Pohjanmaan päivystyskiista on vain esimakua tulevasta

Kiista laa­jas­ta päivystyk­ses­tä Vaasas­sa on vain esi­makua siitä, mitä seu­raa, kun maakun­nil­la ei ole verotusoikeutta.

Jos vero­tu­soikeus olisi, ei kuu­luisi muille, mihin Poh­jan­maal­la rahaa käytetään ja kuin­ka paljon. Siitäkään ei tarvit­sisi riidel­lä, onko val­tio laskenut päivystyk­sen hin­nan oikein. Jos poh­jalaiset osaa­vat jär­jstää sen hal­val­la, sen kun järjestävät.

Laa­jan päivystyk­sen vaa­ti­mat valmi­udet ovat aika kallis jut­tu maakun­nalle, jos­sa asukkai­ta on paljon vähem­män kuin vaikka­pa Van­taal­la. Jos vero­tu­soikeus olisi, kiista voitaisi­in ratkaista itse­hallintoa kun­nioit­taen maakun­nan sisäl­lä. Nos­taisi­vat vain veroa sen ver­ran, että rahat riit­täi­sivät – jos siis tämän jäl­keenkin pitäi­sivät laa­jaa päivystys­tä järkevänä noin pienen väestömäärän maksamana .

Kun maakun­nat tule­vat ainakin aluk­si toim­i­maan val­tion varoin, ilman omaa vero­tu­soikeut­ta, niiden jokaisen kan­nat­taa vaa­tia itselleen kaikkea mah­dol­lista, jota eivät edes hark­it­sisi, jos pitäisi itse maksaa.

Se oma vero­tu­soikeus tulisi jär­jestää mah­dol­lisim­man pikaises­ti. Pelkkään manku­miseen perus­tu­va hallinto on masen­tavaa. Mitä pidem­pään sitä sovel­letaan, sitä syvem­pään se ehtii juurtua.

Ei käy kateek­si perus­palve­lu­min­is­ter­iä eduskun­nan kyse­ly­tun­neil­la. Maakun­tien manku­jat tule­vat ole­maan äänessä jokaisel­la kyselytunnilla.

38 vastausta artikkeliin “Pohjanmaan päivystyskiista on vain esimakua tulevasta”

  1. Niin­pä vero­tu­soikeu­den yhtey­dessä pitäisi maakun­tien määrä ja rajat määritel­lä niin, että niis­sä on riit­tävä väestöpo­h­ja palvelu­iden rahoittamiseksi.

  2. Olisi­pa todel­la mie­lenki­in­toista tietää, mik­si tähän malli­in men­ti­in. Oliko kysymys keskushallinnon virkami­esten val­lan menet­tämisen pelosta, Kepun “kehitysalue“politiikasta (rin­ta­maat mak­saa), vai mistä.

    Ymmärtääk­seni Tan­skas­sa maakun­nat saa­vat rahoituk­sen­sa (myös) val­tion bud­jetista, joten ei se ihan mah­do­ton aja­tus ole. Ruot­sis­sa maakun­nil­la on vero­tu­soikeus, mut­ta tun­tem­at­ta asi­aa luulen, että myös siel­lä val­tio jotenkin tasaa maakun­tien vau­rausero­ja. Ruot­sis­sakin ne ovat todel­la suuret. Joku täl­lainen seka­malli sopisi myös Suomeen.

  3. Veroista puheenollen. Luin Soikun Hyv­in­voin­ti­val­tion eloon­jäämisop­pia. Siel­lä esitet­ti­in, että Suomen julki­nen talous paranisi, jos työt­tömät keräi­sivät pui­ta met­sästä ja jos nämä käytet­täisi­in ener­gian tuotan­toon. Näin Suo­mi säästäisi ener­gian tuon­nis­sa rahaa. Onko tämä idea hau­dat­tu kokon­aan, kun sitä ei ole ehdotel­tu enää?

  4. Näin on.
    Yhdenkään kun­nan etu ei ole lupua mis­tään jo saavut­ta­mas­taan, kos­ka joku muu sen mak­saa — piik­ki on auki.

    Kun­nal­lispoli­itikon kannal­ta on koi­va, että voi syyt­tää “val­tios­ta”, kuten myky­isin tavataan kaikesta ikävästä syyl­lisek­si nimetä “EU”.
    Eduskunt taas ei oikein voi kauheasti vaikut­taa , kos­ka asi­as­ta päät­tää maakun­ta. Maakun­taval­tu­us­tol­la taas ei ole vas­tu­u­ta rahoista vaain ain­os­taan niiden kuluttamisesta?

    Isoim­mat rahat liikku­vat sosi­aalipuolel­la, joten paljon on vielä luvas­sa kin­u­amista ja valit­tamista syys­tä ja syyttä. 

    Mis­sään tapauk­ses­sa toimin­nan suju­voit­ta­mi­nen, järkevöit­tämi­nen, pros­esin tehost­a­mi­nen tai hallinnon keven­tämi­nen EI ole kun­nan etu enää. Yhtään uut­ta lääkäriä tai hoita­jaa sote pros­esi ei tuo­ta, joten plab­velu­iden määrä ei ainakaan lisäänny.

    Bonus: maakun­tia on edelleen liikaa, jot­ta kaikkien veropo­h­ja kantaisi.
    10 olisi ollut aika hyvä, eteäisyy­det huomioiden.

  5. Sotes­ta on tulos­sa Kaikkien Katas­trofien Äiti. Maakun­nille ei siis vero­tu­soikeut­ta eli raha­hanat ja päätös­val­ta val­tion käsis­sä. Maakun­tien val­tu­us­toil­ta viedään päätös­val­ta myös Maakun­nan Sote Oy:n kaut­ta. MK-Sote Oy:ssä keskusta­laiset ja kokoomus­laiset hääräävät hämärässä mitä huvittaa.

