Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu

Vih­reä val­tuus­to­ryh­mä valit­si minut jäse­nek­si kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taan, jol­le kes­ki­te­tään vii­den näkyi­sen lau­ta­kun­nan teh­tä­vät eli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, kiin­teis­tö, raken­nus, ylei­set työt ja ympä­rias­tö. Vara­jä­se­ne­nä­ni jat­kaa Mik­ko Säre­lä. Sää­li, ettei­vät äänes­tä­jät ymmär­tä­neet vali­ta Mik­koa val­tuus­ton var­si­nai­sek­si jäseneksi.

Mei­tä vih­rei­tä tulee ole­maan kau­pun­kiym­pä­rias­tö­lau­ta­kun­nas­sa nel­jä. Lau­ta­kun­taa joh­taa apu­lais­por­mes­ta­ri Sin­ne­mä­ki, ja kak­si muu­ita jäsen­tä lisäk­se­ni ovat Kai­sa Hern­beg ja Tuo­mas Rantanen.

Minut valit­tiin myös jat­ka­maan Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa nyt sen puheen­joh­ta­ja­na, kun tähän asti olen ollut vara­pu­heen­joh­ta­ja. Toi­se­na vih­reä­nä Hele­niin tulee Kai­sa Hernberg.

72 vastausta artikkeliin “Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu”

  1. Onnek­si olkoon. Ja hie­noa yli­pää­tään — tämä­hän lie­nee Osmo Soi­nin­vaa­ran vah­vim­pia osaa­mi­sa­luei­ta ja tuo muka­vas­ti ter­vet­tä jär­keä lau­ta­kun­taan (jota, näin sivul­li­se­na huo­mioi­den, ei ole kai­kil­la vihreilläkään).

  2. Mikä saa täyt­tä minis­te­rin- ja kan­san­edus­ta­jae­lä­ket­tä naut­ti­van elä­keu­kon haa­li­maan itsel­leen teh­tä­viä, joi­ta nuo­rem­mat voi­si­vat hoitaa?

  3. Kuin­ka mon­ta jäsen­tä kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa on kaik­ki­aan päät­tä­mäs­sä suun­nil­leen kai­kes­ta, mitä ei voi kan­taa pois Helsingistä?

  4. Janis Pet­ke:
    Mikä saa täyt­tä minis­te­rin- ja kan­san­edus­ta­jae­lä­ket­tä naut­ti­van elä­keu­kon haa­li­maan itsel­leen teh­tä­viä, joi­ta nuo­rem­mat voi­si­vat hoitaa?

    Nyt on nimi­merk­ki koh­dal­laan, täl­lai­sen kom­men­tin vas­tuun­tun­toi­ses­ta ja äänes­tä­jien luot­ta­mus­ta naut­ti­vas­ta blo­gin­pi­tä­jäs­tä voi esit­tää vain poik­keuk­sel­li­nen mulkvisti.

  5. Janis Pet­ke:
    Mikä saa täyt­tä minis­te­rin- ja kan­san­edus­ta­jae­lä­ket­tä naut­ti­van elä­keu­kon haa­li­maan itsel­leen teh­tä­viä, joi­ta nuo­rem­mat voi­si­vat hoitaa?

    Nimi­merk­ki­nä Janis Pet­ke on poik­keuk­sel­li­sen lap­sel­li­nen. Ehkä­pä sii­tä joh­tuu sekin, että myös yllä­ole­vaa kom­ment­tia on vai­kea ymmärtää?

    Olkaam­me iloi­sia sii­tä, että Osmo Soi­nin­vaa­ran koke­mus, näke­mys ja ter­ve jär­ki ovat lau­ta­kun­nan (ja Hele­nin hal­li­tuk­sen) käy­tet­tä­vis­sä. Har­vas­sa ovat ne, nuo­ret tai van­hat, jot­ka oli­si­vat teh­tä­viin yhtä päteviä.

    Haluam­me kai päät­tä­jik­si par­haat mahdolliset?

  6. Niin ja onnit­te­lut valinnoista!

    Lau­ta­kun­nan jäsen­mää­rä on var­sin raamatullinen.

  7. Onnea valin­nas­ta! Toi­vot­ta­vas­ti maa­lais­jär­ki ja koh­tuus pysyy mat­kas­sa muka­na. Hele­nin koh­dal­la on muis­tet­ta­va myös asiak­kai­den eli pää­asias­sa Hel­sin­gin asuk­kai­den edut. Siel­lä on pit­kän aikaa teh­ty iso­ja muu­tok­sia ympä­ris­tö­huo­mioi­den, joten koh­tuut­to­muus kaa­tuu vain Hel­sin­ki­läis­ten kukkarolle!

  8. Janis Pet­ke:
    Mikä saa täyt­tä minis­te­rin- ja kan­san­edus­ta­jae­lä­ket­tä naut­ti­van elä­keu­kon haa­li­maan itsel­leen teh­tä­viä, joi­ta nuo­rem­mat voi­si­vat hoitaa? 

    Blo­gin­pi­tä­jä kor­jat­koon tar­vit­taes­sa, mut­ta uusien­kin lau­ta­kun­tien työt ovat kai “oman toi­men ohes­sa” teh­tä­viä luot­ta­mus­toi­mia. Kokouk­sis­ta saa palk­kion, mut­ta ei muu­ta. Sovel­tuu siis oikein hyvin vir­keil­le elä­ke­läi­sil­le, aina­kin sii­nä suh­tees­sa kuin äänes­tä­jät ovat hei­tä val­tuus­toon sove­li­aak­si kat­so­neet valita.

  9. Han­de: maa­lais­jär­ki

    Toki kau­pun­ki­lais­jär­ki. Maa­lais­jär­jel­lä on näis­sä asiois­sa saa­tu aikaan mer­kit­tä­vää tuhoa.

  10. Lau­ta­kun­nas­sa 13 paik­kaa, jois­ta 4 Vih­reil­lä, jois­ta puheen­joh­ta­ja­na AS ja jäse­ne­nä OS. Vih­rei­den äänio­suus 31% + pj. Tämän luu­li­si ole­van paras kuvi­tel­ta­vis­sa ole­va tulos. Äänes­tä­jä voi olla tyytyväinen.

    Jos puna­vih­reä akse­li toi­mii, ei täs­tä lau­ta­kun­nas­ta tule men­nä läpi enää yhtään pää­tös­tä, jos­sa ei nou­da­te­ta prio­ri­soin­ti­jär­jes­tys­tä jalan­kul­ku, pyö­räi­ly, jouk­ko­lii­ken­ne, yksityisautoilu.

  11. Alkaa olla koko­päi­väi­nen työ, yksi vii­den tun­nin kokous vii­kos­sa ja jos vähän­kin asioi­hin pereh­tyy etu­kä­teen val­mis­tau­tu­mi­seen menee tois­ta­kym­men­tä tun­tia. Ei nämä enää nor­mi­työ­päi­vän teki­jöil­le sovi.

  12. Mikä muu­ten Hele­nis­sä mät­tää? Ovat teh­neet pari urak­kaa kul­mil­la ja toi­nen oli täy­si fias­ko, toi­ses­sa mät­ti vain aika­tau­lu. Jotain siel­lä on pahas­ti vialla.

  13. Koti-isä:
    Lau­ta­kun­nas­sa 13 paik­kaa, jois­ta 4 Vih­reil­lä, jois­ta puheen­joh­ta­ja­na AS ja jäse­ne­nä OS. Vih­rei­den äänio­suus 31% + pj. Tämän luu­li­si ole­van paras kuvi­tel­ta­vis­sa ole­va tulos. Äänes­tä­jä voi olla tyytyväinen.

    Jos puna­vih­reä akse­li­toi­mii, ei täs­tä lau­ta­kun­nas­ta tule men­nä läpi enää yhtään pää­tös­tä, jos­sa ei nou­da­te­ta prio­ri­soin­ti­jär­jes­tys­tä jalan­kul­ku, pyö­räi­ly, jouk­ko­lii­ken­ne, yksityisautoilu.

    Tämä­hän oli­si­kin paran­nus­ta nyky­ti­lan­tee­seen, jos­sa pri­ri­soin­ti menee jär­jes­tyk­ses­sä pyö­räi­ly, pyö­räi­ly, pyö­räi­ly, jal­ka­käy­tä­vän kaven­nus, jouk­ko­lii­ken­teen hei­ken­nys, autoi­lun vastustus.

  14. Koti-isä:
    Jos puna­vih­reä akse­li­toi­mii, ei täs­tä lau­ta­kun­nas­ta tule men­nä läpi enää yhtään pää­tös­tä, jos­sa ei nou­da­te­ta prio­ri­soin­ti­jär­jes­tys­tä jalan­kul­ku, pyö­räi­ly, jouk­ko­lii­ken­ne, yksityisautoilu. 

    Anke­aa tule­vai­suut­ta tie­täi­si kii­reis­tä elä­mään­sä suo­rit­ta­vil­le kau­pun­ki­lai­sil­le, jos lii­ken­ne­suun­nit­te­lun kai­kis­sa aspek­teis­sa ja kai­kil­la alueil­la prio­ri­soi­tai­siin täl­lä taval­la. Kään­tei­ses­sä suh­tees­sa liik­ku­mi­sen nopeuteen.

    Pako­tet­tai­siin slow life kan­ta­kau­pun­kiin ja esikaupunkeihin.

  15. En todel­la­kaan haluai­si ajaa autol­la yksi­nä­ni joka päi­vä töi­hin ja takai­sin. Aivan tur­haa autoi­lua. Mut­ta jos työ­mat­kaan menee 2h20min jul­ki­sil­la päi­väs­sä ja autoa käyt­täen vain 40 minuut­tia, käy­tän sen sääs­ty­neen 1h 40 minuut­tia pal­jon mie­luum­min las­te­ni kans­sa ole­mi­seen kuin bus­sis­sa istumiseen.
    Nyt autoi­lua ale­taan ruuh­ka­mak­sut­taa. Aivan sama. Pak­ko ajaa sil­ti, kun jul­ki­nen lii­ken­ne ei pal­ve­le. Voi­tai­siin­ko ne ruuh­ka­mak­sut lait­taa jul­ki­sen lii­ken­teen kehittämiseen?

