Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2017

Käve­lykeskus­tan periaatesuunnitelma

Palautet­ti­in äänin 7–2 niin, ettei tästä pyy­de­tä lausun­toa, vaan koko han­ke aloite­taan syksyl­lä strate­gia­neu­vot­telu­jen jäl­keen alus­ta. Vihreät vas­taan koko muu lautakunta

Punavuoren Telakkaran­ta

Tämä on ihan hyvä kaa­va, mut­ta vähän kiusal­lista on, että sil­loin, kun Elmu oli ehdol­la tähän, talon perusko­r­jaus ter­veel­lisek­si olisi tul­lut kohtu­ut­toman kalli­ik­si. Lau­takun­tatyösken­telystä tulee vaikea­ta, jos päätök­sen perus­tana ole­vi­in tietoi­hin ei voi luottaa.

Aster­in­tien asemakaava

Min­un piti kysyä, mik­si rak­en­tamista ei tehdä tien viereen, jol­loin tulisi isom­mat pihat ja katunäkymästä yht­enäisem­pi, mut­ta selvisi, että ton­til­la on suo­jel­tu jalopähk­inäpuu, joka ei ole ymmärtänyt kas­vaa keskelle tont­tia vaan sen laidalle.

Kru­unuvuoren­ran­nan Kaivoskallioiden huviloiden kaava

Hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Kurvin tiivistyskaa­va

Hyväksyt­ti­in keskusteluit­ta. Hämeen­tien toisel­la puolel­la kan­nat­taa ryhtyä hake­maan lupaa raken­nuk­sen korot­tamiseen, kos­ka tässä suh­taudut­ti­in jous­tavasti autopaikkanormiin.

Uimaran­nantien asemakaavaehdotus

Lis­tan mukaan. Asukasjär­jestöltä oli tul­lut kir­je, jos­sa arvostelti­in lähin­nä kiin­teistövi­ras­ton toim­intaa, mut­ta sehän ei kuu­lu meille, vielä. Ker­roin ole­vani kir­jeen kanssa samaa mieltä, että jos Tapan­in­vain­io­ta ale­taan tiivistää, siitä on tehtävä kokonaissuunnitelma.

Talon korot­ta­mi­nen Lauttasaaressa

Läpi keskusteluit­ta

Kru­u­nun­haan tiivistyskaa­va Liisankadulla

Tästä tulee kuulem­ma Kevan vuokrako­hde. Se ei tiedä kovin edullista asum­ista, kos­ka Kevan tuot­to­vaa­timus pääo­ma­lle on läh­es yhtä korkea kuin seurakuntayhtymän.

Karhunkaata­jan alueen kaava

Hert­toniemen asukasy­hdis­tys oli ansiokkaasti tehnyt vai­h­toe­htokaa­van, mut­ta siinä oli virkami­esten mukaan ongelmia. Se perus­tui kahdek­sanker­roksisi­in lamel­li­taloi­hin, jot­ka ovat tuo­hon ympäristöön vähän korkei­ta. Viilar­inieltä ei voi olla tont­tili­it­tymiä, kos­ka pääkatu, joten pitäisi olla talo­jen takana kuitenkin tont­tikatu ja sit­ten vakio-ongel­ma. Pysäköin­nille ei ollut tilaa. Pelkät pääkat­ua reunus­ta­vat taloriv­it eivät oikein muo­dostaa toimi­vaa kaupunkia.

Asia pan­ti­in viikok­si pöydälle

Autoli­iken­teen verkkoselvitys

Mie­lenki­in­toinen ja hyvä raport­ti. Pari nostoa:

  • Koko tarkastelu perus­tuu ruuhkamaksuihin/sujuvuusmaksuihin/tietulleihin (vrt. kansalaissota/vapaussota/kapina), joi­ta ilman liikenne ruuhkau­tuu pahasti.
  • Tun­neleil­la ei ole san­ot­tavaa vaiku­tus­ta liiken­teen suju­vu­u­teen, mut­ta liiken­teen hait­toi­hin maan pääl­lä tietysti merkittävä.

 

 

 

47 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2017”

  1. Miten istutet­tu puu voi saa­da suo­jelun? Mikä siitä tekee erikoisen ver­rat­tuna taimikau­pas­ta haet­tuun uuteen puuhun, joka voidaan istut­taa parem­paan kohtaan? Kun kaupun­ki tuhoaa uhanalais­ten lajien elin­ti­laa jatku­vasti, esimerkik­si kaiva­mal­la puro­ja ojik­si, niin aivan main­io­ta että taimikau­pas­ta hake­mal­la erikoisen puun saa alueel­lisen suo­jelun rak­en­tamiselta. Lento-ora­van papana­gate kome­as­sa potenssis­sa, kun ihmiset lähtevät taimitarhoille.

  2. “Tun­neleil­la ei ole san­ot­tavaa vaiku­tus­ta liiken­teen suju­vu­u­teen, mut­ta liiken­teen hait­toi­hin maan pääl­lä tietysti merkittävä.”

    En usko tätä väitet­tä. Kan­nat­taa men­nä tutus­tu­maan vaik­ka Tar­von­tieltä Pasi­lan kaut­ta itään tai päin­vas­toin pyrkivään liiken­teeseen. Kyl­lä läpikulkuli­iken­teen saami­nen tun­neli­in vähen­tää kaikkia hait­to­ja maan päällä.

    Sama jut­tu keskus­tatun­nelin kanssa. Jos ei halu­ta lisää auto­ja keskus­taan, tehkää sel­l­ainen tun­neli, jol­la pääsee vain kaupun­gin toiselle puolelle eikä kaduille ollenkaan. Sekä parkki­hallei­hin. Samal­la saadaan lisähaara Jätkäsaaren sata­mas­ta Länsiväylälle.

  3. Olis kiva kuul­la perustelui­ta tohon käve­lyk­seskus­tan torp­paamiseen. Eri­tyis­es­ti niiden muiden.

  4. Voisko sitä metroli­iken­teen myöhäistämistä tehdä silleen ihan vain lisääm­l­lä yhden vuoron kuusa ja lopet­taa sit­ten, kun käyt­tö putoaa?
    Onko tässä joku pape­ri­aikataulukus­tan­nus, joka köm­pelöit­tää vuoropolitiikkaa?

  5. “…eikä metroasemil­ta ollut yömetron liiken­nöin­ti­aikoina liityntäbussiyhteyksiä.”
    Siis w00t?
    Metrol­la pääset ase­malle, mut­ta et kotiin?
    Ihme jut­tu et käyt­töä ei ollut enempää.
    Paljonko­han metroasemil­la nousi tak­sikyy­tien suosio?

  6. Osmo Soin­in­vaara: Ida Aal­bergin­tien puis­ton asemakaava
    Lausun­noil­ta, ei olen­naisia muutoksia.
    Kaa­va mah­dol­lis­taa päiväkodin rak­en­tamisen. Kun nyt tuli ote­tuk­si kynä käteen, paran­netaan saman tien liiken­neolo­ja rak­en­ta­mal­la mm. kiertoliittymä.

    Mik­si muuten tohon liikenneympyrä?
    Sehän ei suju­voita liiken­net­tä varsinkaan ruuh­ka-aikoina ollenkaan, niin kauan kun Näyt­telijän­ti­etä pohjoiseen bus­sipysäk­it on ajo­radal­la. Eli pysähtyneen bussin ohi ei pääse.
    Eli onko nyt suun­nitelmis­sa palaut­taa kun­nol­liset bussipysäkit?

