Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu

Vihreä val­tu­us­to­ryh­mä val­it­si min­ut jäsenek­si kaupunkiym­päristölau­takun­taan, jolle keskitetään viiden näkyisen lau­takun­nan tehtävät eli kaupunkisu­un­nit­telu, kiin­teistö, raken­nus, yleiset työt ja ympäri­astö. Vara­jäse­nenäni jatkaa Mikko Särelä. Sääli, etteivät äänestäjät ymmärtäneet vali­ta Mikkoa val­tu­us­ton varsi­naisek­si jäseneksi.

Meitä vihre­itä tulee ole­maan kaupunkiym­päri­astölau­takun­nas­sa neljä. Lau­takun­taa johtaa apu­lais­pormes­tari Sin­nemä­ki, ja kak­si muui­ta jäsen­tä lisäk­seni ovat Kaisa Hern­beg ja Tuo­mas Rantanen.

Min­ut valit­ti­in myös jatka­maan Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa nyt sen puheen­jo­hta­jana, kun tähän asti olen ollut vara­puheen­jo­hta­ja. Toise­na vihreänä Heleni­in tulee Kaisa Hernberg.

72 vastausta artikkeliin “Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu”

  1. Onnek­si olkoon. Ja hienoa ylipäätään — tämähän lie­nee Osmo Soin­in­vaaran vahvimpia osaamisaluei­ta ja tuo mukavasti ter­vet­tä järkeä lau­takun­taan (jota, näin sivullise­na huomioiden, ei ole kaikil­la vihreilläkään).

  2. Mikä saa täyt­tä min­is­terin- ja kansane­dus­ta­jaeläket­tä naut­ti­van eläkeukon haal­i­maan itselleen tehtäviä, joi­ta nuorem­mat voisi­vat hoitaa?

  3. Kuin­ka mon­ta jäsen­tä kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa on kaikki­aan päät­tämässä suun­nilleen kaikesta, mitä ei voi kan­taa pois Helsingistä?

  4. Janis Petke:
    Mikä saa täyt­tä min­is­terin- ja kansane­dus­ta­jaeläket­tä naut­ti­van eläkeukon haal­i­maan itselleen tehtäviä, joi­ta nuorem­mat voisi­vat hoitaa?

    Nyt on nim­imerk­ki kohdal­laan, täl­laisen kom­mentin vas­tu­un­tun­tois­es­ta ja äänestäjien luot­ta­mus­ta naut­ti­vas­ta blogin­pitäjästä voi esit­tää vain poikkeuk­selli­nen mulkvisti.

  5. Janis Petke:
    Mikä saa täyt­tä min­is­terin- ja kansane­dus­ta­jaeläket­tä naut­ti­van eläkeukon haal­i­maan itselleen tehtäviä, joi­ta nuorem­mat voisi­vat hoitaa?

    Nim­imerkkinä Janis Petke on poikkeuk­sel­lisen lapselli­nen. Ehkäpä siitä johtuu sekin, että myös ylläol­e­vaa kom­ment­tia on vaikea ymmärtää?

    Olka­amme iloisia siitä, että Osmo Soin­in­vaaran koke­mus, näke­mys ja ter­ve jär­ki ovat lau­takun­nan (ja Helenin hal­li­tuk­sen) käytet­tävis­sä. Har­vas­sa ovat ne, nuoret tai van­hat, jot­ka oli­si­vat tehtävi­in yhtä päteviä.

    Halu­amme kai päät­täjik­si parhaat mahdolliset?

  6. Niin ja onnit­te­lut valinnoista!

    Lau­takun­nan jäsen­määrä on varsin raamatullinen.

  7. Onnea valin­nas­ta! Toiv­ot­tavasti maalaisjär­ki ja kohtu­us pysyy matkas­sa mukana. Helenin kohdal­la on muis­tet­ta­va myös asi­akkaiden eli pääasi­as­sa Helsin­gin asukkaiden edut. Siel­lä on pitkän aikaa tehty iso­ja muu­tok­sia ympäristöhuomioiden, joten kohtu­ut­to­muus kaatuu vain Helsinkiläis­ten kukkarolle!

  8. Janis Petke:
    Mikä saa täyt­tä min­is­terin- ja kansane­dus­ta­jaeläket­tä naut­ti­van eläkeukon haal­i­maan itselleen tehtäviä, joi­ta nuorem­mat voisi­vat hoitaa? 

    Blogin­pitäjä kor­jatkoon tarvit­taes­sa, mut­ta uusienkin lau­takun­tien työt ovat kai “oman toimen ohes­sa” tehtäviä luot­ta­mus­toimia. Kok­ouk­sista saa palkkion, mut­ta ei muu­ta. Sovel­tuu siis oikein hyvin virkeille eläkeläisille, ainakin siinä suh­teessa kuin äänestäjät ovat heitä val­tu­us­toon soveli­aak­si kat­soneet valita.

  9. Hande: maalaisjär­ki

    Toki kaupunki­laisjär­ki. Maalaisjär­jel­lä on näis­sä asiois­sa saatu aikaan merkit­tävää tuhoa.

  10. Lau­takun­nas­sa 13 paikkaa, joista 4 Vihreil­lä, joista puheen­jo­hta­jana AS ja jäse­nenä OS. Vihrei­den äänio­su­us 31% + pj. Tämän luulisi ole­van paras kuviteltavis­sa ole­va tulos. Äänestäjä voi olla tyytyväinen.

    Jos punav­ihreä akseli toimii, ei tästä lau­takun­nas­ta tule men­nä läpi enää yhtään päätöstä, jos­sa ei nou­date­ta pri­or­isoin­ti­järjestys­tä jalankulku, pyöräi­ly, joukkoli­ikenne, yksityisautoilu.

  11. Alkaa olla kokopäiväi­nen työ, yksi viiden tun­nin kok­ous viikos­sa ja jos vähänkin asioi­hin pere­htyy etukä­teen valmis­tau­tu­miseen menee tois­takym­men­tä tun­tia. Ei nämä enää nor­mi­työpäivän tek­i­jöille sovi.

  12. Mikä muuten Helenis­sä mät­tää? Ovat tehneet pari urakkaa kul­mil­la ja toinen oli täysi fiasko, toises­sa mät­ti vain aikataulu. Jotain siel­lä on pahasti vialla.

  13. Koti-isä:
    Lau­takun­nas­sa 13 paikkaa, joista 4 Vihreil­lä, joista puheen­jo­hta­jana AS ja jäse­nenä OS. Vihrei­den äänio­su­us 31% + pj. Tämän luulisi ole­van paras kuviteltavis­sa ole­va tulos. Äänestäjä voi olla tyytyväinen.

    Jos punav­ihreä akseli­toimii, ei tästä lau­takun­nas­ta tule men­nä läpi enää yhtään päätöstä, jos­sa ei nou­date­ta pri­or­isoin­ti­järjestys­tä jalankulku, pyöräi­ly, joukkoli­ikenne, yksityisautoilu.

    Tämähän olisikin paran­nus­ta nykyti­lanteeseen, jos­sa pririsoin­ti menee järjestyk­sessä pyöräi­ly, pyöräi­ly, pyöräi­ly, jalka­käytävän kaven­nus, joukkoli­iken­teen heiken­nys, autoilun vastustus.

  14. Koti-isä:
    Jos punav­ihreä akseli­toimii, ei tästä lau­takun­nas­ta tule men­nä läpi enää yhtään päätöstä, jos­sa ei nou­date­ta pri­or­isoin­ti­järjestys­tä jalankulku, pyöräi­ly, joukkoli­ikenne, yksityisautoilu. 

    Ankeaa tule­vaisu­ut­ta tietäisi kiireistä elämään­sä suorit­taville kaupunki­laisille, jos liiken­nesu­un­nit­telun kaikissa aspek­teis­sa ja kaikil­la alueil­la pri­or­isoitaisi­in täl­lä taval­la. Kään­teisessä suh­teessa liikku­misen nopeuteen.

    Pakotet­taisi­in slow life kan­takaupunki­in ja esikaupunkeihin.

  15. En todel­lakaan halu­aisi ajaa autol­la yksinäni joka päivä töi­hin ja takaisin. Aivan turhaa autoilua. Mut­ta jos työ­matkaan menee 2h20min julk­isil­la päivässä ja autoa käyt­täen vain 40 min­u­ut­tia, käytän sen säästyneen 1h 40 min­u­ut­tia paljon mielu­um­min las­teni kanssa olemiseen kuin bus­sis­sa istumiseen.
    Nyt autoilua ale­taan ruuhka­mak­sut­taa. Aivan sama. Pakko ajaa silti, kun julki­nen liikenne ei palvele. Voitaisi­inko ne ruuhka­mak­sut lait­taa julkisen liiken­teen kehittämiseen?

