Kohu Sipilän Intian matkasta on aivan perusteeton ja typerä

Minus­ta kohu Chempo­lis-yri­tyk­sen mukana olo Sip­ilän vien­ninedis­tämis­matkalla on turha, type­rä ja vastenmielinen.

Tarkastel­laan asi­aa ensin siltä kannal­ta, että olete­taan tämän matkan tuot­ta­neen yhtiölle 110 miljoo­nan euron kau­pan Inti­aan, niin kuin Iltale­hti antoi ymmärtää tai ainakin moni luk­i­ja ymmär­si. Edes sil­loin tämä ei olisi ollut kohun arvoinen asia.

Toim­intansa puoles­ta yhtiö on sel­l­ainen, että sen mukana ole delet­gaa­tios­sa oli aika luon­nol­lista. Vaa­timus, että yhtiö olisi pitänyt pudot­taa pois del­e­gaa­tios­ta ja näin estää kau­pan syn­tymi­nen, kos­ka Sip­ilän lap­sil­la on yhtiössä viiden pros­entin (joidenkin tieto­jen mukaan kahdek­san) omis­tu­so­su­us. Miten tämä olisi perustel­tu niille muille osak­keen­o­mis­ta­jille? Olisiko tämä ollut jotenkin tas­a­puolista ja oikeudenmukaista?

Olisiko todel­la pitänyt jät­tää 110 M€:n vien­ti­t­u­lot otta­mat­ta ja sadat työ­paikat syn­nyt­tämät­tä? Jotain suh­teel­lisu­u­den tajua!

Lisäk­si on koko ajan ollut aivan selvää, ettei tuol­la matkalla ollut mitään vaiku­tus­ta noiden kaup­po­jen syn­tymiseen. Alun perin ilmoitet­ti­in, että kaup­pa allekir­joitet­ti­in matkan yhtey­dessä. Ei tuol­lainen sopimus nyt yhdessä päivässä syn­ny. Siitä oli siis sovit­tu paljon ennen matkaa. Tämä oli Iltale­hden tiedos­sa, mut­ta lehti halusi kuitenkin antaa vaikutel­man, että yri­tys olisi hyö­tynyt pääsys­tä del­e­gaa­tioon. Täl­laista jour­nal­is­mia on vaikea arvostaa.

Nyt tiedämme, että kaup­pa oli myös allekir­joitet­tu ennen matkaa. Se vain julk­istet­ti­in matkan yhtey­dessä. Jos ole­tamme, ettei käytet­tävis­sä ole ollut aikakonet­ta, osal­lis­tu­mi­nen del­e­gaa­tioon ei ole siis voin­ut vaikut­taa kau­pan syn­tymiseen mil­lään tavalla.

Chempo­lis oli matkalla mukana mitä ilmeisem­min main­os­ta­mas­sa Suomen clean­tech-osaamista. Yhtiö ei tarvin­nut enää del­e­gaa­tio­ta mihinkään, mut­ta del­e­gaa­tio tarvit­si yhtiötä.

Yleis­es­ti ottaen osak­keen omis­t­a­mi­nen – kun omis­tu­so­su­us ei ole määräävä – ei ole ollut jääviy­den peruste. Yhtiön hal­li­tuk­seen tai toimi­vaan johtoon kuu­lu­mi­nen sen sijaan on. Jos osakkei­den omis­t­a­mi­nen jääväisi, kan­nat­taisi kat­soa, kuin­ka moni Tal­vi­vaaran osakas on osal­lis­tunut yhtiötä koske­vi­in päätök­si­in suo­raan itse eikä edes lähisuku­pais­ten kautta.

Aivan tyhjästä tehty skandaali.

Minä vieras­tan aja­tus­ta, että johta­vat poli­itikot pitäisi vali­ta viestin­täkyky­jen perus­teel­la. Minus­ta hei­dät pitää vali­ta asiaosaamisen perus­teel­la. Silti jotain alkeel­lista kri­isivi­estin­nän osaamista päämin­is­ter­il­lä pitäisi olla itsel­lään tai käytettävissään.

Tämä kohu myös ker­too, että lehdis­tön hyeenat ovat hais­ta­neet haavoit­tuneen saali­in. Sip­ilä näyt­tää ole­van aivan vapaa­ta riis­taa tietyn tyyp­pisille toimit­ta­jille. Se ei tiedä hyvää.

Minä halu­aisin, että hal­li­tuk­sen kri­ti­ikissä keski­tyt­täisi­in hal­li­tuk­sen tekemien päätösten sisältöön, kos­ka siinä riit­tää kyl­lä kritisoimista.

Min­ua siep­paa eniten päätös siirtää 100 M€ Helsin­gin yliopis­ton rahoituk­ses­ta navet­to­jen rakentamiseen.

(Ollaan tarkko­ja: Helsin­gin yliopis­tol­ta otet­ti­in 100 M€, kos­ka val­ti­ol­la on pulaa rahas­ta ja samal­la lisät­ti­in avus­tuk­sia nave­toille 100 M€:lla)

 

= = =

Sip­ilän lap­sia pitää onnitel­la raho­jen sijoit­tamis­es­ta eet­tis­es­ti hyvin arvokkaaseen liiketoimintaan!

Ja Chempolista tulee onnitel­la eri­no­mais­es­ta kau­pas­ta, jol­la se saa tärkeän ref­er­enssi­laitok­sen ja jos se toimii kun­nol­la, pään auki suureen tulevaisuuteen.

 

135 vastausta artikkeliin “Kohu Sipilän Intian matkasta on aivan perusteeton ja typerä”

  1. Kiitos todel­la selkeästä ja hyvin argu­men­toidus­ta tekstistä. 

    Jatkokysymys: Osaatko sanoa, että onko Ter­rafame-kohu niin ikään yhtä perus­tee­ton? Vai onko se vakavampi johtuen juuri siitä, että Ter­rafa­men kyky tehdä yhtään mitään kaup­po­ja riip­puu käytän­nössä val­ti­ol­ta tulleesta pääomaruiskeestaa?

    1. Minu ymmärtääk­seni nuo lait­teet olisi pitänyt ostaa joka tapauk­ses­sa, vikka konkurssipesän toimes­ta, mut­ta en tunne asi­aa tarkem­min. Min­ua Ter­rafame-päätök­sessä risoi rahan heit­tämi­nen Kankku­lan kaivoon.

  2. Hei,
    kom­men­toin kir­joituk­ses­ta vain viestin­tään liit­tyvää osuutta.
    Tietenkään min­is­tere­itä ei tule vali­ta viestin­täosaamisen perus­teel­la. Mut­ta min­is­tereil­lä pitäisi ehdot­tomasti olla käytet­tävis­sään — ja hei­dän tulisi käyt­tää — viestin­täam­mat­ti­lais­ten osaamista. Eikä sen tule rajoit­tua vain kri­isivi­estin­tään. Viestin­nän osaamista tarvi­taan, jot­ta kri­ise­jä ei synny.
    Ymmär­rän Oden medi­aan kohdis­tu­van kri­ti­ikin, mut­ta pidän arve­lut­ta­vana sitä, että hänen kaltaisen­sa vaiku­tus­val­tainen, suosit­tu ja seu­rat­tu toim­i­ja puhuu toimit­ta­jista hyeenoina. Toki Sip­ilän tapauk­ses­sa näyt­täisi tapah­tuneen ylireagoin­tia, mut­ta lähtöko­htais­es­ti media tekee työtään. Sen tärkeimpiä tehtäviä on rapor­toi­da ylim­män päätän­tä­val­lan toimista sekä seu­ra­ta ja analysoi­da yhteiskun­nan ilmiöitä. Jos medi­as­ta käytetään pelkkää hyeena-retori­ikkaa, rapaute­taan jour­nal­is­mia ja sen uskot­tavu­ut­ta. Etenkin nykyään täl­laisen retori­ikan kanssa tulisi olla varovainen, kun hyvänkin jour­nal­is­min ase­maa ja roo­lia pyritään aivan tarkoituk­sel­lis­es­tikin horjuttamaan.
    Ystävällisesti,
    Mar­jo Ollikainen

    1. Käytin atripu­ut­tia hye­na, kos­ka halusin korostaa, ettei kri­ti­ik­ki koske toimit­ta­jia yleen­sä vaan joitakin erityisesti.

  3. Sama kos­kee Kat­era-kohua. Asi­ain suh­teet ja suu­ru­us­lu­okat ovat sel­l­aisia, ettei Sip­ilää ole syytä epäil­lä väärinkäytök­sistä. Asioista on rapor­toita­va tiedo­tusvä­lineis­sä mut­ta ei täl­lä volyymil­la. — Sip­ilän ongel­ma onkin reak­tios­sa. Tiedo­tusvä­linei­den toim­inta on vält­tämät­tä puut­teel­lista mut­ta vält­tämätön­tä demokra­t­ian kannal­ta. Sip­ilää tulisi höykyt­tää mon­es­ta asial­lis­es­ta asi­as­ta kuten jär­jet­tömästä 18 maakun­nan sotes­ta mihin men­ti­in erouhkauk­sen jäl­keen ja mis­tä kepu mak­soi ylisuhteisen nopeutetun yksi­ty­istämisen. Insinööris­mieheltä voi aivan ratio­naalis­es­ti kysyä 18 alueen ratio­nali­teet­tia. — Entä sit­ten pas­si­ivis­ten met­sän­o­mis­ta­jien hyysaami­nen. Eikö se ole omaan kan­nat­ta­jakun­taan liit­tyvää mui­ta syr­jäyt­tävää toim­intaa? Pitäköön tunkkinsa!

  4. Noinko­han tässä on ylipään­sä kyse mis­tään chempolisista?

    Sip­ilä tilasi. Toimit­ta­jat toimittavat. 

    #sip­ilän­lapset

  5. Oliko muuten Sip­ilän sähkö­pos­ti­tyk­i­tys Ylelle mielestäsi perus­tee­ton, type­rä ja vastenmielinen?

  6. Olen­nainen asia näis­sä Sip­ilä-kohuis­sa liit­tyy hänen moraali­in­sa. Kun jokin asia nousee esi­in, her­ra kat­e­goris­es­ti kieltää kaik­ki yhtey­det asi­aan. Sen jäl­keen hän jää kiin­ni valehtelusta.

  7. Iltale­hti on jo pitkään ollut eri­tyisen kova arvostele­maan Sip­ilää. Se on var­maan lehden lin­ja, mut­ta Sip­ilälle­hän olisi kun­ni­ak­si jos tosi­aan tuom­moinen 100 miljoo­nan kaup­pa olisi hänen ansiotaan.

  8. Olen samaa mieltä että kohu tämän asian suh­teen on ollut kohtu­u­ton. Itseäni hie­man hämää, että For­tum teki sijoituk­sen yhtiöön viime vuon­na. Yhtiö kun ei varsi­nais­es­ti ole ollut mitenkään houkut­tel­e­va sijoi­tusko­hde ennen tätä kaup­paa, eikä vält­tämät­tä sen jälkeenkään.Ilman For­tu­mi­in rahoi­tus­ta Chempo­lis ei olisi var­maan pysynyt pystyssä näin pitkään. Sip­ilä on omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­va min­is­teri ja ollut varsin akti­ivi­nen. Mitä mieltä olet tästä?

  9. Muu­ta­man mutkan Osmo oikaiset. Eilen ker­rot­ti­in, että aiesopimus intialais­ten mukaan kir­joitet­ti­in 3kk vierailun jälkeen.

    Toinen asia on yhtiön toim­i­tusjo­hta­jan ja Sip­ilän alati muut­tuvat ver­siot tapah­tu­mien kulus­ta. Vale­htelem­i­nen ei ole koskaan oikeutettua.

    Avoin rehelli­nen vas­taus on tätä aikaa.

  10. Kiitos Osmo eri­no­mais­es­ta kan­nan­oto­s­ta sip­ilään kohdis­tu­vaan hyeena­jahti­in. Hyvän jour­nal­is­min kus­tan­ta­jil­la ja hei­dän pää­toimit­ta­jil­lakin näyt­tää ole­van kyvyt­tömyyt­tä olla yhtäaikaa julkaise­mat­ta roskauutisia ja jut­tu­ja jot­ka pilkkaa­vat kyseisen medi­an julis­tamia korkei­ta jour­nal­is­tisia arvoja.

  11. Osmo on oikeassa.

    Eri­tyis­es­ti Iltale­hti on revitel­lyt Chempolis­gat­es­ta. Jäl­jet viit­taa­vat sylt­tyte­htaalle eli SDP:hen, jon­ka oppo­si­tiopoli­ti­ik­ka on ollut vas­ten­mielistä räksyt­tämistä koko Rin­teen puheen­jo­hta­ju­u­den ajan. Tosin V. Niin­istö on valitet­ta­van usein käyt­tänyt samaa räksy­tys­tak­ti­ikkaa. Vaalit on tulos­sa ja kivet lentelee.

    No nyt Iltale­hti on ajo­jahdil­laan saanut kahe­lit liik­keelle ja oikeuskanslerille/oikeusasiamiehelle on tehty tois­takym­men­tä kan­telua Sip­ilän Int­ian matkas­ta. Voisko nyt vaik­ka julkisen sanan neu­vos­to lait­taa lööp­pi­julk­isu­u­den kuriin. 

    Olemme me suo­ma­laiset hul­lu­ja kun halu­amme ampua pait­si johta­ji­amme niin myös samal­la itseämme jalka­an. Kaik­ki hyv­in­voin­timme on kiin­ni yri­tyssek­torimme men­estyk­ses­tä ja kun ker­rankin saadaan uuden teknolo­gian yri­tyk­selle lat­ua avaa­va kaup­pa, niin sekin on muka väärin tehty. Vaik­ka ei todel­lakaan ole. Sip­ilän ja koko retkueen Int­ian matkan tarkoi­tushan nimen omaan oli aut­taa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten vien­tipon­nis­telu­ja ja saa­da siten kipeästi kai­vat­tua työtä suo­ma­laisille. Näis­sä yri­tyk­sis­sä syn­tyy se jako­vara, jol­la mak­se­taan myös oppo­si­tion kan­nat­ta­jien sosiaalietuudet.

    Oppo­si­ti­ol­ta odot­taisin rak­en­tavaa keskustelua ja aloit­tei­ta Suomen ja maail­man ongelmien ratkaisu­ista. Toive lie­nee turha eli kun­han eduskun­ta vih­doin (!!!) palaa joul­u­lo­ma­l­taan (!?) töi­hin niin saamme taa­tusti seu­ra­ta eri­tyis­es­ti kameroiden läs­näol­lessa tuo­htunei­ta ilmeitä ja syyt­täviä vih­jailu­ja Rin­teeltä & Co Sip­ilän Int­ian matkas­ta. Poli­it­ti­nen sys­teemimme on todel­lakin rik­ki, ja entistä enem­män. Tekee toiv­ot­ta­mak­si näin suomalaisena.

  12. Pil­a­sit asi­api­toisen kir­joituk­sesi lait­ta­mal­la epäasial­lis­es­ti vas­takkain Suomen maat­alouden ja Helsin­gin yliopiston.

    Tuo­hon asi­aan löy­tyi asialli­nen vas­taus valmiina:

    “- Reilut 50 000 maati­laa investoi vuosit­tain koneisi­in, tuotan­torak­en­teisi­in ja ympäristöa­sioi­hin läh­es mil­jardin ver­ran eli samaa mit­talu­okkaa kuin met­sä­te­ol­lisu­us. Onko täl­laises­sa lama-ajan Suomes­sa varaa hyy­dyt­tää mil­jardin investoin­tikone. Ter­veisiä vaan sinne nave­tan maalaa­jille, teette hyvää työtä, Tiilikainen jatkoi.

    Tiilikaisen mukaan maat­alouden investoin­tien arvostelu kuvas­taa oma­laa­tuisel­la taval­la sitä, miten Suomes­sa suh­taudu­taan ruuan tuotan­toon. Hän muis­tut­ti, että epä­vakaan maail­man aikana pelkästään huolto­var­muus edel­lyt­tää sitä, ettei ole varaa hyy­dyt­tää maat­alouden investointeja.”

  13. Mar­jo Ollikainen: Ymmär­rän Oden medi­aan kohdis­tu­van kri­ti­ikin, mut­ta pidän arve­lut­ta­vana sitä, että hänen kaltaisen­sa vaiku­tus­val­tainen, suosit­tu ja seu­rat­tu toim­i­ja puhuu toimit­ta­jista hyeenoina. 

    Iltik­sen p*skajournalistien kut­sum­i­nen hyeenoik­si on aivan liian lepsua.

    Tyhjän­päiväis­es­tä tikus­ta asi­aa, miten tämä nyt oikeasti peri­aat­teeltaan eroaa Bre­it­bartista, brex­i­teereistä ja muista fake-uuti­sista? Ain­oa ero on vale­htelun laa­ju­us, Bre­it­bart olisi väit­tänyt suo­raan Sip­ilän olleen kor­rup­tio­ta ja jär­jestäneen kaiken Suomen val­tion rahoil­la, kun Iltis nyt vain vähän antoi ymmärtää että asia on näin.

    Kyl­lä val­lan­pitäjiä pitää hiil­lostaa, mut­ta hei, miet­tikää nyt näi­den Terrafame/Intian “pal­jas­tusten” lop­putu­losta . Minä en ole edes kepu­lainen (jokainen voi lukea sen esim. tämän blo­gin kom­menteista, moni kepu­lainen voisi pitää min­ua suo­ras­taan kepu-kau­naise­na), mut­ta näi­den uutis­ten perus­teel­la en usko enää yhtäkään Sip­ilä-kohtua. Ne ovat kuitenkin iha täyt­tää fuu­laa ja skei­daa, pelkkää tikus­ta asiaa!

    Voin kuvitel­la, mikä on oikei­den kepu­lais­ten (tai Sip­ilän!) luot­to YLE:en ja Iltale­hteen näi­den jut­tu­jen jäl­keen. Se lie­nee ihan *oikeasti* pyöreä nol­la. Onpa hienoa, kun about 20+% väestöstä uskoo, että pari maan merkit­täv­in­tä uutistaloa on göbbelssi­in ver­rat­tavia tar­i­na­t­alo­ja. Ne eivät usko, vaik­ka joku löytäisikin oikeasti jotain. 

    En minäkään usko.

    Että kiit­ti vitusti, iltis!

  14. Eli päivää ennen matkaa tehty sopimus tarkoit­taa, että mat­ka ei ole voin­ut vaikut­taa sopimukseen?

    Mil­lähän logi­ikalla? Matkaan kuu­luu 1) sen valmis­telu, 2) itse mat­ka ja 3) jälkihoito.

    Valmis­telu­ai­ka oli taa­tusti enem­män kuin yhden päivän mit­tainen. Siten se mat­ka on voin­ut vaikut­taa sopimuk­seen – sitä ei tiede­tä, mut­ta ei voi sanoa var­mana asiana, että se ei olisi vaikuttanut.

  15. Ilmeis­es­ti Iltale­hden mielestä kaik­ki olisi hyvin, jos intialaisyri­tys olisi tehnyt ko. kau­pan Chempo­lik­sen sijaan esimerkik­si ruot­salaisen tai sak­salaisen fir­man kanssa. Eivät olisi päässeet Sip­ilän lapset hyö­tymään mil­lään tavalla.

    Ymmärtäisin arvostelun, jos Chempo­lik­sel­la olisi ollut kau­pas­sa jokin suo­ma­lainen kil­pail­i­ja, ja Sip­ilä olisi suos­in­ut Chempolista tämän kil­pail­i­jan kus­tan­nuk­sel­la. Mikään julk­isu­udessa ollut tieto ei kuitenkaan viit­taa tähän.

  16. EI kai itse osal­lis­tu­mi­nen matkalla ollut se
    ongel­ma vaan miten Sip­ilä on pih­dan­nut tieto­ja omis­tus­suhteista ja miten asioista ker­ro­taan milloinkin.

  17. Juk­ka Suo­maa:

    “- Reilut 50 000 maati­laa investoi vuosit­tain koneisi­in, tuotan­torak­en­teisi­in ja ympäristöa­sioi­hin läh­es mil­jardin ver­ran eli samaa mit­talu­okkaa kuin met­sä­te­ol­lisu­us. Onko täl­laises­sa lama-ajan Suomes­sa varaa hyy­dyt­tää mil­jardin investoin­tikone. Ter­veisiä vaan sinne nave­tan maalaa­jille, teette hyvää työtä, Tiilikainen jatkoi. 

