Hurraa! Robotit vievät työmme

Kuvi­tel­kaam­me, että suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä – kut­su­kaam­me hän­tä vaik­ka Väi­nök­si – oli­si vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa saa­nut tie­tää nyky-Suo­mes­ta yhden asian: työn tuot­ta­vuus on vii­si­tois­ta­ker­tais­tu­nut. Miten hän oli­si varas­sa kuvi­tel­lut mei­dän elä­vän tie­täen, että vii­kon työt teh­dään kol­mes­sa tunnissa?

Luu­li­si Väi­nön kuvi­tel­leen mei­dän elä­vän kii­ree­tön­tä ja yltä­kyl­läis­tä elä­mää kuin vapaat kreik­ka­lai­set, joi­den elä­mä oli vau­ras­ta ja huo­le­ton­ta, kos­ka orjat teki­vät työt. Ei kui­ten­kaan oli­si orjia eikä köy­hiä, vaan koneet. Tus­kin hän oli­si kuvi­tel­lut, että talou­del­li­set huo­let ovat ylei­siä ja että kii­re ja stres­si pilaa­vat monen elämän. 

Jou­ti­lai­suut­ta ennus­taes­saan Väi­nö ei oli­si ollut yksin. Lor­di Key­nes osa­si aika­naan ennus­taa tuot­ta­vuu­den kas­vun. Hän kuvit­te­li, että nykyih­mi­nen teki­si töi­tä vain kol­me tun­tia päi­väs­sä, kos­ka se riit­täi­si kai­ken tar­peel­li­sen tuottamiseen. 

Toi­saal­ta Väi­nö oli­si voi­nut pää­tyä täy­sin päin­vas­tai­seen käsi­tyk­seen, jos hän oli­si kuun­nel­lut lud­diit­te­ja, koneen­sär­ki­jöi­tä. Väi­nön aika­na väes­tön val­tao­sa sai elan­ton­sa maan­vil­je­lyk­ses­tä, mut­ta tuot­ta­vuu­den 15-ker­tais­tut­tua maa­ta­lou­des­sa riit­täi­si töi­tä enää vii­del­le pro­sen­til­le väes­tös­tä. Lop­pu väes­tös­tä oli­si lähin­nä tila­ton­ta ryy­sy­köy­hä­lis­töä, joka kier­täi­si ker­juul­la kar­ta­nos­ta toi­seen. Maa­ta­lous­työ vähe­ni tätä­kin nopeam­min, mut­ta se ei tuot­ta­nut kur­juut­ta vaan vaurautta. 

Talou­den eri vai­heis­sa Väi­nön ja Key­ne­sin opti­mis­mi ja lud­diit­tien pes­si­mis­mi ovat vuo­ro­tel­leet. Opti­mis­mi oli voi­tol­la 1980-luvul­la, kun kehi­tys meni kaik­kien kan­nal­ta hyvään suun­taan. Sit­tem­min kes­ki­luo­kan kuih­tu­mi­nen on pai­na­nut vaa­kaa vah­vas­ti lud­diit­tien suuntaan. 

= = = =

Ei juu­ri kuu­le vali­tuk­sia sii­tä, että auto­maat­ti­set pesu­ko­neet, pöly­ni­mu­rit ja astian­pe­su­ko­neet ovat vie­neet koti­työt. Kodin­ko­neet ovat lisän­neet vapaa-aikaa. 

Robot­tien kor­va­tes­sa palk­ka­työ­tä ne vie­vät aina työ­pai­kan jol­tain.  Yhteen­las­ket­tu­na ne hel­pot­ta­vat elä­mää, mut­ta joil­le­kin se mer­kit­see uhkaa toi­meen­tu­lol­le ja sitä, että on etsit­tä­vä uusi työ­paik­ka tai jos­kus jopa uusi ammat­ti. Sik­si lud­diit­tien maa­laa­ma uhka­ku­va on läs­nä digitalisaatiossa. 

= = = =

Kohua herät­tä­nei­den ennus­tei­den mukaan digi­ta­li­saa­tio uhkaa lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä jopa puol­ta nykyi­sis­tä työ­pai­kois­ta. Tämä on aika vaa­ti­ma­ton­ta sii­hen näh­den, että Väi­nön ajan töis­tä on hävin­nyt aina­kin yli 90 %.

Vuon­na 1920 70 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta sai elan­ton­sa maa­ta­lou­des­ta, nyt maan­vil­je­li­jöi­tä on noin kol­me pro­sent­tia.  Vie­lä 1950-luvul­la Suo­men met­sis­sä räm­pi joka tal­vi liki 300 000 met­su­ria puun­kor­juus­sa. Nyt pää­toi­mi­sia met­su­rei­ta on noin 4 000. 

Aika har­va ihan­noi vaa­ti­ma­ton­ta mut­ta ras­kas­ta elä­mään pien­ti­loil­la. Maal­ta­paon hur­jim­pi­na vuo­si­na ahdis­tus kui­ten­kin oli suu­ri. Vuon­na 1970 SMP sai 18 paik­kaa eduskuntaan. 

 Pien­ti­lo­jen köy­hyy­des­tä nous­tiin talou­del­li­ses­ti parem­piin oloi­hin teol­li­suu­teen ja pal­ve­lui­hin. Näin ei enää ole tai ei sii­hen aina­kaan voi­da luottaa. 

Moni hyvä­palk­kai­nen ammat­ti­lai­nen pel­kää aiheel­li­ses­ti oman ase­man­sa heik­ke­ne­vän. Se aiheut­taa vähän saman­lai­sia poliit­ti­sia reak­tioi­ta kuin maal­ta­pa­ko 1960-luvulla. 

Ihmis­ten väli­nen eriar­voi­suus pyr­kii kas­va­maan, kun tuo­tan­nos­sa val­mis­ta­mi­seen tar­vit­ta­van työn mer­ki­tys vähe­nee ja tuot­tei­den suun­nit­te­lun mer­ki­tys lisään­tyy. Myös val­mis­ta­vas­sa työs­sä toi­set ovat parem­pia kuin toi­set, mut­ta kaik­ki saa­vat aikaan jotain. Uuden luo­mi­ses­sa yksi­löi­den väli­set erot ovat val­ta­via. Suu­rin osa ei sai­si aikaan mitään myyn­ti­kel­pois­ta. Ammat­ti­jal­ka­pal­loi­li­joi­den tulon­ja­ko ker­too, mitä on odo­tet­ta­vis­sa, kun avain­osaa­jat oppi­vat hin­noit­te­le­maan osaa­mi­sen­sa. 

 Key­ne­sin ennus­te työ­ajan lyhen­ty­mi­ses­tä tuot­ta­vuu­den nous­tes­sa meni aivan met­sään, kos­ka hän ei osan­nut ennus­taa uusia ihmeel­li­siä tuot­tei­ta. Sik­si hän luu­li kai­ken tar­peel­li­sen val­mis­tu­van niin vähäl­lä työllä. 

Mut­ta sii­hen toi­nen­kin syy, että vapaa-aika on lisään­ty­nyt niin vähän. 

Jos ihmi­set osai­si­vat teh­dä ris­tiin tois­ten­sa työ­tä, tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa oli­si toden­nä­köi­ses­ti ulos­mi­tat­tu vapaa-aika­na. Aivo­ki­rur­gi ei voi lyhen­tää työ­ai­kaan­sa, kun varas­to­työn auto­mai­ti­soin­ti vie työt tuhan­sil­ta varas­to­työn­te­ki­jöil­tä. Varas­to­työn­te­ki­jöil­le on kehi­tet­tä­vä uut­ta työ­tä sen sijaan, että yleis­tä vapaa-aikaa lisät­täi­siin. Työ­mark­ki­noi­den tasa­pai­noa ei saa­vu­te­ta ilman kas­vua ja uuden työn luo­mis­ta auto­ma­ti­soi­dun tilalle.

= = =

On kai pak­ko myön­tää, että ihmis­ten elä­mä ei ole niin auvois­ta kuin Väi­nö oli­si kuvi­tel­lut saa­tu­aan tie­tää tuot­ta­vuu­den 15-ker­tais­tu­mi­ses­ta. Kum­mas­sa on vika, Väi­nön kuvi­tel­mis­sa vai todel­li­suu­des­sa? Ihmis­kun­ta on haa­veil­lut pit­kään paluus­ta para­tii­siin, jos­sa elet­tään ylel­lis­tä elä­mää työ­tä teke­mät­tä. Miten siis sii­tä­kin voi­daan saa­da aikaan ongel­ma, että robo­tit teke­vät mei­dän työmme?

Talous­jär­jes­tel­mäm­me on menes­ty­nyt yli odo­tus­ten talou­del­lis­ten resurs­sien ja uusien ihmeel­lis­ten tuot­tei­den syn­nyt­tä­mi­ses­sä, mut­ta aika huo­nos­ti vau­rau­den muut­ta­mi­ses­sa inhi­mil­li­sek­si onneksi. 

Mark­ki­na­ta­lou­den pitäi­si olla ren­ki ja kan­sa­lais­ten yhtei­sen tah­don, poli­tii­kan, sen isäntä. 

Talous­jär­jes­tel­mä odot­taa uudis­tus­ta, joka oli­si mer­ki­tyk­sel­tään vähin­tään samaa luok­kaa kuin oli hyvin­voin­ti­val­tioi­den luo­mi­nen toi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen.

= = =

Artik­ke­lit on jul­kais­tu Suo­men Kuvalehdessä.

 

186 vastausta artikkeliin “Hurraa! Robotit vievät työmme”

  1. Vie­lä 1950-luvul­la Suo­men met­sis­sä räm­pi joka tal­vi liki 300 000 met­su­ria puun­kor­juus­sa. Nyt pää­toi­mi­sia met­su­rei­ta on noin 4 000.”

    Met­su­rit teke­vät nyky­ään hak­kuu­työ­tä vuo­sit­tain pari­sa­taa hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Hak­kuu­ko­neen kul­jet­ta­jien ja kuor­mat­rak­to­rin kul­jet­ta­jien työ­pa­nos on molem­mil­la noin 2000 henkilötyövuotta.
    (Met­sä­ti­las­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2014)

  2. Sekä key­ne­sil­tä että väi­nöl­tä jäi ymmär­tä­mät­tä se, että ihmi­nen ei ulos­mit­taa teol­li­sen tuo­tan­non ja tek­no­lo­gian (ja tie­teen) tuo­maa tuot­ta­vuus­loik­kaa vapaa-aika­na vaan joko kva­li­ta­tii­vi­se­na tai kvan­ti­ta­tii­vi­se­nä tuo­tan­non kas­vu­na. Kun pys­ty­tään saa­maan enem­män aikaan niin sil­loin myös käy­te­tään se tilaisuus. 

    Jos meil­lä ei oli­si tätä sisään­ra­ken­net­tua uut­te­ruut­ta, kil­pai­lu­hen­ki­syyt­tä ja drai­via, niin meil­lä ei tänä päi­vä­nä oli­si myös­kään kau­pun­ke­jam­me, blo­ge­ja, led-lamp­pu­ja eikä gore­tex han­sik­kai­ta. Teol­li­nen ja tek­no­lo­gi­nen kehi­tys oli­si sto­pan­nut sil­lä sekun­nil­la kun oli­si saa­vu­tet­tu taso jos­sa yli­pää­tään saa­daan vat­sa täy­teen pie­nim­mäl­lä vaivalla. 

    Osa ihmis­kun­nas­ta var­mas­ti vetäi­si mie­lel­lään lonk­kaa 3h työ­päi­vän jäl­keen, mut­ta ne ket­kä asioi­ta vie­vät eteen­päin tup­paa­vat ole­maan kun­nian­hi­moi­sem­pia. Voit­ko kuvi­tel­la että Tho­mas Edi­son, Väi­nö Lin­na, Ste­ve Jobs tai Elon Musk lait­tai­si läp­pä­rin kiin­ni teh­ty­ään töi­tä klo 9–12 ja tote­ai­si että “eikö­hän käy­te­tä lop­puå­päi­vä kro­ke­tin peluuseen ja sau­nan läm­mi­tyk­seen”? Ja siis joka päivä. 

    Se mitä itse veik­kaan joka tapauk­ses­sa var­mal­si on se, että alam­me aja­tel­la työ­tä hie­man eri­lail­la ja samal­la yksi­lön vas­tuu oman (työ)elämänsä ja osaa­mi­sen­sa ohjaa­mi­ses­ta ja ajan­ta­sai­se­na pitä­mi­ses­tä kas­vaa enti­ses­tään. Aja­tus sii­tä on että joku mys­ti­nen “työ­nan­ta­ja” (itsel­le­ni tulee koko sanas­ta aina mie­leen ns car­go kult­ti) tulee ja antaa kai­kil­le työ­tä ja man­naa poh­jat­to­mas­ta laa­ris­taan kato­aa tai aina­kin haa­lis­tuu voimakkaasti. 

    Tilal­le kas­vaa itse­näis­ten ja pri­mää­ris­ti itsel­leen vas­taa­vien ammat­ti­lais­ten ver­kos­to­ja ja arvo­ket­ju­ja jot­ka muo­dos­te­taan tai muo­dos­tu­vat eri­lais­ten hank­kei­den ympä­ril­le pal­jon jois­ta­vam­min kuin tämän päi­vän 1:1 työ­suh­tei­siin ja työ­nan­ta­ja-pal­kan­saa­ja mal­li mah­dol­lis­taa. Ammat­til­lii­tot tule­vat menet­tä­mään mer­ki­tys­tään ja ammat­ti­kil­lat koke­vat rene­sans­sin (tosin ver­sio­na 2.0). Kysy­mys­tä “mis­sä sä oot töis­sä” pal­jon rele­van­tim­pi ja ylei­sem­pi tulee ole­maan kysy­mys “mis­sä hank­keis­sa sä oot ollut mukana”.

  3. Ongel­ma on robo­tii­kan lisään­ty­mi­seen liit­ty­vä talou­del­li­sen eriar­voi­suu­den kas­vu. Vapaa-aika ei ole ongelma.

  4. Asi­aa­Miet­ti­nyt: Se mitä itse veik­kaan joka tapauk­ses­sa var­mal­si on se, että alam­me aja­tel­la työ­tä hie­man eri­lail­la ja samal­la yksi­lön vas­tuu oman (työ)elämänsä ja osaa­mi­sen­sa ohjaa­mi­ses­ta ja ajan­ta­sai­se­na pitä­mi­ses­tä kas­vaa enti­ses­tään. Aja­tus sii­tä on että joku mys­ti­nen “työ­nan­ta­ja” (itsel­le­ni tulee koko sanas­ta aina mie­leen ns car­go kult­ti) tulee ja antaa kai­kil­le työ­tä ja man­naa poh­jat­to­mas­ta laa­ris­taan kato­aa tai aina­kin haa­lis­tuu voimakkaasti.

    Tilal­le kas­vaa itse­näis­ten ja pri­mää­ris­ti itsel­leen vas­taa­vien ammat­ti­lais­ten ver­kos­to­ja ja arvo­ket­ju­ja jot­ka muo­dos­te­taan tai muo­dos­tu­vat eri­lais­ten hank­kei­den ympä­ril­le pal­jon jois­ta­vam­min kuin tämän päi­vän 1:1 työ­suh­tei­siin ja työ­nan­ta­ja-pal­kan­saa­ja mal­li mah­dol­lis­taa. Ammat­til­lii­tot tule­vat menet­tä­mään mer­ki­tys­tään ja ammat­ti­kil­lat koke­vat rene­sans­sin (tosin ver­sio­na 2.0). Kysy­mys­tä “mis­sä sä oot töis­sä” pal­jon rele­van­tim­pi ja ylei­sem­pi tulee ole­maan kysy­mys “mis­sä hank­keis­sa sä oot ollut mukana”.

    Samaa miel­tä. Vie­lä 50 vuot­ta sit­ten tähän tapaan toi­mi­vat nuo met­sä­työ­maat, uit­to, sata­mat, talon­ra­ken­nus jne, ja se on tul­lut uudes­taan toi­min­ta­vak­si monil­la luo­vil­la aloil­la, m.l. R&D. Parin suku­pol­ven ajan elet­tiin dema­rien vaki­nais­ten työ­suh­tei­den unel­mas­sa, mihin tus­kin on paluuta.

  5. Kun vapaa-aika lisään­tyy, työn­teon vaih­toeh­to­kus­tan­nus nousee. Kun kave­rit juh­li­vat, ei kukaan halua olla luke­mas­sa tai töis­sä. Laf­fe­rin käy­rä siir­tyy koko ajan vasem­mal­le vapaa-ajan lisään­tyes­sä. Täs­tä pääs­tään­kin mie­len­kiin­toi­seen ajatukseen.

    Poh­jois­mai­nen sosi­aa­li­de­mo­kra­tia perus­tuu sii­hen, että hyvä­tu­loi­sil­ta äänes­te­tään vaa­li­uur­nil­la rahat(joka on kon­kreet­ti­ses­sa muo­dos­sa ole­vaa vapaa-aikaa) ja siis vapaa-aika pois. Olem­me­ko yhteis­kun­nas­sa sii­nä pis­tees­sä, että kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen teitä(pitkä työ­ai­ka tai kuor­mit­ta­va opis­ke­lua­la) ei kan­na­ta enää vali­ta? Lukion suo­sio on romah­ta­nut ja kovat, kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen aineet eivät kiin­nos­ta enää ketään:
    ‑lu­kio­kou­lu­tuk­sen suo­sio las­kus­sa(http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkija-huolissaan-lukiokoulutuksen-suosion-laskusta-uskomatonta-etta-tasta-ei-puhuta-enemman/755789/)
    ‑Kovien luon­non­tie­tei­den suo­sio romah­ta­nut yli­opis­tois­sa(http://yle.fi/uutiset/3–8818335)

    Jos inves­toit aika­si kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen tei­hin, annat kir­jai­mel­li­ses­ti vapaa-aika­si jol­le­kin muul­le. Pal­jon parem­pi stra­te­gia on vali­ta mata­lan vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen töi­tä ja opis­ke­lu­lin­jo­ja ja jakaa mui­den tuot­ta­ma varal­li­suus ja itse viet­tää aikaa vapaa-ajan teil­lä. Ope­tus­mi­nis­te­rit ovat huo­lis­saan syr­jäy­ty­neis­tä nuo­ris­ta, jot­ka ovat reis­sus­sa kave­rei­den­sa kans­sa patiol­la juo­mas­sa kal­jaa. Nuo­ril­la tai­taa olla eri käsi­tys syr­jy­ty­mi­ses­tä. 2000-luvul­la syr­jäy­ty­vät uraih­mi­set ja kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten alo­jen valit­si­jat. Eihän rehel­li­ses­ti sanot­tu­na esi­mer­kik­si tek­nii­kan opis­ke­lus­sa Suo­mes­sa ole enää yhtään min­kään­lais­ta jär­jen­hi­ven­tä nuorille.

  6. Uusim­mas­sa Arvo­pa­pe­ri-leh­des­sä on kiin­nos­ta­va graa­fi tuot­ta­vuu­den ja palk­ko­jen kehi­tyk­ses­tä USA:ssa ajal­la 1947–2009. 1980-luvun alkuun saak­ka tuot­ta­vuus (+119%), koko­nai­san­siot (+100%) ja pal­kat (+72%) kehit­tyi­vät jok­seen­kin samaa tahtia.

    Sen jäl­kei­sel­lä ajal­la vuo­teen 2009 tuot­ta­vuu­den nousu oli 80%, koko­nai­san­sioi­den ja palk­ko­jen jää­des­sä pahas­ti jäl­keen (8% ja 7%).

    Teks­tin mukaan ”tuot­ta­vuu­den nousu on men­nyt val­tao­sin osak­kee­no­mis­ta­jien tas­kui­hin. Osa­keo­mis­tus kes­kit­tyy rik­kaim­mal­le kym­me­nyk­sel­le. Kes­ki­luo­kan suh­teel­li­nen ase­ma on hei­ken­ty­nyt, eikä se enää pys­ty vah­vis­ta­maan kan­san­ta­lou­den kysyn­tää ja kas­vua enti­seen tapaan.”

    War­ren Buf­fett on asi­aan liit­tyen toden­nut, että meil­lä on ollut käyn­nis­sä luok­ka­so­ta aina­kin 20 vuot­ta ja Buf­fet­tin luok­ka on sen voit­ta­nut. Lisäk­si Buf­fett viit­taa super­rik­kai­den saa­miin masii­vi­siin vero­hel­po­tuk­siin (tai­si olla Bush nuo­rem­man aikaansaannoksia).

    Eko­no­mis­ti ei tai­da näh­dä erit­täin voi­mak­kaas­ti vinou­tu­nees­sa tulon­jaos­sa ongel­maa, kos­ka tuot­ta­vuu­den nousun myö­tä tuot­tei­den hin­nat ovat pudon­neet. Eli olkoon kes­ki­luok­ka tyy­ty­väi­nen kun saa pai­kal­laan pol­ke­neil­la tuloil­laan ostet­tua tar­vit­se­man­sa roinat.

    Em. kehi­tyk­sen voi var­maan näh­dä osa­te­ki­jä­nä Trum­pin voi­tol­le ja myös popu­lis­min nousul­le Euroo­pas­sa. No, Trump on jo kään­tä­nyt sel­kän­sä äänes­tä­jil­leen ja vero­uu­dis­tuk­set tule­vat anta­vaan vie­lä entis­tä suu­rem­man palan kakus­ta rik­kail­le. Buf­fet­tin aja­tus­ta jat­kaen rik­kail­le ei rii­tä voit­to vaan pitää saa­da murskavoitto.

    Saman­ta­pai­nen kehi­tys on tain­nut tapah­tua Suo­mes­sa­kin. Rik­kaat ovat pys­ty­neet lob­baa­maan polii­ti­koil­ta itsel­leen mer­kit­tä­vät vero­hel­po­tuk­set ja tie­tys­ti hyö­dyn­tä­vät kaik­ki vero­pa­ra­tii­sien tar­joa­mat mah­dol­li­suu­det. EU:n tuo­ma pää­omien vapaa liik­ku­vuus ja yri­tys­ve­ro­tuk­sen kil­pai­lu pelaa nime­no­maan rik­kai­den pus­siin. Kes­ki­tu­loi­nen on kuin maa­han sidot­tu torp­pa­ri eikä pää­se vero­ja pakoon (mm. ALV, kiin­teis­tö­ve­ro, ansio­tu­lo­jen progres­sio). Köy­hil­le vero­tuk­sel­la ei ole niin väliä kun­han sosi­aa­li­tur­vaan riit­tää rahaa.

    Robo­ti- ja digi­ta­li­saa­tio tulee enti­ses­tään kär­jis­tä­mään kehi­tys­tä kes­ki­luo­kan olles­sa suu­rin kär­si­jä työ­paik­ko­jen kado­tes­sa ja rik­kai­den vie­des­sä vie­lä suu­rem­man osa kan­san­ta­lou­des­sa syn­ty­väs­tä jako­va­ras­ta. Jul­kis­ten talouk­sien ali­jää­mät ja vel­kaan­tu­mi­nen tule­vat vain pahe­ne­maan. Elä­ke­jär­jes­tel­mä on Suo­mes­sa suu­res­sa vaa­ras­sa kun mak­sut jär­jes­tel­mään romah­ta­vat ja suu­ret ikä­luo­kat tyh­jen­tä­vät rahastot. 

    Jos rik­kain kym­me­nys ei vapaa­eh­toi­ses­ti hok­saa pitää ahneut­taan kuris­sa, niin edes­sä on aseel­li­nen varal­li­suu­den uusjako.

  7. GOLAJTTI:
    Kun vapaa-aika lisään­tyy, työn­teon vaih­toeh­to­kus­tan­nus nousee. Kun kave­rit juh­li­vat, ei kukaan halua olla luke­mas­sa tai töis­sä. Laf­fe­rin käy­rä siir­tyy koko ajan vasem­mal­le vapaa-ajan lisään­tyes­sä. Täs­tä pääs­tään­kin mie­len­kiin­toi­seen ajatukseen.

    Poh­jois­mai­nen sosi­aa­li­de­mo­kra­tia perus­tuu sii­hen, että hyvä­tu­loi­sil­ta äänes­te­tään vaa­li­uur­nil­la rahat(joka on kon­kreet­ti­ses­sa muo­dos­sa ole­vaa vapaa-aikaa) ja siis vapaa-aika pois. Olem­me­ko yhteis­kun­nas­sa sii­nä pis­tees­sä, että kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen teitä(pitkä työ­ai­ka tai kuor­mit­ta­va opis­ke­lua­la) ei kan­na­ta enää vali­ta? Lukion suo­sio on romah­ta­nut ja kovat, kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen aineet eivät kiin­nos­ta enää ketään:
    ‑lu­kio­kou­lu­tuk­sen suo­sio las­kus­sa(http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkija-huolissaan-lukiokoulutuksen-suosion-laskusta-uskomatonta-etta-tasta-ei-puhuta-enemman/755789/)
    ‑Kovien luon­non­tie­tei­den suo­sio romah­ta­nut yli­opis­tois­sa(http://yle.fi/uutiset/3–8818335)

    Jos inves­toit aika­si kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen tei­hin, annat kir­jai­mel­li­ses­ti vapaa-aika­si jol­le­kin muul­le. Pal­jon parem­pi stra­te­gia on vali­ta mata­lan vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen töi­tä ja opis­ke­lu­lin­jo­ja ja jakaa mui­den tuot­ta­ma varal­li­suus ja itse viet­tää aikaa vapaa-ajan teil­lä. Ope­tus­mi­nis­te­rit ovat huo­lis­saan syr­jäy­ty­neis­tä nuo­ris­ta, jot­ka ovat reis­sus­sa kave­rei­den­sa kans­sa patiol­la juo­mas­sa kal­jaa. Nuo­ril­la tai­taa olla eri käsi­tys syr­jy­ty­mi­ses­tä. 2000-luvul­la syr­jäy­ty­vät uraih­mi­set ja kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten alo­jen valit­si­jat. Eihän rehel­li­ses­ti sanot­tu­na esi­mer­kik­si tek­nii­kan opis­ke­lus­sa Suo­mes­sa ole enää yhtään min­kään­lais­ta jär­jen­hi­ven­tä nuorille.

    Ja lisät­tä­köön, että auto­maa­tion on ennus­tet­tu vie­vän 80% nime­no­maan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen töis­tä, mikä vähen­tää enti­ses­tään kou­lut­tau­tu­mi­sen järkevyyttä.

  8. Sopii minul­le aivan hyvin, kun­han kan­sa­lais­palk­ka tulee käyt­töön. Antaa robot­tien uurastaa.

  9. Hyvää poh­dis­ke­lua aikam­me suu­ris­ta kysy­myk­sis­tä. Aina­kin voi­nee tode­ta, että yhteis­kun­ta ei ole osan­nut uudis­tua maa­il­man muut­tues­sa ja tuot­ta­vuu­den kas­vaes­sa. Se on juut­tu­nut kiin­ni men­neen ajan käy­tän­töi­hin ja asenteisiin.

    Ongel­ma on todell­nen ja se lisää demo­kraat­tis­ten yhteis­kun­tien vaa­leis­sa popu­lis­tien kan­na­tus­ta. Vali­tet­ta­vas­ti popu­lis­teil­la ei kui­ten­kaan ole rat­kai­sua ongel­maan, sil­lä he halua­vat (yleen­sä) vain paluu­ta men­nei­syy­teen, aikaan jol­loin kaik­ki oli mones­sa suh­tees­sa parem­min kuin nykyi­sin. Tai sil­tä hei­dän kan­nat­ta­jis­taan aina­kin tuntuu.

    Mitä pitäi­si teh­dä? Val­lan­ku­mouk­sel­la iso­ja muu­tok­sia on ennen teh­ty. Vai oli­si­ko meil­lä vii­saut­ta teh­dä muu­tok­set hal­li­tus­ti? Tosi­asiat tun­nus­taen, kaik­kien kan­sa­lais­ten eduis­ta huolehtien?

  10. GOLAJTTI:
    Eihän rehel­li­ses­ti sanot­tu­na esi­mer­kik­si tek­nii­kan opis­ke­lus­sa Suo­mes­sa ole enää yhtään min­kään­lais­ta jär­jen­hi­ven­tä nuorille.

    Olet muu­ten niin vää­räs­sä kuin olla ja voi. Tek­nil­li­siin yli­opis­toi­hin pää­see hel­pos­ti sisään ja töi­tä on suu­rim­mal­le osal­le jo kan­di­vai­heen jäl­keen. Mikä­li opis­ke­let mui­den opin­to­jen ohes­sa kie­liä, niin ei ole pel­koa työt­tö­myy­des­tä täl­lä planeetalla.

  11. Minul­la on joten­kin sel­lai­nen käsi­tys, ettei halu­ta­kaan elä­män ole­van hel­pom­paa (enem­män vapaa-aikaa), kos­ka jou­ti­lai­suu­den aja­tel­laan ole­van ihmi­sel­le pahas­ta. Jos ei ole pai­net­ta, ei pysy­tä kuris­sa ja nuh­tees­sa vaan saa­te­taan ruve­ta kehit­te­le­mään ties mitä kolt­to­sia. Pon­nis­te­lu pitää yhteis­kun­nan dynaa­mi­se­na. Tosin tämä robo­ti­saa­tio tulee luul­ta­vas­ti joh­ta­maan täl­tä osin jon­kin­lai­seen dilem­maan. Pian voi olla vai­kea kek­siä mitään jär­ke­vää teke­mis­tä, mitä kuvaa hyvin erään polii­ti­kon taan­noi­nen ehdo­tus risu­jen keräämisestä.

  12. Tus­kin Väi­nö tai edes Key­nes osan­nut enna­koi­da sitä, että val­ta­vas­ta tuot­ta­vuu­den nousus­ta huo­li­mat­ta kaik­ki län­si­maat ovat kor­vi­aan myö­ten velois­saan ja lop­pua ei näy. 

    Samal­la rik­kain pro­sent­ti omis­taa jo koko maa­pal­los­ta enem­män kuin loput 99% (Oxfam 18.1.2016).

    Tähän meni vain vuo­si­sa­ta eli suun­nil­leen sen ver­ran kuin “län­si­mais­ta” demo­kra­ti­aa on ollut.

    Mei­tä Hyö­dyl­li­siä idiootteja/ äänes­tä­jiä lie­nee siis 99% väestöstä.

  13. Voi­si­han sitä kan­sa­kun­taa vau­ras­tut­taa vaik­ka pois­ta­mal­la perin­tö­ve­ron. Oli­si sit­ten useam­mal­la pus­ku­ria. Itse en ymmär­rä mik­si kan­san­ka­pi­ta­lis­mi on pahas­ta, kun nyt näh­dään miten suur­ka­pi­taa­li vie köy­hää kan­saa kuusnolla. 

    Ei kai robo­tis­sa vikaa ole, jos sen avul­la voi nous­ta pan­kol­le kis­san vie­reen, eikä jou­du jon­kun palk­kaor­jak­si. Sit­ten on vikaa, jos joku tulee heit­tä­mään kadul­le, kun joku her­ra halu­aa raho­jaan. Sitä kai täs­sä moni pelkää.

  14. Hesa­ris­sa oli kuu­kausi sit­ten mie­les­tä­ni var­sin ansio­kas vie­ras­ky­nä — pää­kir­joi­tus työl­li­syy­den­hoi­toon liit­ty­vis­tä asiois­ta: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html

    Kir­joit­ta­jat kuvaa­vat työl­li­syy­den­hoi­toon liit­ty­viä tilan­tei­ta mie­les­tä­ni tar­kem­min kuin moni­kaan toi­nen maas­sam­me tähän asti työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa kom­men­toi­nut. He nojaa­vat tut­ki­mus­tu­lok­siin omas­sa analyysissään. 

    On kysee­na­lais­ta moti­voi­da pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä osal­lis­tu­mis­pa­kon ja yksi­tyi­syy­des­tä tin­ki­mi­sen avul­la.” jut­tu alkaa. 

    Ja jat­kuu: “Osal­lis­tu­mi­sen edut tie­de­tään, mut­ta osal­lis­tu­mis­pak­ko voi lou­ka­ta perus­oi­keuk­sia tai olla kan­sa­lais­ten tasa­ver­tai­sen koh­te­lun vas­tais­ta. Jos ­oikeus perus­toi­meen­tu­loon on ansait­ta­va luo­pu­mal­la itsemääräämis­oikeudesta, osal­lis­tu­mis­tu­los­ta tulee köy­hien alis­ta­mi­sen ja kont­rol­lin väline.”

    Eli he ymmär­tä­vät itse­mää­rää­mi­soi­keu­den kuu­lu­van kai­kil­le, myös työnhaussa.

    Kir­joit­ta­jat jat­ka­vat: “Kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­mus­ten mukaan syr­jäy­ty­mis­tä on onnis­tut­tu lie­ven­tä­mään par­hai­ten panos­ta­mal­la työt­tö­mien hyvin­voin­tiin ja mah­dol­li­suuk­siin kehit­tää itse­ään sekä sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien toteutumiseen.”

    jol­loin oma kysy­myk­se­ni kuu­luu­kin: perus­taa­ko nykyi­nen hal­li­tus nyt suun­ni­tel­lut työl­li­syys­toi­men­pi­teen­sä tut­ki­muk­siin? Jos, niin mik­si läh­teet lois­ta­vat aina pois­sao­lol­laan, kun puhu­taan työt­tö­mis­tä, jot­ka vain ‘makoi­le­vat’. Voi­si­ko olla, ettei kysei­nen asia ole edes tot­ta? Mie­les­tä­ni voi olla. Onko kukaan kos­kaan kuul­lut hur­raa-huu­to­ja yt-neu­vot­te­lui­den alkaes­sa tai jouk­koir­ti­sa­no­mis­ten toteu­dut­tua? Eli se sii­tä makoi­lus­ta ja mie­lui­sas­ta työt­tö­myy­des­tä. Eikö­hän tilan­ne lie­ne päinvastoin. 

    Kir­joi­tuk­sen lop­pu­puo­lel­la on kak­si olen­nais­ta asiaa:
    “Osal­li­suut­ta ja osal­lis­tu­mis­ta pitäi­si raken­taa kun­nioit­ta­val­la asen­teel­la.” ja “Ran­gais­tuk­sil­la uhkaa­mi­sen ­sijaan oli­si rat­kais­ta­va, miten osal­lis­tu­mi­sen estei­tä poistetaan.”

    Luu­let­te­ko, että edes osa hal­li­tuk­sen minis­te­reis­tä vie­lä jona­kin päi­vä­nä ymmärtäisi?

    Ja lopuk­si: “Osal­lis­tu­mis­tu­lon yhteis­kun­nal­lis­ta arvo­poh­jaa mita­taan kysy­mäl­lä, voi­si­ko osal­lis­tu­mis­vel­voit­teen koh­dis­taa samoil­la ehdoil­la muil­le­kin kuin pitkäaikaistyöttömille.”

    Sii­nä­pä sitä olisikin.

  15. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Olet muu­ten niin vää­räs­sä kuin olla ja voi. Tek­nil­li­siin yli­opis­toi­hin pää­see hel­pos­ti sisään ja töi­tä on suu­rim­mal­le osal­le jo kan­di­vai­heen jäl­keen. Mikä­li opis­ke­let mui­den opin­to­jen ohes­sa kie­liä, niin ei ole pel­koa työt­tö­myy­des­tä täl­lä planeetalla.

    Mut­ta point­ti onkin sii­nä, onko nuo­ri­sol­le parem­pi inves­toin­ti panos­taa “uriin” vai mata­lan vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen töi­hin ja alkaa vaik­ka hor­to­no­mik­si. On aivan mah­dol­lis­ta, että tuol­lais­ta ura­kes­keis­tä elä­mää ei tavoit­te­le enää kukaan vaik­ka­pa 15 vuo­den pääs­tä. Pelaa­ko siis nuo­ri­so kort­tin­sa parem­min hank­ki­mal­la har­ras­tuk­sia ja vapaa-ajan kave­rei­ta vai uuras­ta­mal­la yliopistossa?

  16. Joku Toi­nen:
    Sopii minul­le aivan hyvin, kun­han kan­sa­lais­palk­ka tulee käyt­töön. Antaa robot­tien uurastaa.

    Kan­sa­lais­palk­kaa ei kye­tä tällä(kään) het­kel­lä rahoit­ta­maan. Tule­vai­suu­des­sa työ­paik­ko­ja on vähem­män, val­tion vero­tu­lot ja esim. elä­ke­ra­has­toi­hin ker­ty­vät mak­sut pie­nem­mät. Robot­ti­ve­roa ei suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä saa­da aikaan, kos­ka se edel­lyt­täi­si käy­tän­nös­sä koko maa­il­man yhteis­tä robot­ti­ve­ro­po­li­tiik­kaa ja suur­pää­oman (=rik­kai­den) etu on jat­kaa vero­kil­pai­lun spi­raa­lia lop­puun saakka.

    En näe mitään rea­lis­mia sel­lai­sel­la kan­sa­lais­pal­kal­la jol­la kan­sa­lai­nen voi­si tul­la toi­meen. Näkö­pii­ris­sä on enem­män­kin se, että val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­nen jat­kuu eikä edes nykyi­sen tasois­ta sosi­aa­li­tur­vaa kye­tä ylläpitämään.

  17. Uusi kas­vo tääl­lä: Samal­la rik­kain pro­sent­ti omis­taa jo koko maa­pal­los­ta enem­män kuin loput 99% (Oxfam 18.1.2016).

    Oxfam var­maan halu­aa sinun ajat­te­le­van niin. Kyse on kui­ten­kin koti­ta­louk­sien net­to­si­joi­tus­va­ral­li­suu­des­ta. Kan­nat­taa miet­tiä, onko maa­il­man köy­hin ihmi­nen sel­lai­nen kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jä, jol­la on pari mil­jar­dia vel­kaa, vai sel­lai­nen, joka ei saa lai­naa yhden sie­men­sä­kin ostoa varten.

  18. Län­si­mai­den teol­lis­tu­mi­nen ei ollut aivan yhtä auvois­ta tuot­ta­vuu­den kas­vun rie­mu­voit­toa kuin Osmon kir­joi­tuk­ses­ta voi­si päätellä.

    Tyler Cowen Bloombergille:

    Industrial Revo­lu­tion Com­pa­ri­sons Aren’t Comforting

    The Wes­tern world mana­ged the shift out of agricul­tu­ral jobs into industry, and con­ti­nued to see eco­no­mic growth.

    [..]

