Keksi kelvollinen sana “oikeistopopulismille”

Kir­joituk­seni “pop­ulis­min pelko kor­vaa kom­mu­nis­min pelon herät­ti oikeutetun keskustelun sanan pop­ulis­mi käytöstä. Eikö Paa­vo Arhin­mäkikin ole pop­ulisti (on, todel­lakin)? Myön­nän, että ter­mi on epätarkka.

Kyse on siis ilmiöstä, jon­ka seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puolue ja se osa perus­suo­ma­lai­sista, joka ei ole palan­nut demarei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vielä Putinin.

Ulko­mai­sis­sa lähteis­sä tämä on niin help­poa. Poli­it­tis­es­ti puhutaan ääri­oikeis­tos­ta ja vähän tieteel­lisem­mässä tek­stis­sä taan­tu­muk­sel­li­sista (reac­tionary) , sil­lä eiväthän brex­itin puoles­ta pelkästään äärikoikeis­to­laiset äänestäneet, mut­ta his­to­ri­an kulkua he halu­si­vat kuitenkin tuu­pa­ta taak­sepäin. Suomes­sa taan­tu­mus ‑sanan kon­no­taa­tio on kyl­lä kovin kielteinen.

Sitäkään ei tietenkään saa sanoa, että his­to­ria tois­taa itseään. Nämä liik­keet ovat kovin tut­tu­ja 30-luvul­ta ja per­o­nis­min muo­dos­sa vielä 50-luvultakin.

Tähän ilmiöön ryvästyy eli­itin vas­tus­tus ja synkkä arvokon­ser­vastis­mi ja usein kaiken uuden vieroksun­ta ja vah­va kansallismielisyys.

Sanat taan­tu­muk­selli­nen ja ääri­oikeis­to pahoit­taisi­vat kovin mon­en mieltä, mut­ta kek­si­ikö joku parempaa?

Oikeistopop­ulisti?

149 vastausta artikkeliin “Keksi kelvollinen sana “oikeistopopulismille””

  1. Oikeis­to-? Trumpin kru­u­na­jai­sis­sa YLEn toimit­ta­ja kom­men­toi puhet­ta ‘läh­es sosial­is­tisek­si’ ja YLEn aamulähetyk­sessä turku­lainen tutk­i­ja Ran­skan Kansal­lisen Rin­ta­man talouso­hjel­maa ‘vasem­mis­to­laisek­si’. Tietenkin ohjel­mas­sa SDP:n Thomas Wall­gren hätään­tyi ja alkoi huolel­lis­es­ti puhua ‘oikeistopop­ulis­teista’ kaikissa yhteyksissä.
    ELI: miten olisi ‘vasem­mistopop­ulisti’?

    1. Trumpin kru­u­na­jai­sis­sa YLEn toimit­ta­ja kom­men­toi puhet­ta ’läh­es sosialistiseksi’

      Siis niin kuin kansallissosialistit?
      Heitä kuitenkin kut­su­taan nyky­isin äärioikeistolaisiksi.

  2. Sanat taan­tu­muk­selli­nen ja ääri­oikeis­to pahoit­taisi­vat kovin mon­en mieltä

    Liik­keen oma retori­ik­ka huomioiden tämä ei äkkiseltään tun­nu kovin rel­e­van­til­ta huolenaiheelta.

  3. Edus­tan tuo­ta taan­tu­muk­sel­lis­ten joukkoa. Kuulisin itses­täni mielel­läni käytet­tävän esimerkik­si käsitet­tä pienen maail­man ihminen.

    Se tarkoit­taa sitä, että tah­don eristäy­tymistä ja heimoa­jat­telua, taloudel­lis­es­ta kasvus­ta luop­umista ja palaamista rehelliseen työhön, joka perus­tuu todel­lis­ten tarpei­den tyy­dyt­tämiseen eikä mieliku­vien ja tarpei­den luomiseen.

    Nyt suuri osa kansalai­sista toteut­taa pienen maail­man ihmisyyt­tä netis­sä. Verkko­todel­lisu­us on voimakkaasti heimoutunut. Ryh­mät tais­tel­e­vat toisi­aan vastaan.

    Kos­ka täl­lainen heimou­tu­mi­nen on net­tikäytök­senkin perus­teel­la ihmiselle omi­naista, tah­toisin siirtää net­ti­todel­lisu­u­den myös fyy­siseen maail­maan. Ihmi­nen ei kestä suur­ta maail­maa, vaan etsii aina oman pienen porukkansa, johon pystyy identifioitumaan.

  4. Per­sut on selkeästi kepus­ta vasem­malle, ääri­vasem­mis­to on ihan hyvä termi. 

    Kon­ser­vati­ivipop­ulisti? Kon­ser­vati­ivi­su­us kun ei ole vasen-oikeaak­selin omi­naisu­us niin se on hyvä

  5. Kansal­lispop­ulis­mi? Halu­taan suo­jel­la omaa per­het­tä, sukua ja yhteisöä. Viime kädessä omaa maa­ta ja kieltä. Eikä halu­ta ulko­maalaisia muista maista hajoit­ta­maan yhteisöä.

  6. Käsit­tääk­seni taan­tu­muk­selli­nen käsitel­lään suomek­si pikem­min kuin ‘back­wardish’ ja lisäk­si vielä kuin ‘reac­tionary’. Seu­rauk­se­na ajatel­laan hel­post­ti että ‘reac­tionary’ on luon­teeltaan myös (automaa­tis­es­ti) ‘back­wardish’. Englan­niksi yhteis ei ole niin vah­va (eikä esim. hol­lan­niksi (reac­tion­air vs. achterlijk)

  7. Osmo Soin­in­vaara: Siis niin kuin kansallissosialistit?

    Hitler­hän katui myöhemin, että ei ollut tiput­tanut “sosial­is­mia” pois puolueen nimestä, kos­ka ei pitänyt puoluet­ta sosial­is­tise­na vaikkakin sosiaalivallankumouksellisena.

    Näitä uusia pop­ulis­te­ja yhdis­tää mielestäni voimakkaim­min anti­establi­ment­tisu­us (jos tuol­laista sanaa nyt suomes­sa on). 

    Se myös erot­taa vasem­mistopop­ulis­teista, jot­ka kuitenkin ovat olleet pitkään val­lan kah­vas­sa ja joiden har­ras­ta­ma puheta­pa ja poli­it­ti­nen kor­rketius määrit­tää vah­vasti hyväksyt­tävän puheen rajat. Rak­en­teetkin näyt­tää aika vasem­mis­to­laiselta ainakin Suomessa.

    Anti-establih­ment kuitenkin tarkoit­taa — ainakin englan­niksi — asen­net­ta tai ajat­telua, joka vas­tus­taa sitä estab­lis­ment­tia, joka piti tiukasti val­taa aiko­ja sit­ten, joskus sotien jäl­keen. Ei sil­lä var­maan voi kut­sua näitä uusia pop­ulis­te­ja vaik­ka hyvin kuvaakin ilmiötä.

    Val­lan­pitäjien vas­tus­ta­jat voisi olla suo­ma­lainen kään­nös — tai tarkem­min, por­var­il­liset eli oikeis­to­laiset val­lan­pitäjien vas­tus­ta­jat. Ja aika osu­va kään­nös se olisikin, kun ajat­telee esim. perusu­jen kan­natuk­sen laskua sen jäl­keen kun puolue alkoi val­lan­pitäjäk­si. Näin on käynyt aim­minkin ja tulee käymään esimerkik­si Trumpillekin. Val­taa pitävä val­lan­pitäjien vas­tus­ta­ja ei toi­mi — jos ei sit­ten rupea dik­taat­torik­si niin kuin Hitler tai Mussolini.

    Niin tai näin, pop­ulis­teil­la maail­ma usein jakau­tuu mei­hin tai mui­hin juuri sen perus­teeel­la, vas­tus­taako estab­lis­ment­tia (viher­vasem­mis­toa ja omaa etua ajavaa eli­it­tiä näi­den por­var­il­lis­ten pop­ulistien kannal­ta) vai pelaako “muiden” eli vihol­lisen peliä.

    Vai­h­toe­hto-oikeis­to?

  8. Vasem­mistopop­ulisti halu­aa kuu­den tun­nin työstä kahdek­san tun­nin palkan. Demaripop­ulisti antaa rahaa kulut­ta­jille, jot­ta kulu­tusve­toinen yhteiskun­ta pyörisi. Ärkope­pop­ulisti on lib­er­aali, pait­si ruotsinkielessä. Viher­pop­ulisti ajaa palveluy­hteiskun­taa ton­nin kuukausi­pal­ka­lla, joka kos­kee myös Helsin­gin tule­vaa pormes­taria, eikö tot­ta? Per­supop­ulisti rajoit­taa maa­han­muut­toa. Keskustapop­ulisti ajaa elävää maaseu­tua, val­tion rahoil­la. Kokoomus­pop­ulisti halu­aa valin­nan­va­paut­ta ikään kuin se ratkai­sisi jotain. Oikeuspop­ulisti vie viha­puhet­ta raas­tu­paan: ”Kuu-ukot on karkotet­ta­va”, on tuomit­tavaa viha­puhet­ta. Mut­ta: ”Rötöstelevät kuu-ukot on karkotet­ta­va”, on poli­it­ti­nen mielipide.
    Kun kansa on jotain mieltä, niin poli­itikot ovat valmi­ita vai­h­ta­maan kansan. Eräs kokoomus­mep­pi ilmoit­ti halun­sa estää EUta hajot­tavien voimien (Venäjän tuel­la) esi­in­marssin. Kuin­ka iso mal­ka omas­sa silmässä tarvi­taan ennen kuin syitä nähdään muual­lakin? On turha kek­siä (oikeisto)populistille uut­ta nimeä, idi­o­tis­mi tulee esille muutenkin.

  9. Suomen oikeis­ton pop­ulisti­nen kent­tä pitää jakaa use­aan haaraan kos­ka yht­enäistä lin­jaa ei ole. Itse siis määrit­te­len “pop­ulisimia” yhden tai sup­peampi­en asi­akokon­aisuuk­sien korostamien liikkeiksi. 

    Tässä muu­ta­ma esimerk­ki ja suluis­sa mikä hei­dän ide­olo­giansa pääsanoma on:

    - Lib­er­taar­it (raha ja globaalit markki­nat ratkaisee)
    — Autoritäärit (Vah­van johtamisen korost­a­mi­nen, demokra­t­ian kaventaminen)
    — Kansal­liski­ihkoil­i­jat (Suo­mi ja suo­ma­laiset maail­man keskip­is­teessä, muiden kan­so­jen ihan­noin­ti paheksuttavaa)
    — Rus­so­fo­bit (Venäläiset tah­to­vat Suomelle vain pahaa)
    — Fen­no­maan­it (Ruot­salaiset ja suomen­ruot­salaiset tah­to­vat suo­ma­laisille vain pahaa)
    — Sveko­maan­it (suo­ma­laiset tah­to­vat suomen­ruot­salaisille vain pahaa)
    — Etnosen­triset (suo­ma­laiset valikoitu kansa, muut hyviä kanssa, mut­ta eivät oikeas­t­aan kuu­lu Suomeen)
    — Rasis­tit (valkoi­hoiset suo­ma­laiset ja “arjalaiset” parem­pia, muut vähempiarvoisia)
    — Suomet­ta­jat (Suomen ja Venäjän suh­teet menee muiden ulko­maan­suhtei­den edelle)
    — Transat­lant­tiset (Suomen ja USA:n/Naton suh­teet menee muiden ulko­maan­suhtei­den edelle)
    — Union­is­tit (EU-asi­at menee sisäpoli­ti­ikan edelle, ihan­noi­vat euroop­palaista liittovaltiota)
    — Mil­i­taris­tit (ase­varustelun kan­nat­ta­jia, kon­flik­tit ratkaistaan taistelukentillä)
    — Fun­da­men­tal­is­tit (Kristi­nuskon ihan­noin­ti, Raa­mat­tu antaa ain­oan oikean tulkinnan)
    — Patri­arkaistit (miesten ja varsinkin isien pitämi­nen mui­ta arvokkaampia, nais­ten, las­ten ja sukupuo­livähem­mistö­jen oikeuk­sien rajoittaminen)
    — Matri­arkaistit (äitiy­den ihan­noin­ti, naiset ja lapset ylipään­sä tasa-arvoisem­pia kuin miehet)
    — Teknokraatit (keksin­tö­jen, tieteen ja teol­lisen mas­sat­uotan­non ihannointi)
    — Rural­is­tit (maat­alouden, luon­non­va­raisen perus­tuotan­non ja haja-asu­tuk­sen ihannointi)
    — Urban­is­tit (kaupunkielämän, kaupunki­rak­en­tamisen ja jälki­te­ol­lisen ajan elinkeino­jen korostaminen)
    — Auto­mo­bilis­tit (henkilöau­tol­la liikku­misen ihannointi)

    Oikeistopop­ulis­min ulkop­uolelle jää kuitenkin iso joukko “isme­jä” joi­ta voi pitää lähin­nä per­in­teiselle vasem­mis­tolle kuu­lu­via tai ovat niin radikaale­ja että oikeis­to ei ole vielä omak­sunut niitä täysin. Sel­l­aisia kuten fem­i­nis­mi, pasi­fis­mi, eri­laiset utopiat,

  10. Pieni maail­ma: Se tarkoit­taa sitä, että tah­don eristäy­tymistä ja heimoa­jat­telua, taloudel­lis­es­ta kasvus­ta luop­umista ja palaamista rehelliseen työhön, joka perus­tuu todel­lis­ten tarpei­den tyy­dyt­tämiseen eikä mieliku­vien ja tarpei­den luomiseen.

    Tuol­laista “keski­aikaista” elämän­ta­paa voi kukin vapaasti nou­dat­taa jo nyt. En ymmär­rä, mik­si sitä pitää ajaa puolueena ja yrit­tää saa­da muutkin köy­häile­maan. Ja vain sik­si, että itsel­lä on romant­ti­nen ja epärelisti­nen käsi­tys maail­mas­ta ja siitä, mitä on hyvä elämä.

  11. Pieni maail­ma: Edus­tan tuo­ta taan­tu­muk­sel­lis­ten joukkoa. Kuulisin itses­täni mielel­läni käytet­tävän esimerkik­si käsitet­tä pienen maail­man ihminen.
    Se tarkoit­taa sitä, että tah­don eristäy­tymistä ja heimoa­jat­telua, taloudel­lis­es­ta kasvus­ta luop­umista ja palaamista rehelliseen työhön, joka perus­tuu todel­lis­ten tarpei­den tyy­dyt­tämiseen eikä mieliku­vien ja tarpei­den luomiseen.

    Har­va­pa sin­ua on estämässä impi­vaaraan muut­ta­mas­ta ja perus­ta­mas­ta heimoa kaltais­te­si kanssa. Ja ainakin minä suos­tun hel­posti käyt­tämään käsitet­tä pienen maail­man ihmi­nen ihmi­sistä jot­ka näin tekevät. Ja ilman iron­ian häivääkään voin tode­ta arvosta­vani ihmisiä, jot­ka tuol­laisen valin­nan oma­l­ta kohdal­taan parhaak­si näkevät. (Kyl­lähän näitä heimokom­muune­ja suomes­sakin muis­taak­seni on, taita­vat tosin tyyp­il­lisem­min iden­ti­fioitua aivan jon­nekin muualle kuin perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si.) Sen sijaan ne, jot­ka vaa­ti­vat eristäy­tymistä ja heimou­tu­mista muil­ta, ovat vas­ten­mielistä ihmiskun­nan poh­jasakkaa, ja näistä “taan­tu­muk­selli­nen” on posi­ti­ivisimpia ter­me­jä joi­ta suos­tun käyttämään.

  12. Kap­ina.

    Kyse­hän on taloudel­lisen ase­mansa menet­tämistä ja arvo­jen­sa polkemista vas­tus­ta­van keskilu­okan kap­ina. Porukkaa on joka laidal­ta vasem­mis­to-oikeis­to-akselia ja sik­si esim. kaik­ista suo­ma­lai­sista puolueista löy­tyy pop­ulis­tikapinoit­si­joi­ta. Sik­si tämä onkin niin pelot­tavaa per­in­teisille puolueille kun van­hat ide­olo­giat ja dog­mit eivät toimi.

  13. Talous- ja yhteiskun­tapoli­it­tis­es­ti voisi kut­sua esim Van­ha-sulkeu­tuneisu­us liikkeeksi.

  14. Pop­ulis­mi-sanaa on käytet­ty nähdäk­seni taval­liseen tapaan sen van­has­sa tietosanakir­jamerk­i­tyk­sessä. Uut­ta sanaa ei tarvi­ta. Sanat oikeis­to ja vasem­mis­to niiden yhtey­dessä ovat tarken­tavia määre­itä keskustelu­jen eri­ty­isi­in tilanteisi­in. Euroopas­sa vasem­mistopop­ulis­mi (täs­mäl­lis­es­ti ottaen Hugo Chávez, Evo Morales, Podemos) on ollut harv­inaisem­paa. Lisäk­si voidaan puhua vielä kon­ser­vatismista (ja autori­taarisu­ud­es­ta) ja kansal­lis­mielisyy­destä ilman uusia yhdyssanoja.

  15. Viime aikoina levin­neelle aate­su­un­nalle on per­in­teinen ter­mi ole­mas­sa, se on fasismi. 

    Toki fasis­mi-ide­olo­gial­la on 1930-luvul­ta vähän huono kaiku, mut­ta käytän­nössä esimerkik­si Trumpin poli­it­ti­nen agen­da muis­tut­taa aika lail­la Mus­solin­in poli­it­tista ide­olo­giaa, toki nykyaikaan sovellettuna.

  16. Brex­it on vaikea, siinä usko­taan asioiden hoita­miseen ja hallintaan ja hoita­miseen enem­pi paikallis­es­ti. Siis vaikka­pa Suomen talout­ta kehitetään Suomes­sa, eikä Brys­selis­sä. Onko tuo nyt sit­ten taan­tu­muk­sel­lisu­ut­ta, en tiedä. Entä määrit­te­ly vas­tako­hdan avul­la. Onko pop­ulis­min vas­tako­h­ta elit­is­mi. Vai ehkä utopismi.

  17. Kuin­ka olisi “siilipop­ulisti”, joka on siilipuo­lus­tuk­ses­sa peläten koko maailmaa.

  18. Fasis­mi on kuitenkin eri asia, useim­mat näistä liikkeistä eivät tois­taisek­si ole väki­val­taan taipu­via (ainakaan liik­keen johdon tasol­la). Myöskään vasem­mistopop­ulis­te­ja ei eivät mil­lään taval­la ole.
    Kon­ser­vati­ivis-pop­uliset liik­keet on aika osu­va, mut­ta han­kala ilmaisu. Hei­dän tarkoituk­sen­sa­han on nimeno­maan kään­tää ajan pyörää taaksepäin.

  19. Eero Kär­ki: Vasem­mistopop­ulisti halu­aa kuu­den tun­nin työstä kahdek­san tun­nin palkan. 

    Minus­ta tämä on huo­mat­tavasti vähem­män ongel­mallista kuin se, että meil­lä ja maail­mas­sa on paljon ihmisiä, jot­ka saa­vat (korkein­taan) kahdek­san tun­nin työstä ties kuin­ka mon­en tun­nin, päivän tai jopa kuukau­den palkan, ja näitä sit­ten kuun­nel­laan pro­feet­toina sen suh­teen, kuin­ka talous tulee järjestää.

  20. Miten olisi GRUMPIT — jatku­vasti valit­ta­vat luuser­it, jot­ka ovat sitä mieltä, että paha maail­ma kohtelee erit­täin epäoikeu­den­mukaises­ti juuri heitä.

    Täl­laiset ihmiset ovat oival­lisia saali­ita juuri Hit­lerin ja Trumpin kaltaisille narsisti-kansanvillitsijöille…

  21. Uus­fa­sis­mi?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Neo-fascism

    “Neo-fas­cism usu­al­ly includes ultra­na­tion­al­ism, pop­ulism, anti-immi­gra­tion poli­cies or, where rel­e­vant, nativism, anti-com­mu­nism, anti-social­ism, anti-Marx­ism, anti-anar­chism and oppo­si­tion to the par­lia­men­tary sys­tem and lib­er­al democracy.”

    Sinän­sä oikeistopop­ulis­min alle lue­taan yleen­sä ainakin kah­den­laisia, toi­sis­taan poikkeav­ia liikkeitä — toi­sis­sa ei näytä ole­van selkeää talous­poli­it­tista ideaa, toiv­otaan lähin­nä, että “wan­hat hywät ajat” vain jotekin palaisi­vat — toi­sis­sa taas näytäisi ole­van vah­va etatisti­nen, jopa sosial­isti­nen lin­ja (esim. Ran­skan FN). Tässä mielessä voi olla vaikea kek­siä mitään yhteistä nimikettä.

  22. Kansal­liskon­ser­vati­iv­it.

    Sopii myös per­in­teisiä arvo­ja korostavaan Putiniin.
    Kai­vataan men­neisyyt­tä, jota todel­lisu­udessa ei ole ollut.
    Vas­tuste­taan muu­tok­sia ja kaikkea ulko­maalaista, oma maae­tusi­jalle mene­tyk­sistä välittämättä.
    Mieskeskeinen ajat­telu, tasa-arvon kammoksuminen.
    Ongelmille syn­tipukki­na kekdimonen

  23. Ital­ian his­to­ri­as­ta on tart­tunut että Mus­soli­ni haki poli­it­tista poh­jaa val­ta­toiveilleen pitkään. Ja pää­tyi sosial­is­mi­in , mut­ta irti NL Inter­nat­sion­aal­ista, oikeas­t­aan sitä eli kom­mu­nis­te­ja vas­taan. Ja kun sai kan­na­tus­ta, muut puolueet tur­va­si­vat häneen. Kansal­lis­mielisyy­del­lä yritet­ti­in yhdis­tää kansaa, anti­ikkista nimeä myö­den. Niin­pä fasisti oli heti kirosana kan­sain­välisen kom­mu­nis­min piiris­sä: samaa aate, mut­tei NL kon­trol­lis­sa. Oudosti inho periy­tyi nykyvenäjään: kaikkea liikku­vaa kut­su­taan fasismiksi.

    Todel­lakin, Trump on omak­sunut Ital­ias­ta paljon. Vaikka­pa toim­inta suuryri­tys­ten kanssa muis­tut­taa korporatismia.

    Harmil­lis­es­ti Mus­soli­ni ryhtyi sotaan Afrikas­sa kansall­ishenkeä kohot­taak­seen. Saas nähdä Trumpista. 

    Ja suuren osan tästä ihail­e­va Hitler kopioi…

    1. Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria olisi pysähtynyt vuo­teen 1938 emme epäröisi kut­sua oikeistopop­ulis­te­ja hei­dän per­il­lisik­seen. Niin he tek­i­sivät itsekin. Tapah­tu­mat sen jäl­keen muo­vaa­vat kuitenkin kuvaa niin voimakkaasti, että olisi vähän epäreilua kut­sua pop­ulis­te­ja fasis­teik­si tai natseiksi.

