Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (1)

Pidin THL:n asun­tokysymys ‑sem­i­naaris­sa puheen­vuoron aiheena Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana Julkaisen sen palastel­tuna muu­ta­maan artikke­li­in, kos­ka yht­enä kir­joituk­se­na se olisi liian pitkä. Blogi­ni ahk­er­ille luk­i­joille mon­et argu­ment­ti­ni ovat ennestään tuttuja.

= = =

Asumisen korkea hin­ta Helsingis­sä on paha ongel­ma. Se on sosi­aalise­na ongel­mana suuri vääryys. Se ei vain estä ihmisiä muut­ta­mas­ta työt­tömyysalueil­ta työn äärelle Helsinki­in. Se myös vie moti­vaa­tion hakea töitä niiltä vähän koulute­tu­il­ta helsinkiläisiltä, jot­ka ovat työt­töminä mata­la­palkkaises­ta työstä. Kalli­in asumisen takia sosi­aal­i­tur­va on aivan rik­ki tuot­taen kan­nusti­non­gelmia. Kan­nusti­non­gelmia pitäisikin tutkia keskite­tysti Helsingis­sä eikä käyt­tää koko maan keskiarvoja.

Asum­i­nen ei ole kallista kaikkial­la Helsin­gin seudul­la. Hin­nat ovat nousseet rajusti Helsin­gin ratikkakaupungis­sa ja myös niin san­otul­la kol­man­nel­la kalleusryh­mäl­lä, mut­ta eivät Itä-Helsingis­sä, eivätkä juuri myöskään Espoos­sa. Van­taal­la hin­to­jen nousu on ollut koko maan keskimääräistä nousua hitaam­paa ja Kehyskun­tien ker­rostaloa­sun­to­jen hin­nat ovat peräti laskeneet.

Jos siis halu­aa muut­taa työn perässä Helsin­gin seudulle, löytää kyl­lä kohtu­uhin­taisen asun­non, ellei ole krant­tu asuinalueen suhteen.

Ihmis­ten asum­is­pref­er­enssit ovat muut­tuneet nopeasti ja valitet­tavasti kaavoitus on reagoin­ut tähän hitaasti. Helsin­gin uusi yleiskaa­va yrit­tää kor­ja­ta tätä tilan­net­ta merkittävästi.

Kaik­ki, eivätkä onnek­si edes enem­mistö, halua asumaan ratikkakaupunki­in, mut­ta mah­dol­lisuuk­si­in näh­den aivan liian moni haluaa.

Hin­taero Helsin­ki 2:n ja Helsin­ki 4:n (Itä-Helsin­ki) välil­lä on kas­vanut niin suurek­si, ettei se voi sel­l­aisen säi­lyä. Gen­tri­fikaa­tio on eden­nyt jo Kulosaaren sil­lan yli Hert­toniemeen. Sieltä se ete­nee edelleen Roi­hu­vuoreen ja Kru­unuvuoren ratikan mukana Laajasaloon.

Jos pääkaupunkiseudun asun­top­u­la joskus helpot­tuu, seudulle tulee hyvin halpo­jen asun­to­jen aluei­ta, joi­hin muo­dos­tuu han­kalia köy­hyys­tasku­ja. Kehyskun­tien ker­rostaloalueet ovat ilmeisen slum­mi­u­tu­misuhan alaisia.

Raken­netaan lisää sinne, mis­sä asun­not ovat kalliita

Asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua – niitä pitää siis rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset ovat valmi­it mak­samaan asumis­es­taan eniten.

Siis asun­to­ja vain rikkaille?

Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen halu­tu­ille paikoille las­kee niiden hin­taa koko kaupun­gin alueel­la. Parhaalle paikalle raken­net­tavaan asun­toon toden­näköis­es­ti todel­lakin muut­taa joku rikas, mut­ta häneltä jää asun­to vapaak­si toisek­si parhaal­ta alueelta. Sinne muut­taa joku kol­man­nek­si parhaal­ta alueelta ja niin edelleen. Tässä ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so paranee.

Päämin­is­teri Mat­ti Van­hanen aikanaan esit­ti, että ei pidä rak­en­taa vain hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, kos­ka näistä asun­noista tulee kalli­ita. Voisi­han kom­pro­missi­na ajatel­la, että raken­netaan vain hvville paikoille, mut­ta asen­netaan asun­toi­hin lukko, joka aukeaa vas­ta puoli tun­tia avaimen vään­tämisen jäl­keen ja että oven avaami­nen mak­saa pari euroa. Näin saataisi­in sama hait­ta kuin siinä, että raken­netaan jon­nekin Huitsin Nevadaan han­kalan matkan päähän. Näistäkin asun­noista tulee halpo­ja. Jos sit­ten tul­laan toisi­in ajatuk­si­in, vai­hde­taan lukot. Käy paljon helpom­min kuin niiden Huitsin Nevadaan raken­net­tu­jen talo­jen siirtämi­nen ihmis­ten ilmoille.

