Akateemisesti koulutetut nuoret aikuiset pakkautuvat Helsinkiin

Olen pitkään seu­ran­nut erään­laise­na alue­poli­it­tise­na indikaat­to­ri­na nuorten aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen aikuis­ten sijoit­tumista maas­sa. Yleen­sä ihmiset ovat aset­tuneet paikalleen 35 vuot­ta täytet­tyään. Koulute­tut nuoret määräävät paljolti, mihin osaamista vaa­ti­vat työ­paikat maas­sa syntyvät.

Olen tulostanut tilas­tokeskuk­sen aineis­toista ikälu­okkaan 25–34 ‑vuo­ti­aat kuu­lu­vat ylem­män aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­ta­neet , siis mais­ter­it, lisen­si­aatit ja tohtorit. Tois­taisek­si olen saanut valmi­ik­si vas­ta Helsin­gin seu­tua koske­van aineis­ton. (Pitänee var­maan har­joitel­la piv­ot-oper­aa­tionkäyt­tö’. Tämä sujui min­ul­ta aika hitaasti.)

Halusin kat­soa, mitä on tapah­tunut vuosien 2010 ja 2015 välillä.

Kaik­ki 25–34 vuotiaat

Jos kat­so­taan koko joukkoa koulu­tuk­seen kat­so­mat­ta, ikälu­okan koko on kas­vanut 14 120 hen­gel­lä. Tämä kasvu on men­nyt enem­män kuin kokon­aan Helsin­gin seudulle. Helsin­gin seudun sisäl­lä se on men­nyt ennen kaikkea Helsinki­in ja Van­taalle. Kasvu Espoos­sa ja Kau­ni­ai­sis­sa on ollut jonkin ver­ran maltil­lisem­paa. Mut­ta kehyskun­nat. Sen olen tien­nyt, että kehyskun­tien väestön kasvu on hidas­tunut, mut­ta pieni yllä­tys oli, että kehyskun­nis­sa tämä ikälu­ok­ka on pienentynyt.

Aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­ta­neet 25–34 ‑vuo­ti­aat

Pieni yllä­tys min­ulle oli, että tässä ikälu­okas­sa aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den määrä oli vähen­tynyt, ei paljon, mut­ta kuitenkin. Onko koulu­tus­ta supis­tet­tu vain onko kyse aivoviennistä?

Korkeasti koulute­tut nuoret pakkau­tu­vat yhä enem­män Helsin­gin seudulle. Vaik­ka hei­dän määrän­sä koko maas­sa oli vähen­tynyt, oli se Helsin­gin seudul­la kas­vanut melkein 1600:lla. Helsin­gin seudun osu­us tuos­ta joukos­ta oli kas­vanut 43,8 %:sta 45,8 %:iin.

Helsin­gin seudun sisäl­lä aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen nuorten aikuis­ten lisäys on tapah­tunut enem­män kuin kokon­aan Helsingis­sä. Hei­dän määrän­sä oli pysynyt läh­es ennal­laan Van­taal­la (vaik­ka ikälu­okan koko oli kas­vanut) . Espoos­sa tämän joukon määrä oli vähen­tynyt merkit­tävästi ja selvästi vielä enem­män kehyskun­nis­sa. Koulu­tusaste nousee Helsingis­sä ja las­kee muual­la Helsin­gin seudulla!

 

37 vastausta artikkeliin “Akateemisesti koulutetut nuoret aikuiset pakkautuvat Helsinkiin”

  1. On puhut­tu että opiske­li­jat lykkää valmis­tu­mista taan­tu­mas­sa. Se voisi selit­tää tutkin­non suorit­tanei­den määrää? 2010–2015 vain 2011 taisi talous kasvaa

  2. Parem­pi­han sitä nuoren aikuisen on olla “opiske­li­jana” kuin “työt­tömänä” (tai tehdä hant­ti­hom­mia opiske­li­jan statuk­sel­la kuin sitä ilman), mut­ta kun kun tämä talouden kuop­pa on kestänyt jo koh­ta vuosikymme­nen, eikä lop­pua ole näkyvis­sä (sitä voi olla kuopas­sa, vaik­ka ei olisi kaan ennä aivan kuoan absolu­ut­tis­es­ti syvim­mässä kohdas­sa) voineeko­han opiskelu­jen viivyt­tämi­nen enää olla kovin merkit­tävä tekijä?

    Nuoret koulute­tut ovat jät­tämässä maa­ta kiihtyväl­lä tahdil­la: http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004891306.html
    En tiedä, onko tämä ollut tietoinen poli­ti­ik­ka, mut­ta tulok­set tuskin toteu­tun inte­graa­tion taval­la oli­si­vat kovasti eri­laiset, vaik­ka olisi ollutkin. Rajat ulko­mai­hin, eri­tyis­es­ti EU:n ovat auen­neet, samal­la kun talous­poli­it­tis­es­tä itsenäisyy­destä on luovut­tu ja otet­tu euro-nään­ny­tys tilalle. Ei kai ihme, jos kas­va­va määrä nuorista kat­soo, että heil­lä ei ole tule­vaisu­ut­ta täällä?

