Puheeni kaupunginvaltuustossa Clarion-hotellin tontin myymisestä

Kan­natan esi­tys­tä enkä aio äänestää vasem­mis­toli­iton hylkäy­sesi­tyk­sen puoles­ta, vaik­ka tästä puheen­vuoros­ta voisi muu­takin päätel­lä. Pidän tästä aiheesta vähän perus­teel­lisem­man puheen­vuoron, kos­ka olemme valmis­tau­tu­mas­sa strate­gia­neu­vot­telui­hin ja halu­an muut­taa poli­ti­ikkaamme suh­teessa tont­tien myymiseen ja vuokraamiseen. Kesken kaiken yhden toim­i­jan osalta emme voi varoituk­set­ta käytän­töjämme muut­taa, kos­ka yri­tys on perustel­lusti voin­ut olet­taa mei­dän kohtel­e­van sitä, kuten olemme kohdelleet muitakin.

 Olemme myymässä ton­tin noin kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la. Nyt se tuot­taa meille noin 500 000 euroa vuodessa vuokrat­u­lo­ja, myyn­nin jäl­keen noin 100 000 euroa kiin­teistöveroa. Luovumme siis 400 000 euron vuo­tu­i­sista, indek­si­in sido­tu­ista tuloista 10 miljoo­nan euron ker­ta­suori­tus­ta vas­taan. Reaal­i­tuot­tona tämä vas­taa neljän pros­entin reaalikorkoa.

Tuol­la kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la voimme pienen­tää kaupun­gin velkaa, mikä säästää korkomeno­ja noin 100 000 euroa. Häviämme täl­lä kau­pal­la siis 300 000 euroa vuodessa, jos asi­aa tarkastel­laan nyky­is­ten, hyvin matal­ien korko­jen aikana. Korot var­maankin nou­se­vat aiko­jen parantues­sa nimel­lis­es­ti paljonkin, mut­ta niin nousee myös inflaa­tio, joten reaa­liko­rko, johon tässä pitää ver­ra­ta, ei tule nouse­maan yhtä paljon.

Esi­tys­lis­tan peruste­lutek­stin mukaan myymi­nen kan­nat­taa, kun tule­vat vuokratuo­tot diskon­tataan nyky­het­keen seit­semän pros­entin korol­la. SEITSEMÄN  pros­ent­tia! Mis­tä tuol­lainen diskont­tausko­rko on keksittykin.

Diskont­tausko­rkona tulisi pitää sitä pääo­man hin­taa, jon­ka kaupun­ki joutuu lain­ois­taan mak­samaan. Täl­löin pitäisi käyt­tää arvio­ta pitkän ajan koros­ta, joka var­maankin olisi nyky­isiä nol­lako­rko­ja suurem­pi. Hyvä arvaus pitkän ajan reaa­liko­roksi on keskimääräi­nen talouskasvu. Kasvu on nyt kiihtymässä, mut­ta kukaan kai ei ole sen­tään ennus­tanut seit­semää pros­ent­tia tule­vien vuosikym­menten keskimääräisek­si kasvuksi.

Oikea diskont­tausko­rko olisi var­maankin jotain kah­den ja kolme välil­lä. Niin­pä hin­ta, jol­la tont­ti kan­nat­taisi myy­dä, olisi jotain 14 miljoo­nan ja 20 miljoo­nan välil­lä. Nyt tont­ti tuot­taa siis noin neljän pros­entin reaal­i­tuo­ton suh­teessa tähän kymme­nen miljoo­nan euron myyntihintaan. 

Jos tätä kat­soo osta­jan kannal­ta, seit­semän pros­entin korko on vähän real­is­tisem­pi, kos­ka pääo­ma on yri­tyk­sille kalli­im­paa kuin val­ti­olle tai kun­nille. Mei­dän tulee kuitenkin tehdä päätös omien kan­nat­tavu­us­laskelmiemme perus­teel­la eikä ajatel­la pääo­man hin­taa osta­jan kannal­ta. Niin­pä voi olla vaikea löytää ton­tille sel­l­aista hin­taa, jol­la kaupun­gin kan­nat­taa myy­dä ja yri­tyk­sen ostaa. Neu­vot­teluis­sa, jois­sa molem­mat pitävät omaa puoltaan var­maankin päädyt­täisi­in siihen, että vuokra­sopimus on molem­mille edullisem­pi kuin kaup­pa hin­taan, joka vastapuolen kan­nat­taa hyväksyä. 

Myymiseen voidaan kuitenkin pää­tyä, jos osta­jan vakuuk­sien kannal­ta on vält­tämätön­tä, että han­ke on oma­l­la maal­la, tai jos han­ke on luon­teeltaan sel­l­ainen, että osa tuo­to­s­ta tulee sen itsen­sä tuot­ta­mas­ta maan arvonnoususta.