    Lopetan työssäkäyn­nin var­maankin ja heit­täy­dyn veroelätiksi 

    Eila er: En todel­lakaan halu­aisi ajaa autol­la yksinäni joka päivä töi­hin ja takaisin. Aivan turhaa autoilua. Mut­ta jos työ­matkaan menee 2h20min julk­isil­la päivässä ja autoa käyt­täen vain 40 min­u­ut­tia, käytän sen säästyneen 1h 40 min­u­ut­tia paljon mielu­um­min las­teni kanssa olemiseen kuin bus­sis­sa istumiseen.

    Nyt autoilua ale­taan ruuhka­mak­sut­taa. Aivan sama. Pakko ajaa silti, kun julki­nen liikenne ei palvele. Voitaisi­inko ne ruuhka­mak­sut lait­taa julkisen liiken­teen kehittämiseen?

    Lopetan työssäkäyn­nin var­maankin ja heit­täy­dyn veroelätiksi 

    Eila er: En todel­lakaan halu­aisi ajaa autol­la yksinäni joka päivä töi­hin ja takaisin. Aivan turhaa autoilua. Mut­ta jos työ­matkaan menee 2h20min julk­isil­la päivässä ja autoa käyt­täen vain 40 min­u­ut­tia, käytän sen säästyneen 1h 40 min­u­ut­tia paljon mielu­um­min las­teni kanssa olemiseen kuin bus­sis­sa istumiseen.

    Nyt autoilua ale­taan ruuhka­mak­sut­taa. Aivan sama. Pakko ajaa silti, kun julki­nen liikenne ei palvele. Voitaisi­inko ne ruuhka­mak­sut lait­taa julkisen liiken­teen kehittämiseen?

    Lopetan työssäkäyn­nin var­maankin ja heit­täy­dyn veroelätiksi 

  16. Tapani K: Ankeaa tule­vaisu­ut­ta tietäisi kiireistä elämään­sä suorit­taville kaupunki­laisille, jos liiken­nesu­un­nit­telun kaikissa aspek­teis­sa ja kaikil­la alueil­la pri­or­isoitaisi­in täl­lä taval­la. Kään­teisessä suh­teessa liikku­misen nopeuteen.

    Maal­la kyl­lä, kaupungis­sa ei. Helsin­ki pyrkii ole­maan kaupun­ki. Tai ainakin uusi pormes­tari lin­jasi viiteryh­mäk­si Tukhol­man ja Oslon.

    Ruuhka­mak­sut ovat harhaan­jo­hta­va ter­mi. Tulisi puhua ilman­laa­tu­mak­sus­ta. Autoilus­ta johtu­va huono ilman­laatu tap­paa vuodessa noin 200 helsinkiläistä. Tähän liit­tyen aika paljon sekä päät­täjien että autoil­i­joiden piit­taa­mat­to­muud­es­ta ker­too jo se, että täl­läkin het­kel­lä merkit­tävä osa autoil­i­joista käyt­tää vielä nastarenkai­ta ja hioo edelleen katu­jen pin­noit­tei­ta kaupunki­lais­ten hengitettäväksi.

    Eila er:
    Mut­ta jos työ­matkaan menee 2h20min julk­isil­la päivässä ja autoa käyt­täen vain 40 minuuttia, 

    Har­vaan asute­tuis­sa ympäryskun­nis­sa, jois­sa liikku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi ollakin näin, mut­ta häviävän pieni osu­us helsinkiläi­sistä asuu paikas­sa, jos­ta kaupun­gin sisäi­nen mat­ka julk­isil­la kestää 1h 10 min ja sama mat­ka oma­l­la autol­la 20 min.

  17. Onnek­si olen vain sähkön­jakelus­sa Stadin Helenin asi­akas, kun myyn­tisähkön saa muual­ta edullisemmin.

    Mikäli yksi­ty­isautoilua Stadis­sa vaikeutetaan,niin vai­h­tuu asuinpaikkakin.Stadin elimet eivät onnek­si voi päät­tää Val­tion teistä ja naa­purikun­tien asioista. Kehä3 kul­kee onnek­si vain pienen matkan Stadin alueella.

  18. Koti-isä:
    Har­vaan asute­tuis­sa ympäryskun­nis­sa, jois­sa liikku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi ollakin näin, mut­ta häviävän pieni osu­us helsinkiläi­sistä asuu paikas­sa, jos­ta kaupun­gin sisäi­nen mat­ka julk­isil­la kestää 1h 10 min ja sama mat­ka oma­l­la autol­la 20 min.

    Aika iso osa helsinkiläi­sistä käy töis­sä naa­purikun­nis­sa ja joutuu sik­si käyt­tämään (usein pitkään) työ­matkaan melkoisen tovin, jota ei voi järkevästi tehdä HSL:n hölmöil­lä yhteyksillä.

    Ei kan­nat­taisi kat­soa näitä jut­tu­ja aina omas­ta kapeas­ta vinkke­listä, kun kaik­ki elämän­ti­lanteet ovat erilaisia.

  19. Ette oo poikit­tais­li­iken­net­tä Helsingis­sä kokeilleet

  20. Tapani K: Ankeaa tule­vaisu­ut­ta tietäisi kiireistä elämään­sä suorit­taville kaupunki­laisille, jos liiken­nesu­un­nit­telun kaikissa aspek­teis­sa ja kaikil­la alueil­la pri­or­isoitaisi­in täl­lä taval­la. Kään­teisessä suh­teessa liikku­misen nopeuteen.

    Pakotet­taisi­in slow life kan­takaupunki­in ja esikaupunkeihin. 

    Jos pri­or­isoitaisi­in suh­teessa liiken­nevä­li­neen nopeu­teen, lentoli­ikenne tulisi ensim­mäisenä, sit­ten junat ja sit­ten vas­ta autot. Jos tavoit­teena on liikku­misen nopeus, jalanku­lun pri­or­isoin­ti nopeut­taa liikku­mista kokon­aisuute­na siel­lä, mis­sä liikkuu paljon ihmisiä — käytän­nössä aina osa matkas­ta liiku­taan kävellen. Ja mitä enem­män auto­ja, sitä laa­jem­malle kaupun­ki fyy­sis­es­ti levit­täy­tyy, mikä tarkoit­taa pidem­piä matko­ja ja matka-aikoja.

    Auto­jen pri­or­isoin­ti tarkoit­taa esim. sitä, että sen sijaan että jalankulk­i­ja tai pyöräil­i­jä voisi kulkea suo­raan kadun yli, hän joutuu kiertämään pitkän lenkin. Aivan tuor­e­i­ta suun­nitelmia, jois­sa autoil­i­joi­ta pri­or­isoidaan näin, on tehty esim. Meche­lininkadulle ja Koivusaa­reen ja oli niitä muitakin… Tosin Suomes­sa sen­tään suun­nitel­laan kevyelle liiken­teelle edes jokin reit­ti, jos­sain muual­la kevyelle liiken­teelle ei ole mitään reit­tiä kaupunkia halkovien kaupunki­moot­toritei­den poikki…

  21. Koti-isä: Maal­la kyl­lä, kaupungis­sa ei. Helsin­ki pyrkii ole­maan kaupun­ki. Tai ainakin uusi pormes­tari lin­jasi viiteryh­mäk­si Tukhol­man ja Oslon.

    Ruuhka­mak­sut ovat harhaan­jo­hta­va ter­mi. Tulisi puhua ilman­laa­tu­mak­sus­ta. Autoilus­ta johtu­va huono ilman­laatu tap­paa vuodessa noin 200 helsinkiläistä. Tähän liit­tyen aika paljon sekä päät­täjien että autoil­i­joiden piit­taa­mat­to­muud­es­ta ker­too jo se, että täl­läkin het­kel­lä merkit­tävä osa autoil­i­joista käyt­tää vielä nastarenkai­ta ja hioo edelleen katu­jen pin­noit­tei­ta kaupunki­lais­ten hengitettäväksi.

    Har­vaan asute­tuis­sa ympäryskun­nis­sa, jois­sa liikku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi ollakin näin, mut­ta häviävän pieni osu­us helsinkiläi­sistä asuu paikas­sa, jos­ta kaupun­gin sisäi­nen mat­ka julk­isil­la kestää 1h 10 min ja sama mat­ka oma­l­la autol­la 20 min.

    Luku­jen heit­telem­i­nen osana pro­pa­gan­daa on tietysti ihan kivaa. Vielä jos luvut pitäi­sivät paikkaansa. Sama ilmiö on pyöräli­iton sivuil­la jos­sa tode­taan että 1600 suo­ma­laista kuolee ennenaikaises­ti ilmansaasteisi­in ja sit­ten annetaan ymmärtää että syylli­nen on liikenne. 

    Vaan kun näin ei ole. 

