Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitä­mäs­sä yllä ole­val­la otsi­kol­la key note ‑puheen­vuo­ron Teke­sin vuo­den pää­se­mi­naa­ris­sa 100 lasis­sa – fik­sut kau­pun­git. Palas­te­len esi­tyk­se­ni muu­ta­maan osaan, kos­ka pit­kät teks­tit eivät sovi blo­giin. Voi olla, että tähän tulee vähän vii­vet­tä, kos­ka olen tol­kut­to­man kiireinen.

Muka­vat kau­pun­git hou­kut­te­le­vat kou­lu­tet­tu­ja nuoria

Mik­si työ­pai­kat ja asuk­kaat kes­kit­ty­vät kaik­kial­la maa­il­mas­sa suu­riin kau­pun­kei­hin; mene­vät­kö asuk­kaat töi­den peräs­sä vai työ­pai­kat työ­voi­man perässä?

Vas­taus on, että molem­mat seu­raa­vat toi­si­aan, mut­ta eri­tyi­ses­ti niin, että nuo­ret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, mene­vät min­ne halua­vat ja työ­pai­kat seu­raa­vat hei­tä ja tavik­set seu­raa­vat työ­paik­ko­ja. Nuo­ret kou­lu­te­tut osaa­jat suo­si­vat suu­ria, mie­len­kiin­toi­sia kaupunkeja.

Har­ris on oikeas­sa, että suu­ret teol­li­suus­kau­pun­git kuten vaik­ka­pa Det­roit ovat vai­keuk­sis­sa, kos­ka nii­hin nuo­ret jupit eivät hakeu­du. Ruos­te­vyö­hyk­keen pro­tes­ti rat­kai­si Yhdys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­lit. Meil­lä­kin on pal­jon vai­keuk­sis­sa ole­via teol­li­suus­kau­pun­ke­ja, ja niis­sä äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­nen on ollut vähän samanlaista.

Kun kat­som­me, mis­sä asu­vat nuo­ret, aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet aikui­set, huo­maam­me, että Hel­sin­gin seu­tu on aivan yli­voi­mai­nen, mut­ta Tam­pe­re on yhtä yli­voi­mai­nen kak­ko­nen. Näi­den kah­den veto­voi­mai­suus koros­tuu, kun ver­taa kou­lu­tus­mää­riä alu­eel­la asuviin.

Tam­pe­reen veto­voi­mai­suu­den näkee, kun ver­taa kou­lu­tus­mää­riä alu­eel­la asu­viin. Hel­sin­ki kou­lut­taa mais­te­reis­ta kol­man­nek­sen, mut­ta onnis­tuu tämän lisäk­si haa­li­maan muu­al­ta kou­lu­tet­tu­ja. Tam­pe­re onnis­tuu pitä­mään suun­nil­leen kou­lut­ta­man­sa, mut­ta muut yli­opis­to­paik­ka­kun­nat kou­lut­ta­vat soli­daa­ri­ses­ti myös muun maan – ja siis eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin – tarpeisiin.

Vii­del­lä kau­pun­ki­seu­dul­la aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta nuo­ris­ta asuu lähes ¾. Jos on perus­ta­mas­sa kor­ke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vaa työ­paik­kaa Suo­meen, ei voi vali­ta kovin monen pak­ka­kun­nan väliltä.

Tule­vas­ta alue­ke­hi­tyk­sen luon­tees­ta ker­too tuo­re tie­to pisa-tut­ki­muk­ses­ta. Hel­sin­gin seu­tu vetää kou­lu­tu­lok­sis­sa sel­väs­ti kau­laa muu­hun maa­han ver­rat­tu­na. Se ei joh­du parem­mis­ta kou­luis­ta vaan vali­koi­vas­ta muuttoliikkeestä.

Nuo­ria osaa­jia ei vedä suu­riin kau­pun­kei­hin niin­kään työ vaan eri­tyi­ses­ti vapaa-ajan mah­dol­li­suu­det. Kun ennen kau­pun­gin menes­tyk­sen taka­si rau­ta­tie ja saa­ta­vil­la ole­va kos­ki­voi­ma, nyt menes­ty­tään mie­len­kiin­toi­suu­del­la ja virik­kei­syy­del­lä – toki rau­ta­tie on edel­leen mer­kit­tä­vä kil­pai­lu­valt­ti, mut­ta nyt kyse on henkilöliikenteestä.

Vapaa-ajan­vie­ton mer­ki­tyk­ses­tä ker­too sekin, että kes­kus­ta-asu­mi­nen on nous­sut suu­reen suo­sioon. Hel­sin­gin seu­dul­la vie­lä vuon­na 2005 kehys­kun­tien osuus väes­tön­kas­vus­ta oli puo­let, nyt se on las­ke­nut lähel­le kym­men­tä pro­sent­tia. Tätä on seli­tet­ty lamal­la ja pank­kien kiris­ty­neel­lä lai­nan­an­to­po­li­tii­kal­la, mut­ta ilmiö on maa­il­man­laa­jui­nen. Ei kai se Osuus­pan­kin lai­na­po­li­tiik­ka voi Vancou­ve­riin ja Yhdys­val­toi­hin vaikuttaa?