    Nuokin investoin­nit rahoite­taan veron­mak­sajil­la, lisäk­si maati­lat saa­vat nois­takin run­saat vähen­nyk­set verotukseen.!

  18. tämän ajo­jahdin mah­dol­lis­taa nykyi­nen some-uutisointi.
    yksit­täis­ten henkilöi­den on mah­dol­lista saa­da aikaisek­si ´mediakohu´pienimmästakin asiasta.
    Kun takana on lisäk­si poli­it­ti­nen halu vahin­goit­taa maamme johtoa on toim­inta tuomit­tavaa. ‑60 luvul­la oltaisi­in oltu lähel­lä maan­petosoikeu­denkäyn­te­jä jos lehdistö/komentojat oli­si­vat käyt­täyneet nyt nähdyl­lä tavalla.
    Lehdis­töl­lä on suuri val­ta. Mut­ta onko sil­lä val­taan sisäl­tyvää vas­tu­u­ta? Asi­aa pitäisi oikeasti pohtia ja lait­taa sel­l­aiset pelisään­nöt joiden perus­teel­la myös poli­tikkoi­hin kohdis­tu­vas­ta viha­puheista voitaisi­in rangaista.
    Hekin ovat ihmisiä jot­ka pyrkivät tekemään työssä parhaansa.

  19. Pekka:

    On jälleen ilo lukea Soin­in­vaaran kom­ment­ti. Näistähän olen nautiskel­lut Suomen kuvale­hdestä. Osu­va ana­lyysi ja osuu oikeaan.

  20. Juha:
    Olen samaa mieltä että kohu tämän asian suh­teen on ollut kohtu­u­ton. Itseäni hie­man hämää, että For­tum teki sijoituk­sen yhtiöön viime vuon­na. Yhtiö kun ei varsi­nais­es­ti ole ollut mitenkään houkut­tel­e­va sijoi­tusko­hde ennen tätä kaup­paa, eikä vält­tämät­tä sen jälkeenkään.Ilman For­tu­mi­in rahoi­tus­ta Chempo­lis ei olisi var­maan pysynyt pystyssä näin pitkään. Sip­ilä on omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­va min­is­teri ja ollut varsin akti­ivi­nen. Mitä mieltä olet tästä?

    Voisi myös ajatel­la, että For­tum odot­ti hedelmän kyp­symistä ja putoamista. Ei tarvin­nut enää käyt­tää tikkai­ta. Olisi ihme, ellei For­tum olisi seu­ran­nut a.o. yri­tys­tä jo pitkään.

  21. Tuo­mas K.:
    Eli päivää ennen matkaa tehty sopimus tarkoit­taa, että mat­ka ei ole voin­ut vaikut­taa sopimukseen?

    Valmis­telu­ai­ka oli taa­tusti enem­män kuin yhden päivän mit­tainen. Siten se mat­ka on voin­ut vaikut­taa sopimuk­seen – sitä ei tiede­tä, mut­ta ei voi sanoa var­mana asiana, että se ei olisi vaikuttanut.

    Toiv­ot­tavasti vaikut­ti, ettei ollut ihan turha reis­su. Yhtiöhän on kehit­tänyt pros­es­sia jo vuosikaudet ja Inti­aankin on neu­vot­telui­ta käy­ty muu­ta­ma vuosi.

  22. Timo:
    Muu­ta­man mutkan Osmo oikaiset. Eilen ker­rot­ti­in, että aiesopimus intialais­ten mukaan kir­joitet­ti­in 3kk vierailun jälkeen.

    Toinen asia on yhtiön toim­i­tusjo­hta­jan ja Sip­ilän alati muut­tuvat ver­siot tapah­tu­mien kulus­ta. Vale­htelem­i­nen ei ole koskaan oikeutettua.

    Avoin rehelli­nen vas­taus on tätä aikaa.

    Pitäisikö Sip­ilän todel­lakin seu­ra­ta Chempo­lik­sen neu­vot­telupros­esse­ja ja eri osasopimusten allekir­joi­tusten päivämääriä? Niistä pitää kysyä Roususulta.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Käytin atripu­ut­ti­ahye­na, kos­ka halusin korostaa, ettei kri­ti­ik­ki koske toimit­ta­jia yleen­sä vaan joitakin erityisesti.

    Nämä Ilta­pu­lun toimit­ta­jat ovat jo vuosia keskit­tyneet klikkausten met­sästyk­seen asi­a­sisäl­lön kus­tan­nuk­sel­la. Tästä nimeno­mais­es­ta syys­tä, myös henkilöko­htaisen koke­muk­sen kaut­ta, en ole “avi­isia” muu­ta­maan vuo­teen enää avan­nut netis­sä, saati ostanut paperiversiona. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Käytin atripu­ut­ti­ahye­na, kos­ka halusin korostaa, ettei kri­ti­ik­ki koske toimit­ta­jia yleen­sä vaan joitakin erityisesti.

  24. Näyt­tää, että edes suo­ma­laisen clean­tech-yri­tyk­sen 100M€ kaup­paa ei voi­da pitää poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien tai hei­dän taus­tata­ho­jen­sa puoles­ta hyvänä asiana. Vielä surkeam­mal­ta näyt­tää se, että asia pitää kään­tää Sip­ilää vas­taan. Suo­mi kaipaa kipeästi hyviä uutisia, mut­ta oppo­si­tio tuk­i­joi­neen ei voi antaa hal­li­tuk­selle edes yksit­täistä onnis­tu­mista. Kaik­ki on väk­isin kään­net­tävä negatiiviseksi. 

    Olen Osmon kanssa täysin samaa mieltä siitä, että hal­li­tuk­sen päätök­sistä löy­ty­isi oikeasti kri­ti­soitavia asioi­ta. Olisi huo­mat­tavasti uskot­tavam­paa poli­ti­ikkaa tart­tua kovaa niihin ja tuo­da vai­h­toe­hto­ja. Nyt näyt­tää, että räksytetään kaikkea mikä liikkuu. Var­muu­den vuok­si hyvätkin asi­at vään­netään väk­inäisil­lä väärinymmär­ryk­sil­lä huonoik­si, ja sit­ten räksytetään ja taivastel­laan niitä.

    Toden­näköistä on, että Sip­ilän osu­us koko kaup­paan on joka tapauk­ses­sa ollut korkein­taan mar­gin­aa­li­nen. Joka tapauk­ses­sa mah­ta­va jut­tu, että kaup­pa saati­in aikaisek­si. Toden­näköistä on myös se, että Sip­ilä olisi tehnyt rahal­lis­es­ti kovem­man tilin (sekä itselleen että lähipi­ir­illeen), jos olisi pysynyt yri­tys­maail­mas­sa. Sitä taus­taa vas­ten väit­teet poli­ti­ikkaan tulosta omia etu­ja ajaak­seen eivät ole kovin uskottavia.

  25. Ongel­ma ei ole tuo Int­ian mat­ka vaan miltäkokon­aisu­us näyttää.

    Sip­ilä on luovut­tanut tietoa omis­tuk­sis­taan ja sitoumuk­sis­taan tipoit­tain, esim vaku­u­tuskuoren sisältö ja hallinta on avau­tunut hitaasti

    Samoin Tal­vi­vaaran urakan saanut yri­tys oli heikos­sa kun­nos­sa ja tilaus antoi aikaa eli­naikaa ainakin hetkeksi

    Kun sit­ten Sip­ilän muisti pät­ki Van­hasen tapaan niin ilmaan jäi epäilys suhmuroinnista

    Chempo­lis on ollut kiikun kaakun yri­tys 10–15 vuot­ta ja elänyt val­tion tuil­la, pidem­pään kuin moni muu

    Yri­tyk­sen rahat oli­si­vat lop­puneet tänä keväänä, mut­ta sat­tumal­ta For­tum sat­tui kiin­nos­tu­maan firmasta

    Yri­tyk­sel­lä ei ole kovinkaan paljon meri­it­te­jä, kokoon kuiv­unei­ta yritelmiä kyllä

    Tähän kun lisätään lesta­di­o­lais­ten har­joit­ta­ma nepo­tis­mi, selvit­telin tässä muu­ta­ma vuosi sit­ten yhden lesta­di­o­laiskun­nan kil­pailu­tuk­sia, siinäkin uskon­vel­jet jakoi­vat urakoi­ta tiskin alta ylihintaan

    Lesta­di­o­lais­tan sol­i­daaeisuu on tun­net­tua esim uskon­veljien ped­ofil­ia pidet­ti­in uskot­tu­jen tiedos­sa pitkään, vuosikymmeniä

    Sip­ilän jou­tu­mi­nen tulil­in­jalle ei ole Int­ian matkas­ta johtu­va vaan pidem­män ajan kulues­sa tapah­tunut luot­ta­muk­sen heikkeneminen

    Ja vielä epäi­lyt­täväm­mäs­ki asia kehit­tyy kun suuri talous­lib­er­aalien joukko on nous­sut puo­lus­ta­maan Sip­ilää ja vaatii nepo­tismin hyväksymistä “kansan edun ” nimissä

  26. Ihan sama näille Sip­ilän kakaroille ja muulle suvulle. Min­ua häir­it­see tässä muu­ta­ma asia… Fir­man taloustiedot ovat karmeaa luet­tavaa, miljoo­nia velkaa ja 2015 liike­vai­h­to 14000 € ja oma pääo­ma syö­ty (tiedot Kauppalehdestä).

    Rahoi­tus­ta tulee kuitenkin mm. Val­tiokont­to­ril­ta ja For­tu­mil­ta. Kuitenkin täl­lainen fir­ma pääsee 110 miljoo­nan pro­jek­ti­in. Ei onnis­tu­isi miltä tahansa fir­mal­ta. Chempolisin hal­li­tus näyt­tää lisäk­si ole­van täyn­nää Sip­ilän entisiä liikekump­panei­ta tai muuten yhdis­tet­tävis­sä pääministeriin.

    Äkkiä tulee mieleen, että tässä taitaa olla kyse van­has­ta kepu­lais­es­ta kansan­tanssista nimeltä koplaus. Kiin­nos­taisi tietää, onko Suomes­sa mui­ta yri­tyk­siä, jot­ka pystyvät tekemään vas­taavaa tuotet­ta. Yri­tyk­siä, joil­la talous on vakaam­mal­la poh­jal­la ja ilman Sip­ilä-his­to­ri­aa. Oli­vatko ne tässä myyn­ninedis­tämiskinkereis­sä mukana.

  27. Pekka: Nuokin investoin­nit rahoite­taan veron­mak­sajil­la, lisäk­si maati­lat saa­vat nois­takin run­saat vähen­nyk­set verotukseen.!

    Luuletko ihan oikeasti että vain maat­alousyrit­täjät saa­vat investoin­ti­tukea? Ja eivätköhän muutkin yrit­täjät vähen­nä investoin­te­jaan verotuksessa.

  28. OJ:
    Näyt­tää, että edes suo­ma­laisen clean­tech-yri­tyk­sen 100M€ kaup­paa ei voi­da pitää poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien tai hei­dän taus­tata­ho­jen­sa puoles­ta hyvänä asiana. Vielä surkeam­mal­ta näyt­tää se, että asia pitää kään­tää Sip­ilää vas­taan. Suo­mi kaipaa kipeästi hyviä uutisia, mut­ta oppo­si­tio tuk­i­joi­neen ei voi antaa hal­li­tuk­selle edes yksit­täistä onnis­tu­mista. Kaik­ki on väk­isin kään­net­tävä negatiiviseksi. 

    Olen Osmon kanssa täysin samaa mieltä siitä, että hal­li­tuk­sen päätök­sistä löy­ty­isi oikeasti kri­ti­soitavia asioi­ta. Olisi huo­mat­tavasti uskot­tavam­paa poli­ti­ikkaa tart­tua kovaa niihin ja tuo­da vai­h­toe­hto­ja. Nyt näyt­tää, että räksytetään kaikkea mikä liikkuu. Var­muu­den vuok­si hyvätkin asi­at vään­netään väk­inäisil­lä väärinymmär­ryk­sil­lä huonoik­si, ja sit­ten räksytetään ja taivastel­laan niitä.

  29. Onko tämä sitä hybridis­o­dankäyn­tiä, jos­sa pyritään hajoit­ta­maan hallinto ja luo­maan epälu­u­loa kaikkia johta­jia ja tiedo­tusvä­lineitä kohtaan?

  30. Kiitos tästä ter­ve­järkises­tä puheen­vuoros­ta. Minus­sakin on herät­tänyt vas­tus­tus­ta se tapa, jol­la päämin­is­terin asioista nyt uutisoidaan.

    Tässä kaikessa kohus­sa on kai sinän­sä ter­ve lähtöko­h­ta. On tärkeää, että päämin­is­teri, sen enem­pää kuin muutkaan johta­vat päät­täjät, ei ase­maansa hyväk­si käyt­täen junaile itselleen tai läheisilleen ansiot­to­mia etu­ja, ja tätä toki medi­an tuleekin vah­tia. Ehkä nykyisen Sip­ilä-kohun alku­vai­heessa oli ihan aidosti kyse tästä?

    Nyt kuitenkin tun­tuu, että media, tai siis sen tiet­ty osa, on vain­un­nut hyvän kohteen, ja niin­pä nyt pöy­hitään kaikkea mah­dol­lista, asi­as­ta ja asian vier­estä, että saataisi­in sen­saa­tionkäry­isiä ja siis myyviä otsikoi­ta. Ilmiöhän on tut­tu mon­es­ta muus­takin tapauk­ses­ta. Hyi.

    Medi­akaan ei toi­mi tyhjiössä. Roska­me­di­aan liit­tyy kansanosa, joka täl­laista kohu-uuti­soin­tia kaipaa.

  31. Huhtiku­us­sa 2000 Helsin­gin Sanomat uuti­soi, että JOT Automa­tion sisäpi­ir­iläiset oli­vat myyneet osakkeit­taan “huip­pukurssil­la”. Yhtiön hal­li­tuk­ses­sa istunut Juha Sip­ilä myi tam­miku­us­sa osakkeitaan yli kuu­den miljoo­nan markan arvosta.

    Salailu,nepotismi,demokratian halvek­sun­ta.…

  32. Tätä asi­aa voi tutkia hauskan aja­tusleikin kaut­ta. Mil­laisia mieliku­via syn­tyy kun Sip­ilän sijaan käytetään toista tun­net­tua Euroop­palaista liikemiespääministeriä. 

    Berlus­coni ottaa val­tion omis­ta­jao­h­jauk­sen omi­in käsi­in­sä. Val­tion ener­giay­htiö kiin­nos­tuu Berlus­conin las­ten osaomis­ta­mas­ta firmasta.…jne.

  33. Juk­ka Suo­maa:
    Pil­a­sit asi­api­toisen kir­joituk­sesi lait­ta­mal­la epäasial­lis­es­ti vas­takkain Suomen maat­alouden ja Helsin­gin yliopiston.

    Tuo­hon asi­aan löy­tyi asialli­nen vas­taus valmiina:

    “- Reilut 50 000 maati­laa investoi vuosit­tain koneisi­in, tuotan­torak­en­teisi­in ja ympäristöa­sioi­hin läh­es mil­jardin ver­ran eli samaa mit­talu­okkaa kuin met­sä­te­ol­lisu­us. Onko täl­laises­sa lama-ajan Suomes­sa varaa hyy­dyt­tää mil­jardin investoin­tikone. Ter­veisiä vaan sinne nave­tan maalaa­jille, teette hyvää työtä, Tiilikainen jatkoi.

    Tiilikaisen mukaan maat­alouden investoin­tien arvostelu kuvas­taa oma­laa­tuisel­la taval­la sitä, miten Suomes­sa suh­taudu­taan ruuan tuotan­toon. Hän muis­tut­ti, että epä­vakaan maail­man aikana pelkästään huolto­var­muus edel­lyt­tää sitä, ettei ole varaa hyy­dyt­tää maat­alouden investointeja.”

    Onko se “investoin­tikone”, jos ale­taan mak­saa vaikka­pa huoltoasemille mil­jar­di vuodessa tuki­aisia ja ne sit­ten investoi­vat mil­jardin vuodessa pesukaistoi­hin ja hienom­pi­in katok­si­in nestekaa­supul­lo­jen säi­lyt­tämistä varten? Jos täl­lainen nos­taisi Suomen kuopas­ta, niin asia olisi help­po ratkaista. Ensi vuon­na huolta­mot ja sit­ten vaik­ka uima­hal­lit ja kahvilat.

  34. Pekka: Nuokin investoin­nit rahoite­taan veron­mak­sajil­la, lisäk­si maati­lat saa­vat nois­takin run­saat vähen­nyk­set verotukseen.!

    Maat­alous sai sadan miljoo­nan euron tuen, mut­ta maat­alous investoi mil­jardin euron sum­mal­la siinä on vis­si ero.

    Maat­alous tosin saa kaikenkaikki­aan noin 2 mil­jar­dia euroa sekä kansal­lista, että EU-tukea vuodessa, mut­ta se ei ole saman­laista vastik­kee­ton­ta tukea kuin esim. työttömyystuet.
    Työt­tömyy­destä syn­tyy yli kuu­den mil­jardin euron kulut vuodessa.

    Var­maan tiedät, että vuon­na 1995 Suo­mi liit­tyi EU:n jäsenek­si, ja tuol­loin avat­ti­in raja­suo­ja, tuot­ta­jahin­noista leikkau­tui keskimäärin 50 % pois, kos­ka hal­patyö­maista jois­sa palkat ja elinkus­tan­nuk­set oli­vat huo­mat­ta­vati alhaisem­mat kuin Suomes­sa. Elin­tarvikkeethan pää­sivät kulke­maan liit­tymisen jäl­keen vapaasti EU:n alueel­la maas­ta toiseen.
    Tämä 50 % tuot­ta­jahin­to­jen alen­nus ei ollut suun­nitel­tu tuot­ta­jien kär­sit­täväk­si, vaan kyseinen tulon­mene­tys kir­jat­ti­in mak­set­tavak­si maataloustukina.
    Maat­alous­tu­ki on käytän­nössä tukea meille kulut­ta­jille, veroina mak­samme euron ver­ran päivässä noi­ta tukia, mut­ta saamme elin­tarvikkeet mon­ta euroa halvem­mal­la päivässä.

  35. Epämiel­lyt­tävä ja asiantun­tem­aton kom­ment­ti tuo navet­tain­vestoin­tien avus­tuk­sien kyseenalais­t­a­mi­nen. Jos tukea ei anneta, niin sin­unkin maitoli­trasi mak­saisi 5 euroa. Täy­tyy koke­neen poli­itikon hah­mot­taa kokon­aisu­us ennen hätiköi­tyjä lausuntoja!

    Tulon­si­ir­rosta­han siinä on kysymys, mut­ta erit­täin tärkeästä sel­l­ais­es­ta. Välil­li­aeati tuo merkit­tävää työl­lisyyt­tä monel­la tasolla.

  36. Ossi: Fir­man taloustiedot ovat karmeaa luet­tavaa, miljoo­nia velkaa ja 2015 liike­vai­h­to 14000 € ja oma pääo­ma syöty

    Talousti­eto­ja kan­nat­ta lukea myös yhdessä yri­tys­tä koske­vien selvi­tys­ten kanssa. 

    Yri­tys on toimi­alal­la, joka on erit­täin vaikea — se on saanut joka vuosi rahoi­tus­ta 1–2 miljoon­aa ja sil­lä on tehty ilmeis­es­ti n. 100 patent­tia. Nämä saat­ta­vat olla todel­la arvokkai­ta. Nyt niiden kokon­ais­ar­vos­ta on saatu jotain konkretiaa.