Todet­takoon, että syr­jäisille paikoille rak­en­tamista ei mikään estä. Kehyskun­nat ovat täyn­nä kaavoitet­tua tont­ti­maa­ta kenen tahansa rakentaa.

Huo­mat­takoon, että erot vuokris­sa ovat paljon pienem­mät kuin asun­to­jen hin­nois­sa. Näin pitää vähän ollakin, kos­ka vuokranan­ta­jal­la on kulu­ja muus­takin kuin sitoutuneesta pääo­mas­ta, mut­ta nyt hal­val­ta alueel­la ostet­tu sijoi­tusasun­to tuot­taa sido­tulle pääo­ma­lle paljon parem­man tuo­ton kuin kalli­il­ta alueil­ta ostettu.

Tilanteen jatkues­sa täl­laise­na vuokra-asun­not myy­dään kan­takaupungis­sa omis­tusasun­noik­si ja tilalle oste­taan vuokra-asun­to­ja sieltä, mis­tä asun­non saa hal­val­la. Tämä kehi­tys taas saat­taa tehdä tyhjäk­si pyrkimyk­set vähen­tää seg­re­gaa­tio­ta ARA-politiikalla.

 

31 vastausta artikkeliin “Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (1)”

  1. Itä-Helsin­gin hintoja
    selit­tää se, että huo­mat­ta­va osa alueista on etnis­es­ti mahdottomia.

  2. Pääkaupunkiseudul­la on eri­tyisen kova kysyn­tä uusista asun­noista ja niiden myyn­ti­hin­nat ovat selvästi van­ho­ja asun­to­ja korkeam­mat. Tähän var­maan vaikut­ta­vat tulos­sa ole­vat putkire­mon­tit ym., mut­ta käytän­nössä siis uusi asun­to toisek­si parhaal­ta alueelta on halu­tumpi kuin van­ha asun­to parhaal­ta alueelta.

  3. Sanois­in kyl­lä omas­ta näkökul­mas­ta itä-helsinkiläisenä, että itä-helsin­gin maine etnis­es­ti mah­dot­tomana alueena on stig­ma­ti­soitunut. Aiem­min asuin Frank­fur­tis­sa, alueel­la jos­sa ei ollut juuri lainkaan paikallisia tai edes ylipään­sä sak­salaisia (Bock­en­heim), hom­mat toi­mi vaik­ka kaik­ki oli­vat muual­ta tullei­ta. Itä-Helsin­ki on edelleen varsin suo­ma­lainen siihen ver­rat­tuna ja asi­at toimi­vat myös hyvin. Pyöriä viedään kyl­lä, että jos joku ei kestä pyörän häviämistä itik­sen pyörä­park­ista niin sit­ten ymmär­rän itä-Hel­si­gin karttamista.

    Veikkaan itsekin gen­tri­fikaa­tion lev­iävän tässä 20–30 vuo­den tähtäimel­lä tuonne itik­sen alueille asti, sen ver­ran kätevää elämi­nen siel­lä metron var­rel­la lop­ul­ta on ja hin­tata­so aivan toinen kuin kulosaaren sil­lan toisel­la puolel­la. Asu­isin mielu­usti itsekin siinä sil­lan toisel­la puolel­la, mut­ta tulota­son, per­hekoon ja muun elin­ta­son kus­tan­nuk­sen reali­teetit eivät oikein kohtaa asun­to­jen hin­to­ja ennen itistä. Parem­paa kaupunkia sin­nekin tosin kaipaan, ettei kaikkia palvelu­ja tarvitse lähteä 20min metro­matkan päästä hake­maan kallio-keskus­ta akselilta.

  4. Uusia asun­to­ja osta­vat nyt sijoit­ta­jat jot­ka osta­vat niitä tukkuhin­taan isoina ryp­päinä, ja pistävät niitä vuokralle n 10 vuodek­si. Ensin pikkasen ali­hin­taan, että saa ylipään­sä vuokralaisia, sit­ten pistävät vähän pökköä pesään. Jos vuokralainen läh­tee niin aina tulee uusia tilalle. Sit­ten 10 vuo­den päästä tehdään pintare­mont­ti ja myy­dään läh­es uuden asun­non hin­nal­la tyh­mille jot­ka mak­sa­vat yli­hin­taa siitä että pää­sevät muotialueille.