  7. Hert­toniemen asukasy­hdis­tyk­sen vai­h­toe­htokaavas­sa oli ongelmia, kos­ka pelkät pääkat­ua reunus­ta­vat taloriv­it eivät kuulem­ma oikein muo­dos­ta toimi­vaa kaupunkia. 

    Eivät ne muo­dos­ta sitä kaupunkibule­vardeil­lakaan. Tämän takia kaupunkibule­varde­ja raken­net­taes­sa onkin tarkoi­tus ottaa käyt­töön myös kat­ua ympäröivät viheralueet.

  8. Vähän ohi aiheen, mut­ta onko kesk­ineliö­vaa­timus uusil­la asun­noil­la voimas­sa koko Helsin­gin alueella?

    1. Meil­lä ei ole enää kesk­ineliö­vaa­timus­ta vaan vaa­timus, että määräosa raken­nusalas­ta on osoitet­ta­va per­hea­sun­noille eli vähin­tään kol­men huoneen asun­noille. Se on voimas­sa koko kaupun­gin alueella.

  9. Veikko Rinne:
    En usko tätä väitet­tä. Kan­nat­taa men­nä tutus­tu­maan vaik­ka Tar­von­tieltä Pasi­lan kaut­ta itään tai päin­vas­toin pyrkivään liiken­teeseen. Kyl­lä läpikulkuli­iken­teen saami­nen tun­neli­in vähen­tää kaikkia hait­to­ja maan päällä.

    Mainit­se­masi Hakamäen­tien tun­neli ei ainakaan ollut mikään jät­timen­estys. http://yle.fi/uutiset/3–5891227
    “Kallis Hakamäen­tien remont­ti oli autoil­i­joille pettymys”

    Veikko Rinne:

    Sama jut­tu keskus­tatun­nelin kanssa. Jos ei halu­ta lisää auto­ja keskus­taan, tehkää sel­l­ainen tun­neli, jol­la pääsee vain kaupun­gin toiselle puolelle eikä kaduille ollenkaan. Sekä parkkihalleihin.

    Autoli­ikenne keskus­tas­sa on vähen­tynyt viimeisen 30 vuo­den aikana merkit­tävästi. Tärkeim­pänä syynä on läpi­a­jon siir­tymi­nen tarkoituk­sen­mukaisem­mille reit­eille. Keskus­tatun­nelia ei ole tarvit­tu. Linkin takana graafi, jos­ta näkee Helsin­gin niemen rajan ylit­tävän autoli­iken­teen kehi­tyk­sen 1988–2015: http://i.imgur.com/VhHWvjt.png

    Veikko Rinne:

    Samal­la saadaan lisähaara Jätkäsaaren sata­mas­ta Länsiväylälle.

    Tuo on pelkkää fan­ta­sioin­tia. Jätkäsaaren sata­ma-alue on täyt­tö­maa­ta, johon tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen olisi aivan jär­jet­tömän kallista. Lisäk­si siinä on metro­tun­neli välis­sä vaikeut­ta­mas­sa asioi­ta. Mini­tun­nelia Meche­lininkadulle on kyl­lä suun­nitel­tu, mut­ta se siis alka­isi noin kilo­metrin päässä lai­vater­mi­naal­ista, eikä sitäkään saisi keskus­tatun­neli­in mitenkään järkevästi liitettyä.

  10. Juu­pa joo: Tuo on pelkkää fan­ta­sioin­tia. Jätkäsaaren sata­ma-alue on täyt­tö­maa­ta, johon tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen olisi aivan jär­jet­tömän kallista. Lisäk­si siinä on metro­tun­neli välis­sä vaikeut­ta­mas­sa asioi­ta. Mini­tun­nelia Meche­lininkadulle on kyl­lä suun­nitel­tu, mut­ta se siis alka­isi noin kilo­metrin päässä lai­vater­mi­naal­ista, eikä sitäkään saisi keskus­tatun­neli­in mitenkään järkevästi liitettyä.

    Jos tun­neli halu­taan, mik­sei tehtäisi sitä Juutin­rau­man tun­nelin tapaan meren­po­h­jal­la kulke­vana betoni­tun­neli­na? Se voisi samal­la kor­va­ta keskus­tatun­nelin ohikulku­tienä ja liit­täisi sata­mat Län­si- ja Itäväylään.
    Mit­taa tulisi 10 km, kun Juutin­rau­mal­la pitu­us on 4 km. Juutin­rau­man toteu­tunei­ta kus­tan­nuk­sia käyt­täen hin­naksi tulisi 1,7 mil­jar­dia. Halvem­pi kuin Län­simetro jatkei­neen ja toden­näköis­es­ti lähel­lä suun­nitel­lun keskus­tatun­nelin todel­lisia kustannuksia…

  11. toke:
    “…eikä metroasemil­ta ollut yömetron liiken­nöin­ti­aikoina liityntäbussiyhteyksiä.”
    Siis w00t?
    Metrol­la pääset ase­malle, mut­ta et kotiin?
    Ihme jut­tu et käyt­töä ei ollut enempää.
    Paljonko­han metroasemil­la nousi tak­sikyy­tien suosio?

    Raideli­ikenne perus­tuu siihen, että se on joko suju­vam­paa tai pystyy aja­maan korkeam­paa nopeut­ta kuin kumipyöräli­ikenne. Kos­ka yhdis­telmässä yö + kaupunkili­ikenne ei toteudu kumpikaan, suo­rat bus­sit on nopeampia kuin metron ja bussin yhdis­telmä. Mukavampi metro on, ja näk­isinkin, että suorien bussien ja puolen tun­nin välein kulke­van metron yhdis­telmä olisi paras.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä ei ole enää kesk­ineliö­vaa­timus­ta vaan vaa­timus, että määräosa raken­nusalas­ta on osoitet­ta­va per­hea­sun­noille eli vähin­tään kol­men huoneen asun­noille. Se on voimas­sa koko kaupun­gin alueella.

    Tämä määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa.

  13. nak­ki:
    Miten istutet­tu puu voi saa­da suo­jelun? Mikä siitä tekee erikoisen ver­rat­tuna taimikau­pas­ta haet­tuun uuteen puuhun, joka voidaan istut­taa parem­paan kohtaan? 

    Esi­tys­lis­tan mukaan tuo Aster­i­tien mantsuri­an­jalopähk­inäpuu on suo­jel­tu luon­non­muis­tomerkkinä. Luon­non­suo­jelu­lais­sa (23 §) tode­taan täl­laisen suo­jelun edellytyksistä:

    “Puu, puuryh­mä, siir­tolohkare tai muu niitä vas­taa­va luon­non­muo­dos­tu­ma, jota sen kauneu­den, harv­inaisu­u­den, maise­mallisen merk­i­tyk­sen, tieteel­lisen arvon tai muun vas­taa­van syyn vuok­si on aihet­ta eri­tyis­es­ti suo­jel­la, voidaan määrätä rauhoite­tuk­si luonnonmuistomerkiksi.”

    Helsin­gin kaupun­gin sivuil­la ker­ro­taan myös, että “Luon­non­muis­tomerkin rauhoit­tamis­es­ta Helsingis­sä päätök­sen tekee ympäristölau­takun­ta ympäristökeskuk­sen esi­tyk­sen poh­jal­ta.” (Lähde: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/ )

    Juuri taim­i­tarhas­ta haet­tu puu­nalku tuskin kel­paa luonnonmuistomerkiksi.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä ei ole enää kesk­ineliö­vaa­timus­ta vaan vaa­timus, että määräosa raken­nusalas­ta on osoitet­ta­va per­hea­sun­noille eli vähin­tään kol­men huoneen asun­noille. Se on voimas­sa koko kaupun­gin alueella.