    1600 ennenaikaista kuole­maa on THL:n luku. Se lie­nee siis luotet­ta­va. Helsinkiläiset edus­ta­vat melko tarkkaan 11.5% maamme väkimäärästä. Kaik­ki saas­teet aiheut­ta­vat Helsingis­sä siis 184 ennenaikaista kuolemaa. 

    Saasteista liiken­teen osu­us on Hel­sigis­sä HSY:n mukaan non 30%. Autoilun osu­us saastekuolemi­in Helsingis­sä on siis 55 henkilöä esitet­ty­jen 200 tai yli tuhan­nen sijaan. 

    Ja vielä: tässä luvus­sa on mukana raskas liikenne joista bussien osu­us on merkit­tävä. Merkit­tävä on myös hiekoi­tus­pölystä johtu­va keväi­nen tunkkaisu­us ja on muis­tet­ta­va että henkilöau­tot eivät tuo­ta hiekoi­tushiekkaa tarvitse. Henkilöau­to­jen osu­us lie­nee siis jos­sakin 25–35 välillä. 

    Päätök­sien pitää perus­tua oikeaa tietoon eikä tari­noi­hin. Tässä ilman­laatukeskusteluss on paljon tari­naa ja epätäs­mäl­lisyyk­siä mukana vaik­ka vira­nomaiset tuot­ta­vat hienos­ti mitat­tavaa dataa jos­ta ilmiötä voi arvioida.

    1. 1600 ennenaikaista kuole­maa on THL:n luku. Se lie­nee siis luotet­ta­va. Helsinkiläiset edus­ta­vat melko tarkkaan 11.5% maamme väkimäärästä. Kaik­ki saas­teet aiheut­ta­vat Helsingis­sä siis 184 ennenaikaista kuolemaa. 

      Tässä kohdas­sa taitaa olla virhe. Kyl­lä ilmansaas­teet tap­pa­vat kaupungis­sa selvästi enem­män kuin haja-asutusalueella.

  22. Kehä I:n ulkop­uolel­la yksi­ty­isauto on yliv­er­tainen kulku­vä­line. Lisäk­si se kat­taa kulun­sa nelink­er­taise­na Val­tion kas­saan, mis­tä rahaa sit­ten jael­laan mm. muille liikennemuodoille.

    1. Lisäk­si se kat­taa kulun­sa nelink­er­taise­na Val­tion kas­saan, mis­tä rahaa sit­ten jael­laan mm. muille liikennemuodoille.

      Paino sanal­la Val­tion. Esimerkik­si Helsin­gin kau­u­jn­ki tukee autoli­iken­net­tä 200 miljoon­al­la eurol­la vuodessa. Lisäk­si tuos­ta puut­tuvat liiken­neon­net­to­muu­den tuot­ta­mat kus­tan­nuk­set ter­vey­den­huol­lolle ja työkyt­tömyy­den kus­tan­nuk­set ja työkyt­tömyy­teen liit­tyvät vero­tu­lo­jen mene­tyk­set. Tästä puut­tuu lisäk­si menet­ty maan vuokra alueil­ta, jot­ka ovat liiken­n­ev­erkon alla. Se on Helsingis­sä ainakin suurin autoilun tuot­ta­ma kustannus.

  23. Koti-isä: Maal­la kyl­lä, kaupungis­sa ei. Helsin­ki pyrkii ole­maan kaupun­ki. Tai ainakin uusi pormes­tari lin­jasi viiteryh­mäk­si Tukhol­man ja Oslon.

    Ruuhka­mak­sut ovat harhaan­jo­hta­va ter­mi. Tulisi puhua ilman­laa­tu­mak­sus­ta. Autoilus­ta johtu­va huono ilman­laatu tap­paa vuodessa noin 200 helsinkiläistä. Tähän liit­tyen aika paljon sekä päät­täjien että autoil­i­joiden piit­taa­mat­to­muud­es­ta ker­too jo se, että täl­läkin het­kel­lä merkit­tävä osa autoil­i­joista käyt­tää vielä nastarenkai­ta ja hioo edelleen katu­jen pin­noit­tei­ta kaupunki­lais­ten hengitettäväksi.

    Har­vaan asute­tuis­sa ympäryskun­nis­sa, jois­sa liikku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi ollakin näin, mut­ta häviävän pieni osu­us helsinkiläi­sistä asuu paikas­sa, jos­ta kaupun­gin sisäi­nen mat­ka julk­isil­la kestää 1h 10 min ja sama mat­ka oma­l­la autol­la 20 min.

    Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la mat­ka-ajat julk­isil­la on hel­posti luokkaa 50 — 60 min­u­ut­tia ja päälle jos matkalle osuu yksikin vai­h­to. Esimerkkinä vaik­ka Itä — Pak­i­las­ta Munkkiniemeen jon­ka ajaa autol­la vart­ti­in ja ruuhkas­sakin 20 minuuttiin.

    1. Itä-Pak­i­las­ta Munkkiniemeen näyt­tää todel­la ole­van 48 min­u­ut­tia. Fil­lar­il­la paljon vähem­män. Järkevä joukkoli­iken­teen käyt­täjä ei tee tyh­myyk­siä myöskään valites­saan asun­ton­sa ja työ­paikkansa sijain­tia. Tosin tuo 50 min­u­ut­tia on siis tehokas­ta työaikaa — sähkö­posti luet­tuna kun tulee per­ille — ja auton 30 min­u­ut­tia täysin hukkaan mennyttä.

  24. Onnea Osmo ja kiitos blo­gista jatkos­sakin! Ymmär­rän Helsin­gin päätöksenteko‑, virastouudistuksen‑, ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat; Mut­ta sanois­in kyl­lä Ode että tämän Kapunkiym­päristö lau­takun­nan asian­määrä pitäisi pilkkoa 2–3 lautakuntaan/ jaos­toon. Työelämässä mukana oleville ‑lau­takun­nan riv­i­jäsenethän eivät ole täysipäiväisiä- tämän työmäärä ja tutus­tut­tu­va aineis­to tulee ole­maan (liian) val­ta­va, sivu­ja luet­ta­vana kuukaudessa tuhan­sia (kaavaselostuksi­neen), myös Helsin­gin eri aluei­den paikallis­tun­te­mus­ta eli paikan­pääl­lä käyn­te­jä tarvi­taan. Kaavoitus- ja ympäristöasi­at ovat selkeät, mut­ta kyl­lä pyöräteitä saa edis­tet­tyä vaik­ka yleiset työt oli­si­vatkin erik­seen mara­ton istun­tu­jen vält­tämisek­si sil­lä niitä tulee jo pelkästään kaavoituk­ses­ta olemaan.

  25. Koti-isä: Ruuhka­mak­sut ovat harhaan­jo­hta­va ter­mi. Tulisi puhua ilmanlaatumaksusta. 

    Väitätkö tosis­sasi että kun siir­ryt­täisi­in kitkarenkail­la tapah­tu­vaan sähköau­toilu­un, henkilöau­toilun määrää voitaisi­in nos­taa reip­paasti nykyisestä? 

    Heh, heh, en usko sekun­ti­akaan tuo­hon “pääasi­as­sa ilmanlaatu”-roskaan. Vaik­ka henkilöau­tot tuot­taisi­vat puh­das­ta kaupun­ki-ilmaa tyhjästä, vas­tus­taisit niitä.

    Eli kuten Soin­in­vaara koko ajan tolkut­taa, niin suurin ongel­ma on henkilöau­to­jen viemä tila (parkki­ti­la ja ruuhkat yhdessä ). Ilmansaas­teet ovat nekin ongel­ma, mut­ta selvästi kakkoslu­okkaa tilan­tarpeen rin­nal­la. Toki se käy hyväk­si tekosyyk­si mille tahansa ja kuu­lostaa parem­mal­ta, eikä sitä tarvitse vään­tää rauta­lan­gas­ta kenellekään.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Paino sanal­la Val­tion. Esimerkik­si Helsin­gin kau­u­jn­ki tukee autoli­iken­net­tä 200 miljoon­al­la eurol­la vuodessa. Lisäk­si tuos­ta puut­tuvat liiken­neon­net­to­muu­den tuot­ta­mat kus­tan­nuk­set ter­vey­den­huol­lolle ja työkyt­tömyy­den kus­tan­nuk­set ja työkyt­tömyy­teen liit­tyvät vero­tu­lo­jen mene­tyk­set. Tästä puut­tuu lisäk­si menet­ty maan vuokra alueil­ta, jot­ka ovat liiken­n­ev­erkon alla. Se on Helsingis­sä ainakin suurin autoilun tuot­ta­ma kustannus.

    Kyl­lä Stadis­sa oli katu- ja tiev­erkko JO hevoskaudel­lakin. Jo sil­loin tarvit­ti­in tilaa hevosten, niiden varustei­den ja rehu­jen varas­toin­ti­in. Kaupun­ki ei koskaan toi­mi ilman liikenneinfraa.