    Pelin voit­ta­jat:
    — sijoittajat
    — ne jot­ka ovat hyväveli-sys­teemin kaut­ta päässeet asumaan niihin muu­ta­ma vuosi hal­val­la vuokralla

    Häviäjät:
    — ne jot­ka osta­vat yli­hin­taisen asun­non 10 vuo­den päästä
    — ne yksit­täiset jot­ka halu­aisi­vat ostaa näitä asun­to­ja uusi­na samaan hin­taan kuin sijoit­ta­jat mut­ta joille niitä ei myydä
    — kaupun­ki joka joutuu totea­maan että “kuinkas nyt näin kävi”?

  5. Kuka halu­aa asua ker­rostalos­sa kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la? Eli tulok­set ovat täysin loogisia. Vain Neu­vos­toli­itossa raken­net­ti­in lähiöi­hin ker­rostalo­ja, Län­si-Euroopas­sa ja USA:ssa lähiöt on tehty pien­taloista. Eli nyt näi­den suun­nitel­mat­alouden jään­tei­den hin­ta ei nouse.

    Län­si-euroop­palais­ten ja amerikkalais­ten lähiöi­den ero on pääasialli­nen liiken­nemuo­to. Euroopas­sa suosi­taan rak­en­tamista raskaan ratain­fran var­teen, kun USA:ssa taas pääsään­töis­es­ti liikenne tukeu­tuu henkilöau­toi­hin. On val­in­ta kumpi tahansa, niin sen pitää olla loogi­nen kokon­aisu­udessaan. Suomes­sa kaavoite­taan amerikkalaisit­tain, mut­ta samal­la pide­tään autoilun kus­tan­nuk­set korkeina, niin sys­tee­mi ei yksinker­tais­es­ti toi­mi. Päätök­sistä puut­tuu logiikka.

  6. Osmo: “Asumisen korkea hin­ta Helsingissä…”

    Kan­nat­taisi var­maan kat­soa peili­in. Tämä on ihan itse aiheutet­tu ongel­ma, johon olisit voin­ut vaikut­taa ainakin paris­sa pestis­sä keskeis­es­ti. Syynä on kaavoitus­mo­nop­o­li, asumisen tuet ja sääntely.

    Aikoinaan min­is­ter­inä olisit pystynyt lopet­ta­maan asumisen tukemisen, joka on yksi kolmes­ta isos­ta syys­tä korkeisi­in hin­toi­hin. Siitä olisi tul­lut kohtu­ulli­nen huu­to, mut­ta kukaan ei olisi edes muis­tanut asi­aa parin vuo­den päästä, kun markki­nat oli­si­vat tasoittuneet.

    Kaavoituk­seen olet itse vaikut­tanut keskeis­es­ti. Mik­si olet antanut kaupun­gin puuhastel­la, vetää välistä ja ties mitä. Tehdään ruu­tukaa­va, lopete­taan sotkeu­tu­mi­nen ton­tin omis­ta­jan asioi­hin ja sil­lä siisti. Kun kaavoitet­tua maa­ta on saatavis­sa riit­tävästi, niin kas kum­ma kun hin­nat laskee.

    Var­maan olisit voin­ut vaikut­taa osaan sään­telystäkin. Siinä viidakko on laa­ja, ettei yhden miehen kyn­net var­masti pidä. Odotan mie­lenki­in­nol­la, mil­loin puuhastelu lopete­taan ja oikeasti ryhdytään talkoisi­in turhan normis­ton purkamisek­si. Epäilen ettei koskaan.

    PS. THL on lakkautet­ta­va haitallisena.

  7. Ainakin tämän blo­gin luk­i­joille on tul­lut jo niin mon­ta ker­taa selväk­si mik­si tuo argu­ment­ti ettei saisi rak­en­taa kalli­ille alueille on täysin surkea. Toiv­ot­tavasti en näe sitä enää koskaan mis­sään var­teenotet­tavas­sa keskustelussa.

    En ole itsekään talousti­eteil­i­jä, mut­ta talousti­eteel­lisen ajat­te­lu­ta­van täl­lai­sis­sa asiois­sa voi mielestäni oppia aika hel­posti ja toivoisin että use­ampi vaivau­tu­isi niin tekemään. Toki on asioi­ta jois­sa täl­laisen ajat­telun sovelt­a­mi­nen nai­ivisti johtaa väärään tulok­si­in jonkin­lais­ten ulkois­vaiku­tusten tai infor­maa­tioasym­metri­oiden vuok­si, mut­ta lähtöko­htana se on usein hyvä.