  24. tcrown: Har­va­pa sin­ua on estämässä impi­vaaraan muut­ta­mas­ta­ja perus­ta­mas­ta heimoa kaltais­te­si kanssa.

    Toivei­tani voi tietenkin nimit­tää impi­vaar­alaisu­udek­si, mut­ta minus­ta ne voi yhtä hyvin nimetä kohtu­u­den tavoitteluksi.

    Nykyte­knolo­gia ja ‑tiede mah­dol­lis­ta­vat perus­tur­val­lisen elämän ilman kiihkeää kil­pailua, keinotekoista tarpei­den luomista ja tais­telua kulu­tusy­hteiskun­nan osal­lisu­ud­es­ta, jos siihen löy­de­tään poli­it­ti­nen tahto.

    Kos­ka olen pienen maail­man ihmi­nen ja sik­si ymmärtämätön, ei jär­keeni mah­du, kuin­ka alle linkatun videon ker­toma­l­la taval­la kas­va­va väestö ja jatku­va kulu­tus saadaan sovitet­tua yhteen. 

    Vaik­ka väestönkasvu lakkaisi, niin kulu­tus­ta pyritään silti lisäämään. Pienelle ihmiselle tulee mieleen, että kun län­si­maisen mate­ri­al­la ker­skail­e­van elämän­ta­van piiri­in vede­tään mil­jarde­ja ihmisiä lisää, niin siitä ei voi hyvää seurata.

    Men­nyt­tä janaa on ihmiskun­nal­la noin 200 000 vuot­ta. Kuin­ka paljon sitä on nyky­mallil­la edessä? 

    Usein tun­tuu, että pitkän tähtäi­men tule­vaisu­u­den suun­nit­telus­ta on poli­it­tis­es­ti luovut­tu kokon­aan. Täl­lä het­kel­lä kysymys näyt­tää lähin­nä ole­van sor­tu­mas­sa ole­van jär­jestelmän teko­hen­gi­tyk­ses­tä. Kun jär­jestelmän mielekkyyt­tä ja kestävyyt­tä epäilee, saa kuul­la ole­vansa impivaaralainen.

    https://www.youtube.com/watch?v=PUwmA3Q0_OE

  25. Pet­teri:
    Viime aikoina levin­neelle aate­su­un­nalle on per­in­teinen ter­mi ole­mas­sa, se on fasismi. 

    Sen ver­ran on fasis­mia nykyaikaan päivitet­ty, että mus­solin­i­laisen dik­tatu­urin sijas­ta haaveil­laan maas­ta, jos­sa jonkin ver­ran har­rastel­laan demokra­ti­aa, mut­ta äänioikeus varataan lähin­nä valkoiselle väestönosalle. 

    Jos perus­suo­ma­lais­tet oikeasti pää­si­sivät aivan yksin päät­tämään asioista, Suomes­ta tulisi jonk­i­nasteinen kekko­slo­va­kialaisen ohjatun demokra­t­ian ja pehmeän aparthei­din sekasik­iö sat­un­naisil­la markkinapainotuksilla.

  26. Kuten kjkl jo huo­maut­tikin, että myös selkeää vasem­mistopop­ulis­mi­akin on ole­mas­sa, Euroopas­sa muun muas­sa Syriza (ainakin alun perin) ja Podemos.
    Ja sit­ten on selkeää oikeistopop­ulis­mia (kuten Wilder­sin Vapauspuolue).
    Ja sil­loin­han oikeis­to-/vasem­mistopop­ulis­mi on ihan hyvä nimi.
    Vaikeam­mak­si menee, kun pop­u­laa ei oikein pysty sijoit­ta­maan vasen-oikea.janalle. Olisiko Ital­ian Viisi tähteä tällainen?
    Ehkä on toisi­naan hyvä puhua ihan vain pop­ulis­mista, ainakin kunnes puolue näyt­tää karvansa.
    Osmon viit­taa­ma per­o­nis­mi on muuten myös han­kala tapaus. Per­on itse oli tuulel­la käyvä (ainakin puoli-)fasisti, mut­ta liike oli niin laa­ja ja hajanainen, että siitä on riit­tänyt kai­hol­la muis­teltavaa varsin vasem­mis­to­laisillekin argentiinalaisille.
    Ja mihin kohtaan täl­lätään Brasil­ian getulio Var­gas, joka 1930-luvul­la oli selkeästi fasisti­nen dik­taat­tori, vei kuitenkin maansa melko aikaises­sa vai­heessa liit­toutunei­den puolel­la sotaan, tuli sodan jäl­keen (mysö laita-)vasemmiston äänil­lä demokraat­tis­es­ti pres­i­den­tik­si ja ampui lop­ul­ta itsen­sä kor­rup­tiosyyt­tei­den alla, syyt­tömyyt­tään vaku­ut­taen. Ja jät­ti Brasil­ialle 1950-luvul­la lib­er­aali­vasem­mis­to­laisen perin­nön vuosikymmeneksi.

  27. Taan­noin oli eduskun­nas­sa joitain selkärankaisia, mm. Tuure Jun­ni­la, jota neu­vos­to­myötäil­i­jät ym. tais­to­lainen roskavä­ki kut­sui taan­tu­muk­sel­lisek­si. Junnni­la oikeas­t­aan oli oikea arkki­taan­tu­muk­selli­nen ja har­vo­ja kokoomus­laisia joi­ta kan­nat­taa arvostaa.

  28. “Taan­tu­muk­sel­liset” ei vält­tämät­tä ole huono. Globaalil­la mit­takaaval­la kyseessä on sel­l­ainen joukko ihmisiä, joiden elämän­ta­pa on häviämässä. Oikeas­t­aan edes maa­han­muu­ton vas­tus­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole keskeisin yhdis­tävä tek­i­jä heille, vaan enem­mänkin help­po vihan kohde. Per­im­mäi­nen syy lie­nee pien­ten kylien kaivos/tehdas/teollisuus yhteisö­jen kyvyt­tömyys vas­ta­ta globaalin kil­pailun tuomi­in haasteisi­in ja siitä aiheutu­va har­mi. Halut­taisi­in pala­ta (“taan­tua”) takaisin siihen kivaan kyläy­hteisöön, mut­ta teknolo­gia hyvin har­voin kul­kee taak­sepäin vaik­ka kuin­ka yritet­täisi­in poli­ti­ikalla siihen suun­taan ohjata.

  29. qwer­ty:
    Per­sut on selkeästi kepus­ta vasem­malle, ääri­vasem­mis­to on ihan hyvä termi. 

    Kon­ser­vati­ivipop­ulisti? Kon­ser­vati­ivi­su­us kun ei ole vasen-oikeaak­selin omi­naisu­us niin se on hyvä

    Kon­ser­vati­ivi­nen ei ole osu­va sana, kos­ka eivät kyseiset “kon­ser­vati­iv­it” halua säi­lyt­tää maail­maa sel­l­aise­na kuin se on nyt. Pikem­minkin he halu­a­vat säi­lyt­tää kaik­il­ta men­neiltä ajoil­ta sen, mikä on hei­dän mielestään toimin­ut hyvin. Määritelmäl­lis­es­ti kon­ser­vati­ivi vas­tus­taa muu­tos­ta. Mut­ta esimerkik­si Trump nimeno­maan halu­aa muutosta.

  30. Juk­ka Siren: Kuten kjkl jo huo­maut­tikin, että myös selkeää vasem­mistopop­ulis­mi­akin on ole­mas­sa, Euroopas­sa muun muas­sa Syriza (ainakin alun perin) ja Podemos.
    Ja sit­ten on selkeää oikeistopop­ulis­mia (kuten Wilder­sin Vapauspuolue).
    Ja sil­loin­han oikeis­to-/vasem­mistopop­ulis­mi on ihan hyvä nimi.
    Vaikeam­mak­si menee, kun pop­u­laa ei oikein pysty sijoit­ta­maan vasen-oikea.janalle. Olisiko Ital­ian Viisi tähteä tällainen?

    Le Pen­nin johta­ma FN:n ohjel­ma on hyvin kansal­lis­mieli­nen ja aika vasem­mis­to­lainen, Trumpin pop­ulis­mi on kansal­lis­mielistä, mut­ta oikeistolaista. 

    Ehkä kuvaavin nim­i­tys liikkeille, jois­sa kansal­lis­mielisyys nousee ylim­mäk­si on nation­al­is­tipop­ulis­tit eli napot, tai mik­sei myös kapot 🙂

  31. Nimik­il­pailut ovat hausko­ja, mut­ta aut­ta­vatko ne?

    Wikipedi­an mukaan “nat­si” — tarkoit­ti myös jonkin­laista pilkkanimeä, joten maalais­tol­loa tmv.

    Yleen­säkin ihmis­ten lokeroin­ti on taval­laan vas­ten­mieli­nen har­ras­tus. Mikä tahansa ihmis­ryh­män lokeroin­ti taval­la, joka aiheut­taa negati­ivisen kon­no­taa­tion on ihan yhtä huono.

    Ote­taan nyt vaik­ka “insinööri” esimerkkinä. Juha Sip­ilää pide­tään sel­l­aise­na, kos­ka hän ei ymmär­rä poli­ti­ikan ihmil­listä puol­ta — tekee insinöörimäisä ratkaisuja.

    Peru­songel­ma on, että ihmisiltä puut­tuu täl­lä het­kel­lä kykyä käsitel­lä tietoa luotet­tavasti. Siir­tymi­nen reaal­i­maail­mas­ta mieliku­vien maail­maan — Sarasvuo­laisit­tain mieliku­vat­alouteen — ei suju ongelmitta.

    Kaik­ista eniten min­ua käy sää­lik­si nuoret ihmiset, jot­ka vaikut­ta­vat ole­van aika hukas­sa sen suh­teen mitä elämässä pitäisi tehdä.

    Jol­lain taval­la vas­tu­un pakoilu kuvas­taa tämän het­ken poli­it­tista tilan­net­ta ja aikaansaa sen, että ihmiset äänestävät val­taan yhä sat­tuman­varaisem­pia tyyppe­jä. Oli oikein virk­istävää lukea lehdestä esim. Paa­vo Lip­posen mielipi­dekir­joi­tus koskien euroa — se oli hyvin perustel­tu ja kiin­nos­ta­va näkökul­ma vaikka­pa tähän iänaikaiseen ruiku­tuk­seen siitä kuin­ka hyvin Ruot­sil­la menee euroalueen ulkopuolella.

    Suomes­sa esim. perus­suo­ma­laiset on ihan hyvä nimi kuvaa­maan tätä mei­dän maamme puoluet­ta, joka on suht maltill­i­nen ja melko järke­viä mielip­iteitä omaa­va puolue, en näe mitään isoa syytä keskustel­la muista kuin asi­akysymyk­sistä asial­lisel­la taval­la tämän ryh­män kanssa.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria olisi pysähtynyt vuo­teen 1938 emme epäröisi kut­sua oikeistopop­ulis­te­ja hei­dän per­il­lisik­seen. Niin he tek­i­sivät itsekin.

    1938 men­nessä Sak­sas­sa oli toteutet­tu val­ta­va tulon­si­ir­to työläisiltä suur­te­ol­lisu­udelle ja pääo­ma­lle yleen­säkin. Palkko­ja ei juuri ollut nos­tet­tu, mut­ta elinkus­tan­nuk­set oli­vat nousseet ~25%. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike, työe­htosopimuk­set ja työ­tais­te­lut oli kiel­let­ty. Talon­po­jat oli­vat taval­laan mod­ernin maaor­jan ase­mas­sa. Suur­te­ol­lisu­us oli irronnut vapaista markki­noista ja taan­tu­mas­sa sotatarvikkei­ta tuot­tavak­si koneistoksi.

    Sak­san talouselämä oli oleel­lis­es­ti tuhot­tu (val­jastet­tu sotatuotan­non tarpeisi­in) jo 1938. Mis­tä tänä päivänä löy­tyy sel­l­ainen oikeistopop­ulisti­nen liike jol­la olisi vas­taa­vat tavoit­teet, ja joka tun­nus­tau­tu­isi fasistien ja nat­sien aat­teel­lisek­si per­il­lisek­si edes vuo­den 1938 merkityksessä?

  33. Mikko M:
    Ital­ian his­to­ri­as­ta on tart­tunut että Mus­soli­ni haki poli­it­tista poh­jaa val­ta­toiveilleen pitkään. Ja pää­tyi sosial­is­mi­in , mut­ta irti NL Inter­nat­sion­aal­ista, oikeas­t­aan sitä eli kom­mu­nis­te­ja vas­taan. Ja kun sai kan­na­tus­ta, muut puolueet tur­va­si­vat häneen. Kansal­lis­mielisyy­del­lä yritet­ti­in yhdis­tää kansaa, anti­ikkista nimeä myö­den. Niin­pä fasisti oli heti kirosana kan­sain­välisen kom­mu­nis­min piiris­sä: samaa aate, mut­tei NL kon­trol­lis­sa. Oudosti inho periy­tyi nykyvenäjään: kaikkea liikku­vaa kut­su­taan fasismiksi.

    Todel­lakin, Trump on omak­sunut Ital­ias­ta paljon. Vaikka­pa toim­inta suuryri­tys­ten kanssa muis­tut­taa korporatismia.

    Harmil­lis­es­ti Mus­soli­ni ryhtyi sotaan Afrikas­sa kansall­ishenkeä kohot­taak­seen. Saas nähdä Trumpista. 

    Ja suuren osan tästä ihail­e­va Hitler kopioi…

    Ital­ian fasi­mi ja Sak­san nat­sis­mi eroa­vat monis­sa asiois­sa toi­sis­taan, näkyvim­min rotuopeis­saan. Nat­seille rotuop­pi oli aivan keskeisel­lä sijal­la, fasis­tit puolestaan pitivät rotu­a­sioi­ta ainakin aluk­si epäoleel­lisi­na. Esimerkik­si juu­ta­laiset pää­sivät fasis­tisen puolueen jäsenek­si eikä heitä ylipäätän­sä vain­ot­tu niin kauan kuin Mus­soli­i­ni oli val­las­sa. Ital­ialaisen ystäväni väit­ti myös, että Ital­ian siir­tomaapoli­ti­ik­ka oli kohtu­ullisen humaa­nia. Itse en tähän asi­aan pysty kan­taa ottamaan.

    Fasis­min ja nat­sis­min niput­ta­mi­nen samak­si käsit­teek­si on todel­lakin kv kom­mu­nis­min keksintö.

  34. Meil­lä on muu­tamia yhden asian liikkeitä puolueina. Vain kak­si niistä pär­jää jotenkuten, kos­ka ruotsinkielisyys tai kris­til­lisyys ovat riit­tävän mon­elle se ratkai­se­va tek­i­jä äänestyskopis­sa. Muut yhden asian liik­keet eivät pär­jää; on piraat­tipuoluet­ta, eläkeläis­puoluei­ta ja itsenäisyyspuoluei­ta, mut­ta vain har­valle nuo edus­ta­vat jotain niin tärkeää, että se ratkaisee äänestyskäyttäytymisen.

    Perus­suo­ma­lais­ten men­estys on tain­nut johtua siitä, että kolme yhden asian liiket­tä on löytänyt toisen­sa ja yhdis­tänyt voimansa. On SMP:n per­in­tö, jos­sa ollaan pienen ihmisen puolel­la, ei niinkään maaseudun vaan pikem­minkin duu­nar­in ja (kansan)eläkeläisen. On EU:n vas­tus­t­a­mi­nen ja impi­vaar­alaisu­us. Ja on maa­han­muut­tokri­it­tisyys. Kukin siipi on enem­män tai vähem­män ali­ta­juis­es­ti solmin­ut järki­avi­o­li­iton, jos­sa se hyväksyy muiden siip­i­en ajatuk­set kun­han saa tuo­da omi­aan esille. Kun jokaista siipeä kan­nat­taa joku, yhdessä kan­nat­ta­jista muo­dos­tuu jo iso joukko.

    Kun sit­ten näistä tuo ykkös­si­ipi on selkeästi vasem­mis­to­lainen, kol­mossi­ipi oikeis­to­lainen ja kakkos­si­ipi ei kai oikeas­t­aan ole puh­taasti kumpaakaan, niin lop­putu­lok­se­na per­su­ja ei enää pystykään aset­ta­maan per­in­teiselle oikea-vasen-akselille. Pop­ulis­te­ja ovat var­masti, sekä hyvässä että pahas­sa. Mut­ta eivät minus­ta sen parem­min oikeis­to- kuin vasem­mistopop­ulis­te­jakaan. Olisi väärin poimia vain yhtä siipeä kuvaa­va nim­i­tys ja kut­sua koko puoluet­ta vaikka­pa kansal­lis­mielisek­si tai taantumukselliseksi.

  35. Pop­ulistien tehtävä on haas­taa val­taapitävät ja vetää mat­to hei­dän altaan. Kos­ka useim­mis­sa län­si­mais­sa val­taapitävät ovat maltill­i­nen oikeis­to-keskus­ta-maltill­i­nen vasem­mis­to ‑akselin realipoli­tikko­ja, niin polulis­tit sekä oikeal­ta että vasem­mal­ta yrit­tävät kam­pa­ta heitä.

    Jois­sakin mais­sa pop­ulis­tit ovat olleet aika pitkän ajan val­las­sa, oikeistopop­ulis­teista viime aikoina pisim­pään Ital­ias­sa Forza Italia ‑puolue ja päämin­is­teri Berlus­coni ja vasem­mistopop­ulis­tipuolueista Venezue­lan Chavezin perus­ta­ma sosial­isti­nen liike. 

    Suomes­sa Kekko­nen oli ainakin oppor­tunisti, heti sodan pää­tyt­tyä hän liit­tou­tui neu­vos­toli­it­to­lais­ten kanssa ja jär­jesti että sodanaikaisen hal­li­tuk­sen avain­min­is­ter­it sekä pres­i­dent­ti jou­tu­i­v­at vanki­laan. Pop­ulisti? — Kyl­lä min­un tulk­in­to­jen mukan. Entiset val­lan­pitäjät oikeis­to sekä maltill­i­nen vasem­mis­to viha­si­vat Kekkos­ta pitkään ja hänen pitkä val­takausi syn­nyt­ti uus­pop­ulisi­ma esim SMP:n muo­dos­sa. Kekko­nen oli muodolis­es­ti ei-sosial­isti mut­ta eniten tukea hän sai oman puolueen­sa Maalais­li­iton ulkop­uolelta Kom­mu­nis­teil­ta, ja se riit­ti jot­ta hän sai tehdä mitä huvittaa.

    Venäjä, Kiina ja USA ovat oma lukunsa. 

    Vai mitä ajat­telette esim Kiinan Kansan­tasaval­las­ta joka ei hyväksy Tai­wanin itsenäisyyt­tä? Noin isolle maalle kuvit­telisi että sil­lä ei ole pien­in­täkään merk­i­tys­tä jos yksi saari jos­sa asuu kiinalaisia on itsenäi­nen, mut­ta ei! 

    Suomes­sa asuu nyky­isin sel­l­ainen äänekäs pop­ulistien joukko kanssa, joka halu­aa ajaa oikeis­to­lais­pop­ulis­tista agen­daa, mut­ta pitää suhtei­ta Venäjään tärkeäm­pänä kuin EU:hun, ja on riemaan­tunut myös val­lan vai­h­tu­mis­es­ta USA:ssa. Pietarin Trol­lite­hdas ei tarvitse olla eri­tyisen akti­ivi­nen kos­ka tämä poruk­ka hoitaa asian Suomen maaperäl­lä, tai jos­sain tapauk­sis­sa Espanjan.

  36. Itse en ymmärtänyt, mik­sei voitaisi vain käyt­tää sanaa nation­al­is­tit. On has­sua, että pelkän maa­han­muu­ton, glob­al­isaa­tion ja/tai EU:n vas­tus­tuk­sen pitäisi lisäk­si tarkoit­taa myös sitä, että on vasem­mis­to­lainen, oikeis­to­lainen, kon­ser­vati­ivi tai taantumuksellinen. 

    Olen kir­joit­tanut ennenkin, että esimerkik­si itse vas­tus­tan maa­han­muut­toa, kos­ka maa­han­muut­ta­jat ovat äärim­mäisen kon­ser­vati­ivisia (lib­er­aali hyv­in­voin­ti­so­vin­isti­nen syy) ja monikult­tuuri­nen yhteiskun­ta seg­re­goituu eri tavoin esimerkik­si sää­tykier­ron muuttues­sa vaikeak­si huonoil­ta asuinalueil­ta ja köy­hien alka­es­sa edus­taa toiseut­ta (vasem­mis­to­laisia hyv­in­voin­ti­so­vin­is­tisia syitä), kun taas oikeis­to­lainen tai kon­ser­vati­ivi voisi kan­nat­taa maa­han­muut­toa, kos­ka muo­dos­tuu hal­pa ja oikeuk­si­aan vaa­ti­ma­ton työn­tek­i­jöi­den joukko, ja heikko­jen ihmis­ten aut­ta­mi­nen on kristi­nuskon velvoittamaa. 

    Kan­natan EU-jäsenyyt­tä, mut­ta minus­ta senkin vas­tus­tamista voi luon­nehtia nation­al­is­tisek­si. Varsin tyyp­il­listä on, että vasem­mis­to­laiset vas­tus­ta­jat koke­vat EU:n ‘uus­lib­er­aa­lik­si’ pro­jek­tik­si ja oikeis­to­laiset vas­tus­ta­jat ‘sosial­is­tisek­si’ pro­jek­tik­si. EU:n vas­tus­tamiseen liit­tyy siis niin ikään hyv­in­voin­ti­so­vin­is­tisia ajatuk­sia, joiden lähtöko­h­ta voi olla vasem­mis­to­lainen tai oikeistolainen.

  37. Eksploitaa­tioeloku­vak­si kut­su­taan sel­l­aista eloku­vaa, joka pyrkii käyt­tämään hyväk­seen jotain ilmiötä tai taipumus­ta ja saa­maan sen avul­la kat­so­jia. Esimerkkinä vaikka­pa alas­to­muus (taipumus tirk­iste­lyyn), joka on läh­es taku­u­var­ma keino saa­da eloku­vaa myy­tyä. Toisaal­ta eksploitaa­tioeloku­va voi hyö­dyn­tää myös muukalais­vas­taisu­ut­ta. Ehkä esim. muukalaisvi­hamielisyyt­tä tai EU-vas­taisu­ut­ta hyö­dyn­tävää poli­ti­ikkaa voisi kut­sua eksploitaatiopolitiikaksi?

  38. tcrown: Har­va­pa sin­ua on estämässä impi­vaaraan muut­ta­mas­ta­ja perus­ta­mas­ta heimoa kaltais­te­si kanssa. Ja ainakin minä suos­tun hel­posti käyt­tämään käsitet­tä pienen maail­man ihmi­nen ihmi­sistä jot­ka näin tekevät. Ja ilman iron­ian häivääkään voin tode­ta arvosta­vani ihmisiä, jot­ka tuol­laisen valin­nan oma­l­ta kohdal­taan parhaak­si näkevät. (Kyl­lähän näitä heimokom­muune­ja suomes­sakin muis­taak­seni on, taita­vat tosin tyyp­il­lisem­min iden­ti­fioitua aivan jon­nekin muualle kuin perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si.) Sen sijaan ne, jot­ka vaa­ti­vat eristäy­tymistä ja heimou­tu­mista muil­ta, ovat vas­ten­mielistä ihmiskun­nan poh­jasakkaa, ja näistä “taan­tu­muk­selli­nen” on posi­ti­ivisimpia ter­me­jä joi­ta suos­tun käyttämään.