  3. Tämä on kir­joitet­tu tääl­lä var­maan mon­een ker­taan, mut­ta ker­rataan vielä. Tuo ilmiö esi­in­tyy kaikkial­la maailmassa. 

    Osaa­vat koulut­tau­tu­vat nuoret ovat jo use­am­man vuosikymme­nen ajan muut­ta­neet maal­ta yliopis­tokaupunkei­hin ja työl­listyneet pääosin sinne. Palu­umuut­to yliopis­to­tutkin­non jäl­keen maalle tapah­tuu lähin­nä val­tion / kun­tien virkoi­hin tai muu­ta­maan har­vaan perheyritykseen. 

    Helsin­ki luon­nol­lis­es­ti pääkaupunk­i­na ja maan ain­oana miljoon­akaupunk­i­na imee osaavaa ja pätevää työvoimaa jatku­vasti. Tam­pereel­la on myös usei­ta kym­meniä kan­sain­välisiä yri­tyk­siä ja aka­teemista “pöhinää”. Tam­pereelta voi myös käy­dä junal­la tai autol­la Helsingis­sä töissä.

    Sama ilmiö näkyy muis­sa mais­sa. Alle 10 miljoo­nan asukkaan mais­sa “kan­sain­välisiä aka­teemisia keskuk­sia” on se 1–2. Nor­jas­sa on vain Oslo ja Tan­skas­sa on vain Köpis, Ruot­sis­sa on Tukhol­man lisäk­si Gothenburg. 

    Tuo­hon kan­sain­välisen tason aka­teemiseen kaupunki­in vaa­di­taan käytän­nössä yliopis­to + tekni­nen yliopis­to ja läh­es miljoo­nan asukkaan elin­pi­iri. Tai maan pääkaupun­gin läheisyys ja ne yliopistot.

    Kes­ki-Euroop­pa on hie­man eri asia, kos­ka siel­lä on suuria keskuk­sia tasais­es­ti joka puolel­la, ja alue on ollut vuo­sisato­ja his­to­ri­al­lis­es­ti rikasta.

    Ja käytän­nössä tuo tarkoit­taa Suomen kannal­ta sitä, että tän­nekin syn­tyy jatkos­sakin entistä jyrkem­pi punaniska-ruostevyöhyke ja aka­teem­i­nen kaupunkipor­varis­to, joil­la on eri arvo­maail­mat. Lasken itseni tuo­hon jälkim­mäiseen jos pitää laskea.

    1. Se ei ollut yllä­tys, että nuo­ria aka­teemisia on kasaan­tunut eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle, mut­ta aika iso muu­tos on siinä, että hei­dän määrän­sä esimerkik­si Espoos­sa ja kehyskun­nis­sa on voimakkaasti vähen­tynyt, että Helsin­gin seudun sisäl­lä pyritään nimeno­maan Helsinkiin.

  4. Ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den lukumäärän vähen­e­m­i­nen koko maan tasol­la taitaa hei­jastel­la AMK-tutkin­non suo­sion kasvua, kos­ka alem­man korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den lukumäärä on kasvanut.

    On oikeas­t­aan aika ymmär­ret­tävää, että ankeina aikoina tutkin­non työelämäori­en­taa­tio nousee uuteen arvoon.

  5. TL:
    Sama ilmiö näkyy muis­sa mais­sa. Alle 10 miljoo­nan asukkaan mais­sa “kan­sain­välisiä aka­teemisia keskuk­sia” on se 1–2. Nor­jas­sa on vain Oslo ja Tan­skas­sa on vain Köpis, Ruot­sis­sa on Tukhol­man lisäk­si Gothenburg. 

    Omil­ta opiskelu­a­joil­tani 1980-luvul­ta muis­tan että Nor­jan ain­oa kaup­pako­rkeak­oulu oli tuo­hon aikaan Bergenis­sä ja teknilli­nen korkeak­oulu Trond­heimis­sa. En tiedä onko Osloon perustet­tu sen jäl­keen tätä ope­tus­ta tar­joavia yksiköitä? Vai ovatko mah­dol­lis­es­ti osa oslo­lai­sista opiskelleet Ruot­sis­sa Göte­bor­gis­sa joka on Trond­heimia ja Bergeniä lähempänä tai Tan­skas­sa? (Huom, Göte­borg ei ole suomek­si Gothenburg)

    Mut­ta Nor­ja on muutenkin vähän poikea­va maa elinkeino­jen­sa osalta että ei voi oikein ottaa mallia.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Se ei ollut yllä­tys, että nuo­ria aka­teemisia on kasaan­tunut eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle, mut­ta aika iso muu­tos on siinä, että hei­dän määrän­sä esimerkik­si Espoos­sa ja kehyskun­nis­sa on voimakkaasti vähen­tynyt, että Helsin­gin seudun sisäl­lä pyritään nimeno­maan Helsinkiin.

