Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

Joukko arvo­val­taisia repub­likaane­ja on julkaissut ehdo­tuk­sen kon­ser­vati­ivisia yhteiskun­nal­lisia arvo­ja nou­dat­tavak­si ilmastopoli­ti­ikak­si Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilid­iok­sidi­vero Asteit­tain nou­se­va hiilid­iok­sidi­vero olisi alus­sa 40 $/tonni ja nousisi ennal­ta ilmoitet­tua tah­tia korkeammaksi.
  2. Pieni perus­tu­lo. Hiilid­iok­sidi­veron tuo­ton jakami­nen tasan kaikille pienenä perus­tu­lona. (Sanaa perus­tu­lo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perus­tu­lo olisi neli­henkiselle per­heelle alus­sa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) vero­ton­ta tuloa ja nousisi samas­sa tahdis­sa hiilid­iok­sidi­veron kanssa.
  3. Vien­ti ja tuon­ti. Vietäessä tai tuo­taes­sa tuot­tei­ta maista, jois­sa ei ole samaa jär­jestelmää, mak­set­tu hiilid­iok­sidi­vero palautet­taisi­in vien­nis­sä ja lisät­täisi­in tuontituotteisiin.
  4. Sääte­lyn purkami­nen. Paho­jen demokraat­tien aikaansaa­ma kallis, byrokraat­ti­nen ja teho­ton sääte­ly ja normio­h­jaus pois­tet­taisi­in tarpeet­tomana, kos­ka hiilid­iok­sidi­vero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuot­taa min­ulle suuren henkilöko­htaisen kri­isin. Olen itse ehdot­tanut jok­seenkin samaa kauan sit­ten. Pitääkö vai­h­taa kan­taa, jos huo­maa ole­vansa samaa mieltä amerikkalais­ten pahis­ten kanssa? 🙂

Aloit­teen tek­i­jät väit­tävät, että tämä poli­ti­ik­ka johtaa kak­si ker­taa suurem­pi­in päästövähen­nyk­si­in kuin demokraat­tien reg­u­laa­tioon perus­tu­va poli­ti­ik­ka. Tässä he ovat toden­näköis­es­ti oike­as­sa. Hin­tao­h­jaus on paljon normio­h­jaus­ta tehokkaam­paa. Hyvää tässä olisi myös pitkäjän­teisyys, kun hiilid­iok­sidi­veron nou­se­va taso olisi ennal­ta kaikkien osa­puolten tiedossa.

40 dol­lar­in hiilid­iok­sidi­vero olisi paljon korkeampi kuin päästöoikeuk­sien hin­ta on Eurooopas­sa ollut koskaan, mut­ta alem­pi kuin Suomen hiilid­iok­sidi­vero (54 €/tonni) jota per­itään lähin­nä päästökaup­pasek­torin ulkop­uolis­es­ta polt­toainei­den käytöstä.

Tuo pieni perus­tu­lo olisi niin pieni, ettei ole edes tarkoitet­tu, että sen turvin voisi elää, mut­ta kum­masti se paran­taisi pieni­palkkaisten ase­maa. Kir­joit­ta­jat sanovat, että näin voidaan vas­ta­ta siihen taloudel­liseen eri­ar­voisu­u­teen, jota glob­al­isaa­tio ja uusi teknolo­gia ovat tuot­ta­neet. Destruk­ti­ivi­nen pop­ulis­mi ohjau­tu­isi rak­en­tavam­paan suuntaan.

Hiil­i­t­ul­lit eivät ole vält­tämät­tömiä takaa­maan Yhdys­val­tain kil­pailukykyä, kos­ka val­u­ut­ta kel­luu, mut­ta globaal­isti ne tek­i­sivät ilmastopoli­ti­ikas­ta tehokkaam­paa tukki­mal­la hiilivuo­toa. Kir­joit­ta­jat sanovat näi­den tul­lien myös motivoivan mui­ta mai­ta yhtymään samaan poli­ti­ikkaan. Jos tämä ehdo­tus toteu­tuu, Euroopas­sa olisi hyvä lait­taa päästöoikeuk­sille lat­ti­ahin­ta samalle tasolle Yhdys­val­tain hiilid­iok­sidi­veron kanssa.

Tek­sti on kir­joitet­tu selvästi repub­likaanien päät­täjiä – ja pres­i­dent­ti Trumpia silmäl­lä pitäen. Sik­si siinä kuul­taa läpi tek­stin koko ajan asetel­ma hyvä mod­erni ja tehokas kon­ser­vati­ivi­nen poli­ti­ik­ka vas­taan paha byrokraat­ti­nen demokraat­tien politiikka.