    Kaikki­han me halu­amme, että omaa maatamme tai kaupunki­amme kehitetään halu­a­mamme suun­taan, ja vas­tus­ta­jat muut­ta­vat pois jon­nekin muualle jos vält­tämät­tä halu­a­vat asua kaipaa­mansa tyyp­pisessä maassa/kaupungissa.

  39. Juok­se­va aja­tus:
    “Taan­tu­muk­sel­liset” ei vält­tämät­tä ole huono. Globaalil­la mit­takaaval­la kyseessä on sel­l­ainen joukko ihmisiä, joiden elämän­ta­pa on häviämässä. Oikeas­t­aan edes maa­han­muu­ton vas­tus­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole keskeisin yhdis­tävä tek­i­jä heille, vaan enem­mänkin help­po vihan kohde. Per­im­mäi­nen syy lie­nee pien­ten kylien kaivos/tehdas/teollisuus yhteisö­jen kyvyt­tömyys vas­ta­ta globaalin kil­pailun tuomi­in haasteisi­in ja siitä aiheutu­va har­mi. Halut­taisi­in pala­ta (“taan­tua”) takaisin siihen kivaan kyläy­hteisöön, mut­ta teknolo­gia hyvin har­voin kul­kee taak­sepäin vaik­ka kuin­ka yritet­täisi­in poli­ti­ikalla siihen suun­taan ohjata.

    “Taan­tu­muk­selli­nen” on huono. Eivät he halua luop­ua uud­es­ta teknolo­gias­ta tai teknolo­gian kehit­tämis­es­tä edelleen. Eikä kyseis­ten pop­ulis­tis­ten liikkei­den keu­la­hah­moil­la ole esimerkik­si “kyvyt­tömyyt­tä vas­ta­ta globaalin kil­pailun tuomi­in haasteisi­in”. Ei ole syytä ajatel­la, että keu­la­hah­mot eivät itse kan­nat­taisi main­os­ta­maansa aatetta.

    Glob­al­isaa­tion hal­lit­se­mat­to­muus, sitä he vas­tus­ta­vat. Siihen liit­tyy töi­den siirtämi­nen ulko­maille, omis­tuk­sen liikku­mi­nen rajo­jen yli miten sat­tuu ja vieläpä ihmis­tenkin liikku­mi­nen val­tios­ta toiseen enem­män tai vähem­män hallitsemattomasti.

    Jos ismille halu­taan nimi, se voisi olla vaikka­pa “lokalis­mi” tai “nation­al­is­mi”. Se on sukua patri­o­tismille ja sen idean vaal­imiselle, että jokaiselle kansalle kuu­luu oma suvereeni valtio.

  40. Taan­tu­muk­sel­liset ja nation­al­is­tit tun­tu­isi­vat parhail­ta napakoil­ta vaihtoehdoilta.

  41. Kansal­lispop­ulisti. Tuos­sa­han se jo pari ker­taa yllä kek­sit­ti­in ja minus­ta se on hyvä ter­mi. Osu­va ja kuvaava.

  42. Sana “taan­tu­muk­selli­nen” on tosi­aan suomen kielessä negati­ivis­es­ti värit­tynyt sana. Se on samaa juur­ta kuin sana “taan­tu­ma”, mikä on jo lähel­lä lamaa. Taan­tu­mus on suomen kielessä sanakir­jan mukaan men­estyk­sen vas­tako­h­ta. Lisäk­si sanakir­jas­sa san­o­taan, että mark­si­lai­sis­sa tek­steis­sä taan­tu­muk­sel­lisik­si on tavat­tu nimitel­lä oikeis­toa ja porvaristoa.

    Soin­in­vaaran mainit­se­maa sana “reac­tionary” ei ole englan­nin kielessäkään kai ihan neu­traali ilmaus, eikä sitä kauheasti käytetä neu­traal­i­u­teen tähtäävis­sä tutkimusar­tikkeleis­sa ainakaan oikeis­ton kuvauksi­na. Neu­traal­isu­ut­ta tavoit­telemat­tomis­sa tek­steis­sä sitä kyl­lä käytetään mm. marx­i­laisu­u­teen kallel­laan ole­vien kir­joit­ta­jien toimes­ta. Se on val­is­tuk­sen ajal­ta peräisin ole­va ter­mi, jota on Ran­skan val­lanku­mouk­ses­ta läh­tien käytet­ty nimeno­maan sel­l­aisen ajat­telun kuvaa­jana, jota kir­joit­ta­ja itse ei kat­so edus­ta­vansa. Juuri kukaan itse ei kuvaa itseään sil­lä termillä.

    Neu­traalimpi ilmaus on esimerkik­si “nos­tal­gism” — “nos­tal­gis­tit”, jol­la toisi­naan kuvataan ihmisiä, jot­ka ihan­noi­vat jotain, mitä on ollut ennen.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria olisi pysähtynyt vuo­teen 1938 emme epäröisi kut­sua oikeistopop­ulis­te­ja hei­dän perillisikseen.

    No, Espan­jas­sa­han oli täl­lainen “ajois­sa pysähtyä ymmärtänyt” fasis­mi val­las­sa aina vuo­teen 1975 saak­ka. Vaik­ka Fran­co oli yököt­tävä tyran­ni, niin ainakaan hän ei koskaan läht­enyt laa­jen­tu­mis­soti­in. Hänen regi­imistään käytet­ty ter­mi “falangis­mi” on vain liian tun­tem­aton ja ehkä liikaa Espan­jan paikalliseen his­to­ri­aan sidok­sis­sa ole­va, jot­ta siitä olisi tässä apua.

    Jos aseel­la uhat­en vaa­di­taan jotain ehdo­tus­ta, niin omani on “autori­taari­nen pop­ulis­mi”. Se erot­taa noiden muiden pop­ulis­min Arhin­mäen pop­ulis­mista eikä sisäl­lä ongel­mallista viit­taus­ta nation­al­is­mi- tai rotuop­pi­haahuilui­hin. Ja vaik­ka molem­mat sanat ovat lainasano­ja, ne ovat laa­jas­sa käytössä ja entu­ud­estaan tut­tu­ja useim­mille niistä, jot­ka sivistys­sano­ja puheessaan ylipään­sä käyttävät.

  44. Aivan lois­tavia ehdo­tuk­sia joista yhdessä muo­dos­tuu aika kat­ta­va kokon­aisu­us. Tämä on paras kom­ment­tiketju tääl­lä pitkään aikaan.

    Pop­ulis­mi on näen­näistä anti-elit­ismiä jos­sa kuvitel­laan asioi­ta yksinker­tais­ta­mal­la ja oletet­tu­ja tabu­ja rikko­ma­l­la päästävän lähem­mäk­si ruo­hon­ju­u­ri­ta­soa ja mat­timeikäläisen aja­tus­maail­maa. Vaik­ka usein kyse on vain tuon vaikutel­man hyväk­sikäyt­tämis­es­tä uuden eli­itin val­lankäytön tueksi.

    Ja itse­tarkoituk­sel­lis­es­ta hyvien käytöstapo­jen ja väit­telysään­tö­jen rikkomis­es­ta jol­la osoite­taan kansalle “rohkeut­ta” ja “keis­arin uusien vaat­tei­den” riisumista.

  45. Aika ajatel­la: “Taan­tu­muk­selli­nen” on huono. 

    Lähin­nä sitä kai käytet­ti­in sodan­jälkeisen vasem­mis­ton leimasanana van­haa (porvaris)establismenttiä vas­taan. Sisältää liikaa sel­l­aisia merk­i­tyk­siä jot­ka eivät sovi nykyti­lanteeseen. Pikem­minkin päinvastoin.

    Sinän­sä tuon ajan vasem­mistopop­ulistien kieli ja tyyli oli juuri yhtä nau­ret­ta­van yliampu­vaa kuin nyky­is­ten oikeistopop­ulistien. Sil­loin media oli läh­es yhtä kär­jistynyt­tä kuin nykysome, teol­lisu­ustyö­paikalla luet­ti­in oman aate­su­un­nan paikallisle­hteä eikä mitään por­varien hesare­i­ta tai turun­sanomia edes vahin­gos­sa. Ja pie­nil­lä tehda­s­paikkakun­nil­la ei hevin päässyt edes vapaa-ajal­la (ryypätessä tai urheil­lessa) omien työ-ja aate­tove­r­ien maailmasta.

  46. “Uusi vasem­mis­to”? per­in­teinen vasem­mis­to on yrit­tänyt uud­is­tua jo pitkään. Ehkä tämä tren­di vas­taa huu­toon? Jos vastapuoli on markki­na- ja per­in­teinen lib­er­taris­mi, Trump&co ovat tosi­aan vasemmalla.

  47. Nos­tal­gia viit­taa omako­htaiseen men­neen ajan tavoit­telu­un, omis­sa nuoru­us­muis­tois­sa elämiseen (tai myös har­ras­tuk­sen­ta­paiseen ja har­mit­tomaan ei-poli­it­tiseen retroelämäntyyliin). 

    Pop­ulis­mis­sa yritetään luo­da mieliku­vaa jostain van­hoista hyvistä ajoista ja “yksinker­taisem­mas­ta”, ongel­mat­tomas­ta yhteiskun­ta­järjestyk­ses­tä jota ei kuitenkaan ole oikeasti ollut tai joka ei ainakaan ole ollut mikään yhteinen kokemus.

  48. Jaakko:
    Eksploitaa­tioeloku­vak­si kut­su­taan sel­l­aista eloku­vaa, joka pyrkii käyt­tämään hyväk­seen jotain ilmiötä tai taipumus­ta ja saa­maan sen avul­la kat­so­jia. Esimerkkinä vaikka­pa alas­to­muus (taipumus tirk­iste­lyyn), joka on läh­es taku­u­var­ma keino saa­da eloku­vaa myy­tyä. Toisaal­ta eksploitaa­tioeloku­va voi hyö­dyn­tää myös muukalais­vas­taisu­ut­ta. Ehkä esim. muukalaisvi­hamielisyyt­tä tai EU-vas­taisu­ut­ta hyö­dyn­tävää poli­ti­ikkaa voisi kut­sua eksploitaatiopolitiikaksi?

    Tämä oli muuten hyvä ver­tausku­va, mut­ta kuka päät­tää sen, minkä poli­it­tis­ten päämäärien ajami­nen on eksploitaatiota?

  49. Voisiko noi­ta “suo­mi ensin” porukoi­ta nimit­tää finnopop­ulis­teik­si. Tavanomaisem­pia muu­tok­sen­vas­tus­ta­jia, ennen kaik­ki oli parem­min ‑väkeä voisi Stil­ler­iläisit­täin kut­sua impi­vaar­alaisik­si. Arhin­mäen pop­ulis­mi on ehkä erään­laista moral­is­mia (moraalis­es­ti parhaal­ta kuu­losta­va tai help­pota­juisin argu­ment­ti voit­taa sil­loinkin, kun se ei ole eet­tis­es­ti kestävin). 

    Väitän, että pop­ulis­mia on myös ns. maltil­lises­sa oikeis­tossa. On sankariyrit­täjiä, jot­ka mielestään aivan yksin pyörit­tävät koko yhteiskun­taa, on markki­napop­ulis­mia, jos­sa usko­taan markki­namekanis­mi­in sokeasti jne.

  50. Tom­mi Uschanov: Jos aseel­la uhat­en vaa­di­taan jotain ehdo­tus­ta, niin omani on “autori­taari­nen pop­ulis­mi”. Se erot­taa noiden muiden pop­ulis­min Arhin­mäen pop­ulis­mista eikä sisäl­lä ongel­mallista viit­taus­ta nation­al­is­mi- tai rotuoppihaahuiluihin.

    Mie­lenki­in­toinen ehdo­tus, mut­ta sel­ven­täisitkö esimerkein, mitkä liikkeet/henkilöt edus­ta­vat tarkoit­ta­maasi autoritääristä populismia.

    Itsel­leni on tul­lut käsi­tys, että autoritääriset liikkeet/henkilöt, pait­si että kun­nioit­ta­vat johta­jut­ta ja kaiken­laisia per­in­teisiä arvo­ja, sysäävät esil­lä ole­vat ongel­mat joillekin syn­tipukeille. Luon­nol­lisia syn­tipukke­ja ovat tietysti rahaval­ta, muun­maalaiset, muun­ro­tu­i­sista puhumattakaan.

  51. Vasem­mis­to-oikeis­to ‑jaon toim­i­mat­to­muud­es­ta nyky­mail­mas­sa on paljon kir­joitet­tu ja näyt­täisi ainakin tässä pitävän osin paikkansa. Kovin vasem­mis­to­laisel­la talous­poli­ti­ikalla kun nämä tup­paa­vat toim­i­maan. Jät­täisin oikea/­vasen-aspek­tin pois. Poli­it­tisen kon­ser­vatismin merkke­jä, ainakaan ter­min aiem­mas­sa merk­i­tyk­sessä, nämä kol­lot eivät myöskään täytä.

    Sen sijaan nation­al­is­mi heitä yhdis­tää, samoin pop­ulis­mi. Nation­al­is­tis-pop­ulis­tiset liik­keet? Tai, tuos­ta sanas­ta kol­lot tuli mieleen: isän­maal­liset kansan­li­ik­keet? Kuu­lostaa ehkä vähän turhan juhlaval­ta, kat­taval­ta ja legit­i­moival­ta jo.

  52. Pieni maail­ma: Kun jär­jestelmän mielekkyyt­tä ja kestävyyt­tä epäilee, saa kuul­la ole­vansa impivaaralainen.

    Ei, vaan kun tah­too “eristäy­tymistä ja heimoa­jat­telua” saa kuul­la ole­vansa impi­vaar­alainen. Mate­ri­aalisen kulu­tuk­sen roolin pienen­tämisen tarpeel­lisu­ud­es­ta en sin­sän­sä ole eri mieltä.

  53. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kaikki­han me halu­amme, että omaa maatamme tai kaupunki­amme kehitetään halu­a­mamme suun­taan, ja vas­tus­ta­jat muut­ta­vat pois jon­nekin muualle jos vält­tämät­tä halu­a­vat asua kaipaa­mansa tyyp­pisessä maassa/kaupungissa.

    Mil­lä taval­la ajat­telit kehit­tää Helsin­gin keskus­taa eristäy­tyneelle heimoelämälle sopivammaksi?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos fasis­min ja nat­sis­min his­to­ria olisi pysähtynyt vuo­teen 1938 emme epäröisi kut­sua oikeistopop­ulis­te­ja hei­dän per­il­lisik­seen. Niin he tek­i­sivät itsekin. Tapah­tu­mat sen jäl­keen muo­vaa­vat kuitenkin kuvaa niin voimakkaasti, että olisi vähän epäreilua kut­sua pop­ulis­te­ja fasis­teik­si tai natseiksi.

    Minus­ta oikeistopop­ulis­tit niin Ran­skas­sa (Front Nation­al) ja Sak­sas­sa (Vai­h­toe­hto Sak­salle) ovat 1930-luvun fasistien per­il­lisiä mut­ta eri­lai­sis­sa muodois­sa ja aate on muut­tunut osit­tain anti­semitismistä islam­in­vas­taisu­u­teen (mus­lim­it nähdään tässä asi­as­sa kokon­aisu­udessa vaik­ka he ovat itseä asi­as­sa hyvin hajanainen yhteisö)
    Minus­ta sana kansal­lis­mieli­nen pop­ulisti olisi parem­pi kos­ka vas­tako­htana on Skot­lannin kansal­lispuolueet­ta edus­tavalle nation­al­is­mille joka on lib­er­aali­na­tion­al­is­mia (englan­niksi Civic nation­al­ism) jota muuten puolue itsekin korostaa. 

    Per­o­nis­mi oli Argen­ti­inan entisen pres­i­dentin kohdis­tu­va henkilö­palvon­ta joka oikeas­t­aan kek­sit­ti­in Per­onin kuole­man jäl­keen. Argen­ti­inas­sa tätä edusti vielä viimek­si pres­i­dent­ti Cristi­na Fer­nán­dez de Kirch­n­er. Per­o­nis­mi ei ollut mitenkään yleis­maail­malli­nen fasisti­nen liike vaik­ka siinä oli paljon Ital­ian fasis­min piirteitä. Se oli erää­nalainen kol­mas tie Etelä-Amerikan maille mut­ta se ei levin­nyt paljonkaan Argen­ti­inan ulkop­uolelle. Se henkilöi­tyi niin paljon Juan Per­oni­in ja tämän vaimoon Eva Duar­teen. Per­o­nis­mi voidaan ver­ra­ta itse asi­as­sa 1970-luvun kekkoslaisu­u­teen ja Kekkos­ta Juan Peroniin.Samanlaisuuksia oli paljon. Per­o­nis­mistä on hyvä radio-ohjel­ma Ylen Elävässä ark­istossa link­ki (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/01/peronismi-eli-argentiinan-kolmas-tie) Kan­nat­taa kuun­nel­la, se avaa hyvän kuvan nykypäivän Argentiinasta.

  55. Tero Tolo­nen: Ote­taan nyt vaik­ka “insinööri” esimerkkinä. Juha Sip­ilää pide­tään sel­l­aise­na, kos­ka hän ei ymmär­rä poli­ti­ikan ihmil­listä puol­ta – tekee insinöörimäisä ratkaisuja. 

    Eikä tee — insinöörimäiset ratkaisut toimivat.

    spot­tu: Mis­tä tänä päivänä löy­tyy sel­l­ainen oikeistopop­ulisti­nen liike jol­la olisi vas­taa­vat tavoitteet 

    Esimerkik­si Yhdys­val­loista. Yleisem­min tästä nykyis­es­tä pank­ki- ja suur­te­ol­lisu­usjo­htois­es­ta oikeis­toli­ike­hdin­nästä, jos­sa demokraat­tista kon­trol­lia taloud­es­ta ja yhteiskun­nas­ta pyritään vähentämään.

  56. Tom­mi Uschanov: No,
    Jos aseel­la uhat­en vaa­di­taan jotain ehdo­tus­ta, niin omani on “autori­taari­nen pop­ulis­mi”. Se erot­taa noiden muiden pop­ulis­min Arhin­mäen pop­ulis­mista eikä sisäl­lä ongel­mallista viit­taus­ta nation­al­is­mi- tai rotuoppihaahuiluihin

    Autoritääri­nen pop­ulis­mi tavoit­taa paljon tämän ilmiön keskei­sistä piirteistä, mut­ta onko tässä kon­tek­stis­sa jotain puoluetta/liikettä/toimijaa, jol­la nation­al­is­mi ei muka olisi keskeinen osa ajattelua.

  57. Pet­teri:
    Viime aikoina levin­neelle aate­su­un­nalle on per­in­teinen ter­mi ole­mas­sa, se on fasismi. 

    Toki fasis­mi-ide­olo­gial­la on 1930-luvul­ta vähän huono kaiku, mut­ta käytän­nössä esimerkik­si Trumpin poli­it­ti­nen agen­da muis­tut­taa aika lail­la Mus­solin­in poli­it­tista ide­olo­giaa, toki nykyaikaan sovellettuna.

    Se syy mik­si fasis­mil­la on huono kaiku on että se johtaa hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä kiihtyvään aggres­sioon joko vähem­mistöjä tai ulko­val­to­ja kohtaan. Ja näin siitä riip­pumat­ta onko kul­loinenkin suuri johta­ja pohjim­mil­taan kovin aggres­si­ivi­nen. Kos­ka kun johta­ja ei varsi­nais­es­ti pysty tekemään yhtään mitään niille todel­lisille ja kuvitel­luille ongelmille jot­ka hän on kan­nat­ta­jien­sa ilok­si vääryyksinä luetel­lut, johta­ja voi joko heit­tää han­skat tiski­in tai sotia.

  58. Euroopas­sa käytetään ter­me­jä “rad­i­cal right” ja “pop­ulist right” oikeistopopulismista. 

    Suomek­si siis radikaaloikeis­to ja oikeistopop­ulis­mi. Ihan hyviä nimityksiä. 

    Ääri­oikeis­to on radikaalioikeis­tos­ta vielä oikeammalla.

  59. Neo-nation­al­is­mi, uuskansallismielisyys.

    Ja siitä taipuukin sopi­vasti neo-naz..

  60. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Itse en ymmärtänyt, mik­sei voitaisi vain käyt­tää sanaa nationalistit.

    Ei se käy, sil­lä nation­al­isti voi mielestäni olla olemat­ta populisti. 

    Vaikka­pa enti­sa­jan aatelisää­tyiset nation­al­is­tit oli­vat niin kaukana rah­vaanomais­es­ta pop­ulis­mista kuin olla ja voi. Kyl­lähän elit­is­tikin voi olla nationalisti.

  61. Taan­tu­muk­selli­nen on niin ympäripyöreä ja men­nei­den vuosikym­me­nien retori­ikas­sa kulunut leimakirves että sitä tuskin kan­nat­taa käyt­tää sil­lä tuol­la nimik­keel­lähän on per­in­teis­es­ti vasem­mis­to ja laitavasem­mistopi­ireis­sä nimikoitu about kaikkia jot­ka eivät ajat­tele yhtä “edis­tyk­sel­lis­es­ti”

  62. kom:
    Sana “taan­tu­muk­selli­nen” on tosi­aan suomen kielessä negati­ivis­es­ti värit­tynyt sana. Se on samaa juur­ta kuin sana “taan­tu­ma”, mikä on jo lähel­lä lamaa. Taan­tu­mus on suomen kielessä sanakir­jan mukaan men­estyk­sen vas­tako­h­ta. Lisäk­si sanakir­jas­sa san­o­taan, että mark­si­lai­sis­sa tek­steis­sä taan­tu­muk­sel­lisik­si on tavat­tu nimitel­lä oikeis­toa ja porvaristoa.

    Soin­in­vaaran mainit­se­maa sana “reac­tionary” ei ole englan­nin kielessäkään kai ihan neu­traali ilmaus, eikä sitä kauheasti käytetä neu­traal­i­u­teen tähtäävis­sä tutkimusar­tikkeleis­sa ainakaan oikeis­ton kuvauksi­na. Neu­traal­isu­ut­ta tavoit­telemat­tomis­sa tek­steis­sä sitä kyl­lä käytetään mm. marx­i­laisu­u­teen kallel­laan ole­vien kir­joit­ta­jien toimes­ta. Se on val­is­tuk­sen ajal­ta peräisin ole­va ter­mi, jota on Ran­skan val­lanku­mouk­ses­ta läh­tien käytet­ty nimeno­maan sel­l­aisen ajat­telun kuvaa­jana, jota kir­joit­ta­ja itse ei kat­so edus­ta­vansa. Juuri kukaan itse ei kuvaa itseään sil­lä termillä.