    Vuon­na 2010 oli ole­mas­sa Nokia Mobile Phones. 2015 ei enää ollut. Vaiku­tus suur­in­ta Espoo, Salo, Tam­pere ja Oulu. Täl­lä vaiku­tus­ta myös aka­teemiseen aiv­o­tuon­ti­in ja aka­teemiseen aivovientiin. 

    Ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den työt­tömyys on myös kaksinker­tais­tunut ko. aikana.

  7. Kyse ei ole siitä että tietyt ihmiset oli­si­vat muut­ta­neet viiden­toista vuo­den aikana kehien takaa Helsinki­in. Vaan siitä että viidessä­toista vuodessa ihmiset van­henevat. Aikanaan asun­to­ja kehyskun­ti­in raken­nut­ta­neet nuoret aka­teemiset eivät enää ole niin nuoria. 

    Onhan kuusikym­men­lu­vun lähiöis­säkin ollut tiet­ty elinkaari, mum­mou­tu­mi­nen tapah­tuu ihan kalen­ter­ista johtuen eikä niinkään muut­topo­h­jais­es­ta asum­is­pref­er­enssin ja tren­di­en vaihdoksesta.

    Kan­nat­taisi tutkia ovatko nuoret aka­teemiset jääneetkin vuokralle mini­a­sun­toon Kallioon kos­ka eivät saa kiristynei­den lainae­hto­jen vuok­si lainaa ja pysty raken­nut­ta­maan unelmien­sa omakoti­taloa. Sitä ei saa tilas­toista selville…

  8. Joidenkin uutis­ten mukaan aka­teemis­ten työt­tömyys on ollut kasvus­sa melkein tuon ajan

    http://www.talouselama.fi/uutiset/59-kuukauden-kauhuputki-katkesi-korkeakoulutettujen-tyottomyys-kaantyi-laskuun-6609597

    Tuon uutisen mukaan siis läh­es tuon 2010 — 2015 ajan korkeak­oulutet­tu­jan työl­lisyys­ti­lanne on heikentynyt.

    Onnek­si tuo kierre on nyt vih­doin katkennut.

    Tilas­toon saisi vähän tarkku­ut­ta, jos se ker­toisi vaikka­pa aka­teemis­ten työ­paikko­jen lukumäärän — eihän se ole kauhean koulu­tus­ta vas­taavaa, jos vaik­ka kie­lenkään­täjä on töis­sä vaikka­pa Stock­man­nin myyjänä. Ongel­ma vaan taitaa olla, että täm­möistä tilas­toa ei pystytä tekemään — eli kuin­ka moni on todel­la koulu­tus­taan vas­taavas­sa työssä. 

    Ker­tooko Helsin­gin kasvu siis siitä että nimeno­maan aka­teemisia töitä on tul­lut lisää? Vai siitä, että Helsingis­sä on töitä, joi­hin nuorten aka­teemis­ten on helpom­pi päästä. Vai ker­tooko se työl­lisyy­destä lainkaan?

    Opiskelu­aikana sain nähdä, että aika paljon aka­teemisia riivaa se, että joudu­taan otta­maan vas­taan hom­mia sieltä sun täältä, kun oman alan töitä ei vain ole aluk­si tar­jol­la. Ja sit­ten kun niitä on, nekin saat­ta­vat olla joko huonos­ti palkat­tu­ja tai sit­ten osa- tai määräaikaisia.

    Toisaal­ta nuoret aka­teemiset ovat ihan halut­tua työvoimaa alal­la kuin alal­la, joten jos Helsinki­in syn­tyy paljon uusia työ­paikko­ja tai vien­ti- tai tuon­tive­toisia työ­paikko­ja, näis­sä töis­sä aka­teemis­ten osaami­nen on yleen­sä kai kysyt­tyä, riip­pumat­ta siitä vas­taako se koulu­tus­ta vai ei.

  9. Arvel­laan, että ihmi­nen joutuu vah­ta­maan ammat­tia use­am­man ker­ran elämässään. Niin­pä ei kan­na­ta opiskel­la liian pitkää alus­sa, vaan jät­tää osa myöhempään. Onpa hal­li­tuk­sel­lakin tarkoi­tus lieven­tää noi­ta kelpoisuusvaatimuksia.
    Kun lama tulee, niin se kos­kee ensin teol­lisu­usväkeä, joka siis saa palkkansa asiakkailta/ostajilta. Kaupunkipor­varis­to ei lamaa koe, yhteiskun­ta mak­saa palkat velka­ra­hal­la toivoen että EU tai joku luon­non­la­ki pois­taisi laman. Kun näin ei käy täy­tyy tähänkin väestönosaan koskea.