    As eco­no­mics, that may well be cor­rect, but as his­to­ry it’s mis­sing some cent­ral problems. The shift out of agricul­tu­ral jobs, whi­le even­tual­ly a boon for vir­tual­ly all of huma­ni­ty, brought sig­ni­ficant problems along the way. This time pro­bably won’t be dif­fe­rent, and that’s exact­ly why we should be concerned. 

    Olen­nai­set pointit: 

    1. Talou­del­li­nen kas­vu ei hyö­dyt­tä­nyt kaik­kia tai jakau­tu­nut tasai­ses­ti, tuot­ta­vuu­den kas­vun tuo­mat hyö­dyt valui­vat taval­li­sel­le kan­san elin­ta­soon yllät­tä­vän hitaas­ti. Isos­sa-Bri­tan­nias­sa teol­lis­tu­mi­sen ensim­mäi­se­nä n. 70 vuo­te­na palk­ka­ke­hi­tys oli mitä­tön­tä ja joi­den­kin arvioi­den mukaan taval­lis­ten ihmis­ten reaa­lian­siot *puto­si­vat* usei­ta vuosikymmeniä.

    2. Siir­ty­mi­nen teol­li­suusyh­teis­kun­taan kävi kaik­kea muu­ta kuin kevyes­ti, päin vas­toin, usein inhi­mil­lis­ten tra­ge­dioi­den kera. Marx ja hänen peril­li­sen­sä eivät olleet suo­sit­tu syyt­tä: köy­hä­lis­tön kur­juus oli usein todel­lis­ta. Sit­ten toi­saal­ta yri­tyk­set toteut­taa eri­sor­tin sosia­lis­ti­sia aja­tuk­sia ja oikeis­to­lai­nen vas­ta­reak­tio (fasis­mi) oli­vat hyvin tuhoi­sia. Jos tulem­me koke­maan saman­lai­sen talous­jär­jes­tel­män mul­lis­tuk­sen kuin teol­lis­tu­mi­nen, onko sivi­li­saa­tiom­me muka niin pal­jon fik­sum­pia että poliit­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me pys­tyi­si *täl­lä* ker­taa sopeu­tu­maan nopeam­min ja vält­tä­mään krii­sit jot­ka välil­li­ses­ti ja suo­raan joh­ti­vat 20. vuo­si­sa­dan verilöylyihin?

    3. Län­si­maat eivät vie­lä­kään täy­sin sopeu­tu­neet siir­ty­mi­ses­tä agraa­riyh­teis­kun­nas­ta teol­li­seen / pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan. Kuin­ka pal­jon EU-maat mak­sa­vat maataloustukia?

  19. Joku­han ne robo­tit ostaa ja lait­taa toi­mi­maan tavoit­tee­naan tie­na­ta parem­min. Eli jos kes­kit­tyy vain robot­tei­hin, on har­has­sa. Ydin­a­sia on se, että robot­tien avul­la rik­kaat sijoit­ta­jat vie­vät rahat ja työt taval­li­sil­ta työssäkäyviltä.

    Ainoa taho, joka voi palaut­taa rik­kai­den vie­mät rahat taval­li­sel­le kan­sal­le, on val­tio. Mut­ta kun val­tiot kil­pai­le­vat inves­toin­neis­ta, niin val­tiot eivät voi vie­dä sijoit­ta­jien raho­ja. Päin­vas­toin, sijoit­ta­jil­le on tar­jot­tu entis­tä parem­pia ehtoja.

    Se vapaa-aika tulee sitä kaut­ta, että on pys­ty­nyt perin­tö­jen kaut­ta tai joten­kin muu­ten kerää­mään riit­tä­väs­ti varal­li­suut­ta. Sit­ten voi jät­tää varal­li­suu­ten­sa pank­kii­rien hoi­det­ta­vak­si ja teh­dä mitä lys­tää. Pank­kii­rit sit­ten sijoit­ta­vat rahat yhtiöi­hin, jot­ka raken­ta­vat robottitehtaita.

    Mikä kat­kai­si­si tämän kehi­tyk­sen? Glo­baa­lit val­tio­so­pi­muk­set tai glo­baa­lit työ­väen­liik­keet voi­si­vat teh­dä sen, mut­ta eipä niis­tä ole merkkejä.

  20. Minun mie­les­tä­ni ter­mi ‘hyvä­tu­loi­nen’ pitäi­si kiel­tää ja käyt­tää esi­mer­kik­si ter­me­jä ‘ahke­ra’, ‘tuloksellinen’,‘tuottoisa’ jne, kos­ka hyvä­tu­loi­suus ei ole annet­tu omi­nai­suus, vaan useim­mi­ten koval­la työl­lä ja nok­ke­luu­del­la ansait­tu tilan­ne. Har­vem­min hyvä­tu­loi­suus joh­tuu kaik­ken kadeh­ti­mas­ta suu­res­ta perin­nös­tä tai lottovoitosta.

  21. Jaak­ko: Minul­la on joten­kin sel­lai­nen käsi­tys, ettei halu­ta­kaan elä­män ole­van hel­pom­paa (enem­män vapaa-aikaa), kos­ka jou­ti­lai­suu­den aja­tel­laan ole­van ihmi­sel­le pahasta.

    Minus­ta käsi­tys on täy­sin väärä.

    Aina­kin itse teen mie­lum­min nor­maa­lin mää­rän töi­tä ja nau­tin vapaa-ajas­ta­ni muka­vas­sa asun­nos­sa, jos­sa on kiva piha, tek­ni­siä vem­pe­lei­tä, ruo­ka on laa­du­kas­ta ja hyvää, aje­len hyväl­lä autol­la ja pol­ku­pyö­rä­ni mak­saa enem­män kuin köy­hän kaik­ki kul­ku­pe­lit yhteensä.

    Eli mitä iloa on vapaa-ajas­ta, jos pitää syö­dä her­ne­keit­toa ja elää “neuk­ku­kuu­tios­sa”?

    Pek­ka Pes­si: Oxfam var­maan halu­aa sinun ajat­te­le­van niin. Kyse on kui­ten­kin koti­ta­louk­sien net­to­si­joi­tus­va­ral­li­suu­des­ta. Kan­nat­taa miet­tiä, onko maa­il­man köy­hin ihmi­nen sel­lai­nen kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jä, jol­la on pari mil­jar­dia vel­kaa, vai sel­lai­nen, joka ei saa lai­naa yhden sie­men­sä­kin ostoa varten.

    Oxfa­min arvioil­la voi tosi­aan pyyh­kiä tapa­kuol­taan, kos­ka sii­nä Har­var­dis­ta opin­to­lai­nan kans­sa huip­puar­vo­sa­noil­la val­mis­tu­va lää­kä­ri on köy­hem­pi kuin kes­ki­mää­räi­nen kiinalainen.

  22. a.s.: tuot­ta­vuu­den kas­vun tuo­mat hyö­dyt valui­vat taval­li­sel­le kan­san elin­ta­soon yllät­tä­vän hitaasti.

    Ei tuos­sa nyt mon­taa vuot­ta men­nyt, kun kos­ke­tus­näy­töl­li­set äly­pu­he­li­met oli­vat mös “taval­li­sen kan­san” käytettävissä.

    Näis­sä elin­ta­soa mit­taa­vis­sa BKT-mit­ta­reis­sa on jotain pahas­ti pie­les­sä. Minä väi­tän, että tänä vuon­na 20 000 eurol­la saa olen­nai­ses­ti parem­man elin­ta­son kuin vuon­na 1990 25 000 eurol­la (inflaa­tio­kor­jat­tu­na) kos­ka oikeas­taan kaik­ki tava­rat mak­sa­vat vähem­män mitä vuon­na 1990, aivan eri­tyi­ses­ti tek­ni­set vem­pe­leet. Jos vuon­na 1990 ostat auton, joka mak­soi 15 000 euroa, saat pal­jon sur­keam­man pelin kuin tänä päi­vän 15 000 eurol­la, puhu­mat­ta­kaan kän­ny­köis­tä, tie­to­ko­neis­ta ja viih­de-elekt­ro­nii­kas­ta. Kun 1990 käyt­ti sata euroa musiik­kiin, sai mitä, ehkä vii­si vinyy­li­le­vyä, nyt­hän sil­lä samal­la rahal­la saa strii­mat­tua kai­ken maa­il­man musii­kin vuodeksi.

    Mut­ta kun ver­ra­taan BKT-mit­ta­ril­la noi­ta toi­siin­sa, kata­stro­fi! ELINTASO ON LASKENUT PARIKYTÄ PROSENTTIA!

  23. Sep­po S:
    Joku­han ne robo­tit ostaa ja lait­taa toi­mi­maan tavoit­tee­naan tie­na­ta parem­min. Eli jos kes­kit­tyy vain robot­tei­hin, on har­has­sa. Ydin­a­sia on se, että robot­tien avul­la rik­kaat sijoit­ta­jat vie­vät rahat ja työt taval­li­sil­ta työssäkäyviltä.

    Ainoa taho, joka voi palaut­taa rik­kai­den vie­mät rahat taval­li­sel­le kan­sal­le, on val­tio. Mut­ta kun val­tiot kil­pai­le­vat inves­toin­neis­ta, niin val­tiot eivät voi vie­dä sijoit­ta­jien raho­ja. Päin­vas­toin, sijoit­ta­jil­le on tar­jot­tu entis­tä parem­pia ehtoja.

    Se vapaa-aika tulee sitä kaut­ta, että on pys­ty­nyt perin­tö­jen kaut­ta tai joten­kin muu­ten kerää­mään riit­tä­väs­ti varal­li­suut­ta. Sit­ten voi jät­tää varal­li­suu­ten­sa pank­kii­rien hoi­det­ta­vak­si ja teh­dä mitä lys­tää. Pank­kii­rit sit­ten sijoit­ta­vat rahat yhtiöi­hin, jot­ka raken­ta­vat robottitehtaita.

    Mikä kat­kai­si­si tämän kehi­tyk­sen? Glo­baa­lit val­tio­so­pi­muk­set tai glo­baa­lit työ­väen­liik­keet voi­si­vat teh­dä sen, mut­ta eipä niis­tä ole merkkejä.

    Mik­si aivot­to­mas­ta työs­tä pitäi­si mak­saa kak­si hen­ki­lö­au­toa, oma­ko­ti­ta­lo ja mökki?

  24. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    “Vie­lä 1950-luvul­la Suo­men met­sis­sä räm­pi joka tal­vi liki 300 000 met­su­ria puun­kor­juus­sa. Nyt pää­toi­mi­sia met­su­rei­ta on noin 4 000.”

    Met­su­rit teke­vät nyky­ään hak­kuu­työ­tä vuo­sit­tain pari­sa­taa hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Hak­kuu­ko­neen kul­jet­ta­jien ja kuor­mat­rak­to­rin kul­jet­ta­jien työ­pa­nos on molem­mil­la noin 2000 henkilötyövuotta.
    (Met­sä­ti­las­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2014)

  25. vk: En näe mitään rea­lis­mia sel­lai­sel­la kan­sa­lais­pal­kal­la jol­la kan­sa­lai­nen voi­si tul­la toi­meen. Näkö­pii­ris­sä on enem­män­kin se, että val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­nen jat­kuu eikä edes nykyi­sen tasois­ta sosi­aa­li­tur­vaa kye­tä ylläpitämään.

    Tämä on vain huo­nos­ti hoi­det­tua poli­tiik­kaa. Meil­lä oli­si kaik­ki mah­dol­li­suu­det hoi­taa asia hyvin, mut­ta kun he eivät vain osaa, nämä jot­ka mei­tä hallitsevat.

  26. Hie­no jut­tu. Olen samaa miel­tä, sik­si se on eri­tyi­sen hieno.

    Asia2: Onnit­te­lu­ni Hele­nin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­juu­des­ta. Toi­von menes­tys­tä. Teh­tä­vä on vaa­ti­va. On saa­ta­va hal­li­tus aja­maan Hele­nin ei taus­ta­ryh­mien etu­ja. Veik­kai­sin, että osa halu­aa pal­jon ener­gi­aa hal­val­la ja osa sen lisäk­si kai­ken tämän ilman pääs­tö­jä. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa eivät pär­jää kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mät, vaik­ka läh­tö­koh­ta­na oli­si mono­po­li. Pis­tä hal­li­tus heti kurs­seil­le, muu­toin vain äänes­tät­te pal­vel­lak­sen­ne taus­to­jan­ne. Helen ensin. Jarmo

  27. Robot­tien kor­va­tes­sa palk­ka­työ­tä ne vie­vät aina työ­pai­kan jol­tain. Yhteen­las­ket­tu­na ne hel­pot­ta­vat elä­mää, mut­ta joil­le­kin se mer­kit­see uhkaa toi­meen­tu­lol­le ja sitä, että on etsit­tä­vä uusi työ­paik­ka tai jos­kus jopa uusi ammatti.

    On varo­ma­ton­ta väit­tää robot­tien “yhteen­las­ket­tu­na” hel­pot­ta­van elä­mää. Työn­te­ki­jän kor­vaa­mi­nen robo­til­la voi aivan hyvin olla vain osaop­ti­moin­tia, joka hyö­dyt­tää yksi­tyis­tä yri­tys­tä mut­ta joka hait­taa koko­nai­suut­ta. Jos esi­mer­kik­si työn­te­ki­jä ja robot­ti tuot­ta­vat yhtä pal­jon tun­nis­sa, mut­ta robo­tin palk­ka (s.o. kus­tan­nuk­set) on euron pie­nem­pi, niin yri­tys vaih­taa työn­te­ki­jän robot­tiin. Yri­tys ei nimit­täin huo­mioi sitä kus­tan­nus­ta, joka koi­tuu työn­te­ki­jän jää­mi­ses­tä työt­tö­mäk­si ja siten vähem­män tuot­ta­vak­si. Kun robo­ti­saa­tio ete­nee nopeas­ti ja laa­jas­ti, syn­tyy suu­ren kit­ka­ker­toi­men koh­taan­to-ongel­ma, jota ei pys­ty­tä tehok­kaas­ti rat­kai­se­maan kou­lu­tuk­sen tai muin keinoin. 

    Miten jär­jes­tel­mää voi­daan muut­taa niin, että osaop­ti­moin­ti tosia­sias­sa hyö­dyt­tää myös koko­nai­suut­ta? Yksi rat­kai­su voi­si olla, että yri­tyk­sen veros­ta vähen­ne­tään sen työn­te­ki­jöil­leen mak­sa­ma palk­ka. Vai joko näin mene­tel­lään? Toi­saal­ta olen jo jon­kin aikaa elä­tel­lyt toi­vet­ta, että yri­tys­ve­ros­ta voi­tai­siin luo­pua kokonaan…

  28. Joku Toi­nen: Tämä on vain huo­nos­ti hoi­det­tua poli­tiik­kaa. Meil­lä oli­si kaik­ki mah­dol­li­suu­det hoi­taa asia hyvin, mut­ta kun he eivät vain osaa, nämä jot­ka mei­tä hallitsevat.

    Olet oikeas­sa. Kuten aiem­min kir­joi­tin, niin kyse on ollut perin­tei­ses­tä tulon­ja­ko­tais­te­lus­ta, jon­ka yhden maa­il­man rik­kaim­man­kin hen­ki­lön mie­les­tä ovat rik­kaat voit­ta­neet ja ylivoimaisesti.

    Suu­re­na kuva­na taus­tal­la on se, että polii­ti­kot jot­ka asiois­ta noin peri­aat­tees­sa päät­tä­vät ovat lii­an pal­jon rik­kai­den ja yri­tys­ten ohjail­ta­vis­sa ellei­vät suo­ras­taan lah­jot­ta­vis­sa. Suo­mes­sa meno on vähän val­jum­paa, mut­ta on meil­lä­kin useam­pi kan­san­edus­ta­ja, minis­te­ri tai pää­mi­nis­te­ri suo­raan siir­ty­nyt yksi­tyis­pää­oman lob­ba­rik­si (Aho, Lip­po­nen, Sii­mes, Häkä­mies) puo­lue­kir­jan kan­nen väris­tä riip­pu­mat­ta. Hei­dät pal­ka­taan nime­no­maan heil­lä ole­vien poliit­tis­ten kon­tak­tien vuok­si, ei osaamisen. 

    Aika monen ura­suun­ni­tel­ma­na onkin raken­taa ver­kos­tot poli­tii­kas­sa ja sit­ten rahastaa
    ne yri­tys­maa­il­mas­sa. Aika härs­kin näköi­siä siir­ty­miä löy­tyy lähia­joil­ta Hesin­gis­tä rahal­li­ses­ti val­ta­vaan sote-uudis­tuk­seen liittyen.

    Jos ja kun näin on niin oli­si kor­kea aika har­ki­ta vähin­tän muu­ta­man vuo­den siir­ty­mä­ka­rens­sien käyttöönottamista.

  29. Jos me kaik­ki tyy­tyi­sim­me sata vuot­ta sit­ten val­lin­nee­seen elin­ta­soon, niin var­maan 3 tun­tia työ­tä vii­kos­sa riit­täi­si. Mut­ta kun vaa­ti­muk­set ovat kas­va­neet vähin­tään samaa tah­tia tuot­ta­vuu­den kans­sa. Näin­pä elin­ta­soon tar­vit­ta­van työn mää­rä ei ole vähen­ty­nyt yhtään.

  30. vk: Suu­re­na kuva­na taus­tal­la on se, että polii­ti­kot jot­ka asiois­ta noin peri­aat­tees­sa päät­tä­vät ovat lii­an pal­jon rik­kai­den ja yri­tys­ten ohjailtavissa

    Onhan se kyl­lä ikä­vää, että niil­lä­kin, joi­den rahoil­la kaik­ki halut­tai­siin mak­saa, on äänioi­keus! Elä­mä oli­si var­mas­ti muka­vam­paa, jos
    kai­kil­ta jot­ka tie­naa enem­män kuin medi­aa­ni, vie­täi­siin äänioikeus. 

    Näin vero­tuk­sen kas­vat­ta­mi­ses­sa pois­tui­si aina­kin yksi mer­kit­tä­vä, ja ikä­vä häi­riö­te­ki­jä: nimit­täin nii­den äänet, joi­den vero­ja aio­taan kohot­taa! Vie­lä kun rajal­le lai­tet­tai­siin muu­ri, joka estäi­si parem­pi­tu­loi­sia kar­kaa­mas­ta muu­al­le, alet­tai­siin tasa-arvos­sa ja tuloe­ro­jen kaven­ta­mi­ses­sa saa­vut­taa aivan uusia virstanpylväitä.

  31. I. Har­ti­mo:
    Minun mie­les­tä­ni ter­mi ‘hyvä­tu­loi­nen’ pitäi­si kiel­tää ja käyt­tää esi­mer­kik­si ter­me­jä ‘ahke­ra’, ‘tuloksellinen’,’tuottoisa’ jne, kos­ka hyvä­tu­loi­suus ei ole annet­tu omi­nai­suus, vaan useim­mi­ten koval­la työl­lä ja nok­ke­luu­del­la ansait­tu tilan­ne. Har­vem­min hyvä­tu­loi­suus joh­tuu kaik­ken kadeh­ti­mas­ta suu­res­ta perin­nös­tä tai lottovoitosta.

    Itse asias­sa kova työ ja nok­ke­luus ei tee kenes­tä­kään hyvä­tu­lois­ta, jos hyvä­tu­loi­suus mää­ri­tel­lään niin, että se tuo tul­les­saan talou­del­li­sen tur­van lop­puiäk­si. Maa­il­ma on täyn­nä ahke­ria ja nok­ke­lia ihmi­siä, jot­ka eivät ole hyvä­tu­loi­sia, eikä heis­tä kos­kaan sel­lai­sia tulekaan.

    Tar­vi­taan aika pal­jon tuu­ria ahke­ruu­den lisäk­si, jot­ta menes­tyy. Luul­ta­vas­ti useim­mat tar­vit­se­vat myös häi­käi­le­mät­tö­myyt­tä ja ehkä jopa halua rik­koa sään­tö­jä tai aina­kin sään­tö­jen henkeä.

  32. Eihän työ­tä kukaan ole kos­kaan kai­van­nut vaan tasa-arvois­ta toi­meen­tu­loa ja elä­mää! Toki elä­mäs­sä pitää olla sisäl­töä, jne., mut­ta mik­si sen pitäi­si olla palkkatyötä?

    Ken: “Osal­li­suut­ta ja osal­lis­tu­mis­ta pitäi­si raken­taa kun­nioit­ta­val­la asenteella.” 

    Osal­lis­tu­mi­ses­ta sen­tään edes puhu­taan, mut­ta osal­li­suu­des­ta ei juu­ri­kaan pait­si ehkä huo­no-osais­ten osal­li­suu­des­ta yhteis­kun­taan. Aina­kaan parem­pio­sais­ten osal­li­suu­des­ta huo­no-osai­suu­teen ei ole kukaan uskal­ta­nut puhua.

    a.s.: Jos tulem­me koke­maan saman­lai­sen talous­jär­jes­tel­män mul­lis­tuk­sen kuin teol­lis­tu­mi­nen, onko sivi­li­saa­tiom­me muka niin pal­jon fik­sum­pia että poliit­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me pys­tyi­si *täl­lä* ker­taa sopeu­tu­maan nopeam­min ja vält­tä­mään krii­sit jot­ka välil­li­ses­ti ja suo­raan joh­ti­vat 20. vuo­si­sa­dan verilöylyihin? 

    Poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä­hän ei niin­kään ole ongel­ma vaan talous­jär­jes­tel­mä. Toki monet poliit­ti­sen jär­jes­tel­män toi­mi­jat eivät tätä tun­nu ymmär­tä­vän ja maa on kiin­ni raken­teis­sa, jot­ka eivät anna teh­dä tie­tyn­lai­sia muu­tok­sia (eivät­kä edes vas­ta­syklis­tä talouspolitiikkaa!).

  33. TimoT:
    Jos me kaik­ki tyy­tyi­sim­me sata vuot­ta sit­ten val­lin­nee­seen elin­ta­soon, niin var­maan 3 tun­tia työ­tä vii­kos­sa riit­täi­si. Mut­ta kun vaa­ti­muk­set ovat kas­va­neet vähin­tään samaa tah­tia tuot­ta­vuu­den kans­sa. Näin­pä elin­ta­soon tar­vit­ta­van työn mää­rä ei ole vähen­ty­nyt yhtään.

    Vuo­si­sa­to­ja sit­ten vetoi­sis­sa lin­nois­saan elä­neet kunin­kaat ja ruh­ti­naat eli­vät hyvin rajoit­tu­nut­ta ja köy­hää elä­mää ver­rat­tu­na nyky­ajan nor­mi­vir­ta­seen, huo­li­mat­ta moni­sa­ta­päi­ses­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta pal­ve­lus­kun­nas­ta ja sii­tä että he saat­toi­vat mää­rä­tä ala­mais­ten­sa hen­ges­tä ja omaisuudesta.
    He oli­vat lähes täy­sin tau­tien ja sai­rauk­sien armoil­la, hei­dän mat­kus­te­lun­sa ja tie­ton­sa maa­il­mas­ta oli puutteellista.
    Nyky­ajan per­hee­ni­sän arki­nen ostos­kär­ry pur­su­aa enti­sa­jan eksoot­ti­sia ruo­ka-ainei­ta ja ylel­li­syys­tuot­tei­ta kuten soke­ria ja kahvia.
    Viih­det­tä ja kai­ken­lais­ta ajan­ku­lua nor­mi­vir­ta­sel­le on tar­jol­la vai­vat­to­mas­ti ylen­mää­rin, ja pää­sys­tä nyky­ajan kou­lu­lai­sen tie­don läh­teil­le pää­sys­tä New­ton antai­si oikean kätensä.

  34. Entä jos tule­vai­suu­den rat­kai­su oli­si perus­tu­lo ja suu­rien palk­kae­ro­jen salliminen? 

    PErus­tu­lo mah­dol­lis­tai­si ren­non elä­män, mut­ta jos haluai­si siir­tyä syr­jään täs­tä ren­nos­ta elä­mäs­tä ja siir­tyä kor­kei­den vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten lii­ke-elä­män töi­hin, niin näi­den tei­den valit­si­jat sai­si­vat sel­väs­ti kor­keam­man pal­kan ja tuloe­rot kas­vai­si­vat. Jos­sain vai­hees­sa tuli­si tasa­pai­no­ti­la tuloe­roil­le, mis­sä ihmi­set valit­si­si­vat mie­luum­min pai­kan lii­ke-elä­mäs­sä kuin rep­pu­reis­saa­mas­sa perus­tu­lon voi­min. Jokai­sen pää­tän­tä­val­las­sa oli­si se, halu­aa­ko viet­tää akaa läheis­ten kans­sa vai puur­taa liike-elämässä.

  35. Uusi kas­vo tääl­lä: Samal­la rik­kain pro­sent­ti omis­taa jo koko maa­pal­los­ta enem­män kuin loput 99% (Oxfam 18.1.2016).

    No, Suo­mes­sa asiat ovat toisin. 

    Varak­kain kym­me­nys omis­ti v. 2013 meil­lä 45% yksi­tyi­ses­tä net­to­va­ral­li­suu­des­ta, ja 1% var­mas­ti vähem­män. Voi tie­ten­kin sanoa, että vää­rin, väarin, eten­kin kun tuo osuus oli 19 vuo­des­sa kas­va­nut 6 %-yksik­köä. Varat­to­min 50% menet­ti sama­na aika­na osuu­des­taan 0.2 %-yksik­köä.

    1. Suo­mes­sa varal­li­suu­den huo­mat­ta­vas­ti muu­ta maa­il­ma tasai­sem­pi jakau­ma joh­taa asun­ta­kan­nas­ta. Omistusasunnot.

  36. Perus­tu­lo ei ole mis­sään mie­les­sä rei­lu järjestelmä.

    Suo­mes­sa on aivan riit­tä­väs­ti ihmi­siä, joil­la ei ole mitään aiko­mus­ta­kaan osal­lis­tua yhteis­kun­taan muu­ten kuin vapaa­mat­kus­ta­ji­na. Pait­si toki syyt­tää yhteis­kun­taa kaikesta.

    Jotain sen elä­män eteen on teh­tä­vä, jos muut sen kustantavat.

  37. N: Tar­vi­taan aika pal­jon tuu­ria ahke­ruu­den lisäk­si, jot­ta menes­tyy. Luul­ta­vas­ti useim­mat tar­vit­se­vat myös häi­käi­le­mät­tö­myyt­tä ja ehkä jopa halua rik­koa sään­tö­jä tai aina­kin sään­tö­jen henkeä.

    Täs­sä tai­taa olla kyl­lä aika tyy­li­puh­das defenssireaktio.

    Kun ei itse jak­sa, niin sit­ten kehi­tel­lään aja­tel­ma, että ne jot­ka pär­jää, pär­jää­vät lähin­nä tuu­ril­la ja sit­ten vie­lä vähän ros­voi­lul­la. Tähän ei suo­ra­sel­käi­nen kes­ki­tu­loi­nen pys­ty, kos­ka hänel­lä on niin kor­kea moraali. 

    (Viros­ta haet­tu­ja vero­suun­nit­te­lu­kal­jo­ja ei tie­ten­kään las­ke­ta sään­tö­jen hen­gen taivutteluun.)

    Ja rik­kail­ta voi kai­ken verot­taa hyvil­lä mie­lin pois, kos­ka kysees­sä on oikeas­taan tuu­ri­hui­jaus, eikä mikään oma aikaansaannos.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ovat­ko kaik­ki län­si­maat kor­vi­aan myö­ten velois­sa? Kenel­le? Sot­ket­ko nyt maan ja valtion?

    Jäte­tään lis­tal­ta pois Liech­tens­tein (ja Nor­ja, Sveit­si ja Lixem­burg) joil­la asiat kun­nos­sa. Muut län­si­maat sös­si­neet idioot­tien ja tek­nii­kan eli tuot­ta­vuu­den nousun avul­la val­tion taloutensa. 

    Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä Soi­nin­vaa­ra osaa jotain tilastoja/ ennus­tuk­sia teh­dä miten Suo­men kes­ki­luo­kan käy (joka siis käy­tän­nös­sä mak­saa kai­ken) tulevaisuudessa.

    Jos ennus­taa 30:n vuo­den pää­hän niin uusi talous­jär­jes­tel­mä lie­nee tosia­sia. Mitä se sit­ten on sen päät­tä­vät sen ajan ihmiset.

    Digi­ta­li­saa­tion vuok­si sii­hen ei mene vält­tä­mät­tä edes kol­mea­kym­men­tä vuotta.

    (Ja mitä tulee alem­pa­na esi­tet­tyyn varal­li­suu­den jakau­maan jos­sa omis­tusa­sun­to­jen vuok­si Suo­mes­sa varal­li­suuse­rot ovat vie­lä pie­niä niin odot­te­len vie­lä­kin sitä polii­tik­koa joka alkai­si puhua edul­li­sen tai EDES omis­tusa­su­mi­sen puo­les­ta kas­vu­kes­kuk­siin ja muu­al­le Suo­meen, hyö­dyt kun ovat kiistattomat.

    Ainai­nen mant­ra edul­li­sis­ta vuo­kra-asun­nois­ta kun vain kas­vat­taa varallisuuseroja. 

    Ilmei­ses­ti kaik­ki polii­ti­kot vasem­mal­ta oikeal­le ovat suur­ten raken­nus­yh­tiöi­den- ja sijoit­ta­jien (elä­ke­lai­tok­set) ympäripuhumia.)

  39. ano­nyy­mi: Toki elä­mäs­sä pitää olla sisäl­töä, jne., mut­ta mik­si sen pitäi­si olla palkkatyötä?

    Eri­lais­ten seu­ro­jen ja urhei­lu­po­ru­koi­den tal­koi­li­jois­ta ja tapah­tu­mien jär­jes­tä­jis­tä tun­tuu ole­van aina pulaa. Ja aktii­vit toi­saal­ta tun­tu­vat ole­van nii­tä jot­ka ovat aktii­vi­sia myös työelämässä. 

    Tun­te­ma­ni vähä­osai­set työt­tö­mät, mm. jot­kut 30–40v suku­lai­se­ni, taas eivät har­ras­ta juu­ri mitään, lähin­nä valit­ta­vat ja makaavat. 

    Sen­si­jaan tun­nen monia 65–75v elä­ke­läi­siä jot­ka jat­ku­vas­ti tal­koi­le­vat, liik­ku­vat, käy­vät pil­kil­lä tai kor­jaa­vat venei­tään. Aina tun­tuu ole­van jotain teke­mis­tä avan­teis­ta ja sytos­taat­ti­hoi­dois­ta huolimatta.

    Tuo­ta asi­aa olen ihme­tel­lyt aina­kin 20 vuot­ta. Vähä­osai­sia tun­tuu yhdis­tä­vän ennen­kaik­kea huo­no itse­tun­to, nega­tii­vi­nen ajat­te­lu, eri­lai­set pelot ja kun tuol­lai­set yhdis­ty­vät vas­toin­käy­mi­siin, syn­tyy usein kat­kea­ma­ton kierre.

    Kun sit­ten miet­tii elä­män sisäl­töä, ja sel­lai­sen jär­jes­tä­mis­tä, niin vapaa­eh­toi­ses­ti isol­le osal­le ihmi­siä ei jär­jes­ty itses­tään sitä teke­mis­tä. Eivät­kä he kyke­ne sitä itse jär­jes­tä­mään. Palk­ka­työ pakot­taa toi­mi­maan tie­tyn­lais­ten raa­mien sisäl­lä kai­ken­lais­ten ihmis­ten kans­sa. Kun ote­taan tuo rahan ja työ­elä­män lakien luo­mat raa­mit pois, eivät eri­lai­set ihmi­set enää vält­tä­mät­tä vapaa­eh­toi­ses­ti kohtaa.

    Jos kyke­ne­vät ihmi­set eris­täy­ty­vät köy­his­tä, seu­raa tuol­lai­ses­ta ennen­pit­kää apaat­ti­nen ja taan­tu­nut yhteis­kun­ta, sel­lai­nen kuin esim. monil­la köy­hil­lä syr­jä­seu­duil­la Venä­jäl­lä, Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, Afri­kas­sa jne.

    Ja tuol­lais­ta eriy­ty­mis­ke­hi­tys­tä on havait­ta­vis­sa myös Suo­mes­sa taan­tu­vis­sa maa­lais­kun­nis­sa, tai vaik­ka Ruot­sin lähiöissä.

    Ennem­min tai myö­hem­min val­tion oli­si ryh­dyt­tä­vä tar­joa­maan kai­ken­lai­sia suo­rit­ta­via töi­tä kai­kil­le haluk­kail­le, vaik­kei nii­den teet­tä­mi­ses­sä jär­keä olisikaan.

  40. Sylt­ty: Onhan se kyl­lä ikä­vää, että niil­lä­kin, joi­den rahoil­la kaik­ki halut­tai­siin mak­saa, on äänioi­keus! Elä­mä oli­si var­mas­ti muka­vam­paa, jos
    kai­kil­ta jot­ka tie­naa enem­män kuin medi­aa­ni, vie­täi­siin äänioikeus. 

    Kum­man valit­si­sit, vau­rau­den ilman äänioi­keut­ta vai äänioi­keu­den alle medi­aa­ni­tu­loil­la ja ‑varal­li­suu­del­la? Muut­ta­mi­nen ulko­mail­le joh­tai­si lähes joka tapauk­ses­sa poliit­tis­ten oikeuk­sien menet­tä­mi­seen noin vuosikymmeneksi.

  41. Sylt­ty: Onhan se kyl­lä ikä­vää, että niil­lä­kin, joi­den rahoil­la kaik­ki halut­tai­siin mak­saa, on äänioi­keus! Elä­mä oli­si var­mas­ti muka­vam­paa, jos
    kai­kil­ta jot­ka tie­naa enem­män kuin medi­aa­ni, vie­täi­siin äänioikeus. 

    Näin vero­tuk­sen kas­vat­ta­mi­ses­sa pois­tui­si aina­kin yksi mer­kit­tä­vä, ja ikä­vä häi­riö­te­ki­jä: nimit­täin nii­den äänet, joi­den vero­ja aio­taan kohot­taa! Vie­lä kun rajal­le lai­tet­tai­siin muu­ri, joka estäi­si parem­pi­tu­loi­sia kar­kaa­mas­ta muu­al­le, alet­tai­siin tasa-arvos­sa ja tuloe­ro­jen kaven­ta­mi­ses­sa saa­vut­taa aivan uusia virstanpylväitä.

    Tar­koi­tat­ko, että esim. Ant­ti Her­lin har­joit­taa yhteis­kun­nal­lis­ta vai­kut­ta­mis­ta vain äänes­tä­mäl­lä ja on äänes­tä­mäl­lä saa­nut aikaan lain­sää­dän­nön, joka takaa hänel­le vero­va­paat osin­got Konees­ta, ja siten muu­ta­man kym­me­nen mil­joo­nan veroe­dut joka vuosi?

    Tokk­ko­pa tuo äänes­tää lain­kaan. Ei rik­kaat anna etu­jen­sa hoi­toa jon­kun arvaa­mat­to­man edus­kun­nan käsiin vaan suo­ra toi­min­ta on hei­dän menes­tyk­sen­sä avain.

  42. Jos demo­kra­tia säi­lyy, työn­sä menet­tä­nyt kes­ki­luok­ka ja köy­hät äänes­tä­vät talous­jär­jes­tel­män, jos­sa kai­kil­la kan­sa­lai­sil­la on oikeus erään­lai­seen osin­koon kan­san­tuot­tees­ta. Perus­tu­lo voi­si olla sen nimi tai kan­sa­lai­so­sin­ko. Havai­taan, että val­tio on itse asias­sa erään­lai­nen osuus­kun­ta, jol­la on jäse­niä ja jäse­nil­lä oikeuk­sia. Jos demo­kra­tia ei säi­ly, rik­kaat pis­tä­vät tar­peet­to­mat ihmi­set päi­vil­tä robot­tiar­mei­joil­laan ja ‑polii­sil­laan tai muu­ten vain pitä­vät aisoissa. 

    Demo­kraat­ti­ses­ti sit­ten äänes­te­tään myös sii­tä, että tie­tyn­lai­nen oikean­lai­nen käyt­täy­ty­mi­nen pal­ki­taan ja vää­rä­nä­lai­ses­ta ran­gais­taan. Tähän men­nes­sä on tavoi­tel­tu täys­työl­li­syyt­tä, mut­ta sen sijaan nyt oli­si tavoi­tel­ta­va täys­toi­me­liai­suut­ta. Itsen­sä kehit­tä­mi­nen, sivis­tä­mi­nen sekä ter­vey­des­tä ja ympä­ris­tös­tä huo­leh­ti­mi­nen ovat pal­kit­ta­via asioi­ta, joil­la voi tie­na­ta lisää. Toi­met­to­muus, rikol­li­suus, keh­not elä­män­ta­vat taas vie­vät oikeuk­sia ext­ra-etuuk­siin. Ts. ole­mal­la hyvä kan­sa­lai­nen itsel­leen ja muil­le, ansait­see enemmän.

    Teke­mis­tä kyl­lä kek­si­tään. Kil­paur­hei­lu tai muu kil­pai­lu ovat kon­teks­te­ja, mis­sä voi­daan toteut­taa kun­nian­hi­moa. Sit­ten, kun Elon Mus­kin­kin aivot ovat koh­dan­neet visio­nää­ri­sem­män ja kyvyk­kyym­män robo­tin, voi hän toteut­taa kun­nian­hi­mo­aan kil­pai­le­mal­la jos­sain urhei­lus­sa tai pelis­sä ja rai­va­ta tien­sä maa­il­man huipulle.

  43. Suu­ri tren­di, johon digi­ta­li­soi­tu­mi­nen joh­taa, on vapaa­eh­tois­työn lisään­ty­mi­nen. Itse teke­mäm­me työn takia esi­mer­kik­si mat­kus­ta­mi­sen hin­ta on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti, kun suu­ri osa pal­ka­tuis­ta mat­kan­jär­jes­te­li­jöis­tä on saa­nut pot­kut. Kas­sat ovat katoa­va ammat­ti, kun hoi­dam­me itse hei­dän työnsä.

    Ehti­hän eri­kois­tu­mi­nen olla­kin pari vuo­si­sa­taa talou­den kes­kei­sin kas­vut­ren­di. Var­maan joku päi­vä suo­ri­tam­me omat aivo­leik­kauk­sem­me­kin — jos ei tek­no­lo­gi­nen sin­gu­la­ri­teet­ti ehdi väliin ja tee meis­tä kybor­ge­ja tai bittiolentoja.