    On se upeaa, että meil­lä on niin fik­su­ja virkamiehiä ja poli­itikko­ja, jot­ka tietävät ton­tin omis­ta­jaa parem­min, mitä kan­nat­taa rakentaa! 🙁

  15. Juu­pa joo: …Tuo on pelkkää fan­ta­sioin­tia. Jätkäsaaren sata­ma-alue on täyt­tö­maa­ta, johon tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen olisi aivan jär­jet­tömän kallista…

    Käsit­tääk­seni Helsin­gin kaupun­ki on keksinyt tuo­hon lääk­keen, kos­ka Malmin lento­kent­täkin on kan­nat­tavaa rakentaa.

  16. Juu­pa joo: Mainit­se­masi Hakamäen­tien tun­neli ei ainakaan ollut mikään jättimenestys

    Sat­un­naisen tal­laa­jan kom­mentin refer­oimi­nen koko totuute­na ja pelkän siitä teh­dyn otsikon nos­to koko totu­udek­si on vähän liian help­poa kalastelua. Hakamäen­tien remont­ti saat­toi olla pet­tymys vain niille jot­ka aja­vat pääru­uhka­su­un­nas­sa aamuin illoin, kaik­ki muut kiit­televät jos muis­ta­vat tilanteen ennen remonttia. 

    Aiem­min Hakamäen­tie oli joka suun­taan matel­e­van liiken­teen mood­is­sa suuren osan päivästä eri suun­ti­in ja sen yli; Man­ner­heim­intien päästä ei päässyt itään­päin jonot­ta­mat­ta, Vetu­ri­tien kohdal­la liiken­neval­ois­sa seis­ti­in yöl­läkin pari val­ok­ier­toa, Pasi­las­ta pohjoiseen oli pitkät jonot jatko­su­un­nas­ta riippumatta. 

    Nyt jos ei halua aamul­la lännestä Pasi­laan tai idästä Man­ner­heim­intielle, tai iltapäiväl­lä idästä Hämeen­lin­nan­väylälle tai lännestä Tuusu­lan­väylälle, Hakamäen­tien liikenne soljuu jouhev­asti. Ennen kan­nat­ti vält­tää Hakamäen­ti­etä jos vain oli vai­h­toe­hto ole­mas­sa, ja nytkin se on jopa ruuhka­su­un­nille stres­sit­tömin vai­h­toe­hto vaik­ka jonoa olisikin.

  17. nak­ki:
    Miten istutet­tu puu voi saa­da suo­jelun? Mikä siitä tekee erikoisen ver­rat­tuna taimikau­pas­ta haet­tuun uuteen puuhun, joka voidaan istut­taa parem­paan kohtaan? 

    Ikä? Taim­i­tarhal­ta ei saa esimerkik­si 50-vuo­ti­as­ta puu­ta ainakaan ihan hal­val­la. Mitä kookkaampi tai­mi, sitä kovem­pi hinta.

    En tiedä, mil­lais­es­ta puus­ta tässä tapauk­ses­sa on kyse, mut­ta eri­tyisen komea hyväkun­toinen van­ha yksilö voi hyvinkin olla suo­jelemisen arvoinen.

  18. Kalle: On se upeaa, että meil­lä on niin fik­su­ja virkamiehiä ja poli­itikko­ja, jot­ka tietävät ton­tin omis­ta­jaa parem­min, mitä kan­nat­taa rakentaa! 

    Ton­tin omis­ta­ja voi hyvinkin tietää, mitä hänen kan­nat­taa ton­tilleen rak­en­taa, mut­ta läh­es var­masti kaupun­ki tietää yksit­täistä ton­tin­o­mis­ta­jaa parem­min, mitä kaupungis­sa tarvi­taan. Kas kun kaupunki­in saate­taan halu­ta muitakin kuin sinkku­ja ja lapset­to­mia pareja.

    Jos ton­tin­o­mis­ta­jat saisi­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöitä ja kak­sioi­ta ei raken­net­taisi, mut­ta asun­to­ja tarvit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole järkevää, että per­heet pakote­taan etsimään asun­to­ja jostain kehyskun­nista, kun ahneet maan­omis­ta­jat ovat tehneet parem­mille alueille vain pieniä asun­to­ja ja ole­mas­saole­vien suurem­pi­en asun­to­jen hin­nat ovat nousseet keski­t­u­lois­t­enkin per­hei­den ulottumattomiin.

  19. N:
    Jos ton­tin­o­mis­ta­jat saisi­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöitä ja kak­sioi­ta ei raken­net­taisi, mut­ta asun­to­ja tarvit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole järkevää, että per­heet pakote­taan etsimään asun­to­ja jostain kehyskun­nista, kun ahneet maan­omis­ta­jat ovat tehneet parem­mille alueille vain pieniä asun­to­ja ja ole­mas­saole­vien suurem­pi­en asun­to­jen hin­nat ovat nousseet keski­t­u­lois­t­enkin per­hei­den ulottumattomiin.

    Ootko tietoinen, mitä ns. per­hea­sun­not parem­mil­la alueil­la mak­sa­vat ja oletko sitä mieltä, että hin­nat ovat sel­l­aisia, että kahdel­la keski­t­u­loisel­la ihmisel­lä, joil­la on lap­si tai use­ampi, on niihin varaa ilman per­in­töjä tms. hopea-asti­as­to tut­tip­ul­lona ‑kuvioi­ta?

    Ts. saako kak­si keski­t­u­loista ihmistä puoli miljoon­aa pankista lainaa?

    En usko.

    Asun­to­jen koko- tmssääte­ly on Helsingis­sä lähin­nä tulon­si­ir­toa hyväo­saisille, joil­la on varaa yli puolen miljoo­nan asun­toi­hin. Jos markki­noi­ta ei säädeltäisi, neliöhin­ta ei lask­isi niin voimakkaasti asun­non koon kas­vaes­sa, pieniä asun­to­ja olisi enem­män ja _keskituloisilla_ ihmisil­lä olisi varaa asua kantakaupungissa.

    En vali­ta enem­pää, kos­ka olen tässä puhal­luk­ses­sa saama­puolel­la. Mut­ten sen­tään ole tekopy­hä ja sössötä jotain keski­t­u­loi­sista per­heistä ja hei­dän mahdollisuuksistaan.

  20. N:
    En tiedä, mil­lais­es­ta puus­ta tässä tapauk­ses­sa on kyse, mut­ta eri­tyisen komea hyväkun­toinen van­ha yksilö voi hyvinkin olla suo­jelemisen arvoinen. 

    Val­is­tuneena veikkauk­se­na ja pienen google­tuk­sen jäl­keen, ikää lie­nee siinä 70–90 vuot­ta. Ilmeis­es­ti omis­ta­ja on aikanaan itse moista suo­jelus­ta­tus­ta hak­enut, joten kukaan tuskin on mitään vääryyt­tä koskaan kärsinyt. 

    Yleisem­mäl­lä tasol­la on hie­man han­kala ymmärtää, mik­si noinkin nuori istutet­tu vierasla­ji­nen puu, joka on kai sen ver­ran komea mitä laji­tyyp­il­listä on, eri­tyis­es­tä suo­jelua tarvitsisi.