    Isot yksi­tyiset sote-yri­tyk­set val­taa­vat ns. markki­nat (vaik­ka kansalais­ten sote-palve­lut eivät koskaan saa olla markki­na!). Pie­nil­lä sote-yri­tyk­sil­lä ei ole mitään toivoa. Kan­sain­väliset sote-yri­tyk­set siirtävät verovaroista lyp­sämän­sä voitot kon­serniketjua pitkin kikkaile­mal­la veroparati­i­sei­hin. Tätä yritetään vähätel­lä, mut­ta kat­sokaa miten Ruot­sis­sa on käynyt. Nuo yri­tyk­set mak­sa­vat hyvin vähän vero­ja Ruot­si­in. Röyhkeä verokikkailu on jo nyt nähtävis­sä Suomes­sakin toimivis­sa sote-jäteissä.

    Mum­melit, vam­maiset ym. tarvit­se­vat jonkun koor­di­naat­torin (mikä mak­saa!) selvitäk­seen sote-viidakossa.

    Hoidon inte­graa­tio­tavoitet­ta ei enää kukaan muista. 

    Sit­ten, jos ja kun val­tio pitää rahasäkkin­sä suut kireäl­lä, se tulee eri­ar­vois­ta­maan hoitoa. Ratik­ka-argu­mentin analo­gia ei nyt päde tässä asi­as­sa. Kun rajal­lis­es­ta kokon­ais­bud­jetista tuh­lataan suuri osa hyv­in­voivil­la alueil­la johonkin varpaankän­sien hoitoon, se väistämät­tä tulee näkymään huonom­pio­sais­ten ja syr­jäseu­tu­jen palveluis­sa. Jos Pos­su­las­sa (jos­sa tar­jon­taa on paljon) laukataan yksi­tyisel­lä lääkäril­lä jatku­vasti, se haukkaa resursse­ja pois Luuser­i­las­ta, jos­sa palvelu­ja hoitaa MK-Sote Oy. Jos piik­ki olisi taivaaseen asti auki, ratik­ka-argu­ment­ti olisi rel­e­vant­ti: Pos­su­lan palve­lut eivät olisi pois Luuser­i­lan väeltä.

    Hirveätä katas­trofia syven­tävät vielä taustal­la lymy­ilevät vapaakaup­pa­sopimuk­set CETA TTIP TISA, jot­ka voivat estää yksi­ty­is­tet­ty­jen palvelu­jen palaut­tamisen julk­isik­si. Demar­it voisi­vat pysähtyä miet­timään tätä jekkua oikein kun­nol­la markki­noidessaan esimerkik­si CETA:a mah­ta­vana diilinä!

    Lopuk­si kiitos ja korkea veisu yksi­ty­is­ten sote-yri­tys­ten ter­ri­er­imäisel­lä edun­valvo­japuolueelle kokoomuk­selle ja val­lan­hi­mon sokaise­malle maakun­tasaa­trap­pi­en puolueelle keskustalle! Taki­ais­puolue perus­suo­ma­laisille kun­nia­main­in­ta huikeas­ta selkäran­gat­to­muud­es­ta ja ovi­mat­tona olosta (“no kaik­ki käy kun­han mamu­ja vähän kurmuutetaan”).
    Te lai­tat­te viimeisen naulan arkku­un tälle maalle pohjo­is­maise­na hyvinvointivaltiona.

  6. Koko maakun­nalli­nen itse­hallinto on huonos­ti valmis­tel­tu. Yritetään tuo­da suuren maail­man malle­ja pie­neen maa­han. Se on kallis ja teho­ton, mut­ta luo mah­dol­lisu­u­den saneer­a­ta sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon myöhem­min. Saman voi tehdä nopeam­min ja halvemmalla.

    Poh­jalaisil­la on ollut tapana muutenkin yrit­tää ajaa kahdel­la hevosel­la, mikä maakun­nan koko huomioon ottaen ei ole mah­dol­lista. Samal­la he jaka­vat voimavaro­ja kah­den keskuk­sen kesken, eikä maakun­taan muo­dos­tu vetovoimaista keskusta. 

    Voin ker­toa salaisu­u­den. Seinäjo­ki ole se voit­ta­ja. se on vain rautatei­den risteys.

  7. Tääl­lä tosi­aan mangutaan oikeuk­sien eteen. Ei ainakaan bab­la­ta stadin slan­gia. Osmo, paljonkos oli Poh­jalais­ten yri­tys­ten osu­us Suomen vien­nistä ?! T. Suomenkieli­nen kol­men ruotsinkiel­lisen lapsen isä 😉

  8. Kak­sikieli­nen Poh­jan­maa mankuu oikeuk­sien perään, kos­ka päivystys siir­tyy väestöltään saman­su­u­ruiselle Etelä-Poh­jan­maalle, joka on suomenkieli­nen. Poh­jan­maan väestö jakau­tuu 53%:sesti ruotsin- ja 47%:sesti suomenkielisi­in mut­ta suuri osa Poh­jan­maan kun­nista on 80–90%:sesti ruotsinkielisiä ja ennen 70-lukua syn­tyneet ovat yleen­sä käyneet kansak­oulua, jos­sa ei suomea opetet­tu ja muuutenkin kaik­ki on kun­nas­sa hoidet­tu ruotsinkielel­lä. Yleen­sä van­him­mat ikälu­okat tarvit­se­vat eniten sairaalan päivystys­palvelui­ta ja niitä on tähän asti hoidet­tu hyvin Vaasas­sa (jos­sa väestö­jakau­tu­ma on 75%:sesti suomenkieli­nen ja 25%:sesti ruotsinkieli­nen). Luon­nol­lis­es­ti ruotsinkieli­sis­sa kun­nis­sa ollaan syvästi huolestunei­ta ja loukkaan­tunei­ta kun peru­soikeuk­sia loukataan. Vaasas­sa on tähän asti hoidet­tu palvelui­ta hyvin molem­mil­la kielil­lä, joten sik­si suurem­mankin alueen palvelui­ta voitaisi­in jatkos­sakin hoitaa, mut­ta ainakin Poh­jan­maan. Olen samaa mieltä siitä, että maakunta
    verol­la sote-kus­tan­nuk­set pitäisi hoitaa!