  8. Asun­to­ja taitaa koskea saman­ta­painen peri­aate kuin työvoimaa — markki­nat toimi­vat kun­nol­la vain, jos on sopi­va määrä asun­to­ja tyhjil­lään / työn­tek­i­jöitä työttöminä…

  9. Ennen asun­to­hin­to­jen rysähdys­tä ja ennen osakepörssien rom­ah­dus­ta ovat arvon­nousut jo vede­tyt asianomai­sista yhtiöistä ja sijoi­tusasun­noista ulos pelien manip­u­laat­to­rien toimes­ta ja taskui­hin. Selit­täisikö alla­julis­ta­mani pop­ulis­min nousua vaik­ka ali­ta­juis­takin, ja olisiko kelle iloa jos ker­ron miten ne hin­nat teknis­es­ti nou­se­vat ja kelle raha sataa ? 

    Varsinkin jos alla­maini­tun Nordea Rahas­ton sijalle panisi ‑kuten tosielämässä- Ilmarisen, Var­man. Kyse on arvoparis­tamisen yhdestä alala­jista, ehkä törkeim­mästä päästä rahavyöry­tys­tä luot­to­laitosten ja lähipi­ir­iläis­ten­sä ylle kuin suihkus­ta. Kas näin se menee. 

    Kun Nordea rahoit­taa van­han asun­non tai osak­keen oston entistä korkeam­mal­la hin­nal­la, se todel­la luo kuten Ville Iivarinen&kumpp. vih­doinkin tietävät, uut­ta rahaa. 

    Uusi velka­saami­nen on omaisu­ut­ta Nordealle. Ei tarvitse odotel­la sen lyhen­nyk­siä. Sen voi oitis myy­dä Rahas­tolle Nordea. Ja mis­tä rahat. Omas­ta pankki­taseesta mis­sä on asun­non myyjän rahat samas­ta diilistä. Hänet neu­votaan pane­maan rahat Rahas­to Nordeaan. 

    Asun­to­lainasaami­nen oste­taan näil­lä rahoil­la Rahas­toon ja mak­se­taan myyjälle Nordea Pankille. Siel­lä on nyt rahaa äskeisen velka­saamisen paikalla. Sen pankin omaa. Mut­ta ei jakokelpoista voit­toa. Asi­as­ta pääsee pääo­man palau­tuk­sen nimel­lä. Se palaute­taan omis­ta­jille ja tal­ent­ti-toim­i­henkilöille bonuksina. 

    Tämä tästä, mut­ta näitä lomit­tais­ge­ome­tri­an tai pyra­midin poikkileikkauk­sia ja uudelleen rak­en­tamisia olisi mieliku­vi­tuk­sel­lisen paljon ja eri­laisia, ja jumalat­toman hir­mu­ja sum­mia. Tehtaan­jo­hta­jia, liike­toimien man­agere­i­ta, fir­mo­jen­sa myyjiä varten. Uusi finanssikap­i­tal­is­mi tuot­taa ylälu­okkaa, tavaraa ja palvelus­ta­han jo onkin, ja köy­hiä myöten.Jukka Sjöstedt

  10. Ville:
    Asun­to­ja taitaa koskea saman­ta­painen peri­aate kuin työvoimaa – markki­nat toimi­vat kun­nol­la vain, jos on sopi­va määrä asun­to­ja tyhjil­lään / työn­tek­i­jöitä työttöminä…

    Keskeistä on, ettei yritetä sään­nel­lä markki­naa, vaan annetaan markki­noiden toimia. Esimerkik­si Helsin­gin vuokra-asun­top­u­las­ta voi suo­raan syyt­tää helsinkiläisiä kun­tapoli­itikko­ja, kuten Osmo. He ovat sään­nelleet ja kulut­ta­ja maksaa.

  11. Luulin Osmo Soin­in­vaara oikeasti viisaak­si miehek­si. Tämän kir­joituk­sen luet­tuani, teen hänen kohdal­laan 180 asteen kään­nök­sen. Usko­ma­ton­ta yksinkertaisuutta.

  12. Juk­ka Sjöst­edt: Mut­ta ei jakokelpoista voit­toa. Asi­as­ta pääsee pääo­man palau­tuk­sen nimel­lä. Se palaute­taan omis­ta­jille ja tal­ent­ti-toim­i­henkilöille bonuksina.

    Jos oikeasti uskot tuo­hon, olet ottanut ison lainasalkun Nordeas­ta ja ostanut koko rahal­la Nordean osakei­ta, ja nyt vain odotat mil­loin saat sijoituk­sesi osinkoina ja pääoma­palau­tuksi­na takaisin. Ker­rot var­maan mielel­läsi kuin­ka paljon olet jo neton­nut ja kuin­ka paljon odotat saavasi lisää net­tovoit­to­ja sijoituksellasi?

