Fiksut kaupungit (3/3) Miten teknologia helpottaa kaupungissa asumista.

(Viimeinen osa puheen­vuorostani Tekesin fik­sut kaupugit ‑sem­i­naaris­sa )

Joukkoliikenteen asema paranee

Aikakus­tan­nus pois­tuu.  Autoil­i­joiden mukaan joukkoli­ikenne on niin hidas­ta, ettei heil­lä ole aikaa tärvätä siihen. Joukkoli­iken­teen nopeus on tärkeä asia, ja sik­si me koko ajan lisäämme joukkoli­ikenne-etu­isuuk­sia. Joukkoli­iken­teen aikakus­tan­nus on kuitenkin vähen­tynyt olen­nais­es­ti sen vuok­si, ettei se enää ole hukkaan käytet­tyä aikaa. Ratikas­sa melkein kaik­ki näpräävät kän­nykkään­sä. Minä esimerkik­si luen sähkö­pos­tit ja hyväksyn blogikom­ment­te­ja tai luen twit­terin joh­dat­ta­mana mie­lenki­in­toisia artikkelei­ta. Pikem­minkin ihmette­len, miten autoil­i­joil­la on aikaa tärvätä ratin takana istumiseen.

Reaali­aikainen aikataulu­palvelu paran­taa joukkoli­iken­teen käyt­töä nimeno­maan ratikkakaupungis­sa, jos­sa vai­h­toe­hto­ja on paljon. Kän­nykkä ker­too, mikä on suju­vin reit­ti määrän­päähäsi ja näyt­tää kar­tal­ta, mis­sä on pysäk­ki ja ker­too, kos­ka ratik­ka tai bus­si siihen on tulos­sa. Tästä on aika vähän hyö­tyä, jos lähiöstä tulee yksi bus­sil­in­ja kaupunki­in, kos­ka se aikataulun oppii nopeasti, mut­ta min­ul­la oli mon­ta vai­h­toe­htoa tul­la tänään Kata­janokalta tänne Messukeskukseen.

Kaupunki­fil­lar­it oli­vat men­estys­ta­ri­na. Näitä kokeilti­in run­saat kymme­nen vuot­ta sit­ten ja se epäon­nis­tui täysin. Fil­lar­it kato­si­vat ja niitä rikot­ti­in. Nyt uusi tekni­ik­ka on saanut ne toim­i­maan lois­tavasti. Osana tätä tietysti on se, että fil­lar­in pant­ti­na on pank­ki- tai luot­toko­rt­ti. Mut­ta osa hyvää palvelua on, että näen myös kän­nykäl­lä, mis­sä on vapai­ta fil­lare­i­ta ja mis­sä on jät­tö­paik­ka vapaana.

Kaupunki­fil­lar­itkin toimi­vat parem­min ratikkakaupungis­sa, jos­sa ihmiset menevät päivit­täin eri suun­ti­in. Samaa fil­lar­ia käytetään päivit­täin yli kuusi ker­taa, hyvän sään sattues­sa tätäkin use­am­min. Lähiöis­sä men­nään aamul­la yhteen suun­taan ja illal­la takaisin, jol­loin käyt­tök­er­to­ja tulisi herkästi vain kak­si päivässä.

Sama jär­jeste­ly on tulos­sa vuoren­var­masti myös auto­jen yhteiskäyt­töön. Täl­laisia olen jo näh­nyt Ran­skas­sa. Helsingis­sä toimii City­Car­Club. Se toimii yhä samal­la jär­jestelmäl­lä kuin 15 vuot­ta sit­ten. Uusi tekni­ik­ka voisi nos­taa tämänkin ajatuk­sen parem­min lentoon.

Fil­lar­it Kaupungeis­sa tapah­tuu samo­ja asioi­ta samanaikaises­ti. Fil­lar­in suo­sion kasvu on niistä yksi. Seli­tyk­senä on var­maankin, että nuoret aikuiset, siis fil­larei­den innokkaim­mat käyt­täjät, pyrkivät nyt asumaan keskus­to­jen lähel­lä, mikä tarkoit­taa fil­lar­ille sopivia matko­ja. Kaupun­git eri puo­lil­la maail­maa ovat alka­neet suosia fil­lare­i­ta, kos­ka ne vievät niin vähän tilaa. Tilan puute on kaupunkili­iken­teen suurin ongelma.

Fik­su kaupun­ki tar­joaa myös mah­dol­lisuuk­sia jakamistaloudelle ja fik­sulle ener­gia­jär­jestelmälle. En puhu näistä sen enem­pää, kos­ka niistä on eril­lisiä luen­to­ja myöhem­min tämän päivän aikana.

Ener­gias­ta sanon kuitenkin, että on vähän onneton­ta keskustel­la siitä, mil­lä polt­toaineel­la tuote­taan nykyisen tyyp­pinen kaukoläm­pö, kun huomio­ta pitäisi kiin­nit­tää siihen, että tarvit­sisi polt­taa vähemmän.

Helen tuot­taa kesäl­lä puo­let kaukoläm­möstä kaukokylmän avul­la. Kun jos­sain on liian kuuma, myymme kylmyyt­tä ja teemme siitä läm­pöä, jon­ka myymme takaisin aamun suihkua varten. Tämä on vas­ta alkua. Ener­gia­jär­jestelmi­in on lisät­tävä älykkyyt­tä. Se on paras tapa vähen­tää hiilidioksidipäästöjä.

Mitä poliittisten päättäjien pitäisi tehdä?

  • Pysyä pois­sa tieltä, Poli­itikot eivät osaa tätä muu­tos­ta johtaa, kos­ka ideat ovat muualla.
  • Sään­nöstel­lä vähem­män. Uusia ideoita ei voi syn­tyä, jos kaik­ki uuden­lainen on var­muu­den vuok­si kiel­let­tyä. Maail­man kymmen­estä tuot­toisim­mas­ta dis­trup­ti­ivis­es­ta inno­vaa­tios­ta kahdek­san olisi kaatunut Suomes­sa siihen, että toim­inta on kiel­let­tyä. Näyt­te­lyti­las­sa esitel­lään kimp­pakyyti­sovel­lus­ta. Se olisi ollut vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten kokon­aan kiel­let­ty, kos­ka tak­si­lain­säädän­tö. Nytkin siinä on olta­va hyvin tar­fkkana, ettei saa syytet­tä luvat­tomas­ta tak­si­toimin­nas­ta. Ja Uber, tietysti kielletty.
  • Jokainen uusi idea tarvit­see vähän jous­tavu­ut­ta vira­nomaisil­ta. Vaik­ka kehi­tys­tä ei pidä yrit­tää ohja­ta, sitä on sivus­ta vähän avitettava
  • Anna kaikkien kukkien kukkia. Ei pidä yrit­tää ennus­taa teknolo­gian myller­ryk­sessä voit­ta­jaa ja rai­va­ta pois muita.
  • Hin­noit­tele oikein 

Tästä vähän enem­män, kos­ka tämä on poli­itikko­jen vastuulla.

Keskeinen asia tässä on liiken­teen ulkois­vaiku­tusten, posi­ti­ivis­ten ja negati­ivis­ten, sisäistämi­nen hintoihin

Auto­jen yhteiskäyt­tö lisään­ty­isi vauhdil­la, jos emme olisi sosial­isoi­neet autoilun suur­in­ta kus­tan­nus­ta, pysäköin­tiä. Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, jos­sa ei ole tilaa maan­ta­soiseen pysäköin­ti­in, autopaik­ka mak­saa paljon enem­män kuin itse auto. Jos autoil­i­ja jou­tu­isi sen mak­samaan – eikä asukkaan tarvit­sisi mak­saa jos ei käytä – yhteiskäyt­tö lisään­ty­isi nopeasti, kos­ka onhan yhteiskäyt­tö halvem­paa kuin pelkkä oman auton seisot­ta­mi­nen parkkipaikalla. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiseen uhrataan nyt noin sata miljoon­aa euroa vuodessa. Tästä ainakin puo­let on haaskausta.

