Kaupunkisuunnittelulautaknnan lista 25.4.2017

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä

Koivusaari

Tässä on edelleen se sama mah­dot­toman suuri moot­tori­tieli­it­tymä, joka peit­tää melkein koko saaren niin, että rak­en­t­a­mi­nen toteutetaan maan­täytöin. Nyt siinä on neljä kaistaa suun­taansa. Kol­men pitäisi riit­tää, kos­ka ei Porkkalankadun risteyk­ses­tä kuitenkaan enem­pää auto­ja mahdu/päästetä Helsin­gin katu­verkkoon ja on mah­dol­lista myös, että Län­simetro joskus valmis­tuu, jol­loin bus­sikaisto­jen tarve pois­tuu. Se kol­mas kaista olisi liit­tymiskaista. Sil­lä voisi olla kaistako­htainen nopeusra­joi­tus, 40 – 50 km/h ja tavalli­nen T‑risteys. Maa tuol­la alueel­la mak­saa jotain noin 2000 €/m2.

Käve­lykeskus­tan periaatesuunnitelma

Päätöse­hdo­tuk­se­na on, että suun­nitel­ma asete­taan nähtäville ja siitä pyy­de­tään lausunnot.

Tarkastel­luista vai­h­toe­hdoista on valit­tu lievin, eli se, jos­sa Etelä- ja Pohjois-Espas­ta molem­mista tehdään yksikaistainen samoin kuin Man­ner­heim­inti­estä (entisen Heikinkadun osu­us). Kai­vokadul­ta pois­tu­vat autot. Vain ratikat ja jalankulku jää (ja fillarit?)

Vaik­ka heti voisi toteut­taa sen, että Etelä-Espal­ta pois­te­taan pysäköin­tipaikat ja jalka­käytävää leven­netään. Kukaan ei voi väit­tää tarvit­se­vansa noi­ta paikko­ja, kos­ka mitään matkaa ei voi suun­nitel­la niin, että tarkoituk­se­na on pysäköidä Etelä-Espalle, kos­ka tyhjää tilaa ei yleen­sä ole. Nyt pysäköin­ti vie kak­si kaistaa. Sen pysäköin­tikaistan ja sen toisen, jol­la autoa seisote­taan, kun odote­taan paikan vapau­tu­mista tai yritetään taskupysäköintiä.

Maanalaisen yleiskaa­van suunnitteluperiaatteet

Maanalainen yleiskaa­va päivitetään. Tässä esite­tyt suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet oli­vat niin yleisiä, ettei niistä osaa mitenkään olla erim­ieli­nen. Itse yleiskaa­va saat­taa herät­tää suuri­akin into­hi­mo­ja lähin­nä liiken­ner­atkaisu­jen osalta. Tun­neli­v­a­rauk­set ovat osoit­tau­tuneet yllät­tävän kalli­ik­si pelkkinä varauksinakin.

Yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man lyhye aikavälin painopisteet

Toteut­tamis­su­un­nitel­maa käsiteltäessä lau­tukun­ta hyväksyi muis­taak­seni min­un esi­tyk­ses­täni, että

KSV tuot­taa kaupung­in­val­tu­us­ton strate­gia­neu­vot­telu­jen käyt­töön ehdo­tuk­sia lähi­aikoina  toteutet­tavista raken­nusko­hteista  yhteen­sä noin kol­men  miljoo­nan  asuinker­rosneliömetrin  ver­ran. Näi­hin tulee  liit­tää arvio  aluei­den toteut­tamisen vaa­timista  investoin­neista.  Yksit­täiset ehdotet­ta­vat alueet  voivat  olla  korkein­taan  500 000 ker­rosneliömetrin suuruisia. 

Nyt on tehty työtä käs­ket­tyä ja kart­ta näyt­tää tältä.

Näis­sä on paljon kiis­tanalaisia kohtei­ta, kuten Var­tiosaari. Mei­dän tuskin kan­nat­taa käy­dä näitä kiis­to­ja tässä lau­takun­nas­sa, vaan jät­tää ne kiis­teltäväk­si sinne strategiakokoukseen.

Onnek­si on Mal­mi. Nämä muut kohteet ovat sel­l­aisia, että niiden nopea käyn­nistymi­nen on han­kalaa. Malmin suun­nit­telu on niin pitkäl­lä, että lapio voidaan iskeä maa­han heti kun kaa­vat ovat lainvoimaisia.

Huopalah­den tiel­lä ollaan taaws kytkemässä merkit­tävää asun­torak­en­tamista ja auto­tun­nelia toisi­in­sa. Investoin­tikat­to ei ksätä täl­laisia han­kkei­ta siinäkään tapauk­ses­sa, että lop­putu­los olisi ylijäämäinen.