Kun­tien oudot kir­jan­pitosään­nöt johta­vat ajatuk­set maan myyn­nin puolelle. Maan myymi­nen kun kir­jataan kokon­aisu­udessaan tulok­si. Yri­tys­ten kir­jan­pidos­sa maan myymi­nen on tuloa vain siltä osin, kun myyn­ti­hin­taa ylit­tää tasearvon.

Raaka­maan ost­a­mi­nen hal­val­la, kaavoit­ta­mi­nen ja myymi­nen eteen­päin kalli­il­la on sinän­sä ter­vet­tä talouden­pitoa. Yhtä hyvin voisimme kuitenkin vuokra­ta maan ja nos­taa sen arvoa taseessa vas­taa­maan vuokratuo­ton nyk­yarvoa jol­lain järkeväl­lä reaa­liko­rol­la diskon­tat­tuna, jol­loin tämä arvon­nousu kir­jataan tulok­si. Var­maa, indek­siehtoista vuokrat­u­loa vas­taan lainan otta­mi­nen on ter­vet­tä talouden­pitoa, kun­han lainan korko pysyy vuokratuo­ton alapuolella.

Tulevas­sa strate­gias­sa mei­dän tulee pyrk­iä nos­ta­maan ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot, mut­ta sil­loin vuokra- ja myyn­ti­t­u­lo­jen on olta­va samal­la viivalla.

= = =

 ( Lisäys puheen jäl­keen: Esi­tys­listal­la puhut­ti­in toisaal­ta kah­den pros­entin inflaa­tio-ole­tuk­ses­ta. Ilmeis­es­ti diskont­tausko­rkona onkin siis käytet­ty viiden pros­entin reaa­liko­rkoa, jol­loin myymi­nen on kan­nat­tavam­paa kuin tur­vat­tu neljän pros­entin indek­si­in sidot­tu tuot­to. Yhtä lail­la myös viisi pros­ent­tia on epäre­al­is­tisen korkea. On vaikea ymmärtää, mik­si inflaa­tio sotke­taan laskelmi­in, kun on kyse indek­si­in sido­tu­ista tuloista.)     

 

46 vastausta artikkeliin “Puheeni kaupunginvaltuustossa Clarion-hotellin tontin myymisestä”

  1. Perustelet ton­tin myymistä strate­gial­la, jota ei yhden toim­i­jan osalta voi muut­taa”. Eihän sel­l­aista strate­giaa voi kel­lään olla, joka pakot­taa myymään hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Kau­pan pitää toteu­tua vain molem­pia osa­puo­lia tyy­dyt­täväl­lä hin­nal­la. Eikö kau­pas­ta pitäisi luop­ua, jos siitä ei saa­da niin seikkaperäis­es­ti perustele­maasi hintaa?

  2. Paljonko oli raken­nu­soikeut­ta, eli mikä on raken­nu­soikeusneliön hin­ta tässä kaupassa. 

    Paraati­paikan tont­ti määrit­tää osaltaan mikä on kääypä taso kun tont­te­ja myy­dään, ja hotellil­ta luon­nol­lis­es­ti tulee vaa­tia esim asun­to­tont­tia korkeampi hin­ta per neliö.

  3. Mitäs jos löisitte täl­laisille taval­lisille pul­li­aisille vähän lisää raken­nu­soikeut­ta, kun noin hövelil­lä pääl­lä olette tuol­lais­ten mil­jardöörien kanssa? Todel­la selkärankainen perustelu tuo, että kun ollaan muillekin annet­tu ilmaisek­si niin jatke­taan sitä sitten.

    Ei ihme että julki­nen talous on kural­la, kun päämin­is­terin työu­ra oli veron­mak­sajien lyp­sämi­nen fir­moil­laan ja nyt jär­jestelee kavereilleen samal­la lail­la tukia mil­jardeil­la. Ja mei­dän nilk­it painaa Stadis­sa perässä ja myy veron­mak­sajien omaisu­u­den nor­jalaisel­la mil­jardöörille reilul­la alel­la. Töl­li on jo pystyssä joten kaupungilla oli kor­tit kun investoin­ti oli jo tehty, eikä tässä ainakaan mieleis­telemäl­lä saatu uut­ta investoin­tia kaupunki­in. Vielä kun äänestämäl­lä ihmisetkään eivät vai­h­du, kun esimerkik­si Oskala on kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa vaik­ka ihmiset halu­si­vat uut­ta verta. 