Älykkäät tiemak­sut. Liiken­nemerkil­lä voidaan ajami­nen kieltää kokon­aan, mut­ta sitä ei voi rajoit­taa vähän. Helsin­ki raivaa Kai­vokadul­ta tilaa ratikoille. Toiset autokai­stat katoa­vat. Tarkoituk­se­na on, että liikenne siir­tyy pohjoisem­mak­si. Nyt tähän kan­nus­taa vain reitin ruuhkau­tu­mi­nen. Parem­pi olisi, jos reitin käytöstä perit­täisi­in pieni mak­su, jol­loin riit­tävän moni val­it­sisi toisen reitin.

Ener­gian oikea hin­noit­telu. Aurinko- ja tuuliener­gia tuo­vat suur­ta vai­htelua ener­gian tar­jon­taan. Olisi tärkeätä, että kulut­ta­jahin­nat vai­htelisi­vat jyrkästi tun­ti- tai jopa vart­ti­tun­tiko­htais­es­ti. Se on älykkään ener­gia­jär­jestelmän ehdo­ton edellytys.

58 vastausta artikkeliin “Fiksut kaupungit (3/3) Miten teknologia helpottaa kaupungissa asumista.”

  1. Helsin­gin ratikois­sa vähin­tään puo­let väestä seisoo ruuh­ka-aikana tun­gok­ses­sa eikä näprää mitään muu­ta kuin lähin­tä tankoa, jot­ta pysy­isi pystyssä. On kuuma, ja ratik­ka seisoo val­ois­sa ja val­ois­sa ja valoissa.

    1. Tasais­es­ti kulkevas­sa ratikas­sa, toisin kuin pomp­pi­vas­sa ja heilu­vas­sa ja jar­rut­tavas­sa ja kiih­duyt­tävässä bus­sis­sa, voi lukea kän­nykkää myös seisoessaan-

  2. Eri­no­maisia ehdo­tuk­sia! Kehi­tys on joka tapauk­ses­sa menos­sa tuo­hon sun­ntaan. Esimerkik­si on jok­seenkin var­maa, että kul­jet­ta­jaa vail­la ole­vat pien­bus­sit ja tak­sit ovat todel­lisu­ut­ta 10…15 vuodessa, mikä vähen­tää oleel­lis­es­ti tarvet­ta oma­l­la pihal­la ole­vaan omaan autoon.

    Älykkäisi­in tiemak­sui­hin päästään mielestäni kus­tan­nuste­hokkaasti vain GPS yms ‑paikan­nuk­sen avul­la. Täl­laisen paikan­nuk­sen yksi­tyiseyy­den­suo­jaa on tässä blo­gis­sa niin mon­ta ker­taa käsitel­ty, ettei toiv­ot­tavasti men­nä siihen. 

    Ongel­maan olisi nimit­täin hyvin yksinker­tainen ratkaisu: Joko otat tuon GPS-boksin ja hyväksyt a.o tieli­iken­nemak­sut, tai mak­sat x euroa/vuosi (ja ulko­maalaisl­ta y euroa/päivä) könt­tä­mak­suna tei­den käytöstä. Opti­moivia osit­taisia vapaa­matkus­ta­jia toki jäisi, mut­ta niin se vain aina käy.

    Toinen jo käytössä ole­va, toimi­va, mut­ta kallis ratkaisu on teipa­ta auto­jen, myös vierail­i­joiden ikkunoi­hin sel­l­ainen RF-ID, jon­ka lukuetäisyys on san­o­taan 50 m, ja rak­en­taa halu­tu­ille tien­pätkille ja maan rajoille joko vir­tu­aal­isia tai konkreet­tisia port­te­ja, jois­sa tuo ID lue­taan ja sit­ten laskute­taan. Tuo RF-ID ei mon­taa euroa mak­sa, kus­tan­nuk­set tule­va porteista, niiden ylläpi­dos­ta ja hallinnosta.

    PS: Tuo GPS-poh­jainen liiken­nemak­su pitäisi aloit­taa EU:ssa raskaas­ta tieli­iken­teestä. Tässä liiken­teessä yksi­ty­isyy­den suo­ja ei liene merkit­tävä, ellei seu­ran­ta loukkaa yri­tys­salaisu­ut­ta. Sel­l­ainen jär­jestelmä olisi kaiken jär­jen mukaan hyödylli­nen myös vaku­u­tusy­htiöille. Ellei täl­laista han­ket­ta ole menos­sa, herää kysymys miksei.

    1. Julk­ista val­taa kiin­nos­taa vain tieto, paljonko olet velkaa, ei se, mis­sä olet ajanut. Jälkim­mäi­nen tieto voidaan tal­let­taa autoon. Jos halu­at riitaut­taa laskun, se pure­taan. Ei tarvitse tal­let­taa edes autoon, jos et halua itselle­sei oikeustur­vaa lasku suh­teen. Jos paha val­tio halu­aa tiedon liikkeistäsi, kysyy sitä kän­nykkä­op­er­aat­to­ril­tasi. Google tietää sinus­ta kaiken. Olet antanut siihen itse luvan. Se oli siel­lä sivul­la 103 alalaidas­sa luvas­sa, johon vas­t­a­sit OK

  3. Jalankulk­i­ja:
    Helsin­gin ratikois­sa vähin­tään puo­let väestä seisoo ruuh­ka-aikana tun­gok­ses­sa eikä näprää mitään muu­ta kuin lähin­tä tankoa, jot­ta pysy­isi pystyssä. On kuuma, ja ratik­ka seisoo val­ois­sa ja val­ois­sa ja valoissa. 

    Kata­janokkalais­ten tieto­työläis­ten visiot kuu­losta­vat lähiöbussin matkus­ta­jan korvi­in pahim­man luokan lattekupla-hipsteröinniltä.

    Tänään iltapäiväl­lä seisoin bus­sis­sa moot­tori­tiel­lä kos­ka istuma­paikan saa­neet kes­ki-ikäiset naiset oli­vat varan­neet mah­dol­liset vapaat paikat omille kas­seilleen. Omat käteni oli­vat tukev­asti varat­tu pystyssäpysymiseen, tee siinä sit­ten tehokkaasti töitä sen kak­sikym­men­tä minuuttia…

    Aina irvail­laan siitä miten notoriöösi “espoolainen työ­suhedeka­tu­maas­turil­la aja­va” vie kuu­den polkupyörän tilan mut­ta ei koskaan näistä toi­sista arkipäivän egoisteista.

    (joo, aina voisi röyhkeästi kysyä että anteek­si saako tuo­hon istua, mut­ta olen oppin­ut että lähiöbus­sis­sa se on todel­li­nen faux-pas.…!)

    Ai niin, aamul­la istu­in taaem­mal­la penkkiriv­il­lä seu­rat­en kuin­ka bus­sis­sa oikeasti voi tehdä työtä. Ikku­na­paikalla istu­va oli avan­nut läp­pärin­sä ja varan­nut käytävä­paikan säh­lykas­sil­laan. Bus­si täyt­tyi ja viimeistä vapaa­ta paikkaa halusi ilmeis­es­ti hie­man vam­mainen matkus­ta­ja jon­ka täy­tyi vil­pit­tömäl­lä mut­ta lieväl­lä aggres­si­ivi­su­udel­la ottaa itse tilansa tältä joukkoli­ikenne-etä­työläiseltä joka ei kuul­lut tai näh­nyt itse mitään.

    Luul­tavasti suo­ma­laises­sa kom­mu­nikaa­tio­tavas­sa ja revi­ir­i­hallinnas­sa on jotain joka estää luon­te­van joukkoli­iken­teenkäytön ja muiden huomioon ottamisen. Sik­si lähiöt ja henkilöauto. 

    Tieli­iken­teessä on sen­tään jonkin­laiset sään­nöt joi­hin heikom­pikin voi tur­va­ta. Bus­seis­sa toim­i­taan röyhkeim­män ehdoilla.

  4. Ympärivuo­tise­na fil­laroit­si­jana (myös pyry­jen jälkeiset auraa­mat­tomat pyöräti­et ja 20 asteen pakkaset) täy­tyy ihme­tel­lä fil­lar­ien tunkemista kaupunkien kaduille, minne ne sopi­vat erit­täin huonosti.

    Kaupunkei­hin kymme­nen ker­taa fil­lar­ia parem­pi väline on Kick­bike tai vas­taa­va, jol­laisen myös omis­tan. Sil­lä on kevyt potkia, sil­lä on help­po pujotel­la, sil­lä on help­po jalka­u­tua, sitä on help­po talut­taa ja sen kan­t­a­mi­nenkin onnis­tuu hyvin. Pitkil­lä matkoil­la se häviää jonkin ver­ran fil­lar­ille, mut­ta ahtais­sa väleis­sä voit­taa sen selvästi.

