Ruotsin opiskelusta yli 140 merkkiä

Aiheutin pienen myrskyn vesi­la­sis­sa twiitilläni:

”Seinäjok­isten pakko­ruot­si ei kel­paa Vaasan ruotsinkielisille. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

Päätin vuosi sit­ten jät­täy­tyä pois pakko­ruot­sikeskustelus­ta, kos­ka se on keskustelun aiheena läh­es yhtä vas­ten­mieli­nen kuin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka. Kos­ka nuo 140 kir­jain­ta ovat syn­nyt­täneet sel­l­aisen mielipi­de­myrskyn, jos­sa lentelee min­ua koske­via aivan vääriä väit­teitä, ajat­telin nyt kuitenkin ker­toa, mikä oli twi­itin tarkoitus.

Tämä vain oli niin herkulli­nen syöt­tö suo­raan lapaan. Skakkikielel­lä olisi ehkä puhut­tu peräti apuma­tista. Halusin sanoa, että täl­lä ruotsinkieliset kumo­si­vat itse yhden perusteis­taan ruotsinkie­len opiskelun pakol­lisu­udelle. Siis vain yhden, muitakin perustelu­ja voi tietysti olla.

Ensik­si halu­an sanoa, että en san­ot­tavasti arvos­ta vieste­jä, joiden ain­oa sisältä on, että ruotsinkie­len opiskelun pakol­lisu­u­den vas­tus­t­a­mi­nen osoit­taa syvää sivistymät­tömyyt­tä perustelemat­ta tätä mitenkään. Leimaamisen lisäk­si voisi olla myös argumentteja.

Toisek­si halu­an sanoa, että minä en kuu­lu ruotsinkie­len vihaa­ji­in ja että en ole vas­tu­us­sa twi­it­tiäni kan­nat­tanei­den mielip­iteistä. Olen kas­vanut lap­suuteni Helsingis­sä, jos­sa ruot­sia käytet­ti­in elävänä kie­lenä ja sitä puhut­ti­in myös suomenkielis­ten kanssa, ja lap­su­u­den kesäni Sipoos­sa, jos­sa puhuimme luon­nos­taan kau­pas­sa käy­dessä ruot­sia, kos­ka kaup­pias ei osan­nut suomea. Siskoni on ollut peräti pohjo­is­maisen filolo­gian pro­fes­so­ri­na Åbo Akade­mis­sa, joten kos­ke­tuk­seni myös ruot­sienkie­len tutkimuk­seen ja sen opet­tamisen tutkimuk­seen on vilkas. Taloud­es­ta jotain ymmärtävänä tiedän, kuin­ka tärkeä ruotsinkieli­nen vähem­mistö on maamme taloudelle. Sik­si olen huolestunut ruotsinkielis­ten meneil­lään olev­as­ta muut­toaal­losta Ruotsiin.

En ole sanonut mitään siitä, pitääkö päivystyk­sen olla Vaasas­sa vai Seinäjoel­la vai peräti molem­mis­sa. Twi­itin tarkoituk­se­na oli vain tode­ta, että jos ruotsin opiskelun pakol­lisu­us  on hyödytön kielel­lis­ten oikeuk­sien kannal­ta, sitä ei voi puo­lus­taa kielel­lisil­lä oikeuksilla.

Fik­suim­mat ruotsinkieliset ovat ymmärtäneet ansan ja  kiire­hti­neet sanomaan, että tämä kos­kee vain ter­vey­den­huoltoa. Muil­la kielel­lis­ten oikeuk­sien alueil­la ei tarvitse vaa­tia ruot­sia äidinkie­lenään puhu­vien palvelu­ja. Muis­ti­ni ei ole näin lyhyt. Muu­ta­ma vuosi Poh­jan­maal­la vas­tustet­ti­in joidenkin hallinnol­lis­ten palvelu­jen siirtämistä Oulu­un, kos­ka Oulus­sa ei osa­ta ruot­sia. Taaskaan ei opit­tu ruot­si kel­van­nut. Onko jokin ala, jol­la se kelpaa?

Min­un vies­ti­ni on se, että ruotsin kie­len pakol­lisu­us kaikille on huono, kallis ja katkeru­ut­ta aiheut­ta­va tapa tur­va­ta maan kak­sikielisyys maas­sa. Se aika ja raha, joka tähän käytetään, tuot­taisi paljon enem­män hyö­tyä käytet­tynä jol­lain toisel­la taval­la. Jos meil­lä olisi maas­sa kiin­teä bud­jet­ti ruotsin kie­len hyväk­si jota vaik­ka folk­tinget hoitaisi, löy­ty­isi nopeasti parem­pia tapo­ja tuon rahan käyt­töön kuin opet­taa ruot­sia vas­taan­hang­oit­tel­e­valle liek­salaiselle tule­valle metsurille.

Jos perustei­ta ruotsin kie­len pakol­lisu­u­teen ei löy­dy ruotsinkielis­ten kielel­li­sistä oikeuk­sista, niiden on löy­dyt­tävä opiske­li­jan omas­ta edus­ta. Tämä on asia, jota voi selvit­tää tutki­mal­la. Tehtäköön kyse­ly­tutkimus vaik­ka 35-vuo­ti­aiden kesku­udessa siitä, kuin­ka paljon heil­lä on ollut käyt­töä koulu­ruot­sille, käyt­tävätkö he sitä päivit­täin, viikoit­tain, kuukausit­tain, vuosit­tain vai harvem­min. Voisi myös kysyä, että jos voisi jälkikä­teen vai­h­taa ruotsin kie­len osaamisen johonkin toiseen kieleen, vai­h­taisiko ja jos vai­h­taisi, mihin. Tämän jäl­keen keskustelu olisi paljon tuke­vam­mal­la pohjalla.

Se, ettei ketään ole kiin­nos­tunut täl­laista teet­tää, ker­too lähin­nä siitä, että tässä kysymyk­sessä tun­teet ovat fak­to­ja tärkeämpiä.

Minä tek­isin ruotsinkielestä valin­naisen aineen jol­lain sel­l­aisel­la taval­la, joka takaisi, että riit­tävän moni sen kuitenkin val­it­see. Täl­lainen mekanis­mi­han meil­lä on yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa. Jos ei kir­joi­ta ruot­sia, on kir­joitet­ta­va matem­ati­ik­ka, jota moni pitää vielä suurem­pana kauhis­tuk­se­na. Luulen, että oppimi­nen sujuu parem­min luokissa, jois­sa on vain itse ruotsinkie­len valinneita.

Nou­se­van nuori­son asen­teet ruotsinkie­len pakol­lisu­ut­ta vas­taan ovat niin voimakkai­ta, että on vain ajan kysymys, mil­loin tämä kaatuu rytis­ten. Sik­si ruotsin kieltä puoltavien olisi hyvä purkaa tämä miina itse, kos­ka muuten se kaatuu taval­la, joka on ruotsin kie­len kannal­ta huo­mat­tavasti huonom­pi. Esit­tämäni ruotsin opiskelun val­in­taa puolta­va mekanis­mi jäisi rakentamatta.

Minä pidän ruotsin pakol­lisu­u­den suurim­pana hait­tana sitä, että sen seu­rauk­se­na suo­ma­laiset ovat kan­sain­välis­es­ti yksikielisiä. Pohjo­is­maid­en ulkop­uolel­la käyte­ty­istä kielistä osaamme vain englan­tia. Ruot­salaiset ovat meitä parem­pia myymään muun muas­sa sik­si, että he osaa­vat vain yhden Pohjo­is­maid­en ulkop­uolel­la käyt­tökelvot­toman kie­len ja me kaksi.

Twit­ter-kom­menteis­sa väitet­ti­in, että ne, jot­ka val­it­si­si­vat ruotsin kie­len sijas­ta jonkin toisen kie­len, työl­listy­i­sivät huonom­min.  Luulen, että on toisin päin. Jos 10 000 suo­ma­laista voisi jol­lain taikatem­pul­la hai­h­dut­taa päästään koulus­sa opitun ruotsin ja vai­h­taa sen vaik­ka kiinaan, he työl­listy­i­sivät parem­min eivätkä huonom­min. Samoin en oikein usko, että heikom­man koti­taus­tan omaa­vat eivät ymmärtäisi vali­ta ruot­sia vaan sor­tu­isi­vat jonkin maail­mankie­len opiske­li­joik­si tai että jos he näin tek­i­sivät, tämä olisi heille turmioksi.

Tätäkään en hyväksy: vaik­ka suurin osa koul­u­lai­sista oppii ruot­sia niin huonos­ti, ettei siitä ole käytän­nössä mitään hyö­tyä, on hyvä opet­taa kieltä kaikille, jot­ta jotkut voivat myöhem­min opetel­la sitä lisää. Nyt vähän kus­tan­nuste­hokku­ut­ta. Aika teho­ton­ta on, jos 20 koul­u­lai­sista 19 opiskelee ruot­sia turhaan (ja jät­tää siis yhden maail­mankie­len oppi­mat­ta), jot­ta yksi heistä voisi pon­nistaa tältä alustal­ta eteenpäin.

Ajat­telin ensin käsitel­lä twit­teris­sä vas­taan tullei­ta hölmöimpiä vas­ta-argu­ment­te­ja, mut­ta antaa olla.

Yksi viesti sinne ruotsinkieliselle puolelle: eristäy­tymi­nen eristää. Min­un alun perin lau­datur­ta­soinen ruotsin osaamiseni on heiken­tynyt, kun ruotsinkieliset vaa­ti­vat ja sai­vat oman tele­vi­siokana­van, jonne ruotsinkieliset uutiset piilotet­ti­in suomenkielisiltä kat­so­jil­ta. Ennen kat­soi ne melkein joka päivä, nyt en koskaan. Suurim­mas­sa osas­sa Suomea niitä ei edes näe.

= = =

Ja lopuk­si. Kaikesta siitä, mitä yllä kir­joitin, ei tule syyt­tää eikä kiit­tää vihre­itä. Vihreä puolue on ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den kannalla.

 

 

 

 

273 vastausta artikkeliin “Ruotsin opiskelusta yli 140 merkkiä”

  1. Taitaa olla niin, että sen vähem­mistön mikä tääl­lä nyt on oikeudet tur­vat­taisi­in paljon parem­min, mikäli ne resurssit mitä nyt käytetään kovakalloisen kansamme nui­jimiseen kielel­lä jota se ei halua oppia suun­nat­taisi­in edes osit­tain niihin ruotsinkielisi­in palveluihin.

    Etenkin ter­vey­den­huol­los­sa nämä oli­si­vat tärkeitä ja näen, että Vaasalais­ten pitäisi saa­da poti­las­tur­val­lisu­ussy­istä palvelun­sa äidinkie­lenään ruot­sia puhu­van lääkärin tai henkilökun­nan avustuksella.

    Mielestäni Osmon havain­to oli hyvä — peruste­lut eivät kestä ja ne kään­tyvät itseään vas­taan lopulta.

    Oma näke­myk­seni on, että jos suomes­sa olisi toinen viralli­nen kieli, niin sen tulisi olla englan­ti. Lähin­nä sik­si, että asenne sitä kohtaan on hyvä, se on muo­dos­tunut yleis­maail­mallisek­si korkean tason kielek­si ja toisaal­ta maail­ma on nykyään niin paljon mobi­ilimpi kuin aikaisemmin.

    1. Nej nej, engel­s­ka som offi­ciellt språk!? Har du ingen stol­thet eller självre­spekt som fin­län­dare inför allt fint som utgör Finland?
      Vad engelsmän­nen skulle hån­skrat­ta åt den­na idén.

  2. Minus­ta tämä sairaalaki­ista osoit­ti hyvin ainakin yhden asian, mil­lä taval­la ruotsin kie­len pakol­lisu­us ja pakolli­nen virkamies­ruot­si aiheut­taa hait­taa. Kun ruotsin kieli on pakolli­nen kaikille ja virkamies­ruot­si kaikille amk:sta ja yliopis­tos­ta valmis­tuville, on vaa­timus­ta­so las­ket­ta­va väk­isinkin niin alas, että virkamies­ruotsin suorit­ta­mi­nen ei todel­lakaan takaa sitä, että ruot­sia osaisi oikeasti käyttää.

    Minus­ta olisi parem­pi, että ruot­si olisi vapaae­htoinen kaikil­la tasoil­la. Mietit­täisi­in ne työ­paikat, jos­sa ruot­sia ihan oikeasti tarvit­see (sairaala, jos­sa käy merkit­tävä määrä Vaasan seudul­la asu­via ruotsinkielisiä, on tästä hyvä esimerk­ki), ja näis­sä paikois­sa sit­ten vaa­dit­taisi­in nyky­istä virkamies­ruotsin min­imi­vaa­timuk­sia selvästi parem­paa ruotsin taitoa.

    Nykyi­nen ruotsin kie­len pakol­lisu­us aiheut­taa myös sen, että kie­len opiskelus­ta motivoituneet koul­u­laiset ja opiske­li­jat eivät opi sitä niin hyvin kuin pysty­i­sivät. Tyt­täreni ker­toi, että kun hänel­lä alkoi 7. luokalla ruot­si, niin hän ja mon­et hänen luokkakavereis­taan oli­vat etukä­teen todel­la innos­tunei­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta oppia uusi kieli. Se into hävisi muu­ta­mas­sa viikos­sa siihen, kun tun­neil­la edet­ti­in etanan vauh­tia, jot­ta ei-motivoituneet saataisi­in jotenkin pidet­tyä mukana. Tyt­täreni luki koulus­sa myös pitkää sak­saa ja englan­tia, ja niiden ero ruotsin tun­tei­hin oli valtava. 

    Se hyvä puoli ruot­sis­sa tosin oli, että vähänkin ahk­er­alle koul­u­laiselle se on nyky­isin var­maan ter­veystiedon jäl­keen helpoin aine saa­da Lau­datur yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa. Kun ruotsin osaamisen yleinen taso on surkea, riit­tää Lau­da­turin saamiseen suun­nilleen se, että lukee ja tekee läksynsä.

  3. Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­seni työelämästä on se, että olen tarvin­nut koulus­sa oppi­maani ruot­sia joka ikisessä työ­paikas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jatku­vasti tarvin­nut, sitä on samal­la myös oppin­ut lisää.

  4. Oikein hyvin perusteltu. 

    Nyt olisi hal­li­tus­puolueil­la tuhan­nen taalan paik­ka. Seu­raa­vat 50 vuot­ta RKP on taas hal­li­tuk­ses­sa ja pakko­ruot­sista ollaan pääsemättömissä.

  5. Ei kan­nat­taisi viestit­tää ollenkaan twit­ter­il­lä tai vas­taav­il­la välineil­lä mis­sä viestin pitu­us on rajoitet­tu, kos­ka sil­loin on aina mah­dol­lista että viesti ymm­mär­retään väärin. Varsinkin jos aiheena on vähem­mistö­jen asema.

  6. Muil­la kielel­lis­ten oikeuk­sien alueil­la ei tarvitse vaa­tia ruot­sia äidinkie­lenään puhu­vien palveluja.

    Sivuhuomiona: Eihän helsinkiläiseen ter­veyskeskuk­seen meneväl­lä suomea puhu­val­la suo­ma­laisel­la ole nykyään mitään taku­u­ta suomea äidinkie­lenään puhu­van tar­joamista palveluista. Toiv­ot­tavasti kuitenkin suomea riit­tävän hyvin puhu­van tar­joamista palveluista (omat koke­muk­set siinä vähän rajoilla). 

    Ruotsinkieliset palve­lut tar­jo­taan vaa­ti­mal­la tarvit­taval­ta määrältä henkilökun­taa riit­tävä ruotsin osaamisen taso, ei kaik­il­ta suori­tus tasol­la, jol­la ei pärjää.

  7. Jos täy­tyy nyt ihan tähän ajanko­htaiseen asi­aan men­nä, niin itse tun­nus­tan että ei ole henk kohtaista käsi­tys­tä miten hyvin palvel­laan ruot­sik­si Seinäjoen keskus­sairaalas­sa, mut­ta kuvit­telisin sen ole­van samaa tasoa kuin pk-seudul­la, eli huonos­ti. Eli sikäli en ymmär­rä mik­si etelä-Poh­jan­maan sairaala­palve­lut pitää keskit­tää juuri sinne eikä kak­sikieliseen Vaasaan.

    Kuvit­telisin että Poh­jan­maan ruotsinkielis­ten huoli on oikeutet­tua kos­ka he osaa­vat suomea keskimäärin huonom­min kuin pk-seudun ruotsinkieliset,ja lapset ja van­huk­set eivät vält­tämät­tä lainkaan. 

    Se varsi­nainen huoli ei ole myöskään se että kan­ta­suo­ma­laiset lääkärit tai hoita­jat eivät osaisi ruot­sia, kos­ka he ovat juuri sen takia oppi­neet ruot­sia koulus­sa ja suorit­ta­neet kokeet. 

    Mut­ta Suomes­sa­han on tun­netusti lääkäri- ja hoita­japu­la, ja sik­si moni hoitoalan henkilö on maa­han­muut­ta­jataus­tainen, ja moni heistä osaa vain aut­tavasti suomea, ja ei ollenkaan ruot­sia. Ei pakolli­nen ruotsinope­tus kouluis­sa auta jos lääkäri on Ghanas­ta ja osaa vain ran­skaa tai Geor­gias­ta ja osaa vain venäjää. HEi­dän on ensin opit­ta­va suomea että eh ylipään­sä voivat hoitaa ihmisiä, ja siihen se paikallis­ten kiel­ten opiskelu yleen­sä jää. PK-seudul­la tämä on arkea, en tiedä miten se on Seinäjoella. 

    Jot­ta ruotsinkieliset palve­lut tur­vat­taisi­in pitkäl­lä tähtäimel­lä pitäisi oikeas­t­aan tuo­da tänne ammat­ti­taitoista väkeä Ruot­sista ja muual­ta Skan­di­navi­as­ta, mut­ta miten tuot, kun muut­toli­ike on toiseen suun­taan tai tänne muute­taan vain kauko­maista? Vaasaan jos­sa voi elää ruot­sik­si, saa ehkä houkutel­tua ruot­salaisia lääkäre­itä töi­hin mut­ta miten Seinäjoelle?

  8. Arvelisin että yksi syy tehdä ruotsinkielestä 60-luvul­la pakolli­nen kaikille oli pain­ot­taa Suomen kuu­lu­mista län­teen Neu­vos­toli­iton uhan alla.

  9. Harv­inaisen höplää väkeä tuol­la ruotsinkielisel­lä rin­ta­mal­la. Ihan kuin olisi menos­sa jokin juu­ta­lais­vain­oon ver­rat­ta­va myller­rys, jos joku ihmettelee mik­si huono ruotsin kie­len taito on tarpeen. Vir­ka- ja pakko­ruot­si pois.

  10. Kan­tasi ruotsin opetuk­seen Suomes­sa on sekä nuo­ria oppi­lai­ta, opiskelua yleis­es­ti että ruotsin kieltä arvosta­va, ja perustel­tu eri­no­maisen hyvin.

    Kan­natan lämpimästi.

  11. Val­ta­van hyvä kir­joi­tus Odel­la!! Olen aivan täs­mäl­lis­es­ti samaa mieltä. Olen vankasti ruotsin vapaae­htoisu­u­den kan­nal­la — ja samal­la kan­natan Oden porkkanaa ruotsin val­it­semisen vauhdit­tamisek­si. Suosit­te­len lämpimästi ruotsin hyvää osaamista kaikille riip­pumat­ta siitä, tarvit­seeko ruot­sia työssään vai ei. Se avaa naa­purin media­maail­man ja kult­tuurin, joka on sil­lä taval­la meille kiin­nos­ta­va, että siinä käsitel­lään samo­ja asioi­ta kuin meil­läkin. Ei ran­skalaisle­hden jutuis­sa tai uuti­sis­sa paljon samo­ja aihelmia ole kuin ne, mitkä meitä Suomes­sa kohauttavat.

  12. Tähän samaan keskustelu­un liit­tyy myös eräi­den yliopis­to­jen tai tiedekun­tien kieliki­in­tiömenet­te­ly. Itse olen puhunut tästä 25 vuot­ta. Ruot­sia osaa­mal­la on enem­män aloi­tu­s­paikko­ja “suomenkieli­sis­sä” yliopis­tois­sa ja korkeak­ouluis­sa, ja ruotsinkieliset päälle. 

    Tätä perustel­laan ruotsinkielis­ten palvelu­jen tur­vaamisel­la. Täs­mälleen samoin perustel­laan pakol­lista toisen koti­maisen kie­len (ŕuotsin) opetusta. 

    Mikäli palve­lut tur­vataan pakol­lisel­la kie­lenopetuk­sel­la, kieliki­in­tiöt ovat syr­jiviä. Mikäli palve­lut tur­vataan kieliki­in­tiöil­lä, toisen koti­maisen kie­len pakol­lisen opiskelemisen perustelu palvelu­jen tur­vaamisel­la on mieltä vailla. 

    Muuten juuri kuin kir­joituk­ses­sa esitetään. 

    Kak­sikielisyys merk­it­see suurim­malle osalle vain jotain pakkoa ja epämiel­lyt­tävää riesaa. Aivan turhaan, sil­lä tämä aspek­ti ei tuo­ta mitään kenenkään tarvit­se­maa. Aina kun Suomes­sa puhutaan kak­sikielisyy­destä, puhutaan jotenkin pakot­tamis­es­ta, velvol­lisuuk­sista ja kus­tan­nuk­sista ja keskustelu on väk­isin melko negati­ivis­es­ti värittynyttä. 

    Toisinkin voisi olla. Suo­mi on ain­oa pohjo­is­maa, jos­sa toimi­va myyn­tikont­tori tai asi­akas­palveluyk­sikkö voisi palvel­la kaikkia pohjo­is­mai­ta (Islanti tökki­nee, mut­ta niin se tökkii ruot­salaisellekin, ja maa on pieni), kun taas Ruot­si­in tai Tan­skaan sijoitet­tu kios­ki ei kykene palvele­maan suomek­si yhtä helposti. 

    Luulisi, että tätä voisi myydä. 

    Meille ker­ro­taan pro­pa­gan­das­sa, että kak­sikielisyys on rikkaus ja voimavara, ja tästä syys­tä on liu­ta pakko­ja ja mui­ta rak­en­tei­ta, joil­la tätä rikkaut­ta ylläpi­de­tään. Mitäpä jos luopuisimme pakot­tamis­es­ta kokon­aan ja keskit­ty­isimme rikkau­teen ja voimavaraan, jon­ka määrä ei vähene ensinkään, vaik­ka asi­aan liit­tyvä pakot­ta­mi­nen lopetettaisiin.

  13. Haav­is­to­han sanoi Suomea kiusaa­jien maak­si. On kyl­lä aika erikoista, että ruot­sia pakote­taan opiskele­maan niin paljon, että se vie paljon resursse­ja muil­ta aineil­ta. Nuoret pakote­taan armei­jaan ain­oana Euroopan maana. Ja veroaste on Euroopan korkein.

    Ehkä Haav­is­tol­la oli point­tin­sa oikeassa.

  14. Ruotsinkie­len vaiku­tuk­sista en tiedä, mut­ta Suomes­sa valmis­tu­taan yliop­pi­laak­si ja yleen­säkin ammat­ti­in ennä­tys­van­hana. Ei kan­natatisi niin pitkään opiskel­la, kun kuitenkin joutuu vai­h­ta­maan ammat­tia use­am­man ker­ran elämässään. Sietäisi harki­ta tarkkaan opetusohjelmia.Tietääkö kukaan miten on kieliopin­to­jen lai­ta muis­sa monikieli­sis­sä maissa?

  15. Hyvin ja tas­apain­ois­es­ti kirjoitettu!

    Pari näkökul­maa lisäisin: maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na on turha vaa­tia kah­den uuden kie­len osaamista. Lisäk­si per­heis­sä, jois­sa jo valmi­ik­si vaik­ka ital­ian kieli­nen per­heen­jäsen, voi olla parem­pi, että opetel­laan muu­ta kuin toista koti­maista, jos se kun­nas­sa mahdollista.

    Pakko­suomenkin voisi samal­la pois­taa. Toista koti­maista voisi olla kaikille kurssin tai kah­den ver­ran osana yhteiskun­taop­pia tai historiaa.

    Tieteel­lis­es­tä näkökul­mas­ta olisin kiitolli­nen, jos joku toinen blo­gia luke­va jakaisi tietoa a) yksilöi­den kyvys­tä ja rajoista oppia usei­ta kieliä (kyl­lä kaikkia kieliä oppii ‑argu­ment­ti) ja miten kapeam­mat use­an kie­len kielikylvyt toimi­vat. Voisiko perusk­oulus­sa olla usei­den kiel­ten alkei­ta, jot­ta lapset oppi­si­vat esim aasialais­ten ja slaav­i­lais­ten kiel­ten ääntämystä?

    Iso voit­to olisi, jos kiel­ten opiskelun valin­nan­va­paus (yleistä kiel­tenopiskelun pakkoa kan­natan) paran­taisi suo­ma­lais­ten venäjän oppimista, ettei yksi dosent­ti olisi ain­oa suo­ma­lainen äänitorvi.

    n ään­tämys­tä?

    Iso voit­to olisi, jos kiel­ten opiskelun valin­nan­va­paus (yleistä kiel­tenopiskelun pakkoa kan­natan) paran­taisi suo­ma­lais­ten venäjän oppimista, ettei yksi dosent­ti olisi ain­oa suo­ma­lainen äänitorvi.

  16. ja lisäyk­sen vielä maail­man voimakkain ay-liike, joka estää työt­tömien työnteon

  17. RKP on suomen lib­er­aalein puolue imo, pait­si ruotsin kie­len suhteen.

  18. Samaa mieltä, kiitos!

    Halu­an vielä opet­ta­jan näkökul­mas­ta muis­tut­taa, että pakko­ruot­si on outo pakko: siitä ei saa vapau­tus­ta edes tarvit­taes­sa. Meil­lä on paljon maa­han­muut­ta­jataus­taisia oppi­lai­ta tai oppi­lai­ta, joil­la on ongelmia nimeno­maan kie­len alueel­la. Muual­la näiltä oppi­lail­ta ei vaa­di­ta toista vieras­ta kieltä. Meil­lä heitä ei voi vapaut­taa pakko­ruot­sista, kos­ka se “aset­taisi hei­dät epä­tasa-arvoiseen ase­maan”, kos­ka vain pakko­ruot­si avaa tien virkoi­hin. Tämä on kestämätön tilanne. Mon­et oppi­laat joutu­vat pakko­ruotsin takia pitkit­tämään lukio-opin­to­ja ja jopa keskeyt­tämään jatko-opin­not. On ere­hdys luul­la, että kaik­ki aka­teemiset ovat kykeneviä luke­maan suju­vasti usei­ta kieliä — näin ei ole. Eri­tyis­es­ti niil­lä, joille jo suomenkielisen tek­stin lukem­i­nen on hidas­ta ja työlästä (maa­han­muut­ta­jat, dyslek­sikot), joutu­vat tekemään opin­nois­saan muutenkin paljon mui­ta suurem­man työn. Ja sit­ten he tais­tel­e­vat vielä pakko­ruotsin kanssa, jos­ta heille jää ehkä kymme­nen sanaa, vito­nen todis­tuk­seen ja paljon hukat­tua aikaa ja mah­dol­lisuuk­sia. Nämä nuoret voivat kuitenkin olla hyviä matem­ati­ikas­sa, tekni­ikas­sa, empa­ti­as­sa ja näin ollen eri­no­maisia sairaan­hoita­jia tai insinööre­jä. Pakko­ruot­sista on muo­dos­tunut täl­lainen hirviö, kos­ka vapau­tuk­sia ei yksinker­tais­es­ti voi­da antaa, sil­lä ne romut­taisi­vat het­kessä muit­ten opiskelu­moraalin ja sen ain­oan todel­lisen perus­teen pakko­ruot­sille: sin­un on selvit­tävä tästä tai et saa koskaan minkään­laista pahvia mis­tään oppilaitoksesta!

  19. Aiem­min ruotsin lau­datur avit­ti opiskelu­paikkaan Åbo Akde­mis­sa ja Ruot­sis­sa ruot­salai­sis­sa yliopistoissa.
    Nyky­isin Ruot­sis­sa siitä ei ole eri­ty­istä hyötyä.
    Samal­la vaival­la voi men­nä opiskele­maan johonkin Muuhunkin EU maahan. 

    Ruot­sis­sa ruot­salaiset eivät pääsään­töis­es­ti tiedä Suomes­ta mitään ja suo­ma­lai­sista “ei saa peit­tää”, puukko ja dokaami­nen Suomen lau­toil­la. Sekin vaikut­taa kiin­nos­tuk­seen siihen suuntaan. 

    Vink­ki: jos ruot­sia tarvit­see, sitä oppii. Ilman muumiruotsin murretta. 

    Säälit­tävin perustelu ruotsin pakol­lisu­udelle on, että kun joutuu luke­maan fin­skaa niin muiden on vas­taavasti olta­va ruotsin tun­neil­la. Muuten tulee ansioton­ta etua. Se tun­tuu simputukselta. 

    Ode on täysin oike­as­sa. Vain valin­naisu­us enää pelas­taa ruotsin osaamisen Suomessa. 

    Työ­paikkoi­hin jois­sa tosis­saan tarvi­taan ruot­sia Suomes­sa valmis­tuu ihmisiä Han­kenista, Åbo Akademista, Helsin­gin yliopis­tos­ta ja joukos­ta mui­ta oppi­laitok­sia. Mik­si sit­ten virkaruotsi?

  20. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että Ruotsin kieli on rikkaus, kos­ka Ruotsin kieli on rikkaus.

  21. Jalankulk­i­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­seni työelämästä on se, että olen tarvin­nut koulus­sa oppi­maani ruot­sia joka ikisessä työ­paikas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jatku­vasti tarvin­nut, sitä on samal­la myös oppin­ut lisää.

    Kuinkas paljon olet viet­tänyt aikaasi pohjo­is­maid­en ulkopuolella?

    Pohjo­is­mai­hin kuu­lumat­to­mia mai­ta kun on 189 kap­palet­ta ja niis­sä on väestöä yli 7 miljardia.

    Nuorisolle maail­ma on muu­takin kuin Suo­mi ja ruotsin­lai­vat. Nuorisolle maail­ma on oikeasti koko maail­ma, jon­ka inter­net yhdistää.

  22. “Tehtäköön kyse­ly­tutkimus vaik­ka 35-vuo­ti­aiden kesku­udessa siitä, kuin­ka paljon heil­lä on ollut käyt­töä koulu­ruot­sille, käyt­tävätkö he sitä päivit­täin, viikoit­tain, kuukausit­tain vuosit­tain vai harvemmin.” 

    Joitakin täl­laisia kyse­lyjä on tehty, onko kyseessä tutkimuskri­teer­it täyt­tävä otan­ta, sitä en osaa sanoa. Yksi esimerk­ki on Tiia Turkian gradu: Ruotsin kieli valtionhallinnossa.
    https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36797/URN:NBN:fi:jyu-2011101211533.pdf

    Sen mukaan ruot­sia ei juuri tarvita/käytetä edes val­tion­hallinnos­sa sisäministeriössä..

    Seu­ra-Lehti taas kysyi äsket­täin luk­i­jaraadis­san, onko ruot­sille ollut käyttöä.
    Yli 40 % vas­tasi, ettei ole KOSKAAN tarvin­nut ruot­sia työssään, 10 % käyt­ti päivittäin.

    Olisi siis aivan riit­tävää, jos ruot­sia luk­isi joka kymmenes suomenkieli­nen mah­dol­lisim­man laa­jan oppimäärän (A1-kieli).
    Valitet­tavasti RKP:n masi­noima B‑ruotsin aikaist­a­mi­nen söi A‑kielten (myös A‑ruotsin) luk­i­jat eli RKP piti parem­pana suuria mas­so­ja luke­mas­sa huonom­paa ruot­sia, kun järkevä ja tarpeet tyy­dyt­tävä lähtöko­h­ta olisi ollut juuri päin­vas­tainen! Pienem­pi määrä, parem­pi laatu!

  23. Tuo­mas Enbuske kir­joit­ti aiheesta läh­es kuusi vuot­ta sit­ten näin:

    “Pakko­ruotsin vas­tus­ta­jat ovat oike­as­sa. He ovat oike­as­sa yksinker­tais­es­ti sik­si, että heistä siltä tun­tuu. Ei ole ole­mas­sa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.

    Jos joku ei tarvitse ruot­sia elämässään, niin sil­loin hän ei sitä ei tarvitse. 

    Mon­et filosofit jo Pla­ton­ista läh­tien ovat väit­täneet sitkeästi, että olisi ole­mas­sa joku “oikei­den hyvien ideoiden maail­ma”, jos­sa esimerkik­si kieli itsessään olisi tärkeä. Mut­ta se ei ole tot­ta. Kieli on tärkeää, jos joku sen sel­l­aisek­si kokee.”

    http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60431-pakkoruotsin-vastustajat-ovat-oikeassa

    JTS:

    Säälit­tävin perustelu ruotsin pakol­lisu­udelle on, että kun joutuu luke­maan fin­skaa niin muiden on vas­taavasti olta­va ruotsin tun­neil­la. Muuten tulee ansioton­ta etua. Se tun­tuu simputukselta. 

    Ja kaikkein surullis­in­ta on, miten paljon vas­taavaa argu­ment­tia käytetään politiikassa.

  24. Mehtäläi­nen: Kuinkas paljon olet viet­tänyt aikaasi pohjo­is­maid­en ulkopuolella?

    Pohjo­is­mai­hin kuu­lumat­to­mia mai­ta kun on 189 kap­palet­ta ja niis­sä on väestöä yli 7 miljardia.

    Nuorisolle maail­ma on muu­takin kuin Suo­mi ja ruotsin­lai­vat. Nuorisolle maail­ma on oikeasti koko maail­ma, jon­ka inter­net yhdistää.

    Jos on viet­tänyt aikaa muutenkin kuin tur­isti­na Pohjoimaid­en ulkop­uolel­la, huo­maa että Ruot­si ja Nor­ja ovat, Eestiä ollenkaan aliarvioimat­ta, meitä kult­tuuris­es­ti ja toim­intatavoil­taan lähim­mät samanlaiset.

    Pakolli­nen ruotsinkieli ja sen laa­ju­us ovat sit­ten eri asia.

    Itse kan­natan edel­lä mainit­se­mas­tani syys­tä pakol­lista lyhyt­tä ruotsinkie­len kurssia. Voi sit­ten sen omak­sut­tuaan tosi­ti­lanteis­sa siir­tyä kohteliaal­la taval­la johonkin maail­a­mankieleen tai sit­ten käy­dä mie­lenki­in­toisia keskustelu­ja kökkökielel­lä esim. Ruotsin saaris­tossa ja nor­jalais­ten lohi­jok­ien rannoilla.

    Se vain on kum­ma, että muu­ta­ma lause ruot­sik­si tai norskik­si avaa tietä kaiken­laisi­in keskusteluihin.

  25. Osmo har abso­lut rätt i vad han säger och föres­lår, Bravo!

    Men det måste jag säga, att det är synd om Anna-Maja Hen­riks­son nu! Säk­erli­gen kunde hon inte gis­sa vad följ­den skulle bli av hennes agerande i Seinäjoki-affären!

  26. Ruotsinkie­leni kel­paa vain ruot­salaisille ja ahve­nan­maalaisille. Mut­ta man­tereel­la ker­to­vat että ei kel­paa ja hän puhuu kul­la suomeakin. Koen ylim­ielisek­si että en edes saa yrit­tää kun kohtu­udel­la osaan kieltä. Ja ymmär­rän erit­täin hyvin. Jodå näin tulee aina se bät­tre folk fiilis.

  27. On nai­ivia keskustel­la pakko­ruot­sista ikään kuin se olisi jär­jen asia, ikään kuin sen puoles­ta esite­tyt argu­men­tit kan­nat­taisi ottaa tosis­saan. Mitkään kyse­lyt eivät asi­aa mik­sikään muuttaisi. 

    Pakko­ruot­si tuot­taa paljon mukaopiskelua ja mukaosaamista, jot­ta “hyvät ihmiset” oli­si­vat onnel­lisia, jot­ta Ruot­si pitäisi Suomes­ta ja jot­ta suomen­ruot­salaiset ja etenkin suomen­ruot­salainen pääo­ma pysy­isi vähän suo­si­ol­lisem­pana. Mut­ta eihän näistä todel­li­sista syistä kukaan mitän puhu vaan jostain pohjo­is­mai­sista työ­markki­noista, his­to­ri­an kun­noit­tamis­es­ta, Suomen kak­sikielisyy­destä, palvelu­iden takaamis­es­ta ja muista aidanseipäistä.

    Suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka tun­tuu yllät­tävän usein vähäjärkiseltä.

  28. Ruot­si on tärkeämpi kieli keskiver­to­suo­ma­laisille kuin joku espan­ja tai ran­s­ka. Eli­it­ti opetelkoot ruotsin ja englan­nin lisäk­si espan­jaa tai vaik­ka man­dari­iniki­inaa. Kyl­lä yliopis­to-opiske­li­jamme ovat heikos­sa hapes­sa jos valmis­tu­mi­nen jää ruotsin kielestä kiinni!

    En tarkoi­ta että perusk­ouluis­sa ja ammat­tik­ouluis­sa olisi pakko oppia ruot­sia mut­ta korkeam­mas­sa koulu­tuk­ses­sa kyl­lä. Ihmis­ten jot­ka ovat johtavas­sa ase­mas­sa kaut­ta maan, tulisi osa­ta kom­mu­nikoimaan tärkeim­män naa­puri­maamme kol­le­go­jen kanssa ja kak­sikielisil­lä alueil­la asi­akas­ra­jap­in­nas­sa toimivien.

    Ja vaik­ka ei ole sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä jos­sa ruotsin taitoa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­netin aikakaut­e­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruotsin kieltä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­salaista medi­aa. Siel­lä näkee maail­man toisen­laisin silmin kuin johon me olemme tot­tuneet. Lisäk­si voi kir­joit­taa ruot­salaisi­in keskustelu­pal­stoi­hin. Niil­lä keskustelu­pal­stoille joil­la suo­ma­laiset kir­joit­ta­vat ovat ruot­salaiset yleis­es­ti ottaen kiin­nos­tunei­ta Suomes­ta ja suo­ma­lai­sista asioista, eikä ole mitään puukko ja p‑rkele vitsejä.

    Sanon teille tämän vain yhden ker­ran: Me tulemme ole­maan riip­pu­vaisia Ruot­sista ja muista Pohjo­is­maista jos Putin rupeaa ärjyämään kunnolla.
    Meil­lä oli vielä pari kuukaut­ta sit­ten ovi auki Natoon, mut­ta se ovi on menos­sa kiin­ni. Jos suo­ma­laiset vain hais­tat­tel­e­vat ruot­salaisille ja ruotsin kielelle, niin se on Suomen menoa sit­ten. No eli­it­ti ei väl­itä kos­ka ohjuk­set ei lennä Por­tu­gali­in asti.

  29. Jalankulk­i­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­seni työelämästä on se, että olen tarvin­nut koulus­sa oppi­maani ruot­sia joka ikisessä työ­paikas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jatku­vasti tarvin­nut, sitä on samal­la myös oppin­ut lisää.

    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­seni työelämästä on, että en ole tarvin­nut ruot­sia ker­taakaan, vaik­ka suuri osa töistä liit­tyy pohjo­is­maiseen yhteistyöhön ruot­salais­ten, nor­jalais­ten ja tan­skalais­ten kol­le­goiden kanssa. Käsiteltävä doku­men­tit ja työkieli on englanti..

  30. Yläasteikäisenä min­ul­la oli val­ta­va asen­neon­gel­ma ruotsin opiskelua kohtaan. Merkit­tävältä osaltaan se oli var­masti luokkakavereil­ta absorboitua (kos­ka van­hempani ovat olleet hyvin posi­ti­ivisia ruotsin kieltä kohtaan), mut­ta osaltaan se joh­tui pakos­ta opiskel­la kieltä, jolle ei tun­tunut ole­van mitään todel­lista tarvet­ta. Lukios­sa entiset epä­mo­tivoituneet kaver­it vai­h­tu­i­v­at motivoituneisi­in, ja ehkäpä van­hempi­enkin val­is­tus teki tehtävän­sä: aloitin lukio läh­es nol­lata­sol­ta, mut­ta kir­joitin eximi­an. Yliop­pi­las­todis­tus­ta noutaes­sani osasin keskustel­la suju­vasti ruot­sik­si (vaik­ka edelleenkään mitään todel­lista tarvet­ta ei ollut, luku­unot­ta­mat­ta paria Tukhol­man risteilyä).

    Nyky­isin asen­teeni ruotsin opiskelua kohtaan on taas negati­ivisen puolel­la, kos­ka viimeis­ten vuosien aikana olen tarvin­nut kieli­taitoani vain ker­ran vuodessa tai kahdessa. Lisäk­si saan ajoit­tain kuun­nel­la kysymyk­siä asen­neon­gel­mas­ta tai vas­taavas­ta. Kyseessä ei ole asen­neon­gel­ma, vaan taustal­la on se kylmä tosi­a­sia ettei ruotsinkielelle ole suurim­man osan kohdal­la minkään­laista todel­lista tarvet­ta. Aivan samal­la taval­la voitaisi­in syyt­tää asen­neon­gel­mas­ta, jos ei 10 vuot­ta lukion jäl­keen osaa enää suju­vasti juuri- ja log­a­r­it­mi­funk­tioi­ta. Joudun käyt­tämään paljon aikaa ja ener­giaa ammat­ti­taitoni jatku­vaan kar­tut­tamiseen ja päivit­tämiseen, joten tun­tuu kohtu­ut­toma­l­ta käyt­tää merkit­tävästi aikaa kieli­taidon ylläpitämiseen, jon­ka todel­li­nen tarve on äärim­mäisen vähäistä. Siitäkin huoli­mat­ta puhuisin mielel­läni suju­vaa ruot­sia, olisi­pa sille vain tarve.