    Toinen asia mikä kan­nat­taa huo­ma­ta, että jos saat 100 miljoo­nan pro­jek­tin Inti­as­ta noin pienel­lä liike­vai­h­dol­la, yri­tyk­sen toimin­nas­sa täy­tyy olla jotain todel­la merkittävää

    Oma arvioni siis on, että kyseessä saat­taa olla yksi Suomen taloushis­to­ri­an men­estyk­sekkäimpiä puh­tai­ta tuoteke­hi­tyspro­jek­te­ja, etenkin kun nyt asi­akku­us­port­fo­lio on avat­tu ja vas­taavia pro­jek­te­ja ilmeis­es­ti maail­mal­la on muual­lakin. Ilman tuo­ta patent­ti­salkkua yri­tyk­sen arvo ei olisikaan kovin korkea, mut­ta nyt asi­akku­u­den kanssa en yhtään ihmettele että For­tu­min tapainen yri­tys on ollut kiin­nos­tunut sijoit­ta­maan pro­jek­ti­in, sil­lä näitä voi tul­la lisää [1] [2]

    Pitkäjän­teisyy­destä ker­too myös tuo Talouselämän jut­tu vuodelta 2015, jos­sa tuo yri­tyk­sen suun­nitel­ma on jo aika tarkkaan kuvat­tuna. Kump­panu­ud­es­ta siis oli sovit­tu jo vuon­na 2014 eli aikana ennen Sip­ilän pääministeriyttä.

    Suurin tek­i­jä tässä on muuten ollut pait­si noiden yrit­täjien sin­nikkyys, myös Tekes, joka on myön­tänyt yri­tyk­selle tuotekehityslainaa.

    [1] (29.4.2015) http://www.talouselama.fi/tyoelama/tata-varten-olen-tehnyt-koko-urani-ajan-toita-3475313
    [2] http://www.talouselama.fi/tebatti/biotaloudesta-voi-tulla-sadan-miljardin-bisnes-3360869

  37. Mika: Luuletko ihan oikeasti että vain maat­alousyrit­täjät saa­vat investoin­ti­tukea? Ja eivätköhän muutkin yrit­täjät vähen­nä investoin­te­jaan verotuksessa. 

    Tämä on aivan oikein. Se, että yrit­tjä saa vähen­tää inve­toin­nit vero­tuk­ses­sa, on luon­nolli­nen osa vero­tus­ta. Veroa mak­se­taan puh­taista tuloista, ei liike­vai­h­dos­ta. Jos fir­ma lait­taa kas­sas­ta rahaa investoin­ti­in, tämä vähen­tää käytet­tävis­sä ole­via raho­ja, ja puh­das tulo piene­nee. Ei ole, mitä verottaa.

    Aja­tus siitä, että meno­jen verovähen­nysoikeus olisi tukimuo­to, edus­taa laiskaa ajat­telua. Täl­löin ajatel­laan, että fir­ma on vähän kuin 1700-luku­lainen maat­a­lo: sille voidaan laskea jol­lain jyvi­tyk­sel­lä ole­tus­tuot­to, jota sit­ten voitaisi­in verot­taa ihan arviokau­pal­la. (Malli­in: kyl­lä tässä rautatiease­man nurkalla ole­va nakkikiska myy tuhan­nel­la eurol­la illas­sa, jos sitä hoide­taan hyvin.) Täl­löin verovähen­nysoikeudet ovat vero­tuskäyt­tän­nön vääristymiä, sil­lä vero per­itään fir­man ole­mas­saolosta ja koos­ta, ei sen tekemästä voitos­ta. Ajatuk­se­na on täl­löin, että vero on määrät­ty olet­ta­mal­la fir­man tekevän tietyn ver­ran investoin­te­ja. Mah­dolli­nen vähen­nysoikeus palk­it­see vas­tu­ullis­es­ta liik­keen­har­joit­tamis­es­ta toiseen kertaan.

    Todel­lisu­udessa yri­tyk­siltä edel­lytetään tarkkaa kir­jan­pitoa, mikä tekee mah­dol­lisek­si verot­taa todel­lista voit­toa. Viimeisenä arviovero­tuk­ses­ta siir­ryt­ti­in todel­lisen voiton vero­tuk­seen met­sä­taloudessa, jos­sa siir­ros tehti­in 1990-luvul­la. Tämän jäl­keen meno­jen verovähen­nysoikeus ei ole enää mil­lään alal­la val­tiontuen muoto.

    Todel­lisen voiton vero­tus on kaikkien etu. Se sal­lii, että huonos­ti men­estyvä yri­tys ei joudu mak­samaan vero­ja olemat­tomas­ta voitos­ta, että kasvuyri­tys voi investoi­da ja että run­sas­ta voit­toa tahkoa­va fir­ma mak­saa sit­ten näi­denkin edestä.

  38. Ossi:

    Äkkiä tulee mieleen, että tässä taitaa olla kyse van­has­ta kepu­lais­es­ta kansan­tanssista nimeltä koplaus. Kiin­nos­taisi tietää, onko Suomes­sa mui­ta yri­tyk­siä, jot­ka pystyvät tekemään vas­taavaa tuotet­ta. Yri­tyk­siä, joil­la talous on vakaam­mal­la poh­jal­la ja ilman Sip­ilä-his­to­ri­aa. Oli­vatko ne tässä myyn­ninedis­tämiskinkereis­sä mukana.

    Tämän ympäril­lähän sen kohun pitäisi pyöriä, mut­ta ilmeis­es­ti vain TE:n ja KL:n toimit­ta­jil­la riit­tää taitoa täl­lais­ten tieto­jen kaiveluun.

    Tuskin­pa Chempo­lis on ain­oa tapaus lajis­saan — varsinkin Oulun seu­tu tun­tuu ole­van mon­es­sa suh­teessa Suomen Napoli… Tuki­ra­ho­ja val­uu joka suun­nas­ta eikä kukaan oikeas­t­aan huutele perään, jos tulosta ei näy edes parin vuosikymme­nen pak­er­tamisen jälkeen.

  39. YLE: Val­tiony­htiö For­tum pelasti konkurssikyp­sän teknolo­giay­htiön – omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­van päämin­is­teri Sip­ilän lapset yhtiön omistajina

    Aihee­ton­ta kohua?

    Tulok­sel­lisu­us­tarkas­tuk­ses­sa VTV oli poimin­ut keskeiset Tekesin clean­techi­in liit­tyvät rahoi­tu­so­hjel­mat ja arvioin­ut tuille saat­ua vastinet­ta. Tarkas­tus­ra­portin lop­putule­ma oli, että val­tion rahalle ei ollut saatu riit­tävästi vastinet­ta, eikä kau­pal­lista men­estys­tä ollut syntynyt.

    VTV:n tarkas­ta­man viiden rahoi­tu­so­hjel­man suurim­mat tuen­saa­jat oli­vat Neste, Chempo­lis, UPM-Kymmene, Met­so ja Wärt­silä. Varat­toman yhtiön nousu tuk­ilis­tauk­sen viiden kär­keen pörssin mil­jardiyri­tys­ten keskelle herät­ti ihmetystä.

    Tämä on var­maakin sitä kuu­luisaa “thing called reilu meininki”?

  40. Tero Tolo­nen:

    Yri­tys on toimi­alal­la, joka on erit­täin vaikea – se on saanut joka vuosi rahoi­tus­ta 1–2 miljoon­aa ja sil­lä on tehty ilmeis­es­ti n. 100 patent­tia. Nämä saat­ta­vat olla todel­la arvokkai­ta. Nyt niiden kokon­ais­ar­vos­ta on saatu jotain konkretiaa.

    Eipä patent­ti­salkut tai muutkaan paljoa paina­neet, kun Tekes ja Sitra vetivät maton läh­es koko biotech start­up ‑alan alta. Kum­ma, ettei sama sitkeys kohdis­tunut näi­hin yri­tyk­si­in vaan aimo läjä koti­maisel­la rahoituk­sel­la kehitet­tyä IPR:ää meni alen­nus­myyn­nis­sä ulko­laisille haaskalinnuille.

    Toinen asia mikä kan­nat­taa huo­ma­ta, että jos saat 100 miljoo­nan pro­jek­tin Inti­as­ta noin pienel­lä liike­vai­h­dol­la, yri­tyk­sen toimin­nas­sa täy­tyy olla jotain todel­la merkittävää

    Siis — Chempol­is­han ole vielä saanut pro­jek­tia, mah­dolli­nen pro­jek­ti olisi yhteisyri­tys, jon­ka suun­nit­tele­man investoin­nin arvok­si on ajatel­tu 110 m€. Var­maankin Chempo­lik­sen osaami­nen ja paten­tit arvote­taan jonkin arvoisek­si, mut­ta on täysin mah­dol­lista, että Chempo­lik­sen pitäisi kaivaa omia tasku­jaan aika syvältä rahoit­taak­seen oman osuuten­sa hankkeesta.

    No, kun omat taskut ovat aika tyhjät, niin “kum­misetä” jär­jestää rahoituk­sen var­maankin jostain vientiluotosta?

  41. Vih­doinkin asialli­nen ana­lyysi tästä asi­as­ta. Kiitos tästä.

    Pres­sik­lu­bis­sa HeSan Paa­vo Teit­ti­nen edusti tänään myös tätä kai­vat­tua jär­jen ään­tä. Meil­lä poli­ti­ikot ovat jok­seenkin vapaa­ta riis­taa, mut­ta jour­nal­is­tit tun­tu­vat ole­van kaiken arvostelun yläpuolel­la. Jos Ylen Atte Jääskeläi­nen käyt­tää pää­toimit­ta­jan oikeut­ta päät­tää, mitä julka­istaan, kukaan ei vih­jaakaan, että jut­tu­jen hyl­lyt­tämis­päätösten syynä voisi olla hutiloitu tai yksipuo­li­nen journalismi. 

    Kuka var­tioi var­tioi­ta? Toiv­ot­tavasti Sip­ilä vie ainakin Iltale­hden “Mik­set puhu tot­ta” ‑lööpin julkisen sanan neu­vos­toon. Saisi­vat tilaisu­u­den todis­taa, että tämä väitet­ty medi­an itsesääte­ly toimii edes jotenkin.

  42. Pekka: Nuokin investoin­nit rahoite­taan veron­mak­sajil­la, lisäk­si maati­lat saa­vat nois­takin run­saat vähen­nyk­set verotukseen.!

    Kuolist­pa sinä pekka nälkään😂

    Jani:

  43. Jär­jenkäyt­tö on ihan Soin­in­vaar­allekin sal­lit­tua. Demarien eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja avasi A‑studiossa varsin selkeästi mis­tä tässä on kysymys. 

    Soin­in­vaaran kan­nat­taisi hie­man enem­män miet­tiä ennen kuin kirjoittelee.

    Se oleelli­nen asia mitä Soin­in­vaara nyt ei ole ollenkaan kir­joituk­sen kanssa ajatel­lut on se avoimuus, omis­ta­janoh­jauk­ses­ta vas­taa­van min­is­terin pitäisi jo ennakkoon ker­toa asioista, eikä jälkikä­teen pudotel­la tipot­tain tieto­ja. Täl­lainen Mat­ti Van­hasen tyy­li­nen asioiden pih­taami­nen on todel­la huono ja epäon­nis­tunut tyyli, varsinkin pääministeriltä. 

    Siihen kun vielä yhdis­tetään liikemies­taus­ta ja omis­ta­janoh­jaus, niin pitäisi jo järkikin sanoa, että kan­nat­taa asi­at ker­toa heti ennakkoon julk­isu­u­teen. Eli olisi voin­ut vaik­ka kir­joit­taa blogi­in­sa, tai antaa tiedot­teen, että on lähdössä mukaan yri­tys, jos­sa on omaisil­la omistusta. 

    Sit­ten se toinen asia on se, jos matkalla ei ole ollut mitään vaiku­tus­ta kaup­p­jen syn­tymiseen, kuten Soin­vaara mainit­see, niin sinne matkalle olisi kan­nat­tanut sil­loin ottaa toinen yri­tys, jolle siitä olisi ollut hyötyä.

  44. Päämin­is­teri Sip­ilän ajo­jak­ti on minus­ta vastenmielistä.Väistämättä tulee mieleen Mat­ti Van­hasen päämin­is­te­ri­ai­ka, jol­loin saman­lainen ajo­jahti oli käyn­nis­sä. Se huipen­tui absurdiudessaan“lautakasaan ja sen omis­tuk­seen. Mitään syitä ei löy­det­ty ja kohu kuoli lop­ul­ta. Nykyi­nen hal­li­tus on saanut paljon aikaan myös päätök­siä, jot­ka eivät miel­lytä kaikkia.Tästäkö ajo­jakhti johtuu?

  45. Juk­ka Suo­maa:

    Maat­alous tosin saa kaikenkaikki­aan noin 2 mil­jar­dia euroa sekä kansal­lista, että EU-tukea vuodessa, mut­ta se ei ole saman­laista vastik­kee­ton­ta tukea kuin esim. työttömyystuet.

    Tilan pin­ta-alaan perus­tu­va nykyi­nen tuki on täysin vastik­kee­ton­ta. Aikaisem­min piti sen­tään kylvää ja syksyl­lä kyn­tää sato mul­lan alle.

    Ruo­ka on maail­mas­sa jo nyt liian hal­paa, kos­ka sitä tuh­lataan ylen­syön­ti­in ja kaatopaikoille. Kansan­ter­vey­den kannal­ta olisi oivaa jos ruoan hin­ta olisi moninker­tainen. Ja maito voi aivan hyvin mak­saa vaik­ka 10,70 litra, kos­ka se nyt ei vain ole ihmiselle vält­tämätön­tä. Suuri osa maail­man ihmi­sistä ei juo muu­ta kuin äid­in­maitoa koko elämän­sä aikana. Maat­alous­tuot­teista mm. sok­eri on tarpee­ton tuote. Samoin tupak­ka, jon­ka vil­je­lyä tue­taan EUssa aivan tolkut­tomasti. Kysymys ei ole oikeas­t­aan maat­alous­tuotan­nos­ta, vaan siihen liit­tyvästä suun­nat­tomas­ta bis­nek­ses­tä. Tue­tun tuotan­non ansios­ta maat­alous on suurin elinkeino mm. USAn Kali­for­ni­as­sa ja Flori­das­sa. Puhu­mat­takaan maissin tuotan­nos­ta, jon­ka tuki on niin val­ta­va, että sitä ei voi enää lopet­taa, kos­ka eräi­den osaval­tioiden talous romahtaisi.

  46. Jor­ma Nordlin:
    Jär­jenkäyt­tö on ihan Soin­in­vaar­allekin sal­lit­tua. Demarien eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja avasi A‑studiossa varsin selkeästi mis­tä tässä on kysymys. 

    A. Lindt­man Ylen ohjel­mas­sa esit­ti väit­teen, jon­ka mukaan nyt nähtävil­lä ole­va maan talouden käänne posi­ti­iviseen suun­taan on itseasi­as­sa edel­lisen hal­li­tuk­sen ansio­ta (jos­sa SDP oli mukana).

    Kas kun Lindt­man ei ottanut sulkaa hat­tuun­sa myös Chempo­lik­sen saavu­tuk­sistä. Tuoteke­hi­tystyö ja inno­vaa­tiot ovat usei­den vuosien takaa ja Intia diilin aiesopimus on parin vuo­den takaa, jol­loin SDP oli hallituksessa.

  47. Taus­taa :
    Keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Timo Kalli myön­si toukoku­us­sa 2008 rikko­vansa lakia vaali­ra­hoituk­sen julk­isu­ud­es­ta, kos­ka siitä ei ole säädet­ty rangaistusta.

    Lähde:
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/15/kalli-avasi-vaalirahapelin

    Mut­ta työtön työkkärin haas­tat­telus­sa saat­taa varo­mat­tomasti lausua haas­tat­teli­jan kysymyk­seen, “että en osaa tuo­ta asi­aa”, niin tuo lausum­i­nen voi hyvinkin toden­näköis­es­ti johtaa karenssi­in — kun työt­tömän lausuma on aiheut­tanut työkkärin tädille ajatuk­sen, että tuo­han oma­l­la menet­te­lyl­lään aiheut­ti työ­suh­teen syntymättömyyden.

    Että suh­teel­lista on poli­it­tis­ten vei­jarei­den ja aito­jen työt­tömien väli­nen yhdenvertaisuus.

    Mitä Sip­ilään tulee, niin hänen vakau­muk­sen­sa ei ole ollut yleis­es­ti tiedos­sa, että tuo­ta asi­aa ennen vaalia ei ollut tarpeek­si hyvin tiedoitet­tu ‑mielestäni, kaikille hänen äänestyskelpoisillekaan.

  48. Juk­ka Suo­maa: Var­maan tiedät, että vuon­na 1995 Suo­mi liit­tyi EU:n jäsenek­si, ja tuol­loin avat­ti­in raja­suo­ja, tuot­ta­jahin­noista leikkau­tui keskimäärin 50 % pois, kos­ka hal­patyö­maista jois­sa palkat ja elinkus­tan­nuk­set oli­vat huo­mat­ta­vati alhaisem­mat kuin Suomessa.

    Voisiko nyt kuitenkin auringonpais­teen määräl­lä olla jotain tekemistä sen kanssa, että maat­alous tuot­taa vähem­män Suomes­sa kuin Keski-Euroopassa?

  49. Jor­ma Nordlin:
    Jär­jenkäyt­tö on ihan Soin­in­vaar­allekin sal­lit­tua. Demarien eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja avasi A‑studiossa varsin selkeästi mis­tä tässä on kysymys.

    Se oleelli­nen asia mitä Soin­in­vaara nyt ei ole ollenkaan kir­joituk­sen kanssa ajatel­lut on se avoimuus, omis­ta­janoh­jauk­ses­ta vas­taa­van min­is­terin pitäisi jo ennakkoon ker­toa asioista, eikä jälkikä­teen pudotel­la tipot­tain tietoja. 

    Lint­man­nista ja muista neu­vo­jista tuli mie­len Veikko Huovinen:

    “Kaik­ista paras ja imelin viisauven laji on jälkivi­isaus, sil­lä alal­la saa­haan eniten aikaan. Siinä on tapaus men­nyt­tä aikakaut­ta, mut­ta se kuvitel­laan esi­in­tule­vak­si ja sakil­la setvitään, miten olisi paras­ta käyt­täy­tyä. Tässä lajis­sa on ihmi­nen vii­saim­mil­laan… Jälkivi­isaan silmä on somas­sa paikas­sa, se kah­too taaksepäin…”

    Kun näitä vien­ninedis­tämis­del­e­gaa­tioi­ta on ollut vaik­ka kuin­ka paljon ja eri­laisia yri­tyk­siä osal­lis­tunut huo­mat­ta­va määrä, niin onko joku min­is­teri joskus tehnyt tuol­laisen ilmoituk­sen? Vai onko Sip­ilä todel­la ain­oa, jol­la on koskaan ollut yhteyk­siä yri­tyk­si­in tai yrittäjiin?

    Sit­ten se toinen asia on se, jos matkalla ei ole ollut mitään vaiku­tus­ta kaup­p­jen syn­tymiseen, kuten Soin­vaara mainit­see, niin sinne matkalle olisi kan­nat­tanut sil­loin ottaa toinen yri­tys, jolle siitä olisi ollut hyötyä.

    Mukaan pääsi kaik­ki halukkaat yri­tyk­set ja enem­mänkin olisi mukaan mah­tunut. Yri­tyk­set mak­sa­vat itse omat kulunsa.

  50. Minus­ta tätä voisi kat­soa myös ihail­ta­vana esimerkkinä siitä, kuin­ka voi taitavasti yhdis­tää yhteisen ja yksi­tyisen edun. Päämin­is­terin arvo­val­lan avul­la on tehty onnis­tunut vien­ninedis­tämis­mat­ka. Ter­rafa­men tapauk­sen ansios­ta Sip­ilää juh­li­taan Kain­u­us­sa pelas­ta­jana. Ammat­tili­itotkin liput­ta­vat, kos­ka ajat ovat niin kovat, että niille kel­paa työ­paikko­jen ja jäsen­ten säi­lyt­tämi­nen läh­es hin­taan mihin hyvän­sä. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa myös lähipi­iri on saanut pien­tä hyö­tyä. Win-win-tilanne. 