  10. JY: Vuon­na 2010 oli ole­mas­sa Nokia Mobile Phones. 2015 ei enää ollut. Vaiku­tus suur­in­ta Espoo, Salo, Tam­pere ja Oulu. Täl­lä vaiku­tus­ta myös aka­teemiseen aiv­o­tuon­ti­in ja aka­teemiseen aivovientiin. 

    Ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den työt­tömyys on myös kaksinker­tais­tunut ko. aikana.

    Mä komp­paan kanssa tätä seli­tys­tä. Aiv­o­tuon­ti Inti­as­ta ja Itä-Euroopas­ta hiipui Nokia Saa­gan viimeisessä luvus­sa, ja koti­mais­ten aka­teemis­ten osalta veikkaan että jonkun ver­ran on saat­tanut muut­taa Helsinki­in tai ulko­maille keikkatöi­den takia tai sik­si että per­heet ovat työt­tömyy­den takia hajonneet.

  11. Mon­et kokeil­e­vat Helsingis­sä siip­iään, ennen kuin siir­tyvä per­ife­ri­as­ta keskustoihin.

  12. R.Silfverberg: Omil­ta opiskelu­a­joil­tani 1980-luvul­ta muis­tan että Nor­jan ain­oakaup­pako­rkeak­oulu oli tuo­hon aikaan Bergenis­sä ja teknilli­nen korkeak­oulu Trond­heimis­sa. En tiedä onko Osloon perustet­tu sen jäl­keen tätä ope­tus­ta tar­joavia yksiköitä? Vai ovatko mah­dol­lis­es­ti osa oslo­lai­sis­taopiskelleet Ruot­sis­sa Göte­bor­gis­sa joka on Trond­heimia ja Bergeniä lähempänä tai Tan­skas­sa? (Huom, Göte­borg ei ole suomek­si Gothenburg)

    Mut­ta Nor­ja on muutenkin vähän poikea­va maaelinkeino­jen­sa osalta että ei voi oikein ottaa mallia.

    Punanisko­jen pää­maa USA muis­tut­taa hyvin paljon tuo­ta kuvaile­maasi Nor­jaa: siel­läkin aka­teemis­ten koulu­tu­s­paikat on hajasi­joitett­tu suurimpi­en kaupunkien ulkopuolelle.

  13. Lääkärili­it­to­han teki vuon­na 2013 tutkimuk­sen siitä, mis­sä sairaan­hoitopi­ireis­sä 90- ja 2000-luvuil­la valmis­tuneet lääketi­eteen lisen­si­aatin tutkin­non suorit­ta­neet työsken­te­liv­ät. 86% Helsingistä valmis­tuneista Suomes­sa työsken­tele­vistä työsken­teli HUS piiris­sä, 6% TAYS, 4% TYKS, 2% OYS ja 2% KYS piiris­sä. Kuo­pios­ta valmis­tuneis­takin 24% oli val­unut HUS piiri­in. Tam­pereelta valmis­tuneista 20%, Turus­ta valmis­tuneista 22%, sekä Oulus­ta valmis­tuneis­takin 15% oli siir­tynyt HUS piiri­in. Itsekin muutin pääkaupunkiseudulle reilu vuosi opiskelu­iden jäl­keen, ei siihen sen kum­mem­paa syytä ollut kuin ajat­telin, että elämä pääkaupungis­sa olisi kivem­paa. Suu­ni­illeen yhtä hyvä työ­paik­ka olisi järjestynyt muualtakin.

  14. TL: Nor­jas­sa on vain Oslo ja Tan­skas­sa on vain Köpis

    Sjel­lan­ti­laisil­la on Köpis, Jyl­lan­ti­laisil­la Hampuri.

  15. Tim­oT: Punanisko­jen pää­maa USA muis­tut­taa hyvin paljon tuo­ta kuvaile­maasi Nor­jaa: siel­läkin aka­teemis­ten koulu­tu­s­paikat on hajasi­joitett­tu suurimpi­en kaupunkien ulkopuolelle.

    Jenkeis­sä on niin paljon yliopis­to­ja, että niitä sik­sikin löy­tyy vähän joka puolelta. Mut­ta kyl­lä suurista kaupungeis­takin läh­es aina löy­tyy korkeak­oulu tai pari. Siel­lä vaan koulut ovat yksi­ty­isiä ja sen takia pienem­piä yksiköitä, mikä vähän hämärtää kuvaa. Ei ole Helsin­gin Yliopis­ton tyylistä koulua, jon­ka olisi tarkoi­tus koulut­taa suurin osa amerikkalai­sista virkamiehistä yhdessä paikassa.

  16. “Pieni yllä­tys min­ulle oli, että tässä ikälu­okas­sa aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den määrä oli vähen­tynyt, ei paljon, mut­ta kuitenkin. Onko koulu­tus­ta supis­tet­tu vain onko kyse aivoviennistä?”

    Tuo taitaa olla se ikälu­ok­ka, jos­sa human­i­taarista maa­han­muut­toa tapah­tuu eniten, eikä heil­lä tyyp­il­lis­es­ti ole korkeak­oulu­tus­ta. Voisiko se osaltaan selit­tää tilastoa?