  9. Kepu innos­tui kesämökkien muut­tamiseen pysyvään asun­tokäyt­töön. Mök­ki pysyy ennal­laan, palvelu­velvoit­teet vain muut­tuvat. Mitä tapahtui?

    Sote tapah­tui. Mökilleen muut­tanei­den ikäih­mis­ten van­hus­palveluista ei mak­se­ta kun­nan toimes­ta. Ter­ve­tu­loa vero­tu­lot, hyvästi kulut! Siivo­ja, sairaan­hoita­ja, perushoita­ja, ruoka­palvelu, van­huselämän apu­vä­li­neet ja muu­tostyöt: ne mak­saa sote. 

    Samaa on tulos­sa lisää. Aiem­min kun­ta jou­tui edes vähän miet­timään mihin rahat riittävät.

  10. Kalle:

    Voin ker­toa salaisu­u­den. Seinäjo­ki ole se voit­ta­ja. se on vain rautatei­den risteys.

    Alueke­hit­tämisen kon­sult­ti­toimis­to MDI julka­isi syksyl­lä oman raport­tin­sa seu­tukun­tien kehi­tyk­ses­tä 2008–2016. Alla lis­taus kaik­ista yli 7 koulu­ar­vosanan saaneista seu­tukun­nista. Seu­tukun­tia on kaikki­aan 67.

    Kaupunkiseu­tu­jen vertailu 

    1. 9,6 Vaasan seutukunta 
    2. 9,5 Helsin­gin seutukunta
    3. 9,1 Turun seutukunta
    4. 9,0 Kuo­pi­on seutukunta
    5. 8,8 Por­voon seutukunta
    6. 8,8 Tam­pereen seutukunta
    7. 8,7 Hämeen­lin­nan seutukunta
    7. 8,7 Seinäjoen seutukunta 
    9. 8,5 Oulun seutukunta
    9. 8,5 Kokkolan seutukunta 
    11. 8,3 Lappeen­ran­nan seutukunta
    11. 8,3 Rau­man seutukunta
    13. 7,9 Jyväskylän seutukunta
    13. 7,9 Joen­su­un seutukunta
    15. 7,8 Lah­den seutukunta
    16. 7,7 Pietarsaaren seutukunta
    17. 7,6 Porin seutukunta
    18. 7,5 Rovaniemen seutukunta 

    Maaseu­tu­mais­ten seu­tu­jen vertailu

    1. 9,6 Ylivieskan seutukunta
    2. 9,4 Åboland-Turun­maan seutukunta
    3. 9,3 Sydöster­bot­tenin seutukunta 
    4. 9,0 Loimaan seutukunta
    4. 9,0 Lovi­isan seutukunta
    6. 8,4 Tun­turi-Lapin seutukunta
    6. 8,4 Pohjois-Lapin seutukunta
    8. 7,5 Lounais-Pirkan­maan seutukunta

  11. Kun on kyse maakun­nista, se ilmi­selvä ole­mas­saol­e­va ja asukastyy­tyväisyy­dessään maan huip­pua ole­va esimerkki­ta­paus jätetään aina mainit­se­mat­ta. Ahve­nan­maal­la ei ole vero­tu­soikeut­ta eikä kenellekään muulle kuu­lu, mihin Ahve­nan­maa käyt­tää osuuten­sa val­tion keräämistä veroista. Ei tässä ole mitään ristiriitaa.

  12. Jos CETA ja muut Suomen kymmenet aiem­mat investoin­tisuo­ja­sopimuk­set ovat tosi­aan aiheut­ta­neet kaiken tuon pahan, jos­ta Pia-Petri kir­joit­taa, niin sit­ten TTIP:stä ei ole paljonkaan lisähait­taa, vaan sen vas­tus­ta­jat vale­htel­e­vat päin naa­maa. Sen sijaan lisähyödyt suures­ta markki­na-alueesta USA:n pro­tek­tion­is­min ja oikeuskus­tan­nusten ohi ovat val­tavia, etenkin pk-yri­tyk­sille ja kuluttajille.

    Jokainen soteyri­tyk­sen voit­toveroeu­ro on val­ti­olle puh­das­ta voit­toa. Jos val­tio tuot­taa palvelun itse, se mak­saa enem­män eikä edes tuo­ta yhteisöveroa.

  13. Rääkkylän, Juu­pa­joen ja muuidenkin konkurssis­sa ole­vien kun­tien pysymi­nen itsenäi­sisenä tulee vielä lis­sää häm­men­tämään sotkua.

    Ratkaisu lie­nee, joko jär­jen lisään­tymi­nen kun­tapäät­täjis­sä (joulu­na voi toivoa) tai tai jotain radikaalimpia ratkaisuja. 

    Kos­ka vira­nomais­päätök­set on tehtävä viran­maisen, kaikea ei voi yksi­ty­istää — mut­ta voisiko vira­nomais­toimin­nat ostaa myös palvelu­na toiselta kunnal­ta? Sil­loin kun­taan jäisi val­tu­us­to, hlli­tus, kun­nan­jo­hta­ja ja vah­times­tari nos­ta­maan kun­nan lipun, kiil­loi­ita­maan vaaku­nan ja kehit­tämään kok­ouskahvit. Palvelua saa sit­ten sen mihin on rahaa — mut­ta sen­tään useimp­ina viikon­päiv­inä ja mmat­ti-ihmisiltä. Veroj säästyy sen ver­ran kuin palve­lu­tuotan­to tehostuu. 

    Tästä pen­im­mästä mah­dol­lis­es­ta kun­ta­hallinnos­ta on ennenkin keskustel­tu. Lain­sääs­dön­töön se vaatii muu­tok­sia, esimerkik­si, että kaik­ki palve­lut voidaan jär­jestää kokon­aan tai osin yhteystyöss muiden kun­tien kanssa ja kun­ta vas­taa tilaa­jana, että palve­lut ovat lakien mukaisia.

    Vai­h­toe­hto sille on sit­ten vain, että val­tion piik­ki on auki ja kun­ta saa päät­tä mitä tahansa. Eteenkin nyt KHO:n päätök­sen jälkeen.

