Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2017

Etusuo­ra aukeaa. Maail­man­his­to­ri­an viimeinen Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouskausi alkaa.

Käve­lykeskus­tan peri­aate­su­un­nitel­man suunnittelutilanne

Kaik­ki lähti liik­keelle Han­nu Oskalan Man­ner­heim­intien itäpuoli Käve­lykaduk­si ‑aloit­teesta, johon viras­to vas­taisi, että tarvit­taisi­in kokon­ais­su­un­nitel­ma. Nyt sen tekem­i­nen on käyn­nis­tet­ty. Tarkastelus­sa on usei­ta vai­h­toe­hto­ja alka­en Kai­vokadun sulkemis­es­ta autoil­ta kokon­aan tai osit­tain (osit­tain joudu­taan tekemään Kru­unuvuoren­ran­nan ratikoiden takia) ja Espo­jen osalta käve­lykaduk­si Pohjois-Espa tai molem­mat tai molem­mat yksikaistaisiksi.

Tämä val­tu­us­to ei tee näistä päätök­siä vaan sauraava(t) ja hyvä niin. Kokoomuk­sen pormes­tariehdokas on jo blogillaan kir­joit­tanut, että yksit­täiset kadut ovat hyviä käve­lykaduik­si, eivät kokon­aiset alueet.

Nyt merk­itään vain tiedoksi.

Kes­ki-Pasi­lan Rat­api­hako­rt­telei­den tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Ehdo­tus on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty niin pieniä muu­tok­sia, ettei tarvitse asettyaa uudelleen nähtäville. Kiin­teistölau­takun­ta ei näköjään pidä viherkatoista. (!)

Pasi­la tulee tämän mukana kohen­ta­maan ase­maansa Helsin­gin toise­na pääkeskuk­se­na merkit­tävästi. Uusia asukkai­ta 3000 ja lisäk­si tuhat työ­paikkaa. Olisi täy­delli­nen, ellei olisi tuo­ta onneton­ta Vetu­ri­tien kaupunki­mo­taria. Sen este­vaiku­tus­ta lieven­tää se, että se on pääosin sijoitet­tu radan varteen.

Vana­mon­tie 13 ase­makaa­va Marjaniemessä

Seu­rakun­ta panee seu­rakun­tat­alon mata­lak­si. Tilalle tulee noin tuhat neliötä asuin­raken­nu­soikeut­ta. Yksi kuva ajas­tamme tämäkin.

Huoneis­to­tyyp­pi­en ja ‑koko­jen ohjaaminen

Näistä on päätet­ty MA-ohjel­man yhtey­dessä. Ehdote­taan, että asuin­pin­ta-alas­ta 50 % on olta­va per­hea­sun­to­ja ja per­hea­sun­to­jen keskikoon on olta­va vähin­tään 80 neliötä.

Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa esitin, että tuos­ta 80 nelilöstä luovu­taan. Kuin­ka iso­ja per­hea­sun­to­ja raken­netaan, jääköön markki­noiden ratkaistavak­si. Tämä ei tarkoi­ta, että kaik­ki oli­si­vat minikolmioi­ta, kos­ka nytkin isom­mat asun­not menevät kau­pak­si siinä, mis­sä vähän pienem­mät. Tuo 50 ei myöskään tarkoi­ta, että asun­noista puo­let olisi vähin­tään kah­den maku­uhuoneen per­hea­sun­to­ja, kos­ka nor­mi kos­kee pin­ta-alaa. Noin kol­mannes asun­noista tulisi näin ole­maan perheasuntoja.

Ris­to Rauta­va näyt­ti otta­van tuon ehdo­tuk­seni 80 neliöstä luop­umis­es­ta omi­in nimi­in­sä Hesaris­sa. Hän ehdot­taa myös, että per­hea­sun­to­jen min­imio­su­us las­ket­taisi­in 40 %:iin. MA-ohjel­man mukaan 40 % — 50 %. Vir­tas­to puo­lus­taa men­e­mistä ylära­jalle sil­lä, että MA-ohjel­ma puhuu pros­en­ter­ista raken­nu­soikeud­es­ta ja nyt puhutaan huoneis­toalas­ta. En tätä tulk­in­taa ihan sulata.

Olen kan­nat­tanut per­hea­sun­to­jen puo­lus­tamista, mut­ta olisi kyl­löä myös vahvo­ja perustei­ta pää­tyä tuo­hon alem­paan lukua (40%) kos­ka kysyn­täti­lanne on se mikä se on.

Poikkeamis­lu­pa Bauhausille Vallilassa

Hake­mus­ta ei näköjään ole vedet­ty pois. Me var­maankin hylkäämme tuon. Se ei estä Bauhausin tuloa, jos oikein halu­a­vat. Joutu­vat vain muut­ta­maan vähän pysäköin­tikon­sep­tia. Alue on VR:n omis­ta­ma, joten Helsin­ki ei voi päät­tää sen tarkem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta muuten kuin osta­mal­la alueen.

Hämeen­tie 153:n tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Ara­bi­an yri­tys­ta­lo pan­naan mata­lak­si ja tilalle tulee asun­to­ja 440 hen­gelle. Asukkaat ovat vast­f­gus­ta­neet han­ket­ta, kos­ka huonos­ti kau­pak­si menevä ja sik­si hal­pavuokrainen yri­tys­ta­lo on tuonut kaikkea kivaa ja vai­h­toe­htoista. ja 6–8 ker­roksi­nen talo naa­puris­sa ei houkuta.

Oikaisu­vaa­timus kiel­losta muut­taa liike­huoneis­to asuin­huoneis­tok­si Runeberginkatu 49:ssä

Taloy­htiö halu­aisi muut­taa osan liike­huoneis­tos­ta asuin­ti­lak­si, mut­ta virastopääl­likkö ei ole antanut muut­taa kuin hyvin pienen osan.

 

 

 

 

 

 

 

56 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2017”

  1. >Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa esitin, että tuos­ta 80 nelilöstä luovu­taan. Kuin­ka iso­ja per­hea­sun­to­ja raken­netaan, jääköön markki­noiden ratkaistavaksi.

    Hyvä. 80 neliön sään­tö rajoit­taa pien­ten kolmioiden tar­jon­taa ja nos­taa niiden hin­taa. Näin se hait­taa nimeno­maan niitä suh­teessa pien­i­t­u­loisimpia lap­siper­heitä, joil­la pieni kolmio on ain­oa mah­dol­lisu­us kaupunki­a­sun­toon (toki lap­siper­heitä asuu myös kak­siois­sa). Toiv­ot­tavasti muu­tose­hdo­tus menee läpi. 

    Sinän­sä suuria asun­to­ja suo­si­va poli­ti­ik­ka vuo­taa tukea kohteena ole­vien lap­siper­hei­den ohi etenkin varakkaille eläkeläisille sekä sinkuille/dinkuille, nyt sen­tään pien­i­t­u­loisem­matkin lap­siper­heet pää­sevät tästä osal­lisek­si (pait­si tietysti ne, joil­la on varaa/halua vain kak­sioon). Mak­saji­na ovat yksiöis­sä-kak­siois­sa asu­vat pien­i­t­u­loisem­mat yksin­huolta­jat, sinkut, dinkut, eron­neet ja lesket. 

    Hyvä siis, jos %-osu­us­vaa­timuk­ses­sakin kat­so­taan nyky­istä enem­män sitä, mis­tä on kysyntää.

  2. Mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle tapah­tuu tämän kok­ouskau­den jälkeen?

    1. Seu­raaval­la kaudel­la on vain viisi lau­takun­taa. Yksi niistä on kaupun­bkiym­päristön lau­takun­ta, jolle tulee kaup­sun, kiin­teistlölau­takun­nan, raken­nus­lau­takun­nan ja vaik­ka minkä tehtävät.

  3. Olisiko suurem­pi­en asun­to­jen rak­en­tamista mah­dol­lista tukea sil­lä, että kaavas­sa annet­taisi­in lupa ylit­tää raken­nu­soikeus mikäli asun­to­jen keskikoko (tai medi­aani tai joku muu matemaat­ti­nen suure, jos pelätään ylisu­urten asun­to­jen rak­en­tamista) on enem­män kuin x? 

    Pien­ten asun­to­jen rak­en­tamisel­la halu­taa mah­dol­lis­taa asun­to­jen lukumäärän mak­si­moin­ti asum­isväljyy­den kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta jos pin­ta-alaa saisi lisätä ilman raken­nu­soikeu­den lop­pumista, lukumäärä pysy­isi samana ja laatu kasvaisi.

    Yhteis­tilo­ja ja parvekkei­ta saa jo nykyään rak­en­taa nor­maalin raken­nu­soikeu­den lisäk­si, mik­si ei vaatehuoneita?