  17. Yksi merkit­tävä seik­ka on val­tion alue­hallinnon alasajo. Se on vähen­tänyt merkit­tävästi aka­teemisia työ­paikko­ja maakun­takeskuk­sis­sa. Hajasi­joi­tus ei ole tuonut tilalle vas­taavia työ­paikko­ja ja moni hajasi­joitet­tu on reppuri. 

    Maakun­takeskuk­si­in on jäänyt niin vähän aka­teemisia työ­paikko­ja, ettei per­he, jos­sa molem­mat ovat koulutet­tu­ja, voi enää ajatel­lakaan muut­ta­vansa työn perässä maakun­taan. Siel­lä käy­dään vain kään­tymässä, mut­ta per­he jää Helsinkiin.

  18. Erk­ki Nii­ni:
    Kaupunkipor­varis­to ei lamaa koe… 

    Nyt puheena ollut aka­teem­i­nen ikäryh­mä ei kuitenkaan ole tuloil­taan, työ­suh­teeltaan tai edes ajat­telul­taan mitenkään kovin por­varis­toa vaik­ka kuplas­sa elääkin.

  19. Petri:
    Lääkärili­it­to­han teki vuon­na 2013 tutkimuk­sen siitä, mis­sä sairaan­hoitopi­ireis­sä 90- ja 2000-luvuil­la valmis­tuneet lääketi­eteen lisen­si­aatin tutkin­non suorit­ta­neet työsken­te­liv­ät. 86% Helsingistä valmis­tuneista Suomes­sa työsken­tele­vistä työsken­teli HUS piiris­sä, 6% TAYS, 4% TYKS, 2% OYS ja 2% KYS piiris­sä. Kuo­pios­ta valmis­tuneis­takin 24% oli val­unut HUS piiri­in. Tam­pereelta valmis­tuneista 20%, Turus­ta valmis­tuneista 22%, sekä Oulus­ta valmis­tuneis­takin 15% oli siir­tynyt HUS piiri­in. Itsekin muutin pääkaupunkiseudulle reilu vuosi opiskelu­iden jäl­keen, ei siihen sen kum­mem­paa syytä ollut kuin ajat­telin, että elämä pääkaupungis­sa olisi kivem­paa. Suu­ni­illeen yhtä hyvä työ­paik­ka olisi järjestynyt muualtakin.

    Nuo pros­en­tit tuol­laise­naan ei ker­ro yhtään mitään. Ammat­tibarometrin mukaan HUSin alueel­la on suurem­pi pula hak­i­joista kuin Oulus­sa, Kuo­pios­sa tai Tam­pereel­la, niin yleis- kuin erikois­lääkärei­den kohdalla.
    https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=16ii&ammattikoodi=2211&kieli=fi

  20. Miten olisi myös sel­l­ainen alue­poli­it­ti­nen indikaat­tori jos­sa kat­so­taan mihin ne koulut­ta­mat­tomat, kieli- ja ammat­ti­taidot­tomat syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vat maa­han­muut­ta­jataus­taiset “pakkau­tu­vat”.…?

    — Helsinki­in! Ja mitä siitä voidaan päätellä?

  21. Tuos­sa näkyy simp­pelisti se että kun Helsin­ki on kaavoit­tanut ja rak­en­tanut hie­man aikaista enem­män niin ihmisille on helpom­paa jäädä taik­ka muut­taa Helsinki­in. Kehyskun­tien aikaisem­pi veto ollut ennem­min Helsin­gin työntöä.

  22. Yliopis­to-opiske­li­jat usein pyrkivät avi­o­li­it­toon toisen saman­laisen kanssa. Suurel­la paikkakun­nal­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet löytää työ­paik­ka molem­mille. Toki muitakin etu­ja on.

  23. TL:
    Tämä on kir­joitet­tu tääl­lä var­maan mon­een ker­taan, mut­ta ker­rataan vielä. Tuo ilmiö esi­in­tyy kaikkial­la maailmassa. 

    Osaa­vat koulut­tau­tu­vat nuoret ovat jo use­am­man vuosikymme­nen ajan muut­ta­neet maal­ta yliopis­tokaupunkei­hin ja työl­listyneet pääosin sinne. Palu­umuut­to yliopis­to­tutkin­non jäl­keen maalle tapah­tuu lähin­nä val­tion / kun­tien virkoi­hin tai muu­ta­maan har­vaan perheyritykseen. 

    Helsin­ki luon­nol­lis­es­ti pääkaupunk­i­na ja maan ain­oana miljoon­akaupunk­i­na imee osaavaa ja pätevää työvoimaa jatku­vasti. Tam­pereel­la on myös usei­ta kym­meniä kan­sain­välisiä yri­tyk­siä ja aka­teemista “pöhinää”. Tam­pereelta voi myös käy­dä junal­la tai autol­la Helsingis­sä töissä.