    Toi­saal­ta on pal­jon työ­tä, jota digi­ta­li­soin­ti, robo­ti­soin­ti tai mai­nit­tu “tal­koo­työ” ei vie­lä pit­kään aikaan uhkaa. Moni liuk­hih­na­työ on sel­lais­ta (esi­mer­kik­si Uuden­kau­pun­gin auto­teh­das), kos­ka robo­tit ovat kal­lii­ta ja rajoit­tu­nei­ta. Myös iso­jen ja moni­mut­kais­ten raken­tei­den kokoa­mi­nen jää vie­lä pit­käk­si aikaa odot­ta­maan ihmis­ket­te­riä moni­toi­mi­ro­bot­te­ja (ker­ros­ta­lot, lai­vat jne).

    Tapa­na on väit­tää, että tie­to­työn robo­tit ja ja tie­to­ko­neet vie­vät seu­raa­vak­si. Pitää vain odot­taa, että tie­to­ko­ne tekee aina parem­man diag­noo­sin kuin ihmi­nen, ja lää­kä­rit voi­vat ryh­tyä tera­peu­teik­si tai auto­työ­läi­sik­si. Mut­ta ihan noin yksin­ker­tais­ta se ei lie­ne, sil­lä diag­noo­sin teko tulee aina ole­maan vain yksi — lopul­ta pie­neh­kö — osa ter­veys­työs­sä. Robo­tis­ta tai tie­to­ko­nees­ta ei ole pit­kään aikaan korvaajaksi.

    Var­maan­kin tär­kein työ, joka ei katoa “kos­kaan”, on mark­ki­noin­ti — ja politiikka.

  44. Pari kom­ment­tia. Oli­si­ko hyvä puhua jos­tain muus­ta kuin robo­teis­ta. Työ­pai­kat kun vie, ja on vie­nyt sii­nä mää­rin kun näin nyt on käy­nyt, lähin­nä ohjel­mis­tot, eivät mekat­ro­ni­set här­ve­lit. Oli­si hyvä pitää mie­les­sä var­sin­kin nii­den jot­ka nii­den verot­ta­mi­ses­ta haaveilevat.

    Toi­nen, jos mark­ki­na­ta­lous on ren­ki niin niin pitäi­si poli­tii­kan ja polii­tiik­ko­jen olla. Tär­keä­tä oli­si saa­da poli­tiik­ka demo­kra­tian pii­riin, kuten vasem­mis­to­lai­sil­la tove­reil­la tapaa olla sanoa yhdes­tä jos toi­ses­ta­kin asias­ta. Suo­rem­paa demo­kra­ti­aa siis.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa varal­li­suu­den huo­mat­ta­vas­ti muu­ta maa­il­ma tasai­sem­pi jakau­ma joh­taa asun­ta­kan­nas­ta. Omistusasunnot.

    Tämä voi­pi muut­tua nätis­ti nuor­ten koh­dal­la, kos­ka ei ole varaa omis­tus­kämp­pään pk:lta. Sit­ten vie­lä pal­kas­ta ulos­mi­ta­taan nel­jän­nes eläk­kei­siin ja oma elä­ke jää vie­lä tuu­ril­la saa­mat­ta. Mut­ta ei se mitään, ei töi­hin­kään oikein pää­se, kos­ka vii­mei­seen kym­me­neen vuo­teen YT-rulet­ti on pyö­ri­nyt. Reilua?

  46. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Perus­tu­lo ei ole mis­sään mie­les­sä rei­lu järjestelmä.

    Suo­mes­sa on aivan riit­tä­väs­ti ihmi­siä, joil­la ei ole mitään aiko­mus­ta­kaan osal­lis­tua yhteis­kun­taan muu­ten kuin vapaa­mat­kus­ta­ji­na. Pait­si toki syyt­tää yhteis­kun­taa kaikesta.

    Jotain sen elä­män eteen on teh­tä­vä, jos muut sen kustantavat.

    Samoin kuin nykyi­nen­kään jär­jes­tel­mä ei ole rei­lu. Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä on niin pal­jon vinou­mia, että joten­kin nii­tä kan­nat­tai­si yrit­tää kor­ja­ta. Perus­tu­lo on yksi tapa, mut­ta onko se paras tapa?

    Nyt yhteis­kun­tam­me “pakot­taa” sato­ja­tu­han­sia ihmi­siä ole­maan työt­tö­mi­nä. Oli­si­ko näi­den “mui­den kus­tan­nuk­sel­la” elä­vien ihmis­ten mää­rä suu­rem­pi jos meil­lä oli­si koh­tuul­li­ses­ti mitoi­tet­tu perustulo?

    Onko todel­la­kin niin, että ihmi­set, joi­ta usein tun­tuu aja­van lähin­nä talou­del­lis­ten etu­jen met­säs­tä­mi­nen, yht’äk­kiä menet­täi­si­vät kiin­nos­tuk­sen­sa työn kaut­ta saa­vu­tet­ta­viin lisäe­tui­hin, jos he sai­si­vat hie­man perustuloa?

  47. Joo joo:
    Viih­det­tä ja kai­ken­lais­ta ajan­ku­lua nor­mi­vir­ta­sel­le on tar­jol­la vai­vat­to­mas­ti ylen­mää­rin, ja pää­sys­tä nyky­ajan kou­lu­lai­sen tie­don läh­teil­le pää­sys­tä New­ton antai­si oikean kätensä.

    Vaan mik­si tämä kaik­ki ei nor­mi­vir­ta­sel­le rii­tä? Mik­si hän halu­aa yhä enem­män tätä samaa, joka ei ole teh­nyt hänes­tä onnellista?

    Tun­tuu sil­tä, että nyky­vir­ta­sel­ta (aina­kin monel­ta heis­tä) on hukas­sa elä­män tarkoitus.

  48. Joku Toi­nen: Tämä on vain huo­nos­ti hoi­det­tua poli­tiik­kaa. Meil­lä oli­si kaik­ki mah­dol­li­suu­det hoi­taa asia hyvin, mut­ta kun he eivät vain osaa, nämä jot­ka mei­tä hallitsevat.

    Ket­kä ovat nii­tä vii­sai­ta, jot­ka osai­si­vat hoi­taa asiat hyvin? Mik­sei kan­sa äänes­tä hei­tä vaa­leis­sa? Mikä on kan­san tar­koi­tus, kun se äänes­tää näi­tä nykyi­siä epäpätevyyksiä?

  49. Digi­ta­li­saa­tio ja glo­ba­li­saa­tio ovat aikam­me suu­ria megat­ren­de­jä, joi­hin ihmi­set eivät osaa oikein suh­tau­tua. Nii­den tuot­ta­ma hyvä ote­taan mie­luus­ti vas­taan, mut­ta nii­den kään­tö­puo­le­na tuot­ta­mat huo­not asiat herät­tä­vät torjuntaa.

    Eihän yhtä­lö help­po ole­kaan. Mei­dän pitäi­si teh­dä suu­ria yhteis­kun­nal­li­sia muu­tok­sia, mut­ta se on eri­tyi­sen han­ka­laa sil­loin, kuten nyt, kun eri ryh­mien edut ovat enem­män tai vähem­män vastakkain.

    Sik­si­pä kai eri­lai­set popu­lis­mit nos­ta­vat rumaa pää­tään ja haas­ta­vat demo­kra­tian kau­nis­ta perus­i­de­aa. Eihän demo­kra­tia kos­kaan toi­mi täy­del­li­ses­ti, mut­ta vii­me vuo­si­na se on toi­mi­nut eri­tyi­sen huonosti. 

    Kaik­kien popu­lis­tis­ten nyky­me­non vas­tus­ta­jien kan­nat­tai­si kui­ten­kin muis­taa, että demo­kra­tia voi olla jär­jes­tel­mä­nä yllät­tä­vän hau­ras ja sen vaih­toeh­dot lie­ne­vät sitä huo­nom­pia. Maa­il­mal­la demo­kra­ti­aa haas­te­taan entis­tä voimakkaammin. 

    Kun mie­tim­me mitä teh­dä, oli­si läh­tö­koh­dak­si vii­sas­ta hyväk­syä tosi­asiat eikä pyr­kiä vään­tä­mään tosi­asioi­ta omaan asen­ne­maa­il­maan sopi­vik­si. Näi­hin poh­din­toi­hin Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­set anta­vat hyviä eväitä.

  50. hup­sis:
    Pari kom­ment­tia. Oli­si­ko hyvä puhua jos­tain muus­ta kuin robo­teis­ta. Työ­pai­kat kun vie, ja on vie­nyt sii­nä mää­rin kun näin nyt on käy­nyt, lähin­nä ohjel­mis­tot, eivät mekat­ro­ni­set här­ve­lit. Oli­si hyvä pitää mie­les­sä var­sin­kin nii­den jot­ka nii­den verot­ta­mi­ses­ta haaveilevat.

    Etsi you­tu­bes­ta videoi­ta hakusa­noil­la: “Robo­tic process auto­ma­tion” On sii­nä jär­keä tai ei, nykyi­sin sinun puhu­mas­ta­si auto­maa­tios­ta puhu­taan myös robo­tiik­ka­na. Alan paris­sa olen tör­män­nyt suo­men­nok­seen ohjel­mis­to­ro­bo­tiik­ka. Tulee pois­ta­maan pel­käs­tään finans­sia­lal­ta (vakuu­tuk­set, pank­ki­lii­ke­toi­min­ta ja elä­ke­fir­mat) kon­ser­va­tii­vis­ten­kin arvioi­den mukaan 80% back office-töistä.

    Lisäk­si tar­peek­si suu­rien yri­tys­ten koh­dal­la tulee auto­ma­ti­soi­maan mer­kit­tä­väs­ti tuki­toi­min­to­ja kuten finance ja HR. Käy­tän­nös­sä mah­do­ton verot­taa aina­kaan mil­lään tois­tai­sek­si tör­mää­mäl­lä­ni taval­la toi­sin kuin se kokoon­pa­no­ro­bot­ti, jol­le voi­daan verot ver­rat­tain hel­pos­ti määrittää.

    N: Itse asias­sa kova työ ja nok­ke­luus ei tee kenes­tä­kään hyvä­tu­lois­ta, jos hyvä­tu­loi­suus mää­ri­tel­lään niin, että se tuo tul­les­saan talou­del­li­sen tur­van lop­puiäk­si. Maa­il­ma on täyn­nä ahke­ria ja nok­ke­lia ihmi­siä, jot­ka eivät ole hyvä­tu­loi­sia, eikä heis­tä kos­kaan sel­lai­sia tulekaan.

    Tar­vi­taan aika pal­jon tuu­ria ahke­ruu­den lisäk­si, jot­ta menes­tyy. Luul­ta­vas­ti useim­mat tar­vit­se­vat myös häi­käi­le­mät­tö­myyt­tä ja ehkä jopa halua rik­koa sään­tö­jä tai aina­kin sään­tö­jen henkeä.

    Ansait­sen mer­kit­tä­väs­ti yli suo­ma­lai­sen medi­aa­ni­pal­kan, vaik­ka olen ollut vas­ta alle 5 vuot­ta työ­elä­mäs­sä. Luen itse­ni hyvä­osai­sek­si ja olen kii­tol­li­nen sii­tä, kos­ka se on pit­käl­ti saa­ma­ni kou­lu­tuk­sen ansio­ta. En halua sanoa, ettei­kö onnea oli­si ollut muka­na, kos­ka peri­aat­tees­sa­han oli­sin voi­nut kuol­la tai vam­mau­tua mil­loin vaan liik­kues­sa­ni vaik­ka auto-onnet­to­muu­des­sa, mut­ta häi­käi­le­mä­tön en ole ja sään­tö­jä en ole iki­nä rik­ko­nut. En kiis­tä, ettei­kö oli­si niin, että kai­kis­ta nok­ke­lis­ta ja ahke­ris­ta ei tule hyvä­tu­loi­sia, mut­ta sii­tä on todel­la pit­kä mat­ka väit­tee­see­si, että vain häi­käi­le­mät­tö­mis­tä ja onnek­kais­ta pahik­sis­ta tulee.

  51. TL: Tuo­ta asi­aa olen ihme­tel­lyt aina­kin 20 vuot­ta. Vähä­osai­sia tun­tuu yhdis­tä­vän ennen­kaik­kea huo­no itse­tun­to, nega­tii­vi­nen ajat­te­lu, eri­lai­set pelot ja kun tuol­lai­set yhdis­ty­vät vas­toin­käy­mi­siin, syn­tyy usein kat­kea­ma­ton kierre. 

    Nuo kaik­ki ovat seu­raus­ta jat­ku­vis­ta vas­toin­käy­mi­sis­tä (sekä koe­tuis­ta kyy­ky­tyk­sen­tun­teis­ta). Ne ovat loo­gi­nen joh­to­pää­tös ja sen seu­rauk­sia vas­toin­käy­mis­ten ja epä­on­nis­tu­mis­ten pro­ji­soi­mi­ses­ta tule­vai­suu­teen. Tuol­lai­seen joh­to­pää­tök­seen on help­po kenen tahan­sa tulla.

    Noi­den lisäk­si vapaa­eh­tois­toi­min­taan ja muu­hun­kin vapaa-aikaan voi men­nä yllät­tä­vän pal­jon rahaa, jota voi olla vai­kea­ta bud­je­toi­da, — ja jo pel­kät mat­kat­kin mak­sa­vat. Ja jos sos­sus­sa saa­daan vihiä, voi­vat tuet (eli siis ainoa tulon­läh­de ja sitä kaut­ta kämp­pä, jne.) läh­teä — työt­tö­män­hän pitäi­si jat­ku­vas­ti olla työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä eikä teke­mäs­sä pal­ka­ton­ta työtä.

  52. hup­sis: Oli­si­ko hyvä puhua jos­tain muus­ta kuin roboteista. 

    Ei. Robo­teis­ta (tai boteis­ta) kyl­lä puhu­taan monas­ti juu­ri ihan pel­kän ohjel­mis­ton yhtey­des­sä­kin, kun tar­koi­te­taan vaik­ka­pa auto­no­mi­ses­ti rea­goi­via tai toi­mi­via yksin­ker­tai­sia toi­mi­joi­ta esim. chat‑, asiakaspalvelu‑, spam‑, sijoitus‑, jne. botit. On var­maan mui­ta­kin, mut­ta ei nyt välit­tö­mäs­ti tule mie­leen. Ei tuo nyt niin mer­kit­tä­väs­ti eroa sii­tä, mitä tapah­tuu pit­käl­ti auto­ma­ti­soi­duis­sa autotehtaissa.

    Toi­nen, jos mark­ki­na­ta­lous on ren­ki niin niin pitäi­si poli­tii­kan ja polii­tiik­ko­jen olla. Tär­keä­tä oli­si saa­da poli­tiik­ka demo­kra­tian pii­riin, kuten vasem­mis­to­lai­sil­la tove­reil­la tapaa olla sanoa yhdes­tä jos toi­ses­ta­kin asias­ta. Suo­rem­paa demo­kra­ti­aa siis. 

    Poli­tiik­ka ja polii­ti­kot ovat jo ren­ke­jä. Vali­tet­ta­vas­ti tosin juu­ri mark­ki­na­ta­lou­den. Se val­ta­suh­de pitäi­si nyt ihan ensim­mäi­sek­si saa­da kään­net­tyä ympä­ri. Täs­sä ei tosin auta, jos edes oma valuut­ta ei ole omas­sa kont­rol­lis­sa. Sil­loin vaih­toeh­dot poli­tii­kan teke­mi­ses­sä ovat mel­koi­sen rajattuja.

    Toi­vot­ta­vas­ti tuo suo­rem­pi demo­kra­tia ei tar­koi­ta sitä, että välis­sä on sop­paa sot­ke­mas­sa someyh­tiöt ja hei­dän algo­rit­min­sa ja tarkoitusperänsä.

  53. Sylt­ty: Täs­sä tai­taa olla kyl­lä aika tyy­li­puh­das defenssireaktio.
    Kun ei itse jak­sa, niin sit­ten kehi­tel­lään aja­tel­ma, että ne jot­ka pär­jää, pär­jää­vät lähin­nä tuu­ril­la ja sit­ten vie­lä vähän ros­voi­lul­la. Tähän ei suo­ra­sel­käi­nen kes­ki­tu­loi­nen pys­ty, kos­ka hänel­lä on niin kor­kea moraali.

    Jos sitä vähän pysäh­tyy miet­ti­mään, niin kyl­lä sil­lä tuu­ril­la nyt aika suu­ri mer­ki­tys on. Omas­ta menes­tyk­ses­tä­ni (joka tus­kin aiheut­taa suu­ria kateus­puus­kia, mut­ta on kui­ten­kin riit­tä­vä sii­hen, että minun ei tar­vit­se juu­ri­kaan huka­ta aikaa­ni kadeh­ti­mi­seen) en kyl­lä pys­ty att­ri­buoi­maan kovin­kaan mer­kit­tä­vä osaa ahke­ru­teen, vaan kyl­lä se pää­osin juon­taa juu­ren­sa sii­hen, että jos­tain sat­tu­man oikus­ta tie­tyn tyyp­pi­set ongel­mat ovat minul­le suh­teel­li­sen help­po­ja ratkaista. 

    http://noahpinionblog.blogspot.fi/2013/06/i‑get-what-you-get-in-ten-years-in-two.html

    Ja eikö kyky ahke­ruu­teen itses­sään ole jon­kin­lai­nen omi­nai­suus joka nyt vain joil­la­kin sat­tuu ole­maan ja toi­sil­la ei, jol­loin sekin on tuu­ris­ta kiinni? 

    Sylt­ty: Ja rik­kail­ta voi kai­ken verot­taa hyvil­lä mie­lin pois, kos­ka kysees­sä on oikeas­taan tuu­ri­hui­jaus, eikä mikään oma aikaansaannos.

    en nyt kai­kes­ta tie­dä, mut­ta onhan se aika eri­koi­nen yhteen­sat­tu­ma, että yhdys­val­to­jen his­to­rian kaik­kien aiko­jen nopeim­man talous­kas­vun ajan­jak­so osuu jota­kuin­kin yksiin sen kans­sa kun siel­lä ylin mar­gi­naa­li­tu­lo­ve­ro oli 90%:n toi­sel­la puolella.

  54. Ihmis­kun­ta on haa­veil­lut pit­kään paluus­ta para­tii­siin, jos­sa elet­tään ylel­lis­tä elä­mää työ­tä teke­mät­tä. Miten siis sii­tä­kin voi­daan saa­da aikaan ongel­ma, että robo­tit teke­vät mei­dän työmme?

    Kos­ka tuo ylel­li­syys, mis­tä haa­veil­laan, on sub­jek­tii­vis­ta ylel­li­syyt­ta ver­rat­tu­na mui­hin ihmi­siin, ei objek­tii­vis­ta ylel­li­syyt­tä. Maa­il­man­his­to­rian mit­ta­kaa­vas­sa suo­ma­lai­nen sosi­aa­li­tur­va takaa aivan käsit­tä­mät­tö­män kor­kean objek­tii­vi­sen ylel­li­syy­den tason teke­mät­tä yhtään mitään. Ei ole pel­koa näläs­tä tai kyl­mäs­tä, saa­ta­vil­la ole­va ter­vey­den­hoi­to on parem­paa kuin iki­nä, ja on pää­sy lähes rajat­to­maan mää­rään viih­det­tä ja hyötyinformaatiota. 

    Ja tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, ettei­kö robot­tien vie­mät työ­pai­kat oli­si aivan oikea ongel­ma, vaan että se, että jot­kut haluai­si­vat loi­sia pie­nel­lä perus­tu­lol­la ei ole mikään oikea ongel­ma. Loi­si­koot rau­has­sa, se tulee veron­mak­sa­jil­le halvemmaksi.

  55. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    “Vie­lä 1950-luvul­la Suo­men met­sis­sä räm­pi joka tal­vi liki 300 000 met­su­ria puun­kor­juus­sa. Nyt pää­toi­mi­sia met­su­rei­ta on noin 4 000.”

    Met­su­rit teke­vät nyky­ään hak­kuu­työ­tä vuo­sit­tain pari­sa­taa hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Hak­kuu­ko­neen kul­jet­ta­jien ja kuor­mat­rak­to­rin kul­jet­ta­jien työ­pa­nos on molem­mil­la noin 2000 henkilötyövuotta.
    (Met­sä­ti­las­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2014)

    Nuo loput met­su­rit ovat ns puis­to­se­tiä eli hoi­ta­vat piha­pui­den kaa­to­ja ja puistonhoitoa

  56. TL: Tun­te­ma­ni vähä­osai­set työt­tö­mät, mm. jot­kut 30–40v suku­lai­se­ni, taas eivät har­ras­ta juu­ri mitään, lähin­nä valit­ta­vat ja makaavat.
    Sen­si­jaan tun­nen monia 65–75v elä­ke­läi­siä jot­ka jat­ku­vas­ti tal­koi­le­vat, liik­ku­vat, käy­vät pil­kil­lä tai kor­jaa­vat venei­tään. Aina tun­tuu ole­van jotain teke­mis­tä avan­teis­ta ja sytos­taat­ti­hoi­dois­ta huolimatta.
    Tuo­ta asi­aa olen ihme­tel­lyt aina­kin 20 vuot­ta. Vähä­osai­sia tun­tuu yhdis­tä­vän ennen­kaik­kea huo­no itsetunto, 

    Minä­kin kuu­lun noi­hin aktii­vi­siin elä­ke­läi­sii­na ja minun on help­po ymmär­tää , mik­si köy­hät eivät ole aktiivisia

    Kaik­ki vaa­tii rahaa ja niin­pä tut­ta­va­pii­ris­sä on pal­jon hyvätuloisia.Noilla 500 euron perus­päi­vä­ra­hoil­la ei ole mitään asi­aa näi­hin har­ras­tuk­siin ja mat­koi­hin eikä edes vapaaehtoistoimintaan

  57. tcrown: en nyt kai­kes­ta tie­dä, mut­ta onhan se aika eri­koi­nen yhteen­sat­tu­ma, että yhdys­val­to­jen his­to­rian kaik­kien aiko­jen nopeim­man talous­kas­vun ajan­jak­so osuu jota­kuin­kin yksiin sen kans­sa kun siel­lä ylin mar­gi­naa­li­tu­lo­ve­ro oli 90%:n toi­sel­la puolella.

    Var­maan­kin se osuu myös samal­la ajan­jak­soon, jos­sa hen­ki­lö­au­to­jen mää­rä kas­voi räjähdysmäisesti.

    Eli kes­tä­vyys­va­je on rat­kais­tu, kun las­kem­me hen­ki­lö­au­to­jen vero­tuk­sen nol­liin ja nos­tam­me ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron tap­piin! \o/

  58. tcrown: jot­kut haluai­si­vat loi­sia pie­nel­lä perustulolla

    Ei kai tuo ole ongel­ma, vaan se että täs­tä näis­tä tuis­ta tup­paa kui­ten­kin aina tule­maan niin kal­lii­ta, ettei nii­hin ole varaa. 

    Eten­kin perus­tu­lo tör­mää aina sii­hen, että sii­tä tulee lii­an kal­lis, kos­ka sitä mak­se­taan kai­kil­le ja sil­lä pitäi­si kui­ten­kin pys­tyä elä­mään (jos sii­he kyt­ke­tään asu­mis­tu­ki, niin ei jär­jes­tel­mä ole enää mikään perus­tu­lo). Ja ei, tämä ei tar­koi­ta että nykyi­nen sys­tee­mi oli­si hyvä, vaan lähin­nä en usko sii­hen, että perus­tu­lo toi­si tähän kovin­kaan kum­mois­ta paran­nus­ta (mm. poliit­tis­ten rea­li­teet­tien takia).

    Ongel­ma­han on, ettei meil­lä ole varaa nykyi­seen sys­tee­miin. Tai no, se kai se var­si­nai­nen ongel­ma on, ettei pääs­sä mihin­kään kär­ke­vään yksi­mie­li­syy­teen, miten tätä pitäi­si kehit­tää niin että rahat eivät lop­pui­si joten eten­kin kor­po­raa­tioi­den hal­lit­se­mas­sa demo­kra­tias­sa hom­mat jumit­tu­vat heti alkuunsa.

    Pahoin pel­kään että tulee käy­mään näin:

    1) vero­tus ampai­see katos­ta läpi (jon­ka jäl­keen se par­hai­ten tie­naa­va 10% kato­aa maa­il­mal­le ja siir­ry­tään suo­raan koh­taan 3) 

    2) Niin kau­an kun van­hus­väes­töl­lä on tar­peek­si poliit­tis­ta voi­maa, kar­si­taan lap­sil­ta ja koulutuksilta.

    3) lopul­ta se osa vahuk­sis­ta joka ei äänes­tä, jäte­tään kyl­mäs­ti hoitamatta

  59. ano­nyy­mi: Nuo kaik­ki ovat seu­raus­ta jat­ku­vis­ta vas­toin­käy­mi­sis­tä (sekä koe­tuis­ta kyy­ky­tyk­sen­tun­teis­ta). Ne ovat loo­gi­nen joh­to­pää­tös ja sen seu­rauk­sia vas­toin­käy­mis­ten ja epä­on­nis­tu­mis­ten pro­ji­soi­mi­ses­ta tule­vai­suu­teen. Tuol­lai­seen joh­to­pää­tök­seen on help­po kenen tahan­sa tulla.

    Tätä aut­taa suu­res­ti media, joka auliis­ti tar­joi­lee sur­keut­ta, mut­ta jät­tää onnis­tu­mi­set ja taval­li­sen elä­män huo­miot­ta. Esi­mer­kik­si Pyö­riän ja Oja­lan tut­ki­mus työ­elä­mäs­tä https://www.researchgate.net/publication/303944711 on vai­et­tu kuoliaaksi. 

    Tut­ki­muk­ses­sa mm. tode­taan, ettei pre­ka­ri­aa­tin osuus vuo­des­ta 1984 vuo­teen 2013 ole mer­kit­tä­väs­ti kas­va­nut. Sen sijaan pre­ka­ri­aa­tin koke­ma epä­var­muus ja toi­vot­to­muus on kas­va­nut oleellisesti.

  60. Sylt­ty: Var­maan­kin se osuu myös samal­la ajan­jak­soon, jos­sa hen­ki­lö­au­to­jen mää­rä kas­voi räjähdysmäisesti.

    Eli kes­tä­vyys­va­je on rat­kais­tu, kun las­kem­me hen­ki­lö­au­to­jen vero­tuk­sen nol­liin ja nos­tam­me ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron tap­piin! \o/

    Ei, kyl­lä kovim­mat auto­jen myyn­ti­lu­vut ovat vas­ta tuon ajan­jak­son jäl­keen. Enkä muis­ta, että saman­lais­ta kausaa­lis­ta suh­det­ta kuin talous­kas­vun ja vero­tuk­sen välil­lä oli­si esi­tet­ty talous­kas­vun ja auto­jen myyn­nin välille.

  61. Sylt­ty: Eten­kin perus­tu­lo tör­mää aina sii­hen, että sii­tä tulee lii­an kal­lis, kos­ka sitä mak­se­taan kai­kil­le ja sil­lä pitäi­si kui­ten­kin pys­tyä elä­mään (jos sii­he kyt­ke­tään asu­mis­tu­ki, niin ei jär­jes­tel­mä ole enää mikään perus­tu­lo). Ja ei, tämä ei tar­koi­ta että nykyi­nen sys­tee­mi oli­si hyvä, vaan lähin­nä en usko sii­hen, että perus­tu­lo toi­si tähän kovin­kaan kum­mois­ta paran­nus­ta (mm. poliit­tis­ten rea­li­teet­tien takia).

    En oikeas­taan ole eri miel­tä. Perus­tu­lon sijaan itse ensi­si­jai­ses­ti kan­na­tan mal­lia, jos­sa val­tao­sa kou­lu­tuk­sen, sosi­aa­li­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­ta siir­re­tään jul­ki­sen sek­to­rin taseen ulko­puo­lel­le jon­kin­lai­sen sosi­aa­li­tur­va­ti­li­här­ve­lin kaut­ta. Toki ymmär­rän rea­li­tee­tit, että tuo mal­li on toden­nä­köi­ses­ti jopa perus­tu­loa han­ka­lam­pi toteut­taa poliit­ti­ses­ti, kos­ka perin­tei­nen vasem­mis­to vas­tus­taa jyr­käs­ti aja­tus­ta että yksi­lö vas­tai­si pää­osin itse kus­tan­nuk­sis­taan ja perin­tei­nen oikeis­to ei kovin hel­pos­ti luo­vu ikiai­kai­ses­ta ihmi­soi­keu­des­taan pot­kia maas­sa makaa­via köy­hiä päähän.

  62. Sylt­ty: Täs­sä tai­taa olla kyl­lä aika tyy­li­puh­das defenssireaktio.

    Kun ei itse jak­sa, niin sit­ten kehi­tel­lään aja­tel­ma, että ne jot­ka pär­jää, pär­jää­vät lähin­nä tuu­ril­la ja sit­ten vie­lä vähän ros­voi­lul­la. Tähän ei suo­ra­sel­käi­nen kes­ki­tu­loi­nen pys­ty, kos­ka hänel­lä on niin kor­kea moraali. 

    (Viros­ta haet­tu­ja vero­suun­nit­te­lu­kal­jo­ja ei tie­ten­kään las­ke­ta sään­tö­jen hen­gen taivutteluun.)

    Oli­ko sinul­la jotain asia­pe­rus­tei­ta­kin olla eri miel­tä vai ajat­te­lit­ko perus­tel­la mie­li­pi­tee­si vain kuvi­tel­mil­la­si sii­tä, miten minä olen pärjännyt?

    Minä olen pär­jän­nyt ihan hyvin. Minul­la on pysy­vä työ­paik­ka, jos­sa saan teh­dä sel­lais­ta työ­tä, joka kiin­nos­taa. Työ­nan­ta­ja­kin on hyvä, vaik­ka palk­ka ei ole­kaan pää­tä hui­maa­va. Menes­tyk­sek­si las­ken myös sen, että minul­la on vai­mo ja lap­sia ja elin­ta­so on ihan koh­tuul­li­nen, vaik­ka rahaa ei rii­tä­kään ihan kaik­keen, mitä voi­si halu­ta tehdä.

    Sään­tö­jä minun ei ole tar­vin­nut rik­koa pär­jä­täk­se­ni, enkä oikein pidä suo­ta­va­na sitä, että sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta pal­ki­taan. Enkä ole edes tuo­nut maa­han mitään “vero­suun­nit­te­lu­kal­jo­ja”, kos­ka en käy­tä alko­ho­lia niin suu­ria mää­riä, että veroil­la oli­si mitään merkitystä. 

    En nyt tar­koi­ta menes­tyk­sel­lä pelk­kää asial­lis­ta työ­paik­kaa, vaan edes jon­kin­lais­ta rikas­tu­mis­ta. Suu­rel­la osal­la suo­ma­lai­sis­ta kun kui­ten­kin on työ, jol­la tulee koh­tuul­li­ses­ti toimeen.

    Enkä todel­la­kaan väi­tä, että “ne jot­ka pär­jää, pär­jää­vät lähin­nä tuu­ril­la ja sit­ten vie­lä vähän ros­voi­lul­la”. Sanoin, että pelk­kä ahke­ruus ei vie­lä rii­tä, vaan tar­vi­taan myös tuu­ria ja jopa halua tai­vut­taa sään­tö­jä omak­si eduk­si. Maa­il­ma on pul­lol­laan ahke­ria ihmi­siä, jot­ka eivät kovas­ta yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta menesty.

    Yksi vai­kut­ta­va teki­jä on alan valin­ta. Jos kiin­nos­tus suun­tau­tuu rahan ansait­se­mi­seen, hyväl­lä tuu­ril­la voi vaik­ka rikas­tua­kin. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan sel­lais­ta alaa valit­se, kuka mis­tä­kin syystä.

    Muis­tan opis­ke­lua­jal­ta­ni eräät juh­lat, jois­sa jut­te­lin erään kaup­pa­kor­keas­sa opis­ke­le­van kans­sa. Kun hänel­le sel­vi­si oma ala­ni, hän ihmet­te­li (ilmei­ses­ti alko­ho­lin avus­ta­ma­na) “Mik­si kukaan halu­aa opis­kel­la alaa, jol­ta ei saa suur­ta palk­kaa?”. Oli aika valai­se­va koke­mus huo­ma­ta, että on ihmi­siä, joil­le elä­män sisäl­tä, amma­tin valin­ta ja työ mer­kit­se­vät vain rahan ansait­se­mis­ta. Minä sen­tään opis­ke­lin fysiik­kaa, joten mitä­hän hän oli­si sano­nut tule­val­le kie­li­tie­tei­li­jäl­le, lavas­ta­jal­la tai vaik­ka­pa sairaanhoitajalle.

    Opis­ke­lu­vuo­sien jäl­keen on tul­lut huo­mat­tua, että moni lah­ja­kas ja ahke­ra ihmi­nen ei menes­ty. Ne, jot­ka menes­ty­vät, ovat sat­tu­neet ole­maan oike­aan aikaan oikeas­sa pai­kas­sa. Yhtä ahke­rat tai ahke­ram­mat ovat pär­jän­neet hei­kom­min, kos­ka esi­mer­kik­si vuot­ta aiem­min val­mis­tu­neel­le ei ollut tar­jol­la mah­dol­li­suut­ta pääs­tä juu­ri oike­aan tut­ki­mus­hank­kee­seen tai juu­ri sii­hen työ­paik­kaan, joka aukai­si tien menes­tyk­seen. He ovat pää­ty­neet puur­ta­maan teh­tä­vis­sä, joil­la tulee toi­meen, mut­ta ei menesty.

    Jos kil­pai­lu menes­tyk­ses­tä on kovaa, vali­tet­ta­va tosia­sia on, että ne, joi­den moraa­li kes­tää pie­nen tai suu­rem­man­kin vil­pin, saa­vat etua. Pie­nes­tä vil­pis­tä ei vält­tä­mät­tä edes jää kiinni.

    Tut­ki­muk­set­kin tai­ta­vat osoit­taa, että menes­tys saa ihmi­set luu­le­maan, että menes­tys joh­tuu hei­dän omis­ta kyvyis­tään, eikä tuu­ris­ta. Samoin menes­tys saa ihmi­set ajat­te­le­maan, että sään­nöt eivät kos­ke heitä.

    Hyviä esi­merk­ke­jä täs­tä ovat esi­mer­kik­si rik­kaat lii­ke­mie­het, jot­ka väit­tä­vät yli­no­peus­sak­ko­jen ran­kai­se­vat rik­kau­des­ta, vaik­ka todel­li­suu­des­sa ran­gais­tus on suh­tees­sa tuloi­hin sama tai jopa pie­nem­pi kuin kes­ki­tu­loi­sel­la tai köy­hem­mäl­lä. Samat ihmi­set valit­ta­vat, miten vai­ke­aa yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­nen on, kun on niin pal­jon sään­tö­jä, vaik­ka monet niis­tä, joil­la on koke­mus­ta yrit­tä­mi­ses­tä eri mais­sa, sano­vat, että Suo­mes­sa yrit­tä­mi­nen on help­poa, kos­ka sään­nöt ovat samat, eikä kor­rup­tio­ta­kaan ole kovin paljon.

  63. Juk­kis:
    Ansait­sen mer­kit­tä­väs­ti yli suo­ma­lai­sen medi­aa­ni­pal­kan, vaik­ka olen ollut vas­ta alle 5 vuot­ta työ­elä­mäs­sä. Luen itse­ni hyvä­osai­sek­si ja olen kii­tol­li­nen sii­tä, kos­ka se on pit­käl­ti saa­ma­ni kou­lu­tuk­sen ansio­ta. En halua sanoa, ettei­kö onnea oli­si ollut muka­na, kos­ka peri­aat­tees­sa­han oli­sin voi­nut kuol­la tai vam­mau­tua mil­loin vaan liik­kues­sa­ni vaik­ka auto-onnet­to­muu­des­sa, mut­ta häi­käi­le­mä­tön en ole ja sään­tö­jä en ole iki­nä rik­ko­nut. En kiis­tä, ettei­kö oli­si niin, että kai­kis­ta nok­ke­lis­ta ja ahke­ris­ta ei tule hyvä­tu­loi­sia, mut­ta sii­tä on todel­la pit­kä mat­ka väit­tee­see­si, että vain häi­käi­le­mät­tö­mis­tä ja onnek­kais­ta pahik­sis­ta tulee.

    Tuu­ria tar­vit­se­vat kaik­ki menes­ty­neet. Lisäk­si arve­lin, että useim­mat menes­ty­neim­mis­tä ihmi­sis­tä tar­vit­se­vat lisäk­si jos­sain mää­rin jous­ta­van moraa­lin. Se ei tar­koi­ta kaikkia.

    Tuu­ri ei tar­koi­ta vain sitä, että ei jou­du onnet­to­muu­teen. Tuu­riin kuu­luu mm. hyvät gee­nit, hyvä koti, luon­tai­nen kiin­nos­tus pääs­tä sel­lai­sel­le alal­la, jol­la voi ansai­ta hyvin ja vaik­ka­pa se, että on juu­ri se onne­kas, joka sai sen hyvän työ­pai­kan, eikä sitä vie­nyt se toi­nen haki­ja, joka on suun­nil­leen yhtä hyvä. 

    Näis­sä ei ole kyse pel­käs­tään omas­ta valin­nas­ta, vaan myös kiin­nos­tuk­ses­ta. Ahke­ra ja työ­te­liäs lukio­lai­nen ei voi käy­tän­nös­sä miten­kään saa­da “mer­kit­tä­väs­ti yli suo­ma­lais­ta medi­aa­ni­palk­kaa”, jos kyvyt ja kiin­nos­tus pis­tä­vät hakeu­tu­maan luo­kan­opet­ta­jak­si. Jos sen sijaan sat­tuu haa­vei­le­maan laki­mie­hen uras­ta hyvän pal­kan takia, saat­taa hyvin­kin var­sin nuo­re­na saa­da hyvät tulot, eten­kin jos osaa vali­ta sel­lai­sen eri­koi­sa­lan, jol­la liik­ku­vat suu­ret rahat.

    Sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta roh­ke­nen olla eri miel­tä. Kaik­ki rik­ko­vat sään­tö­jä vähin­tään vahin­gos­sa ja pit­käl­ti kyse on vain sii­tä, mihin pis­tää rajan. Minul­la raja on var­sin kor­keal­la eli en tahal­la­ni riko sään­tö­jä ja epä­sel­vis­sä tilan­teis­sa pyrin toi­mi­maan sään­tö­jen hen­gen mukaan.

    Esi­merk­ke­jä on hel­poin­ta löy­tää lii­ken­tees­tä. Minä en esi­mer­kik­si käve­le päin punais­ta tar­koi­tuk­sel­la. Jos ajai­sin autol­la, pysäh­tyi­sin kel­tai­siin valoi­hin, jos se on mah­dol­lis­ta. Pysä­köi­sin vain lail­li­siin paik­koi­hin, enkä siis kos­kaan jal­ka­käy­tä­väl­le. Ajai­sin nopeus­ra­joi­tus­ten mukaan (GPS:llä mitat­tu­na). Moni tun­te­ma­ni ihmi­nen rik­koo noi­ta kaik­kia. Jos mitään voi pää­tel­lä auton mer­kis­tä, esi­mer­kik­si päi­vä­ko­din por­til­la nime­no­maan hyvä­tu­loi­sim­mat ovat nii­tä, jot­ka esi­mer­kik­si kur­vaa­vat autol­la puis­toon käve­ly­tiel­le mah­dol­li­sim­man lähel­le päi­vä­ko­din port­tia sen sijaan, että jät­täi­si­vät auton kadun var­teen lail­li­sel­le paikalle.

  64. Sylt­ty:

    Eten­kin perus­tu­lo tör­mää aina sii­hen, että sii­tä tulee lii­an kal­lis, kos­ka sitä mak­se­taan kai­kil­le ja sil­lä pitäi­si kui­ten­kin pys­tyä elä­mään (jos sii­he kyt­ke­tään asu­mis­tu­ki, niin ei jär­jes­tel­mä ole enää mikään perustulo). 

    Ei tule lii­an kal­lis­ta. Perus­tu­lok­si 60 % medi­aa­ni­tu­los­ta. Pois asu­mis­tu­ki, lap­si­li­sä ja päi­vä­ko­ti­hoi­don sub­ven­toin­ti. Este­tään pää­omien vie­mi­nen maas­ta. Anne­taan hyvin tie­naa­vien mam­mo­nan­pal­vo­jien läh­teä, mut­ta peri­tään heil­tä takai­sin se, mitä yhteis­kun­ta ehti hei­hin investoida.

  65. Juk­kis: Luen itse­ni hyvä­osai­sek­si ja olen kii­tol­li­nen sii­tä, kos­ka se on pit­käl­ti saa­ma­ni kou­lu­tuk­sen ansio­ta. En halua sanoa, ettei­kö onnea oli­si ollut muka­na, kos­ka peri­aat­tees­sa­han oli­sin voi­nut kuol­la tai vam­mau­tua mil­loin vaan liik­kues­sa­ni vaik­ka auto-onnet­to­muu­des­sa, mut­ta häi­käi­le­mä­tön en ole ja sään­tö­jä en ole iki­nä rikkonut. 

    Ei onnes­sa ole kuin tois­si­jai­ses­ti kysy­mys täl­lai­sis­ta asiois­ta. Yli­voi­mai­ses­ti tär­kein sinun ja minun elin­kaa­ri­tu­lon tasoa mää­rää­vä teki­jä — tär­keäm­pi kuin edes mak­su­ton kou­lu­tus — on se, että olem­me syn­ty­neet Suo­men kan­sa­lai­sik­si emme­kä Nepa­lin tai Kame­ru­nin. Vaik­ka ei oli­si­kaan lot­to­voit­to syn­tyä Suo­meen, niin on työ­vii­su­mi Suo­meen syn­tyä Suomeen.

    ano­nyy­mi: Nuo kaik­ki ovat seu­raus­ta jat­ku­vis­ta vas­toin­käy­mi­sis­tä (sekä koe­tuis­ta kyy­ky­tyk­sen­tun­teis­ta). Ne ovat loo­gi­nen joh­to­pää­tös ja sen seu­rauk­sia vas­toin­käy­mis­ten ja epä­on­nis­tu­mis­ten pro­ji­soi­mi­ses­ta tule­vai­suu­teen. Tuol­lai­seen joh­to­pää­tök­seen on help­po kenen tahan­sa tulla. 

    On asi­aa tut­kit­tu­kin. Kir­joi­tin täs­tä muu­ta­ma vuo­si sit­ten tavan­omai­sen yhdes­tä data­poin­tis­ta yleis­tä­vän kolum­nin, mut­ta ehkä jota­ku­ta kiinnostaa.

  66. Vara­ton omis­taa enem­män kuin 3 mil­jar­dia köy­hin­tä yhteen­sä, kos­ka köy­him­mil­lä 2 mil­jar­dil­la on net­to­vel­kaa. Moni näis­tä on hyvä­osai­nen opis­ke­li­ja tai äsken valmistunut.
    https://www.usatoday.com/story/opinion/2017/01/17/inequality-wealth-declining-world-poverty-bjorn-lomborg-column/96647922/

    Eivät tuloe­rot ole tär­kei­tä vaan tulot. Ihmi­set pake­ne­vat tasais­ten tulo­jen mais­ta suur­ten tuloe­ro­jen mai­hin, nuten Yhdys­val­toi­hin. Suo­mes­sa erot ovat pie­nem­piä, kos­ka maa­han­muut­to­po­li­tiik­kam­me on lii­an tiuk­kaa. Ruot­sis­sa varal­li­suuse­rot ovat pal­jon suurempia.

    Oxfa­min raport­ti on ihan pie­les­sä muu­ten­kin, kos­ka sii­tä puut­tui­vat val­tioi­den varat.

  67. Ano­nyy­mi: Ihmi­set pake­ne­vat tasais­ten tulo­jen mais­ta suur­ten tuloe­ro­jen maihin, 

    Joku teko­ä­ly­asian­tun­ti­ja voi­si kehit­tää jon­kun wordpress-plu­gi­nin, joka tar­kis­tai­si ja estäi­si kaik­kein päh­kä­hul­luim­pien type­ryyk­sien postaamisen. 

    Mis­sä ihmeen rin­nak­kais­to­del­li­suu­des­sa on val­ta­va jouk­ko­pa­ko poh­jois­mais­ta Saha­ran ete­lä­puo­li­seen Afrikkaan?

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_income_equality

  68. N: Ne, jot­ka menes­ty­vät, ovat sat­tu­neet ole­maan oike­aan aikaan oikeas­sa paikassa.

    Jep, esi­mer­kik­si siel­lä kaup­pa­kor­kea­kou­lun pääsykokeissa.

    Kyl­lä joil­la­kin sat­tuu käy­mään hyvä tuu­ri, ei sii­tä pää­se mihinkään 😉

  69. Tuos­sa sitee­raa­mas­sa­ni Pyö­riän & Oja­lan tut­ki­muk­ses­sa todet­tiin, ettei toteu­tu­nut työt­tö­myys­ris­ki ole kas­va­nut, mut­ta työ­mark­ki­na­ris­kin (työt­tö­myys­ris­kin) pel­ko on. Kysy­mys ei siis ole pel­käs­tään huo­nois­ta aikai­sem­mis­ta kokemuksista.

  70. Tun­tuu ole­van mode­roin­ti lin­ja val­lan ihmeel­li­nen ( joka toki on O. S:n oikeus ja jos­kus velvollisuus).

    Pitä­kää tunkkinne.

    Näkö­jään omis­tusa­sun­not ovat board­man oy:n osak­kaal­le liikaa?

  71. Pek­ka T.: Vaan mik­si tämä kaik­ki ei nor­mi­vir­ta­sel­le rii­tä? Mik­si hän halu­aa yhä enem­män tätä samaa, joka ei ole teh­nyt hänes­tä onnellista?

    Tun­tuu sil­tä, että nyky­vir­ta­sel­ta (aina­kin monel­ta heis­tä) on hukas­sa elä­män tarkoitus.

    Niin­pä, mik­si pitää saa­da aina enem­män ja nopeam­min eikä mikään tun­nu riittävän.
    Olen jos­kus kau­his­tu­nee­na kat­so­nut nyky­las­ten jou­lu­aat­toa, val­ta­va röyk­kiö paket­te­ja joi­den panii­kin­omai­ses­ta avaa­mi­ses­ta on ilo kau­ka­na ja jois­ta suu­rim­man osan saa saman­tien heit­tää ros­kiin käy­tön puutteessa.
    Mui­nais­ten roo­ma­lais­ten gla­di­aat­to­ri­tais­te­lut pai­sui­vat val­ta­vik­si spek­taak­ke­leik­si jos­sa ker­ral­la tapet­tiin kym­me­niä ja sato­ja eläi­miä ja ihmi­siä yhä uusil­la tavoilla.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ole hylän­nyt nimi­mer­kil­tä Uusi kas­vo tääl­lä yhtän viestiä.

    Huo­ma­sin lähe­tet­tyä­ni pur­naus­vies­ti­ni. Joten pahoitteluni.
    Pidän tunkkini.

    Olen ihmi­nen enkä robot­ti joten vir­hei­tä tulee.

    yt Uusi k.

  73. perus­e­lä­ke: Ei tule lii­an kal­lis­ta. Perus­tu­lok­si 60 % medi­aa­ni­tu­los­ta. Pois asu­mis­tu­ki, lap­si­li­sä ja päi­vä­ko­ti­hoi­don sub­ven­toin­ti. Este­tään pää­omien vie­mi­nen maas­ta. Anne­taan hyvin tie­naa­vien mam­mo­nan­pal­vo­jien läh­teä, mut­ta peri­tään heil­tä takai­sin se, mitä yhteis­kun­ta ehti hei­hin investoida.

    Sinun­kin puhe­li­mes­sa­si on toden­nä­köi­ses­ti las­kin. Käy­tä sitä edes vähäsen.

  74. Lii­an van­ha:
    Minä­kin kuu­lun noi­hin aktii­vi­siin elä­ke­läi­sii­na ja minun on help­po ymmär­tää, mik­si köy­hät eivät ole aktiivisia.

    Kaik­ki vaa­tii rahaa ja niin­pä tut­ta­va­pii­ris­sä on pal­jon hyvätuloisia.Noilla 500 euron perus­päi­vä­ra­hoil­la ei ole mitään asi­aa näi­hin har­ras­tuk­siin ja matkoihin

    Tar­koi­tin ilmai­sia har­ras­tuk­sia, kuten onki­mis­ta ja pilk­ki­mis­tä, sie­nes­tys­tä, mar­jas­tus­ta, kir­jas­toa, pyö­räi­lyä (työt­tö­mien pajoil­ta saa käy­tän­nös­sä ilmai­sia pyö­riä) jne. eri­lai­sia ilmai­sia tapah­tu­mia joi­ta on jatkuvasti.

    Monil­la urhei­luseu­roil­la on myös jat­ku­vas­ti tal­koi­ta tai tapah­tu­mien jär­jes­tä­mis­tä, jois­sa saa ilmai­set ruu­at yms. 

    Monia tun­te­mia­ni hei­kom­min pär­jää­viä ihmi­siä tun­tuu yhdis­tä­vän pas­sii­vi­suus, saa­mat­to­muus, nega­tii­vi­nen ajat­te­lu ja kai­ken­lai­nen luo­vut­ta­mi­nen jo etu­kä­teen. Ei rahan puu­te tai mah­dol­li­suuk­sien puu­te. Olen kyl­läs­ty­nyt puhu­maan ja aut­ta­maan tuol­lai­sia hen­ki­löi­tä, kos­ka vuo­si­kausien koke­muk­sel­la he teke­vät aina vää­rin tai jät­tä­vät teke­mät­tä asioi­ta, joi­ta pitäi­si teh­dä. Eikä kyse ole rahas­ta, vaan asen­tees­ta ja ajattelutavasta.

    Tie­ten­kään tuo ei pidä kaik­kiin, mut­ta on iso jouk­ko ihmi­siä, joil­le ei tun­nu mikään kel­paa­van tai riit­tä­vän, mut­ta joil­le taval­laan paras­ta oli­si tie­tyn­lai­set yksin­ker­tai­set elä­män raa­mit. Jon­kin­lai­nen yksin­ker­tai­nen työ, joka kan­nat­te­lee itse­tun­toa ja pakot­taa toi­mi­maan edes jotenkin.

    Mitä tulee menes­tyk­seen, tuu­ril­la on toki osan­sa, mut­ta yksi asia on itse­ku­ri, itse­hil­lin­tä ja mää­rä­tie­toi­nen työs­ken­te­ly. Pyö­rin opis­ke­luai­ka­ni ja osan työ­elä­mäs­tä (mm. yli­opis­tos­sa) vasemmistopiireissä.

    Kes­kus­te­lim­me pal­jon jo tuol­loin työ­elä­män vaa­ti­muk­sis­ta, olin sitä miel­tä että töi­tä täy­tyy ja kan­nat­taa teh­dä jat­ku­vas­ti enem­män mitä työ­nan­ta­ja peri­aat­tees­sa vaa­tii. Ja että työ­elä­mä on joka tapauk­ses­sa glo­baa­lia kil­pai­lua. Vasem­mis­to­lai­set tut­tu­ni oli­vat eri miel­tä, hei­dän mie­les­tään täy­tyi teh­dä vain vält­tä­mä­tön eikä aina sitäkään.

    Nuo useat aka­tee­mi­set vasem­mis­to­lai­set tut­tu­ni ovat nyt työt­tö­miä ja komp­paa­vat Li Anders­so­nia face­boo­kis­sa. Itse pai­nan edel­leen kes­ki­mää­rin 8–10h työ­päi­vää, ver­kos­toi­dun ja opis­ke­len jat­ku­vas­ti vapaa-ajal­la ja head­hun­te­rit soit­te­le­vat mon­ta ker­taa viikossa. 

    Vasem­mis­to­tut­tu­je­ni mie­li­pi­tei­tä lukies­sa tulee aina mie­leen, että he ajat­te­le­vat asiois­ta hai­tal­li­ses­ti ja taval­laan vää­rin, ja he toi­mi­vat taval­laan vää­rin, tai aiheut­ta­vat lopul­ta itse sen tilan­teen jota he kritisoivat.

    Mut­ta ehkä tätä asi­aa on vai­kea tai mah­do­ton selit­tää, kun ihmi­set ajat­te­le­vat eri taval­la ja eri näkökulmista.

  75. Hyvin­voin­ti­val­tiois­sa län­si­mais­sa on huo­ma­ta­vas­ti enem­män vapaaa­ikaa kuin köy­hem­mis­sä mais­sa jois­sa ei ole vii­kon­lop­pu vapai­ta, sai­ras­lo­mia, ja jos­sa on pit­kät työ­päi­vät, vai­keat työ­olo­suh­teet. jne. Meil­lä on taat­tu kuu­kausi­tu­lo, lomat, hyvät työ­olo­suh­teet sekä mahdollisuudet. 

    Meil­lä rik­kaas­sa maa­il­mas­sa oli­si huo­mat­ta­vas­ti parem­mat talou­del­li­set, ajal­li­set sekä hen­ki­set resurs­sit tuot­ta­maan onnel­li­suut­ta itsel­le sekä muil­le, mut­ta sitä ei tehdä. 

    Mei­dän mah­dol­li­suu­det liu­ke­ne­vat loput­to­maan pin­nal­li­seen egois­miin, loput­to­mien tyh­mien egois­ti­sien halu­jen täyt­tä­mi­seen. Ongel­ma on ihmi­sis­sä eikä vapaan ajan puut­tees­sa, eikä todel­la­kaan digi­taa­li­soin­nis­sa tai robot­tien yleistymisessä.

  76. Miten teil­lä on Var­tiai­sen kans­sa niin eri käsi­tys täs­tä työn tule­vai­suu­des­ta, vaik­ka halusit tämän vihreisiin?

  77. Sylt­ty: Jep, esi­mer­kik­si siel­lä kaup­pa­kor­kea­kou­lun pääsykokeissa.

    Kyl­lä joil­la­kin sat­tuu käy­mään hyvä tuu­ri, ei sii­tä pää­se mihinkään 

    Sin­ne kaup­pa­kor­kean pää­sy­ko­kee­seen ei hakeu­du sel­lai­nen ihmi­nen, joka halu­aa sai­raan­hoi­ta­jak­si tai luo­kan­opet­ta­jak­si, kos­ka hän halu­aa hoi­taa ihmi­siä tai opet­taa lap­sia. Kun puhu­taan rikas­tu­mi­ses­ta, kyl­lä minä las­ken tuu­rik­si myös sen, että sat­tuu ole­maan kiin­nos­tu­nut sel­lai­ses­ta amma­tis­ta, jos­sa rikas­tu­mi­nen on mah­dol­lis­ta, sil­lä luo­kan­opet­ta­ja tai sai­raan­hoi­ta­ja ei työl­lään rikas­tu, vaik­ka kuin­ka haluai­si rikastua.

    Aina voi tie­tys­ti ihmi­siä hakeu­tu­maan sel­lai­sel­le alal­le, jol­la voi rikas­tua, mut­ta jos kau­pal­li­nen ala ei satu kiin­nos­ta­maan yhtään, tulok­se­na oli­si onne­ton ihmi­nen, joka ei oli­si hyvä sii­nä työs­sä, johon hänet on kou­lu­tet­tu. Ei sil­lä tavoin rikastu.

    Jos haa­vei­let luo­kan­opet­ta­jan työs­tä, voi joko vali­ta toi­meen­tu­lon toi­veam­ma­tis­sa­si (opet­ta­ja) tai huo­non menes­tyk­sen epä­miel­lyt­tä­väs­sä amma­tis­sa (kau­pal­li­nen ala). Jos sen sijaan haa­vei­let bis­ne­su­ras­ta, voit vali­ta joko hyvän toi­meen­tu­lon tai jopa rikas­tu­mi­sen toi­veam­ma­tis­sa­si tai huo­non menes­tyk­sen amma­tis­sa, jota et halua (sai­raan­hoi­ta­ja).

    Kyl­lä se on yksi­lön kan­nal­ta aika lail­la sat­tu­maa, kum­paan ryh­mään kuu­lut ja min­kä valin­nan pää­set tekemään.

  78. Joo joo: Olen jos­kus kau­his­tu­nee­na kat­so­nut nyky­las­ten jouluaattoa..

    Ateis­mi on yksi tapa pal­voa juma­laa. Jou­lu­lah­jat ovat vain tava­raa, johon ei kan­na­ta inves­toi­da suu­ria tunteita.

    Joo joo: Niin­pä, mik­si pitää saa­da aina enem­män ja nopeam­min eikä mikään tun­nu riittävän.

    Tämä on län­si­mais­sa ollut­ta ja men­nyt­tä, nykyi­sin val­mis­ta­jat jou­tu­vat entis­tä enem­män tur­vau­tu­maan suun­ni­tel­tuun van­he­ne­mi­seen saa­dak­seen tuot­teen­sa kaupaksi.

  79. Asias­ta kol­man­teen, Soi­nin­vaa­ra ja ‘Lii­an vanha:n‘ ajan saa­tos­sa väi­tel­leet työ­urien piden­tä­mi­ses­tä ja Lii­an van­han väi­te sii­tä, että ikään­ty­neet pot­ki­taan pois yksi­tyi­sel­tä ja työl­lis­ty­vät vain jul­ki­sel­le vah­vis­te­taan tääl­lä aika hyvin:

    http://www.etk.fi/ikaantyvien-tyourissa-vakavia-ongelmia/

    täs­sä väit­te­lys­sä Soik­kua kyl­lä vietiin

    1. Muis­taak­se­ni me olim­me eri miel­tä sii­tä, työs­ken­te­lee­kä val­tao­sa ikään­ty­neis­tä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la vai ei. Näkö­jään työs­ken­te­lee 40 % eikä valtaosa.
      Sii­tä olen minä­kin kir­joit­ta­nut, että kan­nus­teet pal­ka­ta ikään­ty­nyt työ­tön ovat niin sur­keat, ettei mikään (omis­ta­jal­leen) vas­tuul­li­nen yri­tys ne niin tee. Asias­ta kir­joi­tim­me myös Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapos­tis­sa Lisää matalapalkkatyöyä!

  80. Aika iso­ja lin­jo­ja maa­lail­laan. Nykyi­syyt­tä ennus­te­taan uudes­taan, entä täs­tä eteenpäin?

    Mul­lis­tuk­sia, nykyi­siin­kin ver­rat­tu­na iso­ja, voi olla vie­lä luvas­sa. 30–40 vuo­den pers­pek­tii­vil­lä ennus­te­taan jo teko­ä­lyn kykye­ne­vän mal­lin­ta­van ihmi­sai­vot tai saa­van vas­taa­vat kog­ni­tii­vi­set kyvyt. Miten arvo­jär­jes­tel­mä sit­ten raken­tuu? Kukaan ei tie­dä, mut­ta hori­sont­ti on pyör­ryt­tä­vä ja mah­dol­li­se­uu­det rajattomat.

    Eikä kil­pai­lue­tu konei­den hyväk­si lopu kog­ni­tii­vi­seen yli­voi­mai­suu­teen. Tar­vit­see­ko teko­ä­lyyh­tei­sö esim. kan­sal­li­suus­ra­jo­ja, entä raha­jär­jes­tel­mää? Entä ohjaa­ko nii­den moti­vaa­tio­ta alku­kan­tai­nen lisään­ty­mis­käyt­täy­ty­mi­nen, val­ta­pyr­ki­myk­set? Ei ohjaa ja sik­si ne pys­ty­ne­vät teke­maan sys­tee­min kan­nal­ta opti­maa­li­sem­pia päätöksiä.

    Mihin ihmis­tä enää sit­ten tar­vi­taan? Emme­hän kyky­ne rat­kai­se­maan edes ilmas­ton­muu­tos­ta tai köy­hyy­son­gel­maa, vaik­ka molem­mat oli­si hoi­det­ta­vis­sa yhden vuo­den ase­me­noi­hin käy­te­tyil­lä rahoil­la (ja jok­seen­kin kaik­ki ovat silti
    sitä miel­tä, että ase­va­rus­te­lu saa­ti sota on huo­no asia).

  81. Sylt­tyEten­kin perus­tu­lo tör­mää aina sii­hen, että sii­tä tulee lii­an kal­lis, kos­ka sitä mak­se­taan kai­kil­le ja sil­lä pitäi­si kui­ten­kin pys­tyä elä­mään (jos sii­he kyt­ke­tään asu­mis­tu­ki, niin ei jär­jes­tel­mä ole enää mikään perus­tu­lo). Ja ei, tämä ei tar­koi­ta että nykyi­nen sys­tee­mi oli­si hyvä, vaan lähin­nä en usko sii­hen, että perus­tu­lo toi­si tähän kovin­kaan kum­mois­ta paran­nus­ta (mm. poliit­tis­ten rea­li­teet­tien takia).

    Kai­kil­la mak­set­ta­va perus­tu­lo oli­si help­po toteut­taa täy­sin kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti nykyär­jes­tel­mään ver­rat­tu­na tulo­ve­roa nos­ta­mal­la. Mitään eroa tämä ei teki­si jo val­miik­si työs­sä­ole­vien kan­nus­ti­miin teh­dä työ­tä tai hei­dän tuloi­hin­sa, sil­lä tuo lisä­ve­ro mak­set­tai­siin kui­ten­kin takai­sin perus­tu­lon muo­dos­sa. Kan­nus­tin­lou­kut se sen sijaan pois­tai­si, sil­lä toi­sin kuin nykyis­tä työt­tö­myys­tur­vaa, perus­tu­loa ei menet­täi­si töi­tä hankkiessa.

  82. Sylt­ty: Jep, esi­mer­kik­si siel­lä kaup­pa­kor­kea­kou­lun pääsykokeissa.

    Kyl­lä joil­la­kin sat­tuu käy­mään hyvä tuu­ri, ei sii­tä pää­se mihinkään 

    Menes­ty­mi­nen ei rii­pu enää kou­lu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suh­teil­la pää­see vih­reäl­le oksalle.

    Kaup­pa­tie­tei­li­jöi­tä­kin on jo työttömänä,n 3500, joten ei mah­do­ton­ta mää­rää mut­ta työt­tö­miä­kin alkaa olla

    Nyky­ään koros­te­taan ver­kos­to­jen mer­ki­tys­tä eli työ­paik­ko­ja jae­taan suh­teil­la, ei sii­nä tuot­ta­vuu­del­la ole mer­ki­tys­tä samas­sa laa­juu­des­sa kuin anne­taan uskoa

    Niin­pä todel­la hyvä­kin syr­jäy­tyy, jos ne tär­keät suh­teet puuttuvat.

    Ja se on ymmär­ret­tä­vää, tut­tu on pal­jon hel­pom­pi pal­ka­ta kuin parem­pi tuntematon

    Ja toi­saal­ta, elä­mäs­sä syn­tyy pal­ve­lu­vel­kaa ja mones­ti palk­kaa­mi­nen on belan mak­sua eikä aitoa valintaa

    Ja on eri asia menes­tyä työ­elä­mäs­sä, jos pää­see aloit­ta­maan jon­kun suu­ren joh­ta­jan alai­se­na. Alim­mal­ta por­taal­ta aloit­ta­vavl­la ete­ne­mi­nen voi kes­tää koko työuran

    Eli nepo­tis­mi on voi­mis­saan kun joh­ta­ja­paik­ko­ja jaetaan

  83. N: os haa­vei­let luo­kan­opet­ta­jan työs­tä, voi joko vali­ta toi­meen­tu­lon toi­veam­ma­tis­sa­si (opet­ta­ja) tai huo­non menes­tyk­sen epä­miel­lyt­tä­väs­sä amma­tis­sa (kau­pal­li­nen ala). Jos sen sijaan haa­vei­let bis­ne­su­ras­ta, voit vali­ta joko hyvän toi­meen­tu­lon tai jopa rikas­tu­mi­sen toi­veam­ma­tis­sa­si tai huo­non menes­tyk­sen amma­tis­sa, jota et halua (sai­raan­hoi­ta­ja).

    Kyl­lä se on yksi­lön kan­nal­ta aika lail­la sat­tu­maa, kum­paan ryh­mään kuu­lut ja min­kä valin­nan pää­set tekemään.

    On har­vi­nais­ta että ihmi­siä kiin­nos­taa vain yksi asia. Esi­mer­kik­si kun mie­tin jat­ko-opin­to­ja, minua kiin­nos­ti eni­ten his­to­ria. Alal­la ei kui­ten­kaan oikein työl­lis­ty, niin valit­sin sen takia tek­nii­kan, vaik­ka kokei­lin hie­man talout­ta­kin (se ei kiinnostanut). 

    Ihmi­set voi­vat omil­la valin­noil­laan hyvin pit­käl­ti vai­kut­taa sii­hen, onko edes mah­dol­lis­ta pääs­tä vih­reäl­le oksal­le vai ei. Jos oma unel­ma-ammat­ti tar­koit­taa vir­ka­mie­su­raa niin sit­ten ei rikas­tu edes hyväl­lä tuurilla.

    Omat valin­ta­ni:
    opis­ke­le­maan ei kii­nos­ta­vin­ta alaa, vaan toi­sek­si kiin­nos­ta­vin­ta (työl­lis­ty­mi­sen takia).
    Yhdes­sä vai­hees­sa ural­la­ni tuli vas­taan valin­ta: oma yri­tys taik­ka siten palk­ka­työ + asun­to­lai­na. Valit­sin oman yri­tyk­sen, vaik­ka jat­ko oli pal­jon epä­var­mem­pi. Nyt rahal­li­nen tilan­ne on hyvä, vaik­ken ole päs­syt rikas­tu­maan. Jos haluai­sin rikas­tua, voi­sin teh­dä pal­jon nykyis­tä enem­män töi­tä. Sit­ten sai­sin ostet­tua sen hie­non urheiluaton.

    En jak­sa. Tämä on täy­sin tie­toi­nen valin­ta. En halua käyt­tää elä­mää­ni töis­sä. Jos joku halu­aa, niin ymmär­rän sen ja sii­tä hänel­le kuu­luu pal­kin­to + on ihan äly­tön­tä väit­tää, että vau­ras­tu­mi­nen joh­tui­si täl­löin pää­osin tuu­ris­ta. Onhan se ihan sel­vää ettei meis­tä kukaan ole tääl­lä, ellei oli­si ollut hyvä tuu­ri (aina­kin hedel­möi­tyk­ses­sä + kuten Tom­mi JU mai­nit­si, on syn­ty­nyt Suo­meen eikä Etiopiaan).

    Se on kova valin­ta (rikas­tu­mi­sen tavoit­te­le­mi­nen täy­sil­lä) ja sii­tä jou­tuu mie­les­tä­ni mak­sa­maan hyvin kal­liin hin­nan. Sik­si itse valit­sen toisin.

    Suu­rim­mak­si osak­si menes­ty­mi­nen vaa­tii pal­jon työ­tä ja valin­to­ja. Niil­le jot­ka eivät menes­ty, kaik­ki näit­tää tie­ten­kin puh­taal­ta tuu­ri­pe­lil­tä, mut­ta tämä mie­li­pi­de heil­le suotakoon. 

    Ja lopuk­si voi­daan tode­ta, että kun Pat­rick Lai­ne tekee maa­lin, sekin on pää­osin tuu­ria, kos­ka maa­li­vah­tien tor­jun­ta­pro­sen­tit tup­paa­vat ole­maan yli 90. Maa­lia ei saa aikai­sek­si, ellei ole hyvä säkä.

    Lii­an vanha
    Menes­ty­mi­nen ei rii­pu enää kou­lu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suh­teil­la pää­see vih­reäl­le oksalle.

    Ros­kaa. Minul­la ei ole kos­kaan ollut mitään mui­ta suh­tei­ta kuin ne, jot­ka olen itse työ­el­mäs­sä rakentanut.

    Nyky­ään koros­te­taan ver­kos­to­jen mer­ki­tys­tä eli työ­paik­ko­ja jae­taan suhteilla,

    Olet ymmär­tä­nyt tämän asian ihan vää­rin. Ver­kos­tot tar­koit­ta­vat sitä, että hen­ki­lö tun­ne­taan ja hänen kykyn­sä ja tai­ton­sa ovat mui­den tie­dos­sa. Niin­pä hän pää­se hel­pom­min teh­tä­viin jois­sa tar­vi­taan täl­lai­sia taitoja.

    Kun me palk­kaam­me aikai­ses­ta tutun työn­te­ki­jän, hän on saa­nut töi­tä “suh­teil­la”. Juu­ri palk­ka­sim­me mei­dän enti­sen (päte­vän) työn­te­ki­jäm­me takai­sin, hän oli ollut töis­sä muu­al­la muu­ta­man vuo­den. Tämän sel­vem­pää suh­teil­la saa­tua työ­tä ei olekaan.

    Ja toi­saal­ta, elä­mäs­sä syn­tyy pal­ve­lu­vel­kaa ja mones­ti palk­kaa­mi­nen on belan mak­sua eikä aitoa valintaa

    Ihan täyt­tä ros­kaa. Ensin­nä­kin har­vas­sa ovat ne ihmi­set, jot­ka pää­se­vät palk­kai­le­maan toi­si­aan vuo­ro­tel­len parem­mil­le pai­koil­le. Toi­sek­si, työ­ka­ve­rei­ta on help­po pal­ka­ta, kos­ka jokai­nen tun­tee hei­dän kykynsä.

  84. Tapio: Tut­ki­muk­ses­sa mm. tode­taan, ettei pre­ka­ri­aa­tin osuus vuo­des­ta 1984 vuo­teen 2013 ole mer­kit­tä­väs­ti kas­va­nut. Sen sijaan pre­ka­ri­aa­tin koke­ma epä­var­muus ja toi­vot­to­muus on kas­va­nut oleellisesti. 

    Onko osuu­del­la mer­ki­tys­tä, jos pre­ka­ri­aat­tis­sa ole­vat jou­tu­vat vaik­ka­pa työt­tö­mik­si tai huo­maa­vat ettei­vät halu­tes­saan saa ns. kun­nol­lis­ta työ­paik­kaa. Minus­ta juu­ri tuol­lai­nen kas­vat­taa toi­vot­to­muu­den tun­net­ta. Moni var­maan toi­voo tilan­teen­sa ole­van väliai­kai­nen, vaik­ka kat­soi­si­kin sen juu­ri sil­lä het­kel­lä vas­taa­van toiveitansa.

    Epä­var­muu­den tun­tee­seen taas vai­kut­taa esi­mer­kik­si työ­pai­kan­si­säi­nen ilma­pii­ri, jota ei var­maan­kaan ole samas­sa yhtey­des­sä mitat­tu. Ja jat­ku­va ylei­nen työt­tö­myys vai­kut­taa kyl­lä epä­suo­ras­ti koet­tuun epä­var­muu­den tun­tee­seen pre­ka­ri­aat­ti­työ­pai­kas­sa­kin, kos­ka raha ei kier­rä sin­ne­kään, jos se ei ylei­ses­ti kier­rä taloudessa.

    Lii­an van­ha: Menes­ty­mi­nen ei rii­pu enää kou­lu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suh­teil­la pää­see vih­reäl­le oksalle. 

    Eli on tuu­ris­ta kiinni.

    spot­tu: Ateis­mi on yksi tapa pal­voa jumalaa. 

    ?

    spot­tu: Tämä on län­si­mais­sa ollut­ta ja men­nyt­tä, nykyi­sin val­mis­ta­jat jou­tu­vat entis­tä enem­män tur­vau­tu­maan suun­ni­tel­tuun van­he­ne­mi­seen saa­dak­seen tuot­teen­sa kaupaksi. 

    Kuin­ka­ko­han pal­jon tuol­lai­nen toi­min­ta on osa yhteis­maan ongel­maa eli köyh­dyt­tää yhteis­kun­taa. Tuol­lai­seen kulu­vat resurs­sit­han voi­tai­siin koh­dis­taa mui­hin, hyö­dyl­li­sem­piin asioihin.

    TL: Mitä tulee menes­tyk­seen, tuu­ril­la on toki osan­sa, mut­ta yksi asia on itse­ku­ri, itse­hil­lin­tä ja mää­rä­tie­toi­nen työskentely. 

    Kuin­ka suu­ri osa nois­ta omi­nai­suuk­sis­ta (tai sii­tä, min­kä pääl­le ne raken­tu­vat) on mie­les­tä­si perit­tyä? Entä opit­tua tai opetettua?

  85. Jos­tain syys­tä maas­sa on run­saas­ti ruot­sin­kie­lis­tä kaup­pa­kor­keao­pe­tus­ta. Tai­taa olla perä­ti kol­mes­sa yksi­kös­sä pal­ve­le­mas­sa n. 300000 hen­gen yhtei­söä. Teo­ria­ni on, että kysei­set oppi­lai­tok­set ovat nime­no­maan suh­tei­den sol­mi­mis­ta var­ten ja itse oppi­mi­nen ja ope­tus on toisarvoista.

  86. N:
    Tuu­ri ei tar­koi­ta vain sitä, että ei jou­du onnet­to­muu­teen. Tuu­riin kuu­luu mm. hyvät gee­nit, hyvä koti, luon­tai­nen kiin­nos­tus pääs­tä sel­lai­sel­le alal­la, jol­la voi ansai­ta hyvin ja vaik­ka­pa se, että on juu­ri se onne­kas, joka sai sen hyvän työ­pai­kan, eikä sitä vie­nyt se toi­nen haki­ja, joka on suun­nil­leen yhtä hyvä. 

    Näis­sä ei ole kyse pel­käs­tään omas­ta valin­nas­ta, vaan myös kiin­nos­tuk­ses­ta. Ahke­ra ja työ­te­liäs lukio­lai­nen ei voi käy­tän­nös­sä miten­kään saa­da “mer­kit­tä­väs­ti yli suo­ma­lais­ta medi­aa­ni­palk­kaa”, jos kyvyt ja kiin­nos­tus pis­tä­vät hakeu­tu­maan luo­kan­opet­ta­jak­si. Jos sen sijaan sat­tuu haa­vei­le­maan laki­mie­hen uras­ta hyvän pal­kan takia, saat­taa hyvin­kin var­sin nuo­re­na saa­da hyvät tulot, eten­kin jos osaa vali­ta sel­lai­sen eri­koi­sa­lan, jol­la liik­ku­vat suu­ret rahat.

    Gee­ne­jään kukaan ei voi vali­ta, mut­ta sen jäl­keen on pal­jon, mihin omal­la toi­min­nal­laan ja valin­noil­laan voi vai­kut­taa. Itse menin lukion läpi niin, että sul­jin mah­dol­li­sim­man vähän jat­ko­kou­lu­tus­paik­ko­ja pois aine­va­lin­noil­la­ni. Sen seu­rauk­se­na jou­duin reh­ki­mään enem­män lukies­sa­ni pit­kää matik­kaa, pit­kää fysiik­kaa ja pit­kää kemi­aa kuin esi­mer­kik­si kuusi musii­kin kurs­sia käy­nyt pik­ku­vel­je­ni, mut­ta vas­ti­neek­si oli mah­dol­li­suus hakea tek­ni­seen kou­lu­tuk­seen, mitä hänel­lä ei ollut. Gee­neil­lä on tur­ha perus­tel­la tuo­ta ratkaisua.

    Sylt­ty jo asias­ta kir­joit­ti­kin, mut­ta sanot­ta­koon vie­lä: kun kes­kus­te­lem­me rikas­tu­mi­ses­ta, on outoa ottaa argu­men­tik­si rikas­tu­mi­sen sat­tu­man­va­rai­suu­del­le ja yksi­lös­tä riip­pu­mat­to­muu­del­le se, että ihmi­set, jot­ka eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta rikas­tu­mi­ses­ta, eivät rikas­tu. Eikö se pikem­min­kin vah­vis­ta minun näkö­kan­taa­ni, että ihmi­sen teke­mil­lä valin­noil­la ja teke­mi­sil­lä on merkitystä?