Aluei­den suo­sion näkee asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä. Ohei­ses­sa tau­lu­kos­sa olen tar­kas­tel­lut van­ho­jen ker­ros­ta­loa­luei­den hin­ta­ke­hi­tys­tä ver­rat­tu­na koko maan kehi­tyk­seen. (Deflaat­to­ris­sa on siis muka­na myös pää­kau­pun­ki­seu­tu) Koko maa­ta mer­kit­tä­väs­ti nopeam­min hin­nat ovat nous­seet vain Hel­sin­gis­sä, eri­tyi­ses­ti sen kan­ta­kau­pun­gis­sa. Espoos­sa hin­to­jen nousu on ollut mal­til­li­sem­paa ja Van­taal­la ja kehys­kun­nis­sa koko maa­ta hitaam­paa. Työn peräs­sä voi siis Hel­sin­gin seu­dul­le muut­taa, mut­ta ratik­ka­kau­pun­kiin pääs­täk­seen tar­vit­see mak­su­ky­kyä. Eri­tyi­sen voi­ma­kas­ta gent­ri­fi­kaa­tio on ollut Kal­lios­sa ja Vallilassa

Muu­tos on ollut nope­aa ja yllät­tä­nyt sekä kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat että eri­tyi­ses­ti päi­vä­hoi­dos­ta vas­taa­vat. Val­li­las­sa lap­si­per­hei­den mää­rä on nous­sut yli 70 %:lla kym­me­nes­sä vuodessa.

Äly­pu­he­li­met paran­ta­vat kan­ta­kau­pun­gin suh­teel­lis­ta etua

Mikä muu­tok­sen on aiheut­ta­nut. Kos­ka ilmiö on yleis­maa­il­mal­li­nen, sil­le on olta­va yleis­maa­il­mal­li­nen syy.

Ensim­mäi­nen syy liit­tyy ilman laa­tuun. Hen­gi­ty­sil­ma ei ole kes­kus­tois­sa enää epä­ter­veel­lis­tä niin kuin se oli vie­lä kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten aika­na ennen kata­ly­saat­to­rei­ta ja lyi­jy­tön­tä bensiiniä.

Toi­nen syy liit­tyy semi­naa­rim­me aiheeseen.

Tie­to­tek­niik­ka ja sosi­aa­li­nen media ovat paran­ta­neet elä­mää kaik­kial­la, mut­ta suh­tees­sa eni­ten ratik­ka­kau­pun­gis­sa. Eri­lais­ten tapah­tu­mien jär­jes­tä­mi­nen on tul­lut val­ta­vas­ti hel­pom­mak­si ja sik­si nii­tä nyt jär­jes­te­tään enem­män. Samas­ta syys­tä kau­pal­li­set pal­ve­lut menes­ty­vät parem­min. Lähiön ainoa Ros­so-ravin­to­la on koko lähiön tie­dos­sa, mut­ta tie­dot kan­ta­kau­pun­gin uusis­ta tren­di­ra­vin­to­lois­ta levi­ää sosi­aa­li­ses­sa mediassa.

Täs­sä semi­naa­ris­sa esi­tel­lään kaik­kea sitä, miten uusi tek­niik­ka voi teh­dä kau­pun­gis­ta fik­sum­pia. Tär­kein nois­ta kek­sin­nöis­tä on kui­ten­kin älypuhelin.

 

 

 

 

23 vastausta artikkeliin “Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.”

  1. Ruos­te­vyö­hyk­keen pro­tes­ti rat­kai­si Yhdys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­lit. Meil­lä­kin on pal­jon vai­keuk­sis­sa ole­via teol­li­suus­kau­pun­ke­ja, ja niis­sä äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­nen on ollut vähän samanlaista.

    Kun kat­som­me, mis­sä asu­vat nuo­ret, aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet aikui­set, huo­maam­me, että Hel­sin­gin seu­tu on aivan yli­voi­mai­nen, mut­ta Tam­pe­re on yhtä yli­voi­mai­nen kak­ko­nen. Näi­den kah­den veto­voi­mai­suus koros­tuu, kun ver­taa kou­lu­tus­mää­riä alu­eel­la asuviin.”

    Trump voit­ti val­kois­ten äänil­lä . Oba­ma säi­käyt­ti val­koi­set vii­mei­seen tais­toon val­koi­sen hete­roih­mi­sen puolesta
    Vii­me­ai­kai­set tut­ki­muk­set näyt­tä­vät , ettei­vät ruos­te­vyö­hyk­keen työt­tö­mät innos­tu­neet äänes­tä­mään vaan val­koi­set äänes­ti­vät Trum­pia tulois­ta riippumatta

    Tule­vai­suu­des­sa val­ta vaih­tuu tai USA hajoaa

    Mitä tulee suur­ten kau­pun­kien kas­vuun niin se ei joh­du sisään­muu­tos­ta vaan ulos­muu­tos­ta ja PKS pär­jää sen vuok­si, että ulos­muut­to on vähäi­sem­pää kuin muualla

    Luin vas­ta tut­ki­muk­sen, jos­sa tätä ilmiö­tä oli tut­kit­tu, mut­ta en löy­tä­nyt enää linkkiä

    Ja kas­vuun pakot­ta­vat myös työ­voi­ma­vi­ran­omai­set, jot­ka kek­si­vät koko ajan ankar­ram­pia kei­no­ja, joil­la ihmi­siä voi­daan pakot­taa muuttoon.