    Lope­tan työs­sä­käyn­nin var­maan­kin ja heit­täy­dyn veroelätiksi 

    Eila er: En todel­la­kaan haluai­si ajaa autol­la yksi­nä­ni joka päi­vä töi­hin ja takai­sin. Aivan tur­haa autoi­lua. Mut­ta jos työ­mat­kaan menee 2h20min jul­ki­sil­la päi­väs­sä ja autoa käyt­täen vain 40 minuut­tia, käy­tän sen sääs­ty­neen 1h 40 minuut­tia pal­jon mie­luum­min las­te­ni kans­sa ole­mi­seen kuin bus­sis­sa istumiseen.

    Nyt autoi­lua ale­taan ruuh­ka­mak­sut­taa. Aivan sama. Pak­ko ajaa sil­ti, kun jul­ki­nen lii­ken­ne ei pal­ve­le. Voi­tai­siin­ko ne ruuh­ka­mak­sut lait­taa jul­ki­sen lii­ken­teen kehittämiseen?

    Lope­tan työs­sä­käyn­nin var­maan­kin ja heit­täy­dyn veroelätiksi 

    Eila er: En todel­la­kaan haluai­si ajaa autol­la yksi­nä­ni joka päi­vä töi­hin ja takai­sin. Aivan tur­haa autoi­lua. Mut­ta jos työ­mat­kaan menee 2h20min jul­ki­sil­la päi­väs­sä ja autoa käyt­täen vain 40 minuut­tia, käy­tän sen sääs­ty­neen 1h 40 minuut­tia pal­jon mie­luum­min las­te­ni kans­sa ole­mi­seen kuin bus­sis­sa istumiseen.

    Nyt autoi­lua ale­taan ruuh­ka­mak­sut­taa. Aivan sama. Pak­ko ajaa sil­ti, kun jul­ki­nen lii­ken­ne ei pal­ve­le. Voi­tai­siin­ko ne ruuh­ka­mak­sut lait­taa jul­ki­sen lii­ken­teen kehittämiseen?

    Lope­tan työs­sä­käyn­nin var­maan­kin ja heit­täy­dyn veroelätiksi 

  16. Tapa­ni K: Anke­aa tule­vai­suut­ta tie­täi­si kii­reis­tä elä­mään­sä suo­rit­ta­vil­le kau­pun­ki­lai­sil­le, jos lii­ken­ne­suun­nit­te­lun kai­kis­sa aspek­teis­sa ja kai­kil­la alueil­la prio­ri­soi­tai­siin täl­lä taval­la. Kään­tei­ses­sä suh­tees­sa liik­ku­mi­sen nopeuteen.

    Maal­la kyl­lä, kau­pun­gis­sa ei. Hel­sin­ki pyr­kii ole­maan kau­pun­ki. Tai aina­kin uusi por­mes­ta­ri lin­ja­si vii­te­ryh­mäk­si Tuk­hol­man ja Oslon.

    Ruuh­ka­mak­sut ovat har­haan­joh­ta­va ter­mi. Tuli­si puhua ilman­laa­tu­mak­sus­ta. Autoi­lus­ta joh­tu­va huo­no ilman­laa­tu tap­paa vuo­des­sa noin 200 hel­sin­ki­läis­tä. Tähän liit­tyen aika pal­jon sekä päät­tä­jien että autoi­li­joi­den piit­taa­mat­to­muu­des­ta ker­too jo se, että täl­lä­kin het­kel­lä mer­kit­tä­vä osa autoi­li­jois­ta käyt­tää vie­lä nas­ta­ren­kai­ta ja hioo edel­leen katu­jen pin­noit­tei­ta kau­pun­ki­lais­ten hengitettäväksi.

    Eila er:
    Mut­ta jos työ­mat­kaan menee 2h20min jul­ki­sil­la päi­väs­sä ja autoa käyt­täen vain 40 minuuttia, 

    Har­vaan asu­te­tuis­sa ympä­rys­kun­nis­sa, jois­sa liik­ku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi olla­kin näin, mut­ta häviä­vän pie­ni osuus hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu pai­kas­sa, jos­ta kau­pun­gin sisäi­nen mat­ka jul­ki­sil­la kes­tää 1h 10 min ja sama mat­ka omal­la autol­la 20 min.

  17. Onnek­si olen vain säh­kön­ja­ke­lus­sa Sta­din Hele­nin asia­kas, kun myyn­ti­säh­kön saa muu­al­ta edullisemmin.

    Mikä­li yksi­tyi­sau­toi­lua Sta­dis­sa vaikeutetaan,niin vaih­tuu asuinpaikkakin.Stadin eli­met eivät onnek­si voi päät­tää Val­tion teis­tä ja naa­pu­ri­kun­tien asiois­ta. Kehä3 kul­kee onnek­si vain pie­nen mat­kan Sta­din alueella.

  18. Koti-isä:
    Har­vaan asu­te­tuis­sa ympä­rys­kun­nis­sa, jois­sa liik­ku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi olla­kin näin, mut­ta häviä­vän pie­ni osuus hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu pai­kas­sa, jos­ta kau­pun­gin sisäi­nen mat­ka jul­ki­sil­la kes­tää 1h 10 min ja sama mat­ka omal­la autol­la 20 min.

    Aika iso osa hel­sin­ki­läi­sis­tä käy töis­sä naa­pu­ri­kun­nis­sa ja jou­tuu sik­si käyt­tä­mään (usein pit­kään) työ­mat­kaan mel­koi­sen tovin, jota ei voi jär­ke­väs­ti teh­dä HSL:n höl­möil­lä yhteyksillä.

    Ei kan­nat­tai­si kat­soa näi­tä jut­tu­ja aina omas­ta kapeas­ta vink­ke­lis­tä, kun kaik­ki elä­män­ti­lan­teet ovat erilaisia.

  19. Ette oo poi­kit­tais­lii­ken­net­tä Hel­sin­gis­sä kokeilleet

  20. Tapa­ni K: Anke­aa tule­vai­suut­ta tie­täi­si kii­reis­tä elä­mään­sä suo­rit­ta­vil­le kau­pun­ki­lai­sil­le, jos lii­ken­ne­suun­nit­te­lun kai­kis­sa aspek­teis­sa ja kai­kil­la alueil­la prio­ri­soi­tai­siin täl­lä taval­la. Kään­tei­ses­sä suh­tees­sa liik­ku­mi­sen nopeuteen.

    Pako­tet­tai­siin slow life kan­ta­kau­pun­kiin ja esikaupunkeihin. 

    Jos prio­ri­soi­tai­siin suh­tees­sa lii­ken­ne­vä­li­neen nopeu­teen, len­to­lii­ken­ne tuli­si ensim­mäi­se­nä, sit­ten junat ja sit­ten vas­ta autot. Jos tavoit­tee­na on liik­ku­mi­sen nopeus, jalan­ku­lun prio­ri­soin­ti nopeut­taa liik­ku­mis­ta koko­nai­suu­te­na siel­lä, mis­sä liik­kuu pal­jon ihmi­siä — käy­tän­nös­sä aina osa mat­kas­ta lii­ku­taan kävel­len. Ja mitä enem­män auto­ja, sitä laa­jem­mal­le kau­pun­ki fyy­si­ses­ti levit­täy­tyy, mikä tar­koit­taa pidem­piä mat­ko­ja ja matka-aikoja.

    Auto­jen prio­ri­soin­ti tar­koit­taa esim. sitä, että sen sijaan että jalan­kul­ki­ja tai pyö­räi­li­jä voi­si kul­kea suo­raan kadun yli, hän jou­tuu kier­tä­mään pit­kän len­kin. Aivan tuo­rei­ta suun­ni­tel­mia, jois­sa autoi­li­joi­ta prio­ri­soi­daan näin, on teh­ty esim. Mec­he­li­nin­ka­dul­le ja Koi­vusaa­reen ja oli nii­tä mui­ta­kin… Tosin Suo­mes­sa sen­tään suun­ni­tel­laan kevyel­le lii­ken­teel­le edes jokin reit­ti, jos­sain muu­al­la kevyel­le lii­ken­teel­le ei ole mitään reit­tiä kau­pun­kia hal­ko­vien kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­den poikki…

  21. Koti-isä: Maal­la kyl­lä, kau­pun­gis­sa ei. Hel­sin­ki pyr­kii ole­maan kau­pun­ki. Tai aina­kin uusi por­mes­ta­ri lin­ja­si vii­te­ryh­mäk­si Tuk­hol­man ja Oslon.

    Ruuh­ka­mak­sut ovat har­haan­joh­ta­va ter­mi. Tuli­si puhua ilman­laa­tu­mak­sus­ta. Autoi­lus­ta joh­tu­va huo­no ilman­laa­tu tap­paa vuo­des­sa noin 200 hel­sin­ki­läis­tä. Tähän liit­tyen aika pal­jon sekä päät­tä­jien että autoi­li­joi­den piit­taa­mat­to­muu­des­ta ker­too jo se, että täl­lä­kin het­kel­lä mer­kit­tä­vä osa autoi­li­jois­ta käyt­tää vie­lä nas­ta­ren­kai­ta ja hioo edel­leen katu­jen pin­noit­tei­ta kau­pun­ki­lais­ten hengitettäväksi.

    Har­vaan asu­te­tuis­sa ympä­rys­kun­nis­sa, jois­sa liik­ku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi olla­kin näin, mut­ta häviä­vän pie­ni osuus hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu pai­kas­sa, jos­ta kau­pun­gin sisäi­nen mat­ka jul­ki­sil­la kes­tää 1h 10 min ja sama mat­ka omal­la autol­la 20 min.

