Kuvittele, että kaikki kaupungissa olevat tilat ovat jatkuvasti napin painalluksella käytettävissäsi. Teknologia siihen on jo olemassa. Se vaatii vain sitä, että joku yhdistää ubermaisen autojen varausjärjestelmän kännykällä toimiviin lukkoihin taloudellisesti toimivaan bisnesmalliin. Funktionalistisen erottelun aika on ohi. Tilalla on monikäyttöisyyden tuoma tehokkuus.
Työ vapautuu konttorin kahleista. Itsenäinen työ voidaan hoitaa etänä. Rutiinitehtävät hoitaa tietokoneohjelma. Läsnäoloa tarvitaan niihin kontakteihin, jotka ovat merkityksellisiä: luottamuksen rakentaminen, suhteen ylläpito ja uuden luominen.
Samalla vaatimuksemme työympäristön laadulle nousevat. Kesämökki hakkaa avokonttorin keskittymistä vaativassa kirjoittamisessa ja palveluita täynnä oleva kaupunki lähiökonttorin palaverien ja kokousten pitopaikkana.
Muuttuva työelämä muokkaa myös ihmisten liikkumistottumuksia. Ja aina siellä, missä on paljon ihmisiä, on myös paljon liikettä.
Liikkumisen mullistus alkaa itseajavien autojen myötä. Ensin tulevat itse ajavat rekkajunat, sitten robotaksit, jotka kuskaavat paikasta toiseen huokeaan hintaan. Robottiautot lisäävät maantieverkoston kykyä välittää autoja merkittävästi, mutteivät vaikuta välityskykyyn tiiviissä kaupunkirakenteessa. Kalliista pysäköintihalleista tulee kuollutta pääomaa.
Murros on nopeampi kuin ihmiset kuvittelevat. Yksi roboauto korvaa jopa kymmenen tavallista autoa, joten 80 % markkinoista voidaan vallata muutamassa vuodessa. Edessä on aiempaa voimakkaampi jako urbaaniin ja muuhun ympäristöön. Itseajavat autot tekevät kulkumuotojen välillä vaihtamisen helpoksi. Raiteita tarvitaan tulevaisuudessakin sinne, missä kulkee paljon ihmisiä.
Työn murros on vasta alkamassa. Informaatioteknologia syö perinteisiä keskiluokkaisia ammatteja ja irrottaa toisistaan vanhoja. Ihmisille jää luovan ja sosiaalisen työn lisäksi erilainen silppu, jota ei kannata digitalisoida. Määriteltävissä oleva työ siirtyy koneille. Keskiarvon ja keskimääräisyyden aika on ohi. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka ovat globaalisti parhaita, vaikka kapealla erikoisalalla.
Kantisisko puhua kotimaisesta Valopilkusta tms, kunnes Uberin toiminta on laillista? Sitten voi toki mainostaa vapaasti jenkkifirmaa. Sinnehän ne rahat muutenkin valuu. Olisihan se hölmöä jotain suomalaisia karvalakkitaksiyrittäjäjiä puffata, kun kerran vapaan maailman sankarit tekevät saman palvelun paljon seksikkäämmin — ja vielä laittomasti.
Koska meillä on Suomen ilmastossa luotettavasti pärjäävä robottiauto? Joskus googletin ja lopputulema oli, että kukaan ei tiedä. Ratkaisemattomia ongelmia on niin paljon.
Jotkut arvelevat, että sellainen kehitetään jo ehkä kymmenen vuoden sisään. Mutta ehkpä yhtä hyvin voi käydä niin että kehitystyöhän menee sata vuotta. Skeptisimmät arvelevat, että nykyinen tietotekniikka ei selviä tehtävästä lainkaan, että kyse ei olekaan vain sensoreista ja suuremmasta laskentatehosta ja paremmista ohjelmista, vaan pitää kehittää uusi aidosti oppiva ja itseään kehittävä, ehkä peräti moraalisten ongelmien ratkaisuun kykenevä konsepti.
Jos talviolosuhteissa luotettavasti liikkuva robottiauto on juuri niin vaikea ongelma kuin jotkut asiantuntijat arvelevat, mitä se tarkoittaa Helsingille? Mitä jos robottiautot hoitavat liikentaan Roomassa mutta eivät Helsingissä? Mitä jos liikkuminen on radikaalisti halvempaa Los Angelesissa kuin New Yorkissa tai Chicagossa?
“Robottiautot lisäävät maantieverkoston kykyä välittää autoja merkittävästi, mutteivät vaikuta välityskykyyn tiiviissä kaupunkirakenteessa.”
Miten niin ei vaikuta? Eikös välityskyky ole risteyksistä kiinni ja niihin robottiautot voivat laittaa merkittävästi vauhtia.
Ainakin omasta mielestäni kaupunkialueella merkittävä osa ajasta kuluu valoissa ja risteyksissä odotteluun sekä parkkeeraamiseen (joko paikan etsimiseen, itse parkkeeraustapahtumaan [autohallissa maksaminen ja esim. kolmen kerroksen sompailu tullessa ja mennessä, niin kyllä siinä menee aikaa] tai sitten parkkipaikalta kohteeseen kävelyyn).
Valoristeykset poistetaan ja robottiauto tiputtaa kyytiläisen nopeammin ja lähemmäs kohdetta mitä ihminen parkkeeraa (parkkimaksu jää myös pois). Aivan pakostakin henkilöliikenteen välityskyky nousee myös tiiviillä alueilla.
roboauto korvaa jopa kymmenen tavallista autoa
Jolloin pääoma- huolto- katsastus- yms. kustannukset tipahtavat yhteen kymmenesosaan aikaisemmasta eli henkilöautoilusta tulee sikahalpaa, jolloin se räjähtää käsiin, etenkin jos roboauto sujuvoittaa samaan aikaan liikennettä (=nopeuttaa liikkumista). Tämän jälkeen 10% nykyisestä autokannasta ei riitä enää mitenkään.
Lisäksi tuo onnistuu vain, jos autokannasta on kerrallaan vain 10% liikkeellä. En usko että tämä toteutuu ihan heti ruuhka-aikoina. Moni on valmis maksamaaan merkittäviä summia siitä, että pääsee töihin ja kotia juuri silloin kun itse haluaa.
Jos robottiautoa joutuu odottelemaan ede 10m suuntaansa niin hankitaan oma (robotti)auto.
Kovin paljon en laskisi roboautojen varaan tätäkin plokia lukevien elinaikana. Muutaman kymmenen vuotta saadaan odottaa, että paljon alkeellisempien sähköautojen osuus ylittää Suomessa 10 % autokannasta.
Mihin ne lentävät autot ovat unohtuneet? Tai jokaiselle henkilökohtainen helikopterireppu selkään! Tsiljoonien omaisuus eli tiet vapautuisivat asuntorakentamiselle, kaupunkibulevardit romukoppaan.
Visioida voi, mutta vielä ei kaupunkisuunnittelussa kannata paljon roboautojen vuoksi investointeja suunnitella.
Fortumin sähköauto-ohjelmassa v. 2009 ennustettiin, että 2015 Euroopassa myydään 500.000 sähköautoa. No, 2016 myynti oli alle 90.000 kpl.
Täysin puolueettoman OPECin ennusteen mukaan v. 2040 peräti 94% autoista käyttäisi öljypohjaista polttoainetta. Tässä on realismia kun näyttää siltä, että akkuteknologian kehityksessä ei näytetä pääsevän eteenpäin. Saako polttomoottoriautosta rakennettua järkevästi roboautoa? Jos saa niin ainakin huoltsikoiden letkuapinoille riittää jatkossa duunia.