    Autot mak­sa­vat vahin­gon­sa liiken­nevaku­u­tuk­sil­la. Esim. pyöräil­i­jät ja käveli­jät mak­sat­ta­vat vahinkon­sa muil­la. Vaadin Odelle ja muille pyöräil­i­jöille pakol­lisia pyörävakuutuksia.

    1. Henkilö­vahinko­ja autoil­i­jat eivät mak­sa täysimääräis­es­ti, vaan ulkois­ta­vat sen esimerkik­si eläkejärjestelmälle.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Itä-Pak­i­las­ta Munkkiniemeen näyt­tää todel­la ole­van 48 min­u­ut­tia. Fil­lar­il­la paljon vähem­män. Järkevä joukkoli­iken­teen käyt­täjä ei tee tyh­myyk­siä myöskään valites­saan asun­ton­sa ja työ­paikkansa sijain­tia. Tosin tuo 50 min­u­ut­tia on siis tehokas­ta työaikaa – sähkö­posti luet­tuna kun tulee per­ille – ja auton 30 min­u­ut­tia täysin hukkaan mennyttä. 

    Google Mapsin mukaan esim. Kota­suon­tieltä Munkkiniemen puis­totielle maanan­ta­iaa­mu­na klo 8 henkilöau­tol­la ajoai­ka on nopein­ta reit­tiä taval­lis­es­ti 18–35 min­u­ut­tia. Reit­tiop­paan mukaan bus­sil­la 39 tai 45 min­u­ut­tia (1 vai­h­to, käve­lyä 450 m). Käytän­nössä matkaan pitää vara­ta autol­la 35 min­u­ut­tia ja bus­sil­la 45 min­u­ut­tia, olet­taen että Munkkiniemessä on varat­tu parkkipaik­ka oven edessä.
    Polkupyöräl­lä Google Maps antaa 32 min­u­ut­tia ja Reit­tiopas 31 min­u­ut­tia. Polkupyörä siis voit­taa nopeudessa.

  28. Sylt­ty: Heh, heh, en usko sekun­ti­akaan tuo­hon “pääasi­as­sa ilmanlaatu”-roskaan.

    Onko se tosi­aan nau­ret­tavaa roskaa, jos 200 kaupunki­laista kuolee vuodessa ilmansaasteisiin?

    Fak­tat ovat niin tyr­määviä, että tässäkin asi­as­sa tulemme lähivu­osi­na näkemään val­ta­van asen­nemuu­tok­sen. Samal­ta poh­jal­ta kuin vaikka­pa tupakoin­ti lop­pui julk­i­sis­sa sisätilois­sa paris­sa vuosikymmenessä.

    Näi­den 200 kuolleen rin­nal­la esimerkik­si auto­jen viemän tilan kus­tan­nuk­set ovat tois­si­jainen asia, las­kee asian miltä kan­til­ta halu­aa. Toki monille se on helpom­min hah­motet­ta­va kustannuserä.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Tässä kohdas­sa taitaa olla virhe. Kyl­lä ilmansaas­teet tap­pa­vat kaupungis­sa selvästi enem­män kuin haja-asutusalueella.

    Onko kyseessä arvaus vai tieto?

    Pien­poltos­ta auheutu­vat hiukkaset ovat haja-asu­tusalueel­la selvästi merkit­tävämpi pien­hiukkausten lähde kuin kaupungeis­sa. Ja joidenkin näke­mys­ten mukaan juuri ne ovat ter­vey­delle varsin vaarallisia.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Itä-Pak­i­las­ta Munkkiniemeen näyt­tää todel­la ole­van 48 min­u­ut­tia. Fil­lar­il­la paljon vähem­män. Järkevä joukkoli­iken­teen käyt­täjä ei tee tyh­myyk­siä myöskään valites­saan asun­ton­sa ja työ­paikkansa sijain­tia. Tosin tuo 50 min­u­ut­tia on siis tehokas­ta työaikaa – sähkö­posti luet­tuna kun tulee per­ille – ja auton 30 min­u­ut­tia täysin hukkaan mennyttä.

    Tarkoi­tatko siis oikeasti että työ­paik­ka pitää vali­ta joukkoli­iken­teen kul­loisenkin lin­jakar­tan perus­teel­la ja jos mieleistään ei löy­dy toimi­van reitin var­relta pitää muut­taa. Lapset uuteen koulu­un, las­ten kaveripi­iri vai­h­toon, asun­to myyn­ti­in. Jos ei satu ole­maan niin urbaani että ymmärtää asua vuokral­la tuetusti. 

    Työ­markki­noiden ja työl­listymisen kannal­ta aikamoista myrkkyä. Yhteiskun­nan toimivu­u­den kannal­ta asi­at kään­tyy hiukan ylösalaisin.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Itä-Pak­i­las­ta Munkkiniemeen näyt­tää todel­la ole­van 48 min­u­ut­tia. Fil­lar­il­la paljon vähem­män. Järkevä joukkoli­iken­teen käyt­täjä ei tee tyh­myyk­siä myöskään valites­saan asun­ton­sa ja työ­paikkansa sijain­tia. Tosin tuo 50 min­u­ut­tia on siis tehokas­ta työaikaa – sähkö­posti luet­tuna kun tulee per­ille – ja auton 30 min­u­ut­tia täysin hukkaan mennyttä.

    Tehokas­ta työaikaa? Eikä ole, eikä siitä makseta. 

    Aivan yhtä hyvin voisi sanoa että työtäni on ajatel­la, se onnis­tuu paljon parem­min omas­sa autossa kuin epä­mukavis­sa ja melui­sis­sa joukkoliikennevälineissä.

    1. Minä kyl­lä työsken­te­len ratikas­sa tehokkaasti. Se säästää työaikaani kir­joi­tus­pöy­dän äär­fel­lä ja sen vuok­si pääsen aikaisem­min töistä kotiin.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Itä-Pak­i­las­ta Munkkiniemeen näyt­tää todel­la ole­van 48 min­u­ut­tia. Fil­lar­il­la paljon vähem­män. Järkevä joukkoli­iken­teen käyt­täjä ei tee tyh­myyk­siä myöskään valites­saan asun­ton­sa ja työ­paikkansa sijain­tia. Tosin tuo 50 min­u­ut­tia on siis tehokas­ta työaikaa – sähkö­posti luet­tuna kun tulee per­ille – ja auton 30 min­u­ut­tia täysin hukkaan mennyttä.

    Ei työ­paikan sijain­tia pääse val­it­se­maan, vaik­ka halu­aisikin. Jokaiki­nen fir­ma, jos­sa olen ollut töis­sä, on muut­tanut muu­ta­man vuo­den päästä jon­nekin aivan muualle. Siinä sit­ten tuskailet, miten naa­purikun­taan men­nään sujuvimmin.

    Eniten tilan­net­ta on kuitenkin pahen­tanut HSL, joka sys­temaat­tis­es­ti lopet­taa kaik­ki poikit­tais­lin­jat. Yhtäkään niistä lin­joista, joil­la olen ennen kulkenut suju­vasti töi­hin, ei ole enää ole­mas­sakaan siinä muodossa.

    1. Eniten tilan­net­ta on kuitenkin pahen­tanut HSL, joka sys­temaat­tis­es­ti lopet­taa kaik­ki poikit­tais­lin­jat. Yhtäkään niistä lin­joista, joil­la olen ennen kulkenut suju­vasti töi­hin, ei ole enää ole­mas­sakaan siinä muodossa.

      Sys­temaat­tis­es­ti lopet­taas KAIKKI poikit­tais­lin­jat? Älä nyt viitsi.
      Joukkoli­iken­teen käyt­tö poikit­tais­li­iken­teessä on lisään­tynyt nopeasti. Vaik­ka kaik­ki poikit­tais­lin­jat on lopetettu?

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Henkilö­vahinko­ja autoil­i­jat eivät mak­sa täysimääräis­es­ti, vaan ulkois­ta­vat sen esimerkik­si eläkejärjestelmälle.

    Kui? Liiken­nevaku­u­tus­ra­has­tos­ta mak­se­taan kyl­lä ihan täysiä eläkkeitä olete­tun työu­ran ver­ran jos vam­mau­tu­mi­nen on tul­lut auton takia.
    Lisäk­si vaku­u­tuk­ses­ta mak­se­taan täysi mak­su sairaan­hoi­dos­ta julk­i­sis­sa sairaalois­sa. Kela ei osallistu.

  34. Koti-isä: Onko se tosi­aan nau­ret­tavaa roskaa, jos 200 kaupunki­laista kuolee vuodessa ilmansaasteisiin?

    Fak­tat ovat niin tyr­määviä, että tässäkin asi­as­sa tulemme lähivu­osi­na näkemään val­ta­van asen­nemuu­tok­sen. Samal­ta poh­jal­ta kuin vaikka­pa tupakoin­ti lop­pui julk­i­sis­sa sisätilois­sa paris­sa vuosikymmenessä.