  21. N: Ton­tin omis­ta­ja voi hyvinkin tietää, mitä hänen kan­nat­taa ton­tilleen rak­en­taa, mut­ta läh­es var­masti kaupun­ki tietää yksit­täistä ton­tin­o­mis­ta­jaa parem­min, mitä kaupungis­sa tarvi­taan. Kas kun kaupunki­in saate­taan halu­ta muitakin kuin sinkku­ja ja lapset­to­mia pareja.

    Jos ton­tin­o­mis­ta­jat saisi­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöitä ja kak­sioi­ta ei raken­net­taisi, mut­ta asun­to­ja tarvit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole järkevää, että per­heet pakote­taan etsimään asun­to­ja jostain kehyskun­nista, kun ahneet maan­omis­ta­jat ovat tehneet parem­mille alueille vain pieniä asun­to­ja ja ole­mas­saole­vien suurem­pi­en asun­to­jen hin­nat ovat nousseet keski­t­u­lois­t­enkin per­hei­den ulottumattomiin.

    Mik­si ton­tin­o­mis­ta­ja rak­en­taisi pelkkiä yksiöitä ja kak­sioi­ta, olet­taen että täl­lä het­kel­lä yksiöi­den, kak­sioiden ja kolmioiden tar­jon­ta on tas­apain­os­sa? Ja jos se taas ei ole tas­apain­os­sa, eli yksiöistä ja kak­sioista mak­se­taan enem­män, mitä vikaa tas­apain­oon saattamisessa?

  22. N: Ei sekään ole järkevää, että per­heet pakote­taan etsimään asun­to­ja jostain kehyskun­nista, kun ahneet maan­omis­ta­jat ovat tehneet parem­mille alueille vain pieniä asun­to­ja ja ole­mas­saole­vien suurem­pi­en asun­to­jen hin­nat ovat nousseet keski­t­u­lois­t­enkin per­hei­den ulottumattomiin.

    Nämä “parem­mat” alueet on raken­net­tu kauan sit­ten. Ja ihan hyvin meni ilman vas­taavia määräyk­siä, sil­lä ovathan alueet edelleenkin parhaimpia 😊

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Rak­en­t­a­mi­nen Malmin lentäken­tän alueelle on olen­nais­es­ti halvem­paa kuin rak­en­t­a­mi­nen Jätkäsaareen. 

    Uskotko itse tuo­hon? Taitaa olla yhtä hal­paa, kuin Län­simetro. Jostain syys­tä poli­it­tis­es­ti joidenkin halu­a­mat älyn­väläyk­set ovat päätös­esit­te­lyis­sä erit­täin halpo­ja ja havain­neku­vat kesäisiä.

  24. N: …var­masti kaupun­ki tietää yksit­täistä ton­tin­o­mis­ta­jaa parem­min, mitä kaupungis­sa tarvitaan… 

    Vankku­ma­ton usko virkami­esten ja poli­itikko­jen ohjaa­maan suun­nitel­mat­alouteen! No uskon­toaan se onkin, sil­lä mitään näyt­töjä toimivu­ud­es­ta ei ole.

    N:

    Jos ton­tin­o­mis­ta­jat saisi­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöitä ja kak­sioi­ta ei raken­net­taisi, mut­ta asun­to­ja tarvit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole järkevää, että per­heet pakote­taan etsimään asun­to­ja jostain kehyskun­nista, kun ahneet maan­omis­ta­jat ovat tehneet parem­mille alueille vain pieniä asun­to­ja ja ole­mas­saole­vien suurem­pi­en asun­to­jen hin­nat ovat nousseet keski­t­u­lois­t­enkin per­hei­den ulottumattomiin.

    Nyt et oikein ymmär­rä markki­na­t­alouden perustei­ta. Sitä raken­netaan, mille on kysyn­tää. Se on tot­ta, että het­ki raken­net­taisi­in vain yksiöitä, kos­ka ihaile­masi suun­nitel­mat­alous on vääristänyt pahasti asun­tokan­taa. Suurin puute on pienistä ja erit­täin pienistä asun­noista. Sen jäl­keen raken­net­taisi­in sitä, mis­tä on kysyn­tää, kuten perheasuntoja.

    Mik­si asun­not nyt ovat kalli­ita? Siihen on syynä sään­te­ly, kaupun­gin välistäve­to ja tuet. Jos halut­taisi­in halvem­pia asun­to­ja, toteutet­taisi­in seu­raa­vat toimenpiteet:
    — lopete­taan sekä omis­tus- että vuokra-asumisen tukeminen
    — kiel­letään kun­nil­ta maan­omis­tus speku­lati­ivi­sis­sa tarkoituk­sis­sa ja
    — pure­taan sääntely.

    Kaupun­gin kaavoitus­mo­nop­o­lin mur­t­a­mi­nen taval­la tai toisel­la on oleelli­nen osa asumisen kus­tan­nusten laskemista. Se voidaan tehdä joko sal­li­mal­la kaikille osa­puo­lille kaavoitus tai estämäl­lä kaupunkien kaavoitus­mo­nop­o­lin väärinkäyt­tö. Samal­la mah­dol­liset hämärät rahavir­rat poli­itikko­jen ja raken­nus­li­ikkei­den välil­lä lop­pu­vat. Viimek­sikään siitä käräh­tivät Van­taan demar­it, mut­ta en vetäisi johtopäätöstä, ettei samaa tapah­du Helsingis­sä, vaik­ka kukaan ei ole ollut viime aikoina syytteessä.

    Kaupun­gin tehtävä on luo­da edel­ly­tyk­siä. Itse kaavoit­tamisen nyt koko Kehä I:n sisäpuo­li­nen alueen ruu­tukaavaan ja jatkaisin siitä Kehä III:lle.

  25. N: Ton­tin omis­ta­ja voi hyvinkin tietää, mitä hänen kan­nat­taa ton­tilleen rak­en­taa, mut­ta läh­es var­masti kaupun­ki tietää yksit­täistä ton­tin­o­mis­ta­jaa parem­min, mitä kaupungis­sa tarvi­taan. Kas kun kaupunki­in saate­taan halu­ta muitakin kuin sinkku­ja ja lapset­to­mia pareja 

    Ton­tin­o­mis­ta­ja ja kaupun­ki tietävät huonos­ti. Markki­nat tietävät parem­min. Onhan nähty muun muas­sa, että kaupun­ki on aliarvioin­ut päiväko­tien tarpeen ja ton­tin­o­mis­ta­jat yliarvioi­neet toimis­to­jen tarpeen.
    Jos per­hea­sun­noista on pula, niiden hin­ta nouse ja niitä kan­nat­taa tehdä.
    Jos halu­taan kaupunki­in per­heitä, kan­nat­taa tukea suo­raan rahal­lis­es­ti eikä yrit­tää mikro­man­ageroi­da asuntomarkkinoita.

  26. toke: Mik­si muuten tohon liikenneympyrä? 

    Ihme­tyt­tää tosi­aan. Siinä on parhaim­mil­laan sen ver­ran liiken­net­tä, että oli se tukos­sa tai ei voi olla, ettei ympyrän laiton jäl­keen jalankulk­i­jat pääse risteyk­ses­tä lainkaan ylitse.

    N: Ikä? Taim­i­tarhal­ta ei saa esimerkik­si 50-vuo­ti­as­ta puu­ta ainakaan ihan hal­val­la. Mitä kookkaampi tai­mi, sitä kovem­pi hinta. 

    Tämä lie­nee syynä siihen, mik­si kaupun­ki itse kas­vat­taa Vihd­in­tien var­res­sa puita.