    Minä olin kiin­nos­tu­nut useas­ta alas­ta, kuten epäi­le­mät­tä suu­rin osa muis­ta­kin lukio­lai­sis­ta. Omaan jat­ko­kou­lu­tus­paik­kaa­ni vai­kut­ti kui­ten­kin tie­toi­suus sii­tä, että se voi­si ava­ta tiet kii­tet­tä­viin ansioi­hin. En oikein löy­dä sym­pa­ti­aa nii­tä koh­taan, jot­ka haluai­si­vat (anteek­si anglis­mi) pitää kakun ja syö­dä sen kans­sa. Tun­tuu sil­tä, että sil­loin anne­taan omal­le toi­min­nal­le sel­keä agens­si: itse on pys­ty­nyt teke­mään rat­kai­sun aset­taa esi­mer­kik­si kiin­nos­tus ansio­po­ten­ti­aa­lin edel­le samal­la kui­ten­kin riis­täen tämä agens­si niil­tä, jot­ka lait­ta­vat ansio­po­ten­ti­aa­lin edel­le ja tode­ten, että hei­dän tapauk­ses­sa kyse on tuu­ris­ta ja häi­käi­le­mät­tö­myy­des­tä. Lop­pu­tu­lok­sen olles­sa itse kun­kin rat­kai­su­jen näkö­kul­mas­ta joh­don­mu­kai­nen: kukin ryh­mä on toteut­ta­nut prio­ri­teet­te­jaan jär­jes­tyk­ses­sä, vali­te­taan­kin, kun rik­kau­det meni­vät­kin muille.

    N:

    Sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta roh­ke­nen olla eri miel­tä. Kaik­ki rik­ko­vat sään­tö­jä vähin­tään vahin­gos­sa ja pit­käl­ti kyse on vain sii­tä, mihin pis­tää rajan. Minul­la raja on var­sin kor­keal­la eli en tahal­la­ni riko sään­tö­jä ja epä­sel­vis­sä tilan­teis­sa pyrin toi­mi­maan sään­tö­jen hen­gen mukaan.

    Esi­merk­ke­jä on hel­poin­ta löy­tää lii­ken­tees­tä. Minä en esi­mer­kik­si käve­le päin punais­ta tar­koi­tuk­sel­la. Jos ajai­sin autol­la, pysäh­tyi­sin kel­tai­siin valoi­hin, jos se on mah­dol­lis­ta. Pysä­köi­sin vain lail­li­siin paik­koi­hin, enkä siis kos­kaan jal­ka­käy­tä­väl­le. Ajai­sin nopeus­ra­joi­tus­ten mukaan (GPS:llä mitat­tu­na). Moni tun­te­ma­ni ihmi­nen rik­koo noi­ta kaik­kia. Jos mitään voi pää­tel­lä auton mer­kis­tä, esi­mer­kik­si päi­vä­ko­din por­til­la nime­no­maan hyvä­tu­loi­sim­mat ovat nii­tä, jot­ka esi­mer­kik­si kur­vaa­vat autol­la puis­toon käve­ly­tiel­le mah­dol­li­sim­man lähel­le päi­vä­ko­din port­tia sen sijaan, että jät­täi­si­vät auton kadun var­teen lail­li­sel­le paikalle.

    Täs­sä olem­me näkö­jään hen­gen­hei­mo­lai­sia: nopeus­mit­ta­ri­ni on kil­tis­ti nopeus­ra­joi­tuk­sen mukai­nen ja muu­ten­kin pidän autoa ajaes­sa tiu­kas­ti sään­nöis­tä kiin­ni. Tun­nus­tan kui­ten­kin kävel­leen jos­kus punai­sia päin, joten sii­nä mie­les­sä olit ihan oikeas­sa. En kui­ten­kaan aja­tel­lut nii­tä sään­tö­jä puhues­sa­ni sii­tä, etten nii­tä riko, vaan enem­män­kin näi­tä kou­lu­tuk­seen ja ammat­tiin sel­keäm­min liit­ty­viä sään­tö­jä, joi­den rik­ko­mi­ses­ta jot­kut ajat­te­le­vat ole­van hyö­tyä (aina­kin sinä vai­ku­tat niin ajat­te­le­van). Muis­tan ollee­ni tie­to­ko­ne­luo­kas­sa vään­tä­mäs­sä har­joi­tuk­sia kurs­sil­le, kun sin­ne tuli pari opis­ke­li­jaa rien­nois­ta lataa­maan oman kil­tan­sa sivuil­ta mal­li­vas­tauk­set, jot­ka sit­ten palaut­ti­vat omi­naan ja oli­vat var­tis­sa ulos luo­kas­ta. Minä jat­koin puur­ta­mis­ta ja en rik­ko­nut näi­tä sääntöjä.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muis­taak­se­ni me olim­me eri miel­tä sii­tä, työs­ken­te­lee­kä val­tao­sa ikään­ty­neis­tä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la vai ei. Näkö­jään työs­ken­te­lee 40 % eikä valtaosa.
    Sii­tä olen minä­kin kir­joit­ta­nut, että kan­nus­teet pal­ka­ta ikään­ty­nyt työ­tön ovat niin sur­keat, ettei mikään (omis­ta­jal­leen) vas­tuul­li­nen yri­tys ne niin tee. Asias­ta kir­joi­tim­me myös Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapos­tis­sa Lisää matalapalkkatyöyä!

    No toi­vot­ta­vas­ti asial­le teh­dään jotain. Tuo ikä­ra­sis­mi nos­taa vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia monel­le tie­teen alalle.

  88. Ja taas aiheeseen:
    http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/googlen-teknologiapomo-tietokone-saavuttaa-ihmisalyn-vuonna-2029–6634553
    https://medium.freecodecamp.com/bill-gates-and-elon-musk-just-warned-us-about-the-one-thing-politicians-are-too-scared-to-talk-8db9815fd398

    Kyl­lä se alkaa näyt­tä­mään sil­tä, että hor­to­no­miat, joo­gat, fit­ne­sit ja vas­taa­vat on tule­vai­suu­den alo­ja. Työt ovat robot­tien omia. Mik­si edes puur­taa, jos robo­tit vie­vät joka tapauk­ses­sa työt?

    Oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mitä kes­kus­te­lu­ja sul­jet­tu­jen ovien taka­na käy­dään Tun­tuu, että kaik­ki muut pait­si polii­ti­kot puhu­vat mas­sa­työt­tö­myy­des­tä. Ei kai poliit­kot ole sen­tään niin tyhmiä.

  89. ano­nyy­mi: Onko osuu­del­la mer­ki­tys­tä, jos pre­ka­ri­aat­tis­sa ole­vat jou­tu­vat vaik­ka­pa työt­tö­mik­si tai huo­maa­vat ettei­vät halu­tes­saan saa ns. kun­nol­lis­ta työ­paik­kaa. Minus­ta juu­ri tuol­lai­nen kas­vat­taa toi­vot­to­muu­den tun­net­ta. Moni var­maan toi­voo tilan­teen­sa ole­van väliai­kai­nen, vaik­ka kat­soi­si­kin sen juu­ri sil­lä het­kel­lä vas­taa­van toiveitansa.

    Epä­var­muu­den tun­tee­seen taas vai­kut­taa esi­mer­kik­si työ­pai­kan­si­säi­nen ilma­pii­ri, jota ei var­maan­kaan ole samas­sa yhtey­des­sä mitat­tu. Ja jat­ku­va ylei­nen työt­tö­myys vai­kut­taa kyl­lä epä­suo­ras­ti koet­tuun epä­var­muu­den tun­tee­seen pre­ka­ri­aat­ti­työ­pai­kas­sa­kin, kos­ka raha ei kier­rä sin­ne­kään, jos se ei ylei­ses­ti kier­rä taloudessa.

    Kan­nat­taa lukais­ta tut­ki­mus­pa­pe­ri ja var­sin­kin tut­ki­muk­sen kvan­ti­ta­tii­vi­set tulokset.

    Tut­ki­mus ei vah­vis­ta sitä yleis­tä käsi­tys­tä, että työn­te­ki­jän ase­ma on kaut­taal­taan kur­jis­tu­nut. Ihmi­set esi­mer­kik­si voi­vat nyt vai­kut­taa työ­hön­sä ja kehit­tää itse­ään enem­män kuin ennen. Työ­paik­ko­jen ilma­pii­ris­sä ei näy­tä tapah­tu­neen sys­te­maat­tis­ta muutosta. 

    Vai­ke­aa on ollut ennen­kin mata­la­suh­dan­teis­sa ja vähän hel­pom­paa kor­kea­suh­dan­teis­sa. Toteu­tu­nut työt­tö­myys ja arviot omis­ta työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta ovat vaih­del­leet suh­dan­tei­den mukaan, mut­tei niis­sä ole sel­vää tren­diä. Sen sijaan työ­mark­ki­na­ris­kin (työt­tö­myy­den, han­ka­lan työl­lis­ty­mi­sen) pel­ko on kas­va­nut trendinomaisesti.

    Pre­ka­ri­aat­tiin luo­ki­tel­lut koki­vat asiat mui­ta nega­tii­vi­sem­min, mut­ta tut­ki­muk­ses­ta ei suo­raan ilme­ne, onko täs­sä tapah­tu­nut tut­ki­mus­jak­son aika­na sys­te­maat­tis­ta muutosta.

    No, tut­ki­muk­sen tuo­rein aineis­to on vuo­del­ta 2013. Nyt ele­tään vuot­ta 2017.

    1. Eopåä­var­mat työ­suh­teet eivät ole ehkä yleis­ty­neet vaan vaih­ta­neet koh­det­ta. Aiem­piin tilas­toi­hin vbai­kut­ti suu­res­ti se, että esi­mer­kik­si sata­mis­sa työ­suh­teet oli­vat yhden päi­vän mit­tai­sia — tosin työn saa­mi­nen päi­vit­täin oli mel­ko todennäköistä.

  90. Lii­an van­ha: Menes­ty­mi­nen ei rii­pu enää kou­lu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suh­teil­la pää­see vih­reäl­le oksalle.

    Kaup­pa­tie­tei­li­jöi­tä­kin on jo työttömänä,n 3500, joten ei mah­do­ton­ta mää­rää mut­ta työt­tö­miä­kin alkaa olla

    Nyky­ään koros­te­taan ver­kos­to­jen mer­ki­tys­tä eli työ­paik­ko­ja jae­taan suh­teil­la, ei sii­nä tuot­ta­vuu­del­la ole mer­ki­tys­tä samas­sa laa­juu­des­sa kuin anne­taan uskoa

    Niin­pä todel­la hyvä­kin syr­jäy­tyy, jos ne tär­keät suh­teet puuttuvat.

    Ja se on ymmär­ret­tä­vää, tut­tu on pal­jon hel­pom­pi pal­ka­ta kuin parem­pi tuntematon

    Ja toi­saal­ta, elä­mäs­sä syn­tyy pal­ve­lu­vel­kaa ja mones­ti palk­kaa­mi­nen on belan mak­sua eikä aitoa valintaa

    Ja on eri asia menes­tyä työ­elä­mäs­sä, jos pää­see aloit­ta­maan jon­kun suu­ren joh­ta­jan alai­se­na. Alim­mal­ta por­taal­ta aloit­ta­vavl­la ete­ne­mi­nen voi kes­tää koko työuran

    Eli nepo­tis­mi on voi­mis­saan kun joh­ta­ja­paik­ko­ja jaetaan

    Työl­lis­ty­mi­nen riip­puu oikeas­taan ulko­näös­tä ja luon­tees­ta. Luon­ne taas arvoi­daan ulko­näön perus­teel­la tut­ki­mus­ten ja arkie­lä­män koke­mus­ten muaan. Tilan­ne voi­mis­tuu digi­ta­li­saa­tion kehit­tyes­sä. Jos ver­taam­me rumaa hen­ki­löä huo­nos­ta kodis­ta hen­ki­löön jol­la on este­tiik­ka kun­nos­sa ja jol­la on hyvä kas­vu­ym­pä­ris­tö, on kuin ver­tai­si yötä ja päivää.

    Suo­mes­sa on tosi­aan tuhan­sia työt­tö­miä kaup­pa­tie­tei­li­jöi­tä, mut­ta toi­saal­ta You­tu­bes­sa on Suo­mes­ta­kin esi­merk­ke­jä henklöis­tä, jot­ka ovat työl­lis­ty­neet mark­ki­noin­nin alal­le vain videoi­den­sa avul­la. Jos este­tiik­ka ja luon­ne on kun­nos­sa, näil­lä ohit­taa kou­lu­te­tut­kin hakijat.

  91. Mihin perus­tuu se väi­te, että aina syn­tyy uusia työ­paik­ko­ja uusil­le aloil­le? Usko­muk­seen­ko, että kun niin on tähän­kin asti käynyt?

    Siis onko kysees­sä uskomus?

    Robo­tii­kan mah­dol­li­suuk­sia on lii­oi­tel­tu ja vähätelty.

    3D-tulos­tus on vie­mäs­sä tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen ihan uuteen ulottuvuuteen.

    Se voi olla hyvin­kin lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, ettei enää esi­mer­kik­si auton hin­nas­sa ole muu­ta suur­ta kus­tan­nus­te­ki­jää vero­jen lisäk­si kuin raa­ka-aineet ja val­mis­tuk­ses­sa tar­vit­ta­va säh­kö­ener­gia. Käy­tän­nös­sä tuot­tei­den kus­tan­nus­ra­ken­ne muut­tuu täysin.

    Vaa­ti­vam­pia­kin tuot­tei­ta voi koh­ta val­mis­taa kotona.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: […] työs­ken­te­lee­kä val­tao­sa ikään­ty­neis­tä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la vai ei. Näkö­jään työs­ken­te­lee 40 % eikä valtaosa.

    Jos jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­lee koko­nai­suu­te­na noin 20 %, tuo voi olla esim. eläk­kei­den kan­nal­ta ongel­mal­lis­ta. Vie­lä jos Sote-rat­kai­sun myö­tä jul­ki­sel­ta puo­lel­ta siir­tyy työ­paik­ko­ja yksi­tyi­sel­le puo­lel­le, elä­keyh­tiöi­den kes­ki­näi­nen vas­tuul­li­suus pitää pan­na käytäntöön…

  93. Ano­ny­mous:
    Jos­tain syys­tä maas­sa on run­saas­ti ruot­sin­kie­lis­tä kaup­pa­kor­keao­pe­tus­ta. Tai­taa olla perä­ti kol­mes­sa yksi­kös­sä pal­ve­le­mas­sa n. 300000 hen­gen yhtei­söä. Teo­ria­ni on, että kysei­set oppi­lai­tok­set ovat nime­no­maan suh­tei­den sol­mi­mis­ta var­ten ja itse oppi­mi­nen ja ope­tus on toisarvoista.

    Ensim­mäi­se­nä tuli­si kyl­lä mie­leen, että niis­sä ehkä ope­te­taan jotain sem­mois­ta, jos­sa ruot­sin­kie­li­sil­lä on pal­jon perin­tei­tä ja siten fokusoi­tu­mi­ses­ta rop­pa­kau­pal­la hyö­ty­jä. Ja täs­tä­pä tulee mie­leen raha ja sii­hen liit­ty­vät palvelut.

  94. ano­nyy­mi: Kuin­ka­ko­han pal­jon tuol­lai­nen toi­min­ta on osa yhteis­maan ongel­maa eli köyh­dyt­tää yhteis­kun­taa. Tuol­lai­seen kulu­vat resurs­sit­han voi­tai­siin koh­dis­taa mui­hin, hyö­dyl­li­sem­piin asioihin.

    Kysy­mys on sii­tä miten hyö­tyä mita­taan, ja kenel­le vali­tun tuo­te­po­li­tii­kan tuot­ta­ma lisä­ar­vo kana­voi­tuu. Kulut­ta­ja ei vält­tä­mät­tä tee sen “hyö­dyl­li­sem­piä” valin­to­ja kuin yri­tyk­sen omistajat. 

    Toi­saal­ta, koke­mus­pe­räi­ses­ti suun­ni­tel­ma­ta­lou­den sovel­ta­mi­nen resurs­sien allo­koin­tiin ei ole hyvä idea sekään. 

    Yksi pal­jon media­huo­mio­ta saa­nut rat­kai­su resurs­sien “oikeu­den­mu­kai­sem­paan” jaka­mi­seen on libe­raa­li­kom­mu­nis­mi, eli ensin eri­lai­sil­la kik­ka­vii­to­sil­la (kuten nyt vaik­ka suun­ni­tel­tu van­he­ne­mi­nen) saa­daan pää­oma kasaan­tu­maan, jon­ka jäl­keen muo­dos­te­taan sym­bioo­si ympä­röi­vän yhteis­kun­nan kans­sa ja vapaa­eh­toi­ses­ti rahoi­te­taan hank­kei­ta jot­ka perin­tei­ses­ti ovat kuu­lu­neet val­tiol­le. Kyse on siis suu­ren mit­ta­kaa­van hyvän­te­ke­väi­syy­syh­teis­kun­nas­ta hyvin­voin­ti­val­tion sijaan. Köy­him­pien ase­ma para­nee noin­kin, tosin kes­ki­luok­ka on tyytymätöntä.

    Ehkä täs­sä koh­taa val­tion roo­lin pitäi­si olla asym­met­ri­sen infor­maa­tion pois­to lain­sää­dän­nön avul­la, esi­mer­kik­si siten että suun­ni­tel­lun ja ennus­te­tun elin­kaa­ren pituus pitää esit­tää näky­väs­ti tuot­teen pak­kauk­ses­sa ja muus­sa tuo­tein­for­maa­tios­sa. Vähän sama asia kuin “Tupa­koin­ti tap­paa” tupak­ka-askin kyl­jes­sä. Monel­le saat­taa esi­mer­kik­si tul­la yllä­tyk­se­nä että tänään oste­tun äly­pu­he­li­men päi­vi­tyk­set lak­kaa­vat jo 2018, jon­ka jäl­keen lai­te pik­ku­hil­jaa mätä­nee, tai että tel­kun jääh­dy­tys­le­vyn vie­reen kui­vu­maan asen­ne­tut vai­keas­ti vaih­det­ta­vat pin­ta­lii­tos­kon­den­saat­to­rit ovat enti­siä jo muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, ja ihan tarkoituksella.

    Robo­tii­kan las­kies­sa val­mis­tus­kus­tan­nuk­sia, suun­ni­tel­lus­ta van­he­ne­mi­ses­ta on tulos­sa täy­sin kes­kei­nen tuot­ta­vuus­työ­ka­lu, ja mitä asym­met­ri­sem­paa kaup­paan liit­ty­vä infor­maa­tio on, sitä parem­pi myyjälle.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eopåä­var­mat työ­suh­teet eivät ole ehkä yleis­ty­neet vaan vaih­ta­neet koh­det­ta. Aiem­piin tilas­toi­hin vbai­kut­ti suu­res­ti se, että esi­mer­kik­si sata­mis­sa työ­suh­teet oli­vat yhden päi­vän mit­tai­sia – tosin työn saa­mi­nen päi­vit­täin oli mel­ko todennäköistä.

    Pät­kä­töi­den mää­rä ei ole juu­ri lisään­ty­nyt ja pät­kä­töi­tä tar­jo­aa edel­leen eni­ten julkinen 

    Osa-aika­työ on lisään­ty­nyt hie­man ja sitä tkee n 11–16 %.Eri läh­teis­sä on eri luku­ja, mut­ta mitään mer­kit­tä­vää kas­vua ei ole tapah­tu­nut 20 vuodessa

    Vuo­kra­työ­tä tekee n 1 % työl­li­sis­tä eli marginaalijuttu

    Työ­suh­teen kes­ki­pi­tuus­kin on kas­va­nut 5 vuo­de­sa 8 vuoteen 

    Eli mitään indi­kaat­to­ri ei osoi­ta epä­var­muu­den lisääntyneen

    Ainoa mikä on lisään­ty­nyt on työ­va­oi­man tar­jion­ta ja niin­pä meil­lä onkin nyt 500000 työ­tön­tä, joi­ta pyri­tään kiusaa­maan kai­kin keinoin.

    Heis­tä on teh­ty parem­man väen sylkykuppeja

  96. ano­nyy­mi: Kuin­ka­ko­han pal­jon tuol­lai­nen toi­min­ta on osa yhteis­maan ongel­maa eli köyh­dyt­tää yhteis­kun­taa. Tuol­lai­seen kulu­vat resurs­sit­han voi­tai­siin koh­dis­taa mui­hin, hyö­dyl­li­sem­piin asioihin.

    Jos yhteis­maan ongel­mis­ta ale­taan puhu­maan, niin suu­rin niis­tä kai­kis­ta­han on imma­te­ri­aa­lioi­keu­det. Niis­sä­hän logiik­ka on seu­raa­va: kun tek­no­lo­gi­nen kek­sin­tö tai kult­tuu­rin tuo­te (elo­ku­va, peli, tms.) on ker­ran teh­ty, sen jat­ko­käyt­tö ja hyö­dyn­tä­mi­nen vaik­ka kuin­ka laa­jan ylei­sön kes­ken on peri­aat­tees­sa ilmais­ta, kos­ka uuden kopion val­mis­ta­mi­nen tai idean jat­ko­käyt­tö ei tuo mitään lisä­mak­su­ja. Tämä on kui­ten­kin estet­ty teki­jä­noi­keuk­sil­la (kult­tuu­rin tapauk­ses­sa) tai paten­teil­la (kek­sin­tö­jen tapauk­ses­sa) sil­lä aja­tuk­sel­la että jos kaik­ki pys­tyi­si­vät jat­ko­hyö­dyn­tä­mään ide­aa ilmai­sek­si, kukaan ei mak­sai­si sen alku­pe­räi­ses­tä kehi­tyk­ses­tä ja sitä ei voi­tai­si tuot­taa alunperinkään.

    Sinän­sä tämä logiik­ka pelaa, mut­ta sii­nä on vain se val­ta­va hait­ta­puo­li, että se nos­taa peri­aat­tees­sa ilmai­sen tuot­teen hin­nan johon­kin miel­val­tai­seen, alku­pe­räi­sen teki­jän mää­rit­te­le­mään lukuun ja siten kei­no­te­koi­ses­ti rajoit­taa koko ihmis­kun­nan ideas­ta tai kult­tuu­ri­tuot­tees­ta saa­maa hyötyä.

    Jos vähän het­ken poh­tii esi­mer­kik­si miten min­kä hyvän­sä kor­kean tek­no­lo­gian tuot­teen tai vaik­ka­pa popu­laa­ri­viih­teen hin­ta muo­dos­tuu, tulee hel­pos­ti joh­to­pää­tök­seen että imma­te­ri­aa­lioi­keus­jär­jes­tel­män lopet­ta­mi­nen ja vaih­toeh­tois­ten rahoi­tus­me­ne­tel­mien kehit­tä­mi­nen on ongel­ma jon­ka rat­kai­se­mi­nen rikas­tut­tai­si koko maa­il­maa val­ta­vas­ti. Tämä rikas­tut­ta­mi­nen tuli­si nime­no­maan sii­tä että viih­teen super­täh­det ja Bill Gate­sit eivät enää tie­nai­si teki­jä­noi­keus­mo­no­po­leil­laan mil­jar­de­ja, vaan joi­tain pal­jon koh­tuul­li­sem­pia sum­mia jot­ka oli­si­vat lähem­pä­nä sitä mini­mi­hin­taa mil­lä kysei­set ihmi­set ovat val­mii­ta teke­mään työtään.

  97. Jor­ma Nord­lin:
    Mihin perus­tuu se väi­te, että aina syn­tyy uusia työ­paik­ko­ja uusil­le aloil­le? Usko­muk­seen­ko, että kun niin on tähän­kin asti käynyt?

    Siis onko kysees­sä uskomus?

    Robo­tii­kan mah­dol­li­suuk­sia on lii­oi­tel­tu ja vähätelty.

    3D-tulos­tus on vie­mäs­sä tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen ihan uuteen ulottuvuuteen.

    Se voi olla hyvin­kin lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, ettei enää esi­mer­kik­si auton hin­nas­sa ole muu­ta suur­ta kus­tan­nus­te­ki­jää vero­jen lisäk­si kuin raa­ka-aineet ja val­mis­tuk­ses­sa tar­vit­ta­va säh­kö­ener­gia. Käy­tän­nös­sä tuot­tei­den kus­tan­nus­ra­ken­ne muut­tuu täysin.

    Vaa­ti­vam­pia­kin tuot­tei­ta voi koh­ta val­mis­taa kotona.

    En minä halua olla tee-se-itse tol­va­na vaan naut­tia laa­dus­ta esi­mer­kik­si ipho­nen ja mac­boo­kin muodossa.

    Samoin en lai­ta ruo­kaa vasn käyn ravin­to­las­sa, kos­ka he osaa­vat ja minä en. Eikä minua kiin­nos­ta opis­kel­la ala car­te ate­rioi­den kokkausta.

    3D tulos­tus on tuo­tan­to­me­ne­tel­mä, jol­la moni tuo­tan­to tehos­tuu, mut­ta ei sil­lä meis­tä kai­kis­ta teh­dä tee-se-itse tolvanoita.

  98. spot­tu:
    Robo­tii­kan las­kies­sa val­mis­tus­kus­tan­nuk­sia, suun­ni­tel­lus­ta van­he­ne­mi­ses­ta on tulos­sa täy­sin kes­kei­nen tuot­ta­vuus­työ­ka­lu, ja mitä asym­met­ri­sem­paa kaup­paan liit­ty­vä infor­maa­tio on, sitä parem­pi myyjälle.

    EU on kehit­tä­mäs­sä vaa­ti­muk­sia konei­den ja lait­teidn kor­jat­ta­vuu­teen ja kestävyyteen.
    http://yle.fi/uutiset/3–9289303

  99. vesak:
    Aika iso­ja lin­jo­ja maa­lail­laan. Nykyi­syyt­tä ennus­te­taan uudes­taan, entä täs­tä eteenpäin?

    Mul­lis­tuk­sia, nykyi­siin­kin ver­rat­tu­na iso­ja, voi olla vie­lä luvas­sa. 30–40 vuo­den pers­pek­tii­vil­lä ennus­te­taan jo teko­ä­lyn kykye­ne­vän mal­lin­ta­van ihmi­sai­vot tai saa­van vas­taa­vat kog­ni­tii­vi­set kyvyt. Miten arvo­jär­jes­tel­mä sit­ten raken­tuu? Kukaan ei tie­dä, mut­ta hori­sont­ti on pyör­ryt­tä­vä ja mah­dol­li­se­uu­det rajattomat.

    Tur­ha toi­vo, teko­ä­ly ei kos­kaan pys­ty tuo­hon. Tuol­loin kor­kein­taan ymmär­re­tään, että tie­toi­suus ei ole aivo­jen emer­gent­ti ominaisuus.

  100. Komp­paan kaik­kia, jot­ka epäi­le­vät työ­elä­män abso­luut­tis­ta huo­non­tu­mis­ta men­nees­tä. Tai­taa olla vain niin, että ihmi­set pel­kä­vät nyky­ään enem­män, vaik­ka työ­suh­teis­sa sinän­sä ei ole tapah­tu­nut muutosta. 

    Esi­mer­kik­si aikai­sem­paan ver­rat­tu­na han­ka­lat työ­ajat­kin ovat vähen­ty­neet, kos­ka vuo­ro­työ­tä ei enää teh­dä sil­lä val­mis­ta­vaa liku­hih­na­työ­tä on niin pal­jon kadon­nut auto­maa­tion ja Kii­na-ilmiön takia.

    Toi­saal­ta taas voi olla niin­kin, ettei kaik­kien ihmis­ten pää kes­tä pai­nei­ta ja vas­tuu­ta, joi­ta tulee asian­tun­ti­joil­le. Onhan se työn­te­ki­jäl­le aika lail­la eri asia, jos istuu liu­ku­hih­nal­la eikä voi vai­kut­taa miten­kään omaan työ­hön­sä, mut­ta eipä sii­nä ole kyl­lä sel­lais­ta vas­tuu­ta­kaan. Onko se tämä, joka painaa?

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eopåä­var­mat työ­suh­teet eivät ole ehkä yleis­ty­neet vaan vaih­ta­neet koh­det­ta. Aiem­piin tilas­toi­hin vbai­kut­ti suu­res­ti se, että esi­mer­kik­si sata­mis­sa työ­suh­teet oli­vat yhden päi­vän mit­tai­sia – tosin työn saa­mi­nen päi­vit­täin oli mel­ko todennäköistä.

    Pyö­riä ja Oja­la totea­vat, että ris­ki pää­tyä pre­kaa­riin työ­mark­ki­na-ase­maan on suu­rin suh­dan­ne­her­kil­lä aloil­la, kuten teol­li­suu­des­sa ja raken­ta­mi­ses­sa, sekä kou­lu­tus- ja tut­ki­mus-sek­to­reil­la, jois­sa on pal­jon mää­rä­ai­kai­sia työsuhteita.

    1. Pre­ka­ri­aa­tin mää­rit­te­le­mi­nen on han­ka­laa, ja sik­si se mää­ri­tel­lään mie­lel­lään niin, että se on hel­pos­ti mitat­ta­vis­sa. Kun käy­te­tään työ­suh­teen vaki­nai­suut­ta mää­ri­tel­mä­nä, sii­hen sujah­taa pal­jon hyvä­osai­sia. Minul­la esi­mer­kik­si ei ole kos­kaan eläes­sä­ni ollut tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vaa työ­suh­det­ta, vaan olen elä­nyt elä­mä­ni pät­kä­töil­lä, mut­ta talou­del­lis­ta ase­maa­ni en ole koke­nut mis­sään vai­hees­sa uhatuksi.Prekarfiaatin mää­ri­tel­mään kuu­luu mie­les­tä­ni myös heik­ko talou­del­li­nen asema.

  102. ano­nyy­mi: Kuin­ka suu­ri osa nois­ta omi­nai­suuk­sis­ta (tai sii­tä, min­kä pääl­le ne raken­tu­vat) on mie­les­tä­si perit­tyä? Entä opit­tua tai opetettua?

    Kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys ja luon­ne yleen­sä periy­ty­vät, mut­ta ympä­ris­tö ja koke­muk­set vai­kut­ta­vat pal­jon. Eri­tyi­ses­ti lap­suu­den koke­muk­set, tuos­ta syys­tä eri­tyi­ses­ti lap­sil­ta ja köy­hil­tä lap­si­per­heil­tä ei pitäi­si lei­ka­ta yhtään. 

    Oma poi­ka­ni vai­kut­taa minua lais­kem­mal­ta ja pas­sii­vi­sem­mal­ta, kun ver­taan hänen teke­mi­si­ään sii­hen mitä itse tein tuos­sa iäs­sä. Poi­ka­ni elää nyt vakaas­sa yltä­kyl­läi­syy­des­sä, itse olin tuos­sa iäs­sä köy­hem­män per­heen lap­si, jou­duin teke­mään töi­tä, tie­naa­maan ja kul­ke­maan omin päin joka paik­kaan. Kär­sin myös kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta pit­kään, minua lyö­tiin ja pot­kit­tiin vii­kot­tain ylä­as­teel­la parin vuo­den ajan, mut­ta opin lopul­ta iske­mään takaisin. 

    Iso osa sii­tä että olen koh­ta­lai­ses­ti menes­ty­nyt, on tul­lut mie­les­tä­ni puh­taas­ta kyl­mäs­tä suo­rit­ta­mi­ses­ta, las­kel­moin­nis­ta, tie­tyn­lai­ses­ta maso­kis­mis­ta ja mää­rä­tie­toi­ses­ta epä­mu­ka­vien asioi­den teke­mi­ses­tä ja jat­ku­vas­ta psyyk­kaa­mi­ses­ta teke­mään epä­miel­lyt­tä­viä asioi­ta, joi­den olen pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tien­nyt kehit­tä­vän minua suo­riu­tu­maan parem­min työ­elä­mäs­sä. Ja tuol­lai­nen kyky suo­rit­taa ja toi­mia kyl­mäs­ti kehit­tyi mie­les­tä­ni kou­luiän ran­kois­ta kokemuksista.

    En usko että pojal­le­ni kehit­tyy saman­lais­ta kyl­mää kykyä tar­vit­taes­sa suo­riu­tua lähes mis­tä tahan­sa ja pus­kea läpi asioi­ta. Tai arve­len että kos­ka pojal­la­ni on hel­pom­pi elä­mä, hän toden­nä­köi­sem­min tyy­tyy kes­kin­ker­tai­sem­paan tasoon.

    Tuol­la ei kui­ten­kaan ole minul­le mer­ki­tys­tä, tuen poi­kaa­ni joka tapauk­ses­sa. Ikä­vien asioi­den koke­mi­set voi­vat joh­taa myös nega­tii­vi­seen kier­tee­seen, pari ker­taa on ollut lähel­lä ettei minul­le­kin ole käy­nyt niin. Mut­ta taval­laan olen perus­po­si­tii­vi­nen ihmi­nen, unoh­dan nega­tii­vi­set asiat hel­pos­ti, tai saan niis­tä vain lisää virtaa. 

    Ihmi­sen luon­tee­seen ja pär­jää­mi­seen vai­kut­taa sekä peri­mä että ympä­ris­tö, mut­ta kum­pi­kaan ei vält­tä­mät­tä ole mää­rää­vä, ellei toi­ses­sa sit­ten ole jota­kin sel­keäs­ti pielessä.

    Mitä aihee­seen tulee, uskon vakaas­ti että teko­ä­ly ja robo­tiik­ka pit­käl­lä aika­vä­lil­lä aut­taa ihmis­kun­taa sel­väs­ti enem­män, kuin mitä se aiheut­taa hait­to­ja. Lyhyen aika­vä­lin yhteis­kun­nal­li­set muu­tok­set toki voi­vat olla kivu­liai­ta joil­le­kin. Monet ihmi­set kun tun­tu­vat pel­kää­vän joka tapauk­ses­sa kaik­kea muutosta.

  103. Onnek­si meil­lä on kym­me­niä tuhan­sia syöt­ti­läi­tä, joi­ta kukaan ei vaka­vis­saan kuvit­te­le­kaan kiusat­ta­van työnhaulla.

  104. Anon:
    Jos vähän het­ken poh­tii esi­mer­kik­si miten min­kä hyvän­sä kor­kean tek­no­lo­gian tuot­teen tai vaik­ka­pa popu­laa­ri­viih­teen hin­ta muo­dos­tuu, tulee hel­pos­ti joh­to­pää­tök­seen että imma­te­ri­aa­lioi­keus­jär­jes­tel­män lopet­ta­mi­nen ja vaih­toeh­tois­ten rahoi­tus­me­ne­tel­mien kehit­tä­mi­nen on ongel­ma jon­ka rat­kai­se­mi­nen rikas­tut­tai­si koko maa­il­maa valtavasti. 

    Vai­kut­taa tär­keäl­tä huo­miol­ta. Ker­toi­sit­ko vie­lä, mitä nuo vaih­toeh­toi­set rahoi­tus­me­ne­tel­mät voi­si­vat olla?

  105. JY: EU on kehit­tä­mäs­sä vaa­ti­muk­sia konei­den ja lait­teidn kor­jat­ta­vuu­teen ja kestävyyteen.
    http://yle.fi/uutiset/3–9289303

    Mik­si kil­pai­lu ja mark­ki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään?

  106. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Sinun­kin puhe­li­mes­sa­si on toden­nä­köi­ses­ti las­kin. Käy­tä sitä edes vähäsen.

    Kii­tok­sia ystä­väl­li­syy­des­tä, mut­ta voi­sit­ko olla vähä­sen spe­si­fim­pi? Haluat­ko las­ket­ta­van, mitä on 60 % medi­aa­ni­tu­los­ta vai kuin­ka medi­aa­ni­tu­lo muut­tuu (ale­nee), jos noin suu­ri perus­tu­lo ote­taan käyttöön?

  107. perus­e­lä­ke: Mik­si kil­pai­lu ja mark­ki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään? 

    Mark­ki­noil­la val­lit­see tie­don asym­met­ria. Täs­tä joh­tuu että kulut­ta­jat eivät tun­nis­ta kes­tä­viä lait­tei­ta. Sik­si he eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan lait­teis­ta kovin­kaan pal­joa, kos­ka voi­vat saa­da kal­liil­la lait­teen joka saat­taa sil­ti hajota. 

    Toi­saal­ta, kulut­ta­jat eivät kui­ten­kaan ole val­mii­ta osta­maan parem­pia tuot­tei­ta tar­joa­via laa­tu­merk­ke­jä. Mie­lum­min oste­taan hal­po­ja ja siel­lä­kin hal­vim­pia mal­le­ja. Hin­ta ratkaisee. 

    Sama “sit­ruu­noi­den” ongel­ma on käy­tet­ty­jen auto­jen markkinoilla.

    Toi­sek­si, kodin­ko­neet val­mis­te­taan hal­val­la työ­voi­mal­la kau­koi­däs­sä. Ne pitäi­si kor­ja­ta kal­liil­la työ­voi­mal­la Euroo­pas­sa. Ei sii­tä saa var­sin­kaan pien­ten lait­tei­den koh­dal­la miten­kään sel­lais­ta yhtä­löä, että nii­den kor­jaut­ta­mi­nen kannattaisi.

    1. Mark­ki­nat toi­mi­si­vat, jos v almis­ta­jien oli­si vel­vol­li­suus ilmoit­taa lait­teen tahal­li­ses­ta van­he­ne­mi­ses­ta tai antaa arvio sen käyt­töiäs­tä ja tätä arvio­ta val­vot­tai­siin ja se sank­tioi­tai­siin. Mut­ta kun näin ei ole, mark­ki­nat eivät pys­ty hoi­ta­maan asiaa.

  108. perus­e­lä­ke: Mik­si kil­pai­lu ja mark­ki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään?

    Kil­pai­lu ja mark­ki­nat hoi­ta­vat kyl­lä ongel­man ilman kor­jat­ta­vuu­teen ja kes­tä­vyy­teen liit­ty­vää EU-mik­ro­ma­na­gee­raus­ta kun­han huo­leh­di­taan sii­tä että kulut­ta­jal­le välit­tyy tie­to lait­teen ole­te­tus­ta käyt­töiäs­tä, ja poik­kea­mat on koh­tuul­li­ses­ti sanktioitu.

    Jos val­mis­ta­jan edel­ly­te­tään mää­rit­te­le­vän tuot­teel­le ole­te­tun käyt­töiän, yksin­ker­tais­tui­si myös kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­nan toi­min­ta. Täl­lä het­kel­lä lau­ta­kun­nan tul­kin­ta tuot­teen elin­kaa­res­ta on lähin­nä mutua.

    Disin­for­maa­tion pois­ta­mi­sen jät­tä­mi­nen mark­ki­noi­den varaan ei ole ennen­kään toi­mi­nut. Esi­merk­ke­jä on run­saas­ti lyi­jy­tet­rae­tyy­lis­tä lähtien.