    Näi­den 200 kuolleen rin­nal­la esimerkik­si auto­jen viemän tilan kus­tan­nuk­set ovat tois­si­jainen asia, las­kee asian miltä kan­til­ta halu­aa. Toki monille se on helpom­min hah­motet­ta­va kustannuserä.

    Ker­rotko nyt mis­tä tulee tuo 200?

  35. Osmo Soin­in­vaara: Sys­temaat­tis­es­ti lopet­taas KAIKKI poikit­tais­lin­jat? Älä nyt viitsi.
    Joukkoli­iken­teen käyt­tö poikit­tais­li­iken­teessä on lisään­tynyt nopeasti. Vaik­ka kaik­ki poikit­tais­lin­jat on lopetettu?

    Niistä poikit­tais­lin­joista, joi­ta olen käyt­tänyt työ­matkoil­la vuosien mit­taan, reit­te­jä on muutet­tu tai lyhen­net­ty lin­joil­la 16, 17, 24, 55, 65A ja 66A. Näitä olen kaikkia tarvin­nut vuosien mit­taan mil­loin mihinkin suun­taan: kan­takaupun­gin itä- ja län­sipuolen välil­lä, idästä etelään ja idästä pohjoiseen. Yksikään niistä ei kul­je enää samaa reit­tiä. Itse asi­as­sa ne pää­tyvät melkein kaik­ki Rautatieasemalle. 

    Tämän lisäk­si on muutet­tu tietysti myös 14 ja 18 (jonkun muun harmik­si). Jos tarvit­see kan­takaupungis­sa poikit­taista liiken­net­tä (kuten tuhan­net joka päivä tarvit­se­vat), joutuu vai­h­ta­maan, ker­ran tai kak­si. Mut­ta tämähän näyt­tääkin ole­van HSL:n tavoite.

    Ratikkalin­joista on muutet­tu ja muute­taan lisää 2 ja 3, seu­raavak­si 7 ja 1 ja 1A ja ties mitä mui­ta. Jos joku yrit­tää uskotel­la, ettei näil­lä ole merk­i­tys­tä, valehtelee.

    1. Nämä joukkoli­ikent­geen reit­timuu­tok­set ovat LISÄNNEET joukkoli­iken­teen käyt­töä. Reit­tien opn pakko elää kaupunki­rak­en­teen mukana. Joku tyi­etysti häviää, mut­ta paljon use­ampi voit­taa. Bus­si 18 piti muut­taa, kos­ka se ei pysynyt aikataulussa.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Henkilö­vahinko­ja autoil­i­jat eivät mak­sa täysimääräis­es­ti, vaan ulkois­ta­vat sen esimerkik­si eläkejärjestelmälle.

    Kuu­luu eläke­jär­jestelmän luon­teeseen. Myös joukkoli­iken­nevahin­gois­sa, pyöräi­ly­vahin­gois­sa jne. käy noin, jos tulee työkyvyttömyyttä.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä kyl­lä työsken­te­len ratikas­sa tehokkaasti. Se säästää työaikaani kir­joi­tus­pöy­dän äär­fel­lä ja sen vuok­si pääsen aikaisem­min töistä kotiin.

    Har­va pystyy työ­matkallaan bus­sis­sa, ratikas­sa tai met­rossa kovin paljoa työa­sioi­hin keskit­tymään. Voihan ne sähkö­pos­tit puhe­limel­la vilka­ista, mut­ta eipä niihin pysty juurikaan vas­taile­maan ja samat pos­tit joutuu sit­ten käymään uudelleen lävitse työpöy­dän ääressä. Ainakin oma­l­la noin 30–40 min­uutin bus­si- ja metro­matkalla joutuu usein sei­so­maan tai nouse­maan tilan antamisek­si muille. Bus­si kiihdyt­telee, jar­rut­telee ja kur­vailee niin, että pahaa tekee, kun yrit­tää työjut­tu­ja lukea. Paljon mielu­um­min menisin töi­hin noin 20 min­uutis­sa oma­l­la autol­la ja käyt­täisin säästyneen 20 min­u­ut­tia tehokkaam­paan työsken­te­lyyn, mut­ta sel­l­aista ei ole varaa pitää, kun jo asum­i­nenkin on tääl­lä niin pos­ket­toman kallista. Täl­lainen joukkoli­iken­teen olemat­tomien etu­jen esi­in­tuomi­nen lähin­nä ärsyt­tää. Tärkein­tä on, että matkat eivät ole pitk­iä ja per­ille pääsee mah­dol­lisim­man nopeasti.

  38. Onnit­te­lut valinnoista!

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on ollut viime vuodet hyvä suun­ta, mut­ta tietysti paran­tamis­takin on. Tiedät kyl­lä, mitä näitä nyt on, kaupunkia kaupunki­maisen lähiön sijaan, ei vesitetä hyviä suun­nitelmia väl­jen­nyk­sil­lä, madal­tamisil­la jne.

    Raide­jok­eri lie­nee mod­ernin suo­ma­laisen raiti­o­tien pilot­ti­na ensi kau­den tärkeimpiä yksit­täisiä kaupunkisu­un­nit­teluhankkei­ta. Eväitä olisi paljoon, varsinkin Oulunkylän ja Huopalahden/Pitäjänmäen kohdal­la, jot­ka nou­se­vat ris­teävän raidey­htey­den myötä seudun parhait­en saavutet­tavien aluei­den joukkoon. Valitet­tavasti vain kaavo­jen osalta on jo nähty surullisen puo­livil­laista menoa.

  39. Helsin­ki hoi älä jätä: Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la mat­ka-ajat julk­isil­la on hel­posti luokkaa 50 – 60 min­u­ut­tia ja päälle jos matkalle osuu yksikin vai­h­to. Esimerkkinä vaik­ka Itä – Pak­i­las­ta Munkkiniemeen jon­ka ajaa autol­la vart­ti­in ja ruuhkas­sakin 20 minuuttiin.

    Ovatko mat­ka-ajat ver­tailukelpoisia eli ovelta ovelle ‑aiko­ja?

    Häm­men­tävän usein näis­sä ver­tailuis­sa joukkoli­iken­nematkaan käytet­ty aika las­ke­taan ovelta ovelle, mut­ta henkilöau­tol­la kulkies­sa aika las­ke­taan siitä, kun auto käyn­nis­tetään ja lähde­tään liik­keelle, siihen, että auto on per­il­lä parkkiru­udus­sa ja moot­tori sam­mutet­tu. Ver­tailus­ta on jätet­ty pois se aika, joka kuluu siir­tymisi­in autolle ja autol­ta. Lisäk­si mukaan pitäisi laskea mah­dol­liset auton put­sauk­set lumesta.

    Eikä ihan kokon­aan kan­na­ta uno­htaa sitä aikaa, joka kuluu auton tankkauk­si­in, pesui­hin ja huoltoi­hin. Jos joukkoli­iken­nemat­ka vie päivässä vartin enem­män, paljonko nuo henkilöau­ton vaa­ti­mat toimet vievät keskimäärin työpäivää kohti?

    1. Jos uskomme autoli­it­toa, ja mik­si emme uskoisi, kilo­metri autol­la mak­saa 45 sent­tiä. Jos henkilön net­topalk­ka on 9 €/tunti (palk­ka 18 €/mardinaalivero 50 %) häneltä kuluu kolme min­u­ut­tia tuon rahan han­kkimiseen. Kymme­nen kilo­metrin automatkaan pitää siis lisätä puoli tuntia.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä joukkoli­ikent­geen reit­timuu­tok­set ovat LISÄNNEET joukkoli­iken­teen käyt­töä. Reit­tien opn pakko elää kaupunki­rak­en­teen mukana. Joku tyi­etysti häviää, mut­ta paljon use­ampi voit­taa. Bus­si 18 piti muut­taa, kos­ka se ei pysynyt aikataulussa.

    Tot­ta kai ne ovat lisän­neet tehty­jen matko­jen määrää: tämähän on tilas­tol­lista kikkailua, jos­sa vai­h­to­jen määrää lisäämäl­lä saadaan tehty­jen matko­jen määrä kas­va­maan. Yhdestä matkus­ta­jas­ta tulee monista­mal­la kak­si tai kolme. Näin matkus­ta­jamäärä näyt­tää “kas­va­neen”, mikä näyt­tää lisän­neen “matkus­ta­jatyy­tyväisyyt­tä”.