  27. toke:
    Olis kiva kuul­la perustelui­ta tohon käve­lyk­seskus­tan torp­paamiseen. Eri­tyis­es­ti niiden muiden.

    Jos olet tutus­tunut suun­nitel­maan, niin ymmär­rät, mik­si se tor­pat­ti­in. Kuka oli se älyn van­taan­jo­ki, joka valmis­teli asian?

    anonyy­mi: Ihme­tyt­tää tosi­aan. Siinä on parhaim­mil­laan sen ver­ran liiken­net­tä, että oli se tukos­sa tai ei voi olla, ettei ympyrän laiton jäl­keen jalankulk­i­jat pääse risteyk­ses­tä lainkaan ylitse.

    Has­sua, miten kaikkial­la muual­la Euroopas­sa kier­toli­it­tymät toimi­vat! Ne ovat liiken­teen kannal­ta erit­täin jous­tavia, yleen­sä paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin valot.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Rak­en­t­a­mi­nen Malmin lentäken­tän alueelle on olen­nais­es­ti halvem­paa kuin rak­en­t­a­mi­nen Jätkäsaareen.

    Huono perustelu, minne tahansa on halvem­paa rak­en­taa kuin Jätkäsaareen.
    Johon rak­en­t­a­mi­nen oli kallista, kos­ka piti tehdä maail­man kalleim­mat parkkilu­o­lat täyt­tö­maalle meren­pin­nan alapuolelle.

  29. Ville: Ton­tin­o­mis­ta­ja ja kaupun­ki tietävät huonos­ti. Markki­nat tietävät parem­min. Onhan nähty muun muas­sa, että kaupun­ki on aliarvioin­ut päiväko­tien tarpeen ja ton­tin­o­mis­ta­jat yliarvioi­neet toimis­to­jen tarpeen…

    Tämä on hyvä täs­men­nys! 🙂 Yksit­täi­nen ton­tin­o­mis­ta­jil­ta voi tehdä virheen samal­la taval­la kuin kaupunkikin tyrii rak­en­tamisen ohjauk­ses­sa. Markki­nat ohjaa­vat lop­ul­ta tas­apain­oon kulut­ta­jan tarpei­den ja tuotan­non välil­lä, jos markki­noi­ta ei häir­itä. Samal­la ne tuot­ta­vat edullisim­man tuot­teen kulut­ta­jalle, tässä tapauk­ses­sa asukkaalle. 

    Kaupun­gin tehtävä ei ole yrit­tää ohja­ta, kos­ka se joka tapauk­ses­sa menee pieleen, kuten olemme näh­neet. Helsin­gin ongel­mat ovat ihan itse tehtyjä. Kaupun­gin tehtävä on luo­da niin paljon edel­ly­tyk­siä, että markki­nat toimivat.

  30. Kalle: Kaupun­gin kaavoitus­mo­nop­o­lin mur­t­a­mi­nen taval­la tai toisel­la on oleelli­nen osa asumisen kus­tan­nusten laskemista. 

    Jep, kaikenkat­ta­va sub­ur­ban sprawl­han se onkin varsi­nainen avain onneen!

  31. Kalle:
    Has­sua, miten kaikkial­la muual­la Euroopas­sa kier­toli­it­tymät toimi­vat! Ne ovat liiken­teen kannal­ta erit­täin jous­tavia, yleen­sä paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin valot.

    Kai ne tääl­läkin yleen­sä toimii. Mut­ta toi Näyt­telijän­tie on tor­pat­tu ain­oal­la ajokaistal­la olevil­la bus­sipysäkeil­lä. Joten on aivan sama onko risteyk­sessä val­ot vai ympyrä, aina seisoo, kun dösä seisoo.
    Yleinen käsi­tys Haa­gas­sa on, että jumit­ta­mal­la nykyru­uhkadösämääräl­lä liikenne, vähen­netään kaut­takulkua. Kai joskus, kun jotkut isot väylät ovat ihan jumis­sa, Haa­gan (+ Maunulan tai Las­si­lan) läpi voi jotaan voit­taa. Paikallisille tos­ta on vaan jär­jetön haitta.

  32. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Mik­si ton­tin­o­mis­ta­ja rak­en­taisi pelkkiä yksiöitä ja kak­sioi­ta, olet­taen että täl­lä het­kel­lä yksiöi­den, kak­sioiden ja kolmioiden tar­jon­ta on tas­apain­os­sa? Ja jos se taas ei ole tas­apain­os­sa, eli yksiöistä ja kak­sioista mak­se­taan enem­män, mitä vikaa tas­apain­oon saattamisessa?

    Ton­tin­o­mis­ta­ja rak­en­taa mielel­lään yksiöitä (ja kak­sioi­ta), kos­ka ne menevät aina nopeam­min kau­pak­si kuin per­hea­sun­not eli ton­tin­o­mis­ta­jan tai raken­nut­ta­jan rahat ovat lyhyem­män aikaa kohteessa kiinni.

    Lisäk­si yksiöt ja kak­siot tuot­ta­vat enem­män katet­ta per raken­nu­soikeusker­rosneliömetri kuin per­hea­sun­not: ei kus­tan­nuk­sia sisä­sein­istä ja osta­ja mak­saa parem­man neliöhinnan.

  33. Lund­vistin Julle: Ootko tietoinen, mitä ns. per­hea­sun­not parem­mil­la alueil­la mak­sa­vat ja oletko sitä mieltä, että hin­nat ovat sel­l­aisia, että kahdel­la keski­t­u­loisel­la ihmisel­lä, joil­la on lap­si tai use­ampi, on niihin varaa

    Ts. saako kak­si keski­t­u­loista ihmistä puoli miljoon­aa pankista lainaa?

    Asun­to­jen koko- tmssääte­ly on Helsingis­sä lähin­nä tulon­si­ir­toa hyväo­saisille, joil­la on varaa yli puolen miljoo­nan asun­toi­hin. Jos markki­noi­ta ei säädeltäisi, neliöhin­ta ei lask­isi niin voimakkaasti asun­non koon kas­vaes­sa, pieniä asun­to­ja olisi enem­män ja _keskituloisilla_ ihmisil­lä olisi varaa asua kantakaupungissa.

    En vali­ta enem­pää, kos­ka olen tässä puhal­luk­ses­sa saama­puolel­la. Mut­ten sen­tään ole tekopy­hä ja sössötä jotain keski­t­u­loi­sista per­heistä ja hei­dän mahdollisuuksistaan. 

    Näis­sä väit­teis­sä tulon­si­ir­roista ja neliöhin­to­jen laskus­ta on var­maan jokin logi­ik­ka, mut­ta seli­tyk­sen puut­teessa ne jäävät käsit­tämät­tömik­si, Julle.

    Eikö se, että uusi­in taloi­hin on pakko rak­en­taa muu­ta­ma isom­pi asun­to, tuo asun­to­ja nimeno­maan keski­t­u­lois­t­en per­hei­den saataville? Ver­rataan puolen miljoo­nan uut­ta ja van­haa asun­toa. Uudet asun­not myy­dään 40–80% velka­o­su­u­den kanssa, joka mak­se­taan vähitellen taloy­htiölle. Olkoon mei­dän esimerkissä tavalli­nen 75% eli asun­non myyn­ti­hin­naksi jää 125t. Van­has­sa asun­nos­sa ei ole taloy­htiölain­o­ja jäl­jel­lä, myyn­ti­hin­ta siis 500t. Keski­t­u­loisen per­heen on paljon helpom­pi saa­da pankista 125t laina uuteen asun­toon kuin 500t vanhaan.