    Hieno yhteen­ve­to syn­tyy tästä vihreästä poli­ti­ikas­ta jos sot­kee vielä Hiil­a­m­on teesit tähän: kansa ei saa vauras­tua vaan veroil­la vau­raus val­ti­olle, pakko­työtä surkimuk­sille ja jos joku hyvä­ta­painen mil­jadööri tulee niin sitä mielis­tel­lään veron­mak­sajien omaisuudella.

    1. Kiin­teistölau­takun­taa ei joh­da vihreä vaan kokoomus­lainen poli­itikko. Oskalaa ei valit­tu enää kaupung­in­hal­li­tuk­seen. Har­mi menet­tää hyvä poli­itikko, mut­ta kansa puhui vaaleissa.

  4. Ja jos tuo ale joh­tui siitä, että Hakaniemen hotel­li toteu­tuu, niin vielä pahempaa. Yhtäkään valkoista laatikkoa ei kaupun­ki enää keskus­taan tarvitse.

  5. Mikä on kaupun­gin kan­ta vuokral­laole­vien asuin­tont­tien lunas­tamiseen? Nm. kiin­nos­tus olisi

  6. Eikös ton­tin arvoa arvioitu 2014 jä päädyt­ti­in noin 500 €/kem? Aika hyvin on ton­tin myyn­ti­hin­ta lin­jas­sa tähän päätök­sen, minkä yhtey­dessä määritelti­in myös ton­tin vuokra.

    Kuu­lostaa myös hie­man oudol­ta, että kaupun­gin oman pääo­man tuot­to­vaa­timus olisi vain 2–3 prosenttia.

    1. Kuu­lostaa myös hie­man oudol­ta, että kaupun­gin oman pääo­man tuot­to­vaa­timus olisi vain 2–3 prosenttia.

      Mik­si kuu­lostaa? Kaupun­ki saa lainaa paljon halvemmalla.
      Ajatel­laan, että sin­ulle tar­jou­tu­isi tilaisu­us ottaa pankista painaa pros­entin korol­la ja tal­let­taa se takaisin samaan pankki­in kah­den pros­entin korol­la. Kieltäy­ty­isitkö, kos­ka kah­den pros­entin tuot­to on sin­ulle liian matala?

  7. Siis myyti­inkö tont­ti todel­lakin hin­taan 500 €/kerrosneliö ? Sehän tulee vai­h­ta­maan omis­ta­jaa muu­ta­mas­sa kuukaudessa ja myyn­ti­hin­ta tulee ole­maan nelinu­meroinen raken­nu­soikeu­den osalta. Mik­sei lahjoitet­tu suo­raan näitä kym­meniä miljoo­nia Clarionille

    Osmo on jatku­vasti väit­tänyt, että esim. pysäköin­tipaikko­jen alle menetet­ty arvo on 2500 €/kem. Tämä todis­taa aivan toista.

    1. Kaupungilla on suuri elinkei­nop­o­li­it­ti­nen tarve saa­da tänne kun­nolli­nen kon­gres­si­hotel­li, kos­ka se tuo paljon matkailu­tu­lo­ja. Tämä on elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa. En kuitenkaan ole ollut niis­sä lau­takun­nis­sa ja kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, jos­ta vuokras­ta on päätet­ty. Moni muu kun­ta olisi antanut ton­tin ilmaisek­si, jos olisi saanut saman­laisen alueelleen.

  8. KariS:
    Siis myyti­inkö tont­ti todel­lakin hin­taan 500 €/kerrosneliö ?Sehän tulee vai­h­ta­maan omis­ta­jaa muu­ta­mas­sa kuukaudessa ja myyn­ti­hin­ta tulee ole­maan nelinu­meroinen raken­nu­soikeu­den osalta. Mik­sei lahjoitet­tu suo­raan näitä kym­meniä miljoo­nia Clarionille
    Osmo on jatku­vasti väit­tänyt, että esim. pysäköin­tipaikko­jen alle menetet­ty arvo on 2500 €/kem. Tämä todis­taa aivan toista. 

    20 vuot­ta sit­ten Sanomat­alon ton­tista kaupun­ki sai nykypäivän raha­nar­voon muutet­tuna yli 1000 euroa kerros-m2:sta. Kalasa­ta­man keskuk­ses­ta kaupun­ki saa vähän alle 1000 euroa kerros-m2:sta.

  9. Clar­i­on-hotel­li on noin 25 000 kem2, joten 10 miljoonas­ta tulee 800 € / kem2.

  10. Val­uuko kiin­teistöveron (100 000€) tuo­to­s­ta osa maakun­ti­in? Entäs vuokrat­u­losta (500 000€)?

    1. Kiin­teistövero ei osal­lis­tu vero­tu­lo­jen tasauk­seen. Kaupun­ki saa peri­aat­teessa pitää sen kokonaan.
      Käytän­tö Suomes­sa kuitenkin on, että jos kaupun­gin talous menee “liian hyvin”, jokin keino siirtää rahaa muualle maa­han kek­sitään. Yhdenkään kun­nan ei Suomes­sa kan­na­ta hoitaa talout­taan hyvin, kos­ka talouden pelisään­nöt val­tio-kun­ta­suh­teessa ei perus­tu pyryvään lain­säädän­töön vaan on luon­teeltaan mieli­v­al­taa. Tästä sään­tö­jen puut­teesta kär­sii koko maa. Jos ei kan­na­ta hoitaa asioitaan hyvin, ei hoide­ta asioi­ta hyvin.