    Sama ilmiö näkyy muis­sa mais­sa. Alle 10 miljoo­nan asukkaan mais­sa “kan­sain­välisiä aka­teemisia keskuk­sia” on se 1–2. Nor­jas­sa on vain Oslo ja Tan­skas­sa on vain Köpis, Ruot­sis­sa on Tukhol­man lisäk­si Gothenburg. 

    Tuo­hon kan­sain­välisen tason aka­teemiseen kaupunki­in vaa­di­taan käytän­nössä yliopis­to + tekni­nen yliopis­to ja läh­es miljoo­nan asukkaan elin­pi­iri. Tai maan pääkaupun­gin läheisyys ja ne yliopistot.

    Kes­ki-Euroop­pa on hie­man eri asia, kos­ka siel­lä on suuria keskuk­sia tasais­es­ti joka puolel­la, ja alue on ollut vuo­sisato­ja his­to­ri­al­lis­es­ti rikasta.

    Ja käytän­nössä tuo tarkoit­taa Suomen kannal­ta sitä, että tän­nekin syn­tyy jatkos­sakin entistä jyrkem­pi punaniska-ruostevyöhyke ja aka­teem­i­nen kaupunkipor­varis­to, joil­la on eri arvo­maail­mat. Lasken itseni tuo­hon jälkim­mäiseen jos pitää laskea.

    Århusin yliopis­to on kann­sain­välis­es­ti arvostettu.

    Samoin upslan ja Lundin.

  24. Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Miten olisi myös sel­l­ainen alue­poli­it­ti­nen indikaat­tori jos­sa kat­so­taan mihin ne koulut­ta­mat­tomat, kieli- ja ammat­ti­taidot­tomat syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vat maa­han­muut­ta­jataus­taiset “pakkau­tu­vat”….?

    – Helsinki­in! Ja mitä siitä voidaan päätellä?

    Siitä voidaan päätel­lä, että Helsin­ki (ja suuret kaupun­git ylipään­sä) ovat hyviä ja halut­tu­ja asuinpaikkoja.

    Kaupun­gin suurin etu on elämiseen liit­tyvien riskien vähäisyys. Jos työ­paik­ka menee alta, uuden löytämi­nen on help­poa. Jos avio­ero johtaa asun­non pakkomyyn­ti­in, osta­ja löy­tyy nopeasti. Jos ter­veys pet­tää, palve­lut on lähellä.

    Haja-asu­tusalueel­la on hyvä ja hal­pa asua jos työ­paik­ka on var­ma, palve­lu­tarve vähäi­nen ja ter­veys rautainen. Kaupungis­sa myös köy­hälle ja työt­tömälle on sijansa. Toisaal­ta kaupun­ki on kasaan­tu­mise­tu­jen vuok­si ylivoimainen asuin­paik­ka myös korkean osaamisen asiantun­ti­ja-ammateis­sa jois­sa kasaan­tu­mise­dut ovat merkit­tävät niin työn­tek­i­jän kuin työ­nan­ta­jan kannal­ta, eikä laadukkaiden kahviloiden ja rav­in­toloiden suuri tar­jon­ta ainakaan hait­taa elämää.

  25. Tähän ei liene las­ket­tu AMK-tutkin­non suorit­tanei­ta. Käytän­nön aloil­la heitä on paljon,. ja palkkaus usein vas­taa aka­teemista koulutusta.J auein myös enemmän.

  26. OS: “Pieni yllä­tys min­ulle oli, että tässä ikälu­okas­sa aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den määrä oli vähen­tynyt, ei paljon, mut­ta kuitenkin. Onko koulu­tus­ta supis­tet­tu vain onko kyse aivoviennistä?”

    Määrä on pien, mut­ta selvä. Nämä ikälu­okat ovia laman lap­sia mon­eesa suh­teesa. Ehkä arvoste­tan enm­män varmem­man toimene­tu­lon takaavaa ammatil­lista koulu­tus­ta. — Eikä mais­teri­nar­voa noteer­at­ta niin kauhi­an kummoiseksi.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Se ei ollut yllä­tys, että nuo­ria aka­teemisia on kasaan­tunut eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle, mut­ta aika iso muu­tos on siinä, että hei­dän määrän­sä esimerkik­si Espoos­sa ja kehyskun­nis­sa on voimakkaasti vähen­tynyt, että Helsin­gin seudun sisäl­lä pyritään nimeno­maan Helsinkiin.

    Mikähän olisi Espoon osu­us jos tilas­tois­sa näky­i­sivät myös läh­es aka­teemisen lop­pututkin­non oppimäärän suorit­ta­neet mut­ta ennen valmis­tu­mis­taan työllistyneet…

  28. teekkari: Toisaal­ta kaupun­ki on kasaan­tu­mise­tu­jen vuok­si ylivoimainen asuin­paik­ka myös korkean osaamisen asiantun­ti­ja-ammateis­sa jois­sa kasaan­tu­mise­dut ovat merkit­tävät niin työn­tek­i­jän kuin työ­nan­ta­jan kannalta, 

    Siis­pä koko Suomen kan­nat­taa muut­taa kaupunkei­hin, eikös vaan?