    Vali­koi­mas­ta ei puu­tu enää kuin pak­koa­vio­erot ja per­heen pakkohylkääminen

  2. Kun asun­to­jen ja lii­ken­teen hin­ta nousevt kor­keak­si niin yri­tyk­set alka­vat kokea työvoimapulaa.

    Työ­voi­ma­pu­laan voi­si vas­ta­ta nos­ta­mal­la palk­ko­ja, mut­ta yri­tyk­set muo­dos­ta­vat kar­tel­lin eikä lii­an kor­kei­ta palk­ko­ja saa maksaa

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa voi­si mak­saa kor­keam­paa palk­kaa, työ­eh­to­so­pi­muk­set eivät estä kil­pai­lua sopi­mus­ta parem­mal­la pal­kal­la, mut­ta yri­tyk­set eivät halua kil­pail­la työvoimasta. 

    Se koe­taan omaan jal­kaan ampu­mi­sek­si. Euros­sa olles­sa se huo­non­taa kikyä eli hal­li­tus ja työ­na­na­ta­jat vas­tus­ta­vat vii­mei­seen saak­ka palk­ko­jen nousua ‚euro estää mark­ki­na­ta­lou­den toimintaa.

    Jos palk­ka nousee niin kysyn­tä vähe­nee niin, että tasa­pai­no­ti­la syntyy.

    Kes­kit­ty­mi­nen on työl­li­syy­den kas­vun este

    Kovin suur­ta muu­tos­ta ei tar­vi­ta, riit­tää, että työ­paik­kay­li­jää­mä syn­tyy Kehä III ja sen pohjoispuolelle

    Nyt yri­tyk­set siir­ty­vät ulkomaille

  3. Äly­pu­he­lin on muka­va veh­je niil­le jot­ka osaa­vat käyt­tää sitä ja näke­vät lukea pie­nes­tä ruu­dus­ta ja pai­nel­la lasi­ruu­dun pie­niä näppäimiä.

    Jos halu­aa etsiä jotain tapah­tu­mia koti­kau­pun­gis­ta on se kui­ten­kin var­min­ta teh­dä kotoa käsin tietokoneella.

    Se on fak­ta että pk-seu­tu pesee kult­tuu­ri­tar­jon­nal­laan muut.
    Esim kun käyt­tää hakusa­naa “teat­te­ri hel­sin­ki” niin löy­tyy n 100 kpl!

    Kui­ten­kin jos halu­aa jol­le­kin tapah­tu­mal­le mah­dol­li­sim­man pal­jon kävi­jöi­tä eri puo­lil­ta maa­il­maa niin kan­nat­taa käyt­tää myös perin­tei­siä kei­no­ja kuten ilmoi­tus­tau­lut sekä säh­kö­kaap­pei­hin lii­ma­tut julistet.

  4. Tam­pe­reen kes­kus­ta on mie­les­tä­ni kau­pun­kien jou­kos­sa har­vi­nai­sen onnis­tu­nut. Se ei ehkä avau­du ensi­ker­ta­lai­sel­le mut­ta kun on asu­nut het­ken alkaa arvos­taa sitä. Hämeen­ka­tu on hie­man tyl­säh­kö, mut­ta kos­ken ran­to­ja kävel­len avau­tuu ihan eri­lai­nen, kau­nis ja ins­pi­roi­va kau­pun­ki. Suo­sit­te­len reit­tiä Näsi­kal­liol­ta Tal­li­pi­han ja Fin­lay­so­nin kaut­ta Kes­kus­to­ril­le tai Vapriik­kiin, siel­tä käve­ly­sil­taa kos­ki­puis­toon, Hämeen­sil­lan alta keh­rä­saa­reen ja lau­kon­to­ril­le, jos­ta kaup­pa­hal­lin kaut­ta hämeen­puis­toon ja uudis­tet­tuun met­soon. Jos pitää sil­mät auki tuol­ta rei­til­tä voi löy­tää vaik­ka mitä

  5. R.Silfverberg:
    Äly­pu­he­lin on muka­va veh­je niil­le jot­ka osaa­vat käyt­tää sitä ja näke­vät lukea pie­nes­tä ruu­dus­ta ja pai­nel­la lasi­ruu­dun pie­niä näppäimiä.

    Jos halu­aa etsiä jotain tapah­tu­mia koti­kau­pun­gis­ta on se kui­ten­kin var­min­ta teh­dä kotoa käsin tietokoneella.