Repub­likaanien päät­täji­in vedo­taan myös vaal­i­tak­tis­es­ti. Enem­mistö Yhdys­val­tain äänestäjistä on huolestunut ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Sitä ovat eri­tyis­es­ti nuoret, jot­ka ovat tule­vaisu­u­den poli­it­ti­nen voimavara.

Ehdo­tus­ta selvit­tävään yliökir­joituk­seen New York Time­sis­sä kolum­ni­in pääsee tästä.

= = = =

Kiitän Jaakko Kan­gas­niemeä vinkin antamisesta.

37 vastausta artikkeliin “Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus”

  1. Eiä kyl­lä uskoisi että jonkin­lainen jär­jen hiv­en on vielä päässyt säi­lymään repub­likaanienkin keskuudessa. 

    “Tuo pieni perus­tu­lo olisi niin pieni”

    Tuol­lainen on hyvä idea, kos­ka näin saadaan ostet­tua verolle kansa tuki. Veron täysi tuot­to pitäisikin jakaa jotenkin takaisin kansalaisille, muus­sa tapauk­ses­sa täl­lais­ten vero­jen säätämi­nen jää tekemättä.

    Täysin päin­vas­tainen ja jär­jetön ehdo­tus tämän sijas­ta on esimerkik­si joidenkin väläyt­tämä hiilid­iok­sidi­vero­jen tuo­ton jakami­nen kehi­tys­a­puna ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaan. 

    Täl­lainen tekee kyseisetä veros­ta niin epä­su­osi­tun, että sen säätämisen voi samantien unohtaa.

    (itse kan­natan edelleen päästökauppaa)

  2. Vaikut­taa lupaaval­ta ja ällyl­liselta ajatukselta.
    Jarmo

  3. James Hansen on ajanut tuo­ta jo vuosia. Mut­ta mitä te vihreät ilmas­tos­ta, kun Kai­di saa rak­en­taa 1,3 miljoo­nan hiilid­iok­sidi­ton­nin met­sä- ja ilmas­to­tuhote­htaan, ja te juh­litte sitä vihreän teknolo­gian läpimur­tona puheen­jo­hta­janne suul­la. Puhu­mat­takaan muista bulkkite­htaista, joiden pää­tuote on met­sien tuhoami­nen ja päästöt. Täy­tyy ihail­la tuo­ta pokkaa ja samal­la ihme­tel­lä mik­si media ei pol­ta teitä.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    40 dol­lar­in hiilid­iok­sidi­vero olisi paljon korkeampi kuin päästöoikeuk­sien hin­ta on Eurooopas­sa ollut koskaan, mut­ta alem­pi kuin Suomen hiilid­iok­sidi­vero (54 €/tonni) jota per­itään lähin­nä päästökaup­pasek­torin ulkop­uolis­es­ta polt­toainei­den käytöstä. 

    Suomen hiilid­iok­sidi­veroa per­itään kyl­lä myös päästökaup­pasek­to­ril­la käyte­ty­istä polt­toaineista, kuten kaukoläm­mön polt­toaineista. Yhteis­tuotan­to­laitok­set eivät mak­sa täyt­tä veroa, mut­ta nekin mak­sa­vat 50 %. Sen sijaan kaik­ki pelkkää kaukoläm­pöä tuot­ta­vat kat­ti­lat mak­sa­vat fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstään sekä täy­den hiilid­iok­sidi­veron että päästökauppakustannukset.

    Hiilid­iok­sidi­veroon tehti­in 1.1.2017 neljän euron koro­tus, nykyi­nen vero­ta­so on 58 €/t.

    1. Myön­nän tuon, että kaukoläm­möstä mak­se­taan molem­pia vero­ja, mikä on tietysti ihan epistä suh­teessa taloko­htaiseen fos­si­ililäm­mi­tyk­seen, joka mak­saa vain toista. En vain jak­sanut kir­joit­taa tuo­ta poikkeusta, vaik­ka olisi pitänyt. Kiitos tuostya kor­jauk­ses­ta hiilid­iok­sidi­veron suu­ruutenb. En löytänyt googlaa­mal­la tietoa koro­tuksed­s­ta, joten oletin sen jääneen ennalleen.

  5. Trumpin hallinto on vain täyn­nä öljyalan pamp­pu­ja ja ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjiä, joten voi olla vaikea saa­da tukea mut­ta toiv­otaan. Oba­ma olisi saanut täystyr­mäyk­sen mis­tään uud­es­ta verosta.