    Asen­net­tani kään­tää entistä negati­ivisem­paan suun­taan ruotsinkielis­ten kieliki­in­tiöt. Negati­ivi­nen asenne suomen­ruot­salaisia kohtaan ei johdu niinkään ennakkolu­u­loista, vaan siitä että esimerkik­si kieliki­in­tiöi­den puo­lus­tamisel­la anta­vat vaikutel­man etteivät heitä koskisi samat sään­nöt. Mis­tä tuleekaan se type­rä hoke­ma bät­tre folk­ista? Olen keskustel­lut asi­as­ta usei­den ihmis­ten kanssa, ja tämä kieliki­in­tiökysymys tun­tuu ole­van monille (koulute­tu­ille) tut­tavil­leni punainen vaate. Asenne ruotsinkieltä ja ruotsinkielistä kult­tuuria kohtaan on peräisin paljolti suomen­ruot­salais­ten aja­mas­ta politiikasta.

    Kieliki­in­tiöt tun­tu­vat minus­ta suo­ras­taan törkeiltä: aset­tamme äidinkie­len perus­teel­la täysin eri­laiset sisään­pääsykri­teer­it yliopis­toon (halu­tu­ille aloille erit­täin suuri ero sisään­pääsyn pis­ter­a­jois­sa). Mikä on ratkai­se­va moraalinen/älyllinen ero, jos aset­taisimme eri kri­teer­it ihovärin perus­teel­la, valkoi­hoisille eri pis­ter­a­jat kuin tummaihoisille?

    Tode­taan­han YK:n yleis­maail­mallisen ihmisoikeusjulis­tuk­sen 2. artik­las­sakin ”jokainen on oikeutet­tu kaikki­in tässä julis­tuk­ses­sa esitet­ty­i­hin oikeuk­si­in ja vapauk­si­in ilman minkään­laista rotu­un, väri­in, sukupuoleen, kieleen…tai muuhun tek­i­jään perus­tu­vaa ero­tus­ta.” ja meil­lä Suomes­sa on kielikiintiöt.

  31. Pysty­isikö Osmo sel­ven­tämään epäti­etoiselle mik­si ihmeessä Vihreät puolueena on heti RKP.n jäl­keen kovin pakko­ruotsin kannattaja?

  32. Mehtäläi­nen: Kuinkas paljon olet viet­tänyt aikaasi pohjo­is­maid­en ulkopuolella?

    Pohjo­is­mai­hin kuu­lumat­to­mia mai­ta kun on 189 kap­palet­ta ja niis­sä on väestöä yli 7 miljardia.

    Nuorisolle maail­ma on muu­takin kuin Suo­mi ja ruotsin­lai­vat. Nuorisolle maail­ma on oikeasti koko maail­ma, jon­ka inter­net yhdistää.

    Enpä oikein ymmär­rä point­ti­asi. Tässä puhut­ti­in ruotsin kie­len tarpeesta Suomen työelämässä. Kaik­ki hom­mat on saatu osaa­mal­la myös ruot­sia, kos­ka se on ollut niis­sä tarpeen, jot­ta ko. työtä on ylipään­sä pystynyt tekemään.

    Suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen ruotsin kieleen alkaa olla sel­l­aista, että koh­ta enää ei selvitä edes kadun­nimistä, niis­sä kun on kas­apäin ruotsalaisia
    nim­iä vähän siel­lä sun tääl­lä. Ja tämähän johtuu Suomen ja Ruotsin pitkästä yhteis­es­tä his­to­ri­as­ta (jos joku ei ole vielä kuul­lut asiasta).

    Ehkä his­to­ri­aa ja ruotsin kieltä pitäisi opet­taa yhdessä paketis­sa. Muuten ollaan koh­ta siinä pis­teessä, että osa suo­ma­lai­sista ei osaa enää ään­tää edes omaa nimeään. Siis nämä nyyper­it ja ruunekreenit.

  33. Poh­jan­maal­la puhutun ruotsin kie­len mur­teen ymmärtämi­nen on han­kalaa koulu­ruot­sil­la, kos­ka se on melko kaukana stan­dard­iruot­sista (sisältää piirteitä, jot­ka muual­la kato­si­vat jo keskiajalla).

  34. > mikä oli twi­itin tarkoitus

    Kuten Trumpin, niin myös sin­un Twit­ter-tiliäsi tulisi suodattaa.

    > ruotsinkieliset kumo­si­vat itse yhden >perusteis­taan ruotsinkie­len opiskelun >pakol­lisu­udelle.

    Ruotsinkieliset ymmärtävät hyvin suh­teel­lis­es­ti pienen osuuten­sa väestöstä ja jatku­vasti arjes­sa katso­vat läpi sormien siitä ettei kak­sikielisyys usein toi­mi kuten pitäisi. Sairaan­hoito tai Oulun tapaus ovat yksit­täisiä kyn­nyskysymyk­siä jol­loin RKP toimii sil­loin kun on pakko.

    > että en san­ot­tavasti arvos­ta viestejä …

    Jepp

    > minä en kuu­lu ruotsinkie­len vihaajiin

    Silti kun viimek­si otelti­in niin sinä ehdot­tomasti kieltäy­dy­it luop­umas­ta todis­te­tusti ruotsin kie­len, ja suomen­ruot­salais­ten vihaa­jien kek­simästä ja propagoimas­ta pakko­ruot­si-sanas­ta, joka on yksipuolis­es­ti nykyisen koulu­ruotsin vas­tus­ta­jien käyt­tämä sana. Emme koskaan kuule lauset­ta “kan­natan pakko­ruot­sia”. Painavin perustelusi oli että pakko­ruot­si-sana niin tehokkaasti ilmen­tää mis­tä debatis­sa on kyse.No, mik­si sin­un mielestä ei saisi käyt­tää N‑sanaa Saha­ran eteläpuoli­sista Afrikan asukkaista ? (vai saako sin­un mielestä ?) Kaik­ki muut termithän ovat köm­pelömpiä. Ja lisäk­si, pahoin pelkään että sin­ul­la on toinen argu­ment­ti jota et myön­nä, nimit­täin se että pakko­ruot­si-sana on pop­ulis­mia tehokkaim­mil­laan; kuka kehtaa vas­tus­taa kieliVAPAUTTA ? 

    > kuin opet­taa ruot­sia vas­taan­hang­oit­tel­e­valle >liek­salaiselle tule­valle metsurille.

    Tuon kieltämät­tä usein tehot­toman ruotsin kie­len opetuk­sen seu­rauk­se­na kuitenkin ump­isuomenkieliset — liek­salais­es­ta met­surista stadis­sa lymy­ilevään vihrei­den har­maaseen emi­nenssi­in — ymmärtävät ruotsin kielestä ja sen mukana pohjoimais­es­ta kult­tuurista yhtä sun toista. Ja se on hyvä se, monel­lakin tasolla. 

    > että tässä kysymyk­sessä tun­teet ovat fak­to­ja tärkeämpiä.

    Kysypä Timo Soinil­ta onko hänen suh­teen­sa suomen kieleen ensi sijas­sa käytän­nölli­nen vai tun­teelli­nen asia. Tai Mau­ri Pekkariselta, tai Anni Sin­nemäeltä, tai … 

    >Minä pidän ruotsin pakol­lisu­u­den suurim­pana >hait­tana sitä, että sen seu­rauk­se­na suo­ma­laiset >ovat kan­sain­välis­es­ti yksikielisiä.

    Joo, olemme hätää kär­simässä suju­vasti kan­sain­välis­ten amerikkalais­ten, venäläis­ten, ran­skalais­ten j.n.e seassa

  35. Vaik­ka pää­tymi­nen hesarin etu­sivulle yhden vaivaisen twi­itin vuok­si oli ehkä kohtu­u­ton­ta ja nau­ret­tavaa, niin ilah­duin siitä silti. Havain­to oli kuitenkin aivan oikea.

    Anek­doot­ti: Allekir­joitin kesäl­lä (uuden) pakko­ruotsin pois­tamista vaa­ti­van kansalaisa­loit­teen, kos­ka sat­tui tule­maan nimien kerääjä ump­isuo­ma­laisen sisä­maakaupun­gin kadul­la vas­taan. Luul­tavasti äsket­täin eläkeiän saavut­tanut nainen osoit­tau­tui ruotsinkielisek­si, ja hän sanoi min­ulle (ven­tovier­aalle) ole­vansa hyvin pahoil­laan katkeru­ud­es­ta, jota pakko­ruot­si kieliryh­mien välille syn­nyt­tää. Niinikään hän korosti, että kol­ma­sosa ruotsinkieli­sistä ei kan­na­ta nyky­istä järjestelmää.

    Kohtaami­nen oli miel­lyt­tävä, joten lausuin naiselle muu­ta­man pienen kohteliaisu­u­den kehnol­la ruot­sil­lani. Vier­essä seis­syt kuusi vuot­ta nuorem­pi ystäväni, jon­ka aikana yo-ruot­si ei enää ollut pakol­lista, ei ymmärtänyt sanomas­tani mon­taakaan sanaa.

  36. Anna-Liisa:
    Val­ta­van hyvä kir­joi­tus Odel­la!! Olen aivan täs­mäl­lis­es­ti samaa mieltä. Olen vankasti ruotsin vapaae­htoisu­u­den kan­nal­la – ja samal­la kan­natan Oden porkkanaa ruotsin val­it­semisen vauhdit­tamisek­si. Suosit­te­len lämpimästi ruotsin hyvää osaamista kaikille riip­pumat­ta siitä, tarvit­seeko ruot­sia työssään vai ei. Se avaa naa­purin media­maail­man ja kult­tuurin, joka on sil­lä taval­la meille kiin­nos­ta­va, että siinä käsitel­lään samo­ja asioi­ta kuin meil­läkin. Ei ran­skalaisle­hden jutuis­sa tai uuti­sis­sa paljon samo­ja aihelmia ole kuin ne, mitkä meitä Suomes­sa kohauttavat. 

    Se olkoon ihan jokaisen oma asia, minkä kielistä medi­aa halu­aa seu­ra­ta ja mitä kieliä opiskella.

    Joka tapauk­ses­sa Google Trans­late ja vas­taa­vat palve­lut tekevät sen (ja tule­vaisu­udessa yhä parem­min), että kuka tahansa voi seu­ra­ta minkä kielisiä kir­joituk­sia hyvän­sä, ilman omaa kieli­taitoa. Johonkin kaunokir­jal­lisu­u­teen automati­ik­ka ei ehkä vielä kovin nätisti taivu, mut­ta uutis­tek­stit kään­tyy aika hyvin pääasiassa.

  37. Ei pakko­ruot­si mihinkään katoa vielä sukupolvi­in. Kieli­v­aa­timuk­set takaa­vat sen, että korkeim­mat virat menevät pääsään­töis­es­ti ruotsinkielisille ja varakkaat säätiöt vaali­ra­hoituksi­neen sen, että pakko­ruot­sil­la on aina eduskun­nas­sa puo­lus­ta­jia yli puoluerajojen.

  38. E39&e61:
    RKP on suomen lib­er­aalein puolue imo, pait­si ruotsin kie­len suhteen.

    Ainakin Anna-Maja Hen­riks­son min­is­ter­inä ollessaan halusi kieltää seksin ostamisen lail­la. Se ei ole kovin liberaalia.

  39. Nykyään en juurikaan enää jak­sa osal­lis­tua keskustelu­un ruotsin kielestä Suomes­sa. Se on mielestäni niin itses­tään­selvästi lop­pu­un käsitel­ty asia. Järkipe­rustei­ta ei ole pakko­ruot­sille ja tun­nepo­h­jaiset perus­teet ovat niin type­r­iä ja vapau­den­vas­taisia, että on tosi­aan vain ajan kysymys kos­ka jär­jestelmä lopete­taan. Toisaal­ta suo­ma­laiset ovat niin hirvit­tävän hidas­ta sakkia toim­i­maan, että val­lanku­mous voi hel­posti viedä 1000 vuotta.

  40. Jalankulk­i­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­seni työelämästä on se, että olen tarvin­nut koulus­sa oppi­maani ruot­sia joka ikisessä työ­paikas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jatku­vasti tarvin­nut, sitä on samal­la myös oppin­ut lisää.

    ja omana ei niin vaa­ti­mat­toman työkoke­mukeni varsin monel­la työ­nan­ta­jal­la: En ole koskaan tarvin­nut sanaakaan ruotsia.

    Ja luulen että se on se tavalli­nen tapaus.

  41. Taan­noin kiin­nit­ti Aka­teemisen kir­jakau­pan myyjien rin­tal­ip­pu­varus­tushuomio­ta. Monel­la tytöl­lä oli kieli­taidon osoituk­se­na ain­oas­taan siniris­tilip­pu ja Union Jack. 

    Tämä siitä huoli­mat­ta että lisäkielestä sai ainakin sil­loin pienen palkan­lisän. Ja olet­taisin että kausimyyjätkin oli­vat vähin­tään lukion käyneitä eli opiskelleet ruot­sia kuusi vuotta.

    Luulisi siinä ajas­sa oppi­van perusasi­akas­palvelu­un riit­tävän kieli­taidon, oli pakkoa tai ei.…

  42. Ongel­ma tässä ruotsinkielikeskustelus­sa on se, että ruotsin kieli merk­it­see eri asioi­ta eri puo­lil­la Suomea. Etelä- ja län­sir­an­nikol­la ruot­si on osa paikallista elävää elämää, kult­tuuria ja his­to­ri­aa. Etelä- ja län­si-Suomes­sa myös suomenkielis­ten kult­tuuri on samankaltaisem­paa ruot­salais­ten kanssa ja yhtey­det siihen suun­taan ovat vah­vat. Itä-Suo­mi on taas per­in­teis­es­ti suun­tau­tunut itään, eikä ruot­sia ole siel­lä puhunut muu kuin hallinnolli­nen eli­it­ti ja ehkä jokunen por­vari. Siel­lä suhde ruotsin kieleen on samankaltainen kuin suhde venäjän kieleen enti­sis­sä itäblokin mais­sa, eli sitä vihataan “eli­itin” ja “siir­tomaa­hallinnon” kie­lenä. Itä-Suomes­ta Helsinki­in muut­ta­vat tuo­vat valitet­tavasti asen­teen­sa mukanaan. En ymmär­rä mik­si vihat­tua kie­lenope­tus­ta pide­tään yllä. Mielestäni ruot­si voisi olla pakolli­nen kak­sikieli­sis­sä maakun­nis­sa, muual­la voisi­vat pär­jätä ilman.

    Oma lukun­sa toki on Poh­jan­maa, jos­sa kuule­mani mukaan kieliryh­mien välil­lä on jyrkem­pi kuilu ja joskus suo­ranainen vihan­pito, jota tämä sairaalaki­ista saat­taa heijastella.

  43. R. Sil­fver­berg:

    “Ruot­si on tärkeämpi kieli keskiver­to­suo­ma­laisille kuin joku espan­ja tai ranska.”

    Mik­si? Itse näk­isin tilanteen ole­van juuri päinvastainen. 

    “En tarkoi­ta että perusk­ouluis­sa ja ammat­tik­ouluis­sa olisi pakko oppia ruot­sia mut­ta korkeam­mas­sa koulu­tuk­ses­sa kyl­lä. Ihmis­ten jot­ka ovat johtavas­sa ase­mas­sa kaut­ta maan, tulisi osa­ta kom­mu­nikoimaan tärkeim­män naa­puri­maamme kol­le­go­jen kanssa ja kak­sikielisil­lä alueil­la asi­akas­ra­jap­in­nas­sa toimivien.”

    Tässä annat ymmärtää, että korkeam­mas­sa koulu­tuk­ses­sa ole­vat siir­tyvät jotenkin automaat­tis­es­ti johtavi­in tehtävi­in, mikä nyt ei pidä paikkansa. Toisek­seen, eikö tämä ole samal­la argu­ment­ti pakkovenäjän puoles­ta? Itse näk­isin, että Venäjä on vähin­tään yhtä tärkeä naa­puri­maa kuin Ruotsi.

    “Ja vaik­ka ei ole sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä jos­sa ruotsin taitoa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­netin aikakaut­e­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruotsin kieltä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­salaista medi­aa. Siel­lä näkee maail­man toisen­laisin silmin kuin johon me olemme tot­tuneet. Lisäk­si voi kir­joit­taa ruot­salaisi­in keskustelupalstoihin.”

    Tämä oli ainakin min­ulle uusi tulokul­ma asi­aan. Inter­netin aikakaudel­la voi var­masti seu­ra­ta vaik­ka kolt­tasaame­laista medi­aa ja ehkäpä jopa osal­lis­tua kolt­tasaame­laisille keskustelu­pal­stoille, mut­ta vaikea nähdä miten lähtisin sen perus­teel­la puo­lus­tele­maan pakkokolt­tasaamea mil­lään opiskelutasolla.

    “Sanon teille tämän vain yhden ker­ran: Me tulemme ole­maan riip­pu­vaisia Ruot­sista ja muista Pohjo­is­maista jos Putin rupeaa ärjyämään kunnolla.”

    Eli jos Putin päästää lei­jo­nan kar­jaisun, niin naa­puri­maamme vas­taa­vat ain­oas­taan ruotsinkieliseen hätähuutoon?

  44. Ehkä se nyt vain on luovut­ta­va tästä, mut­ta pahoin pelkään, että pakko­ruot­sista luop­umi­nen johtaa siihen alueel­liseen eri­ar­voisu­u­teen, että tiety­il­lä paikkakun­nil­la ruot­si ei ole lainkaan kieli­v­a­likoimas­sa, eikä mikään muu kieli tule sen tilalle. Ei tämä valin­nan­va­paut­ta lisää.

    Hal­li­tuk­semme ei tun­nu eri­tyisen koulu­tus­myön­teiseltä, joten en elät­tele kovin vahvo­ja toivei­ta siitä, että kieli­v­a­likoiman laa­ju­ud­es­ta pide­tään kiinni.

  45. Tehkää diili: annetaan halukkaille täy­det palve­lut Vaasas­sa ja lopete­taan sit­ten pakko­ruot­si perusk­ouluis­sa. Ruotsin kie­len alkeet voidaan opet­taa lukios­sa van­han lyhyen englan­nin tapaan. Sitä todel­la tarvit­se­vat voivat sit­ten kehit­tää kieli­taitoaan oma­l­la ajal­laan myöhem­min. Näin minä olen tehnyt englan­nin suh­teen, ja nyt se on selvästi vahvin kie­leni savon jälkeen.

  46. Xerx­es: Tuon kieltämät­tä usein tehot­toman ruotsin kie­len opetuk­sen seu­rauk­se­na kuitenkin ump­isuomenkieliset – liek­salais­es­ta met­surista stadis­sa lymy­ilevään vihrei­den har­maaseen emi­nenssi­in – ymmärtävät ruotsin kielestä ja sen mukana pohjoimais­es­ta kult­tuurista yhtä sun toista.

    Noin­han se näis­sä markki­noin­tipuheis­sa menee.

    Todel­lisu­udessa sit­ten “opi­taan”, että hur­rit on homo­ja ja niitä tulee viha­ta, kos­ka he ovat silkkaa ilkeyt­tään keksi­neet täl­laisen pakol­lisen aineen ihan vain suo­ma­laisia kiusatakseen. 

    Ei esimerkik­si nor­jan tai tan­skan kieli­in suh­taudu­ta kouluis­samme niin vihamielis­es­ti kuin ruot­si­in ja ruotsalaisiin.

    Mitä ihmeen järkeä on kas­vat­taa nuorisoa suun­nilleen vihaa­maan ruot­salaisia? Jos­sain peräkylän rait­il­la ruot­sia puhu­mal­la saa aivan var­masti toden­näköisem­min tur­paansa kuin solkkaa­mal­la vaikka­pa espanjaa.

    Mis­täköhän se mah­taisi johtua? 

    Vaik­ka olisi kuin­ka sven­no­maani, niin en vain käsitä, mitä ihmeen hyö­tyä on toimia täysin omien tavoit­tei­de vastaisesti.

  47. Itse menin töi­hin ruot­salaiseen tytäry­htiöön tääl­lä Suomes­sa, itseasi­as­sa olin eka työn­tek­i­jä ruotsin ulkop­uolel­la. Tein heti selväk­si että kaik­ki jär­jestelmät on muutet­ta­va englan­niksi, kuten myös doku­men­tit on tule­vaisu­udessa näin oltava.
    Vas­tus­tus oli kovaa, mut­ta näin tehti­in. Kok­ouk­sis­sa en puhunut sanaakaan ruot­sia, vaik­ka sitä jotenkin hal­lit­sen, kun län­sir­an­nikol­ta olen kotoisin. Nyt mon­en vuo­den jäl­keen on on min­ua kiitel­ty päät­täväisyy­destä, kun fir­ma on laa­jen­tunut ympäri maailmaa.

  48. Olin yli 40 vuo­tias, ennen kuin tapasin Ruot­sia äidinkie­lenään puhu­van suomalaisen.

    Voin rehellis­es­ti sanoa, että en ole tarvin­nut Ruot­sia koskaan.

  49. bör­je:
    Ei pakko­ruot­si mihinkään katoa vielä sukupolvi­in. Kieli­v­aa­timuk­set takaa­vat sen, että korkeim­mat virat menevät pääsään­töis­es­ti ruotsinkielisille ja varakkaat säätiöt vaali­ra­hoituksi­neen sen, että pakko­ruot­sil­la on aina eduskun­nas­sa puo­lus­ta­jia yli puoluerajojen.

    Kun pakko­ruot­sista luovu­taan, pois­te­taan tietysti samal­la ruotsin taidon vaa­timuk­set kaik­il­ta opin­to­jen tasoilta. 

  50. Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Taan­noin kiin­nit­ti Aka­teemisen kir­jakau­pan myyjien rin­tal­ip­pu­varus­tushuomio­ta. Monel­la tytöl­lä oli kieli­taidon osoituk­se­na ain­oas­taan siniris­tilip­pu ja Union Jack. 

    Tämä siitä huoli­mat­ta että lisäkielestä sai ainakin sil­loin pienen palkan­lisän. Ja olet­taisin että kausimyyjätkin oli­vat vähin­tään lukion käyneitä eli opiskelleet ruot­sia kuusi vuotta.

    Stock­man jär­jestää kielikokei­ta ja lip­pua saa pitää vain jos on läpäis­syt sen. Aka­teem­i­nen ennenku­u­lui stokkaan joten eiköhän se ole samoil­la säännöillä.

    Sen kuu­den­vuo­den kie­lenopetuk­sen jäl­keen nor­mi yli-oppi­las osaa juuri ja juuri hej på dig ja Jag het­er tasoista ruot­sia. Sil­lä ei läpäistä mitään kielikoetta.

  51. Jalankulk­i­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­seni työelämästä on se, että olen tarvin­nut koulus­sa oppi­maani ruot­sia joka ikisessä työ­paikas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jatku­vasti tarvin­nut, sitä on samal­la myös oppin­ut lisää.

    Tähän­hän muu­ta­ma muukin oli jo kom­men­toin­ut, mut­ta annetaan nyt vielä viisi sent­tiä täältäkin.

    Oman työu­rani aikana olen tarvin­nut ruot­sia muu­ta­man ker­ran. Kesätöis­sä ker­ran, alle viisi min­u­ut­tia kestäneeseen puhelu­un Nor­jalaisen (!) kanssa. Jälkikä­teen ajatellen olisi var­maan sujunut myös englanniksi.

    Ekas­sa työ­paikas­sani (Vaasas­sa, ainakin neljännes paikalli­sista työkavereista ruotsinkielisiä) yli 10 vuo­den aikana pari ker­taa kuun­nel­tuna. Puhuin suomea heikosti osaa­van ja sik­si sitä mieluiten vält­tävän työkaverin kanssa, hän puhui min­ulle hitaasti ruot­sia, minä hänelle hitaasti suomea. Kom­mu­nikoin­ti tuli hoidettua.

    Edel­liseen kohtaan voi tietysti vetää kohdal­leni jonkin­laista asen­neon­gel­maa, mut­ta ei kyse ollut siitä. En vain kokenut työkaverei­denikaan pitävän minkään­laise­na ongel­mana keskustel­la suomek­si, päin­vas­toin jokainen ruotsinkieli­nenkin aloit­ti liki poikkeuk­set­ta keskuste­lut kanssani suomek­si, joten ruotsin osaami­nen ei ollut käytän­nössä tarpeen. Sivuhuomiona toki, että yli 90% keskusteluis­tani oli muiden kuin ruotsinkielis­ten kump­panien ja kol­le­goiden kanssa.

    Toises­sa ja nykyisessä työ­paikas­sani (Helsingis­sä) en ole tarvin­nut ruot­sia ker­taakaan kol­men vuo­den aikana.

    Ja yliop­pi­las­todis­tuk­sen ruotsin ällästä huoli­mat­ta se mitä tarvitse jatku­vasti har­joit­taa, ei pysy terässä. Englan­tia osaan hyvin, kos­ka sitä tarvit­see tämän päivän tieto­työssä jatkuvasti.

  52. Jalankulk­i­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­seni työelämästä on se, että olen tarvin­nut koulus­sa oppi­maani ruot­sia joka ikisessä työ­paikas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jatku­vasti tarvin­nut, sitä on samal­la myös oppin­ut lisää. 

    Eri­no­mainen argu­ment­ti pakko­ruot­sia vas­taan! Aivan kuten sanoit: jos tarvit­see jotain kieltä, niin sitä kyl­lä oppii, taval­la tai toisel­la. Kyl­lähän ihmiset oppi­vat muitakin kieliä ilman, että niitä opete­taan jokaiselle koulus­sa pakol­lisil­la kurs­seil­la. Oppimista on todet­tu tapah­tu­van myös vapaae­htoisil­la kursseilla.

    Vas­taavasti, jos jotain kieltä ei tarvitse, niin ei sitä opi mil­lään ja jos oppii het­kek­si, sen uno­htaa saman tien. Jos yksi sadas­ta suomea puhu­vas­ta suo­ma­lais­es­ta tarvit­see ruotsin kieltä, niin ne 99 muu­ta voisi­vat opiskel­la jotain sel­l­aista, mitä he taas tarvit­se­vat. Ruotsin kie­len oppimiseen ei tarvi­ta pakkoruotsia.

  53. Tuo­mas L.:
    Itä-Suo­mi on taas per­in­teis­es­ti suun­tau­tunut itään, eikä ruot­sia ole siel­lä puhunut muu kuin hallinnolli­nen eli­it­ti ja ehkä jokunen por­vari. Siel­lä suhde ruotsin kieleen on samankaltainen kuin suhde venäjän kieleen enti­sis­sä itäblokin mais­sa, eli sitä vihataan “eli­itin” ja “siir­tomaa­hallinnon” kielenä. 

    Tuo väite ei kyl­lä koske kaikkia itä-suo­ma­laisia. Äiti­ni ja hänen suku­laisen­sa ovat Kar­jalan evakko­ja ja hän ja hänen sis­aruk­sen­sa ovat suh­taut­nuneet myötämielis­es­ti ruot­salaisi­in, sekä suomen- että riik­in­ruot­salaisi­in ja ovat opetelleet kie­len. Venäjään taas ovat suh­taut­nuneet huo­mat­tavasti penseäm­min, osa äidin siis­aruk­sista ei ole ikinä käynyt Venäjäl­lä tai Neu­vos­toli­itossa, vaik­ka asu­vat Ima­tral­la, eivätkä aio käydä.

    Opiske­lin itse aikoinaan Lappeen­ran­nas­sa, ja vaik­ka ruostinkielisiä ei koko kaupungis­sa ollut min­un lisäk­si kovin mon­ta, niin kukaan ei kyseenalais­tanut sil­loin 1980-luvul­la ruotsin kie­len merkitystä.

    Se on mah­dol­lista että 1990-luvun jäl­keen on itä-Suomes­sa tapah­tunut muu­tos suh­tau­tu­mises­sa ruot­salaisi­in ja ruotsin kieleen, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen Venäjään on ollut sit­ten sitä nai­ivimpi. Venäläis­tur­is­tit eivät kävisi Suomes­sa ostok­sil­la ollenkaan jos he eivät saisi viedä tavaraa täältä verova­paasti. Lisäk­si raja Venäjälle on ja pysyy kiin­ni ja se aukeaa vain viisum­in halti­jalle joka ei todel­lakaan ole ilmainen suo­ma­laisille, ja työn­tekoon Venäjäl­lä se ei oikeu­ta. Ruotsin ja Pohjolan kanssa on ollut pas­si­va­paus ja yhteiset työn­markkiant jo yli 60 vuotta.

  54. mjo­ki:
    Asen­net­tani kään­tää entistä negati­ivisem­paan suun­taan ruotsinkielis­ten kieliki­in­tiöt. Negati­ivi­nen asenne suomen­ruot­salaisia kohtaan ei johdu niinkään ennakkolu­u­loista, vaan siitä että esimerkik­si kieliki­in­tiöi­den puo­lus­tamisel­la anta­vat vaikutel­man etteivät heitä koskisi samat sään­nöt. Mis­tä tuleekaan se type­rä hoke­ma bät­tre folk­ista? Olen keskustel­lut asi­as­ta usei­den ihmis­ten kanssa, ja tämä kieliki­in­tiökysymys tun­tuu ole­van monille (koulute­tu­ille) tut­tavil­leni punainen vaate. Asenne ruotsinkieltä ja ruotsinkielistä kult­tuuria kohtaan on peräisin paljolti suomen­ruot­salais­ten aja­mas­ta politiikasta. 

    Kieliki­in­tiöistä päästäisi­in eroon jos suosi­tu­im­mille opiskelu­aloille lääketiede ja oike­sustiede, nos­tet­taisi­in sisään otet­tavien määrää. Lääkärili­it­to ja Lakimies­li­it­to taas vas­tus­taa opiske­li­joiden lisäämistä näille aloille, joten syytä heitä kielikiintiöistä. 

    Maakun­tien yliopis­toi­hin pääsee helpom­min opiskse­le­maan mitä tahansa muu­ta ainet­ta pait­si lääke taioikeustiedet­tä suomek­si kuin vas­taavia ainet­ta Helsin­gin Yliopis­tossa ruotsinkielisille tarkoite­tus­sa kiintiössä.

    Ain­oa supis­tus ruotsinkiel­siseen yliopis­tom­aail­maan jota kan­natan on Helsin­gin ruosinkielisen kaup­pako­rkean eli Han­kenin, sen yhdis­täisin Aal­to yliopis­toon ja lakkaut­taisin kiin­tiöt kiel­ten perusteella.

  55. ”Seinäjok­isten pakko­ruot­si ei kel­paa Vaasan ruotsinkielisille. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

    Koulu­ruotsin ja ruotsinkielisen lääketi­eteel­lisen ter­mi­nolo­gian niput­ta­mi­nen yhteen on tarpee­ton­ta provosoin­tia. Ei perusk­oulus­sa koulute­ta lääkäre­itä tai sairaan­hoita­jia (eikä mitään muitakaan ammat­te­ja). Sik­si on pelkkää provosoin­tia esit­tää, että koulu­ruot­sil­la pitäisi selvitä esimerkik­si han­kalista lääketi­eteel­listä kyse­ly­istä tyyli­in “pode­tko sepel­val­ti­mo­tau­tia ja mil­lainen lääk­i­tys sin­ul­la siihen on”. Tämä ei ole koulu­ruotsin opetuk­sen tarkoi­tus. Ammat­titer­mi­nolo­gia opi­taan ihan muualla.

    Pakko­ruot­si on sitä pait­si ter­minä tarkoituk­sel­lisen pro­vokati­ivi­nen, jol­la kerätään irtopis­teitä. Eihän kukaan puhu pakko­matem­ati­ikas­ta, pakko­maanti­eteestä tai pakkoliikunnasta.

  56. Jos Suo­mi olisi oikea demokra­tia, ruotsin kie­len ase­mas­ta olisi jär­jestet­ty kansanäänestys jo aiko­ja sit­ten. Kaikki­han tietävät miten äänestyk­sessä kävisi, joten pakko­ruot­sia kan­nat­ta­va eli­it­ti ei halua sel­l­aista jär­jestet­tävän. Se ker­too aika paljon siitä, kuka ja miten tätä maa­ta todel­lisu­udessa johdetaan.

  57. Keskustelu pakko­ruot­sista on aivan päätön­tä läh­tien jo siitä teesken­telystä, että pakolle olisi joku ratio­naa­li­nen peruste. Pakkoa ylläpi­de­tään voiman osoituk­se­na. Se pal­jas­taa sen kuka käs­kee ja kuka tot­telee. Sama idea oli neu­vos­toli­itossa kun kansalle vale­hdelti­in aivan pos­ket­to­mia. Kaik­ki tiesivät pos­ket­tomat val­heet pos­ket­tomik­si ja kaik­ki tiesivät, että kaik­ki tiesivät. Silti piti, henken­sä uhal­la, leikkiä mukana. Pakko­ruotsin osalta pakot­ta­jien val­ta vähe­nee ja pakotet­tavien osalta vas­tus­tus kas­vaa sukupolvi sukupolvelta, muu­tos on väistämätön. Pakon hiek­ka on käymässä vähiin.

    Olen 35 vuo­tias tohtori teknisel­lä alal­la, enkä ole ruot­sia tarvin­nut lainkaan. En töis­sä, opin­nois­sa enkä vapaa-ajal­la. Ain­oan poikkeuk­sen muo­dostaa yliopis­ton pakko­ruotsin kurssi, mut­ta siinä tarve oli kehäperusteltu.

  58. Mikael M.:
    Vaik­ka pää­tymi­nen hesarin etu­sivulle yhden vaivaisen twi­itin vuok­si oli ehkä kohtu­u­ton­ta ja nau­ret­tavaa, niin ilah­duin siitä silti. Havain­to oli kuitenkin aivan oikea.

    Anek­doot­ti: Allekir­joitin kesäl­lä (uuden) pakko­ruotsin pois­tamista vaa­ti­van kansalaisa­loit­teen, kos­ka sat­tui tule­maan nimien kerääjä ump­isuo­ma­laisen sisä­maakaupun­gin kadul­la vas­taan. Luul­tavasti äsket­täin eläkeiän saavut­tanut nainen osoit­tau­tui ruotsinkielisek­si, ja hän sanoi min­ulle (ven­tovier­aalle) ole­vansa hyvin pahoil­laan katkeru­ud­es­ta, jota pakko­ruot­si kieliryh­mien välille syn­nyt­tää. Niinikään hän korosti, että kol­ma­sosa ruotsinkieli­sistä ei kan­na­ta nyky­istä järjestelmää.

    Kohtaami­nen oli miel­lyt­tävä, joten lausuin naiselle muu­ta­man pienen kohteliaisu­u­den kehnol­la ruot­sil­lani. Vier­essä seis­syt kuusi vuot­ta nuorem­pi ystäväni, jon­ka aikana yo-ruot­si ei enää ollut pakol­lista, ei ymmärtänyt sanomas­tani mon­taakaan sanaa.

    Kiitos kom­men­tis­tasi, Mikael!

    Olen edelleenkin sitä mieltä, että pakko­ruot­si on jär­jetön­tä inhimil­lis­ten ja taloudel­lis­ten resurssien haaskaus­ta ja tehokkain mah­dolli­nen kieliryh­mien välien tuhoa­ja. Aiheutet­tu vahinko on moninker­tainen saavutet­tuun hyö­tyyn nähden.

    Keru­ureis­sul­ta jäi pääosin erit­täin hyvä mieli tuhan­sien ihmis­ten kohtaami­sista, varsinkin Sisä-Suomes­ta ja tietenkin Ilosaari-Rock­ista ja Itä-Suomes­ta muutenkin.

    Ruis­rockissa näkyi ikäväl­lä taval­la tämä ruotsin kie­len “sivistävä” vaiku­tus sekä ver­baal­isti että fyy­sis­es­ti, ja toivon todel­la, että se “sivistys” ei lev­iä muualle Suomeen.

    Toki siel­läkin tuli­vat “sivistyneimpi­en” kaver­it avuk­si etsimään keru­u­vä­lineitäni ojista, kiitos siitä.

  59. Vapaae­htoinen ruot­si (tai muu kieli­v­al­in­ta) oppi­laiden jakamises­sa koul­u­lu­okki­in johtaa voimakkaaseen seg­re­gaa­tioon. Sik­si A‑saksan luk­i­joi­ta ei ole las­teni koulus­sa keskitet­ty yhteen luokkaan, vaik­ka se tun­ti­jaos­sa aiheut­taakin ongelmia. Samas­sa koulus­sa olev­as­ta musi­ikkilu­okas­ta näkee, että seg­re­gaa­tio­vaiku­tus voi olla suuri.

  60. R.Silfverberg:
    Ruot­si on tärkeämpi kieli keskiver­to­suo­ma­laisille kuin joku espan­ja tai ran­s­ka. Eli­it­ti opetelkoot ruotsin ja englan­nin lisäk­si espan­jaa tai vaik­ka man­dari­iniki­inaa. Kyl­lä yliopis­to-opiske­li­jamme ovat heikos­sa hapes­sa jos valmis­tu­mi­nen jää ruotsin kielestä kiinni!

    En tarkoi­ta että perusk­ouluis­sa ja ammat­tik­ouluis­sa olisi pakko oppia ruot­sia mut­ta korkeam­mas­sa koulu­tuk­ses­sa kyl­lä. Ihmis­ten jot­ka ovat johtavas­sa ase­mas­sa kaut­ta maan, tulisi osa­ta kom­mu­nikoimaan tärkeim­män naa­puri­maamme kol­le­go­jen kanssa ja kak­sikielisil­lä alueil­la asi­akas­ra­jap­in­nas­sa toimivien.

    Ja vaik­ka ei ole sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä jos­sa ruotsin taitoa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­netin aikakaut­e­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruotsin kieltä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­salaista mediaa. 

    Ruot­sis­sa osa­taan työelämässä englan­tia. Siel­lä ylipäätään on ihan eri taval­la ymmär­ret­ty, että mielel­lään työn­tek­i­jöitä, , jot­ka osaa­vat hom­man — kyl­lä siinä ruot­sia oppii. 

    Voi seu­ra­ta vaik­ka sak­salaisia lehtiä tai sveit­siläisiä, jos halu­aa seu­ra­ta ruot­salaisia lehtiä niin kie­len oppii. 

    Pohjo­is­maid­en neu­vos­tossa päästi­in eroon koro­tus­ta skan­di­naviskas­ta, kun Balt­t­ian maat tuli­vat mukaan toimintaan. 

    Nato on aika säälit­tävä peruste pakko­ruot­sille, huumori­in kelpaa. 

    Eivät lapset pakot­ta­mal­la enää opi. Yrit­täkää kek­siä perustelui­ta, jot­ka edes 15-vuo­ti­aas­ta oli­si­vat tolkullisia.

  61. Seu­rale­hti on laskenut virkaruotsin hintaa:

    “— Tutk­in­tok­oulu­tuk­seen käytet­ti­in 672 miljoon­aa euroa. Yhden opin­topis­teen hin­ta oli siis 67 euroa. —
    Virkamies­ruotsin laa­ju­us vai­htelee oppi­laitok­ses­ta riip­puen 3–5 opin­topis­teen välil­lä. Kun käytetään keskiar­vona neljää opin­topis­tet­tä, yhden virkamies­ruotsin koulu­tuk­sen hin­ta on 4×67 euroa=268 euroa.

    yhdel­lä ”vuosikurssil­la” opiskelee suun­nilleen 50 000 henkeä, jot­ka suorit­ta­vat virkamiesruotsin.
    Hin­ta­lap­pu on 50 000×268 euroa, eli 13,4 miljoon­aa euroa vuodessa.
    — lähtö­ta­sotesti. Selvi­tys­ten mukaan vain joka viides yliop­pi­las läpäisee sen ilman val­men­tavaa ope­tus­ta. Ammatil­lisen tutkin­non suorit­taneis­sa luke­ma on synkem­pi: vain kak­si pros­ent­tia selviää ruotsin kie­len lähtö­ta­sotestistä puh­tain paperein.
    — tarkoit­taa, että ammat­tiko­rkeak­oulut ja yliopis­tot joutu­vat jär­jestämään opiske­li­joille ylimääräisiä ruotsinkie­len kursse­ja, jot­ta he selviäi­sivät lak­isäätei­sistä opinnoista.

    Virkamies­ruotsin hin­ta­lap­pu kohoaa 17 miljoon­aan euroon vuodessa.

    Ammat­tiko­rkeak­ouluis­sa on kas­va­va joukko oppi­lai­ta, jot­ka eivät pääse virkamies­ruotsin ten­tistä läpi edes kolmel­la yrit­tämäl­lä. Opin­not viivästyvät ja työu­ra lyhe­nee alkupäästä. On vaikea arvoi­da, paljonko se mak­saa yhteiskunnalle.

    varovainen arvio virkamies­ruotsin hin­naksi voisi olla 20 miljoon­aa euroa vuodessa.”

    Eikä tässä ollut vielä hin­noitel­tu pakko­ruot­sia alak­oulus­sa, yläk­oulus­sa ja lukiossa…

  62. Kun­han riit­tävän moni opiske­li­ja jät­tää tutk­in­ton­sa pakko­ruot­sia vaille valmi­ik­si, niin yliopis­toil­la alkaa olla aika iso­ja ongelmia rahoituk­sen suhteen.