    25 vuo­den päästä uuden asun­non velka­o­su­us sekä pankki­laina on mak­set­tu, asun­to on muut­tunut van­hak­si ja se on keski­t­u­loisen saavut­ta­mat­tomis­sa, kun koko hin­ta pitäisi mak­saa ker­ral­la. Mut­ta jostain muual­ta löy­tyy sil­loinkin uusia asun­to­ja ja putkirem­pan rasit­tamia van­ho­ja, joi­hin keski­t­u­loinen pääsee pankkilainalla.

    Jos uusia per­hea­sun­to­ja ei raken­net­taisi vaik­ka pakol­la, kehyskun­ti­in vir­taisi enem­män per­heitä, kun Helsingis­sä pitäisi kerätä pitem­pään rahaa sen oman ostoon. Kuvio on toki riip­pu­vainen siitä, että sal­li­taan nämä val­ta­vat velka­o­su­udet uusien kau­pas­sa, ilmiö jota 20 v. sit­ten ei tun­net­tu. Sil­loin mak­set­ti­in koko vela­ton hin­ta kerralla.

  34. Neliöhin­to­jen ver­tailu asun­to­jen hin­nois­sa ja vaik­ka putkirem­pois­sa on todel­la typerää.

    Fik­sua olisi ver­tail­la hin­to­ja vaik­ka tyylil­lä: 1 keit­tiö + 1 kylpy­huone + wc + muut neliöt.
    Kylp­pärin rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3k€ per neliö, keit­tiön ja wc:n 2k€ per neliö ja lop­ut 1k€ neliö.
    Siihen sit­ten asun­non ulkop­uo­li­nen infra ja maan hin­ta, niin ollaan aika lähel­lä perush­in­taisen ker­rostalon hintaa.

  35. toke:
    Neliöhin­to­jen ver­tailu asun­to­jen hin­nois­sa ja vaik­ka putkirem­pois­sa on todel­la typerää.

    Fik­sua olisi ver­tail­la hin­to­ja vaik­ka tyylil­lä: 1 keit­tiö + 1 kylpy­huone + wc + muut neliöt.
    Kylp­pärin rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3k€ per neliö, keit­tiön ja wc:n 2k€ per neliö ja lop­ut 1k€ neliö.
    Siihen sit­ten asun­non ulkop­uo­li­nen infra ja maan hin­ta, niin ollaan aika lähel­lä perush­in­taisen ker­rostalon hintaa.

    Tai siis, tein ite taas ton neliöhin­tavirheen. Perus­ta­soisen kylp­pärin hin­ta on esim. 20k€ (riip­pumat­ta neliöistä), keit­tiön 10k€ ja ves­sa 5k€.

  36. “Tämä on ihan hyvä kaa­va, mut­ta vähän kiusal­lista on, että sil­loin, kun Elmu oli ehdol­la tähän, talon perusko­r­jaus ter­veel­lisek­si olisi tul­lut kohtu­ut­toman kalliiksi.”

    Täl­laiseen perusko­r­jauk­seen löy­tyy hel­posti rahaa, kun­han kaupun­gin sisäis­ten han­kkei­den ja pro­jek­tien kus­tan­nuk­set mitoite­taan vas­taa­maan syn­tyneitä tuo­tok­sia. Näen kaupun­gin rahankäyt­töä organ­isaa­tion sisältä päin ja täy­tyy sanoa, että se on yri­ty­selämästä tulleelle usko­ma­ton koke­mus. En voin­ut kuvitel­lakkaan minkälaista se on, vaik­ka jonkin­lainen käsi­tys siitä on ollut.

    Han­kkeet ja pro­jek­tit ovat yli­hin­noitel­tu­ja, ei rahoille saatu­ja vastinei­ta kukaan riip­puma­ton ulkop­uo­li­nen taho arvioi. Lasku­ja mak­sel­laan, eikä oikeasti tiede­tä mis­tä on maksettu. 

    Kaupun­ki on organ­isaa­tiona siiloutunut ja yksiköt suo­ras­taan lait­ta­vat rahaa savu­na ilmaan han­kki­mal­la päälekkäisiä asioi­ta, kun voisi keskite­tyin han­k­in­noin saavut­taa säästöjä. 

    Kaupun­ki on van­hanaikainen ja ainakin 20 vuot­ta yri­ty­selämän organ­isas­tioi­ta jäl­jessä ole­va organisastio.

    Valitet­tavasti en voi yksi­tyisko­htia ker­toa ja kir­joi­tan nimet­tömänä, kos­ka näen asioi­ta sisältä päin ja sel­l­aista mitä Soin­in­vaaran kaltaiset val­tu­ute­tut eivät näe, eivätkä tiedä.

  37. Tapani K: Näis­sä väit­teis­sä tulon­si­ir­roista ja neliöhin­to­jen laskus­ta on var­maan jokin logi­ik­ka, mut­ta seli­tyk­sen puut­teessa ne jäävät käsit­tämät­tömik­si, Julle. 

    Yksinker­tais­es­ti viit­tasin siihen, että kos­ka iso­ja asun­to­ja raken­netaan säädök­sien vuok­si enem­män kuin markki­nat rak­en­taisi­vat, niis­sä tar­jon­nan ja kysyn­nän suhde on osta­jan kannal­ta edullisem­pi kuin pienis­sä asunnoissa.

    Mut­ta ei se keski­t­u­loisia varsi­nais­es­ti auta. Medi­aani­hin­ta Helsin­ki eteläisessä (ml Lähiö-Laru) on oma­l­la ton­til­la ole­van talon osake­huoneis­tois­sa täl­lä het­kel­lä 560K. Karkeasti ottaen sil­lä saa pikkukolmion avokeit­tiöl­lä, usein kak­sios­ta muunnetun.

    Tapani K:Eikö se, että uusi­in taloi­hin on pakko rak­en­taa­muu­ta­ma isom­pi asun­to, tuo asun­to­ja nimeno­maan keski­t­u­lois­t­en per­hei­den saataville? Ver­rataan puolen miljoo­nan uut­ta ja van­haa asun­toa. Uudet asun­not myy­dään 40–80% velka­o­su­u­den kanssa, joka mak­se­taan vähitellen taloy­htiölle. Olkoon mei­dän esimerkissä tavalli­nen 75% eli asun­non myyn­ti­hin­naksi jää 125t. Van­has­sa asun­nos­sa ei ole taloy­htiölain­o­ja jäl­jel­lä, myyn­ti­hin­ta siis 500t. Keski­t­u­loisen per­heen on paljon helpom­pi saa­da pankista 125t laina uuteen asun­toon kuin 500t vanhaan.

    Laina on lainaa ihan riip­pumat­ta siitä, mak­saako sitä taloy­htiölle vai pankille. En tiedä rahoi­tus­laitosten nykyku­vioista, mut­ta joskus vuon­na miek­ka ja kivi niitä kiin­nos­ti lähin­nä asum­is­menot tietyl­lä korko­ta­sol­la ja kuin­ka suuren osan asum­is­menot muo­dos­ti­vat tuloista. Rahoi­tus­vastike on asum­is­meno ihan siinä kuin hoito­vastike ja pankille mak­set­ta­vat korot ja lyhennykset.

  38. toke: Tai siis, tein ite taas ton neliöhin­tavirheen. Perus­ta­soisen kylp­pärin hin­ta on esim. 20k€ (riip­pumat­ta neliöistä), keit­tiön 10k€ ja ves­sa 5k€.

