Nur­mi­jär­vi saa joka vuo­si (2013–2017) kevään päät­tek­si tätä luok­kaa ole­van väes­tön­kas­vun. Mui­na kuu­kausi­na on yleen­sä hiljaisempaa.

    Viit­tai­si kas­vun liit­ty­mi­seen kou­lu­vuo­teen, eli sin­ne siir­tyy hyviä veronmaksajia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Sinul­la on twit­te­ris­sä Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­vun kas­vu­lu­vut tam­mi-elo­kuul­ta. Minä sain eri luvut kun vähen­sin 12/2016 asu­kas­lu­vut 8/2017 luvuista.

    Sipoo .… . .+402 . 2,02%
    Jär­ven­pää . . +821 . 1,98%
    Van­taa .…+2625 . 1,20%
    Espoo .… +2853 . 1,04%
    Hel­sin­ki … +6454 . 1,02%
    Kau­niai­nen …+83 . 0,88%
    Vih­ti .… …+150 . 0,52%
    Por­nai­nen .…+22 . 0,43%
    Nurmijärvi…+167 . 0,40%
    Kirk­ko­num­mi +147 . 0,38%
    Mänt­sä­lä .… +34 . 0,16%
    Tuusu­la .… . +42 . 0,11%
    Hyvin­kää .… . . 0 . 0,00%
    Kera­va .… … ‑74 . ‑0,21%

    Hki­seu­tu. . +13726 . 0,94%

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Mikko Nummelin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.