    Jos joku lin­ja ei pysy suun­nitel­lus­sa aikataulus­sa, on älytön­tä huonon­taa sen palve­lu­ta­soa. Vika on sil­loin aikataulus­sa, ei reitis­sä. Täl­lä perus­teel­la­han lin­ja 16 katosi Espal­ta, jos­sa ei ole enää mitään julk­ista liikennettä

    1. Työ­matkali­iken­teen määrä las­ket­taes­sa matkus­ta las­ke­taan vain ker­ran, vaik­ka hän vaihtaisikin. 

      Jos joku lin­ja ei pysy suun­nitel­lus­sa aikataulus­sa, on älytön­tä huonon­taa sen palve­lu­ta­soa. Vika on sil­loin aikataulus­sa, ei reitissä.

      Tarkoi­tatko, että jos bus­sil­la on 20 pros­entin toden­näköisyy­del­lä 10 min­u­ut­tia sei­somista ruuhkas­sa, pan­naan tämä aikataulu­un ja jos ruuhkaa ei ole, pysähdytään kadun­var­relle kymmenek­si minuutiksi?

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­si on han­kala. Enem­mistö joukkoli­iken­nematkus­ta­jista käyt­tää raideliikennettä.

    Han­kalu­us kos­kee bussien lisäk­si myös raideli­iken­net­tä ruuh­ka-aikoina, jol­loin ennem­mistö matkus­taa ja jol­loin ei ole tilaa eikä rauhaa edes simp­pe­limpi­en työa­sioiden hoitoon.

  42. Voisitkin ehdot­taa että kaupun­gin viras­to­jen ja sen h:lla alka­van yri­tyk­sen pääjo­hta­jat dele­go­isi­vat eteen­päin työaikaohjeen/säännön että nor­maalin työ­mat­ka-ajan saa kir­ja­ta työa­jak­si, jos voi tehdä läp­päril­lä töitä; val­ti­ol­lakin on var­maan kavere­i­ta jot­ka tuol­laisen toteut­taisi­vat. Nyt se on mon­esti kielletty.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­matkali­iken­teen määrä las­ket­taes­sa matkus­ta las­ke­taan vain ker­ran, vaik­ka hän vaihtaisikin. 

    Tarkoi­tatko, että jos bus­sil­la on 20 pros­entin toden­näköisyy­del­lä 10 min­u­ut­tia sei­somista ruuhkas­sa, pan­naan tämä aikataulu­un ja jos ruuhkaa ei ole, pysähdytään kadun­var­relle kymmenek­si minuutiksi?

    Tarkoi­tan sitä, että liiken­nesu­un­nit­telijoil­la pitäisi olla riit­tävästi ammat­ti­taitoa ja tutkimusti­etoa, jot­ta aikataulut pysyvät kohtu­ullis­es­ti kuo­sis­sa. Kukaan ei yllä­ty pienistä venymi­sistä, kos­ka niitä sat­tuu sen ver­ran usein. Jos et ole huo­man­nut, matkus­ta­jamäärät vai­htel­e­vat eri vuorokaudenaikoina.

    Mis­tä muuten joku “liiken­teen­lask­i­ja” tietää, kuka on työ­matkalla ja kuka ei? Liiken­nevä­li­neeseen nousut las­ke­taan käsit­tääk­seni automaat­tis­es­ti nup­pilu­vun mukaan, eikä kukaan kysy, mihin olet menos­sa ja mon­tako ker­taa meinaat vielä vaihtaa.

    1. Kulku­ta­pao­su­udet las­ke­taan joko haas­tat­te­lu­tutkimuksin tai laske­mal­la liikenne jonkin rajan kohdal­la. Sitä rajaa ei ylitä kahdesti, vaik­ka vai­h­taisi kulkuneuvoa.

  44. N: Ovatko mat­ka-ajat ver­tailukelpoisia eli ovelta ovelle ‑aiko­ja?

    Häm­men­tävän usein näis­sä ver­tailuis­sa joukkoli­iken­nematkaan käytet­ty aika las­ke­taan ovelta ovelle, mut­ta henkilöau­tol­la kulkies­sa aika las­ke­taan siitä, kun auto käyn­nis­tetään ja lähde­tään liik­keelle, siihen, että auto on per­il­lä parkkiru­udus­sa ja moot­tori sam­mutet­tu. Ver­tailus­ta on jätet­ty pois se aika, joka kuluu siir­tymisi­in autolle ja autol­ta. Lisäk­si mukaan pitäisi laskea mah­dol­liset auton put­sauk­set lumesta.

    Eikä ihan kokon­aan kan­na­ta uno­htaa sitä aikaa, joka kuluu auton tankkauk­si­in, pesui­hin ja huoltoi­hin. Jos joukkoli­iken­nemat­ka vie päivässä vartin enem­män, paljonko nuo henkilöau­ton vaa­ti­mat toimet vievät keskimäärin työpäivää kohti?

    Tot­takai ne ovat ovelta ovella.
    En kyl­lä tiedä ketään joka pesee, tankkaa ja huoltaa autoaan päivit­täin tai edes niin että niihin menevä aika olisi merkittävä. 

    Tankkaus vie min­ul­ta vajaa 10 min­u­ut­tia ker­ran kuus­sa. En pidä isona ongel­mana. Huo­to ker­ran kah­teen vuo­teen. Ja autoa en juuri pese. 

    Tosin kul­jen paljon fil­lar­il­la ja sen — tai oikeam­min niiden — ropaamiseen menee 10 ker­taa enen­m­män aikaa. Mut­ta se on toinen jut­tu se.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos uskomme autoli­it­toa, ja mik­si emme uskoisi, kilo­metri autol­la mak­saa 45 sent­tiä. Jos henkilön net­topalk­ka on 9 €/tunti (palk­ka 18 €/mardinaalivero 50 %) häneltä kuluu kolme min­u­ut­tia tuon rahan han­kkimiseen. Kymme­nen kilo­metrin automatkaan pitää siis lisätä puoli tuntia.

    Vapaa-aika on min­ulle ja aika mon­elle muulle kovasti arvokas­ta ja niin­pä auton käytön hyödyt selät­tää roimasti tuon lasken­nal­lisen mut­ta sinän­sä hienon teo­reet­tisen rakennelman.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos uskomme autoli­it­toa, ja mik­si emme uskoisi, kilo­metri autol­la mak­saa 45 sent­tiä. Jos henkilön net­topalk­ka on 9 €/tunti (palk­ka 18 €/mardinaalivero 50 %) häneltä kuluu kolme min­u­ut­tia tuon rahan han­kkimiseen. Kymme­nen kilo­metrin automatkaan pitää siis lisätä puoli tuntia.

    Uskom­me­han me autoli­it­toa. Täy­tyy kuitenkin muis­taa, että automiehen logi­ik­ka on oma ajat­telun lajin­sa, joka ei aukene nor­maalia ajat­telua harrastavalle.

    Autoilu on jär­jet­tömän kallista, sanoo automies, pait­si tietysti sil­loin kun pitää perustel­la mik­si autol­la aje­taan jopa lähikaup­paan. Sil­lon autoilu ei näet mak­sa käytän­nössä juuri mitään.

    Autoilu Helsingis­sä on tehty kohtu­ut­toman vaikeak­si, valit­taa automies, ja sitä pyritään häir­it­semään koko ajan yhä enem­män. Ruuhka­mak­su­ja automies kuitenkin vas­tus­taa, kos­ka ei Helsingis­sä ole ruuhkia, vaan siel­lä voi ajaa nopeasti ja vai­vat­tomasti joka paikkaan. 

    Ruuhka­mak­su­ja­han automies vas­tus­taa rai­vokkaasti, vaik­ka pienel­lä lisä­mak­sul­la usein hyvä­tu­loiset automiehet suju­voit­taisi­vat liikku­mis­taan olen­nais­es­ti. Automies ilmeis­es­ti kuitenkin tykkää kököt­tää jonois­sa, vaik­ka samal­la ne muut jonos­sa oli­jat, jot­ka eivät ymmär­rä kiihdyt­tää vim­ma­tusti, kun muu­ta­ma metri tietä aukeaa, ärsyt­tävät hän­tä sanomattomasti.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Sinähä menetät siinä vapaa-aikaa, kun joudut tekemään puoli tun­tia työtä.

    Taitaa olla teo­reet­tis­es­tikin nol­la­sum­maa kos­ka mat­ka-aika pieneni. 

    Mut­ta saanko siis lähteä puoli tun­tia aikaisem­min töistä jos kul­jen julk­isil­la vai miten tuo väite konkretisoituu?

    Jalankulku lie­nee täl­laises­sa mallinnuk­ses­sa ain­oa järkevä kulku­muo­to. Se ei mak­sa itselle eikä yhteiskun­nalle juuri mitään.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Puhut nyt siitä har­venev­as­ta joukos­ta, jon­ka työmäärä on määritel­ty aikana eikä työpanoksena.

    Aivan ylivoimais­es­ti suurim­mal­la osal­la työn­tek­i­jöistä työmäärä on aikana, kos­ka todel­lista panos­ta on usein hyvin vaikea mitata.