  4. Yhteis­tilo­ja ja parvekkei­ta saa jo nykyään rak­en­taa nor­maalin raken­nu­soikeu­den lisäk­si, mik­si ei vaatehuoneita? 

    Nyky­i­sis­sä kaavois­sa raken­nusala ja raken­nu­soikeus on rajat­tu niin tiukasti, että ylimääräisiä neliöitä on hyvin vaikea saa­da näi­hin raamei­hin mahtumaan.
    Asum­isväljyy­den lisäämi­nen ja halu kaavoit­taa tarkasti määritel­tyjä raken­nus­mas­so­ja (halu­tul­la alueel­la) ovat lähtöko­htais­es­ti ristiriidassa.

  5. Keskus­tan kadut ovat ihan käve­ly-ystäväl­lisiä jo nyt. Eikö olisi parem­pi rajoit­taa autoli­iken­net­tä likaisim­mil­la asuinkaduil­la Espan ja Kai­vokadun sijas­ta (mis­sä juuri kukaan ei asu)? Mechelinin‑, Mäkelän- ja Runeberginkadut, Mannerheimitie. 

  6. Toiv­ot­tavasti polkupyöräil­i­jät eivät jat­ka tilan val­loit­tamista käveli­jöiltä, kuten nyt on tapahtunut.

  7. Ville: Nyky­i­sis­sä kaavois­sa raken­nusala ja raken­nu­soikeus on rajat­tu niin tiukasti, että ylimääräisiä neliöitä on hyvin vaikea saa­da näi­hin raamei­hin mahtumaan.

    Asum­isväljyy­den lisäämi­nen ja halu kaavoit­taa tarkasti määritel­tyjä raken­nus­mas­so­ja (halu­tul­la alueel­la) ovat lähtöko­htais­es­ti ristiriidassa.

    Kyl­lä nyky­i­sis­säkin kaavois­sa on sen ver­ran väljyyt­tä, että raken­nusaluet­ta ei tarvitse täysin täyt­tää, ja kymme­nen pros­entin yli­tyk­siä raken­nu­soikeu­teen (jol­la siis saa jo hel­posti sen vaate­huoneen joka asuntoon)ja parin metrin yli­tyk­siä raken­nusalueeseen menee raken­nuslu­pavai­heessa läpi vähäis­inä poikkeam­i­na kaa­van vaa­timuk­si­in. Samoin ulokeparvek­keet sään­nön­mukaises­ti tule­vat raken­nusalueen ulkop­uoelle. Eli ei raken­nus­mas­san määrit­te­ly kaavas­sa täl­läkään het­kel­lä mitään millintarkkaa työtä ole.

    Lisäk­si tässä on lähtöko­htais­es­ti kyse tule­vista kaavoista, jois­sa jous­to on mah­dol­lista ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.

    Ei siinä mitään isom­paa ris­tiri­itaa ole.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Seu­raaval­la kaudel­la on vain viisi lau­takun­taa. Yksi niistä on kaupun­bkiym­päristön lau­takun­ta, jolle tulee kaup­sun, kiin­teistlölau­takun­nan, raken­nus­lau­takun­nan ja vaik­ka minkä tehtävät.

    Uusi super­autakun­ta päät­tää silti edelleen samoista asioista kuin aikaisem­mat lau­takun­nat kukin erik­seen? Vai onko jotain kohtia mis­sä saadaan vähän oikaistua, esim päätetään jonkun ton­tin myynnistä+kaavamuutoksesta yhdessä lau­takun­nas­sa, kun aikaisem­min meni kahdessa?

  9. 80 neliön sään­nöstä ja pros­ent­tio­su­us­tulkin­noista saisi hel­posti kir­joitet­tua 70-lukuhenkisen politbyroosketsin. 

    Ehkä sen ver­ran pitäisi ottaa taiteel­lisia vapauk­sia, että ymp­päisi sekaan vod­kan, tupakansavun ja “toveri” ‑puhut­telun, mut­ta muuten nyky­todel­lisu­us taitaa tar­jo­ta kaiken tarvittavan.

    Tai ehkä mä vaan huvi­tun helposti.

  10. Osmo Soin­in­vaara: Ara­bi­an yri­tys­ta­lo pan­naan mata­lak­si ja tilalle tulee asun­to­ja 440 hen­gelle. Asukkaat ovat vast­f­gus­ta­neet han­ket­ta, kos­ka huonos­ti kau­pak­si menevä ja sik­si hal­pavuokrainen yri­tys­ta­lo on tuonut kaikkea kivaa ja vai­h­toe­htoista. ja 6–8 ker­roksi­nen talo naa­puris­sa ei houkuta.

    Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, että markki­nat, mut­ta kaupun­gin elävyy­den kannal­ta tämäkin point­ti on huomionar­voinen. Ylipään­sä, ei vält­tämät­tä tässä tapauk­ses­sa. Siis hal­pavuokrainen tila. Siitä on kiis­ta­ton­ta hyö­tyä. On paljon yri­tys­toim­intaa, joka ei toi­mi Wereld­haven ylläpitämis­sä prameis­sa tilois­sa, mut­ta kulah­ta­neessa ostaris­sa kyl­lä. Noin esimerkiksi.

    Ja jos onkin niin, että ton­tin­o­mis­ta­jan toivei­ta pitää kuun­nel­la, niin voisi ottaa käytän­nök­si myös sel­l­aisen, että HOK-Elan­non toivei­ta ei kuun­nel­la sil­loin kun se ei omista tont­tia. Viitat­en Maunulaan, jos­sa kaupun­ki tap­poi ostarin lyhy­il­lä tont­ti­sopimuk­sil­la rai­vat­en s‑mafialle tilaa.

  11. “Tarkastelus­sa on usei­ta vai­h­toe­hto­ja alka­en Kai­vokadun sulkemis­es­ta autoil­ta kokon­aan tai osit­tain (osit­tain joudu­taan tekemään Kru­unuvuoren­ran­nan ratikoiden takia)”

    Rauta­tien­to­ril­la on Mikonkadun reunal­la jo valmi­ik­si käyt­tämät­tömät raiteet, joi­hin voisi ohja­ta uudet ratikat. Mik­sei niitä käytetä?

  12. Kaupunki­in halu­taan käve­lykeskus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vokadulle kaupun­gin ahtaim­paan paikkaan kuitenkin ollaan suun­nit­tele­mas­sa raitio­vaunu­jen päätepysäkke­jä. Eihän täl­laises­sa ole mitään järkeä.

  13. arkkite­hti:
    Olisiko suurem­pi­en asun­to­jen rak­en­tamista mah­dol­lista tukea sil­lä, että kaavassa… 

    Sitä voisi esimerkik­si tukea kaavoit­ta­mal­la riit­tävästi. 😉 Kun on riit­tävästi kaavoitet­tua, niin jos on aitoa tarvet­ta, niin aina löy­tyy rakentaja.

    Kun ton­tit vielä pilko­taan riit­tävän pieniksi, niin gryn­deriken­tamiselle löy­tyy vai­h­toe­hto­ja, mikä mah­dol­lis­taa sään­te­lyn purkamisen edelleen. Kun muu rahoi­tus kil­pailee aidosti gryn­de­rien kanssa, voidaan mm. autopaikkanormeista luopua.

    Osmon idea moot­tori­ti­estä radan vart­ta on kan­natet­ta­va. Se pitää jatkaa keskus­taan asti! Sinne voi ohja­ta mm. kaiken keskus­taan tule­van bus­sili­iken­teen. Istu­in taas tänään Man­skul­la spåras­sa, joka oli jäänyt poikit­tain aje­tun bussin taakse kat­se­le­maan val­o­jen vai­h­tu­mista ker­ran sun toisen. Julkisen liiken­teen suurin riesa ovat bussit.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Seu­raaval­la kaudel­la on vain viisi lau­takun­taa. Yksi niistä on kaupun­bkiym­päristön lau­takun­ta, jolle tulee kaup­sun, kiin­teistlölau­takun­nan, raken­nus­lau­takun­nan ja vaik­ka minkä tehtävät.

    Mitähän tuol­lainen super­lau­takun­ta ehtii käsitel­lä ja mihin pere­htyä, kun nykyisenkin kslk:n jäsen­ten pere­htymi­nen on vähän siinä ja siinä? Eivät esi­tys­li­s­tat jatkos­sa ainakaan lyhene.

  15. Oli idea nyt Soin­in­vaaran, Rauta­van tai jonkun muun, niin hyvä se on joka tapauk­ses­sa. Pois tuol­laiset hyvää tarkoit­ta­vat mut­ta pahaa aikaan saa­vat neliösääntelyt.

