Maailmanhistorian kolmanneksi viimeinen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan maratonkokous – viisi tuntia – sujui näin.
Koivusaaren asemakaavaluonnos
Yritin palauttaa asian valmisteltavaksi niin, että moottoritieliittymällä varataan vain katumaisen risteyksen vaatima tila. Ajatuksenani oli, että kadun luokitus lasketaan moottorikaduksi ja siihen laitetaan liittymäkaistalle 50 km/h kaistakohtainen nopeusrajoitus ja risteys toteutetaan T-risteyksenä. Hävisin äänin 6-3. Esitystäni puolsi Elina Moisia (vihr) ja Nuutti Hyttinen (PS). Elina sai yksimielisesti läpi lisäyksen, että pyritään estämään läpiajoliikenteen valuminen Lauttasaaren katuverkkoon.
Kävelykeskustan periaatesuunnitelma
Pöydälle Elina Moision ehdotuksesta. Risto Rautava oli tehnyt palautusesityksen, jonka mukaan kävelykeskustaa ei tosiasiassa laajennettaisi – tai siis sitä ei saa laajentaa niin, että otetaan tilaa autoilta. Tuskin tilaa on tarkoitus ottaa rakennuksia purkamallakaan.
Ensi kerralla äänestämme sitten siis tästäkin.
Uuden yleiskaava toteuttamisohjelman lyhyen aikavälin painopisteet
Risto Rautava pyysi pöydälle. Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus ryhtyä karsimaan ehdotuksesta ikäviä rakennettavia alueita vaan se tehdään strategianeuvotteluissa.
Huopalahdentien alueen tiivistämissuunnitelmasta valmistelija oikaisi tietoani siitä, että rakentaminen olisi sidottu tunneliin, joka ohjaisi Turunväylän liikennettä Hakamäentielle. Siihen varautumisesta on vain tehtävä päätös.
Punavuoren Telakkarannan kaava
Elina Moisio pyysi pöydälle.
Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön kaava
Raide-Jokeriin liittyvä tiivistyskaava. Hyväksyttiin yksimielisesti.
Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavaehdotus
Tämä ensimmäinen kaupunkibulevardikaava hyväksyttiin yksimielisesti.
Kulosaaren kerrostaloalueen täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Kulosaaren ostari hyväksyttiin yksimielisesti purettavaksi ja korvattavaksi asuintaloilla, joiden pohjakerroksessa kaupat.
Asukaspysäköinnin hinnan korottaminen
Matti Niiranen (kok) esitti, ettei hintaa nostettaisi, mutta esitys kaatyui äänin 5-4. Voittaneella puolella vas, sdp ja vihr.
Caloniuksenkadun liikennesuunnitelma
Ehdotin, että ratikka saisi omat kaistat molempiin suuntiin, mutta esitys kaatui 5-3. Puolesta vihreät ja ps. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti omaksi kannakseen, että meluisa nupukivi korvataan asfaltilla liikenteen melun vähentämiseksi. Me emme sitä asiaa kuitenkaan lopullisesti päätä.
Läntisen Brahenkadun ja Helsinginkadun liikennesuunnitelma
Hyväksyttiin yksimielisesti. Huomiotani oli kiinnittänyt se, ettei tämä hanke ollut taloudellisesti kannattava. Omien kaistojen rakentaminen ratikalle maksoi enemmän kuin tuotti liikenteellistä hyötyä seuraavien 30 vuoden aikana. Kävi kuitenkin ilmi, että kustannuksiin sisältyivät kiskojen uusiminen, joka olisi edessä joka tapauksessa. Näin ei kustannusarvioita pitäisi esittää.
Herttoniemen keskustan liikennesuunnitteluperiaatteet
Kun ei ole rahaa siihen sadan miljoonan euron maanalaiseen ratkaisuun, tästä tulee sumppu. Onneksi tulee Kruunusillat.
Kävelymatka Herttoniemen rannasta metroon pidentyy, mutta ei niin paljon kuin on pelätty, koska metrolle tehdään uusi sisääntuloaukko.
Poikkeamishakemus Sörnäisten Parrulaiturilla
Kaupunki haluaa purkaa suojellun rakennuksen, koska se on päässyt niin huonoon kuntoon, ettei ole kohtuukustannuksilla korjattavissa. Jape Lovén pyysi pöydälle.