    Se on fak­ta että pk-seu­tu pesee kult­tuu­ri­tar­jon­nal­laan muut.
    Esim kun käyt­tää hakusa­naa “teat­te­ri hel­sin­ki” niin löy­tyy n 100 kpl!

    Kui­ten­kin jos halu­aa jol­le­kin tapah­tu­mal­le mah­dol­li­sim­man pal­jon kävi­jöi­tä eri puo­lil­ta maa­il­maa niin kan­nat­taa käyt­tää myös perin­tei­siä kei­no­ja kuten ilmoi­tus­tau­lut sekä säh­kö­kaap­pei­hin lii­ma­tut julistet.

    erk­ki nii­ni: Esim kun käyt­tää hakusa­naa “teat­te­ri hel­sin­ki” niin löy­tyy n 100 kpl!

    Ahaa, mei­tä­hän on monen­lai­sia. Jot­kut halua­vat seu­ra­ta teat­te­ria tai urhei­lua isos­sa kat­so­mos­sa 1000 muun ihmi­sen kans­sa. Itse en täl­lais­ta yhtei­söl­li­syyt­ta kai­paa, kat­se­len mie­lel­lä­ni koto­na ruu­dus­ta noja­tuo­lis­sa istuen. kukin teh­köön miten haluaa.

  6. Mik­si tule­vai­suu­des­sa kan­nat­tai­si hakeu­tua ruuh­kai­siin kau­pun­kei­hin töi­hin, kun töi­tä voi teh­dä mis­sä tahan­sa etätöinä?

    Suur­kau­pun­gin esi­kau­pun­kia­lu­eel­ta töi­hin läh­te­mi­nen aamul­la ja töis­tä palaa­mi­nen on iso epä­mu­ka­vuus­te­ki­jä. Olen ollut muka­na aamu­ruuh­kas­sa, kun ystä­vä­ni ovat Bang­ko­kis­sa läh­te­neet töihin.

    Jo muu­ten­kin johon­kin tiet­tyyn paik­kaan siir­ty­mi­nen kes­tää. Asioi­den hoi­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä tar­koit­taa, myös samal­la jos­sain ravin­to­las­sa syö­mäs­sä käy­mis­tä, kos­ka siir­ty­mi­nen pai­kois­ta toi­seen kestää.

    Kun itse sen näkee ja kokee, niin ajat­te­lee suur­kau­pun­geis­ta toi­sel­la taval­la. Pie­nem­mis­sä­kin kau­pun­geis­sa lähi­toi­mis­to on iso mukavuustekijä.

  7. eri­tyi­ses­ti niin, että nuo­ret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, mene­vät min­ne halua­vat ja työ­pai­kat seu­raa­vat hei­tä ja tavik­set seu­raa­vat työpaikkoja. 

    Ei se kyl­lä noin­kaan ole. Kyl­lä ne osaa­jat­kin ovat siel­lä, mis­sä nii­tä osaa­mis­työ­paik­ko­ja syn­tyy. Eli yli­opis­to- ja amk ‑kau­pun­geis­sa. Jot­kut osaa­jat perus­ta­vat yri­tyk­siä koti­seu­dul­leen. Ja osaa­jil­la en nyt tar­koi­ta ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta, jot­ka toden­nä­köi­ses­ti perus­ta­vat vähem­män yri­tyk­siä kuin muut (tämä oli mutu).

    Nuo­ret kou­lu­te­tut osaa­jat suo­si­vat suu­ria, mie­len­kiin­toi­sia kaupunkeja 

    Onko täs­tä teh­ty tut­ki­mus­ta? Vai onko kyse mutuilusta?

    kor­ke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vaa työ­paik­kaa Suo­meen, ei voi vali­ta kovin monen pak­ka­kun­nan väliltä 

    Toi­saal­ta moni­kaan työ­paik­ka ei vaa­di noin kor­ke­aa osaamistasoa.

    Hel­sin­gin seu­dul­la vie­lä vuon­na 2005 kehys­kun­tie­no­suus väes­tön­kas­vus­ta oli puo­let, nyt se on las­ke­nut lähel­le kym­men­tä pro­sent­tia. Tätä on seli­tet­ty lamal­la ja pank­kien kiris­ty­neel­lä lai­nan­an­to­po­li­tii­kal­la, mut­ta ilmiö on maailmanlaajuinen. 

    Oli­si­han se eri­kois­ta, jos lama ei vai­kut­tai­si. Niin sijoit­ta­jien intoon ostaa asun­to­ja hyvil­tä pai­koil­ta, kuin ihmis­ten varo­vai­suu­teen iso­jen han­kin­to­jen suh­teen. Ja kyl­lä se hidas­taa, jos lai­naa saa enää 70% kaup­pa­hin­taan näh­den kun ennen sai sen 100%. Toi­saal­ta suu­rin kysyn­tä kes­kus­tas­sa on yksiöis­tä ja kak­siois­ta, nii­den kaup­paa on tur­ha ver­ra­ta Nur­mi­jär­ven oma­ko­ti­ta­loi­hin. Van­ho­jen asun­to­jen kaup­po­jen kap­pa­le­mää­rät on pudon­neet Hel­sin­gis­sä 30% vuo­teen 2005 näh­den. Toi­saal­ta se ker­too, että jää­dään aloil­leen ja toi­saal­ta se vähen­tää ostet­ta­vaa sijoit­ta­jil­le, ja siten nos­taa hin­to­ja. Ja syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­nen ker­too myös, että talou­del­li­set ajat ovat tiuk­ko­ja. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että Val­li­lan kak­sioi­hin nii­tä vau­vo­ja syntyisikin. 