  6. nak­ki:
    James Hansen on ajanut tuo­ta jo vuosia. Mut­ta mitä te vihreät ilmas­tos­ta, kun Kai­di saa rak­en­taa 1,3 miljoo­nan hiilid­iok­sidi­ton­nin met­sä- ja ilmas­to­tuhote­htaan, ja te juh­litte sitä vihreän teknolo­gian läpimur­tona puheen­jo­hta­janne suul­la. Puhu­mat­takaan muista bulkkite­htaista, joiden pää­tuote on met­sien tuhoami­nen ja päästöt. Täy­tyy ihail­la tuo­ta pokkaa ja samal­la ihme­tel­lä mik­si media ei pol­ta teitä.

    Onpa taas ikävän äkäi­nen kir­joi­tus. Meil­lä ei ole (vielä) riit­tävää ymmär­rystä ympäristöa­sioista ja eri­lais­ten toimien suhteista toisi­in­sa ja niiden vaiku­tuk­ses­ta kokon­aisu­u­teen. Niin­pä keskustelu on täyn­nä hyviä, usein vil­pit­tömiä ajatuk­sia, jot­ka kuitenkin lyövät toisi­aan korville niin että raikuu.

    Media ei “pol­ta” vihre­itä sik­si, että media(kaan) ei näitä asioi­ta oikein ymmär­rä eivätkä täl­laiset aiheet ole edes kovin medi­asek­sikkäitä. Tavalli­nen kansalainen ei oikein jak­sa näistä kiin­nos­tua ja sik­sikin hän ymmärtää niitä vielä vähem­män. “Totu­us” ei ole yksioikoinen.

    Yleinen ymmär­rys alkaa paran­tua vas­ta sit­ten, kun kaikissa yhteiskun­nal­li­sis­sa ratkaisu­is­sa ote­taan huomioon yht­enä osatek­i­jänä myös kokon­ais­vaiku­tus ympäristöön.

  7. On ilah­dut­tavaa, että repub­likaanien älykkääm­mässä siivessä ale­taan miet­tiä näitä asioi­ta. Usein­han on vielä niin, että kun vankku­ma­ton kon­ser­vati­ivi ryhtyy toimeen, hän saa enem­män aikaankin kuin me tuulel­la käyvät maailmanparantajat…

    Ikävä vain, että Yhdys­val­lat on niin täyn­nä vas­takkainaset­telua, että asial­lisetkin ehdo­tuk­set täy­tyy kuor­rut­taa vastapuolen sättimisellä.

    Repub­likaanithan ovat nyt jotenkin sekaisin. Val­ta on heil­lä, mut­ta taval­la, jota hei­dänkin parhaim­mis­ton­sa kavah­taa. Toiv­ot­tavasti siel­läkin todel­lisu­u­teen poh­jaa­va lin­ja nousisi enem­män esille. 

    Tämä on sel­l­ais­es­ta hyvä esimerk­ki. Ilmastopoli­ti­ik­ka kun on kuitenkin yksi maa­pal­lon kohtalonkysymyk­sistä. Oikeasti, aat­teista riippumatta.

  8. Ilmas­ton­muu­toskeskustelu ja hiiliv­erot ovat minus­ta aikamoista ajanhukkaa. 

    Kun kat­soo ihmisen käyt­täy­tymistä on hyvin selvää, että käytän­nössä kaik­ki fos­si­iliset polt­toaineet kulute­taan viimeistään seu­raa­van parin sadan aikana. Kaik­ki tämän maa­pal­lon asukkaat nyt halu­a­vat län­tisen elin­ta­son ja se vaatii ener­giaa. Kehit­tyvät maat siis lisäävät mitä ilmeisim­min rajusti ener­gianku­lu­tus­ta ja ain­oa fos­si­ili­nen polt­toaine, jos­sa on vähän parem­mat varan­not on hiili. Öljyn ja kaa­sun tar­jon­ta sen sijaan on paljon rajoitetumpaa.

    Viime aiko­jen poli­it­ti­nen tren­di vielä korostaa sitä, että rikkaat maat, Trump ja USA etunenässä puo­lus­ta­vat omaa elin­ta­soon ja epä­suo­rasti ener­giankäyt­töään paljon aggres­si­ivisem­min kuin aikaisem­min. Mik­si mei­dän suo­ma­lais­ten pitäisi säästää fos­si­il­lisia, kun kukaan muukaan ei asi­as­ta välitä?