  11. Mikä ihmeen hätä kaupungeil­la ja val­ti­ol­la on myy­dä ulos kaik­ki omaisuuten­sa, mis­tä vain suinkin irti pääsee, sen sijaan että nos­taisi niistä vuosit­tain syn­tyvää var­maa ja kohtu­ullista tuot­toa. Sehän on kun kusisi pakkasel­la housuun.

  12. Oli­han tossa Clar­i­onis­sa sekin, että saati­in dumpat­tua Son­ckin makasi­i­ni mukaan ja sitä myötä hyö­tykäyt­töön. Jotain arvoa sil­läkin, varsinkin kun kat­soo miten paljon Helsingis­sä on saman­tyyp­pisiä raken­nuk­sia käyt­tämät­töminä, kaupun­gin ylläpidettävänä.

  13. Tämä nor­jalais­miljonäärin omis­ta­ma Clar­i­on tun­tuu ole­van Helsin­gin kaupun­gin eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa muutenkin. 

    Miten kävikin niin, että taas tämä Buchardt on asial­la, kun Helsin­gin keskus­tan ranto­ja kaavoite­taan? Osaisiko joku ker­toa, mis­sä kabi­neteis­sa tämä meren päälle raken­net­ta­va val­ta­va 400 huoneen hotel­likolos­si on Hakaniemen­ran­nan kaavaan alun­perin ilmestynyt?

  14. Mitä mieltä Arhin­mä­ki on telakan mak­samas­ta vuokras­ta? Kymme­nen hehtaaria stadin parhai­ta ranto­ja, vuo­sivuokra 50–70 00₩ euroa. Huu­taa var­maan naa­ma punaise­na miten kaupun­ki antaa parhaat maansa monikansal­lis­ten yhtiöi­den leikkikentäksi?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupungilla on suuri elinkei­nop­o­li­it­ti­nen tarve saa­da tänne kun­nolli­nen kon­gres­si­hotel­li, kos­ka se tuo paljon matkailu­tu­lo­ja. Tämä on elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa. En kuitenkaan ole ollut niis­sä lau­takun­nis­sa ja kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, jos­ta vuokras­ta on päätet­ty. Moni muu kun­ta olisi antanut ton­tin ilmaisek­si, jos olisi saanut saman­laisen alueelleen. 

    Kil­pailu poh­jalle on näem­mä jo käyn­nis­sä. Todis­tuk­sesi mukaan moni kun­ta on jo löytänyt pohjan.

    Kos­ka poh­jaan tehdään reikä ja ton­tin otta­jalle mak­se­taan siitä, että tulee har­joit­ta­maan elinkeino?

    1. Kos­ka poh­jaan tehdään reikä ja ton­tin otta­jalle mak­se­taan siitä, että tulee har­joit­ta­maan elinkeino?

      Karkki­la meni käytän­nössä konkurssi­in tehtyään näin. On erit­täin yleistä, että kun­nat mak­sa­vat yri­tyk­sille työpaikoista.

  16. Onko maan pääkaupunki­in suuria vaikeuk­sia saa­da uusia hotelleja?

    En yhtään ihmettelisi, jos koko kuvion takaa pal­jas­tu­isi omis­tusjär­jeste­ly, jos­sa lon­kerot johta­vat kaupun­gin päättäjiin.

  17. j‑lu:
    Oli­han tossa Clar­i­onis­sa sekin, että saati­in dumpat­tua Son­ckin makasi­i­ni mukaan ja sitä myötä hyö­tykäyt­töön. Jotain arvoa sil­läkin, varsinkin kun kat­soo miten paljon Helsingis­sä on saman­tyyp­pisiä raken­nuk­sia käyt­tämät­töminä, kaupun­gin ylläpidettävänä. 

    Niihin makasi­inei­hin suun­nitelti­in jo aiem­min hotel­lia ja sen jäl­keen haet­ti­in raken­nuslu­pa toimis­to­talok­si muut­tamista varten, mikä jostain syys­tä jäi tekemät­tä — eli ennen Buchard­ti­akin niistä olti­in kiin­nos­tunei­ta. Yleis­es­ti van­ho­jen raken­nusten hyö­tykäyt­töä vaikeut­ta­vat suo­jelumääräyk­set ja välil­lä myös edel­ly­tyk­set soveli­aak­si kat­so­tun käyt­tö­tarkoituk­sen suhteen.