    Tun­tu­ma on, että paikallisle­hdet tun­nista­vat elin­voimasen talousalueen — jos ilmoi­tus­tu­loil­la ja tilaus­mak­suill on elet­tävä on yri­tyk­siä ja asukkai­ta olta­va tarpeeksi.

  14. Yhteen­ve­t­ona “Case Vaasan sairaalan laa­ja päivystys” voisi tode­ta, että min­un käy vil­pit­tömästi sää­lik­si suomen­ruot­salaisia ja RKP:tä, kos­ka he eivät selvästikään ole ymmärtäneet, kuin­ka tämä tapaus tulee johta­maan negati­ivisen kehi­tyk­seen suomen­ruot­salais­ten osalta, kun­han joku toimit­ta­ja tajuaa kysyä oikeat kysymykset.

    RKP ja ruotsinkieliset ovat vään­täneet paikallispoli­it­tisen ongel­man perus­tus­lail­lisek­si kysymyk­sek­si, aivan kuin Vaasan sairaala oltaisi­in räjäyt­tämässä maan­tasalle ja hylkäämässä ruotsinkieliset mum­mot ja ukit. 

    Todel­lisu­udessa laa­jan päivystyk­sen lopet­ta­mi­nen Vaasan sairaalas­ta tarkoit­taa 24/7 leikkaus­valmi­u­den lopet­tamista (ja samal­la se vaikut­taisi syn­ny­tys­ten jär­jestämisen, kos­ka uusi päivystysase­tus vaatii syn­ny­tys­sairaalas­sa leikkaus­valmi­ut­ta). Todel­lisu­udessa Vaasan sairaala jatkaa toim­intaansa 95% entis­es­tään, vaik­ka laa­ja päivystys lop­puisikin sieltä. Sinne jäisi päivys­tävä YLE/aku­ut­ti-lääkäri, päivys­tävä sisä­tau­tilääkäri, päivys­tävä psyki­a­tri. Vaasan sairaalas­sa jatkaisi toim­intaansa entiseen tapaan psyki­a­tri­an, sisä­tau­tien, kirur­gian, pedi­a­tri­an, syöpä­sairauk­sien ykiskkö, säde­hoitoyk­sikkö, teho­valvon­ta ja sydän­valvon­ta, kai­ki polik­linikat jne. Ruotsinkieliset asukkaat hoidet­taisi­in 99% edelleen Vaasas­sa ruot­sik­si. Kun­han joku tajuaa tämän, niin sen jäl­keen alkaa ihmette­ly mik­si näin laa­jamit­taiseen pro­pa­gan­dakan­pan­jaan on ruvettu.

    Yhteen­ve­t­ona todet­takoon, että val­tion suun­nitelee otta­vansa velkaa 2017 5,5 mrd euroa, ja SOTE-uud­is­tus on yksi keskeisim­mistä uud­is­tuk­sista koko maas­sa, ja siitä haetaan merkit­täviä säästöjä. Tässä asi­as­sa ei ole mah­dol­lista antaa perik­si RKP:lle, kos­ka sil­loin myös yksikään muista 7 laa­jan päivystyk­sen menit­tävistä kun­nista ei suos­tu­isi siihen. 

    RKP ja ruotsinkieliset eivät siis menetä juuri mitään siinä, että Vaasas­ta lop­puu laa­ja päivystys, vaan lähin­nä he osoit­ta­vat sen kuin­ka yhteiset säästö­tavoit­teet eivät kos­ke­ta heitä! Tämä on asia, joka olisi syytä viedä julkiseen keskustelu­un, jot­ta kaikille suo­ma­laisille tulisi selväk­si, ettei val­tion talout­ta voi enää pyrk­iä romut­ta­maan omil­la paikallispoli­it­tisil­la intres­seil­lä, ja että julkises­sa keskustelus­sa pitäisi pyrk­iä edes alus­tavaan älyl­liseen rehellisyyteen.

    Osmo naut­tii laa­jaa kun­nioi­tus­ta ja arvos­tus­ta ylipuoluer­a­jo­jen, joten voisit lait­taa uuden Twit­ter viestin tästä kysymyk­ses­tä. Esim: “Laa­ja päivystys lop­puu Vaasas­ta, hoito jatkuu 95% ennal­laan. Mik­si tämä on kielikysymys” tai jotain mielum­min jokin parem­min for­mu­loitu twitterviesti.

    1. Laa­ja päivystys lop­puu Vaasas­ta, hoito jatkuu 95% ennallaan.

      Tuo 99 % on las­ket­tu väärin. Keskimäärin yksi potilas/päivä. Kai Vaasas­sa on päivässä yli satakäyntiä.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Tuo 99 % on las­ket­tu väärin. Keskimäärin yksi potilas/päivä. Kai Vaasas­sa on päivässä yli satakäyntiä.

    Tot­ta puhut. Ajat­telin ensin lait­taa 99% tms, mut­ta ajat­telin, että se olisi liian provokatiivista. 

    Kuitenkin kun­tali­iton julka­is­us­sa ilmoite­taan, että Vaasan sairaalas­sa oli vuon­na 2015 22.624 päivystyskäyn­tiä. Tähän sisäl­tyy var­mas­tikin TK-päivystyspoti­laat, kos­ka käyn­te­jä olisi noin 60/vrk.

    http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/katsaukset/Documents/Sairaaloiden-ja-sairaanhoitopiirien-tammi-joulukuu-2015.pdf

    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön mukaan Seinäjoelle siir­ret­täviä poti­lai­ta olisi vuosit­tain 50.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005004287.html

    Laskenko ihan oikein, että toim­inta jatkuisi 99,9978% entisel­lään? Mikäli ei tul­lut nyt aivan täy­del­listä aivopierua pöräytet­tyä ilmoille, niin siinäpä sin­ulle seu­raa­va Hesarin pääuutisek­si pää­tyvä Twit­ter-viesti. Enkä tarkoi­ta nyt irviä, vaan vakavasti esitän, että ottaisit kan­taa asi­aan, kos­ka kovin monel­la ei ole uskot­tavu­ut­ta tai rohkeut­ta esit­tää fak­to­ja Suomessa.

