Minulla kävi keskiviikkona kylässä Korean television joukkue kysymässä perustulosta.
(Tämä perustulokokeilu taitaa päätyä julkisen talouden kannalta voitolle pelkästään sen tuottaman suurten matkailutulojen vuoksi. Tämä oli neljäs ulkomaisen median haastattelu, joka minulla on asiasta. Hankkeen varsinaiset puuhamiehet eivät kuulemma juuri muuta teekään kuin vastaavat kansainvälisen lehdistön kysymyksiin.)
Olin ajatellut keskittyä kehumaan perustuloajatusta, mutta hepä olivatkin saaneet vihiä, että suhtauduin tähän kokeiluun vähän skeptisesti eikä siinä sitten muu auttanut kuin yrittää selittää, miksi kokeiltu malli ei ole laajennettavissa koko kansantalouteen, koska se veisi valtion konkurssiin, mutta aito perustulomalli olisi valtiontalouden kannalta aivan kunnossa.
Harvoin olen epäonnistunut asian selvittämisessä niin pahoin kuin näiden korealaisten kanssa.
Koska asian selittäminen on haastavaa suomeksi suomalaiselle yleisölle, piirsin asiasta kaksi kuvaa, miten toimii oikea perustulomalli ja millaista mallia nyt kokeillaan.
Ensinnäkin. Perustulo on aritmeettisesti sama asia kuin negatiivinen tulovero. Negatiivisessa tuloverossa osa kansaa – ne joiden tulot ylittävät verotettavan tulon alarajan – maksavat tuloveroa valtiolle ja osa kansaa saa valtiolla negatiivista tuloveroa, jos heidän tulonsa alittavat verotettavan tulon alarajan. Jos ei ole omia tuloja lainkaan, saa täyden negatiivisen tuloveron.
Perustulomalli on aivan samanlainen, mutta siinä kulkee rahaa enemmän edestakaisin. Kaikki saavat perustulon (täyden negatiivisen tuloveron) tililleen, mutta se verotetaan pois niin, että veroa alkaa mennä ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Tämä on yksinkertaisempi tapa toteuttaa perustulo, mutta ei siitä nyt enempää. Negatiivinen tulovero sen sijaan on helpompi ymmärtää. Aritmeettisesti samanlaisia molemmat.
Ajatellaan siis asiaa negatiivisen tuloveron kautta, jota kuvaa ensimmäinen kuva.
Yhtenäinen punainen viiva kuvaa nykyistä verotusta. Asian yksinkertaistamiseksi olen piirtänyt siihen vain yhden progressiopisteen. Katkoviiva kuvaa sitä, mitä tapahtuu, kun verotus täydennetään lineaariseksi negatiiviseksi verotuloksi. Verotus painuu pienillä tuloilla negatiiviseksi, eli valtio maksaa kansalaiselle eikä kansalainen valtiolle.
Kuten kuvasta näkyy, tavanomaisella tulotasolla oleville ei tapahdu mitään. Negatiivinen tulovero auttaa pienituloisia ja kokonaan tulottomia. Yleensä nämä saavat jotain tulonsiirtoa, mutta epäjohdonmukaisesti niin, että järjestelmä on täynnä kannustinloukkuja ja byrokratialoukkuja.
Seuraavassa kuvassa on se järjestelmä, jota nyt kokeillaan. Se on muutettu negatiivisen tuloveron malliksi vähentämällä perustulo veroista. Katkoviiva kuvaa siis sitä, kuinka paljon asianomainen nettomääräisesti saa valtiolta tai maksaa valtiolle ja kunnalle. Siinä kaikki voittavat perustulon verran nykyiseen nähden, tai eivät kaikki, koska työttömät saavat perustuloa yhtä paljon kuin saisivat muuten työmarkkinatukea. Sen sijaan hyväpalkkaiset jäävät automaattisesti voitolle perustulon verran. Tämä malli on kymmenen – viisitoista miljardia euroa alijäämäinen.
Ei tämäkään kokeilu hukkaan mene. Se tulee osoittamaan, missä määrin pitkäaikaistyöttömät pyrkivät/pääsevät töihin, jos työnteko tehdään heille todella paljon nykyistä kannattavammaksi.
Tätä on sinänsä jo kokeiltu. Työttömyysturvan 300 euron suojaosuus on osoittanut, että pienen sopeutumisjakson jälkeen se on aktivoinut työttömiä tarttumaan silpputöihin.
Jos koe onnistuu, perustulon vastustajat tulevat sanomaan, ettei tällä ole merkitystä, koska tämä on hirvittävän kallis ja eihän sitä paitsi kukaan voinut jäädä perustulon takia pois täistä laiskottelemaan, koska kaikki olivat alussa työttömiä.
Jos koe epäonnistuu, perustulon kannattajat tulevat sanomaan, että kohdejoukoksi valitut pitkäaikaistyöttömät olivat epäsuotuisa koeryhmä. Vähemmän valikoidussa joukossa se olisi toiminut.
Harmillisinta tässä kuitenkin on, että kokeilussa oleva malli on juuri se, mitä moni kuvittele perustulon tarkoittavan ja minkä vuoksi he pitävät sitä taloudellisesti epärealistisena.