    Luku­jen heit­te­le­mi­nen osa­na pro­pa­gan­daa on tie­tys­ti ihan kivaa. Vie­lä jos luvut pitäi­si­vät paik­kaan­sa. Sama ilmiö on pyö­rä­lii­ton sivuil­la jos­sa tode­taan että 1600 suo­ma­lais­ta kuo­lee ennen­ai­kai­ses­ti ilman­saas­tei­siin ja sit­ten anne­taan ymmär­tää että syyl­li­nen on liikenne. 

    Vaan kun näin ei ole. 

    1600 ennen­ai­kais­ta kuo­le­maa on THL:n luku. Se lie­nee siis luo­tet­ta­va. Hel­sin­ki­läi­set edus­ta­vat mel­ko tark­kaan 11.5% maam­me väki­mää­räs­tä. Kaik­ki saas­teet aiheut­ta­vat Hel­sin­gis­sä siis 184 ennen­ai­kais­ta kuolemaa. 

    Saas­teis­ta lii­ken­teen osuus on Hel­si­gis­sä HSY:n mukaan non 30%. Autoi­lun osuus saas­te­kuo­le­miin Hel­sin­gis­sä on siis 55 hen­ki­löä esi­tet­ty­jen 200 tai yli tuhan­nen sijaan. 

    Ja vie­lä: täs­sä luvus­sa on muka­na ras­kas lii­ken­ne jois­ta bus­sien osuus on mer­kit­tä­vä. Mer­kit­tä­vä on myös hie­koi­tus­pö­lys­tä joh­tu­va keväi­nen tunk­kai­suus ja on muis­tet­ta­va että hen­ki­lö­au­tot eivät tuo­ta hie­koi­tus­hiek­kaa tar­vit­se. Hen­ki­lö­au­to­jen osuus lie­nee siis jos­sa­kin 25–35 välillä. 

    Pää­tök­sien pitää perus­tua oike­aa tie­toon eikä tari­noi­hin. Täs­sä ilman­laa­tu­kes­kus­te­luss on pal­jon tari­naa ja epä­täs­mäl­li­syyk­siä muka­na vaik­ka viran­omai­set tuot­ta­vat hie­nos­ti mitat­ta­vaa dataa jos­ta ilmiö­tä voi arvioida.

    1. 1600 ennen­ai­kais­ta kuo­le­maa on THL:n luku. Se lie­nee siis luo­tet­ta­va. Hel­sin­ki­läi­set edus­ta­vat mel­ko tark­kaan 11.5% maam­me väki­mää­räs­tä. Kaik­ki saas­teet aiheut­ta­vat Hel­sin­gis­sä siis 184 ennen­ai­kais­ta kuolemaa. 

      Täs­sä koh­das­sa tai­taa olla vir­he. Kyl­lä ilman­saas­teet tap­pa­vat kau­pun­gis­sa sel­väs­ti enem­män kuin haja-asutusalueella.

  22. Kehä I:n ulko­puo­lel­la yksi­tyi­sau­to on yli­ver­tai­nen kul­ku­vä­li­ne. Lisäk­si se kat­taa kulun­sa nelin­ker­tai­se­na Val­tion kas­saan, mis­tä rahaa sit­ten jael­laan mm. muil­le liikennemuodoille.

    1. Lisäk­si se kat­taa kulun­sa nelin­ker­tai­se­na Val­tion kas­saan, mis­tä rahaa sit­ten jael­laan mm. muil­le liikennemuodoille.

      Pai­no sanal­la Val­tion. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kauujn­ki tukee auto­lii­ken­net­tä 200 mil­joo­nal­la eurol­la vuo­des­sa. Lisäk­si tuos­ta puut­tu­vat lii­ken­neon­net­to­muu­den tuot­ta­mat kus­tan­nuk­set ter­vey­den­huol­lol­le ja työ­kyt­tö­myy­den kus­tan­nuk­set ja työ­kyt­tö­myy­teen liit­ty­vät vero­tu­lo­jen mene­tyk­set. Täs­tä puut­tuu lisäk­si menet­ty maan vuo­kra alueil­ta, jot­ka ovat lii­ken­ne­ver­kon alla. Se on Hel­sin­gis­sä aina­kin suu­rin autoi­lun tuot­ta­ma kustannus.

  23. Koti-isä: Maal­la kyl­lä, kau­pun­gis­sa ei. Hel­sin­ki pyr­kii ole­maan kau­pun­ki. Tai aina­kin uusi por­mes­ta­ri lin­ja­si vii­te­ryh­mäk­si Tuk­hol­man ja Oslon.

    Ruuh­ka­mak­sut ovat har­haan­joh­ta­va ter­mi. Tuli­si puhua ilman­laa­tu­mak­sus­ta. Autoi­lus­ta joh­tu­va huo­no ilman­laa­tu tap­paa vuo­des­sa noin 200 hel­sin­ki­läis­tä. Tähän liit­tyen aika pal­jon sekä päät­tä­jien että autoi­li­joi­den piit­taa­mat­to­muu­des­ta ker­too jo se, että täl­lä­kin het­kel­lä mer­kit­tä­vä osa autoi­li­jois­ta käyt­tää vie­lä nas­ta­ren­kai­ta ja hioo edel­leen katu­jen pin­noit­tei­ta kau­pun­ki­lais­ten hengitettäväksi.

    Har­vaan asu­te­tuis­sa ympä­rys­kun­nis­sa, jois­sa liik­ku­mi­nen perus­tuu oman auton käyt­töön, voi olla­kin näin, mut­ta häviä­vän pie­ni osuus hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu pai­kas­sa, jos­ta kau­pun­gin sisäi­nen mat­ka jul­ki­sil­la kes­tää 1h 10 min ja sama mat­ka omal­la autol­la 20 min.

    Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la mat­ka-ajat jul­ki­sil­la on hel­pos­ti luok­kaa 50 — 60 minuut­tia ja pääl­le jos mat­kal­le osuu yksi­kin vaih­to. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Itä — Paki­las­ta Munk­ki­nie­meen jon­ka ajaa autol­la vart­tiin ja ruuh­kas­sa­kin 20 minuuttiin.

    1. Itä-Paki­las­ta Munk­ki­nie­meen näyt­tää todel­la ole­van 48 minuut­tia. Fil­la­ril­la pal­jon vähem­män. Jär­ke­vä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä ei tee tyh­myyk­siä myös­kään vali­tes­saan asun­ton­sa ja työ­paik­kan­sa sijain­tia. Tosin tuo 50 minuut­tia on siis teho­kas­ta työ­ai­kaa — säh­kö­pos­ti luet­tu­na kun tulee peril­le — ja auton 30 minuut­tia täy­sin huk­kaan mennyttä.

  24. Onnea Osmo ja kii­tos blo­gis­ta jat­kos­sa­kin! Ymmär­rän Hel­sin­gin päätöksenteko‑, virastouudistuksen‑, ja apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jat; Mut­ta sanoi­sin kyl­lä Ode että tämän Kapun­kiym­pä­ris­tö lau­ta­kun­nan asian­mää­rä pitäi­si pilk­koa 2–3 lautakuntaan/ jaos­toon. Työ­elä­mäs­sä muka­na ole­vil­le ‑lau­ta­kun­nan rivi­jä­se­net­hän eivät ole täy­si­päi­väi­siä- tämän työ­mää­rä ja tutus­tut­tu­va aineis­to tulee ole­maan (lii­an) val­ta­va, sivu­ja luet­ta­va­na kuu­kau­des­sa tuhan­sia (kaa­va­se­los­tuk­si­neen), myös Hel­sin­gin eri aluei­den pai­kal­lis­tun­te­mus­ta eli pai­kan­pääl­lä käyn­te­jä tar­vi­taan. Kaa­voi­tus- ja ympä­ris­tö­asiat ovat sel­keät, mut­ta kyl­lä pyö­rä­tei­tä saa edis­tet­tyä vaik­ka ylei­set työt oli­si­vat­kin erik­seen mara­ton istun­tu­jen vält­tä­mi­sek­si sil­lä nii­tä tulee jo pel­käs­tään kaa­voi­tuk­ses­ta olemaan.

  25. Koti-isä: Ruuh­ka­mak­sut ovat har­haan­joh­ta­va ter­mi. Tuli­si puhua ilmanlaatumaksusta. 

    Väi­tät­kö tosis­sa­si että kun siir­ryt­täi­siin kit­ka­ren­kail­la tapah­tu­vaan säh­kö­au­toi­luun, hen­ki­lö­au­toi­lun mää­rää voi­tai­siin nos­taa reip­paas­ti nykyisestä? 

    Heh, heh, en usko sekun­tia­kaan tuo­hon “pää­asias­sa ilmanlaatu”-roskaan. Vaik­ka hen­ki­lö­au­tot tuot­tai­si­vat puh­das­ta kau­pun­ki-ilmaa tyh­jäs­tä, vas­tus­tai­sit niitä.

    Eli kuten Soi­nin­vaa­ra koko ajan tol­kut­taa, niin suu­rin ongel­ma on hen­ki­lö­au­to­jen vie­mä tila (park­ki­ti­la ja ruuh­kat yhdes­sä ). Ilman­saas­teet ovat nekin ongel­ma, mut­ta sel­väs­ti kak­kos­luok­kaa tilan­tar­peen rin­nal­la. Toki se käy hyväk­si teko­syyk­si mil­le tahan­sa ja kuu­los­taa parem­mal­ta, eikä sitä tar­vit­se vään­tää rau­ta­lan­gas­ta kenellekään.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pai­no sanal­la Val­tion. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kauujn­ki tukee auto­lii­ken­net­tä 200 mil­joo­nal­la eurol­la vuo­des­sa. Lisäk­si tuos­ta puut­tu­vat lii­ken­neon­net­to­muu­den tuot­ta­mat kus­tan­nuk­set ter­vey­den­huol­lol­le ja työ­kyt­tö­myy­den kus­tan­nuk­set ja työ­kyt­tö­myy­teen liit­ty­vät vero­tu­lo­jen mene­tyk­set. Täs­tä puut­tuu lisäk­si menet­ty maan vuo­kra alueil­ta, jot­ka ovat lii­ken­ne­ver­kon alla. Se on Hel­sin­gis­sä aina­kin suu­rin autoi­lun tuot­ta­ma kustannus.

