Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

Min­ul­la kävi keskivi­ikkona kylässä Kore­an tele­vi­sion joukkue kysymässä perustulosta.

(Tämä perus­tu­lokokeilu taitaa pää­tyä julkisen talouden kannal­ta voitolle pelkästään sen tuot­ta­man suurten matkailu­tu­lo­jen vuok­si. Tämä oli neljäs ulko­maisen medi­an haas­tat­telu, joka min­ul­la on asi­as­ta. Han­kkeen varsi­naiset puuhamiehet eivät kuulem­ma juuri muu­ta teekään kuin vas­taa­vat kan­sain­välisen lehdis­tön kysymyksiin.)

Olin ajatel­lut keskit­tyä kehu­maan perus­tu­loa­ja­tus­ta, mut­ta hepä oli­vatkin saa­neet vihiä, että suh­tauduin tähän kokeilu­un vähän skep­tis­es­ti eikä siinä sit­ten muu aut­tanut kuin yrit­tää selit­tää, mik­si kokeil­tu malli ei ole laa­jen­net­tavis­sa koko kansan­talouteen, kos­ka se veisi val­tion konkurssi­in, mut­ta aito perus­tu­lo­ma­lli olisi val­tion­talouden kannal­ta aivan kunnossa.

Har­voin olen epäon­nis­tunut asian selvit­tämisessä niin pahoin kuin näi­den kore­alais­ten kanssa.

Kos­ka asian selit­tämi­nen on haas­tavaa suomek­si suo­ma­laiselle yleisölle, piirsin asi­as­ta kak­si kuvaa, miten toimii oikea perus­tu­lo­ma­lli ja mil­laista mallia nyt kokeillaan.

Ensin­näkin. Perus­tu­lo on arit­meet­tis­es­ti sama asia kuin negati­ivi­nen tulovero. Negati­ivises­sa tuloverossa osa kansaa – ne joiden tulot ylit­tävät verotet­ta­van tulon alara­jan – mak­sa­vat tuloveroa val­ti­olle ja osa kansaa saa val­ti­ol­la negati­ivista tuloveroa, jos hei­dän tulon­sa alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan. Jos ei ole omia tulo­ja lainkaan, saa täy­den negati­ivisen tuloveron.

Perus­tu­lo­ma­lli on aivan saman­lainen, mut­ta siinä kul­kee rahaa enem­män edestakaisin. Kaik­ki saa­vat perus­tu­lon (täy­den negati­ivisen tuloveron) tililleen, mut­ta se verote­taan pois niin, että veroa alkaa men­nä ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Tämä on yksinker­taisem­pi tapa toteut­taa perus­tu­lo, mut­ta ei siitä nyt enem­pää. Negati­ivi­nen tulovero sen sijaan on helpom­pi ymmärtää. Arit­meet­tis­es­ti saman­laisia molemmat.

Ajatel­laan siis asi­aa negati­ivisen tuloveron kaut­ta, jota kuvaa ensim­mäi­nen kuva.

Yht­enäi­nen punainen vii­va kuvaa nyky­istä vero­tus­ta. Asian yksinker­tais­tamisek­si olen piirtänyt siihen vain yhden pro­gres­siopis­teen. Katkovi­i­va kuvaa sitä, mitä tapah­tuu, kun vero­tus täy­den­netään lin­eaarisek­si negati­ivisek­si vero­tu­lok­si. Vero­tus painuu pie­nil­lä tuloil­la negati­ivisek­si, eli val­tio mak­saa kansalaiselle eikä kansalainen valtiolle.

Kuten kuvas­ta näkyy, tavanomaisel­la tulota­sol­la oleville ei tapah­du mitään. Negati­ivi­nen tulovero aut­taa pien­i­t­u­loisia ja kokon­aan tulot­to­mia. Yleen­sä nämä saa­vat jotain tulon­si­ir­toa, mut­ta epäjo­hdon­mukaises­ti niin, että jär­jestelmä on täyn­nä kan­nustin­loukku­ja ja byrokratialoukkuja.

Seu­raavas­sa kuvas­sa on se jär­jestelmä, jota nyt kokeil­laan. Se on muutet­tu negati­ivisen tuloveron mallik­si vähen­tämäl­lä perus­tu­lo veroista. Katkovi­i­va kuvaa siis sitä, kuin­ka paljon asianomainen net­tomääräis­es­ti saa val­ti­ol­ta tai mak­saa val­ti­olle ja kun­nalle. Siinä kaik­ki voit­ta­vat perus­tu­lon ver­ran nykyiseen näh­den, tai eivät kaik­ki, kos­ka työt­tömät saa­vat perus­tu­loa yhtä paljon kuin saisi­vat muuten työ­markki­natukea. Sen sijaan hyvä­palkkaiset jäävät automaat­tis­es­ti voitolle perus­tu­lon ver­ran. Tämä malli on kymme­nen – viisi­toista mil­jar­dia euroa alijäämäinen.

Ei tämäkään kokeilu hukkaan mene. Se tulee osoit­ta­maan, mis­sä määrin pitkäaikaistyöt­tömät pyrkivät/pääsevät töi­hin, jos työn­teko tehdään heille todel­la paljon nyky­istä kannattavammaksi.

Tätä on sinän­sä jo kokeil­tu. Työt­tömyys­tur­van 300 euron suo­jao­su­us on osoit­tanut, että pienen sopeu­tu­mis­jak­son jäl­keen se on aktivoin­ut työt­tömiä tart­tumaan silpputöihin.

Jos koe onnis­tuu, perus­tu­lon vas­tus­ta­jat tule­vat sanomaan, ettei täl­lä ole merk­i­tys­tä, kos­ka tämä on hirvit­tävän kallis ja eihän sitä pait­si kukaan voin­ut jäädä perus­tu­lon takia pois täistä laiskot­tele­maan, kos­ka kaik­ki oli­vat alus­sa työttömiä.

Jos koe epäon­nis­tuu, perus­tu­lon kan­nat­ta­jat tule­vat sanomaan, että kohde­joukok­si val­i­tut pitkäaikaistyöt­tömät oli­vat epä­suo­tu­isa koeryh­mä. Vähem­män valikoidus­sa joukos­sa se olisi toiminut.

Harmil­lis­in­ta tässä kuitenkin on, että kokeilus­sa ole­va malli on juuri se, mitä moni kuvit­tele perus­tu­lon tarkoit­ta­van ja minkä vuok­si he pitävät sitä taloudel­lis­es­ti epärealistisena.