    Nykyti­lanne on vähän niin kuin sanoisi että ome­nia pitää syödä, kos­ka ne ovat ter­veel­lisiä, mut­ta me myymme niitä vain viiden kilon säkeis­sä. Jos ei sin­ul­la ole varaa koko säkki­in, osta suk­laa­p­atuk­ka. Mik­sei pienem­pit­u­loinen saisi ostaa sitä yhtä omenaa?

    Man­hat­tanil­la kolmio on taa­tusti pienem­pi kuin Ida­hos­sa. Mik­sei siis myös helsinkiläi­nen kolmio saisi olla pienem­pi kuin tyrnäväläi­nen? Jos niitä pikkukolmioi­ta ei kukaan halua, niin sil­loin niitä ei kukaan osta eikä siis kukaan raken­nakaan. Rohke­nen väit­tää, että aika moni ostaa.

    Eikä se 20-neliöi­nen yksiökään ehkä ole kovin mon­elle unel­ma, mut­ta käytän­nön tavoite se on silti. Niiden tekem­i­nen pitää mah­dol­lis­taa ilman has­su­ja rajoit­tei­ta. On parem­pi, että ihmi­nen asuu jonkun aikaa siinä pikkuyk­siössä, tekee töitä ja säästää ja muut­taa aikanaan isom­paan kuin että se ihmi­nen ei pääse Helsinki­in ollenkaan, vaan istuu työt­tömänä maakun­nas­sa, vaikkakin sit­ten väljässä kaksiossa.

  16. Jalankulk­i­ja:
    “Tarkastelus­sa on usei­ta vai­h­toe­hto­ja alka­en Kai­vokadun sulkemis­es­ta autoil­ta kokon­aan tai osit­tain (osit­tain joudu­taan tekemään Kru­unuvuoren­ran­nan ratikoiden takia)”

    Rauta­tien­to­ril­la on Mikonkadun reunal­la jo valmi­ik­si käyt­tämät­tömät raiteet, joi­hin voisi ohja­ta uudet ratikat. Mik­sei niitä käytetä?

    Minus­ta on hyvä, että nuo uudet ja uuden­laiset lähiöratikat tuo­daan niin ytimeen kuin suinkin mahdollista.

    Har­mit­taa, kun lähi­ju­nat jäävät jon­nekin kauas Töölön­lahdelle ja Kaisaniemen puistoon.

  17. Päätepysäkke­jä Kai­vokadul­la:
    Kaupunki­in halu­taan käve­lykeskus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vokadulle kaupun­gin ahtaim­paan paikkaan kuitenkin ollaan suun­nit­tele­mas­sa raitio­vaunu­jen päätepysäkke­jä. Eihän täl­laises­sa ole mitään järkeä.

    Ei ole tosi­aan järkeä. Mut­ta eihän siitä olekaan kysymys, vaan taas yhdestä uud­es­ta kikas­ta, jon­ka avul­la päästään vaikeut­ta­maan autoilua. Kaik­ki muut ratikkalin­jat aja­vat tuos­ta läpi jos­sain muual­la oleville päätepysäkeilleen.

  18. Kai­vokatu olisi paras niin, että kaik­ki autoli­ikenne ohjataan raitio­vaunupysäkin eteläpuolitse. Näin joukkoli­iken­neter­mi­naalin sisäl­lä voi kävel­lä junien, bussien ja raitio­vaunu­jen välil­lä ilman että tarvit­see seisoa välis­sä liiken­neval­ois­sa. Kai­vokadun suurin ongel­ma tosin eivät ole autot, vaan suuret, aivan väärän mit­takaa­van, rumat, ruskeaa val­oa anta­vat lyhtypylväät, pysäkkika­tok­set joiden sisään mah­tuu vain pieni osa odot­ta­jista, kun ne voisi­vat kat­taa koko lai­turin, istu­tusten puute, epämääräiset ja virt­saiset pöm­pelit sekä nim­imerkki­ni rakennus. 

    Esplanadil­la on sekä reunoil­la lev­eät jalka­käytävät että keskel­lä autoil­ta eris­tet­ty hyvä jalankulku­ti­la. Yhden kaistan pois­t­a­mi­nen suun­taansa ei sik­si vaiku­ta jalankulk­i­jan koke­muk­seen. Nykyisessä rak­en­teessa on myös tiet­tyä his­to­ri­al­lista jatku­moa, kun molem­min puolin puis­toa menee ajoneu­vo­ja. His­to­ri­alli­nen jatku­mo katkeaisi, jos Pohjois­es­planadil­la ei menisi ajoneuvoja.

    Daniel Fed­er­ley:

    Eikä se 20-neliöi­nen yksiökään ehkä ole kovin mon­elle unel­ma, mut­ta käytän­nön tavoite se on silti. Niiden tekem­i­nen pitää mah­dol­lis­taa ilman has­su­ja rajoit­tei­ta. On parem­pi, että ihmi­nen asuu jonkun aikaa siinä pikkuyk­siössä, tekee töitä ja säästää ja muut­taa aikanaan isom­paan kuin että se ihmi­nen ei pääse Helsinki­in ollenkaan, vaan istuu työt­tömänä maakun­nas­sa, vaikkakin sit­ten väljässä kaksiossa.

    Nykyisel­lään alle 20 neliön yksiön vuokra on sama kuin suurem­man asun­non. Pienem­män koon pitäisi minus­ta näkyä vuokran suu­ru­udessa, ennen kuin noi­ta saa rak­en­taa lisää.

  19. Käve­lykeskus­tan suurin ongel­ma on se, ettei se kaikkein tärkein ostoskatu eli Alek­si ole käve­lykatu. Jos yksi­ty­isauto­ja ollaan häätämässä Pohjois-Esplanadil­ta, eikö raitio­vaunulin­jat olisi järkevää siirtää sinne ja rauhoit­taa Alek­si käve­lykaduk­si? Jalankulk­i­javir­rat ovat huo­mat­tavasti suurem­mat Alek­sil­la, joten on vähän has­sua tehdä Pohjois-Espas­ta käve­lykatu ja jät­tää Alek­san­terinkatu ennalleen. Pohjois-Esplanadil­la on muutenkin kaup­po­ja vain kadun toisel­la puolel­la, joten käveli­jöi­den ei ole tarvet­ta tehdä sik­sakkia kadun poik­ki samal­la taval­la kuin Aleksilla.

    Nykyisel­lään Alek­si on aika epävi­ihty­isä: jalka­kaytävil­lä on tun­gos, ajo­ra­ta on enim­mäk­seen tyhjä aiheut­taen kolkkouden tun­teen, eikä tilaa pehmen­täviä pui­ta, istu­tuk­sia, penkke­jä tms ole. Raitio­vaunu­jen ja tak­sien vuok­si saa olla varuil­laan kun ylit­tää kat­ua. Se ei houkut­tele ren­toon oleskelu­un samal­la taval­la kuin Tukhol­man Drot­tning­gatan tai Kööpen­ham­i­nan Ströget. Aleksin tapaiset kaup­pakadut tun­tu­vat ole­van kaikissa muis­sa kaupungeis­sa kävelykatuja.

    Kai­vokadun tilaon­gel­mat puolestaan pienenevät huo­mat­tavasti kun pois­te­taan ne ase­man edessä ole­vat parikym­men­tä pysäköin­tipaikkaa ja siir­retään ajo­ra­to­ja ja raitio­vaunukisko­ja pohjoiseen Ase­ma-auki­ol­ta Mikonkadulle. Ase­man vier­essä on P‑Eliel, sen pitäisi riit­tää saat­toli­iken­teen käyttöön.

    Näi­den lisäk­si käveli­jöi­den olo­suhtei­ta paran­netaan parhait­en kaven­ta­mal­la asun­tokatu­jen ajo­ra­to­ja ja yksisu­un­tais­ta­mal­la niitä Eerikinkadun itäpään tapaan. Uusia käve­lykatu­ja voisi harki­ta Töölöön ja Kallioon.

  20. Kai­vokatu on kak­sik­er­roksi­nen. Toisen ker­roksen voisi jät­tää autoille ja toisen ihmisille. Ihan sama kum­mat menevät maan alle. Käve­lykeskus­ta on toimi­va ain­oas­taan, jos autot pää­sevät kiertämään sen tai aja­maan läpi paljon nyky­istä tehokkaam­min. Jos nyky­i­sistä vai­h­toe­hdoista vain nap­si­taan katu­ja pois yksi ker­ral­laan, lop­putu­los on paljon nyky­istä huonom­pi. Kävelyalueen ihanu­udet eivät kor­vaa takkuil­e­van liiken­teen tuo­maa negati­ivista lisää.