    Herää tietenkin kysymys, järjestyvätkö asi­at yhtä suju­vasti myös sel­l­ais­ten yri­tys­ten kohdal­la, joi­hin päämin­is­ter­il­lä tai lähipi­ir­il­lä ei ole kytkök­siä. Tätä on vaikea arvioi­da, kos­ka Sip­ilä on tun­netusti ollut halu­ton avaa­maan sidon­naisuuk­si­aan. Ison veden takana puhutaan paljonkin nyt siitä, että pres­i­dent­ti on siirtänyt tai siirtämässä omis­tuk­si­aan säätiöön, jota hänen lapsen­sa hallinnoi­vat. Käsit­tääk­seni Sip­ilä on tehnyt saman­tyyp­pisen jär­jeste­lyn. Ja mei­dän pitäisi uskoa, että hän ei ole mis­sään tekemi­sis­sä las­ten­sa sijoi­tusten kanssa eikä keskustele niistä.

    Van­han vitsin mukaan ensim­mäi­nen ker­ta on sat­tuma, toinen on yhteen­sat­tuma ja kol­mas sodan­julis­tus. Näitä tapauk­sia on nyt ollut kaksi.

  51. Hyvä Osmo Soin­in­vaara! Hänen kaltais­ten­sa oikeamielis­ten ihmis­ten takia Suo­mi on men­estynyt, sikäli on menestynyt.

    Tuos­ta medi­an harhaan­jo­htavas­ta uuti­soin­nista sen ver­ran täy­den­täisin, että suurin ongel­ma ei ole Iltale­hden kaltais­ten lehtien anta­ma harhaan­jo­hta­va kuva tapah­tu­mien kulus­ta. Kaikki­han tietävät, että ne kau­pal­lisi­na toim­i­joina yrit­tävät tarkoi­tushakuisil­la sanavalin­noil­laan edis­tää lehden myyntiä.

    Suurin tämän­hetki­nen ongel­ma on se, että Ylen toimit­ta­jat tekevät uuti­soin­nil­laan omia miel­tymyk­siään tuke­vaa poli­ti­ikkaa. He levit­tävät näitä sen­saa­tio­hakuisia uutisia sel­l­aise­naan, tarkas­ta­mat­ta tosi­a­sioi­ta, osin ehkä myös ammat­ti­taidon puutteessakin.

    Otan esimerkin: Tämä Kat­era Steel­in urak­ka ker­rot­ti­in oppo­si­tiovoimia edus­ta­van lehden uuti­soin­nis­sa ensi ker­ran sanavalin­noil­laan siten, että Sip­ilän suku­las­ten omis­ta­ma yri­tys oli saanut urakan Ter­rafamelta. Annet­ti­in siis tahal­laan ymmärtää, että Ter­rafa­men johto ja Ketera Steel­in johto oli­vat sopi­neet urakas­ta ja sen hin­nas­ta keskenään. Tot­ta kai täl­lainen näyt­tää pahal­ta, kun sit­ten vielä annetaan ymmärtää, että Sip­ilä tiesi tästä urakas­ta päät­täessään Ter­rafa­men uud­es­ta rahoituserästä.

    Tosi­aisas­sa Kat­era Steel voit­ti urakan kon­sult­tiy­htiö Pöyryn jär­jestämän tar­jouskil­pailun jäl­keen. Sai siis urakan huonoim­mil­la mah­dol­lisil­la ehdoil­la tar­jo­tu­ista, kos­ka otti halvim­mal­la. Urakan saamis­es­ta Sip­ilä tiesi vas­ta rahoi­tus­päätök­sen jäl­keen ja Ter­rfa­men olisi toteut­tanut tiluk­sen siinäkin tapauk­ses­sa, että yri­tys olisi tukipäätök­sen sijaan ajet­tu alas. Nämä kaik­ki “pekka ervasti syn­d­roomaan” sairas­tuneet Ylen toimit­ta­jat jät­tivät uuti­soin­nis­saan mainit­se­mat­ta, eivätkä ole sitä vieläkään selkeäsanais­es­ti tehneet. Ei Yleis­ra­dion toimit­ta­jien pidä näin toimia eli toimia harhaan­jo­hta­van uuti­soin­nin levittäjänä.

    Sit­ten nämä samat toimit­ta­jat sanovat itse tai lait­ta­vat haas­tatelta­van tois­tu­vasti sanomaan, että esteel­lisyysko­hut ovat Sip­ilän itsen­sä aiheut­tamia. Eivät ole! Ne ovat poli­ti­ikkaa uuti­soin­nil­laan teke­vien tai puut­teel­lista ammat­ti­taitoa edus­tavien toimit­ta­jien aikaansaannoksia.

  52. ksee: Eipä patent­ti­salkut tai muutkaan paljoa paina­neet, kun Tekes ja Sitra vetivät maton läh­es koko biotech start­up ‑alan alta.

    Mil­lä perusteella?

    Tekeisil­lä on han­kkei­ta kuten “Smart&Green Growth – Puh­taasti bio­talouteen ohjel­makokon­aisu­us” ja mui­ta joi­hin hakuaiko­ja on viime vuo­den lop­ulle jois­sa san­o­taan että “Clean­tech on yksi hal­li­tuk­sen kärkihankkeista”

  53. Luk­i­joiden ja kir­joit­ta­jien kan­nat­taa palautel­la mieleen Keskus­tan vaali­ra­hako­hu ja miten Van­hanen sil­loin käyttäytyi. 

    Eikö ole syytäkin penkoa etenkin sel­l­ais­ten päämin­is­te­rien touhu­ja, jot­ka alka­vat ensim­mäisek­si kiukut­tele­maan tilanteessa jos­sa pitäisi olla avoih. Peit­televät ja ker­to­vat vain vält­tämät­tömän minimin.

    Sel­l­ainen tak­ti­ik­ka on yleen­sä jos on jotain salat­tavaa. En ole­ta, että tässä niin on mut­ta erit­täin outoa täl­lainen toim­inta on omis­ta­janoh­jauk­ses­ta vas­taaval­la liikemies­taus­tan omaaval­la pääministeriltä.

    Bio­talous­silmäl­a­sit päässä alkaa osal­la luk­i­jois­takin jo hämär­tymään ne avoimuu­den ja julkisen valvon­nan peri­aat­teet ja ale­taan kiukut­tele­maan medi­an ajojahdista.

  54. Antti Rinne on muu­tami­akym­meniä ker­to­ja tois­tanut tari­nan maail­man mega­tren­deistä ja tarpeesta val­tionkin avit­ta­mana saa­da pystyyn ref­er­enssi­laitok­sia, joil­la osoite­taan suo­ma­laisen clean­techin toimivuus.

    Viime viikkoina en ole enää tätä tari­naa kuullut.

  55. Onnit­te­lut 🎊 kiitos osmo,vaikka olet toisen puolueen mies!kirjoitit totu­u­den- ja asial­liseen mukaisesti!Tällaisia kan­nan­ot­to­ja tarvi­taan, jot­ka eivät ole repimässä, vaan rakentamassa!!

  56. Sel­l­ainen pieni huomio, että “navet­to­jen rahoit­tamises­sa” on kyse Mak­er­an investoin­ti­tus­ta, joka suun­nataan eläin­ten hyv­in­voin­nin paran­tamiseen. Aika ikävä lop­pukom­ment­ti muuten ansiokkaas­sa blo­gis­sasi liit­tyen eläin­suo­je­lu­toimien väheksymiseen.

  57. Verkos­sa on nyt Int­ian matkaa isom­pi kala, johon medi­an pitäisi keskit­tyä eli se, että val­tiony­htiö For­tum pelasti (surke­as­sa kun­nos­sa ole­van?) Chempo­lik­sen isä­pap­pa Sip­ilän ollessa pääministerinä! 

    Yleis­es­ti Sip­ilän jääviyskysymyk­sis­sä tun­nu­taan menevän jatku­vasti jol­lain har­maal­la alueel­la. Varsi­nais­es­ti ei ehkä löy­dy väärinkäytök­siä, mut­ta paha maku jää suuhun kuitenkin jää. Sip­ilä itse suh­tau­tuu asi­aan omi­tuis­es­ti. Hänen argu­ment­tin­sa menee jotenkin näin: “Minä olen oikeamieli­nen, omatun­toni on puh­das, ettekö usko min­ua?” Ja kun kansa ja media ei täl­laisia vaku­u­tuk­sia usko, sit­ten Sip­ilä loukkaantuu. 

    Kun trumpit ja sip­ilät siirtävät omis­tuk­si­aan “käsi­var­ren mitan päähän” lap­silleen tai muille suku­laisilleen, eihän sitä usko kukaan että samal­la kel­lon­lyömäl­lä henkilön vaiku­tus­val­ta näi­hin bis­nek­si­in lakkaa. Yri­tys­maail­man ihmis­ten tuloa poli­ti­ikkaan ei tietenkään pidä estää, mut­ta olisi hyvä jos pysy­i­sivät ton­teil­laan. Bis­nesmiehet ja ‑naiset ovat hyviä renke­jä ja piiko­ja, mut­ta val­tion päät­täville paikoille ei pitäisi päästää. Kuten on huo­mat­tu, kat­san­tokan­ta yhteiskun­taan on hyvin kapea ja jääviys­sotku­ja riit­tää. Tosin joku kokoomus­lainen poli­it­ti­nen broi­leri, joka on tatuoitu kaut­taal­taan spon­soriyri­tys­ten merkeil­lä, ei ole parem­pi vai­h­toe­hto sekään.

    Samaa mieltä siitä, että nyt pitäisi ennenkaikkea keskit­tyä kri­ti­soimaan hal­li­tuk­sen tekemisiä ihan asi­apo­h­jal­ta. Sip­ilän jääviysko­hu­jen alle on (tarkoituk­sel­lako?) jäänyt hal­li­tuk­sen jo tehdyt päätök­set esimerkik­si opin­totuen leikkaamis­es­ta ja rikkaille myön­nety­istä lukui­sista vero­helpo­tuk­sista. Keskus­ta jatkaa ympäristöhallinnon tuhoamista, sote-uud­is­tus on täysi katas­trofi, TE-keskusten toim­inta aio­taan ulkois­taa, tur­va­paikan­hak­i­joiden kohtelu on ala-arvoista, väylät yhtiöitetään jne. jne. Huh, huh kyl­lä näitä karmei­ta suun­nitelmia ja päätök­siä riit­tää. Tun­tuu, että tämä hal­li­tus tosi­aan on vaar­al­lisin hal­li­tus ikinä.

    Medi­as­sa ei myöskään koskaan puhuta yhdestä val­tavas­ta ide­ol­o­gis­es­ta poh­javireestä hal­li­tuk­sen toimien taustal­la. Sip­ilä hov­ei­neen pyrkii nyt suurem­paan uus­lib­er­al­is­tiseen raken­nemuu­tok­seen suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa kuin aikaisem­mat hal­li­tuk­set yhteen­sä. Ahos­ta ja Lip­pos­es­ta läh­tien on kul­jet­tu huonoon suun­taan ja pikku hil­jaa on tehty myyrän­työtä monil­la hallinnon­aloil­la, mut­ta nyt yhtiöit­tämi­nen, ulkois­t­a­mi­nen ja yksi­ty­istämi­nen on läht­enyt aivan lapas­es­ta! On kuin ne kuumeis­es­ti yrit­täi­sivät tuho­ta lop­ut jäl­jel­lä olev­as­ta demokra­ti­as­ta, julkises­ta omis­tuk­ses­ta, julkises­ta sek­torista ja siirtää kel­lot takaisin 1800-luvulle.

    1. Verkos­sa on nyt Int­ian matkaa isom­pi kala, johon medi­an pitäisi keskit­tyä eli se, että val­tiony­htiö For­tum pelasti (surke­as­sa kun­nos­sa ole­van?) Chempo­lik­sen isä­pap­pa Sip­ilän ollessa pääministerinä! 

      Ensin ollaan sitä mieltä, että Chempo­lik­sen osakkei­den omis­t­a­mi­nen on ollut Sip­ilän lap­sille koph­tu­ut­toman hyvä sijoi­tus ja seu­raavak­si, että For­tu­mille se kuitenkin on ollut kohtu­ut­toman huono sijoitus.

  58. Jälleen hyvä ana­lyysi Osmol­ta. Min­ua mieti­tyt­tää, mitä asian nos­t­a­mi­nen esille nyt tapah­tuneessa val­os­sa ker­too suo­ma­lais­es­ta mediasta!

    Sen ymmär­rän, että puh­taasti kateu­teen ja yrit­täjävi­hamielisyy­teen poh­jau­tu­vat sosi­aalidemokraatit rum­mut­ta­vat aihet­ta aivan käsit­tämät­tömästä näkökul­mas­ta. Heille eivät tuot­ta­vat työ­paikat merk­itse mitään, kos­ka kaik­ki voivat saa­da val­tion viran tai sos­sun kor­vauk­sia. Se että mm. YLE on mukana, niin se ker­too paljon.

    HS:a ei ole pakko tila­ta, mut­ta mak­san kuitenkin YLE:stä. Itse olen sitä mieltä, että YLE pitää nyky­muo­dos­saan lakkaut­taa ja jät­tää vain julkisen palvelun kana­vat: val­tio­jo­hdon tv-uutiskana­va, koulu-tv = Teema ja minori­teet­tikielien tv-kana­va (ruot­si ja saame) sekä vas­taa­vat radiokana­vat. Näin­hän on Län­si-Euroopas­sa tehty jo vuosia sitten.

  59. Hyvä kir­joi­tus, pait­si aivan lopus­sa ole­va kom­ment­ti. Nimit­täin niitä nave­toi­ta tarvi­taan, jot­ta säi­ly­isi varautu­misen ja omavaraisu­u­den näkökul­mas­ta edes jotakin tur­vaa mah­dol­lisen kri­isin sattues­sa. Siinä eivät yliopis­tot (vast.) auta meitä yhtään.

  60. “Eikö ole syytäkin penkoa etenkin sel­l­ais­ten päämin­is­te­rien touhu­ja, jot­ka alka­vat ensim­mäisek­si kiukut­tele­maan tilanteessa jos­sa pitäisi olla avoih.”

    Tässä Sip­ilän tekemisiä ja medi­an suhdet­ta ruo­ti­vas­sa keskustelus­sa uno­hde­taan, että tuo­marin ase­maan itsen­sä kohot­tanut kom­men­toi­ja sivu­ut­taa hyvän tuo­maroin­nin peri­aat­teet: Hyvä tuo­mari, vaikka­pa jääkiekkosel­lainen, pyrkii selvit­tämään kärhämän aloit­ta­jan. Ran­gais­tuk­sia annet­taes­sa kärhämän aloit­ta­ja saa jäähyä vaikka­pa 2+2 min­u­ut­tia ja kärhämään provosoituneena osaa ottanut kak­si minuuttia.

    Tässä Sip­ilän esteel­lisyyk­siä koskevas­sa kohus­sa, joka on ollut leimallis­es­ti Ylen toimit­ta­jien ja Sip­ilän välistä, kärhämän aloit­ta­jan toimia ei olla kri­ti­soitu käytän­nössä lainkaan. (Toimit­ta­jat puo­lus­ta­vat sanan­va­paut­ta myös sel­l­ais­ten kave­r­ien tekemis­ten kohdal­la, jot­ka käyt­tävät sanan­va­paut­ta väärin.)Puutteellisella ammat­ti­taidol­la varustet­tu, uuti­soin­nil­la poli­ti­ik­ka tehnyt kärhämän aloit­ta­ja on saanut nol­la min­u­ut­tia ja siihen provosoituneelle Sip­ilälle on tuomit­tu vähin­täänkin 2+2 min­u­ut­tia. (Näin tosin kävi senkin perät­tömäk­si osoit­tau­tuneen Mat­ti Van­hasen lau­takasako­hun tapauksessa.)

    Val­tion omis­ta­ma Yle on Suomes­sa se uutisia levit­tävä taho, jon­ka toimin­nal­la on jo ase­mansakin takia suurin puolueet­to­muus­vaa­timus ja sik­si sen uuti­soin­nil­la on myös suurin toden­peräisyysodotus. Kun sit­ten täl­laisen laitok­sen toimit­ta­jat alka­vat tois­tu­vasti esit­tää päämin­is­ter­istä perät­tömiä uutisia, ja viimein jopa kor­rup­tioväit­teitä, kyl­lä siinä rauhal­lisem­pikin ihmistyyp­pi viimein kuo­hah­taa. Tästä tois­tu­vas­ta ras­saamis­es­ta huoli­mat­ta nämä perätön­tä tietoa tasokkaim­man medi­an pain­oar­vol­la esit­täneet toimit­ta­jat on nos­tet­tu mart­tyyrin asemaan. 

    Jos Ylen toimit­ta­jat oli­si­vat tämän blo­gin kir­joit­ta­jan, Osmo Soin­in­vaaran tasoisia oikeu­den­mukaisu­udeltaan ja totu­u­den tavoit­telul­taan, ei mitään ainek­sia Sip­ilän esteel­lisyysko­hui­hin olisi koskaan ollut ole­mas­sakaan. Vaan kun nämä Ylenkin toimit­ta­jat tukeu­tu­vat peri­aat­teeseen, että “mitä täy­del­lisem­pi suori­tus, sitä pien­impi­en puut­teel­lisuuk­sien osoit­tamisel­la sen hohdokku­us voidaan banal­isoi­da”. Tätä toteut­taes­saan he levit­tävät oppo­si­tio ‑tai sen­saa­ti­ole­htien tarkoi­tushakuisia ja harhaan­jo­htavia sanaval­in­to­ja sel­l­aise­naan, sekä jät­tävät oleel­lista tietoa pois. Tässä Chemipo­lis yhtiön tapauk­ses­sa jätet­ti­in ker­tomat­ta, että sen ja intialaisen tilaa­jan kesken oli ensim­mäiset aiesopimuk­set tehty jo aiem­pi­en hal­li­tusten aikana. Sip­iläl­lä ei siis ollut sopimuk­sen syn­tymiseen mitään tekemistä.

    Ei Ylen toimit­ta­jat saa näin menetellä.

  61. Niin kauan on turvattu
    kotiemme lies

    Kun vahti­na somes­sa on
    yksikin talousmies

    Huol­ta vail­la, ei murheis­na miellä
    kun viisaut­ta on tääl­lä ja siellä

  62. Miten näinkin fik­sut ihmiset eivät näe tässä Chempo­lis asi­as­sa met­sää puil­ta. Olet Osmo väärässä jos ajat­telet, että Suo­mi hyö­tyy tästä Inti­aan tehdys­tä sopimuk­ses­ta mil­lään taval­la. Vien­ti­in ei mene täl­lä ker­taa kuin ammat­ti­taitoa. Työ­paikko­ja tämä ei lisää kuin Intialaisille. Voimme kat­soa Chempo­lik­sen tari­naa 3vuoden päästä, mut­ta vero­tu­lo­ja tai työ­paikko­ja se ei Suomeen ole tuonut yhtään enem­pää kuin nytkään.

    Käsit­tääk­seni For­tel sai omis­tu­soikeut­ta Chempo­lik­ses­ta lainaa­mal­la sille 750 000€. Nämä rahat tuskin ilman merkit­tävää sopimus­ta olisi ikinä palau­tuneet. Yri­tyk­sen todel­li­nen arvo hie­man ennen Int­ian tätä Inti­aan tehtyä sopimus­ta oli läh­es nol­la. n.6 kuukaut­ta Int­ian matkan jäl­keen For­tum ja Taa­leri arvot­ti­vat yhtiön n.20 miljoo­nan arvoisek­si ja tässä välis­sä myös For­tel myi sijoi­tus­taan 3% yri­tyk­ses­tä saaden siitä X määrän, jos se myi sen For­tu­mille tai Taa­ler­ille se sai siitä n.600 000. Lisäk­si jäl­jelle jääneen sijoituk­sen 5% arvo nousi n. miljoonaan.

    Mitään väärää Sip­ilä ei Inti­as­sa var­masti tehnyt, koko tari­na ker­too vain ainakin min­ulle hyvinkin selkeästi kenen etu­ja ensisi­jais­es­ti val­tion tärkein päämies ajaa.

  63. Sip­ilän ongel­mat oli­si­vat jo aiko­ja sit­ten lop­puneet medi­an kanssa, jos olisi läht­enyt avoimelle lin­jalle. Val­it­si Mat­ti Van­hasen tak­ti­ikan + kiukut­te­lut päälle.

    Jo täl­laises­sa hais­taa pala­neen käryä, joten ei ole mikään ihme jos media on kim­pus­sa. Jos media ei toimisi näin, niin mitään kiin­ni­jäämis­vaaraa ei olisi jos taustal­la löy­tyykin “hämäriä” puuhia.