    Kor­jat­ta­vuus kuu­los­taa tavoit­tee­na hyväl­tä mut­ta usein ei-kor­jat­ta­vik­si suun­ni­tel­lut tuot­teet ovat pie­nem­piä, hal­vem­pia ja syn­ty­vät vähem­mil­lä resurs­seil­la auto­ma­ti­soi­duil­la kokoonpanolinjoilla.

    Itse olen huo­man­nut ihan tyy­ty­väi­se­nä mak­sa­va­ni hal­pa­tuot­tee­seen ver­rat­tu­na enim­mil­lään 9‑kertaisen hin­nan jos­tain hila­vit­kut­ti­mes­ta kos­ka eli­ni­käi­nen takuu. Käy­tän­nös­sä mak­san sii­tä että lai­te on suun­ni­tel­tu kes­tä­väk­si, kor­jat­ta­vuus on tois­si­jais­ta kos­ka val­mis­ta­ja vaih­taa vikaan­tu­neen tuot­teen. Osto­käyt­täy­ty­mi­se­ni oli­si muut­tu­nut pal­jon aikai­sem­min jos ei oli­si ensin tar­vin­nut kokeil­la käy­tän­nös­sä kuin­ka lyhyt elin­kaa­ri ns. kulut­ta­ja­tuot­teil­la todel­li­suu­des­sa on, vaan tämä oli­si ilmoi­tet­tu tuotetiedoissa.

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pre­ka­ri­aa­tin mää­rit­te­le­mi­nen on han­ka­laa, ja sik­si se mää­ri­tel­lään mie­lel­lään niin, että se on hel­pos­ti mitat­ta­vis­sa. Kun käy­te­tään työ­suh­teen vaki­nai­suut­ta mää­ri­tel­mä­nä, sii­hen sujah­taa pal­jon hyvä­osai­sia. Minul­la esi­mer­kik­si ei ole kos­kaan eläes­sä­ni ollut tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vaa työ­suh­det­ta, vaan olen elä­nyt elä­mä­ni pät­kä­töil­lä, mut­ta talou­del­lis­ta ase­maa­ni en ole koke­nut mis­sään vai­hees­sa uhatuksi.Prekarfiaatin mää­ri­tel­mään kuu­luu mie­les­tä­ni myös heik­ko talou­del­li­nen asema.

    Pyö­riä ja Oja­la mää­rit­te­le­vät asian seuraavasti:

    Tar­kas­te­lim­me Tilas­to­kes­kuk­sen vuo­si­na 1984–2013 kokoa­mien työ­olo­tut­ki­mus­ten avul­la palk­ka­työ­tä teke­vän pre­ka­ri­aa­tin omi­nais­piir­tei­tä. Työt­tö­miä tai yrit­tä­jiä aineis­tom­me ei edus­ta. Pre­kaa­reik­si mää­rit­te­lim­me ne pal­kan­saa­jat, joil­le kasau­tuu yhtä aikaa aina­kin kol­me seu­raa­vis­ta vii­des­tä työ­hön liit­ty­väs­tä epävarmuustekijästä:

    yli­kou­lu­tus suh­tees­sa työn sisältöön
    aiem­pi työttömyys
    epä­tyy­pil­li­nen työsuhde
    työn jat­ku­mi­seen koh­dis­tu­va uhka
    huo­not työllistymismahdollisuudet

    Tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta ilme­nee, että huo­no talou­del­li­nen ase­ma on omi­nais­ta pre­ka­ri­aat­til­le, mut­ta he pitä­vät sitä selittäjänä.

  110. spot­tu: Toi­saal­ta, koke­mus­pe­räi­ses­ti suun­ni­tel­ma­ta­lou­den sovel­ta­mi­nen resurs­sien allo­koin­tiin ei ole hyvä idea sekään. 

    Täs­sä koke­mus­poh­jas­sa ei toi­saal­ta ole ollut käy­tös­sä nyky­ai­kais­ta tie­to­jen­kä­sit­te­lyä, jon­ka avul­la voi­tai­siin las­kea kes­ki­näis­vai­ku­tuk­sia ja vai­ku­tus­ket­ju­ja erit­täin pit­käl­le sekä parem­min tark­kail­la tuo­tan­to­ket­jua resurs­si­nen tuh­laus­ta, hui­jauk­sia, jne. silmälläpitäen.

    TL: Ihmi­sen luon­tee­seen ja pär­jää­mi­seen vai­kut­taa sekä peri­mä että ympä­ris­tö, mut­ta kum­pi­kaan ei vält­tä­mät­tä ole mää­rää­vä, ellei toi­ses­sa sit­ten ole jota­kin sel­keäs­ti pielessä. 

    Ja molem­mat ovat tuu­ris­ta kiinni.

    perus­e­lä­ke: Mik­si kil­pai­lu ja mark­ki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään? 

    Kos­ka mai­nos­ta­mi­nen ja PR näh­dään aina hel­pom­mak­si, hal­vem­mak­si ja tehok­kaam­mak­si kuin laa­dun nos­ta­mi­nen. Osta­jal­la­han ei ole pää­syä sel­lai­seen (val­mis­ta­jan) tie­toon, jos­ta laa­dun voi­si luo­tet­ta­vas­ti pää­tel­lä, jot­ta kil­pai­lu laa­dul­la yleen­sä oli­si mah­dol­lis­ta. Heik­koa laa­tua ei myös­kään sank­tioi­da miten­kään. Toi­saal­ta kil­pai­lu mark­ki­noil­la perus­tuu lähes aina vii­me­kä­des­sä juu­ri hintaan.

    Moni osta­ja var­mas­ti ihan mie­lel­lään mak­sai­si digi­bok­sis­taan kym­pin lisää laa­duk­kaam­pia konk­kia var­ten ja toi­sen kym­pin laa­duk­kaam­mak­si suun­ni­tel­tua vir­ta­läh­det­tä var­ten (parem­man laa­dun todel­li­set kus­tan­nuk­set). Todel­lis­ta käyt­töi­kää tuli­si varo­vas­ti­kin arvioi­den 5 vuot­ta lisää, toden­nä­köi­sem­min 10.

  111. perus­e­lä­ke: Mik­si kil­pai­lu ja mark­ki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään?

    Ne hoi­ta­vat koko ajan. Heti kun ihmi­set halua­vat kes­tä­viä tava­roi­ta niin teol­li­suus alkaa val­mis­taa niitä.
    Mut­ta on aivan tur­ha teh­dä kes­tä­vää kos­ka ihmi­set eivät arvos­ta kyseis­tä omi­nai­suut­ta vaan sitä että tuo­te ei ole edel­li­sen kau­den värimaailmaa.

  112. Tapio: Tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta ilme­nee, että huo­no talou­del­li­nen ase­ma on omi­nais­ta pre­ka­ri­aat­til­le, mut­ta he pitä­vät sitä selittäjänä.

    Siis Pyö­riä & Ojala.

  113. perus­e­lä­ke: Vai­kut­taa tär­keäl­tä huo­miol­ta. Ker­toi­sit­ko vie­lä, mitä nuo vaih­toeh­toi­set rahoi­tus­me­ne­tel­mät voi­si­vat olla?

    Kor­kean tek­no­lo­gian osal­ta avoin läh­de­koo­di on “rikas­tut­ta­nut koko maa­il­maa val­ta­vas­ti”. Sen rahoi­tus alkoi aka­tee­mi­sen maa­il­man kaut­ta, ja jat­kuu lei­mal­li­sen epä­for­maa­li­na siten että muka­na on yli­opis­to­ja, yksi­tyi­siä yri­tyk­siä, val­tion­hal­lin­toa ja tal­koo­työ­läi­siä. Osa saa työs­tään palk­kaa ihan viral­li­ses­ti, osa epä­suo­ras­ti ja osa ei lain­kaan. Tämä rahoi­tus­me­ne­tel­mä toi­mii, siis sitä lisää.

  114. Kai­ken varal­li­suu­tem­me ja tar­vit­se­mam­me ravin­non tuot­taa noin 5 % työ­tä­te­ke­vis­tä. Hei­dän kou­lut­ta­mi­seen­sa ter­vey­den­hoi­toon­sa, sekä kuris­sa­pi­tä­mi­seen, viih­dyt­tä­mi­seen ja hau­taan saa­ta­mi­seen tar­vi­taan noin 10 % suomalaisista.
    Kaik­ki loput kan­sa­lai­sem­me voi­si­vat niin halu­tes­saan vaik­ka rap­sut­taa toisiaan.
    Kaik­ki tiet­ty riip­puu sii­tä, ollaan­ko val­mii­ta oikeu­den­mu­kai­sem­paan tulon­ja­koon, ahneu­den ja itsek­kyy­den kitkemiseen.
    On käy­nyt niin. että vah­vaa, mut­ta hidas­ta mies­tä ei enää tar­vi­ta, näp­pä­riä nais­ten käsiä teh­taan koneen ääreen ei kai­va­ta. Mitä on tehtävä?
    Opi perusasiat.
    Suo­ma­lais­ten suo­si­tuim­mat tie­to­läh­teet ovat ilta­leh­tien ja Seit­sä­män­päi­vää-leh­den sivustot.
    Mis­tä voi­sin löy­tää vaik­ka­pa Vih­rei­den jär­jes­tä­miä opin­to­ker­ho­ja glo­ba­li­saa­tios­ta tai ympäristökatastrofista.
    Tun­tuu sil­tä, että kiin­nos­ta­vaa on vain se mitä lait­taa suu­hun­sa tai pukee pääl­leen. Niin ja Kar­das­hia­nin beba.
    Vain hyvän yleis­si­vis­tyk­sen ja laa­jan tie­to­poh­jan omaa­va kan­sa­lai­nen voi teh­dä kau­ko­nä­köi­siä valintoja,muuten on tavarataivaan(hevetin) pau­lois­sa, ja kuvit­te­lee ole­van­sa ikui­ses­ti nuori.
    Mie­le­käs­tä teke­mis­tä­kin oli­si itsen­sä sivis­tä­mi­sen lisäk­si vaik­ka kuin­ka pal­jon.. Pri­mi­tii­vi­sis­sä yhtei­söis­sä vain osa aktii­via­jas­ta käy­te­tiin ravin­non­han­kin­taan, pal­jon aikaa jäi tari­noit­ten ker­to­mi­seen ja leik­kei­hin, esim kale­va­lai­nen runon­lau­lu. Kyl­lä tänään­kin runoil­lat tai yhtei­set pelit ja lei­kit oli­si­vat mie­le­käs­tä puu­haa. Mut­ta mitä teh­dä niil­le vah­voil­le käsille..
    Met­säm­me kai­paa­vat per­kaus­ta, van­hat kau­niit raken­nuk­set kun­nos­tus­ta, tär­keät luon­to­koh­teet hoitoa.Tekemisetä ei ole pulaa, kun­han arvot saa­daan kohdalleen.
    Maa­ham­me on kou­lu­tet­ta­va aina­kin 200 000 kun­non palk­kaa saa­vaa hie­ro­jaa , tansittajaa,laulattajaa, kun­nal­lis­ta rap­sut­ta­jaa yksi­näi­sil­le ja tämän lisäk­si kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le vii­kot­tai­nen hie­ron­ta­tans­si­lau­lu­rap­su­tus­se­te­li. Näin brut­to­kan­sa­non­ni saa­daan nousuun.

    Muu­ten minua har­mit­taa kovas­ti se, että tällä
    hie­nol­la foo­ru­mil­la ei juu­ri kukaan kirjoita
    omal­la nimellään.

  115. Sylt­ty: Lii­an vanha
    Menes­ty­mi­nen ei rii­pu enää kou­lu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suh­teil­la pää­see vih­reäl­le oksalle.
    Ros­kaa. Minul­la ei ole kos­kaan ollut mitään mui­ta suh­tei­ta kuin ne, jot­ka olen itse työ­el­mäs­sä rakentanut.

    Eli olet raken­ta­nut ase­maa­si suh­teil­la­si eli eden­nyt kuten esitin.Eli sinun mie­les­tä ujo ja syr­jään­ve­täy­ty­vä voi­daan työn­tää ulos yhteiskunnasta ?

  116. Sylt­ty: Komp­paan kaik­kia, jot­ka epäi­le­vät työ­elä­män abso­luut­tis­ta huo­non­tu­mis­ta men­nees­tä. Tai­taa olla vain niin, että ihmi­set pel­kä­vät nyky­ään enem­män, vaik­ka työ­suh­teis­sa sinän­sä ei ole tapah­tu­nut muutosta.

    Työ­elä­mä ei ole huo­non­tu­nut niil­lä, jot­ka ovat muka­na työelämässä.
    Edel­leen­kin työ­kuor­maa voi sää­tää, mut­ta edel­leen­kin löy­tyy nii­tä, jot­ka paoll­ta­vat itsen­sä lop­puun, ei se uusi asia ole

    Ongel­mak­si on muo­dos­tu­nut syr­jäy­ty­mi­nen työ­elä­mäs­tä ja nyt sitä yri­te­tään kor­ja­ta pal­kat­to­mal­la työl­lä ja kiusaamisella.

    Joku kuvit­te­lee aidos­ti, että ihmi­nen voi elää eurol­la päi­väs­sä , täl­lä­kin pals­tal­la on moni eri­kois­tu­nut las­ke­maan kuin­ka vähil­lä kalo­reil­la tulee toi­meen ja siu­nai­le­maan, mik­si köy­hät eivät säästä

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ki­nat toi­mi­si­vat, jos v almis­ta­jien oli­si vel­vol­li­suus ilmoit­taa lait­teen tahal­li­ses­ta van­he­ne­mi­ses­ta tai antaa arvio sen käyt­töiäs­tä ja tätä arvio­ta val­vot­tai­siin ja se sank­tioi­tai­siin. Mut­ta kun näin ei ole, mark­ki­nat eivät pys­ty hoi­ta­maan asiaa.

    Toi­saal­ta kulut­ta­jat­kaan eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan ekstraa pit­kän takuun lait­teis­ta, vaan mie­lum­min ote­taan hal­vem­pi, jol­la ei ole takuu­ta. Var­sin­kin IT-lat­teis­sa 2v van­ha lai­te on jo van­hen­tu­nut, eikä sen “tar­vit­se” kes­tää sitä pidempään.

    Mark­kint hoi­tai­si­vat asian myös sil­loin, jos kulut­ta­jil­le kel­pai­si vain 10v takuu. 

    Tämä hin­nan ja takuun yhdis­tel­mä tulee hyvin esil­le vaik­ka­pa tie­to­ko­nei­den vir­ta­läh­teis­sä. 20 eurol­la saa sel­lai­sen, joka oikeas­ti voi räjäh­tää kun sitä kuor­mi­te­taan mak­si­mi­vir­ral­la. 120 eurol­la saa vir­ta­läh­teen joka ei räjäh­dä ja jos­sa on 10v takuu.

    Tuo käyt­töiän ilmoit­ta­mi­nen ja sii­tä sank­tio oli­si myös hyvä, mut­ta miten sen voi­si käy­tän­nös­sä toteut­taa? Val­mis­ta­ja tie­ten­kin ilmoit­taa tasai­sen läm­pö­ti­laan ja ilman­kos­teu­den arvo­ja ilman yhtä­kään täräh­dys­tä mal­liin die­sel-volk­ka­rin typpipäästöt.

  118. ano­nyy­mi: Osta­jal­la­han ei ole pää­syä sel­lai­seen (val­mis­ta­jan) tie­toon, jos­ta laa­dun voi­si luo­tet­ta­vas­ti pää­tel­lä, jot­ta kil­pai­lu laa­dul­la yleen­sä oli­si mahdollista. 

    Oli­si se mah­dol­lis­ta, nimit­täin takuu. Ei se kum­min­kaan kiin­nos­ta tarpeeksi.

    Jos­tain syys­tä ihmi­sen psy­ko­lo­gia toi­mii täs­sä­kin vää­rin päin: ihmi­set eivät osta tuo­tet­ta, jos­sa on 5v takuu, jos vie­res­sä on hal­vem­pi, jos­sa ei ole. 

    Pait­si sil­loin, jos sii­nä hal­vem­mas­sa on kylt­ti “ei toden­nä­köi­ses­ti kes­tä 5 vuotta”. 

    Tämä­hän on havait­tu sijoit­ta­mi­ses­sa: tap­pioi­ta pide­tään pahem­pi­na kuin vas­taa­via voit­to­ja tai nii­den mene­tyk­siä. Eli kau­pas­sa ote­taan pie­ni pika­voit­to (hal­vem­pi hin­ta) heti, vaik­ka se tar­koit­taa suur­ta ris­kiä sil­le, että tuo­te hajo­aa. Jos se ris­ki oli­si sel­väs­ti esil­lä, sitä tus­kin kovin moni las­ku­tai­toi­nen ottaisi.

    Tämä muu­ten toi­mii var­mas­ti yri­tyk­sis­sä­kin. Mie­lum­min tun­ge­taan mark­ki­noil­le heti se hajoa­va pas­ka ja ote­taan vähän rahaa nyt, vaik­ka pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä oli­si parem­pi tar­jo­ta laa­duk­kaam­pia tuot­tei­ta, se toi­si enem­män rahaa.

    Hyvä esi­merk­ki täs­tä on Boschin uudeh­ko teho­se­koi­tin. Sii­nä on aloit­te­le­van meka­niik­ka­suun­nit­te­li­jan teke­mä vir­he, lii­an pie­net muo­viklip­sit. Kaik­kien näi­den teho­se­koit­ti­mien muo­viklip­sit tule­vat hajoa­maan lyhyes­sä ajas­sa ja koko lai­te menee sil­lä rikki.

    Ei tämä ole mitään suun­ni­tel­tua van­he­ne­mis­ta, kos­ka kaik­ki tuot­teet hajoa­vat var­mas­ti hyvin lyhyes­sä ajas­sa (max pari vuot­ta). Kyl­lä tämä on yksin­ker­tai­ses­ti ammat­ti­tai­don puu­tet­ta ja lii­an vähäis­tä tes­taa­mis­ta. Lait­teen käyt­töiäk­si on var­mas­ti aja­tel­tu pal­jon pidem­pi aika.

    Mei­dän per­hee­seen ei tämän takia var­mas­ti oste­ta enää ainut­ta­kaan Boschin keit­tiö­ko­net­ta, joten mitä iloa on myy­dä hajoa­via tuot­tei­ta, jot­ta *kil­pai­li­jat* saa­vat lisämyyntiä? 

    Pitäi­si var­maan lait­taa itse­kin se takuu ostoperusteeksi 😉

  119. spot­tu: Kor­kean tek­no­lo­gian osal­ta avoin läh­de­koo­di on “rikas­tut­ta­nut koko maa­il­maa val­ta­vas­ti”. Sen rahoi­tus alkoi aka­tee­mi­sen maa­il­man kaut­ta, ja jat­kuu lei­mal­li­sen epä­for­maa­li­na siten että muka­na on yli­opis­to­ja, yksi­tyi­siä yri­tyk­siä, val­tion­hal­lin­toa ja tal­koo­työ­läi­siä. Osa saa työs­tään palk­kaa ihan viral­li­ses­ti, osa epä­suo­ras­ti ja osa ei lain­kaan. Tämä rahoi­tus­me­ne­tel­mä toi­mii, siis sitä lisää.

    Muis­taak­se­ni joku yrit­ti jos­kus väit­tää intel­lek­tu­aa­lia omai­suut­taan varas­te­tun, kos­ka jon­kun toi­sen koneis­sa käy­tet­tiin samo­ja kes­key­tyk­siä. Aja­tuk­se­na sama, kuin joku yrit­täi­si paten­toi­da aakkosjärjestyksen.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ki­nat toi­mi­si­vat, jos v almis­ta­jien oli­si vel­vol­li­suus ilmoit­taa lait­teen tahal­li­ses­ta van­he­ne­mi­ses­ta tai antaa arvio sen käyt­töiäs­tä ja tätä arvio­ta val­vot­tai­siin ja se sank­tioi­tai­siin. Mut­ta kun näin ei ole, mark­ki­nat eivät pys­ty hoi­ta­maan asiaa.

    Siis oikeas­ti? Tuot­teil­la on eri­lai­sia takui­ta, kulut­ta­jat voi­vat jakaa tie­toa ja koke­muk­sia tuot­teen laa­dus­ta, nii­tä tes­ta­taan jne.. Ei todel­la­kaan taas tar­vi­ta byro­kra­ti­aa hoi­ta­maan tätä asi­aa. Kes­kus­joh­to­har­hai­set jak­sa­vat kyl­lä aina hämmästyttää..

    Jol­le­kin elekt­ro­nii­kan kom­po­nen­til­le jon­ka käyt­tö­olo­suh­teet voi­daan aika tar­kas­ti mää­rit­tää ja teh­dä mas­sii­vis­ta tes­taus­ta täl­lai­nen arvio eli­na­jas­ta voi­daan ehkä saa­da, mut­ta esi­mer­kik­si mekaa­ni­sil­le lait­teil­le se on hyvin vai­ke­aa (ihan siis mate­ri­aa­li­tie­tees­tä alkaen). Aloi­te­taan yksin­ker­tai­ses­ta, ker­ro minul­le vasa­ran odo­tet­tu elin­ai­ka? 2000 vuot­ta? Kol­me minuut­tia? Riip­puu miten sitä käy­te­tään. Eli seu­ra­vak­si voim­me käyt­tää vero­ro­po­ja mää­rit­te­le­mään ole­te­tut käyt­töym­pä­ris­töt ja käy­dä lakia täs­tä. Taas on tuo­tet­tu hyvin­voin­tia ja lisäarvoa.

    Mikä on oikeas­ti se ongel­ma? Minul­le ei oikeas­taan tule mie­leen mitään tava­raa mikä oli­si joten­kin hajon­nut ennen aikojaan. 

    Voi tie­ten­kin olla että voin ostaa parem­paa tava­raa kos­ka en asu hyvin­voin­ti­val­tios­sa ja minua ei ole vero­tet­tu kuiviin.

    1. Jos Led-lam­pun ilmoi­te­taan kes­tä­vän 25 vuot­ta ja se kes­tää­kin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moi­tu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­tai­le­mal­la ottaa tämän han­kin­ta­pää­tök­ses­sään huomioon?
      Yksi hyvä kulut­ta­jan­suo­ja­kei­no oli­si, että suun­ni­tel­lus­ta van­he­ne­mi­ses­ta itää ilmoit­taa ja jos ei ilmoi­ta, ja joku löy­tää täl­lai­sen omi­nai­suu­den, tavoi­tel­tu hyö­ty kon­fis­koi­daan val­tiol­le kolmenkertaisena.

  121. Sylt­ty: Toi­sek­si, kodin­ko­neet val­mis­te­taan hal­val­la työ­voi­mal­la kau­koi­däs­sä. Ne pitäi­si kor­ja­ta kal­liil­la työ­voi­mal­la Euroo­pas­sa. Ei sii­tä saa var­sin­kaan pien­ten lait­tei­den koh­dal­la miten­kään sel­lais­ta yhtä­löä, että nii­den kor­jaut­ta­mi­nen kannattaisi.

    Ensim­mäi­nen edel­ly­tys on, että lai­te on kor­jat­ta­va . Hal­pa lai­te on kasat­tu siten, etti sitä voi pur­kaa ja elek­to­ro­niik­kao­sat ovat sen ver­ran läm­mö­nar­ko­ja että kor­jaa­jan kol­vi polt­taa niin levyn kuin komponentit

    Tai rik­kou­tu­mi­nen on raken­net­tu hal­voil­la kom­po­nen­teil­la esim aikoi­naan luin, että­di­gi­bok­sin vir­ta­lä­heetn kon­kat ovat niin hal­po­ja, että ne ala­kvat vuo­taa, vedät­tä­vät jän­ni­tet­tä ylös ja polt­ta­vat lopul­ta tär­keim­mät komponentit

    Niin­pä kävin osta­mas­sa 10 laa­duk­kaam­paa konk­kaa ja vaih­doin ne huo­no­jen tilal­le .Bok­si kes­ti aina­kin niin kau­an kuin sil­lä oli tek­nis­tä elinikää

    Eli­ni­kä voi­daan raken­taa monel­la taval­la lyhyeksi

    Mut­ta se tär­kein syy tänä päi­vä­nä on tek­ni­nen vanhentuminen

    Ei yksi­kään jär­ke­vä halua, että ajam­me 20 vuot­ta van­hoil­la autoilla

  122. Sylt­ty: Oli­si se mah­dol­lis­ta, nimit­täin takuu. Ei se kum­min­kaan kiin­nos­ta tarpeeksi.

    Hyvä esi­merk­ki täs­tä on Boschin uudeh­ko teho­se­koi­tin. Sii­nä on aloit­te­le­van meka­niik­ka­suun­nit­te­li­jan teke­mä vir­he, lii­an pie­net muo­viklip­sit. Kaik­kien näi­den teho­se­koit­ti­mien muo­viklip­sit tule­vat hajoa­maan lyhyes­sä ajas­sa ja koko lai­te menee sil­lä rikki.

    Ei tämä ole mitään suun­ni­tel­tua van­he­ne­mis­ta, kos­ka kaik­ki tuot­teet hajoa­vat var­mas­ti hyvin lyhyes­sä ajas­sa (max pari vuot­ta). Kyl­lä tämä on yksin­ker­tai­ses­ti ammat­ti­tai­don puu­tet­ta ja lii­an vähäis­tä tes­taa­mis­ta. Lait­teen käyt­töiäk­si on var­mas­ti aja­tel­tu pal­jon pidem­pi aika.

    Mei­dän per­hee­seen ei tämän takia var­mas­ti oste­ta enää ainut­ta­kaan Boschin keit­tiö­ko­net­ta, joten mitä iloa on myy­dä hajoa­via tuot­tei­ta, jot­ta *kil­pai­li­jat* saa­vat lisämyyntiä? 

    Takuu on val­mis­ta­jan, maa­han­tuo­jan tai myy­jän anta­ma lisä­ar­vo. Menes­tyk­sel­li­set yhtiöt kui­ten­kin vas­taa­vat tuot­tees­taan vähin­tään 5, yleen­sä 10 vuot­ta. Jos kodin­ko­nei­ta ostaa, niin kat­se Euroo­pas­sa teh­tyi­hin van­hoi­hin merk­kei­hin. Näi­tä ovat mm. Bamix ja Mocca­mas­ter, kal­liim­mis­sa pesu­ko­neis­sa Sie­mens. Ei ole tar­vin­nut paris­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa vaih­taa eikä kor­jaut­taa. Yleen­sä salai­suus on riit­tä­vä mate­ri­aa­li kai­kis­sa kulu­mi­sel­le alt­tiis­sa osissa.

  123. Sylt­ty: Tuo käyt­töiän ilmoit­ta­mi­nen ja sii­tä sank­tio oli­si myös hyvä, mut­ta miten sen voi­si käy­tän­nös­sä toteuttaa? 

    Esi­mer­kik­si line­aa­ri­ses­ti: val­mis­ta­jan talou­del­li­nen vas­tuu raja­taan ilmoi­tet­tuun käyt­töi­kään, se on suu­ruu­del­taan (1‑hajoamisikä/ilmoitettu käyt­töi­kä vuo­si­na) x 100%. Kah­te­na ensim­mäi­se­nä vuon­na tavan­omai­nen virhevastuu.

    Eli..jos val­mis­ta­ja on ilmoit­ta­nut 10v käyt­töiän, mut­ta lai­te hajo­aa­kin 6v käy­tön jäl­keen, on val­mis­ta­jan talou­del­li­nen vas­tuu (1–6/10)*100% = 40% val­mis­ta­jan valin­nan mukaan a) uudes­ta vas­taa­vas­ta tuot­tees­ta b) saman­lai­ses­ta tuot­tees­ta tai c) korjauskustannuksista.

    RMA-pro­ses­sin käy­tän­nön orga­ni­soin­ti val­mis­ta­jan vastuulla.

    Tämä oli­si aika help­po toteut­taa, kos­ka takuu­huol­to- ja huol­to­so­pi­mus­pro­ses­sit ovat jo ole­mas­sa kos­ka vir­he­vas­tuu. Kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­ta oli­si sit­ten ins­tans­si jon­ne voi tar­vit­taes­sa valittaa.

  124. hup­sis: Siis oikeas­ti? Tuot­teil­la on eri­lai­sia takui­ta, kulut­ta­jat voi­vat jakaa tie­toa ja koke­muk­sia tuot­teen laa­dus­ta, nii­tä tes­ta­taan jne.. Ei todel­la­kaan taas tar­vi­ta byro­kra­ti­aa hoi­ta­maan tätä asi­aa. Kes­kus­joh­to­har­hai­set jak­sa­vat kyl­lä aina hämmästyttää..

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta n.s sosi­aa­li­nen media yms. ei ole täl­lai­sis­sa asiois­sa luo­tet­ta­va. Sin­ne on hyvin help­po raken­taa sekä jotain lai­tet­ta puol­ta­va että samaa lai­tet­ta kysee­na­lais­ta­va todellisuus.

  125. http://yle.fi/vintti/yle.fi/punainenlanka/juttu301f.html?tunnus=238

    Täm­möi­nen tuli vastaan. 

    Tren­din syy­nä on se, että yhä useam­pi menes­ty­jä on huo­man­nut tul­leen­sa rik­kaak­si, mut­ta onnet­to­mak­si. Tämä ten­dens­si tulee yllät­tä­mään monet talous­op­pi­neet sinä päi­vä­nä, kun kes­ki­luok­kai­set työn orjat jou­kol­la päät­tä­vät nous­ta sor­ron yös­tä, arve­lee Soininvaara.”

    Uskon, että vau­raus ja aika oli enem­män oikeas­sa kuin uskot­tiin. Työ tulee kyl­lä kutis­tu­maan auto­maa­tion takia mut­ta myös sik­si, että se ei enää tuo sta­tus­ta 2000-luvul­la eikä ole mie­hen mit­ta. Suku­puo­li­roo­lien muren­tues­sa panos­tus työ­hön on yhä hyö­dyt­tö­mäm­pää sosi­aa­li­sen elä­män kannalta.Nuoriso ei ihai­le pank­kii­re­ja, vaan somen sosi­aa­li­sia ja kau­nii­ta ihmi­siä. Täs­tä herää vero­tusel­li­sia ajatuksia.

    On ennus­tet­tu, että yri­tys­ve­ro kato­aa mut­ta en minä antai­si pal­joa tule­vai­suut­ta työn­kään vero­tuk­sel­le robo­tii­kan ja sosi­aa­lis­ten syi­den takia. Koko vero­jär­jes­tel­mä pitäi­si uusia niin, että töis­tä eikä yri­tyk­sis­tä tule­vai­suu­des­sa saa­da pal­joa veroja.

  126. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Led-lam­pun ilmoi­te­taan kes­tä­vän 25 vuot­ta ja se kes­tää­kin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moi­tu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­tai­le­mal­la ottaa tämän han­kin­ta­pää­tök­ses­sään huomioon?
    Yksi hyvä kulut­ta­jan­suo­ja­kei­no oli­si, että suun­ni­tel­lus­ta van­he­ne­mi­ses­ta itää ilmoit­taa ja jos ei ilmoi­ta, ja joku löy­tää täl­lai­sen omi­nai­suu­den, tavoi­tel­tu hyö­ty kon­fis­koi­daan val­tiol­le kolmenkertaisena.

    Ihmi­sel­lä­hän on valin­nan­va­paus markkinataloudessa.

    On vain omaa tyh­myyt­tä, jos valit­see väärin

  127. Lii­an van­ha: Tai rik­kou­tu­mi­nen on raken­net­tu hal­voil­la kom­po­nen­teil­la esim aikoi­naan luin, että­di­gi­bok­sin vir­ta­lä­heetn kon­kat ovat niin hal­po­ja, että ne ala­kvat vuo­taa, vedät­tä­vät jän­ni­tet­tä ylös ja polt­ta­vat lopul­ta tär­keim­mät komponentit 

    Niin se vain on. Takuun/lain vaa­ti­man ajan juu­ri kes­tää, sit­ten käräh­tä­vät osat ja muka­na mene­vät esim. tal­len­teet. Jän­nit­tei­den muka­na nouse­vat läm­möt. Lisäk­si vir­ta­läh­tei­den tuot­ta­ma säh­kö on heik­ko­laa­tuis­ta eli käyt­tö­ai­ka (ja luo­tet­ta­vuus) las­kee tätä­kin kautta.

    Yksi tapa mini­moi­da vir­ta­läh­deon­gel­maa on ostaa ulkois­ta vir­ta­läh­det­tä käyt­tä­vä lai­te, jol­loin bok­sin sisäl­le jää vähem­män sääs­tö­koh­tei­na käy­tet­ty­jä huo­no­ja osia. Sit­ten tie­tys­ti pitää myös heit­tää sil­lä alku­pe­räi­sel­lä hal­val­la kii­na­lai­sel­la vir­ta­läh­teel­lä vesi­lin­tua ja ostaa tilal­le laa­du­kas regu­loi­tu jännitelähde.

    Lii­an van­ha: Niin­pä kävin osta­mas­sa 10 laa­duk­kaam­paa konk­kaa ja vaih­doin ne huo­no­jen tilal­le .Bok­si kes­ti aina­kin niin kau­an kuin sil­lä oli tek­nis­tä elinikää 

    Tämä on toi­mi­va vaih­toeh­to, mut­ta meto­di ei toi­mi, jos itsel­lä ei pysy kol­vi kädes­sä. Käsit­tääk­se­ni kor­jaus­liik­keet eivät saa ns. har­maas­ti kor­ja­ta elekt­ro­niik­kaa kuin alku­pe­räi­so­sil­la eli laki ilmei­ses­ti estää parem­pien osien vaih­dat­ta­mi­sen huo­no­jen tilal­le mak­sua vas­taan ammat­ti­liik­keis­sä. Vikaan­tu­neet­kin osat saa vaih­taa vain uusiin saman­lai­siin. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että noi­ta parem­pia kom­po­nent­te­ja voi jou­tua met­säs­tä­mään kis­so­jen ja koi­rien kanssa.

    Tämä­kään ei vält­tä­mät­tä auta, jos vir­ta­läh­de on huo­nos­ti suunniteltu.

  128. Lii­an van­ha: Eli olet raken­ta­nut ase­maa­si suh­teil­la­si eli eden­nyt kuten esitin. 

    Kyl­lä kyl­lä, se onkin suh­teil­la pelaa­mis­ta, kun hank­kii asiak­kaat ensin koval­la jal­ka­työl­lä ja sit­ten myy niil­le 10 vuot­ta put­keen, kun on niin hyvät tuotteet.

    Suh­teil­la se Pris­ma­kin porskuttaa…

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos Led-lam­pun ilmoi­te­taan kes­tä­vän 25 vuot­ta ja se kes­tää­kin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moi­tu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­tai­le­mal­la ottaa tämän han­kin­ta­pää­tök­ses­sään huomioon?

    Ei miten­kään, mut­ta eihän tuo­ta voi tie­tää edes rehel­li­nen val­mis­ta­ja. Vain hui­jaa­va voi tie­tää, ettei lamp­pu kes­tä, mut­ta kukaan ei voi tie­tää, että se kes­tää. Kukaan ei ole ehti­nyt tes­taa­maan val­mis­ta­mi­aan lamp­pu­ja 25 vuo­den käytössä.

    Volk­ka­rin pääs­tös­kan­daa­li muu­ten näyt­tää ikä­väl­lä taval­la, miten kulut­ta­jat rea­goi­vat sii­hen, että hei­tä kus­taan sil­mään: he eivät rea­goi miten­kään, jos saa­vat edes parin pro­sen­tin alen­nuk­sen uudes­ta tuotteesta.

    Lii­an vanha:
    Ensim­mäi­nen edel­ly­tys on, että lai­te on kor­jat­ta­va . Hal­pa lai­te on kasat­tu siten, etti sitä voi pur­kaa ja elek­to­ro­niik­kao­sat ovat sen ver­ran läm­mö­nar­ko­ja että kor­jaa­jan kol­vi polt­taa niin levyn kuin komponentit

    Kyl­lä kyl­lä, mut­ta puret­ta­vak­si teke­mi­nen nos­taa heti lait­teen hin­taa. Puret­ta­va lai­te tar­vit­see ylen­sä ruu­ve­ja tms. kiin­ni­ty­se­li­miä. Jos tuot­teen lop­pu­myyn­ti­hin­ta on 50 e, niin ei ole min­kään­lais­ta talou­del­lis­ta miel­tä teh­dä sii­tä kor­jat­ta­vaa. Kor­jat­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen lai­te­tut rahat kan­nat­taa mie­lum­min lait­taa sii­hen, että tekee lait­tees­ta sel­lai­sen, ettei sitä tar­vit­se kor­ja­ta ollen­kaan. En ole iki­nä omis­ta­nut musii­kin­tois­to­lait­tei­ta, jot­ka oli­si­vat men­neet rik­ki. Tau­lu TV:ni on myös yli 10 v vanha. 

    Toi­sin sanoen näi­den vem­pe­lei­den raken­ta­mi­nen kes­tä­mään on täy­sin mahdollista.

    Tai rik­kou­tu­mi­nen on raken­net­tu hal­voil­la komponenteilla 

    Joo, mut­ta jos mie­ti­tään tätä kor­jaus­asi­aa, niin eikö oli­si vii­sam­paa lait­taa kes­tä­vät kom­po­nen­tit, jol­loin sitä ei tar­vit­se kor­ja­ta, kuin teh­dä sii­tä hel­pos­ti korjattava? 

    Tie­to­ko­nei­den hyvä­laa­tui­set kom­po­nen­tit, sel­lai­set joi­den takuu on 5 vuot­ta ja käyt­töi­kä 10 vuot­ta, osoit­ta­vat että moni­mut­kai­sia ja suh­teel­li­sen hal­po­ja elekt­ro­ni­sia vem­pe­lei­tä on mah­dol­lis­ta val­mis­taa kes­tä­väk­si siten, ettei nii­tä tar­vit­se korjailla.

    Eli­ni­kä voi­daan raken­taa monel­la taval­la lyhyeksi

    Läh­ti­sin kui­ten­kin elekt­ro­nii­kan koh­dal­la piden­tä­mään eli­ni­kää nos­ta­mal­la nii­den kes­tä­vyyt­tä kuin teke­mäl­lä niis­tä hel­pos­ti korjattavia.

    Sum­ma sum­ma­rum: kor­jat­ta­vuu­den vaa­ti­mi­nen on mene­mis­tä per­se edel­lä puu­hun, pitäi­si vaa­tia ettei lait­tei­ta edes *tar­vit­se* korjata.

