Kaupunkirakentamisen aika (17) Umpikorttelit tuottavat käveltävää ympäristöä

Käve­lyetäisyys on lähipalveluetäisyys. Umpiko­rt­telirak­en­teessa matkat ovat lyhy­itä. Kun tiivi­is­sä ympäristössä kadut varataan monipuolis­es­ti palveluille, löy­tyvät ihmis­ten tarvit­se­vat asi­at läheltä.

Käve­ly on sekä tur­val­lisem­paa että mukavam­paa ympäristössä, jos­sa on run­saasti mui­ta käveli­jöitä. Käveli­jän merkit­tävin tur­val­lisu­us­ris­ki löy­tyy ratin takaa ja mitä enem­män käveli­jöitä on liik­keel­lä, sitä parem­min autol­la aja­vat huomioi­vat käveli­jät. Tiivis kaupun­ki on tur­valli­nen kaupunki.

Käve­ly on lyhyen matkan kulku­muo­to. Suurin osa ihmis­ten tekemistä käve­ly­matkoista on selvästi alle kilo­metrin mit­taisia. Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa tuol­ta etäisyy­deltä löy­tyy jo iso osa päivit­täi­sistä palveluista, joi­ta ihmi­nen kaipaa.

Viihty­isästi raken­netus­sa ympäristössä ihmiset ovat myös valmi­ita kävelemään merkit­tävästi pidem­piä matko­ja. Ei siis ole mikään ihme, että tiivi­is­sä kan­takaupungis­sa käve­lyn osu­us kaik­ista matkoista on melkein kaksinker­tainen ver­rat­tuna esikaupunkeihin.

Päivit­täisen käve­lyn lisään­tymi­nen tuo myös merkit­täviä kansan­ter­vey­del­lisiä hyötyjä.

6 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (17) Umpikorttelit tuottavat käveltävää ympäristöä”

  1. Aina saa haaveil­la ja uto­pi­oista on kiva lukea.

    Oma koke­muk­seni umpiko­rt­te­likeskus­tan käve­ly-ympäristöstä on Iso Roobertinkatu. Suosit­te­len kulke­maan jon­ain arkipäivänä kun ei tun­nu ole­van koke­muk­se­na tut­tu. Kan­nat­taa olla tarkkaavainen, auton alle jää hel­posti. Kävelykadulla.

    Niin kauan kun tak­sit ja jakeluli­ikenne kulke­vat mis­sä halu­a­vat mil­loin halu­a­vat, ei urbaa­nia unel­maa saa­da aikaisek­si. Valitettavasti.

    Esimerkik­si lah­den eteläpuolel­la tak­si ei vie van­has­sakaupungis­sa hotellin eteen edes huono­jalka­ista. Se on oikeasti kävelyaluetta. 

    Suomes­sa arvo­järjestys on toinen.

  2. Kaup­pa — parkkikent­tä — tie — parkkikent­tä — kaup­pa, ei näitä lähiöistä taik­ka pikkukaupungeista tut­tu­ja ratkaisu­ja kukaan pidä jalankulk­i­jan mielestä hyv­inä. Pikkukaupunkien kesku­s­tat on usein pilat­tu sil­lä, ettei siel­lä viit­si kävel­lä kun pitäisi suurin osa matkas­ta tait­taa laa­jo­jen parkkikent­tien ohitse.

  3. Heh heh, kyl­lä nyt kaive­taan jo todel­la syvältä. Eikös siel­lä kävel­lä niihin “mukavi­in” ja “jän­ni­in” palvelui­hin, jot­ka ainakin helsin­gin kohdal­la tun­tu­vat ole­van erinäisiä räkälöitä jos­sa istu­taan kal­ja- tai siider­imu­ki kourassa ? 

    Mikäs tämän kansan­ter­vey­delli­nen vaiku­tus on?

  4. Gia­r­diniera: Niin kauan kun tak­sit ja jakeluli­ikenne kulke­vat mis­sä halu­a­vat mil­loin halu­a­vat, ei urbaa­nia unel­maa saa­da aikaisek­si. Valitettavasti.

    Myös asukkaat aja­vat käve­lykat­ua pitkin sisäpi­hoil­la oleville pysäköin­tipaikoille. Ase­makaa­van mukaan pihoil­la ei saisi pysäköidä, mut­ta van­ho­jen talo­jen kohdal­la kaa­va on hampaaton.

  5. Näin­pä. Kun miet­tii mitkä suo­ma­laiset pikkukaupun­git on mukavia vierailuko­htei­ta niin ei sieltä paljon 1800-luvun jäl­keen raken­net­tu­ja löy­dy. Raisio, kaa­ri­na, Kot­ka ei ole läh­eskän niin houkut­tele­via kuin vas­taa­vankokoiset Naan­tali tai Por­voo. Ja kaik­ki kaupunkien lähiöt raken­netaan har­vak­seltaan keskelle pel­toa tai met­sää ja kau­pat val­tavien parkkipaikko­jen keskelle. Pitäisi rak­en­taa selkeitä “kyliä”.

    Sylt­ty:
    Kaup­pa – parkkikent­tä – tie – parkkikent­tä – kaup­pa, ei näitä lähiöistä taik­ka pikkukaupungeista tut­tu­ja ratkaisu­ja kukaan pidä jalankulk­i­jan mielestä hyv­inä. Pikkukaupunkien kesku­s­tat on usein pilat­tu sil­lä, ettei siel­lä viit­si kävel­lä kun pitäisi suurin osa matkas­ta tait­taa laa­jo­jen parkkikent­tien ohitse.

  6. Gia­r­diniera:
    Esimerkik­si lah­den eteläpuolel­la tak­si ei vie van­has­sakaupungis­sa hotellin eteen edes huono­jalka­ista. Se on oikeasti kävelyaluetta.
    Suomes­sa arvo­järjestys on toinen. 

    Suomes­sa huono­jalka­ista sen­tään vielä yritetään liikku­mises­sa auttaa.
    Pian sekin taitaa olla his­to­ri­aa — valitettavasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.