Jo pääte­ty­il­lä pro­jek­tialueil­la on tilaa noin kahdelle miljoon­alle ker­rosneliölle (50 000 asukas­ta) ja näil­lä tässä esite­ty­il­lä uusil­la alueil­la 4,5 Mk‑m², eli yhteen­sä 6,5 Mk‑m² ja siis noin 150 000 asukas­ta. Tässä on siis jopa vähän valin­nan­varaa strate­gia neu­vot­telu­ja ajatellen.

Vuo­den 2016 kaavoituk­sen arviointi

Niin san­ot­tu KARVI-mit­tari on kehitet­ty mit­ta­maan sitä, kuin­ka hyvin kaavoitus­ta keskistetään raideli­iken­teen äärelle. Aika hyvin meni viime vuonna

• Kan­takaupunki­in, aluekeskuk­si­in ja raideli­iken­teen suun­nitel­tu­i­hin sol­muko­hti­in meni 63 %
• Nykyi­nen ja rak­en­teil­la ole­va raideli­iken­nevyöhyke 15 %
• Suun­nit­teil­la ole­va raideli­iken­ney­hteys 10 %
• Ideata­sol­la ole­va raideli­iken­nevyöhyke 12 %
• Raideli­iken­teen ulot­tumat­tomis­sa 0%

Telakkaran­nan (Konepa­ja) asemakaava

Tähän piti tul­la Elmun tilat, mut­ta ei tul­lutkaan, kos­ka han­kkeesta olisi tul­lut kovin kallis. Osit­tain kalleus joh­tui aika tiukas­ta suio­jelulin­jas­ta. Nyt käyt­tö­tarkoi­tus vaikut­taa ole­van auki. Melein mitä muu­ta tahansa saa alit­taa, mut­ta ei asum­ista eikä teollisuutta.

Kui­v­ate­lak­ka-allas suo­jel­laan, mut­ta sen saa kyl­lä täyt­tää vedel­lä ja antaa vaik­ka perinnelaivoille.

Pir­jon­tien ja Pirkkolantien asemakaava

Kaa­va on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty suuri määrä pieniä tark­istuk­sia. Ne eivät ole kuitenkaan niin suuria, että kaa­va pitäisi lait­taa uud­estaan nhtäville. Peri­aat­er­atkaisu säi­lyy ennal­laan. Tämä raide­jok­eri­in liit­tyvä tiivistyskaa­va on herät­tänyt paikalli­sis­sa asukkaissa run­saasti vas­tus­tus­ta, mut­ta minus­ta kaa­va on ver­rat­tain hyvä. Kun tiivis­tetään, alueen luonne tietysti vähän muuttuu.

Pitäjän­mäen Pater­in­mäen Jokeri-kaava

Tämä on tul­lut lausun­nol­ta, eikä siihen tehdä merkit­täviä muutoksia

Laa­jasa­lon kaup­pakeskuk­sen alueen tark­istet­tuy asemakaavaehdotus

Tämä oli meil­lä lokaku­us­sa, eikä lausun­tok­ier­ros ole tuonut siihen merkit­täviä muu­tok­sia. Ensim­mäi­nen kaupunkibulevardikaava!

Kulosaaren ker­rostaloalueen täydennysrakentaminen

Tämä palautet­ti­in kesäku­us­sa keho­tuk­sel­la pyrk­iä tehokkaam­paan maankäyt­töön. Minä esitin ja Ris­to Rauta­va kannatti.

Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen koos­t­uu kahdes­ta vai­heesta, joista jälkim­mäi­nen liit­tyy Itäväylän bule­vardis­oin­ti­in. Se taas edel­lyt­tää joko metron kat­tamista tai sen kaivamista maan alle. Ei toteudu ihan lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta ehkä 2030-luvulla.

Yhtä asi­aa jäin esi­tyk­sessä ihmettelemään.

”Lisäk­er­ros ei saa imi­toi­da ole­mas­sa ole­vaa raken­nus­ta, mut­ta voi sopeu­tua siihen esimerkik­si saman­laisel­la julk­i­sivu­ma­te­ri­aalil­la. Ole­mas­sa olev­as­ta raken­nuk­ses­ta erot­tumi­nen esimerkik­si pienem­mäl­lä runk­osyvyy­del­lä on suositeltavaa.”

Vastikää Kulosaa­res­sa yhtä taloa korotet­ti­in lait­ta­mal­la siihen vain saman­lainen ker­ros lisää. Mitä vikaa siinä oli? Alku­peräisen arkkite­hdin tekijänoikeudet?