    Neu­traalimpi ilmaus on esimerkik­si “nos­tal­gism” – “nos­tal­gis­tit”, jol­la toisi­naan kuvataan ihmisiä, jot­ka ihan­noi­vat jotain, mitä on ollut ennen.

    Tässä on hyviä pointteja !!

    1) Tein saman huomion kuin tämä että sana “taan­tu­muk­selli­nen” ymmär­retään his­to­ri­an kannal­ta väärin monis­sa tämän postauk­sen kom­menteis­sa. Suomes­sa taan­tu­muk­selli­nen on ennenkaikkea 60-lukua edeltäv­inä aikoina kom­mu­nistien dem­a­gogi­nen ter­mi por­var­il­lis­es­ta poliitikosta.
    Veikkaisin että sanan alku­perä juon­tuu siitä että noina aikoina Marx­i­lainen teo­ri­av­il­je­ly vielä kukoisti ja että sosial­is­mi nähti­in pait­si spe­si­fis­es­ti yhteiskun­nal­lise­na oikeu­den­mukaisuute­na, niin myös moni­u­lot­teis­es­ti edis­tyk­sel­lisyytenä. Näi­den yhteinen vas­tako­h­ta on “taan­tu­mus”.

    2) “Nos­tal­gis­mi” voisi olla yksi käypä ehdo­tus Oden peräänku­u­lut­ta­malle nim­i­tyk­selle sille mitä Trumpin, Soinin, ja muiden vas­taavien kan­nat­ta­jat todel­la halu­a­vat. Pop­ulis­mi, rasis­mi, fasis­mi ovat sano­ja joi­ta käytetään usein harkitsemattomasti.

  63. Ter­mit ovat nykypäivänä aivan sekaisin.

    Onko vasem­mis­to­laisu­us samaa kuin sosial­is­min kan­nat­ta­mi­nen, vai yleen­sä vaan työväen etu­jen ajamista. Las­ke­taanko työt­tömät työväek­si? Onko Vasem­mis­toli­it­to sosial­isti­nen puolue, vaikkei ilmoi­ta sosial­is­mia aja­vansa? Entä mitä on oikeis­to­laisu­us, sosial­is­min vas­tus­tamista vai yleen­sä vaan muiden kuin työväen etu­jen ajamista? Ovatko vihreät, per­sut ja RKP selkeästi oikeis­toa vai vasem­mis­toa, kun niis­sä on sekaisin stal­in­is­te­ja, sosial­is­min vas­tus­ta­jia, duunare­i­ta, herroja? 

    Entä mitä järkeä on sanoa maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia ääri­oikeis­to­laisik­si, kun eihän maa­han­muu­ton pitäisi sijoit­tua oikeis­to-vasem­mis­to ‑akselille mitenkään. Vas­tus­ta­jatkin ovat paljolti juuri duunare­i­ta. Eikä vas­tako­htana ole­via suvakke­jakaan nimetä ääri­vasem­mis­to­laisik­si. Ja mik­si duunarei­den kan­nat­ta­mat pop­ulis­tipuolueet leimataan oikeis­to­laisik­si, kun ne men­estyvät aja­mal­la duu­narikan­nat­ta­jien­sa toivo­m­ia asioita.

    Aikoinaan hyvin toim­i­neen oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaot­telun voisi nykypäivänä hylätä jo kokonaan.

  64. Min­ua voit kut­sua vaik­ka ääri­hit­ler­iläisek­si, en siitä loukkaan­nu, vaik­ka siinä on totu­ut­ta nol­la prosenttia.

    Tässähän on oikeas­t­aan kak­si vaa­timus­ta jär­jel­liselle ter­mille tai termeille.

    Yksi on se, että sen pitäisi luokitel­la mielekkäästi saman­laiset liik­keet yhteen ja eri­laiset erik­seen sen sijaan että se niput­taisi kovin eri­laisia liikkeitä yhteen ja jät­täisi kat­e­go­ri­an ulkop­uolelle sel­l­aisia liikkeitä, jot­ka sinne oikeas­t­aan järkevästi kat­sot­tuna kuuluisivat.

    Toinen taas on se, että sanan tulisi antaa suh­teel­lisen oikea kuva siitä luokas­ta, jota se kuvaa.

    Jos ensim­mäi­nen kri­teeri täyt­tyy, ihmiset pystyvät kom­mu­nikoimaan keskenään. Kun suvak­ki kut­suu min­ua rasis­tik­si, tun­nistan itseni ja kun me rasis­tit kus­tumme suvakkia, sen hän­tä heiluu kyllä.

    Tietenkään kumpikaan osa­puoli ei oikein tykkää näistä nim­i­tyk­sistä, mut­ta viestin­tä pelaa, vaik­ka me rasis­tit hyvin tiedämme, ettemme ole rasis­te­ja mis­sään sanan varsi­naises­sa merkityksessä.

    Han­kalam­paa on se, jos tulee nipute­tuk­si aivan eri­laisia ilmiöitä samaan luokkaan. Ja nyt olen hie­man epä­var­ma siitä, onko tässä haus­sa sana luokalle, jota ei todel­lisu­udessa ole olemassakaan.

    Taan­tu­mus kuu­lostaa suo­ras­taan hilpeältä mut­ta reak­tionäärisyys on siinä mielessä perustel­tu sana, että monia näitä viime vuosi­na nous­sei­ta liikkeitä yhdis­tää oikeas­t­aan vain se, että ne ovat nousseet kansan reak­tiona johonkin. Ne eivät ole pop­ulis­tisia siinä mielessä että ne kosiske­li­si­vat kansaa epäre­al­is­tisil­la lupauk­sil­la vaan ne ovat nousseet kansas­ta itses­tään reak­tiona johonkin eli­itin utopi­aan mitä ei halu­ta enää yhtään lisää. 

    Olisi väärin kut­sua tätä reak­tio­ta kon­ser­vati­ivisek­si a pri­ori, kos­ka osa reak­ti­oli­ikkeistä on kon­ser­vati­ivisia ja osa taas ei. Hukkaamme infor­maa­tio­ta jos menetämme sen tiedon, onko reak­ti­ivi­nen liike x kon­ser­vati­ivi­nen vai ei.

    Siinä mielessä nyt käyn­nis­sä ole­val­la liike­hdin­näl­lä ei ole mitään tekemistä 1930-luvun kanssa, että nat­sis­mil­la ja fasis­mil­la oli selkeästi taustal­laan aate, joskin ne sai­vat kan­na­tus­ta siitä, että ne syn­tyivät osaltaan vastareak­tiona kom­mu­nis­min uhkaan.

    Nyt sen sijaan on kyse aat­teet­tomien ihmis­ten kap­inas­ta (ja nap­inas­ta) utoop­pisek­si koet­tua aatet­ta vas­taan, eikä täl­lä kap­inal­la oikeas­t­aan ole mitään sel­l­aista aat­teel­lista sisältöä kuin jol­lakin nat­sis­mil­la tai fasis­mil­la. Ei mitään ohjel­maa, ei filosofi­aa, ei maail­manku­vaa. Liikkei­den sisäl­lä on ihmisiä, joista osa on kon­ser­vati­ive­ja, osa klas­sisia lib­er­aale­ja, jopa sosi­aalidemokraat­te­ja. Heitä yhdis­tää vain käsi­tys siitä, että näin ei voi jatkua.

    Eikä näin voikaan jatkua.

  65. Pop­ulisti on menet­tänyt sanana aika lail­la jo merk­i­tyk­sen­sä kuten vaik­ka rasisti tai suvait­se­vainen, kaikkia niitä käytetään yhteyk­sis­sä johon ne eivät kuulu. 

    Kun nyt puhutaan pop­ulis­mista, niin sitä käytetään paljon esim. sel­l­ai­sis­sa yhteyk­sis­sä, mis­sä joku halu­aa puo­lus­taa kansan­val­taa eli demokra­ti­aa, jol­la yleen­sä ainakin ennen on ymmär­ret­ty paljon laa­jem­paa kansalais­ten vaiku­tus­val­taa kuin edus­ta­jien val­it­sem­i­nen eli ns. edus­tuk­selli­nen demokratia. 

    Olisiko siis järkeväm­pää, ettei kek­sit­täisi lisää uusia leimakirveitä ja lopetet­taisi­in entis­tenkin käyt­tämi­nen, kos­ka tuol­lais­ten leimo­jen alle on aina help­po kasa­ta ja myös kasa­taan ihmisiä, jot­ka vain ovat eri mieltä kanssaan. Aivan kuten maini­tun “taan­tu­mus” sanan alle, on hyvä muis­taa että usein myös “uud­is­tuk­set” ovat jo aiem­min his­to­ri­as­sa kokeil­tu­ja asioi­ta ja uude­tkaan muu­tok­set eivät vält­tämät­tä ole hyviä, vaan voivat viedä maail­maa taaksepäin.

  66. Vesa Laine: On sankariyrit­täjiä, jot­ka mielestään aivan yksin pyörit­tävät koko yhteiskun­taa, on markki­napop­ulis­mia, jos­sa usko­taan markki­namekanis­mi­in sokeasti jne.

    Ei se ole mitään pop­ulis­mia, jos se ei vetoa kansaan ja jos siinä ei vedo­ta kansaan, kuten esim. soke­as­sa markkinataloususkossa. 

    Esimerkik­si lib­er­taris­mi on Suomes­sa anti-pop­ulis­mia kun kansan paris­sa sitä suun­nilleen vihataan.

  67. Taan­tu­muk­sel­lisia, pop­ulis­te­ja, nat­se­ja ja fasis­te­ja “arvostel­e­vat” poli­itikot eivät halua nähdä todel­lisu­ut­ta, kos­ka se kään­tää syyn juuri heihin.

    Esimerkik­si Trump­ista ei olisi koskaan tul­lut pres­i­dent­tiä ilman sitä poli­ti­ikkaa, jota Oba­ma ja Clin­ton edustivat.

    Syy on juuri Soin­in­vaaran kaltai­sis­sa poli­itikois­sa, joil­la ei ole mitään kos­ke­tus­ta äänestäjien enem­mistön elämään. Soin­in­vaar­alle raha on ollut help­poa rahaa. Käytän­nössä ain­oa tulos­vas­tuu on ollut vaaleis­sa. Kak­si kaut­ta on riit­tänyt var­maan toimeentuloturvaan. 

    Onnek­si demokra­tia sisältää “mekanis­min”, joka lop­ul­ta “lyö korville” elit­i­soitunei­ta poliitikkoja.

  68. Tapio:

    Itsel­leni on tul­lut käsi­tys, että autoritääriset liikkeet/henkilöt, pait­si että kun­nioit­ta­vat johta­jut­ta ja kaiken­laisia per­in­teisiä arvo­ja, sysäävät esil­lä ole­vat ongel­mat joillekin syn­tipukeille. Luon­nol­lisia syn­tipukke­ja ovat tietysti rahaval­ta, muun­maalaiset, muun­ro­tu­i­sista puhumattakaan.

    Usein syn­tipukik­si on nimet­ty Angela Merkel, hänel­lähän on ollut val­taa ja vas­tu­u­ta EU-tasol­la. Suomes­sa kri­ti­ik­ki on kohdis­tet­tu päät­täji­in, jot­ka ovat vas­tu­us­sa vaikka­pa Suomen euro- ja EU-poli­ti­ikas­ta tai turvapaikkapolitiikasta.

  69. Voisi olla hyvä vielä tarken­taa, mille käsit­teelle olemme etsimässä ter­miä. Onko esimerkik­si Hol­lan­nin päämin­is­teri Mark Rutte “oikeistopop­ulisti”?

    Helsin­gin sanomat (24.1.2017):
    Rutte arvioi avoimes­sa kir­jeessään, että hol­lan­ti­laiset koke­vat olon­sa kas­vavis­sa määrin ”epämieluisak­si” niiden Hol­lan­ti­in muut­tanei­den vuok­si, jot­ka ”ahdis­tel­e­vat homo­ja, viheltävät lyhythameisille naisille tai leimaa­vat taval­lisia hol­lan­ti­laisia rasis­teik­si”. Rut­ten mukaan hei­dän, jot­ka eivät sopeudu Hol­lan­ti­in tai jot­ka arvostel­e­vat hol­lan­ti­laisia arvo­ja, tulisi ”käyt­täy­tyä nor­maal­isti tai lähteä pois”.

  70. Mitä vikaa Brexi­tis­sä on? Uskallan vaik­ka lyödä vetoa, että Bri­tann­ian talous men­estyy parem­min kuin EU:n talous, kun tilan­net­ta tarkastel­laan 20 vuo­den päästä. 

    Oikeistopop­ulis­mista en tiedä, mut­ta pop­ulis­mi sanan tilalle voisi leimasimek­si lait­taa vaik­ka kansan­val­ta eli demokratia. 

    Nythän on val­lal­la sel­l­ainen ajat­telu, että kansalaiset ovat liian tyh­miä osal­lis­tu­ak­seen päätök­sen­tekoon muu­ta kuin korkein­taan vaaleis­sa. Niis­säkin he äänestävät kuule­ma yhä use­am­min väärin, hehän voivat äänestää vaik­ka populisteja.Yhteiskunta on muut­tunut niin mon­imutkaisek­si, että äänioikeus on oikeas­t­aan jo his­to­ri­alli­nen jäänne, aika taan­tu­muk­sel­lista. Eiköhän anneta komis­sion hoitaa tämä hom­ma ja val­tu­ut­taa hei­dät val­it­se­maan jatkos­sa seuraajansa.

  71. Oikeistopop­ulis­mi on aivan hyvä nim­i­tys tälle per­sut-Trump ‑akselille. Kyse­hän kuitenkin on koko län­tisen maail­man laa­juis­es­ta ilmiöstä, jol­la on vähän toi­sis­taan poikkeav­ia kansal­lisia ilmenemismuotoja.

    Kom­ment­tiketju näyt­tää ole­van noin puo­lil­laan lähin­nä leimaamis- ja pilkkatarkoituk­ses­sa tehtyjä ehdo­tuk­sia. Hyvien tapo­jen mukaista on kuitenkin kut­sua ihmisiä sil­lä nimel­lä, jol­la he halu­a­vat itse itseään kutsuttavan. 

    Perus­suo­ma­laiset kut­su­vat itseään pop­ulis­tisek­si puolueek­si, vaik­ka sana saat­taa olla joillekin muille haukku­ma­nim­i­tys. Määri­teosa “oikeis­to” on paikallaan, kos­ka se toisen­lainen pop­ulis­mi on omi­naista puolueille, jot­ka sijait­se­vat per­su­ista vasem­mal­la. Has­sua kyl­lä, vasem­mis­to ei ole ollenkaan yhtä avoin pop­ulis­ti­sista taipumuk­sis­taan, joten puhukaamme siitä vain hiiskuen.

    Jos joku halu­aa tehdä poli­ti­ikkaa juuri käymäl­lä määrit­te­lykamp­pailu­ja ja kut­sumal­la per­su­jen ide­olo­giaa vaik­ka ääri­hit­leris­mik­si, niin mikäs siinä, mut­ta asioiden ymmärtämistä tai ana­lyyt­tista keskustelua sil­lä ei kyl­lä edistetä.

    “Taan­tu­muk­selli­nen” on niin negati­ivis­es­ti latau­tunut sana, että tuskin kukaan käyt­täisi sitä itses­tään ainakaan vail­la mitään iro­ni­aa tai sanan hal­tu­unot­topy­rkimyk­siä, ja sik­si se tulisi kor­va­ta tai hylätä. Suomen kielessä vain sat­tuu ole­maan joitakin täl­laisia vaki­in­tunei­ta mut­ta ongel­mallisia sanoja.

    Ihmiset kiin­tyvät sanoi­hin has­suil­la ja valikoivil­la tavoil­la. Yliopis­ton kup­pi­las­sa kukaan tuskin väit­täisi, että “neek­eri” on hyvä neu­traalin yleiskie­len sana, mut­ta jo ter­mi “uskon­puhdis­tus” on mon­en mielestä täysin käyt­tökelpoinen. Olen itse käynyt tämän keskustelun ker­ran, ja todel­la häm­mästelin sinän­sä ihan fik­su­jen ihmis­ten uppiniskaisu­ut­ta ja halua puo­lus­taa jotakin sanaa, jos­sa heil­lä ei pitäisi olla mitään henkilöko­htaista kiin­ni. Ev.lut kirkkokin käyt­tää nyky­isin ter­miä refor­maa­tio, joka on kaikille euroop­palaisille kielille yhteinen.

    Lopuk­si halu­aisin retoris­es­ti kysyä, että olisiko väärin sanoa, että tun­net­tu papisti ja uskon­puhdis­tuk­sen kieltäjä Timo Soi­ni ei ole sopi­va mies johta­maan Perus­suo­ma­laisia, tuo­ta maamme neek­erivas­taista taantumuspuoluetta?

  72. Kos­ka “viher­vas­sari” ja “viherkom­mari” ovat jo vaki­in­tunei­ta ilmaisu­ja vihreistä pop­ulis­teista niin vastapain­ok­si ehdotan seuraavia:

    “Kaa­sug­ril­lim­ies” = omakoti­talos­sa asu­va autoil­e­va ylem­pi toim­i­henkilö (Soinil­ta lainattu)

    “Kum­mo­la-mies” = urheilua maail­man tär­lkeim­pänä asi­na pitävä van­hempi oikeis­to­vaikut­ta­ja (Kir­si Pihal­ta lainattu)

    “Punainen vuorineu­vos” = YYA-ajas­sa elävä ja idänkau­pal­la vauras­tunut keskusta­lainen teollisuuspamppu 

    “Ris­to Reipas” = yli-innokas transat­lant­tises­sa maail­mas­sa elävä kokoomus- tai enti­nen nuor­suo­ma­lais­vaikut­ta­ja jol­ta on lau­taset viety nenän edestä

    “Zyssen tallilainen” = nuori ulkonäköön­sä panos­ta­va kokoomus­vaikut­ta­ja jolle lähin­nä sydän­tä ovat viinien myyn­ti ruokakau­pas­sa ja anniskelun vapauttaminen

    “Kala­puikkovi­ik­simies” = van­hempi kansane­dus­ta­ja­her­ra maakun­nista joka viihdyt­tää itseään yrit­tämäl­lä flirt­tail­la nuorten nais­poli­tikko­jen tai medi­an edus­ta­jien kanssa

    “Basker­i­hip­pi” = enti­nen viherkom­mari joka on tehnyt reinkar­naa­tion ja ruven­nut oikeistopopulistiksi

    “Suti” = poli­ti­ikkaan siir­tynyt enti­nen poli­isipääl­likö tai upseeri, karskista huumoris­taan tunnettu

    “Teflon­face” = nuori sli­ipat­tu kokoomus- tai rkpläi­nen liike-elämän edus­ta­ja tai poli­it­ti­nen broi­leri, mis­siona suu­rit­u­lois­t­en vero­taakan keventäminen 

    “Vesisänkytäti” = kes­ki-ikäi­nen tai van­hempi poli­tikko­rou­va joka levit­telee yksityiselämäänsä

    “Bemaride­mari” = johtavas­sa ase­mas­sa julkisel­la sek­to­ril­la tai val­tioy­htiöis­sä, SDP:n jäsenkir­ja vain uransa takia. “salonki­bol­she­vi­ik­ki” van­hempi nim­i­tys ilmiölle

    “Uus-Alki­o­lainen” = rait­tiut­ta ja kovaa raatamista ihan­noi­va uskon­noll­ishenk­i­nen keskustavaikuttaja

  73. Kansal­lispop­ulis­mi-sana on jo käytössä lehdis­tössä, joten se on paras val­in­ta. Kaik­ki kansal­lispop­ulis­tit eivät ole vasem­mistopop­ulis­te­ja, vaik­ka Le Pen, Podemos ja Syriza ovat, per­sut lievästi. Nos­tal­gis­mi voi joskus olla hyvä sana. Muun­laiset vasem­mistopop­ulis­tit ovat ehkä inter­na­tion­al­is­tipop­ulis­te­ja, liian pitkä sana. Jälkimarksisteja?

  74. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tämä oli muuten hyvä ver­tausku­va, mut­ta kuka päät­tää sen, minkä poli­it­tis­ten päämäärien ajami­nen on eksploitaatiota?

    Eksploitaa­tioeloku­vat tehdään mah­dol­lisim­man nopeasti ja hal­val­la. Minus­ta esim. muukalaisvi­han hyö­dyn­tämi­nen poli­it­tisen vaiku­tus­val­lan saamisek­si on hal­pa­mainen keino. Peruste­len tätä sil­lä, että näkökul­ma on hyvin itsekäs, yleistä ihmis­ar­voa vähät­televä ja myöskin ongelmia yksinker­tais­ta­va. Olet toki oike­as­sa siinä, että kaikissa tapauk­sis­sa rajan­ve­to ei ole selvä.

  75. Tapio: Mie­lenki­in­toinen ehdo­tus, mut­ta sel­ven­täisitkö esimerkein, mitkä liikkeet/henkilöt edus­ta­vat tarkoit­ta­maasi autoritääristä populismia. 

    Viit­tasin siihen, mis­tä alku­peräisessä postauk­ses­sa oli puhe: “Brex­it, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puolue ja se osa perus­suo­ma­lai­sista, joka ei ole palan­nut demarei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vielä Putinin.” Lis­tan ulkop­uolel­lakin tietysti on samaa porukkaa, esim. Fil­ip­pi­inien Duterte.

  76. tcrown: Ei, vaan kun tah­too “eristäy­tymistä ja heimoa­jat­telua” saa kuul­la ole­vansa impivaaralainen.Materiaalisen kulu­tuk­sen roolin pienen­tämisen tarpeel­lisu­ud­es­ta en sin­sän­sä ole eri mieltä.

    Jot­ta mate­ri­aalis­es­ta kulu­tuk­ses­ta päästään eroon, on estet­tävä ihmis­ten ja tavaroiden liike ja siir­ryt­tävä paikallisuuteen.

    Mah­dol­lisim­man vähän tavaroi­ta ja rahti­laivo­ja, mah­dol­lisim­man vähän matko­ja. Mah­dol­lisim­man vähän palvelui­ta. Sil­lä taval­la suo­jel­laan maapalloa.

  77. PRNDL: Lähin­nä sitä kai käytet­ti­in sodan­jälkeisen vasem­mis­ton leimasanana van­haa (porvaris)establismenttiä vas­taan. Sisältää liikaa sel­l­aisia merk­i­tyk­siä jot­ka eivät sovi nykyti­lanteeseen. Pikem­minkin päinvastoin. 

    Suomen kie­len sano­jen varhaishis­to­ri­an selvit­tämisessä aut­taa usein His­to­ri­alli­nen sanomale­htikir­jas­to, jos­sa on kaik­ki Suomen sanomale­hdet vuo­den 1910 lop­pu­un saak­ka (ja uudem­piakin, mut­ta ei avoimes­sa webis­sä kos­ka tekijänoikeudet).