  18. Jor­ma Nordlin:
    Onko maan pääkaupunki­in suuria vaikeuk­sia saa­da uusia hotelleja?

    En yhtään ihmettelisi, jos koko kuvion takaa pal­jas­tu­isi omis­tusjär­jeste­ly, jos­sa lon­kerot johta­vat kaupun­gin päättäjiin. 

    On vaikeuk­sia, kos­ka määräyk­set ovat niin tiukkoja.

    Clar­i­on­in omis­ta­jat oli­si­vat halun­neet rak­en­taa 30-ker­roksisen hotellin mut­ta ei saanut lupaa kuin 16 kerrokseen.
    Nyt ne ilmeis­es­ti halu­aa “hyvi­tys­tä” kun bisnes tökkii.

  19. Mikä ihme siinä on, ettei näistä parhaiden arvopaikko­jen ton­teista voi­da jär­jestää tar­jouskil­pailu­ja? Jos kon­fer­enssi­hotel­lia ehdot­tomasti halut­ti­in, niin sit­ten pyy­de­tään ehdo­tuk­set kon­fer­enssi­hotel­lipro­jek­teista ja val­i­taan kaupungille kokon­aisuute­na kan­nat­tavin. Helsingis­sä nyt kuitenkin pitäisi olla riit­tävän iso­ja ja kiin­nos­tavia kohtei­ta, että koti­maan kaverikartel­lit eivät hel­posti onnis­tu­isi torp­paa­maan kil­pailua. Sit­ten ei tarvit­sisi jauhaa ja speku­loi­da oikeas­ta hin­nas­ta. Mitenkähän se HIFK:n taus­tavoimille pake­toita­van Helsin­ki Gar­denin ton­tin arvo on tarkoi­tus määritellä?

  20. antti:
    Mitä mieltä Arhin­mä­ki on telakan mak­samas­ta vuokras­ta? Kymme­nen hehtaaria stadin parhai­ta ranto­ja, vuo­sivuokra 50–70 00₩ euroa. Huu­taa var­maan naa­ma punaise­na miten kaupun­ki antaa parhaat maansa monikansal­lis­ten yhtiöi­den leikkikentäksi?

    Entäs mikä on Helsin­gin Sata­man maksama/laskennallinen vuok­sa kaupungille? Sata­ma pitää arvo­tont­te­ja kaupun­gin keskus­tas­sa rekkaparkkeina.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si kuu­lostaa? Kaupun­ki saa lainaa paljon halvemmalla.
    Ajatel­laan, että sin­ulle tar­jou­tu­isi tilaisu­us ottaa pankista painaa pros­entin korol­la ja tal­let­taa se takaisin samaan pankki­in kah­den pros­entin korol­la. Kieltäy­ty­isitkö, kos­ka kah­den pros­entin tuot­to on sin­ulle liian matala? 

    Voi hyvinkin olla järkevää kieltäy­tyä riip­puen monista riskitek­i­jöistä. Kah­den pros­entin tuot­to voi olla liian mata­la, jos pank­ki on vaikeuk­sis­sa ja on vaarana menet­tää tal­letuk­set. Toisaal­ta muual­la voi saa­da suurem­man tuo­ton, jol­loin myöskin voi olla järkeväm­pää kieltäy­tyä pankin tarjouksesta.

    Vaik­ka rahaa saa hal­val­la, ei type­r­iä riskisi­joituk­sia kan­na­ta tehdä. Jos sijoit­taa hal­val­la lainatut rahat vaik­ka roskalain­oi­hin tai konkurssikyp­si­in fir­moi­hin voi se het­ken näyt­tää tuot­ta­van voit­toa, mut­ta tuot­to ei vält­tämät­tä riitä kom­pen­soimaan riskiä. Vaarana on menet­tää tulot ja jäl­jelle jää vain velat.

    Diskont­tausko­ron tulee olla jos­sain suh­teessa riski­in. Vaik­ka var­avarainen lainan­ot­ta­ja (esim kun­ta tai val­tio) saa lainaa hal­val­la, tulisi yksit­täi­sis­sä investoin­neis­sa huomioi­da investoin­nin riskit ja tuot­todotuk­sen diskont­tausko­ron muo­dos­sa tulisi hei­jas­taa näitä riske­jä. Yksi ja sama diskont­tausko­rko ei ole oikea kaikissa investoin­nis­sa, joiden riskiprofi­ilit voivat olla hyvin erinlaisia.