  21. Päätepysäkke­jä Kai­vokadul­la:
    Kaupunki­in halu­taan käve­lykeskus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vokadulle kaupun­gin ahtaim­paan paikkaan kuitenkin ollaan suun­nit­tele­mas­sa raitio­vaunu­jen päätepysäkke­jä. Eihän täl­laises­sa ole mitään järkeä.

    Laa­jasa­lon raitio­vaunulin­joille on suun­nitel­tu päätepysäk­ki Kai­vokadulle, kos­ka Kaivokadun/Simonkadun ja Man­skun risteyk­seen ei mah­du kun­nol­la nyky­istäkään määrää raitiovaunulinjoja.

    Jos autot hääde­tään Man­skun itäre­unal­ta, tilanne luon­nol­lis­es­ti muut­tuu ja Laa­jasa­lon lin­jo­jen jatkami­nen heil­u­ri­na Töölön/Kampin/Punavuoren suun­taan tulee var­teenotet­tavak­si vaihtoehdoksi.

    Keskus­tan autoli­iken­teessä pitäisi mielestäni pyrk­iä edis­tämään suju­vu­ut­ta ja ehkäisemään läpi­a­joa. Kai­vokadun voisi hyvin sulkea henkilöau­toli­iken­teeltä Rautatiease­man edustal­ta ja vas­taavasti Man­skul­ta voisi rak­en­taa pienen tun­nelin pätkän Postikadulle. Rautatiease­malle pitää päästä myös henkilöau­tol­la, mitä suju­vam­min sen parem­pi, mut­ta Rautatiease­man ohi ei tarvitse päästä henkilöautolla.

  22. Olisiko mah­dol­lista, että Esplana­di­en annet­taisi­in olla ihan ennal­laan, ja käytet­täisi­in nekin rahat johonkin tähdel­lisem­pään. Näyt­tää siltä, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on liikaa väkeä, kun koko ajan pitää olla purka­mas­sa ja siirtämässä jalka­käytäviä ja raitiokisko­ja ja pyöräteitä mil­loin minnekin.

  23. Tuo­mas L.: Käve­lykeskus­tan suurin ongel­ma on se, ettei se kaikkein tärkein ostoskatu eli Alek­si ole kävelykatu. 

    Alek­san­terinkadun eteläpuolen talot ovat pääsään­töis­es­ti niin korkei­ta että itse katu tun­tuu var­joisalta kuilul­ta. Sijain­ti on läpikulkukadulle eri­no­mainen, jos­ta tun­gos jalka­käytävil­lä ja suuret jalankulk­i­jamäärät. Viihty­isää ja ren­toon oleskelu­un houkut­tel­e­vaa Alek­san­terinkadus­ta ei saa mil­lään, ja sik­si ratik­ka puo­lus­taa siel­lä paikkaansa.

    Drot­tning­gatan ja Strøget edus­ta­vat mata­lam­paa ja vai­htel­e­vam­paa rak­en­tamista. Drot­tning­gatan on pohjois-etelä ‑suun­tainen eli päivisin val­oisampi, ja Strøget tun­tu­vasti eteläm­pänä eli val­okul­mat pystympiä ja katu sik­sikin vähem­män kuiluisan oloinen. Drot­tning­gata­nia voisi ver­ra­ta vaik­ka Eerikinkadun Yrjönkadun puoleiseen päähän.

    Ydinkeskus­tan poten­ti­aa­li­nen käve­lykatuhel­mi on selkeästi Pohjois-Esplana­di, joka menee autoilukäytössä hukkaan.

  24. Tuo­mas L.: Aleksin tapaiset kaup­pakadut tun­tu­vat ole­van kaikissa muis­sa kaupungeis­sa kävelykatuja.

    Niin..kun Helsinki­in aikoinaan päätet­ti­in rak­en­taa kaupunki­ju­na normimetron sijaan niin ydinkeskus­ta on sit­ten täyn­nä ratikoi­ta toisin kuin kaupungeis­sa yleen­sä. Jos Helsingis­sä olisi kun­non metro, olisi käve­lykeskus­takin voitu toteut­taa jo ajat sit­ten kun sekä ratikoi­ta että busse­ja olisi oleel­lis­es­ti nyky­istä vähem­män suun­nit­telua häiritsemässä.

  25. Tuo­mas L.: Uusia käve­lykatu­ja voisi harki­ta Töölöön ja Kallioon.

    Saisiko­han Helsinginkadus­ta (Bra­hen ken­tältä Kurvi­in) Alek­si-tyyp­pisen raitiokäve­lykadun? Se myl­lät­ti­in hil­jat­tain uuteen uskoon, kun kiskot vai­hdet­ti­in ja pyöräkai­stat toteutet­ti­in. Töi­den aikana se oli autoil­i­jalle aika kur­ja ajet­ta­va ja niin­pä ne autot käytän­nössä hävi­sivät. Vaik­ka kat­ua pystyi aja­maan, siel­lä ei ollut auto­ja nimek­sikään. Nyt ovat palan­neet, mut­ta nähtävästi Hesari ei ole autoille mitenkään vält­tämätön väylä. Käve­lykatu­na se olisi upea Kallion sydän.

  26. Daniel Fed­er­ley: Saisiko­han Helsinginkadus­ta (Bra­hen ken­tältä Kurvi­in) Alek­si-tyyp­pisen raitiokävelykadun?

    Ei saa, kos­ka keskus­pelas­tusase­man reitit.

  27. Daniel Fed­er­ley: Minus­ta on hyvä, että nuo uudet ja uuden­laiset lähiöratikat tuo­daan niin ytimeen kuin suinkin mahdollista.

    Har­mit­taa, kun lähi­ju­nat jäävät jon­nekin kauas Töölön­lahdelle ja Kaisaniemen puistoon. 

    Mie­lenki­in­toinen riski­ana­lyysin tulos. Kun ker­ran sadas­sa vuodessa aje­taan junal­la sisään hal­li­in, niin pitää tehdä muu­tos joka siirtää junia kym­meniä metre­jä kauem­mas. Kun jo aikasem­min lähi­ju­nien lai­tu­rit oli­vat kaukana, niin nyt oikeasti ovat paikas­sa, joka ei ole ihan kilpailukykyisin. 

    Otta­mat­ta kan­taa, onko Pis­arara­ta muuten järkevä, niin keskus­tan ase­mat tuo­vat junali­iken­teelle kil­pailue­t­ua etäisyy­den monin paikoin lyhentyessä.

  28. Daniel Fed­er­ley: Saisiko­han Helsinginkadus­ta (Bra­hen ken­tältä Kurvi­in) Alek­si-tyyp­pisen raitiokävelykadun?

    Kallios­sa ilmeisin pien­imuo­toisen käve­lykadun paik­ka on Porthaninkadun pätkä Viiden­neltä lin­jal­ta Agri­colankadulle. Kallion kir­jas­ton taka­maa (Mat­ti Hele­niuk­sen puis­to) on muutenkin suosit­tu oleskelu­alue, ja kadun sulkem­i­nen rauhoit­taisi Torkke­linkat­ua entisestään.

  29. Daniel Fed­er­ley: Minus­ta on hyvä, että nuo uudet ja uuden­laiset lähiöratikat tuo­daan niin ytimeen kuin suinkin mahdollista.

    Har­mit­taa, kun lähi­ju­nat jäävät jon­nekin kauas Töölön­lahdelle ja Kaisaniemen puistoon. 

    Pitipä ihan Helsin­gin kart­ta­palvelus­ta kat­soa käve­ly­mat­ka kak­siyk­sikköisen lähi­ju­nan viimeis­es­tä vaunus­ta ase­man ratikkapysäkeille ja metroon: yli puoli kilo­metriä. Voiko tuo­ta edes pitää vai­h­toy­hteytenä? Sokok­sen ja Stokkan pysäkeille matkaa on melkein 700 m.

  30. Tuo­mas L.: Pitipä ihan Helsin­gin kart­ta­palvelus­ta kat­soa käve­ly­mat­ka kak­siyk­sikköisen lähi­ju­nan viimeis­es­tä vaunus­ta ase­man ratikkapysäkeille ja metroon: yli puoli kilo­metriä. Voiko tuo­ta edes pitää vai­h­toy­hteytenä? Sokok­sen ja Stokkan pysäkeille matkaa on melkein 700 m.

    Sit­ten kun län­simetro joskus aikanaan valmis­tuu, on vähän has­sua, ettei Elielin­aukion lop­pu­ja busse­ja siir­retä Espoon ter­mi­naali­in ja jatke­ta raitei­ta 12–19 nykyisen Elielin­aukion paikalle. Kaipa ajatuk­se­na on se, että joukkoli­iken­teen käyt­täjät voivat kyl­lä kävel­lä, kun taas auto val­i­taan osin käve­ly­matkan takia, ja sik­si autoil­i­jalle ei voi olla 700 metrin käve­ly­matkaa esimerkik­si asun­nos­ta lähim­mälle sal­li­t­ulle parkkipaikalle.