  130. Sylt­ty: Tuo käyt­töiän ilmoit­ta­mi­nen ja sii­tä sank­tio oli­si myös hyvä, mut­ta miten sen voi­si käy­tän­nös­sä toteut­taa? Val­mis­ta­ja tie­ten­kin ilmoit­taa tasai­sen läm­pö­ti­laan ja ilman­kos­teu­den arvo­ja ilman yhtä­kään täräh­dys­tä mal­liin die­sel-volk­ka­rin typpipäästöt.

    Kon­struoi­daan tuo­te­li­sä­ve­ro niin, että se on val­mis­ta­jan myön­tä­män takuun funk­tio. 15 vuo­den takuu, joka kat­taa myös käyt­tä­jän vir­heet, oikeut­taa vero­kan­taan 0%, kor­kein­taan 1 vuo­den val­mis­tus­vir­he­ta­kuu tar­koit­taa 50% vero­kan­taa. Lain­sää­tä­jä tar­jo­aa tie­tyt stan­dar­di­ta­kuu­teks­tit, mis­tä val­mis­ta­ja voi vali­ta oman vero­kan­tan­sa. Saa­te­taan tar­vi­ta vähän eri­lai­sia asteik­ko­ja eri tuoteryhmille.

  131. Lii­an van­ha:

    Tai rik­kou­tu­mi­nen on raken­net­tu hal­voil­la kom­po­nen­teil­la esim aikoi­naan luin, että­di­gi­bok­sin vir­ta­lä­heetn kon­kat ovat niin hal­po­ja, että ne ala­kvat vuo­taa, vedät­tä­vät jän­ni­tet­tä ylös ja polt­ta­vat lopul­ta tär­keim­mät komponentit

    Niin­pä kävin osta­mas­sa 10 laa­duk­kaam­paa konk­kaa ja vaih­doin ne huo­no­jen tilal­le .Bok­si kes­ti aina­kin niin kau­an kuin sil­lä oli tek­nis­tä elinikää

    90-luvun lopul­la ja 2000-luvun alus­sa Aasias­sa oli teol­li­suus­va­koi­lus­kan­daa­li, jon­ka jäl­jet näkyi­vät pit­kään mm. digi­boxien ja tie­to­ko­nei­den vir­ta­läh­teis­sä. Ros­vot varas­ti­vat vir­hel­li­sen konk­ka­lit­kun kaa­vat, jos­ta seu­ra­si kaik­kia ikä­viä jut­tu­ja. Inter­net ker­too lisää. 

    Kysy­mys ei siis ollut heik­ko­laa­tui­sis­ta vaan vial­li­sis­ta konkista.

  132. Sylt­ty: Ei miten­kään, mut­ta eihän tuo­ta voi tie­tää edes rehel­li­nen val­mis­ta­ja. Vain hui­jaa­va voi tie­tää, ettei lamp­pu kes­tä, mut­ta kukaan ei voi tie­tää, että se kes­tää. Kukaan ei ole ehti­nyt tes­taa­maan val­mis­ta­mi­aan lamp­pu­ja 25 vuo­den käytössä.

    Enpä usko, että kos­kaan on lai­tet­ta tes­tat­tu elia­ja­no­dot­teen ajan.Sehän oli­si tek­ni­ses­ti ven­hen­tu­nut ennen kuin se oli­si markkinoilla

    Niin­pä kehi­te­tään tes­taus­me­ne­tel­miä, jois­sa saa­daan ver­tai­lu­kel­poi­nen tulos mur­to-osas­sa elin­jak­son aikaa esim täri­nä, läm­pö, tois­to­tes­tit ker­to­vat jo lyhyes­sä ajas­sa luotettavuuden

    Toi­nen menetl­mä on kom­po­nent­tien valin­ta eli käy­te­tään vain luo­tet­ta­via kom­po­nent­te­ja esim tuos­sa digi­bok­sin tapauk­ses­sa hal­vat kon­kat tuho­si­vat lait­teen kor­jauk­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Kui­ten­kin jokai­nen kom­po­net­te­ja myy­vä fir­ma osa­si ker­toa, mit­kä ovat huo­no­ja, mit­kä hyviä.Hintaerokin oli mitä­tön vie­lä vähittäiskaupassa

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Led-lam­pun ilmoi­te­taan kes­tä­vän 25 vuot­ta ja se kes­tää­kin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moi­tu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­tai­le­mal­la ottaa tämän han­kin­ta­pää­tök­ses­sään huomioon?
    Yksi hyvä kulut­ta­jan­suo­ja­kei­no oli­si, että suun­ni­tel­lus­ta van­he­ne­mi­ses­ta itää ilmoit­taa ja jos ei ilmoi­ta, ja joku löy­tää täl­lai­sen omi­nai­suu­den, tavoi­tel­tu hyö­ty kon­fis­koi­daan val­tiol­le kolmenkertaisena.

    Val­tiol­le? Niin­pä tie­ten­kin. Miten­kä polii­ti­kot saa­tai­siin vas­tuuseen edes 1/100 ver­ran sii­tä mitä yri­tyk­set vas­taa­vat tuotteistaan. 

    Mil­lä LED lamp­pu ohjel­moi­daan hajoa­maan 10-vuo­den kulut­tua? Kuka voi oikeas­ti tie­tää että lamp­pu kes­tää 25-vuotta ?

    Kyl­lä nyt taas virit­te­let­te poliit­ti­sel­la paa­tok­sel­la mut­ta hyvin pie­nel­lä näke­myk­sel­lä him­me­liä joka aiheut­tai­si hir­vit­tä­väs­ti kulu­ja ja hyvin mar­gi­naa­li­sia hyö­ty­jä jos niitäkään.

    Eli tois­tan, mit­kä tava­rat hajoa­vat aivan lii­an aikai­sin? Kuka tekee tätä väi­tet­tyä suun­ni­tel­tua van­he­ne­mis­ta? Isot pahat yli­kan­sal­li­set kon­ser­nit kos­ka Nao­mi Klein sanoo niin?

    Itse­kin mark­ki­noit tääl­lä jon­kun star­tup­paa­jan yrt­ti­kas­vat­ta­moa. Mikä oli sen eli­ni­kä? Kysyp­pä niil­tä yrit­tä­jil­tä kuin­ka tar­kas­ti he voi­si­vat tuol­lai­sen arvion antaa?

  134. hup­sis: Siis oikeas­ti? Tuot­teil­la on eri­lai­sia takui­ta, kulut­ta­jat voi­vat jakaa tie­toa ja koke­muk­sia tuot­teen laa­dus­ta, nii­tä tes­ta­taan jne.. Ei todel­la­kaan taas tar­vi­ta byro­kra­ti­aa hoi­ta­maan tätä asi­aa. Kes­kus­joh­to­har­hai­set jak­sa­vat kyl­lä aina hämmästyttää..

    Tuo eli­ni­kä alkaa taval­li­sil­le kulut­ta­jil­le sel­vi­tä yleen­sä vas­ta sit­ten kun ne lait­teet alka­vat hajoa­maan. Esi­mer­kik­si uuden kän­ny­kän tul­les­sa mark­ki­noil­le kenel­lä­kään muul­la kuin val­mis­ta­jal­la ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta saa­da mitään tie­toa sen eliniästä.

    Ongel­ma on myös että suu­rin osa netis­tä löy­ty­väs­tä tie­dos­ta on useim­mi­ten sosi­aa­li­ses­ti tuo­tet­tua (käyt­tä­jä­ar­vos­te­lut, kes­kus­te­lu­pals­tat, yms.). Tätä tie­toa aina­kin iso­jen fir­mo­jen mark­ki­noin­tio­sas­tot osaa­vat mani­pu­loi­da helposti.

    Se tie­tys­ti on toi­nen ongel­ma että val­mis­ta­jal­la­kaan ei vält­tä­mät­tä aina ole kovin hyvää tie­toa lait­teen eli­niäs­tä. Yleen­sä kui­ten­kin yri­tyk­set tapaa­vat har­ras­taa jon­kin­lais­ta eli­niän­tes­taus­ta ja moni­mut­kais­ten elekt­ro­niik­ka­lait­tei­den tapauk­ses­sa yleen­sä on aina­kin lai­tet­ta suun­nit­te­le­vil­le insi­nöö­reil­le tie­dos­sa mikä osa on lait­teen hei­koin lenk­ki ja kuin­ka nopeas­ti se yleen­sä hajo­aa. Jokin ala­ra­ja-arvio kes­ki­mää­räi­sel­le eli­niäl­le siis aina­kin pitäi­si löy­tyä, joka val­mis­ta­jan tuli­si ilmoit­taa ellei parem­paa tie­toa ole.

  135. Sylt­ty: Mark­ki­noil­la val­lit­see tie­don asym­met­ria. Täs­tä joh­tuu että kulut­ta­jat eivät tun­nis­ta kes­tä­viä lait­tei­ta. Sik­si he eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan lait­teis­ta kovin­kaan pal­joa, kos­ka voi­vat saa­da kal­liil­la lait­teen joka saat­taa sil­ti hajota. 

    Äänes­tän tätä seli­tys­tä oikeak­si. Itse en pahem­min piit­taa muo­dis­ta ja pitäi­sin samo­ja vaat­tei­ta vaik­ka 20 vuot­ta jos ne vain kes­täi­si­vät. Kes­tä­vyyt­tä ei kui­ten­kaan oman koke­muk­se­ni mukaan juu­ri­kaan voi pää­tel­lä hin­nas­ta, joten olen pää­ty­nyt osta­maan kaik­kein hal­vin­ta mitä löy­tyy. Kah­den­kym­pin far­kut tapaa­vat kes­tää pari vuot­ta sii­nä mis­sä sata­sen far­kut kes­tä­vät saman ver­ran tai kor­kein­taan vuo­den kau­em­min. Ihmi­sel­le jol­le vaat­teil­la on ainoas­taan funk­tio­naa­li­nen tar­koi­tus on siis jär­ke­vin­tä ostaa hal­vin­ta parin vuo­den välein.

  136. hup­sis: Eli tois­tan, mit­kä tava­rat hajoa­vat aivan lii­an aikai­sin? Kuka tekee tätä väi­tet­tyä suun­ni­tel­tua vanhenemista?

    Öö..kaikki? Tuot­teil­le on tyy­pil­li­ses­ti mää­ri­tel­ty EOL (End-Of-Life), ja jot­kut val­mis­ta­jat jopa ker­to­vat sen asiak­kail­le.

    Esi­merk­ki: LCD-moni­to­rien ongel­mat sig­naa­lin tun­nis­tuk­ses­sa on tyy­pil­li­nen moni­to­rin vaih­don syy (koke­mus­ta on), näin asian voi kor­ja­ta itse, aiheut­ta­ja ei-niin-yllät­täen jääh­dy­tys­le­vy­jen vie­reen asen­ne­tut huo­no­laa­tui­set kon­den­saat­to­rit. Val­mis­ta­jat eivät iki­nä käyt­täi­si näin huo­no­laa­tui­sia kom­po­nent­te­ja jos jou­tui­si­vat takaa­maan lait­teel­le vaik­ka­pa 10v ole­te­tun käyttöiän.

    Esi­merk­ki: Android-lait­tei­den sof­ta-ark­ki­teh­tuu­ril­le on omi­nais­ta ettei­vät kehit­tä­jät loput­to­miin jak­sa kul­jet­taa van­ho­jen käyt­tö­jär­jes­tel­mien tukea ohjel­ma­koo­dis­sa. Lait­teen käyt­tö­ar­vo las­kee kos­ka val­mis­ta­ja lopet­taa käyt­tö­jär­jes­tel­män päi­vit­tä­mi­sen. Käyt­tä­jä jou­tuu osta­maan uuden lait­teen vaik­kei van­has­sa edes oli­si mitään fyy­sis­tä vikaa.

    hup­sis: Mil­lä LED lamp­pu ohjel­moi­daan hajoa­maan 10-vuo­den kulut­tua? Kuka voi oikeas­ti tie­tää että lamp­pu kes­tää 25-vuotta ?

    Lait­teen toden­nä­köi­seen eli­ni­kään vai­ku­te­taan komponenttivalinnoilla.

    Ei kenen­kään tar­vit­se yrit­tää ennal­ta tie­tää, kes­tää­kö lamp­pu 25 vuot­ta. Jos lain­sää­dän­tö on koh­dil­laan, val­mis­ta­ja voi luva­ta käyt­töiäk­si vaik­ka 10 vuotta,mutta jou­tuu vas­taa­maan anne­tus­ta tuotelupauksesta.

    Vir­he­vas­tuu on jo lain­sää­dän­nös­sä (ilman aika­ra­jaa), esi­mer­kik­si jos auto­si hajo­aa lunas­tus­kel­vot­to­mak­si pian takuu­ajan päät­ty­mi­sen jäl­keen, voit vie­dä asian Kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­taan, joka antaa suo­si­tuk­sen sii­tä miten vahin­gon kus­tan­nuk­set jae­taan. Vali­tus­pro­ses­si toi­mi­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­min ja hal­vem­mal­la jos kus­tan­nus­ten jaka­mi­ses­ta mää­rät­täi­siin lais­sa, ja läh­tö­koh­dak­si otet­tai­siin val­mis­ta­jan tuo­te­lu­paus (luvat­tu käyt­töi­kä) eikä kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­nan hiha-arvio. Lain uudel­leen­muo­toi­lu pikem­min­kin vähen­täi­si kuin lisäi­si byro­kra­tian kustannuksia. 

    Kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­ta tyy­pil­li­ses­ti arvioi osta­jan tuot­tees­ta jo saa­maa hyö­tyä. Esi­mer­kik­si, jos ole­tet­tu käyt­töi­kä on 5v, ja tuo­te hajo­aa 4v jäl­keen, on perus­tel­tua argu­men­toi­da että kulut­ta­ja on jo saa­nut 80% hyö­dys­tä, eli vir­he­vas­tuun ylä­ra­ja on tuol­loin 20% hankintahinnasta.

  137. Lii­an van­ha: Niin­pä kehi­te­tään tes­taus­me­ne­tel­miä, jois­sa saa­daan ver­tai­lu­kel­poi­nen tulos mur­to-osas­sa elin­jak­son aikaa esim täri­nä, läm­pö, tois­to­tes­tit ker­to­vat jo lyhyes­sä ajas­sa luotettavuuden

    Kes­kus­te­lin ker­ran erään LED-val­ja val­mis­ta­van fir­man tuo­te­ke­hi­tys­joh­ta­jan kans­sa ja kysyin, miten he pys­ty­vät tes­taa­maan omia valo­jaan niin pit­käl­le käyt­töiäl­le, eli mil­lä taval­la tuot­tei­ta van­hen­ne­taan testatessa?

    Vas­taus oli, ettei se onnis­tu miten­kään luo­tet­ta­vas­ti. Voi nos­taa tes­ti­läm­pö­ti­laa jne. mut­tei se ker­ro totuutta.

  138. hup­sis: Kuka voi oikeas­ti tie­tää että lamp­pu kes­tää 25-vuotta ?

    Aina­kin jäl­leen­myy­jä voi näin väit­tää. Esi­mer­kik­si nyt tis­ki­ko­net­ta etsies­sä­ni tör­mä­sin jäl­leen­myy­jän sivuil­la seuraavaan:

    Tes­tat­tu kes­tä­vän 20 vuot­ta. Kuten kaik­ki X kodin­ko­neet, myös tämä astian­pe­su­ko­ne on kor­kea­luok­kai­nen ja luo­tet­ta­va ja sen on tes­tat­tu kes­tä­vän 20 vuotta.

    Nyky­lain­sää­dän­nön puit­teis­sa ilmei­ses­ti näin voi aivan vapaas­ti väit­tää ilman että tar­vit­see osal­lis­tua kor­jaus­kus­tan­nuk­siin jos astian­pe­su­ko­ne ei “tes­tat­tua” 20 vuot­ta kes­täi­si­kään. Val­mis­ta­ja lupaa tavan­omai­sen kah­den vuo­den takuun, joka ei oikeas­taan tuo mitään lisä­ar­voa nor­maa­liin myy­jän, maa­han­tuo­jan ja val­mis­ta­jan virhevastuuseen.

  139. Öö..kaikki? Tuot­teil­le on tyy­pil­li­ses­ti mää­ri­tel­ty EOL (End-Of-Life), ja jot­kut val­mis­ta­jat jopa ker­to­vat sen asiakkaille

    Voin fak­ta­na tode­ta että eivät kaik­ki tee. Itsea­sis­sa veik­kai­sin että aika har­va tekee. Kat­se­le ympä­ril­le­si, kaik­ki roi­na mitä näet on jon­kun tuo­te. Väi­tät­kö että kah­vi­kup­pi­si on suun­ni­tel­tu hajoa­maan n. lat­ten ja m. cap­puci­non jäl­keen? Entä pöytäsi? 

    Ei minul­la ole yksi­kään LCD panee­li alle kym­me­nen vuo­den rik­koon­tu­nut, tai itse asias­sa ei ole yksi­kään rik­koon­tu­nut, mut­ta var­mas­ti vir­heel­li­siä­kin löytyy.

    Se että jotain sof­taa ei tue­ta iäi­syyk­siin ei kyl­lä mie­les­tä­ni ole kovin­kaan oiva esi­merk­ki, lisäk­si näis­tä­hän ilmoi­te­taan jo.

    Jos tuol­lais­ta rajus­ti sank­tioi­tua lain­sää­dän­töä tuli­si se aivan var­mas­ti oli­si juu­ri hai­tal­li­sin­ta pie­nil­le pai­kal­li­sil­le yrit­tä­jil­le. Isoil­la on varaa pal­ka­ta töpi­nä­jen­giä argu­men­toi­maan ja väis­te­le­mään moi­sia vaa­ti­muk­sia tai olla yksin­ker­tai­ses­ti välittämättä. 

    Eli­ni­kä on usein­mi­ten monen (tun­te­mat­to­man) toden­nä­köi­syy­den tulo eli jakau­ma, nyt jos sit­ten satt­tuu huo­no tuu­ri ja joku tuo­te hajo­aa ennen aiko­jaan halu­aa Soi­nin­vaa­ral­li­nen ideo­lo­gi ruve­ta mää­rit­te­le­mään tavoi­tel­tua hyö­tyä ja kon­fis­koi­maan tätä kol­min­ker­tai­se­na val­tiol­le(!). Ehkä­pä tas­tal­la on aja­tus että oli­si parem­pi jos val­tio hal­lit­si­si näi­tä yri­tyk­set niin ne oli­si­vat täy­del­li­siä ja vir­hei­tä ei tapahtuisi.

    Tai idea että taho mää­rit­tää jotain stan­dar­di­tes­te­jä joi­den mukaan sit­ten vero­kan­ta mää­räy­tyy. Upea­ta, sit­ten kun tuo­te opti­moi­daan tes­tiin ja ei käy­tän­nös­sä kes­tä vali­te­taan hui­jaa­mi­ses­ta jne jne jne…

  140. perus­e­lä­ke: Vai­kut­taa tär­keäl­tä huo­miol­ta. Ker­toi­sit­ko vie­lä, mitä nuo vaih­toeh­toi­set rahoi­tus­me­ne­tel­mät voi­si­vat olla?

    Täl­lä het­kel­lä par­hai­ten toi­mi­va tun­tuu ole­van jouk­ko­ra­hoi­tus. Idea­li­ses­ti hom­ma toi­mi­si niin, että sen sijaan että teh­dään digi­taa­li­nen tuo­te ja myy­dään kopioi­ta sii­tä, kerä­tään työl­le rahoi­tus etu­kä­teen jouk­ko­ra­hoi­tuk­sel­la ja kun työ on val­mis, tulos­ta voi­daan jakaa ilmai­sek­si netis­sä. Tämä mal­li on osoi­tet­tu toi­mi­vak­si käy­tän­nös­sä (Kicks­tar­te­ris­sa on pro­jek­te­ja jot­ka ovat kerän­neet kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja rahoi­tus­ta), mut­ta, kii­tos teki­jä­noi­keuk­sien, pro­jek­tin tulos ei yleen­sä ole vapaas­ti jaet­ta­vis­sa vaik­ka rahoi­tus oli­si­kin kerät­ty etukäteen.

    Toi­nen vaih­toeh­to, jota monet talous­tie­te­li­jät ja teki­jä­noi­keus­la­kia työk­seen tut­ki­vat ovat ehdot­ta­neet on yhtei­söl­li­nen rahoi­tus. Eli lail­lis­tet­tai­siin kai­ken kult­tuu­rin vapaa digi­taa­li­nen jaka­mi­nen, mut­ta vero­tet­tai­siin esi­mer­kik­si net­tiyh­teyk­siä ja käy­tet­täi­siin tuo vero digi­taa­li­sen kult­tuu­rin teki­jöi­den tuke­mi­seen esi­mer­kik­si jaka­mal­la raha suo­raan teki­jöil­le hei­dän töi­den­sä lataus­mää­rien mukaan.

    Tätä tois­ta vaih­toeh­toa monet vie­ras­ta­vat pel­käs­tään sik­si että val­tion sot­ke­mi­nen mihin hyvän­sä kat­so­taan huo­nok­si asiak­si. Pitää kui­ten­kin muis­taa että 1) digi­taa­li­sen kult­tuu­rin tuo­tan­to nykyi­sel­lään­kin nojaa lähes täy­sin val­tion jaka­miin mono­po­lei­hin levi­tyk­sel­le (ts. ala ei ole mitään vapai­ta mark­ki­noi­ta näh­nyt­kään) ja 2) val­tion roo­li täs­sä mal­lis­sa jää hyvin pie­nek­si jos rahan jaka­mi­nen tapah­tuu nime­no­maan pelk­kää dataa, siis lataus­mää­riä, kat­so­mal­la eikä vir­ka­mie­hien tai lau­ta­kun­tien har­kin­nan mukaan.

    Kol­mas vaih­toeh­to, joka ei vält­tä­mät­tä yksin rii­tä, mut­ta on osoit­tau­tu­nut yllät­tä­vän toi­mi­vak­si jois­sain tapauk­sis­sa, on vapaa­eh­tois­lah­joi­tuk­set. Monil­la vapaan kult­tuu­rin teki­jöil­le on net­ti­si­vuil­laan link­ki lah­joi­tuk­sil­le. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa David Revoy joka kerää kuu­kausit­tain rei­lu 3000 dol­la­ria tuot­taak­seen sar­ja­ku­vaa, joka on kaik­kien vapaas­ti luet­ta­vis­sa ja levi­tet­tä­vis­sä: https://www.patreon.com/davidrevoy .

  141. hup­sis: Väi­tät­kö että kah­vi­kup­pi­si on suun­ni­tel­tu hajoa­maan n. lat­ten ja m. cap­puci­non jäl­keen? Entä pöytäsi?

    No kun tuli puheek­si; Ara­bian muu­mi­lau­ta­set muut­tu­vat käy­tön muka­na saven­har­maik­si, jos­tain syys­tä yhtä pit­kään ja sään­nöl­li­ses­ti käy­te­tyt Vil­le­roy Boc­hit lois­ta­vat val­koi­si­na edelleen.

  142. Äsket­täi­nen työ­ha­ke­mus­ko­hu ker­too kyl­lä mikä on suo­ma­lai­sen työt­tö­män tavoit­teis­ta tärkein.

    Se ei aina­kaan ole työn etsiminen.

    On annet­tu ymmär­tää, että työt­tö­myys on pelk­kää työ­ha­ke­muk­sien lähet­tä­mis­tä. Työ­ha­ke­muk­sien kir­joit­ta­mi­nen on työt­tö­mien mukaan niin kovaa työ­tä, ettei edes lap­sia voi hoi­taa kotona.

    Mut­ta sit­ten jos pitäi­si pakol­la kir­joit­taa edes yksi työ­ha­ke­mus vii­kos­sa, niin syt­tyy kama­la haloo.

    Ne vapaa­eh­toi­set työ­ha­ke­muk­set eivät sit­ten tuki yri­tyk­sien säh­kö­pos­te­ja, eivät­kä joh­da tur­hiin hakemuksiin.

    Jos yhden pakol­li­sen hake­muk­sen lähet­tä­mi­nen vii­kos­sa tuk­kii koko maa­il­man hake­muk­sil­la, niin täl­löin maa­il­man pitäi­si olla jo tukos­sa hakemuksista.

    Jos yksi­kin pakol­li­nen työ­ha­ke­mus vii­kos­sa on lii­kaa, niin mon­ta­ko vapaa­eh­tois­ta työ­ha­ke­mus­ta sit­ten vii­kos­sa suo­ma­lai­nen työ­tön kes­ki­mää­rin lähettää?

    Ilmei­ses­ti eivät yhtään.

  143. hup­sis: Väi­tät­kö että kah­vi­kup­pi­si on suun­ni­tel­tu hajoa­maan n. lat­ten ja m. cap­puci­non jäl­keen? Entä pöytäsi?

    Tark­ka EOL ei ole rele­vant­ti isol­le osal­le tuot­teis­ta, mut­ta mate­ri­aa­li­va­lin­nat ovat. Valin­taa teh­dään koko ajan ja kaik­kial­la. Jos halut­tai­siin, kupit voi­si­vat olla sär­ky­mät­tö­miä ja huo­ne­ka­lut kun­nos­tet­ta­via (kah­vi­la­käy­tös­sä tämä on ihan nor­maa­li vaa­ti­mus). Käy­tän­nön ongel­ma kui­ten­kin on a) tur­ha elekt­ro­niik­ka­ro­mu ja b) asym­met­ri­nen infor­maa­tio ja sii­tä seu­raa­va hui­ja­tuk­si tule­mi­sen tun­ne, ei huo­ne­ka­lu- tai tarjoilukalustojätevuoret.

    hup­sis: Ei minul­la ole yksi­kään LCD panee­li alle kym­me­nen vuo­den rik­koon­tu­nut, tai itse asias­sa ei ole yksi­kään rik­koon­tu­nut, mut­ta var­mas­ti vir­heel­li­siä­kin löytyy.

    Meil­lä här­ve­lei­tä enem­män har­ras­ta­vil­la tilan­ne on ilmei­ses­ti rat­kai­se­vas­ti toisenlainen.

    hup­sis: Se että jotain sof­taa ei tue­ta iäi­syyk­siin ei kyl­lä mie­les­tä­ni ole kovin­kaan oiva esi­merk­ki, lisäk­si näis­tä­hän ilmoi­te­taan jo.

    Ei kym­me­nen vuot­ta ole tie­to­ko­neel­le ikä eikä mikään. Parin vuo­den ilmoi­tet­tu elin­kaa­ri on älytön.

    hup­sis: Jos tuol­lais­ta rajus­ti sank­tioi­tua lain­sää­dän­töä tuli­si se aivan var­mas­ti oli­si juu­ri hai­tal­li­sin­ta pie­nil­le pai­kal­li­sil­le yrittäjille.

    Tähän liit­ty­viä lake­ja on jo ole­mas­sa, ja kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­ta antaa nii­hin liit­tyen suo­si­tuk­sia. Maa­il­ma ei ole sii­hen kaa­tu­nut. Kysy­mys on ole­mas­sao­le­van ja toi­mi­van käy­tän­nön yksin­ker­tais­ta­mi­ses­ta kir­jaa­mal­la se sel­keäm­min lakiin. Val­mis­ta­ja ilmoit­taa itse kuin­ka pit­kään lait­teen ole­te­taan kes­tä­vän nor­maa­lis­sa kulut­ta­ja­käy­tös­sä, mut­ta vas­taa sit­ten lupauk­ses­taan. Vah­voil­la ovat toi­mit­ta­jat jot­ka pys­ty­vät teke­mään parem­paa laa­tua, mut­ta tämä kai on tarkoituskin?

    hup­sis: Eli­ni­kä on usein­mi­ten monen (tun­te­mat­to­man) toden­nä­köi­syy­den tulo eli jakauma..

    ..jon­ka seu­rauk­se­na osa tuot­teis­ta hajo­aa takuu­ai­ka­na. Ei maa­il­ma ole kaa­tu­nut tähän­kään, val­mis­ta­jil­la on RMA-pro­ses­si ja korjaus/vaihto hoi­tuu. Miten vas­tuu­ajan piden­tä­mi­nen oli­si rat­kai­se­vas­ti eri asia, eri­tyi­ses­ti­kin kun val­mis­ta­jan talou­del­li­nen vas­tuu pie­ne­nee ajan mit­taan kuten kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­nan suosituksissa?

  144. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vero­vil­pis­sä veron­ko­ro­tus on usein kolminkertainen

    Hupi­jut­tu­ja, Ehn­rooth­kin jou­tui mak­sa­maan kym­me­nien mil­joo­nien veron­kier­ros­ta 10000 ver­ran koro­tus­ta ja val­mis­teil­la oli lain­sää­dän­tö, jol­la oli­si vapau­tu­nut tästäkin

    Veron­kor­to­tuk­sia voi jou­tua mak­sa­maan tavis jos yrit­tää sata­sen veronkiertoa

  145. Sylt­ty: Kes­kus­te­lin ker­ran erään LED-val­ja val­mis­ta­van fir­man tuo­te­ke­hi­tys­joh­ta­jan kans­sa ja kysyin, miten he pys­ty­vät tes­taa­maan omia valo­jaan niin pit­käl­le käyt­töiäl­le, eli mil­lä taval­la tuot­tei­ta van­hen­ne­taan testatessa?

    Vas­taus oli, ettei se onnis­tu miten­kään luo­tet­ta­vas­ti. Voi nos­taa tes­ti­läm­pö­ti­laa jne. mut­tei se ker­ro totuutta.

    Kun oste­taan huip­pu-laa­tua ole­via kom­po­nent­te­ja niin ne ovat testattuja

    Teas­taus perus­tuu kul­le­kin kom­po­nen­til­le suun­ni­tel­tuun testausohjelmaan.

    Yksi näkö­kul­ma on kom­po­nen­tin arvo­jen hajon­ta eli suu­res­ta jou­kos­ta vali­taan arvoil­taan lähim­pä­nä­ni­mel­li­sar­voa ole­vat esim 5 %, 10 %, 20 % tark­kuu­del­la etc

    Ja täri­nä, läm­pö ym muut olo­suh­tei­ta kuvaa­vat teki­jät nopeu­tet­tu­na kuvaa­vat lait­teen kestävyyttä

    Kyl­lä näil­lä tes­teil­lä on mer­ki­tys­tä, sil­lä fik­sut val­mis­ta­jat tes­taa­vat oston­sa ja hylä­tyt myy­dään halpistuottajille

    Oma lukun­sa on koo­tun lait­teen testaus

    Vaik­ka tes­taus ei takaa yksit­täi­sen lait­teen toi­mi­vuut­ta niin 10000 jou­kos­sa eron jo huomaa

    Yri­tys saa ostet­tua vain niin hyvää laa­tua kuin kyke­nee testaamaan

  146. Anon:
    Toi­nen vaih­toeh­to, jota monet talous­tie­te­li­jät ja teki­jä­noi­keus­la­kia työk­seen tut­ki­vat ovat ehdot­ta­neet on yhtei­söl­li­nen rahoi­tus. Eli lail­lis­tet­tai­siin kai­ken kult­tuu­rin vapaa digi­taa­li­nen jaka­mi­nen, mut­ta vero­tet­tai­siin esi­mer­kik­si net­tiyh­teyk­siä ja käy­tet­täi­siin tuo vero digi­taa­li­sen kult­tuu­rin teki­jöi­den tuke­mi­seen esi­mer­kik­si jaka­mal­la raha suo­raan teki­jöil­le hei­dän töi­den­sä lataus­mää­rien mukaan. 

    Kek­sin täs­sä heti muu­ta­man porsaanreiän:

    Jos avuas­tuk­sen perus­tu­vat lataus­mää­riin niin luo­tet­ta­va mit­taa­mi­nen on mah­do­ton­ta. Jos lataan tie­dos­ton ja jaan sitä muu­ta kana­vaa pit­kin mil­joo­na kopio­ta eteen­päin niin viral­li­nen lataus­mää­rä on 1.

    Lata­taus­mää­rä ei ole sama asia kuin tuot­teen kulut­ta­mi­nen, ja lataus­lu­ke­mia on help­po mani­pu­loi­da. Tor­rent ‑waret­ta­jil­la tun­tuu ole­van ylei­nen tapa lada­ta kaik­ki vas­taan­tu­le­va media, kova­le­vy pur­su­aa musiik­kia ja videoi­ta ilman tar­vet­ta kuun­nel­la tai kat­sel­la nii­tä. Latauk­sia gene­roi­va scrip­ti ei ole kum­moi­nen teh­dä, ja kai­ken­lai­set haku­ro­bo­tit lai­tai­le­vat löy­tä­mi­ään tie­dos­to­ja eri­lai­siin arkis­toi­hin muutenkin.

    Hyvi­tys­mak­su-hir­vi­tyk­ses­sä näh­tiin että yhtei­söl­li­set mak­sut tup­paa­vat kerään­ty­mään jol­lek­kin tie­tyl­le poru­kal­le. Esim itsel­lä on kaa­pit täyn­nä CD/DVD levy­jä jois­sa lähin­nä omia valo­ku­via, mut­ta levyis­tä on mak­set­tu hyvi­tys­mak­su musii­kin­tuot­ta­jil­le. Ja musii­kin­tuot­ta­jia­kin koh­del­tiin hyvin eriar­voi­ses­ti, rahat kerät­tiin kevyen musii­kin pira­ti­soi­nin var­jol­la mut­ta iso osa sii­tä tili­tet­tiin “kor­kea­kult­tuu­rin” puolelle.

  147. > Mark­ki­na­ta­lou­den pitäi­si olla ren­ki ja
    > kan­sa­lais­ten yhtei­sen tah­don, poli­tii­kan, sen
    > isäntä.

    Niin pitäi­si. Yksi­löl­li­set ja inhi­mil­li­set tavoit­teet ja halut ovat teh­neet val­tios­ta isän­nän ja kan­san­edus­ta­jis­ta ren­ke­jä, kun tilan­teen pitäi­si olla päin vas­toin. – Val­tiol­la ei ole isän­tää. Vain renkejä.

  148. Sylt­ty:
    Suu­rim­mak­si osak­si menes­ty­mi­nen vaa­tii pal­jon työ­tä ja valin­to­ja. Niil­le jot­ka eivät menes­ty, kaik­ki näit­tää tie­ten­kin puh­taal­ta tuuripeliltä,mutta tämä mie­li­pi­de heil­le suotakoon.

    Kukaan ei kiis­tä­ne työn ja valin­to­jen mer­ki­tys­tä, mut­ta tuu­rin osuut­ta ei saa unoh­taa. Menes­ty­neil­lä ihmi­sil­lä on usein tar­ve koros­taa oman lah­jak­kuu­ten­sa ja ahke­ruu­ten­sa mer­ki­tys­tä, mut­ta tuu­rin vai­ku­tus tup­paa unoh­tu­maan. Usein menes­tyy se, joka sat­tui ole­maan oikeas­sa pai­kas­sa oike­aan aikaan. Myös oikean­lai­nen per­soo­nal­li­suus ja hyvä ulko­nä­kö vaikuttavat. 

    Aja­tel­laan myös sitä, miten ihmi­set pää­ty­vät valit­se­mal­leen alal­le. Minun nuo­ruu­des­sa­ni pie­ni epä­on­nis­tu­mi­nen yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa ei vie­lä ollut kata­stro­fi, kos­ka monel­le alal­le pää­si sisään myös pää­sy­ko­keil­la. Jos oli huo­no tuu­ri ja oli kovas­sa kuu­mees­sa vaik­ka­pa sinä päi­vä­nä, kun oli pit­kän mate­ma­tii­kan yli­op­pi­las­koe, oli mah­dol­lis­ta yrit­tää uudel­leen pääsykokeissa.

    Nyt sys­tee­miä ollaan muut­ta­mas­sa sel­lai­sek­si, että rat­kai­se­maa on yhdes­sä kokees­sa menes­ty­mi­nen (yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set). Vaik­ka kokeen voi uusia pari ker­taa, teh­tyä valin­taa ei voi enää muut­taa, kos­ka pää­sy­koe­reit­ti ollaan sul­ke­mas­sa yli­op­pi­lail­ta. Jos et vie­lä lukios­sa tie­dä, mil­le alal­le haluat, etkä väli­tä opis­ke­lus­ta, mut­ta pär­jäät sil­ti niin hyvin, että pää­set yli­op­pi­laak­si, et voi enää kor­ja­ta vir­het­tä­si osal­lis­tu­mal­la pää­sy­ko­kei­siin, etkä pää­se sisään myös­kään arvosanoillasi.

    Ennen oli toi­sin. Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on hen­ki­lö, joka vie­lä lukios­sa ei ollut kovin kiin­nos­tu­nut opis­ke­lus­ta. Vähän myö­hem­min kiin­nos­tus herä­si ja hän pää­si yli­opis­toon pää­sy­ko­keel­la, kos­ka pel­kil­lä pape­reil­la ei oli­si ollut mitään toi­voa. Nyt hän on omal­la luon­non­tie­teel­li­sel­lä alal­laan arvos­tet­tu pro­fes­so­ri (ulko­mail­la).

    Tie­dän mui­ta tapauk­sia, jois­sa on pääs­ty opis­ke­le­maan kiin­nos­ta­vaa alaa ja vas­ta opin­to­jen aika­na huo­mat­tu, että ala on aivan vää­rä. Van­has­sa sys­tee­mis­sä on voi­nut vaih­taa alaa hake­mal­la uut­ta opis­ke­lu­paik­kaa. Uudes­sa sys­tee­mis­sä tämä­kin mah­dol­li­suus yrit­tää uudel­leen joko pois­tuu tai vai­keu­tuu todel­la pal­jon. Nuo­ret eivät enää uskal­la ottaa vas­taan opis­ke­lu­paik­kaa, jos se ei ole halu­tul­la alal­la, kos­ka ker­ran teh­tyä valin­taa ei voi enää vaihtaa.

    Kos­ka tuu­rin (ja eri­tyi­ses­ti huo­non tuu­rin) vai­ku­tus­ta ei tun­nus­te­ta, yhteis­kun­ta on pois­ta­mas­sa mah­dol­li­suu­det yrit­tää uudes­taan tai kor­ja­ta vir­heet. Se koros­taa enti­ses­tään tuu­rin mer­ki­tys­tä eli saa­tat menes­tyä, jos et koh­taa mitään vas­toin­käy­mi­siä, osaat ja haluat suun­na­ta opin­to­si hyvin työl­lis­tä­vil­le aloil­le, etkä mis­sään nimes­sä huo­maa ole­va­si vää­räl­lä alalla.