    Tässä ton­tin­vuokraus tapauk­ses­sa voi hyvinkin pitää paikkansa että diskont­tausko­rko pitäisi olla mata­lampi. Kuitenkin tuskin vuokran­mak­sa­jat ovat yhtä riskit­tömiä kuin kaupun­ki, joten hie­man korkeampi diskont­tausko­rko voi olla perusteltu.

  22. Ville: Kalasa­ta­man keskuk­ses­ta kaupun­ki saa vähän alle 1000 euroa kerros-m2:sta.

    Eikä saanut. Kalasa­ta­man keskuk­sen asuin­ton­teista kaupun­ki sai 800 €/k‑m² ja toim­i­ti­la­ton­teista 400 €/k‑m². Syynä suh­teel­lisen alhaiseen hin­taan oli osit­tain se, että talot ovat melko korkeita. 

    Jos vielä Clar­i­on­in tont­ti­in ver­rataan, niin kaupungille Clar­i­on­in ton­tin lait­ta­mi­nen raken­nuskun­toisek­si ei mak­sanut paljoakaan, mut­ta Kalasa­ta­man keskus vaati val­ta­vat liiken­nejär­jeste­lyt metro­ra­to­jen ja moot­toritei­den siir­toinen. Sanois­in, että hin­nat ovat ihan hyvin linjassa.

  23. Sinivihreä:
    Mikä ihme siinä on, ettei näistä parhaiden arvopaikko­jen ton­teista voi­da jär­jestää tar­jouskil­pailu­ja? Jos kon­fer­enssi­hotel­lia ehdot­tomasti halut­ti­in, niin sit­ten pyy­de­tään ehdo­tuk­set kon­fer­enssi­hotel­lipro­jek­teista ja val­i­taan kaupungille kokon­aisuute­na kan­nat­tavin. Helsingis­sä nyt kuitenkin pitäisi olla riit­tävän iso­ja ja kiin­nos­tavia kohtei­ta, että koti­maan kaverikartel­lit eivät hel­posti onnis­tu­isi torp­paa­maan kil­pailua. Sit­ten ei tarvit­sisi jauhaa ja speku­loi­da oikeas­ta hin­nas­ta. Mitenkähän se HIFK:n taus­tavoimille pake­toita­van Helsin­ki Gar­denin ton­tin arvo on tarkoi­tus määritellä?

    Vaikea jär­jestää tar­jouskil­pailua enää siinä vai­heessa, kun hotel­li on pystyssä ja toimin­nas­sa. Sinän­sä täl­lainen jär­jeste­ly, että ensin vuokrataan ja sit­ten parin vuo­den päästä myy­dään on aika syvältä. Tai oikeas­t­aan tässä tapauk­ses­sa se, että ton­tin vuokra­sopimuk­seen ei ollut kir­jat­tu hin­taa osto-opti­olle, mut­ta joo..

  24. Mis­sä päätet­ti­in hotel­lista?:
    Tämä nor­jalais­miljonäärin omis­ta­ma Clar­i­on tun­tuu ole­van Helsin­gin kaupun­gin eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa muutenkin. 

    Tois­t­en mielestä kaupun­ki on ollut aivan sietämät­tömän han­kala kump­pani Buchardtille, kun hänen alun perin ehdot­ta­mansa 33-ker­roksi­nen rumilus hylät­ti­in kaupunginvaltuustossa.

  25. Clar­i­on on tukkin­ut ran­nan ja ainakin baarin­sa ava­jai­sis­sa kokon­aan sulkenutkin. Lisäk­si jalka­käytävä hotellin edessä on parkkipaik­ka kun sitä tilaa tak­seille yms. On liian vähän. Saako myy­tyään oikeu­den näille?

  26. Kaupun­gin maan­omis­tus muis­sa kuin julk­isten raken­nusten, torien ja puis­to­jen maapo­hji­na aiheut­taa aina etur­i­s­tiri­idan. Osmo, vas­tu­s­tat korkei­ta asumiskus­tan­nuk­sia, mut­ta kan­natat kun­nan monop­o­lin väärinkäyt­töä välistäve­toon. Joku tässä ei nyt täsmää!

  27. ze: Eikä saanut. Kalasa­ta­man keskuk­sen asuin­ton­teista kaupun­ki sai 800 €/k‑m² ja toim­i­ti­la­ton­teista 400 €/k‑m². Syynä suh­teel­lisen alhaiseen hin­taan oli osit­tain se, että talot ovat melko korkeita. 

    Kyse oli Kalasa­ta­man keskuksesta.
    150 miljoo­nan tulot kaupungille sisältävät ilmeis­es­ti myös mui­ta mak­su­ja kuin vain tont­tien osto­hin­nan. Keskuk­sen ker­rosala on 170 000 kem2.