  31. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Sit­ten kun län­simetro joskus aikanaan valmis­tuu, on vähän has­sua, ettei Elielin­aukion lop­pu­ja busse­ja siir­retä Espoon ter­mi­naali­in ja jatke­ta raitei­ta 12–19 nykyisen Elielin­aukion paikalle.Kaipa ajatuk­se­na on se, että joukkoli­iken­teen käyt­täjät voivat kyl­lä kävel­lä, kun taas auto val­i­taan osin käve­ly­matkan takia, ja sik­si autoil­i­jalle ei voi olla 700 metrin käve­ly­matkaa esimerkik­si asun­nos­ta lähim­mälle sal­li­t­ulle parkkipaikalle.

    Ei kan­na­ta uno­htaa, että meil­lä on liiken­nelaitos, jon­ka ykköspref­er­enssi on nykyään käve­ly. Kävelkää, kun muul­la taval­la ei oikein pääse paikas­ta toiseen. Ei puhet­takaan siitä, että tarkoituk­se­na olisi kul­jet­taa matkustajia.

  32. Nyt Laa­jasa­lon ratikkaratkaisun konkre­tia alkaa pikku hil­jaa näkyä katu­ta­sol­la. Esitet­ty päätepysäk­ki Kai­vokadul­la on tehtävä niin, että lai­turien lev­eys tuplataan nykyis­es­tä. Näin Kai­vokatu on katkaista­va autoliikenteeltä.

    Hakaniemen ja Kai­vokadun välin pysäkkien uudelleen­jär­jeste­ly­istä ei vielä ole näkynyt konkreet­tisia suunnitelmia. 

    On kyl­lä tutkit­ta­va Rauta­tien­to­rille sijoit­tuvaa päätepysäkkiä Laa­jasa­lon raiti­oli­iken­teelle. Joka tapauk­ses­sa vaikeuk­sien kausi on edessä, kun ja jos raiti­oli­iken­teen laa­jen­nus toteutetaan täysimääräisenä niin Laa­jasa­loon kuin ns bulevardialueille.

    Jalankulk­i­ja:
    “Tarkastelus­sa on usei­ta vai­h­toe­hto­ja alka­en Kai­vokadun sulkemis­es­ta autoil­ta kokon­aan tai osit­tain (osit­tain joudu­taan tekemään Kru­unuvuoren­ran­nan ratikoiden takia)”

    Rauta­tien­to­ril­la on Mikonkadun reunal­la jo valmi­ik­si käyt­tämät­tömät raiteet, joi­hin voisi ohja­ta uudet ratikat. Mik­sei niitä käytetä?

  33. Jalankulk­i­ja: Ei kan­na­ta uno­htaa, että meil­lä on liiken­nelaitos, jon­ka ykköspref­er­enssi on nykyään kävely.

    Kun olisikin, ehkä sit­ten saataisi­in toinen metron sisäänkäyn­ti Sörnäisi­in, Kaisaniemeen, Rautatiease­malle ja Ruo­ho­lah­teen jonne lisäk­si ole­mas­saol­e­van tun­nelin kalus­t­a­mi­nen oikeustalon nurkille.

    No, onpa­han ainakin saatu uusi hieno kortin­luk­i­ja, jon­ka suun­nit­telus­sa on ajatel­tu käytän­nön toimivu­ut­ta ihan yhtä paljon kuin HSL:n touhuis­sa yleensäkin.

  34. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Sit­ten kun län­simetro joskus aikanaan valmis­tuu, on vähän has­sua, ettei Elielin­aukion lop­pu­ja busse­ja siir­retä Espoon ter­mi­naali­in ja jatke­ta raitei­ta 12–19 nykyisen Elielin­aukion paikalle.Kaipa ajatuk­se­na on se, että joukkoli­iken­teen käyt­täjät voivat kyl­lä kävel­lä, kun taas auto val­i­taan osin käve­ly­matkan takia, ja sik­si autoil­i­jalle ei voi olla 700 metrin käve­ly­matkaa esimerkik­si asun­nos­ta lähim­mälle sal­li­t­ulle parkkipaikalle. 

    Kaiken­lainen jälkivi­isas­telu on yleen­sä type­r­ää, mut­ta sinän­sä on has­sua ettei kellekään tul­lut Töölön­lahtea suun­nitel­lessa mieleen laa­jen­taa ase­maa nykyiselle Elielin­auki­olle. Ase­man kaik­ki lai­tu­rit olisi saatu alka­maan sadan metrin päästä Kaivokadulta.

    Ilmeis­es­ti VR:ää ei hirveästi kiin­nos­tanut hesalais­ten tarpeet ja HKL ja YTV oli­vat kiin­nos­tuneem­pia busseista?

  35. Päätepysäkke­jä Kai­vokadul­la:
    Kaupunki­in halu­taan käve­lykeskus­taa, mut­ta sit­ten Kai­vokadulle kaupun­gin ahtaim­paan paikkaan kuitenkin ollaan suun­nit­tele­mas­sa raitio­vaunu­jen päätepysäkke­jä. Eihän täl­laises­sa ole mitään järkeä.

    Mil­loin alkaa aika, jol­loin päätök­siä tekeviltä poli­itikoil­ta ja suun­nit­telijoil­ta, jot­ka suun­nit­tel­e­vat kaupunkia, kaupun­gin liiken­net­tä sekä kor­jaus- ja saneer­ausurakoi­ta edel­lytetään edes hie­man maalais- tai kaupunkilaisjärkeä?

    - — - — -
    PS. Tänäänkö Vihreät aloit­ta­vat oman oksansa, eli kan­natuk­sen­sa rajum­man sahaamisen ja puolueen jo aiem­min alullepan­nun halka­isun Helsingissä? 

    Hesarin tieto­jen (ks. HS/19.1.2017, s. A20) mukaan Meche­lininkadun puiden katkomi­nen, jos­sa sahat pureutu­vat peräti kuu­denkymme­nen puun (lehmuk­sen) oksi­in ja runk­oon toistuen pätkit­täin, joka puun kohdal­la siis mon­en mon­ta ker­taa, on alka­mas­sa tänään, hämärän laskeudut­tua, viimeistään kai myöhään illal­la tai yöl­lä. Joku punav­ihreisi­in kuu­lu­va saat­taisi käyt­tää asi­as­ta jopa ilmaisua “lah­taus”.

    Jos kiiruh­taa nyt, siis tänään, voi ehkä vielä päivän kulues­sa ehtiä jät­tämään viimeiset ter­ve­hdyk­set puille, jot­ka ovat seu­ran­neet luke­mat­toman mon­en kaupunki­laisen kasvua ja kulkua, mon­en kohdal­la jo koulutiellä.

    Onko tämänkaltaiselle bru­taalille puidenkatkomis­toimin­nalle saatu asian­mukainen lupa? Kuka on tämän hyväksynyt? Tuskin sen­tään Töölön asukkaat, joista myös aika moni lie­nee puiden ja puis­to­jen ystävä. 

    Ylimääräis­ten pyörätei­denkö vuok­si nuo kau­ni­it, elävät, talvi­a­jan lep­oti­las­sa ole­vat lehmuk­set halu­taan kaataa? Fil­lari­mafi­ako halu­aa moot­torisa­ho­ja niihin käyt­tää? Hep­poisin perustein ei tuol­laista (tai usko­mat­toman type­r­iä pysäkkien siir­to­ja) saisi mielestäni tehdä. Kaa­to­ja voi polkea tekemään vaik­ka Ruusu­lankadun keilahallissa.

    Mitä sanoisi Osmo, jos kesken yöu­nien­sa tulisi kaiken järken­sä menet­tänyt orto­pe­di Töölön sairaalas­ta äänekkään moot­torisa­han kanssa koti­in­sa, sänkyn­sä viereen hääräilemään, ja pohti­maan, pan­naanko ensin poik­ki kaula, jal­ka vai käsi, sekä sen jäl­keen jäseniä katkomaan. 

    Minkälaisen, puiden ja kaupunki­lais­ten ahdis­tavaa epä­toivoa kuvaa­van taulun mah­taisi maala­ta tulev­as­ta tapah­tu­mas­ta Picas­so? (Olisiko se samankaltainen kuin vuon­na 1937, eli tasan kahdek­sankym­men­tä vuot­ta sit­ten maalat­tu “Guer­ni­ca”?)