    Sana taan­tu­muk­selli­nen näyt­tää tulleen käyt­töön noin vuon­na 1900, ja 1900-luvun alun Suomes­sa sil­lä näyt­tää olleen kak­si päämerk­i­tys­tä, jot­ka molem­mat esi­in­tyvät lehdis­sä vuorotellen. Toinen on tämä jo puhut­tu eli vasem­mis­ton haukku­masana oikeis­tos­ta. Mut­ta toinen on käyt­tö viit­taa­maan sor­tokausien ns. Suomen-syöji­in Venäjän duumas­sa ja muual­la Venäjän yleisessä mielip­i­teessä: Suo­mi halu­aisi säi­lyt­tää autonomisen ase­mansa, mut­ta taan­tu­muk­sel­liset panevat vastaan.

    Eli kyl­lä sanaa taan­tu­muk­selli­nen on sinän­sä käytet­ty myös puhut­taes­sa nation­al­is­teista, ja muidenkin kuin vain vasem­mis­ton toimes­ta — jo niin pitkään kuin koko sana on ylipään­sä ollut käytössä.

  78. Trumpin ja repub­likaanien osalta meil­lä kyl­lä on tämä kätevä tarkistuslista:
    http://www.ratical.org/ratville/CAH/fasci14chars.html

    Sylt­ty: Ei se ole mitään pop­ulis­mia, jos se ei vetoa kansaan ja jos siinä ei vedo­ta kansaan, kuten esim. soke­as­sa markkinataloususkossa. 

    Toisaal­ta tietyn­laisil­la tak­ti­ikoil­la noille asioille voidaan tuot­taa tiet­tyä kovaa sekundääristä kan­na­tus­ta, jol­loin siitä tulee pop­ulis­mia. Näin­hän repub­likaan­it ovat Yhdys­val­lois­sa tehneet.

    Järke­viä, eli­itin kan­nat­tamia asioi­ta ei muuten koskaan kut­su­ta pop­ulis­mik­si, vaik­ka niille löy­ty­isikin kan­na­tus­ta. Esim. demokra­t­ian puo­lus­ta­jia kovin har­voin kut­su­taan pop­ulis­teik­si. Sattumaako?

  79. Marko Hami­lo: Nyt sen sijaan on kyse aat­teet­tomien ihmis­ten kap­inas­ta (ja nap­inas­ta) utoop­pisek­si koet­tua aatet­ta vas­taan, eikä täl­lä kap­inal­la oikeas­t­aan ole mitään sel­l­aista aat­teel­lista sisältöä kuin jol­lakin nat­sis­mil­la tai fasis­mil­la. Ei mitään ohjel­maa, ei filosofi­aa, ei maail­manku­vaa. Liikkei­den sisäl­lä on ihmisiä, joista osa on kon­ser­vati­ive­ja, osa klas­sisia lib­er­aale­ja, jopa sosi­aalidemokraat­te­ja. Heitä yhdis­tää vain käsi­tys siitä, että näin ei voi jatkua.

    Tämä kansal­lispop­ulis­tis­ten liikkei­den aat­teet­to­muus on yleinen, mut­ta minus­ta jotenkin tarkoi­tushakuinen väite. Tavoit­teena on yleen­sä paluu per­in­teiseen suvereeni­in kansal­lis­val­tioon, jon­ka taustal­la on käsi­tys että kult­tuuri­nen yhteisö määrit­tää val­ti­ol­lisen suv­eren­i­teetin rajat eikä päinvastoin.

    Kukaan ei tosis­saan väitä että 1800-luvun nation­al­is­mi ja kansal­lis­mieliset liik­keet oli­si­vat jotenkin vail­la aat­teel­lista sisältöä ja filosofi­aa, mut­ta kun pyritään samaan päämäärään kon­ser­vati­ivis­es­ta “näin ei voi jatkua” ‑näkökul­mas­ta, aat­teet, filosofia ja kult­tuuri ovatkin maagis­es­ti kadon­neet jonnekin.

    Todel­lisu­udessa sel­l­aista kansal­lista kult­tuuria, myyt­te­jä, ihantei­ta, his­to­ri­aa, tari­noi­ta joi­hin rivikansalainen voi kiin­nit­tyä on ylen­palt­tis­es­ti tar­jol­la yksinker­tais­es­ti siitä syys­tä että kansal­lispop­ulisti­nen tie on jo ker­taalleen (1800-luvul­ta alka­en) kul­jet­tu ja siihen liit­tyvä sisältö kehitet­ty. Se ei ole kulunut lop­pu­un ensim­mäisel­lä käyttökerralla.

    Tässä suh­teessa esimerkik­si EU on jo paljon han­kalam­min hah­motet­tavis­sa. Kale­valaa kyl­lä opete­taan kouluis­sa mut­ta esimerkik­si euroop­palaisen yhteiskun­nan syn­ty on täysin hämärän peitossa. Suo­ma­lainen kansal­lis­mieli­nen saat­taa osa­ta Uuno Kailaansa ulkoa, mut­ta ei vält­tämät­tä pysty selit­tämään mitä “takana länt­tä ja Euroop­paa” tarkoit­taa, miten se eroaa “Aasi­as­ta ja idästä”, ja miten tähän on tul­tu. Yritä siinä sit­ten kiin­nit­tyä johonkin häh­mäiseen euroop­palaisu­u­teen selkeän ja konkreet­tisen isän­maal­lisu­u­den sijaan.

  80. Tom­mi Uschanov: Suomen kie­len sano­jen varhaishis­to­ri­an selvit­tämisessä aut­taa usein His­to­ri­alli­nen sanomale­htikir­jas­to, jos­sa on kaik­ki Suomen sanomale­hdet vuo­den 1910 lop­pu­un saak­ka (ja uudem­piakin, mut­ta ei avoimes­sa webis­sä kos­ka tekijänoikeudet).

    Sana taan­tu­muk­selli­nen näyt­tää tulleen käyt­töön noin vuon­na 1900, ja 1900-luvun alun Suomes­sa sil­lä näyt­tää olleen kak­si päämerk­i­tys­tä, jot­ka molem­mat esi­in­tyvät lehdis­sä vuorotellen. Toinen on tämä jo puhut­tu eli vasem­mis­ton haukku­masana oikeis­tos­ta. Mut­ta toinen on käyt­tö viit­taa­maan sor­tokausien ns. Suomen-syöji­in Venäjän duumas­sa ja muual­la Venäjän yleisessä mielip­i­teessä: Suo­mi halu­aisi säi­lyt­tää autonomisen ase­mansa, mut­ta taan­tu­muk­sel­liset panevat vastaan.

    Eli kyl­lä sanaa taan­tu­muk­selli­nen on sinän­sä käytet­ty myös puhut­taes­sa nation­al­is­teista, ja muidenkin kuin vain vasem­mis­ton toimes­ta – jo niin pitkään kuin koko sana on ylipään­sä ollut käytössä.

    Kiitos tiedos­ta. Mut­ta tässä on kyl­lä paikallaan huo­maut­taa että 1940-luvul­la esim. Hert­ta Kuusi­nen puhui taan­tu­muk­sel­li­sista, ja aivan taku­ul­la nämä “taan­tu­muk­sel­liset” halu­si­vat Hert­taa enem­män vält­tää Suomen syödyk­si tulemista ! 

    Huomiosi on var­maan ihan oikea, ja osoit­taa sil­loin kuin­ka han­kalaa poli­it­ti­nen ter­mi­nolo­gia voi olla. Nykyi­nen ja globaali esimerk­ki on sanan lib­er­aali eri merk­i­tyk­set jot­ka voivat olla räikeän vas­takkaisia USA:ssa ja Euroopassa.

  81. Jos lukee HS:n tai Ylen sat­un­naisen jutun esim. Marine Le Penistä, niin saman jutun aikana Front Nation­ali­in viitates­sa saate­taan käyt­tää ter­me­jä “ääri­oikeis­to”, “oikeistopop­ulisti” tai “nationalisti/kansallismielinen”. Toimit­ta­jil­lakin on siis ter­mit hukas­sa, ja voi olla että toimit­ta­jien henkilöko­htainen ide­olo­gia on myös osasyynä leimaamisessa.

    Ääri­oikeis­to viit­taa mielestäni selvästi ulkopar­la­men­taariseen toim­intaan; mel­lakoin­ti­in, väki­val­taan ja sil­lä uhkailu­un. Tästä syys­tä se ei ole sopi­va noi­hin Soin­in­vaaran luet­telemi­in esimerkkei­hin. Tosin sitä voi käyt­tää kuvaa­maan vaikka­pa Kreikan Kul­taista Aamunkoittoa.

    Oikeistopop­ulis­mi taas on häi­lyvä ter­mi, jota käytetään myös leimaamis­tarkoituk­ses­sa. Esimerkkinä nyt vaikka­pa Sak­san AfD, jota vielä viime europar­la­ment­ti­vaalien aikaan kuvat­ti­in ter­mil­lä “pro­fes­soripuolue”, kos­ka puolueessa oli paljon aka­teemisia, ja puolue oli erit­täin kri­it­ti­nen euron suh­teen. Kun puolue otti merkit­täväk­si teemak­seen myös maa­han­muu­ton, niin puolue sai “oikeistopop­ulis­min” leiman.

    Sam­po Ter­ho sanoi joskus, että perus­suo­ma­laisia yhdis­tävä tek­i­jä on isänmaallisuus.

    Itse suosin ter­miä kansal­lis­mieli­nen tai nation­al­isti­nen, jot­ka molem­mat ovat mielestäni aika neu­traale­ja termejä.

    vihreä nyöri:
    Onko Vasem­mis­toli­it­to sosial­isti­nen puolue, vaikkei ilmoi­ta sosial­is­mia ajavansa? 

    No, ainakin use­at nimekkäät puolueen edus­ta­jat ovat sanoneet ole­vansa sosial­is­te­ja mm. Arhinmäki.

  82. Esimerkik­si Kerkko Koskisen mukaan Ultra Bran reunion-keikat on “nos­tal­giapro­jek­ti”.

    Onko kyse siis per­suilus­ta ja oikeistopopulismista.…?

  83. spot­tu:

    Tässä suh­teessa esimerkik­si EU on jo paljon han­kalam­min hah­motet­tavis­sa. Kale­valaa kyl­lä opete­taan kouluis­sa mut­ta esimerkik­si euroop­palaisen yhteiskun­nan syn­ty on täysin hämärän peitossa. Suo­ma­lainen kansal­lis­mieli­nen saat­taa osa­ta Uuno Kailaansa ulkoa, mut­ta ei vält­tämät­tä pysty selit­tämään mitä “takana länt­tä ja Euroop­paa” tarkoit­taa, miten se eroaa “Aasi­as­ta ja idästä”, ja miten tähän on tul­tu. Yritä siinä sit­ten kiin­nit­tyä johonkin häh­mäiseen euroop­palaisu­u­teen selkeän ja konkreet­tisen isän­maal­lisu­u­den sijaan. 

    His­to­ri­an ja maanti­eteen ope­tus oli yläk­oulus­sa ja lukios­sa numeroiden pänt­täämistä, vuosiluku­jen ja teol­lisu­us­tuotan­non lukujen. 

    Toinen jut­tu on että jos on kiin­nos­tunut ylipään­sä niin sil­loin ymmärtää jotain. Jos on kiin­nos­tunut vain urheilus­ta ja autoista ja tyt­tö­jen iskemis­es­tä niin ymmär­rän että his­to­ria ei kiin­nos­ta. Meil­lä luet­ti­in jo alak­ouluikäuis­nä naa­purikaverei­den kesken anti­ikin ja keski­a­jan Euroop­pas­ta ker­tovia “kuvitel­tu­ja klas­sikko” ‑sar­jaku­via. Lisäk­si aut­toi ymmärtämistä se että pikkupoikana olin käynyt Roomas­sa, Pom­pei­jis­sa ja Venet­si­as­sa. Myös uskon­to ja raa­matun tapah­tu­mat avau­tu­i­v­at eri taval­la kos­ka tiesi miltä antikin ajan temp­peli ja muut tärkeät raken­nuskset näyttivät. 

    Suo­ma­lais­ten vapaa-ajan­matkailu kohdis­tuu liikaa rantalo­mako­hteisi­in ja vas­taavi­in joil­la ei ole ankkuroin­tia his­to­ri­aan, tai ainakin Euroopan his­to­ri­aan, kos­ka Aasia vetää jostain kum­mas­ta syystä.…

  84. Tom­mi Uschanov: Viit­tasin siihen, mis­tä alku­peräisessä postauk­ses­sa oli puhe: “Brex­it, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puolue ja se osa perus­suo­ma­lai­sista, joka ei ole palan­nut demarei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vielä Putinin.”

    Putin on tsaari pitkässä bysant­ti­lais­ten vahvo­jen miesten jatku­mossa, ja selkeästi autori­taari­nen hah­mo jär­jestelmässä jos­sa hal­lit­si­ja on lain yläpuolella.

    Mut­ta nuo muut. Miten ihmeessä kap­ina eli­it­tiä vas­taan kansal­lisen itsemääräämisoikeu­den puoles­ta demokraat­tisen jär­jestelmän puit­teis­sa on autori­taarista populismia?

    Jos olen sitä mieltä että piirtämäl­lä punainen vii­va äänestys­lip­pu­un köy­hälistön sor­to lop­puu ja sää­ty-yhteiskun­ta lakkaa ole­mas­ta, kun oma poruk­ka pääsee val­taan, olenko sil­loin autoritaarinen?

  85. vihreä nyöri:
    Ter­mit ovat nykypäivänä aivan sekaisin.

    Onko vasem­mis­to­laisu­us samaa kuin sosial­is­min kan­nat­ta­mi­nen, vai yleen­sä vaan työväen etu­jen ajamista. Las­ke­taanko työt­tömät työväek­si? Onko Vasem­mis­toli­it­to sosial­isti­nen puolue, vaikkei ilmoi­ta sosial­is­mia aja­vansa? Entä mitä on oikeis­to­laisu­us, sosial­is­min vas­tus­tamista vai yleen­sä vaan muiden kuin työväen etu­jen ajamista? Ovatko vihreät, per­sut ja RKP selkeästi oikeis­toa vai vasem­mis­toa, kun niis­sä on sekaisin stal­in­is­te­ja, sosial­is­min vas­tus­ta­jia, duunare­i­ta, herroja? 

    Entä mitä järkeä on sanoa maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia ääri­oikeis­to­laisik­si, kun eihän maa­han­muu­ton pitäisi sijoit­tua oikeis­to-vasem­mis­to ‑akselille mitenkään. Vas­tus­ta­jatkin ovat paljolti juuri duunare­i­ta. Eikä vas­tako­htana ole­via suvakke­jakaan nimetä ääri­vasem­mis­to­laisik­si. Ja mik­si duunarei­den kan­nat­ta­mat pop­ulis­tipuolueet leimataan oikeis­to­laisik­si, kun ne men­estyvät aja­mal­la duu­narikan­nat­ta­jien­sa toivo­m­ia asioita.

    Aikoinaan hyvin toim­i­neen oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaot­telun voisi nykypäivänä hylätä jo kokonaan.

    Maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia kut­su­taan ääri­oikeis­to­laisik­si his­to­ri­al­li­sista syistä. Aikoinaan nat­sit vas­tus­ti­vat pon­tev­asti kom­mu­nis­mia ja ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä, ja nation­al­is­mi koetaan kansal­lis­sosial­is­min jatka­jak­si. Min­ulle on myös syn­tynyt vaikutel­ma, että nyky­i­sistä suvait­se­vai­sista moni olisi aikaisem­min ollut kommunisti. 

    Monis­sa kysymyk­sis­sähän vasemmisto–oikeisto on hyvä jako, esimerkiksi: 

    Sosi­aalipoli­it­ti­nen vasemmisto–oikeisto:

    Mikä tulee olla sosi­aal­i­tur­van taso? Tuleeko köy­hiä tarkkail­la ja kurit­taa, vai voiko heille antaa liekaa? Tuleeko koulu­jär­jestelmän tukea eri tavoin sää­tykier­toa? Tuleeko köy­hille jär­jestää hyvä­ta­soinen sairaanhoito? 

    Talous­poli­it­ti­nen vasemmisto–oikeisto:

    Saako julk­isin varoin rahoit­taa yksi­ty­isiä sairaan­hoitoyri­tyk­siä? Saako val­tion rautateil­lä liiken­nöidä VR:n lisäk­si yksi­ty­isiä yri­tyk­siä? Saako val­ta- ja moot­toriteitä yksityistää?

    Ainakin seu­raavia jako­ja voi myös tehdä:

    Liberaali–konservatiivi:

    Tuleeko mm. prostituution/bordellien, kannabik­sen tai eutanasian olla laillista? 

    Maahanmuuttokriittinen–suvaitsevainen:

    Tuleeko pako­laisia ottaa vastaan? 

    Vapaakauppa–merkantilismi:

    Tuleeko kau­pankäyn­nis­sä mak­si­moi­da tehokku­us suh­teel­lisen edun periaatteella?

    Nähdäk­seni mikä tahansa yhdis­telmä edel­li­sistä on mahdollinen. 

    Prometheus:

    No, ainakin use­at nimekkäät puolueen edus­ta­jat ovat sanoneet ole­vansa sosial­is­te­ja mm. Arhinmäki.

    Yhdys­val­lois­sa lev­iävää syöpää, jos­sa hyv­in­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jat kut­su­vat itseään sosial­is­teik­si, on kaikin keinoin väl­tet­tävä suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa. Se tekee keskustelun erit­täin vaikeak­si, kos­ka sil­loin sosial­isti voi tarkoit­taa mitä tahansa, sitä käytetään tyyp­il­lisim­min tieteel­lis­es­tä kir­jal­lisu­ud­es­ta poikkeaval­la taval­la ja se on hyv­in­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jia leimaavaa. 

    Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Esimerkik­si Kerkko Koskisen mukaan Ultra Bran reunion-keikat on “nos­tal­giapro­jek­ti”.

    Onko kyse siis per­suilus­ta ja oikeistopopulismista….?

    Jos kaik­ki joukon A alkiot sisäl­tyvät joukkoon B, kaik­ki joukon B alkiot eivät vält­tämät­tä sisäl­ly joukkoon A.

    Jus­si Sip­ilä:
    Vasem­mis­to-oikeis­to ‑jaon toim­i­mat­to­muud­es­ta nyky­mail­mas­sa on paljon kir­joitet­tu ja näyt­täisi ainakin tässä pitävän osin paikkansa. Kovin vasem­mis­to­laisel­la talous­poli­ti­ikalla kun nämä tup­paa­vat toim­i­maan. Jät­täisin oikea/­vasen-aspek­tin pois. Poli­it­tisen kon­ser­vatismin merkke­jä, ainakaan ter­min aiem­mas­sa merk­i­tyk­sessä, nämä kol­lot eivät myöskään täytä.

    Sen sijaan nation­al­is­mi heitä yhdis­tää, samoin pop­ulis­mi. Nation­al­is­tis-pop­ulis­tiset liik­keet? Tai, tuos­ta sanas­ta kol­lot tuli mieleen: isän­maal­liset kansan­li­ik­keet? Kuu­lostaa ehkä vähän turhan juhlaval­ta, kat­taval­ta ja legit­i­moival­ta jo.

    Isän­maalli­nen kansan­li­ike ja pelkkä isän­maal­lisu­us on mielestäni liian epäneu­traale­ja; edelli­nen liian negati­ivi­nen ja jälkim­mäi­nen liian positiivinen. 

    tcrown: Mil­lä taval­la ajat­telit kehit­tää Helsin­gin keskus­taa eristäy­tyneelle heimoelämälle sopivammaksi?

    Tarkoitin siis sitä osaa alku­peräis­es­tä viestistä, jos­sa puhut­ti­in eristäy­tymestä. Helsin­gin tulee eristäy­tyä, eikä riitä, että jos­sain päin Suomea tai län­si­mai­ta on eristäy­tyneitä aluei­ta. Eristäy­tymisel­lä viitataan tässä yhtey­dessä tietyn tyyp­pisen maa­han­muu­ton poistamiseen. 

    Jaakko: Eksploitaa­tioeloku­vat tehdään mah­dol­lisim­man nopeasti ja hal­val­la. Minus­ta esim. muukalaisvi­han hyö­dyn­tämi­nen poli­it­tisen vaiku­tus­val­lan saamisek­si on hal­pa­mainen keino. Peruste­len tätä sil­lä, että näkökul­ma on hyvin itsekäs, yleistä ihmis­ar­voa vähät­televä ja myöskin ongelmia yksinker­tais­ta­va. Olet toki oike­as­sa siinä, että kaikissa tapauk­sis­sa rajan­ve­to ei ole selvä.

    Se, onko jokin hal­pa­maista, on kovin subjektiivista.

  86. Tom­mi Uschanov: Viit­tasin siihen, mis­tä alku­peräisessä postauk­ses­sa oli puhe: “Brex­it, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puolue ja se osa perus­suo­ma­lai­sista, joka ei ole palan­nut demarei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vielä Putinin.” Lis­tan ulkop­uolel­lakin tietysti on samaa porukkaa, esim. Fil­ip­pi­inien Duterte.

    Kom­ment­ti­ni tuskin sen­suroiti­in, joten se kai katosi bit­tien taivaaseen. Tois­tan oleel­liset asiat:

    Kiitos, perustelu tuli selväk­si. Kaikissa näis­sä tapauk­sis­sa on myös nation­al­is­tisia piirteitä, mut­ta nehän kuu­lu­vat autoritääriseen ajatteluun.

    En kuitenkaan kan­na­ta “autoritääristä pop­ulis­mia” oikeistopop­ulis­min syn­onyymik­si. His­to­ri­as­sa on ollut myös autoritäärisiä vasem­mistopop­ulis­te­ja, esim. Lenin, Mao, Cas­tro ja Chavez. Per­onkin taisi olla aika vasemmistolainen.

  87. vihreä nyöri: Ter­mit ovat nykypäivänä aivan sekaisin.

    Onko vasem­mis­to­laisu­us samaa kuin sosial­is­min kan­nat­ta­mi­nen, vai yleen­sä vaan työväen etu­jen ajamista. Las­ke­taanko työt­tömät työväek­si? Onko Vasem­mis­toli­it­to sosial­isti­nen puolue, vaikkei ilmoi­ta sosial­is­mia aja­vansa? Entä mitä on oikeis­to­laisu­us, sosial­is­min vas­tus­tamista vai yleen­sä vaan muiden kuin työväen etu­jen ajamista? Ovatko vihreät, per­sut ja RKP selkeästi oikeis­toa vai vasem­mis­toa, kun niis­sä on sekaisin stal­in­is­te­ja, sosial­is­min vas­tus­ta­jia, duunare­i­ta, herroja? 

    Mon­es­sa yhtey­dessä tätä on jäsen­net­ty neliken­täl­lä, jon­ka akse­leina ovat vasem­mis­to — oikeis­to ja uud­is­tus­myön­teinen — kon­ser­vati­ivi­nen. Kehikko toimii aika hyvin, viit­taan vaik­ka demarien puhee­jo­hta­jak­isaan, taik­ka Berneriin.

    Kehikko menisi mutkikkaam­mak­si, jos siihen otet­taisi­in kol­mas kohtisuo­ra akseli, jon­ka toinen pää olisi “autoritääri­nen” , toinen “aidosti demokraat­ti­nen”(* , mut­ta se kuvaisi parem­min tämäpäiväistä menoa, vrt esim Chaves Venezue­las­sa, Laki ja Oikeus Puo­las­sa jne. 