    Kaiken maail­man ilmas­tosopimuk­sil­la voi toki olla merk­i­tys­tä sille, polte­taanko viimeiset suuret mer­e­nalaiset hiiliesi­in­tymät 100 vai 150 vuo­den päästä, mut­ta paljon sen enem­pää ei voi­da vaikuttaa. 

    Toki maa­pal­lo siir­tyy uusi­u­tu­vi­in ener­gian­lähteisi­in kun fos­si­iliset polt­toaineet on poltet­tu lop­pu­un, var­maan aikamoist­en kri­isien kaut­ta, mut­ta kuitenkin. Ihmi­nen on kuitenkin niin sitkeä laji, että elämä pal­lol­la jatkuu senkin jäl­keen kun fos­si­ili­nen ener­gia on loppu.

  9. Demokraateis­sa ja repub­likaaneis­sa on oma hörhösi­ipen­sä. Jos asu­isin USA:ssa, en tietäisi kumpia äänestäisin. Luul­tavasti en äänestäisi lainkaan. Ainkan viiem pressavaaleissa.

    Ihmiset kuitenkin halu­a­vat yleen­sä hyvää, kuten Aris­toles jo oivalsi. 

    Siinä mielessä pahik­sia ei ole.

    Mut­ta täy­ty myön­tää, että jenkki­me­di­aa seu­raa­mal­la … demokraatit ovat vähem­män vastenmielisiä.

    Mut­ta hyvin näyt­tää maa toimi­van, kun kat­soo talouden kasvua. USA on maail­man toivon moot­tori kaikesta huoli­mat­ta. Ei voi ihan pas­ka sys­tee­mi olla.

  10. Gre­go­ry Mankiw on jo pidem­pään puhunut hiilid­iok­sidi­veron puoles­ta. Kan­nat­taa tutus­tua, mie­lenki­in­toisia ajatuksia.

  11. Nämä oli­vat pikem­minkin repub­likaane­ja lähel­lä ole­via ekon­o­mis­te­ja kuin varsi­naisia poli­it­tisia vaikuttajia.

  12. Jos ynnäilin edes sinne päin niin $40/tonni tarkoit­taisi ben­san hin­taan noin $0,40/gallona. Gal­lona mak­saa nyt noin $2,50 ja koro­tuk­sen jäl­keen $2,90, jol­loin tulok­se­na olisi noin 15% koro­tus nyky­hin­taan. Todet­takoon, että Suomes­sa ben­sa mak­saa noin $6/gallona.

    Suurim­man osan kohdal­la vero ei juurikaan vähen­täisi auton käyt­töä eikä siten hiilid­iok­sidipäästöjä. Hin­nan koro­tus on liian alhainen, etenkin kun kerät­ty vero palautet­taisi­in ben­san osta­jille eli taval­lisille auton käyt­täjille. Ben­san kaksinker­tainen hin­takaan Suomes­sa ei juurikaan näy auto­jen käyttömäärissä.

    Askel oikeaan suun­taan mut­ta arvaan että vaiku­tus päästöi­hin jäisi vähäisek­si. Hyvää tilanteessa on se, että Jenkeil­lä olisi polt­toain­evero­tuk­ses­sa paljon liikku­mavaraa, huonoa se että kansan vas­tus­tus on ainakin samaa tasoa kuin vaikka­pa aser­a­joi­tusten kiristämisessä.

  13. Pekka T.:
    Media ei “pol­ta” vihre­itä sik­si, että media(kaan) ei näitä asioi­ta oikein ymmär­rä eivätkä täl­laiset aiheet ole edes kovin medi­asek­sikkäitä. Tavalli­nen kansalainen ei oikein jak­sa näistä kiin­nos­tua ja sik­sikin hän ymmärtää niitä vielä vähem­män. “Totu­us” ei ole yksioikoinen.

    Media ei pol­ta vihre­itä sik­si, että ainakin suuret medi­at­alot ovat täyn­nä vihre­itä toimit­ta­jia. Jos hesarin työn­tek­i­jöistä 40 pros­ent­tia äänestäisi per­su­ja tai vaik­ka keskus­taa, ääni olisi toinen. Vaik­ka toimit­ta­jat var­maan puolueet­to­muu­teen pyrkivätkin, poli­it­tisen vihol­lisen jutu­ista on vain helpom­pi ja mielekkäämpi kaivel­la aja­tusvirheitä kuin face­book-kaverei­den päivityksistä.