    Töitähän saa vaikkei tutk­in­toa olisi ja niin on aina ollut. Töi­hin pääsee usein jo ennen gradun kir­joit­tamista. Virkaa ei tietenkään saa, mut­ta väliäkö tuolla.

    Opiske­li­jat voisi­vat rom­ah­dut­taa paris­sa vuodessa yliopis­tot jät­tämäl­lä tutkin­not kesken.

  63. Pakko­ruot­si on sitä pait­si ter­minä tarkoituk­sel­lisen pro­vokati­ivi­nen, jol­la kerätään irtopis­teitä. Eihän kukaan puhu pakko­matem­ati­ikas­ta, pakko­maanti­eteestä tai pakkoliikunnasta.

    Miten sinä kään­nät suomek­si viral­lisen ter­min oblig­a­torisk svenska?

    Jos sana oblig­a­torisk on suomek­si koulu, niin onko oblig­a­torisk försäkring kouluvakuutus?

    PS Matem­ati­ik­ka on uni­ver­saali aine — sen sään­nöt ovat muut­tumat­tomat vaik­ka sitä voi opiskel­la tuhan­sil­la eri kielil­lä. Ei siis voi vali­ta matem­ati­ikoista. Kielistä taas on aina pakko vali­ta — niitä kun on läh­teestä riip­puen 6000–9000.

  64. Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Taan­noin kiin­nit­ti Aka­teemisen kir­jakau­pan myyjien rin­tal­ip­pu­varus­tushuomio­ta. Monel­la tytöl­lä oli kieli­taidon osoituk­se­na ain­oas­taan siniris­tilip­pu ja Union Jack. 

    Tämä siitä huoli­mat­ta että lisäkielestä sai ainakin sil­loin pienen palkan­lisän. Ja olet­taisin että kausimyyjätkin oli­vat vähin­tään lukion käyneitä eli opiskelleet ruot­sia kuusi vuotta.

    Luulisi siinä ajas­sa oppi­van perusasi­akas­palvelu­un riit­tävän kieli­taidon, oli pakkoa tai ei….

    Aka­teem­i­nen Kir­jakaup­pa kuu­lui vielä vähän aikaan sit­ten Stock­man­ni­in. Stock­man­nil­la on kovat vaa­timuk­set sille, että saa ruotsin lipun rin­ta­lap­pu­un­sa. Kun tyt­täreni oli muu­ta­ma vuosi sit­ten muu­ta­man päivän Stock­man­nil­la joulumyyjänä, ei riit­tänyt sel­l­ainen kieli­taito, jol­la oli muu­ta­maa kuukaut­ta aikaisem­min saanut ruotsin yliop­pi­lasko­keesta vah­van lau­da­turin (tyt­täreni myös osasi puhua kieltä eikä vain kirjoittaa). 

    Kaikissa muis­sa kielis­sä saat­toi suorit­taa joko helpom­man tai vaa­tim­man tason, mut­ta ruotsin lipun sai vain suorit­ta­mal­la vaa­ti­van tason, joka ilmeis­es­ti vaati läh­es äidinkie­len veroista suju­vu­ut­ta puheessa. Perusasi­akas­palvelu­un riit­tävä kieli­taito ei todel­lakaan ollut tarpeek­si. Sinän­sä tämä on ihan ymmär­ret­tävää, kun Stock­mann on halunut pro­filoitua tavarat­alona, jos­sa saa hyvää palvelua myös ruotsiksi.

  65. Ein­sten:

    Tämä oli ainakin min­ulle uusi tulokul­ma asi­aan. Inter­netin aikakaudel­la voi var­masti seu­ra­ta vaik­ka kolt­tasaame­laista medi­aa ja ehkäpä jopa osal­lis­tua kolt­tasaame­laisille keskustelu­pal­stoille, mut­ta vaikea nähdä miten lähtisin sen perus­teel­la puo­lus­tele­maan pakkokolt­tasaamea mil­lään opiskelutasolla. 

    Älä nyt vit­saile! Kolt­tasaame on käytän­nössä kuol­lut kieli kos­ka sitä eivät muut kuin kolt­tasaame­laiset itse puhu. Väestö joka puhuu sitä oli liian pieni ja jou­tui muiden kiel­ten puris­tuk­si­in kun Neu­vos­toli­it­to vei Pet­sa­mon Suomelta. Toisen­lainen kohtelu ja jonkin­lainen vira­nomais­ten osaamis­pakko olisi voin­ut aikanaan pelas­taa kielen. 

    Ruot­sia ja sen lähisuku­laiskieliä osaa n 25 mil­liä ihmistä ja suurin osa ihan joko Suomes­sa tai naapurimaissa.

  66. Nimien kerääjä:
    PS Matem­ati­ik­ka on uni­ver­saali aine – sen sään­nöt ovat muut­tumat­tomat vaik­ka sitä voi opiskel­la tuhan­sil­la eri kielil­lä. Ei siis voi vali­ta matem­ati­ikoista. Kielistä taas on aina pakko vali­ta – niitä kun on läh­teestä riip­puen 6000–9000.

    Matem­ati­ik­ka = sama kuin kaik­ki kielet.
    Matem­atik­ka jakau­tuu arit­meti­ikaan, geome­tri­aan, algeb­traan, tilas­to­m­atem­ati­ikkaan jne.

    Perusk­ouluis­sa opete­taan näistä vain ne jot­ka ope­tus­su­un­nitel­ma kat­soo tärkeim­mik­si osa­ta. Joskus suun­nitelmia muute­taan. Esim paljon haukut­tu joukko-oppi tuli 1970-luvul­la mut­ta muu­ta­man vuo­den jäl­keen aloi­tus siiret­ti­in myöhempään kos­ka alak­oul­u­laiset eivät ymmärtäneet siitä mitään, mut­ta ei se itsessään ole kadon­nut mihinkään.

    Lukios­sa opete­taan syväl­lisem­min ja ote­taan uusia aihei­ta mukaan, varsinkin pitkässä oppimäärässä, ja yliopis­tois­sa luon­non­ti­eteel­li­sis­sä ja teknil­li­sis­sä tiedekun­nis­sa opete­taan hyvin syväl­lis­es­ti matem­ati­ikkaa kaikille opiske­li­joilel vaik­ka tos­del­lisu­udessa työelämässä ei tarvi­ta kuin osaa niistä.

    Itse kamp­pailin aikoinaan vek­to­ri­al­ge­bran ja sar­jaopin kanssa, en tajunut niistä hönkäsen pöläys­tä mut­ta suoritin kurssit, joitakin tent­te­jä jouduin uusi­maan mon­takin ker­taa että sain kurssin hyväksytyksi.

    Vek­to­ri­al­ge­bra oli min­un pakkoaineeni jota vihasin, mut­ta en toi­vo silti että teknil­li­sistä korkeak­ouluis­sa pitäisi opiske­li­joiden saa­da vali­ta vek­to­ri­al­ge­bran pois.

  67. Monis­sa (useim­mis­sa?) kak­si- tai use­ampikieli­sis­sä val­tiois­sa tai “vas­taavis­sa” (esimerkik­si kym­ri Wale­sis­sa) on kiel­ten oppimi­nen “ris­ti­in” jär­jestet­ty jotenkin, joko pakol­lise­na tai hel­posti saavutettavana. 

    Eri asia on, mil­loin se pitäisi aloit­taa ja mil­loin lopet­taa (tai pitää taukoa).
    Ehdo­tus hihas­ta: muumiruot­si eskarei­hin tai jo päiväkotei­hin, ja sit­ten murkkuikäisil­lä tauko (eli vapaaehtoisuus).

    Miten lukios­sa, amik­ses­sa, amkeis­sa ja yliopis­tois­sa? Tätä voi lähteä purka­maan toista kautta.

    “Pakko­ruotsin” kak­si fun­da­men­taal­ista perustelua ovat: 1) Se on osa suo­ma­laista kult­tuuria ja his­to­ri­aa ja 2) Suomes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeasti mon­es­sa amma­tis­sa tarvitaan.
    Muut peruste­lut ovat enem­mänkin lisäyksiä.

    Mut­ta min­ulle nuo kak­si riittävätkin.

    Noiden kah­den perustelun vaiku­tus ruotsin pakol­lisu­u­teen lukios­sa ja siitä eteen­päin on asia, johon min­ul­la ei ole jyrkkää kantaa.

    Lukiopakon sijas­ta toinen hyvä keino perustelun 2) saavut­tamisek­si voisi olla, että kak­sikieli­sis­sä kun­nis­sa ja ruotsin taitoa vaa­tivis­sa palveluis­sa niiden ulkop­uolel­lakin (case Seinäjo­ki) tin­kimät­tä vaa­dit­taisi­in oikeaa ruotsintaitoa.
    Ja siinä aut­taisi tuo lap­su­u­den kyl­vetys, sekä valmiuk­sis­sa että asenteissa.

    Tätä mon­et RKP:ssa ilmeis­es­ti pitävät jonkin­laise­na “slip­pery slope­na” kos­ka asia Hbl:ssä herät­ti taan­noin aika kiukkuisen keskustelun ruotsinkielis­ten vaikut­ta­jien välillä.
    Kuten sanoin, min­ul­la ei ole niin hyvää kuvaa asi­as­ta, että olisin muo­dostanut kiveen hakatun kannan.

  68. Pakon kan­nat­ta­jat main­os­ta­vat virheel­lis­es­ti Sveit­siä, Bel­giaa ja Kanadaa muka Suomea vas­taav­ina pakkovähemmistökielimaina. 

    Näis­sä mais­sa on omat alueel­liset ratkaisun­sa, ei mitään pakko­ruotsin kaltaista, ja siel­lä, mis­sä jokin kansalli­nen kieli on pakolli­nen, kieli on ns. maail­mankieli ja sen puhujamäärä/osuus on maas­sa huo­mat­ta­va. Kaikissa näis­sä mais­sa suurin maas­sa puhut­tu kieliryh­mä kat­taa n. 60% kansas­ta — meil­lä maan pääkieltä suomea puhuu n. 90% kansasta.

    Sveit­si (sak­sa, ran­s­ka, retoromaani)

    Sveit­si, jos­sa on kolme viral­lista ja lisäk­si yksi kansalli­nen kieli, joka on alueel­lis­es­ti viralli­nen, edel­lyt­tää käytän­nössä kouluis­sa oppi­lail­ta äidinkie­len­sä lisäk­si vähin­tään yhden kansal­liskie­len opiskelua. Opetuk­ses­ta päätetään kuitenkin kan­toniko­htais­es­ti. Kielet, joi­ta opiskelu­velvoite kos­kee, ovat ns. maail­mankieliä: sak­sa ja ranska.

    Sak­saa (63,7 pros­ent­tia väestöstä) puhutaan lähin­nä maan pohjois‑, itä- ja keskio­sis­sa, ran­skaa (20,4 pros­ent­tia) län­nessä, ital­i­aa (6,5 pros­ent­tia) etelässä ja retoro­maa­nia (0,5 pros­ent­tia) kaakos­sa. Sak­sa on ain­oa viralli­nen kieli 17 kan­tonis­sa, ran­s­ka neljässä kan­tonis­sa (Gen­eve, Jura, Neuchâ­tel, Vaud) ja italia yhdessä (Tici­no). Sekä ran­s­ka että sak­sa ovat viral­lisia kieliä kolmes­sa kan­tonis­sa (Bern, Fri­bourg, Valais). Graubün­denis­sä on kolme viral­lista kieltä: sak­sa, retoro­maani ja italia.

    Sak­san- ja ran­skankielisil­lä alueil­la toisen kie­len opiskelu aloite­taan 9‑vuotiaana. Retoro­maaninkielisil­lä alueil­la ja Tici­nos­sa opiskel­laan oppivelvol­lisu­u­den ajan sekä sak­saa että ran­skaa. Ital­iankielisessä Tici­nos­sa on nyky­isin myös englan­nin opiskelu pakol­lista, mut­ta vas­taavasti ran­skanopiskelun voi lopet­taa 8. luokalla englan­nin alkaessa.

    Mitään virka­pakkovähem­mistökieltä kaikille aka­teemisille ei ole.

    Bel­gia (hol­lan­ti, ran­s­ka, saksa)

    Bel­gias­sa on kolme viral­lista kieltä. Ope­tus­toi­mi on kieliy­hteisö­jen vas­tu­ul­la ja kiel­ten pakol­lisu­us vai­htelee eri osis­sa maa­ta. Toinen suurim­mista kielistä, hol­lan­ti tai ran­s­ka, on pakolli­nen osas­sa maa­ta 11 ikävuodes­ta eteen­päin. Hol­lan­tia puhuu Bel­gian väestöstä noin 60 % ja ran­skaa noin kol­mannes väestöstä. Maan kol­mas viralli­nen kieli, selvästi vähem­mistöase­mas­sa ole­va sak­sa, on sak­sankielisel­lä alueel­la ole­vis­sa ran­skankieli­sis­sä kouluis­sa vai­h­toe­htoinen hol­lan­nin kanssa.

    Bel­gia on selkeästi jakautunut
    — hol­lan­ninkieli­nen pohjoisosa
    — ran­skankieli­nen eteläosa
    — pieni sak­sankieli­nen kaistale idässä
    Hol­lan­ninkielisil­lä alueil­la elää 58 % väestöstä, ran­skankielisil­lä 31 %, kak­sikielisen Brys­selin asukkai­ta on 10 % ja sak­sankielisiä n. 0,7 % asukkaista.

    Brys­selis­sä virkamiehen tulee sekä val­tion­hallinnon että kun­nal­li­sis­sa virois­sa osoit­taa kieli­taiton­sa molem­mis­sa viral­li­sis­sa kielis­sä. Hol­lan­ninkieliselle alueelle työhön halu­a­va virkamies, tarvit­see todis­tuk­sen hol­lan­nin kie­len taidostaan.

    Ei kaikille aka­teemisille pakol­lista virkapakkokieltä.

    Kana­da (englan­ti, ranska)

    Kanadan yli 30 miljoonas­ta asukkaas­ta englan­ninkielisiä on 56,3 % ja ran­skankielisiä 28,7 %. Muun väestön äidinkie­lenään eniten puhu­mia kieliä ovat muun muas­sa kiina, italia, sak­sa, sekä alku­peräiskan­so­jen kieliä. Kanadas­sa koulu­jen opin­to­su­un­nitelmista päätetään provinssiko­htais­es­ti. Kana­da on liit­to­val­tion tasol­la täysin kak­sikieli­nen ja kaik­ki liit­to­val­tion palve­lut on saatavis­sa molem­mil­la viral­lisil­la kielillä.

    Provins­seista New Brunswick (englan­ti 66% ja ran­s­ka 32%) on täysin kak­sikieli­nen provinssi, jos­sa ope­tus­ta tar­jo­taan molem­mil­la viral­lisil­la kielil­lä kaikil­la luokil­la, yliopis­tois­sa ja ammat­tik­ouluis­sa. Man­i­to­ban julk­ishallinnon ja vira­nomais­ten palve­lut ovat saatavil­la molem­mil­la kielil­lä ja ran­skankielistä ope­tus­ta on laa­jasti tar­jol­la. Ontar­ios­sa ran­skan kie­len opiskelu on pakol­lista toise­na kie­lenä vain vuosilu­okil­la 4.–8. Québe­cis­sa ain­oa viralli­nen kieli on ran­s­ka. Muis­sa provins­seis­sa ja ter­ri­to­ri­ois­sa ran­skankielistä ope­tus­ta on tar­jol­la vaihtelevasti.

    Ei kaikille aka­teemisille pakol­lista virka­pakkok­ieltä. Kieli­v­aa­timuk­sia on vain virkamiehille, englan­ti + ran­s­ka. Palvelu­ja on tar­jot­ta­va molem­mil­la kielil­lä kaikissa liit­to­hal­li­tuk­sen keskusvi­ras­tois­sa ja pääkaupunkiseudulla. 

    Jos jos­sain on pakko­ruotsin kaltainen pakolli­nen vähem­mistökieli, ker­tokaa toki!

  69. Joskun pakko­ruot­sia puo­lus­te­taan virheel­lis­es­ti ver­taa­mal­la suomen­ruot­sia kym­ri­in Walesissa.

    Kym­ri on pakol­lista Wale­sis­sa ei-yksi­ty­i­sis­sä kouluis­sa. Osa kouluista on kym­rinkielisiä ja osa englan­ninkielisiä, jois­sa kym­ri on pakol­lise­na 5–16 ‑vuo­ti­aille. Kyse on englan­nin syr­jäyt­tämän paikallisen, uni­ikin kie­len säi­lyt­tämis­es­tä maas­sa, jon­ka pääkieli on samal­la maail­man­laa­juinen lin­gua fran­ca. Vielä sata vuot­ta sit­ten läh­es puo­let Wale­sis­sa puhui äidinkie­lenään kym­riä, mut­ta teol­lisu­u­den aiheut­ta­mat muut­toli­ik­keet ovat tuoneet Wale­si­in englan­ninkielistä väestöä. Nyky­isin kym­riä puhuu n. 20% wale­si­lai­sista äidinkielenään.

    Ver­tailuko­htana kym­rin pakol­lisu­udelle olisi lähin­nä saa­men kiel­ten pelas­t­a­mi­nen Lapissa.

  70. “Vek­to­ri­al­ge­bra oli min­un pakkoaineeni jota vihasin, mut­ta en toi­vo silti että teknil­li­sistä korkeak­ouluis­sa pitäisi opiske­li­joiden saa­da vali­ta vek­to­ri­al­ge­bran pois.”

    Onko vek­to­ri­al­ge­bra pakol­lista alak­oulus­ta yliopis­toon joka ikisel­lä alal­la jokaikiselle?

  71. R.Silfverberg: Matem­ati­ik­ka = sama kuin kaik­ki kielet.
    Matem­atik­ka jakau­tuu arit­meti­ikaan, geome­tri­aan, algeb­traan, tilas­to­m­atem­ati­ikkaan jne.

    Eli et näe mitään eroa matem­ati­ikan ja tuhan­sien kielien opiskelussa?

    Ovatko kielet mielestäsi on/off-ainei­ta ilman eri osaamisen taso­ja eri tarpeisiin?

    Kun matem­ati­ikan perus­teet on ker­ran opit­tu, ei niitä tarvitse opiskel­la jokaista uut­ta osa-aluet­ta varten uudelleen. Numerot ovat muut­tumat­tomat ja uut­ta raken­netaan aikaisem­min opitun päälle.

    Uuden kie­len opiskelu taas aloite­taan aina alus­ta, jopa kir­joi­tusasut saat­ta­vat poike­ta täysin aiem­min opitusta.
    Ja kieliä on tuhansia.
    Ruotsin pääkieli ruot­si on niistä vain yksi. Suomen pääkieli suo­mi on toinen.

  72. Ehkä kuvaavin esimerk­ki pakol­lisen ruotsin älyl­lis­es­tä epäre­hellisyy­destä on yliopis­to­ta­sol­la vaa­dit­tu ns. virkamies­ruot­si. Ainakin Aal­to-yliopis­tossa “virkamies­ruotsin” suorit­tamiseen vaa­dit­tu vähim­mäiskieli­taito on jotain niin absur­din alhaista, että se vas­taa ehkä kolmivuo­ti­aan äidinkie­lenään ruot­sia puhu­van lapsen kieli­taitoa. Käytän­nössä kurssin pystyy suorit­ta­maan hyväksy­tysti Google kään­täjää käyt­tämäl­lä, varsinkin jos kir­joit­taa lähtötek­stit englanniksi.

    Ymmär­rän hyvin jokaista palvelu­iden­sa puoles­ta pelkäävää ruotsinkielistä, mikäli kieli­taito­vaa­timuk­sek­si oikeasti hyväksyt­täisi­in virkamiesruotsi.

  73. R.Silfverberg: Miten sinä kään­nät suomek­si viral­lisen ter­min oblig­a­torisk svenska?

    Uno­hdit keroa min­ul­la ei-pro­vokati­ivisen kään­nök­sesi ilmais­us­ta “oblig­a­torisk svenska”

  74. “Tehtäköön kyse­ly­tutkimus vaik­ka 35-vuo­ti­aiden kesku­udessa siitä, kuin­ka paljon heil­lä on ollut käyt­töä koulu­ruot­sille, käyt­tävätkö he sitä päivit­täin, viikoit­tain, kuukausit­tain vuosit­tain vai harvemmin”

    Ihan hyvä idea sinäl­lään, mut­ta luulis­in­pa, että samal­la perus­teel­la pitäisi mon­ta muu­takin perusk­oulun ainet­ta muut­taa valin­naisek­si. Vaikea sanoa mil­loin min­ulle on viimek­si ollut hyö­tyä uskon­non, puukäsi­työn tai ympäristöopin perusk­oulun oppimäärästä. 

    Kaiken sen olisi voin­ut käyt­tää paljon hyödyl­lisem­min opiskellen vaik­ka kieliä ja filosofiaa.

  75. R.Silfverberg: Ja vaik­ka ei ole sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä jos­sa ruotsin taitoa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­netin aikakaut­e­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruotsin kieltä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­salaista medi­aa. Siel­lä näkee maail­man toisen­laisin silmin kuin johon me olemme tot­tuneet. Lisäk­si voi kir­joit­taa ruot­salaisi­in keskustelu­pal­stoi­hin. Niil­lä keskustelu­pal­stoille joil­la suo­ma­laiset kir­joit­ta­vat ovat ruot­salaiset yleis­es­ti ottaen kiin­nos­tunei­ta Suomes­ta ja suo­ma­lai­sista asioista, eikä ole mitään puukko ja p‑rkele vitsejä.

    Sanon teille tämän vain yhden ker­ran: Me tulemme ole­maan riip­pu­vaisia Ruot­sista ja muista Pohjo­is­maista jos Putin rupeaa ärjyämään kunnolla.
    Meil­lä oli vielä pari kuukaut­ta sit­ten ovi auki Natoon, mut­ta se ovi on menos­sa kiin­ni. Jos suo­ma­laiset vain hais­tat­tel­e­vat ruot­salaisille ja ruotsin kielelle, niin se on Suomen menoa sit­ten. No eli­it­ti ei väl­itä kos­ka ohjuk­set ei lennä Por­tu­gali­in asti.

    Väität siis, että ruot­salais­ten mielestä ihmis­ar­vo on riip­pu­vainen kielestä, eikä suo­ma­laisia (ja samal­la ehkä itseäänkin) ei kan­na­ta aut­taa hädän tullen, jos kaik­ki suo­ma­laiset eivät osoi­ta ala­maisu­ut­taan opiskele­mal­la vuosikau­sia ruot­sia, jota he eivät elämässään tarvitse? Onko tämä nyt sitä kuu­luisaa “ruotsinkielistä sivistys­tä”, ihmis­ten arvot­ta­mi­nen kie­len perus­teel­la? Epäilen kyl­lä, että suurin osa ruot­salai­sista ei edes ole tietoisia suomen­ruot­salai­sista ja ihmettelisivät suuresti, jos kuuli­si­vat Suomen pakkoruotsista.

    Enkä myöskään ymmär­rä, mik­si kaikkien suo­ma­lais­ten pitäisi pyöriä ruot­salaisil­la keskustelu­pal­stoil­la. Ruot­si tai ruot­salais­ten mielip­i­teet kun eivät eri­tyisem­min kiin­nos­ta. Lisäk­si jos osaa jotain toista kieltä, niin sil­loin voi seu­ra­ta jonkin toisen maan keskustelua ja todel­lakin nähdä asioi­ta toisin silmin. Maail­ma on suurem­pi kuin pelkkä Skandinavia.

  76. Juk­ka Siren:
    “Pakko­ruotsin” kak­si fun­da­men­taal­ista perustelua ovat: 1) Se on osa suo­ma­laista kult­tuuria ja his­to­ri­aa ja 2) Suomes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeasti mon­es­sa amma­tis­sa tarvitaan.

    ..

    Lukiopakon sijas­ta toinen hyvä keino perustelun 2) saavut­tamisek­si voisi olla, että kak­sikieli­sis­sä kun­nis­sa ja ruotsin taitoa vaa­tivis­sa palveluis­sa niiden ulkop­uolel­lakin (case Seinäjo­ki) tin­kimät­tä vaa­dit­taisi­in oikeaa ruotsin­taitoa. Ja siinä aut­taisi tuo lap­su­u­den kyl­vetys, sekä valmiuk­sis­sa että asenteissa.

    1) ja 2) ovat sinän­sä hieno­ja perusteita.

    Mut­ta pääosa pakko­ruotsin ja virkamies­ruotsin suorit­ta­jista saavut­taa aika alkeel­lisen kieli­taidon, jol­la on turha yrit­tää hoitaa minkään­ta­soisia työte­htäviä, saati pere­htyä kult­tuuri­in ja his­to­ri­aan. Kun jär­jestelmä ei tuo­ta kieli­taitoa, sitä on absur­dia perustel­la hyödy­il­lä, joi­ta kieli­tai­dos­ta siunaantuisi.

    Tosi­maail­mas­sa ole­mas­saol­e­vat ruotsinkieliset palve­lut jär­jestetään kuten sanoit, käyt­tämäl­lä oikeil­la kielikokeil­la kar­sit­tua henkilökun­taa. Ja jos­sain määrin tulkeil­la. Pakko­ruot­sil­la ja virkami­es­tutkin­nol­la tuote­tut palve­lut ovat Potemkinin kulisseja.

  77. Juk­ka Siren: “Pakko­ruotsin” kak­si fun­da­men­taal­ista perustelua ovat: 1) Se on osa suo­ma­laista kult­tuuria ja his­to­ri­aa ja 2) Suomes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeasti mon­es­sa amma­tis­sa tarvitaan.

    En ole ennen kuul­lutkaan, että pakko­ruot­si olisi jo muo­dos­tunut osak­si his­to­ri­aa. Noh, onhan se toisaal­ta ollut jo 60-luvul­ta, lähi­his­to­ri­as­ta. Hölmö argu­ment­ti kum­miskin. Julkiset teloituk­setkin kuu­lui­v­at pitkään Suomen his­to­ri­aan, mut­ta ei kai niitä sen­tään halu­ta pakol­la koul­u­laisille tuputtaa?

    Se, että Suoes­sa on ruotsinkielisiä kun­tia, taas ei ole minkään­lainen argu­ment­ti pakko­ruotsin puoles­ta. Var­maan sen itsekin taju­at, kun asi­aa het­ken pohdit.

  78. Tom Pesch:
    Jos Suo­mi olisi oikea demokra­tia, ruotsin kie­len ase­mas­ta olisi jär­jestet­ty kansanäänestys jo aiko­ja sit­ten. Kaikki­han tietävät miten äänestyk­sessä kävisi, joten pakko­ruot­sia kan­nat­ta­va eli­it­ti ei halua sel­l­aista jär­jestet­tävän. Se ker­too aika paljon siitä, kuka ja miten tätä maa­ta todel­lisu­udessa johdetaan.

    Erään­laise­na kansanäänestyk­senä voita­neen pitää Åbo Akademin ja Tam­pereen yliopis­ton tekemää kyse­lyä, jon­ka mukaan 74% suo­ma­lai­sista halusi ruotsin opiskelun ole­van vapaaehtoista. 

    Tuon tiedon pitäisi riit­tää päättäjille.

  79. Olisiko helpom­paa päästä eteen­päin, jos tehtäis niin, että Suomen ain­oa viralli­nen kieli on Englan­ti. Onhan tuo nyt ihan selvää, ettei ruot­si tule tääl­lä koskaan lentämään, pikkuhil­jaa katoavaa kansan­perin­net­tä. Vaan enpä näe mikä arvo on suomel­lakaan viral­lise­na kie­lenä. Tehtäis vaan asi­at helpom­mik­si ja puhut­tais englan­tia wiral­lise­na kie­lenä ja ilman virkaa sit­ten ihan mitä huvittaa.

    Tai näin tehtäis, jos tämä ei olisi jostain min­ulle pikkasen vier­aas­ta syys­tä johtuen täm­möi­nen vain tun­nea­sia, jos­sa jär­ki väistää. Kansal­lisu­us­tunne ja sen sel­l­aiset jutut ovat jostain syys­tä tärkeitä monille. Demokra­ti­as­sa he toki voit­ta­vat niin kauan kuin ovat enem­mistö ja me muut voimme tyy­tyä ihmettelemään.

  80. Ruotsin kie­len tarpeel­lisu­us? Tääl­lä ylä­mais­sa ei suo­ma­laiset työt­tömät voi men­nä Pohjois­ruot­si­in töi­hin eikä fir­mat saa sieltä urakoi­ta, kos­ka ei ole ruotsinkie­len taitoa. On koitet­tu. Ja töistä kun on puhe, englan­ti ei kel­paa, kos­ka kumpikaan osa­puoli ei hal­litse sitä kunnolla.

  81. R.Silfverberg: Älä nyt vit­saile! Kolt­tasaame on käytän­nössä kuol­lut kieli kos­ka sitä eivät muut kuin kolt­tasaame­laiset itse puhu. Väestö joka puhuu sitä oli liian pieni ja jou­tui muiden kiel­ten puris­tuk­si­in kun Neu­vos­toli­it­to vei Pet­sa­mon Suomelta. Toisen­lainen kohtelu ja jonkin­lainen vira­nomais­ten osaamis­pakko olisi voin­ut aikanaan pelas­taa kielen. 

    Ruot­sia ja sen lähisuku­laiskieliä osaa n 25 mil­liä ihmistä ja suurin osa ihan joko Suomes­sa tai naapurimaissa.

    Oli miten oli, kolt­tasaame on kuitenkin rikkaus. 

    Tota sä et voi mitenkään ottaa pois multa.

  82. Ahis­taa: En ole ennen kuul­lutkaan, että pakko­ruot­si olisi jo muo­dos­tunut osak­si historiaa. 

    En minäkään ole vielä kuul­lut, mut­ta uskon ja toivon kuule­vani lähitulevaisuudessa.

    His­to­ria on ain­oa oikea viiteke­hys tälle paina­jaiselle, kos­ka tule­vaisu­ut­ta sil­lä ei Suomes­sa ole.

  83. Tivi: 1) ja 2) ovat sinän­sä hieno­ja perusteita.

    Mut­ta pääosa pakko­ruotsin ja virkamies­ruotsin suorit­ta­jista saavut­taa aika alkeel­lisen kieli­taidon, jol­la on turha yrit­tää hoitaa minkään­ta­soisia työte­htäviä, saati pere­htyä kult­tuuri­in ja his­to­ri­aan. Kun jär­jestelmä ei tuo­ta kieli­taitoa, sitä on absur­dia perustel­la hyödy­il­lä, joi­ta kieli­tai­dos­ta siunaantuisi.

    Tosi­maail­mas­sa ole­mas­saol­e­vat ruotsinkieliset palve­lut jär­jestetään kuten sanoit, käyt­tämäl­lä oikeil­la kielikokeil­la kar­sit­tua henkilökun­taa. Ja jos­sain määrin tulkeil­la. Pakko­ruot­sil­la ja virkami­es­tutkin­nol­la tuote­tut palve­lut ovat Potemkinin kulisseja.

    Mik­si mei­dän suuren enem­mistön pitäisi opetel­la ruot­sia, jota me emme koti­maas­sa tarvitse vain sik­si, ettei ruotsinkielis­ten tarvit­sisi käyt­tää suomea, jota he joka tapauk­ses­sa tarvit­se­vat ja opiskelevat.

  84. ruot­salaiset ystäväni ja suku­laiseni ovat aina pitäneet sitä todel­la hup­suna asiana, että Suo­ma­lais­ten on opiskelta­va ruot­sia. Emme me ruot­sik­si jut­tele ystävieni tai suku­lais­teni kanssa, kun min­un ruotsi­ni on aina niin paljon heikom­pi kuin molem­pi­en englan­ti. Eiköhän olisi aika siir­tyä yhteiskun­nas­sa tältä osin eteenpäin.

  85. Ongel­ma ruotsinkielessä ovat suomen­ruot­salaiset. Ruot­sis­sa on help­poa suo­ma­laisen puhua ruot­sia. Ruot­salaiset vain kuun­tel­e­vat pokkana ja vas­taa­vat heti kun ymmärtävät.

    Suomen­ruot­salainen kuun­telee suo­ma­laisen ruot­sia äärim­mäisen vaivau­tuneena tai vhamielisenä. Kieli vai­h­tuu välit­tömästi suomeen.

  86. Ruot­salaiset eivät pysty suju­vasti kom­mu­nikoimaan tan­skalais­ten tai nor­jalais­ten kanssa. Päin­vas­tais­es­ta on paljon esimerkke­jä. Toki skan­d­i­naaveille on help­poa oppia tois­t­en­sa kieltä mut­ta näi­den maid­en välil­lä on kie­limuuri vaik­ka muu­ta joskus väitetään.

  87. Ein­sten: Oli miten oli, kolt­tasaame on kuitenkin rikkaus. 

    Tota sä et voi mitenkään ottaa pois multa.

    Juuri näin, kaikesta kiristyk­ses­tä ja muiden polkemis­es­ta huoli­mat­ta, tai ehkä juuri sik­si, kak­sikielis­ten kun­tien ruotsinkielis­ten määrä on 25 vuodessa rom­ah­tanut 12299 henkilöl­lä eli 1,2 ker­taa Maar­i­an­ham­i­nalais­ten määräl­lä, kun taas saame­lais­ten määrä on lisään­tynyt samana aikana 223 henkilöl­lä läh­estyen kah­ta tuhatta!
    Hyvä saamelaiset!

    Lisäk­si kak­sikielis­ten kun­tien ruotsinkielis­ten määrän vähen­e­m­i­nen ei ole ainakaan laskus­sa, kos­ka muu­tok­sen ikä­jakau­ma 1990–2015 on
    0–45 v ‑19612, 45–65 v +457. ja yli 66 v +6856.

    Lähde: Tilas­tokeskus

  88. Osmo Soin­in­vaara: Irlan­ti ja Iiri?

    Irlan­nin tilanne on eri­lainen kuin meil­lä, kos­ka siel­lä iiri on useimpi­en esi­van­hempi­en alku­peräi­nen kieli, läh­es kadon­nut mut­ta etnisen iden­ti­teetin kannal­ta arvostet­tu. Ver­tailus­sa kyse olisi tilanteesta, jos­sa suo­ma­laiset puhuisi­vat englan­tia ja suomen kieli olisi mil­tei kadon­nus. Iirin elvyt­tämi­nen siis koetaan oman kie­len elvyt­tämisek­si ja samal­la vah­va englan­ti tekee muiden kiel­ten kuin iirin opiskelus­ta vähem­män tärkeää. Toki aiheesta käy­dään myös kri­it­tistä keskustelua.

    Kos­ka iir­il­lä on kuitenkin vah­va kan­na­tus, siihen ei ole liitet­ty pakkoa, joka käytän­nössä olisi niin ehdo­ton kuin mei­dän pakko­ruot­simme. Iiri on löytämieni lähtei­den mukaan Irlan­nis­sa pakol­lista kaikissa val­tion rahoi­tus­ta saavis­sa kouluis­sa, mut­ta sen vaa­timi­nen kaik­il­ta pakol­lise­na oppi­aineena pois­tet­ti­in jo 1973.

    Iiristä on mah­dol­lista saa­da vapau­tuk­sia, esimerkik­si maa­han­muut­ta­jat ja dyslek­sikot saa­vat ilman muu­ta vapau­tuk­sen (toisin kuin yleen­sä meil­lä). Iiristä vapautet­tu saat­taa jopa opiskel­la jotain muu­ta kieltä sen sijaan. Kyse ei siis ole velvol­lisu­ud­es­ta, jota pitää suo­ja­ta ehdot­toma­l­la pakolla. 

    Yliopis­toon men­nessä on olta­va tiet­ty iir­in­taito tai vapau­tus siitä taskus­sa (http://www.nui.ie/college/entry-requirements.asp) mut­ta yliopis­tossa ei ole kaikille pakol­lisia iirinopin­to­ja, ei mitään virkai­ir­iä. Ja tietysti englan­nin kieli avaa mah­dol­lisu­u­den opiskel­la englan­niksi läh­es mis­sä tahansa.

    Näistä ulko­mai­sista käytän­nöistä pitäisi puhua enem­män. Pakko­ruotsin kaltaista todel­lista pakkoa alak­oulus­ta yliopis­toon vail­la vai­h­toe­hto­ja ei muual­la ole. Lisäk­si tääl­lä ruot­si on aito vähem­mistökieli (kir­jat­tu­ja puhu­jia man­tereel­la alle viisi pros­ent­tiä), ei maan alku­peräi­nen kieli, kuten esimerkik­si saamet oli­si­vat. En kaipaa pakkosaamea pohjoiseen, mut­ta se olisi enem­män näi­den iirin ja kym­rin ja baskin kaltainen vai­h­toe­hto kuin pakkoruotsi.

  89. Jor­man:
    Ruotsin kie­len tarpeel­lisu­us? Tääl­lä ylä­mais­sa ei suo­ma­laiset työt­tömät voi men­nä Pohjois­ruot­si­in töi­hin eikä fir­mat saa sieltä urakoi­ta, kos­ka ei ole ruotsinkie­len taitoa. On koitet­tu. Ja töistä kun on puhe, englan­ti ei kel­paa, kos­ka kumpikaan osa­puoli ei hal­litse sitä kunnolla.

    Eli on opiskel­tu ruot­sia, mut­ta sitä ei ole­mopot­tu sitä vertaa,mettämsiitämolisi hyötyä.

    Toisin sanoen opiskelu on ollut turhaa. Opiskelun idea on oppia uusia jut­tu­ja, mut­ta jos ei opi, siinä ei ole mieltä. Ei edes sil­loin, kun opiskelta­va aine olisi todel­la hyödyllinen.

    Itsel­leni olisi työelämässä ollut hmmm, kak­si ker­taa hyö­tyä ruot­sista, yhdessä palaveris­sa. Ja toisen ker­ran doku­men­taa­tio­ta. Suku­laisiani asuu Espan­jas­sa, sitä olisi tarvit­tu ties kuin­ka mon­ta ker­taa ja E‑Amerikkaan menee yllät­tävän paljon tavaraa Suomes­ta. Espan­ja olisi ollutkin paljon hyödyllisempi.

    Olen käynyt jopa Sak­sas­sa use­am­min loma­matkalla kuin Ruotsissa.

  90. Jalankulk­i­ja: Enpä oikein ymmär­rä point­ti­asi. Tässä puhut­ti­in ruotsin kie­len tarpeesta Suomen työelämässä. 

    Mis­sä välis­sä tehti­in sel­l­ainen oletus?

  91. Ahis­taalle:
    Juu, olin epä­selvä. Siis ruotsinkieli ja ruotsinkieli­nen väestö on osa his­to­ri­aamme, ei tietenkään pakolli­nen koulu­ruot­si. Ei sato­ja vuosia sit­ten ollut minkään­laista koulupakkoa.

    Opelle:
    Halu­a­mat­ta men­nä kovin kauas sivu­raiteille: Kym­ri on hyvä ver­tailuko­hde. Puhu­jien osu­us ja sen kehi­tys lähi­his­to­ri­as­sa (viimeisen 100–150 vuo­den aikana), puhu­jien hajaan­tu­mi­nen kah­teen murrealueeseen…Oden mainit­se­ma iiri on myös hyvä vertaus.

    Que­be­cistä sen ver­ran, että siel­lä olleena voin ker­toa myös kieliv­ähem­mistön osa­van olla todel­la arro­gant­ti, kun se on paikalli­nen enem­mistö ja pääsee säätämään pykäliä osaval­tio- ja kuntatasolla.

  92. Nimien kerääjä: Eli et näe mitään eroa matem­ati­ikan ja tuhan­sien kielien opiskelussa?

    Ovatko kielet mielestäsi on/off-ainei­ta ilman eri osaamisen taso­ja eri tarpeisiin?

    Kun matem­ati­ikan perus­teet on ker­ran opit­tu, ei niitä tarvitse opiskel­la jokaista uut­ta osa-aluet­ta varten uudelleen. Numerot ovat muut­tumat­tomat ja uut­ta raken­netaan aikaisem­min opitun päälle.

    Uuden kie­len opiskelu taas aloite­taan aina alus­ta, jopa kir­joi­tusasut saat­ta­vat poike­ta täysin aiem­min opitusta.
    Ja kieliä on tuhansia.
    Ruotsin pääkieli ruot­si on niistä vain yksi. Suomen pääkieli suo­mi on toinen.

    Mon­et kielet ovat sukua toisilleen, esim ruot­si ja sak­sa ovat, ja se tekee toisen oppimisen helpom­mak­si jos osaa toista.

    Benelux-maid­en kansalaiset osaa­vat yleen­sä neljä-viisi kieltä kos­ka naa­puri­maid­en kielet ovat niin help­po oppia.

    Tietysti jos halu­aa oppia jonkun kie­len ihan täy­del­lis­es­ti niin pitää pän­tätä vuosikau­sia mut­ta nor­maal­i­ti­lanteis­sa sal­li­taan vähän virheitä, ainakin puhekielessä.

    Mulle vek­to­ri­al­ge­bra ja sar­jaop­pi poikke­si­vat niin paljon siitä matem­ati­ikas­ta joka mulle oli tut­tua ja luon­te­vaa, että niitä piti todel­lakin pän­tätä ja har­joitel­la uudelleen ja uudelleen. Matem­ati­ikas­sa yleen­sä sal­li­taan virheitä nol­la mikä tekee aineen “human­is­teille” ääretömän haastavaksi.