    Täy­del­listä medi­as­ta ei saa­da koskaan, joten poli­itikko­jen kohdal­la on parem­pi medi­an pieni ylilyön­ti näin päin, kuin toisin päin.

    Arvom­ies:
    “Eikö ole syytäkin penkoa etenkin sel­l­ais­ten päämin­is­te­rien touhu­ja, jot­ka alka­vat ensim­mäisek­si kiukut­tele­maan tilanteessa jos­sa pitäisi olla avoih.”

    Tässä Sip­ilän tekemisiä ja medi­an suhdet­ta ruo­ti­vas­sa keskustelus­sa uno­hde­taan, että tuo­marin ase­maan itsen­sä kohot­tanut kom­men­toi­ja sivu­ut­taa hyvän tuo­maroin­nin peri­aat­teet: Hyvä tuo­mari, vaikka­pa jääkiekkosel­lainen, pyrkii selvit­tämään kärhämän aloit­ta­jan. Ran­gais­tuk­sia annet­taes­sa kärhämän aloit­ta­ja saa jäähyä vaikka­pa 2+2 min­u­ut­tia ja kärhämään provosoituneena osaa ottanut kak­si minuuttia.

    Tässä Sip­ilän esteel­lisyyk­siä koskevas­sa kohus­sa, joka on ollut leimallis­es­ti Ylen toimit­ta­jien ja Sip­ilän välistä, kärhämän aloit­ta­jan toimia ei olla kri­ti­soitu käytän­nössä lainkaan. (Toimit­ta­jat puo­lus­ta­vat sanan­va­paut­ta myös sel­l­ais­ten kave­r­ien tekemis­ten kohdal­la, jot­ka käyt­tävät sanan­va­paut­ta väärin.)Puutteellisella ammat­ti­taidol­la varustet­tu, uuti­soin­nil­la poli­ti­ik­ka tehnyt kärhämän aloit­ta­ja on saanut nol­la min­u­ut­tia ja siihen provosoituneelle Sip­ilälle on tuomit­tu vähin­täänkin 2+2 min­u­ut­tia. (Näin tosin kävi senkin perät­tömäk­si osoit­tau­tuneen Mat­ti Van­hasen lau­takasako­hun tapauksessa.)

    Val­tion omis­ta­ma Yle on Suomes­sa se uutisia levit­tävä taho, jon­ka toimin­nal­la on jo ase­mansakin takia suurin puolueet­to­muus­vaa­timus ja sik­si sen uuti­soin­nil­la on myös suurin toden­peräisyysodotus. Kun sit­ten täl­laisen laitok­sen toimit­ta­jat alka­vat tois­tu­vasti esit­tää päämin­is­ter­istä perät­tömiä uutisia, ja viimein jopa kor­rup­tioväit­teitä, kyl­lä siinä rauhal­lisem­pikin ihmistyyp­pi viimein kuo­hah­taa. Tästä tois­tu­vas­ta ras­saamis­es­ta huoli­mat­ta nämä perätön­tä tietoa tasokkaim­man medi­an pain­oar­vol­la esit­täneet toimit­ta­jat on nos­tet­tu mart­tyyrin asemaan. 

    Jos Ylen toimit­ta­jat oli­si­vat tämän blo­gin kir­joit­ta­jan, Osmo Soin­in­vaaran tasoisia oikeu­den­mukaisu­udeltaan ja totu­u­den tavoit­telul­taan, ei mitään ainek­si­aSip­ilän esteel­lisyysko­hui­hin olisi koskaan ollut ole­mas­sakaan. Vaan kun nämä Ylenkin toimit­ta­jat tukeu­tu­vat peri­aat­teeseen, että “mitä täy­del­lisem­pi suori­tus, sitä pien­impi­en puut­teel­lisuuk­sien osoit­tamisel­la sen hohdokku­us voidaan banal­isoi­da”. Tätä toteut­taes­saan he levit­tävät oppo­si­tio ‑tai sen­saa­ti­ole­htien tarkoi­tushakuisia ja harhaan­jo­htavia sanaval­in­to­ja sel­l­aise­naan, sekä jät­tävät oleel­lista tietoa pois. Tässä Chemipo­lis yhtiön tapauk­ses­sa jätet­ti­in ker­tomat­ta, että sen ja intialaisen tilaa­jan kesken oli ensim­mäiset aiesopimuk­set tehty jo aiem­pi­en hal­li­tusten aikana. Sip­iläl­lä ei siis ollut sopimuk­sen syn­tymiseen mitään tekemistä.

    Ei Ylen toimit­ta­jat saa näin menetellä.

  64. Arvom­ies:
    (Näin tosin kävi senkin perät­tömäk­si osoit­tau­tuneen Mat­ti Van­hasen lau­takasako­hun tapauksessa.)

    Mie­lenki­in­toinen kan­ta caseen, mis­sä ja kenen toimes­ta väite on osoitet­tu perät­tömäk­si? Van­hasel­la olisi ollut mah­dol­lisu­us viedä asia käräjille kun­ni­an­loukkauk­se­na ja puhdis­taa maineen­sa, mut­ta ei halun­nut, tosin vei “uunipe­runa” kir­jan kir­joit­ta­jan käräjille paljon vähäpätöisem­mästä asi­as­ta. Muis­tute­taan vielä, että “lau­takasa” casen lähde oli valmis oikeudessa todis­ta­maan asi­as­ta, tämäkö Van­has­ta pelotti?

  65. Hienoa Osmo. Kir­joituk­sesi tiivistää hienos­ti Sip­ilään ja hiukan Chempo­lik­seen liit­tyvää kohua. Itsekin olen näistä asioista kir­joit­tanut pari tiivistys­tä Face­bookin kaut­ta ja halu­an nos­taa muu­ta­man huomion.

    Case Chempo­lis:

    1) Tämän­tyyp­pinen iso­jen investoin­tien pro­jek­tikaup­pa ja niihin liit­tyvät yhteisyri­tyk­set ovat niin mon­imutkaisia asioi­ta, että niiden neu­vot­telu (etenkin Inti­as­sa) kestää aina kuukau­sia. Usein niihin liit­tyy ns. kau­pan­julka­isu- tai allekir­joi­tusti­laisu­us, johon kuu­luu mah­dol­lisim­man korkei­den johta­jien ja virkami­esten läs­näo­lo. Usein on niin, että kau­pan allekir­joit­ta­jat eivät ole mil­lään lail­la osal­lis­tuneet myyn­tipro­jek­ti­in. Tätä tapaa käytetään edelleen kaikissa Aasian mais­sa varsin usein.

    2) Chempo­lis on vuosia kehit­tänyt eri­laisia ei puupo­h­jais­ten, ns. non wood-kasvien (esim. olki ja bam­bu) jalostamista sel­l­u­loosak­si ja eri­laisik­si biopolt­toaineik­si. Tiedämme, että nämä tekni­ikat eivät ympäristöys­täväl­lis­es­tä näkökul­mas­ta vedä ver­to­ja mei­dän tääl­lä käyt­tämi­in tekni­ikoi­hin (esim. sul­faat­tikeit­to), mut­ta eri­tyis­es­ti Inti­as­sa ne edus­ta­vat suur­ta bio­mas­savolyymiä. Isos­sa kuvas­sa maail­man kannal­ta var­maan olisi paras tapa se, että inti­laiset yri­tyk­set ostaisi­vat sel­l­un­sa täältä pohjo­las­ta, mut­ta eri­lais­ten biopolt­toainei­den valmis­tamisen esim. fur­furaalin valmis­tuk­sen yhtey­dessä on järkevää paikallis­es­tikin. Näi­hin tarkoituk­seen Chempo­lik­sen tapainen yri­tys on tehnyt val­ta­van määrän hyvää työtä ja ansait­see mei­dän kaikkien tuen onnis­tu­ak­seen tehtävässään

    3) Kukaan ei meistä tiedä mil­laisel­la busi­ness-mallil­la tehtävä pro­jek­ti ja yhteisyri­tys tul­laan tekemään. Täy­tyy toivoa, että lop­ullis­es­ta kaup­pa­sum­mas­ta tulisi työtä ja teknolo­giavalmis­tus­ta tänne koti­maa­hankin, mut­ta usein näi­hin kaup­poi­hin kuu­luu suuri paine ja joskus jopa sopimuk­seen kir­jat­tu koh­ta, mis­sä määritel­lään paikallisen han­k­in­nan ja oston määrä. Myöskin pro­jek­ti­mallin ollessa sel­l­ainen, että päälaite­toimit­ta­ja vas­taa kokon­aisu­ud­es­ta mukaan­lukien rak­en­tamisen, suun­nit­telun, laiteasen­nuk­sen, tes­taamisen ja käyt­tööno­ton pro­jek­ti­in liit­tyvät riskit ovat suuret ja koko kaup­pa­sum­man kotiut­tamiseen liit­tyvät mon­imutkaisu­udet haas­ta­vat. Eli main­os­tet­tu kaup­pa­sum­ma kotiu­tuu vain osit­tain tänne Suomeen ja jos Chempo­lis vas­taa kokon­aisu­ud­es­ta, riskit ovat suurem­mat kuin Olk­ilu­odon ydinvoimalassa

    Case Sip­ilä rooli

    1) Lie­nee tot­ta, että kom­mu­nikoin­nis­sa meil­lä kaikil­la on paran­tamisen varaa. Niin myös Sipilällä.

    2) Meil­lä on tääl­lä koti­maas­sa aivan liian paljon toimit­ta­jia, joiden tapa ja kyky esit­tää asioi­ta on erit­täin kyseenalainen. Hei­dän tehtävä ei olekaan esit­tää asioi­ta eri näkökul­mista, vaan tehdä mate­ri­aalia, joka on mah­dol­lisim­man pop­ulisti­nen. Tämä suun­taus on kyl­lä valitet­tavasti yleistynyt joka puolel­la maail­maa. Haas­teena tässä on se, että luk­i­jat jot­ka eivät ole aina asiantun­ti­joi­ta muo­dosta­vat oman totu­u­den­sa perustuen erit­täin sub­jek­ti­iviseen näke­myk­seen ja jopa val­heisi­in. Tämän vuok­si en itse lue koskaan mitään iltapäivälehtiä.

    3) Ei kai voi olla Sip­ilän vika, että hän jo nuore­na miehenä teki itses­tään mon­im­iljonäärin. Hän on myös erit­täin vaa­ti­mat­toma­l­la tyylil­lä levit­tänyt hyvää ympäristöön­sä ja mah­dol­lis­tanut lukuisien työ­paikko­jen syn­nyn rahoit­ta­mal­la ja syn­nyt­tämäl­lä niitä ansait­semil­laan rahoil­la. Kun ver­taa hän­tä keneen tahansa muuhun entiseen päämin­is­teri­in tai mihin tahansa min­is­teri­in hän on ain­ut­laa­tu­inen täl­lä alueella.

    4) Lie­nee selvää, että poli­ti­ik­ka ja poli­it­tiset toim­inta­mallit ovat yllät­täeet Sip­ilän. Näitä Sip­ilä ei voi muut­taa, mut­ta var­maan on ottanut opiksi.

  66. “Mie­lenki­in­toinen kan­ta caseen, mis­sä ja kenen toimes­ta väite on osoitet­tu perät­tömäk­si? Van­hasel­la olisi ollut mah­dol­lisu­us viedä asia käräjille kun­ni­an­loukkauk­se­na ja puhdis­taa maineen­sa, mut­ta ei halunnut…”

    Oikeusval­tion alkeisi­in kuu­luu, että sen, joka syytök­sen esit­tää, tulee myös esit­tää näyt­tö. Tämän seikan jutun aikoinaan tehneet toimit­ta­jat (tarkoituk­sel­la) uno­hti­vat ja se näyt­tää “peksul­takin” uno­htunen. Lau­takasajut­tuun sisäl­tyneen kor­rup­tioväit­teen toden­peräisyy­den osoit­ta­mi­nen ei kuu­lu Mat­ti Van­haselle! Jut­tuun sisäl­tynyt­tä toimit­ta­jien tök­eryyt­tä ei ole ammat­ti­toverei­den kesken juuri lainkaan käsitel­ty. Sekin muka kuu­luu “pyhän” lehdis­tö­va­pau­den piiriin.

    Lau­takasaju­tun yhtey­dessä yli-innokkaat toimit­ta­jat oli­vat nimet­tömän ilmi­anta­jan tiedos­ta niin innos­tunei­ta, etteivät välit­täneet käy­dä asi­aa paikan pääl­lä edes tarkas­ta­mas­sa. Tarkoi­tan sitä, että jutun tekemisen aikana Van­hasen omakoti­ta­lo oli myyn­tiesit­telyssä, joten kuka tahansa olisi voin­ut käy­dä totea­mas­sa, onko edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että talon sisäver­houk­seen kuu­luu kor­rup­tioväit­teessä mainit­tu 40 000 euron määrä erikoishöylät­tyä puutavaraa. 

    Sel­l­ainen määrä erot­tuu omakoti­talon jokaises­ta huoneesta ja ei tarvitse olla alan ammat­ti­lainen asian todetakseen.

  67. Soin­in­vaara ui vas­tavir­taan omiensa(kin) joukos­sa puhu­mat­takaan Iltale­hdestä ja YLE:sta, joi­ta sop­ulilau­ma tosi­a­sioista välit­tämät­tä seu­raa. Vihreiltä ei ole kuul­tu muu­ta kuin räksy­tys­tä oli­vat­pa hal­li­tuk­ses­sa tai oppo­si­tios­sa, joten Soin­in­vaaran mon­et aiem­mat ja tämä puheen­vuoro ovat virk­istäviä poikkeuk­sia Vihrei­den suun­nas­ta mut­ta häneltä kuul­tuna edus­ta­vat järkipuhei­ta pitkin matkaa.

  68. Itsel­leni oli yllä­tys miten vähäiset omis­tuk­set Sip­ilän lap­silleen siirtämäl­lä sijoi­tusy­htiö For­tel investil­lä lop­ul­ta on.

    “Fortelin omis­tu­so­su­us Gasek­ista on 1,19 pros­ent­tia, Chempolista 5,25 pros­ent­tia ja Aho­la Trans­portista 0,89 prosenttia.”

    Kat­era Steel­in osu­udet on myy­ty jo pois.

    Julkises­ti raken­netun mieliku­van mukaan For­tel invest olisi merkit­tävämpikin tekijä.

    Myl­lykosken lakkaute­tulle paperite­htaalle on pitkään yritet­ty saa­da bioetano­lite­hdas­ta, joka hyö­dyn­täisi olkea. Pros­es­si lie­nee saman­ta­painen jota Chempo­lis on kehittänyt.

    Kemi­in suun­nit­teil­la ole­van Kaidin biopolt­toainete­htaan teknolo­gia on eri­laista. Yhteistä on ongel­mat tieteen koe­lab­o­ra­to­ri­ois­sa saatu­jen keksin­tö­jen siirtämi­nen taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si ja laa­jamit­taisek­si tuotan­nok­si. Jotain kiin­nos­tavaa suo­ma­lai­sis­sa pikku­fir­mo­jen tuoteke­hit­telyssä on kun on saatu kiinalaiset ja intialaiset liikkeelle.

  69. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
    On kuin ne kuumeis­es­ti yrit­täi­sivät tuho­ta lop­ut jäl­jel­lä olev­as­ta demokra­ti­as­ta, julkises­ta omis­tuk­ses­ta, julkises­ta sek­torista ja siirtää kel­lot takaisin 1800-luvulle.

    Ihmiskun­nal­la olisi asi­at vielä paljon parem­min, mikäli 1900-luvul­la olisi väl­tyt­ty kom­mu­nis­min ja sosial­is­min syövältä. Kehi­tys ja elin­ta­so olisi mm. Itä-Euroopas­sa aivan toisel­la tasol­la ilman kom­mu­nis­mia ja sosial­is­mia. Venäjäkin olisi län­si­maalaisem­pi ja toden­näköis­es­ti suur­val­ta, jota se ei nyt ole, jos ydi­naseet jätetään yhtälöstä pois. Län­si­maat toi­vat sota­joukkon­sa valkois­t­en venäläis­ten avuk­si, mut­ta valitet­tavasti epäonnistuivat.

  70. Peter-ystävä on nyt lumiukon kanssa siel­lä jos­sain. Huoltoasemien ja maat­alouden ero on siinä, että ilman auton­pe­sua pär­jää pitkään mut­ta ulman ruokas noin viiden ater­ian sjan

    Peter: Onko se “investoin­tikone”, jos ale­taan mak­saa vaikka­pa huoltoasemille mil­jar­di vuodessa tuki­aisia ja ne sit­ten investoi­vat mil­jardin vuodessa pesukaistoi­hin ja hienom­pi­in katok­si­in nestekaa­supul­lo­jen säi­lyt­tämistä varten? Jos täl­lainen nos­taisi Suomen kuopas­ta, niin asia olisi help­po ratkaista. Ensi vuon­na huolta­mot ja sit­ten vaik­ka uima­hal­lit ja kahvilat.

  71. Maat­aloustuet ovat lähin­nä etu­ryh­mälob­baus­ta, jota voi ratio­naalis­es­ti perustel­la maise­man­hoidol­la ja täkäläisil­lä puh­tail­la elin­tarvikkeil­la — ja huolto­var­muudel­la niiden kohdal­la, jot­ka eivät ole viitsi­neet asi­aan perehtyä.

  72. Muka­va, että pres­sa otti asial­lisen kan­nan asi­aan eli kri­ti­soi varovasti Sip­ilän toim­intaa. Kaik­ki muut kan­nat tun­tu­vat väärinkäsi­tyk­siltä: tot­ta kai pääin­is­terin esteel­lisyyt­tä pitää penkoa ja tot­ta kai päämin­is­terin pitäisi itse osa­ta ottaa asia huomion viimeisen päälle asiantun­ti­joiden avus­tuk­sel­la. Kun näin ei ole näem­mä käynyt, syn­tyy epäilys, jon­ka takia hänen toim­intaansa pitää tarkastel­la entistäkin tarkem­min ja kriittisemmin.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Ensin ollaan sitä mieltä, että Chempo­lik­sen osakkei­den omis­t­a­mi­nen on ollut Sip­ilän lap­sille koph­tu­ut­toman hyvä sijoi­tus ja seu­raavak­si, että For­tu­mille se kuitenkin on ollut kohtu­ut­toman huono sijoitus.

    Niin. Tämän yhtiön kohdal­la on juurikin näin. Chempo­lis on edelleen arpalip­pu. Ker­too, että For­tu­mil­la pal­lo hukas­sa ja raha polt­telee kas­sas­sa. Chempo­lik­seen osakkaat saa­vat työn­tää vielä moninker­tais­es­ti rahaa, jon­ka jäl­keen busi­ness kan­taa tai ei. Var­masti Sip­ilän las­ten omis­tu­so­su­us liu­den­tuu mut­ta ovat jo näköjään saa­neet omat pois jol­loin lop­pu on plussaa.On var­maa, että For­tu­mis­sa on keskustel­tu sidon­naisuuk­sista ennen päätöstä suurim­man omis­ta­jan kanssa. Jos ei ole, niin se huolestut­tavaa. Jos on, niin siinä väk­isinkin riit­tää selit­tämistä. Tähän kun lisää postin pelleilyn,niin omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taavaa ei voi busi­ness­gu­runa pitää.

  74. Tero Tolo­nen: Mil­lä perusteella?

    Tekeisil­lä on han­kkei­ta kuten “Smart&Green Growth – Puh­taasti bio­talouteen ohjel­makokon­aisu­us” ja mui­ta joi­hin hakuaiko­ja on viime vuo­den lop­ulle jois­sa san­o­taan että “Clean­tech on yksi hal­li­tuk­sen kärkihankkeista”

    Siis “bio­talous” on suo­ma­laises­sa käytössä yhtä kuin maa- ja met­sä­talous. Se biotech, joka aiem­min kuopat­ti­in oli enem­män puuhastelua solu­jen, gee­nien ja lääkkei­den kanssa.