    Pop­ulis­te­ja löy­tyy kehikon joka laidalta.

    (* Aidosti demokraat­tisel­la tarkoi­tan Mon­tesquie­un val­lan­jako-oppia ja lehdis­tön vapaut­ta kun­niot­tavia toimijoita.

  88. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jia kut­su­taan ääri­oikeis­to­laisik­si his­to­ri­al­li­sista syistä. 

    Vuon­na 1973 eduskun­nas­sa Kekkosen valin­nan mah­dol­lis­ta­van poikkeuslain lähetekeskustelus­sa kym­menisen kansane­dus­ta­jaa leimat­ti­in ääri­oikeis­to­laisik­si kun he uskalsi­vat vas­tus­taa lakiesi­tys­tä epädemokraat­tise­na (Ven­namo puhui iro­nis­es­ti uusdemokratiasta).

    Sit­tem­min koko pros­es­sia on pidet­ty Suomen his­to­ri­an häpeäpilkkuna.

    Kyl­lä, ääri­oikeis­to­laisek­si leimaamisel­la on Suomes­sa pitkät perinteet.

  89. spot­tu: Jos olen sitä mieltä että piirtämäl­lä punainen vii­va äänestys­lip­pu­un köy­hälistön sor­to lop­puu ja sää­ty-yhteiskun­ta lakkaa ole­mas­ta, kun oma poruk­ka pääsee val­taan, olenko sil­loin autoritaarinen?

    No, et ole ainakaan Tom­min tarkoit­ta­ma auto­taari­nen (oikeisto)populisti.

    Jos olisit äänestämis­esi lisäk­si sitä mieltä, että vah­vaa johta­jaa tarvi­taan tässä ja nyt, disku­teer­aami­nen riit­tää, ja että elämä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa oli ihan OK, ainakin tasa-arvoista, ja että suh­taudut suo­peasti kuri­in ja järjestyk­seen, mut­ta epäilet taiteil­i­joi­ta ja muu­ta intel­li­gentsi­jaa, ja jopa uskot, että ratio­naal­isu­us ei ole kaik­ki, vaan on ole­mas­sa ihmistä suurem­pia asioi­ta; jne, sin­ut taa­tusti kval­i­fioitaisi­in autoritäärisek­si, mut­ta vasem­mis­to­laisek­si sellaiseksi.

    Totu­u­den nimessä, näitä autori­taarisia piirteitä meis­sä jokaises­sa on, mut­ta ratkai­se­vaa on mis­sä määrin.

  90. Sam­po Ter­ho on viitan­nut Perus­suo­ma­lais­ten “aat­teeseen”.
    Kovin paljoa sitä ei ole avat­tu, kovin lähel­lä se kyl­lä on Ital­ian 1920-luvun fasis­mia. (Lukekaa vaik­ka Wikipedi­as­ta tarkem­min mitä se on.) Eteenkin talouspolitiikkaa. 

    Tun­netusti Neu­vos­toli­itossa ei käytet­ty juurikaan ter­miä “kansal­lis­sosial­is­mi”, liikaa muis­tut­ti inter­na­tion­al­ista sosial­is­mia. Sik­si se kor­vat­ti­in ‘fas­cis­mi’ ja ‘hit­ler­iläisyys’ ilmauksilla. 

    Suomeen on aina tul­tu, tänne on tuo­tu niin kaup­patavaraa kuin aat­tei­ta. Teol­lisu­us raken­net­ti­in ulko­mail­ta tullei­den yrit­täjien han­kki­mal­la ulko­maisel­la rahoituk­sel­la ja ulko­maalais­ten asiantun­ti­joiden osaamisel­la ja tuo­duil­la koneil­la — ja tuot­teet menivät vien­ti­in ulko­maille. Työvoimaa oli Suomes­ta, voimaa koskista. Raa­ka-ainei­ta tuoti­in myös, jotain saati­in metsistä.
    2017 voisi jo tun­nus­taa kan­sain­välisen perintömme.

  91. Kysymys on hyvä, mut­ta vas­tauk­set eivät ole help­po­ja. Käsit­teen pop­ulis­mi alle voidaan lukea niin paljon eri­laisia ryh­miä, että ne kaik­ki kat­tavaa nim­i­tys­tä ei var­mas­tikaan löy­dy. Ehkä tuo oikeistopop­ulis­mi on riit­tävän hyvä.

    Olen­naista pop­ulis­mis­sa näyt­tää ole­van nyky­menon vas­tus­t­a­mi­nen, poli­it­tisen “eli­itin” näpäyt­tämi­nen, käper­tymi­nen sisään- ja taak­sepäin, ja tämä kaik­ki hyvin kon­ser­vati­ivis­es­ta arvo­maail­mas­ta lähtien. 

    Keinoina ovat tun­neperäi­nen asioiden yksinker­tais­t­a­mi­nen, pahim­mil­laan suo­ras­taan tahalli­nen vääris­te­ly ja vale­htelu. Sik­sipä kieleen ovat syn­tyneet käsit­teet totu­u­den­jälkeinen aika ja vai­h­toe­htoinen totu­us. Jos tosi­asi­at eivät pop­ulis­tia miel­lytä, kek­sii hän asen­nemaail­mansa poh­jal­ta uusia “totuuk­sia”.

    Kokon­aisu­u­teen liit­tyy sekin, että vaik­ka me per­in­teiset asi­apoli­ti­ikan kan­nat­ta­jat halu­aisimme sel­ven­tää käsit­teitä, mon­et pop­ulis­mit pyrkivät nimeno­maan sotke­maan niitä. 

    Olen joskus ver­rat­tuna pop­ulis­mia lääketi­eteen maail­maan. Siel­lähän on tieteeseen ja tosi­a­sioi­hin perus­tu­van lääketi­eteen rin­nalle syn­tynyt käsite usko­mus­lääketiede, johon mon­et halu­a­vat uskoa, vaik­ka tieteelli­nen näyt­tö puut­tuukin. Eikö poli­ti­ikan puolel­la voisi vas­taavasti puhua usko­mus­poli­tikoin­nista? Siitä ei vain saa napakkaa ter­miä koko ilmiölle.

  92. Kansal­lispop­ulis­mi voisi olla hyvä nimi. Kaikille “oikeistopop­ulis­teille” on omi­naista kansal­lis­mielisyys, sen sijaan osa, ainakin Ran­skan Kansal­lis­rin­ta­ma, on talous­poli­it­tis­es­ti vasem­mal­la ja osa oikeal­la. Myös “kon­ser­vati­ivipop­ulis­mi” voisi olla hyvä mut­ta kuu­lostaa aika nimihirviöltä.

    tcrown:Sen sijaan ne, jot­ka vaa­ti­vat eristäy­tymistä ja heimou­tu­mista muil­ta, ovat vas­ten­mielistä ihmiskun­nan poh­jasakkaa, ja näistä “taan­tu­muk­selli­nen” on posi­ti­ivisimpia ter­me­jä joi­ta suos­tun käyttämään.

    Tai ehkä taivun tähän kan­taan. Arvokon­ser­vatis­mi on sikäli sosial­is­mia pahempaa, että edelli­nen vaatii teema­puis­ton­sa raken­nus­pa­likoik­si ihmisiä itseään siinä mis­sä sosial­is­teille riit­tävät hei­dän rahansa tai parhaas­sa tapauk­ses­sa vain osa niistä.

  93. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Monis­sa kysymyk­sis­sähän vasemmisto–oikeisto on hyvä jako, esimerkiksi:
    Sosi­aalipoli­it­ti­nen vasemmisto–oikeisto:
    Talous­poli­it­ti­nen vasemmisto–oikeisto:
    Liberaali–konservatiivi:
    Maahanmuuttokriittinen–suvaitsevainen:
    Vapaakauppa–merkantilismi:

    Lis­taat lähin­nä sitä, miten vasem­mis­to-oikeis­to ‑ter­me­jä on käytet­ty. Itseäni kiin­nos­taa enem­män, miten niitä pitäisi käyttää.

    Tapio: Mon­es­sa yhtey­dessä tätä on jäsen­net­ty neliken­täl­lä, jon­ka akse­leina ovat vasem­mis­to – oikeis­to ja uud­is­tus­myön­teinen – konservatiivinen. 

    Tuon on sikäli hyvä, että siinä kon­ser­vatis­mi-uud­is­tavu­us on irrotet­tu kokon­aan oikeis­to-vasem­mis­to ‑käsit­teistä. Se vas­taa parem­min todellisuutta. 

    Esimerk­ki: Oikeis­to­laisek­si miel­letyn puolueen min­is­teri esit­ti juuri liiken­n­ev­erkko­hankkeen, joka oli suo­ras­taan radikaalisen uudistusmielinen.

  94. Minä en tarkoi­ta, että itse kan­nat­taisin alla ole­via asioi­ta, ainakaan kaik­il­ta osin. 

    Mut­ta mitä jos kan­so­jen enem­mistö Euroopassa:

    - Ei halua tiuken­tu­via co2-päästömääräyk­siä toimenpiteineen. 

    - Ei halua nykyisenkaltaista maa­han­muut­tovyöryä, vaan tiukem­paa ja kon­trol­loidumpaa, omista tarpeista lähtevää politiikkaa.

    - Halu­aa val­tioille itsenäisem­män talous­poli­ti­ikan, oman val­u­u­tan, omat rajat, enem­män itsenäisyyttä.

    Ym. nykyään pop­ulis­mik­si kut­sut­tua politiikkaa.

    Pitääkö sil­loin luop­ua demokratiasta?

  95. Vaik­ka otsikon tehtävä­naset­telus­sa ei nimeno­mais­es­ti niin maini­takaan, kaik­ki tun­tu­vat otta­van annet­tuna, että nimen tulee olla sopi­van junt­ti­mainen hive­nen köm­pelö, ja sen tulee tuo­da esille, pait­si pop­ulistin junt­ti­maisu­ut­ta, myös blo­gin luk­i­jakun­nan ja hei­dän viiteryh­män­sä hyvän­suo­peaa älyl­listä, moraal­ista ja sivistyk­sel­listä ylem­myyt­tä. Sel­l­aista, joka niin läm­mit­tää mieltä Kaisaniemessä fillaroidessa.

    Oikein hyvä. Sataa mei­dän laari­imme taas.

    Iltasanomat näköjään etsi poli­it­tista toimit­ta­jaa. Näinköhän edes joku on lop­ul­ta ymmärtänyt tehdä seppukun.

  96. Van­hoil­lispop­ulis­tit
    Vrt
    Vanhoillislestadiolaiset

    Eli aika men­nyt ei koskaan enää palaa. Niin maail­ma muut­tuu Trumppiseni.

  97. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:

    Se, onko jokin hal­pa­maista, on kovin subjektiivista.

    Juu on sub­jek­ti­ivista, tot­ta kai. Omas­sa viimeisessä lauseess­sani nähdäk­seni myönsinkin, että tulkin­nan­varaa on. Sik­si kir­joitinkin myös perustelu­ja. Jos palataan lähtöru­u­tu­un, niin tässähän haetaan määritelmää mm. perus­suo­ma­lais­ten har­joit­ta­malle poli­ti­ikalle. Heitä on vaikea ase­moi­da per­in­teiselle vasem­mis­to/oikeis­to-akselille, kos­ka porukas­ta löy­tyy duu­nar­ia ja yrit­täjää ja sekä korkeasti että mata­lasti koulutet­tu­ja. Jos haetaan se, mikä heitä yhdis­tää, jää jäl­jelle maa­han­muu­ton ja EU:n vas­tus­t­a­mi­nen. Ehkä myös vihrei­den inhoami­nen, heitä pide­tään nähdäk­seni tekopy­hinä maail­man­paran­ta­ji­na, joil­la ei ole käsi­tys­tä “taval­lisen ihmisen” ongelmista. Näitä negati­ivisia tun­tei­ta, vihaa, pelkoa, kateut­ta jne. käytetään hyväk­si poli­it­tisen vaiku­tus­val­lan saamisek­si. Tavoit­teena ei siis ole ihmis­ten ohjaami­nen hyveel­lisem­pään ja sol­i­daarisem­paan toim­intaan, vaan em. tun­tei­den hyväk­sikäyt­tö, siis eksploitaa­tio. Mut­ta tämähän on vain min­un ehdo­tuk­seni määritelmäk­si, sin­ul­la on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus olla sitä hyväksymättä.

  98. Ei maail­ma jakaan­nu enää oikeis­to-vasem­mis­to akselil­la. Trump on selvä por­vari, mut­ta kopi­oin­ut vasem­mis­ton isku­lau­sei­ta esim koy­ti­mais­ten työ­paikko­jen tur­vaamista, koti­maisen duu­nar­in palkan turvaamista

    Polit­ti­ika on palan­nut juurilleen ja se jakaa ihmisiä kansal­lis­ten rajo­jen ja rotu­jen kesken

    Nykyisessä retori­ikas­sa Hit­lerin pro­pa­gan­da on otet­tu käyt­töön kor­vaa­mal­la juu­ta­lainen mus­limil­la tai kiinalaisel­la tai meksikolaisella

  99. Yhden ain­oan vai­h­toe­hdon poli­ti­ik­ka ruokkii oikeaa pop­ulis­mia sekä demokra­ti­avaa­timuk­sia, jot­ka halu­taan vähätel­lä leimaa­mal­la vaati­jat populisteiksi. 

    EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­toli­it­toa, ei ain­oas­taan sään­telyssä, vaan myös yhden ain­oan totu­u­den julis­tamises­sa niin talous‑, ympäristö‑, puolustus‑, maa­han­muut­to- kuin ihmisoikeuskysymyk­sis­sä, kaikissa suuris­sa kysymyk­sis­sä. Ne, jot­ka uskalta­vat kyseenalais­taa vai­h­toe­hdot­to­muu­den, ovat pop­ulis­te­ja ja taantumuksellisia.

  100. Miten olisi itsekkäistö. Kaik­ki ihmiset ja puolueet ovat tietysti jos­sain määrin itsekkäitä, mut­ta milestäni nykyisen brexit/trump pop­ulis­min kuvaavin omi­naisu­us on että omaa, tai kuvitel­tua, etua aje­taan seu­rauk­sista piit­taa­mat­ta. Amer­i­ca first, jne.

  101. Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Esimerkik­si Kerkko Koskisen mukaan Ultra Bran reunion-keikat on “nos­tal­giapro­jek­ti”.

    Onko kyse siis per­suilus­ta ja oikeistopopulismista….?

    ei vaan rahastuksesta…

    Markki­noil­la on kysyn­tää, se täytetään ja itketään syvän taiteen puoles­ta matkalla pankkiin

  102. Pekka T.:

    Kokon­aisu­u­teen liit­tyy sekin, että vaik­ka me per­in­teiset asi­apoli­ti­ikan kan­nat­ta­jat halu­aisimme sel­ven­tää käsit­teitä, mon­et pop­ulis­mit pyrkivät nimeno­maan sotke­maan niitä. 

    Olen joskus ver­rat­tuna pop­ulis­mia lääketi­eteen maail­maan. Siel­lähän on tieteeseen ja tosi­a­sioi­hin perus­tu­van lääketi­eteen rin­nalle syn­tynyt käsite usko­mus­lääketiede, johon mon­et halu­a­vat uskoa, vaik­ka tieteelli­nen näyt­tö puut­tuukin. Eikö poli­ti­ikan puolel­la voisi vas­taavasti puhua usko­mus­poli­tikoin­nista? Siitä ei vain saa napakkaa ter­miä koko ilmiölle.

    Math­ias V:
    Yhden ain­oan vai­h­toe­hdon poli­ti­ik­ka ruokkii oikeaa pop­ulis­mia sekä demokra­ti­avaa­timuk­sia, jot­ka halu­taan vähätel­lä leimaa­mal­la vaati­jat populisteiksi. 

    Tässähän asia tiivistyy aika hyvin.

    Uskon kyl­lä, että “asi­apoli­ti­ikan” kan­nat­ta­jat ovat pyrkimyk­sis­sään vil­pit­tömiä ja usko­vat ole­vansa oike­as­sa. Heille poli­ti­ik­ka on jalostunut jonkin­laisek­si ratio­naalisek­si tieteen­teok­si, jos­sa asiantun­ti­jat voivat hienoil­la matemaat­tisil­la malleil­la johtaa kul­loiseenkin ongel­maan parhaat mah­dol­liset ratkaisut. Kun meil­lä on nenän edessä “johtavien tutkijoiden/asiantuntijoiden” koost­a­mat rapor­tit ja suosi­tuk­set, niin eikö asian pitäisi olla päivän selvä?

    Tätä taus­taa vas­ten lie­nee vaikea ymmärtää aivan poikkipuolisia kom­ment­te­ja ja epäi­ly­itä asian tiimoil­ta — vas­taran­nan kiiskien­hän on pakko olla joko koulut­ta­mat­to­mia junt­te­ja tai Big Your-favorite-nemesis:n rahoit­ta­ma epäilysten kaup­pias. Niin­pä kun­non apo (asi­apoli­itikan kan­nat­ta­ja) halu­aakin määritel­lä mis­tä saa puhua ja mitä ter­me­jä käyt­tää — kaik­ki muu on pop­ulis­tista käsit­tei­den hämmentämistä.

    Käytän­nössä apon ylim­ielisyys on kuitenkin hiekalle rakennettu:

    - Yhteiskun­ta ei ole mikään kel­lokoneis­to, jota voi muu­ta­maa ruu­via vään­tämäl­lä saat­taa käymään halu­tul­la taval­la. Tästä huoli­mat­ta apon maail­mas­sa ei tun­nu ole­van mil­lään mitään sivu­vaiku­tuk­sia vaan kaik­ki tapah­tuu näp­pärästi ceteris paribus tyyliin.

    - Poli­it­ti­nen päätök­sen teko poh­jau­tuu aina arvoihin. Se, ettei apo monas­ti tätä hah­mo­ta oikeas­t­aan pelot­taa, kos­ka täl­lainen apo voi ajaa kum­mi­akin asioi­ta tajua­mat­ta niiden taustal­la ole­via arvoja.

    - Tutkimus ei ole sekään arvo­va­paa­ta ja varsinkaan yksit­täisen tutkimuk­sen tulok­si­in ei monas­ti ole liiak­si luot­ta­mi­nen, kos­ka se voi hei­jas­taa vain tek­i­jöi­den­sä tai tilaan­jansa arvo­maail­maan. Lisäk­si kirka­sot­saisinkin apo sor­tuu hel­posti val­it­se­maan “oikeik­si” tutkimuk­sik­si vain ne, jot­ka tuke­vat hänen (ken­ties tiedostam­a­ton­ta) arvomaailmaansa.

    Ehkäpä apoille voisi tehdä eet­vart­tia koit­taa het­kek­si aset­tua koko apo-kapo ‑riidan ulkop­uolelle ja analysoi­da tilan­net­ta ilman ennakkoasen­tei­ta — ehkä se aut­taisi näkemään, miten tämä hei­dän koke­mansa “fak­to­jen jälkeinen” maail­ma oikein pääsi syntymään?

  103. Andres Jeg: Markki­noil­la on kysyn­tää, se täytetään ja itketään syvän taiteen puoles­ta matkalla pankkiin 

    Eli nos­tal­gia on pop­ulis­tista rahas­tus­ta (kuten persuilla).

  104. Math­ias V: EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­toli­it­toa, ei ain­oas­taan sään­telyssä, vaan myös yhden ain­oan totu­u­den julis­tamises­sa niin talous‑, ympäristö‑, puolustus‑, maa­han­muut­to- kuin ihmisoikeuskysymyk­sis­sä, kaikissa suuris­sa kysymyksissä. 

    Tuos­sa lah­den toisel­la puolel­la on kolme EU-maa­ta, jot­ka oli­vat puoli vuo­sisa­taa pakkoli­itet­ty­inä Neu­vos­toli­it­toon. Jos ker­ran EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­toli­it­toa, niin voisi kuvitel­la, että ne oli­si­vat ensim­mäis­inä eroa­mas­sa EU:sta. Onhan niis­sä kaikkein omako­htaisim­mat ja yksi­tyisko­htaisim­mat koke­muk­set siitä, mil­lainen Neu­vos­toli­it­to oli, jol­loin häly­tyskel­lo­jen pitäisi soi­da sitä mukaa kuin samankaltaisuuk­sia alkaa ilmetä.

    Mut­ta ei. Jos menet vaik­ka Tallinnas­sa torille ja alat huu­taa ihmisille, että herätkää, ettekö te jumalau­ta näe että EU on uusi Neu­vos­toli­it­to, niin en usko, että vas­taan­ot­to on kovinkaan lämmin.

    Juhani Vir­ta­nen: Mut­ta mitä jos kan­so­jen enem­mistö Euroopassa:

    – Ei halua tiuken­tu­via co2-päästömääräyk­siä toimenpiteineen. 

    – Ei halua nykyisenkaltaista maa­han­muut­tovyöryä, vaan tiukem­paa ja kon­trol­loidumpaa, omista tarpeista lähtevää politiikkaa.

    – Halu­aa val­tioille itsenäisem­män talous­poli­ti­ikan, oman val­u­u­tan, omat rajat, enem­män itsenäisyyttä.

    Pitääkö sil­loin luop­ua demokratiasta?

    Kysymys on täysin hypo­teet­ti­nen, sil­lä “kan­so­jen enem­mistö Euroopas­sa” ei täl­lä het­kel­lä halua yhtäkään luetel­luista asioista.

  105. Pop­ulis­mi ei ole “kansan kuun­telemista” tai “muu­tos­ta” tai “takaisinkään­tämistä”.

    Se on tyhjiä puhei­ta ja tietoisen yliampu­via, kat­teet­to­mia lupauk­sia (toki “eli­it­tipoli­itikotkin” syyl­listyvät tähän hyvin usein mut­ta sil­loin pöty­puhe tulee yksilö­ta­sol­ta eikä yhteis­es­tä aat­teel­lis­es­ta ohjelmasta). 

    Pop­ulis­mille on oleel­lista helpot ratkaisut, syy-seu­raus­suhtei­den uno­ht­a­mi­nen tai kään­tämi­nen, epäti­eteel­lisyys ja epä-älylli­nen rahvaanomaisuus.

    Sitä ei voi määrit­tää kon­ser­vati­ivi­su­u­den tai lib­er­al­is­min kaut­ta, eikä myöskään nation­al­is­min, mil­i­taris­min, human­is­min tai teknokra­t­ian kautta.

    Pop­ulis­mi on pelk­istämistä pien­im­pään yhteiseen nimit­täjään, alim­malle mah­dol­liselle tasolle, hel­posti purek­sit­tavak­si ja hel­posti ratkaistavaksi. 

    Sen vuok­si pop­ulis­tiset liik­keet kui­h­tu­vat heti kun saa­vat vas­tu­u­ta, tai sit­ten pyrkivät dik­tatu­uri­in kos­ka tajua­vat että hei­dän vai­h­toe­hton­sa ei toi­mi eikä pär­jää aat­tei­den kilpailussa.