    Vai onko se jotenkin niin että suo­mi poikeeaa niin paljon kaik­ista muista kielistä että pitää purkaa atom­ei­hin muiden kileten kieliop­pi ja rak­en­ta uud­estaan että oppii sen? Vai onko vika ope­tus­menetelmis­sä ja koulu­jär­jestelmässä joka aset­taa liian korkei­ta vaa­timuk­sia kir­joite­tun kie­len suhteen?

  93. Jos ruotsin kie­len osaami­nen on sivistyk­sen mit­tari, niin olen sit­ten ylpeästi sivistymätön.

  94. Jus­si: Tai näin tehtäis, jos tämä ei olisi jostain min­ulle pikkasen vier­aas­ta syys­tä johtuen täm­möi­nen vain tun­nea­sia, jos­sa jär­ki väistää. Kansal­lisu­us­tunne ja sen sel­l­aiset jutut ovat jostain syys­tä tärkeitä monille. Demokra­ti­as­sa he toki voit­ta­vat niin kauan kuin ovat enem­mistö ja me muut voimme tyy­tyä ihmettelemään.

    Ilman suo­ma­laista kansal­lis­tun­net­ta Suomen viralli­nen kieli olisi venäjä eikä englanti.

  95. Tyty: Väität siis, että ruot­salais­ten mielestä ihmis­ar­vo on riip­pu­vainen kielestä, eikä suo­ma­laisia (ja samal­la ehkä itseäänkin) ei kan­na­ta aut­taa hädän tullen, jos kaik­ki suo­ma­laiset eivät osoi­ta ala­maisu­ut­taan opiskele­mal­la vuosikau­sia ruot­sia, jota he eivät elämässään tarvitse? Onko tämä nyt sitä kuu­luisaa “ruotsinkielistä sivistys­tä”, ihmis­ten arvot­ta­mi­nen kie­len perus­teel­la? Epäilen kyl­lä, että suurin osa ruot­salai­sista ei edes ole tietoisia suomen­ruot­salai­sista ja ihmettelisivät suuresti, jos kuuli­si­vat Suomen pakkoruotsista.

    Ei ole nyt mis­tään ihmis­ar­vos­ta kysymys vaan siihen mihin kuu­lu­taan. Jos olisi jokin muu keino varmis­taa että mah­di­ol­lisim­man moni suo­ma­lainen osaisi ruot­sia kuin pakolli­nen ope­tus perusk­oulus­ta läh­tien, niin ei olisi ongelmaa. 

    Ruot­salaiset ovat aina pitäneet suo­ma­laisia suku­laisi­naan kos­ka tääl­lä on sekä ruot­salais­peräi­nen väestönosa ja suuri osa sivistyneistä suomenkieli­sistä on aina osan­nut ruotsia.

    Esim Ruot­sis­sa asu­van täti­ni mies joka on ummikko­ruot­salaien ja sitä ikälu­okaa että ei osaa englan­tia, on ollut ällikälä lyö­ty kun Suomes­sa ei nykyöään voi hoitaa juuri mitään asioi­ta ruot­sik­si. Täti­ni ja hänen miehen­sä ovat käyneet tääl­lä useinkin ja miehel­lä on sel­l­ainen har­ras­tus joka lit­tyy Suomeen aika syvästi.

    Ruot­salaiset ovat lakan­neet pitää meitä suku­laisi­na em syistä, nor­jalaisia ja tan­skalaisia sen­si­jan he pitävät itsestäänselvenä.

    Suo­mi on val­it­se­mansa ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­it­tisen lin­jan takia riip­pu­vaisem­pi Ruot­sista kuin muista maista. 

    Siihenkin on ole­mas­sa toinen ratkaisu mut­ta Suomen kansa gallup­pi­en mukaan ei kan­na­ta sitä. 

    Viro ei ole jäänyt odot­ta­maan että Suo­mi aut­taisi vaan teki toisen ratkaisun.

  96. ij: Samas­sa koulus­sa olev­as­ta musi­ikkilu­okas­ta näkee, että seg­re­gaa­tio­vaiku­tus voi olla suuri.

    Nyt en ymmär­rä: musi­ik­ista kiin­nos­tuneet seg­re­goitu­vat niistä, joi­ta kiin­nos­taa jokin muu ja ongel­ma on mikä?

  97. Oiva avau­tu­mi­nen virkamies­ruotsin kokeen mielekkyy­destä HS:n mielipiteissä:

    Tap­paako pakolli­nen ruotsin kurssi unel­mani tutk­i­jan urasta?

    Oma­l­ta osalta täy­tyy tode­ta, että oli lykky, että aikoinaan sil­loises­sa TKK:ssa tästä pakol­lis­es­ta rastista selvisi yhden kurssin suori­ta­mal­la — ja käytän­nössä täysin olemat­tomil­la taidoil­la (sil­loinkin taisi olla joku pani­ik­ki pääl­lä, kun valmis­tu­mis­putken päässä vir­ta meinasi kutis­tua noroksi…). Eipä sen “tekni­ikan ruot­si 1” kurssin jäl­keen ole tosin tul­lut ensim­mäistäkään tilan­net­ta, jos­sa ruotsin­taitoa olisi tarvittu.

  98. Pakko­ruotsin his­to­ri­as­ta ei pikaisel­la googlauk­sel­la selviä mil­lä taval­la se aikanaan sumplittiin.

    Mitä RKP teki vasti­neek­si? On vaikea kuvitel­la että keskel­lä pahin­ta vasem­mis­to­lais­tamistrendiä tehti­in myön­ny­tys “por­vareille” ja “suur­pääo­ma­lle” (laulus­sa kahdestakymmen­estä per­heestä oli ruot­salaiselta kalskah­tavia suku­nim­iä enem­mistö) ilman että saati­in neu­votel­tua jotain oman puolen äänestäjille kelpaavaa?

    Yhden sukupol­ven aikana siitä tuli sit­ten hyväksyt­ty fak­ta ja ikuis­es­ti kiveen hakat­tu tosiasia.

  99. Keskustelus­sa on tul­lut esi­in ver­tailu sel­l­ais­ten muiden maid­en kanssa jos­sa myös eri kieliryhmiä.

    Ensin­näkin niin sen tyy­li­nen argu­ment­ti, että mis­sään maail­mas­sa ei ole vas­taavaa “jär­jet­tömyyt­tä” kuin meil­lä koulu­ruotsin kanssa, ei ole oikein mielekäs kos­ka mis­sään muual­la ei ole juuri samaa taus­taa / tilan­net­ta. Sen sijaan muis­sa mais­sa on eri­laiset “jär­jet­tömyy­det”, mut­ta muual­la ollan myös järkevämpiä kuin meil­lä kos­ka siel­lä ratkaisuna ei nähdä kielioikeuk­sien kaven­tamista. Esimerkkeinä Bel­gian hal­li­tuskri­isi johtuen Brys­selin esikaupunkialuei­den kieli­oloista, ja kii­s­tat Que­be­cis­sä koskien englan­nin kie­len käyt­töä ulko­main­on­nas­sa. Mitään täs­mälleen vas­taavia kiis­to­ja ei ole Suomes­sa. Man­ner-suomes­sa (pli­is ei men­nä Ahve­nan­maa-jut­tuun) erikieliset saa­vat vapaasti aset­tua minne tahansa ja fir­mat saa­vat main­os­taa mil­lä kielel­lä haluavat. 

    Sen sijaan yhteistä näil­lä kaikil­la on että his­to­ri­aan perus­tu­va kielelli­nen diver­si­teet­ti nähdään tärkeänä säi­lyt­tämisen arvoise­na asiana, ja yhdessä ne eroa­vat radikaal­isti Venäjän tilanteesta jos­sa suomen­su­kuis­ten kan­so­jen kielioikeuk­sien puoles­ta ei tehdä mitään todel­la tun­tu­vaa. Siel­lä peri­aate on että tämä on Venäjä ja vain Venäjän kielel­lä on oikeasti arvoa.

  100. Ein­sten:
    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että Ruotsin kieli on rikkaus, kos­ka Ruotsin kieli on rikkaus.

    Ker­toisiko joku vielä sen, mik­si juuri ruotsinkieli on rikkaus, eikä esimerkik­si venäjä, lati­na, kreik­ka, kiina, ara­bia, espanja…?

    Tun­tuu siltä, että useim­mat ruotsin opiskelua puo­lus­ta­vat ajat­tel­e­vat, että sit­ten jää vain yksi kieli. Keskustelu­jeni mukaan useim­mat pakko­ruot­sia vas­tus­ta­vat halu­aisi­vat kak­si vapaaval­in­taista kieltä. 

    Eli: En pidä pakko­ruot­sista, mut­ta vähin­tään kak­si vieras­ta kieltä on perustel­tua. virkamies­ruot­si-yleis­vaa­timus pitäisi pois­taa ja kor­va­ta se tarvit­taes­sa tehtäväko­htais­es­ti osoite­tul­la ruotsinkielentaidolla.

  101. R.Silfverberg:

    Ruot­salaiset ovat aina pitäneet suo­ma­laisia suku­laisi­naan kos­ka tääl­lä on sekä ruot­salais­peräi­nen väestönosa ja suuri osa sivistyneistä suomenkieli­sistä on aina osan­nut ruotsia.

    On se kauheaa, että me sivistymät­tömät bar­baar­it olemme nousseet kivien alta ja pimeistä luolista pilaa­maan koko kansakun­nan maineen.

    No, olen kyl­lä itseasi­as­sa tun­tenut itseni jos jokusen ker­ran esim. työ­matkoil­la itseni sivistymät­tömäk­si — syynä on tosin ollut se, etten osaa kuin pari sanaa sak­saa tai ran­skaa. Vaik­ka työasi­at tietysti suju­vat kan­sain­välisel­lä insinöörien bäd ing­lishillä, niin olisi­han se kiva vaik­ka osa­ta ruokaa tilata.

    Tuli­han sitä sak­san opiskelua joskus yläas­teel­la yritet­tyä, mut­ta oppimis­mo­ti­vaa­tion rajat tuli­vat kiel­ten osalta vas­taan ja kun lukios­sa pitkän englan­nin jatkamisen ehtona oli käytän­nössä lisäkurssien suorit­ta­mi­nen, niin sak­san jatkami­nen ei käynyt edes het­keäkään mielessä.

  102. R.Silfverberg: Mon­et kielet ovat sukua toisilleen, esim ruot­si ja sak­sa ovat, ja se tekee toisen oppimisen helpom­mak­si jos osaa toista.

    Benelux-maid­en kansalaiset osaa­vat yleen­sä neljä-viisi kieltä kos­ka naa­puri­maid­en kielet ovat niin help­po oppia.

    Tietysti jos halu­aa oppia jonkun kie­len ihan täy­del­lis­es­ti niin pitää pän­tätä vuosikau­sia mut­ta nor­maal­i­ti­lanteis­sa sal­li­taan vähän virheitä, ainakin puhekielessä.

    Mulle vek­to­ri­al­ge­bra ja sar­jaop­pi poikke­si­vat niin paljon siitä matem­ati­ikas­ta joka mulle oli tut­tua ja luon­te­vaa, että niitä piti todel­lakin pän­tätä ja har­joitel­la uudelleen ja uudelleen. Matem­ati­ikas­sa yleen­sä sal­li­taan virheitä nol­la mikä tekee aineen “human­is­teille” ääretömän haastavaksi.

    Vai onko se jotenkin niin että suo­mi poikeeaa niin paljon kaik­ista muista kielistä että pitää purkaa atom­ei­hin muiden kileten kieliop­pi ja rak­en­ta uud­estaan että oppii sen? Vai onko vika ope­tus­menetelmis­sä ja koulu­jär­jestelmässä joka aset­taa liian korkei­ta vaa­timuk­sia kir­joite­tun kie­len suhteen?

    Et siis edelleenkään suos­tu ker­tomaan meille ei-pro­vokati­ivista kään­nöstäsi ilmais­us­ta “oblig­a­torisk svenska”

    6000–9000 kieleen mah­tuu kieliä, jot­ka ovat sukua keskenään ja kieliä, jotkä eivät ole.

  103. R.Silfverberg:Jos olisi jokin muu keino varmis­taa että mah­di­ol­lisim­man moni suo­ma­lainen osaisi ruotsia 

    on ollut ällikälä lyö­ty kun Suomes­sa ei nykyöään voi hoitaa juuri mitään asioi­ta ruotsiksi. 

    Ensin ker­roit, että tämä on ain­oa keino ja heti perään, ettei siitä ole mitään hyötyä.

  104. R.Silfverberg: Vai onko vika ope­tus­menetelmis­sä ja koulu­jär­jestelmässä joka aset­taa liian korkei­ta vaa­timuk­sia kir­joite­tun kie­len suhteen?

    Kir­joitet­tu kieli on paljon helpom­pi opia kuin puhuttu.

  105. R.Silfverberg: Ei ole nyt mis­tään ihmis­ar­vos­ta kysymys vaan siihen mihin kuu­lu­taan. Jos olisi jokin muu keino varmis­taa että mah­di­ol­lisim­man moni suo­ma­lainen osaisi ruot­sia kuin pakolli­nen ope­tus perusk­oulus­ta läh­tien, niin ei olisi ongelmaa. 

    Ruot­salaiset ovat aina pitäneet suo­ma­laisia suku­laisi­naan kos­ka tääl­lä on sekä ruot­salais­peräi­nen väestönosa ja suuri osa sivistyneistä suomenkieli­sistä on aina osan­nut ruotsia.

    Esim Ruot­sis­sa asu­van täti­ni mies joka on ummikko­ruot­salaien ja sitä ikälu­okaa että ei osaa englan­tia, on ollut ällikälä lyö­ty kun Suomes­sa ei nykyöään voi hoitaa juuri mitään asioi­ta ruot­sik­si. Täti­ni ja hänen miehen­sä ovat käyneet tääl­lä useinkin ja miehel­lä on sel­l­ainen har­ras­tus joka lit­tyy Suomeen aika syvästi.

    Ruot­salaiset ovat lakan­neet pitää meitä suku­laisi­na em syistä, nor­jalaisia ja tan­skalaisia sen­si­jan he pitävät itsestäänselvenä.

    Minä kuu­lun Euroop­paan. Jos en kel­paa suomenkielisenä muille pohjo­is­maille, niin ei se ole min­ulle niin tärkeää. Epäilen kyl­lä vain, että ain­oa ryh­mä, jolle en suomenkielisenä kel­paa, ovat suomen­ruot­salaiset. Muut pohjo­is­maalaiset eivät ole kieli­ra­sis­te­ja. Enkä edelleenkään ole riip­pu­vainen ruot­salais­ten mielip­i­teestä, min­un maail­mani on vähän suurem­pi kuin Suo­mi ja Ruotsi.

    Kun Kus­taa III aikoinaan kävi Turus­sa, hän tote­si, ettei ymmär­rä kansan puhu­mas­ta kielestä mitään ja lait­toi poikansa opiskele­maan suomea. Se, että Suomes­sa on aiem­min pitänyt käy­dä koulun­sakin ruot­sik­si, ei ole ollut suomenkielis­ten etu. En edelleenkään ymmär­rä, mik­si sin­un tätisi miehen har­ras­tus on perustelu kaikkia suo­ma­laisia koske­valle pakko­ruot­sille. Mik­si hän ei ole opiskel­lut sit­ten suomea? Englan­nil­lakin pär­jää Suomes­sa nyky­isin val­lan hyvin.

  106. R.Silfverberg: Mon­et kielet ovat sukua toisilleen, esim ruot­si ja sak­sa ovat, ja se tekee toisen oppimisen helpom­mak­si jos osaa toista.

    Benelux-maid­en kansalaiset osaa­vat yleen­sä neljä-viisi kieltä kos­ka naa­puri­maid­en kielet ovat niin help­po oppia.

    Se, että ruot­sia osaavalle sak­san opiskelu on helpom­paa, kos­kee vain ruot­sia äidinkie­lenään puhu­via. Tämä väite on sit­ten laa­jen­net­tu koske­maan suomenkielisiäkin, kos­ka eihän mei­dän koke­muk­sil­la ole mitään arvoa. Moni A2-sak­san valin­nut on joutunut lopet­ta­maan sak­san opiskelun­sa pakko­ruotsin alka­es­sa, kos­ka kielet ovat men­neet sekaisin. Tai jos eivät mene vielä opiskel­lessa, niin myöhem­min ainakin. Mielu­um­min minäkin olisin ottanut vahvem­man sak­san kuin ruotsin. Mui­ta kieliä opiskel­lessa yhteyt­tä ei ole sitäkään vähää, sama “apu” saadaan englannistakin.

    Lux­em­bourgi­lainen vai­htari valit­ti, kuin­ka hei­dän koulus­saan on kiel­ten opiskelu­un men­nyt niin paljon aikaa, että muiden ainei­den opiskelu on jäänyt vähem­mälle ja oli yllät­tynyt suo­ma­lais­ten yliop­pi­laiden tieto­ta­sos­ta. Ehkä pakko­ruotsin kan­nat­ta­jien mielestä muut aineet eivät sit­ten ole niin tärkeitä.

  107. Juk­ka Siren:
    Opelle: Kym­ri on hyvä ver­tailuko­hde. Puhu­jien osu­us ja sen kehi­tys lähi­his­to­ri­as­sa (viimeisen 100–150 vuo­den aikana), puhu­jien hajaan­tu­mi­nen kah­teen murrealueeseen…Oden mainit­se­ma iiri on myös hyvä vertaus. 

    Miten kym­ri ja iiri voisi­vat olla hyvä ver­tailuko­h­ta pakko­ruot­sille? Molem­mis­sa mais­sa (Irlan­ti, Bri­tan­nia) yhteinen kieli on englan­ti, eli maail­man lin­gua fran­ca, mikä tekee muun kieli­taidon han­kkimisen vähem­män tärkeäk­si. Kieliopin­toi­hin ei siis tarvitse sat­sa­ta, joten voidaan elvyt­tää väestön esi­van­hempi­en alku­peräistä kieltä. 

    Ei mis­sään muual­la (ei myöskään Wale­sis­sa tai Irlan­nis­sa) ole kaikille alak­oulus­ta yliopis­toon pakol­lista pien­tä vähemmistökieltä! 

    Siel­lä, mis­sä jokin vähem­mistökieli on osas­sa koulu­ja pakolli­nen jonkin aikaa, täyt­tyvät opiske­li­joiden kannal­ta oleel­liset ehdot:
    — opiske­li­joiden oma kieli on merkit­tävä ja avaa jo itsessään ovia elää ja opiskel­la muualla
    — vähem­mistökie­len puhu­jia on maas­sa merkit­tävä määrä (esim. pääkie­len puhu­jia on vain n. 60%) ja vähem­mistökielet ovat usein maail­mankieliä (näin esim. Sveit­si, Bel­gia ja Kana­da) mut­ta pakko ei näis­säkään koske koko maata
    — jos vähem­mistökielet eivät ole maail­mankieliä, ne ovat väestön alku­peräiskieliä ja useimpi­en esi­van­hem­mat ovat olo­suhtei­den pakos­ta menet­täneet alku­peräisen kie­len­sä (iiri, kymri)
    — pakol­li­sista kielistä saa vapau­tuk­sia tarvittaessa.

    Meil­lä harv­inaista suomea puhu­vien pakol­lise­na kie­lenä on alle viiden pros­entin vähem­mistön kieli, joka ei ole maail­mankieli, joka ei ole ollut koskaan maan enem­mistön esi­van­hempi­en kieli ja jos­ta ei voi edes myön­tää vapau­tuk­sia, kos­ka kol­mannes tarvit­sisi vapau­tuk­sen ja se riit­täisi kaata­maan koko pakon.

    Siis?

  108. Kielipoli­ti­ikan koko kuva:

    Van­taan asukkaista on suomenkielisiä 81.9%, vironkielisiä 3.4%, venäjänkielisiä 3.2% ja ruotsinkielisiä 2.6%.

    Ruotsinkielis­ten tarpeisi­in räätälöi­ty kielila­ki tekee Van­taas­ta noinkin pienel­lä vähem­mistöl­lä kaksikielisen.

    Ruotsinkieliset pain­ot­ti­vat Seinäjo­ki-Gates­sa usei­ta ker­to­ja omakielis­ten ter­veyspalvelu­jen ole­van kaikkien peru­soikeus. Mah­toi­vatko­han tarkoit­taa myös viron- ja venäjänkielisiä, jot­ka ovat Van­taal­la jopa ruotsinkielisiä suurem­mat vähemmistöt. 

    Nyky­isin ruotsinkieliset ovat ain­oa vähem­mistö, jolle omakielisiä palvelu­ja jär­jestetään. 97.4% van­taalai­sista istuu pakko­ruotsin tun­nil­la pätevöi­tyäk­seen jär­jestämään noi­ta palvelui­ta käytän­nössä suo­men­taitoisille ruotsinkielisille.

    Väestöen­nus­teen mukaan pääkaupunkiseudul­la on v. 2030 ruotsinkielisiä n.60000 ja muunkielisiä n.350000. Nykyisel­lä kielilain­säädän­nöl­lä pakko­ruot­si ja palvelu­velvol­lisu­us koske­vat suomenkielis­ten lisäk­si tuo­takin väestöryhmää.

  109. Ein­sten:
    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että Ruotsin kieli on rikkaus, kos­ka Ruotsin kieli on rikkaus.

    Ihan tot­ta, mut­ta mik­si Suomes­sa ei opiskel­la oikeaa ruot­sia, vaan jotain ihme mur­ret­ta. Emme­hän opiskele Jamaikan englan­tia tai York­shiren mur­ret­ta, vaan ihan stan­dar­d­ia englan­tia. Ruot­salais­es­ta suomen­ruot­si kuu­lostaa kuulem­ma hölmöltä.

  110. Kielikeskustelun kum­mallisa väitteitä:
    “Ruot­si aut­taa oppi­maan sak­saa” — var­maan sak­san lukem­i­nen vielä enem­män tai hollannin.
    “Olemme osa länt­tä” — joo, niin ovat sveit­siläiset retoro­ro­man­i­nan ja ital­ian puhu­jatkin, ruotsin osami­nen ei asi­aan vaikuta.
    “Olta­va tasa-arvoisia” — jaa siis mitä? Yksi koko sopii kaikille ja ja ihan oikea koko, asi­akas on vain itse väärässä. Jois­sakin kouluis­sa on tar­jol­la ruot­sia ja jois­sakin kiinaa — onko se nyt niin ihmeel­listä epä­tasa-arvoa? Eikö pitänyt olla eri­laisia koulu­ja? Ruotsin opet­ta­jatkin siel­lä ovat töis­sä. Oma veikkauk­seni on, että kah­den päivän venäjän kielikylpy saa joka jan­nun _valistemaan_ ruotsin ilolla.

    Vaasas­sa rin­natet­ti­in perusk­oulun ruot­si (joka on eri­a­sia kuin virkatutk­in­to) olisi se mil­lä men­nään? Ei lääkärinäkään olla perusk­oulupo­h­jal­la. Ruot­si­in kel­paa, Vaasaan ei. 

    Jos halu­at­te pitää Suomes­sa ruotsin osaamisen edes ole­mas­sa niin tehdää jotain — ei noil­la argu­menteil­la päätös olla oppi­mat­ta ruot­sia muutu. 

    Tässä on sit­ten vielä point­ti: suo­mi vier­aana kie­lenä (fin­s­ka) on myös eri aine kuin suo­mi äidinkie­lenä. Opete­taan eri taval­la ja fin­skas­sa on vähem­män opet­taa medi­aluku­taitoa, eloku­vakas­va­tus­ta jne kul­tu­urisia asioita.

  111. Ehkä ruotsinkielelle olisi hyvä PR-temp­pu pois­taa kie­len pakko-opiskelu, kun jo pelkkä aja­tus siitä saa niin mon­en aiv­ot tilt­taa­maan. Kaik­ki ollaan kuitenkin hengis­sä selvit­ty pakko­ruotsin tun­neista, maail­mas­sa on kamalimpiakin asioi­ta. Tun­neista voitaisi­in tehdä niin trävli­ga, että kakarat suo­ras­taan tap­peli­si­vat niille pääsys­tä (aut­taisiko ilmais­ten ämpärien jako myös?)

    Ruotsin kie­len tait­a­mi­nen on sik­si todel­la tärkeää, että se avaa ikku­nan muiden pohjo­is­maid­en yhteiskun­ti­in. Pohjo­is­maat ovat mei­dän tärkein viiteryh­mä, jon­ka kanssa yhteistyötä pitäisi vielä tiivistää entis­es­tään. Entä jos tääl­lä kas­vaa sukupolvia, jot­ka loit­tonevat yhä enem­män pohjo­is­mais­es­ta viiteke­hyk­ses­tä ja elelevät vain jos­sain englan­ninkielisessä anglosak­sises­sa kuplas­saan, anglosak­sisen arvo­maail­man kyllästämänä?

    Jo pelkästään Ruotsin SVT:n kanavien seu­raami­nen avar­taa tunkkaista suo­ma­laista mie­len­maise­maa. Huo­maa, että kas, tuo­takin yhteiskun­nal­lista asi­aa käsitel­lään aivan eri taval­la Ruot­sis­sa kuin meillä.

    Ruotsin kielel­lä saa ja pitääkin olla erikoisas­e­ma Suomes­sa. Kaikkien ei tarvitse osa­ta sitä eri­no­mais­es­ti, mut­ta toimit­ta­jil­ta voisi vaa­tia sel­l­aista tasoa, että haas­tatel­lessaan ruot­salaisia pysty­i­sivät tekemään haas­tat­telun ruot­sik­si eikä her­ra­ju­mala englanniksi!

  112. Tuo­mo:

    Nyky­isin ruotsinkieliset ovat ain­oa vähem­mistö, jolle omakielisiä palvelu­ja jär­jestetään. 97.4% van­taalai­sista istuu pakko­ruotsin tun­nil­la pätevöi­tyäk­seen jär­jestämään noi­ta palvelui­ta käytän­nössä suo­men­taitoisille ruotsinkielisille.

    Suomenkieliset kun­nat panevat vielä Van­taatakin paremmaksi:

    264 kun­taa
    95% maan pinta-alasta
    3,68 miljoon­aa asukas­ta joista 

    suomenkielisiä 3,54 milj. eli 96,1%

    ruotsinkielisiä 15266 eli 4‰ (promil­lea) eli joka 241:nen

    saa­menkielisiä 1820 eli 0,5‰

    mui­ta kieliä 125000 eli 3,4% joka on 8,5 ker­taa ruotsinkielis­ten määrä. Joukos­sa use­ampia ruotsinkielis­ten ryh­mää isom­pia ryh­miä, mut­ta siitä en ole löytänyt tilastoa.

    Täl­lä aluel­la siis 99,6% lukee pakko­ruot­sia 4‰ suomenkie­len­taitoisen “ruotsinkielisen” takia.

    Olisko se vähän niikuin suomenkieli­nen alue olisi 4‰:n humalas­sa niin että mikään ei oikein toi­mi niin kuin pitäisi, eikä se ole pitkän päälle kivaa eikä terveellistä. 

    Kra­pu­lakin voi olla melkoinen ainakin niille jot­ka vas­toin parem­paa tietoaan ovat tätä tilaa ylläpitäneet.

  113. Sib­bo San Sebas­t­ian: Pakko­ruotsin his­to­ri­as­ta ei pikaisel­la googlauk­sel­la selviä mil­lä taval­la se aikanaan sumplittiin.

    Mitä RKP teki vasti­neek­si? On vaikea kuvitel­la että keskel­lä pahin­ta vasem­mis­to­lais­tamistrendiä tehti­in myön­ny­tys “por­vareille” ja “suur­pääo­ma­lle” (laulus­sa kahdestakymmen­estä per­heestä oli ruot­salaiselta kalskah­tavia suku­nim­iä enem­mistö) ilman että saati­in neu­votel­tua jotain oman puolen äänestäjille kelpaavaa?

    Jos nyt oikein muis­tan, niin se suos­tui äänestämään perusk­oulun puoles­ta, pakko­ruot­si oli sille kyn­nyskysymys. Sehän oli tuol­loin hal­li­tuk­ses­sa, eikä oikeas­t­aan ole ollut sieltä pois­sa kuin vas­ta nyt. Asi­as­ta on kyl­lä muis­taak­seni kir­joitet­tu väikkäri tai ainakin gradu.

    1. Eräs noi­hin aikoi­hin ope­tus­toimen päätök­sen­teossa mukana ollut sanoi min­ulle ker­ran sullis­es­ti, että ruotsin kielestä tuli perusk­oulus­sa pakolli­nen, jot­ta suomenkieliset eivät sdaisi ruotsinkielisi­in etua. Käytän­nön syys­tä suomen kieli olisi de fac­to pakolli­nen ja jos ruotsin kieli ei olisi, suomenkieliset voisi­vat lukea yhden maail­mankie­len enem­män kuin ruotsinkieliset. Tämä voi olla tuon jo sil­loin van­han miehen vär­fit­tynyt­tä ker­to­mus, enkä sik­si ottaisi tätä ihan fak­tana. Mut­ta tuol­lainenkin argu­ment­ti var­maankin oli esitet­ty. Eri asia on, kuin­ka merkit­tävästi se vaikut­ti päätökseen.

  114. Xerx­es: Sen sijaan yhteistä näil­lä kaikil­la on että his­to­ri­aan perus­tu­va kielelli­nen diver­si­teet­ti nähdään tärkeänä säi­lyt­tämisen arvoise­na asiana

    Miten sel­l­ainen voi olla “kielel­listä diver­si­teet­tiä” tai sen edis­tämistä, että monikielisessä maas­sa (ja maail­mas­sa) 95 pros­ent­tia ihmi­sistä pakote­taan opiskele­maan yhtä ja samaa kieltä? Miten tois­t­en pakot­ta­mi­nen edis­tää mitenkään minkään­laista “diver­si­teet­tiä” tai HEIDÄN kielel­lisiä oikeuk­si­aan? Vai onko niin, että suomen- ja muunkielisil­lä ei ole oikeut­ta omaan kieli-iden­ti­teet­ti­in­sä, vaan heistä on tehtävä ruotsin­puhu­jia vaik­ka väkisin?

  115. JTS: Kielikeskustelun kum­mallisa väitteitä:
    “Ruot­si aut­taa oppi­maan saksaa”

    Äkkinäi­nen voisi luul­la, että ruotsin opiskelu aut­taa oppi­maan ruotsia.

  116. Minäkin aikoinani menin keskik­oulupo­h­jal­ta Ruot­si­in kesätöi­hin Tukhol­man ASEA:n kaapelite­htaalle, että kiva oli siel­lä. Jag ska dröm­ma det igen.

  117. anon­il­li: Ilman suo­ma­laista kansal­lis­tun­net­ta Suomen viralli­nen kieli olisi venäjä eikä englanti.

    Kansal­lis­tunne ja suuri halu asua kohta­laisen vapaas­sa demokra­ti­as­sa eivät ole sama asia. Ellei sit­ten sovi­ta, että ovat, mut­ta väitän siis etteivät ole.

  118. Nimien kerääjä: Et siis edelleenkään suos­tu ker­tomaan meille ei-pro­vokati­ivista kään­nöstäsi ilmais­us­ta “oblig­a­torisk svenska”

    Olet esit­tänyt kys­myk­sen jollekin toiselle, et minulle. 

    Ruotsinkieli­nen media käyt­tää sanaa skolsven­s­ka siitä mis­tä suomenkieli­nen kap­ina­me­dia käyt­tää pakkoruotsi. 

    Suomes­sa ei ole pakkok­ieliä tai kieli­pakkoa muual­la kuin Ahve­nan­maal­la, jos­sa kaik­ki asi­at on hoidet­ta­va ruot­sik­si. Se on valitet­ta­va seik­ka jolle emme voi mitään, kos­ka Suo­mi on allekir­joit­tanut joukon sopimuk­sia Ahve­nan­maan ase­mas­ta jota valvoo mm Venäjä.

    Mut­ta onnek­si man­ner-Suomes­sa saa hoitaa asiansa suomek­si, ja lapset saa­vat käy­dä suomenkielistä koulua. 

    Kieli­pakko tai pakko­ruot­salais­t­a­mi­nen tarkoit­taisi kir­jaimel­lis­es­ti sitä että suomenkielis­ten olisi pakko käy­dä ruotsinkielistä koulua.

  119. Xerx­es:

    Sen sijaan yhteistä näil­lä kaikil­la on että his­to­ri­aan perus­tu­va kielelli­nen diver­si­teet­ti nähdään tärkeänä säi­lyt­tämisen arvoise­na asiana, ja yhdessä ne eroa­vat radikaal­isti Venäjän tilanteesta jos­sa suomen­su­kuis­ten kan­so­jen kielioikeuk­sien puoles­ta ei tehdä mitään todel­la tun­tu­vaa. Siel­lä peri­aate on että tämä on Venäjä ja vain Venäjän kielel­lä on oikeasti arvoa.

    Ker­ras­saan mainio kom­ment­ti! Ihan kuin suo­ma­laiset jot­ka sanovat että Suomes­sa puhutaan suomea!

  120. Tuo­mo:
    Väestöen­nus­teen mukaan pääkaupunkiseudul­la on v. 2030 ruotsinkielisiä n.60000 ja muunkielisiä n.350000. Nykyisel­lä kielilain­säädän­nöl­lä pakko­ruot­si ja palvelu­velvol­lisu­us koske­vat suomenkielis­ten lisäk­si tuo­takin väestöryhmää.

    Sin­un mielestäsi siis pitää antaa Suomen venäläisille, viro­laisille ja soma­leille enem­män vapauk­sia ja vähem­män velvol­lisuuk­sia kuin suo­ma­laisil­la ja suomen­ruot­salasil­la on?

  121. En ole kyl­lä Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä siitä, että yliop­pi­laskir­joi­tusten jär­jestelmä, jos­sa matem­ati­ik­ka ja ruot­si “rin­naste­taan toisi­in­sa” olisi jotenkin suo­ta­va systeemi…

    Kyl­lä ruotsin pitäisi olla koulus­sa täs­mälleen samal­la viival­la kaikkien muidenkin kiel­ten kanssa. Ihan täs­mälleen yhtä valin­nainen kuin muutkin kielet, sekä kurssien että kir­joi­tusten osalta. Nykyäänkin edes englan­ti ei ole pakolli­nen kieli ja se on yo-kir­joituk­sis­sakin samal­la viival­la muiden kiel­ten kanssa. Ja näin voi hyvin ollakin, sil­lä suo­ma­laiset on ihan riit­tävän fik­su­ja val­i­tak­seen englan­nin joka tapauksessa.

  122. R.Silfverberg: mjo­ki

    (Laitoin alla ole­van viestin jo ker­ran, mut­ta se jäi ilmeis­es­ti bit­ti­avaru­u­teen. Uusi yritys.)

    R. Sil­fe­ver­berg, kaikkel­la kun­nioituk­sel­la — esit­tämäsi syy kieliki­in­tiöille on hölmöin mitä olen kuul­lut. Lääkärili­it­to on syypää kieliki­in­tiöi­hin? Kas kun ei her­ran Huu!

    Yritän kuitenkin keskustelun nimessä ymmärtää argu­ment­ti­asi. En ole var­ma käsitänkö oikein sin­un ajat­tel­e­van, että pitää joko olla kieliki­in­tiöt tai lisätä paikko­ja, kos­ka muuten ruotsinkielis­ten opiske­li­joiden määrä pienen­ty­isi yliopis­tossa? Onko ruot­sikielis­ten opiske­li­joiden määrä jokin luon­non­va­kio, vai mikä ihmeen lakio­su­us heil­lä on opiskelu­paikoista? Täl­läkin het­kel­lä lääketi­eteel­liseen tiedekun­taan mon­et suomenkieliset hake­vat ruotsinkielis­ten kiin­tiössä, kos­ka on niin nau­ret­ta­van help­poa päästä opiskele­maan ruo­tiskielisenä ver­ratu­na suomenkielisenä.

    Tiedämme molem­mat aivan täy­del­lis­es­ti mik­si kieliki­in­tiöt ovat voimas­sa ja mik­si ne herät­tävät niin paljon tun­tei­ta: suomen­ruot­salaiset ovat onnis­tuneet koplaa­maan oma­lle viiteryh­mälleen täy­del­lisen perustelemat­toman priv­ilee­gion eli vapaalipun yliopis­toon. Eivätkä he aio luop­ua siitä vaik­ka asialle ei ole mitään todel­lisia perustelui­ta (his­to­ria on osoit­tanut ihmis­ten sietävän epä­tasa-arvoa erit­täin hyvin, jos he itse hyö­tyvät siitä).

    Sivuu­tit suju­vasti kysymyk­sen jon­ka esitin, ja joka mielestäni on keskeisimpiä tässä kieliki­in­tiökeskustelus­sa, joten tois­tan sen: Mikä on ratkai­se­va älyllinen/moraalinen ero jae­taanko ihmiset äidinkie­len perus­teel­la eri ryh­mi­in ja kohdel­laan heitä eri taval­la, ver­rat­tuna siihen että hei­dät jaet­taisi­in eri ryh­mi­in ihon­värin perus­teel­la. Olisiko oikein, jos vaatisimme tum­mai­hoisil­ta suurem­paa pis­temäärää pääsykokeis­sa kuin valkoihoisilta?

  123. mjo­ki: (Laitoin alla ole­van viestin jo ker­ran, mut­ta se jäi ilmeis­es­ti bit­ti­avaru­u­teen. Uusi yritys.)

    R. Sil­fe­ver­berg, kaikkel­la kunnioituksella…

    Tiedämme molem­mat aivan täy­del­lis­es­ti mik­si kieliki­in­tiöt ovat voimas­sa ja mik­si ne herät­tävät niin paljon tun­tei­ta: suomen­ruot­salaiset ovat onnis­tuneet koplaa­maan oma­lle viiteryh­mälleen täy­del­lisen perustelemat­toman priv­ilee­gion eli vapaalipun yliopis­toon. Eivätkä he aio luop­ua siitä vaik­ka asialle ei ole mitään todel­lisia perustelui­ta (his­to­ria on osoit­tanut ihmis­ten sietävän epä­tasa-arvoa erit­täin hyvin, jos he itse hyö­tyvät siitä).

    Tässä alkaa ole­maan vil­lakoiran ydin. Vaasan keskus­sairaalan päivystys­ri­idas­sakaan ei ole kysymys kyseis­es­tä päivystyk­ses­tä, vaan yleis­es­ti ruotsinkielisen kup­pikun­nan saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­tamis­es­ta. Eli he pelkäävät, että etu­ja naker­re­taan pala ker­ral­laan. Tilanne tähän on tietysti nyt mon­en kymme­nen vuo­den jäl­keen otolli­nen RKP:n oppo­si­tioase­man johdosta.

    Maamme tilanne on sel­l­ainen, että kaikkia saavutet­tu­ja etu­ja joudu­taan kri­it­tis­es­ti kyseenalais­ta­maan. Myös ruotsinkielisessä ankkalammikossa.

    1. Tämän päivän Hesarin mukaan myös suomenkieliset vaasalaiset näk­i­sivät mielel­lään laa­jan päivystyk­sen sijain­tipaikak­si Vaasan.

  124. Osmo Soin­in­vaara:
    Eräs noi­hin aikoi­hin ope­tus­toimen päätök­sen­teossa mukana ollut sanoi min­ulle ker­ran sullis­es­ti, että ruotsin kielestä tuli perusk­oulus­sa pakolli­nen, jot­ta suomenkieliset eivät sdaisi ruotsinkielisi­in etua. Käytän­nön syys­tä suomen kieli olisi de fac­to pakolli­nen ja jos ruotsin kieli ei olisi, suomenkieliset voisi­vat lukea yhden maail­mankie­len enem­män kuin ruotsinkieliset. Tämä voi olla tuon jo sil­loin van­han miehen vär­fit­tynyt­tä ker­to­mus, enkä sik­si ottaisi tätä ihan fak­tana. Mut­ta tuol­lainenkin argu­ment­ti var­maankin oli esitet­ty. Eri asia on, kuin­ka merkit­tävästi se vaikut­ti päätökseen.

    Syyt mik­si pakolli­nen toisen koti­maisen kie­len ope­tus tuli perusk­oului­hin oli kos­ka oppik­ouluis­sa se oli ennestään, ja lisäk­si suo­ma­laisia muut­ti todel­la paljon Ruot­si­in siihen aikaan kun lakia säädet­ti­in, ja halut­ti­i­in tur­va­ta hei­dän pär­jäämisen­sä siel­lä. Valitet­tavasti herät­ti­in siihen hiukan liian myöhään. Päätös oli joka tapauk­ses­sa aika yksimielinen.

  125. mjo­ki: (Laitoin alla ole­van viestin jo ker­ran, mut­ta se jäi ilmeis­es­ti bit­ti­avaru­u­teen. Uusi yritys.)

    R. Sil­fe­ver­berg, kaikkel­la kun­nioituk­sel­la – esit­tämäsi syy kieliki­in­tiöille on hölmöin mitä olen kuul­lut. Lääkärili­it­to on syypää kieliki­in­tiöi­hin? Kas kun ei her­ran Huu!

    Yritän kuitenkin keskustelun nimessä ymmärtää argu­ment­ti­asi. En ole var­ma käsitänkö oikein sin­un ajat­tel­e­van, että pitää joko olla kieliki­in­tiöt tai lisätä paikko­ja, kos­ka muuten ruotsinkielis­ten opiske­li­joiden määrä pienen­ty­isi yliopis­tossa? Onko ruot­sikielis­ten opiske­li­joiden määrä jokin luon­non­va­kio, vai mikä ihmeen lakio­su­us heil­lä on opiskelu­paikoista? Täl­läkin het­kel­lä lääketi­eteel­liseen tiedekun­taan mon­et suomenkieliset hake­vat ruotsinkielis­ten kiin­tiössä, kos­ka on niin nau­ret­ta­van help­poa päästä opiskele­maan ruo­tiskielisenä ver­ratu­na suomenkielisenä.