    Fil­lar­it sopi­vat suurille kevyelle liiken­teelle var­tavas­ten raken­ne­tu­ille väylille. Niil­lä sähkö­fil­lar­il­la 25–30 kilo­metriä tun­nis­sa on real­isti­nen keskinopeus ja taval­lisel­la fil­lar­il­lakin 20 km/h.

    Sen sijaan että tunge­taan fil­lar­it väk­i­joukkoi­hin, pitäisi fil­lareille rak­en­taa lev­eitä baano­ja, alikulku­ja ja ylikulku­ja, jol­loin ne oli­si­vat peruster­veille ihmisille eri­tyis­es­ti sähköavusteisi­na aivan ylivoimaisia kulku­vä­lineitä työ­matkoille, jot­ka oli­si­vat pitu­udeltaan alle 30 kilometriä.

    Pyöräi­lyn lev­iämisen yksi este on, että pyöräi­lyn suju­vu­ut­ta ei huomioi­da. Luulisi, että kevyen liiken­teen yli­tyk­setkin olis­vat paljon halvem­pia rak­en­taa kuin autoille tarkoite­tut. Ei niitä tarvit­sisi talvisin edes aura­ta. Kyl­lä ne tamp­pau­tu­isi­vat. Yli­tyk­set voisi hyvin talut­taa, jos aja­maan ei pysty. 

    Ymmär­rän, että kaik­ki eivät kun­ton­sa, omi­naisuuk­sien­sa, tarpei­den­sa tai viit­seliäisyyten­sä vuok­si sovi akti­iv­i­fil­laroit­si­joik­si, mut­ta sähköistyvässä maail­mas­sa osit­tain lihasvoimal­la ja osit­tain sähköl­lä kulke­va kulku­vä­line on monille toimi­va vai­h­toe­hto, jos sille raken­netaan suju­vat kulkuväylät. 

    Jos sähkö­fil­lare­i­ta, joiden keskinopeudet ovat alka­neet suurem­pi­en teho­jen vuok­si nous­ta, yritetään tunkea muun liiken­teen joukkoon, ei niille suur­ta suo­sio­ta voi ennustaa.

    Liiken­teessä pitäisi pyrk­iä eri käyt­täjäryh­mien eriyt­tämiseen. Jalankulk­i­jat ja fil­lar­it sopi­vat lev­eil­lä baanoil­la yhteen, mut­ta fil­lar­it eivät sovi kaupunkien kaduille. Ne ovat sinne liian nopei­ta ja myös vaar­al­lisia. Fil­lareille pitäisi kaupunkei­hinkin saa­da omat väylän­sä, vaik­ka sit­ten muun liiken­teen yläpuolelle nos­te­tut. Vaik­ka väylät jonkin ver­ran kiertäi­sivät, siitä ei suur­ta hait­taa olisi. Mielu­um­min kilo­metri kier­toa kuin kymme­nen min­u­ut­tia odot­telua val­ois­sa ja ihmis­ten väistelyä.

    Minä olisin valmis jopa mak­samaan pienen vuosi­mak­sun (tiemak­sun) esteet­tömästä fil­lar­iväylästä. Sitä en tiedä, kuin­ka mak­sanei­ta valvot­taisi­in, mut­ta joka tapauk­ses­sa olisin siihen halukas, jos kulku­pelil­leni raken­net­taisi­in kun­non väylät.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos paha val­tio halu­aa tiedon liikkeistäsi, kysyy sitä kännykkäoperaattoriltasi

    Case-Aarnio on todis­tanut, ettei se nyt ihan noin hel­posti käy, jos kohde halu­aa sitä vält­tää. Auton vai­htelu on paljon vaival­loisem­paa kuin puhe­li­men koti­in­jät­tö ja tai prepaid-liittymät. 

    Lisäk­si Trumpin voit­to osoit­taa, ettei pahan val­tion pelko sit­tenkään ole ihan tuules­ta tem­mat­tu aja­tus edes mod­ernissa län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa. Ja Unkaris­sa ja Puo­las­sa­han uidaan jo aika syvis­sä vesissä.

  6. Edelleenkin jos auton ratis­sa “Tärvään­tyy” 20 min­u­ut­tia siinä mis­sä julkises­sa liiken­teessä* voisi twi­it­tail­la samal­la matkalla 70–80 min­uutin ajan niin kokon­aisu­u­den kannal­ta on hyödyl­lisem­pää tehdä vaik­ka 30 min enem­män töitä oman työpöy­dän ääressä keskit­tyneesti ja olla siltikin aiem­min kotona mitä junas­sa ja bus­sis­sa twiittaillessa.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Tasais­es­ti kulkevas­sa ratikas­sa, toisin kuin pomp­pi­vas­sa ja heilu­vas­sa ja jar­rut­tavas­sa ja kiih­duyt­tävässä bus­sis­sa, voi lukea kän­nykkää myös seisoessaan-

    Ei ratikas­sakaan voi lukea kän­nykästä mitään tärkeää, sil­lä joku vak­laa olka­pään takana

  8. Viime torstaina Euroopan oma Galileo-jär­jestelmä otet­ti­in viral­lis­es­ti käyt­töön. Käsi­in mätänevä GPS saa tuos­ta mah­dol­lisen kovan kil­pail­i­jan. Hauskaa asi­as­sa on, että eCall paikan­nusjär­jestelmä on jokaises­sa uudessa autossa ja suo­ma­laiset edelleen kuvit­tel­e­vat, että samaa kikkaret­ta voidaan käyt­tää tiemak­sui­hin. Ei voi­da. Eli jokaises­sa uudessa autossa on koh­ta kak­si paikan­nuskikkaret­ta. Autoil­i­ja mak­saa. Ja motoristi.

  9. Mun täy­tyy satä juna ja metro ovat ain­oat sivistyneet tavat kulkea julk­isil­la pidem­piä matko­ja. Bus­si ja ratik­ka (nyky­muo­dos­saan) ovat ok alle 20 min­uutin matkoil­la mut­ta sitä pidem­mil­lä aika pui­se­via. Ei niis­sä voi juuri lukea lehteäkään ilman että matka­pa­hoin­voin­ti iskee.

  10. Paras­ta tuos­sa on ymmär­rys siitä, että poli­itikot harvem­min ymmärtävät kokon­aisuuk­sia ja vielä harvem­min muu­tos­ta. Joukkoli­ikenne on kaupunki­maisen asu­tuk­sen liiken­nemuo­to ja sen kil­pailukyky para­nee edelleen kuva­tus­ta syys­tä. Suomes­ta vain puut­tuu se kaupunki.

    Helsin­gin keskus­tan suurin liikenne ongel­ma ovat bus­sit. Näen sen päivit­täin käyt­täessäni joukkoli­iken­net­tä, spåraa. Kun Län­simetro avataan, ei ole enää yhtään syytä tuo­da bus­sil­in­jo­ja Tapi­o­la — Pasi­la — Hert­tonie­mi kaaren sisäpuolelle tukki­maan mak­savien asi­akkaiden ja asukkaiden liikennemahdollisuuksia.

  11. Julkisen liiken­teen sub­ven­toimises­sa (sama miten se tapah­tuu) on se ongel­ma, että se lisää julkisen liiken­teen käyttöä.

    Kukaan ei varsi­nais­es­ti tykkää istua bus­sis­sa, vaan se on pieni paha jota siede­tään jot­ta päästään paikas­ta toiseen.

    Jos julki­nen liikenne on kallista, ihmiset liikku­vat vähem­män ja käyt­tävät enem­män palvelui­ta jot­ka sijait­se­vat lähel­lä. Tämä johtaa pitkäl­lä aikavälil­lä paikallis­ten palvelu­iden parane­miseen ja siihen että ihmis­ten ei tarvitse liikkua niin paljon.

    Min­un unelmien kaupungis­sani on paljon pieniä keskus­to­ja jois­sa ihmiset sekä asu­vat että työsken­televät. Kaik­ki tarvit­ta­va olisi käve­ly­matkan päässä ja ihmis­ten tarvit­sisi liikkua pois tuos­ta pienkeskus­tas­ta vain har­voin. Julkisen liiken­teen lisäämi­nen kan­nus­taa päin­vas­taiseen kehitykseen.