  149. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rikos­hyö­dyn kon­fis­koi­mi­nen kol­min­ker­tai­se­na on ylei­nen periaate.

    Oikein rikos­hyö­dyn, sepä muka­vaa. Mil­loin­ka­han val­tio mak­sai­si esi­mer­kik­si lait­to­man auto­ve­ron­ke­räyk­sen­sä tuo­tok­set kan­sa­lai­sil­le kol­min­ker­tai­si­na takaisin

  150. jee­jee: Kek­sin täs­sä heti muu­ta­man porsaanreiän:

    Jos avuas­tuk­sen perus­tu­vat lataus­mää­riin niin luo­tet­ta­va mit­taa­mi­nen on mah­do­ton­ta. Jos lataan tie­dos­ton ja jaan sitä muu­ta kana­vaa pit­kin mil­joo­na kopio­ta eteen­päin niin viral­li­nen lataus­mää­rä on 1.

    Lata­taus­mää­rä ei ole sama asia kuin tuot­teen kulut­ta­mi­nen, ja lataus­lu­ke­mia on help­po mani­pu­loi­da. Tor­rent ‑waret­ta­jil­la tun­tuu ole­van ylei­nen tapa lada­ta kaik­ki vas­taan­tu­le­va media, kova­le­vy pur­su­aa musiik­kia ja videoi­ta ilman tar­vet­ta kuun­nel­la tai kat­sel­la nii­tä. Latauk­sia gene­roi­va scrip­ti ei ole kum­moi­nen teh­dä, ja kai­ken­lai­set haku­ro­bo­tit lai­tai­le­vat löy­tä­mi­ään tie­dos­to­ja eri­lai­siin arkis­toi­hin muutenkin.

    Hyvi­tys­mak­su-hir­vi­tyk­ses­sä näh­tiin että yhtei­söl­li­set mak­sut tup­paa­vat kerään­ty­mään jol­lek­kin tie­tyl­le poru­kal­le. Esim itsel­lä on kaa­pit täyn­nä CD/DVD levy­jä jois­sa lähin­nä omia valo­ku­via, mut­ta levyis­tä on mak­set­tu hyvi­tys­mak­su musii­kin­tuot­ta­jil­le. Ja musii­kin­tuot­ta­jia­kin koh­del­tiin hyvin eriar­voi­ses­ti, rahat kerät­tiin kevyen musii­kin pira­ti­soi­nin var­jol­la mut­ta iso osa sii­tä tili­tet­tiin “kor­kea­kult­tuu­rin” puolelle.

    Ei sel­lais­ta jär­jes­tel­mää var­mas­ti ole­kaan (mis­sään muus­sa­kaan asias­sa) jos­ta ei löy­tyi­si por­saan­rei­kiä. Lie­nee syy­tä kui­ten­kin muis­taa hyö­ty­jä ja hait­to­ja arvioi­taes­sa kuin­ka mas­sii­vi­nen nega­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus nykyi­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä on (eli se, että rajat­to­mas­ta hyö­dyk­kees­tä teh­dään rajoitettu).

    Noi­hin kah­teen ensim­mäi­seen point­tii­si on kui­ten­kin help­po vas­ta­ta. Jär­jes­tel­mä toden­nä­köi­ses­ti kan­nat­tai­si toteut­taa niin, että on ole­mas­sa poliit­ti­ses­ti valit­tu könt­tä­sum­ma rahaa joka anne­taan tähän tar­koi­tuk­seen (jos poli­tii­kan mää­rä halu­taan mini­moi­da, se sum­ma voi­si olla esi­mer­kik­si tiet­ty pro­mil­le kan­san­tu­los­ta). Sil­loin ei ole väliä tulee­ko joka lataus las­ket­tua vai ei, kos­ka väliä on ainoas­taan suh­teel­li­sil­la lataus­mää­ril­lä ver­rat­tu­na mui­hin teok­siin. Koko hom­man idea­na on minus­ta, että koko­nais­tu­lon mää­rä ei ole suo­raan ver­ran­nol­li­nen tuo­tet­tu­jen kap­pa­lei­den mää­rää. Sii­nä ei ole mitään jär­keä, kos­ka kopioi­den tuot­ta­mi­nen on ilmais­ta. Lataus­mää­rien mukaan jaet­ta­va tuot­to toi­mi­si enem­män­kin talou­del­li­se­na sig­naa­li­na joka ker­too mark­ki­noi­den puut­tues­sa min­kä­lais­ta kult­tuu­ria kan­sa halu­aa taiteilijoiltaan.

    Yksi vali­di point­ti on tie­tys­ti itsel­leen enem­män rahaa halua­va teki­jä voi lada­ta oman teok­sen­sa vaik­ka mil­joo­na ker­taa vää­ris­täen näin tilas­to­ja. Tätä pys­ty­tään kui­ten­kin hel­pos­ti ehkäis­tä esi­mer­kik­si logaa­mal­la vain yksi lataus­mää­rä per IP-osoi­te tai jotain vas­taa­vaa. Kun koko­nais­mää­rät kui­ten­kin pyö­ri­vät tuhan­sis­sa tai mil­joo­nis­sa, ei kukaan pys­ty mer­kit­tä­vis­sä mää­rin sys­tee­miä hui­jaa­maan käy­mäl­lä lataa­mas­sa erik­seen kir­jas­ton tie­to­ko­neel­ta ja töistä.

    Kol­man­teen point­tiin vas­tai­sin että tie­tys­ti aina jul­ki­sia hank­kei­ta toteut­taes­sa on mah­dol­li­suus kai­ken­lai­seen kor­rup­tioon ja vää­ris­ty­nei­siin tulok­siin. Nämä mah­dol­li­suu­det voi­daan ja pitää­kin ottaa huo­mioon hyö­ty­jä ja hait­to­ja mie­tit­täes­sä. Ihmi­nen tah­too vain uusia ideoi­ta har­ki­tes­sa kes­kit­ty­mään enem­män huo­noi­hin puo­liin kun taas val­lit­se­van jär­jes­tel­män huo­not puo­let unoh­de­taan (nii­hin on ikään kuin totut­tu). Täl­le on psy­ko­lo­gias­sa nimi­tys “sta­tus quo vääristymä”.

    Olen itse­kin useim­mi­ten hyvin skep­ti­nen kai­ken kes­kus­joh­to­mai­sen toi­min­nan suh­teen. Imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien nyky­ti­las­sa pii­lee mie­les­tä­ni kui­ten­kin niin val­ta­va hait­ta­puo­li, että vaih­toeh­to­ja pitäi­si ehdot­to­mas­ti miettiä.

    Eikä alun­pe­rin tar­koi­tuk­se­na­ni ollut lyhyes­sä blo­gi­kom­men­tis­sa edes kehit­tää mitään täy­del­lis­tä sys­tee­miä. Esi­tim­pä vain että tähän suun­taan asiat voi­si­vat men­nä. Yksi­tyis­koh­tia ja mah­dol­li­sia vari­aa­tioi­ta täs­tä sys­tee­mis­tä voi­daan miet­tiä vie­lä lisää.

  151. https://m.kauppalehti.fi/uutiset/tekoalyn-kehittaja-ihmisten-tyomarkkinat-tuhoutuvat–yhteiskunta-jarjestettava-uudelleen/uYAHCBnT?ref=ampparit:3003&ext=ampparit

    hyvä teks­ti.” Kun ihmi­sen teke­mä työ menet­tää tule­vai­suu­des­sa mer­ki­tyk­sen­sä, varal­li­suuse­ro­ja ei voi enää perus­tel­la ihmis­ten työ­pa­nok­sel­la tai kyvyil­lä. Tule­vai­suu­des­sa työn­te­koa ei enää arvosteta.”

    Täs­tä aja­tel­len kysy­mys. Eikö kor­kea kou­lu­tus ole jo nyt aivan ajan­huk­kaa? Ihmi­sen tasoi­nen teko­ä­ly on parin vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä tosia­sia. Kun työ­tä ei enää tule­vai­suu­des­sa arvos­te­ta, niin mikä jär­ki nuo­rel­le on panos­taa val­ta­va aika opis­ke­luun? Eikö nuor­ten kan­na­ta panos­taa vain vapaa-aikaan ja kave­rei­hin sen sijaan? Ja Suo­mes­sa vie­lä suun­ni­tel­laan lukukausimaksuja…

  152. GOLAJTTI: Eikö kor­kea kou­lu­tus ole jo nyt aivan ajan­huk­kaa? Ihmi­sen tasoi­nen teko­ä­ly on parin vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä tosiasia. 

    Ei. Edel­li­nen teko­ä­ly­hy­pe oli yli 30 vuot­ta sit­ten, ja sekin rau­hoit­tui tavan­omai­sek­si perus­tut­ki­muk­sek­si uuden maa­il­man­jär­jes­tyk­sen sijaan.

    Väi­te “Tule­vai­suu­des­sa työn­te­koa ei enää arvos­te­ta” tar­koit­taa koke­muk­sen perus­teel­la työn­teon mää­ri­tel­män muut­tu­mis­ta sel­lai­sek­si että tätä uut­ta työn­te­koa arvos­te­taan. Työ itses­sään on posi­tio­naa­li­nen hyö­dy­ke, joka vetää ihmi­siä puo­leen­sa kuin kär­pä­siä. Pyr­ki­mys työl­lis­ty­mi­seen ei ole häviä­mäs­sä mihinkään.

  153. hup­sis: Ei minul­la ole yksi­kään LCD panee­li alle kym­me­nen vuo­den rik­koon­tu­nut, tai itse asias­sa ei ole yksi­kään rik­koon­tu­nut, mut­ta var­mas­ti vir­heel­li­siä­kin löytyy.

    LCD-näy­töt ovat kyl­lä tun­ne­tus­ti sut­ta ja sekun­daa. Täs­sä ote muu­an tis­ki­ko­neen takuuehdoista:

    Mitä tämä takuu ei kata? .. Seu­raa­vis­sa osis­sa esiin­ty­vää vikaa: keraa­mi­nen lasi, tar­vik­keet, astia- ja ruo­kai­lu­vä­li­ne­ko­rit, tulo- ja pois­to­put­ket, tii­vis­teet, lam­put ja nii­den suo­juk­set, näy­töt, kyt­ki­met, kuo­ret ja nii­den osat.

    Jos näy­töt oli­si­vat kel­vol­li­sia, ei kai nii­tä tar­vit­si­si takuu­eh­dois­sa erik­seen sul­kea pois?

    Val­mis­ta­ja siis ei usko että hei­dän val­mis­ta­man­sa astian­pe­su­ko­ne kes­täi­si käyt­tö­kel­poi­se­na viit­tä vuot­ta. Minus­ta oli­si muka­va jos he jou­tui­si­vat ilmoit­ta­maan tämän muu­al­la­kin kuin pie­nel­lä pai­net­tu­na eril­li­ses­sä takuuehtodokumentissa.

  154. spot­tu: Ei. Edel­li­nen teko­ä­ly­hy­pe oli yli 30 vuot­ta sit­ten, ja sekin rau­hoit­tui tavan­omai­sek­si perus­tut­ki­muk­sek­si uuden maa­il­man­jär­jes­tyk­sen sijaan.

    Väi­te “Tule­vai­suu­des­sa työn­te­koa ei enää arvos­te­ta” tar­koit­taa koke­muk­sen perus­teel­la työn­teon mää­ri­tel­män muut­tu­mis­ta sel­lai­sek­si että tätä uut­ta työn­te­koa arvos­te­taan. Työ itses­sään on posi­tio­naa­li­nen hyö­dy­ke, joka vetää ihmi­siä puo­leen­sa kuin kär­pä­siä. Pyr­ki­mys työl­lis­ty­mi­seen ei ole häviä­mäs­sä mihinkään.

    Ei ihmi­sil­tä tie­tys­ti pois­tu tar­ve olla yhdes­sä tai olla mui­den kans­sa. Tule­vai­suu­den työ voi olla sitä, mis­tä SOik­ku käyt­tää nimeä työ osal­li­suu­den vuok­si. Mut­ta jos koneet voi­vat teh­dä sen, mitä me kut­sum­me nyky­ään työk­si, niin näis­sä tule­vai­suu­den töis­sä tar­vi­taan aivan eri tai­to­ja kuin nykyi­sis­sä. Oli­si help­po kuvi­tel­la sosi­aa­li­sen puo­len ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sen koros­tu­van. Näi­tä tai­to­ja nuo­ri kehit­tää kuit­ne­kin par­me­min jou­ku­jal­ka­pal­los­sa, draa­mas­sa, ilmai­su­tai­dos­sa, pus­sikla­joit­te­lus­sa kuin kovien ainei­den opis­ke­lus­sa. Itse asias­sa kovien ainei­den opis­ke­lu voi olla jopa hai­tal­lis­ta, sil­lä nii­hin käy­tet­ty aika on pois muis­ta asiois­ta. Jos kone tekee kovat aineet tule­vai­suu­des­sa, mik­si nuo­ren kan­na­tai­si nii­hin aikaa inves­toi­da? Nyt­hän esim kovien ainei­den kuten tek­nii­kan ja luon­non­tie­tei­den suo­sio on romah­ta­nut. Nuo­ret voi­vat olla pal­jon parem­min tule­vai­suu­des­ta kuin ne, ket­kä täs­tä las­kus­ta ovat huolissaan.

    Krug­man voi olla aivan oikeas­sa sanoes­saan, että kor­kea kou­lu­tus on käy­mäs­sä vii­meis­tä sotaansa.

  155. GOLAJTTI: Eikö kor­kea kou­lu­tus ole jo nyt aivan ajan­huk­kaa? Ihmi­sen tasoi­nen teko­ä­ly on parin vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä tosiasia

    Eihän sii­nä nyt ole mitään jär­keä, että elää 20v purk­ki­her­ne­kei­tol­la odo­tel­len tekoälyä-

    Entä jos sitä ei tulekaan? 

    spot­tu
    “Val­mis­ta­ja siis ei usko että hei­dän val­mis­ta­man­sa astian­pe­su­ko­ne kes­täi­si käyt­tö­kel­poi­se­na viit­tä vuotta. ”

    Mihin ihmee­seen astian­pe­su­ko­nees­sa tavi­taan näyt­töä? Ei kai se sen­tään ole käyt­tö­kel­vo­ton ilman näyttöä? 

    Mik­si ihmees­sä edes asen­taa näyt­tö konee­seen? Mui­nai­nen pom­min­var­ma digi­taa­li­nen nume­ro­näyt­tö on aivan riit­tä­vä, kaik­ki muu on vain tur­han­päi­väis­ten hajoa­vien osien lisää­mis­tä ja sur­ke­aa käyttöliittymäsuunnittelua.

    Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet kuin­ka mik­ro­aal­to­uu­neis­sa kehi­tys on läh­te­nyt mene­mään takai­sin­päin? 2012 kun ostin mik­ro­aal­to­uu­nia, en löy­tä­nyt kuin yhden jos­sa oli vain ne kak­si sää­din­tä, mitä mik­ro tar­vit­see: teho ja aika. Se oli hal­vin mal­li, kai­kis­sa muis­sa oli kai­ken­lai­sia nappuloita.

    Kak­si vuot­ta sit­ten kun ostin toi­mis­tol­le vas­taa­vaa kapis­tus­ta, tämä “kak­si sää­din­tä riittää”-ilmiö oli levin­nyt jo kes­ki­hin­tai­siin merkkilaitteisiinkin.

    (se osta­ma­ni hal­vin mal­li toi­mii edel­leen­kin, vaik­ka on ollut käy­tös­sä jo vii­si vuot­ta (!!) en odo­ta saa­va­ni yli 5v kes­tä­vää tuo­tet­ta, jos ostan hal­vi­man mahdollisen)

  156. Sylt­ty: Eihän sii­nä nyt ole mitään jär­keä, että elää 20v purk­ki­her­ne­kei­tol­la odo­tel­len tekoälyä-

    Entä jos sitä ei tulekaan? 

    Teh­dään koe kah­del­la jou­kol­la yhtä lah­jak­kai­ta ihmi­siä: pis­te­tään yksi jouk­ko työ­läim­pään yli­opis­toa­laan, mis­sä ei jää vapaa-aikaa juu­ri­kaan. Pis­te­tään toi­nen jouk­ko ren­nom­paan alaan ja kan­nus­te­taan hank­ki­maan har­ras­tuk­sia ja mie­lek­käi­tä suh­tei­ta. Kum­mal­la menee parem­min 20v päästä?

    Vaik­ka super­te­ko­ä­lyä ei tuli­si, tar­koit­taa tek­nii­kan kehi­tys sitä, että tuot­ta­vuus kas­vaa kui­ten­kin val­ta­vas­ti. Täs­sä maa­il­mas­sa käy­hä­kin saa kaik­ki tava­ra­ti ja pal­ve­lut mitä kek­sii halu­ta. Täs­sä maa­il­mas­sa ihmi­siä ei arvos­te­ta myös­kään työn perus­teel­la, kos­ka sitä teh­dään niin vähän. Mikä on tuo lisä­ar­vo, mitä puur­ta­mi­sel­la saa täs­sä maas­sa? Raha ei tee ihmi­siä rik­kaak­si tuos­sa maa­il­mas­sa eikä työ tuo sosi­aa­lis­ta arvos­tus­ta enää. Jos ihmi­set tup­paa­vat arvos­ta­maan vaik­ka sosi­aa­lis­ta elä­mää, niin tuo puur­ta­mi­nen on pois tuos­ta sosi­aa­li­ses­ta puolesta. 

    Ihmis­työ on lop­pu­mas­sa ja kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta on tulos­sa tur­haa, kuten Krug­man sanoo.

  157. GOLAJTTI: Vaik­ka super­te­ko­ä­lyä ei tuli­si, tar­koit­taa tek­nii­kan kehi­tys sitä, että tuot­ta­vuus kas­vaa kui­ten­kin val­ta­vas­ti. Täs­sä maa­il­mas­sa käy­hä­kin saa kaik­ki tava­ra­ti ja pal­ve­lut mitä kek­sii haluta. 

    Jos jon­kun on pak­ko teh­dä töi­tä, niin tus­kin ei saa. Köy­hä voi olla nykys­tan­dar­deil­la rikas, aivan kuten nykyi­nen köy­hä on 100v van­hoil­la stan­dar­deil­la, mut­ta jos jon­kun on teh­tä­vät töi­tä, niin kyl­lä sii­tä on sel­lais­ta palk­kaa mak­set­ta­va että töi­den teko kiinnostaa. 

    Lisäk­si täl­lä het­kel­lä ollaan menos­sa aivan toi­seen suun­ta­na. Minä ennus­tan, että seu­raa­van 20v aika­na elin­ta­soe­ro työt­tö­män ja työn­te­ki­jän välil­lä tulee kas­va­maan nykyisestä. 

    Sitä pidem­mäl­le on mah­do­ton­ta ennustaa.

  158. GOLAJTTI: Teh­dään koe kah­del­la jou­kol­la yhtä lah­jak­kai­ta ihmi­siä: pis­te­tään yksi jouk­ko työ­läim­pään yli­opis­toa­laan, mis­sä ei jää vapaa-aikaa juu­ri­kaan. Pis­te­tään toi­nen jouk­ko ren­nom­paan alaan ja kan­nus­te­taan hank­ki­maan har­ras­tuk­sia ja mie­lek­käi­tä suh­tei­ta. Kum­mal­la menee parem­min 20v päästä?

    .…

    Ihmis­työ on lop­pu­mas­sa ja kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta on tulos­sa tur­haa, kuten Krug­man sanoo. 

    Täs­tä on USA:ssa teh­ty aikai­sem­min kokei­ta. IVY Lea­gue + Stan­ford + Ber­ke­ley + Cal­tech val­mis­tu­neet näyt­tä­vät pär­jää­vän elä­mäs­sä hui­kean hyvin monil­la mit­ta­reil­la, vaik­ka töi­tä pitää nois­sa opi­nah­jois­sa teh­dä rajusti.

    Jon­kun pitää nii­tä konei­ta­kin käskeä.

  159. GOLAJTTI:
    Ihmis­työ on lop­pu­mas­sa ja kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta on tulos­sa tur­haa, kuten Krug­man sanoo.

    Ja pas­kan­mar­jat.

    Konei­ta ope­te­taan teke­mään tyl­siä ja yksin­ker­tai­sia työ­teh­tä­viä, kuten aja­maan rek­ka pis­tees­tä A pis­tee­seen B suun­nil­leen suo­raa reittiä.

    Huo­mio­nar­vois­ta on sekin, että se rek­ka ei lii­ken­tees­sä olles­saan opi yhtään mitään. Ihmi­nen voi oppia.

    Lue sinä­kin Gol­jatt­ti edes ker­ran aja­tuk­sel­la wiki­pe­dian artik­ke­lit teko­ä­lys­tä ja koneop­pi­mi­ses­ta. Molem­mis­ta löy­tyy link­ke­jä mui­hin wiki­pe­dian artik­ke­lei­hin, jois­ta voit tar­ken­taa käsi­tys­tä­si aiheesta.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_intelligence
    https://en.wikipedia.org/wiki/Machine_learning

  160. GOLAJTTI: PErus­tu­lo mah­dol­lis­tai­si ren­non elä­män, mut­ta jos haluai­si siir­tyä syr­jään täs­tä ren­nos­ta elä­mäs­tä ja siir­tyä kor­kei­den vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten lii­ke-elä­män töi­hin, niin näi­den tei­den valit­si­jat sai­si­vat sel­väs­ti kor­keam­man pal­kan ja tuloe­rot kasvaisivat. 

    jos haluai­si”. Luu­len, että aika moni haluai­si nyt­kin, mut­ta nämä kor­keam­mat pal­kat kovin har­voin jous­ta­vat alas­päin riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka pal­jon teki­jöi­tä nii­hin löy­tyi­si. Siel­lä on ihan omat työ­mark­ki­nat, joi­hin nor­maa­lit sään­nöt eivät päde.

  161. Teko­ä­lyn vai­kut­ta­vuut­ta luul­ta­vas­ti yliar­vioi­daan. Syy on yksin­ker­tai­nen: se on vie­lä ihmis­työ­tä vaa­ti­vaa kehit­tää, yllä­pi­tää ja tar­kas­taa. Ongel­ma on suu­rim­mil­laan lop­pu­pääs­sä eli sii­nä miten var­mis­taa että teko­ä­ly toi­mii oikein. Nyky­ajan tek­no­lo­gia on teh­ty ihmis­ten käy­tet­tä­väk­si ja sik­si esim autoi­lun sään­nöt ja lai­na­lai­suu­det ovat erit­täin vai­kei­ta opet­taa koneel­le. Sen sijaan jos oli­si vain koneil­le suun­ni­tel­tu lii­ken­ne­verk­ko se toi­mi­si parem­min ja oli­si hel­pom­pi tes­ta­ta. Tämä on esi­merk­ki rat­kai­sus­ta jon­ka kek­si­mi­nen vaa­tii vie­lä ihmi­sai­vo­jen toi­min­taa. Kor­kea­kou­lu­tuk­sen pai­noar­vo tus­kin vähe­nee — pikem­min­kin sii­tä on tulos­sa uusi työ­elä­män normi.

  162. Tero Tolo­nen: Teko­ä­lyn vai­kut­ta­vuut­ta luul­ta­vas­ti yliar­vioi­daan. Syy on yksin­ker­tai­nen: se on vie­lä ihmis­työ­tä vaa­ti­vaa kehit­tää, yllä­pi­tää ja tar­kas­taa. Ongel­ma on suu­rim­mil­laan lop­pu­pääs­sä eli sii­nä miten var­mis­taa että teko­ä­ly toi­mii oikein. Nyky­ajan tek­no­lo­gia on teh­ty ihmis­ten käy­tet­tä­väk­si ja sik­si esim autoi­lun sään­nöt ja lai­na­lai­suu­det ovat erit­täin vai­kei­ta opet­taa koneelle.

    Asia ei ole vält­tä­mät­tä näin. Teko­ä­lyyn voi­daan liit­tää itse oppi­via ele­ment­te­jä, jol­loin se oppii sään­nöt aluk­si ihmi­sen ojauk­ses­sa, sen jäl­keen itse. Tavoi­te­hie­rark­kia pitää ihmi­sen toki antaa.

    Muis­te­len kuul­lee­ni erääs­sä YLE:n teko­ä­lyä kos­ke­nees­sa kes­kus­te­lus­sa, että joku teko­ä­ly­kään­tä­jä kie­les­tä x kie­leen y on onnis­tu­nut poik­keuk­sel­li­sen hyvin. Kään­tä­jä on pääs­syt sana­kään­nös­ten ja lause­ra­ken­ne- yms. sään­tö­jen ylä­puo­lel­le jon­kin­lai­seen teks­tin ymmär­tä­mi­sen tilaan. Kään­tä­jän kehit­tä­jät yrit­tä­vät nyt ymmär­tää, miten näin on käynyt. 

    No, saat­taa muis­tu­ma­ni olla vain päiväuni.

  163. LK: Huo­mio­nar­vois­ta on sekin, että se rek­ka ei lii­ken­tees­sä olles­saan opi yhtään mitään. Ihmi­nen voi oppia.
    Lue sinä­kin Gol­jatt­ti edes ker­ran aja­tuk­sel­la wiki­pe­dian artik­ke­lit teko­ä­lys­tä ja koneop­pi­mi­ses­ta. Molem­mis­ta löy­tyy link­ke­jä mui­hin wiki­pe­dian artik­ke­lei­hin, jois­ta voit tar­ken­taa käsi­tys­tä­si aiheesta.

    Mie­len­kiin­tois­ta, että ensin sanot, että auto­maat­ti­nen rek­ka ei opi ja heti perään annat lin­kin koneop­pi­mi­seen. Auto­maat­ti­sen rekan oppi­mi­nen on eri­lais­ta kuin ihmi­sen. Sen sof­ta oppii jokai­ses­ta lii­ken­tees­sä ole­vas­ta rekas­ta, kun taas ihmi­nen oppii vain omis­ta kokemuksistaan.

  164. Osmo on nyt täy­sin vää­räs­sä. On täy­sin jär­je­tön­tä ver­ra­ta tule­vaa mur­ros­ta mihin­kään aikai­sem­paan. Kun koneet tuli niin työn­te­ki­jät siir­tyi­vät käyt­tä­mään nii­tä konei­ta mut­ta ne teki­vät samaa työ­tä muu­ten. Nyt koneet tekee ihmi­sen tur­hak­si. Työ hävi­ää eikä kor­vaa­vaa työ­tä tule olemaan.

    Kuvi­tel­laan että on teh­das joka tekee vaik­ka auton­ren­kai­ta. Nyt siel­lä on sii­voo­jien, vah­ti­mes­ta­rei­den ja mui­den vas­taa­vien lisäk­si työn­te­ki­jät jot­ka teke­vät nii­tä auton­ren­kai­ta. Sit­ten meil­lä on työn­joh­to. Sit­ten on sih­tee­riä ja pal­kan­las­ki­jaa jne.

    Ongel­ma on se että tule­vai­suu­des­sa teh­taas­sa ei ole kuin 1–2 ihmis­tä töis­sä kun nyt siel­lä on 2000 ihmis­tä. Koneet hoi­taa KAIKEN. Teko­ä­ly tekee tur­hak­si pal­kan­las­kun sekä kaik­ki työn­joh­dol­li­set toi­met. Sii­vouk­sen tekee robo­tit. Sekä myös ne autonrenkaat.

    Jopa ohjel­moi­jat jää­vät 98% työt­tö­mik­si. Sil­lä ohjel­mat lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kir­joit­taa parem­pia ohjel­mia kuin ohjel­moi­jat. Ohjel­mat ei myös­kään tar­vit­se huol­toa kos­ka ne on niin sanot­tu­ja itse­kor­jaa­via ohjel­mia ja nii­tä ohjaa tekoäly. 

    Nämä asiat ei ole mitään tule­vai­suu­den uto­pi­aa vaan tek­niik­ka on jo nyt val­mii­na hyvin pit­käl­le. Ainoas­taan kai­kis­ta kou­lu­te­tuim­mat ja osaa­vim­mat saa­vat työ­tä. Par­hais­ta parhaimmat.

    Myös­kään yhteis­kun­ta ei täs­tä tyk­kää. Sil­lä yri­tyk­set siir­ty­vät mai­hin mis­sä ne pää­see hal­vem­mal­la vero­tuk­sel­la. Kos­ka suu­rin osa verois­ta tulee ansio­tu­lo­ve­rois­ta niin on yhteis­kun­nat pulas­sa. Mitään robot­ti­ve­roa ei voi lait­taa kos­ka yhtiöt läh­te­vät maasta.

    1. Tämän jäl­keen suu­rin osa verois­ta tulee arvon­li­sä­ve­rois­ta. Met­sö­töis­sä työ­pai­kois­ta opn pois­tu­nut 98 %. Kuin­ka suu­ri osa nykyi­sis­tä työ­vop­mas­ta on val­mis­ta­vas­sa tuotannossa?

  165. Tii­na:
    Ainoas­taan kai­kis­ta kou­lu­te­tuim­mat ja osaa­vim­mat saa­vat työ­tä. Par­hais­ta parhaimmat.

    Oh-hoh. Len­no­kas­ta visiointia.

    Tar­koit­taa­ko tämä esim. sitä, että saam­me vih­doin­kin Arka­dian­mäel­le 200 hyvin kou­lu­tet­tua valioyksilöä?

    Enpä usko.

    Kai­ken kaik­ki­aan robo­ti­saa­tiol­la pelo­tel­laan vähän lii­kaa­kin. Ihmi­nen on vii­saam­pi kuin robot­ti ja vii­me kädes­sä robot­tien käyt­tö voi­daan kiel­tää jos töi­den katoa­mi­nen uhkaa riit­tä­väs­ti ihmis­ten hyvin­voin­tia. Siis kun­han robot­te­ja ei pääs­te­tä sin­ne Arkadianmäelle.

  166. Tii­na:

    Nämä asiat ei ole mitään tule­vai­suu­den uto­pi­aa vaan tek­niik­ka on jo nyt val­mii­na hyvin pitkälle. 

    Kyl­lä tuo on aika pit­käl­le tule­vai­suu­den uto­pi­aa. Jos tek­niik­ka oli­si noin val­mis­ta, ei esi­mer­kik­si Uuteen­kau­pun­kiin haet­tai­si noin pal­jon työntekijöitä.

  167. Tapio: Asia ei ole vält­tä­mät­tä näin. Teko­ä­lyyn voi­daan liit­tää itse oppi­via ele­ment­te­jä, jol­loin se oppii sään­nöt aluk­si ihmi­sen ojauk­ses­sa, sen jäl­keen itse. 

    Teko­ä­ly kyl­lä oppii kai­ken­lais­ta, mut­ta ilman ohjaus­ta sii­tä ei tule sel­lais­ta kuin mitä ihmi­set toi­vo­vat, kos­ka abstrak­tit tavoit­teet hyvin usein ovat sel­lai­sia, että nii­hin pää­se­mi­sek­si on mui­ta­kin tapo­ja kuin se mitä alun­pe­rin toi­vot­tiin ja ajan kulues­sa kone voi oppia jon­kun sel­lai­sen kei­non esi­mer­kik­si vähen­tää sai­rai­den ihmis­ten luku­mää­rää väes­tös­sä mikä ei ollut teki­jöi­den alku­pe­räi­se­nä tavoit­tee­na. Tulok­set voi­vat olla absur­de­ja mut­ta eivät vält­tä­mät­tä huvit­ta­via niil­le, jot­ka jou­tui­vat kokei­lu­jen kohteeksi.

    Täs­sä koneen itseo­pis­ke­lus­sa on myös se ongel­ma, että jos emme itse ymmär­rä mik­si kone tekee pää­tök­siä, emme voi myös­kään kor­ja­ta nii­den syn­ty­me­ka­nis­mia tai var­mis­tua sii­tä että jotain vie­lä suu­rem­pia vir­hei­tä ei ole kät­kös­sä kri­tee­rien reunaehdoissa.

    Älyk­kyys on kui­ten­kin lopul­ta kult­tuu­riin sidon­nai­nen jut­tu. Tie­to­ko­neel­la ei ole kult­tuu­ria vaan se toi­mii aina täy­sin loo­gi­ses­ti, mikä on eri asia kuin toi­mia ihmi­sen kult­tuu­ris­sa hyväk­syt­ty­nä pide­tyl­lä tavalla.

    Esi­mer­kik­si vaik­ka lukusar­ja 1,2,3 voi jat­kua luvul­la 4 mut­ta seu­raa­va luku voi olla myös 2 (kes­kiar­vo) tai 1 (alkaa alus­ta uudel­leen) tai mitä vain, riip­puen sii­tä mil­lai­nen sar­ja on oikeas­ti kysees­sä — ihmi­sen kult­tuu­riin sido­tus­sa älyk­kyys­tes­tis­sä kui­ten­kin yleen­sä pide­tään vas­tauk­se­na lukua 4, kone ei pidä täm­möi­siä ideoi­ta min­kään arvoisina.

    Lopul­ta kaik­ki kitey­tyy sii­hen annam­me­ko arvoa täl­le ihmi­se­lä­mäl­le ja kult­tuu­ril­le vai annam­me­ko hui­ja­ta itseäm­me sil­lä aja­tuk­sel­la että ohjel­mis­to on mei­tä älyk­kääm­pi, kos­ka se kyke­nee soit­ta­maan sel­lais­ta musiik­kia kuin halusimme.

  168. Tero Tolo­nen: Teko­ä­ly kyl­lä oppii kai­ken­lais­ta, mut­ta ilman ohjaus­ta sii­tä ei tule sel­lais­ta kuin mitä ihmi­set toi­vo­vat, kos­ka abstrak­tit tavoit­teet hyvin usein ovat sel­lai­sia, että nii­hin pää­se­mi­sek­si on mui­ta­kin tapo­ja kuin se mitä alun­pe­rin toi­vot­tiin ja ajan kulues­sa kone voi oppia jon­kun sel­lai­sen kei­non esi­mer­kik­si vähen­tää sai­rai­den ihmis­ten luku­mää­rää väes­tös­sä mikä ei ollut teki­jöi­den alku­pe­räi­se­nä tavoit­tee­na. Tulok­set voi­vat olla absur­de­ja mut­ta eivät vält­tä­mät­tä huvit­ta­via niil­le, jot­ka jou­tui­vat kokei­lu­jen kohteeksi.

    Täs­sä koneen itseo­pis­ke­lus­sa on myös se ongel­ma, että jos emme itse ymmär­rä mik­si kone tekee pää­tök­siä, emme voi myös­kään kor­ja­ta nii­den syn­ty­me­ka­nis­mia tai var­mis­tua sii­tä että jotain vie­lä suu­rem­pia vir­hei­tä ei ole kät­kös­sä kri­tee­rien reunaehdoissa.

    Älyk­kyys on kui­ten­kin lopul­ta kult­tuu­riin sidon­nai­nen jut­tu. Tie­to­ko­neel­la ei ole kult­tuu­ria vaan se toi­mii aina täy­sin loo­gi­ses­ti, mikä on eri asia kuin toi­mia ihmi­sen kult­tuu­ris­sa hyväk­syt­ty­nä pide­tyl­lä tavalla.

    Esi­mer­kik­si vaik­ka lukusar­ja 1,2,3 voi jat­kua luvul­la 4 mut­ta seu­raa­va luku voi olla myös 2 (kes­kiar­vo) tai 1 (alkaa alus­ta uudel­leen) tai mitä vain, riip­puen sii­tä mil­lai­nen sar­ja on oikeas­ti kysees­sä – ihmi­sen kult­tuu­riin sido­tus­sa älyk­kyys­tes­tis­sä kui­ten­kin yleen­sä pide­tään vas­tauk­se­na lukua 4, kone ei pidä täm­möi­siä ideoi­ta min­kään arvoisina.

    Lopul­ta kaik­ki kitey­tyy sii­hen annam­me­ko arvoa täl­le ihmi­se­lä­mäl­le ja kult­tuu­ril­le vai annam­me­ko hui­ja­ta itseäm­me sil­lä aja­tuk­sel­la että ohjel­mis­to on mei­tä älyk­kääm­pi, kos­ka se kyke­nee soit­ta­maan sel­lais­ta musiik­kia kuin halusimme.

    Aika pit­käl­ti samaa miel­tä, mut­ta luo­tan enem­män teko­ä­lyn itse­näi­seen oppi­mis­ky­kyyn, esim. oppia ihmi­sen tapaa aja­tel­la. Ihmi­sel­le jää toki tavoit­tei­den ja reu­naeh­to­jen aset­ta­mi­nen tyy­liin Asi­mo­vin robo­tii­kan lait.

    Haus­ka kat­saus teko­ä­lyn luovuuteen:
    http://yle.fi/uutiset/3–9603353 .

  169. Joku Toi­nen:
    Sopii minul­le aivan hyvin, kun­han kan­sa­lais­palk­ka tulee käyt­töön. Antaa robot­tien uurastaa.

    Kan­sa­lais­palk­ka ei kos­kaan tule voi­maan. Vero­tus­ta tul­laan kai­kis­sa län­si­mais­sa las­ke­maan erit­täin rajus­ti jot­ta kil­pai­lu­ky­kyä saa­daan alem­mas. Tämä taas aiheut­taa sen että lähes kaik­ki sosi­aa­li­tuet tul­laan pois­ta­maan myös Suomesta.

  170. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämän jäl­keen suu­rin osa verois­ta tulee arvon­li­sä­ve­rois­ta. Met­sö­töis­sä työ­pai­kois­ta opn pois­tu­nut 98 %. Kuin­ka suu­ri osa nykyi­sis­tä työ­vop­mas­ta on val­mis­ta­vas­sa tuotannossa?

    Ei alv rii­tä kus­tan­ta­maan yhteis­kun­nan kulu­ja. Seu­raa­van 10–15 vuo­den kulues­sa käy­tän­nös­sä kaik­ki elektroniikka‑,vaate- ja muut ei elin­tar­vi­ke­kau­pat mene­vät täy­sin verk­koon ja siir­ty­vät ulko­mail­le. Vaik­ka nyt joku tul­li­ve­ro sys­tee­mi nii­hin lisät­täi­siin­kin niin suo­ma­lai­set vaan sahai­si omaa oksaa sillä.

    Pitää vain hyväk­syä se tosia­sia: nykyi­nen hyvin­voin­ti­val­tio tulee hajoa­maan täy­del­li­ses­ti. Sitä ei enää estä yhtään mikään.

Vastaa käyttäjälle Jarmo Kalm Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.