    Kieliki­in­tiöi­den tarkoi­tus on tur­va­ta ruotsinkieliset ope­tus- ja ter­vey­den­hoitopalve­lut kak­sikielisil­lä alueil­la sekä että jos esim joutuu oikeu­teen tai lakia valvovien vira­nomais­ten kanssa tekemisi­in että saa käyt­tää ruot­sia näil­lä alueil­la. Sen mon­tako opiske­li­i­jaa aloit­taa vuodessa ruosinkieli­sis­sä kiin­tiöis­sä määrit­tävät eri ministeriöt. 

    Kiin­tiöt ei ole äidinkieleen sidot­tu vaan siihen mil­lä kielel­lä on suorit­tanut perusk­oulun ja lukion, ja jos on suorit­tanut muul­la kuin ruot­sil­la, riit­tää että läpäisee kokeen jos­sa ruotsin taito mitataan. Se on tietenkin vaikeampi koe kuin ns virkamiesruotsi/toinen koti­mainen joka on kaikille yliopis­to-opiske­li­joille pakollinen. 

    Virkamies­ruotsin vaa­dit­ta­va oppimäärä mah­dol­lis­taa sen että selviää helpom­mista asi­akas­palve­lu­ti­lanteista, eikä sisäl­lä ammat­ti­sanas­toa. Kieliki­in­tiöl­lä varmis­te­taan että on ole­mas­sa ammat­ti­laisia jos­ka voivat toimia kokon­aan ruot­sik­si kysei­sis­sä tehtävissä.

    Lisäämäl­lä aloi­tu­s­paiko­ja lääkik­seen ja oikik­seen eri kieliryh­mien väliset erot val­in­tapis­teis­sä supis­tu­isi­vat niin että kiin­tiöitä ei tarvittaisi.

  126. Tässä ruotsinopetuk­sen varhaisvaiheista:
    Kansak­oulus­sa ei pakko­ruot­sia ollut, ei 1800- eikä 1900-luvuilla.

    Oppik­oulu tuli Suomeen 1870-luvul­la ja se jaet­ti­in ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Kos­ka ruot­si oli pääasialli­nen kieli koulu­tuk­ses­sa ja yhteiskun­nas­sa, oli ruot­si otet­ta­va pakol­lisek­si oppi­aineek­si suomenkielisi­in oppik­oului­hin eli keskikouluihin. 

    1920- ja 1930-luvuil­la tehti­in esi­tyk­siä puolueo­hjelmis­sa ja jopa eduskun­nas­sa ruotsin opetuk­sen pois­tamis­es­ta tai sen tekemis­es­tä vapaae­htoisek­si suomenkieli­sis­sä oppikouluissa.

    Oit­tisen komite­as­sa 1956–1959 pohdit­ti­in eri­laisia kieli­v­ai­h­toe­hto­ja kes­ki- ja kansalaisk­oulua ajatellen (luokat 5.–9. nykype­r­usk­oulus­sa, tuol­loin oli vai­h­toe­htona keskik­oulut tai kansalaisk­oulu, kansalaisk­oulus­ta ei voin­ut jatkaa lukioon). Tulok­se­na oli kom­pro­mis­si, jos­sa keskik­oulus­sa oli kak­si vieras­ta kieltä ja kansalaisk­oulus­sa joko yksi tai ei yhtään.

    Jo sil­loisen kouluhal­li­tuk­sen suomenkielisen oppik­oulu­osas­ton pääl­likkö Niilo Kallio (alku­jaan matem­ati­ikan opet­ta­ja) esit­ti varauk­ses­saan, että ruotsin ei enää tarvit­sisi olla oppi­aineena kaikissa keskik­ouluis­sa, sil­lä sen merk­i­tys oli vähen­tynyt maail­mankieli­in ver­rat­tuna ja ruotsinkieliset osasi­vat varsin hyvin suomea. 

    Samaan aikaan ruotsinkielisen osas­ton pääl­likkö Gös­ta Cavo­nius ymmär­si, että mah­dol­lisu­us ottaa vain englan­ti, heiken­täisi ruotsin kie­len ase­maa maas­sa. Hän esit­ti oman varauk­sen­sa (1959), mis­sä hän kat­soo, että ruot­si maan toise­na kansal­liskie­lenä tulisi nos­taa ensim­mäisek­si vier­aak­si kielek­si suomenkieli­sis­sä kouluis­sa. Perus­teena oli ruotsin kie­len tarve sekä koti­maas­sa että pohjo­is­maises­sa yhteistyössä.

    Piri on väitöskir­jas­saan Suomen kielio­hjelmapoli­ti­ik­ka (2001, JY s. 52) ker­tonut mui­ta lähteitä lainat­en siitä, miten pakko­ruot­si syn­tyi 60-luvul­la: ”— koulunuud­is­tus toi esi­in — pain­os­tus­ryh­miä. — kieliki­is­tan takana oli Ruot­salainen kansan­puolue (RKP) — kiis­taa käyti­in kiivaim­min eduskun­nas­sa ja tiedo­tusvä­lineis­sä. Painav­im­mat ryh­mät oli­vat eräät elinkei­noelämän keskusjär­jestöt Keskuskaup­paka­marin johdol­la. — alku­peräis­ten ideoiden mukainen perusk­oulu jäi toteu­tu­mat­ta — [ohitet­ti­in] koulu­vi­ra­nomais­ten, opet­ta­ja­jär­jestö­jen ja koulunuud­is­tus­toimikun­nan enem­mistön näke­mys siitä, että vain englan­nin kieli olisi pakolli­nen kieli.”

    Netistä löy­tyy Ope­tus­neu­vos Jout­simäen kuvaa­mak­si nimet­ty tapah­tu­makulku: “Demar­it sai­vat vaalivoiton 1966 ja syn­tyi Paa­sion (sd) hal­li­tus, ope­tus­min­is­terik­si R.H. Oit­ti­nen, fil.tri (sd), jolle perusk­oulu oli silmäterä. Oit­ti­nen kysyi asiantun­ti­joill­ta, mitä kieliä tai kieli tule­vaan perusk­oul­u­laki­in. Hänelle vas­tat­ti­in: englan­ti. Oit­ti­nen jatkoi suun­nit­telua niiltä pohjil­ta ja vei asian jopa eduskun­nan sivistys­valiokun­nan käsit­te­lyyn. 1968 Pres­i­dentin­vaale­ja käytet­ti­in perus­teena hal­li­tuk­sen vai­h­dolle, vaikkei pres­sa vai­h­tunutkaan. Hal­li­tuk­sen päämin­is­terik­si tuli Mauno Koivis­to (sd), ope­tus­min­is­terik­si Johannes Viro­lainen. Viro­lainen houkut­teli RKP:n hal­li­tuk­seen vasem­mis­toa tas­apain­ot­tavak­si tek­i­jäk­si. RKP:n ehtona oli pakko­ruot­si perusk­oul­u­laki­in. Kaikel­la R.H. Oit­tisen siihen asti näkemäl­lä vaivan­näölle ja sivistys­valiokun­taan asti ehti­neelle esi­työlle ei pan­tu arvoa.”

  127. Ehdo­tuk­seni tästä eteenpäin:

    Jostain syys­tä jo läh­es kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tu­so­hjel­maan kir­jat­tu ruot­si­ton kielikokeilu ei ole eden­nyt — se on saata­va käyntiin. 

    Kokeilun rin­nalle tarvi­taan kuitenkin virkaruotsin pois­to — mitään virkaruotsin kaltaista kaikille aka­teemisille pakol­lista vähem­mistökie­len tent­tiä ei ole mis­sään muus­sa maassa!

    Korkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen pakolli­nen virkaruot­si on kir­jat­tu ase­tuk­si­in, joiden muut­ta­mi­nen on varsin help­poa. Pois­te­taan nyt niistä pakolli­nen virkaruot­si (3–5 op) ja lisätään nämä pis­teet valin­naisi­in kieliopintoihin. 

    Aikuiset, aka­teemisik­si juuri valmis­tu­vat ihmiset pystyvät kyl­lä päät­tämään, onko heille virkaruot­sista iloa vai ei. Nyt jo ulko­mail­ta tule­vat opiske­li­jat saa­vat ruotsin pakol­lisu­ud­es­ta vapau­tuk­sen ja valmis­tu­vat ihan hyvil­lä mielin ja kaikin puolin pätev­inä samoista koulu­tu­so­hjelmista kuin pakko­ruotsin kanssa tais­tel­e­vat suo­ma­laiset. Hei­dän kanssaan suurin osa suomea puhu­vista valmis­tu­jista tulee kisaa­maan paikoista kan­sain­välisil­lä työ­markki­noil­la. Virkaruotsin kurssit ja kokeen voi hyvin suorit­taa tarvit­taes­sa myöhem­min, mikäli hakee virkaa, johon ruot­sia tarvi­taan — näin ruot­si saat­taisi jopa olla viran kannal­ta käyt­tökelpoises­sa kun­nos­sa. Tämä olisi vai­vat­tomin ja ihmis­ten eri­laisu­ut­ta ja ymmär­rystä arvosta­va ratkaisu — näin aluksi.

    Samal­la vapau­tuk­set B1-kielestä eli pakko­ruot­sista on otet­ta­va käyt­töön ehdot­tom­i­na oikeuksi­na kaikil­la tasoil­la: lääkärin­todis­tus dyslek­si­as­ta ja/tai puut­teelli­nen suomen kie­len taito (esim. maa­han­muut­ta­jataustal­la) antaisi­vat automaat­tis­es­ti vapau­tuk­sen ja näille oppi­laille jär­jestet­täisi­in koulun tasol­la suomen kie­len lukemiseen ja kir­joit­tamiseen liit­tyvää syven­tävää ohjaus­ta — S2-opetuk­ses­ta tulisi äidinkielestä riip­puma­ton syven­tävä suomen kie­len osu­us. Vapau­tusten myön­tämi­nen palautet­taisi­in ope­tus­toimen virkamiehiltä koulun rehto­rille turhan byrokra­t­ian välttämiseksi.

  128. R.Silfverberg: Sin­un mielestäsi siis pitää antaa Suomen­venäläisille, viro­laisille ja soma­leille enem­män vapauk­sia ja vähem­män velvol­lisuuk­sia kuin suo­ma­laisil­la ja suomen­ruot­salasil­la on?

    Tarkoitin, että kaikkia kieliv­ähem­mistöjä tulee kohdel­la yhdenvertaisesti.

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämän päivän Hesarin mukaan myös suomenkieliset vaasalaiset näk­i­sivät mielel­lään laa­jan päivystyk­sen sijain­tipaikak­si Vaasan.

    Laa­jim­man päivystyk­sen halu­aisi­vat säästää myös Kot­ka, Mikke­li, Savon­lin­na, Hämeen­lin­na, Kokko­la, Kajaani ja Kemi. Siis kaik­ki jot­ka sen ovat Vaasan lisäk­si menettämässä. 

    Rak­en­tei­ta on uud­is­tet­ta­va. Laa­jim­man päivystyk­sen mene­tys on min­i­maa­li­nen asia, kun suurin osa päivys­tävän lääkärin palveluista erikois­sairaan­hoito mukaan luet­tuna edelleen säilyy.

    Maan heikkenevät taloudel­liset resurssit huomioiden tarve olisi paljon suurem­paan palvelu­jen uudelleen jär­jeste­lyyn, mut­ta ker­tahyp­päyk­seen ei poli­it­ti­nen rohkeus riitä. Nythän tavoit­teena on vas­ta hillitä meno­jen kasvua, ei pienen­tää meno­ja nyky­ta­sos­ta. Eli tarvit­semme var­muudel­la sote 2.0:n, sote 3.0:n jne.

    Myrsky ankkalam­mikos­sa.

  130. Itseasi­as­sa tuon tweetis­sä maini­tun tutkimuk­sen voisi var­maankin jär­jestää siten, että ensin jär­jestet­täisi­in rahankeräys ja sit­ten nämä varat käytet­täisi­in tuon tutkimuk­sen ostoon joltakin luotet­taval­ta toimijalta.

  131. ope:
    Ehdo­tuk­seni tästä eteenpäin:

    Jostain syys­tä jo läh­es kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tu­so­hjel­maan kir­jat­tu ruot­si­ton kielikokeilu ei ole eden­nyt – se on saata­va käyntiin. 

    Kokeilun rin­nalle tarvi­taan kuitenkin virkaruotsin pois­to – mitään virkaruotsin kaltaista kaikille aka­teemisille pakol­lista vähem­mistökie­len tent­tiä ei ole mis­sään muus­sa maassa!

    Korkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen pakolli­nen virkaruot­si on kir­jat­tu ase­tuk­si­in, joiden muut­ta­mi­nen on varsin help­poa. Pois­te­taan nyt niistä pakolli­nen virkaruot­si (3–5 op) ja lisätään nämä pis­teet valin­naisi­in kieliopintoihin. 

    Aikuiset, aka­teemisik­si juuri valmis­tu­vat ihmiset pystyvät kyl­lä päät­tämään, onko heille virkaruot­sista iloa vai ei. Nyt jo ulko­mail­ta tule­vat opiske­li­jat saa­vat ruotsin pakol­lisu­ud­es­ta vapau­tuk­sen ja valmis­tu­vat ihan hyvil­lä mielin ja kaikin puolin pätev­inä samoista koulu­tu­so­hjelmista kuin pakko­ruotsin kanssa tais­tel­e­vat suo­ma­laiset. Hei­dän kanssaan suurin osa suomea puhu­vista valmis­tu­jista tulee kisaa­maan paikoista kan­sain­välisil­lä työ­markki­noil­la. Virkaruotsin kurssit ja kokeen voi hyvin suorit­taa tarvit­taes­sa myöhem­min, mikäli hakee virkaa, johon ruot­sia tarvi­taan – näin ruot­si saat­taisi jopa olla viran kannal­ta käyt­tökelpoises­sa kun­nos­sa. Tämä olisi vai­vat­tomin ja ihmis­ten eri­laisu­ut­ta ja ymmär­rystä arvosta­va ratkaisu – näin aluksi.

    Samal­la vapau­tuk­set B1-kielestä eli pakko­ruot­sista on otet­ta­va käyt­töön ehdot­tom­i­na oikeuksi­na kaikil­la tasoil­la: lääkärin­todis­tus dyslek­si­as­ta ja/tai puut­teelli­nen suomen kie­len taito (esim. maa­han­muut­ta­jataustal­la) antaisi­vat automaat­tis­es­ti vapau­tuk­sen ja näille oppi­laille jär­jestet­täisi­in koulun tasol­la suomen kie­len lukemiseen ja kir­joit­tamiseen liit­tyvää syven­tävää ohjaus­ta – S2-opetuk­ses­ta tulisi äidinkielestä riip­puma­ton syven­tävä suomen kie­len osu­us. Vapau­tusten myön­tämi­nen palautet­taisi­in ope­tus­toimen virkamiehiltä koulun rehto­rille turhan byrokra­t­ian välttämiseksi.

    Olen yrit­tänyt huonol­la men­estyk­sel­lä selvit­tää, mitä kielikokeilul­la tarkoite­taan. Voitko ker­toa enemmän:

    Mihin kysymyk­si­in kokeilul­la haetaan vastauksia?

    Kuin­ka kauan kokeilu kestäisi?

    Mikä olisi se taho, joka arvioisi kokeilun onnistumisen?

    Voisi­vatko kokeilu­un osal­lis­tuneet jatkos­sa valmis­tua kaik­il­ta opin­to­jen tasoil­ta ilman ruotsin taidon osoittamista?

  132. Tänäi­nen hesari ker­too, ettei ope­tus­min­is­teri tin­gi pakkoruotsista:

    “Grahn-Laa­sosen mukaan perustus­laki aset­taa tiukat rajat kokeilulle, joka voitaisi­in ulot­taa vain ‘parin kun­nan alueelle’. ‘Ei voi­da uha­ta ruotsinkielis­ten kielel­lisiä oikeuk­sia omaan äidinkieleen­sä’, Grahn-Laa­so­nen perustelee rajaus­ta. Min­is­teri pitää kokeilus­sa ­ongel­mallise­na myös sitä, että las­ten tulisi jo perusk­oulun alalu­okil­la tehdä val­in­to­ja, jot­ka voivat vaikut­taa ura­vai­h­toe­htoi­hin asti. Hän viit­taa val­tion virkamiehiltä vaa­dit­tavaan kieli­taitoon, jon­ka tosin ei ole kat­sot­tu riit­tävän kun­nol­liseen palvelu­un viimeaikaises­sa keskustelus­sa sairaaloiden päivystyksestä.”

    Mis­tähän löy­tyvät nuo peruste­lut sille, että perus­tus­la­ki aset­taisi tiukat rajat…

  133. ”Seinäjok­isten pakko­ruot­si ei kel­paa Vaasan ruotsinkielisille. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

    Jag tror inte att man med något språk man lär sig skolan kan under­sö­ka och vår­da patien­ter utan att ha lärt sig mera. Att läsa språk i skolan är ett nöd­vändigt men inte till­räck­ligt vil­lkor för att kun­na använ­da ett språk senare. Det är vik­tigt att all språkun­dervis­ning under alla skol­stadier är inspirerande och ger en god grund för framtiden.

    1. Lääkärit ja hoita­jat opiskel­vat ruot­sia paljon enem­män kuin perusk­oulun pakol­liset kurssit. Ovat suorit­ta­neet mm virkamies­ruotsin kuu­lus­telun. Mut­ta olen samaa mieltä siitä, ettei koulu­ruot­si riitä. Mut­ta jos sil­lä ei tee mitään, niin…?

  134. ope:
    Tänäi­nen hesari ker­too, ettei ope­tus­min­is­teri tin­gi pakkoruotsista:

    “Grahn-Laa­sosen mukaan perustus­laki aset­taa tiukat rajat kokeilulle, joka voitaisi­in ulot­taa vain ‘parin kun­nan alueelle’. ‘Ei voi­da uha­ta ruotsinkielis­ten kielel­lisiä oikeuk­sia omaan äidinkieleen­sä’, Grahn-Laa­so­nen perustelee rajaus­ta. Min­is­teri pitää kokeilus­sa ­ongel­mallise­na myös sitä, että las­ten tulisi jo perusk­oulun alalu­okil­la tehdä val­in­to­ja, jot­ka voivat vaikut­taa ura­vai­h­toe­htoi­hin asti. Hän viit­taa val­tion virkamiehiltä vaa­dit­tavaan kieli­taitoon, jon­ka tosin ei ole kat­sot­tu riit­tävän kun­nol­liseen palvelu­un viimeaikaises­sa keskustelus­sa sairaaloiden päivystyksestä.”

    Mis­tähän löy­tyvät nuo peruste­lut sille, että perus­tus­la­ki aset­taisi tiukat rajat…

    Huo­masin saman ´HS:n jutun heti kysymyk­set kir­joitet­tuani. Itse asi­as­sa en kuvit­tele kenenkään tietävän, mitä kielikokeilu olisi ollut.

    Todel­lisu­udessa eduskun­nan pon­si asi­as­sa oli lähin­nä keskusta­lais­ten vaal­i­bluffi: Pakko­ruot­sia kyl­lä tulis­es­ti kan­natet­ti­in mut­ta pon­nel­la yritet­ti­in antaa se kuva, että vähän muka vastustettiinkin.

    Kielikokeilu kan­nat­taa uno­htaa kokonaan.

  135. Lukekaa­pa Sven­s­ka Ylen sivul­ta “Läsar­na berät­tar: Så är vår­den på sven­s­ka i verk­li­ga livet” ja sitä seu­raa­vat kommentit.

    Asen­teet ovat jotakin aivan muu­ta kuin viime päiv­inä julk­isu­udessa nähdyt.

  136. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärit ja hoita­jat opiskel­vat ruot­sia paljon enem­män kuin perusk­oulun pakol­liset kurssit. Ovat suorit­ta­neet mm virkamies­ruotsin kuu­lus­telun. Mut­ta olen samaa mieltä siitä, ettei koulu­ruot­si riitä. Mut­ta jos sil­lä ei tee mitään, niin…?

    Puheen­vuoros­ta saa sel­l­aisen kuvan, että virkamies­ruot­sil­la tek­isi jotain…

    Virkamies­ruot­si on kaik­ista pakko­ruotsin muodoista se kaikkein surkuhu­paisin. Perusk­oulu­ruot­sista ja lukion pakol­li­sista ruotsinopin­noista jää ehkä edes jonkin­lainen käsi­tys suomen­ruot­salais­es­ta ja ruot­salais­es­ta kult­tuurista, mut­ta virkamies­ruotsin arvo ei eroa nollasta. 

    Virkamies­ruot­si ei anna minkään­laisia edel­ly­tyk­siä käy­dä alkeel­lisimpia ter­ve­hdyk­siä laa­jem­paa keskustelua ruot­sik­si. Pakko­ruotsin purkami­nen pitäisikin aloit­taa nimeno­maan virkamies­ruot­sista; joku pari pakol­lista kurssia ruot­sia ala-asteel­la on vielä ihan perustel­tua kielikylpy- ja kult­tuurim­ielessä, mut­ta mitä pidem­mälle opin­nois­sa ede­tään sitä irvokkaam­mak­si pakko­ruot­si muuttuu.

  137. Vaik­ka suomenkieliset eivät luk­isi koulus­sa mitään muu­ta kuin ruotsin kieltä tun­nista, päivästä, kuukaud­es­ta, vuodes­ta ja vuosikymmen­estä toiseen, he eivät voi koskaan oppia sitä yhtä hyvin kuin äidinkie­lenään ruot­sia puhu­vat suomen­ruot­salaiset. Siis­pä pakko­ruot­sil­la on nykyään vähän ja vain ja ain­oas­taan vähän yksinker­tais­taen vain yksi ain­oa tarkoi­tus: tuh­la­ta suomenkielis­ten opiskeluaikaa.

  138. Laila Bjurström:
    ”Seinäjok­isten pakko­ruot­si ei kel­paa Vaasan ruotsinkielisille. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

    Jag tror inte att man med något språk man lär sigskolan kan under­sö­ka och vår­da patien­ter utan att ha lärt sig mera. Att läsa språk i skolan är ett nöd­vändigt men inte till­räck­ligt vil­lkor för att kun­na använ­da ett språk senare. Det är vik­tigt att all språkun­dervis­ning under alla skol­stadier är inspirerande och ger en god grund för framtiden.

    Ei ole ihan kauhean kohtelias­ta kir­joit­taa suomenkieliseen blogi­in muuten kuin suomek­si, mut­ta mis­täpä minä mitään tiedän. Olen vain mehtäläinen.

  139. Liukas aihe tämä pakkoruotsi.

    Brax oikeusmin­is­ter­inä (2007–2011) tote­si yksiselit­teis­es­ti, ettei pakko­ruot­si ole perustuslaissa.

    Edel­lisen sivistys­valiokun­nan pj Vahasa­lo määrit­teli kansalaisa­loit­teen käsit­te­ly­vai­heessa, että pakko­ruotsin peruste on vain ja ain­oas­taan ruotsinkielis­ten palvelu­jen tur­vaami­nen 3.10.2014: “Kun meil­lä on ruotsin kieli viral­lise­na kie­lenä ja on lin­jat­tu, miten ne palve­lut ja osaami­nen tur­vataan, tämä on ollut se tapa. Jos löy­tyy joku muu tapa, jol­la ruotsinkieliset palve­lut tur­vataan, niin kyl­lä vapaae­htoisu­us sil­loin käy.”

    Mut­ta Iltale­hdessä neljä kuukaut­ta edel­lisen kom­mentin jäl­keen Vahasa­lo ohit­ti niin perus­tus­lain kuin ruotsinkieliset palve­lutkin pakko­ruotsin perus­teena: “Valiokun­ta käsit­teli asi­aa vain koulu­tuk­sen ja kas­vatuk­sen näkökul­mas­ta, ei perus­tus­lain tai kielel­lis­ten peru­soikeuk­sien näkökul­mas­ta. Kansal­liskieliä koske­vat perus­taidot kuu­lu­vat yleis­sivistyk­seen.” Tässä Vahasa­lon mukaan ruotsin kie­len opiskelu­un liit­tyvil­lä kysymyk­sil­lä on laa­jem­pi “yhteiskun­nalli­nen, his­to­ri­alli­nen ja sivistyk­selli­nen ulot­tuvu­us”, joka pitää ottaa huomioon tarkasteltaes­sa ruotsin kie­len ase­maa osana opetuk­sen kokonaisuutta.

    Nyt taas Grahn-Laa­sosen mukaan perustus­laki aset­taa tiukat rajat kokeilulle, kos­ka muka ei voi­da uha­ta ruotsinkielis­ten kielel­lisiä oikeuk­sia omaan äidinkieleen­sä. Siis 95%:n nor­maali kieli­v­a­paus uhkaisi ruotsinkielis­ten äidinkieltä?

    Mikä oikeasti on pakon peruste? Mik­si jopa inhimil­lis­es­ti ääret­tömän tärkeät vapau­tuk­set on käytän­nössä estetty?

    Täl­lä het­kel­lä jo huo­mat­ta­va osa opiske­li­joista on suorit­tanut opin­ton­sa ulko­mail­la ja näin ollen he ovat vapautet­tu­ja pakkovirkaruot­sista. Meil­lä on myös paljon ulko­maisia opiske­li­joi­ta, jot­ka ovat tääl­lä vapautet­tu­ja pakkovirkaruot­sista. Ei tämä ole nos­tanut hei­dän tietään pystyyn eikä tehnyt heistä vähem­män päte­viä. Ei tämä oikeasti ole mikään ongel­ma — mut­ta siitä halu­taan tehdä sellainen.

    Nyt odotan sitä, pystyykö mikään taho — kuten perus­suo­ma­lais­ten seu­ran­tatyöryh­mä tai kokeilupon­nen laati­jat, kokoomuk­sen Laus­lahti ja Kiu­ru — vaa­ti­maan seli­tys­tä. Vai jatke­taanko kuten ennenkin eli puhutaan mitä sat­tuu mut­ta pide­tään pakko­ruot­sista lujasti kiinni.

  140. ope:
    Tänäi­nen hesari ker­too, ettei ope­tus­min­is­teri tin­gi pakkoruotsista:

    “Grahn-Laa­sosen mukaan perustus­laki aset­taa tiukat rajat kokeilulle, joka voitaisi­in ulot­taa vain ‘parin kun­nan alueelle’. ‘Ei voi­da uha­ta ruotsinkielis­ten kielel­lisiä oikeuk­sia omaan äidinkieleen­sä’, Grahn-Laa­so­nen perustelee rajaus­ta. Min­is­teri pitää kokeilus­sa ­ongel­mallise­na myös sitä, että las­ten tulisi jo perusk­oulun alalu­okil­la tehdä val­in­to­ja, jot­ka voivat vaikut­taa ura­vai­h­toe­htoi­hin asti. Hän viit­taa val­tion virkamiehiltä vaa­dit­tavaan kieli­taitoon, jon­ka tosin ei ole kat­sot­tu riit­tävän kun­nol­liseen palvelu­un viimeaikaises­sa keskustelus­sa sairaaloiden päivystyksestä.”

    Mis­tähän löy­tyvät nuo peruste­lut sille, että perus­tus­la­ki aset­taisi tiukat rajat…

    itse olen nykyään sitä mieltä, että lah­jakkaiden nuorten (eri­tyis­es­ti miesten) kan­nat­taa lähteä tästä maas­ta muualle. Suo­mi on öykkäri­val­tio pakko­ruotsi­neen ja pakkoarmei­joi­neen ja ryöstö­ta­son vero­tuksi­neen. Sitä voi lyödä nyrkil­lä naa­maan lähtemäl­lä mak­samaan veron­sa muualle.

  141. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärit ja hoita­jat opiskel­vat ruot­sia paljon enem­män kuin perusk­oulun pakol­liset kurssit. Ovat suorit­ta­neet mm virkamies­ruotsin kuu­lus­telun. Mut­ta olen samaa mieltä siitä, ettei koulu­ruot­si riitä. Mut­ta jos sil­lä ei tee mitään, niin…?

    … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suomes­ta johon koulu­ruot­sia tarvi­taan. Esim. Juhani Aho kir­jois­saan olet­taa luk­i­jan osaa­van hiukkasen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­neisyyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jäädä unho­laan. Näitä esimerkke­jä voi kek­siä ziljoo­nan ver­ran, jokainen pieni mut­ta ei triviaali.

    Vas­taan samal­la toiseen van­haan tut­tuun pakkosor­ron yöstä nou­se­van kansan väit­teeseen, joka myös on nyt vilah­tanut, eli saksakortti:

    “Jos halu­an oppia sak­saa, menen sak­san­tun­nille, en ruot­sia lukemaan”. 

    Ruot­sia opiskel­laan mm. sik­si että se Suomes­sa on osa yleis­sivistys­tä (mitenkään mol­laa­mat­ta niitä jot­ka syys­tä taik­ka tois­es­ta eivät ollenkaan osaa sitä). Jos sak­saa ei ole oppin­ut niin syy siihen löy­tyy lähin­nä siitä mik­si englan­tia opi­taan, eli jälkim­mäi­nen tun­kee väk­isin nyky-Suomes­sa korvista sisään, sak­sa ei. Vaik­ka ruot­si ei joh­da suo­raan sak­san kie­len osaamiseen, niin ei siitä todel­lakaan hait­taa ole siihen tarkoituk­seen. Javisst/Jawohl ? On turha laskea että jos olisin ne x tun­tia lait­tanut lisää sak­saan niin se olisi ratkaissut ongelman. 

    Meneeköhän tässä ketjus­sa 200 kom­mentin raja rikki ?

  142. ope:
    Liukas aihe tämä pakkoruotsi.

    Brax oikeusmin­is­ter­inä (2007–2011) tote­si yksiselit­teis­es­ti, ettei pakko­ruot­si ole perustuslaissa.

    Edel­lisen sivistys­valiokun­nan pj Vahasa­lo määrit­teli kansalaisa­loit­teen käsit­te­ly­vai­heessa, että pakko­ruotsin peruste on vain ja ain­oas­taan ruotsinkielis­ten palvelu­jen tur­vaami­nen 3.10.2014: “Kun meil­lä on ruotsin kieli viral­lise­na kie­lenä ja on lin­jat­tu, miten ne palve­lut ja osaami­nen tur­vataan, tämä on ollut se tapa. Jos löy­tyy joku muu tapa, jol­la ruotsinkieliset palve­lut tur­vataan, niin kyl­lä vapaae­htoisu­us sil­loin käy.”

    Mut­ta Iltale­hdessä neljä kuukaut­ta edel­lisen kom­mentin jäl­keen Vahasa­lo ohit­ti niin perus­tus­lain kuin ruotsinkieliset palve­lutkin pakko­ruotsin perus­teena: “Valiokun­ta käsit­teli asi­aa vain koulu­tuk­sen ja kas­vatuk­sen näkökul­mas­ta, ei perus­tus­lain tai kielel­lis­ten peru­soikeuk­sien näkökul­mas­ta. Kansal­liskieliä koske­vat perus­taidot kuu­lu­vat yleis­sivistyk­seen.” Tässä Vahasa­lon mukaan ruotsin kie­len opiskelu­un liit­tyvil­lä kysymyk­sil­lä on laa­jem­pi “yhteiskun­nalli­nen, his­to­ri­alli­nen ja sivistyk­selli­nen ulot­tuvu­us”, joka pitää ottaa huomioon tarkasteltaes­sa ruotsin kie­len ase­maa osana opetuk­sen kokonaisuutta.

    Nyt taas Grahn-Laa­sosen mukaan perustus­laki aset­taa tiukat rajat kokeilulle, kos­ka muka ei voi­da uha­ta ruotsinkielis­ten kielel­lisiä oikeuk­sia omaan äidinkieleen­sä. Siis 95%:n nor­maali kieli­v­a­paus uhkaisi ruotsinkielis­ten äidinkieltä?

    Mikä oikeasti on pakon peruste? Mik­si jopa inhimil­lis­es­ti ääret­tömän tärkeät vapau­tuk­set on käytän­nössä estetty?

    Täl­lä het­kel­lä jo huo­mat­ta­va osa opiske­li­joista on suorit­tanut opin­ton­sa ulko­mail­la ja näin ollen he ovat vapautet­tu­ja pakkovirkaruot­sista. Meil­lä on myös paljon ulko­maisia opiske­li­joi­ta, jot­ka ovat tääl­lä vapautet­tu­ja pakkovirkaruot­sista. Ei tämä ole nos­tanut hei­dän tietään pystyyn eikä tehnyt heistä vähem­män päte­viä. Ei tämä oikeasti ole mikään ongel­ma – mut­ta siitä halu­taan tehdä sellainen.

    Nyt odotan sitä, pystyykö mikään taho – kuten perus­suo­ma­lais­ten seu­ran­tatyöryh­mä tai kokeilupon­nen laati­jat, kokoomuk­sen Laus­lahti ja Kiu­ru – vaa­ti­maan seli­tys­tä. Vai jatke­taanko kuten ennenkin eli puhutaan mitä sat­tuu mut­ta pide­tään pakko­ruot­sista lujasti kiinni.

    Nyt pitää perus­taa kokon­aan uusi toim­i­ja asi­aa hoita­maan. Entiset ovat evään­sä syöneet ja kansalaisa­loit­teetkin oli perustel­tu kovin heppoisesti.

    Kuten jo kir­joitinkin, tuo kielikokeilu on pelkkä bluffi, enkä alun perin uskonut sen ole­van toteutuskelpoinen.
    Olen itse seu­ran­nut kielipoli­ti­ikkaa yli 10 vuot­ta. Nyt on aika toimia.

  143. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämän päivän Hesarin mukaan myös suomenkieliset vaasalaiset näk­i­sivät mielel­lään laa­jan päivystyk­sen sijain­tipaikak­si Vaasan.

    Tämä tosi­aan näyt­tää täysin paikallispoli­it­tiselta jutul­ta, jos­sa kieltä käytetään keppihevosena.

    Poh­jan­maan ruotsinkielis­ten määrä aika pieni. Ei heistä kovin suuria määriä lääkäre­itä eikä erikois­lääkäre­itä valmis­tu. Uuden­maan ja Turun seudun ruotsinkielisille lääkäreille jne. löy­tyy töitä kotiseudul­ta, joten muut­to­halukku­us ei ole kovin korkea.

    Ymmärtääk­seni Vaasan keskus­sairaalas­sa on ollut pulaa niin suomen- kuin ruotsinkieli­sistä lääkäreistä.

  144. Suomes­sa ruot­sia todel­la työssään tarvit­se­vat aka­teemiset henkilöt on koulutet­tu ruotsinkielisiä tutk­in­to­ja myön­tävis­sä yliopis­tois­sa: Åbo Akade­mi, Han­del­högsko­la, Helsin­gin yliopis­to ja Aal­to. Lisäk­si ovat ruot­sikielitä ope­tus­ta anta­vat amk:t.

    Mitä voisi tehdä? Ehdo­tuk­sia on — neli­raa­ja­jar­ru­tus on estänyt 

    Kuudennen/seitsemännen luokan kielek­si olisi valit­ta­va jokin naa­puri­maan kieli: ruot­si, viro, venäjä tai nor­ja. Valin­naisu­ud­es­ta huoli­mat­ta se olisi jotekin pakol­lista. Täl­löin yliopis­to­jen tutk­in­to­vaa­timuk­sia on myös muutet­ta­va, mikä tuskin on ongelma.

    Fik­sua olisi tehdä K3:sta valin­nainen tehodte­tun äidinkie­len opetyuk­sen kanssa, jol­loin tarvit­taes­sa saadaan perus­ti­adot lukem­i­nen ja kir­joit­ta­mi­nen edes perusk­oulus­sa kuntoon. 

    Monkielis­ten per­hei­den ja maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ihmis­ten lisään­tymi­nen on muu­tos ajas­sa, jon­ka tässäkin keskustelus­sa soisi muis­tet­ta­van. Kotikie­len taito se mille myös suomen osaami­nen rakentuu.

    Jos eri­tysopetuk­sen paukut menevät huonos­ti suomea ja vielä vähem­män ruot­sia oppinei­den las­ten pai­men­tamiseen, kuten nyky­isin, asi­at ovat varsin huonos­ti. Kaik­ki kun yritetään saa­da ulos perusk­oulus­ta ruot­sia osaavina.

    Aikuisk­oulu­tuk­ses­sa tarvit­taisi­in lisää ruotsin ope­tus­ta, mikä lohdut­ta­nee työ­paikois­taan huolestuneita.

    Englan­nin oppimi­nen lie­nee itses­tään selvää ja tarpeel­lista. Siitä ei sen enem­pää. Kun omak­su­taan äidinkie­len lisäk­si yksi vieras kieli kun­nol­la, se antaa poh­jan kiel­ten oppimiseen muutenkin.

    Muut valin­naiskielet oli­si­vat suuria maail­man ja EU:n kieliä:
    espan­ja (417 miljoon­aa puhu­jaa), venäjä (211), ran­s­ka (128 miljoon­aa), japani (125), sak­sa (128), italia (61) ja sit­ten vielä kiina (1,4 mil­jar­dia) ja ara­bia (255).

    On jo ole­mas­sa urheilu‑, musi­ik­ki- jne erikois­lukioi­ta. Maakun­nas­sa voisi olla kielilukio, jos­sa olisi laa­jem­pi kieli­v­a­likoima tar­jol­la. Ei IB-lukio loukkaa tasa-arvoa? Sit­ten on ole­mas­sa nykyaikaista ope­tuste­knolo­giaa, on aikuis-peru­sopetuk­sen ja use­am­man koulun opet­ta­jia. Aineopet­ta­jil­la suomen opin­not pohjus­ta­vat myös viron opet­tamista, ruotsin tutk­in­to nor­jan opettamista.

    Sit­ten — jo nyt on ihmisiä jot­ka sairas­ta­vat, eivätkä puhu suomea tai ruot­sia tai englan­tia. Sekin on ratkaistavis­sa ole­va ongel­ma. Kään­täjien ja tulkkien koulus ja toim­intata­vat ovat osa keskustelua.

  145. R.Silfverberg: Olet esit­tänyt kys­myk­sen jollekin toiselle, et minulle. 

    Ruotsinkieli­nen media käyt­tää sanaa skolsven­s­ka siitä mis­tä suomenkieli­nen kap­ina­me­dia käyt­tää pakkoruotsi 

    Kom­menteis­sani 15.12. klo 15.51. ja 18.07 sekä 16.12. klo 14.17 on kysymys esitet­ty sin­ulle. Ymmär­rän kyl­lä vas­taamisen vaikeuden.

    Min­ua ei tarkkaan ottaen kiinos­ta miten ruotsinkieli­nen media vään­telee sano­ja ja vääris­telee asioita.

    Kun joku sanoo, että pär­jää hyvin koulu­englan­nil­laan, hän tarkoit­taa koulus­sa luet­tua vapaae­htoista englan­tia ilman lisäopin­to­ja. Pakko­ruot­si eroaa kaik­ista muista vieraista kielistä siinä, että sitä nimen­sä mukaan on kaikkien pakko lukea.

    Kysymys on yksinker­tainen: Mikä on suo­ra kään­nös viral­liselle ilmaisulle “oblig­a­torisk svenska”. 

    En elät­tele epäre­al­is­tisia odotuk­sia vas­tauk­sen suhteen.

  146. Laila Bjurström:
    Att läsa språk i skolan är ett nöd­vändigt men inte till­räck­ligt vil­lkor för att kun­na använ­da ett språk senare. 

    Kyl­lä kie­len voi oppia myöhem­minkin. Jos pakko­ruot­sista luovut­taisi­in, ruot­sia työssään tarvit­seville pitäisi tar­jo­ta yhteiskun­nan spon­soroimia inten­si­ivikursse­ja, joiden avul­la ruot­sia työssään tarvit­se­vat voisi­vat aivan hyvin muu­ta­mas­sa kuukaudessa han­kkia kohta­laisen kieli­taidon, jos­ta on help­po paran­taa. Siinä vai­heessa moti­vaa­tio ei ole ongel­ma. Pakko­ruot­si ei ole tässä mikään ehdo­ton edellytys. 

    Pakko­ruot­sikeskustelus­sa uno­hde­taan usein myös se, että ruotsinkieliset nuoret (varsinkin saaris­tos­ta ja Poh­jan­maal­ta) joutu­vat käyt­tämään todel­la paljon aikaa ja vaivaa oppi­ak­seen kun­nol­la suomea pär­jätäk­seen Suomen työelämässä, ja silti on usein heikom­mas­sa ase­mas­sa kun ilmaisu ei ole täy­del­listä. Ei kak­sikielisyys ole pelkkä suomenkielis­ten rasite.

    Asues­sani Sveit­sis­sä oli ilo nähdä, kuin­ka ran­skan- ja sak­sankieliset opet­te­liv­at ja paran­si­vat aikuisiäl­lä toista kieltä, kun tavoit­teena oli laa­jen­taa omia työ­markki­noi­ta, ja joskus per­heti­lanteen takia. Netin kaut­ta han­kit­ti­in keskustelukump­panei­ta, joiden kanssa puhut­ti­in vuorotellen kum­mankin kieltä. Samaa näkee oma­l­la alal­lani tiede­maail­mas­sa, jos­sa nuorten ei-nati­ivien tutk­i­joiden yleinen ammatill­i­nen tavoite on oppia työn ohes­sa täy­del­listä englan­tia. Tämä on ihan nor­maali osa elämää.