  12. Mihin pohdin­noista uno­h­tui liiken­teen automa­ti­soi­tu­mi­nen, joka on jo näköpi­iris­sä? Google, Uber, Vol­vo ja mon­et muut kehit­tävät automaat­ti­au­to­ja kovaa kyytiä. On mah­dol­lista, että jo ensi vuosikymmenel­lä teil­lä liikkuu automaat­toau­to­ja vai mik­si näitä itseo­h­jasvia auto­ja pitäisi kutsua?

  13. Gia­r­diniera: “Kata­janokkalais­ten tieto­työläis­ten visiot kuu­losta­vat lähiöbussin matkus­ta­jan korvi­in pahim­man luokan lattekupla-hipsteröinniltä.”

    Osuit juuri koko nykyisen kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telun ytimeen. Kaik­ki suun­nit­telu tehdään kapeas­ta näkövinkke­listä, jos­sa ratkaisut tehdään vain pienelle etu­ryh­mälle sopi­vak­si. Suuren enem­mistön liikku­mis­tarpeista ei ole kukaan kiin­nos­tunut. Puheet joukkoli­iken­teen edis­tämis­es­tä ovat pääosin pro­pa­gan­daa, kos­ka raidei­den kylvämisel­lä uusille alueille edis­tetään ennen muu­ta tont­tikaup­paa ja raken­nus­li­ikkei­den bisnestä. Liiken­nelaitok­sen ykköspri­or­i­teet­ti ei ole kansalais­ten kul­jet­ta­mi­nen vaan käve­lyn edis­tämi­nen. Ei ihme, että kulkem­i­nen paikas­ta toiseen on hidasta.

  14. Liian van­ha: Ei ratikas­sakaan voi lukea kän­nykästä mitään tärkeää, sil­lä joku vak­laa olka­pään takana

    Töitä et voi ratikas­sa tehdä juuri tuos­ta syys­tä, mut­ta voit seu­ra­ta maail­man menoa, eli lukea uuti­sot­sikot. Jos työsi vuok­si on syytä ymmärtää vähän enem­män maail­mas­ta, niin sil­loin Töölöstä keskus­taan riit­tää juuri otsikoiden selaamiseen tärkeim­mistä medioista Euroopas­ta ja USA:sta tai venäjältä ja Lähi-Idästä, jos olet niistä kiinnostuneempi.

    Lähi­ju­na mah­dol­lis­taisi myös työsken­te­lyn, jos se toteutet­taisi­in oikein, mut­ta Suomes­ta puut­tuu sekä se kaupunki­mainen työ­paikkakeskit­tymä johon pend­lataan, että ne lähiöt, joista pend­lataan. Helsingistä on tietois­es­ti siir­ret­ty pois varsinkin val­tion työ­paikko­ja ja Kau­ni­ainen on ain­oa euroop­palaiset mitat täyt­tävä lähiömme.

  15. Jyri:
    Edelleenkin jos auton ratis­sa “Tärvään­tyy” 20 min­u­ut­tia siinä mis­sä julkises­sa liiken­teessä* voisi twi­it­tail­la samal­la matkalla 70–80 min­uutin ajan niin kokon­aisu­u­den kannal­ta on hyödyl­lisem­pää tehdä vaik­ka 30 min enem­män töitä oman työpöy­dän ääressä keskit­tyneesti ja olla siltikin aiem­min kotona mitä junas­sa ja bus­sis­sa twiittaillessa. 

    Henkilöau­ton ratis­sa on yksi iso etu, siinä on taat­tu tieto­tur­va. Paljon aja­vat tutut hoita­vat kaik­ki soit­topy­yn­nöt autosta.

  16. Helsingis­sä näyt­tävät van­huk­set hävin­neen. Miten olisi, voisiko van­hus­ten julk­isten käyt­tämi­nen olla ilmaista. Ei ole hyvä asia, että van­huk­set jäävät 4 seinän sisälle. Voisi olet­taa, että enem­pi iikku­mi­nen aktivoisi van­huk­sia. Olet­taisin, että matkan hin­nal­la on merkitystä.

  17. Kul­jen nor­maal­isti polkupyöräl­lä tai autol­la, bus­si on kotoani keskus­taan hitain ja epä­varmin vai­h­toe­hto. Viime päiv­inä olen joutunut auton huol­lon takia kulke­maan paljon bus­sil­la, kaikil­la ker­roil­la bus­si on ollut 5–10 min­u­ut­tia myöhässä. 

    Tam­pereen tun­neli on selvästi ruuhkaut­tanut keskus­tan pääkadut ja hidas­taa busse­ja. Tun­nelin allianssi­mallia kehut­ti­in, mut­ta ilmeis­es­ti tavoit­teisi­in päästi­in jät­tämäl­lä oleelli­nen ramp­pi tun­nelista keskus­taan rak­en­ta­mat­ta. Nyt siitä sit­ten kär­sii mm. Tam­pereen joukkoli­ikenne vuosikausia.

    Toinen ongel­ma mitä olen viime päiv­inä bus­sis­sa havain­nut on häir­iökäyt­täy­tymi­nen. Joka toisel­la ker­ral­la bus­sis­sa on klo 12–18 välil­lä äänekäs humalainen, jopa aav­is­tuk­sen agres­si­ivi­nen. Tuol­laiseen pitäisi puut­tua, joukkoli­ikenne tarvit­sisi näköjään enem­män vartijoita. 

    Kul­je­tan jatkos­sakin lap­siani autol­la, ettei hei­dän tarvitse odot­taa ja pelätä joukkoliikenteessä.

  18. Gia­r­diniera:
    Tänään iltapäiväl­lä seisoin bus­sis­sa moot­tori­tiel­lä kos­ka istuma­paikan saa­neet kes­ki-ikäiset naiset oli­vat varan­neet mah­dol­liset vapaat paikat omille kas­seilleen. Omat käteni oli­vat tukev­asti varat­tu pystyssäpysymiseen, tee siinä sit­ten tehokkaasti töitä sen kak­sikym­men­tä minuuttia…

    Mik­si olit noin nössö? Minä matkus­tan päivit­täin espoolai­sis­sa lähiöbus­seis­sa, eikä min­ul­ta ole vielä ker­taakaan jäänyt saa­mat­ta istuma­paik­ka sen takia, että joku on varan­nut sen kas­silleen. Yleen­sä riit­tää jo se, että seisah­dun täl­laisen paikan kohdalle. Jos ei riitä, niin kat­son kassin omis­ta­jaa muu­ta­man sekun­nin ajan. Viimeistään tässä vai­heessa kassin omis­ta­ja on yleen­sä ruven­nut nos­ta­maan kas­si­aan pois tieltä. Viimeisen kymme­nen vuo­den aikana olen joutunut ker­ran tai kak­si sanomaan: “Anteek­si, onko tässä vapaa paikka?”

    Sit­ten on kyl­lä eri asia, jos paikalla on oikeasti sel­l­ainen esine, jota on vaikea siirtää, esim. iso matkalaukku tai suuri soitin. Täl­laisille paikoille en ole yrit­tänyt tunkea.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Julk­ista val­taa kiin­nos­taa vain tieto, paljonko olet velkaa, ei se, mis­sä olet ajanut. Jälkim­mäi­nen tieto voidaan tal­let­taa autoon. Jos halu­at riitaut­taa laskun, se pure­taan. Ei tarvitse tal­let­taa edes autoon, jos et halua itselle­sei oikeustur­vaa lasku suh­teen. Jos paha val­tio halu­aa tiedon liikkeistäsi, kysyy sitä kän­nykkä­op­er­aat­to­ril­tasi. Google tietää sinus­ta kaiken. Olet antanut siihen itse luvan. Se oli siel­lä sivul­la 103 alalaidas­sa luvas­sa, johon vas­t­a­sit OK 

    Yritätkö sanoa, että se, että Google tekee tuh­muuk­sia oikeut­taa yhteiskun­nan tekevän samoin?