  13. Min­ul­la on kak­si sijoi­tusasun­toa pk-seudul­la. Toisen ostin tasan 2000e/neliö 8 tai 9 vuot­ta sit­ten ja toisen 8000e/neliö pari vuot­ta sit­ten. Jälkim­mäisen arvon­nousu on tuot­tanut kolmes­sa vuodessa enem­män kuin ensin mainit­tu vuok­ri­na koko omis­tuk­sen aikana. Kum­mankin vuokra on eurolleen sama.

    En olisi niinkään var­ma, että kan­nat­taa ostaa lähiöstä.

  14. Aina välil­lä on puhet­ta asum­istuen lakkaut­tamis­es­ta, mut­ta sel­l­ainen ratkaisu taitaa olla perus­tus­lain vas­tainen. Suomen perus­tus­lain 19 § 4. momentin mukaan

    Julkisen val­lan tehtävänä on edis­tää jokaisen oikeut­ta asun­toon ja tukea asumisen oma­toimista jär­jestämistä.

  15. Tarvi­taan sopi­va määrä työt­töminä tai irrotet­tavis­sa nopeasti nykyis­es­tä työstään. Jälkim­mäi­nen olisi paljon parem­pi, siis mini­job­sit Suomeenkin. Sama kos­kee asuntoja.

  16. Stet­son­ista heit­täen kan­ta-/ratikkakaupun­gin alueel­la asuu noin 200000 henkeä. Asun­to­ja reilut 100000 ja vuokra-asun­to­ja ehkä 6–70000 kpl. 60 % vuokral­la asu­vista saa asumiseen­sa verovaroista tukea. Eli noin 40000 asun­non (itse asi­as­sa kaikkien alueen asun­to­jen) vuokrata­so ja asun­non arvo on hinat­tu ylös verovaroin ratikkakaupun­gin alueella.

    Yksinker­tainen ratkaisu kan­takaupun­gin kovaan vuokra- ja hin­tata­soon on se, että lopete­taan vuokra-asumisen tukem­i­nen ratikkakaupun­gin alueel­la. Aje­taan tuet alas vaikka­pa 5 vuo­den liuku­mal­la leikat­en tukia 20%/v.

    Täl­lä kon­stil­la lop­puu asun­top­u­la keskus­tas­sa ja hinnat/vuokrat saadaan järkeväm­mälle tasol­la. Veikkaisin, että 30000 asun­toa vapau­tu­isi 5 vuo­den aikana.

    Uusia asun­to­ja tietysti raken­net­ta­va muualle pääkaupunkiseudulle, hyvien liiken­ney­hteyk­sien varaan.

    Jos halu­aa asua kalli­is­sa Helsin­gin keskus­tas­sa niin jokainen voi tehdä sen omil­la rahoil­laan, ei muiden rahoilla.

    1. Asum­is­tukea saa ratikkakaupungis­sa euromääräis­es­ti yhtä paljon kuin Kon­tu­las­sa. Sen lisävuokran mak­saa kyl­lä itse.

  17. Mikko Num­melin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asum­istuen lakkaut­tamis­es­ta, mut­ta sel­l­ainen ratkaisu taitaa olla perus­tus­lain vas­tainen. Suomen perus­tus­lain 19 § 4. momentin mukaan

    Julkisen val­lan tehtävänä on edis­tää jokaisen oikeut­ta asun­toon ja tukea asumisen oma­toimista jär­jestämistä.

    Muute­taan siis perus­tus­lakia (jota nyt ei muutenkaan tarvitse nou­dat­taa), kuu­lumaan seu­raavasti: “Jokaisen Suomen kansalaisen, Euroopan union­in kansalaisen ja Suomes­sa lail­lis­es­ti asu­van kol­man­nen maan kansalaisen oikeutta…”

    Samal­la voisi muut­taa perus­tus­lais­sa kaik­ki koh­dat, jois­sa lukee “jokainen” kuu­lumaan vas­taaval­la tavalla.

  18. “Asumisen korkea hin­ta Helsingis­sä on paha ongelma.”

    Mikä on uudel­la alueel­la osu­us, jos­sa ihmi­nen asuu itse omis­ta­mas­saan asun­nos­sa? Ehkä 20–30?

    Eikö ratkaisu olisi rak­en­taa enem­män kovan­ra­han asuntoja?

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­is­tukea saa ratikkakaupungis­sa euromääräis­es­ti yhtä paljon kuin Kon­tu­las­sa. Sen lisävuokran mak­saa kyl­lä itse.