  147. GOLAJTTI: itse olen nykyään sitä mieltä, että lah­jakkaiden nuorten (eri­tyis­es­ti miesten) kan­nat­taa lähteä tästä maas­ta muualle. Suo­mi on öykkäri­val­tio pakko­ruotsi­neen ja pakkoarmei­joi­neen ja ryöstö­ta­son vero­tuksi­neen. Sitä voi lyödä nyrkil­lä naa­maan lähtemäl­lä mak­samaan veron­sa muualle.

    Ei se kyl­lä ole näin.

    Lah­jakkaiden nuorten kan­nat­taa jäädä tänne ja muut­taa epäko­h­dat kuten esimerkik­si pakko­ruot­sista vapaae­htoiseen ruotsiin.

    Ensi vuon­na on Suomen itsenäisyy­den juhlavu­osi ja esimerkik­si sil­loin suomen­su­o­ma­laiset nuoret voisi­vat osoit­taa oma-aloit­teisu­ut­ta esimerkik­si kunnallisvaaleissa.

    Eri­tyis­es­ti Pohjois- ja Itä-Suomen nuorien pitäisi olla ylpeitä omista juuris­taan, opiskel­la ja pala­ta rak­en­ta­maan kotiseu­tu­aan vaik­ka se onkin vaikeaa. Sil­lä noin­han esimerkik­si suomen­ruot­salaisil­la alueil­la paljolti tapahtuu.

    Pakko­ruot­si lop­puu kun­han suomen­su­o­ma­laiset lopet­ta­vat sen sal­limisen, kos­ka poli­itikot tekevät tasan sitä mitä äänestäjät tah­to­vat. Jos äänestäjät kaikkoa­vat, niin poli­itikko kään­tää takkiaan.

    Suomes­sa on läh­es 40 pros­entin nukku­vien joukko, joka on läh­es kokon­aan suomen­su­o­ma­laisia. Ehkäpä joku ensi vuon­na herät­tää tämän nukku­van joukon.

    Asepa­lvelus­ta voidaan kehit­tää siten, että sinne ote­taan sekaan myös elämän perus­taito­jen hallintaan liit­tyvää koulu­tus­ta. Maan­puo­lus­tus on käsit­tääk­seni paljon muu­takin kuin ryn­näkkökiväärin kanssa met­sässä ryömimistä. Se on esimerkik­si kaupankäyntiä.

    Vero­tuk­selle voidaan niin ikään tehdä paljonkin, kun­han vain saadaan talous kasvu­un. Se ei onnis­tu, jos nuoriso läh­tee Suomes­ta pysyvästi. Mut­ta, maail­ma on vapaa, joten ketään ei saa estää lähtemästä. Jokainen tehköön oman päätök­sen­sä, että mis­sä halu­aa elää ja asua.

    Kansal­lis­val­tioil­la tulee ole­maan vielä suuria ongelmia nuori­son kanssa, kos­ka nuorisol­la näyt­tää ole­van voimakkaampi sidos esimerkik­si omaan kaupunki­in­sa kuin kansallisvaltioon.

    Tapasin joku aika sit­ten erään nuoren aikuisen, joka oli Joen­su­us­ta. Hän oli mielestään pelkästään joen­su­u­lainen, eikä suo­ma­lainen. Hänelle Suo­mi ei merkin­nyt läh­eskään yhtä paljon kuin Joen­suu. Se oli häm­men­tävää, mut­ta näin­hän ajat­telee moni maail­man suurkaupunki­lainen. Epäilen, että juuri nyt moni vaasalainen ajat­telee samoin.

  148. Laila Bjurström: Det är vik­tigt att all språkun­dervis­ning under alla skol­stadier är inspirerande och ger en god grund för framtiden.

    Vas­tu­s­tat siis kuitenkin pakko­ruot­sia. Hyvä.

  149. Xerx­es: … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suomes­ta johon koulu­ruot­sia tarvi­taan. Esim. Juhani Aho kir­jois­saan olet­taa luk­i­jan osaa­van hiukkasen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­neisyyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jäädä unho­laan. Näitä esimerkke­jä voi kek­siä ziljoo­nan ver­ran, jokainen pieni mut­ta ei triv­i­aali. Ruot­sia opiskel­laan mm. sik­si että se Suomes­sa on osa yleissivistystä 

    Ymmär­rän, että tarkoi­tat hyvää — mut­ta kat­sot nyt tilan­net­ta aika kapeas­ta ja jous­ta­mat­tomas­ta näkökulmasta.

    Yleis­sivistys on mon­imäärit­teinen käsite. Juhani Ahon teok­set saa­vat sivu­jen­sa alare­unoi­hin lisätek­ste­jä, jois­sa kään­netään ja kuvataan sel­l­aisia sano­ja ja lau­sei­ta, joi­ta nyky­luk­i­jan ei vält­tämät­tä ajatel­la tun­te­van tai osaa­van kään­tää. Yleis­sivistys­tä on se, että osaamme ava­ta klas­sikkoa näin aiko­jen ja kie­len muuttues­sa, sitä tehdään kaikkialla.

    Ruotsin, ran­skan, venäjän, saa­men kielet voivat olla yksin tai yhdessä yleis­sivistys­tä joillekin — mut­ta sel­l­aista yleis­sivistys­tä ne eivät ole, että ne pitäisi vaa­tia kaik­il­ta. Nuo­rille itähelsinkiläisille voi olla yleis­sivistys­tä osa­ta ter­ve­htiä ja kiroil­la mah­dol­lisim­man monel­la alueen­sa maa­han­muut­ta­jakielel­lä — mut­ta meille van­hem­mille se ei ole vält­tämätön­tä. Nämä pain­o­tuk­set vaihtelevat.

    Myös käsi­tys suo­ma­laisu­ud­es­ta vai­htelee ja me kestämme sen kyl­lä. Jokainen voi määritel­lä oman suo­ma­laisuuten­sa, ne asi­at, joi­ta ajat­telee laulaes­saan Kuop­pamäen Sin­istä ja valkoista: juuret kasvoi maa­han sen, kylmän sekä routaisen, läm­mön tun­sin kuitenkin, luju­udessa graniitin…

    Tämä on elämää, vaatii real­is­mia. On peri­aat­teel­lis­es­ti aivan eri asia vaa­tia omille lap­sille oikeut­ta vali­ta näille tärkeitä kieliä kuin vaa­tia muit­ten lap­sille pakol­la omas­ta mielestä tärkeitä kieliä. Tämän eron ymmärtämi­nen on yleis­sivistys­tä jos mikä!

    Inhimil­lis­es­ti on merkit­tävää se, että olemme kadot­ta­neet kos­ke­tuk­sen kie­len oppimisen prob­lemati­ikkaan ja siihen, miten eri tavoin olemme siihen rak­en­tuneet. Nyt vaa­di­taan kaikkia opiskele­maan ruot­sia, jot­ta voisimme koh­da­ta inhimil­lis­es­ti alle viiden pros­entin vähem­mistön har­vat ummikot hei­dän oma­l­la kielel­lään! Mut­ta samal­la uhrataan paljon suurem­pi joukko, nimit­täin ne (noin viidennes ikälu­okas­ta), joil­la on oppimisen haastei­ta ja ne (helsinkiläis­nuorista noin viidennes), joil­la on taus­ta muual­la kuin koti­mai­sis­sa kielis­sä. Esimerkik­si Ruot­sis­sa noin kol­mannes ikälu­okas­ta vapaute­taan luke­mas­ta toista vieras­ta kieltä ja he luke­vat sen sijaan joko lisää koulukieltä tai lisää omaa kotikieltä. 

    Tämänkin ymmärtämisen pitäisi kuu­lua yleis­sivistyk­seen. Luotan siihen, että uskotte min­ua, kun sanon, että näen oppi­lai­ta, jot­ka aina aloit­ta­vat kie­len opiskelun kutakuinkin nol­las­ta kurssin vai­htues­sa — eivätkä he ole ase­nen­vam­maisia tai kehi­tys­vam­maisia tai pelkästään met­sureik­si sopivia vaan ihan taval­lisia nuo­ria, joil­la on eri­asteinen dyslek­sia (joskus vaikeasti diag­nosoitavis­sa), minkä ei tarvit­sisi kohtu­ut­tomasti han­kaloit­taa hei­dän opiskelu­aan ja ura­toiveitaan — matemaatikok­si voi hyvin pää­tyä dyslek­sian kanssa. 

    Yleis­sivistys on ymmär­rystä, halua ottaa selvää, kuun­nel­la mui­ta, pun­ni­ta vai­h­toe­hto­ja,… Kiitos!

  150. JTS: Monkielis­ten per­hei­den ja maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ihmis­ten lisään­tymi­nen on muu­tos ajas­sa, jon­ka tässäkin keskustelus­sa soisi muis­tet­ta­van. Kotikie­len taito se mille myös suomen osaami­nen rakentuu

    Viit­tasin aiem­min väestöen­nus­teeseen, jon­ka mukaan pääkaupunkiseudul­la asuu v.2030 350000 maa­han­muut­ta­jataus­taista ihmistä ja ruotsinkielisiä on sil­loin n. 60000. Kielilakien muut­tamisen aika on nyt.

  151. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Jo pelkästään Ruotsin SVT:n kanavien seu­raami­nen avar­taa tunkkaista suo­ma­laista mie­len­maise­maa. Huo­maa, että kas, tuo­takin yhteiskun­nal­lista asi­aa käsitel­lään aivan eri taval­la Ruot­sis­sa kuin meillä.

    Puhu­mat­ta siitä, että voisi kat­soa saksan‑, venäjän‑, espan­jan- tai ran­skankielisiä tv-ohjelmia ostokanavien, sateli­i­itin tai netin väl­i­tyk­sel­lä. Mut­ta sehän olisi jo liikaa, tot­ta kai, pilaisi suo­ma­laiset. Sik­si pakko­r­ruot­si onkin tosi hyvä jut­ska, eikös vaan? Ei opi­ta liian vierai­ta kieliä vaan tol­la­sia tur­val­lisen läheisiä.

  152. Nimien kerääjä: Kom­menteis­sani 15.12. klo 15.51. ja 18.07 sekä 16.12. klo 14.17 on kysymys esitet­ty sin­ulle. Ymmär­rän kyl­lä vas­taamisen vaikeuden.

    Min­ua ei tarkkaan ottaen kiinos­ta miten ruotsinkieli­nen media vään­telee sano­ja ja vääris­telee asioita.

    Kun joku sanoo, että pär­jää hyvin koulu­englan­nil­laan, hän tarkoit­taa koulus­sa luet­tua vapaae­htoista englan­tia ilman lisäopin­to­ja. Pakko­ruot­si eroaa kaik­ista muista vieraista kielistä siinä, että sitä nimen­sä mukaan on kaikkien pakko lukea.

    Kysymys on yksinker­tainen: Mikä on suo­ra kään­nös viral­liselle ilmaisulle “oblig­a­torisk svenska”. 

    En elät­tele epäre­al­is­tisia odotuk­sia vas­tauk­sen suhteen.

    “Oblig­a­torisk sven­s­ka” on “pakolli­nen ruot­si”, “pakko­ruot­si” on “tvångssven­s­ka”.

    Kun joku sanoo että pär­jää hyvin koulu­englan­nil­laan hän tarkoit­taa koulu­englan­tia. Jos taas joku puhuu koulu­ruot­sista, hän puhuu kouluruotsista.

    “Pakko­ruot­si” on erit­täin men­estyk­sel­lis­es­ti poli­it­tises­sa aivope­su­tarkoituk­ses­sa lanseer­at­tu ter­mi. Nykyisen koulu­ruotsin vas­tus­ta­jien ongel­ma on se, että jos hark­in­taa käyt­tää niin voi ajatel­la silleen, että val­takun­nan ykkös­lu­okan ongelmien joukos­sa ei ole ruotsin kie­len ylisu­uri ase­ma. Ei ehkä ollenkaan ! Pakko­ruot­si-ter­min nos­t­a­mi­nen esi­in on aut­tanut tässä asi­as­sa. Se saa muuten järke­vis­sä ihmi­sis­sä paisutet­tua koulu­ruotsin epäko­hdista johtu­van närän poli­it­tis­es­ti raivo­radikaali­in käyt­täy­tymiseen. Varsinkin net­tikir­joit­telun muodossa. 

    Ei ole eka ker­ta Suomen his­to­ri­as­sa. Viime vuo­sisadan alkupuolel­la työväen­li­ik­keelle tuli alkumen­estyk­sen jäl­keen, v. 1905–1916, esi­in se kysymys että ede­täänkö jatkos­sa par­la­men­taris­min kaut­ta, joka tarkoit­taa käytän­nössä jatku­vaa neu­vot­telua ja kinastelua por­var­il­lis­ten puoluei­den kanssa, vai ote­taanko val­ta väki­val­lal­la omi­in käsiin. 

    Varsinkin ne jot­ka kan­nat­ti­vat jälkim­mäistä vai­h­toe­htoa käyt­tivät ahk­erasti ter­miä “lahtari”. Ensin suo­jeluskun­tien jäsenistä ja sit­ten vähän kaik­ista jot­ka tun­nus­ti­vat valkoista väriä. Lahtariter­min käyt­tö oli oleelli­nen osa radikaalien punais­ten pro­pa­gan­daa jol­la pyrit­ti­in demon­isoimaan kaik­ki valkoiset, ja saa­maan työvän­lu­ok­ka kokon­aisu­udessaan luop­umaan ajatuk­ses­ta että olisi ehkä sit­tenkin parem­paa toimia parlamentaarisesti.

  153. Xerx­es: … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suomes­ta johon koulu­ruot­sia tarvi­taan. Esim. Juhani Aho kir­jois­saan olet­taa luk­i­jan osaa­van hiukkasen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­neisyyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jäädä unho­laan. Näitä esimerkke­jä voi kek­siä ziljoo­nan ver­ran, jokainen pieni mut­ta ei triviaali.

    Ruot­sia opiskel­laan mm. sik­si että se Suomes­sa on osa yleissivistystä…

    On kyl­lä niin impi­vaar­alainen käsi­tys sivistyneisyy­destä kuin olla ja voi. Taitaa olla niin, että kauim­mak­si men­neisyy­teen tässä maas­sa kaipaa­vat per­su­jen sijaan freuden­thalilaiset kak­sikielisyys­fanaatikot — muis­tois­sa var­maankin siin­tää suur­ruhti­naskun­nan ajat, jol­loin rah­vas osasi vielä pysyä ruo­dus­sa ja sivistyneem­pi kansaosa kävi hais­tele­mas­sa maail­man tuu­lia matkaa­mal­la höyry­laival­la ihan Stock­holmi­in asti.

    Ilmeistä tuskaa tun­tuu tuot­ta­van tun­nus­taa, että Ruot­si on ihan yhtä mitätön per­ifer­i­nen napa­pi­irin tun­tu­mas­sa sijait­se­va pikku­maa kuin Suomikin. Kun tämän tosi­asian härkäpäis­es­ti kiistää, niin on var­maakin han­kala taju­ta sitä, että rah­vaan kesku­ud­es­ta pul­lah­ta­neet nousukkaat katso­vat Ruotsin ohi kauak­si maai­imalle ja hake­vat yhteistyökump­panin­sa kaikkial­ta muual­ta kuin naapurista.

  154. Xerx­es: … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suomes­ta johon koulu­ruot­sia tarvi­taan. Esim. Juhani Aho kir­jois­saan olet­taa luk­i­jan osaa­van hiukkasen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­neisyyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jäädä unho­laan. Näitä esimerkke­jä voi kek­siä ziljoo­nan ver­ran, jokainen pieni mut­ta ei triviaali.

    Samal­la perus­teel­la venäjä pitäisi myös ottaa pakol­lisek­si kielek­si — onhan isolle osalle kansaa yhteys Venäjään ollut huo­mat­tavasti merkit­tävämpi kuin joku “rantaruot­salais­ten” olemassaolo.

    Oman suku­taus­tan osalta tämä olisi aika luon­nol­lista — isän suku on peräisin Van­han Suomen alueelta — joku esi-isistä jopa asui pitkään Pietaris­sa — ja äidin puole suvun kotiseudut nousi­vat kukois­tuk­seen vilka­an Pietari­in suun­tau­tuneen kau­pan ansiosta.

    Kyl­lä tämän vuok­si venäjän opiskelu olisi aloitet­ta­va jo leikkik­ouluis­sa ja korkeak­oulu­tutk­in­toi­hin pitäisi kuu­lua virkamiesvenäjän koe!

  155. Xerx­es: “Oblig­a­torisk sven­s­ka” on “pakolli­nen ruot­si”, “pakko­ruot­si” on “tvångssven­s­ka”.

    Pakko tai pakolli­nen — samaa tarkoittaa.

    “Kun joku sanoo että pär­jää hyvin koulu­englan­nil­laan hän tarkoit­taa kouluenglantia.” 

    Kiel­ten ryh­mässä kouluenglanti/koulusaksa/kouluvenäjä ovat vapaae­htoisia kieliä, jot­ka voi lopet­taa tai vai­h­taa toiseen kieleen tai peräti aineeseen jos esim. huo­maa, että val­in­ta oli väärä

    “Jos taas joku puhuu koulu­ruot­sista, hän puhuu kouluruotsista.” 

    Sel­l­aista ainet­ta ei ole. Pakko­ruot­sia on yritet­ty jalostaa koulu­ruot­sik­si jopa kansalaisa­loit­teil­la siinä vielä onnistumatta.

    Pakko­ruot­sia ei voi vai­h­taa muuhun kieleen eikä aineeseen eikä lopet­taa oli­pa tilanne mikä tahansa, sen pakol­lisu­us pysyy.

  156. Kaik­ki raken­netaan ihan kir­jaimel­lis­es­ti luju­u­sopin varaan, joten vaadin sitä pakol­lisek­si aineeksi.

  157. R.Silfverberg: Kieliki­in­tiöi­den tarkoi­tus on tur­va­ta ruotsinkieliset ope­tus- ja ter­vey­den­hoitopalve­lut kak­sikielisil­lä alueil­la sekä että jos esim joutuu oikeu­teen tai lakia valvovien vira­nomais­ten kanssa tekemisi­in että saa käyt­tää ruot­sia näil­lä alueil­la. Sen mon­tako opiske­li­i­jaa aloit­taa vuodessa ruosinkieli­sis­sä kiin­tiöis­sä määrit­tävät eri ministeriöt. 

    […]

    Lisäämäl­lä aloi­tu­s­paiko­ja lääkik­seen ja oikik­seen eri kieliryh­mien väliset erot val­in­tapis­teis­sä supis­tu­isi­vat niin että kiin­tiöitä ei tarvittaisi.

    Ruotsinkielis­ten oikeus hoitaa asiansa ruot­sik­si vira­nomais­ten kanssa voitaisi­in tur­va­ta vaik­ka tulkkipalvelun avul­la. Se ei edel­lytä kielikiintiöitä. 

    Palaat ker­ta toisen­sa jäl­keen kieliki­in­tiöi­den teknisi­in seikkoi­hin, kuten miten niiden koko määritetään yms, ja miten ne on kir­jat­tu lakei­hin ja ase­tuk­si­in. Lakei­hin on his­to­ri­na aikana ollut kir­jat­tuna vaik­ka mitä asioi­ta, jot­ka ovat olleet moraalis­es­ti täysin väärin. Oliko orju­us mielestäni oikeutet­tua, se kun oli kir­jat­tu esim Yhdys­val­to­jen lakikir­jaan? Ei ollut!

    Kom­ment­tisi aloi­tu­s­paikko­jen eroista tun­tuu kovin has­sul­ta, kos­ka piaisel­la google­tuk­sel­la tör­mäsin van­haa artikkel­li­in, jos­sa todet­ti­in “Helsin­gin yliopis­ton lääketi­eteel­lisen tiedekun­nan ruotsinkielis­ten kiin­tiöön pääsi opiskele­maan kahdek­san pis­tet­tä heikom­mil­la tulok­sil­la kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiske­li­jan ruotsinkielis­ten kiin­tiöstä täytet­ti­in vain 26, lop­pu­jen koepis­teet oli­vat liian huono­ja.” Vaik­ka uuti­nen onkin van­ha, niin se vain alle­vi­ivaa kieliki­in­tiöi­den epäoikeudenmukaisuutta. 

    http://yle.fi/uutiset/3–5432237

    Kos­ka et halua (ymmär­ret­tävästä syys­tä) ker­toa, mikä ero on ihmis­ten erot­telul­la kie­len tai ihon­värin perus­teel­la, niin voin ker­toa oman kan­tani. Se on väärin, eikä moraal­ista tai älyl­listä eroa ole. 

    Töis­säni työsken­te­len suomen­ruot­salais­ten kanssa, he ovat älykkäitä ja mukavia ihmisiä, ja olisin valmis tais­tele­maan sen puoles­ta ettei hei­hin kohditet­taisi saman­laista epä­tasa-arvoa ja erot­telua, kuin mitä ruotsinkieliset kokon­aisuute­na kohdis­ta­vat suomenkielisin (esim kieliki­in­tiöt, totaa­likiel­to kak­sikielisille lukioille ja kouluille jne)

  158. Ote­taan taas esimerk­ki Vantaalta:

    Ruotsinkieliset, siis tuo 2.6%:n vähem­mistö, luke­vat koulus­sa suomea. He tarvit­se­vat suomea työelämässä ja arjes­sa muutenkin ja kaik­ki osaa­vat sitä sujuvasti.

    Mut­ta ruotsinkielisil­lä on perus­tus­lain turvaamat“kielelliset peru­soikeudet”, tuo Suomen nyt ylin oikeusnor­mi. Noiden oikeuk­sien perus­teel­la ruotsinkieliset, siis tuo 2.6%, vaaa­ti­vat van­taalais­ten 97.4%:n enem­mistöä jär­jestämään ruotsinkielisiä julk­isia palveluita.

    Selvitäk­seen noiden palvelu­iden jär­jestämis­es­tä luke­vat kaik­ki 97.4% pakol­lise­na ruot­sia kaikil­la opin­to­jen asteil­la, vaik­ka eivät muuten Suomes­sa ruotsin­taitoa tarvitsekaan.Todellisen tarpeen puuttues­sa vain har­va saavut­taa koskaan käyt­tökelpoista ruotsin­taitoa, sen ovat palvelta­vat ruotsinkielisetkin huomanneet.

    Palve­lu­ti­lanteessa ruotsinkieli­nen osaa poikkeuk­set­ta parem­min suomea kuin suomenkieli­nen ruotsia.

    Palvelu sujuu siis parhait­en kun puhutaan suomea. Suomen- ja muunkielis­ten pakko­ruotsin käyt­tö heiken­tää palvelua, ei paran­na sitä.

    Sen pitu­inen se.

  159. ksee: Samal­la perus­teel­la venäjä pitäisi myös ottaa pakol­lisek­si kielek­si – onhan isolle osalle kansaa yhteys Venäjään ollut huo­mat­tavasti merkit­tävämpi kuin joku “rantaruot­salais­ten” olemassaolo.

    Oman suku­taus­tan osalta tämä olisi aika luon­nol­lista – isän suku on peräisin Van­han Suomen alueelta – joku esi-isistä jopa asui pitkään Pietaris­sa – ja äidin puole suvun kotiseudut nousi­vat kukois­tuk­seen vilka­an Pietari­in suun­tau­tuneen kau­pan ansiosta.

    Kyl­lä tämän vuok­si venäjän opiskelu olisi aloitet­ta­va jo leikkik­ouluis­sa ja korkeak­oulu­tutk­in­toi­hin pitäisi kuu­lua virkamiesvenäjän koe!

    Kat­so Xerx­es 16.12, kl. 12:48

  160. ope: Ymmär­rän, että tarkoi­tat hyvää – mut­ta kat­sot nyt tilan­net­ta aika kapeas­ta ja jous­ta­mat­tomas­ta näkökulmasta.

    Yleis­sivistys on mon­imäärit­teinen käsite. Juhani Ahon teok­set saa­vat sivu­jen­sa alare­unoi­hin lisätek­ste­jä, jois­sa kään­netään ja kuvataan sel­l­aisia sano­ja ja lau­sei­ta, joi­ta nyky­luk­i­jan ei vält­tämät­tä ajatel­la tun­te­van tai osaa­van kään­tää. Yleis­sivistys­tä on se, että osaamme ava­ta klas­sikkoa näin aiko­jen ja kie­len muuttues­sa, sitä tehdään kaikkialla.

    Ruotsin, ran­skan, venäjän, saa­men kielet voivat olla yksin tai yhdessä yleis­sivistys­tä joillekin – mut­ta sel­l­aista yleis­sivistys­tä ne eivät ole, että ne pitäisi vaa­tia kaik­il­ta. Nuo­rille itähelsinkiläisille voi olla yleis­sivistys­tä osa­ta ter­ve­htiä ja kiroil­la mah­dol­lisim­man monel­la alueen­sa maa­han­muut­ta­jakielel­lä – mut­ta meille van­hem­mille se ei ole vält­tämätön­tä. Nämä pain­o­tuk­set vaihtelevat.

    Myös käsi­tys suo­ma­laisu­ud­es­ta vai­htelee ja me kestämme sen kyl­lä. Jokainen voi määritel­lä oman suo­ma­laisuuten­sa, ne asi­at, joi­ta ajat­telee laulaes­saan Kuop­pamäen Sin­istä ja valkoista: juuret kasvoi maa­han sen, kylmän sekä routaisen, läm­mön tun­sin kuitenkin, luju­udessa graniitin…

    Tämä on elämää, vaatii real­is­mia. On peri­aat­teel­lis­es­ti aivan eri asia vaa­tia omille lap­sille oikeut­ta vali­ta näille tärkeitä kieliä kuin vaa­tia muit­ten lap­sille pakol­la omas­ta mielestä tärkeitä kieliä. Tämän eron ymmärtämi­nen on yleis­sivistys­tä jos mikä!

    Inhimil­lis­es­ti on merkit­tävää se, että olemme kadot­ta­neet kos­ke­tuk­sen kie­len oppimisen prob­lemati­ikkaan ja siihen, miten eri tavoin olemme siihen rak­en­tuneet. Nyt vaa­di­taan kaikkia opiskele­maan ruot­sia, jot­ta voisimme koh­da­ta inhimil­lis­es­ti alle viiden pros­entin vähem­mistön har­vat ummikot hei­dän oma­l­la kielel­lään! Mut­ta samal­la uhrataan paljon suurem­pi joukko, nimit­täin ne (noin viidennes ikälu­okas­ta), joil­la on oppimisen haastei­ta ja ne (helsinkiläis­nuorista noin viidennes), joil­la on taus­ta muual­la kuin koti­mai­sis­sa kielis­sä. Esimerkik­si Ruot­sis­sa noin kol­mannes ikälu­okas­ta vapaute­taan luke­mas­ta toista vieras­ta kieltä ja he luke­vat sen sijaan joko lisää koulukieltä tai lisää omaa kotikieltä. 

    Tämänkin ymmärtämisen pitäisi kuu­lua yleis­sivistyk­seen. Luotan siihen, että uskotte min­ua, kun sanon, että näen oppi­lai­ta, jot­ka aina aloit­ta­vat kie­len opiskelun kutakuinkin nol­las­ta kurssin vai­htues­sa – eivätkä he ole ase­nen­vam­maisia tai kehi­tys­vam­maisia tai pelkästään met­sureik­si sopivia vaan ihan taval­lisia nuo­ria, joil­la on eri­asteinen dyslek­sia (joskus vaikeasti diag­nosoitavis­sa), minkä ei tarvit­sisi kohtu­ut­tomasti han­kaloit­taa hei­dän opiskelu­aan ja ura­toiveitaan – matemaatikok­si voi hyvin pää­tyä dyslek­sian kanssa. 

    Yleis­sivistys on ymmär­rystä, halua ottaa selvää, kuun­nel­la mui­ta, pun­ni­ta vai­h­toe­hto­ja,… Kiitos!

    Oikein hyvä kirjoitus. 

    Jos tek­s­ti­ni antaa vaikutel­man ”kapeas­ta ja jous­ta­mat­tomas­ta näkökul­mas­ta”, niin ehkä net­tikir­joitelun lyhyel­lä ja spon­taanil­la luon­teel­la on jotain asian kanssa tekemistä.
    Olen samaa mieltä että ”Yleis­sivistys on mon­imäärit­teinen käsite”, ja lisäisin että sen määrit­te­ly ei nykyisen infoähkyn aikana ole mitenkään jon­nin­joutavaa puuhaa. Ehkä blo­gi-isän­nälle vink­ki mitä voisi käsitel­lä joskus tule­vaisu­udessa ? Mut­ta se on eri asia kuin tämä keskustelu.

    Yleis­sivistyk­sen pain­o­tuk­set vai­htel­e­vat ajas­sa ja mait­tain. Tässä yhtey­dessä puhutaan nimeno­maan suo­ma­lais­es­ta yleis­sivistyk­ses­tä. Näi­den väit­te­lyi­den monien olk­iukko­jen seassa on ollut ”ran­skalainen” jos­ta retooris­es­ti kysytään eikö voi olla sivistynyt ellei osaa ruot­sia. Tot­takai voi, mut­ta Ran­skalla onkin hiukkasen eri­lainen his­to­ria ja maantiede kuin meillä.

    Suomen val­tiona ja itsenäisenä kansakun­tana ovat luoneet rin­ta rin­nan suomen- ja ruotsinkieliset kan­ta­suo­ma­laiset, eivät muut. Suomen saame­laiset ovat kan­ta­suo­ma­laisia — jos arke­ol­o­gisi­in aikoi­hin men­nään niin vieläpä enem­män kuin me muut — mut­ta eivät tähän val­tion muo­dostamiseen osal­lis­tuneet. Jos heil­lä olisi aiem­min ollut opil­lista poh­jaa ja jotain aseel­lista voimaa, niin kaipa vääjäämätön seu­raus olisi ollut että he oli­si­vat yhdessä Ruotsin ja Nor­jan saame­lais­ten kanssa muo­dosta­neet saame­laisen val­tion. Tässä on ratkai­se­va ero suomen­ruot­salais­ten — joi­hin nimeno­maan tässä kon­tek­stis­sä ei las­ke­ta mukaan ahve­nan­maalaisia — ja Suomen saame­lais­ten välil­lä, ero joka valitet­tavasti ei ole selvä läh­eskään kaikille. Niin­pä ruotsin kieli on suomen kie­len ohel­la suo­ma­laisu­u­den perus­tuk­sis­sa, ja nimeno­maan suomen­ruot­salaisel­la aksen­til­la. Näin ollen, jos suo­ma­lainen ei osaa ollenkaan ruot­sia, niin kyl­lä sil­loin yleis­sivistyk­sessä on mojo­va aukko. Tässä puhutaan siis opil­lis­es­ta yleis­sivistyk­ses­tä. Sydä­men sivistys on eri asia, mut­ta se on taas oma aiheen­sa se. 

    Ruot­si kieli on ollut aina, siis aina, pakolli­nen kaikille jot­ka luke­vat ihan peru­soppe­ja enem­män. Se tuli pakol­lisek­si perusk­oulus­sa 60–70-lukujen vai­h­teessa, kun oppi­vaa­timuk­set muutenkin laa­jeni­vat ja syvenivät reip­paasti koko kansan kesku­udessa. Taas sivu­raide: samoi­hin aikoi­hin käsite ”sivistyneistö” rupe­si vähen­tymään rajusti, melkein­pä katoa­maan, yleis­es­tä kie­lenkäytöstä. Tämä oli luon­nolli­nen seu­raus siitä että yo-lak­ki ei enää tehnyt ”her­raa”, ja muutenkin siitä että luokkay­hteiskun­ta teki tilaa meritokratialle.

    San­ot että käsi­tys suo­ma­laisu­ud­es­ta vai­htelee, se on elämää, real­is­mia. No se on tot­ta, tiet­ty, ajat muut­tuvat, mut­ta edelleen on yliv­er­taisen painavia perustei­ta opet­taa ruot­sia jonkin ver­ran kaikille. Valitet­tavasti pakko­ruot­sidem­a­gogia on saanut aikaan sen että keskustelu tässä asi­as­sa pyörii myrkkyä linkoavaa kehää.

    Sit­ten vielä otat esi­in aiheen jos­ta ilmeis­es­ti sin­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta, nimit­täin koulu­ruot­si erinäisiä oppimis­vaikeuk­sia pote­vien oppi­laiden joukos­sa. En osaa sanoa mikä olisi järkevä ratkaisu tässä yhtey­dessä, mut­ta uskon että puhut vakavas­ta ongelmasta.

  161. mjo­ki:

    Kom­ment­tisi aloi­tu­s­paikko­jen eroista tun­tuu kovin has­sul­ta, kos­ka piaisel­la google­tuk­sel­la tör­mäsin van­haa artikkel­li­in, jos­sa todet­ti­in “Helsin­gin yliopis­ton lääketi­eteel­lisen tiedekun­nan ruotsinkielis­ten kiin­tiöön pääsi opiskele­maan kahdek­san pis­tet­tä heikom­mil­la tulok­sil­la kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiske­li­jan ruotsinkielis­ten kiin­tiöstä täytet­ti­in vain 26, lop­pu­jen koepis­teet oli­vat liian huono­ja.” Vaik­ka uuti­nen onkin van­ha, niin se vain alle­vi­ivaa kieliki­in­tiöi­den epäoikeudenmukaisuutta. 

    Hmmm… Onko­han kukaan tehnyt koskaan tutkimus­ta hoitovirhei­den suh­teel­lis­es­ta määrästä ruotsinkielis­ten kiin­töstä valmis­tunei­den ja muiden lääkärei­den välil­lä? Hel­posti luulisi, että heikom­pi oppi­las­ma­te­ri­aali hei­jas­tu­isi myös keskimääräiseen osaamis­ta­soon myöhem­mis­sä uravaiheissa.

    Oliko­han poti­las­tur­val­lisu­u­den kannal­ta paras­ta, että tutkimus­tu­lok­sia odotel­lessa ruotsinkielis­es­tä kiin­tiöstä valmis­tuneet lääkärit pitäi­sivät sinikeltaista käsi­varsin­auhaa? Poti­laat voisi­vat ainakin vali­ta, että ottaako tietoisen riskin vai odot­taako toista lääkäriä.

    (Huumori­haas­teel­isille ker­ro­takoon, että edel­läol­e­va ehdo­tus on pelkkä vitsi…)

  162. ope: Ymmär­rän, että tarkoi­tat hyvää – mut­ta kat­sot nyt tilan­net­ta aika kapeas­ta ja jous­ta­mat­tomas­ta näkökulmasta.

    .….……

    Yleis­sivistys on ymmär­rystä, halua ottaa selvää, kuun­nel­la mui­ta, pun­ni­ta vai­h­toe­hto­ja,… Kiitos!

    395 sanaa aiheeseen liit­tyen ilman yhtäkään pakko­ruot­si-ter­miä. Esimerkik­si Soin­in­vaara voisi ottaa mallia.

  163. R.Silfverberg:
    Virkamies­ruotsin vaa­dit­ta­va oppimäärä mah­dol­lis­taa sen että selviää helpom­mista asi­akas­palve­lu­ti­lanteista, eikä sisäl­lä ammattisanastoa. 

    Tämähän siis ei pidä käytän­nössä paikkaansa, esimerkik­si asi­akas­palvelu­un tarvit­ta­va osaami­nen on yleen­sä niin laa­jaa, että koulu­ruot­si ei riitä alku­unkaan. Ongel­ma on, että kieltä pitäisi osa­ta tuot­taa ja sitähän koulus­sa ei kun­nol­la opi — pas­si­ivi­nen sanavaras­to on laa­ja mut­ta akti­ivi­nen sanavaras­to yleen­sä heikko. Asi­akas­palvelus­sa pitää osa­ta reagoi­da nopeasti, se ei tosi­aan ole mikään yksinker­tainen jut­tu hoitaa, kos­ka soit­ta­ja voi puhua mitä tahansa mur­ret­ta, puhua hyvin nopeasti ja epäselvästi.

    Se mik­si koulu­ruot­si ei onnis­tu tässä saat­taa johtua siitä, että luokas­sa on niin mon­en­ta­soisia oppi­lai­ta, että on men­tävä heikoimpi­en ehdoil­la. Esim. itse opiske­lin koko seiskalu­okan ruotsinkir­jan kaik­ki kap­paleet ulkoa — kos­ka ne oli­vat niin help­po­ja. mut­ta se käytän­nössä tuo vain aiheut­ti sen että moti­vaa­tio lässähti, mikä har­mit­taa näin jälkikä­teen suuresti.

    Eihän viu­lua tai pianoakaan opiskel­la soit­ta­maan niin, että pakote­taan kaik­ki opiskele­maan samaa tah­tia, vaan jokainen voi vali­ta soit­ti­men­sa ja ope­tus on yksilöl­listä ja seu­raa oppi­laan omaa tasoa. Näin on mah­dol­lista, että lah­jakkaat oppi­laat oikeasti oppi­vat hyviksi soittajiksi.

    Ja en ole kuul­lut, että vaikka­pa sin­fo­niaorkesteris­sa olisi varsi­nais­es­ti pulaa hyvistä soit­ta­jista — vaik­ka opiskelun alkeet tapah­tu­vat vapaae­htois­es­ti, oma­l­la ajal­la ja usein niin että van­hem­mat osta­vat soit­timet itse, ne eivät tule vaikka­pa koulusta.

    Kiel­ten opiskelun suh­teen ehkä val­lit­see jonkin­lainen harhaku­va siitä, että muu­ta­ma tun­ti viikos­sa riit­tää, vaik­ka moti­vaa­tio­ta ei ole.

    Tämä on siis ehkä vähän yleisem­pikin koulua koske­va ongel­ma, ei vain ruotsin opiskelua koske­va prob­leema. Sama ongel­ma kos­kee muitakin taitoainei­ta, mm. matematiikkaa.

  164. Jus­si: Kansal­lis­tunne ja suuri halu asua kohta­laisen vapaas­sa demokra­ti­as­sa eivät ole sama asia. Ellei sit­ten sovi­ta, että ovat, mut­ta väitän siis etteivät ole.

    Halu asua kohta­laisen vapaas­sa demokra­ti­as­sa toteu­tuu helpoim­min niin, että muute­taan tai pae­taan jon­nekin, jos­sa sel­l­ainen jo on, eikä niin, että puo­lus­te­taan härkäpäis­es­ti maa­ta, jon­ka ole­mas­sao­lo ei ole mitenkään jär­jel­lis­es­ti perusteltavissa.

  165. Xerx­es: — otat esi­in aiheen [miten ruot­si­vaa­timus on kohtu­u­ton ja kar­si­va maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten tai kielel­lisen oppimis­vaikeu­den omaavien kohdal­la] jos­ta ilmeis­es­ti sin­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta, nimit­täin koulu­ruot­si erinäisiä oppimis­vaikeuk­sia pote­vien oppi­laiden joukos­sa. En osaa sanoa mikä olisi järkevä ratkaisu tässä yhtey­dessä, mut­ta uskon että puhut vakavas­ta ongelmasta. 

    Kiitos, että huomioit tämän! 

    Kie­len opiskelun ongel­mat on kaikkial­la maail­mas­sa ratkaistu vapau­tuksin tai pitäen alun­perin kieli­v­aa­timuk­set min­imis­sä. Suomes­sa näin ei voi­da tehdä. Mik­sikö ei voi­da? Kos­ka ruotsin pakol­lisu­us pysyy pystyssä vain ehdot­to­muudel­laan. Jos siitä annet­taisi­in tarvit­taes­sa vapau­tuk­sia, koko raken­nel­ma rom­ah­taisi — kos­ka ne tun­teet, joi­ta sinä ruot­si­in liität, eivät ole meille yhteisiä. Ruot­si ei ole kuin iiri. Sik­si meille on, toisin kuin mihinkään muuhun maa­han maail­mas­sa, raken­net­tu pakolli­nen ruot­sio­su­us myös korkeak­oului­hin ja yliopis­toi­hin — kos­ka vain siten voidaan perustel­la alem­pi­en taso­jen pakko ja pitää ainakin kiltit ja suori­tu­sori­en­toituneet oppi­laat mukana opetuksessa. 

    Oleel­lista on edelleen tämä, minkä jo kirjoitin:

    Tämä on elämää, vaatii real­is­mia. On peri­aat­teel­lis­es­ti aivan eri asia vaa­tia omille lap­sille oikeut­ta vali­ta näille tärkeitä kieliä kuin vaa­tia muit­ten lap­sille pakol­la omas­ta mielestä tärkeitä kieliä!

  166. Enpä jak­sanut lukea kaikkia näitä läh­es kah­tasa­taa kom­ment­tia läpi. Tämä on ehkä jo saatet­tu sanoakin. Soin­in­vaaran kom­ment­ti tuos­ta “pakko­ruotsin” tarpeet­to­muud­es­ta ei tun­nu kovin harkitulta.

    Lääkärin vas­taan­ot­to, kuten kaik­ki poti­laat tiedämme, vaatii aika sofistikoitua kie­len osaamista. Poti­laan vai­va ei näy usein päällepäin, vaan lääkärin pitää tehdä kysymyk­siä ja saa­da vas­tauk­sia poti­laal­ta. Näi­den prus­teel­la lääkärin on päätet­tävä jatko­tutkimuk­sista. Väärinymmär­rysten mah­dol­lisu­us on suuri.

    On kovin naivia ajatel­la, että tuol­lainen kieli­taito voitaisi­in han­kkia jo perusk­oulus­sa. Lie­nee kuitenkin selvää, että täysin suomenkielisen henkilön on tuos­sakin tapauk­ses­sa aloitet­ta­va perusteista. Anal­o­gis­es­ti voisi tode­ta, ettei perusk­oulun “pakko­matem­ati­ik­ka” riitä lentokoneen lujuuslaskelmiin.