    1. Halusin vain sanoa, että yhteiskun­nan ei tarvitse käyt­tää auton paikallis­tamista mihinkään, kos­ka se saa kaiken jo muual­ta, jos on halua lakia rikkoa. Sinän­sä on mie­lenki­in­toista, voisiko noi­hin paikallis­tamis­lait­teisi­in lait­taa omi­naisu­u­den, etä omsi­ta­ja saa sen itse auki niin, että tietää, mis­sä varastet­tu auto liikkuiui. Vai meneekä tässä autoarkaan yksty­isyy­den­suo­ja yli auton­o­mis­ta­jan oikeuksien?

  20. Kalle: Henkilöau­ton ratis­sa on yksi iso etu, siinä on taat­tu tieto­tur­va. Paljon aja­vat tutut hoita­vat kaik­ki soit­topy­yn­nöt autosta. 

    Teen töitä kan­sain­välisessä tiimis­sä ja hoidamme kaiken viestin­nän ryh­mäpuheluina. Mikään ei ole niin raivos­tut­tavaa kuin osal­lis­tu­jat, jot­ka soit­ta­vat autos­ta. Riip­pumat­ta head­setistä / hands­freestä he eivät voi kat­sel­la esitet­täviä slaide­ja, tutkia ref­er­enssi­ti­eto­ja, for­war­doi­da sähkö­posteista mate­ri­aalia, osal­lis­tua one noten edi­toin­ti­in tai ylipäätään osal­lis­tua! Pääsään­töis­es­ti tulee aina het­k­iä, jol­loin use­at ihmiset odot­ta­vat sitä, että tämä autoil­i­ja selviää jostain haas­tavam­mas­ta risteyk­ses­tä läpi ja hänen aivon­sa suos­tu­vat vas­taan­ot­ta­maan / tuot­ta­maan puhetta.

    Välil­lä tämä muiden ajan tuh­laus pistää suo­ras­taan vihak­si ja jos olisin itse tuol­laisen kon­sultin asi­akas, olisin todel­la pet­tynyt palvelutasoon.

    Bus­si­matkus­ta­ja voi ainakin teo­ri­as­sa tehdä töitä täysil­lä läp­pärin / jopa äly­puhe­li­men ruudul­ta ja olen sitä itsekin tehnyt, tosin en kyl­lä usko että tilanne olisi niin paljon parem­pi, että sil­lä oikeasti olisi väliä.

  21. TL: Kul­je­tan jatkos­sakin lap­siani autol­la, ettei hei­dän tarvitse odot­taa ja pelätä joukkoliikenteessä.

    Jaa‑a. Ker­taakaan en ole joutunut pelkäämään henkeni edestä julkises­sa liiken­teessä, mut­ta yksi­ty­isautoil­lessa tulee vas­taan hen­gen­vaar­al­lisia kusipäitä, joil­ta pitäisi ottaa pois ajoort­ti ja auto pikim­miten. Mut­ta ei voi, kos­ka autoilu on kansalaisoikeus ja sen rajoit­ta­mi­nen on kom­mu­nis­mia tai jotain.

  22. anon­il­li: Jaa‑a. Ker­taakaan en ole joutunut pelkäämään henkeni edestä julkises­sa liiken­teessä, mut­ta yksi­ty­isautoil­lessa tulee vas­taan hen­gen­vaar­al­lisia kusipäitä, joil­ta pitäisi ottaa pois ajoort­ti ja auto pikimmiten. 

    En pidä autoista, sen omis­t­a­mi­nen on min­ulle vält­tämätön paha las­ten takia. Point­ti­ni oli se, että tör­mään sään­nöl­lis­es­ti joukkoli­iken­teessä epämiel­lyt­tävi­in ihmisi­in. Tänä viikon­lop­puna kyse oli vain huu­tavista ja uhit­tele­vista humalai­sista. Muu­ta­ma kuukausi sit­ten todis­tin humalaisen miehen rasis­tista huutelua bus­sikuskille. Onnek­si mies ymmär­si jäädä bus­sista pois, seu­raavak­si olisin var­maan potkaissut her­ran pihalle.

    Jos­sain on vikaa, jos joka toisel­la bus­si­matkalla täy­tyy pohtia että pois­tanko ***ipään väki­val­loin vai soi­tanko poli­isit. Eikä tuo min­ua sinäl­lään häir­itse, mut­ta har­mit­taa että lap­siani pelot­taa tul­la illal­la har­ras­tuk­sista kotiin.

  23. anon­il­li: Jaa‑a. Ker­taakaan en ole joutunut pelkäämään henkeni edestä julkises­sa liiken­teessä, mut­ta yksi­ty­isautoil­lessa tulee vas­taan hen­gen­vaar­al­lisia kusipäitä

    Eiväthän lapset noi­ta takapenkil­lä huomaa.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Halusin vain sanoa, että yhteiskun­nan ei tarvitse käyt­tää auton paikallis­tamista mihinkään, kos­ka se saa kaiken jo muual­ta, jos on halua lakia rikkoa.

    Ja mitenkähän se olisi onnis­tunut esimerkik­si Aarnion tapauk­ses­sa? Kaik­ki keinot oli käytössä, mut­ta kyl­läpä kesti. 

    Arvelisin että Aarnion auton GPS-paikan­nustiedot oli­si­vat erit­täin arvokas lisä syyt­täjän mosaiikkiin.

    1. Aarnion tapauk­ses­sa ooli­vat käytössä kaik­ki lail­liset keinot. Tässä kai pelätään, että vaik­ka auto­jen paikan­nin­ti­eto­jen urkkimi­nen olisi kiel­let­tyä, paha val­tiop tek­isi niin kuitenkin. Ei taidet­tu ostaa Googlelta tieto­ja Aarnion kän­nykän käyttäytymisestä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Aarnion tapauk­ses­sa ooli­vat käytössä kaik­ki lail­liset keinot. Tässä kai pelätään, että vaik­ka auto­jen paikan­nin­ti­eto­jen urkkimi­nen olisi kiel­let­tyä, paha val­tiop tek­isi niin kuitenkin. Ei taidet­tu ostaa Googlelta tieto­ja Aarnion kännykänkäyttäytymisestä. 

    Google tuskin möisi ja Aarni tuskin olisi ollut niin hölmö että käyt­täisi äly­puhe­lin­ta tuom­moi­seen toimintaa. 

    Sinän­sä kaupungeis­sa on jo valvon­takameroiden verkko jol­la julk­isval­ta voi halutes­saan rikkoa yksi­ty­isyyt­tä varsin pahasti. Auton GSP tuskin mut­taisi tilan­net­ta huonom­mak­si. Sinän­sä ter­vein­tä olisi että autossa on GPS jos­ta julki­nen val­ta saa tietoa vain oikeu­den­päätök­sel­lä ja sillä

  26. Jyri:
    Edelleenkin jos auton ratis­sa “Tärvään­tyy” 20 min­u­ut­tia siinä mis­sä julkises­sa liiken­teessä* voisi twi­it­tail­la samal­la matkalla 70–80 min­uutin ajan …

    Miten suuri osu­us pääkaupunkiseudul­la tehtävistä matkoista on tämän tyyp­pisiä? 5%?

  27. Kepa: Mik­si olit noin nössö? 

    Niin, min­un vikani­han se oli. Mikään ei koskaan ole itsekkäi­den nar­sistien ja ahnei­den omane­dun­tavoit­telijoiden vika vaan niiden kilt­tien sivus­takat­so­jien jot­ka eivät uskalla alkaa tais­tel­la tilas­ta omil­la kyynär­päil­lään taval­lises­sa arkises­sa tilanteessa jon­ka luulisi hoitu­van ihan sen toisen osa­puolen oman ajat­telun ja kotikas­vatuk­sen kautta.

    Lisäk­si on niitä joille nössöys ei ole asia jos­ta voi itse päät­tää. Minus­ta ei ole mukavaa liikkua julkises­sa joukkoli­iken­teessä ja kat­sel­la sivus­ta kuin nämä tah­tomat­taan nössöt pienet, van­hat tai sairaat jäävät jalkoihin.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Aarnion tapauk­ses­sa ooli­vat käytössä kaik­ki lail­liset keinot. Tässä kai pelätään, että vaik­ka auto­jen paikan­nin­ti­eto­jen urkkimi­nen olisi kiel­let­tyä, paha val­tiop tek­isi niin kuitenkin. Ei taidet­tu ostaa Googlelta tieto­ja Aarnion kännykänkäyttäytymisestä.