  49. Pekka T.:Autoilu on jär­jet­tömän kallista, sanoo automies, pait­si tietysti sil­loin kun pitää perustel­la mik­si autol­la aje­taan jopa lähikaup­paan. Sil­lon autoilu ei näet mak­sa käytän­nössä juuri mitään.

    Autoilu on kokon­aisu­udessaan kallista, mut­ta kun auto on ker­ran han­kit­tu, niin yksi lisä-km mak­saa vain polttoainekulut.

    Ruuhka­mak­su­ja automies kuitenkin vastustaa 

    Ruuhka­mak­su­ja vas­tuste­taan usein sik­si, ettei usko­ta niiden ole­van mitään ruuhka­mak­su­ja. Eli ei luote­ta poli­itikkoi­hin, kun he puhu­vat ruuhka­mak­su­ista, vaan arvel­laan että tavoit­teena on ruuhka­mak­su­jen sijas­ta esimerkik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    Kan­nat­taisi var­maan miet­tiä, mis­tä tämä johtuu? Voisiko esimerkik­si sil­lä, että kun ruuhka­mak­su­ja viimek­si selvitet­ti­in*, ehdotet­tu jär­jestelmä ei olisi liit­tynyt ruuhki­in, se oli vain vero­tuk­sen mak­si­moin­ti­jär­jestelmä? Enkä edes jak­sa aloit­taa paasaus­ta yksityisyydensuojasta.

    *) Ollilan työryh­män ehdo­tuk­ses­sa ei ollut minkään­laista aikakom­po­nent­tia mukana, vaan kiin­teä km-taksa

    Vas­tus­tan ehdot­tomasti ruuhka­mak­su­ja. En kuitenkaan vas­tus­ta niitä peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ja suos­tun kan­nat­ta­maan niitä ehdol­la, että perus­tus­laki­in lisätään pykälä, jon­ka mukaan ruuhka­mak­su­ja saa kerätä vain niiltä ajoil­ta, joil­la on ruuhkaa, mak­su ei saa olla korkeampi kuin on tarpeel­lista pahim­man ruuhkan lievit­tämisek­si ja kaik­ki siitä kerä­tyt mak­sut käytetään autoilun muun vero­tuk­sen vähen­tämisek­si. Ja rikoslaki­in pykälä, jon­ka mukaan ruuhka­mak­su­jen muus­ta käytöstä tuomioidaan munat val­ti­olle ja karkoi­tus Pohjois-Koreaan. 

    Tämän jäl­keen voin lämpimästi alkaa kan­nat­ta­maan ruuhkamaksuja.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Sinähä menetät siinä vapaa-aikaa, kun joudut tekemään puoli tun­tia työtä.

    Suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä työn tekem­i­nen julkises­sa paikas­sa on yksinker­tais­es­ti kiel­let­ty työ­nan­ta­jan toimes­ta ihan tur­val­lisu­ussy­istä. Asi­akasti­eto­ja tai mitään muu­takaan vähänkään luot­ta­muk­sel­lisia tieto­ja ei vaan käsitel­lä julk­i­sis­sa kulkuneu­vois­sa. Välit­tömät potkut ovat seu­rauk­se­na jos näin toimii. Läp­pärin tai padin varas­tamisen ris­ki on jo yksistään syy, mik­seivät vas­tu­ulliset työ­nan­ta­jat sal­li niiden käyt­töä julk­i­sis­sa paikois­sa. Tieto­tur­variskien lisäksi. 

    Eri asia on blo­gistin tyyp­pinen puuhastelu, jos­ta saat­taa rahaa saa­da mut­ta jota ei tuot­ta­vana työnä pidä kukaan. Sitä toki voi har­ras­taa mis­sä tahansa.

  51. Sylt­ty: Eli ei luote­ta poli­itikkoi­hin, kun he puhu­vat ruuhka­mak­su­ista, vaan arvel­laan että tavoit­teena on ruuhka­mak­su­jen sijas­ta esimerkik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    Kaukoläm­mön vero­tuk­ses­ta saatu­jen koke­musten perus­teel­la vaikut­taisi varsin toden­näköiseltä että ruuhka­mak­su­ista kaavail­laan saman­laista val­tion keräämää kaupunkiveroa.

    Sylt­ty: En kuitenkaan vas­tus­ta niitä peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ja suos­tun kan­nat­ta­maan niitä ehdol­la, että..

    Min­ulle riit­täisi ehdok­si että Helsin­gin kaupun­gin alueel­la ja teil­lä ruuhka­mak­su­jen tuo­ton käytöstä päät­tää Helsin­gin kaupun­ki. Loogista olisi var­maankin samal­la siirtää kehä I ja sen sisäpuolel­la ole­vat sisään­tu­loti­et val­ti­ol­ta kaupun­gin ylläpitovastuulle.

  52. Sylt­ty: Kan­nat­taisi var­maan miet­tiä, mis­tä tämä johtuu? Voisiko esimerkik­si sil­lä, että kun ruuhka­mak­su­ja viimek­si selvitet­ti­in*, ehdotet­tu jär­jestelmä ei olisi liit­tynyt ruuhki­in, se oli vain vero­tuk­sen maksimointijärjestelmä? 

    Mon­es­sa kaupungis­sa, jos­sa ruuhka­mak­sut tai tietul­lit on otet­tu käyt­töön, niiden jopa tärkein peruste on ollut nimeno­maan se, että kun­ta saa niistä tulo­ja. Käytän­nössä jär­jestelmien ylläpi­to on syönyt suuren osan tuo­toista, mut­ta niin­pä mak­su­ja on korotettu…
    Jos ruuhka­mak­su­ista tulee tuot­toa, ei se tarkoi­ta, että autoilun mui­ta vero­ja pitäisi vähen­tää. Autoilun hai­tat ovat ole­mas­sa ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­lakin. Yleen­säkin nämä jako­vara-keskuste­lut ovat aika turhia…

  53. Sylt­ty: Autoilu on kokon­aisu­udessaan kallista, mut­ta kun auto on ker­ran han­kit­tu, niin yksi lisä-km mak­saa vain polttoainekulut.

    Ruuhka­mak­su­ja vas­tuste­taan usein sik­si, ettei usko­ta niiden ole­van mitään ruuhka­mak­su­ja. Eli ei luote­ta poli­itikkoi­hin, kun he puhu­vat ruuhka­mak­su­ista, vaan arvel­laan että tavoit­teena on ruuhka­mak­su­jen sijas­ta esimerkik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    Kan­nat­taisi var­maan miet­tiä, mis­tä tämä johtuu? Voisiko esimerkik­si sil­lä, että kun ruuhka­mak­su­ja viimek­si selvitet­ti­in*, ehdotet­tu jär­jestelmä ei olisi liit­tynyt ruuhki­in, se oli vain vero­tuk­sen mak­si­moin­ti­jär­jestelmä? Enkä edes jak­sa aloit­taa paasaus­ta yksityisyydensuojasta.

    *) Ollilan työryh­män ehdo­tuk­ses­sa ei ollut minkään­laista aikakom­po­nent­tia mukana, vaan kiin­teä km-taksa

    Vas­tus­tan ehdot­tomasti ruuhka­mak­su­ja. En kuitenkaan vas­tus­ta niitä peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ja suos­tun kan­nat­ta­maan niitä ehdol­la, että perus­tus­laki­in lisätään pykälä, jon­ka mukaan ruuhka­mak­su­ja saa kerätä vain niiltä ajoil­ta, joil­la on ruuhkaa, mak­su ei saa olla korkeampi kuin on tarpeel­lista pahim­man ruuhkan lievit­tämisek­si ja kaik­ki siitä kerä­tyt mak­sut käytetään autoilun muun vero­tuk­sen vähen­tämisek­si. Ja rikoslaki­in pykälä, jon­ka mukaan ruuhka­mak­su­jen muus­ta käytöstä tuomioidaan munat val­ti­olle ja karkoi­tus Pohjois-Koreaan. 

    Tämän jäl­keen voin lämpimästi alkaa kan­nat­ta­maan ruuhkamaksuja.

    Ollilan työryh­män suun­nitel­mat eivät mitenkään liit­tyneet Helsin­gin ruuhka­mak­susu­un­nitelmi­in, vaan kyse oli ajoneuvoveron/bensaveron kor­vaavas­ta mak­su­jär­jestelmästä. Helsin­gin suun­nitelmis­sa on nimeno­maan jär­jestelmä, jos­sa mak­sun suu­ru­us on riip­pu­vainen ajas­ta. Ruuhka­mak­su on myös ihan perustel­tu lisä autoil­i­jan mui­hin mak­sami­in veroi­hin, kos­ka tarve suuri­in tiein­vestoin­tei­hin Helsin­gin seudul­la tulee juuri ruuhkali­iken­teestä. Muina aikoina liikenne toimii ihan hyvin.