  29. Jos kysyn yliopis­tossa opiskel­e­val­ta nuorelta, että halu­aisitko työl­listyä kotiseudulle­si, niin useim­miten hän vas­taa, että kyl­lä, mut­ta siel­lä ei ole töitä.

    Korkeak­oulute­tut pakkau­tu­vat Helsinki­in, kos­ka siel­lä on töitä korkeakoulutetuille.

    Virko­jen määrää on alen­net­tu Muu-Suomes­ta aika koval­la kädel­lä pitkin 2000-lukua, eikä korkeak­oulute­tu­ille oikein ole kivo­ja lah­javirko­ja kuin Helsingissä.

    Pysty­isiköhän Soin­in­vaara selvit­tämään, että miten Helsinki­in suun­taa­vat korkeak­oulute­tut ovat jakau­tuneet tiedealoittain?

    Uskaltaisin väit­tää, että aika suuri osa heistä on paperinpyörittäjiä.

  30. Verum Fal­sum:

    Virko­jen määrää on alen­net­tu Muu-Suomes­ta aika koval­la kädel­lä pitkin 2000-lukua, eikä korkeak­oulute­tu­ille oikein ole kivo­ja lah­javirko­ja kuin Helsingissä.

    Ker­ro min­ulle mis­sä niitä kivo­ja lah­javirko­ja oikein on? Olen asunut pk-seudul­la yli 50 vuot­ta ja olen aka­teemis­es­ti koulutet­tu ja olen ollut työelämässä melkein 30 vuot­ta yhtä­jak­sois­es­ti. Mitään lah­javirko­ja ei ole tul­lut vas­taan. Ne kai sit­ten täytetään hyvä veli ja sisko menetelmällä?
    Helsin­gin seudul­la on jopa aka­teemisia työt­tömiä paljon, ja osa joutuu tekemään koulu­tus­ta vas­taaam­a­ton­ta työtä. Aka­teem­i­nenkin tarvit­see leipää ja katon pään­sä päälle että ei hirveän kauan voi sitä lah­javirkaa odotella. 

    Sen­si­jaan maakun­nis­sa on yliopis­toa, val­tion tutkimus­laitok­sia, met­säkeskuk­sia ym. On paperite­htai­ta, kai­vok­sia, elin­tarvikete­htai­ta ja lan­noitete­htai­ta ym jot­ka työl­listävät kanssa aka­teemisia. Mut­ta mikä koko julkisen sek­torin panos on kansan­taloudelle, jos sotea ja ope­tussek­to­ria ei las­ke­ta? Tai mikä sen kuu­luisi olla, yksi­tyiseen ver­rat­tuna? Mis­tä on herän­nyt sel­l­ainen into julk­isi­in virkoi­hin? Luin taan­noin että Suomen halu­tu­in työ­nan­ta­ja olisi Suomen Ympäristökeskus SYKE? Onko yksi­tyisen sek­torin maine niin ryvet­tynyt vai mis­tä on kyse?

  31. Verum Fal­sum:
    Jos kysyn yliopis­tossa opiskel­e­val­ta nuorelta, että halu­aisitko työl­listyä kotiseudulle­si, niin useim­miten hän vas­taa, että kyl­lä, mut­ta siel­lä ei ole töitä.

    Siehhä se varsi­nainen huumorim­ies olet!

    1) Min­un yliopis­tokavere­i­ta kukaan ei ole kyl­lä ainakaan min­un kuullen haikail­lut takaisin kotiseudul­len­sa. Epäilen siis jo tämän perus­teel­la väit­teen paikkaansapitävyyttä. 

    Dis­claimer: väite voi pitää paikkansa kun tam­pere­lainen, turku­lainen, oul­u­lainen pää­tyy jon­nekin toiseen yliopis­tokaupunki­in opiskele­maan. Sil­loin tosin kai­vataankin kasvukeskuk­ses­ta toiseen, ei niinkään yliopis­tokaupungista maaseutupitäjään.

    2) Kun yliopis­toih­mi­nen löytää itselleen parem­man puoliskon ja vaik­ka kumpikin halu­aisi muut­taa kotiseudul­len­sa, käy niin ettei kumpikaan halua muut­taa *toisen* kotiseudulle. Sil­loin pitäy­dytään opiskelu­paikkakun­nal­la, tai siir­ry­tään vieläkin suurem­paan kaupunkiin. 

    Eli väitän, keskimäärin yliopis­tois­sa opiskel­e­vat eivät halua takaisin oma­lle paikkakun­nalleen, ellei se satu ole­maan yksi suurista kaupungeista. Ja vaik­ka halu­aisi­vat, hei­dän puolison­sa harvem­min innos­tu­vat ajatuksesta.