    Kyl­lä Sta­dis­sa oli katu- ja tie­verk­ko JO hevos­kau­del­la­kin. Jo sil­loin tar­vit­tiin tilaa hevos­ten, nii­den varus­tei­den ja rehu­jen varas­toin­tiin. Kau­pun­ki ei kos­kaan toi­mi ilman liikenneinfraa.

    Autot mak­sa­vat vahin­gon­sa lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sil­la. Esim. pyö­räi­li­jät ja käve­li­jät mak­sat­ta­vat vahin­kon­sa muil­la. Vaa­din Odel­le ja muil­le pyö­räi­li­jöil­le pakol­li­sia pyörävakuutuksia.

    1. Hen­ki­lö­va­hin­ko­ja autoi­li­jat eivät mak­sa täy­si­mää­räi­ses­ti, vaan ulkois­ta­vat sen esi­mer­kik­si eläkejärjestelmälle.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itä-Paki­las­ta Munk­ki­nie­meen näyt­tää todel­la ole­van 48 minuut­tia. Fil­la­ril­la pal­jon vähem­män. Jär­ke­vä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä ei tee tyh­myyk­siä myös­kään vali­tes­saan asun­ton­sa ja työ­paik­kan­sa sijain­tia. Tosin tuo 50 minuut­tia on siis teho­kas­ta työ­ai­kaa – säh­kö­pos­ti luet­tu­na kun tulee peril­le – ja auton 30 minuut­tia täy­sin huk­kaan mennyttä. 

    Google Map­sin mukaan esim. Kota­suon­tiel­tä Munk­ki­nie­men puis­to­tiel­le maa­nan­tai­aa­mu­na klo 8 hen­ki­lö­au­tol­la ajoai­ka on nopein­ta reit­tiä taval­li­ses­ti 18–35 minuut­tia. Reit­tiop­paan mukaan bus­sil­la 39 tai 45 minuut­tia (1 vaih­to, käve­lyä 450 m). Käy­tän­nös­sä mat­kaan pitää vara­ta autol­la 35 minuut­tia ja bus­sil­la 45 minuut­tia, olet­taen että Munk­ki­nie­mes­sä on varat­tu park­ki­paik­ka oven edessä.
    Pol­ku­pyö­räl­lä Google Maps antaa 32 minuut­tia ja Reit­tio­pas 31 minuut­tia. Pol­ku­pyö­rä siis voit­taa nopeudessa.

  28. Sylt­ty: Heh, heh, en usko sekun­tia­kaan tuo­hon “pää­asias­sa ilmanlaatu”-roskaan.

    Onko se tosi­aan nau­ret­ta­vaa ros­kaa, jos 200 kau­pun­ki­lais­ta kuo­lee vuo­des­sa ilmansaasteisiin?

    Fak­tat ovat niin tyr­mää­viä, että täs­sä­kin asias­sa tulem­me lähi­vuo­si­na näke­mään val­ta­van asen­ne­muu­tok­sen. Samal­ta poh­jal­ta kuin vaik­ka­pa tupa­koin­ti lop­pui jul­ki­sis­sa sisä­ti­lois­sa paris­sa vuosikymmenessä.

    Näi­den 200 kuol­leen rin­nal­la esi­mer­kik­si auto­jen vie­män tilan kus­tan­nuk­set ovat tois­si­jai­nen asia, las­kee asian mil­tä kan­til­ta halu­aa. Toki monil­le se on hel­pom­min hah­mo­tet­ta­va kustannuserä.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä koh­das­sa tai­taa olla vir­he. Kyl­lä ilman­saas­teet tap­pa­vat kau­pun­gis­sa sel­väs­ti enem­män kuin haja-asutusalueella.

    Onko kysees­sä arvaus vai tieto?

    Pien­pol­tos­ta auheu­tu­vat hiuk­ka­set ovat haja-asu­tusa­lu­eel­la sel­väs­ti mer­kit­tä­väm­pi pien­hiuk­kaus­ten läh­de kuin kau­pun­geis­sa. Ja joi­den­kin näke­mys­ten mukaan juu­ri ne ovat ter­vey­del­le var­sin vaarallisia.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itä-Paki­las­ta Munk­ki­nie­meen näyt­tää todel­la ole­van 48 minuut­tia. Fil­la­ril­la pal­jon vähem­män. Jär­ke­vä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä ei tee tyh­myyk­siä myös­kään vali­tes­saan asun­ton­sa ja työ­paik­kan­sa sijain­tia. Tosin tuo 50 minuut­tia on siis teho­kas­ta työ­ai­kaa – säh­kö­pos­ti luet­tu­na kun tulee peril­le – ja auton 30 minuut­tia täy­sin huk­kaan mennyttä.

    Tar­koi­tat­ko siis oikeas­ti että työ­paik­ka pitää vali­ta jouk­ko­lii­ken­teen kul­loi­sen­kin lin­ja­kar­tan perus­teel­la ja jos mie­leis­tään ei löy­dy toi­mi­van rei­tin var­rel­ta pitää muut­taa. Lap­set uuteen kou­luun, las­ten kave­ri­pii­ri vaih­toon, asun­to myyn­tiin. Jos ei satu ole­maan niin urbaa­ni että ymmär­tää asua vuo­kral­la tuetusti. 

    Työ­mark­ki­noi­den ja työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta aika­mois­ta myrk­kyä. Yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­den kan­nal­ta asiat kään­tyy hiu­kan ylösalaisin.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itä-Paki­las­ta Munk­ki­nie­meen näyt­tää todel­la ole­van 48 minuut­tia. Fil­la­ril­la pal­jon vähem­män. Jär­ke­vä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä ei tee tyh­myyk­siä myös­kään vali­tes­saan asun­ton­sa ja työ­paik­kan­sa sijain­tia. Tosin tuo 50 minuut­tia on siis teho­kas­ta työ­ai­kaa – säh­kö­pos­ti luet­tu­na kun tulee peril­le – ja auton 30 minuut­tia täy­sin huk­kaan mennyttä.

    Teho­kas­ta työ­ai­kaa? Eikä ole, eikä sii­tä makseta. 

    Aivan yhtä hyvin voi­si sanoa että työ­tä­ni on aja­tel­la, se onnis­tuu pal­jon parem­min omas­sa autos­sa kuin epä­mu­ka­vis­sa ja melui­sis­sa joukkoliikennevälineissä.

    1. Minä kyl­lä työs­ken­te­len rati­kas­sa tehok­kaas­ti. Se sääs­tää työ­ai­kaa­ni kir­joi­tus­pöy­dän äär­fel­lä ja sen vuok­si pää­sen aikai­sem­min töis­tä kotiin.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itä-Paki­las­ta Munk­ki­nie­meen näyt­tää todel­la ole­van 48 minuut­tia. Fil­la­ril­la pal­jon vähem­män. Jär­ke­vä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä ei tee tyh­myyk­siä myös­kään vali­tes­saan asun­ton­sa ja työ­paik­kan­sa sijain­tia. Tosin tuo 50 minuut­tia on siis teho­kas­ta työ­ai­kaa – säh­kö­pos­ti luet­tu­na kun tulee peril­le – ja auton 30 minuut­tia täy­sin huk­kaan mennyttä.

    Ei työ­pai­kan sijain­tia pää­se valit­se­maan, vaik­ka haluai­si­kin. Jokai­ki­nen fir­ma, jos­sa olen ollut töis­sä, on muut­ta­nut muu­ta­man vuo­den pääs­tä jon­ne­kin aivan muu­al­le. Sii­nä sit­ten tus­kai­let, miten naa­pu­ri­kun­taan men­nään sujuvimmin.

    Eni­ten tilan­net­ta on kui­ten­kin pahen­ta­nut HSL, joka sys­te­maat­ti­ses­ti lopet­taa kaik­ki poi­kit­tais­lin­jat. Yhtä­kään niis­tä lin­jois­ta, joil­la olen ennen kul­ke­nut suju­vas­ti töi­hin, ei ole enää ole­mas­sa­kaan sii­nä muodossa.

    1. Eni­ten tilan­net­ta on kui­ten­kin pahen­ta­nut HSL, joka sys­te­maat­ti­ses­ti lopet­taa kaik­ki poi­kit­tais­lin­jat. Yhtä­kään niis­tä lin­jois­ta, joil­la olen ennen kul­ke­nut suju­vas­ti töi­hin, ei ole enää ole­mas­sa­kaan sii­nä muodossa.

      Sys­te­maat­ti­ses­ti lopet­taas KAIKKI poi­kit­tais­lin­jat? Älä nyt viitsi.
      Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä on lisään­ty­nyt nopeas­ti. Vaik­ka kaik­ki poi­kit­tais­lin­jat on lopetettu?

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hen­ki­lö­va­hin­ko­ja autoi­li­jat eivät mak­sa täy­si­mää­räi­ses­ti, vaan ulkois­ta­vat sen esi­mer­kik­si eläkejärjestelmälle.

    Kui? Lii­ken­ne­va­kuu­tus­ra­has­tos­ta mak­se­taan kyl­lä ihan täy­siä eläk­kei­tä ole­te­tun työ­uran ver­ran jos vam­mau­tu­mi­nen on tul­lut auton takia.
    Lisäk­si vakuu­tuk­ses­ta mak­se­taan täy­si mak­su sai­raan­hoi­dos­ta jul­ki­sis­sa sai­raa­lois­sa. Kela ei osallistu.