  14. Kun ehdo­tus tulee kon­ser­vati­iveil­ta ei voi olla ihmettelemät­tä mis­sä on se hau­dat­tu koira. Kuka sitä hiiliv­eroa lop­pu­jen lopuk­si mak­saisi? Jos se on köy­hät, niin riit­tääkö se n.s. perus­tu­lo kor­vaa­maan sen hiiliv­eron köy­hille, joil­la ennestään ovat tiukoille? Mitä hyö­tyä tästä on ökyrikkaille? Sitä ei näy, mut­ta eiköhän sel­l­ainenkin tässä jos­sain on piilossa.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Väite, että ben­san hin­ta­jous­to olisi tasan nol­la, on kyl­lä aika vaikeasti perusteltavissa.

    Ei nol­la mut­ta hyvin alhainen. Siten vaiku­tus päästöi­hin olisi vähäi­nen, kuten kir­joitin. Jo linkin osoit­teesta löy­tyy tietoa Jenkkien käyttäytymisestä.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/bensan-kallistuminen-28-prosenttia-leikkasi-kulutusta-kaksi-prosenttia-3343246

    Se mitä Rep ehdo­tuk­ses­ta seu­raisi, on kohtu­ullisen merkit­tävä tulon­si­ir­to paljon autoil­e­val­ta isol­ta keskilu­okalta autot­tomille köy­hille. Ja auto- ja öljy­te­ol­lisu­us saisi valkopestyä päästöjään ilman merk­i­tyk­sel­listä vaiku­tus­ta niiden määrään. Poli­ti­ikkaa sekin, mut­ta kostau­tu­isi seu­raavis­sa vaaleis­sa. Enpä usko että kumpikaan puolueista uskaltaa ben­savero­tuk­seen näin koskea.

    Meil­lä Suomes­sa pääosa kansas­ta on niin lam­pai­ta, että verot­ta­ja voi viedä vaik­ka kar­stat moottorista.

  16. Yksi vuosi on aivan liian lyhyt aika tarkastel­la polt­toainei­den hin­to­jen vaiku­tuk­sia autoilu­un, kos­ka sopeu­tu­mi­nen uuteen hin­tata­soon ei tapah­du vähen­tämäl­lä välit­tömästi ajet­tu­ja kilo­me­tre­jä, vaan siihen reagoimaan pidem­mäl­lä aikavälil­lä mm. auton mallia ja asuin­paikkaa valitessa.

    Mut­ta polt­toaineen hin­ta­jous­to on vähäistä ja sik­si­hän sitä Suomes­sa niin paljon verote­taankin. Eihän meikäläisel­lä vero­ta­sol­la ole mitään tekemistä ympäristön kanssa, kyl­lä polt­toain­everot ovat tääl­lä niin korkeat ihan fiskaal­i­sista syistä. Ympäristö on vain tekosyy, verot oli­si­vat yhtä korkeat vaik­ka ben­san polt­ta­mi­nen kaupungeis­sa olisi terveellistä.

  17. Pet­teri:
    Kun kat­soo ihmisen käyt­täy­tymistä on hyvin selvää, että käytän­nössä kaik­ki fos­si­iliset polt­toaineet kulute­taan viimeistään seu­raa­van parin sadan aikana. 

    No ei muuten taa­tusti kulute­ta. Maa­pal­lon pin­ta-alas­ta läh­es 3/4 osaa on meren­po­h­jaa. Napa-alueet ja meren­po­h­ja ovat pääosin täysin hyö­dyn­tämätön­tä teknolo­gian puut­teen ja taloudel­lisen kan­nat­ta­muu­den vuok­si. Eikä ole edes kamalasti käsi­tys­tä siitä, että mil­laisia luon­non­va­ro­ja tämä 3/4 osaa maa­pal­lon pin­ta-alas­ta sisältääkään.

  18. Pekka T.: On ilah­dut­tavaa, että repub­likaanien älykkääm­mässä siivessä ale­taan miet­tiä näitä asioi­ta. Usein­han on vielä niin, että kun vankku­ma­ton kon­ser­vati­ivi ryhtyy toimeen, hän saa enem­män aikaankin kuin me tuulel­la käyvät maailmanparantajat… 

    Hän saa aikaan asioi­ta, kos­ka muut ovat jo siel­lä odot­tele­mas­sa, josko hän lopet­taisi jar­rut­telun ja päät­täisi siir­tyä nykyaikaan.

    Aus­tri­an:
    Nämä oli­vat pikem­minkin repub­likaane­ja lähel­lä ole­via ekon­o­mis­te­ja kuin varsi­naisia poli­it­tisia vaikuttajia. 

    Tämä on aika merkit­tävä ero varsinkin, kun kyseessä taita­vat olla ne sen laidan kovin har­vat oikeat ekon­o­mistit eivätkä ekon­o­mis­teik­si naamioituneet poli­it­tiset toimijat.