  75. Aki Saari­nen:

    2) Chempo­lis on vuosia kehit­tänyt eri­laisia ei puupo­h­jais­ten, ns. non wood-kasvien (esim. olki ja bam­bu) jalostamista sel­l­u­loosak­si ja eri­laisik­si biopolt­toaineik­si. Tiedämme, että nämä tekni­ikat eivät ympäristöys­täväl­lis­es­tä näkökul­mas­ta vedä ver­to­ja mei­dän tääl­lä käyt­tämi­in tekni­ikoi­hin (esim. sul­faat­tikeit­to), mut­ta eri­tyis­es­ti Inti­as­sa ne edus­ta­vat suur­ta bio­mas­savolyymiä. Isos­sa kuvas­sa maail­man kannal­ta var­maan olisi paras tapa se, että inti­laiset yri­tyk­set ostaisi­vat sel­l­un­sa täältä pohjo­las­ta, mut­ta eri­lais­ten biopolt­toainei­den valmis­tamisen esim. fur­furaalin valmis­tuk­sen yhtey­dessä on järkevää paikallis­es­tikin. Näi­hin tarkoituk­seen Chempo­lik­sen tapainen yri­tys on tehnyt val­ta­van määrän hyvää työtä ja ansait­see mei­dän kaikkien tuen onnis­tu­ak­seen tehtävässään

    Käsit­tääk­seni nyt Inti­as­sa oljet polte­taan avo­tulel­la ja se lisää aika kivasti suurkaupunkien ympäristössä savusumua ja pienhiukkaspäästöjä.

  76. Pekka: Nuokin investoin­nit rahoite­taan veron­mak­sajil­la, lisäk­si maati­lat saa­vat nois­takin run­saat vähen­nyk­set verotukseen.!

    Voi tul­la sulle yllä­tyk­senä, mut­ta maanvil­jeli­jätkin mak­sa­vat vero­ja. Kiin­teistöverot saat­ta­vat olla viis­inu­meroisia, joten varsin hyvä vero­tu­lon­lähde mm. kunnille.

    Jos toiveeni toteu­tu­isi, niin MINUN VERORAHOILLANI ei kus­tan­net­taisi katk­er­ille inter­netki­tisi­jöille yhtään mitään. Ruuak­si vain tan­skalaista ab-kinkkua.

    Kan­nat­taa myös etsiä käp­pyröitä val­tion tukieu­roista aloittain. 

    http://www.stat.fi/til/yrtt/2013/yrtt_2013_2015-01–08_kat_001_fi.html

    Sieltä etsit kohdan “Mak­se­tut suo­rat tuet yri­tys­ten toimi­alan mukaan”

    Mut­ta itse kir­joituk­seen, asi­aa­han tämä on. Klikki­me­dia vauhdis­sa, totu­udel­la ei niin väliä. Help­poa kun nyky­ih­mi­nen lukee vain otsikon ja ehkä ensim­mäisen riv­in uutis­es­ta. Fak­toil­la ei nyky­maail­mas­sa ole merk­i­tys­tä, kos­ka kaik­ki näyt­tävät nyt ole­van USKON asioi­ta. Koh­ta on yhtä paskas­ta kuin jenkkimediassa.

  77. Asia on oikein ymmär­ret­ty. Soini­vaara on nyky-Suomen oraakke­li, jol­ta kuulee oikeat tulkin­nat ajanko­htai­sista asioista. Totu­us häviää mon­esti medi­amyl­ly­tyk­sessä ja tuomioi­ta annetaan nopeal­la tahdilla
    Kun­han saamme sen oikeuskans­lerin tulkin­nan olemme paljon viisaampia, mut­ta antaa hänen vain lomail­la tässä vielä hetken.
    Oikein on, että Suomen vien­tiä edis­tetään, ja tuo 5% on pieni asia tässä suures­sa kau­pas­sa, jota Sip­ilä on edis­tänyt tietämät­tään tai tiedostaen omat sukulaisliitännäiset.

  78. ksee: Siis “bio­talous” on suo­ma­laises­sa käytössä yhtä kuin maa- ja met­sä­talous. Se biotech, joka aiem­min kuopat­ti­in oli enem­män puuhastelua solu­jen, gee­nien ja lääkkei­den kanssa.

    Kyl­lä biote­knolo­gia kuvaile­mas­sasi mielessä on tuot­tanut aika mon­ta miljonääriä tähän maahan.

    Maa- ja met­sä­talous on tärkeä ala ja kehit­tyvä sel­l­ainen. Viimeis­ten kol­men vuo­den aikana kehi­tys on ollut aika huimaa.

    Esimerkik­si suo­ma­lais­ten kek­simä laite, jos­sa voi kas­vat­taa mar­jo­jen kasvi­solukkoa eli erään­laista valmista smooth­ieta. Toise­na esimerkkinä TTY:llä kehitet­ty puukuitu, jos­ta voidaan tehdä vaatteita.

    Bio­taloudessa on paljonkin itua, kun­han vain investoin­nit, lainat ja tuet kohdis­te­taan oikein. 

    Jos bio­talouden uudet tuot­teet tekevät läpimur­to­ja maail­mal­la, ruuan­tuotan­to mukaan luet­tuna, niin sil­loin Suo­mi voi keven­tää tuki­aisia. Se vas­ta onkin kil­pailukyvyn kannal­ta hyvä.

    Nyt vain maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jien kan­nat­taa olla hereil­lä, että ovat ensim­mäisenä investoimas­sa näi­hin uusi­in Suomes­sa kehitet­tävi­in teknolo­gioi­hin, ennen kuin ne tehtaat menevät ulkomaille.

    Esimerkik­si TTY:llä kehitet­tävän puukuitu kaipaisi rahaa ensim­mäiseen todel­liseen tuotan­tolin­jaan, jot­ta tuotan­tokus­tan­nuk­set voitaisi­in määrittää.

    Väitän, että 2020-luvul­la ruuan­tuotan­to mullis­tuu täysin. Syn­teet­ti­nen liha, hyön­teiset, nämä uudet “smooth­iet” jne. GMO ruo­ka tehnee niin ikään läpimur­ron 2020-luvulla.

    Biopolt­toaineet ovat kehit­tyneet niin ikään paljon ja yllät­tävän nopeasti. Sähkö­moot­tori toden­näköis­es­ti vie kumipyöräli­inken­teen, mut­ta lentokoneet ja lai­vat tule­vat jatkos­sakin käyt­tämään suihku­moot­tor­e­i­ta ja polttomoottoreita.

  79. Juha: Niin. Tämän yhtiön kohdal­la on juurikin näin. Chempo­lis on edelleen arpalip­pu. Ker­too, että For­tu­mil­la pal­lo hukas­sa ja raha polt­telee kas­sas­sa. Chempo­lik­seen osakkaat saa­vat työn­tää vielä moninker­tais­es­ti rahaa, jon­ka jäl­keen busi­ness kan­taa tai ei. Var­masti Sip­ilän las­ten omis­tu­so­su­us liu­den­tuu mut­ta ovat jo näköjään saa­neet omat pois jol­loin lop­pu on plussaa.On var­maa, että For­tu­mis­sa on keskustel­tu sidon­naisuuk­sista ennen päätöstä suurim­man omis­ta­jan kanssa. Jos ei ole, niin se huolestut­tavaa. Jos on, niin siinä väk­isinkin riit­tää selit­tämistä. Tähän kun lisää postin pelleilyn,niin omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taavaa ei voi busi­ness­gu­runa pitää.

    Joku Chempo­lis niin pieni investoin­ti For­tu­mille, ettei sel­l­aisen kanssa lähde­tä omis­ta­jia kuun­tele­maan erik­seen, näitä päätök­siä varten on yhtiön hal­li­tus. Sip­ilä ei ole For­tu­min hallituksessa.

  80. kohu sip­ilän int­ian matkas­ta on hyvin perustel­tu ja aihelliinen.

    sip­ilä ei voi samaan aikaan olla määräävässä ase­mas­sa sekä for­tu­mis­sa että chempo­lik­ses­sa lähipi­irin­sä chempo­lis- omis­tusten vuoksi.

    aja­tus siitä että yhtiökok­ouk­sen tai yri­tyk­sen toimi­van johdon pitäisi vas­ta­ta val­tiony­htiön omis­sta­jao­h­jauk­sen lain­mukaisen toimin­nan valvon­nas­ta on muutenkin erit­täin ongel­malli­nen ja eri­tyis­es­ti tässä tapauk­ses­sa kos­ka J Sip­ilä tai Sip­ilän lähipi­iri ovat kum­mas­sakin yhtiössä enemmistöomistajia.

    huo­mau­tan vielä että en syytä sip­ilää ase­man väärinkäytöstä, huo­mau­tan ain­oas­taan että argu­ment­ti siitä että “toimi­va johto valvoo kaikki­ine oomis­ta­jien etua” on tässä tapauk­ses­sa täysin null and void kos­ka molem­mis­sa yhtiöis­sä suur­in­ta ään­imäärää käyt­tää sipilä+lähipiiri.

  81. Tuo kaup­pankäyn­ti Inti­as­sa ei niin häiritse.
    Mut­ta olenko ymmärtänyt oikein:
    Sip­ilä oli val­tion omaisu­u­den ylin hoitaja
    Kun val­tioen­em­mistöi­nen For­tum osti/pelasti konkurssil­ta kyseistä yritystä?

  82. Luin tuos­sa Maaseudun tule­vaisu­u­den tekemän artikke­lin joka oli hyvä ja mis­sä selvisi se että mitään var­maa ei ole luvassa.
    Seu­raavas­sa suo­ria lain­auk­sia artikkelista.

    Esa Rousun mukaan Iltale­hden tämän­päiväi­nen han­ket­ta koske­va uuti­nen on virheelli­nen. Lehti ker­toi, että Chempo­lik­sen ja NRL:n aiesopimus, “term sheet”, solmit­ti­in toukoku­us­sa 2016, kolme kuukaut­ta vien­ninedis­tämis­matkan jälkeen.

    Rousun mukaan NRL ja Chempo­lis allekir­joit­ti­vat todel­la toukoku­us­sa 2016 niin kut­su­tun term sheetin. Sopimus ei kuitenkaan ollut aiesopimus vaan asi­akir­ja, jos­sa sovit­ti­in tarkem­min perustet­ta­van yhteisyri­tyk­sen eli joint ven­turen yksi­tyisko­htaisia ehtoja.

    “Se oli siis ikään kuin kak­si vuot­ta aikaisem­min sovit­tu­jen asioiden tarkentamista”, 

    Toim­i­tusjo­hta­jan mukaan seu­raa­va vai­he on yhteisyri­tys­tä koske­va sopimus, ja tätä ennen han­kkeeseen täy­tyy löytää rahoitus.

    “Vas­ta sen jäl­keen peruste­taan yhteisyri­tys, joka tekee selvi­tyk­set ja päätök­set laitok­sen rakentamisesta.”

    Eli Osmolle tämä tiedok­si ENNEN kuin alkaa mölisemään että…
    Olisiko todel­la pitänyt jät­tää 110 M€:n vien­ti­t­u­lot otta­mat­ta ja sadat työ­paikat syn­nyt­tämät­tä? Jotain suh­teel­lisu­u­den tajua!

    MITÄÄN EI OLE SOVITTU VIELÄ LOPULLISESTI.
    Kyseinen Chempo­lis on ollut täysin kural­la ja sinne on lykät­ty verora­ho­ja miljoona tolkul­la että saas nähdä kuka nämäkin start­ti rahat mak­saa ja tuleeko mis­tään mitään takaisin„„

  83. Tun­nen erit­täin suur­ta vas­ten­mielisyyt­tä siihen, että on aivan sama, kuka istuu päämin­is­ter­inä, alkaa loka roiskua. Ihmiselle täy­ty­isi antaa rauha paneu­tua tehtävään­sä. Ei ole mielekästä käyt­tää päämin­is­terin aikaa siihen, että pyörit­tää itsen­sä puo­lus­tamista las­ten­sa olemat­tomista omis­tuk­sista, kun olisi todel­la tärkeäm­pää tekemistä. Tässä kohdas­sa alan kysyä, mis­sä on otsikoiden vas­tuu siitä, että Suomen päät­täjille ei anneta aikaa tehdä tärkeäm­pää työtänsä.
    Karkeasti san­ot­tuna okset­taa kaik­ki nuo otsikot. Mielestäni medi­al­la on yhtälainen vas­tuu Suomen nos­tamis­es­ta. Uuti­soikaa joskus posi­ti­ivisia asioi­ta, niitäkin on! Yrit­tämis- ja aut­tamishenkeä jokaiselle!

  84. Jos medi­as­ta käytetään pelkkää hyeena-retori­ikkaa, rapaute­taan jour­nal­is­mia ja sen uskottavuutta.

    Olen samaa mieltä. Olisi pitänyt tarken­taa “yksisilmäiset hyeenat”.

  85. Jos kyse olikin vain Chempo­lik­ses­ta, tuskin mitään kohua olisi nous­sut, mut­ta Chempo­lis on pis­ara siinä mer­essä, joka on nimeltään Sip­ilän ongelma.

  86. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Itsel­leni oli yllä­tys miten vähäiset omis­tuk­set Sip­ilän lap­silleen siirtämäl­lä sijoi­tusy­htiö For­tel investil­lä lop­ul­ta on… 

    Kiitos kateu­teen perus­tu­van pääo­mavero­tuk­sen. Suomes­sa pitävät rahansa vain me keskilu­okkaiset. Onnek­si edes rikkaille EU on mah­dol­lis­tanut pääomien lail­lisen pelas­tamisen ahneilta.

    Nuo pääo­mat luo­vat mei­dän muiden työ­paikat. Se tun­tuu välil­lä joil­takin unohtuvan.

  87. mik­si te puhutte, että sip­ilä on muka lesta­di­o­lainen. itse, kun olen sitä kas­va­tus­ta saanut ja ei ole min­u­un ateis­ti­in upon­nut, sanon suo­raan sen. sip­ilä kun ei ole mikään lesta­di­o­lainen. ja piste. menkää ja kysykää use­am­mal­ta ns. lestal­ta, että pitääkö ne sitä ns. usko­vana lestana. läh­es kaik­ki sanoo, ettei se ole mikään lesta­di­o­lainen. tässä pal­jas­tuu ihmis­ten vajavu­us eri uskon­noista ja kaik­ki muka yleistää ne uskon­not. min­un veikkaus on, että ainakin 95% lestoista ei pidä sip­ilää minään usko­vana ihmisenä. ne ei omista telkkaa, eikä ota edes saunakal­jaa. kait telkan kat­somi­nen on sal­lit­tua netistä, puhelimesta.

  88. “Sip­ilän lap­sia pitää onnitel­la raho­jen sijoit­tamis­es­ta eet­tis­es­ti hyvin arvokkaaseen liiketoimintaan!”

    Luuletko tosi­aan, että ne oma­l­la viekkaudel­la noi­ta raho­ja sijot­telee? 5% ei kuu­losta paljol­ta, mut­ta taval­liselle tal­laa­jalle 2 miljoon­aa on jo hel­vetin paljon rahaa.

  89. Kart­saQ:
    Peter-ystävä on nyt lumiukon kanssa siel­lä jos­sain. Huoltoasemien ja maat­alouden ero on siinä, että ilman auton­pe­sua pär­jää pitkään mut­ta ulman ruokas noin viiden ater­ian sjan

    Palataan asi­aan sit­ten kun ruo­ka lop­puu maail­mas­ta ja/tai sen tuot­ta­mi­nen markki­nae­htois­es­ti mil­lään tasol­la Suomes­sa tulee täysin mah­dot­tomak­si. Huolto­var­muu­den kannal­ta ei ole niin hirveästi väliä kas­vate­taanko meil­lä koko skaalaa kaikkia vihan­nek­sia ja eläim­iä ja sel­l­aisel­la volyymil­la, että sitä (tuet­tua) ruokaa voidaan viedä hal­val­la ulkomaillekin.

    Jos tuki­aisil­la investoin­ti on järkevää poli­ti­ikkaa yhdel­lä alal­la, se on järkevää muil­lakin aloilla.

    1. Maito­talous­tuot­teis­sa­han meil­lä on vähän yli­tuotan­toa. Mihin se kaik­ki kipataan, kun tulee se kri­isi, joka pysäyt­tää maailmankaupan.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Maito­talous­tuot­teis­sa­han meil­lä on vähän yli­tuotan­toa. Mihin se kaik­ki kipataan, kun tulee se kri­isi, joka pysäyt­tää maailmankaupan.

    Kui­v­ataan maitojauheeksi?

  91. Vähän asi­aa maataloustuista.Maatalouden tuet ovat veronalaista tuloa. Investoin­tituet asia erik­seen, mut­ta investoin­tituet hyödyt­tävät yhteiskun­taan työl­listämäl­lä suo­ma­laisia yri­tyk­siä ja työn­tek­i­jöitä. Rakennusliikkeet,betonifirmat,kuorma-autoilijat, mon­en­laiset asen­nus­fir­mat ym.Nämä kaik­ki saa­vat osansa investoin­titues­ta ja työl­listävät ihmisiä ja mak­sa­vat veroja.Sekä vielä kaik­ki ihmiset ‚jot­ka ovat näil­lä tavaran­toimit­ta­jil­la töis­sä saa­vat työtä,palkka ja mak­sa­vat vero­ja. Näin pyörii yhteiskun­ta, Osmoseni.
    Maat­alous­tu­ista vielä,nimitys on harhaan­jo­hta­va. Syömis­tu­ki on oikeampi nimitys,tuethan ovat kor­vaus maat­alous­tuot­tei­den hin­nanalen­nuk­ses­ta ja ne takaa­vat että kaikil­la kulut­ta­jil­la on varaa ostaa ruokaa.
    Kaik­ki ne,jotka äänes­tivät EUn puoles­ta ovat halun­neet tätä tuk­i­jär­jestelmää. En tunne yhtään maanvil­jeli­jää joka olisi äänestänyt liit­tymisen puolesta.

    Maat­alous­tuot­tei­den hin­ta on Suomes­sa niin alhainen,että tuot­teesta saata­va hin­ta ei kata edes muut­tuvia kus­tanuk­sia. Ilman tukea ei pysty ruokaa tuottamaan.

    Jos maail­mal­la tulee kri­isi joka vaikut­taa ruuantuotantoon,Suomen yli­tuotan­to revitään käsistä sen jäl­keen. Ei huol­ta Osmo.

  92. Olis toiv­ot­tavaa, että seu­raa­va päämin­is­teri olisi naima­ton orpo, joka eläisi sosi­aal­i­tur­van avulla.

  93. Mielu­um­min vaik­ka kipataan kuin ollaan liian täpäräl­lä varsto­jen kanssa. (Tämä oli tarkoituk­seni hie­man pidem­min sanoa yli­tuotan­to­ju­tus­ta mut­ta jotain­meni pieleen)

  94. Ovatko maat­aloustuet tehokkain tapa varmis­taa huolto­var­muus? Jos tuet lopetet­taisi­in, koti­mainen tuotan­to ei katoaisi kokon­aan — nyky­isinkin käyvät kau­pak­si koti­maiset tuot­teet, jol­la on moninker­tainen hin­ta ulko­mail­ta tuo­tu­i­hin ver­rat­tuna; maat­aloustuen ansios­ta niitä ei osteta.
    Vai­h­toe­htona olisi kerätä var­muus­varas­tot, joil­la pär­jät­täisi­in riit­tävän kauan, jot­ta tuotan­toa ehditään pitkit­tyneessä kri­i­sis­sä kasvattamaan.
    Maat­alous­tukien tärkein peruste on, että muutkin maat niitä maksavat.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Maito­talous­tuot­teis­sa­han meil­lä on vähän yli­tuotan­toa. Mihin se kaik­ki kipataan, kun tulee se kri­isi, joka pysäyt­tää maailmankaupan.

    Ihmette­len tätä usein tois­tu­vaa argu­ment­tia huolto­var­muut­ta vastaan. 

    Mitä merk­i­tys­tä esim. leipävil­jan tai maito­tuot­tei­den omavaraisu­usas­teel­la on kokon­aisu­u­den kannal­ta? Kri­isi­ti­lanteessa kaik­ki myy­dään / syödään, ja kor­vataan näin tuon­ti­tuot­teista saata­vat kalorit. Suomen elin­tarvike­tuon­ti on — ainakin eurois­sa mitat­tuna — moninker­tainen vien­ti­in nähden.