  28. ze: Jos vielä Clar­i­on­in tont­ti­in ver­rataan, niin kaupungille Clar­i­on­in ton­tin lait­ta­mi­nen raken­nuskun­toisek­si ei mak­sanut paljoakaan, mut­ta Kalasa­ta­man keskus vaati val­ta­vat liiken­nejär­jeste­lyt metro­ra­to­jen ja moot­toritei­den siir­toinen. Sanois­in, että hin­nat ovat ihan hyvin linjassa.

    Mik­si kaupun­gin pitäisi tehdä tulon­si­ir­to hotellin omis­ta­jalle, jos tont­ti sat­tuu ole­maan help­po lait­taa rakennuskuntoon?

  29. Kalle:
    Kaupun­gin maan­omis­tus muis­sa kuin julk­isten raken­nusten, torien ja puis­to­jen maapo­hji­na aiheut­taa aina etur­i­s­tiri­idan. Osmo, vas­tu­s­tat korkei­ta asumiskus­tan­nuk­sia, mut­ta kan­natat kun­nan monop­o­lin väärinkäyt­töä välistäve­toon. Joku tässä ei nyt täsmää!

    Kaupun­gin maan­omis­tus tar­joaa eri­no­maisen keinon asumiskus­tan­nusten sääte­lyyn, jos markki­nat toimi­vat edes kohtu­ullis­es­ti. Kun kaupun­ki nos­taa ton­tin vuokraa, sil­lä ole­vien omis­tusasun­to­jen hin­ta las­kee. Tämä siir­tyy sit­ten ajan myötä myös ulos vuokrat­tu­jen asun­to­jen vuokriin. 

    Jot­ta tämä sys­tee­mi toimisi, kaupungilla pitää olla 20–30 vuo­den maankäytön strate­gia A ja B vai­h­toe­htoi­neen. Oleel­lista on, ettei joudu­ta jatku­vasti case by case päätöksiin.

    Toki tuol­lainen vuokran nos­to kir­paisee, kun se sat­tuu oma­lle kohdalle. Koke­mus­ta on.

    1. Kun kaupun­ki nos­taa ton­tin vuokraa, sil­lä ole­vien omis­tusasun­to­jen hin­ta las­kee. Tämä siir­tyy sit­ten ajan myötä myös ulos vuokrat­tu­jen asun­to­jen vuokriin.

      Omis­tusasun­to­jen hin­ta las­kee, jos kiin­teistöveroa tai maan­vuokraa nos­te­taan, mut­ta vuokra-asun­to­jen vuokra pysyy ennal­laan, kos­ka vaik­ka asun­to­jen hin­ta on laskenut se maan­vuokra tai kiin­teistövero on siinä kus­tan­nuk­se­na mukana.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Kun kaupun­ki nos­taa ton­tin vuokraa, sil­lä ole­vien omis­tusasun­to­jen hin­ta las­kee. Tämä siir­tyy sit­ten ajan myötä myös ulos vuokrat­tu­jen asun­to­jen vuokriin.

    Näin tapah­tuu sil­loin, jos vai­h­to vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen välil­lä on mah­dol­lista ja help­poa suurelle osalle asu­jista. Asia ei vält­tämät­tä ole näin — vuokra-asun­noista saat­taa olla kovem­pi kysyn­tä kuin omis­tusasun­noista, kos­ka vuokra-asu­jil­la ei ole todel­lista vai­h­toe­htoa ryhtyä omis­tusasu­jik­si, jol­loin vuokrat pysyvät suh­teel­lis­es­ti korkeampina.

  31. Tapio: Kun kaupun­ki nos­taa ton­tin vuokraa, sil­lä ole­vien omis­tusasun­to­jen hin­ta las­kee. Tämä siir­tyy sit­ten ajan myötä myös ulos vuokrat­tu­jen asun­to­jen vuokriin. 

    Asun­to­jen hin­ta las­kee joo, mut­ta yhtiö­vastike nousee! Käytän­nössä asun­noista jot­ka on raken­net­tu vuokra­ton­teille joiden vuokr­ra nou­dat­taa korkeimpia mah­dol­lisia markki­nahin­to­ja, tulee erään­laisia puoli-omis­tusasun­to­ja tai asum­isoikeusasun­to­ja Ruotsin mallin mukaan.

  32. R.Silfverberg: Asun­to­jen hin­ta las­kee joo, mut­ta yhtiö­vastike nousee! Käytän­nössä asun­noista jot­ka on raken­net­tu vuokra­ton­teille joiden vuokr­ra nou­dat­taa korkeimpia mah­dol­lisia markki­nahin­to­ja, tulee erään­laisia puoli-omis­tusasun­to­ja tai asum­isoikeusasun­to­ja Ruotsin mallin mukaan. 