    Koko maa­ta mer­kit­tä­väs­ti nopeam­min hin­nat ovat nous­seet vain Hel­sin­gis­sä, eri­tyi­ses­ti sen kan­ta­kau­pun­gis­sa. Espoos­sa hin­to­jen nousu on ollut mal­til­li­sem­paa ja Van­taal­la ja kehys­kun­nis­sa koko maa­ta hitaampaa. 

    Van­taan hin­nat­han on kehä­ra­dan avul­la nous­seet nyt pari vuot­ta kii­vaas­ti. Arva­te­kin muut­ta­jien enem­mis­tö tulee Hel­sin­gis­tä. Oli­si kiva tie­tää kuin­ka suu­ri osa kan­ta­kau­pun­gin asun­to­kau­pois­ta on sijoit­ta­jien teke­mää kauppaa.

  8. Talou­del­li­ses­ti ratio­naa­lis­ta oli­si nyt rahas­taa yli­kuu­men­tu­neel­la mark­ki­nal­la omis­tusa­sun­ton­sa Hel­sin­gis­sä ja siir­tyä hal­van asun­non peräs­sä muu­al­le Suo­meen. Jo neli-vii­si­kymp­pi­nen pys­tyy teke­mään itses­tään täl­lä tavoin vapaa­her­ran odot­ta­maan elä­ke­päi­viä. Näin syn­tyi­si tilaa sekä asun­to- että työ­mark­ki­noil­la nuo­rem­mil­le sukupolville.

  9. Lii­an van­ha: Trump voit­ti val­kois­ten äänil­lä . Oba­ma säi­käyt­ti val­koi­set vii­mei­seen tais­toon val­koi­sen hete­roih­mi­sen puolesta
    Vii­me­ai­kai­set tut­ki­muk­set näyt­tä­vät , ettei­vät ruos­te­vyö­hyk­keen työt­tö­mät innos­tu­neet äänes­tä­mään vaan val­koi­set äänes­ti­vät Trum­pia tulois­ta riippumatta

    Pitää paik­kan­sa, että val­koi­set äänes­ti­vät Trump­pia tulois­ta riip­pu­mat­ta. Trum­pin voit­to joh­tui kui­ten­kin sii­tä, että monet sel­lai­set ruos­te­vyö­hyk­kei­den pii­ri­kun­nat, jot­ka aiem­min oli­vat demo­kraat­tien käsis­sä, siir­tyi­vät nyt Trum­pin kannattajiksi.

  10. Eri­tyi­sen voi­ma­kas­ta gent­ri­fi­kaa­tio on ollut Kal­lios­sa ja Vallilassa.”

    Kal­lion gent­ri­kaa­tio alkoi 1980-luvun lopus­sa, jol­loin sin­ne muut­ti kasa­päin kes­ki­luok­kais­ta väkeä: opet­ta­jia, toi­mit­ta­jia, tie­de­mie­hiä, vir­ka­mie­hiä… Heis­tä suu­ri osa muut­ti pois 2000-luvun alus­sa, jol­loin tilal­le alkoi tul­la nuo­ria maa­seu­dul­ta ja väes­tön ikä­ra­ken­ne romah­ti. Samal­la asun­not muut­tui­vat tihe­ne­vään tah­tiin sijoi­tusa­sun­noik­si, joi­ta saat­taa jois­sain talois­sa olla jo yli puo­let asuntokannasta.

  11. JY: Kyl­lä ne osaa­jat­kin ovat siel­lä, mis­sä nii­tä osaa­mis­työ­paik­ko­ja syn­tyy. Eli yli­opis­to- ja amk ‑kau­pun­geis­sa.

    Kyl­lä­hän kum­pi­kin vai­kut­taa, mut­ta kyl­lä enem­män työ­pai­kat kes­kit­ty­vät yli­opis­to­kau­pun­kei­hin työn­te­ki­jöi­den peräs­sä kuin niin, että työn­te­ki­jät tuli­si­vat töi­den peräs­sä yliopistopaikkakunnille.

    Esi­mer­kik­si Lap­peen­ran­ta ei var­mas­ti ole jup­pien kes­kuu­des­sa niin suo­sit­tu kau­pun­ki kuin vaik­ka Tam­pe­re ihan vain sik­si, että se on kau­pun­ki­na pal­jon heikompitasoinen. 