    Osmo Soin­in­vaara: Väite, että ben­san hin­ta­jous­to olisi tasan nol­la, on kyl­lä aika vaikeasti perusteltavissa. 

    Entä jos yhteiskun­ta on raken­net­tu yksi­ty­isautoilun varaan?
    Entä jos samaan aikaan jae­taan perustuloa?

    Ing­mar Forne: Kun ehdo­tus tulee kon­ser­vati­iveil­ta ei voi olla ihmettelemät­tä mis­sä on se hau­dat­tu koira. 

    Niin­pä. Ainakin toteut­ta­mi­nen aloitet­taisi­in nelosko­hdas­ta ja mah­dol­lis­es­ti myös lopetet­taisi­in siihen.

  19. Tämä tuot­taa min­ulle suuren henkilöko­htaisen kri­isin. Olen itse ehdot­tanut jok­seenkin samaa kauan sit­ten. Pitääkö vai­h­taa kan­taa, jos huo­maa ole­vansa samaa mieltä amerikkalais­ten pahis­ten kanssa?

    En olisi tuos­ta kovin huolis­sani. Olen valmis lyömään jallupul­losta vetoa, että Trumpin val­takau­den aikana ei tule löy­tymään repub­likaanien enem­mistöä sen enem­pää senaatista kuin edus­ta­jain­huoneesta, joka äänestäisi sel­l­aisen mallin puoles­ta, jos­sa rehellisen amerikkalaisen ener­gianku­lu­tuk­sen vero­tus­ta kiris­tetään ja rahat jae­taan vastik­keet­ta yhteiskun­nan siiv­el­lä eläjille.

  20. Tuuk­ka Saari­maa:
    Ei ole häpeä olla samaa mieltä Har­vardin talousti­eteen proffien kanssa. 

    On häpeä olla jotakin mieltä vain sik­si, että joku toinen kan­nat­taa tai vas­tus­taa kyseistä ajatusta.

  21. Peter: Media ei pol­ta vihre­itä sik­si, että ainakin suuret medi­at­alot ovat täyn­nä vihre­itä toimit­ta­jia. Jos hesarin työn­tek­i­jöistä 40 pros­ent­tia äänestäisi per­su­ja tai vaik­ka keskus­taa, ääni olisi toinen. Vaik­ka toimit­ta­jat var­maan puolueet­to­muu­teen pyrkivätkin, poli­it­tisen vihol­lisen jutu­ista on vain helpom­pi ja mielekkäämpi kaivel­la aja­tusvirheitä kuin face­book-kaverei­den päivityksistä.

    Näin­hän aina selitel­lään, että jol­lain — mil­loin mil­läkin — aat­teel­la on medi­as­sa tiedo­tus­mo­nop­o­li. Näin­hän ei ole. Väit­teessä on hiv­en tot­ta siinä mielessä, että toki toimit­ta­jil­la on omat poli­it­tiset näke­myk­sen­sä, ja se näkyy uuti­soin­nin hien­o­varai­sis­sa painotuksissa.

    Media on kuitenkin oikeasti hyvin moniäänistä, samoin toimit­ta­jakun­ta, joten ei mikään aate­su­un­ta hal­litse kokon­aisu­ut­ta. Kyl­lä medi­alle aina sen­saa­tiot ja kohu-uutiset kelpaavat.

    Toisaal­ta, kuten kir­joitin, ympäristökysymyk­set saat­ta­vat olla aika moni­ta­hoisia, ja sik­sikään niistä ei sit­ten kuitenkaan saa niin mus­tavalkoista pro­pa­gan­daa kuin jotkut väittävät.

  22. > suuren henkilöko­htaisen kri­isin. Olen itse
    > ehdot­tanut jok­seenkin samaa kauan sitten.
    > Pitääkö vai­h­taa kan­taa, jos huo­maa olevansa
    > samaa mieltä amerikkalais­ten pahis­ten kanssa?

    Et ole ain­oa, joka menee vellovan joukkop­sykoosin mukana ymmärtämät­tä itse, mis­tä on kyse. Kavere­i­ta on miljoo­nia. Ja he kaik­ki ovat äänioikeutettuja.

    Nämä sokeat mut­ta suuret mas­sat ovat tie valtaan!

  23. Mut­ta hyvin näyt­tää maa toimi­van, kun kat­soo talouden kasvua. USA on maail­man toivon moot­tori kaikesta huoli­mat­ta. Ei voi ihan pas­ka sys­tee­mi olla.