    Kyl­lä kait se pelko on, että vaik­ka ensin tieto­ja ei saisi käyt­tää, ne siitä huoli­mat­ta ennem­min tai myöhem­min otet­taisi­in käyttöön. 

    Hal­li­tus joka päät­tää jär­jestelmän rak­en­tamis­es­ta ei voi päät­tää, että 10v kulut­tua per­sutrumpu­tinien hal­li­tus ei ensim­mäisek­si määräisi tieto­ja käyttöön.

    Ver­taus valvon­takameroi­hin on ontu­va. Niistä auto­jen seu­raami­nen on täl­lä het­kel­lä tuskallisen työlästä. Tiet­ty kun tietotekni­ikan kehi­tys var­maan jos­sain vai­heessa ratkaisee ongel­man. Tämäkin blog­itek­sti on aikaisem­mintänne tuu­tat­tu, mut­ta ker­tauk­sen vuoksi:

    http://blogit.mtv.fi/elinkautinen/2013/12/18/kilometrivero-luo-taas-uutta-pohjaa-viranomaisurkinnalle/

  29. Sylt­ty: Kyl­lä kait se pelko on, että vaik­ka ensin tieto­ja ei saisi käyttää,ne siitä huoli­mat­ta ennem­min tai myöhem­min otet­taisi­in käyttöön. 

    Hal­li­tus joka päät­tää jär­jestelmän rak­en­tamis­es­ta ei voi päät­tää, että 10v kulut­tua per­sutrumpu­tinien hal­li­tus ei ensim­mäisek­si määräisi tietojakäyttöön.

    Ver­taus valvon­takameroi­hin on ontu­va. Niistä auto­jen seu­raami­nen on täl­lä het­kel­lä tuskallisen työlästä. Tiet­ty kun tietotekni­ikan kehi­tys var­maan jos­sain vai­heessa ratkaisee ongel­man. Tämäkin blog­itek­sti on aikaisem­mintänne tuu­tat­tu, mut­ta ker­tauk­sen vuoksi:

    http://blogit.mtv.fi/elinkautinen/2013/12/18/kilometrivero-luo-taas-uutta-pohjaa-viranomaisurkinnalle/

    Tästä GPS-paikan­nuk­seen perus­tu­vas­ta tieveros­ta ja sen tieto­tur­vas­ta käyti­in tässä blo­gis­sa hyvä keskustelu joitain aiko­ja sit­ten, joten siihen ei kan­na­ta enem­mälti palata. 

    Esit­tämääni väitet­tä, että tarvit­ta­va yksi­ty­isyy­den suo­ja voidaan hoitaa sel­l­aisel­la box­il­la, joka ei lähetä mitään eikä tal­leta muu­ta kuin kunkin mak­su­lu­okan ajet­tu­jen kilo­me­trien sum­mat, ei mielestäni tyrmätty.

  30. Tapio: Tästä GPS-paikan­nuk­seen perus­tu­vas­ta tieveros­ta ja sen tieto­tur­vas­ta käyti­in tässä blo­gis­sa hyvä keskustelu joitain aiko­ja sit­ten, joten siihen ei kan­na­ta enem­mälti palata. 

    Esit­tämääni väitet­tä, että tarvit­ta­va yksi­ty­isyy­den suo­ja voidaan hoitaa sel­l­aisel­la box­il­la, joka ei lähetä mitään eikä tal­leta muu­ta kuin kunkin mak­su­lu­okan ajet­tu­jen kilo­me­trien sum­mat, ei mielestäni tyrmätty.

    Sel­l­ainen laite, joka ei palau­ta kuin kunkin mak­su­lu­okan ajet­tu­jen kilo­me­trien sum­mat ei ole yksi­ty­isyy­den kannal­ta järin ongel­malli­nen. Se ei kuitenkaan mah­dol­lista lait­teen oikein­toimin­nan varmis­tamista, mikä tuot­taa omat ongelmansa.

  31. Tapio:

    Esit­tämääni väitet­tä, että tarvit­ta­va yksi­ty­isyy­den suo­ja voidaan hoitaa sel­l­aisel­la box­il­la, joka ei lähetä mitään eikä tal­leta muu­ta kuin kunkin mak­su­lu­okan ajet­tu­jen kilo­me­trien sum­mat, ei mielestäni tyrmätty. 

    Autoli­it­to­laiset sekä auto­myön­teinen media käyvät omaa pro­pa­gan­daansa autoveron pois­tamisek­si, ja heille eivät mitkään kor­vaa­vat km-perusteiset verot käy päin­sä, ja se että paikan­nus­lait­teet toisi­vat mah­dol­lisu­u­den seu­ra­ta autoil­i­joi­ta, on yksi argu­ment­ti, vaik­ka se ei pitäisi paikkansa.
    Hei­dän mielestään autoilun pitää vain olla verovapaata.

  32. Google on minus­ta huono perustelu, sil­lä net­tiä pystyy selaa­maan hel­posti niin, ettei Google tai vira­nomaiset saa tietää mitä teet, esimerkik­si käyt­tämäl­lä Tor-selain­ta, ja anonyymisti selaami­nen on lail­lista. Se, että autoi­hin asen­netaan paikan­nin, vas­taa sitä, että anonyymisti selaami­nen kiel­letään ja selaushis­to­ria tal­len­netaan nimel­lä vira­nomaisen loki­in, jos­ta se saate­taan purkaa jon­ain päivänä tai sit­ten ei.

  33. R. V.: Sel­l­ainen laite, joka ei palau­ta kuin kunkin mak­su­lu­okan ajet­tu­jen kilo­me­trien sum­mat ei ole yksi­ty­isyy­den kannal­ta järin ongel­malli­nen. Se ei kuitenkaan mah­dol­lista lait­teen oikein­toimin­nan varmis­tamista, mikä tuot­taa omat ongelmansa.

    Myön­nän, että haastei­ta jää, mut­ta nekin lienevät järkeväl­lä taval­la ratkaistavis­sa. Esimerkik­si, jos laskun mak­sa­ja niin halu­aisi lasku­tusvälin reit­ti voitaisi­in tal­len­taa vaikka­pa muis­ti­tikku­un, johon vain hänel­lä olisi lukuoikeus. OK, tietenkin vira­nomainen tietyis­sä vakavis­sa tilanteis­sa voisi salauk­sen mur­taa, mut­ta järkevä ros­mo ei tietenkään tikkua käyttäisi.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Joo, eikä pidä käyt­tää Android-puhe­lin­ta. Ei myöskään Applea.

    Ja tähän vas­taan jälleen ties kuin­ka monen­nen ker­ran Jari Aarnion osoit­ta­neen, etteivät nuo ole asioiden hoita­mises­sa mitenkään pakol­lisia kapistuksia.

  35. Jalankulk­i­ja:
    Helsin­gin ratikois­sa vähin­tään puo­let väestä seisoo ruuh­ka-aikana tun­gok­ses­sa eikä näprää mitään muu­ta kuin lähin­tä tankoa, jot­ta pysy­isi pystyssä. On kuuma, ja ratik­ka seisoo val­ois­sa ja val­ois­sa ja valoissa. 

    Ruuh­ka johtuu henkilöau­toista. Ilman niitä ruuhkaa ei voisi kut­sua ruuhkak­si — ajet­taisi­in vain enem­män vuoro­ja joukkoliikenteessä.

    Osmo Soin­in­vaara: Julk­ista val­taa kiin­nos­taa vain tieto, paljonko olet velkaa, ei se, mis­sä olet ajanut. Jälkim­mäi­nen tieto voidaan tal­let­taa autoon. Jos halu­at riitaut­taa laskun, se puretaan. 

    Ja jos sitä jostain syys­tä tämä kiin­nos­taa, se esimerkik­si lähet­tää kansalaiselle liian suuren laskun, jol­loin tämä itse “vapaae­htois­es­ti” kiikut­taa halu­tut tiedot viranomaiselle.

  36. Ihna muuten vaan.

    Jos ver­ratan busse­ja ja ratikkaa, pitää ver­ra­ta uut­ta bus­sia ja uut­ta ratik­ka tai van­haa bus­sia ja van­haa ratikkaa. Kysymys niiden keksinäis­es­tä mukavu­ud­es­ta on hedelmätön,koska molem­pia tarvi­taan. Kan­nat­taa kysyä,miten kohtuukus­tan­nuksin paran­taa bussin matkus­tamisen mukavu­ut­ta. Sähköbus­sit aut­ta­vat paljon

    Kohtuukus­tan­nuk­set vuosi­ta­sol­la = Län­simetron ja Raide­jok­ern pääo­makus­tan­nuk­set vuodessa. Jo saa olla ilkeä.