  16. Vaalipi­ir­it ja maakunnat?

    Nythän Seinäjo­ki on väärä vaalipi­iri, jonne kun­non kansae­dus­ta­ja Vaasas­ta ei anna mis­sään tapuk­sesa mitään.

    Jos vaalipi­ir­it pysyvät jon­ain muu­na kuin sote-maakun­nat, luvas­sa on lisää itkua-huu­toa-val­i­tus­ta. Val­tio kuitekin ohjaa sote-maakun­tien rahat, siis Eduskunta. 

    Jos tierum­mut ja oman vaalipi­irin tien junailem­i­nen ohi parem­min perustel­tu­jen han­kkei­den, mitähän arvaat­te tässä­sote-rahois­sa tapahtuvan?

    Sit­ten jos on full-tack edus­ta­ja, joka on kun­nan­val­tu­us­tossa, maakun­taval­tu­us­tossa ja Eduskun­nas­sa valit­tuna — no, on ainakin hat­tu­ja mis­tä vali­ta ja ainakin täysin ris­tiri­itaisia asioi­ta ajattevana.

    Val­tion velka­an­tu­misen kannal­ta aim­min SHP:t eivät velka­an­tuneet vaan kun­nat. Nyt viime metreil­lä aloitet­ti­in kil­pavarusteluhenkin laa­jen­nus­rak­en­t­a­mi­nen ja mod­ernisaa­tio, jot­ta tarpeem­mot­mat tilat oli­si­vat mod­ern­impia kuin tarpeel­liset ja sik­si käytössä — rahoi­tus hoi­tui sil­lä, että sairaan­hoitopi­ir­it alkoi­vat velka­an­tua, kuka lie taan­nut tai sit­ten on kat­selu tasetta.

    Mitenkä sote-maakun­ta hoitaa hom­man? Saako maaku­na ottaa lainaa niin paljon kuin joku sitä myön­tää, automaat­tisel­la val­tion takauksessa?

  17. Hyyryläi­nen: Jos CETA ja muut Suomen kymmenet aiem­mat investointisuojasopimukset 

    CETA ei ole vielä men­nyt läpi (eikä toiv­ot­tavasti menekään) ja mitkä ovat nämä ker­tomasi kymmenet aiem­mat investoin­tisuo­ja­sopimuk­set, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat yksi­ty­is­ten yri­tys­ten omis­sa lau­takun­nis­saan riitaut­taa suvereenin val­tiomme lake­ja ja asetuksia?

  18. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Hirveätä katas­trofia syven­tävät vielä taustal­la lymy­ilevät vapaakaup­pa­sopimuk­set CETA TTIP TISA, jot­ka voivat estää yksi­ty­is­tet­ty­jen palvelu­jen palaut­tamisen julkisiksi 

    Olisi kyl­lä hyvä saa­da näitä sote-palvelu­ja ja muu­takin infraa koskien selvä laki, joka ker­toisi yri­tyk­sen ja toimin­nan voita­van halutes­sa sosial­isoita­van val­ti­olle ilmoi­tus­menet­te­lyl­lä. Eri­tyis­es­ti tätä toivoisi käytet­tävän sil­loin, jos kus­tan­nuk­set karkaa­vat käsistä, valvon­ta muut­tuu han­kalak­si tai toimin­nas­ta löy­tyy jotain mui­ta puut­tei­ta tai ongel­mallisia piirteitä. Tämä pitäisi alan toim­i­jat sopi­vasti varpaillaan.

  19. Valin­nan­va­paus, jos­sa mak­se­taan hoi­dos­ta ilmoit­tau­tunei­den nup­pilu­vun mukaan, antaa lois­ta­van tilaisu­u­den rikas­tua järjettömästi:

    Val­itse hoidet­tavak­sesi mah­dol­lisim­man ter­veet kansalaiset, (markki­noi kohden­netusti, sijoi­ta toim­i­ti­la huono­jalka­isille ikävästi jne) jol­lo­jn hoidon tarve on keskimääräistä pienempi.

    Lop­pu­peleis­sä kura­por­taan kansalaiset pää­tyvät aina jon­nekin, käytän­nössä ns julkisen palvelun piiri­in. Jol­loin sitä tul­laan tehosta­maan roimasti, ovathan heil­lä kulut korkeam­mat kuin muilla.

    Vähänkään syr­jäseudulle tai ikään­tyvien asuinalueelle ei kan­na­ta sijoit­taa valinnanvapaustoimintaa. 

    Tämä oli suun­nilleen ain­oa minkä ymmärrsin sote-ratkaisun lopputuloksesta.

  20. anonyy­mi: Olisi kyl­lä hyvä saa­da näitä sote-palvelu­ja ja muu­takin infraa koskien selvä laki, joka ker­toisi yri­tyk­sen ja toimin­nan voita­van halutes­sa sosial­isoita­van val­ti­olle ilmoi­tus­menet­te­lyl­lä. Eri­tyis­es­ti tätä toivoisi käytet­tävän sil­loin, jos kus­tan­nuk­set karkaa­vat käsistä, valvon­ta muut­tuu han­kalak­si tai toimin­nas­ta löy­tyy jotain mui­ta puut­tei­ta tai ongel­mallisia piirteitä. Tämä pitäisi alan toim­i­jat sopi­vasti varpaillaan.

    Maakun­nil­la on järjestämis‑, m.l. ylin kus­tan­nus- ja laatu­vas­tuu. Palvelun tuot­ta­jan pitää olla jonkun maakun­nan hyväsymä, jot­ta se saa rahaa maakun­tien kaut­ta. Ymmärtääk­seni maakun­ta voi myös peru­u­taa hyväksyn­nän ja pois­taa palvelun tuot­ta­jan rekistereistään.