    Omien tont­tien kohdal­la asun­to­jen hin­ta las­kee vas­taavasti, kun kiin­teistöveroa nos­te­taan. Uusille asun­non han­kki­joille tämä voi kom­pen­soitua alemp­ina lainan­hoitoku­luina, mut­ta asun­non jo han­kki­neet häviävät. Korkeam­mat ton­tin­vuokrat ja kiin­teistöverot ovat taval­laan keino toteut­taa asun­to­tu­lon vero­tus, joka olisi mah­do­ton­ta toteut­taa oma­l­la nimellään… 😉

  33. ze: Tois­t­en mielestä kaupun­ki on ollut aivan sietämät­tömän han­kala kump­pani Buchardtille, kun hänen alun perin ehdot­ta­mansa 33-ker­roksi­nen rumilus hylät­ti­in kaupunginvaltuustossa.

    Tillalle tuli rumaakin rumem­pi betonikoip­i­torni tai kak­si. Maan­pin­nan­ta­sol­ta hirveä kolossi

  34. Tapio: Kaupun­gin maan­omis­tus tar­joaa eri­no­maisen keinon asumiskus­tan­nusten sääte­lyyn, jos markki­nat toimi­vat edes kohtuullisesti… 

    Olet oike­as­sa, että toimi­vat markki­nat tuot­ta­vat kulut­ta­jalle edullisim­man asumisen, mut­ta markki­na ei toi­mi, kun mukana on markki­nahäir­iö, kaupunki.

    Kaupun­gin tehtävä ei ole omis­taa maa­ta, saati keinotel­la sil­lä. Kaupun­gin tehtävä ei myöskään ole tukea asum­ista, ehkä työ­suhdea­sun­to­ja luku­unot­ta­mat­ta. Kaupun­gin tehtävä on luo­da mah­dol­lisuuk­sia, kaavoit­taa niin paljon (ruu­tukaavaan) ettei tont­ti­maa lopu.

  35. Mariel­la: Tillalle tuli rumaakin rumem­pi betonikoip­i­torni tai kak­si. Maan­pin­nan­ta­sol­ta hirveä kolossi

    Jos tarkoi­tat tuo­ta hotel­lia, niin se on aika kivan näköi­nen nyt valmi­ina, kun siitä ajaa ohi spåral­la tai fil­lar­il­la. Olisi se voin­ut olla vähän korkeampi, mut­ta hyvä noinkin.

  36. Mariel­la: Tillalle tuli rumaakin rumem­pi betonikoip­i­torni tai kak­si. Maan­pin­nan­ta­sol­ta hirveä kolossi 

    Olin ymmärtäv­inäni, että kaupun­ki antoi ymmärtää, että kyseinen arkkite­hti olisi hyvä vali­ta, että pro­jek­ti sujuu hyvin. Tai sit­ten sekoi­tan van­taalaisi­in tapoihin…

  37. Kalle: Kaupun­gin tehtävä ei ole omis­taa maa­ta, saati keinotel­la sil­lä. Kaupun­gin tehtävä ei myöskään ole tukea asum­ista, ehkä työ­suhdea­sun­to­ja luku­unot­ta­mat­ta. Kaupun­gin tehtävä on luo­da mah­dol­lisuuk­sia, kaavoit­taa niin paljon (ruu­tukaavaan) ettei tont­ti­maa lopu.

    Olet aivan oike­as­sa, ettei kaupun­gin tehtävänä ole omis­taa maa­ta pysyväsi ehkä jotain kaupung­in­talon tont­tia tms. luku­unot­ta­mat­ta. Sen sijaan kaupun­gin väli­aikainen maan­omis­tus on mitä main­oin ratkaisu kaavoituk­sen ja tont­ti­tar­jon­nan ongelmiin.

    Jos kaupun­ki omis­taa maat, kaavoit­ta­mi­nen on kokon­aisu­u­den kannal­ta mon­ta ker­talu­okkaa yksinker­taisem­paa, kuin että ryhdyt kaavoit­ta­maan yksi­ty­is­ten mai­ta. Inte­rig­it ja kor­rop­tiopaineet ovat sil­loin hirmuiset.

    Omille mailleen kaavoit­ta­neen kaupun­gin on sit­ten vain järkevää arvioi­da, onko kaavoitet­tu alue “valmis”, jol­loin se voidaan myy­dä ton­tin­vuo­ralaisille käypään hin­taan, vai onko kysymys kaupun­gin tule­vaisu­udessa mah­dol­lis­es­ta kasvupyrähdyk­ses­tä, jol­loin nuo suun­nat ja alueet kan­nat­taa pitää vuokrasuhteessa.

    Oleel­lista on vähin­tään 20 vuo­den perspektiivi.

Vastaa käyttäjälle R. V. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.