    Kuka on tehnyt aloit­teen kaupunki­laisille tuskaa tuot­tavas­ta puiden kaatamis­es­ta? Minkälainen on ollut asi­as­sa koko päätök­sen­teon ketju ja onko se (siis ketju, ja sen jokainen lenk­ki,) var­masti riit­tävän vah­va? Vah­valle ketjulle voi olla paikoin paikkansa, mut­ta ei väärässä paikas­sa (tai puus­sa). Akti­ivi­nen tulee olla oikeaan aikaan.

    Määrit­tikö kukaan kunkin kaadet­tavak­si aio­tun puun iän ja tekikö ana­lyysin esimerkik­si run­gon vuosirenkaista, joista voisi ehkä saa­da paljonkin lisäti­etoa kyseis­ten puiden koko elin­iän ajal­ta? Kaupun­git puut ovat osa sen kauneut­ta ja elävää historiaa. 

    Ymmär­rän kyl­lä sen, että kaukoläm­pö- ja viemäriputket saavut­ta­vat joskus käyt­töikän­sä päätepis­teen, ja niiden kor­jaus- tai uusimi­nen on tehtävä, mut­ta onko muka nuo kaik­ki lehmuk­set (60 kpl) istutet­tu aikoinaan juuri kyseis­ten putk­il­in­jo­jen päälle? Sitä min­un on aika vaikea uskoa.

    Selvit­tikö kukaan sitäkään, olisiko säästeliäämpi putk­isa­neer­ausurak­ka (ilman lehmusten kaatamista) mak­sanut enem­pää (ja miten paljon), vai tul­lut peräti halvemmaksi? 

    Kyseis­ten puiden katkomi­nen voi olla eräs merkit­tävin tek­i­jä Vihrei­den rökäle­tap­pi­olle tule­vis­sa kun­nal­lis­vaaleis­sa. On toki asianomais­ten omas­sa harkin­nas­sa, jos halu­a­vat elää vain illu­u­sion varas­sa. (Kun­non ketju parem­mas­sa paikas­sa olisi ken­ties heillekin parem­pi vaihtoehto.)

    Nyt on pian käsil­lä het­ki, jol­loin ote­taan mit­taa ja lukua. Katko­taanko siis pui­ta ja Vihrei­den kan­na­tus­ta? Jopa Kokoomus, demar­it, RKP ja kepukin saat­ta­vat suh­tau­tua Helsin­gin lehmuk­si­in ja mui­hin pui­hin ns. “city-Vihre­itä” suo­peam­min, niin ainakin luulisin.

    Puolueista ja poli­itikoista täl­lä erää viis, mut­ta puua­sia on mon­elle, ja voi olla entistä use­am­malle helsinkiläiselle sydä­men asia.

    Pitäisiköhän kullekin tänään ja huomen­na kaadet­tavalle puulle antaa eräi­den (fil­lari­mafi­aan kuu­lu­vien?) kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen tms. päät­täjien nimet? Se tek­isi tapah­tu­mas­ta ainakin muu­ta­malle poli­itikolle var­masti odotet­tuakin elämyk­sel­lisem­män moottorisahaperformanssin!

    PPS. Tässä lopuk­si eri­tyis­es­ti Osmolle ja muille opik­si lyhyt sitaat­ti kir­jas­ta (Jans­son, Tove (1965) Pap­pan och havet, jos­ta käsi­i­ni sat­tui v. 2014 pain­os): “Man ska vara arg ibland, var­ten­da knytt har rätt att vara ilsket.”

    1. Puiden kaat­a­mi­nen johtuu lähin­nä siitä, että alla ole­va hyvin van­ha viemäri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tämätön­tä tämä on, menee kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kom­pe­tenssin ulkop­uolelle, mut­ta niin­pä sitä ei olekaan kaaval­la ratkaistu.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Puiden kaat­a­mi­nen johtuu lähin­nä siitä, että alla ole­va hyvin van­ha viemäri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tämätön­tä tämä on, menee kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kom­pe­tenssin ulkop­uolelle, mut­ta niin­pä sitä ei olekaan kaaval­la ratkaistu.

    Vai johtuu se viemäreistä. Ihan vaan tiedok­si, että viemärire­mont­ti tehtii sukit­ta­mal­la jo viime kesänä, joten tämä seli­tys ei ihan pelitä.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: “Ylimääräis­ten pyörätei­denkö vuok­si nuo kau­ni­it, elävät, talvi­a­jan lep­oti­las­sa ole­vat lehmuk­set halu­taan kaataa? Fil­lari­mafi­ako halu­aa moot­torisa­ho­ja niihin käyt­tää? Hep­poisin perustein ei tuol­laista (tai usko­mat­toman type­r­iä pysäkkien siir­to­ja) saisi mielestäni tehdä.”

    Kyl­lä, hyvin pitkälle juuri näin. Ratikkapysäkin pois­to johtaa juuren­sa Oden vaa­timuk­seen ratikoiden nopeut­tamis­es­ta. Stadin nopein­ta ratikkaa eli kasia päätet­ti­in “nopeut­taa” pois­ta­mal­la vilkkaim­mat pysäk­it. Säästyy ratikalta aikaa, kun poruk­ka nou­dat­taa kävelysuositusta.

    Helsin­gin Pyöräil­i­jät oli­vat primus moto­ri­na tämän han­kkeen kehit­tämisessä. Heille kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to lähet­ti suun­nitel­mat kom­men­toitavak­si jo ennen kuin suun­nitel­ma oli muuten julkinen.

    Puiden kaadolle on julk­isu­udessa esitet­ty tähän men­nessä ainakin 4 eri­laista seli­tys­tä. Puiden ikä vai­htelee arvi­ol­ta 30 ja 80 vuo­den väliltä, mut­ta jostain syys­tä ne on kaik­ki määritel­ty van­hoik­si ja huonokun­toisik­si. Tämän­päiväistä seli­tys­tä myrky­istä en olekaan ennen kuul­lut, joten se lie­nee järjestyk­sessä neljäs (tai viides).

    Kaadet­tavia pui­ta ei muuten ole 60 vaan 170. Nämä ovat vas­ta osa 1 ensim­mäiseltä tuotan­tokaudelta. Jatkoa seuraa.

    Alueen asukkaat yrit­tivät saa­da vasta­lauseen­sa kuul­tavak­si kaikelle tälle jär­jet­tömyy­delle, mut­ta kaupun­ki näyt­ti joka vai­heessa pelkkää keskisormea.

    Niin­pä seisoinkin koko viime yön Meche­lininkadul­la odot­ta­mas­sa, kos­ka Koi­jär­ven vet­er­aan­it tule­vat paikalle Oden johdol­la kahle­hti­maan itsen­sä pui­hin, mut­ta ketään ei näkynyt.

  37. Anne Mat­ti­la-Borg:
    Toiv­ot­tavasti polkupyöräil­i­jät eivät jat­ka tilan val­loit­tamista käveli­jöiltä, kuten nyt on tapahtunut. 

    Talo­ja ei voi purkaa ja autoil­ta ei voi koskaan ottaa.

    Daniel Fed­er­ley: Mitähän tuol­lainen super­lau­takun­ta ehtii käsitel­lä ja mihin pere­htyä, kun nykyisenkin kslk:n jäsen­ten pere­htymi­nen on vähän siinä ja siinä? 

    Olisiko tarkoi­tuskin?

    Turhia kature­mont­te­ja: Olisiko mah­dol­lista, että Esplana­di­en annet­taisi­in olla ihan ennal­laan, ja käytet­täisi­in nekin rahat johonkin tähdellisempään. 

    Parin tol­pan junt­taami­nen risteyk­si­in ei paljoa pitäisi maksaa.

    Kalle: Istu­in taas tänään Man­skul­la spåras­sa, joka oli jäänyt poikit­tain aje­tun bussin taakse kat­se­le­maan val­o­jen vai­h­tu­mista ker­ran sun toisen. Julkisen liiken­teen suurin riesa ovat bussit. 

    Ne bus­sitkaan eivät jäisi keskelle risteystä poikit­tain, elleivät henkilöau­tot veisi suur­in­ta osaa kaikkea katu­ti­las­ta. Seu­raa­van ker­ran, kun taas istut ruuhkas­sa liiken­net­tä kat­so­mas­sa, mietipä miltä näyt­täisi, jos ottaisit aina vaikka­pa 5–20 henkilöau­toa pois ja kor­vaisit ne yhdel­lä bussilla.

  38. Meche­lininkadul­ta aio­taan kaataa 170 van­haa lehmus­ta Hietaniemen ja Nor­den­skiöl­d­in­aukion väliltä, mut­ta kaupun­ki korostaa, että kaatamisel­la ei ole mitään tekemistä pyörätei­den rak­en­tamisen kanssa. 

    Asia vaan on niin, että kaik­ki nämä lehmuk­set ovat juuri nyt tulleet niin huonoon kun­toon, että ne olisi pitänyt joka tapauk­ses­sa kaataa. Tai joka tapauk­ses­sa­han ne olisi pitänyt kaataa joskus myöhemmin.