= = =
Saimme vähän esimakua siitä, millaista tulee olemaan tulevassa jättimäisessä kaupunkiympäristölautakunnassa. Kokous kesti viisi tuntia.
”Kävelymatka Herttoniemen rannasta metroon pidentyy, mutta ei niin paljon kuin on pelätty, koska metrolle tehdään uusi sisääntuloaukko.”
En ymmärrä miksi tehdään huonoa kaupunkia ihan tahallaan. Autot kiertäkööt, menkööt hitaammin tai mitä vaan, kaupunki on hyväksytnyt liikkumistapojen prioriteettijärkän ja kävely on siinä ykkönen, joukkoliikenne kakkonen. Sillä pitää mennä.
Luinpa huvikseni läpi Caloniuksenkadun suunnitelmasta tulleen ”vuorovaikutus”palautteen ja viraston sen jälkeen tehdyt ”tarkistetut” ehdotukset. Tässä on taas kerran loistoesimerkki siitä, kuinka asukkaiden antamalla palautteella pyyhitään pöytää. On tosi vaikea löytää esityksestä yhtään kohtaa, jossa olisi oikeasti otettu huomioon asukkaiden asiallisia ja paikallistuntemukseen perustuvia näkemyksiä.
Tästä ”kuulemisesta” on tehty pelkkä farssi.
Onnea vaan. Aikanaan yleisten töitten lautakunnan kokoukset pelkästään olivat usein viisituntisia, ja kokouksia oli siis kerran viikossa.
Parrulaiturin läpihomeinen talo pitää purkaa pikaisesti, koska sen vieressä on leikkipuisto ja Kalasataman kaupunginosan ainoa puistoalue. Hylätty rakennus on riski, koska se houkuttelee sekä lapsia seikkailemaan että epätoivottua porukkaa majailemaan. En oikeasti pysty näkemään talossa mitään suojeltavaa arvoa.
Herttoniemen liikenneympyrä on jalankulkijoille kammottava sumppu, jonka ylittäminen vaatii useimmiten kaksi pitkää odotusta liikennevaloissa. Paikka on keskeinen, koska palvelut ovat kahta puolta risteystä.
Liikennevalojen pahan ajoituksen lisäksi kulkua haittaa jalkakäytävien huono geometria, jota voisi ratkaisevasti parantaa (ketään haittaamatta) mutkien parin neliömetrin oikaisulla.
Herttoniemessä on jotain kovin espoolaista. Näyttää ja tuntuu autoilijoiden taivaalta. Keskellä parhaalla paikalla sojottaa pyhä jättimäinen liikenneympyrä ja kaikki on tehty autoilijoiden ehdolla. Sijaintiin nähden järjetöntä. Urbaanin kaupungin pitäisi jatkua tuonne asti.
Hyvä että edes Rautava puolustaa elävää kaupunkia! Henkilö ja tavara-autoliikenteen tahallinen haittaaminen tappaa keskustan.
Laajenpi kävelykeskusta olisi kiva, mutta se vaatisi tyysti toisenlaisen kaupunki- ja seuturakenteen. Kaupunki pitäisi tiivistää, tarvitaan muitakin terveitä lähiöitä kuin Grani ja asiakasmassojen pitää olla huimasti suurempia.
Helsinki teki liikkumiseen liittyvät ratkaisut lopullisesti 1940-luvulla, kun kaupunkirakenne päästettiin hajautumaan. Eurooppalaiset ratkaisut eivät toimi, on katsottava mallia lähinnä sellaisista kaupungeista kuin LA. Toki olisi mahdollista lähteä kehittämään kaupunkia eurooppalaisemmaksi, mutta siihen ei ole halua, jos katsoo viimeisen 25 vuoden aikana kaavoitettuja alueita. Tehdään liian tehotonta, eikä edes kaikilta osin umpikorttelia.
Näinhän sitä luulisi, mutta Herttoniemi on hyvä esimerkki siitä, mikä meni pieleen. Katsokaa vaikka Googlemaps’in satelliittikuvista. Uusi alue asemalta rantaan on tehotonta. Vanha asuinalue radan luoteispuolella ei ole koskaan edes nähnyt kaupunkia. Teollisuusalue on kaupunkimaisia, mutta sekin vaatii täydennysrakentamista.
Tuo on ihan huuhaa päätös. Julkinenliikenne on kaupunkilaisen ympäristön liikennemuoto. Helsingissä kaupunkimaisesti on rakennettu muutamia kortteleita niemellä.