    Jenkkien paras omi­naisu­us on käytän­nöl­lisyys, joten jos ilmas­ton vas­tainen tais­telu kat­so­taan tarpeel­lisek­si, niin toimi­in ryhdytään ennakkolu­u­lot­tomasti ja val­i­taan toimivin sys­tee­mi. Ainakaan euroop­palaistyylistä teko­hurskas­ta ja kalli­ik­si tule­vaa päästö­jen siirtämistä pois silmistä kehi­tys­mai­hin ei suo­raselkäi­nen repub­likaani hyväksy.

  24. Kyl­lä media on muu­ta­mas­sa asi­as­sa selkeästi “biased” (sana, jolle en tiedä osu­vaa suo­ma­laista vastinet­ta). Syy voi olla moraalit­to­muudessa mut­ta use­am­min kuitenkin tietämät­tömyy­dessä. San­o­taanko vaik­ka niin että yhteiskun­ta syöt­tää tiet­tyä nake­mys­tä, jota sit­ten on vaikea vastustaa. 

    Tot­ta kai mon­et toimit­ta­jat osaisi­vat vas­tus­taa, jos vain uskaltaisi­vat, tohti­si­vat. Mut­ta eihän sitä monikaan toimit­ta­ja viit­si ottaa riskiä että tulee leimatuk­si vääri­na­jat­teli­jak­si. Voi men­nä työt eri­tyis­es­ti, jos on vapaa toimittaja.

    Tut­tu kuvio oma­l­lakin uralla.

    Ja jot­ta ei jäisi yleisen höpinän tasolle otan esimerkin: medi­as­sa, esimerkik­si Hesaris­sa, yleis­es­ti väitetään, että yhteikun­ta syr­jii naisia. Ei tarvi olla kovin kum­moinen ajat­teli­ja, jot­ta näk­isi, että väiteä on vähin­tään kyseenalainen. Ja, jos hiukan lisää kat­se­lee ympärilleen, näkee, että väite on itse asi­as­sa absur­di. Silti medi­as­sa har­voin näkee kenenkään totea­van tätä selvästi oikeam­paa näke­mys­ta tai fak­taa. Jos ker­too, voi men­nä työt.

    On muitakin esimerkkejä. 

    Repub­likaan­itkin ovat lop­ul­ta usein järkevämpiä kuin demokraatit ainakin meikäläisen mielestä. Mut­ta medi­an val­taosa etenkin Suomes­sa tois­telee lähin­nä demokraat­tisia “totuuk­sia”. Ovat kai enem­män tämän ihan­noidun “hyv­in­voin­ti­val­tion” mukaisia.

    Kun tämän medi­an vääristymisen ymmärtää, ei tule yllä­tyk­senä nämä trumpit (joiden maail­manku­vaa on toki mil­tei pakko inhota). 

    Onnek­si on some (jon­ka kom­men­toi­jia on usein mil­tei pakko inho­ta 😀 mut­ta jos­sa totu­udet välil­lä pää­sevät esi­in kuin luon­non­voima toisin kuin valtamediassa).

  25. Jos täl­lä osa fos­si­ilis­ten kulu­tuk­ses­ta siir­tyy 2100-luvulle, sil­loin hiilen tal­teenot­to, ilmas­ton sääte­ly ja ilmas­ton­muu­tok­sen sietokyky ovat aivan eri tasol­la. Vahin­got jäävät paljon pienem­mik­si. Tämä on ain­oa järkevä ratkaisu: nor­mit ja muu sään­te­ly pois ja päästövero tilalle.

  26. R. V.: On häpeä olla jotakin mieltä vain sik­si, että joku toinen kan­nat­taa tai vas­tus­taa kyseistä ajatusta.

    Eli kun tiedey­hteisö on jotain mieltä vaikka­pa suh­teel­lisu­us­teo­ri­as­ta, häpeä estää sin­ua ole­mas­ta asi­as­ta samaa mieltä. Sen sijaan halu­at selvit­tää asian oikean laidan itse?

  27. Ahis­taa: “biased” (sana, jolle en tiedä osu­vaa suo­ma­laista vastinetta)

    Vinoutunut toimii useis­sa yhteyksissä.

  28. Entäs kun sähköau­to-Musk pitää globaalia perus­tu­loa ihan vält­tämät­tömänä? Joko viimein on alet­tu ymmärtää nois­sakin piireis­sä, ettei talous kehi­ty, ellei hyv­in­voin­tia myös ylläpi­de­tä. Valitet­ta­van moni vain kuvit­telee, että mat­er­al­is­mi on edelleen talout­ta ja hyv­in­voin­tia ylläpitävin ratkaisu.