    1. En tiedä, miten huolto­var­muut­ta edis­tävät nämä lihan­tuotan­tote­htaat, jois­sa ulko­mail­ta tuo­tu rehu jaloste­taan tap­pi­ol­la lihak­si ja viedään sub­ven­toitu­na ulko­maille — tai siis vieti­in, ennen kuin Venäjä sul­ki rajat.
      Jos rajat meni­sivät kiin­ni pitkäaikaisen kri­isin joh­dos­ta, pel­to­jen vähäistä tuot­toa ei syötet­täisi eläimille. Ensin syötäisi­in lehmät ja siat pois ja sit­ten syötäisi­in niiden rehoa — siltä osin, kun tämä reho on koti­maas­ta kotoisin.

  96. Osmo Soin­in­vaara: Maito­talous­tuot­teis­sa­han meil­lä on vähän yli­tuotan­toa. Mihin se kaik­ki kipataan, kun tulee se kri­isi, joka pysäyt­tää maailmankaupan.

    Tavanomainen kulut­ta­jakäyt­täy­tymi­nen (ham­straus) huole­htii elin­tarvikkei­den yli­tuotan­nos­ta kri­isi­ti­lanteis­sa. Toisek­seen, ei elin­tarvikkei­den maail­mankaup­pa kri­i­sei­hin pysähdy, vaan siir­tyy ruo­hon­ju­u­ri­ta­solle. Sil­loin vahvoil­la ovat kul­je­tus­ta hyvin kestävät tuot­teet kuten vaikka­pa maitojauhe.

    Maat­alouden yli­tuotan­non sietämisessä on kysymys riskin hin­noit­telus­ta, ja pohjim­mil­taan siitä minkälais­ten riskiprofi­ilien kanssa olemme tot­tuneet elämään.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Maito­talous­tuot­teis­sa­han meil­lä on vähän yli­tuotan­toa. Mihin se kaik­ki kipataan, kun tulee se kri­isi, joka pysäyt­tää maailmankaupan.

    Suo­ma­lais­ten kurkuista alas kor­vaa­maan kaikkea sitä, mitä ei enää saadakaan ulko­mail­ta? Kyl­lä jugurt­ti banaanin kor­vaa välipalana…

  98. “…pidän arve­lut­ta­vana sitä, että hänen kaltaisen­sa vaiku­tus­val­tainen, suosit­tu ja seu­rat­tu toim­i­ja puhuu toimit­ta­jista hyeenoina…rapautetaan jour­nal­is­mia ja sen uskot­tavu­ut­ta. Etenkin nykyään täl­laisen retori­ikan kanssa tulisi olla varovainen, kun hyvänkin jour­nal­is­min ase­maa ja roo­lia pyritään aivan tarkoituk­sel­lis­es­tikin horjuttamaan.”

    Jour­nal­is­te­jako pitäisi kohdel­la silkki­han­skoin kun he lyövät vesuril­la ja sit­ten kim­pas­sa raadolle!(Ja vielä salakavalasti takaapäin ja polvi­taipeisi­in.) Kun oma­l­la nimel­lään kir­joit­taa, niin on yhtä paljon­teitois­es­ti altistunut poikkeav­ille mielip­iteille ja työn­teko­tapo­jen arvis­telulle kuin raatele­mansa poli­itkot tai julk­isu­u­den henkilöt. Sip­ilän kanssa on menos­sa tyyp­illi­nen meaanikko­jen luo­ma kehi­tyskaari — nos­te­taan lem­mikkinä — imeskel- leään huip­ul­la — kun tikku rupeaa kark­ista näkymään niin lop­ut irti rom­ah­dut­ta­mal­la — uno­hde­taan ja seuraava. 

    Kyl­lä tuo ase­man hor­jut­ta­mi­nen ja rapau­tu­mi­nen läh­tee tasan tarkkaan jouyr­nal­is­teista ja medi­as­ta itses­tään kun digi­maail­ma ker­too uutiset uutisi­na ennen kuin tusi­na­jour­nal­is­tit tai medi­at­alot perään ehtii. Se on jakanut piväle­hti­jour­nal­is­tit karkeasti kolmeen osaan: Some:sta ympäri maail­man klip­pi­en kopi­oi­jat ja tubet­ta­jien seu­raa­jat, blog­gaa­vat hyeenat kun muuhun ei pysty — ja tasokkaat jour­nal­is­tit (mallia Sas­ka Saarikos­ki) joi­ta aina lue­taan — oli­pa sit­ten samaa mieltä tai ei.

  99. Ville: Ovatko maat­aloustuet tehokkain tapa varmis­taa huoltovarmuus?

    Ei. Eikä kukaan rehelli­nen asiantun­ti­ja väitä, että olisi. Huolto­var­muu­teen vetoami­nen on pro­pa­gan­daa tai tietämättömyyttä.

  100. Osmo Soin­in­vaara: En tiedä, miten huolto­var­muut­ta edis­tävät nämä lihan­tuotan­tote­htaat, jois­sa ulko­mail­ta tuo­tu rehu 

    Kiin­nos­taisi tietää onko sin­ul­la jotain fak­taa siitä paljonko ulko­mail­ta tuo­daan rehua pros­ent­teina? Täy­den­nys­re­hu­jen osalta tuo var­maan pitää paikkansa [2] mut­ta mikä on muiden rehu­jen osuus?

    Toisaal­ta koti­maisi­akin täy­den­nys­re­hu­ja kai voitaisi­in kehit­tää, mikäli niille annetaan mah­dol­lisu­us. Esimerkik­si Atri­al­la on kokeil­tu koti­maisen herneen käyt­tämistä ulko­maisen sijan tilal­la [3]. Eikö tämä ole jotain sem­moista posi­ti­ivista mitä pitäisi tukea, vai mitä mieltä olet?

    Lihaa viedään 59 miljoon­aa kiloa ja tuo­daan ulko­mail­ta 82 miljoon­aa kiloa ja var­maan iso osa tästä tuotan­nos­ta perus­tuu myös koti­maisi­in rehun­lähteisi­in, kuten heinään, mut­ta en tiedä tarkko­ja lukuja.

    [1] http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa/lihan-tuonti-ja-vienti.html
    [2] https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/elainten-ruokinta/
    [3] https://www.atria.fi/konserni/ajankohtaista/tiedotteet/2016/atria-perhetilojen-broilerit-syovat-entista-vahemman-soijaa/

  101. Rolle: Joku Chempo­lis niin pieni investoin­ti For­tu­mille, ettei sel­l­aisen kanssa lähde­tä omis­ta­jia kuun­tele­maan erik­seen, näitä päätök­siä varten on yhtiön hal­li­tus. Sip­ilä ei ole For­tu­min hallituksessa.

    Herää vain kysymys mik­si For­tum halu­aa sijoit­taa konkurssikyp­sään yri­tyk­seen jon­ka toimi­ala ei ole For­tu­min ydin­li­ike­toim­intaa? Ehkä asi­aa selit­tää tämä Peter Fagernäsin johta­ma Taa­lerite­hdas, joka tuli siis myös Chempo­lik­sen omis­ta­jak­si. Muis­tamme että Sip­ilä ja hänen serkkun­sa Heik­ki Niskakan­gas ovat aikaisem­minkin use­asti Fagernäsin kanssa hoidelleet sijoituk­si­aan, jopa siten että ovat herät­täneet epäi­lyjä sisäpi­irikaupoista. Muis­tamme myös että Taa­lerite­htaan Fagernäs on myös toimin­ut For­tu­min hal­li­tuk­ses­sa puheen­jo­hta­jana pitkään, eli suh­teet sin­nekin on kunnossa. 

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111117701481_uu.shtml

    piiri pieni pyörii…

    1. Nämä jutut alka­vat olla tyyliä: Oulus­sa kes­ki-ikäi­nen mies ryösti mum­mon. Emme voi tietää, oliko se Juha Sip­ilä. Jokin näyt­tö pitäisi olla rikok­ses­ta ennen kuin alkaa sel­l­ais­es­ta vihjaamaankaan.

  102. Iltale­hden “Mik­set puhu tot­ta” ‑lööp­pi oli saman­lainen kom­plek­sikysymys kuin:
    “Olet­teko jo lakan­nut lyömästä vaimoanne?”

  103. Mart­ti Muukko­nen: Kun jokin asia nousee esi­in, her­ra kat­e­goris­es­ti kieltää kaik­ki yhtey­det asi­aan. Sen jäl­keen hän jää kiin­ni valehtelusta.

    Onko­han näin tapah­tunut, ei ole. Todel­lisu­udessa ei ole kyse edes mis­tään salailus­ta, kaik­ki tiedot ovat julk­isia ja ne ovat aivan jokaisen saatavilla.

    Juha Wiskari: toimit­ta­jista hyeenoina…rapautetaan jour­nal­is­mia ja sen uskottavuutta.

    Kyl­lä toimit­ta­jat ovat tehneet tämän rapau­tuk­sen ihan itse. Muis­te­taan­pa vain Kat­er­aku­pletin juoni. Media teki kohulööpin eikä antanut Sip­ilälle mah­dol­lisu­ut­ta reaali­aikaiseen vastineeseen. 

    Kun Sip­ilä polt­ti tästä epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta hihansa, niin se oli väärin. Iltale­hti otsikoi Sip­ilän vale­hteli­jak­si. Eikö tuos­sa ole käräjien paikka ?

    Nyt on tul­lut medi­ahy­eeno­jen tavak­si pom­mit­taa Sip­ilää kom­ment­tipyyn­nöil­lä mil­loin mihinkin tekaistu­un sku­up­pi­in. Ja kun vas­taus­ta ei kuu­lu samantien, niin johan kolum­neis­sa raivotaan.

    Tom­mi Parkko­nenkin meinasi aivan tuke­htua vihaansa paasates­saan Sip­ilästä ja kepus­ta Stil­lerin perjantaiohjelmassa.

  104. “En tiedä, miten huolto­var­muut­ta edis­tävät nämä lihan­tuotan­tote­htaat, jois­sa ulko­mail­ta tuo­tu rehu jaloste­taan tap­pi­ol­la lihak­si ja viedään sub­ven­toitu­na ulkomaille”.

    Arvostan sitä, että ker­rot avoimesti, ettet tiedä. Koh­ta tiedät vähän enemmän.

    Nau­dan rehus­ta n. 90 % on karkeare­hua eli laidun­ta, säilöre­hua, kuiv­a­heinää ja olkea. Koti­maisu­usaste on 100 %. Lop­ut nau­dan appeesta on väkire­hua eli vil­jaa, johon on lisät­ty hie­man kiven­näisiä ja valkuaista. Vil­ja on läh­es kokon­aan koti­maas­sa tuotet­tua, mut­ta kiven­näi­sistä ja valkuais­lisästä osa on ulko­maista rap­sia ja soi­jaa. Nau­dan­re­hun koti­maisu­usaste on hipoo sataa siinä, mis­sä se soi­janakil­la läh­estyy nollaa.

    Kano­jen, broil­erei­den ja siko­jen pääasialli­nen rehu on koti­maista vil­jaa. Niidenkin rehu­un lisätään valkuaista, vita­mi­ine­ja ja kiven­näi­sainei­ta, mut­ta näi­denkin eläin­ten ape on suurim­mak­si osak­si koti­maista alku­perää. Ne sisältävät myös suo­ma­lais­ten tiedemiesten tutkimus­ta ja suo­ma­laisen duu­nar­in hikeä. Suo­ma­laista lihaa myy­dään jo mm. Kiinaan. Vien­tiä ei itsessään subventoida.

    Muil­ta osin nos­tan hat­tuani korkealle siitä, että uskallat kulkea pop­ulis­min vir­ras­sa vas­taan ja kir­joit­taa auki sen, mitä mon­et ajat­tel­e­vat: hal­li­tuk­sen poli­ti­ikas­sa olisi oikeastikin arvosteltavaa, mut­ta nyt oppo­si­tio ja media keskit­tyvät kek­sit­ty­i­hin syn­tien kauhis­telu­un ja päämin­is­terin työpaikkakiusaamiseen.

    1. Ilmeris­es­ti tietoni ovat van­hen­tunei­ta, mut­ta muu­ta­ma (10?) vuot­ta sit­ten sian­re­hu oli pääosin tuon­tia, siis valkuais­re­hu. Hyvä jos nyt myös kotimaista.
      Mut­ta jos syövät koti­maisia pel­lon antimia, rajo­jen sulkeudut­tua eivät syö mitään, kos­ka sekin osa pel­lon tuo­to­s­ta tarvi­taan ihmisille suo­raan eikä hyvin huonon hyö­ty­suh­teen kaut­ta lihak­si jalostettuna

  105. Minä ihmette­len mik­si Sip­ilä ryhtyi päämin­sterik­si kun ennen päämin­is­teriyt­tää siir­si omis­tuk­si­aan vaku­u­tuskuori­in ja lisäk­si siir­si liike­toimi­aan las­ten­sa nimi­in. Jos olisi ennen päämin­is­teriyt­tään rehellis­es­ti ker­tonut omaisu­ud­estaan, niin mitään ihmeel­listä ei olisi tapah­tunut. Jääviysasi­at oli­si­vat olleet help­po hoitaa varsin­ki jos hän ei olisi asi­aa tunnistanut.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä jutut alka­vat olla tyyliä: Oulus­sa kes­ki-ikäi­nen mies ryösti mum­mon. Emme voi tietää, oliko se Juha Sip­ilä. Jokin näyt­tö pitäisi olla rikok­ses­ta ennen kuin alkaa sel­l­ais­es­ta vihjaamaankaan.

    Samaa mieltä. Syylli­nen tiede­tään. Kun tarpeek­si tutk­i­taan, löy­de­tään vielä rikoskin.

  107. Ahis­taa: Ei. Eikä kukaan rehelli­nen asiantun­ti­ja väitä, että olisi. Huolto­var­muu­teen vetoami­nen on pro­pa­gan­daa tai tietämättömyyttä.

    Taloudelli­nen kan­nat­tavu­us saadaan kyl­lä lakkaut­ta­mal­la maat­aloustuet, mut­ta huolto­var­muut­ta ei siten saa­da. Suomes­sa tuote­tun ruuan kysyn­tä on pienem­pi kuin suomes­sa kulute­tun ruuan määrä.

    Jos Venäjä ei olisi jatkanut 2000-luvun alun yhteistyötä, niin ei tarvit­sisi huolto­var­muud­es­ta huole­htia. Mut­ta kun ei se sitä jatkanut.

  108. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta jos syövät koti­maisia pel­lon antimia, rajo­jen sulkeudut­tua eivät syö mitään, kos­ka sekin osa pel­lon tuo­to­s­ta tarvi­taan ihmisille suo­raan eikä hyvin huonon hyö­ty­suh­teen kaut­ta lihak­si jalostettuna

    Kri­isi­aikana maat­alouden tuotan­toa tietysti muute­taan vaa­timuk­sia vas­taavak­si, aivan kuten Soin­in­vaarakin toteaa. (eri asia sit­ten miten muutetaan )

    O.S:n kom­ment­ti puhuu myös maat­alouden huolto­var­muusu­lot­tuvu­ud­es­ta. Jos nyt lopetamme tuet ja tuemme EU:n muiden maid­en maat­alout­ta, niin kri­isin seu­rauk­se­na jäämme yli­jäämäe­rien varaan.

    Kri­ise­jä on paljon muitakin kuin epä­to­den­näköi­nen sota Venäjän kanssa. Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na myrskyt,kuivuus ja rankkasadeilmiöt ovat lisään­tyneet. Globaalis­sa teho­tuotan­nos­sa pakkaa men­emään koko sato ääri-ilmiön tapahtues­sa. Sil­loin elin­tarvikkei­den viejä­maat tur­vaa­vat ensin koti­maan kulu­tuk­sen ja samal­la nos­ta­vat hin­to­ja ylös ulosmyynnissä.

  109. eemil: Kri­isi­aikana maat­alouden tuotan­toa tietysti muute­taan vaa­timuk­sia vas­taavak­si, aivan kuten Soin­in­vaarakin toteaa. (eri asia sit­ten miten muutetaan )

    O.S:n kom­ment­ti puhuu myös maat­alouden huolto­var­muusu­lot­tuvu­ud­es­ta. Jos nyt lopetamme tuet ja tuemme EU:n muiden maid­en maat­alout­ta, niin kri­isin seu­rauk­se­na jäämme yli­jäämäe­rien varaan.

    Kri­ise­jä on paljon muitakin kuin epä­to­den­näköi­nen sota Venäjän kanssa. Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na myrskyt,kuivuus ja rankkasadeilmiöt ovat lisään­tyneet. Globaalis­sa teho­tuotan­nos­sa pakkaa men­emään koko sato ääri-ilmiön tapahtues­sa. Sil­loin elin­tarvikkei­den viejä­maat tur­vaa­vat ensin koti­maan kulu­tuk­sen ja samal­la nos­ta­vat hin­to­ja ylös ulosmyynnissä.

    Ymmär­siköhän edel­lisen kir­joit­ta­ja yhtään Soin­in­vaaran point­tia: Suomen liha­te­ol­lisu­udel­la ei ole mitään tekemistä huolto­var­muu­den kanssa.

    Se, että “muute­taan vaa­timuk­sia vas­taavak­si” tarkoit­taa sitä, että teuraseläin­ten teolli­nen kas­va­tus lop­puu — mikä oli siis niiden point­ti huo­to­var­muus­mielessä alun­perin? Var­muu­den vuok­si vas­taan itse: ei yhtään mikään.

  110. Vesa: Ymmär­siköhän edel­lisen kir­joit­ta­ja yhtään Soin­in­vaaran point­tia: Suomen liha­te­ol­lisu­udel­la ei ole mitään tekemistä huolto­var­muu­den kanssa.

    Se, että “muute­taan vaa­timuk­sia vas­taavak­si” tarkoit­taa sitä, että teuraseläin­ten teolli­nen kas­va­tus lop­puu – mikä oli siis niiden point­ti huo­to­var­muus­mielessä alun­perin? Var­muu­den vuok­si vas­taan itse: ei yhtään mikään. 

    Blogi­in on ilmaan­tunut toinen samal­la nimel­lä kom­men­toi­va henkilö. Tai sit­ten per­soon­al­lisuuteni on jakaan­tunut huo­maa­mat­tani. Otan tietysti mielel­läni kaiken kunn­ian hyvistä kom­menteista, huonot kiistän kirjoittaneeni.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos rajat meni­sivät kiin­ni pitkäaikaisen kri­isin joh­dos­ta, pel­to­jen vähäistä tuot­toa ei syötet­täisi eläimille. Ensin syötäisi­in lehmät ja siat pois ja sit­ten syötäisi­in niiden rehoa – siltä osin, kun tämä reho on koti­maas­ta kotoisin.

    Tehti­inkö näin talvi- ja jatkoso­dan aikana? Mik­si nyt tehtäisi­in eri taval­la kuin silloin?

    Maat­alous­tuki­in en sinän­sä ota kan­taa, kos­ka tun­nen aihet­ta liian huonosti.

  112. Vesa: Ymmär­siköhän edel­lisen kir­joit­ta­ja yhtään Soin­in­vaaran point­tia: Suomen liha­te­ol­lisu­udel­la ei ole mitään tekemistä huolto­var­muu­den kanssa.

    En ymmär­rä, kos­ka pointii on täysin absur­di. Ihmi­nen on evoluu­tion myötä kehit­tynyt sekar­avin­non naut­ti­jak­si. Ei kan­na­ta nyt ava­ta koko ihmisen fys­i­olo­gian toim­inta­pe­ri­aatet­ta, mut­ta ilman eläin­pro­tei­inia ihmisen koneis­to ei pysy kunnossa.

    Hyv­in­voin­nin myötä ihmisille on mah­dol­lisu­us hifis­tel­lä veg­aaniru­ual­la, mut­ta ihmisku­nan tasol­la tie on kestämätön. Ei oikeis­sa töis­sä käyvil­lä ihmisil­lä ole aikaa, tietoa eikä rahaa näprätä ruuan rav­in­to, hiv­en- ym. ainei­den kanssa.

    Voitte väit­tää veg­aaniru­uas­ta ihan mitä tahansa, mut­ta käytän­nössä se ei toi­mi ihmiskun­nan tasol­la. Jos nimit­täin aiomme pitää maa­pal­lon hengissä.