    Kyl­l­läkyl­lä. Mut­ta mitä san­ot itse ideas­ta, saataisi­inko helpotet­tua asun­toti­lan­net­ta kan­takaupungis­sa ja hin­ta-/vuokrata­soa hillittyä?

  20. Mikko Num­melin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asum­istuen lakkaut­tamis­es­ta, mut­ta sel­l­ainen ratkaisu taitaa olla perus­tus­lain vas­tainen. Suomen perus­tus­lain 19 § 4. momentin mukaan
    Julkisen val­lan tehtävänä on edis­tää jokaisen oikeut­ta asun­toon ja tukea asumisen oma­toimista jär­jestämistä.

    Tukem­i­nen voi olla muu­takin kuin rahal­lista tukea ja voi tuon lukea niinkin, että oma­toimisu­u­teen pitäisi kan­nus­taa — myös taloudel­liseen omatoimisuuteen. 😉

  21. Antti: Jos oikeasti uskot tuohon…
    Min­u­uutin sisäl­lä diilistä Nordea Pankin taseessa on tal­letus­tus­ta (=velkaa) 500 000 myyjän tilil­lä ja 500 000 velka­saamista (=omaisu­ut­ta) osta­jal­ta. Tase tasan.

    Myyjä ostaa 500 000 edestä Nordea Rahas­ton omis­tu­so­su­ut­ta. Tal­letus häipyy. Nordea Pank­ki myy velka­saaamisen 500 000 Nordea Rahas­tolle ja saa mak­suk­si 500 000 (= alku­peräi­nen rahavolyymin kasvu Norde­as­sa ja kansan­taloudessa tästä asun­tokau­pas­ta). Nordean tase ei mene tasan. 

    Omaisu­ut­ta on 500 000 enem­män kuin velko­ja (tal­letuk­sia). Omaisu­us vai­h­toi muo­toa velka­saamis­es­ta rahak­si. Myyjän pri­vaatis­sa taloudessa ei enää ole tal­letus­ta mut­ta on osu­us Nordea Rahas­tos­ta, 500 000. Osta­jal­la on asun­to ja velka­nsa. “Yhteiskun­taan” tuli 500 000 lisää rahaa (omis­ta­jille ja tal­ent­ti-toim­i­henkilöille). Tämän lisäk­si Nordea Pankin taseka­p­a­siteet­ti (vakavaraisu­us­ra­joite, BIS) ei kulunut, vaan pank­ki on iskus­sa seu­raavaan luot­to­laitosih­meeseen (jos eläisimme indus­tri­al­is­min aikaa) tai finanssialkemi­aan kun emme elä. 

    Janku­tan vielä. Nordea Pankin omaisu­us­puoli oli isom­pi mitä vel­ka puoli. Se piti saa­da tasan. Se ei oikene muuten kuin otta­mal­la ulos 500 000. Tässä esimerkissä omis­ta­jille ja talentti-toimihenkilöille. 

    Real­is­tisem­mis­sa se menee voiton ja hyö­ty­jen jakosopimuk­sen mukaan mitä mon­i­naisim­malle joukolle ihmisiä ja yhtiöitä alan sisäl­lä. MBA-uus­rikkai­ta kaik­ki tyyni.Jukka Sjöstedt

  22. Mikko Num­melin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asum­istuen lakkaut­tamis­es­ta, mut­ta sel­l­ainen ratkaisu taitaa olla perus­tus­lain vas­tainen. Suomen perus­tus­lain 19 § 4. momentin mukaan

    Julkisen val­lan tehtävänä on edis­tää jokaisen oikeut­ta asun­toon ja tukea asumisen oma­toimista jär­jestämistä.

    Roskaa, pait­si tietenkin val­lan­hi­moist­en perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden mielestä.

    Tukea asumisen oma­toimista jär­jestämistä voidaan tulki­ta ihan miten halu­taan, kun­han se hoide­taan jotenkin. Ei sen ole pakko olla asum­is­tukea. Ei “asumisen oma­toimisen jär­jestämisen tukem­i­nen” tarkoi­ta, että vuokran voi lait­taa veron­mak­sajien piikkiin.

    (eikö muuten ole aika lail­la perus­tus­lain vas­taista, että kouralli­nen perus­tus­laki­asiantun­ti­joi­ta määrit­telee Suomen perus­tur­van tason?)

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­is­tukea saa ratikkakaupungis­sa euromääräis­es­ti yhtä paljon kuin Kon­tu­las­sa. Sen lisävuokran mak­saa kyl­lä itse.

    Olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että asum­istuen omavas­tu­u­o­su­us ja kat­tovuokran ylit­tävän osu­us mak­se­taan toimeen­tu­lo­tuke­na, jos vuokralainen on vara­ton. Onko tämä sis väärä luu­lo? STM:n sivuil­lakin san­o­taan seu­raavasti: “Peru­sosan lisäk­si perus­toimeen­tu­lo­tukea annetaan tarpeel­lisen suu­ruisi­in mui­hin perus­menoi­hin: asum­is­menoi­hin, kuten vuokraan tai vastik­keeseen, ves­i­mak­su­un, läm­mi­tyk­seen, sähkölasku­un ja koti­vaku­u­tus­mak­su­un sekä ter­vey­den­huol­lon menoi­hin (esimerkik­si resep­tilääk­keet) sekä vält­tämät­tömi­in asun­toon muut­toon liit­tyvi­i­in menoihin.”

    Olisi kiva nähdä jokin tilas­to siitä, miten vuokria eri pääkaupunkiseudun vyöhykkeil­lä todel­lisu­udessa mak­se­taan, jaotel­tuna vaik­ka omil­la palkka/pääomatuloilla mak­set­tu osu­us, asum­istuen osu­us ja toimeen­tu­lotues­ta mak­set­tu osu­us. Ei liene mah­do­ton­ta selvit­tää esim. 5 %-yksikön tarkku­udel­la, vaikkei tarkko­ja luku­ja olisikaan saatavil­la. Saataisi­in viimein lop­pumaan väit­te­ly siitä, kuin­ka paljon julki­nen puoli mak­saa vähä­varaisien asum­ista Helsin­ki 1:ssä.

    1. Kyl­lä, toimeen­tu­lo­tu­ki toimii toisin kuin asum­is­tu­ki, mut­ta kir­joit­ta­ja puhui asum­istues­ta. Uskoisin, että toimeen­tu­lo­tukea mak­se­taan yleisem­min muual­la kuin Töölössä tai Kru­u­nun­haas­sa, joten sekään ei selitä ratikkakaupun­gin asun­to­jen kalleut­ta. Myös toimeen­tu­lotues­sa on vuokrakat­to, joskin paljon korkeampi, joten ei sekään ihan mitä tahansa mak­sa. Yksinäiselle henkilöl­lä asum­istuen vuokrakat­to on 508 euroa ja toimeen­tu­lotuen jotain noin 670 euroa. Myös toimeen­tu­lotues­sa läh­estytään tilan­net­ta, että se kor­vaa kaikille vuokral­la asuville saman­su­u­ruiset asumisku­lut, oli­vat todel­liset asumisku­lut mitä hyvänsä.

  24. Mis­tä ihmeestä löy­tyvät ne jot­ka jonot­ta­vat asumaan Helsinki­in eivätkä pääse?
    Eivätkä he ole tulos­sa ainakaan työn­perässä sil­lä työt­tömyys suomes­sa näkyy keskit­tyvän suuri­in kaupunkei­hin. Helsingis­sä määrälähen­teli viimek­si 48000 luokkaa ja työt­tömyys% syr­jäseudun kitukylien tasoa
    Eikä ole kyse myöskään mis­tään maal­ta­paos­ta ja pakkau­tum­si­es­ta kaupunkei­hin. Jos pois muut­taa 32000 ja sisään muut­taa 35338 niin suomen sisäisek­si net­to­muu­tok­si jäi 2016 vuon­na 3285 henkeä.
    Helsinki­hän on yhä suomen sisäisen muu­ton suh­teen muut­to­tap­piokun­ta luku­unot­ta­mat­ta ikälu­okkia 14–30. Aina­han yliopis­tokaupunkei­hin tulee syksy­isin uusia opiske­li­joi­ta ja jotkut jäävät pyörimään sit­ten pidempäänkin.
    Mut­ta tapah­tunut kasvu on tosi­a­sia ja se on tapah­tunut pitkälti maa­han­muu­ton kaut­ta. Sik­si kasvuhaaveisi­in pitää lisätä se että paljonko sitä maa­han­muut­toa lisätään

  25. > … Sinne muut­taa joku kol­man­nek­si parhaalta
    > alueelta ja niin edelleen. Tässä ketjussa
    > kaikkien asum­is­ta­so paranee.

    Edis­tämäl­lä rikkaiden asum­ista, saadaan paras hyö­ty suurim­malle määrälle asukkai­ta / äänestäjiä pien­im­mäl­lä mah­dol­lisel­la rahalla.