  34. Koti-isä: Onko se tosi­aan nau­ret­ta­vaa ros­kaa, jos 200 kau­pun­ki­lais­ta kuo­lee vuo­des­sa ilmansaasteisiin?

    Fak­tat ovat niin tyr­mää­viä, että täs­sä­kin asias­sa tulem­me lähi­vuo­si­na näke­mään val­ta­van asen­ne­muu­tok­sen. Samal­ta poh­jal­ta kuin vaik­ka­pa tupa­koin­ti lop­pui jul­ki­sis­sa sisä­ti­lois­sa paris­sa vuosikymmenessä.

    Näi­den 200 kuol­leen rin­nal­la esi­mer­kik­si auto­jen vie­män tilan kus­tan­nuk­set ovat tois­si­jai­nen asia, las­kee asian mil­tä kan­til­ta halu­aa. Toki monil­le se on hel­pom­min hah­mo­tet­ta­va kustannuserä.

    Ker­rot­ko nyt mis­tä tulee tuo 200?

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sys­te­maat­ti­ses­ti lopet­taas KAIKKI poi­kit­tais­lin­jat? Älä nyt viitsi.
    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä on lisään­ty­nyt nopeas­ti. Vaik­ka kaik­ki poi­kit­tais­lin­jat on lopetettu?

    Niis­tä poi­kit­tais­lin­jois­ta, joi­ta olen käyt­tä­nyt työ­mat­koil­la vuo­sien mit­taan, reit­te­jä on muu­tet­tu tai lyhen­net­ty lin­joil­la 16, 17, 24, 55, 65A ja 66A. Näi­tä olen kaik­kia tar­vin­nut vuo­sien mit­taan mil­loin mihin­kin suun­taan: kan­ta­kau­pun­gin itä- ja län­si­puo­len välil­lä, idäs­tä ete­lään ja idäs­tä poh­joi­seen. Yksi­kään niis­tä ei kul­je enää samaa reit­tiä. Itse asias­sa ne pää­ty­vät mel­kein kaik­ki Rautatieasemalle. 

    Tämän lisäk­si on muu­tet­tu tie­tys­ti myös 14 ja 18 (jon­kun muun har­mik­si). Jos tar­vit­see kan­ta­kau­pun­gis­sa poi­kit­tais­ta lii­ken­net­tä (kuten tuhan­net joka päi­vä tar­vit­se­vat), jou­tuu vaih­ta­maan, ker­ran tai kak­si. Mut­ta tämä­hän näyt­tää­kin ole­van HSL:n tavoite.

    Ratik­ka­lin­jois­ta on muu­tet­tu ja muu­te­taan lisää 2 ja 3, seu­raa­vak­si 7 ja 1 ja 1A ja ties mitä mui­ta. Jos joku yrit­tää usko­tel­la, ettei näil­lä ole mer­ki­tys­tä, valehtelee.

    1. Nämä jouk­ko­lii­kent­geen reit­ti­muu­tok­set ovat LISÄNNEET jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä. Reit­tien opn pak­ko elää kau­pun­ki­ra­ken­teen muka­na. Joku tyie­tys­ti hävi­ää, mut­ta pal­jon useam­pi voit­taa. Bus­si 18 piti muut­taa, kos­ka se ei pysy­nyt aikataulussa.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hen­ki­lö­va­hin­ko­ja autoi­li­jat eivät mak­sa täy­si­mää­räi­ses­ti, vaan ulkois­ta­vat sen esi­mer­kik­si eläkejärjestelmälle.

    Kuu­luu elä­ke­jär­jes­tel­män luon­tee­seen. Myös jouk­ko­lii­ken­ne­va­hin­gois­sa, pyö­räi­ly­va­hin­gois­sa jne. käy noin, jos tulee työkyvyttömyyttä.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä kyl­lä työs­ken­te­len rati­kas­sa tehok­kaas­ti. Se sääs­tää työ­ai­kaa­ni kir­joi­tus­pöy­dän äär­fel­lä ja sen vuok­si pää­sen aikai­sem­min töis­tä kotiin.

    Har­va pys­tyy työ­mat­kal­laan bus­sis­sa, rati­kas­sa tai met­ros­sa kovin pal­joa työ­asioi­hin kes­kit­ty­mään. Voi­han ne säh­kö­pos­tit puhe­li­mel­la vil­kais­ta, mut­ta eipä nii­hin pys­ty juu­ri­kaan vas­tai­le­maan ja samat pos­tit jou­tuu sit­ten käy­mään uudel­leen lävit­se työ­pöy­dän ääres­sä. Aina­kin omal­la noin 30–40 minuu­tin bus­si- ja met­ro­mat­kal­la jou­tuu usein sei­so­maan tai nouse­maan tilan anta­mi­sek­si muil­le. Bus­si kiih­dyt­te­lee, jar­rut­te­lee ja kur­vai­lee niin, että pahaa tekee, kun yrit­tää työ­jut­tu­ja lukea. Pal­jon mie­luum­min meni­sin töi­hin noin 20 minuu­tis­sa omal­la autol­la ja käyt­täi­sin sääs­ty­neen 20 minuut­tia tehok­kaam­paan työs­ken­te­lyyn, mut­ta sel­lais­ta ei ole varaa pitää, kun jo asu­mi­nen­kin on tääl­lä niin pos­ket­to­man kal­lis­ta. Täl­lai­nen jouk­ko­lii­ken­teen ole­mat­to­mien etu­jen esiin­tuo­mi­nen lähin­nä ärsyt­tää. Tär­kein­tä on, että mat­kat eivät ole pit­kiä ja peril­le pää­see mah­dol­li­sim­man nopeasti.

  38. Onnit­te­lut valinnoista!

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on ollut vii­me vuo­det hyvä suun­ta, mut­ta tie­tys­ti paran­ta­mis­ta­kin on. Tie­dät kyl­lä, mitä näi­tä nyt on, kau­pun­kia kau­pun­ki­mai­sen lähiön sijaan, ei vesi­te­tä hyviä suun­ni­tel­mia väl­jen­nyk­sil­lä, madal­ta­mi­sil­la jne.

    Rai­de­jo­ke­ri lie­nee moder­nin suo­ma­lai­sen rai­tio­tien pilot­ti­na ensi kau­den tär­keim­piä yksit­täi­siä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­hank­kei­ta. Eväi­tä oli­si pal­joon, var­sin­kin Oulun­ky­län ja Huopalahden/Pitäjänmäen koh­dal­la, jot­ka nouse­vat ris­teä­vän rai­deyh­tey­den myö­tä seu­dun par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vien aluei­den jouk­koon. Vali­tet­ta­vas­ti vain kaa­vo­jen osal­ta on jo näh­ty surul­li­sen puo­li­vil­lais­ta menoa.

  39. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la mat­ka-ajat jul­ki­sil­la on hel­pos­ti luok­kaa 50 – 60 minuut­tia ja pääl­le jos mat­kal­le osuu yksi­kin vaih­to. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Itä – Paki­las­ta Munk­ki­nie­meen jon­ka ajaa autol­la vart­tiin ja ruuh­kas­sa­kin 20 minuuttiin.

    Ovat­ko mat­ka-ajat ver­tai­lu­kel­poi­sia eli ovel­ta ovel­le ‑aiko­ja?

    Häm­men­tä­vän usein näis­sä ver­tai­luis­sa jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kaan käy­tet­ty aika las­ke­taan ovel­ta ovel­le, mut­ta hen­ki­lö­au­tol­la kul­kies­sa aika las­ke­taan sii­tä, kun auto käyn­nis­te­tään ja läh­de­tään liik­keel­le, sii­hen, että auto on peril­lä park­ki­ruu­dus­sa ja moot­to­ri sam­mu­tet­tu. Ver­tai­lus­ta on jätet­ty pois se aika, joka kuluu siir­ty­mi­siin autol­le ja autol­ta. Lisäk­si mukaan pitäi­si las­kea mah­dol­li­set auton put­sauk­set lumesta.

    Eikä ihan koko­naan kan­na­ta unoh­taa sitä aikaa, joka kuluu auton tank­kauk­siin, pesui­hin ja huol­toi­hin. Jos jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ka vie päi­väs­sä var­tin enem­män, pal­jon­ko nuo hen­ki­lö­au­ton vaa­ti­mat toi­met vie­vät kes­ki­mää­rin työ­päi­vää kohti?

    1. Jos uskom­me auto­liit­toa, ja mik­si emme uskoi­si, kilo­met­ri autol­la mak­saa 45 sent­tiä. Jos hen­ki­lön net­to­palk­ka on 9 €/tunti (palk­ka 18 €/mardinaalivero 50 %) hänel­tä kuluu kol­me minuut­tia tuon rahan hank­ki­mi­seen. Kym­me­nen kilo­met­rin auto­mat­kaan pitää siis lisä­tä puo­li tuntia.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä jouk­ko­lii­kent­geen reit­ti­muu­tok­set ovat LISÄNNEET jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä. Reit­tien opn pak­ko elää kau­pun­ki­ra­ken­teen muka­na. Joku tyie­tys­ti hävi­ää, mut­ta pal­jon useam­pi voit­taa. Bus­si 18 piti muut­taa, kos­ka se ei pysy­nyt aikataulussa.

    Tot­ta kai ne ovat lisän­neet teh­ty­jen mat­ko­jen mää­rää: tämä­hän on tilas­tol­lis­ta kik­kai­lua, jos­sa vaih­to­jen mää­rää lisää­mäl­lä saa­daan teh­ty­jen mat­ko­jen mää­rä kas­va­maan. Yhdes­tä mat­kus­ta­jas­ta tulee monis­ta­mal­la kak­si tai kol­me. Näin mat­kus­ta­ja­mää­rä näyt­tää “kas­va­neen”, mikä näyt­tää lisän­neen “mat­kus­ta­ja­tyy­ty­väi­syyt­tä”.