    1. Ei ole kysym,ys vain sairaaloista. Samaan peru­soikeu­teen vedot­ti­in myös, kun ELY-palvelu­ja olti­in siirtämässä Oulu­un. Jos koulu­ruot­si ei kel­paa myöskään hallinnon kielek­si, mikä on sel­l­ainen peru­soikeus, johon se kelpaa?

  167. Suomenkielis­ten tar­joa­mat ruotsinkieliset palve­lut ovat pelkkä tuu­lessa huo­ju­va pahvi­nen kulis­si tässä kielipoli­it­tises­sa näytelmässä, jon­ka nimi on “Keis­arin uudet vaatteet”.

  168. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole kysym,ys vain sairaaloista. Samaan peru­soikeu­teen vedot­ti­in myös, kun ELY-palvelu­ja olti­in siirtämässä Oulu­un. Jos koulu­ruot­si ei kel­paa myöskään hallinnon kielek­si, mikä on sel­l­ainen peru­soikeus, johon se kelpaa?

    Perusk­oulun ruot­si lie­nee kuitenkin hyvä perus­ta kie­len jatko-opin­noille. Miten tuo voi olla niin vaikeaa ymmärtää? Eihän tilas­toti­eteen appro­baturkaan (nyk. taitaa olla peru­sopin­not) riitä vakuutusmatemaatikolle.

  169. Olen yrit­tänyt löytää viral­liset peruste­lut pakko­ruot­sille, mut­ta niitä ei näytä ole­van, vaan jokainen poli­itikko ja kel­lokas kehit­tää oman ver­sion­sa perus­teek­si tilanteen mukaan.

    Pakko­ruot­si­jatku­mon mal­li­na on mitä ilmeisim­min ollut aikanaan DDR:n pakkovenäjä — mut­ta muurien murtues­sa maan val­ta­va venäjänopet­ta­jien joukko uudelleenk­oulutet­ti­in nopeasti maail­mankiel­ten opet­ta­jik­si työn ohes­sa. Meil­lä nyt ole­va pakko on ehdot­to­muudessaan ja kestossaan uni­ik­ki: alak­oulus­ta yliopis­toon ja kaikille — pieni vähem­mistökieli on ain­oa aina ja joka paikas­sa pakolli­nen oppi­aine, jota ilman ei voi valmis­tua mihinkään ammat­ti­in (ja sen myös annetaan kar­sia sekä opin­toi­hin hakeu­tu­via että valmistujia)!

    Läh­es viralli­nen seli­tys pakolle löy­tyy muu­ta­man vuo­den takaises­ta kansalliskielistrategiasta:
    “— [Pakko] on perustel­tua, sil­lä suo­mi ja ruot­si ovat ne kielet, joi­ta sään­nön­mukaises­ti voi käyt­tää vira­nomai­sis­sa asioidessa ja joil­la julk­ista palvelua jär­jestetään. Jär­jeste­lyn tarkoituk­se­na on varmis­taa, että jokaisel­la on mah­dol­lisu­us tutus­tua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kult­tuuri­in. — Ruotsinkielisille on etu osa­ta maan val­takieltä, jota käytetään läh­es kaikissa osis­sa maa­ta. Ruotsin kie­len oppimi­nen puolestaan liit­tää suomenkielisetkin suo­ma­laiset yhteisen kie­len myötä tiivi­im­min Suomelle monin tavoin läheiseen pohjo­is­maiseen yhteisöön. —”

    Tässä on siis kak­si osaa:
    — palvelu­jen järjestäminen
    — liit­tymi­nen pohjo­is­maiseen yhteisöön ja tutus­tu­mi­nen suomen­ruot­salaiseen kulttuuriin.
    Molem­mat näistä näke­myk­sistä ovat minus­ta kiis­tanalaisia — ne riit­tävät hehkut­ta­maan vapaae­htoista eli valin­naista ruot­sia mut­ta eivät riitä pakol­lisu­u­teen. Englan­nin ase­ma nyky­isin lin­gua fran­cana riit­täisi pakol­lisu­u­teen (vapau­tus­mah­dol­lisuuksin), mut­ta siitä ei ole tehty pakollista.

    Soin­in­vaaran kysymys siitä, mik­si meil­lä on pakko­ruot­si (tai mihin se siis riit­tää?), on oleelli­nen. Tähän olisi saata­va selkeä vas­taus, jot­ta jatkokeskustelu voidaan käy­dä avoimesti ilmais­tu­ja perustei­ta pun­niten. Nyt ope­tus­min­is­terin tulisi myös tuo­da esi­in se val­tiosään­töasiantun­ti­ja, jon­ka arvioon nojat­en hän joutuu rajaa­maan ruot­sit­toman kokeilun perus­tus­laki­in vedoten.

    Entäpä jos perus­teet pakolle eivät ker­ta kaikki­aan riitä, vaik­ka ruot­sia rakas­ta­vat ihmiset niin halu­aisi­vatkin? Entäpä jos ruotsinkieliset palve­lutkin järjesty­i­sivät parem­min muul­ta poh­jal­ta? Entä oli­si­vatko tämän maan koul­u­lais­ten van­hem­mat riit­tävän koulutet­tu­ja, elämää näh­neitä ja fik­su­ja tekemään las­ten­sa kanssa ajan­mukaiset kieli­v­alin­nat, kuten tehdään Ahve­nan­maal­la, kuten tehdään Ruot­sis­sa, kuten tehdään kutakuinkin kaikkialla? 

    Voitaisi­inko tämä keskustelu jo käydä?

  170. Ilka­s­sa hyvä pääkir­joi­tus Soin­in­vaaran twi­itistä: “Ruotsinkielisen vähem­mistön oikeudet on laeis­sa tur­vat­tu hyvin, mikä on eri­no­mainen asia. Myös muil­la kieliv­ähem­mistöil­lä on oikeus hyvään palvelu­un. Nyt on oikea aika aloit­taa asialli­nen keskustelu ruotsin kie­len opetuk­ses­ta. Pakol­lisu­us kaikille voi olla huono, kallis ja katkeru­ut­ta aiheut­ta­va tapa tur­va­ta kaksikielisyys.”

    http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/ruotsinkielen-asemaan-on-uskallettava-tarttua-avoimesti-ja-tosiasiat-tunnustaen‑1.2182723

  171. ope:
    Olen yrit­tänyt löytää viral­liset peruste­lut pakko­ruot­sille, mut­ta niitä ei näytä ole­van, vaan jokainen poli­itikko ja kel­lokas kehit­tää oman ver­sion­sa perus­teek­si tilanteen mukaan.

    Pakko­ruot­si­jatku­mon mal­li­na on mitä ilmeisim­min ollut aikanaan DDR:n pakkovenäjä – mut­ta muurien murtues­sa maan val­ta­va venäjänopet­ta­jien joukko uudelleenk­oulutet­ti­in nopeasti maail­mankiel­ten opet­ta­jik­si työn ohes­sa. Meil­lä nyt ole­va pakko on ehdot­to­muudessaan ja kestossaan uni­ik­ki: alak­oulus­ta yliopis­toon ja kaikille – pieni vähem­mistökieli on ain­oa aina ja joka paikas­sa pakolli­nen oppi­aine, jota ilman ei voi valmis­tua mihinkään ammat­ti­in (ja sen myös annetaan kar­sia sekä opin­toi­hin hakeu­tu­via että valmistujia)!

    Läh­es viralli­nen seli­tys pakolle löy­tyy muu­ta­man vuo­den takaises­ta kansalliskielistrategiasta:
    “— [Pakko] on perustel­tua, sil­lä suo­mi ja ruot­si ovat ne kielet, joi­ta sään­nön­mukaises­ti voi käyt­tää vira­nomai­sis­sa asioidessa ja joil­la julk­ista palvelua jär­jestetään. Jär­jeste­lyn tarkoituk­se­na on varmis­taa, että jokaisel­la on mah­dol­lisu­us tutus­tua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kult­tuuri­in. — Ruotsinkielisille on etu osa­ta maan val­takieltä, jota käytetään läh­es kaikissa osis­sa maa­ta. Ruotsin kie­len oppimi­nen puolestaan liit­tää suomenkielisetkin suo­ma­laiset yhteisen kie­len myötä tiivi­im­min Suomelle monin tavoin läheiseen pohjo­is­maiseen yhteisöön. —”

    Tässä on siis kak­si osaa:
    – palvelu­jen järjestäminen
    – liit­tymi­nen pohjo­is­maiseen yhteisöön ja tutus­tu­mi­nen suomen­ruot­salaiseen kulttuuriin.
    Molem­mat näistä näke­myk­sistä ovat minus­ta kiis­tanalaisia – ne riit­tävät hehkut­ta­maan vapaae­htoista eli valin­naista ruot­sia mut­ta eivät riitä pakol­lisu­u­teen. Englan­nin ase­ma nyky­isin lin­gua fran­cana riit­täisi pakol­lisu­u­teen (vapau­tus­mah­dol­lisuuksin), mut­ta siitä ei ole tehty pakollista.

    Soin­in­vaaran kysymys siitä, mik­si meil­lä on pakko­ruot­si (tai mihin se siis riit­tää?), on oleelli­nen. Tähän olisi saata­va selkeä vas­taus, jot­ta jatkokeskustelu voidaan käy­dä avoimesti ilmais­tu­ja perustei­ta pun­niten. Nyt ope­tus­min­is­terin tulisi myös tuo­da esi­in se val­tiosään­töasiantun­ti­ja, jon­ka arvioon nojat­en hän joutuu rajaa­maan ruot­sit­toman kokeilun perus­tus­laki­in vedoten.

    Entäpä jos perus­teet pakolle eivät ker­ta kaikki­aan riitä, vaik­ka ruot­sia rakas­ta­vat ihmiset niin halu­aisi­vatkin? Entäpä jos ruotsinkieliset palve­lutkin järjesty­i­sivät parem­min muul­ta poh­jal­ta? Entä oli­si­vatko tämän maan koul­u­lais­ten van­hem­mat riit­tävän koulutet­tu­ja, elämää näh­neitä ja fik­su­ja tekemään las­ten­sa kanssa ajan­mukaiset kieli­v­alin­nat, kuten tehdään Ahve­nan­maal­la, kuten tehdään Ruot­sis­sa, kuten tehdään kutakuinkin kaikkialla? 

    Voitaisi­inko tämä keskustelu jo käydä?

    Keskustelua ei käy­dä vaan pikem­minkin rääkymistä.

    Tässä pari vinkkiä jol­la taso voisi nousta:

    a) Pakko­ruot­si-ter­min voi jät­tää. Se on juuri yhtä rak­en­ta­va kuin lahtari aikoinaan jakaan­tuneen kansan välisessä vuorop­uhelus­sa. Joillekin se ker­too että koulu­ruotsin ase­maa halu­taan muut­taa perusteil­la jot­ka ovat pin­nal­lisia ja sik­si niiden poli­it­tista voimaa on buus­tat­ta­va pop­ulis­tisin keinoin. 

    b) Kiista ruotsin kie­len ase­mas­ta Suomes­sa on siinä mielessä lähempänä Brex­it-kiis­taa kuin Tal­vi­vaaran tapaus­ta, että jälkim­mäisessä voi odot­taa että saadaan jos­sain vai­heessa tieto ollaanko plus­san vai miinuk­sen puolel­la, kun taas Brex­itin tapauk­ses­sa kiis­tel­lään asioista joille ei voi aset­taa numeerisia, ver­tailukelpoisia arvo­ja koskaan. Sen voisi pitää mielessä kun arvioi tois­t­en argumenttejä.

  172. Pakko­ruot­si tuli perusk­oulun opetuk­seen vuon­na 1968. Sitä ennen sitä taidet­ti­in pakol­la opiskel­la oppik­ouluis­sa. 50 vuodessa maail­ma ja Suo­mi siinä mukana on muut­tunut aivan toisen­laisek­si myös kielel­lis­ten tarpei­den osalta. 

    Aivan val­taos­al­la perusk­oul­u­lai­sista ja luki­o­lai­sista ruotsin ope­tus menee täysin hukkaan kun minkään­laista käytän­nön osaamista ei mukaan tar­tu. On siis joko tehostet­ta­va opetusta/oppimista tai luovut­ta­va pakol­lisu­ud­es­ta ja tehtävä tilaa vaikka­pa muille kielille. 

    Maail­man muut­tumisen huomioon ottaen ei ruotsin pakol­liselle opiskelulle ole enää ole­mas­sa perusteita. 

    RKP on pitkälti ollut kielipuolue ja vuosikym­me­nien hal­li­tus­taipaleel­laan se on pystynyt ruotsin kie­len ase­man säi­lyt­tämään. Kaiken muun suh­teen RKP on ollut valmis kompromisseihin.

    Valitet­tavasti nykyi­nen hal­li­tus ei ohjel­maansa pakko­ruotsin pois­tamista ottanut muu­ta kuin jonkin­laisen alueel­lisen kokeilun muo­dos­sa, kos­ka maan huonon tilanteen joh­dos­ta muu­ta kiireel­lisem­pää tekemistä on riit­tävästi tarjolla.

    Toivoisinkin, että RKP:n nykyi­nen johto tun­nus­taisi tosi­asi­at ja olisi aloit­teelli­nen pakko­ruotsin pois­tamises­sa. Tämä saisi mon­en ump­isuo­ma­laisenkin äänestämään RKP:tä seu­raavis­sa vaaleis­sa. Lop­putu­lok­se­na ruotsinkielis­ten palvelu­iden saatavu­us ja taso saat­taisi­vat paran­tua, kun kieltä opiske­li­sivät vain halukkaat ja oppimis­tu­lok­set paranisivat.

  173. Xerx­es: Keskustelua ei käy­dä vaan pikem­minkin rääkymistä.

    Mik­si pakkoa ei saisi kut­sua pakoksi?

    Mik­si pakon perustei­ta ei saisi vaa­tia keskustelun pohjaksi?

    Mik­si keskustelu pitäisi ohit­taa leimaa­mal­la se “rääkymisek­si”, kun tässä on tun­tikau­sia vään­net­ty asial­lisia kommentteja?

    Olen tarkoin harkin­nut ja ajatuk­sel­la kir­joit­tanut jokaisen vies­ti­ni ja niin on moni muukin tääl­lä. Tämä on asial­lista keskustelua.

    Jos joku halu­aa ohit­taa val­is­tunei­den van­hempi­en oikeu­den tehdä las­ten­sa kanssa kieli­v­alin­nat muun maail­man tapaan ja sen sijaan halu­aa muit­ten lap­sille oman näke­myk­sen­sä mukaiset kieliopin­not, niin täl­lä jol­lakul­la vähin­täänkin pitäisi olla suo­raselkäisyyt­tä käy­dä asi­as­ta avoin keskustelu ja vas­ta­ta tois­t­en kri­ti­ikki­in. Eikö?

  174. Xerx­es: a) Pakko­ruot­si-ter­min voi jät­tää. Se on juuri yhtä rak­en­ta­va kuin lahtari aikoinaan jakaan­tuneen kansan välisessä vuorop­uhelus­sa. Joillekin se ker­too että koulu­ruotsin ase­maa halu­taan muut­taa perusteil­la jot­ka ovat pin­nal­lisia ja sik­si niiden poli­it­tista voimaa on buus­tat­ta­va pop­ulis­tisin keinoin. 

    Minä en ymmär­rä, mik­si “pakko­ruot­si” ter­minä aiheut­taa näp­pylöitä. Se on lyhyt, napak­ka, vaki­in­tunut ilmaisu jos­ta hyvin käy ilmi keskustelun aiheena ole­va asia, eli pakolli­nen ruotsin opiskelu. Keskustelu­nai­heena sekä pakol­lisu­us että ruot­si ovat yhtä tärkeitä.

    Kor­vaavak­si ehdotet­tu ter­mi “koulu­ruot­si” on huono, kos­ka a) siitä ei käy ilmi toinen keskustelu­nai­heena ole­va omi­naisu­us eli pakol­lisu­us, ja b) se rajaa lukio- ja yliopis­to­ta­soisen “pakko­ruotsin” ter­min ulkopuolelle. 

    “Pakolli­nen ruot­si” olisi yhtä hyvä, mut­ta pidem­pi kuin pakko­ruot­si. Suomen kieleen kuu­luu luon­te­va uusien yhdys­sano­jen muo­dost­a­mi­nen; olka­amme ylpeitä kansalliskielestämme!

    Lopuk­si vielä ennal­taehkäi­sevä kom­ment­ti aiheeseen “pakko­matem­ati­ik­ka”: matem­ati­ikan opiskelus­ta puhut­taes­sa pakko ei ole oleelli­nen osa keskustelua, vaan yleen­sä puhutaan lähin­nä siitä, että matem­ati­ikkaa pitäisi pakot­taa opiskele­maan nyky­istä enem­män. Pakko on siinä keskustelus­sa otet­tu annet­tuna, ja se voidaan sivu­ut­taa. Mikäli joskus ryhdytään vakavasti keskustele­maan matem­ati­ikan pakol­lisu­ud­es­ta ja mah­dol­lis­es­ta pakol­lisu­ud­es­ta luop­umis­es­ta, hyväksyn “pakko­matem­ati­ikan” siinä yhtey­dessä ehdot­tomasti parhaak­si termiksi.

    1. Tääl­lä blogilla joku matikan­maik­ka valit­ti, että matem­ati­ik­ka ei ole Suomes­sa pakol­lista. Sen opet­ta­mi­nen aloite­taan vas­ta lukios­sa ja vain pitkän matem­ati­ikan valin­neille. Hämäys mielessä vai­h­toe­htona tar­jot­tavalle lasken­nolle on annet­tu hämäävä nimi lyhyt matematiikka.

  175. Xerx­es: Keskustelua ei käy­dä vaan pikem­minkin rääkymistä.
    Tässä pari vinkkiä jol­la taso voisi nousta:
    a) Pakko­ruot­si-ter­min voi jät­tää. Se on juuri yhtä rak­en­ta­va kuin lahtari aikoinaan jakaan­tuneen kansan välisessä vuorop­uhelus­sa. Joillekin se ker­too että koulu­ruotsin ase­maa halu­taan muut­taa perusteil­la jot­ka ovat pin­nal­lisia ja sik­si niiden poli­it­tista voimaa on buus­tat­ta­va pop­ulis­tisin keinoin.
    b) Kiista ruotsin kie­len ase­mas­ta Suomes­sa on siinä mielessä lähempänä Brex­it-kiis­taa kuin Tal­vi­vaaran tapaus­ta, että jälkim­mäisessä voi odot­taa että saadaan jos­sain vai­heessa tieto ollaanko plus­san vai miinuk­sen puolel­la, kun taas Brex­itin tapauk­ses­sa kiis­tel­lään asioista joille ei voi aset­taa numeerisia, ver­tailukelpoisia arvo­ja koskaan. Sen voisi pitää mielessä kun arvioi tois­t­en argumenttejä

    Åbo Akademin ja Tam­pereen Yliopis­ton tekemän kyse­lyn mukaan 74% suo­ma­lai­sista halu­aa ruotsin opetuk­sen ole­van vapaaehtoista.

    Suo­ma­lais­ten enem­mistö toimii var­masti kan­tansa mukaan ja muut­taa nor­maalis­sa demokraat­tises­sa järjestyk­sessä ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi.

  176. Olin viikon­lop­un pois näp­päimistöltä ja keskustelu on sil­lä välin laa­jen­tunut yhden komment(aattor)in ulottumattomiin.

    Jotain nopeasti kuitenkin: Ver­taus brit­tein saarten kelt­tiläisi­in kieli­in herät­ti näköjään kommentteja.
    Ruot­si ja suo­mi eivät ole ns. maail­mankieliä. Ruot­si ei ole uhanalainen kieli. Sikäli ver­taus ontuu.
    Point­ti­ni olikin vain se, että maas­sa on his­to­ri­al­lis­es­ti kak­si kieltä, joista toisen puhu­jia huo­mat­tavasti vähemmän. 

    Tun­tuu hyvältä ajatuk­selta kyl­vettää tena­vat siihen toiseen kieleen. Myös ruotsinkieliset suomeen.
    Vaik­ka jotenkin monia ainei­ta (his­to­ri­aa, maanti­etoa) yhdis­tellen. No joo, eskaris­sa ei kai ole niin monia oppinainei­ta, päiväkodista puhumattakaan.
    Tuo on käytän­tö Kanadas­sa, ainakin mon­es­sa provinssis­sa — kaik­ista en osaa sanoa.

    Pakol­lisu­us myöhem­min on asia, jon­ka määrästä, laadus­ta ja ajoituk­ses­ta en osaa sanoa lop­ullista kan­taani, kuten jo aiem­min kirjoitin. 

    Kuitenkin ruotsinkielisil­lä on oikeus saa­da esimerkik­si ter­veys- ja oikeuspalve­lut ruotsiksi.
    Jos tätä yritetään viedä ja puhutaan tulkkipalveluista tai ruotsin tekemis­es­tä “kotikielek­si” — mitä se sit­ten tarkoit­taakaan — men­nään minus­ta niin vas­tavir­taan Euroopan yleiseen kehi­tyk­seen näh­den näis­sä asiois­sa, että kiitos ei.

    Ja mon­et “pakko­ruotsin” puoles­ta puhu­jat taas ampu­vat itseään ja asi­aa jalka­an “tädin kum­min kaimalle oli ruot­sista paljon hyö­tyä” ‑tyyp­pisil­lä argu­menteil­la (en jak­sa lukea ketjua enkä tiedä kolahtiko johonkuhun täällä).

    Min­ullekin on ruot­sista ollut hyvin paljon hyö­tyä ja kan­natan “pakol­lista” (=ope­tus­su­un­nitel­maan sisältyvää)toista koti­maista tenav­ille esim. muumikuorrutuksella.
    Ja myöhem­min tiukkaa vaa­timus­ta ruotsin tai­dos­ta heille, jot­ka aiko­vat ruotsinkielisiä julkisel­la sek­to­ril­la palvella.
    Mut­ta yritän argu­men­toi­da aikuisen tavoin.

  177. Tuli­pa tässä mieleen, että olisiko syytä tehdä joku kan­telu virkamies­ruotsin kokeen tasos­ta eri korkeakouluissa?

    Vaikut­taa ilmeiseltä, että jos­sain oppi­laitok­sis­sa ko. koe on lähin­nä muodol­lisu­us, jon­ka läpäisee olemat­toma­l­lakin kieli­taidol­la — ja toi­sis­sa paikois­sa koe taas saat­taa muo­dos­tua monille valmis­tu­misen esteek­si tai ainakin hidas­teek­si. Näin ollen lie­nee selvää, että opiske­li­jat joutu­vat eri­ar­voiseen ase­maan oppi­laitok­ses­ta ja koulu­tu­so­hjel­mas­ta riip­puen. Lisäk­si on ilmeistä, ettei kokeesta helpol­la päästet­ty­jen ruotsin­taito täytä niitä (“perus­tus­lail­lisia”) vaa­timuk­sia, joi­ta ruotsinkielisen vähem­mistön palvelu­iden takaamisek­si on asetettu.

    Mikähän olisi oikea osoite val­i­tuk­selle? Oikeusasi­amies / ‑kans­leri? Joku muu?

    Olisi­pa nimit­täin aika hieno nähdä seu­rauk­set, jos jonkun vira­nomaisen mahtikäskyl­lä virkamies­ruotsin kokeet yht­enäis­tet­täisi­in ja nos­tet­taisi­in sille tasolle, jota ase­tuk­set anta­vat olet­taa… Ehkä valmis­tu­mis­määrien rom­ah­dus voisi saa­da koko kokeen tarpeel­lisu­u­den sille kuu­lu­vaan tarkastelun alle.

  178. Juk­ka Siren:
    Tun­tuu hyvältä ajatuk­selta kyl­vettää tena­vat siihen toiseen kieleen. Myös ruotsinkieliset suomeen.
    Vaik­ka jotenkin monia ainei­ta (his­to­ri­aa, maanti­etoa) yhdis­tellen. No joo, eskaris­sa ei kai ole niin monia oppinainei­ta, päiväkodista puhumattakaan.
    Tuo on käytän­tö Kanadas­sa, ainakin mon­es­sa provinssis­sa – kaik­ista en osaa sanoa. 

    Kanadas­sa ei ole mitään pakko­ruotsin kaltaista.

    Kana­da (englan­ti, ran­s­ka — huom! molem­mat maailmankieliä)

    Kanadan yli 30 miljoonas­ta asukkaas­ta englan­ninkielisiä on 56,3 % ja ran­skankielisiä 28,7 %.

    Kana­da on liit­to­val­tion tasol­la täysin kak­sikieli­nen ja kaik­ki liit­to­val­tion palve­lut on saatavis­sa molem­mil­la viral­lisil­la kielillä.

    Provins­seista New Brunswick (englan­ti 66% ja ran­s­ka 32%) on täysin kak­sikieli­nen provinssi, jos­sa ope­tus­ta tar­jo­taan molem­mil­la viral­lisil­la kielil­lä kaikil­la luokil­la, yliopis­tois­sa ja ammat­tik­ouluis­sa. Man­i­to­ban julk­ishallinnon ja vira­nomais­ten palve­lut ovat saatavil­la molem­mil­la kielil­lä ja ran­skankielistä ope­tus­ta on laa­jasti tar­jol­la. Ontar­ios­sa ran­skan kie­len opiskelu on pakol­lista toise­na kie­lenä, mut­ta vain vuosilu­okil­la 4.–8. Québe­cis­sa ain­oa viralli­nen kieli on ran­s­ka. Muis­sa provins­seis­sa ja ter­ri­to­ri­ois­sa ran­skankielistä ope­tus­ta on tar­jol­la vaihtelevasti.

    Ei kaikille aka­teemisille pakol­lista virkapakkokieltä. 

    Taus­ta­tiedok­si voisi ottaa emer­i­tus­pro­fes­sori Kari Sajavaaran selvi­tyk­sen , jos­sa hän käy läpi mm Kanan­dan kielik­oulu­tus­ta ja sen kus­tan­nuk­sia, miten paljon mak­saa julk­ishallinnon palveluk­seen aiko­van kielik­oulu­tus, jot­ta hän tulisi toimeen ”toisel­la kotimaisella”.

    ”VALTIONHALLINNON KIELIKOKEET: JOITAKIN KANSAINVÄLISIÄ VERTAILUJA”
    http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf

    Kana­da — kieli­v­aa­timuk­sia vain virkamiehille, englan­ti + ranska
    Palvelu­ja on tar­jot­ta­va molem­mil­la kielil­lä kaikissa liit­to­hal­li­tuk­sen keskusvi­ras­tois­sa ja pääkaupunkiseudulla.

    Kanadan tilas­tokeskuk­sen selvi­tyk­sen mukaan noin 17 pros­ent­tia kanadalai­sista on
    kaksikielisiä.

    Kanadas­sa astui huhtiku­us­sa 2004 voimaan uusi säädös kak­sikielis­ten virkojen
    täyt­tämis­es­tä, mikä edel­lyt­tää, että kak­sikieliseen virkaan nimitet­ty henkilö sitoutuu
    han­kki­maan kak­sikielisyys­taidon kah­den vuo­den kuluessa.

    Tämä on merkin­nyt jopa kah­den vuo­den jono­tus­lis­taa liit­to­val­tion hallinnon­alan koulu­un (Cana­da School of Pub­lic Ser­vice). Uud­is­tus on herät­tänyt julk­isu­udessa jonkin ver­ran arvostelua
    Vuosit­tainen käyt­tökus­tan­nus­bud­jet­ti on läh­es 20 miljoon­aa dol­lar­ia. Kieli­taidon kehit­tämistä varten on kuusi keskus­ta, ja kielik­oulu­tuk­ses­sa on käytössä parisen­sa­taa oppimis­ma­te­ri­aalia mukaan lukien eri­lainen verkkomateriaali.
    Julk­ishallinnos­sa on kolme kieli­taidon tasoa A,B ja C. Korkeim­man —tason saavut­ta­mi­nen mak­saa arvion mukaan hie­man yli 20 000 dol­lar­ia koulutet­tavaa kohti ja vaatii läh­es 2300 koulutustuntia.”

  179. Sana “kielikylpy” mais­tuu ihmis­ten mielis­sä leikkik­oulun käymiseltä osin vier­aal­la kielel­lä (vieläpä sel­l­ai­sis­sa per­hei­den toivom­is­sa kielis­sä kuten englan­ti, espan­ja, ran­s­ka, sak­sa, venäjä,…), jol­loin oppi­laat jatkaisi­vat normilu­okille luke­maan tätä kylvyssä käytet­tyä kieltä A‑kielenä ja kyse olisi kunta/koulukohtaisesti raken­netus­ta väylästä kieliopinnoissa.

    MUTTA kielikylpy ei ole sitä, miltä se kuu­lostaa, vaan: “kielikylvyl­lä tarkoite­taan suomek­si, ruot­sik­si tai saamek­si annet­tavaa opetusta”. 

    Suomen- ja saa­menkylvy­ille on vain vähän kysyntää.

    Käytän­nössä kielikylpy on varat­tu vain ruotsin vahvis­tamiseen ja kyse on jatku­mos­ta läpi koulun. Kielikylpyyn kuu­luu myös usei­den ainei­den opet­tamis­es­ta ruot­sik­si, mikä vaatii paljon resursseja.

    Tämä ei ole se suun­ta, johon per­heet toivo­vat koulu­jen kiel­tenopetuk­sen kehittyvän.

  180. Juk­ka Siren: Min­ullekin on ruot­sista ollut hyvin paljon hyö­tyä ja kannatan“pakollista” (=ope­tus­su­un­nitel­maan sisältyvää)toista koti­maista tenav­ille esim. muumikuorrutuksella.
    Ja myöhem­min tiukkaa vaa­timus­ta ruotsin tai­dos­ta heille, jot­ka aiko­vat ruotsinkielisiä julkisel­la sek­to­ril­la palvella.
    Mut­ta yritän argu­men­toi­da aikuisen tavoin. 

    Kos­ka kan­natat pakko­ruot­sia, mut­ta vaiku­tat argu­men­toival­ta ihmiseltä, niin voisitko pohtia seu­raavaa mallia:
    — Perusk­oulus­sa ja toisen asteen oppi­laitok­sis­sa on kak­si pakol­lista, mut­ta vapaaval­in­taista kieltä. Halukkaat saa­vat toki vali­ta edelleen myös lisäkieliä koulun tar­jon­nas­ta kuten nykyäänkin.
    — Virkamies­ruot­sia ei ole yleisenä vaa­timuk­se­na yliopis­tos­ta valmistumiseen.
    — Vira­nomaisil­la on velvol­lisu­us palkata toimip­is­teisi­in­sä tarkoituk­sen­mukainen määrä kieli­taitoista työvoimaa tai jär­jestää käytet­täväk­si tulkke­ja siten, että palve­lut voidaan jär­jestää asi­akkaiden oma­l­la kielellä.

    Etenkin min­ua kiin­nos­taa mik­si tämä malli on mielestäsi huonom­pi kuin kan­nat­ta­masi pakko­ruot­si. Voisitko kommentoida?

  181. Juk­ka Siren:

    “Ja mon­et “pakko­ruotsin” puoles­ta puhu­jat taas ampu­vat itseään ja asi­aa jalka­an “tädin kum­min kaimalle oli ruot­sista paljon hyö­tyä” ‑tyyp­pisil­lä argu­menteil­la (en jak­sa lukea ketjua enkä tiedä kolahtiko johonkuhun täällä).”

    Kolahti kyl­lä ihan omaan muumikuor­ru­tuk­seen, sil­lä heti seu­raa­va kap­pale alkaa seuraavasti:

    “Min­ullekin on ruot­sista ollut hyvin paljon hyö­tyä ja kan­natan “pakol­lista” (=ope­tus­su­un­nitel­maan sisältyvää)toista koti­maista tenav­ille esim. muumikuorrutuksella.”

  182. On tämä vaikeaa…ehkä sit­ten olen ollut epä­selvä. Kun koko asia on min­ulle kuten Väinö Tan­ner­ille “kuu­den­nen luokan kysymys”.

    Kan­natan toisen koti­maisen ja siihen liit­tyvän his­to­ri­an ja kult­tuurin ottamista eskarin ja ekalu­okan ohjel­maan. Ehkä jo päiväkotiryh­mi­in — kuka sit­ten päät­tääkin, kun­ta vai vanhemmat…

    Kan­natan tätä samas­ta syys­tä kuin muu­takin his­to­ri­aa ja “ympäristöop­pia” lap­sille sovellettuna.

    Kanadas­sa on kielikyl­vetys-eskare­i­ta, tai mihin ne nyt sijoit­tuvat suo­ma­laises­sa asteikos­sa. Koko kielikylpy on kanadalainen idea.
    Tähän osaan ajatuk­sen­juok­sua siis ei liity Kanadan provinssien tarkat kielisuh­teet yms. 

    Joku tääl­lä — en edes jak­sa skrol­la­ta, kan­nat­ta­jako vai vas­tus­ta­ja — laven­si kielikylvyn käsit­tämään kaik­ki koulu­vuodet. Min­un sanas­tossani se ei tarkoi­ta sitä. Eikä mis­sään tapaa­mas­sani lähteessä.

    Sit­ten oikeas­t­aan kokon­aan eri asi­aan eli kieliv­ähem­mistön oikeuk­si­in ja “pakko­ruot­si­in” lukios­sa ja sen jälkeen.

    Kol­man­nen ker­ran: min­ul­la ei ole siihen muu­ta kan­taa, kuin että jotenkin ruotsinkielis­ten oikeudet julkisen sek­torin palvelui­hin on järjestettävä. 

    R‑V.:n ehdo­tus voi toimia siinä mis­sä jokin muukin, kun­han tuo tulkkaus jätetään keino­va­likoimas­ta pois, ainakin kak­sikielisil­lä alueil­la. Kyl­lä kotiseudul­laan vuo­sisato­ja asuneen kieliryh­män ihmis­ten on saata­va puhua alue­sairaalan tms. lääkärille äidinkieltään.

    Kanadan sys­tee­mi, joka velvoit­taa joka postikont­torista löy­tymään kum­mankin kie­len taita­jia on ihan OK.
    Siir­ryn seu­raa­maan ja mahd. kom­men­toimaan min­ulle jo ammatil­lis­es­tikin kiin­nos­tavam­paa ARA-ketjua ennen kuin se van­he­nee käsiin.

  183. Xerx­es:
    Pakko­ruot­si-ter­min voi jättää. 

    Ter­mi jätetään ilomielin heti kun pakko­ruot­si loppuu!

    Sivistys­sanakir­ja:

    pakko­ruot­si

    ruotsin kielestä pakol­lise­na koulu­aineena käytet­ty nim­i­tys. Pakko­ruot­sil­la tarkoite­taan myös sitä, että opetuk­sen lisäk­si ruotsin kie­len osaamisen näyt­tö on pakol­lista myös monis­sa julk­i­sis­sa tilanteis­sa, kuten tutk­in­to­jen suorit­tamises­sa, viran, toimen, urakan ja muun toimek­sian­non saamisessa.

    Taivu­tus
    yks. nom. pakkoruotsi
    yks. gen. pakkoruotsin
    yks. part. pakkoruotsia
    yks. ill. pakkoruotsiin
    mon. gen. pakkoruotsien
    mon. part. pakkoruotseja
    mon. ill. pakkoruotseihin

    Englan­nin sanakir­ja: pakkoruotsi
    pakko­ruot­si englanniksi

    (lb) The oblig­a­tory Swedish lan­guage taught in Finnish schools.

    Muis­tut­taa englan­nin kielel­lä kovasti ruotsin kie­len viral­lista ilmaisua *oblig­a­torisk svenska*.

  184. mikko v: Perusk­oulun ruot­si lie­nee kuitenkin hyvä perus­ta kie­len jatko-opin­noille. Miten tuo voi olla niin vaikeaa ymmärtää? Eihän tilas­toti­eteen appro­baturkaan (nyk. taitaa olla peru­sopin­not) riitä vakuutusmatemaatikolle.

    Tässä on nyt kir­joit­ta­jal­ta men­neet asi­at pahasti sekaisin, eli puhutaan ihan eri asioista.

    Tilastotiedettä/vakuutusmatematiikkaa hakeudu­taan opiskele­maan vapaae­htois­es­ti. Suurin osa ei niin tee, kos­ka he eivät niitä tarvitse.
    Ruot­si­akaan ei suurin osa tarvitse, mut­ta sitä on silti kaikkien pakko lukea.

  185. mikko v: Anal­o­gis­es­ti voisi tode­ta, ettei perusk­oulun “pakko­matem­ati­ik­ka” riitä lentokoneen lujuuslaskelmiin.

    Jol­lain taval­la virk­istävä ja uusi argu­ment­ti pakol­lisen ruotsin kie­len opiskelun puolesta.

    En kyl­lä ymmär­rä miten tämä analo­gia toimii. Kaikkien pitää opiskel­la matem­ati­ikkaa, kos­ka jotkut tarvit­se­vat sitä lentokoneen luju­us­laskelmis­sa? Vai miten tämä analo­gia etenee? 

    Min­un mielestäni meil­lä on pakko­matem­ati­ik­ka, kun siitä suh­teel­lisen selvästi on hyö­tyä kaikille. Sama pätee pakkolukemiseen, pakkokir­joituk­seen, ja useimpi­in pakol­lisi­in yleis­sivistävi­in aineisi­in, en halu­aisi elää sel­l­aises­sa Suomes­sa, mis­sä ihmisil­lä ei olisi alkeel­lista ymmär­rystä maantiedos­ta, biolo­gias­ta, his­to­ri­as­ta tai eri uskon­noista. (Ikävä kyl­lä joudun elämään Suomes­sa, jos­sa merkit­täväl­lä osal­la ei ole alkeel­lista ymmär­rystä taloustiedos­ta tai tietotekniikasta)

  186. Osmo Soin­in­vaara:
    On myös aika teho­ton­ta, jos kymme­nen joutuu luke­maan ruotsin alkeet, jot­ta yksi voi jatkaa siitä eteenpäin.

    Pakol­lisen ruotsin opiskelun lop­ullisek­si moti­iviksi näyt­tää jäävän suo­ma­lais­ten ampumi­nen jalka­an, etteivät saisi kaulaa yhdel­lä maail­mankielel­lä ruotsinkieliseen verrattuna. 

    On ihan selvä, että jos suo­ma­lais­ten kieli­taito maail­man puhu­tu­im­mis­sa kielis­sä kohen­tu­isi, ruotsinkielis­ten suh­teelli­nen etu työ­markki­noil­la suomenkielisi­in näh­den kärsisi.

    Var­mas­tikin merkit­tävä osa ruotsinkieli­sistä opiske­lisi edelleenkin suomea. Eikä Pohjo­is­maid­en ulkop­uolel­la suomel­la ja ruot­sil­la tee kum­mal­lakaan yhtään mitään. Rahakkaat ja kieli­taitoa vaa­ti­vat hom­mat meni­sivät entistä use­am­min suomenkielisille. 

    Ja tämä ei käy, sik­si on ole­mas­sa pakko­ruot­si. Kos­ka moti­ivi on raadolli­nen, pakko­r­tu­osin kan­nat­ta­jien on vale­hdelta­va jopa itselleen, että kie­len pakol­lisu­u­den kan­nat­tamiselle on ylevät ja sivistyk­sel­liset perus­teet, eikä vain raadolli­nen ruotsinkielis­ten tsemp­paami­nen pilaa­mal­la osa suomenkielis­ten ainevalinnoista.

  187. Osmo Soin­in­vaara:
    Tääl­lä blogilla joku matikan­maik­ka valit­ti, että matem­ati­ik­ka ei ole Suomes­sa pakol­lista. Sen opet­ta­mi­nen aloite­taan vas­ta lukios­sa ja vain pitkän matem­ati­ikan valin­neille. Hämäys mielessä vai­h­toe­htona tar­jot­tavalle lasken­nolle on annet­tu hämäävä nimi lyhyt matematiikka.

    Tuli­pa mieleen, että tehdäänkö suo­ma­laisille nuo­rille todel­li­nen karhun­palvelus sil­lä, että koulu tar­joaa vain surkeaa tai vai­h­toe­htois­es­ti totaalisen katas­tro­faal­ista matem­ati­ikan ja kovien luon­non­ti­etei­den opetusta?

    Korkeak­ouluis­sa tohto­ri­o­hjel­mat ovat olleet jo pidem­pään selvästi avoimia kaikkille tuli­joille, mut­ta nyt sama pätee myös mais­te­ri­o­hjelmi­in. Kun suo­ma­lainen yliop­pi­las aloit­taa teknil­lis-matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­liset opin­ton­sa taidol­lis­es­ti pahim­mil­laan use­am­man vuo­den taka­matkalta moni­in mui­hin mai­hin näh­den, niin ei kai tämä voi olla näkymät­tä saavutuksissa.

    Tein pikaisen laskel­man itselle tutun laitok­sen henkilöstöstä ja näyt­tää siltä, että ulko­lais­ten ouus tohtorik­oulutet­tavista on 2/3. Mais­te­ri­o­hjel­mas­ta rekry­toitavien har­joit­telijoiden suh­teen luvut näyt­tävät ole­van vähän parem­mat, mut­ta kuitenkin 60/40 ulko­maalais­ten eduksi.

    Toki voi aina kuvitel­la korkeak­oulu­jemme ole­van niin kovaa tasoa, että ne houkut­tel­e­vat ulko­laisia huip­pu­lah­jakkuuk­sia. No, voivathan tuli­jat edelleenkin olla lah­jakkai­ta, mut­ta tuskin­pa imu on ihan maail­man huip­puyliopis­to­jen tasoa.