    No ei o. On nimit­täin jonkin­lainen ero koos­sa, kun ver­taa jonkun van­han kiv­i­talon pikkukak­sion kylp­päriä ja esim. nyky­isiä esteet­tömiä kylp­päre­itä. Jälkim­mäisessä on hel­posti tuplas­ti neliötä. Lisäk­si edel­lis­es­tä pönt­tö usein löy­tyy kylpy­huoneesta, eikä eril­listä WC:tä ole. Kylpy­huoner­e­mon­tin saa kolme-neljä neliöiseen suo­rakaiteeseen hel­posti 10–15Klla. Isom­mis­sa asun­nois­sa toki päästään 20K:n. Plus sit­ten se erilli­nen WC. 

    Väit­täisin myös, että keit­tokomeron ja 10+ yksiköisen per­hekeit­tiön hin­nas­sa saat­taa olla joku ero. 

    Toki sul­la on point­tia sen suh­teen, että 80 neliösessä asun­nos­sa ei vält­tämät­tä ole kaksinker­taista määrää ns. kalli­ita neliötä 40 neliöseen kämp­pään ver­rat­tuna, mut­ta joku roti noi­hin yksinkertaistuksiin.

  39. Lund­vistin Julle:
    Yksinker­tais­es­ti viit­tasin siihen, että kos­ka iso­ja asun­to­ja raken­netaan säädök­sien vuok­si enem­män kuin markki­nat rak­en­taisi­vat, niis­sä tar­jon­nan ja kysyn­nän suhde on osta­jan kannal­ta edullisem­pi kuin pienis­sä asunnoissa.

    Mut­ta ei se keski­t­u­loisia varsi­nais­es­ti auta. Medi­aani­hin­ta Helsin­ki eteläisessä (ml Lähiö-Laru) on oma­l­la ton­til­la ole­van talon osake­huoneis­tois­sa täl­lä het­kel­lä 560K. Karkeasti ottaen sil­lä saa pikkukolmion avokeit­tiöl­lä, usein kak­sios­ta muunnetun.

    Markki­nat ovat epätäy­del­liset yhteisen hyvän toteu­tu­misen kannal­ta: nykyisessä muut­to­bu­umis­sa gryn­dere­itä miel­lyt­tää rak­en­taa pieniä kovan rahan asun­to­ja, jot­ka menevät nopeasti ja hyväl­lä hin­nal­la kau­pak­si. Mut­ta jos­sain vai­heessa muut­ta­jat per­heel­listyvät. Mihin he voivat aset­tua, jos tar­jol­la on vain pieniä kote­ja kuin Kallios­sa? Kallios­sa on suh­teel­lisen vähän lap­sia. Mihin ne mah­tu­isi­vat? Ullan­lin­nas­sa ja Punavuores­sakin on enemmän.

    Jos ei keski­t­u­loinen pääse Larun oman ton­tin kolmioon kiin­ni, niin joku parem­pit­u­loinen pääsee. Ja hänen asun­ton­sa vapau­tuu Töölöstä tai Pak­i­las­ta. Ja syn­tyy asun­non­va­i­h­to­jen ketju, jos­sa joku pienem­pit­u­loinen saa mah­dol­lisu­u­den vai­h­taa halu­tum­malle paikalle. Kos­ka parhaal­la paikalla lisät­ti­in tarjontaa.

    Todis­tin säätelemät­tömän kap­i­tal­is­min mielet­tömyyt­tä tässä yksi päivä kävelemäl­lä muual­la Suomes­sa uudessa naa­pu­rus­tossa, jon­ka pörssiy­htiö oli poikkeuslu­val­la rak­en­tanut siihen, mihin oli kaavas­sa aiot­tu kun­nol­lisia riv­i­taloaluei­ta: Pelkkiä yksiöitä yksiöi­den perään, ei ensim­mäistäkään kak­sio­ta. Toisel­la puolel­la kat­ua iso perusk­oulu, leikkiken­tät ja urheilukent­tä. Siinä meni hieno paik­ka per­heel­lisiltä. Kos­ka yhtiö haisti rahan paikan ja lob­basi kaupungilta luvan rak­en­taa opiske­li­joille ja yksinäisille.

  40. Lund­vistin Julle: Laina on lainaa ihan riip­pumat­ta siitä, mak­saako sitä taloy­htiölle vai pankille.

    Toisaal­ta taas lainaa ei myön­netä, jos velal­lisel­la ei ole tarpeek­si säästöjä. Taloy­htiöl­lä on säästöjä sen raken­nuk­sen ver­ran. Velka­o­su­ut­ta ei huomioi­da oman rahoituk­sen osu­ut­ta arvioitaessa.

  41. Tapani K: Markki­nat ovat epätäy­del­liset yhteisen hyvän toteu­tu­misen kannal­ta: nykyisessä muut­to­bu­umis­sa gryn­dere­itä miel­lyt­tää rak­en­taa pieniä kovan rahan asun­to­ja, jot­ka menevät nopeasti ja hyväl­lä hin­nal­la kau­pak­si. Mut­ta jos­sain vai­heessa muut­ta­jat per­heel­listyvät. Mihin he voivat aset­tua, jos tar­jol­la on vain pieniä kote­ja kuin Kallios­sa? Kallios­sa on suh­teel­lisen vähän lap­sia. Mihin ne mah­tu­isi­vat? Ullan­lin­nas­sa ja Punavuores­sakin on enemmän.

    Mikä koh­ta sul­la jäi siitä mun viestistä ymmärtämät­tä? Helsin­gin kan­takaupungis­sa on hyvin tar­jol­la per­hea­sun­to­ja, sen kun val­it­see. Ne eivät vält­tämät­tä ole keski­t­u­loisen ulot­tuvis­sa, mut­ta se johtuu Helsin­gin asun­tomarkki­noista ylipään­sä, ei tietyn asun­tokoon tar­jon­nan puut­teesta, eikä varsinkaan iso­jen asun­to­jen tar­jon­nan puutteesta.

    Pienistä asun­noista on pula. En oikein ymmär­rä, miten tähän nykyiseen tilanteeseen aut­taa se, että markki­noi­ta ohjataan rak­en­ta­maan iso­ja asuntoja. 

    En ole kuul­lut vähään aikaan mitään yhtä type­r­ää kuin että ihmis­ten tule­vaa per­hei­den perus­tamista varten on raken­net­ta­va juuri nyt per­hea­sun­to­ja, vaik­ka niitä on. Tai siis olen kuul­lut. Kepu­lais­ten maat­alous­tukipe­ruste­lut vetävät vertoja.

    Tapani K:
    Jos ei keski­t­u­loinen pääse Larun oman ton­tin kolmioon kiin­ni, niin joku parem­pit­u­loinen pääsee. Ja hänen asun­ton­sa vapau­tuu Töölöstä tai Pak­i­las­ta. Ja syn­tyy asun­non­va­i­h­to­jen ketju, jos­sa joku pienem­pit­u­loinen saa mah­dol­lisu­u­den vai­h­taa halu­tum­malle paikalle. Kos­ka parhaal­la paikalla lisät­ti­in tarjontaa.

    Pitäiskö tää ymmärtää niin, että Laru on paras paik­ka ja kos­ka väki halu­aa sinne, niin Töölöön pääsee halvalla?

    Sanat­tomak­si vetää.

  42. Pekka Pes­si: Toisaal­ta taas lainaa ei myön­netä, jos velal­lisel­la ei ole tarpeek­si säästöjä. Taloy­htiöl­lä on säästöjä sen raken­nuk­sen ver­ran. Velka­o­su­ut­ta ei huomioi­da oman rahoituk­sen osu­ut­ta arvioitaessa.