    Ja esi­mer­kik­si työ­paik­ko­jen siir­ty­mi­ses­tä käy oma yri­tyk­se­ni. Yksi syy uuden yksi­kön perus­ta­mi­seen yli­opis­to­kau­pun­kiin oli työ­voi­man saa­ta­vuus. Pää­kont­to­rim­me on toi­ses­sa yli­opis­to­kau­pun­gis­sa, mut­ta sii­nä yli­opis­tos­sa ei ole oike­aa tie­de­kun­taa vaan sopi­via ammat­ti­lai­sia kou­lut­taa “pelk­kä” AMK. Nyt uusi yksik­kö on pai­su­nut lyhyes­sä suh­tees­sa pää­paik­kaan ihan vain sik­si, että hyviä teki­jöi­tä saa, kun oven aukai­see. Ollaan pal­kat­tu väkeä uuteen toi­mi­pis­tee­seen jopa vahin­gos­sa, kun pää­kont­to­rin työ­paik­kaa on hake­nut joku sopi­va, joka onkin asu­nut mei­dän sivu­toi­mi­pis­ten paik­ka­kun­nal­ta. Pää­tim­me, että tämä kave­ri­han voi­daan sijoit­taa tän­ne sivu­paik­kaan. Mei­tä puh­taam­paa “työt tule­vat sinne,missä tekijätkin”-tilannetta ei juu­ri­kaan voi olla.

    No okei, ehkä iso­jen IT-fir­mo­jen ryn­täys Ouluun Nokian rau­nioil­le on vie­lä sel­keäm­pi esi­merk­ki sii­tä, että jup­pien työ­pai­kat todel­la­kin siir­ty­vät teki­jöi­den perässä.

  12. Sylt­ty:
    No okei, ehkä iso­jen IT-fir­mo­jen ryn­täys Ouluun Nokian rau­nioil­le on vie­lä sel­keäm­pi esi­merk­ki sii­tä, että jup­pien työ­pai­kat todel­la­kin siir­ty­vät teki­jöi­den perässä.

    Ode kir­joit­ti näin:
    “nuo­ret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, mene­vät min­ne halua­vat ja työ­pai­kat seu­raa­vat heitä”

    On tuo vähän lii­an pol­leas­ti sanot­tu. Kyl­lä yri­tyk­set tulevat/syntyvät sin­ne, mis­sä on osaa­mis­kes­kit­ty­mä. Osaa­mis­kes­kit­ty­mää ei ole ilman oppi­lai­tos­ta. Ja sii­hen se huip­puo­saa­ja­kin os sidot­tu, että sin­ne min­ne hän muut­taa, siel­lä on mui­ta­kin osaa­jia. No ehkä joku huip­pu­koo­da­ri voi muut­taa Sal­lan Narus­kaan ja teh­dä siel­lä töi­tä, mut­ta kai­kil­la aloil­la tuo ei mah­dol­lis­ta osaajallekaan.

  13. JY: On tuo vähän lii­an pol­leas­ti sanot­tu. Kyl­lä yri­tyk­set tulevat/syntyvät sin­ne, mis­sä on osaamiskeskittymä. 

    Toki sii­hen vai­kut­taa myös kilpailutilanne.

    Kiin­nos­ta­va ja tut­ki­mi­sen arvoi­nen case täs­tä oli­si Sei­nä­jo­ki, joka on vetä­nyt puo­leen­sa it-yri­tyk­siä jos­tain syys­tä, vaik­ka ei ole mitään ilmeis­tä syy­tä mik­si nii­den pitäi­si men­nä juu­ri sinne.

    Esi­me­rik­si Vincit Oy avaa vuon­na 2017 toi­mi­pis­teen Sei­nä­joel­le. Mut­ta se ei ole ensim­mäi­nen suo­men it-täh­tiy­ri­tys joka sin­ne muut­taa, Hel­sin­ki­läi­nen Reak­tor on siel­lä jo ollut pitkään.

    En tie­dä mik­si näin tapah­tuu, mut­ta arve­len, että syy löy­tyy kil­pai­lu­ti­lan­tees­ta. Sei­nä­joen seu­tu on kas­vua­luet­ta ja on var­mas­ti jär­ke­vää olla läs­nä siel­lä mis­sä tapah­tuu, jol­loin kes­kus­te­lu­yh­teys asiak­kaan kans­sa on nopeam­pi järjestää.

    Suo­men vien­nin kan­nal­ta oli­si jär­ke­vää tut­kia vien­ti­mai­dem­me tilan­ne­ta täl­tä kan­til­ta: mis­tä löy­tyy vaik­ka­pa Sak­san tai Ruot­sin Sei­nä­jo­ki — paik­ka jos­sa tapah­tuu kas­vua, mut­ta ei ole omaa osaa­mis­kes­kus­ta. Sin­ne kan­nat­tai­si perus­taa it-pal­ve­lu­yri­tyk­sen toimipiste.