  21. JTS:

    Val­itse hoidet­tavak­sesi mah­dol­lisim­man ter­veet kansalaiset, (markki­noi kohden­netusti, sijoi­ta toim­i­ti­la huono­jalka­isille ikävästi jne) jol­lo­jn hoidon tarve on keskimääräistä pienempi.

    Minä ymmärsin sen niin, että henkilö menee omakan­ta ‑palvelu­un ja täp­pää itselleen palvelun­tuot­ta­jan vuodek­si. Eli siel­lä on valit­ta­vana kaik­ki ne, jot­ka on ko. maakun­nas­sa hyväksyt­ty palvelun­tuot­ta­jik­si. Ilmeis­es­ti nämä vielä ker­to­vat nup­pilu­vun, jon­ka voivat mak­simis­saan hoitaa. Val­it­si­ja on siis maakun­nan asukas, ei palvelun tuot­ta­ja. Huonos­ta palvelus­ta voi var­masti reklam­oi­da maakuntaan.

  22. JTS:
    Valin­nan­va­paus, jos­sa mak­se­taan hoi­dos­ta ilmoit­tau­tunei­den nup­pilu­vun mukaan, antaa lois­ta­van tilaisu­u­den rikas­tua järjettömästi:

    Val­itse hoidet­tavak­sesi mah­dol­lisim­man ter­veet kansalaiset, (markki­noi kohden­netusti, sijoi­ta toim­i­ti­la huono­jalka­isille ikävästi jne) jol­lo­jn hoidon tarve on keskimääräistä pienempi.. 

    Tuo­han riip­puu ihan siitä, mis­tä mak­se­taan ja paljonko. 

    Ter­veet kan­nat­taa hoitaa mah­dol­lisim­man kevyel­lä organ­isaa­ti­ol­la ja joku kun­nalli­nen palvelu ei organ­isoin­nis­sa yleen­sä ole lois­tanut. Sik­si ei ole minus­ta mitenkään automaat­tis­es­ti huono, että todel­la sairaat ja ter­veet eivät käy edes samal­la luukulla. 

    Joku yliopis­tolli­nen keskus­sairaala on turhan raskas organ­isaa­tio hoita­maan yksinker­taisia perustapauk­sia. Yleisku­lut ovat ihan eri sfääreis­sä vs. pieni yksityinen.

  23. Asi­a­han ei tietysti min­ulle kuu­lu, mut­ta miten ihmeessä se hal­li­tus meinaa tuot­taa esh:n palve­lut tulevaisuudessa?

    Hal­li­tus lin­jasi, että 15% esh:sta läh­tee. En tiedä muiden luku­ja, mut­ta Hus­sis­sa tämä on mit­talu­okkaa 75% poti­laista. Veikkaan nimit­täin, että Hus tulee jatkos­sakin hoita­maan sen pienen porukan, joka aiheut­taa 85% kaik­ista kuluista. 

    Tämä lin­jaus tekee jo yksistään erikois­sairaan­hoi­dos­ta erit­täin kallista. Vaik­ka se 15% poruk­ka on lääkäre­itä eniten kuor­mit­tavaa porukkaa, niin silti suuri osa siitä kulus­ta tulee ympärivuorokautis­es­ta sairaala­hoi­dos­ta, kalli­ista lait­teis­tos­ta ja kalli­ista lääk­i­tyk­ses­tä. Kun mas­sa puut­tuu, niin mitä työtä hus aikoo kek­siä lääkäreille, joil­ta ote­taan pois 85% asiakkaista? 

    No joo. Ei pitäisi ottaa kier­roksia siitä, kun hömöt hal­li­tuk­ses­sa määräävät, että 15% kuluista ulos esh:sta. Kun yksikään laa­jan päivystyk­sen sairaaloista ei pysty­isi päivys­tämään 85% asi­akaskadon jäl­keen, niin läpi tämä ei voi mennä.

    Vai voiko sit­tenkin? Eihän sote alue mak­sa, vaan pyytää tarvit­ta­van rahan val­ti­ol­ta. Ja val­tion taika­seinä on rajaton.

  24. Tapio: Ymmärtääk­seni maakun­ta voi myös peru­u­taa hyväksyn­nän ja pois­taa palvelun tuot­ta­jan rekistereistään. 

    Tuom­moinen toim­inta­han on niin help­po polka­ista tyhjästä pystyyn lyhyessä ajassa.

    Minus­ta pitää lähteä siitä, että pitää olla keino ottaa toim­inta julk­ishallinnon hal­tu­un myös käytän­nön osalta niin monop­o­li- tai oli­gop­o­li­ti­lanteessa kuin muutenkin. Se, että kiin­ni­jääneille yri­tyk­sille tulee vuo­den karenssi ja joutu­vat rek­isteröi­tymään uud­estaan, kun on ensin kiskot­tu voit­toa ja tehty ties mitä, ei oikein riitä. Ja jos edes joudu­taan miet­timään maakun­nan pääasial­lisen sote­tuot­ta­jan rek­isteröin­nin pois­tamista (tai yhden pääasial­li­sista tuot­ta­jista), annetaan vähän liian suuri mah­dol­lisu­us päästä kuin koira veräjästä väärinkäytösti­lanteis­sa. Kun vain ote­taan koko toim­i­ja julkiseen hallintaan (ilman että tarvit­see antaa mitään perustei­ta, joista jou­tu­isi sit­ten käymään oikeut­ta) niin edes markki­na-ase­mal­la ja maakun­nan hoitovelvoit­teil­la ei voi kiristää.

    ft maail­mal­ta: Vai voiko sittenkin? 

    Laskuis­tasi uno­htuu se, että julkisen itse tuot­ta­ma hoito on aina liian kallista ja että yksi­ty­is­te­tyn kulu­ja ei huomioi­da vaan ne mak­se­taan kitisemät­tä, kos­ka Yksi­tyi­nen On Tehokkaampi™.

  25. anonyy­mi: Tuom­moinen toim­inta­han on niin help­po polka­ista tyhjästä pystyyn lyhyessä ajassa.