    Ja jos otaniemestä valmis­tuneen diplo­mi-insinöörin aka­teem­i­nen vaimo ei halua muut­taa Äänekosken uuden bio­tuotete­htaan kupeeseen, niin se ei kyl­lä ole mitään “keskit­tämistä”. Se on ihan tavanomaista halua asua siel­lä, mis­sä näkee elämän­laatun­sa ole­van paras­ta. Ja jos joku ei näe Äänekoskea halut­ta­vana paikkakun­tana, niin ei se ole helsinkiläis­ten vika.

  32. Niin­pä. Itse täy­den­nän omaa ylem­pää tutk­in­toani (lop­ul­ta n. ‘1,5 x mais­teri’) siinä toivos­sa, että työtä saa. Sijain­ti löy­tynee siinä tapauk­ses­sa per­stakahik­iältä. Ei mikään ongel­ma min­ulle – päinvastoin.

    Opet­ta­jat taita­vat siis olla hienoinen poikkeus tuos­sa trendis­sä. Entäpä lääkärit? Siis ylipäätään kaiken­lainen paikallisu­ut­ta vaa­ti­va työ.

    Olen ihan tietois­es­ti väl­tel­lyt pääkaupunkiseu­tua. En ole muut­ta­mas­sa asumiskus­tan­nuk­sil­taan liian yli­hin­taisi­in paikkoi­hin (vaik­ka näky­isi palka­s­sa ja muualla).

  33. 2) Kun yliopis­toih­mi­nen löytää itselleen parem­man puoliskon ja vaik­ka kumpikin halu­aisi muut­taa kotiseudul­len­sa, käy niin ettei kumpikaan halua muut­taa *toisen* kotiseudulle. Sil­loin pitäy­dytään opiskelu­paikkakun­nal­la, tai siir­ry­tään vieläkin suurem­paan kaupunkiin. 

    Myös sel­l­aista tapah­tuu, että aviop­uolisotkin muut­ta­vat erilleen sik­si, että toinen muut­taa työn perässä. Joskus täl­lainen toimii, hyvin usein ei, johtaen sivusuhteisi­in tai suh­teen romut­tumiseen kokon­aan. Yhden tapauk­sen tiedän, jos­sa miesh­enkilö irti­sanou­tui työstään Suomes­sa, kos­ka hänen vai­mon­sa oli muut­tanut työn perässä Kes­ki-Euroop­paan ja halusi seu­ra­ta ennen kuin suhde olisi päässyt sik­si kar­i­u­tu­maan. Puolisoiden jou­tu­mi­nen asumaan suuren osan ajas­ta eril­lään työn luon­teen vuok­si on sään­nön­mukaista siir­to­työläisil­lä, raken­nus­miehillä ja merimiehillä.

  34. Tero Tolo­nen: Ongel­ma vaan taitaa olla, että täm­möistä tilas­toa ei pystytä tekemään – eli kuin­ka moni on todel­la koulu­tus­taan vas­taavas­sa työssä.

    Julk­i­sis­sa virois­sa tiet­ty aka­teem­i­nen tutk­in­to voi olla kelpoisu­use­hto. Joiden ammat­tien har­joit­tamises­sa tiet­ty tutk­in­to on olla ammat­in­har­joi­tus­lu­van ehto. Tätä asi­aa tilas­tol­lis­es­ti tutkies­sa asi­aa voidaan kysyä otok­si­in kuu­luvil­ta henkilöiltä itseltään. Tutkimuk­ses­sa voitaisi­in kysyä tarkem­minkin mil­lä taval­la työ, jota tutkit­ta­va tekee, vas­taa hänen saa­maansa koulu­tus­ta, eikä vain binääris­es­ti mielipi­det­tä siitä vas­taako se koulu­tus­ta vai ei.

    Mielestäni täl­laista tutkimus­ta pitäisi ehdot­tomasti tehdä sään­nöl­lis­es­ti ja yliopis­to­jen ja muiden oppi­laitosten koulu­tu­so­hjelmien sisäänot­tomäärät pitäisi sitoa näi­den tutkimusten tulok­si­in. Koulu­tus­ta pitäisi tarkastel­la julkises­sa taloudessa ei vain meno­eränä vaan investointi­na. Tuot­ta­va investoin­ti kan­nat­taa vaik­ka 100% velkarahalla. 

    Jos nyt jokin julkisen sek­torin osa kan­nat­taisi ylipäätään yhtiöit­tää ja lait­taa toim­i­maan liike­taloudel­lisil­la peri­aat­teil­la, niin yliopis­to­jen, korkeak­oulu­jen ja ammat­tiop­pi­laitosten sit­ten — luku­un otta­mat­ta niiden yleishyödyl­listä tieteel­listä tutkimus­toim­intaa. Niiden rahoit­ta­jata­hoille (val­tio, kun­nat, kun­tay­htymät) tuot­ta­ma vero­ker­tymä pitäisi laskea ja sen mukaan niille ohjat­taisi­in rahoit­ta­jien rahaa.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.