    Huolto­var­muu­den kannal­ta tarvi­taan tehokas­ta ener­giapi­toista ravinnnon tuotan­toa, ja lihan kas­vat­ta­mi­nen on yksi näistä keinoista.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä jutut alka­vat olla tyyliä: Oulus­sa kes­ki-ikäi­nen mies ryösti mum­mon. Emme voi tietää, oliko se Juha Sip­ilä. Jokin näyt­tö pitäisi olla rikok­ses­ta ennen kuin alkaa sel­l­ais­es­ta vihjaamaankaan.

    Juuri näin.

    Min­un tek­isi mieli sanoa tähän, että niinkö tässä nyt on käynyt, että kun MV-lehti ei ole muut­tunut sel­l­aisek­si kuin val­ta­me­dia tah­too, niin val­ta­me­dia on sit­ten muut­tunut MV-lehden kaltaisek­si. Muhammed ja vuori…

  114. eemil: En ymmär­rä, kos­ka pointii on täysin absur­di. Ihmi­nen on evoluu­tion myötä kehit­tynyt sekar­avin­non naut­ti­jak­si. Ei kan­na­ta nyt ava­ta koko ihmisen fys­i­olo­gian toim­inta­pe­ri­aatet­ta, mut­ta ilman eläin­pro­tei­inia ihmisen koneis­to ei pysy kunnossa.

    Hyv­in­voin­nin myötä ihmisille on mah­dol­lisu­us hifis­tel­lä veg­aaniru­ual­la, mut­ta ihmisku­nan tasol­la tie on kestämätön. Ei oikeis­sa töis­sä käyvil­lä ihmisil­lä ole aikaa, tietoa eikä rahaa näprätä ruuan rav­in­to, hiv­en- ym. ainei­den kanssa.

    Voitte väit­tää veg­aaniru­uas­ta ihan mitä tahansa, mut­ta käytän­nössä se ei toi­mi ihmiskun­nan tasol­la. Jos nimit­täin aiomme pitää maa­pal­lon hengissä.

    Huolto­var­muu­den kannal­ta tarvi­taan tehokas­ta ener­giapi­toista ravinnnon tuotan­toa, ja lihan kas­vat­ta­mi­nen on yksi näistä keinoista.

    Olet väärässä. Esimerkik­si nau­ta on kone, joka syö kasvi­mas­saa ja tuot­taa lihas­mas­saa ja vieläpä huonol­la hyötysuhteella. 

    Olet väärässä siinäkin, ettei “oikeis­sa töis­sä” käyvil­lä ole aikaa hifis­tel­lä ruuan kanssa. Nykyään kasvis­syön­ti on helpom­paa kuin koskaan, kiitos uusien einesten. Helsin­gin yliopis­tossa on kehitet­ty menetelmä, jol­la mm. härkä­papu­un voidaan lisätä b‑vitamiineja. Eipä tarvitse pian kasvis­ru­uan ystävän pop­sia pillereitä.

    Lopuk­si olet väärässä vielä siinäkin, että liha olisi ener­giapi­toista. Ei ole. Kasviskun­nan tuot­teista löy­tyy kym­menit­täin ruo­ka-ainei­ta, jois­sa on enem­män ener­giaa per pain­oyk­sikkö, kuin lihassa.

  115. eemil: ilman eläin­pro­tei­inia ihmisen koneis­to ei pysy kunnossa.

    Sioma­laiset syövät liikaa punaista lihaa siihen näh­den, mikä olisi ter­veel­listä, joten sitä tuskin tarvit­taisi­in ihan nyky­isiä määriä kriisioloissa.

    Puhu­mat­takaan juus­toista ja maito­tuot­teista, joi­hin maito kulute­taan (ja sitä viedään merkit­tävä vielä ulkomaillekin).

    Toisin sanoen nykyisen laa­juista liha- tai maito­te­ol­lisu­ut­ta ei voi mitenkään perustel­la huoltovarmuudella. 

    Voisiko joku muuten vih­doin ja viimein ker­toa, miten leikkokukat, joi­hin saa siis maat­alous­tukea, liit­tyy huolto­var­muu­teen? Ovatko sankar­i­hau­to­jen kukat oikeasti niin tärkeitä, että tälle­ki tarvi­taan maataloustukea? 

    http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/kasvihuonetuotannon_tuki.aspx

  116. Kepa: Tehti­inkö näin talvi- ja jatkoso­dan aikana? Mik­si nyt tehtäisi­in eri taval­la kuin silloin? 

    Ruuan tuotan­non kannal­ta kri­i­seis­sä on eri astei­ta. Rankim­mas­sa tapauk­ses­sa toim­i­taan juuri niin kuin OS kir­joit­ti. Jatkoso­dan aikaan helpo­tus­ta toi se, että leipävil­jaa saati­in ostet­tua eräältä ystäväl­lis­mieliseltä suurelta valtiolta.

  117. Melko kohtu­u­ton­ta vaa­tia että maat­alousyrit­täjän pitäisi rak­en­taa navet­ta omil­la rahoillaan.

  118. Lau­ri Kumpu­lainen: Kasviskun­nan tuot­teista löy­tyy kym­menit­täin ruo­ka-ainei­ta, jois­sa on enem­män ener­giaa per pain­oyk­sikkö, kuin lihassa.

    Olkoon­pa niin, ei vaan ehdi ja kiin­nos­ta etsiä niitä vai­h­toe­htoisia pro­tei­inin ja ener­gian­lähteitä. Sekaruo­ka on varmin ja helpoin tapa tur­va­ta tas­apain­oinen ruokavalio. Ei tarvitse kemi­an laboroin­ti­har­joituk­sia , per­in­teinen keit­tiö­taito riittää 🙂

    Ruokatiedon sivuilta:“Yhdestä gram­mas­ta ras­vaa saadaan ener­giaa yli kak­si ker­taa niin paljon kuin samas­ta määrästä hiil­i­hy­draat­tia tai pro­tei­inia. Tämän vuok­si ras­vainen ruo­ka lihot­taa hel­posti. Myös hiil­i­hy­draatit ja pro­tei­init lihot­ta­vat, jos niitä syödään liikaa. Ihmi­nen tarvit­see kuitenkin näitä kaikkia ravintoaineita.”

    Oikeil­la töil­lä tarkoitin ruumi­il­lisen työn tekemistä, vai­h­toe­htois­es­ti rankkaa lihaskun­to­har­joit­telua. Kasvis­ru­ual­la ei yksinker­tais­es­ti jak­sa, kone alkaa piiput­taa työpäivän puolessavälissä.

    San­ot tietenkin, että sil­loin veg­aani­rav­in­to ei ole oikein koost­et­tu, niinpä…

    On paljon tutkimus­tu­lok­sia, jot­ka eivät puhu yksipuolisen ruokavalion puoles­ta. Esim. google­haulla: veg­e­tar­i­an­ism devel­op­ment dis­or­ders, löy­dät tutkimus­tu­lok­sia myös terveysongelmista.

    Mielestäni tutkimuk­sen on kehitet­tävä ter­veel­lisiä elin­tarvikkei­ta. Maat­alous­tuotan­non on vas­tat­ta­va tutkimuk­seen perus­tu­vaan muu­tostarpeeseen. Mut­ta ihmisen on sitoudut­ta­va ter­veel­liseen elämän­ta­paan oma­toimis­es­ti. Maat­alouden ei tarvitse muut­tua ihmisen huono­jen elämän­tapo­jen vuoksi.

  119. väärinäänestäjä: Melko kohtu­u­ton­ta vaa­tia että maat­alousyrit­täjän pitäisi rak­en­taa navet­ta omil­la rahoillaan

    Nos­te­taanko sen sijaan ruuan hin­taa kuluttajalle ?

    1. Nau­dan­li­han ja maito­tuot­tei­den hin­taa pitäisi nos­taa kulut­ta­jalle. Sew on todel­la huono vero­sub­ven­tion kohde.

  120. Kan­nat­taa muis­taa, että maat­aloustuet ovat val­uneet maan hin­taan, eli pel­tomaan hin­ta on Suomes­sa 20–50 ker­taa (!) korkeampi kuin vaikka­pa Mus­tan­meren ympäristössä mus­tan mul­lan alueel­la, jos­sa tuotan­to-olo­suh­teet ovat mon­elta osin Suomea parem­mat. Toki Ukrainas­sa ja Venäjäl­lä on sel­l­aisia haastei­ta toim­intaym­päristössä, jot­ka eivät Suomes­sa huoleta.

    Vuodes­ta 2004 on pel­tomaan keski­hin­ta Suomes­sa yli kaksinker­tais­tunut ja sitä ennenkin nousu on ollut huimaa.

    Tässähän ei ole mitään järkeä. Erit­täin kallisi­hin­taisil­la tuotan­tovä­lineil­lä (pel­lot, raken­nuk­set, koneet ym.) tuote­taan tuot­tei­ta, joiden hin­tata­so on erit­täin mata­la. Ei ihme, että tuki­aisia tarvi­taan ja paljon.

    Hyö­tyjiä pel­tomaan hin­nan­nousus­ta ovat esim. olleet ne per­i­jät, jot­ka ovat rahas­ta­neet oman per­in­töo­suuten­sa. Tilan jatka­ja on sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa ottanut isot velat ostaak­seen muut ulos tilalta.

  121. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmeris­es­ti tietoni ovat van­hen­tunei­ta, mut­ta muu­ta­ma (10?) vuot­ta sit­ten sian­re­hu oli pääosin tuon­tia, siis valkuais­re­hu. Hyvä jos nyt myös kotimaista.
    Mut­ta jos syövät koti­maisia pel­lon antimia, rajo­jen sulkeudut­tua eivät syö mitään, kos­ka sekin osa pel­lon tuo­to­s­ta tarvi­taan ihmisille suo­raaneikä hyvin huonon hyö­ty­suh­teen kaut­ta lihak­si jalostettuna

    Lisä­tys­tä valkuais­es­ta hie­man yli tai hie­man alle puo­let (riip­puen eläin­la­jista ja rehute­htaas­ta) on tuon­ti­tavaraa, mut­ta valkuais­lisä on sial­la ja kanal­la aika pien­tä, kos­ka suo­ma­lainen vil­ja on poikkeuk­sel­lisen valkuaispi­toista. Soi­jaa lisätään osit­tain sik­si, ettei koti­maista valkuaista ole aina riit­tävästi saatavil­la ja osit­tain sik­si, että se mais­tuu parem­min kuin ryp­si tai rapsi.

    Viime sotienkaan aikana meiltä eivät kotieläimet kuolleet sukupu­ut­toon. Epäilemät­tä kri­isi­ti­lanne eläin­ten määrää mon­es­takin syys­tä vähentäisi.

    Tuo huono hyö­ty­suhde ei ole mikään yksiselit­teinen asia. Broi­leri tuot­taa kahdes­ta kilo­sta vil­jaa yhden kilon lihaa. Kum­mal­la suo­ma­lainen kor­piso­turi pär­jää pitem­pään riip­punee ennen kaikkea siitä, saadaanko liha säi­lymään. Talvel­la ottaisin kyl­lä ennem­min rep­pu­u­ni broi­lerin kuin pain­oltaan kaksinker­taisen määrän ohran jyviä.

    Nau­dan hyö­ty­suhde on huonom­pi kuin broi­lerin tai sian, mut­ta nau­ta kyke­nee muut­ta­maan ihmiselle syötäväk­si kel­paam­a­ton­ta ruo­hoa lihak­si ja maid­ok­si. Tätä ruo­hoa saadaan samal­ta hehtaar­il­ta moninker­tainen määrä vil­jaan ver­rat­tuna. Suomes­sa on vah­va maito­talous juuri sik­si, että nur­mire­hun tuotan­nos­sa meil­lä on suh­teelli­nen etu.

    Kri­isi­aikana merk­i­tys­tä on sil­läkin, että laidun­ta / heinää ei tarvitse kylvää joka vuosi ja kor­juukin säästää polt­toainet­ta vil­jaan verrattuna.

  122. Kävin parikuukaut­ta sit­ten Maan­puo­lus­tusk­oulu­tusy­hdis­tyk­sen ja Maaseu­tuhallinnon jär­jestämän kri­isi­na­jan maat­alous­tuotan­tok­oulu­tuk­sen. Salas­s­api­det­täviä asioi­ta nuo ovat mut­ta sen voi kaiketi ker­toa, että ain­oas­taan siko­jen määrää on tarkoi­tus leikata.

    Luulisin kum­minkin että ulko­maankau­pan pysähtyessä kaik­ista tärkeistä tuotan­to­tarvikkeista olisi pulaa esim. polt­toöljy, lan­noit­teet, valkuais­re­hut. johtaisi siihen että vähät panok­set kan­nat­taa sijoit­taa parhaille pel­loille ja sato syöt­tää kansalle. heikom­mat alueet voisi jät­tää märe­hti­jöille laidun­net­tavak­si ja heinäk­si. järkevästi toteutet­tuna aika pienel­läkin määräl­lä polt­toöljyä pärjättäisiin

  123. Kyl­lähän talvi­so­das­sakin olisi tarvit­tu tam­miku­un pakkasil­la kas­vatet­tu­ja keino­val­os­sa kurkku­ja ja tomaat­te­ja, joten maat­alous­tu­ki on aivan ehdot­toman tärkeätä huoltovarmuudelle.

    Samat­en ne leikkokukat, pakko­han niitäkin on tukea, kos­ka muuten ei saa­da soti­lai­ta saatet­tu mul­lan lep­oon. Eikä kor­piso­turi jak­sa ilman ker­ma­ju­us­toa, joten maid­on yli­tuotan­to on asia, mitä tarvi­taan myös kriisiolosuhteissa.

  124. Kun tääl­lä ei ole lainkaan pureudut­tu Chempo­lik­sen peru­songel­maan, niin halu­an pape­ri­alan asiantun­ti­jana sanoa pari sanaa. Aivan viime vuosi­in saak­ka Chempo­lis tuh­lasi resurssit ideaan, että tehdään kuitua paperin valmis­tuk­seen ja siitä pros­es­sista jäädyt ylimääräiset puun kom­po­nen­tit eli sivu­tuot­teet jaloste­taan kemikaaleik­si. Oleel­lista olikin se, kuin­ka hyvä kuitu se hei­dän tuot­teen­sa on tähän tarkoitukseen.

    Tätä voin kar­rikoiden selit­tää sil­lä, että ensik­sikin kaik­ki ymmärtävät, ettei olki­mas­sas­ta teh­dyn kuidun omi­naisu­udet voi olla yhtä hyvät kuin hyvän puukuidun. San­o­taan esimerkik­si, että raa­ka-aineesta johtuen sopivu­us on vain luok­ka 50% puukuidusta.

    Toiseen seikkaan on tääl­lä viitat­tukin eli olki­mas­san keit­toli­uok­sen omi­naisuuk­si­in. Van­ha, melkein lopetet­tu menetelmä on hapan sul­fi­it­timenetelmä ja nykyään käytössä ole­va on emäksi­nen sul­faat­timenetelmä. Hap­po tietenkin tuhoaa kuidun luju­u­den ja muitakin hyviä omi­naisuuk­sia. Coca Colan resep­ti on salainen aivan kuin Chempo­lik­sen keit­toli­uok­sen, mut­ta kun panee rautanaulan Coca Colaan yök­si, niin se on aamul­la hävin­nyt (en tosin ole tes­tannut). Toisin sanoen keit­tomenetelmästä johtu­va ero voisi liioitellen olla toinen 50%, jol­loin lop­ullisen paper­i­mas­san hyvyys on vain 25 % parhaista. No tämähän on tietenkin tapausko­htaista, mut­ta havain­nol­lis­taa sitä, ettei se kel­paa minkään­laisen paperin tekoon ainakaan pääkom­po­nent­ti­na. Tosin van­hat paper­in­tek­i­jät sanoi­vat, että pan­naan­pa 20% vaik­ka kamelin paskaa raa­ka-aineek­si, niin mon­et omi­naisu­udet paranevat.

    Rousun lähipi­iri mm. tytär on tutk­in­ut menetelmän sopivu­ut­ta paperin tekoon, mut­ta kun ei ole riit­tävää asiantun­te­mus­ta, niin on kiusaus pää­tyä posi­ti­ivisi­in tulk­in­toi­hin. UPM saati­in tutki­maan asi­aa hiukan laa­jem­mas­sa mitas­sa, mut­ta eipä UPM investoin­ut tähän Kiinassa.

    Olen ymmärtänyt, että ainakin pari viimeistä vuot­ta on koko paperikuitu nyt siis uno­hdet­tu ja Chempo­lis pyrkii tekemään vain eri­laisia polt­toainei­ta ja kemikaale­ja. Hyvä niin, siinä en sit­ten olekaan asiantun­ti­ja, mut­ta jos olisi todel­lisil­ta paper­in­tek­i­jöiltä kysyt­ty aikoinaan, niin olisi säästet­ty kymme­nen vuot­ta kehi­tyk­sessä ja paljon kehitysmenoissa.

    Pekka Komu­lainen:

    Kun tääl­lä ei ole lainkaan pureudut­tu Chempo­lik­sen peru­songel­maan, niin halu­an pape­ri­alan asiantun­ti­jana sanoa pari sanaa. Aivan viime vuosi­in saak­ka Chempo­lis tuh­lasi resurssit ideaan, että tehdään kuitua paperin valmis­tuk­seen ja siitä pros­es­sista jäädyt ylimääräiset puun kom­po­nen­tit eli sivu­tuot­teet jaloste­taan kemikaaleik­si. Oleel­lista olikin se, kuin­ka hyvä kuitu se hei­dän tuot­teen­sa on tähän tarkoitukseen.

    Tätä voin kar­rikoiden selit­tää sil­lä, että ensik­sikin kaik­ki ymmärtävät, ettei olki­mas­sas­ta teh­dyn kuidun omi­naisu­udet voi olla yhtä hyvät kuin hyvän puukuidun. San­o­taan esimerkik­si, että raa­ka-aineesta johtuen sopivu­us on vain luok­ka 50% puukuidusta.

    Toiseen seikkaan on tääl­lä viitat­tukin eli olki­mas­san keit­toli­uok­sen omi­naisuuk­si­in. Van­ha, melkein lopetet­tu menetelmä on hapan sul­fi­it­timenetelmä ja nykyään käytössä ole­va on emäksi­nen sul­faat­timenetelmä. Hap­po tietenkin tuhoaa kuidun luju­u­den ja muitakin hyviä omi­naisuuk­sia. Coca Colan resep­ti on salainen aivan kuin Chempo­lik­sen keit­toli­uok­sen, mut­ta kun panee rautanaulan Coca Colaan yök­si, niin se on aamul­la hävin­nyt (en tosin ole tes­tannut). Toisin sanoen keit­tomenetelmästä johtu­va ero voisi liioitellen olla toinen 50%, jol­loin lop­ullisen paper­i­mas­san hyvyys on vain 25 % parhaista. No tämähän on tietenkin tapausko­htaista, mut­ta havain­nol­lis­taa sitä, ettei se kel­paa minkään­laisen paperin tekoon ainakaan pääkom­po­nent­ti­na. Tosin van­hat paper­in­tek­i­jät sanoi­vat, että pan­naan­pa 20% vaik­ka kamelin paskaa raa­ka-aineek­si, niin mon­et omi­naisu­udet paranevat.

    Rousun lähipi­iri mm. tytär on tutk­in­ut menetelmän sopivu­ut­ta paperin tekoon, mut­ta kun ei ole riit­tävää asiantun­te­mus­ta, niin on kiusaus pää­tyä posi­ti­ivisi­in tulk­in­toi­hin. UPM saati­in tutki­maan asi­aa hiukan laa­jem­mas­sa mitas­sa, mut­ta eipä UPM investoin­ut tähän Kiinassa.

    Olen ymmärtänyt, että ainakin pari viimeistä vuot­ta on koko paperikuitu nyt siis uno­hdet­tu ja Chempo­lis pyrkii tekemään vain eri­laisia polt­toainei­ta ja kemikaale­ja. Hyvä niin, siinä en sit­ten olekaan asiantun­ti­ja, mut­ta jos olisi todel­lisil­ta paper­in­tek­i­jöiltä kysyt­ty aikoinaan, niin olisi säästet­ty kymme­nen vuot­ta kehi­tyk­sessä ja paljon kehitysmenoissa.

Vastaa käyttäjälle Eetu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.