  37. Off top­ic..

    Helsingis­sä on veil­lä käytet­täb­visäs eri­no­mainen parkki­laite Comet. Siihen voi vielä ensi vuoin­na lada­ta arvoa eli aikaa.

    Mik­sei tätä sys­teemiä jatke­ta? Se sopii monille (niille, jot­ka osaa­vat ajatel­la vähän etenepäin)Se on yksinker­tainen, nopea äyt­tää ja toim­intavar­ma. Js myös sopi­va esim.siivousfirmoille.

    Ja paikkatiedoit eivät näy. Pidän tätä arvona siltä var­al­ta, että Vladimir Putin saisi päähän­sä vapaut­taa suo­ma­laiset fasis­min orjuudesta.

  38. R.Silfverberg:
    Mun täy­tyy satä juna ja metro ovat ain­oat sivistyneet tavat kulkea julk­isil­la pidem­piä matko­ja. Bus­si ja ratik­ka (nyky­muo­dos­saan) ovat ok alle 20 min­uutin matkoil­la mut­ta sitä pidem­mil­lä aika pui­se­via. Ei niis­sä voi juuri lukea lehteäkään ilman että matka­pa­hoin­voin­ti iskee.

    Tämä ei koske kaikkia. Tosin en voi enää tehdä puo­liväyrysiäs (lukea metrit­täin venäläi­is klas­sik­oui­ta) bus­sis­sa. Voi myös kuunnnel­la ladat­tavaa kirjaa.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tasais­es­ti kulkevas­sa ratikas­sa, toisin kuin pomp­pi­vas­sa ja heilu­vas­sa ja jar­rut­tavas­sa ja kiih­duyt­tävässä bus­sis­sa, voi lukea kän­nykkää myös seisoessaan-

    Ei mil­lään pahalla:

    Suosit­tlen, etät Osmo tark­istaa jostakin sopi­vas­ta läheestä, mitä Sir Fran­cis Bacon tarkoiti idol­eil­la. Muis­tan sen itse parhait­en Tenkun filosofi­an his­to­ri­an luennoilta.

    Mik­si muuten edel­lytän ammat­ti­taitoisen talousti­etelijän luke­neen ainakin filosofi­an appron? Siis luke­neen alaa systemaattisesti.

  40. Meil­lä on hyvin ksinker­taien kilo­metrivero, joka vieläpä suosii pienikul­tuk­sisia auto­ja ja huolel­lista ajo­ta­paa: polttoainevero.

    Entäsit­ten sähköau­tot: sinetöi­ty sähkömit­tari ja vero liiken­nepolt­toaineena käytetylle sähkölle. Ekvivlaent­ti on helpo laskea.

    Kaa­suau­to: sama hom­ma toisel­la tapaa. Häkäpön­töt saakot kulkea ilman vero­ja mak­su­ja. Näitä pro­pel­lipäitä on kuitenkin rajoitetusti.

  41. Sepi:
    …Bus­si­matkus­ta­ja voi ainakin teo­ri­as­sa tehdä töitä täysillä …

    Ja sit­ten heräsin. Työn­teko onnis­tuu junas­sa, mut­ta siel­läkin vain, jos vaunut on jaet­tu osas­toi­hin. Suomes­sa ei tuonkaltaisia vaunu­ja tiet­tävästi ole lähiliikenteessä.

    Markku af Heurlin:
    Meil­lä on hyvin ksinker­taien kilometrivero…

    Kyl­lä, mut­ta onko mitään järkeä verot­taa liiken­net­tä Suomes­sa? Tääl­lä on pitkät etäisyy­det ja liiken­teen vero­tus aiheut­taa enem­män vahinkoa taloudelle kuin lyhyi­den etäisyyk­sien Kes­ki-Euroopas­sa. Se mikä on järkevää Sak­sas­sa, ei vält­tämät­tä ole sitä Suomessa.

  42. anonyy­mi: Ruuh­ka johtuu henkilöau­toista. Ilman niitä ruuhkaa ei voisi kut­sua ruuhkaksi…

    Var­maan jos­sain, mis­sä on paljon henkilöau­to­ja, mut­ta Helsin­gin keskus­tan liiken­teen jumit­ta­vat bus­sit. Niistä pitää päästä eroon.

  43. Jalankulk­i­ja:
    Helsin­gin ratikois­sa vähin­tään puo­let väestä seisoo ruuh­ka-aikana tun­gok­ses­sa eikä näprää mitään muu­ta kuin lähin­tä tankoa, jot­ta pysy­isi pystyssä…

    Kyynärote tan­gon ympäri ja pystyt ihan hyvin luke­maan niin padia, kän­nykkää kuin kir­jaakin. Niin tekevät kaupunkilaiset. 

    Tuo osoit­taa lähin­nä sen, että spo­rat on mitoitet­tu oikein. Ruuh­ka-aikana mah­tuu mukaan pl. eräät vitosen vuorot skat­tal­ta ja ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la mah­tuu jopa istu­maan. Ne sei­soma­paikat ovat spåris­sa ihan käytet­täväk­si. Vitosen lin­jalle voisi kor­ja­ta joitakin yksiköitä pois­ta­mal­la osan penkeistä, niin kaik­ki mah­tu­isi­vat mukaan.

  44. R.Silfverberg: …Hei­dän mielestään autoilun pitää vain olla verovapaata.

    Nyt sekoi­tat sulois­es­ti asi­at. Kukaan ei kaiketi ole vaat­in­ut vero­ton­ta autoli­iken­net­tä, mut­ta tiede­tään, etteivät pis­teverot ole tehokas keino kerätä vero­tu­lo­ja. Tehokkain­ta liiken­teen vero­tus­ta on mata­la, mut­ta laa­ja veronkan­ta, mikä tarkoit­taa niin auto­jen kuin polt­ton­estei­denkin osalta arvon­lisäveroa, joka ei eroa muus­ta arvonlisäverokannasta. 

    His­to­ri­al­lis­es­ti autovero ja sen jatku­mot ovat vain kom­mu­nistien kek­simä kateusvero ajal­ta, jol­loin jol­loin vain riistäjä­por­vareil­la oli henkilöau­to­ja. Nyt autovero rokot­taa pahiten vähä­varaisia, kos­ka hei­dän käyt­tämän­sä ajoneu­vot ovat van­ho­ja ja tur­vat­to­mia. Pidän autoveron kan­nat­ta­jaa hie­man jälkeenjääneenä.

  45. Markku af Heurlin: Tosin en voi enää tehdä puo­liväyrysiäs (lukea metrit­täin venäläi­is klas­sik­oui­ta) bus­sis­sa. Voi myös kuunnnel­la ladat­tavaa kirjaa.

    Minkään kuun­telu bus­sis­sa vaatii kun­nol­lisia kuu­lokkei­ta, sel­l­aisia, jot­ka sulke­vat pois moot­torin ärjyn­nän ja läm­mi­tyk­sen tai ilmas­toin­nin huri­nan. Muuten joutuu huu­dat­ta­maan sel­l­aisel­la volyymil­la, että kuu­lo vau­ri­oituu pitem­män päälle. Koke­mus­ta on.

  46. Kalle: Var­maan jos­sain, mis­sä on paljon henkilöau­to­ja, mut­ta Helsin­gin keskus­tan liiken­teen jumit­ta­vat bus­sit. Niistä pitää päästä eroon.

    Voihan jäkyti­jäk näitä Pääkaupunkiseudun Bus­sivni­haa­jat ry:n puheen­jo­hta­jan lausumia.

  47. Kalle: Ja sit­ten heräsin. Työn­teko onnis­tuu junas­sa, mut­ta siel­läkin vain, jos vaunut on jaet­tu osas­toi­hin. Suomes­sa ei tuonkaltaisia vaunu­ja tiet­tävästi ole lähiliikenteessä.