    Toki pienem­mäl­lä alkupääo­ma­l­la pääsee kiin­ni, mut­ta asum­is­menot huomioidaan silti. Toisaal­ta lainan­hak­i­jan alkupääo­ma ei ole pankeille ongel­ma säädök­sistä huoli­mat­ta, jos vain tulo­ja riittää.

    Jos­ta anek­doot­ti­na, että lääkik­sessä opiskel­e­va tut­tuni sai aikoinaan ensi­a­sun­toon kan­takaupun­gin pikkukolmion ver­ran lainaa, 90 pin­naa asun­non arvos­ta, vaik­ka vakidu­u­nia tai tulo­ja ei vielä ollut. Luo­to­s­ta lop­ul­ta on kyse. Toisil­la sitä on enem­män kuin keskituloisilla.

  43. Lund­vistin Julle: Mikä koh­ta sul­la jäi siitä mun viestistä ymmärtämät­tä? Helsin­gin kan­takaupungis­sa on hyvin tar­jol­la per­hea­sun­to­ja, sen kun val­it­see. Ne eivät vält­tämät­tä ole keski­t­u­loisen ulot­tuvis­sa, mut­ta se johtuu Helsin­gin asun­tomarkki­noista ylipään­sä, ei tietyn asun­tokoon tar­jon­nan puut­teesta, eikä varsinkaan iso­jen asun­to­jen tar­jon­nan puutteesta.

    Pienistä asun­noista on pula. En oikein ymmär­rä, miten tähän nykyiseen tilanteeseen aut­taa se, että markki­noi­ta ohjataan rak­en­ta­maan iso­ja asuntoja..

    En ole kuul­lut vähään aikaan mitään yhtä type­r­ää kuin että ihmis­ten tule­vaa per­hei­den perus­tamista varten on raken­net­ta­va juuri nyt per­hea­sun­to­ja, vaik­ka niitä on

    Pitäiskö tää ymmärtää niin, että Laru on paras paik­ka ja kos­ka väki halu­aa sinne, niin Töölöön pääsee halvalla? 

    Pien­ten asun­to­jen markki­nat ovat Kehä I sisäl­lä yliku­umen­tuneet, niitä on epä­taval­lisen vähän tar­jol­la. Lähivu­osi­na saavute­taan taas het­kek­si sat­u­raa­tiopiste, jos­sa yksi­tyiset rak­en­ta­jat eivät aloi­ta uusia kohtei­ta oma­l­la riskil­lä. Nyt kaupunki­lais­tuneet nuoret aikuiset, tuot­toa etsivät sijoit­ta­jat ja hal­paa lainara­haa kauho­vat pienet vuokranan­ta­jat kil­pail­e­vat niistä. (Ja valitet­ta­van usein sijoit­ta­jat nap­paa­vat uud­isko­htei­den asun­not muiden edestä.)

    Per­hea­sun­to­ja on “nor­maal­isti” tar­jol­la. Ne eivät kiin­nos­ta sijoit­ta­jia. Silti per­heetkin kuulem­ma halu­aisi­vat keskeisem­mille paikoille. Suh­teel­lis­es­ta tar­jon­taa ei kan­na­ta supistaa.

    Jos kat­sot Helsin­gin palvelukar­tas­ta esim. minne ala-aste-ikäis­ten per­heet sijoit­tuvat, niin näet että kan­takaupun­gin demografia eroaa jo muus­ta stadista. (Hyvä­tu­lois­t­en) lap­siper­hei­den muut­to Hesas­ta on sen­tään kään­tynyt heiveröisek­si net­tovoitok­si 2000-luvun alun kepu-Nur­mi­järvi-ilmiön jäl­keen. (ks. Sep­po Laak­son raport­ti v. 2016)

    Mil­laista monipuolisu­ut­ta naa­pu­rus­toi­hin halu­amme rak­en­taa? Vai yksipuolisuutta?
    Oletko käynyt sel­l­aisen talon yhtiökok­ouk­ses­sa, jos­sa on pelkkiä yksiöi­den ja kak­sioiden asukkaita?
    Tai sijoit­ta­jia, jot­ka omis­ta­vat ne pienet asunnot?
    Gryn­derin horisont­ti on 10 vuot­ta (= takuuko­r­jauk­set), talon kestoikä 50+ vuot­ta ja kaupunkisu­un­nit­telun jäl­jet näkyvät vielä pitem­pään. Yhteiskun­nan kannal­ta ei ole hyvä rak­en­taa vain pelkän het­kel­lisen kysyn­nän huumas­sa. Espan­jas­sa on liial­lis­es­ta rak­en­tamis­es­ta hyviä esimerkke­jä. Tavara­markki­nat ovat toinen jut­tu, sinne sopii kysyn­nän ja tar­jon­nan laki.

    Nykyi­nen tapa säädel­lä asun­to­jen kokoa Helsingis­sä ei ole suinkaan vii­sain ratkaisu. Siitä on Osmokin kir­joit­tanut blo­gis­sa aiemmin.

    Laut­tasaari-Töölö oli kuvit­teelli­nen esimerk­ki. Yksi tykkää man­sikas­ta, toinen mustikasta.

  44. Lund­vistin Julle: No ei o. On nimit­täin jonkin­lainen ero koos­sa, kun ver­taa jonkun van­han kiv­i­talon pikkukak­sion kylp­päriä ja esim. nyky­isiä esteet­tömiä kylp­päre­itä. Jälkim­mäisessä on hel­posti tuplas­ti neliötä. Lisäk­si edel­lis­es­tä pönt­tö usein löy­tyy kylpy­huoneesta, eikä eril­listä WC:tä ole. Kylpy­huoner­e­mon­tin saa kolme-neljä neliöiseen suo­rakaiteeseen hel­posti 10–15Klla. Isom­mis­sa asun­nois­sa toki päästään 20K:n. Plus sit­ten se erilli­nen WC. 

    Väit­täisin myös, että keit­tokomeron ja 10+ yksiköisen per­hekeit­tiön hin­nas­sa saat­taa olla joku ero. 

    Toki sul­la on point­tia sen suh­teen, että 80 neliösessä asun­nos­sa ei vält­tämät­tä ole kaksinker­taista määrää ns. kalli­ita neliötä 40 neliöseen kämp­pään ver­rat­tuna, mut­ta joku roti noi­hin yksinkertaistuksiin.

    No voidaan tiet­ty hieroa yksinker­tais­tus sun mielestä sopi­vak­si. Mut­ta kylp­päris­sä ei neliöt mak­sa, vaan se kaik­ki muu. Tiet­ty kylp­pärin neliöt mak­saa sen mitä muual­lakin. Mut­ta siis, jos 4 m² kylp­päri mak­saa 10k€(kylppäri)+16k€(neliöt)=26k€ ja sit­ten kymme­nen neliön kylp­päri 10k€+40k€=50k€, niin se kylp­pärio­su­us on sama. Miten keit­tiön koko vaikut­taa keit­tiötekni­ikan hin­taan? Molem­pi­in vede­tään sama LVI+sähköt. Isom­mat ja kalli­im­mat koneet tiet­ty mak­saa enem­män ja sit­ten taas ne neliöt, mut­ta itse rak­en­teena keit­tiö on aivan sama. Pari metriä putkia enem­män tai vähemmän.

Vastaa käyttäjälle Makkaratalon Hautuumaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.