    Minus­ta pitää lähteä siitä, että pitää olla keino ottaa toim­inta julk­ishallinnon hal­tu­un myös käytän­nön osalta niin monop­o­li- tai oli­gop­o­li­ti­lanteessa kuin muutenkin. Se, että kiin­ni­jääneille yri­tyk­sille tulee vuo­den karenssi ja joutu­vat rek­isteröi­tymään uud­estaan, kun on ensin kiskot­tu voit­toa ja tehty ties mitä, ei oikein riitä. Ja jos edes joudu­taan miet­timään maakun­nan pääasial­lisen sote­tuot­ta­jan rek­isteröin­nin pois­tamista (tai yhden pääasial­li­sista tuot­ta­jista), annetaan vähän liian suuri mah­dol­lisu­us päästä kuin koira veräjästä väärinkäytösti­lanteis­sa. Kun vain ote­taan koko toim­i­ja julkiseen hallintaan (ilman että tarvit­see antaa mitään perustei­ta, joista jou­tu­isi sit­ten käymään oikeut­ta) niin edes markki­na-ase­mal­la ja maakun­nan hoitovelvoit­teil­la ei voi kiristää.

    Laskuis­tasi uno­htuu se, että julkisen itse tuot­ta­ma hoito on aina liian kallista ja että yksi­ty­is­te­tyn kulu­ja ei huomioi­da vaan ne mak­se­taan kitisemät­tä, kos­ka Yksi­tyi­nen On Tehokkaampi™.

    Ehdotan, että tutus­tut a.o. lakiluonnokseen:

    http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/01+Valinnanvapauslakiluonnos+21.12.2016.pdf

    Siinä maakun­nille annetaan tavat­toman suuri val­ta. Nähtäväk­si jää, halu­a­vatko tai osaa­vatko ne sitä käyttää.

  26. anonyy­mi:
    Laskuis­tasi uno­htuu se, että julkisen itse tuot­ta­ma hoito on aina liian kallista ja että yksi­ty­is­te­tyn kulu­ja ei huomioi­da vaan ne mak­se­taan kitisemät­tä, kos­ka Yksi­tyi­nen On Tehokkaampi™.

    Hiton­moinen kiire yksi­ty­isille tulee. Jokaises­sa yksi­tyisessä, jos­sa olen käynyt on tilat jär­jestel­ty siten, että oikeasti sairas ei sinne pääse ja jos tulee paarikyy­dil­lä, niin vas­taan­otolle ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta. Yksi­ty­is­ten sairaaloiden rak­en­tamisel­la on kova kiire. Rahaa luulisi ole­van, kun tule­vaisu­u­den tulos on taat­tu ja tähänkin men­nessä sen on voin­ut tehdä verottomana.

  27. Olen tässä kinkun syön­nin ja lah­jakir­jo­jen lukemisen ohes­sa silmäil­lyt tuo­ta uut­ta maakun­ta-sote-kokon­aisu­ut­ta. Sille on luo­tu eri­no­mainen infor­maa­tioko­ti­sivu: alueuudistus.fi

    Ensin­näkin, uud­is­tus on jo lakiteknil­lis­es­ti todel­la haas­ta­va ja laa­ja. Hatun­nos­to osallistuneille.

    Toisek­si, ainakin sote-osu­udessa on sekä tasa-arvo ide­al­is­mia että velvoit­tavaa laatu­vas­tu­u­ta. Esim. jos palvelun­tuot­ta­ja mokaa, se myös mak­saa. Nythän yksi­tyi­nen palvelun­tuot­ta­ja lähet­tää mokansa julkisen puolen hoidet­tavak­si ja mak­set­tavak­si. Lak­ilu­on­nok­sis­sa yksi­tyi­nen ja julki­nen palvelun­tuot­ta­ja ovat tässä suh­teessa samal­la viivalla.

    Kol­man­nek­si, lakiesi­tyk­set on kir­joitet­tu niin, että maakun­nil­la on todel­la suuri vas­tuu ja val­ta, mut­ta myös mah­dol­lisu­us maakun­nan omi­in sovel­lu­tuk­si­in. Esim. maakun­ta voi mod­i­fioi­da palvelun­tar­joa­jien saa­maa mak­sa­t­us­ta oman maakun­nan sairaus­profi­ilil­la. Maakun­nan ei myöskään pidä kil­pailut­taa kaikkia palvelui­ta, vaan kil­pailu­tuk­selle pitää olla yksilöi­ty syy: joko löytää uusia palvelukon­septe­ja ja/tai kustannussäästöjä.

    Neljän­nek­si, maakun­nil­la on pääsy ainakin vapaasti valit­tavien palvelu­jen (suurten) tuot­ta­jien tilin­päätös- ja vero­tusti­etoi­hin ja tuotet­tu­jen palvelu­jen vaikut­tavu­us- ja kus­tan­nusti­etoi­hin. Tässäkin julki­nen ja yksi­tyi­nen tuot­ta­ja ovat samal­la viivalla.

    Uud­is­tuk­ses­sa on mielestäni todel­la paljon hyvää. Min­ua kuitenkin läh­es pelot­taa, että muu­tos tehdään samanaikaises­ti koko maas­sa. Johta­ja Tuo­mas Pöysti valit­teli samaa: Nykyi­nen perus­tus­la­ki ei sal­li, että uud­is­tus tehtäisi­in samoin kuin aikoinaan perusk­oulu­un siir­tymi­nen. Se toteutet­ti­in viidessä vuodessa Lapista aloit­taen ja Helsin­gin seudulle päätyen.

  28. Tapio: Maakun­nan ei myöskään pidä kil­pailut­taa kaikkia palvelui­ta, vaan kil­pailu­tuk­selle pitää olla yksilöi­ty syy: joko löytää uusia palvelukon­septe­ja ja/tai kustannussäästöjä. 

    Ehkäpä, mut­ta jos sote-puoli pakkoy­htiöitetään, eikös sil­loin pidä han­k­in­ta­lain mukaan aina kil­pailut­taa? Ris­tiri­itaa ei ole, sil­lä “lain vaa­timus” on aika selvä yksilöi­ty syy.