  54. Sylt­ty:
    Ruuhka­mak­su­ja vas­tuste­taan usein sik­si, ettei usko­ta niiden ole­van mitään ruuhka­mak­su­ja. Eli ei luote­ta poli­itikkoi­hin, kun he puhu­vat ruuhka­mak­su­ista, vaan arvel­laan että tavoit­teena on ruuhka­mak­su­jen sijas­ta esimerkik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    En näe tässä ongel­maa. Tot­ta kai uud­is­tuk­sil­la voi olla usei­ta samanaikaisia tavoit­tei­ta. Samoin niil­lä pakkaa tässä mon­imutkaises­sa yhteiskun­nas­sa ole­maan aina sekä hyviä että huono­ja seurauksia.

    Tietenkin poli­itikko­jen pitäisi ker­toa rehellis­es­ti uud­is­tusten kaik­ki tavoit­teet. Jotkut poli­itikot ovat vain niin räh­mäl­lään äänestäjien edessä, etteivät uskalla. Kansa kun vas­tus­taa vero­ja (vaik­ka vaatii niitä hyviä asioi­ta joi­ta veroil­la saadaan), ja sik­si tuol­laiset verolu­on­toiset tavoit­teet ker­naasti sokeroidaan piiloon.

    Ruuhka­mak­su on silti ruuhka­mak­su ja toimii siinä tarkoituk­ses­sa, vaik­ka sil­lä olisi myös vero­tuk­sel­lisi­akin tavoit­tei­ta. Ja jol­lain taval­la­han ne verot kuitenkin kerätään. Se on sit­ten oman keskustelun­sa paik­ka ovatko vero­tuk­sen taso ja kohden­t­a­mi­nen Suomes­sa kohdallaan.

  55. Ville: Jos ruuhka­mak­su­ista tulee tuot­toa, ei se tarkoi­ta, että autoilun mui­ta vero­ja pitäisi vähentää. 

    Sit­ten pitää vain hyväksyä, ettei asia tule eten­emään autoil­i­joiden vas­tus­tuk­sen takia.

  56. Osmo Soin­in­vaara: Esimerkik­si Helsin­gin kau­u­jn­ki tukee autoli­iken­net­tä 200 miljoon­al­la eurol­la vuodessa. Lisäk­si tuos­ta puuttuvat…

    Mil­loin tämän sum­man takana ole­via meno­er­iä ale­taan järkeistämään ja opti­moimaan? Reilu 300 euroa vuodessa jokaiselta kaupunki­laiselta liiken­nemuodolle, jol­la tehdään noin viides­osa liiken­nesuorit­teista, kuu­lostaa hur­jalle tulon­si­ir­rolle. Varsinkin, kun tässä sum­mas­sa vaikut­taisi­vat ole­van mukana vain autoilun suo­rat kulut.

  57. Osmo Soin­in­vaara:Esimerkik­si Helsin­gin kau­u­jn­ki tukee autoli­iken­net­tä 200 miljoon­al­la eurol­la vuodessa.

    Tästä puut­tuu lisäk­si menet­ty maan vuokra alueil­ta, jot­ka ovat liiken­n­ev­erkon alla. Se on Helsingis­sä ainakin suurin autoilun tuot­ta­ma kustannus. 

    Koti-isä: Mil­loin tämän sum­man takana ole­via meno­er­iä ale­taan järkeistämään ja opti­moimaan? Reilu 300 euroa vuodessa jokaiselta kaupunki­laiselta [autoilulle], jol­la tehdään noin viides­osa liiken­nesuorit­teista, kuu­lostaa hur­jalle tulon­si­ir­rolle. Varsinkin, kun tässä sum­mas­sa vaikut­taisi­vat ole­van mukana vain autoilun suo­rat kulut. 

    Osmo voi valaista, keneltä lasken­nali­nen luku on tul­lut. Olen näh­nyt vain Mikko Särelän yritelmän, johon on arvioitu kaik­ki liiken­nein­vestoin­neista ja katu­jen kun­nos­s­api­dos­ta hiilid­iok­si- ja hiukkaspäästöi­hin, uno­hta­mat­ta este­vaiku­tuk­sia sekä motarei­den ja pysäköin­tipaikko­jen viemän tilan vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia. Särelä lainaa esim. Liiken­nevi­ras­ton raport­tia.

    No jos lähde­tään tukia ver­taile­maan… Helsin­ki sub­ven­toi HSL:n lipun­hin­to­ja suo­raan 170–200 miljoon­al­la vuode­sa (arvaus kos­ka en löy­dä 2012 jälkeisiä tarkko­ja lukuja);

    Pitää jakaa tiein­vestoin­nit ja katu­jen kun­nos­s­api­toku­lut hlöau­to­jen, tak­sien, huolto/tavaraliikenteen, julkisen liiken­teen, käveli­jöi­den ja pyöräil­i­jöi­den välil­lä käytän mukaan;

    Mut­ta mitä käyt­tää kus­tan­nusten jakoavaime­na? Matkaa, matkak­ilo­metriä, säästynyt­tä aikaa, työaikaa? Mukavu­ut­ta, tuotet­tu­ja ilmansaasteita?

    Metron raiteille mah­tu­isi vuokrat­alonauho­ja ja ratikkakaistoille minitoimistoja!

    Sit­ten pitää arvioi­da liiken­nemuo­to­jen tuo­mat tuo­tot, kos­ka mikä laskel­ma on mielekäs jos kat­so­taan vain kulu­ja mut­tei tuottoja?

    Uno­hta­mat­ta posi­ti­ivisia ja negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, joi­ta liit­tyy niin autoilu­un kuin esim. joukkoliikenteeseen.

    En tarkoit­tanut saivar­rel­la yllä, mut­ta yksinäisen luvun käyt­tö ilman ver­tailuko­htaa oli kut­su sanomaan jotain nasevaa.

    Siinä ongel­mas­ta olen peri­aat­teessa samaa mieltä, että Helsin­gin pitäisi pystyä keräämään autoilus­ta uuden­laisia mak­su­ja, kos­ka vero­tuo­tot menevät nyky­isin val­ti­olle. Mut­ta kos­ka val­tion vero­ja ei kuitenkaa vas­taavasti yhtään las­ke­ta ja kun kaupunkipoli­itikoil­ta kuulee niin autovi­hamielisiä sen­ti­ment­te­jä viime vuosi­na (paljon kep­piä vähän porkkanaa), niin olen ehkä tyy­tyväi­nen, ettei sel­l­aista autoilun kaupunkiveromekanis­mia ole vielä olemassa.

  58. Tapani K:

    Osmo voi valaista, keneltä lasken­nali­nen luku on tullut.

    [ … ]

    En tarkoit­tanut saivar­rel­la yllä, mut­ta yksinäisen luvun käyt­tö ilman ver­tailuko­htaa oli kut­su sanomaan jotain nasevaa.

    Nasev­asti san­ot­tu, mutta…

    1970-luvun lopus­sa olin teekka­ri­na kesätöis­sä Vaasan Ström­ber­gin tehtail­la. Työ­pari­nani oli vakau­muk­selli­nen kom­mu­nisti. Jos toin esi­in, että Neu­vos­toli­itossa ei juuri ole pop­u­laarikult­tuuria niin sain tietää, että esim. Beat­lesin piisit ovat van­ho­ja venäläisiä kansan­laulu­ja. Kun Brezh­nev piti maat­alouden huonoa tuot­tavu­ut­ta koske­van puheen ja otin tämän esille niin min­ua valais­ti­in, että Leonid on väärässä, sil­lä NL:ssa auratkin ovat lev­eämpiä kuin Suomes­sa. Kun Puo­las­sa Sol­i­daarisu­us-liike nos­ti päätään niin kyse oli vain mie­le­nil­mauk­ses­ta katosten saamisek­si telakan bussipysäkeille.

    Aikoinaan min­ul­la oli kol­le­ga, fik­su ja haus­ka DI, jon­ka kanssa teimme työ­matko­ja. Reis­suil­la oli aikaa jutel­la ja niin­pä tuli ilmi, että hän oli usko­vainen ja vaku­ut­tunut siitä, että maail­mankaikkeus luoti­in 6000 vuot­ta sit­ten. Hänel­lä oli jopa “tieteel­lisiä” todis­tei­ta. Esim. Kuus­sa pitäisi olla paljon enem­män pölyä, jos se olisi van­hempi. Minä en voin­ut ymmärtää miten joku voi olla niin sekaisin päästään ja hän ei voin­ut ymmärtää, miten en tajua aivan selvää asiaa.

    Vihreät ja autot. Sama jut­tu. On turha yrit­tää käy­dä ratio­naal­ista keskustelua sel­l­ais­ten kanssa, jot­ka ovat jo päät­täneet lop­putu­lok­sen. Argu­menteil­la ei ole väliä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.