  39. Muis­to­jen bule­var­di:
    Meche­lininkadul­ta aio­taan kaataa 170 van­haa lehmus­ta Hietaniemen ja Nor­den­skiöl­d­in­aukion väliltä, mut­ta kaupun­ki korostaa, että kaatamisel­la ei ole mitään tekemistä pyörätei­den rak­en­tamisen kanssa. 

    Asia vaan on niin, että kaik­ki nämä lehmuk­set ovat juuri nyt tulleet niin huonoon kun­toon, että ne olisi pitänyt joka tapauk­ses­sa kaataa. Tai joka tapauk­ses­sa­han ne olisi pitänyt kaataa joskus myöhemmin.

    Ja kat­tia kanssa. Kävin tänään juuri kat­so­mas­sa viime yönä kaadet­tu­jen puiden kan­to­ja. Ei yhtäkään lahoa kan­toa, jois­sakin oli pien­tä mus­tu­mista, joka joh­tui aurausau­ton kol­himisjäljistä. Erit­täin ter­veen ja hyvän näköistä puu­ta. Mis­sä ovat ne myrky­tyk­sen ja suo­laruiskeen jäl­jet, joi­ta Hesaris­sa hehkutet­ti­in? Onhan se mie­lenki­in­toista, että kaik­ki eri-ikäiset ja ‑kokoiset puut tuli­vat yhtä aikaa näin huonoon kuntoon.
    Meitä kusetetaan.

  40. Akkl­la muis­taak­seni perustelti­in aikoinaan kisko­jen vetämistä idioot­ti­mais­es­ti ajo­radalle (myös) sil­lä, ettei pui­ta tarvit­sisi kaataa. No kun suun­nitel­ma oli valmis ja alet­ti­in toteut­taa, niin rakvi­ras­to tote­si puut huonokun­toisek­si ja kaatoi.

    Saati­in pari riv­iä taimia ja auto­jono­jen takana odot­tel­e­va ratik­ka. Kiitos vihreät!

    Itsekäät sukupol­vet voisi­vat kyl­lä lopet­taa oman aikansa puistopuista huole­htimisen ja suun­nitel­la jälkipolville sen sijaan toimi­vaa kaupunkia. On sitä pait­si heit­et­ty ilmas­ton suh­teen vet­tä kiukaalle siinä määrin, että nopeasti ne uudet puut kasvavat.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Puiden kaat­a­mi­nen johtuu lähin­nä siitä, että alla ole­va hyvin van­ha viemäri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tämätön­tä tämä on, menee kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kom­pe­tenssin ulkop­uolelle, mut­ta niin­pä sitä ei olekaan kaaval­la ratkaistu. 

    Jos halua ja yri­tys­tä löy­ty­isi, viemärin voisi rak­en­taa toiseen paikkaan niin, ettei kaikkia pui­ta olisi tarvin­nut kaataa. 

    Tosin nythän asia ei enää ole ajanko­htainen — pait­si taas ensi ker­ral­la, kun van­ho­ja pui­ta kaade­taan. Muual­la Suomes­sa met­sän­hoi­dos­sa sal­li­taan jo muitakin menetelmiä kuin avo­hakkuu, ehkä Helsin­gin puis­to­jen hoi­dos­sakin voitaisi­in asi­aa harkita…

  42. Johan L:
    Itsekäät sukupol­vet voisi­vat kyl­lä lopet­taa oman aikansa puistopuista huole­htimisen ja suun­nitel­la jälkipolville sen sijaan toimi­vaa kaupunkia. On sitä pait­si heit­et­ty ilmas­ton suh­teen vet­tä kiukaalle siinä määrin, että nopeasti ne uudet puut kasvavat.

    No eivät kas­va nopeasti, eivätkä ylipään­sä paljon muutenkaan. Raken­nusvi­ras­to istut­taa uudet puut istu­tusalus­toi­hin, joil­la rajoite­taan juurten kasvua. Muual­la maail­mas­sa menetelmä tun­netaan bon­zai-kas­vatuk­se­na. Pienet juuret, pienet lat­vat. Eivät häir­itse jatkos­sakaan raken­nusvi­ras­ton ahkerointia.

    Jos et usko, niin käypä kat­so­mas­sa istu­tuk­sia vaik­ka Alek­sis Kiv­en kadul­la, Sokok­sen edessä Man­skul­la tai Mar­i­an sairaalan pysäkil­lä Meche­lininkadul­la. Iso osa niistä on kitu­ut­tanut samal­la paikalla jo 10 vuotta.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Puiden kaat­a­mi­nen johtuu lähin­nä siitä, että alla ole­va hyvin van­ha viemäri pitää uusia. Se, kuin­ka vält­tämätön­tä tämä on, menee kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kom­pe­tenssin ulkop­uolelle, mut­ta niin­pä sitä ei olekaan kaaval­la ratkaistu.

    Pian Meche­lininkatu kai kaive­taan auki, jol­loin saamme (saam­meko?) lop­ul­ta tietää mil­lä kohtaa (kadun poikkisu­un­nas­sa) nuo uusit­ta­vat, van­hat viemäriputket oikein kulkevat. 

    - — — — -
    Ehtivätkö nuo viat­tomat lehmuk­set, talvi­unen hor­rokseltaan vas­taan tapel­la tai edes inah­dus­takaan ilmoille päästää? Sai­vatko edes entit, ent­vaimot ja puu­paimenet tiedon näin mon­en uhrilehmuk­sen hädästä? 

    Kaupun­gin kaik­ki puut ovat nähtävästi nyt suures­sa vaarassa!

  44. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Kyseis­ten puiden katkomi­nen voi olla eräs merkit­tävin tek­i­jä Vihrei­den rökäle­tap­pi­olle tule­vis­sa kun­nal­lis­vaaleis­sa. On toki asianomais­ten omas­sa harkin­nas­sa, jos halu­a­vat elää vain illu­u­sion varas­sa. (Kun­non ketju parem­mas­sa paikas­sa olisi ken­ties heillekin parem­pi vaihtoehto.)

    En usko, että vihreät ovat yksin Meche­lininkadun kor­jauk­ses­ta päättäneet. 

    Sinän­sä vihrei­den rökäle­tap­pio kun­nal­lis­vaaleis­sa voisi olla hyväkin asia, mut­ta sel­l­aista ei Helsingis­sä ole näköpiirissä.

  45. Ville: Nyky­i­sis­sä kaavois­sa raken­nusala ja raken­nu­soikeus on rajat­tu niin tiukasti, että ylimääräisiä neliöitä on hyvin vaikea saa­da näi­hin raamei­hin mahtumaan… 

    Sään­nel­lään asioi­ta, joiden sään­te­lyl­lä aiheutetaan vain vahinkoa. Ymmär­rän mm. räys­täsko­rkeu­den sään­te­lyn, mut­ta mik­si ihmeessä halu­taan säädel­lä esimerkik­si ton­tin raken­nu­soikeut­ta, kos­ka se ei vaiku­ta naa­pu­ri­ton­tille. Saati sit­ten huoneis­tokoon rajoit­ta­mi­nen, joka ei ole ihan fiksua.

    Kaupun­gin tehtävä ei ole rajoit­taa, vaan mah­dol­lis­taa. Kaupun­gin tehtävä on taa­ta riit­tävästi mah­dol­lisuuk­sia rak­en­tamiseen. Ton­tin omis­ta­jan tehtävä on miet­tiä, mikä menee kau­pak­si juuri siinä 90 m * 150 m kort­telis­sa, joka on jaet­tu kuu­teen tonttiin.

  46. Melko psykoot­tista taas vai­h­teek­si: En usko, että vihreät ovat yksin Meche­lininkadun kor­jauk­ses­ta päättäneet. 

    Eivät var­maan vihreät ole yksin Meche­lininkadun puiden kaa­dos­ta päät­täneet, mut­ta hehän tässä kuitenkin ovat olleet puuhamiehinä, kun koko kaupun­ki kään­netään ylösalaisin näi­den pyöräbaano­jen takia.

  47. Vähän epäreilua keskustelua Mek­lun puista. Ne uudet istute­taan ihan samalle paikalle kuin van­hatkin, joten fil­lar­it eivät vaiku­ta niihin mil­lään tavalla.

    Raken­nusvi­ras­tol­la on tapana omia töitä helpot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huonos­sa kun­nos­sa ja ne on pakko kaataa. Kuten Alek­sis Kiv­en kadul­lakin kävi. Kos­ka luot­ta­mus­mi­esten luot­to virkamiehi­in on sokea, tuo­ta ei kyseenalais­te­ta. Ja kun uude­tkin vielä istute­taan, niin ei tästä kaupungista sel­l­aista puoluet­ta löy­dy, joka aset­tuisi viras­toa vas­taan ja ilmoit­taisi, että viemäri­työt on tehtävä pui­ta kaatamatta.