  29. anonyy­mi: Ehkäpä, mut­ta jos sote-puoli pakkoy­htiöitetään, eikös sil­loin pidä han­k­in­ta­lain mukaan aina kil­pailut­taa? Ris­tiri­itaa ei ole, sil­lä “lain vaa­timus” on aika selvä yksilöi­ty syy.

    Huo­masin saman ris­tiri­idan myöhem­min illal­la. Tuo asi­aa koske­va lakitek­sti (Laki sosi­aali- ja ter­veyshuol­lon jär­jestämis­es­tä, 14 §) on hie­man krypti­nen. Voi olla, että tulk­itsin sitä väärin.

  30. anonyy­mi: Ehkäpä, mut­ta jos sote-puoli pakkoy­htiöitetään, eikös sil­loin pidä han­k­in­ta­lain mukaan aina kil­pailut­taa? Ris­tiri­itaa ei ole, sil­lä “lain vaa­timus” on aika selvä yksilöi­ty syy.

    Tuos­ta kokon­aisu­ud­es­ta ei pelkäl­lä selailul­la saa selvää van­ha Erkkikään. 

    Vaikutel­mak­si jäi, että toises­sa päässä ovat vaa­ti­van erikois­sairaan­hoidon ja laa­ja-alaisen päivystyk­sen tuot­ta­mi­nen, joi­ta ei tarvitse kil­pailut­taa (mut­ta ilmeis­es­ti joil­tain osin saa sen tehdä), toises­sa päässä tavanomaiset hoiva­palve­lut ja laboro­ra­to­ri­opalve­lut, jot­ka pitää kil­pailut­taa, jos sopimus ylit­tää han­k­in­ta­lais­sa määritel­lyn kynnysarvon.

    Veikkaisin, että jäl­jelle jätet­ty epämääräisyys on tahallista.

  31. Olisiko perusk­oulu-uud­is­tus eri aikaan tehtävien siir­tymisi­neen nykyään perus­tus­lain vastaista?

    1. Olisiko perusk­oulu-uud­is­tus eri aikaan tehtävien siir­tymisi­neen nykyään perus­tus­lain vastaista?

      Ilmeis­es­ti ei olisi. Tämä tulee meille vielä kalli­ik­si, kos­ka nyt Soten valin­nan­va­paus pitää totyeut­taa ker­takokeilu­na koko maas­sa sen sijaan, että mokat­taisi­in vain osas­sa maata.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Ilmeis­es­ti ei olisi. Tämä tulee meille vielä kalli­ik­si, kos­ka nyt Soten valin­nan­va­paus pitää totyeut­taa ker­takokeilu­na koko maas­sa sen sijaan, että mokat­taisi­in vain osas­sa maata.

    Tuo­mas Pöystin tulkin­nan mukaan sote-uud­is­tus­ta ei perus­tus­lail­li­sista syistä voi toteut­taa maakun­ta kerrallaan.

  33. http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/01+Valinnanvapauslakiluonnos+21.12.2016.pdf

    “Jos maakun­ta on osoit­tanut asi­akkaalle palvelun tuot­ta­jan, asi­akas tai hänen lailli­nen edustajansa
    voi kuitenkin täl­löin vai­h­taa palvelun tuot­ta­jaa määräa­jas­ta riippumatta.”

    Tarkoit­taako tämä siis sitä, että toisin kuin nykyään, ei voi kokeil­la sitoumuk­set­ta paikallista ter­veyskeskus­ta ja vai­h­taa sitä sen jäl­keen, jos se osoit­tau­tuu huonok­si, vaan jos halu­aa kokeil­la paikallista ter­veyskeskus­ta, sitä on pakko käyt­tää sen jäl­keen seu­raa­vat 12 kuukaut­ta? Aika huono asia, jos näin on, sil­lä moni ei viit­si sit­ten kokeil­la paikallista ter­veyskeskus­ta siltä var­al­ta että se onkin huono. 

    ft maail­mal­ta: Hiton­moinen kiire yksi­ty­isille tulee. Jokaises­sa yksi­tyisessä, jos­sa olen käynyt on tilat jär­jestel­ty siten, että oikeasti sairas ei sinne pääse ja jos tulee paarikyy­dil­lä, niin vas­taan­otolle ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta. Yksi­ty­is­ten sairaaloiden rak­en­tamisel­la on kova kiire. Rahaa luulisi ole­van, kun tule­vaisu­u­den tulos on taat­tu ja tähänkin men­nessä sen on voin­ut tehdä verottomana.

    Ihmette­len sitä, mitä “17 § Eri­ty­is­ta­son toimip­is­teen val­in­ta” käytän­nössä tarkoit­taa. Kos­keeko se vain vaa­tivia toimen­piteitä, joi­hin kuitenkin tul­laan pystyasen­nos­sa ja jot­ka on suun­nitel­tu ainakin muu­ta­ma päivä etukä­teen, vai kiikute­taanko myös paaripoti­laat mah­dol­liseen aikaisem­min valit­tuun eri­ty­is­ta­son toimip­is­teeseen? Nuo kaik­ki yksi­tyiset päivystyk­set on tosi­aan tarkoitet­tu vain sel­l­aisille poti­laille, jot­ka pääsee sinne omin jaloin.

    Kuin­ka muuten lait­tomien maa­han­muut­ta­jien hoito toimii jatkossa? …

  34. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tarkoit­taako tämä siis sitä, että toisin kuin nykyään, ei voi kokeil­la sitoumuk­set­ta paikallista ter­veyskeskus­ta ja vai­h­taa sitä sen jäl­keen, jos se osoit­tau­tuu huonok­si, vaan jos halu­aa kokeil­la paikallista ter­veyskeskus­ta, sitä on pakko käyt­tää sen jäl­keen seu­raa­vat 12 kuukaut­ta? Aika huono asia, jos näin on, sil­lä moni ei viit­si sit­ten kokeil­la paikallista ter­veyskeskus­ta siltä var­al­ta että se onkin huono. 

    Hyvä kysymys. Löy­tyikö tässä nyt Kokoomuk­sen hau­taa­ma koira?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.