Kaupunkirakentamisen aika (39) Hernesaari

Her­ne­saa­reen on luvas­sa asun­to­ja noin 6 900 asukkaalle. Kehi­tys on ollut huikeaa, kun alun­perin Her­ne­saa­reen suun­nitelti­in asun­to­ja vain 4 400 asukkaalle. Yli puo­let lisää! Isos­sa roolis­sa on se, että melu­avas­ta, tilaa vievästä ja kalli­ista läh­es sadan miljoo­nan euron helikopteriken­tästä luovut­ti­in vuon­na 2013.

Her­ne­saa­reen on tulos­sa upea ranta­puis­to, jota on jo nyt alet­tu kehit­tää yleisöä vetävänä alueena. Ja nykyaikainen raitio­vaunulin­jas­ton laa­jen­nus!

Umpiko­rt­telei­den renes­sanssi! Her­ne­saares­ta tulee nykyisessä suun­nitel­mas­sa tiivi­iden umpiko­rt­telei­den kaupungi­nosa. Umpiko­rt­telit tekevät selkeän jaon julkisen ja yksi­tyisen välille, nos­ta­vat alueen viihty­isyyt­tä ja tekevät sisäpi­hoista lev­ol­lisia paikko­ja muuten tuulises­sa Hernesaaressa.

Jatkos­sa on syytä kehit­tää Her­ne­saar­ta urbaan­i­na ympäristönä siten, että kort­telien väli­in suun­nitel­lut aukiot raken­netaan puis­toina. Käve­lykadun var­relle raken­netaan merkki­raken­nuk­sia, jot­ka tuo­vat paikalle ihmisiä muual­takin ja pilko­taan kort­telit niin, ettei kort­teli muo­dos­ta yht­enäistä monot­o­n­ista raken­nus­mas­saa käveli­jälle. Pienet yksi­tyisko­h­dat, vehreys ja vai­htel­e­vat muodot luo­vat elävää käve­ly-ympäristöä, jos­sa on kivem­paa liikkua.

Kadun ja raken­nusten välisen rajap­in­nan elävyy­teen tulee panos­taa, kuten Van­cou­veris­sa on tehty ja  käve­lykat­ua kehitetään alueen kaup­pakatu­na yhteistyössä kau­pal­lis­ten toim­i­joiden kanssa. Viherk­er­roin­ta käytetään tur­vaa­maan se, että alueen kort­teleista tulee myös vehre­itä ja viihtyisiä.

Kaiken kaikki­aan Her­ne­saari on eri­no­mainen esimerk­ki siitä, kuin­ka pitkälle Helsin­ki on päässyt urbaanin kehit­tämisen sar­al­la. Meinin­ki nyt on aivan eri­lainen kuin vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten. Hyvää työtä!

3 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (39) Hernesaari”

  1. Ei hait­taisi jos tuol­lakin panos­tet­taisi­in kil­pailui­hin, jot­ta julk­i­sivuista saataisi­in muka­va ensi­vaikutel­ma laivoista vaap­puville tur­is­teille. Jos Her­ne­saares­ta Kaup­pa­to­rille olisi pri­imaa, niin var­masti tuli­si­vat sit­ten lentokoneel­la myöhem­min uud­estaan ja oli­si­vat öitä hotelleissa.

  2. Miten se eroaa kauheas­ta Jätkäsaares­ta? Kaik­ki sinne tun­te­mani halu­a­vat pois

  3. Suun­ta on oikea, mut­ta kyl­lä haastei­ta riit­tää vielä uudellekin val­tu­us­tolle. Eri­tyis­es­ti yksi­ty­isauto­jen pysäköin­tipaikko­ja niemelle raken­netaan edelleen pitkälti van­ho­jen normien mukaises­ti. Eli todel­la paljon.

    Koko niemestä olisi voin­ut tehdä autot­toman siten, että ain­oas­taan huoltoa­jo olisi ollut sal­lit­tua. Ja Var­tiosaaren suun­nitel­man mukaises­ti niemen tyvelle olisi voin­ut tehdä varauk­sen parkkilu­o­lalle, johon raken­netaan sen ver­ran paikko­ja kun mak­sajia löy­tyy. Mut­ta ei, kun autop­uolue halu­aa, että kuten maal­la on opit­tu, tiheään asu­tus­sa kaupungis­sa pitää mah­dol­lisim­man mon­en säi­lyt­tää omaa autoa riit­tävän lähel­lä kotia, mieluiten hissi­matkan päässä kel­laris­sa. Ja tietenkin sen enem­mistön kus­tan­nuk­sel­la, jolle auton omis­t­a­mi­nen ei ole pakkomielle.

Vastaa käyttäjälle Eila e Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.