  48. Daniel Fed­er­ley:
    Vähän epäreilua keskustelua Mek­lun puista. Ne uudet istute­taan ihan samalle paikalle kuin van­hatkin, joten fil­lar­it eivät vaiku­ta niihin mil­lään tavalla.

    Raken­nusvi­ras­tol­la on tapana omia töitä helpot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huonos­sa kun­nos­sa ja ne on pakko kaataa. Kuten Alek­sis Kiv­en kadul­lakin kävi. Kos­ka luot­ta­mus­mi­esten luot­to virkamiehi­in on sokea, tuo­ta ei kyseenalais­te­ta. Ja kun uude­tkin vielä istute­taan, niin ei tästä kaupungista sel­l­aista puoluet­ta löy­dy, joka aset­tuisi viras­toa vas­taan ja ilmoit­taisi, että viemäri­työt on tehtävä pui­ta kaatamatta.

    Vai niin, tätä samaa taas uudelleen. Viemärit sukitet­ti­in jo viime kesänä, kat­ua aukaise­mat­ta ja pui­ta tarkkaan suo­jellen. Joten aika ontu­va selitys.

    Vihreil­lä on vim­mat­tu tarve todis­taa, että ainakaan fil­lareil­la ei ole mitään vaiku­tus­ta puiden tai muun luon­non tuhoamiseen. Onhan se mie­lenki­in­toista, että aina kun raken­netaan pyörätie, niin puut lähtevät. Näin kävi Sokok­sen edessä, näin käy Mechelininkadulla. 

    Kuun­telitko yhtään tätä omaa seli­tys­täsi: “raken­nusvi­ras­tol­la on tapana omia töitä helpot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huonos­sa kun­nos­sa ja ne on pakko kaataa”? Suomek­si san­ot­tuna tämä tarkoit­taa: viras­tol­la on tapana väit­tää, että puiden kun­to on huono perustel­laak­seen aihee­ton­ta kaa­toa, oli niiden kun­to mikä tahansa. Esimerkik­si ihan kohtu­ulli­nen, kuten tässä tapauksessa.

    Meche­lininkadul­la tehti­in puiden kun­to­selvi­tys 2012. Luinkin sen uudelleen juuri tänään. Puo­let puista oli kun­noltaan kohtu­ullisia, sitä parem­pia tai hyviä. Remont­ti voi niiden kun­toa huonon­taa (sanoi selvi­tys), mikä tietysti on se todel­li­nen seli­tys kaatamiselle. Hom­mas­ta olisi vaivaa, jos pui­ta pitää varoa. Näin val­heesta ja puoli­to­tu­ud­es­ta tehti­in totu­us, jon­ka eräät nielaisi­vat ihan mielellään.

    Voi muuten olla astet­ta vaikeam­paa selit­tää Män­tymäen silpomi­nen miljoon­al­la eurol­la yhden vaivaisen pyörä­tien vuok­si, vaik­ka toisel­la puolel­la kat­ua oli ennestään kak­si pyöräti­etä. Nyt vain odotel­laan, kauanko kestää, kun puut alka­vat rin­teessä kuolla.

    Kaupun­gin omas­sa Katu­ti­lan mitoi­tus, Suun­nit­telu­o­hjeet (2014) ‑julka­is­us­sa muuten ker­ro­taan, että katupuiden arvoitu ikä vai­htelee 80 ja 120 vuo­den väliltä. Nyt Meche­lininkadul­ta vedet­ti­in nurin kaik­ki puut 30 vuodes­ta alka­en, oli kun­to mikä tahansa. Suurin osa kan­noista on ihan virheet­tömiä. Käykää kat­so­mas­sa, jos ette usko.

    Täl­laista bar­baari­maista kult­tuuri­ar­vo­jen tuhoamista olisi vaikea kuvitel­la mis­sään oike­as­sa län­si­maas­sa. Mut­ta eikös Helsin­ki olekin Istan­bu­lista itään? Ainakin henkises­ti, jos ei muuten.

  49. Pyöräil­i­jöille sopisi oikein hyvin jos pyöräkaistoille otet­taisi­in tila autokaistoil­ta. Jalankulk­i­jaryh­mät estävät tämän.

  50. antti:
    Pyöräil­i­jöille sopisi oikein hyvin jos pyöräkaistoille otet­taisi­in tila autokaistoilta. 

    Hämeen­tiel­lä tai mis­sään muual­lakaan Helsingis­sä ei ole autokaisto­ja. Ne on tarkoitet­tu kaikille ajoneu­voille, myös polkupyörille.

    Jos bus­sit ovat ajav­inaan päälle, lisätään valvon­taa. Sil­lä taval­la pysäköin­tion­gel­makin kuulem­ma on hoi­dos­sa eikä mitään ongelmia ole.

  51. antti:
    Pyöräil­i­jöille sopisi oikein hyvin jos pyöräkaistoille otet­taisi­in tila autokaistoil­ta. Jalankulk­i­jaryh­mät estävät tämän.

    Meche­lininkadul­la ote­taan tila pyöräteille sekä autokaistoil­ta että jalka­käytäviltä. Tämä on sit­ten var­maan hyvä, kun kenellekään ei jää kun­nol­la tilaa? Eikä kukaan väl­itä pätkääkään siitä, mitä jalankulk­i­jat asi­as­ta tykkäävät.

  52. Jalankulk­i­ja: Vihreil­lä on vim­mat­tu tarve todis­taa, että ainakaan fil­lareil­la ei ole mitään vaiku­tus­ta puiden tai muun luon­non tuhoamiseen. Onhan se mie­lenki­in­toista, että aina kun raken­netaan pyörätie, niin puut lähtevät. Näin kävi Sokok­sen edessä, näin käy Mechelininkadulla. 

    Kuun­telitko yhtään tätä omaa seli­tys­täsi: “raken­nusvi­ras­tol­la on tapana omia töitä helpot­taak­seen ilmoit­taa, että työ­maan puut ovat huonos­sa kun­nos­sa ja ne on pakko kaataa”? Suomek­si san­ot­tuna tämä tarkoit­taa: viras­tol­la on tapana väit­tää, että puiden kun­to on huono perustel­laak­seen aihee­ton­ta kaa­toa, oli niiden kun­to mikä tahansa. Esimerkik­si ihan kohtu­ulli­nen, kuten tässä tapauksessa. 

    Minä en ole vihreä. Olen kyl­lä äänestänyt ja äänestän vihre­itä, mut­ta olen äänestänyt ja äänestän myös mui­ta puoluei­ta. Mut­ta ehkä tarkoitit todis­telu­vim­mal­la jotaku­ta muuta.

    Minä en mitenkään pysty ymmärtämään, miten Mek­lun pyöräkai­stat ja puut liit­ty­i­sivät toisi­in­sa, kun ne eivät kil­paile samas­ta tilas­ta. Mek­lun keskel­lä on raiteet, ja pui­ta ei voi sijoit­taa lähem­mäs raitei­ta kuin ne nyt jo ovat. Kauem­maskaan niitä ei laite­ta, kos­ka tila on kor­tilla muutenkin. Miten jalka­käytävästä ja oikean­puoleis­es­ta autokaistas­ta lohkaista­va fil­larikaista vaikut­taisi vasem­man autokaistan vasem­mal­la puolel­la ole­vi­in lehmuksiin?

    Joku muu (teko)syy siel­lä täy­tyy olla. Raken­nusvi­ras­ton kun­to­tutkimuk­sista olemme samaa mieltä. Saisi­vat seu­raavak­si men­nä tutki­maan Topeliuk­senkadun pui­ta, että sinne saataisi­in piir­ret­tyä kun­nolli­nen raiti­otie. Nyt ne puut rajoit­ta­vat sitä aivan liikaa.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihreätkö näistä puista päät­tivät? Ja ihan yksin vielä?

    Kuka päät­ti?

    Voiko syytä vierit­tää ns. “likaisen työn tek­i­jälle”, joka vain tekee mitä käs­ketään, tun­netun tapansa mukaan toimien.

    Eikö Vihrei­den tulisi jo nimen­sä perus­teel­la edis­tää ja pitänyt puo­lus­taa kaupungis­sa vihreyt­tä, jota nuo Meche­lininkadun lehmuk­setkin edus­ti­vat? Nyt näin ei tehty. Miksei? 

    Eikö olisi ollut mah­dol­lista sisäl­lyt­tää päätök­seen main­in­ta tai velvoit­ta­va ehto puiden suojelusta?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.