    Kyl­lä, mut­ta onko mitään järkeä verot­taa liiken­net­tä Suomes­sa? Tääl­lä on pitkät etäisyy­det ja liiken­teen vero­tus aiheut­taa enem­män vahinkoa taloudelle kuin lyhyi­den etäisyyk­sien Kes­ki-Euroopas­sa. Se mikä on järkevää Sak­sas­sa, ei vält­tämät­tä ole sitä Suomessa.

    On. Mm. juuri sen takia eet­tä meil­lä on pitkät väli­matkat. Liiken­teen vero­tuk­sel­la ylläpi­de­tään teitä. Sen lisäk­si teitä, auto­ja ja näi­den omis­ta­jia suo­jataan rikol­lisia ja vihol­lisen mah­dol­lista hyökkästä vas­taan jne.

    Kävin tänään vel­jeni luona täältä Kirkkon­um­met­la Hämeenkylässä suvun Tapan­in­päïvän kahvil­la. Hain ja vein serkku­ni sekä sis­aren­poikani Ruskea­suol­ta. Päätin kau­ni­in ilan kun­ni­ak­si ajaa palu­umatkan hie­man kier­toteitä, joten mit­tari­in ker­tyi n. 100 matkakm. Löpöä kului vajaat 8 litraa. Tämä mak­soi osa­puileen 11 euroa, joista eri ver­jo­jen osu­us oli noin 8 euroa.

    Koko matkakus­tan­nus­ket oli­vat tulkin­nas­ta riip­puen 25 — 45 euroa. Ja kai min­un täy­tyy ajal­lenikin antaa arvoa siitä huoli­mat­ta, että kyseessä ol miel­lyt­tävä ja kiin­toisa, jopa hyö­syllinenekin iltapäivä.

    Vein tietenkin tuli­aisia, jot­ka taisi­vat mak­saa siinä 12 euroa. Vel­jeni oli sijoit­tanut varo­ja pienen tar­joilu­un noin 10 — 15 e / nuppi.

    Ehkä tämä 8 euroa Ukko Kru­u­nun kirstu­un on ihan kohtu­ul­lien kor­vaus yhteiskun­nalle siitä, että voin tur­val­lis­es­ti ja nopeasti matkus­taa kah­den pitäjän läpi.

    Ihan off top­ic. Vel­jeni ker­toi tak­sisa jouluku­un alus­sa käy­dyt­sä kek­sutelus­ta. Hänen matka­toverin­sa oli innos­tunut ûberistä. Tak­sikus­ki tote­si lakonis­es­ti. “Vein tänä aamu­na 3 vuo­ti­aan tytön tarhaan. Mis­sä muus­sa maas­sa voi antaa tämänikäisen lapsen taksin kuljetettavaksi?”

  48. TL: En pidä autoista, sen omis­t­a­mi­nen on min­ulle vält­tämätön paha las­ten takia. Point­ti­ni oli se, että tör­mään sään­nöl­lis­es­ti joukkoli­iken­teessä epämiel­lyt­tävi­in ihmisi­in. Tänä viikon­lop­puna kyse oli vain huu­tavista ja uhit­tele­vista humalai­sista. Muu­ta­ma kuukausi sit­ten todis­tin humalaisen miehen rasis­tista huutelua bus­sikuskille. Onnek­si mies ymmär­si jäädä bus­sista pois, seu­raavak­si olisin var­maan potkaissut her­ran pihalle.

    Jos­sain on vikaa, jos joka toisel­la bus­si­matkalla täy­tyy pohtia että pois­tanko ***ipään väki­val­loin vai soi­tanko poli­isit. Eikä tuo min­ua sinäl­lään häir­itse, mut­ta har­mit­taa että lap­siani pelot­taa tul­la illal­la har­ras­tuk­sista kotiin.

    Kul­jen kohta­laisen sään­nöl­lis­es­ti bus­sil­la Kirkkon­um­melta Helsinki­in ja takaisin , joskus myös aikaa myöhään illal­la. En muista koskaan kohdanan­neeni huonos­ti käyt­täy­tyviä matkustajia.

    Eivät ihmiset tääl­lä Helsin­gin län­sipuolel­la ole sen parem­pia kuin itäpuolel­lakaan. Ehkä heil­lä on enem­män taitoa antaa väärä käsi­tys itsestään.

  49. Kalle: Var­maan jos­sain, mis­sä on paljon henkilöau­to­ja, mut­ta Helsin­gin keskus­tan liiken­teen jumit­ta­vat bus­sit. Niistä pitää päästä eroon. 

    Ei se kyl­lä noin mene. Käypä keskus­tas­sa ver­taile­mas­sa pait­si henkilöau­to­jen ja bussien lukumääriä myös niiden viemät tiemetrit (puhu­mat­takaan pysäköin­tialas­ta) niin näet mis­tä ongel­ma oikeasti johtuu.

    Toki autotei­den pois­tamises­sa kokon­aan voisi olla ideaa.

  50. Kalle: Var­maan jos­sain, mis­sä on paljon henkilöau­to­ja, mut­ta Helsin­gin keskus­tan liiken­teen jumit­ta­vat bus­sit. Niistä pitää päästä eroon.

    Helsin­gin keskus­ta tur­suaa nykyään busse­ja varsinkin sik­si, että joku neropat­ti on taas keksinyt lopet­taa kaik­ki poikit­tais­lin­jat ja päät­tää ne Rauta­tien­to­rille. Nyt sinne tule­vat mm. 16, 55, 65 ja 66, jot­ka oli­vat poikit­tais­lin­jo­ja vielä vähän aikaa sit­ten. Täl­lä menol­la tilanne on sama kuin ennen metron tuloa. Kaaok­sen tule­vat täy­den­tämään uudet ratikkakiskot ase­man edessä.

    HSL:n liiken­nesu­un­nit­teli­jat pitäisi lähet­tää opin­tomatkalle vaik­ka Wieni­in kat­so­maan, miten ahtaan keskus­tan liikenne kan­nat­taa jär­jestää: ket­ter­iä pieniä sähköbusse­ja, jot­ka vievät metroase­mal­ta toiselle. Ratikat kulke­vat vain lev­eil­lä kokoo­jakaduil­la, eikä niitä kyl­vetä jokaiselle mutkaiselle pikkukadulle.

    1. Bus­sil­in­jat 65 ja 66 lopete­taan Rauta­tien­to­rille, kos­ka piti tul­la metro. Ase­man ohi ei halu­ta ajaa bus­sil­la, kos­ka siitä ote­taan yksi kaista ratikoille suun­taansa ja sik­si liikenne tulee sumputtumaan.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­sil­in­jat 65 ja 66 lopete­taan Rauta­tien­to­rille, kos­ka piti tul­la metro. Ase­man ohi ei halu­ta ajaa bus­sil­la, kos­ka siitä ote­taan yksi kaista ratikoille suun­taansa ja sik­si liikenne tulee sumputtumaan.

    Niin­pä niin. Näin­hän tämä koko ajan menee: ote­taan muil­ta asukkail­ta pois pari yhteyt­tä, jot­ta saadaan yhdelle uudelle kaupungi­nos­alle jär­jestet­tyä ratikkalin­ja tont­tikau­pan kylk­iäisenä. Terkku­ja vaan raken­nus­li­ikkeille, teil­lä menee hyvin.

  52. Jalankulk­i­ja:
    HSL:n liiken­nesu­un­nit­teli­jat pitäisi lähet­tää opin­tomatkalle vaik­ka Wieni­in kat­so­maan, miten ahtaan keskus­tan liikenne kan­nat­taa jär­jestää: ket­ter­iä pieniä sähköbusse­ja, jot­ka vievät metroase­mal­ta toiselle. Ratikat kulke­vat vain lev­eil­lä kokoo­jakaduil­la, eikä niitä kyl­vetä jokaiselle mutkaiselle pikkukadulle.

    Wienistä kan­nat­taisi ottaa oppia, miten S‑bahn, U‑bahn ja ratikat muo­dosta­vat toisi­aan täy­den­tävän verkos­ton; myös ratikoi­ta kul­kee metro- ja juna-asemien kaut­ta, jol­loin vai­h­t­a­mi­nen onnis­tuu hel­posti. Varsi­naises­sa ahtaas­sa keskus­tas­sa Ringstrassen sisäl­lä ei ole juuri mitään julk­ista liiken­net­tä, se on kävelyaluetta.

Vastaa käyttäjälle TL Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.