    Jos joku lin­ja ei pysy suun­ni­tel­lus­sa aika­tau­lus­sa, on äly­tön­tä huo­non­taa sen pal­ve­lu­ta­soa. Vika on sil­loin aika­tau­lus­sa, ei rei­tis­sä. Täl­lä perus­teel­la­han lin­ja 16 kato­si Espal­ta, jos­sa ei ole enää mitään jul­kis­ta liikennettä

    1. Työ­mat­ka­lii­ken­teen mää­rä las­ket­taes­sa mat­kus­ta las­ke­taan vain ker­ran, vaik­ka hän vaihtaisikin. 

      Jos joku lin­ja ei pysy suun­ni­tel­lus­sa aika­tau­lus­sa, on äly­tön­tä huo­non­taa sen pal­ve­lu­ta­soa. Vika on sil­loin aika­tau­lus­sa, ei reitissä.

      Tar­koi­tat­ko, että jos bus­sil­la on 20 pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­lä 10 minuut­tia sei­so­mis­ta ruuh­kas­sa, pan­naan tämä aika­tau­luun ja jos ruuh­kaa ei ole, pysäh­dy­tään kadun­var­rel­le kym­me­nek­si minuutiksi?

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bus­si on han­ka­la. Enem­mis­tö jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jis­ta käyt­tää raideliikennettä.

    Han­ka­luus kos­kee bus­sien lisäk­si myös rai­de­lii­ken­net­tä ruuh­ka-aikoi­na, jol­loin ennem­mis­tö mat­kus­taa ja jol­loin ei ole tilaa eikä rau­haa edes simp­pe­lim­pien työ­asioi­den hoitoon.

  42. Voi­sit­kin ehdot­taa että kau­pun­gin viras­to­jen ja sen h:lla alka­van yri­tyk­sen pää­joh­ta­jat dele­goi­si­vat eteen­päin työaikaohjeen/säännön että nor­maa­lin työ­mat­ka-ajan saa kir­ja­ta työ­ajak­si, jos voi teh­dä läp­pä­ril­lä töi­tä; val­tiol­la­kin on var­maan kave­rei­ta jot­ka tuol­lai­sen toteut­tai­si­vat. Nyt se on mones­ti kielletty.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­mat­ka­lii­ken­teen mää­rä las­ket­taes­sa mat­kus­ta las­ke­taan vain ker­ran, vaik­ka hän vaihtaisikin. 

    Tar­koi­tat­ko, että jos bus­sil­la on 20 pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­lä 10 minuut­tia sei­so­mis­ta ruuh­kas­sa, pan­naan tämä aika­tau­luun ja jos ruuh­kaa ei ole, pysäh­dy­tään kadun­var­rel­le kym­me­nek­si minuutiksi?

    Tar­koi­tan sitä, että lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­la pitäi­si olla riit­tä­väs­ti ammat­ti­tai­toa ja tut­ki­mus­tie­toa, jot­ta aika­tau­lut pysy­vät koh­tuul­li­ses­ti kuo­sis­sa. Kukaan ei yllä­ty pie­nis­tä veny­mi­sis­tä, kos­ka nii­tä sat­tuu sen ver­ran usein. Jos et ole huo­man­nut, mat­kus­ta­ja­mää­rät vaih­te­le­vat eri vuorokaudenaikoina.

    Mis­tä muu­ten joku “lii­ken­teen­las­ki­ja” tie­tää, kuka on työ­mat­kal­la ja kuka ei? Lii­ken­ne­vä­li­nee­seen nousut las­ke­taan käsit­tääk­se­ni auto­maat­ti­ses­ti nup­pi­lu­vun mukaan, eikä kukaan kysy, mihin olet menos­sa ja mon­ta­ko ker­taa mei­naat vie­lä vaihtaa.

    1. Kul­ku­ta­pao­suu­det las­ke­taan joko haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sin tai las­ke­mal­la lii­ken­ne jon­kin rajan koh­dal­la. Sitä rajaa ei yli­tä kah­des­ti, vaik­ka vaih­tai­si kulkuneuvoa.

  44. N: Ovat­ko mat­ka-ajat ver­tai­lu­kel­poi­sia eli ovel­ta ovel­le ‑aiko­ja?

    Häm­men­tä­vän usein näis­sä ver­tai­luis­sa jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kaan käy­tet­ty aika las­ke­taan ovel­ta ovel­le, mut­ta hen­ki­lö­au­tol­la kul­kies­sa aika las­ke­taan sii­tä, kun auto käyn­nis­te­tään ja läh­de­tään liik­keel­le, sii­hen, että auto on peril­lä park­ki­ruu­dus­sa ja moot­to­ri sam­mu­tet­tu. Ver­tai­lus­ta on jätet­ty pois se aika, joka kuluu siir­ty­mi­siin autol­le ja autol­ta. Lisäk­si mukaan pitäi­si las­kea mah­dol­li­set auton put­sauk­set lumesta.

    Eikä ihan koko­naan kan­na­ta unoh­taa sitä aikaa, joka kuluu auton tank­kauk­siin, pesui­hin ja huol­toi­hin. Jos jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ka vie päi­väs­sä var­tin enem­män, pal­jon­ko nuo hen­ki­lö­au­ton vaa­ti­mat toi­met vie­vät kes­ki­mää­rin työ­päi­vää kohti?

    Tot­ta­kai ne ovat ovel­ta ovella.
    En kyl­lä tie­dä ketään joka pesee, tank­kaa ja huol­taa auto­aan päi­vit­täin tai edes niin että nii­hin mene­vä aika oli­si merkittävä. 

    Tank­kaus vie minul­ta vajaa 10 minuut­tia ker­ran kuus­sa. En pidä iso­na ongel­ma­na. Huo­to ker­ran kah­teen vuo­teen. Ja autoa en juu­ri pese. 

    Tosin kul­jen pal­jon fil­la­ril­la ja sen — tai oikeam­min nii­den — ropaa­mi­seen menee 10 ker­taa enenm­män aikaa. Mut­ta se on toi­nen jut­tu se.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos uskom­me auto­liit­toa, ja mik­si emme uskoi­si, kilo­met­ri autol­la mak­saa 45 sent­tiä. Jos hen­ki­lön net­to­palk­ka on 9 €/tunti (palk­ka 18 €/mardinaalivero 50 %) hänel­tä kuluu kol­me minuut­tia tuon rahan hank­ki­mi­seen. Kym­me­nen kilo­met­rin auto­mat­kaan pitää siis lisä­tä puo­li tuntia.

    Vapaa-aika on minul­le ja aika monel­le muul­le kovas­ti arvo­kas­ta ja niin­pä auton käy­tön hyö­dyt selät­tää roi­mas­ti tuon las­ken­nal­li­sen mut­ta sinän­sä hie­non teo­reet­ti­sen rakennelman.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos uskom­me auto­liit­toa, ja mik­si emme uskoi­si, kilo­met­ri autol­la mak­saa 45 sent­tiä. Jos hen­ki­lön net­to­palk­ka on 9 €/tunti (palk­ka 18 €/mardinaalivero 50 %) hänel­tä kuluu kol­me minuut­tia tuon rahan hank­ki­mi­seen. Kym­me­nen kilo­met­rin auto­mat­kaan pitää siis lisä­tä puo­li tuntia.

    Uskom­me­han me auto­liit­toa. Täy­tyy kui­ten­kin muis­taa, että auto­mie­hen logiik­ka on oma ajat­te­lun lajin­sa, joka ei auke­ne nor­maa­lia ajat­te­lua harrastavalle.

    Autoi­lu on jär­jet­tö­män kal­lis­ta, sanoo auto­mies, pait­si tie­tys­ti sil­loin kun pitää perus­tel­la mik­si autol­la aje­taan jopa lähi­kaup­paan. Sil­lon autoi­lu ei näet mak­sa käy­tän­nös­sä juu­ri mitään.

    Autoi­lu Hel­sin­gis­sä on teh­ty koh­tuut­to­man vai­keak­si, valit­taa auto­mies, ja sitä pyri­tään häi­rit­se­mään koko ajan yhä enem­män. Ruuh­ka­mak­su­ja auto­mies kui­ten­kin vas­tus­taa, kos­ka ei Hel­sin­gis­sä ole ruuh­kia, vaan siel­lä voi ajaa nopeas­ti ja vai­vat­to­mas­ti joka paikkaan. 

    Ruuh­ka­mak­su­ja­han auto­mies vas­tus­taa rai­vok­kaas­ti, vaik­ka pie­nel­lä lisä­mak­sul­la usein hyvä­tu­loi­set auto­mie­het suju­voit­tai­si­vat liik­ku­mis­taan olen­nai­ses­ti. Auto­mies ilmei­ses­ti kui­ten­kin tyk­kää kököt­tää jonois­sa, vaik­ka samal­la ne muut jonos­sa oli­jat, jot­ka eivät ymmär­rä kiih­dyt­tää vim­ma­tus­ti, kun muu­ta­ma met­ri tie­tä auke­aa, ärsyt­tä­vät hän­tä sanomattomasti.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sinä­hä mene­tät sii­nä vapaa-aikaa, kun jou­dut teke­mään puo­li tun­tia työtä.

    Tai­taa olla teo­reet­ti­ses­ti­kin nol­la­sum­maa kos­ka mat­ka-aika pieneni. 

    Mut­ta saan­ko siis läh­teä puo­li tun­tia aikai­sem­min töis­tä jos kul­jen jul­ki­sil­la vai miten tuo väi­te konkretisoituu?

    Jalan­kul­ku lie­nee täl­lai­ses­sa mal­lin­nuk­ses­sa ainoa jär­ke­vä kul­ku­muo­to. Se ei mak­sa itsel­le eikä yhteis­kun­nal­le juu­ri mitään.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Puhut nyt sii­tä har­ve­ne­vas­ta jou­kos­ta, jon­ka työ­mää­rä on mää­ri­tel­ty aika­na eikä työpanoksena.

    Aivan yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­mal­la osal­la työn­te­ki­jöis­tä työ­mää­rä on aika­na, kos­ka todel­lis­ta panos­ta on usein hyvin vai­kea mitata.