    Rikkaiden asum­ista edis­tämäl­lä myös parhait­en vaikute­taan siihen, mil­lainen Helsin­ki on tule­vaisu­udessa. Tuo rikkaan rak­en­ta­ma ökya­sun­to nimit­täin on kol­menkymme­nen vuo­den päästä vain hyvää keski­ta­soa, mut­ta se asute­taan edelleen, se sijait­see siel­lä, mihin kaavoit­ta­ja sen halusi, sen ulkokuori on jok­seenkin sama kuin raken­net­taes­sa. Siis nyt teh­dyn päätök­sen seu­rauk­set ovat ole­mas­sa vielä kauas tule­vaisu­u­teen asti.

    Miten käy köy­hiä varten hal­val­la raken­netulle slum­mille kol­menkymme­nen vuo­den päästä? Mitä niille sil­loin kan­nat­taa tehdä?

    Ote­taan­pa esimerk­ki Helsin­gin his­to­ri­as­ta. Vaikka­pa kaik­ki yli sata vuot­ta van­hat raken­nuk­set. Kuin­ka moni niistä oli raken­net­tu köy­hille? Kuin­ka moni niistä on edelleen käytössä? Mitä niille kan­nat­taa tehdä?

  26. Mikko Num­melin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asum­istuen lakkaut­tamis­es­ta, mut­ta sel­l­ainen ratkaisu taitaa olla perus­tus­lain vas­tainen. Suomen perus­tus­lain 19 § 4. momentin mukaan

    Julkisen val­lan tehtävänä on edis­tää jokaisen oikeut­ta asun­toon ja tukea asumisen oma­toimista jär­jestämistä.

    Tuskin: asumisen oma­toimisen jär­jestämisen tukemisen ei tarvitse tarkoit­taa asum­is­tukea; se voi tarkoit­taa esim. ohjaamista asumaan sinne, mis­sä on edullista asua.

  27. Auko­ton­ta ajat­telua ja kovin tut­tua blo­gin lukijoille.

    Voitaisi­inko jotain kep­piä tai porkkanaa kehit­tää, että saataisi­in osa 30 000 Helsin­gin tyhjästä asun­nos­ta asu­tuik­si? Kom­mu­nis­mia en kaipaa, omaisu­udel­laan kukin tehköön mitä parhaak­si näkee, mut­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­ol­ta minus­ta tun­tuu, että ovat tyhjillään.

    1. Tyhjät asun­not eivät ole tyhjiä. Niis­sä ei kukaan asu vak­i­tuis­es­ti. Ne ovat siis kakkosasun­to­ja. Tyhjil­lään on muu­ta­ma tuhat­ta asun­toa putkire­mont­tien takia ja sit­ten joitain van­hus­ten asun­to­ja, kun asukas on muut­tanut hoivakoti­in eikä asun­toa ole saatu tyh­jen­netyk­si ja myydyksi.

  28. har­ri kämäräi­nen:
    Eivätkä he ole tulos­sa ainakaan työn­perässä sil­lä työt­tömyys suomes­sa näkyy keskit­tyvän suuri­in kaupunkei­hin. Helsingis­sä määrälähen­teli viimek­si 48000 luokkaa ja työt­tömyys% syr­jäseudun kitukylien tasoa.

    Valitet­tavasti Het­emäen viesti on keskusteluis­sa muut­tunut. Seu­raa­vat perusasi­at on syytä tuo­da tietoon:
    — Helsingis­sä ja Helsin­gin seudul­la työl­lisyysaste oli vuon­na 2015 muun maan tasoa korkeampi. (Viimeisin viralli­nen tilas­to, Tilas­tokeskuk­sen työssäkäyntitilasto)
    — Helsingis­sä ja Helsin­gin seudul­la työt­tömyysaste on muu­ta maa­ta matalampi.
    — Työt­tömyysaste on TEM:n tieto­jen mukaan kään­tynyt lasku­un ja Helsingis­sä on työt­tömiä 37.000
    — Vierask­ielis­ten osu­us kaik­ista työt­tömistä on huo­mat­ta­va Helsingis­sä (27 %) ja koko pääkaupunkiseudul­la (28 %) kun taas muus­sa Suomes­sa osu­us on vain 8 %.
    Kun ver­rataan kan­taväestön työt­tömyyt­tä, Helsin­gin seudun ulkop­uolises­sa Suomes­sa työt­tömyysaste on läh­es puoli­tois­tak­er­tainen Helsinki­in näh­den. (Tilas­tokeskus 2015)
    — Viimek­si kuluneen vuo­den aikana tuotan­to oli Helsin­gin seudul­la keskimäärin reilut 4 % korkeam­mal­la tasol­la kuin vuon­na 2012. Koko maas­sa tuotan­to on kas­vanut vajaan pros­entin ver­tailu­vuo­den tasos­ta. (Toimi­alakat­saus)

Vastaa käyttäjälle Pekka Vuori Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.