    Esim. kun tääl­tä läh­de­tään Yhdys­val­toi­hin, kan­nat­tai­si ehkä vali­ta koh­teek­si jokin pie­nem­pi paik­ka­kun­ta, jos­sa yri­tys saa­vut­tai­si heti parem­man ase­man. Nyt tren­di­nä tun­tuu ole­van se, että men­nään Pii­laak­soon, kos­ka siel­lä on hyvä ilmas­to, mut­ta kus­tan­nuk­set ja kil­pai­lu on veris­tä. Se kuu­los­taa haus­kal­ta, mut­ta voi olla että oli­si toi­sia paik­ko­ja jois­sa oli­si vie­lä hauskempaa.

  14. JY: Boul­der on 100000 asuk­kaan kau­pun­ki. Den­ve­rin kes­kus­taan on 40 km mat­kaa, eli on taval­laan pai­kal­li­nen Nur­mi­jär­vi. Täs­tä Har­ris puhui. 

    Boul­de­ris­sa on Colo­ra­don val­tio­ny­li­opis­ton pää­kam­pus ja saman ver­ran opis­ke­li­joi­ta kuin Nur­mi­jär­vel­lä on asuk­kai­ta. Lisäk­si se on tun­net­tu tal­viur­hei­lu­kes­kus. Sil­lä on siis mer­kit­tä­viä pai­kal­li­sia ja kes­kit­ty­nei­tä veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä nuo­rel­le kou­lu­te­tul­le väes­töl­le ja inno­va­tii­vi­sil­le yri­tyk­sil­le, eikä sitä voi miten­kään ver­ra­ta nur­mi­jär­ve­läi­seen asu­mis­muo­toon tai etä­työ­pe­rus­tei­seen haja-asu­tuk­seen. Vas­taa­van­lai­sia yksit­täi­siä menes­tys­koh­tei­ta voi ilman muu­ta syn­tyä suur­kau­pun­ki­seu­tu­jen reu­noil­le tai ulko­puo­lel­le, mut­ta sil­loin niil­lä täy­tyy olla jotain eri­tyi­siä veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä, jot­ka syn­nyt­tä­vät elin­voi­mai­sen pai­kal­li­sen kes­kit­ty­män. Pelk­kä hajau­tus ja työn­tö pois suur­kau­pun­geis­ta ei syn­ny­tä vas­taa­via hyötyjä.

  15. Sini­vih­reä: Boul­de­ris­sa on Colo­ra­don val­tio­ny­li­opis­ton pää­kam­pus ja saman ver­ran opis­ke­li­joi­ta kuin Nur­mi­jär­vel­lä on asuk­kai­ta. Lisäk­si se on tun­net­tu tal­viur­hei­lu­kes­kus. Sil­lä on siis mer­kit­tä­viä pai­kal­li­sia ja kes­kit­ty­nei­tä veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä nuo­rel­le kou­lu­te­tul­le väes­töl­le ja inno­va­tii­vi­sil­le yri­tyk­sil­le, eikä sitä voi miten­kään ver­ra­ta nur­mi­jär­ve­läi­seen asu­mis­muo­toon tai etä­työ­pe­rus­tei­seen haja-asu­tuk­seen. Vas­taa­van­lai­sia yksit­täi­siä menes­tys­koh­tei­ta voi ilman muu­ta syn­tyä suur­kau­pun­ki­seu­tu­jen reu­noil­le tai ulko­puo­lel­le, mut­ta sil­loin niil­lä täy­tyy olla jotain eri­tyi­siä veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä, jot­ka syn­nyt­tä­vät elin­voi­mai­sen pai­kal­li­sen kes­kit­ty­män. Pelk­kä hajau­tus ja työn­tö pois suur­kau­pun­geis­ta ei syn­ny­tä vas­taa­via hyötyjä.

    Muis­taak­se­ni siel­lä on yli­opis­ton lisäk­si usei­ta kan­sain­vä­li­ses­ti­kin mer­kit­tä­viä tut­ki­mus­lai­tok­sia. Täs­sä mie­les­sä Boul­der muis­tut­taa Ota­nie­meä, ei Nurmijärveä.

  16. Lii­an van­ha:
    Kun asun­to­jen ja lii­ken­teen hin­ta nousevt kor­keak­si niin yri­tyk­set alka­vat kokea työvoimapulaa.

    Kovin suur­ta muu­tos­ta ei tar­vi­ta, riit­tää, että työ­paik­kay­li­jää­mä syn­tyy Kehä III ja sen pohjoispuolelle

    Nyt yri­tyk­set siir­ty­vät ulkomaille

    Alkua­se­tel­mas­ta olen samaa miel­tä, mut­ta joh­to­pää­tök­sis­tä pois­luet­tu­na tuo vii­mei­nen, en ole. Asu­mi­sen hin­ta on ihan itse sös­sit­ty lii­al­la sään­te­lyl­lä. Kun kun­tien, mukaan­lu­kien Hel­sin­gin, pitää kes­kit­tyä mah­dol­li­suuk­sien luo­mi­seen onnis­tuak­sem­me, niin nyt kes­ki­ty­tään sään­te­lyyn. Eivät­kä pel­käs­tään kun­nat sekoi­le sään­te­lyn saral­la, vaan myös val­tion asun­to­po­li­tii­kan joh­ta­va lin­ja on koko sodan­jäl­kei­sen ajan ollut hom­mien tyriminen. 