  106. Math­ias V:EU on men­nyt yhä lähem­mäs Neu­vos­toli­it­toa, ei ain­oas­taan sään­telyssä, vaan myös yhden ain­oan totu­u­den julis­tamises­sa niin talous‑, ympäristö‑, puolustus‑, maa­han­muut­to- kuin ihmisoikeuskysymyk­sis­sä, kaikissa suuris­sa kysymyksissä.

    Voisitko nyt konkreet­tisin esimerkein ker­toa mitä tämä nimeno­mais­es­ti EU:n tasol­ta tule­va, vai­h­toe­hdot­to­muu­us tarkalleenot­taen on? 

    Kun ei itsel­lä tule oikein mitään konkreet­tista mieleen. Jos kat­so­taan EU:ta, niin ainakin Puo­la ja Unkari toteut­ta­vat ilmeis­es­ti peräänku­u­lut­ta­maasi “vai­h­toe­htoista” demokra­ti­aa (ohjat­tu demokra­tia lie­nee osu­vampi termi).

    Vai tarkoi­tatko sitä, että EU:n mielestä pääo­man, tavaroiden ja ihmis­ten pitää vir­ra­ta EU:n sisäl­lä vapaasti? Siitä valit­ta­mi­nen on kuitenkin type­r­ää, vas­taisi sitä että ensin liit­tyy ompeluseu­raan ja sit­ten valit­taa, kun seuras­sa ommellaan! 

    Taidampa arva­ta mitä se vai­h­toe­hdot­to­muus oikeasti mielestäsi tarkoit­taa: se tarkoit­taa sitä, että kos­ka ajatuk­sil­lasi ole kan­na­tus­ta Suomes­sa, niin se on yksinker­tais­es­ti väärin ja vai­h­toe­hdot­to­muut­ta, EU:n vika ja tietenkin väärin, oikeasti niill äon kan­na­tus­ta ja joko sanoin, että EU:n vika?

  107. Arka:
    Miten olisi itsekkäistö. Kaik­ki ihmiset ja puolueet ovat tietysti jos­sain määrin itsekkäitä, mut­ta milestäni nykyisen brexit/trump pop­ulis­min kuvaavin omi­naisu­us on että omaa, tai kuvitel­tua, etua aje­taan seu­rauk­sista piit­taa­mat­ta. Amer­i­ca first, jne.

    Ei toi­mi. Itsekkyys yhdis­tetään (turhaan?) muiden hyväk­sikäyt­tämiseen, riistämiseen, kolo­nial­is­mi­in ja impe­ri­al­is­mi­in. Kyseiset kansal­lis­mieliset liik­keet eivät ymmärtääk­seni pyri täl­laiseen: muiden maid­en asioi­hin ei puututa.

  108. ksee:

    Tätä taus­taa vas­ten lie­nee vaikea ymmärtää aivan poikkipuolisia kom­ment­te­ja ja epäi­ly­itä asian tiimoil­ta – vas­taran­nan kiiskien­hän on pakko olla joko koulut­ta­mat­to­mia junt­te­ja tai Big Your-favorite-nemesis:n rahoit­ta­ma epäilysten kaup­pias. Niin­pä kun­non apo (asi­apoli­itikan kan­nat­ta­ja) halu­aakin määritel­lä mis­tä saa puhua ja mitä ter­me­jä käyt­tää – kaik­ki muu on pop­ulis­tista käsit­tei­den hämmentämistä.

    Ehkäpä apoille voisi tehdä eet­vart­tia koit­taa het­kek­si aset­tua koko apo-kapo ‑riidan ulkop­uolelle ja analysoi­da tilan­net­ta ilman ennakkoasen­tei­ta – ehkä se aut­taisi näkemään, miten tämä hei­dän koke­mansa “fak­to­jen jälkeinen” maail­ma oikein pääsi syntymään?

    Kiitos nim­imerk­ki “kseelle” asial­lis­es­ta vas­tauk­ses­ta. Jotenkin olo on silti häm­men­tynyt. Hän tun­tuu moit­ti­van asi­apoli­ti­ikan kan­nat­ta­jia mon­es­ta sel­l­ais­es­ta asi­as­ta, jot­ka min­ua häir­it­sevät nimeno­maan pop­ulis­mis­sa. Yleen­sähän juuri pop­ulis­tit anta­vat ennakkoasen­tei­den ohit­taa tosiasiat.

    Olen täl­lainen “apo” (asi­apoli­ti­ikan kan­nat­ta­ja). Siihen sisäl­tyy luon­nol­lise­na osana se, että hyväksyn eriävät mielip­i­teet ja epäi­lyt enkä ole määrit­tämässä sal­lit­tu­ja aihei­ta tai termejä. 

    Ymmär­rän hyvin, ja olen sitä näis­säkin keskusteluis­sa mon­esti julk­i­tuonut, että poli­ti­ikas­sa on pitkälti kysymys arvoista. Ymmär­rän myös, että arvot vaikut­ta­vat jopa tieteel­liseen tutkimukseen. 

    Tieteel­liseen tutkimuk­seen saa ja pitääkin suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti — sehän on suo­ras­taan yksi tieteen omi­naisuuk­sista. Silti tiede on lähempänä “totu­ut­ta” (joka ei yhteiskun­nal­li­sis­sa kysymyk­sis­sä ole yleen­sä eksak­ti käsite) kuin lonkalta heit­e­tyt tun­teeno­maiset asen­teet. Vaik­ka tiedemiehel­läkin on arvon­sa, on toisel­la tiedemiehel­lä toisen­laiset arvot, ja tästä syn­tyvä keskustelu voi viedä meitä kohti ymmärrystä.

    Ihmisille tun­tuu ole­van kovin vaikea erot­taa toi­sis­taan arvo­ja ja tosi­a­sioi­ta. Epäilemät­tä tämä on mon­en “apon” ongel­ma, mut­ta vielä enem­män siihen lankea­vat pop­ulis­tit. Juuri siitähän pop­ulimis­sa usein on kyse — “vai­h­toe­htoi­sista totuuk­sista”, jot­ka mon­esti ovat joko yksinker­tais­tuk­sia, vääristyk­siä tai eivät tot­ta laisinkaan.

    “Apona” olen kiin­nos­tunut avoimes­ta keskustelus­ta, hyväksyn eri­laiset mielip­i­teet ja kun­nioi­tan mui­ta keskustelijoi­ta. Samaa tietysti toivon myös eri mieltä olevilta.

  109. Aika ajatel­la: Ei toi­mi. Itsekkyys yhdis­tetään (turhaan?) muiden hyväk­sikäyt­tämiseen, riistämiseen, kolo­nial­is­mi­in ja imperialismiin.

    Nykyi­nen globaal­i­jär­jestelmä vas­ta itsekäs onkin. Vau­raat län­si­maat repivät mukavuuten­sa köy­hien selkä­na­has­ta ja samal­la saas­tut­ta­vat köy­hien maid­en ympäristön. Nykyjär­jestelmä ulkois­taa ongel­mat siirtämäl­lä saas­teet muualle ja hyväk­sikäyt­tämäl­lä köyhiä. 

    Kiina tuke­htuu pskaan. Se tulee pyörimään kivi­hi­ilel­lä vielä vuosikymmenet.

  110. ksee: Heille poli­ti­ik­ka on jalostunut jonkin­laisek­si ratio­naalisek­si tieteen­teok­si, jos­sa asiantun­ti­jat voivat hienoil­la matemaat­tisil­la malleil­la johtaa kul­loiseenkin ongel­maan parhaat mah­dol­liset ratkaisut. 

    Roskaa. Kyl­lä se on niin, että pop­ulis­min kan­nata­jat kuvit­tel­e­vat, että [huonos­ti ole­va asia] on ihan puh­taasti nyky­is­ten poli­itikko­jen ilkeyttä.

    Esimerkik­si teis­sä on kuop­pia, kos­ka poli­itikot ovat ilkeitä, eivätkä vain kor­jaa niitä. Sama kos­kee työt­tömyyt­tä, van­hus­ten­hoitoa ja ylipäätän­sä kaikkia asioi­ta, myös autoverotusta.

    Pop­ulis­tit kyl­lä kor­jaisi­vat kaik­ki nämä asi­at ihan hel­posti, kos­ka ne eivät ole seu­raus­ta mis­tään todel­lis­es­ta bud­jet­ti­ra­joit­teesta vaan ihan vain siitä kiin­ni, ettei ole ollut halua. Ja kun val­taan saadaan niinkin empaat­tisia kavere­i­ta kuin Jus­si Hal­la-Aho, kaik­ki muut­taa parem­mak­si simsalabim! 

    Ja kaikki­han, aivan ylivoimais­es­ti suurin osa kansas­ta, pop­ulis­te­ja kan­nat­taa. Sil­lä että pop­ulis­tipuoluei­den kan­natys pyörii siel­lä vasem­mis­toli­iton tasol­la, eli siis vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton, eli pahim­man luokan punav­ihreistön, perus­pet­terei­den arkkivi­hol­lis­ten, suvakkien yms. yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on tuplas­ti suurem­pi kuin per­su­jen, ei luon­nol­lis­es­ti ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka kansa kan­nat­taa per­su­ja. Jos ei näytä siltä että kansa kan­nat­taa, kansaa ei ole määritel­ty oikein. Kansak­si las­ke­taan vain valkoiset per­in­teis­tiä arvo­ja kan­nat­ta­vat miehet. Tarvi­taes­sa rajataa vielä uusi­maalaiset kansan ulkopuolelle.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleen­sä on tapana aloit­taa sankar­illi­nen sota jotain pien­tä ja heikkoa maa­ta vastaan. 

    Hitler kyl­lä, Putin kyllä. 

    USA on tehnyt niin kaut­ta aiko­jen, niin “hyvien” demokraat­tipres­i­dent­tien kuin “paho­jen” repub­likaanien kausilla.

    Mut­ta alus­sa mainit­ti­in oikeistopop­ulis­min esimerkkinä nimeno­maan brex­it, lep­en ja itä­val­lan vapaus­puolue. Miten tämä “yleen­sä” liit­tyy niihin?

  112. spot­tu: Kansal­lispop­ulis­mi

    Eri­no­mainen! Kuvaa nähdäk­seni perus­suo­ma­lais­ten kaikkia kolmea siipeä ja kat­taa Brex­itin ja Trumpin. Ja on kohtu­ullisen neu­traali sil­lä tavoin, että voisin kuvitel­la esimerkik­si per­su­jen itsen­säkin nimit­tävän itseään kansallispopulisteiksi.

  113. Tom­mi Uschanov:
    Kysymys on täysin hypo­teet­ti­nen, sil­lä “kan­so­jen enem­mistö Euroopas­sa” ei täl­lä het­kel­lä halua yhtäkään luetel­luista asioista.

    Ei tuo kysymys valitet­tavasti ole yhtään hypo­teet­ti­nen. Meil­lä on jo muu­ta­ma maa, jois­sa kehi­tys on voimakkaasti men­nyt tuo­hon suun­taan. Kymme­nen vuot­ta nyky­menoa lisää saat­taa siirtää aika mon­ta peruseu­roop­palaista tuo­hon leiriin.

    Juhani Vir­tasen kysymys on minus­ta aivan oikeutet­tu. Mut­ta mitä ihmettä siihen vastaisi?

  114. Pekka T.: Kiitos nim­imerk­ki “kseelle” asial­lis­es­ta vas­tauk­ses­ta. Jotenkin olo on silti häm­men­tynyt. Hän tun­tuu moit­ti­van asi­apoli­ti­ikan kan­nat­ta­jia mon­es­ta sel­l­ais­es­ta asi­as­ta, jot­ka min­ua häir­it­sevät nimeno­maan pop­ulis­mis­sa. Yleen­sähän juuri pop­ulis­tit anta­vat ennakkoasen­tei­den ohit­taa tosiasiat.

    Tarken­netakoon, että pop­ulis­tit (olkoon sit­ten poli­it­tisen akselin tai N‑uloitteisen kuu­tion mis­sä kvad­ran­tis­sa tahansa) lähin­nä ällöt­tävät min­ua. Toisaal­ta myös “apo­jen” käden­jäl­ki nyky-yhteiskun­nas­sa hirvit­tää, joten hel­posti tun­tuu siltä, ettei ole mitään muu­ta järkevää vai­h­toe­htoa kuin seu­ra­ta sirkus­ta kyynistyneenä sivusta…

    Kaipa tämä on jonkin­laisen polar­isoi­tu­misen syytä — apot — tai ainakin sel­l­aise­na esi­in­tyvät “oike­as­sa oli­jat” tun­tu­vat val­it­se­van kus­takin asi­as­ta yhden kan­nan, joka on ain­oa sal­lit­tu niille, jot­ka eivät halua pop­ulistin / denial­istin / what­ev­er ‑leimaa otsaansa. Mitäpä tässä sit­ten voi tehdä kuin antaa asian olla ja keskit­tyä omaan napaansa.

    Mielestäni siis ymmär­rän mis­tä pop­ulis­mi nousee vaik­ka en sitä hyväksykään.

  115. Sylt­ty: Roskaa. Kyl­lä se on niin, että pop­ulis­min kan­nata­jat kuvit­tel­e­vat, että [huonos­ti ole­va asia] on ihan puh­taasti nyky­is­ten poli­itikko­jen ilkeyttä.

    Toki näin. Apot hän­nys­telijöi­neen ovat vain aja­neet muut kuin luupäiset kapot pois areenal­ta. No, siinäpä heille vas­tus­ta­ja, jon­ka he ovat ihan omil­la toimil­laan ansainneet.

  116. Espan­jan sisäl­lis­so­ta (1936–1939?, Abessin­ian sota (1935–1936)? Alban­ian miehi­tys (1939)? Mitkähän val­tiot aloit­ti­vat ja oli­vat mukana näis­sä sodis­sa. Tietääk­seni Hit­lerin Sak­sa ja Mus­solin­in Italia!

  117. valko-
    maalais-
    populistit?

    Useim­mat tah­too valkoisia joukkoonsa,
    useim­miten tukea tulee enem­pi maal­ta kuin kaupungeista (Trump, Brex­it, Hofer, PS..).
    Ja populisteja.

    valko­hap­si
    populistit?

    Useim­mat tah­too valkoisia joukkoonsa,
    useim­miten tukea tulee enem­pi van­hoil­ta kuin nuo­ril­ta (Trump, Brex­it, Hofer, PS..).
    Ja populisteja.

  118. Juhani Vir­ta­nen:
    Minä en tarkoi­ta, että itse kan­nat­taisin alla ole­via asioi­ta, ainakaan kaik­il­ta osin. 

    Mut­ta mitä jos kan­so­jen enem­mistö Euroopassa:

    – Ei halua tiuken­tu­via co2-päästömääräyk­siä toimen­pitei­neen. yms yms

    Ei enem­mistö ihmi­sistä halua syöpää.
    Poli­itikot pait­si kokoomuk­sen Sar­va­maa rajoit­ta­vat tupakoin­tia ja tupakkatuot­teisi­in myyn­tiä ym. 

    Ei enem­mistö ihmi­sistä halua kuol­la autoko­laris­sa. Poli­itikot tekevät liiken­nesään­töjä, rahoit­ta­vat nopeusvalvon­taa, anta­vat määräyk­siä tiestöstä ja autoista jne. 

    Ei enem­mistö ihmi­sistä halua koulu­am­pumistapauk­sen. Poli­itikot rajoit­ta­vat asei­den saamista, niiden säi­ly­tys­tä ohjataan määräyk­sil­lä, tuomioi­ta kiris­tetään ja valvon­taa lisätään. 

    Pop­ulisti Vir­ta­nen toteaa, että tuo on kauheaa kun ei saa vetää röök­iä ja vähän vaan ammuskel­la ilmaan ja sen jäl­keen päästel­lä kun­nol­la kadul­la menopelillä. 

    Vas­tu­ulli­nen poli­ti­ik­ka on vähän laa­jem­man näkökul­man käyt­töä ja vaa­likaut­ta pidem­mäl­lä näkökulmalla. 

    Jos USA:n sotimi­nen aiheut­taa pako­laishal­li­tus, sitä lie­nee tah­tonut joku muu muu kuin EU poliitikot? 

    Pop­ulisti Vir­ta­nen toki pitää ikäviä asioi­ta muiden syynä ja hyviä omana saavu­tuk­se­na. Jol­loin voi syyt­tää mui­ta puoluei­ta vaik­ka pakollisuudesta. 

    No, pienet kädet ja aiv­ot. Vaikeisi­in ongelmi­in on har­voin 130 merkin ratkaisua. Vaik­ka ome­nalle puk­isi lip­palakin, se ei tee Kih­niöstä elin­voimaista kuntaa.

  119. MrrKAT on oikeil­la jäljil­lä. Valko­jyrä voisi olla hyvä ilmaus tai valkonostalgikko.

    Suo­ma­laisek­si ilmauk­sek­si voisi käy­dä myös valvo­jainker­ho­lainen tai jan­nélainen, K.J. Ståhlber­gin muilut­ta­jan (Val­tion Lentokonete­htaan asen­ta­ja ja myöhempi tak­si­au­toil­i­ja) Juk­ka Jan­nén mukaan, joka oli Valvo­jain Ker­hon (valkois­t­en puolel­la ollei­den työläisten“kurinpidollisen yhdis­tyk­sen”) puheenjohtaja.

  120. fos­si­ili-
    populistit

    1) Pop­ulis­te­ja äänestää usein van­hem­mat ja van­hanaikaiset ihmiset, joi­ta nuoret kut­suu “fos­si­ileik­si”.

    2) Kieltävät ilmas­ton­muu­tok­sen, vähät­televät tai suo­si­vat fossiilisia.

    UK:n UKIP : Ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjä
    Ran­skan FN : Vas­tus­taa globaale­ja ilmastosopimuksia
    Hol­lan­nin PVV: Halu­aa vähen­tää resursse­ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnasta
    Sak­san AfD : Kieltää ihmisen osuuden.
    Ruotsin SD : ?
    Suomen PS : Kieltävät ilmas­ton­muu­tok­sen (Soi­ni, Putko­nen?) tai ihmisen osuuden.

  121. JTS: Ei enem­mistö ihmi­sistä halua syöpää.
    Poli­itikot pait­si kokoomuk­sen Sar­va­maa rajoit­ta­vat tupakoin­tia ja tupakkatuot­teisi­in myyn­tiä ym. 

    Ei enem­mistö ihmi­sistä halua kuol­la autoko­laris­sa. Poli­itikot tekevät liiken­nesään­töjä, rahoit­ta­vat nopeusvalvon­taa, anta­vat määräyk­siä tiestöstä ja autoista jne. 

    Ei enem­mistö ihmi­sistä halua koulu­am­pumistapauk­sen. Poli­itikot rajoit­ta­vat asei­den saamista, niiden säi­ly­tys­tä ohjataan määräyk­sil­lä, tuomioi­ta kiris­tetään ja valvon­taa lisätään. 

    Pop­ulisti Vir­ta­nen toteaa, että tuo on kauheaa kun ei saa vetää röök­iä ja vähän vaan ammuskel­la ilmaan ja sen jäl­keen päästel­lä kun­nol­la kadul­la menopelillä. 

    Vas­tu­ulli­nen poli­ti­ik­ka on vähän laa­jem­man näkökul­man käyt­töä ja vaa­likaut­ta pidem­mäl­lä näkökulmalla. 

    Jos USA:n sotimi­nen aiheut­taa pako­laishal­li­tus, sitä lie­nee tah­tonut joku muu muu kuin EU poliitikot? 

    Pop­ulisti Vir­ta­nen toki pitää ikäviä asioi­ta muiden syynä ja hyviä omana saavu­tuk­se­na. Jol­loin voi syyt­tää mui­ta puoluei­ta vaik­ka pakollisuudesta. 

    No, pienet kädet ja aiv­ot. Vaikeisi­in ongelmi­in on har­voin 130 merkin ratkaisua. Vaik­ka ome­nalle puk­isi lip­palakin, se ei tee Kih­niöstä elin­voimaista kuntaa.

    En löy­dä kir­joituk­ses­tani näke­myk­siä, joi­ta väität min­un esittäneen. 

    Kir­joituk­sesi on mielestäni tyyp­il­listä ennakkoasen­teel­lista, pop­ulis­tista viha­puhet­ta, jos­sa hyökätään toista kir­joit­ta­jaa kohtaan sen sijaan, että pysyt­täisi­in pelkästään asia-argu­menteis­sa ja esitetään val­heel­lis­es­ti tämän kan­nat­ta­van asioi­ta, joista hän ei ole puhunut mitään. 

    Sen vuok­si en pidä itse sen kum­mem­min pop­ulisti, rasisti, suvak­ki kuin muis­takaan leimasimista, kos­ka val­taosa niiden käyt­täjistä käyt­tää niitä väärin ja yrit­tää vähen­tää tois­t­en argu­ment­tien arvoa leimaa­mal­la mielip­i­teen esille tuojan.

  122. Pop­ulisti on ihan hyvä ter­mi kun­han muis­te­taan, että se tarkoit­taa todel­lakin vain pop­ulis­tia. Ja Paa­vo Arhin­mäkikin on pop­ulisti kuten suurin osa poli­itikoista ainakin jos­sain määrin. Pop­ulis­mis­sa ei ole mitään vikaa ja on ihan ter­vet­tä välil­lä kuun­nel­la kansaa ja aset­taa tavoit­teik­si yleis­es­ti halut­tu­ja asioita. 

    Oikeis­to-etuli­ite sen sijaan on huono ja sitä tyyp­il­listä vasem­mis­to­laista newspeakia, jon­ka seu­rauk­se­na kansal­lis­sosial­is­tis­es­ta työväen­puolueestakin tuli oikeis­to­lainen, vaik­ka heil­lä oli suun­nilleen aikansa vasem­mis­to­laisin puolueo­hjel­ma vihreil­lä arvoil­la ryyditettynä.

    Jos näitä tämän päivän “oikeistopop­ulis­tisia” porukoi­ta tarkastel­laan, hei­dän pop­ulis­min­sa tulee kahdes­ta suun­nas­ta: kansal­lis­mielisyys ja vasem­mis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka (ns. pienen ihmisen poli­ti­ik­ka). Sel­l­aista puoluet­ta ei tule mieleen, jon­ka pop­ulis­mi olisi sitä, että vaa­di­taan veronalen­nuk­sia rikkaille ja vapaakauppaa.

    1. Sel­l­aista puoluet­ta ei tule mieleen, jon­ka pop­ulis­mi olisi sitä, että vaa­di­taan veronalen­nuk­sia rikkaille ja vapaakauppaa.

      Trump on puo­lik­si tätä. Ei vapaa kaup­paa, muit­ta todel­la isot veronalen­nuk­set rikkaille.

  123. Köy­hät äänes­tivät mil­jardöörin johta­jak­seen heivaa­maan eli­itin vallastaan.

    Only in America!

  124. Peter: Jos näitä tämän päivän “oikeistopop­ulis­tisia” porukoi­ta tarkastel­laan, hei­dän pop­ulis­min­sa tulee kahdes­ta suun­nas­ta: kansal­lis­mielisyys ja vasem­mis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka (ns. pienen ihmisen politiikka).