  49. Pek­ka T.:Autoi­lu on jär­jet­tö­män kal­lis­ta, sanoo auto­mies, pait­si tie­tys­ti sil­loin kun pitää perus­tel­la mik­si autol­la aje­taan jopa lähi­kaup­paan. Sil­lon autoi­lu ei näet mak­sa käy­tän­nös­sä juu­ri mitään.

    Autoi­lu on koko­nai­suu­des­saan kal­lis­ta, mut­ta kun auto on ker­ran han­kit­tu, niin yksi lisä-km mak­saa vain polttoainekulut.

    Ruuh­ka­mak­su­ja auto­mies kui­ten­kin vastustaa 

    Ruuh­ka­mak­su­ja vas­tus­te­taan usein sik­si, ettei usko­ta nii­den ole­van mitään ruuh­ka­mak­su­ja. Eli ei luo­te­ta polii­tik­koi­hin, kun he puhu­vat ruuh­ka­mak­suis­ta, vaan arvel­laan että tavoit­tee­na on ruuh­ka­mak­su­jen sijas­ta esi­mer­kik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    Kan­nat­tai­si var­maan miet­tiä, mis­tä tämä joh­tuu? Voi­si­ko esi­mer­kik­si sil­lä, että kun ruuh­ka­mak­su­ja vii­mek­si sel­vi­tet­tiin*, ehdo­tet­tu jär­jes­tel­mä ei oli­si liit­ty­nyt ruuh­kiin, se oli vain vero­tuk­sen mak­si­moin­ti­jär­jes­tel­mä? Enkä edes jak­sa aloit­taa paa­saus­ta yksityisyydensuojasta.

    *) Olli­lan työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa ei ollut min­kään­lais­ta aika­kom­po­nent­tia muka­na, vaan kiin­teä km-taksa

    Vas­tus­tan ehdot­to­mas­ti ruuh­ka­mak­su­ja. En kui­ten­kaan vas­tus­ta nii­tä peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la ja suos­tun kan­nat­ta­maan nii­tä ehdol­la, että perus­tus­la­kiin lisä­tään pykä­lä, jon­ka mukaan ruuh­ka­mak­su­ja saa kerä­tä vain niil­tä ajoil­ta, joil­la on ruuh­kaa, mak­su ei saa olla kor­keam­pi kuin on tar­peel­lis­ta pahim­man ruuh­kan lie­vit­tä­mi­sek­si ja kaik­ki sii­tä kerä­tyt mak­sut käy­te­tään autoi­lun muun vero­tuk­sen vähen­tä­mi­sek­si. Ja rikos­la­kiin pykä­lä, jon­ka mukaan ruuh­ka­mak­su­jen muus­ta käy­tös­tä tuo­mioi­daan munat val­tiol­le ja kar­koi­tus Pohjois-Koreaan. 

    Tämän jäl­keen voin läm­pi­mäs­ti alkaa kan­nat­ta­maan ruuhkamaksuja.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sinä­hä mene­tät sii­nä vapaa-aikaa, kun jou­dut teke­mään puo­li tun­tia työtä.

    Suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä työn teke­mi­nen jul­ki­ses­sa pai­kas­sa on yksin­ker­tai­ses­ti kiel­let­ty työ­nan­ta­jan toi­mes­ta ihan tur­val­li­suus­syis­tä. Asia­kas­tie­to­ja tai mitään muu­ta­kaan vähän­kään luot­ta­muk­sel­li­sia tie­to­ja ei vaan käsi­tel­lä jul­ki­sis­sa kul­ku­neu­vois­sa. Välit­tö­mät pot­kut ovat seu­rauk­se­na jos näin toi­mii. Läp­pä­rin tai padin varas­ta­mi­sen ris­ki on jo yksis­tään syy, mik­sei­vät vas­tuul­li­set työ­nan­ta­jat sal­li nii­den käyt­töä jul­ki­sis­sa pai­kois­sa. Tie­to­tur­va­ris­kien lisäksi. 

    Eri asia on blo­gis­tin tyyp­pi­nen puu­has­te­lu, jos­ta saat­taa rahaa saa­da mut­ta jota ei tuot­ta­va­na työ­nä pidä kukaan. Sitä toki voi har­ras­taa mis­sä tahansa.

  51. Sylt­ty: Eli ei luo­te­ta polii­tik­koi­hin, kun he puhu­vat ruuh­ka­mak­suis­ta, vaan arvel­laan että tavoit­tee­na on ruuh­ka­mak­su­jen sijas­ta esi­mer­kik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    Kau­ko­läm­mön vero­tuk­ses­ta saa­tu­jen koke­mus­ten perus­teel­la vai­kut­tai­si var­sin toden­nä­köi­sel­tä että ruuh­ka­mak­suis­ta kaa­vail­laan saman­lais­ta val­tion kerää­mää kaupunkiveroa.

    Sylt­ty: En kui­ten­kaan vas­tus­ta nii­tä peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la ja suos­tun kan­nat­ta­maan nii­tä ehdol­la, että..

    Minul­le riit­täi­si ehdok­si että Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la ja teil­lä ruuh­ka­mak­su­jen tuo­ton käy­tös­tä päät­tää Hel­sin­gin kau­pun­ki. Loo­gis­ta oli­si var­maan­kin samal­la siir­tää kehä I ja sen sisä­puo­lel­la ole­vat sisään­tu­lo­tiet val­tiol­ta kau­pun­gin ylläpitovastuulle.

  52. Sylt­ty: Kan­nat­tai­si var­maan miet­tiä, mis­tä tämä joh­tuu? Voi­si­ko esi­mer­kik­si sil­lä, että kun ruuh­ka­mak­su­ja vii­mek­si sel­vi­tet­tiin*, ehdo­tet­tu jär­jes­tel­mä ei oli­si liit­ty­nyt ruuh­kiin, se oli vain vero­tuk­sen maksimointijärjestelmä? 

    Mones­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa ruuh­ka­mak­sut tai tie­tul­lit on otet­tu käyt­töön, nii­den jopa tär­kein perus­te on ollut nime­no­maan se, että kun­ta saa niis­tä tulo­ja. Käy­tän­nös­sä jär­jes­tel­mien yllä­pi­to on syö­nyt suu­ren osan tuo­tois­ta, mut­ta niin­pä mak­su­ja on korotettu…
    Jos ruuh­ka­mak­suis­ta tulee tuot­toa, ei se tar­koi­ta, että autoi­lun mui­ta vero­ja pitäi­si vähen­tää. Autoi­lun hai­tat ovat ole­mas­sa ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la­kin. Yleen­sä­kin nämä jako­va­ra-kes­kus­te­lut ovat aika turhia…

  53. Sylt­ty: Autoi­lu on koko­nai­suu­des­saan kal­lis­ta, mut­ta kun auto on ker­ran han­kit­tu, niin yksi lisä-km mak­saa vain polttoainekulut.

    Ruuh­ka­mak­su­ja vas­tus­te­taan usein sik­si, ettei usko­ta nii­den ole­van mitään ruuh­ka­mak­su­ja. Eli ei luo­te­ta polii­tik­koi­hin, kun he puhu­vat ruuh­ka­mak­suis­ta, vaan arvel­laan että tavoit­tee­na on ruuh­ka­mak­su­jen sijas­ta esi­mer­kik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    Kan­nat­tai­si var­maan miet­tiä, mis­tä tämä joh­tuu? Voi­si­ko esi­mer­kik­si sil­lä, että kun ruuh­ka­mak­su­ja vii­mek­si sel­vi­tet­tiin*, ehdo­tet­tu jär­jes­tel­mä ei oli­si liit­ty­nyt ruuh­kiin, se oli vain vero­tuk­sen mak­si­moin­ti­jär­jes­tel­mä? Enkä edes jak­sa aloit­taa paa­saus­ta yksityisyydensuojasta.

    *) Olli­lan työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa ei ollut min­kään­lais­ta aika­kom­po­nent­tia muka­na, vaan kiin­teä km-taksa

    Vas­tus­tan ehdot­to­mas­ti ruuh­ka­mak­su­ja. En kui­ten­kaan vas­tus­ta nii­tä peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la ja suos­tun kan­nat­ta­maan nii­tä ehdol­la, että perus­tus­la­kiin lisä­tään pykä­lä, jon­ka mukaan ruuh­ka­mak­su­ja saa kerä­tä vain niil­tä ajoil­ta, joil­la on ruuh­kaa, mak­su ei saa olla kor­keam­pi kuin on tar­peel­lis­ta pahim­man ruuh­kan lie­vit­tä­mi­sek­si ja kaik­ki sii­tä kerä­tyt mak­sut käy­te­tään autoi­lun muun vero­tuk­sen vähen­tä­mi­sek­si. Ja rikos­la­kiin pykä­lä, jon­ka mukaan ruuh­ka­mak­su­jen muus­ta käy­tös­tä tuo­mioi­daan munat val­tiol­le ja kar­koi­tus Pohjois-Koreaan. 

    Tämän jäl­keen voin läm­pi­mäs­ti alkaa kan­nat­ta­maan ruuhkamaksuja.

    Olli­lan työ­ryh­män suun­ni­tel­mat eivät miten­kään liit­ty­neet Hel­sin­gin ruuh­ka­mak­susuun­ni­tel­miin, vaan kyse oli ajoneuvoveron/bensaveron kor­vaa­vas­ta mak­su­jär­jes­tel­mäs­tä. Hel­sin­gin suun­ni­tel­mis­sa on nime­no­maan jär­jes­tel­mä, jos­sa mak­sun suu­ruus on riip­pu­vai­nen ajas­ta. Ruuh­ka­mak­su on myös ihan perus­tel­tu lisä autoi­li­jan mui­hin mak­sa­miin veroi­hin, kos­ka tar­ve suu­riin tiein­ves­toin­tei­hin Hel­sin­gin seu­dul­la tulee juu­ri ruuh­ka­lii­ken­tees­tä. Mui­na aikoi­na lii­ken­ne toi­mii ihan hyvin.

