Yksi Helsingin seudun keskeisistä kysymyksistä on se, minne uudet asukkaat sijoittuvat. Vuonna 2012 arvioitiin, että seudulle tulee 600 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Sen jälkeen asukasluku on jo kasvanut 75 000 asukkaalla.
Helsingin uudessa yleiskaavassa on varauduttu siihen, että Helsinki ottaa tuosta kasvusta 260 000, josta kasvua on jo tullut 35 000 asukasta.
Helsingin seudulla kaikista merkittävin vaje on urbaanista kaupunkiympäristöstä ja siksi on perusteltua, että Helsinki rakentaa asuntoja enemmistölle uusista asukkaista. Vaikka seudulle tulisi vain 500 000 asukasta, Helsingin kannattaa edelleen ottaa niin paljon kuin pystyy.
Asuntotuotannon kasvattaminen on ainoa kestävä keino laskea asumisen hintaa. Jos kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa ei ratkaista, joudumme tyytymään hölmöläisten peitonleikkuuseen: jotta yksi saa asunnon, pitää toisen jäädä ilman.
Uusi yleiskaava tarjoaa tähän mahdollisuuden, kunhan löydämme tavat rakentaa kaupunkia urbaanimmin kuin on arvioitu. Tässä kirjassa kerromme siitä, miten se tehdään.
Jos ympäryskunnissa on alueita, jotka kannattaa jättää rakentamatta, niin on niitä toki Helsingissäkin. Ihannekaupunkimme on tiivis, mutta harva. Tiiviisti rakennettujen alueiden väliin jätetään suuria luontoalueita, jotka tarjoavat virkistysmahdollisuuksia asukkaille.
Näinhän se selvästi on. Kenellä se jarrupoljin on? Tarvitaan joukko kaasupoljin henkilöitä.Jarmo Kalm
Ja vastassa on vain Suomen hallitus, valtuuston autopuolue, valtion virkamiehet jotka valittivat oikeuteen, joukko tumpeloita talousvaikuttajia mediassa jotka eivät osaa laskea, kauppakamari, kymmeniä miljoonia euroja tukiaisia nostavat varustamot jotka katsovat olevansa tärkeämpiä kuin kaupungin asukkaat…