    Eiä Hal­la-Ahoa voi kyl­lämitenkään luon­nehtia vasem­mis­to­laisek­si. Talous­poli­ti­ikkansa osalta, jos jätetään EU-vas­taisu­us laskuista, menisi kokoomus­lais­es­ta niin että heilahtaa.

  125. ksee: Tarken­netakoon, että pop­ulis­tit (olkoon sit­ten poli­it­tisen akselin tai N‑uloitteisen kuu­tion mis­sä kvad­ran­tis­sa tahansa) lähin­nä ällöt­tävät min­ua. Toisaal­ta myös “apo­jen” käden­jäl­ki nyky-yhteiskun­nas­sa hirvit­tää, joten hel­posti tun­tuu siltä, ettei ole mitään muu­ta järkevää vai­h­toe­htoa kuin seu­ra­ta sirkus­ta kyynistyneenä sivusta…

    Kaipa tämä on jonkin­laisen polar­isoi­tu­misen syytä – apot – tai ainakin sel­l­aise­na esi­in­tyvät “oike­as­sa oli­jat” tun­tu­vat val­it­se­van kus­takin asi­as­ta yhden kan­nan, joka on ain­oa sal­lit­tu niille, jot­ka eivät halua pop­ulistin / denial­istin / what­ev­er ‑leimaa otsaansa. Mitäpä tässä sit­ten voi tehdä kuin antaa asian olla ja keskit­tyä omaan napaansa.

    Mielestäni siis ymmär­rän mis­tä pop­ulis­mi nousee vaik­ka en sitä hyväksykään.

    Tämä suun­taus, jos­sa kansa jakau­tuu yhä enem­män pop­ulis­tei­hin ja asi­apoli­itikkoi­hin — tai mitä ter­me­jä nyt halu­taankin käyt­tää — on tavat­toman ikävä ja huolestut­ta­va. Silti se ei ole edes aikamme ongelmien syy, vaan pikem­minkin vielä suurem­pi­en ongelmien seuraus.

    Se on on oire siitä, miten pahasti me län­si­maalaiset olemme aat­teinemme nyt hukas­sa. Maail­ma muut­tuu nopeasti dig­i­tal­isaa­tion ja glob­al­isaa­tion takia. Näille ilmiöille emme oikein voi mitään; enin­tään koet­taa niitä hal­li­ta siten, että saisimme hyö­dyn­net­tyä hyvät puo­let ja lieven­net­tyä huonoja.

    Kun kokon­aisu­u­teen lisätään vielä kas­va­vat ja kasaan­tu­vat ympäristöon­gel­mat ja ihmis­mas­san aina vain jatku­va lisään­tymi­nen — meil­lä myös län­si­maid­en suh­teel­lisen ase­man heikken­e­m­i­nen — ei ole ihme, että per­in­teiset puolueet ovat hukas­sa. Pop­ulis­tit tar­joa­vat tässä tilanteessa omia yksinker­tais­tet­tu­ja ja jopa val­heel­lisia “silmät ja rajat kiin­ni” ‑ratkaisu­jaan, mut­ta ne aut­ta­vat itse ongelmi­in vielä vähemmän.

    Mitä pitäisi tehdä? Mitä tapah­tuu, kun pop­ulis­te­ja äänestäneet joutu­vat ker­ta toisen­sa jäl­keen pet­tymään? En tiedä, mut­ta aluk­si kan­nat­taisi edes hyväksyä tosi­asi­at. Sik­si pop­ulis­mi, ymmär­si sen syitä tai ei, on niin jär­jetön­tä omine vai­h­toe­htoi­sine totuuksineen.

  126. Jätän pois sanan oikeisto. 

    Pop­ulis­tille sopii nim­i­tys kon­sen­sus­poli­itikko. Asi­aa kuvaa alla ole­va Trumpin vas­taisen mie­lenosoit­ta­jan kommentti: 

    “Chicagos­sa Reutersin toimit­ta­jat haas­tat­te­liv­at Suomen aikaa lauan­tain ja sun­nun­tain välisenä yönä Bar­dia ja Ayden Noohia, joiden irani­laisen isän Kashra Nooh oli saa­pumas­sa maa­han. Kashra Noohilla on Iranin kansalaisu­us, ja hänel­lä on pysyvä oleskelulu­pa maahan.

    - Emme arvan­neet, että Trump oikeasti tek­isi tämän. Yleen­sä poli­itikot vain puhu­vat, vel­jek­set kertoivat.”

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201701292200061608_ul.shtml

  127. Sylt­ty: Eiä Hal­la-Ahoa voi kyl­lämitenkään luon­nehtia vasem­mis­to­laisek­si. Talous­poli­ti­ikkansa osalta, jos jätetään EU-vas­taisu­us laskuista, menisi kokoomus­lais­es­ta niin että heilahtaa.

    Hal­la-ahon talous­poli­it­ti­sista näke­myk­sistä en ole kovin hyvin per­il­lä, mut­ta ei yksi ihmi­nen muo­dos­ta kansan­li­iket­tä. Sir­pa Pietikäi­nen on suun­nilleen maan vasem­mis­to­laisin poli­itikko ja Osmo Soin­in­vaara oli aikoinaan Eduskun­nan oikeis­to­laisin. Kukaan tästä kolmikos­ta ei kuitenkaan määritä puolueen­sa ja sen kan­nat­ta­jakun­nan yleistä linjaa.

  128. Paljon näyt­tävät nämä pop­ulis­teik­si määritel­lyt ihmiset saa­van aikaan. Pitäisikö nyt miet­tiä, miten tilanteeseen reagoidaan.

    Trump pyyhkii pöytää kan­sain­välisil­lä sopimuk­sil­la ja joidenkin mielestä myös ihmisoikeuk­sil­la. Yhdys­val­tain soti­laal­lisen toimin­nan luonne näyt­täisi muut­tuneen esim Jemenis­sä, sivi­il­i­uhreista ei paljon piita­ta ja Trump­kin pahoit­telee vain amerikkalaisen soti­laan kuole­maa, onko muu­tos todel­li­nen vai onko vain media muut­tanut asen­net­taan USA:n sota­toimien uuti­soin­nis­sa, kun maa­ta ei joh­da enää mieluisa kaveri? 

    Pitäisikö EU:n vaa­tia Trumpia muut­ta­maan lin­jaansa ja jos ei sana kuu­lu, aset­taa Yhdys­val­loille taloudel­lisia pakot­tei­ta? Toisaal­ta onhan Kiinakin miehit­tänyt Tiibetiä jo vuosikym­meniä, eikö sekin ansait­sisi EU:n aset­ta­mat pakot­teet? Pakotelin­ja vaikut­taa muu­toin epäjo­hdon­mukaiselta, poli­ti­ikan väli­neeltä ihmisoikeuk­sien edis­tämisen sijasta. 

    Vaik­ka halu­taan ajatel­la, että pop­ulis­tit nou­se­vat val­taan vain het­kek­si, niin ris­ki pidem­piaikaises­ta ilmiöstä näyt­täisi kas­va­van lumivyöryn tavoin. Brex­it, Trump, Le Pen? Mitä vielä. Brex­it syn­tyi kansanäänestyk­sen seu­rauk­se­na, mut­ta Trump nor­maali vaaleis­sa. On vaarana, että pop­ulis­tit otta­vat val­lan laa­jem­minkin ja muut­ta­vat olen­nais­es­ti pako­lais- ja ympäristöpoli­ti­ikkaa, ken­ties saa­vat aikaan EU:n hajoamisen. 

    Olisiko tarpeen miet­tiä hätäti­lalain­säädän­tö­jen sor­vaamista ja käyt­töön ottamista EU:ssa niin, että vaalien jär­jestämi­nen jäädytet­täisi­in esim. 20 vuodek­si, nyt val­las­sa ole­vat puolueet val­it­si­si­vat poli­ti­ikan tek­i­jät kesku­ud­estaan tänä aikana. Muu­toin otamme liian suuren riskin, että kansa tekee ymmärtämät­tömyyt­tään val­in­to­ja, joil­la on liian tuhoisat seuraukset.

  129. Jer­mu: onko muu­tos todel­li­nen vai onko vain media muut­tanut asen­net­taan USA:n sota­toimien uuti­soin­nis­sa, kun maa­ta ei joh­da enää mieluisa kaveri? 

    Bin­go.

    Jer­mu: Toisaal­ta onhan Kiinakin miehit­tänyt Tiibetiä jo vuosikym­meniä, eikö sekin ansait­sisi EU:n aset­ta­mat pakot­teet? Pakotelin­ja vaikut­taa muu­toin epäjohdonmukaiselta

    Kaik­ki muut val­tiot tun­nus­ta­vat Tiibetin osak­si Kiinaa, eikä omia alueitaan voi miehittää.

  130. Lau­ri Kumpu­lainen: Köy­hät äänes­tivät mil­jardöörin johta­jak­seen heivaa­maan eli­itin vallastaan.

    Only in America! 

    Kyl­lähän Suomes­sakin sairaan­hoita­jat äänes­tivät Kokoomus­ta. Var­masti moni muukin köy­hempi äänesti viimek­si sitä, Keskus­taa tai Perus­suo­ma­laisia. Tuskin kuitenkaan täl­laista poli­ti­ikkaa itseään kohtaan halusivat.

    Pekka T.: Se on on oire siitä, miten pahasti me län­si­maalaiset olemme aat­teinemme nyt hukassa. 

    Se on oire siitä, että toteutetaan poli­ti­ikkaa talouden toim­i­joiden ehdoil­la sen sijaan että toteutet­taisi­in aatteita.

  131. Peter:
    Jos näitä tämän päivän “oikeistopop­ulis­tisia” porukoi­ta tarkastel­laan, hei­dän pop­ulis­min­sa tulee kahdes­ta suun­nas­ta: kansal­lis­mielisyys ja vasem­mis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka (ns. pienen ihmisen poli­ti­ik­ka). Sel­l­aista puoluet­ta ei tule mieleen, jon­ka pop­ulis­mi olisi sitä, että vaa­di­taan veronalen­nuk­sia rikkaille ja vapaakauppaa. 

    “Pop­ulis­mi” ter­mi on mielestäni han­kala. Siitä tulee väk­isin yhteen­li­itet­tynä johonkin toiseen ter­mi­in olutkal­ja-sana. Kos­ka pop­ulis­mia emme halua liit­tää yhteenkään posi­ti­iviseen ilmiöön tai ongel­man­ratkaisu­un. Mielestäni voi perustel­lusti sanoa, että sosi­aaliset tulon­si­ir­rot on yksinker­tainen ratkaisu mon­imutkaiseen elämää suurem­paan, jopa traag­ista mit­talu­okkaa ole­vaan, ongelmaan.

    Osmon peräänku­u­lut­ta­maa ytimekästä ter­miä ei ehkä ole ole­mas­sa. Se on vält­tämät­tä antiglob­al­isti­nen. Mut­ta se ei vielä riitä. Antiglob­al­isti­nen henkilö voi olla arvolib­er­aali. Antiglob­al­isti­nen henkilö voi pitää omaa kansaansa ei-valit­tuna kansana. Vaan mutkat­tomasti kansana ja maana muiden joukos­sa. Antiglob­al­isti­nen voi olla ekol­o­gis­es­ti myön­teis­es­ti ajat­tel­e­va ja toimi­va. Osmon peräänku­u­lut­ta­mat ryh­mit­tymät eivät ole mitään noista edel­li­sistä. Mut­ta yhteinen nimit­täjä on löy­det­tävis­sä. Kuten riv­ien välistä voi lukea ensin­maini­tu­il­la ei tämän het­ken maail­mas­sa ole poli­it­tista kotia lainkaan. Heitä voisi kuva­ta vaikka­pa yksinker­taisel­la 🙂 ter­mil­lä kon­ser­vati­iviset vasem­mis­tolib­er­aalit ero­tuk­se­na glob­al­is­ti­sista vasem­mis­tolib­er­aaleista. (“Kansalli­nen” ja “nation­al­isti­nen” ovat pop­ulis­min tavoin huono­ja käsit­teitä kos­ka niihin ei voi­da tänään liit­tää posi­ti­ivisia määre­itä. Esimerkik­si sel­l­aista että vain val­tio muiden joukos­sa — ei parem­pi ei huonom­pi.) Vasem­mis­tolib­er­aali on valmi­ik­si jo mah­dol­lisim­man harv­inainen väestönosa. Puhu­mat­takaan siitä että olisi vielä vas­toin sitä mikä on juuri täl­lä het­kel­lä muodikas­ta eli suit­si­ma­ton­ta globalisaatiota.

    Osmon tarkoit­ta­mat poli­it­tiset ryh­mit­tymät ovat siinä mielesssä eri­ty­isiä että en löy­dä heille vas­taavaa vastinet­ta glob­al­istien joukosta.

    Kat­e­goris­es­ti
    Globaal­isti ajat­tel­e­vat liberaalit
    Paikallis­es­ti ajat­tel­e­vat liberaalit
    Paikallis­es­ti ajat­tel­e­vat konservatiivit

    Globaal­isti ajat­tel­e­vat kon­ser­vati­iv­it ovat yksit­täisiä henkilöitä, maail­mankansalaisia. Hyvin toimeen­tule­via ja itsel­lisiä. Koske­mat­to­mia. Suure­na ryh­mänä tai poli­it­tise­na liik­keenä kaikkein kam­mot­tavin mah­dolli­nen. Globaali teokra­tia tai muu vastaava.

    Kaik­ki voivat ajatel­la ja julk­i­tuo­da “pop­ulis­tis­es­ti”. Riip­puu tilanteesta ja kon­tek­stista ja etenkin omas­ta henkilöko­htais­es­ta taloudel­lis­es­ta tai muus­ta edusta.

    Meille paikallis­es­ti ajat­televille lib­er­aaleille (kaik­ki ovat toden­näköis­es­ti kuu­lol­la sik­si vähäi­nen on joukkomme ankea) lohdu­tuk­se­na että globaalil­la ajat­telul­la ei ole vielä kovin hyvää track-recor­dia ihmisoikeuk­sien eikä ekolo­gian suh­teen. Enem­pi vaikut­taa vielä heinäsirkkalau­man tapaiselta tuhon itseis­ar­voiselta levit­tämiseltä. Heinäsirkkalau­ma metaforana vaikka­pa lentoli­iken­teen kasvus­ta. Think glob­al­ly act glob­al­ly on vielä kas­va­va tren­di. Glob­al­is­tit aliarvioi­vat act local­lyn vaikeu­den. On tun­nustet­ta­va että think glob­al­ly act local­ly on vielä kaikkia kom­men­tis­sa mainit­tu­ja vähäverisem­pi poli­it­ti­nen toim­i­ja. Tun­nustet­ta­va = kunnioitettava.

  132. max: Globaal­isti ajat­tel­e­vat kon­ser­vati­iv­it ovat yksit­täisiä henkilöitä, maail­mankansalaisia. Hyvin toimeen­tule­via ja itsel­lisiä. Koske­mat­to­mia. Suure­na ryh­mänä tai poli­it­tise­na liik­keenä kaikkein kam­mot­tavin mah­dolli­nen. Globaali teokra­tia tai muu vastaava.

    Kyl­lä näitä globaal­isti ajat­tele­via kon­ser­vati­ivili­ikkeitä on ole­mas­sa. Euroop­palaisit­tain kat­sot­tuna jopa USA:n demokraat­ti­nen puolue on aika kon­ser­vati­ivi­nen, mut­ta globaal­isti katso­va puolue esim. suh­tau­tu­mises­saan YK:hon ja vapaakaup­paan. Takavu­osi­na myös USA:n repub­likaan­it oli­vat ainakin vapaakau­pan osalta globaal­isti ajat­tele­via. Nythän tilanne on muuttunut. 

    “Globaali teokra­tia” olisi ilmi­selvästi pait­si kon­ser­vati­ivi­nen myös autoritääri­nen. Ei-pop­ulis­tiset kon­ser­vati­ivipuolueet ovat yleen­sä demokraat­tisia, eivät autoritäärisiä. Kokoomus on hyvä esimerkki.

  133. max: Kansalli­nen” ja “nation­al­isti­nen” ovat pop­ulis­min tavoin huono­ja käsit­teitä kos­ka niihin ei voi­da tänään liit­tää posi­ti­ivisia määreitä. 

    Kuu­lostaa aika erikoiselta väit­teeltä eri­tyis­es­ti näin Suomen kansal­lis­val­tion juhlavuonna.

    Hus pois sieltä punav­ihreästä medi­aku­plas­ta ja kirjastoon!

  134. Mikko M:
    Ital­ian his­to­ri­as­ta on tart­tunut että Mus­soli­ni haki poli­it­tista poh­jaa val­ta­toiveilleen pitkään. Ja pää­tyi sosial­is­mi­in , mut­ta irti NL Inter­nat­sion­aal­ista, oikeas­t­aan sitä eli kom­mu­nis­te­ja vas­taan. Ja kun sai kan­na­tus­ta, muut puolueet tur­va­si­vat häneen. Kansal­lis­mielisyy­del­lä yritet­ti­in yhdis­tää kansaa, anti­ikkista nimeä myö­den. Niin­pä fasisti oli heti kirosana kan­sain­välisen kom­mu­nis­min piiris­sä: samaa aate, mut­tei NL kon­trol­lis­sa. Oudosti inho periy­tyi nykyvenäjään: kaikkea liikku­vaa kut­su­taan fasismiksi.

    Todel­lakin, Trump on omak­sunut Ital­ias­ta paljon. Vaikka­pa toim­inta suuryri­tys­ten kanssa muis­tut­taa korporatismia.

    Harmil­lis­es­ti Mus­soli­ni ryhtyi sotaan Afrikas­sa kansall­ishenkeä kohot­taak­seen. Saas nähdä Trumpista. 

    Pahal­ta näyt­tää. Trumpin toimet seu­raa­vat täs­mäl­lis­es­ti autoritäärisen per­soon­al­lisu­u­den “käsikir­jaa”.

    En nyt viit­si sitä tois­taa, jokainen sen voi googlata. Viit­taan­pa vain siihen, että Trumpin hallinto aikoo lopet­taa liit­to­val­tion tuen erinäisiltä taidet­ta- ja ja vapaa­ta jour­nal­is­ti­ikkaa tukevil­ta organ­isaa­tioil­ta, mikä on pilkulleen käsikir­jan mukaista.

    Aiem­min rauhoitin itseäni, ettei Trump itse ole korostanut uskon­non merk­i­tys­tä. Ban­non­in nimit­tämi­nen moni­in tärkeimpi­in asemi­in romut­taa tämänkin toivon. Hän­hän on liet­so­mas­sa jotain uut­ta pyhää sotaa islamia, ei vain Isisiä vastaan.

    Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja.

  135. Tapio: Takavu­osi­na myös USA:n repub­likaan­it oli­vat ainakin vapaakau­pan osalta globaal­isti ajat­tele­via. Nythän tilanne on muuttunut. 

    Puolueen toim­i­jat ja rahoit­ta­jat ovat vieläkin sitä. Puolueen kan­nat­ta­vat eivät sitä ole eivätkä koskaan liene olleet.

    Tapio: Aiem­min rauhoitin itseäni, ettei Trump itse ole korostanut uskon­non merkitystä. 

    Trumpin ei tarvitse. Se on raken­net­tu sisään puolueeseen ja hei­dän koko toim­intaym­päristöön­sä ja yhteisöön­sä. Se on annet­tua ellei Trump lähde var­ta vas­ten toim­i­maan sitä vastaan.

  136. Testispop­ulis­tit

    1) Vihaa kohdis­tuu naisi­in ja fem­i­nis­tei­hin, edel­liset leimataan jälkim­mäisik­si jos ei muuta.
    2) 2/3 kan­nat­ta­jista tääl­lä on miehiä.
    3) Äänekkäim­mät on miehiä,
    empa­ti­ava­jaut­ta esi­in­tyy just miehillä jne.
    4) Uho, sota, armei­jain­toilu, katupartiotuki,…

  137. Brex­it, Trump ja Le-Penin kan­natuk­sen kasvu eivät liity varsi­nais­es­ti pop­ulis­mi­in, vaik­ka hekin käyt­tävät pop­ulis­mia hyväk­seen suo­sion kas­vat­tamises­sa. Mut­ta niin tekevät myös val­las­sa ole­vat puolueet vaikka­pa Euroopas­sa, yksi hyvä esimerk­ki on maa­han­muut­topoli­ti­ikkaan ja monikult­tuurisu­u­teen kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­vien leimaami­nen jatku­vasti maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jik­si ja rasis­teik­si, vaik­ka useimpi­en kri­it­tis­ten näke­mys ei perus­tu kumpaankaan noista syistä, vaan taloudel­lisi­in ja sosi­aal­isi­in syihin. 

    Myös sitä voi pitää pop­ulis­min rak­en­teel­lise­na ilmen­tymänä, että vaalilu­pauk­set on jo käsit­teenä vaki­in­tunut ilmaisu, on ikään kuin hyväksyt­ty tosi­a­sia, että val­taan päästäk­seen saa antaa lupauk­sia, joiden toteut­ta­mi­nen tiede­tään mah­dot­tomak­si, mut­ta joi­hin osa äänestäjistä uskoo ymmärtämät­tä ettei niitä voi­da koskaan toteuttaa. 

    Tuos­sa on pari artikke­lia, jot­ka kaikkien kan­nat­taisi lukea riip­pumat­ta siitä, mitä mieltä on kysei­sistä asioista henkilöko­htais­es­ti. Tarvi­taan oikeasti kun­nol­lista vuorop­uhelua ihan kaik­ista asioista sen sijaan, että julis­te­taan omia näke­myk­siä ihmisoikeuk­sista, maa­han­muu­tos­ta ja ympäristön suo­jelus­ta ain­oak­si oikeak­si totu­udek­si, jos­ta ei voi neu­votel­la. Kansalais­ten vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia voidaan kaven­taa eli demokra­ti­aa heiken­tää vetoa­mal­la siihen, etteivät ne kuitenkaan ymmär­rä, mut­ta lop­ul­ta se johtaa huonom­paan tulok­seen, vielä äärim­mäisem­pi­en taho­jen val­taan nousuun. 

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005079150.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=8672d641f04476803d99d14cc5eac4fc

    “Se, mikä val­ta­me­di­al­la ja val­ta­puoluei­den poli­itikoil­la on jäänyt huo­maa­mat­ta on, että val­taosa ihmi­sistä ei jaa hei­dän maail­mo­ja halaavaa elämän­ta­paansa. Suurin osa ihmi­sistä elää koko elämän­sä koti­mais­saan ja heille vieras on ker­ta kaikki­aan vierasta.

    Tilas­tokeskus Euro­statin mukaan 500 miljoonas­ta EU-kansalais­es­ta vain noin 14 miljoon­aa asuu jos­sain muus­sa maas­sa kuin minkä kansalaisia he ovat. Liikku­mat­to­muus on Euroopas­sa yleisem­pää kuin liikku­vu­us: kaik­ki eivät halua jael­la poski­pusu­ja Berli­inin hipsterikortteleissa.”

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005078491.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=3&utm_source=tf-other&share=d9a55316629d6fa84255df3a18979321

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.