  29. Tässä vielä yhteys ko. artikkeliin:

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/maailmanlaajuinen-perustulo-lopulta-ainoa-vaihtoehto-tesla-laajentaa-sahkoautojen-myynnin-oljyntuotannon-paakallonpaikalle-ja-varoittaa-hurjasta-tulevaisuudesta-6624346

    Ja kun hiilid­iok­sidi­veron tuot­to ei tietenkään riit­täisi perus­tu­loon, tulisi kaikille ympäristöä kuor­mit­taville mate­ri­aaleille ja kemikalisoiville aineille aset­taa vas­taa­vat verot.

  30. Tuuk­ka Saari­maa: Eli kun tiedey­hteisö on jotain mieltä vaikka­pa suh­teel­lisu­us­teo­ri­as­ta, häpeä estää sin­ua ole­mas­ta asi­as­ta samaa mieltä. Sen sijaan halu­at selvit­tää asian oikean laidan itse? 

    Itsel­leni ainakin riit­tää pere­htyä tiedey­hteisön argu­ment­tei­hin ja niiden poh­jal­la ole­vi­in (jo vas­taaval­la peri­aat­teel­la selvitet­ty­i­hin ja itseni hyväksymi­in) tietoi­hin. Sen sijaan kokei­ta en tek­isi itse, vaik­ka täl­löin otan toki (hyvin pienen) riskin siitä, että use­at jos­sain määrin riip­pumat­tomat tahot ovat väären­täneet mittaustuloksensa.

    Olen­naisem­paa siis on, mik­si joku on sitä mieltä kuin on, eikä se, mitä mieltä hän on.

  31. 531091” Eli kun tiedey­hteisö on jotain mieltä vaikka­pa suh­teel­lisu­us­teo­ri­as­ta, häpeä estää sin­ua ole­mas­ta asi­as­ta samaa mieltä. Sen sijaan halu­at selvit­tää asian oikean laidan itse?

    Suh­teel­lisu­us­teo­ria oli tietenkin kiis­tel­ty aihe aikanaan, muun muas­sa sata tiedemiestä julka­isi kir­joituk­sen jos­sa se tyr­mät­ti­in. Ein­steiniltä kysyt­ti­in mitä mieltä hän oli kir­joituk­ses­ta, hän vas­tasi että ei tarvi­ta sataa tiedemiestä kumoa­maan suh­teel­lisu­us­teo­ria, yksikin riit­tää jos perustel­lusti osoit­taa sen vääräksi.
    On help­poa olla yleisen mielip­i­teen ja tiedey­hteisön enem­mistön kanssa samaa mieltä, suh­teel­lisu­us­teo­ri­an löytävät vain oman tien­sä kulkijat.

  32. Ahis­taa:
    Ja jot­ta ei jäisi yleisen höpinän tasolle otan esimerkin: medi­as­sa, esimerkik­si Hesaris­sa, yleis­es­ti väitetään, että yhteikun­ta syr­jii naisia. Ei tarvi olla kovin kum­moinen ajat­teli­ja, jot­ta näk­isi, että väiteä on vähin­tään kyseenalainen. Ja, jos hiukan lisää kat­se­lee ympärilleen, näkee, että väite on itse asi­as­sa absur­di. Silti medi­as­sa har­voin näkee kenenkään totea­van tätä selvästi oikeam­paa näke­mys­ta tai fak­taa. Jos ker­too, voi men­nä työt.

    M.O.T.?

  33. vk: Ei nol­la mut­ta hyvin alhainen. Siten vaiku­tus päästöi­hin olisi vähäi­nen, kuten kir­joitin. Jo linkin osoit­teesta löy­tyy tietoa Jenkkien käyttäytymisestä. 

    Ero milestäni ilmeisen suuri lyhyen ja pitkän tähtäi­men välil­lä. Autol­laan töi­hin menevien pitänee men­nä huomen­na töi­hin yhtä lail­la, vaik­ka mit­tar­i­hin­ta olisi +50%. Pitem­mäl­lä aikavälil­lä kallis hin­ta nos­taa vähem­män kulut­tavien auto­jen, joukkoli­iken­teen ja lyhyem­pi­en työ­matko­jen suosiota.

    Yhdys­val­lois­sa on ollut bitkään ben­sa olen­nais­es­ti halvem­paa kuin tääl­lä ja sanois­in, etä äse näkyy sikäläi­sis­sä valinnoissa.

Vastaa käyttäjälle anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.