Kulosaaren ostoskeskuk­sen purkukaava

Kulosaaren ostoskeskus pure­taan ja tilalle asun­torak­en­tamista joiden alak­er­ras­sa kau­pat. Tässä asi­as­sa lau­takun­ta jyräsi viras­ton ja ajoi purku­vai­h­toe­hdon läpi. Tämä ostari on kyl­lä sinän­sä hieno, mut­ta kun ei toi­mi niin ei toimi.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan korottaminen

Siel­lä, mis­sä paikko­jen kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, hin­taa pitäisi nos­taa reip­paamin. Pitäisi hyväksyä, että hin­ta voi vai­hdel­la kaupungi­nosien välil­lä, kos­ka eräil­lä alueil­la kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat jo nyt tasapainossa.

Calo­niuk­senkadun liikennesuunnitelma

Calo­niuk­senkadulle laite­taan yksisu­un­taiset pyöräti­et ja ratik­ka laite­taan Kallion suun­nas­sa oma­lle kaistalleen, mut­ta ei päin­vas­taises­sa suun­nas­sa, kos­ka sil­loin menetet­täisi­in 21 pysäköintipaikkaa.

Vuon­na 2011 on arvioitu, että omat kai­stat molem­pi­in suun­ti­in tuot­ta­vat 902 000 euroa säästöä 30 vuo­den aikana Jos ole­tamme, että tämä hyö­ty on yhtä suuri molem­mis­sa suun­nis­sa, voimme siis olet­taa, että nuo 21 pysäköin­tipaikkaa mak­sa­vat vuodessa 456 000 eroa eli  21700 euroa paikkaa kohden.

Yksi murhe on nupukivipäällyste, joka tuot­taa asun­toi­hin melkoisen liiken­teen melun. Minus­ta tätäkin voisi harkita.

Län­tisen Bra­henkadun ja Helsinginkadun liiken­nesu­un­nitel­ma välil­lä Kaar­lenkatu – Sturenkatu 

Ratik­ka pääsee omille kaistoilleen, Urheilu­talon pysäk­ki suun­nas­sa län­teen siir­tyy Bra­hen ken­tän kohdal­la, mut­ta säi­lyy paikallaan suun­nas­sa itään. Helsinginkadul­la siir­ry­tään ohjeen mukaises­ti yksisu­un­taisi­in pyörätei­hin. Län­tiselle Bra­henkadul­la on yksisu­un­tainen pyörätie pohjoiseen, mut­ta etelään aje­taan auto­jen seassa. Mitenkähän pyöräil­i­jät nou­dat­ta­vat tätä varsinkin kun meil­lä ei ole liiken­nemerkkiä, joka kieltäisi ajamisen pyörätiel­lä väärään suun­taan. Se pitää äkätä siitä, että pyörätiemerk­ki puuttuu.

Ratikkapro­jek­tin loppuraportti 

Raport­ti­in pääsee tästä. [Link­ki korjattu]

Raport­ti on hyvin mie­lenki­in­toisen ja se kan­nat­taa lukea. Nyt ajan puut­teen vuok­si otan siitä esille vain yhden asian. Siir­tymi­nen syväu­raisi­in vai­hteisi­in. Se taas edel­lyt­tää ratikoi­hin lev­eämpiä pyöriä, mikä taas edel­lyt­tää, että lev­eämpi pyörä mah­tuu myös sil­loin, kun kisko on upotet­tu asfalt­ti­in. Täl­lainen vai­hde on huo­mat­tavasti hil­jaisem­pi ja ratik­ka voi ajaa siinä suurem­mal­la nipeudel­la. Nyt nopeusra­joi­tus on 10 km/h. Kun vai­h­teet saadaan lisäk­si lukit­tumaan, voidaan nopeu­ra­joi­tus nos­taa vai­hteis­sakin 40 km/h (jos kaar­resäde sal­lii) jol­loin ratikoiden mat­ka-ajat lyhenevät huomattavasti.

Hert­toniemen keskus­tan liikennesuunnitteluperiaatteet

Hert­toniemen liiken­neympyrä oli Suomen ensim­mäi­nen tai ainakin ensim­mäisiä eri­ta­soli­it­tymiä. Sitä pidet­ti­in sil­lon tolkut­toman kalli­ina ja se sai kansan­su­us­sa nimen Rahareikä. Tuo ei ollut kuitenkaan mitään ver­rat­tuna vuon­na 2008 tehtyyn yli sadan miljoo­nan euron maanalaiseen risteyssu­un­nitel­maan, jon­ka toteut­tamiseen ei ole löy­tynyt mis­tään rahaa. Investointikatto!

Nyt yritetään tul­la toimeen ilman. Kru­unuratik­ka helpot­taa asi­aa merkittävästi.

Kansalais­palaute ker­too, että käve­ly­mat­ka Hert­toniemen ran­nas­ta metropy­säkille pite­nee merkit­tävästi. Täy­tynee kysellä.