  54. Sylt­ty:
    Ruuh­ka­mak­su­ja vas­tus­te­taan usein sik­si, ettei usko­ta nii­den ole­van mitään ruuh­ka­mak­su­ja. Eli ei luo­te­ta polii­tik­koi­hin, kun he puhu­vat ruuh­ka­mak­suis­ta, vaan arvel­laan että tavoit­tee­na on ruuh­ka­mak­su­jen sijas­ta esi­mer­kik­si verotuksenmaksimointijärjestelmä.

    En näe täs­sä ongel­maa. Tot­ta kai uudis­tuk­sil­la voi olla usei­ta saman­ai­kai­sia tavoit­tei­ta. Samoin niil­lä pak­kaa täs­sä moni­mut­kai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ole­maan aina sekä hyviä että huo­no­ja seurauksia.

    Tie­ten­kin polii­tik­ko­jen pitäi­si ker­toa rehel­li­ses­ti uudis­tus­ten kaik­ki tavoit­teet. Jot­kut polii­ti­kot ovat vain niin räh­mäl­lään äänes­tä­jien edes­sä, ettei­vät uskal­la. Kan­sa kun vas­tus­taa vero­ja (vaik­ka vaa­tii nii­tä hyviä asioi­ta joi­ta veroil­la saa­daan), ja sik­si tuol­lai­set vero­luon­toi­set tavoit­teet ker­naas­ti soke­roi­daan piiloon.

    Ruuh­ka­mak­su on sil­ti ruuh­ka­mak­su ja toi­mii sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa, vaik­ka sil­lä oli­si myös vero­tuk­sel­li­sia­kin tavoit­tei­ta. Ja jol­lain taval­la­han ne verot kui­ten­kin kerä­tään. Se on sit­ten oman kes­kus­te­lun­sa paik­ka ovat­ko vero­tuk­sen taso ja koh­den­ta­mi­nen Suo­mes­sa kohdallaan.

  55. Vil­le: Jos ruuh­ka­mak­suis­ta tulee tuot­toa, ei se tar­koi­ta, että autoi­lun mui­ta vero­ja pitäi­si vähentää. 

    Sit­ten pitää vain hyväk­syä, ettei asia tule ete­ne­mään autoi­li­joi­den vas­tus­tuk­sen takia.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kauujn­ki tukee auto­lii­ken­net­tä 200 mil­joo­nal­la eurol­la vuo­des­sa. Lisäk­si tuos­ta puuttuvat…

    Mil­loin tämän sum­man taka­na ole­via menoe­riä ale­taan jär­keis­tä­mään ja opti­moi­maan? Rei­lu 300 euroa vuo­des­sa jokai­sel­ta kau­pun­ki­lai­sel­ta lii­ken­ne­muo­dol­le, jol­la teh­dään noin vii­des­osa lii­ken­ne­suo­rit­teis­ta, kuu­los­taa hur­jal­le tulon­siir­rol­le. Var­sin­kin, kun täs­sä sum­mas­sa vai­kut­tai­si­vat ole­van muka­na vain autoi­lun suo­rat kulut.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kauujn­ki tukee auto­lii­ken­net­tä 200 mil­joo­nal­la eurol­la vuodessa.

    Täs­tä puut­tuu lisäk­si menet­ty maan vuo­kra alueil­ta, jot­ka ovat lii­ken­ne­ver­kon alla. Se on Hel­sin­gis­sä aina­kin suu­rin autoi­lun tuot­ta­ma kustannus. 

    Koti-isä: Mil­loin tämän sum­man taka­na ole­via menoe­riä ale­taan jär­keis­tä­mään ja opti­moi­maan? Rei­lu 300 euroa vuo­des­sa jokai­sel­ta kau­pun­ki­lai­sel­ta [autoi­lul­le], jol­la teh­dään noin vii­des­osa lii­ken­ne­suo­rit­teis­ta, kuu­los­taa hur­jal­le tulon­siir­rol­le. Var­sin­kin, kun täs­sä sum­mas­sa vai­kut­tai­si­vat ole­van muka­na vain autoi­lun suo­rat kulut. 

    Osmo voi valais­ta, kenel­tä las­ken­na­li­nen luku on tul­lut. Olen näh­nyt vain Mik­ko Säre­län yri­tel­män, johon on arvioi­tu kaik­ki lii­ken­nein­ves­toin­neis­ta ja katu­jen kun­nos­sa­pi­dos­ta hii­li­diok­si- ja hiuk­kas­pääs­töi­hin, unoh­ta­mat­ta este­vai­ku­tuk­sia sekä mota­rei­den ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen vie­män tilan vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia. Säre­lä lai­naa esim. Lii­ken­ne­vi­ras­ton raport­tia.

    No jos läh­de­tään tukia ver­tai­le­maan… Hel­sin­ki sub­ven­toi HSL:n lipun­hin­to­ja suo­raan 170–200 mil­joo­nal­la vuo­de­sa (arvaus kos­ka en löy­dä 2012 jäl­kei­siä tark­ko­ja lukuja);

    Pitää jakaa tiein­ves­toin­nit ja katu­jen kun­nos­sa­pi­to­ku­lut hlö­au­to­jen, tak­sien, huolto/tavaraliikenteen, jul­ki­sen lii­ken­teen, käve­li­jöi­den ja pyö­räi­li­jöi­den välil­lä käy­tän mukaan;

    Mut­ta mitä käyt­tää kus­tan­nus­ten jakoa­vai­me­na? Mat­kaa, mat­ka­ki­lo­met­riä, sääs­ty­nyt­tä aikaa, työ­ai­kaa? Muka­vuut­ta, tuo­tet­tu­ja ilmansaasteita?

    Met­ron rai­teil­le mah­tui­si vuo­kra­ta­lo­nau­ho­ja ja ratik­ka­kais­toil­le minitoimistoja!

    Sit­ten pitää arvioi­da lii­ken­ne­muo­to­jen tuo­mat tuo­tot, kos­ka mikä las­kel­ma on mie­le­käs jos kat­so­taan vain kulu­ja mut­tei tuottoja?

    Unoh­ta­mat­ta posi­tii­vi­sia ja nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, joi­ta liit­tyy niin autoi­luun kuin esim. joukkoliikenteeseen.

    En tar­koit­ta­nut sai­var­rel­la yllä, mut­ta yksi­näi­sen luvun käyt­tö ilman ver­tai­lu­koh­taa oli kut­su sano­maan jotain nasevaa.

    Sii­nä ongel­mas­ta olen peri­aat­tees­sa samaa miel­tä, että Hel­sin­gin pitäi­si pys­tyä kerää­mään autoi­lus­ta uuden­lai­sia mak­su­ja, kos­ka vero­tuo­tot mene­vät nykyi­sin val­tiol­le. Mut­ta kos­ka val­tion vero­ja ei kui­ten­kaa vas­taa­vas­ti yhtään las­ke­ta ja kun kau­pun­ki­po­lii­ti­koil­ta kuu­lee niin auto­vi­ha­mie­li­siä sen­ti­ment­te­jä vii­me vuo­si­na (pal­jon kep­piä vähän pork­ka­naa), niin olen ehkä tyy­ty­väi­nen, ettei sel­lais­ta autoi­lun kau­pun­ki­ve­ro­me­ka­nis­mia ole vie­lä olemassa.

  58. Tapa­ni K:

    Osmo voi valais­ta, kenel­tä las­ken­na­li­nen luku on tullut.

    [ … ]

    En tar­koit­ta­nut sai­var­rel­la yllä, mut­ta yksi­näi­sen luvun käyt­tö ilman ver­tai­lu­koh­taa oli kut­su sano­maan jotain nasevaa.

    Nase­vas­ti sanot­tu, mutta…

    1970-luvun lopus­sa olin teek­ka­ri­na kesä­töis­sä Vaa­san Ström­ber­gin teh­tail­la. Työ­pa­ri­na­ni oli vakau­muk­sel­li­nen kom­mu­nis­ti. Jos toin esiin, että Neu­vos­to­lii­tos­sa ei juu­ri ole popu­laa­ri­kult­tuu­ria niin sain tie­tää, että esim. Beat­le­sin pii­sit ovat van­ho­ja venä­läi­siä kan­san­lau­lu­ja. Kun Brezh­nev piti maa­ta­lou­den huo­noa tuot­ta­vuut­ta kos­ke­van puheen ja otin tämän esil­le niin minua valais­tiin, että Leo­nid on vää­räs­sä, sil­lä NL:ssa aurat­kin ovat leveäm­piä kuin Suo­mes­sa. Kun Puo­las­sa Soli­daa­ri­suus-lii­ke nos­ti pää­tään niin kyse oli vain mie­le­nil­mauk­ses­ta katos­ten saa­mi­sek­si tela­kan bussipysäkeille.

    Aikoi­naan minul­la oli kol­le­ga, fik­su ja haus­ka DI, jon­ka kans­sa teim­me työ­mat­ko­ja. Reis­suil­la oli aikaa jutel­la ja niin­pä tuli ilmi, että hän oli usko­vai­nen ja vakuut­tu­nut sii­tä, että maa­il­man­kaik­keus luo­tiin 6000 vuot­ta sit­ten. Hänel­lä oli jopa “tie­teel­li­siä” todis­tei­ta. Esim. Kuus­sa pitäi­si olla pal­jon enem­män pölyä, jos se oli­si van­hem­pi. Minä en voi­nut ymmär­tää miten joku voi olla niin sekai­sin pääs­tään ja hän ei voi­nut ymmär­tää, miten en tajua aivan sel­vää asiaa.

    Vih­reät ja autot. Sama jut­tu. On tur­ha yrit­tää käy­dä ratio­naa­lis­ta kes­kus­te­lua sel­lais­ten kans­sa, jot­ka ovat jo päät­tä­neet lop­pu­tu­lok­sen. Argu­men­teil­la ei ole väliä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.