    Hel­sin­gin tulee teh­dä seu­raa­vat toimenpiteet:
    — kan­ta­kau­pun­gin poh­jois­puo­li­nen alue (Hes­pe­rian kadus­ta alkaen) Kehä I:lle ruu­tu­kaa­voi­te­taan ker­ral­la niin, että kaa­va mah­dol­lis­taa 15 000 asu­kas­ta neliökilometrillä
    — oma sään­te­ly pure­taan, mm type­rät asun­non koko ja paikoitusnormit
    — lope­te­taan kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­fir­mat, myy­dään nii­den omai­suus pois luet­tu­na tar­vit­ta­vat työ­suh­dea­sun­not ja lope­te­taan tont­tien anta­mi­nen sosi­aa­li­seen asuntotuotantoon.

    Val­tiol­ta odo­te­taan lähin­nä kun­ta­uu­dis­tus­ta. Ole­mas­sa ole­vien rato­jen var­teen kaa­voi­te­taan nii­hin paik­koi­hin, jois­sa mota­ri ei ole lii­an lähel­lä rataa, uusia rei­lun 10 000 asuk­kaan kau­pun­ke­ja, jot­ka irroi­te­taan välit­tö­mäs­ti emo­kun­nas­taan. Vain täl­lä taval­la voi­daan taa­ta Hel­sin­gin ympä­ril­le toi­mi­va pendlausympäristö.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että yri­tyk­set läh­te­vät tääl­tä, jos edel­ly­tyk­siä nii­den toi­min­nal­le rajoi­te­taan. Infra on yksi mer­kit­tä­vä teki­jä, vero­tus toinen.

  17. Colo­ra­doon muut­taa jen­giä sik­si, että siel­lä saa pös­sy­tel­lä vapaasti.

  18. ani­ni­mys:
    Colo­ra­doon muut­taa jen­giä sik­si, että siel­lä saa pös­sy­tel­lä vapaasti.

    Niin kau­an kuin pös­syt­te­ly on vero­va­paa­ta eikä ydin­jät­tei­den lop­pusi­joi­tus­pal­ve­lu­ja myy­dä, puhe kes­tä­vyys­va­jees­ta on lähin­nä oikeis­to­kon­ser­va­tii­vien teko­syy pääs­tä hak­kaa­maan köy­hiä ja “perus­te­le­maan” oman vero­tuk­sen­sa keventäminen.

  19. Kal­le: Ole­mas­sa ole­vien rato­jen var­teen kaa­voi­te­taan nii­hin paik­koi­hin, jois­sa mota­ri ei ole lii­an lähel­lä rataa, uusia rei­lun 10 000 asuk­kaan kaupunkeja, 

    Ehdo­tin jos­kus Hel­sin­gin asun­to­pu­laan rat­kai­suk­si yli­opis­ton siir­tä­mis­tä Hämeen­lin­naan. Mut­ta voi­si sen tuon Colo­ra­don esi­mer­kin tavoin siir­tää lähem­mäk­si­kin, vaik­ka Kera­van ja Jär­ven­pään väliin, Ris­ti­ky­dön alu­eel­le. Siel­lä näyt­täi­si ole­van hyvin tilaa. Eikä ole lii­an kaukana.

  20. JY: Ehdo­tin jos­kus Hel­sin­gin asun­to­pu­laan rat­kai­suk­si yli­opis­ton siir­tä­mis­tä Hämeen­lin­naan. Mut­ta voi­si sen tuon Colo­ra­don esi­mer­kin tavoin siir­tää lähem­mäk­si­kin, vaik­ka Kera­van ja Jär­ven­pään väliin, Ris­ti­ky­dön alu­eel­le. Siel­lä näyt­täi­si ole­van hyvin tilaa. Eikä ole lii­an kaukana.

    Colo­ra­don yli­opis­toa ei ole siir­ret­ty mihin­kään, se perus­tet­tiin Boul­de­riin 1876. Kepu­lais­ten pyhä usko pak­ko­siir­to­jen toi­mi­vuu­teen periy­tyy suo­raan niil­tä visio­nää­reil­tä, jot­ka kan­toi­vat valoa säkil­lä tupaan.

  21. Lii­an van­ha: Vii­me­ai­kai­set tut­ki­muk­set näyt­tä­vät , ettei­vät ruos­te­vyö­hyk­keen työt­tö­mät innos­tu­neet äänes­tä­mään vaan val­koi­set äänes­ti­vät Trum­pia tulois­ta riippumatta 

    Ruos­te­vyö­hyk­keen äänet oli­vat nii­tä, jot­ka taka­si­vat kriit­ti­set valit­si­ja­mie­het. Muu­ten­han jako meni ihan nor­maa­lis­ti demo­kraat­ti/­re­publi­kaa­ni-jako­lin­jal­la. Toki kun Hil­la­ry vie­lä veti huo­non kam­pan­jan niin tulos oli tämä.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.