    Nyt kun koulua ollaan uud­is­ta­mas­sa siihen suun­taan, ettei oppi­lail­ta voi edes vaa­tia yhtään mitään jos ei huivi­ta, niin ollaanko me ennen pitkää samas­sa tilanteessa kuin Yhdys­val­lois­sa jos­sa melkein kaik­ki em. ainei­den mais­ter­i­ta­son tutki­non suorit­ta­jat ovat ulkomaailaisia?

  188. Sylt­ty: Pakol­lisen ruotsin opiskelun lop­ullisek­si moti­iviksi näyt­tää jäävän suo­ma­lais­ten ampumi­nen jalka­an, etteivät saisi kaulaa yhdel­lä maail­mankielel­lä ruotsinkieliseen verrattuna. 

    On ihan selvä, että jos suo­ma­lais­ten kieli­taito maail­man puhu­tu­im­mis­sa kielis­sä kohen­tu­isi, ruotsinkielis­ten suh­teelli­nen etu työ­markki­noil­la suomenkielisi­in näh­den kärsisi.

    Var­mas­tikin merkit­tävä osa ruotsinkieli­sistä opiske­lisi edelleenkin suomea. Eikä Pohjo­is­maid­en ulkop­uolel­la suomel­la ja ruot­sil­la tee kum­mal­lakaan yhtään mitään. Rahakkaat ja kieli­taitoa vaa­ti­vat hom­mat meni­sivät entistä use­am­min suomenkielisille. 

    Ja tämä ei käy, sik­si on ole­mas­sa pakko­ruot­si. Kos­ka moti­ivi on raadolli­nen, pakko­r­tu­osin kan­nat­ta­jien on vale­hdelta­va jopa itselleen, että kie­len pakol­lisu­u­den kan­nat­tamiselle on ylevät ja sivistyk­sel­liset perus­teet, eikä vain raadolli­nen ruotsinkielis­ten tsemp­paami­nen pilaa­mal­la osa suomenkielis­ten ainevalinnoista.

    Lois­ta­va kom­ment­ti! Pakko­ruot­sil­la ei torpedoida
    ain­oas­taan muiden kieliryh­mien kieliopin­to­ja, vaan kaik­ki muukin lah­jakku­us luk­i­taan pakko­ruotsin taakse. Tuhan­net nuoret ovat jääneet pelkän parusk­oulun varaan kun he armovi­tosel­la nöyryytet­ty­inä eivät ole uskalta­ne­et hark­i­takaan jatko-opintoja.
    Eikä pelkästään perusk­oulus­sa, vaan kaikil­la muil­lakin koulu­tusasteil­la suorit­ta­mat­ta jäänyt pakko­ruot­si mitätöi kaik­ki muut arvosanat. Vaik­ka siel­lä esim. olisi hyviä arvosano­ja muista vieraista kielistä, niin siinä ei kieli­taidon monipuolis­t­a­mi­nen paina mitään jos ruot­si puuttuu.
    Muis­tok­si vuosien opiskelus­ta on mon­elle jäänyt vain opintovelka.
    Tätä et pysty ulko­maalaiselle selit­tämään. Kokeil­tu on viime kesänä.

  189. Mik­si kukaan suomenkieli­nen kan­nat­taisi pakol­lista ruot­sia, kun sitä kuitenkin halutes­saan voisi opiskel­la vapaaehtoisesti.

  190. Juk­ka Siren:
    Kol­man­nen ker­ran: min­ul­la ei ole siihen muu­ta kan­taa, kuin että jotenkin ruotsinkielis­ten oikeudet julkisen sek­torin palvelui­hin on järjestettävä. 

    R‑V.:n ehdo­tus voi toimia siinä mis­sä jokin muukin, kun­han tuo tulkkaus jätetään keino­va­likoimas­ta pois, ainakin kak­sikielisil­lä alueil­la. Kyl­lä kotiseudul­laan vuo­sisato­ja asuneen kieliryh­män ihmis­ten on saata­va puhua alue­sairaalan tms. lääkärille äidinkieltään.

    Siir­ryn seu­raa­maan ja mahd. kom­men­toimaan min­ulle jo ammatil­lis­es­ti kiin­nos­tavam­paa ARA-ketjua ennen kuin se van­he­nee käsiin.

    Siis kan­natat pakko­ruot­sia, mut­ta et kan­na­ta sitä? Voisitko sanoa kan­tasi selvästi. Huo­maa, että ruotsinkielis­ten palvelu­jen saami­nen äidinkielel­län­sä ei ole syn­onyy­mi pakko­ruotsin kanssa, vaan kyseessä on täysin eri asiat.

    Voit toki myös pae­ta ARA-kir­joituk­sen kom­ment­tei­hin. Tämä toki ker­too siitä, että sin­ul­lakaan ei ole argu­ment­te­ja pakko­ruotsin puoles­ta. Lisäk­si se ker­too siitä, että sin­ul­la ei ollutkaan keskusteluhalua vaik­ka niin väi­tit olevan.

  191. teekkari: Minä en ymmär­rä, mik­si “pakko­ruot­si” ter­minä aiheut­taa näp­pylöitä. Se on lyhyt, napak­ka, vaki­in­tunut ilmaisu jos­ta hyvin käy ilmi keskustelun aiheena ole­va asia, eli pakolli­nen ruotsin opiskelu. Keskustelu­nai­heena sekä pakol­lisu­us että ruot­si ovat yhtä tärkeitä.

    a) Mietipä tätä kap­palet­ta: “Minä en ymmär­rä, mik­si “neek­eri” ter­minä aiheut­taa näp­pylöitä. Se on lyhyt, napak­ka, vaki­in­tunut ilmaisu jos­ta hyvin käy ilmi keskustelun aiheena ole­va asia, eli Saha­ran eteläpuolis­es­ta Afrikas­ta kotoisin ole­vat ihmiset.”

    b) Sanaa “pakko­ruot­si” käyt­tää vaki­in­tuneesti vain tämän kiis­tan toinen osa­puoli. Poikkeuk­set ovat harv­inaisia ja vahvis­ta­vat sään­nön. Lisäk­si ter­mi nimeno­maan on syn­tynyt tämän asian aktivistien kesku­udessa, tarkoituk­se­naan levit­tää hei­dän agendaansa.

    Lopuk­si: Uskon kyl­lä että koulu- ja virkamies­ruotsin kanssa on ongelmia ja että varovaista remont­tia tulee tehdä. Min­un osalta “keskustelu” päät­tyy tähän.

  192. ksee: Tuli­pa mieleen, että tehdäänkö suo­ma­laisille nuo­rille todel­li­nen karhun­palvelus sil­lä, että koulu tar­joaa vain surkeaa tai vai­h­toe­htois­es­ti totaalisen katas­tro­faal­ista matem­ati­ikan ja kovien luon­non­ti­etei­den opetusta?

    Korkeak­ouluis­sa tohto­ri­o­hjel­mat ovat olleet jo pidem­pään selvästi avoimia kaikkille tuli­joille, mut­ta nyt sama pätee myös mais­te­ri­o­hjelmi­in. Kun suo­ma­lainen yliop­pi­las aloit­taa teknil­lis-matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­liset opin­ton­sa taidol­lis­es­ti pahim­mil­laan use­am­man vuo­den taka­matkalta moni­in mui­hin mai­hin näh­den, niin ei kai tämä voi olla näkymät­tä saavutuksissa.

    Tein pikaisen laskel­man itselle tutun laitok­sen henkilöstöstä ja näyt­tää siltä, että ulko­lais­ten ouus tohtorik­oulutet­tavista on 2/3. Mais­te­ri­o­hjel­mas­ta rekry­toitavien har­joit­telijoiden suh­teen luvut näyt­tävät ole­van vähän parem­mat, mut­ta kuitenkin 60/40 ulko­maalais­ten eduksi.

    Ei tuo nyt ihan pelkästään suo­ma­lais­ten koulu­jen matem­ati­ikan opetuk­sen tasos­ta johdu. Sekä kiinalaisia että intialaisia on yli mil­jar­di. Kun hei­dän joukostaan päästään val­it­se­maan hyviä opiske­li­joi­ta, niin onhan sitä valin­nan­varaa, vaik­ka kaikkein parhaat menevätkin amerikkalaisi­in huip­puyliopis­toi­hin. Ei ole kovin kum­mallista, että viiden miljoo­nan suo­ma­laisen joukos­ta kelvol­lisia opiske­li­joi­ta löy­tyy paljon vähemmän.

    Siitä olen kyl­lä samaa mieltä, että suo­ma­laisen lukion matem­ati­ikan ja luon­non­ti­etei­den opetuk­ses­sa olisi paljon paran­tamisen varaa. Mietin juuri pari päivää sit­ten, että min­ul­la oli koko lukioaikana pitkässä matem­ati­ikas­sa tasan kak­si kotite­htävää, joiden ratkaisu­pe­ri­aatet­ta ei keksinyt alle viidessä min­uutis­sa. Toki mekaaniseen laskemiseen saat­toi kulua vähän pitem­pikin aika, mut­ta se oli puh­das­ta mekaanista laskemista, kun ratkaisu­pe­ri­aate oli jo selvä. Sen jäl­keen hyp­päys TKK:n opin­to­jen alus­sa oli turhan iso.

  193. Sylt­ty: Noin­han se näis­sä markki­noin­tipuheis­sa menee.

    Todel­lisu­udessa sit­ten “opi­taan”, että hur­rit on homo­ja ja niitä tulee viha­ta, kos­ka he ovat silkkaa ilkeyt­tään keksi­neet täl­laisen pakol­lisen aineen ihan vain suo­ma­laisia kiusatakseen. 

    Ei esimerkik­si nor­jan tai tan­skan kieli­in suh­taudu­ta kouluis­samme niin vihamielis­es­ti kuin ruot­si­in ja ruotsalaisiin.

    Mitä ihmeen järkeä on kas­vat­taa nuorisoa suun­nilleen vihaa­maan ruot­salaisia? Jos­sain peräkylän rait­il­la ruot­sia puhu­mal­la saa aivan var­masti toden­näköisem­min tur­paansa kuin solkkaa­mal­la vaikka­pa espanjaa.

    Mis­täköhän se mah­taisi johtua? 

    Vaik­ka olisi kuin­ka sven­no­maani, niin en vain käsitä, mitä ihmeen hyö­tyä on toimia täysin omien tavoit­tei­de vastaisesti.

    Mah­taako Suomes­sa yleinen ruot­salais­ten vihaami­nen tai hei­dän nimit­te­lyn­sä jne. johtua tästä koulu­jen ruotsin opiskelus­ta? Mikä siinä tapauk­ses­sa selit­tää suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­misen venäläisiin?

  194. R. V.: Huo­maa, että ruotsinkielis­ten palvelu­jen saami­nen äidinkielel­län­sä ei ole syn­onyy­mi pakko­ruotsin kanssa, vaan kyseessä on täysin eri asiat

    Kyl­lä pakko­ruot­sia lähin­nä perustel­laan tarpeel­la tur­va­ta ruotsinkieliset palve­lut. Näin teki juuri ope­tus­min­is­teri Grahn-Laasonen.

    Eiväthän suomenkielis­ten tuot­ta­mat ruotsinkieliset palve­lut toi­mi ollenkaan, mut­ta kulis­sia yritetään pitää pystyssä.

  195. Xerx­es: a) Mietipä tätä kap­palet­ta: “Minä en ymmär­rä, mik­si “neek­eri” ter­minä aiheut­taa näp­pylöitä. Se on lyhyt, napak­ka, vaki­in­tunut ilmaisu jos­ta hyvin käy ilmi keskustelun aiheena ole­va asia, eli Saha­ran eteläpuolis­es­ta Afrikas­ta kotoisin ole­vat ihmiset.”

    b) Sanaa “pakko­ruot­si” käyt­tää vaki­in­tuneesti vain tämän kiis­tan toinen osa­puoli. Poikkeuk­set ovat harv­inaisia ja vahvis­ta­vat sään­nön. Lisäk­si ter­mi nimeno­maan on syn­tynyt tämän asian aktivistien kesku­udessa, tarkoituk­se­naan levit­tää hei­dän agendaansa.

    Väitätkö siis, että koulus­sa opetet­ta­va ruot­si pahoit­taa mie­len­sä, jos sitä kut­su­taan pakko­ruot­sik­si, varsinkin kos­ka sitä on sor­ret­tu ja haukut­tu vuo­sisato­ja? Vai miten nämä ovat mitenkään verrannollisia?

    Eikä tietenkään vastapuoli käytä sanaa, kos­ka ensin­näkään asia ei koske heitä mil­lään taval­la, ruotsinkieliset eivät lue pakko­ruot­sia ja suomenkieliset pakko­ruot­sit­ta­jat luk­i­si­vat ilmeis­es­ti muutenkin ruot­sia, vaik­ka se olisi vapaae­htoista. Pakko­ruot­si on pakko­ruot­sia vain heille, joil­la olisi sille ajalle ja resurs­seille tärkeäm­pääkin opiskeltavaa, mut­ta heitä var­maan onkin sit­ten enem­mistö suomalaisista. 

    Se nyt on vaan niin, että pakko­ruot­sit­ta­jien mielipi­de ei ole arvokkaampi kuin niiden, jot­ka sitä vas­tus­ta­vat, ja ottaen huomioon, että asia kos­kee vain ihmistä itseään, hänen oma mielip­i­teen­sä (ja mah­dol­lis­es­ti per­heen­sä) on tässä asi­as­sa ain­oa, jol­la pitäisi olla mitään merkitystä.

    1. Minä en ymmär­rä, mikä ero oan pakol­lises­sa ruot­sis­sa ja pakko­ruot­sis­sa. Molem­mat tarkoit­ta­vat samaa, toinen on vain ytimekkäämpi. Kai siitä on kuitenkin voita­va keskustel­la, että opiskelu on pakollista.

  196. Hyvät ihmiset, olisiko jo aika kat­soa avoimin silmin pakko­ruot­sil­i­tur­giaa ja sen kolmea kan­tavaa aja­tus­ta, perusvirhettä:

    1. Ruot­sista on muka kaikille hyötyä

    vaan kuin­ka sanoikaan monikult­tuurisu­us­tutk­i­jamme ja Mag­man enti­nen luot­to­tutk­i­ja Saukkonen: 

    “Ruot­si voi ava­ta muu­tamille suomenkielisille ovia mut­tei kaikille — Vahvin argu­ment­ti pakko­ruot­sia vas­taan on se, että hyvin suuri osa opiske­li­joista ei saa mitään hyö­tyä ruotsin opinnoistaan”.

    2. Pakko­ruot­sista ei voi muka olla kenellekään haittaa

    Kuitenkin pakko­ruot­sille rin­nasteinen Ahve­nan­maan pakko­suo­mi pois­tet­ti­in, kos­ka “se söi nuorten muun kieli­taidon”. Kieli­in ei voi panos­taa rajat­tomasti. Eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jataus­taisille tai dyslek­sikoille pakko­ruot­si on julkea, jul­ma este ja resurssisyöp­pö opinnoissa. 

    Viimek­si koulun päät­tyessä jut­telin kasilu­okkalaisen pojan kanssa. “Vit­si kuin mul­la voi olla näin hyvä todis­tus”, riemuit­si kaveri. Dyslek­si­as­ta huoli­mat­ta hän oli saanut nos­tet­tua keskiar­voaan ja mon­en aineen kohdal­la oli tyy­dyt­tävä tai jopa kiitet­tävä numero, esim. matem­ati­ikas­sa. “Oletko harkin­nut lukio­ta ensi vuon­na”, kysyin. “Äh, kun mul­la on toi ruot­si”, sanoi kaveri ja viit­tasi koval­la työl­lä saatu­un kuu­toseen, jon­ka pitäisi kokei­den perus­teel­la olla viito­nen. Näin muuten lah­jakas ja hyvälu­on­teinen nuori mies on jo madal­ta­mas­sa opin­to­toiveitaan pakko­ruotsin vuoksi. 

    3. Pakko­ruot­si on muka suomenkielis­ten etu

    RKP on luonut pakko­ruotsin ja tehnyt kaik­ki siihen liit­tyvät tiuken­ta­vat, laa­jen­ta­vat ja varhais­ta­vat aloit­teet itse, toki folk­tinget-verkos­ton kaut­ta on haet­tu tukea muil­ta. Tätä ei RKP suinkaan ole tehnyt suomenkielis­ten eduk­si. Pakko­ruot­si on nimeno­maan ruotsinkielis­ten etu — mah­dol­lis­taes­saan ruotsinkielis­ten oikopo­lut, kiin­tiöt, alem­mat pääsyra­jat ja virkamiesurat, se on niin tärkeä, että se menee jopa ruotsinkielis­ten palvelu­jen jär­jestämisen edelle.

    Kieli­v­a­paus olisi suomenkielisen ja uus­suo­ma­laisen etu. Se on lähtöko­h­ta kieliopin­nois­sa muual­lakin ja mah­dol­lis­taisi laa­jan kieli­v­aran­non yksilöi­den valites­sa itselleen mielekkäitä kieliä. 

    Pakko­ruotsin kaltaista pien­tä pakol­lista vähem­mistökieltä alak­oulus­ta yliopis­toon ei ole mis­sään muual­la. Mis­sään ei ole myöskään kaikkia aka­teemisia alas­ta riip­pumat­ta kahlit­se­via virka­pakkopalvelukie­len opintoja.

    Suret­taa asial­lisen tiedon ja johdon­mukaisen päät­te­lyn vähyys tämän tee­man ympäril­lä. Kuka voi haas­taa esim. Grahn-Laa­sosen tuo­maan esi­in sen val­tiosään­töop­pi­neen, jon­ka neu­vo­jen perus­teel­la jopa ruot­si­ton kielikokeilu nyt vesitetään?

  197. Xerx­es: a) Mietipä tätä kap­palet­ta: “Minä en ymmär­rä, mik­si “neek­eri” ter­minä aiheut­taa näp­pylöitä. Se on lyhyt, napak­ka, vaki­in­tunut ilmaisu jos­ta hyvin käy ilmi keskustelun aiheena ole­va asia, eli Saha­ran eteläpuolis­es­ta Afrikas­ta kotoisin ole­vat ihmiset.”

    b) Sanaa “pakko­ruot­si” käyt­tää vaki­in­tuneesti vain tämän kiis­tan toinen osa­puoli. Poikkeuk­set ovat harv­inaisia ja vahvis­ta­vat sään­nön. Lisäk­si ter­mi nimeno­maan on syn­tynyt tämän asian aktivistien kesku­udessa, tarkoituk­se­naan levit­tää hei­dän agendaansa.

    Lopuk­si: Uskon kyl­lä että koulu- ja virkamies­ruotsin kanssa on ongelmia ja että varovaista remont­tia tulee tehdä. Min­un osalta “keskustelu” päät­tyy tähän.

    A) “Neek­eri” on nyky­isin erit­täin vah­van pejo­rati­ivisen kon­no­taa­tion sisältävä ilmaisu. Jos halu­aisit vält­tämät­tä käyt­tää afrikkalaisen tai tum­mai­hoisen sijas­ta vält­tämät­tä lati­nalainaa olisi negri­di asial­lisem­pi ilmaisu. Ver­rates­sasi sanaa “neek­eri” sanaan “pakko­ruot­si”, osoi­tat täy­del­lis­es­ti sen, ettei sin­ul­la ole mitään suh­teel­isu­u­den­ta­jua tai arvostelukykyä. 

    B) “Pakko­ruot­si” ilmaisua käytet­tään, kos­ka ruotsin opiskelu on pakol­lista yläas­teelta yliopis­toon. Mikä siinä on niin ihmeel­listä? Kuvaavaa on kuin­ka keski­tyt lähin­nä metakeskustelu­un, eli suos­tut keskustele­maan etupäässä siitä mitä ilmaisu­ja saa käyt­tää tässä keskustelus­sa, etkä ota sanal­lakaan kan­taa siihen, ovatko esim kieliki­in­tiöt oikeutet­tu­ja, ja “pakko­ruotsin” tarpeel­lisu­ud­estakin toteat vain “varovaista remont­tia tulee tehdä”. 

    Etkö todel­lakaan käsitä, ettei ongel­ma ole nykyis­es­tä kielipoli­ti­ikas­ta käyte­tyis­sä ilmaisu­is­sa, vaan ongel­ma on nykyi­nen kielipoli­ti­ik­ka itsessään. Yleen­sä yhteiskun­nal­liset ongel­mat ja jän­nit­teet eivät ole kor­jaan­tuneet saivartele­mal­la ja syyt­tämäl­lä mui­ta vääristä sanavalinnoista.

  198. Kan­nat­taisi ehkä ottaa oppia Ruot­sista, joka on mielestäni hyvä esimerk­ki siitä miten vähem­mistökielien oikeudet kan­nat­taa jär­jestää. Suomea puhu­vien määrä Ruot­sis­sa on suur­in­pi­irtein samaa luokkaa nyky­isin kuin ruot­sia puhu­vien Suomes­sa ja alueel­liset erot ovat siel­läkin suuria.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka

    “Vuon­na 2010 suomes­ta tuli viralli­nen kieli myös 18 muus­sa kun­nas­sa ja helmiku­us­sa 2011 vielä viidessä lisää. Nyt mukana on Kes­ki- ja Etelä-Ruotsin kun­tia ja suuria teol­lisu­u­s­paikkakun­tia kuten Tukhol­ma ja Göte­borg. Uud­is­tuk­sen jäl­keen 40% ruotsin­suo­ma­lai­sista asuu kun­nas­sa, jos­sa suo­mi on viralli­nen vähemmistökieli”

    Eli Ruot­sis­sa on vih­doin päästy siihen, että suomel­la on myös viralli­nen ase­ma kie­lenä jois­sain osis­sa maa­ta — tässä olisi hyvä tavoite mielestäni Suomellekin.

    Mui­ta vähem­mistökieliä Ruot­sis­sa ovat mm. Jid­diš, meänkieli ja saame. Tässä kat­e­go­ri­as­sa siis ollaan eikä se ilmeis­es­ti ole ollut este suo­ma­lais­ten muu­tolle Ruotsiin.

    Esim. Tam­pereel­la on enem­män syn­type­r­äisiä Kiinalaisia kuin Ruotsin kansalaisia eikä se, että tääl­lä ei ole man­dari­inikielisiä perus­palvelui­ta ole estänyt heitä muut­ta­mas­ta tänne. 

    Tääl­lä asuu myös ihmisiä Yhdys­val­loista, Sak­sas­ta ja Bri­tan­ni­as­ta suur­in­pi­irtein yhtä paljon kuin Ruotsin kansalaisia ja ilmeis­es­ti hekin jotenkin sin­nit­televät tääl­lä, vaik­ka käsit­tääk­seni mitään eri­ty­isiä “ran­skankielisiä” perus­palvelui­ta ei ole val­tion toimes­ta järjestettynä.

  199. mjo­ki: Etkö todel­lakaan käsitä, ettei ongel­ma ole nykyis­es­tä kielipoli­ti­ikas­ta käyte­tyis­sä ilmaisu­is­sa, vaan ongel­ma on nykyi­nen kielipoli­ti­ik­ka itsessään

    Juuri tuos­sa on asian ydin. Vika on nimeno­maan kielipoli­ti­ikas­sa ja se tuot­taa enem­män muu­ta vahinkoa kuin vain sup­peam­mat kielivalinnat.

    Ruotsin pakol­lisu­u­den purkami­nen edel­lyt­tää kielipoli­ti­ikan muuttamista.

  200. Sit­ten on vielä tämä kieli­taidon monipuolis­t­a­mi­nen, johon pakko­ruot­sit­ta­jat tar­joa­vat pakko­ruot­sia ain­oak­si ratkaisuk­si. Meil­lä on jo yli sadan kie­len rikkaus ole­mas­sa maa­han­muut­ta­jis­samme, mut­ta hul­lu­u­den huipen­tu­mana heil­lä luete­taan pakko­ruot­sia, joka katkaisee opin­not monil­ta. Jos he saisi­vat käyt­tää pakko­ruotsin tun­nit kotikieleen­sä, sieltä tulisi valmi­il­ta poh­jal­ta sitä kiel­ten mon­imuo­toisu­ut­ta ja opiskelul­la olisi vielä kotien vah­va tuki takanaan.

  201. Mikael M.: Vier­essä seis­syt kuusi vuot­ta nuorem­pi ystäväni, jon­ka aikana yo-ruot­si ei enää ollut pakol­lista, ei ymmärtänyt sanomas­tani mon­taakaan sanaa. 

    Ja juuri tämä on ongel­mallista. Minus­ta tämä on asian ytimessä.

    Arto: hän puhui min­ulle hitaasti ruot­sia, minä hänelle hitaasti suomea. Kom­mu­nikoin­ti tuli hoidettua. 

    Siis meinaatko, että olisitte ymmärtäneet tuol­la taval­la toisianne ilman pakol­lista kie­lenope­tus­ta? Hän ymmärtäen kuun­telisi suomea ja sinä ruot­sia ilman minkään­laisia opintoja?

    ope: Virkamies­ruotsin hin­ta­lap­pu kohoaa 17 miljoon­aan euroon vuodessa. 

    Eikös se siten ole hel­vetin halpaa?

    Juk­ka Siren: “Pakko­ruotsin” kak­si fun­da­men­taal­ista perustelua ovat: 1) Se on osa suo­ma­laista kult­tuuria ja his­to­ri­aa ja 2) Suomes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeasti mon­es­sa amma­tis­sa tarvitaan. 

    Kol­mas on yhteiskun­nan yht­enäisyys ja kansan kyky ymmärtää toisi­aan. Täy­tyy muis­taa, että pakko­ruotsin mukana läh­tee pakkosuomi.

    ope: Bel­gia on selkeästi jakautunut 

    Ja se on todel­la ongel­mallista. Bel­gian malli on huono.

  202. Näköjään min­un piti vielä pala­ta tänne, kos­ka RV syyt­ti pakenemisesta:)
    1) Kan­natan kieli- ja kult­tuurikyl­vetys­tä tenav­ille. En pidä sitä varsi­naise­na kiel­tenopiskelu­na, vaik­ka se var­maan luo myös siihen valmiuksia.

    2) Kan­natan ruotsinkielis­ten oikeut­ta käyt­tää kak­sikieli­sis­sä kun­nis­sa äidinkieltään julkisel­la sek­to­ril­la, ilman tulkin mukana oloa.

    Miten koh­ta 2)järjestetään, on eri asia. Se voidaan ehkä jär­jestää myös niin, että ruotsinkie­len tun­te­ja on halukkaille riit­tävästi tar­jol­la, ja että ruotsinkielis­ten oikeuk­sista lasareteis­sa ja raas­tu­vis­sa pide­tään lujasti kiin­ni. Ennen kaikkea he itse, mut­ta tarvit­se­vat siihen enem­mistön myötämieltä.

    Täl­laisen ajat­telun mon­et RKP:ssä pelkäävät ole­van jonkin­lainen slip­pery slope. Ymmär­rän pelon, mut­ta en ole var­ma, että mon­et yleiset pakol­lisen ruotsin puoles­ta käyte­tyt argu­men­tit sen kum­mem­min edis­tävät asiaa.

  203. ope: Suret­taa asial­lisen tiedon ja johdon­mukaisen päät­te­lyn vähyys tämän tee­man ympäril­lä. Kuka voi haas­taa esim. Grahn-Laa­sosen tuo­maan esi­in sen val­tiosään­töop­pi­neen, jon­ka neu­vo­jen perus­teel­la jopa ruot­si­ton kielikokeilu nyt vesitetään?

    Asial­lista tietoa on kyl­lä saatavis­sa, mut­ta johdon­mukaisen päät­te­lyn puuttues­sa on jumi­udut­tu vään­tämään pelkästä kiel­ten opetuk­ses­ta. Varsi­nainen vika on kuitenkin kielipoli­ti­ikass­sa. Pitäisi lop­ul­takin keskit­tyä olennaiseen.

    Kun tiede­tään, että suo­ma­lais­ten suuri enem­mistö halu­aa ruotsin opiskelun ole­van vapaae­htoista, niin mihin tuo­ta kielikokeilua tarvitaan?

  204. Nimien kerääjä:
    Jos he saisi­vat käyt­tää pakko­ruotsin tun­nit kotikieleen­sä, sieltä tulisi valmi­il­ta poh­jal­ta sitä kiel­ten mon­imuo­toisu­ut­ta ja opiskelul­la olisi vielä kotien vah­va tuki takana. 

    Puhu­mat­takaan siitä että vaik­ka jos­sain itähelsinkiläisessä koulus­sa suo­ma­lais­taus­taiset nuoret voisi­vat mielu­um­min opiskel­la viroa, venäjää, ara­bi­aa tai far­sia jos kaveripi­iris­sä on niitä osaavia. Alatyylin yksit­täiset sanat ovat kyl­lä käytössä suo­ma­lais­taus­taisil­lakin joten siitä olisi hyvä jatkaa. 

    Moti­vaa­tio­ta lisää kum­masti jos pystyy kieli­taidol­la pätemään porukas­sa tai jopa otta­maan kon­tak­tia vas­takkaiseen sukupuoleen. Ruotsinkielisiähän ei lähipi­iristä löy­dy kos­ka ovat seg­re­goitu omi­in kouluihinsa.

  205. Juk­ka Siren:
    Näköjään min­un piti vielä pala­ta tänne, kos­ka RV syyt­ti pakenemisesta:)
    1) Kan­natan kieli- jakult­tuurikyl­vetys­tä tenav­ille. En pidä sitä varsi­naise­na kiel­tenopiskelu­na, vaik­ka se var­maan luo myös siihen valmiuksia.

    2) Kan­natan ruotsinkielis­ten oikeut­ta käyt­tää kak­sikieli­sis­sä kun­nis­sa äidinkieltään julkisel­la sek­to­ril­la, ilman tulkin mukana oloa.

    Miten koh­ta 2)järjestetään, on eri asia. Se voidaan ehkä jär­jestää myös niin, että ruotsinkie­len tun­te­ja on halukkaille riit­tävästi tar­jol­la, ja että ruotsinkielis­ten oikeuk­sista lasareteis­sa ja raas­tu­vis­sa pide­tään lujasti kiin­ni. Ennen kaikkea he itse, mut­ta tarvit­se­vat siihen enem­mistön myötämieltä.

    Täl­laisen ajat­telun mon­et RKP:ssä pelkäävät ole­van jonkin­lainen slip­pery slope. Ymmär­rän pelon, mut­ta en ole var­ma, että mon­et yleiset pakol­lisen ruotsin puoles­ta käyte­tyt argu­men­tit sen kum­mem­min edis­tävät asiaa. 

    Ter­ve­tu­loa takaisin. Kohtaan 1) kysy­isin vielä, että kan­natatko kieli- ja kult­tuurikyl­vetys­tä mil­lä tahansa kiel­lä vai vain ruotsin kielellä?

    Kohtaan 2) kysy­isin vielä, että mis­tä syys­tä tulkin mukanao­lo olisi niin kauheaa, että se pitää kieltää? Asia on toki ilman tulkke­jakin jär­jestet­tävis­sä, mut­ta mielestäni se mak­saa enem­män ja ei tuo mitään lisää asi­akkaalle. (Halu­atko siis tosi­aan, että Helsingis­sä joka palvelupis­teel­lä on kaikkien saa­men kiel­ten osaa­jia, vai riit­täisikö, että tarvit­taes­sa jär­jestetään tulk­ki paikalle?)

  206. Tuo­mo: Asial­lista tietoa on kyl­lä saatavis­sa, mut­ta johdon­mukaisen päät­te­lyn puuttues­sa on jumi­udut­tu vään­tämään pelkästä kiel­ten opetuk­ses­ta. Varsi­nainen vika on kuitenkin kielipoli­ti­ikass­sa. Pitäisi lop­ul­takin keskit­tyä olennaiseen.

    Kun tiede­tään, että suo­ma­lais­ten suuri enem­mistö halu­aa ruotsin opiskelun ole­van vapaae­htoista, niin mihin tuo­ta kielikokeilua tarvitaan?

    Asial­lista tietoa ei jae­ta: ei tietoa siitä, miten ain­oa laat­u­aan pakko­ruot­simme on maail­mas­sa, miten voimakkaasti sitä gallu­peis­sa kri­ti­soidaan ja miten jopa Ahve­nan­maal­ta vas­taa­va pakko­suo­mi pois­tet­ti­in, miten surkean näytelmän seu­rauk­se­na pakko saatet­ti­in voimaan ja miten pakon viime aikaiset lujit­tamiset on niin ikään tehty sul­jet­tu­jen ovien takana ja…Sen sijaan jatku­vaa nal­jailua siitä, että suo­ma­laiset ovat asen­neon­gal­maisia, laisko­ja ja ken­ties jopa tyh­miä, kun pakko­ruot­si ei mais­tu, saa lukea ja kuul­la riittämään.

    Kielikokeilun ehdot­ta­mi­nen oli tietysti vain hätäratkaisu, jol­la toisaal­ta rauhoitelti­in pakko­ruot­sista eroon halu­avaa enem­mistöä mut­ta ei yritet­ty suo­raan haas­taa pakko­ruotsin jatkos­ta kynsin ham­pain kiin­ni pitävää kak­sikielistä eliittiä. 

    Kielipoli­ti­ik­ka on hämärä käsite useim­mille ja sik­si siitä on vielä helpom­pi runoil­la litur­giaa kuin pakko­ruot­sista — sik­si halu­an keskit­tyä tähän selkeään ongel­maan enkä rak­en­teisi­in sen takana. Hyvä, jos joku jak­saa kri­ti­soi­da myös noi­ta rak­en­tei­ta eli kielipoli­ti­ikkaa yleensä.

    Perustelin tuol­la ylem­pänä, miten pakko­ruot­sia hehkut­tel­e­va litur­gia perus­tuu val­heel­lisi­in näke­myk­si­in enem­mistön kiel­tenopetuk­ses­ta ja miten litur­gial­la ohite­taan realismi:

    1. “Ruot­si voi ava­ta muu­tamille suomenkielisille ovia mut­tei kaikille — Vahvin argu­ment­ti pakko­ruot­sia vas­taan on se, että hyvin suuri osa opiske­li­joista ei saa mitään hyö­tyä ruotsin opin­nois­taan”. (monikult­tuurisu­us­tutk­i­ja Saukkonen)

    2. Eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jataus­taisille tai dyslek­sikoille pakko­ruot­si on julkea, jul­ma este ja resurssisyöp­pö opin­nois­sa. Ja aivan kuten pakko­suo­mi Ahve­nan­maal­la “söi nuorten muun kieli­taidon”, pakko­ru­osi man­ner­maal­la syö muun kieli­taidon. Alak­oulus­ta yliopis­toon jatku­va panos­tus on muus­ta, tärkeäm­mästä poissa.

    3. Pakko­ruot­si on hait­ta suomenkielisille ja uus­suo­ma­laisille, mut­ta se on nimeno­maan ruotsinkielis­ten tai oikeas­t­aan ruot­si/­suo­mi-kak­sikielis­ten etu: mah­dol­lis­taes­saan ruotsinkielis­ten oikopo­lut, kiin­tiöt, alem­mat pääsyra­jat ja virkamiesurat, se on niin tärkeä, että se menee jopa ruotsinkielis­ten palvelu­jen jär­jestämisen edelle.

    Pakon puo­lus­ta­jat nos­ta­vat näi­den reali­teet­tien sijaan esi­in oman litur­giansa, jos­sa pakko­ruot­si on vält­tämätön, kos­ka muka
    1. pakko­ruot­si on osa suo­ma­laista kult­tuuria ja his­to­ri­aa — tosin onhan lati­nakin osa län­si­maista kult­tuuria ja historiaa
    2) Suomes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeasti mon­es­sa amma­tis­sa tarvi­taan — tosin monia muitakin kieliä tarvi­taan ja tarvi­taan paljon muu­takin, mitä ei vaa­di­ta pakol­lisen, eikä vas­taavien tarpei­den vuok­si ole valit­tu pakol­lista pien­tä vähem­mistökieltä kaikille mis­sään muuallakaan
    3. yhteiskun­nan yht­enäisyys ja kansan kyky ymmärtää toisi­aan, kosa pakko­ruotsin mukana läh­tee pakko­suo­mi — ikään kuin alle viiden pros­entin vähem­mistö kaataisi maan “yht­enäisyy­den”, mikäli suu­tus­päis­sään lakkaisi opiskele­mas­ta maan pääkieltä, kos­ka ei ole pakkoruotsiakaan…

    Ver­tailkaa nyt näitä perustelu­ja ja miettikää!

    Ei mikään ihme, ettei tälle pal­stalle ole eksynyt yksikään Vihrei­den viral­li­sista pakko­ruotsin kan­nat­ta­jista — he tietävät, ettei pakos­ta kan­na­ta nos­taa vuorop­uhelua, kos­ka heil­lä on tar­jo­ta vain litur­giansa, ei muuta.

  207. Toivon, että Suomen satavuo­tisvuon­na, 2017, voidaan tehdä kauan pan­tat­tu ja kansan enem­mistön jo pitkään odot­ta­ma päätös pakko­ruotsin lakkauttamisesta.

    Åbo akademin tutkimus­tu­los vuodelta 2014 ker­too totu­u­den: 74% suomenkieli­sistä kan­nat­taa pakko­ruot­sista luopumista.

  208. Gia­r­diniera: Puhu­mat­takaan siitä että vaik­ka jos­sain itähelsinkiläisessä koulus­sa suo­ma­lais­taus­taiset nuoret voisi­vat mielu­um­min opiskel­la viroa, venäjää, ara­bi­aa tai far­sia jos kaveripi­iris­sä on niitä osaavia. Alatyylin yksit­täiset sanat ovat kyl­lä käytössä suo­ma­lais­taus­taisil­lakin joten siitä olisi hyvä jatkaa. 

    Moti­vaa­tio­ta lisää kum­masti jos pystyy kieli­taidol­la pätemään porukas­sa tai jopa otta­maan kon­tak­tia vas­takkaiseen sukupuoleen. Ruotsinkielisiähän ei lähipi­iristä löy­dy kos­ka ovat seg­re­goitu omi­in kouluihinsa.

    Miten oike­as­sa oletkaan!
    Kau­pas­sa äsken autoin yhtä nuor­ta miestä löytämään mauste­hyllystä kaneli­tanko­ja ja kiitok­sek­si hän opet­ti min­ulle mitä se on ara­bi­ak­si. Hyvä me!

    Elämäni hauskim­mat kiel­ten tun­nit ovat olleet juurikin viron kie­len tun­nit. Sel­l­aista oppimisen iloa ilman nöyryy­tys­tä soisi nuo­rillekin ja käyt­töä on vähin­tään se ver­ran kuin pakko­ruot­sil­lakin. Käytän­nön har­joit­telukin olisi hauskaa ja olisi­han se kau­nis käde­no­jen­nus vel­jeskansallemme joka on vuosikymmenet opiskel­lut suomea.

  209. anonyy­mi:
    Kol­mas on yhteiskun­nan yht­enäisyys ja kansan kyky ymmärtää toisi­aan. Täy­tyy muis­taa, että pakko­ruotsin mukana läh­tee pakkosuomi.
    .

    Mik­si? Jos kieli­pakot­ta­jat uskoisi­vat omaan pro­pa­gan­daansa — että toisen koti­maisen pakol­lisu­us on vält­tämät­tömän lois­ta­va asia, niin sil­loin­han he kan­nat­taisi­vat pakko­suomea ihan riip­pumat­ta pakko­ruotsin kohtalosta.

  210. “Mik­si? Jos kieli­pakot­ta­jat uskoisi­vat omaan pro­pa­gan­daansa – että toisen koti­maisen pakol­lisu­us on vält­tämät­tömän lois­ta­va asia, niin sil­loin­han he kan­nat­taisi­vat pakko­suomea ihan riip­pumat­ta pakko­ruotsin kohtalosta.”

    Niin­pä. Ja edelleenkin pakko­ruotsin tosi­asialli­nen peruste on suomenkielis­ten ajan tuh­laami­nen. Todis­tei­ta, ei sit­ten pien­in­täkään, muus­ta ei ole eikä tule. 

    Muis­tu­tuk­sek­si todis­ta­jan­lausun­to pakko­ruotsin syn­nyn alkuajoilta: 

    “Jo 70-luvul­la eräässä perusk­oulukok­ouk­ses­sa, muis­taak­seni Jyväskylässä Perusk­oulu 5 vuot­ta ‑sem­i­naaris­sa, uskalsi eräs sil­loisen kouluhal­li­tuk­sen ruotsinkielisen osas­ton edus­ta­ja esit­tää pakol­lisu­u­den todel­lisen syyn, joka pal­jas­taa, että alku­jaankaan ei ole ollut kysymys koulu­jen kielipoli­ti­ikas­ta vaan yleis­es­tä yhteiskun­tapoli­ti­ikas­ta. Hän sanoi pakko­ruot­sista käy­dyssä keskustelus­sa jok­seenkin sanatarkasti näin: ‘Suomen kaltaises­sa maas­sa pienen vähem­mistön on pakko oppia val­taväestön kieli eli suo­mi, jos halu­aa työtä pienen koti­paikkansa ulkop­uolelta — varsinkin ruotsinkielisel­lä ran­nikol­la. Ruotsinkielisiltä lap­sil­ta kuluu siihen val­tavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisil­lä ei olisi tätä vas­taavaa ‘rasitet­ta’, he voisi­vat käyt­tää aikansa ja voimansa hyödyl­lisem­min esim. englan­ti­in tai matem­ati­ikkaan, jol­loin ruotsinkieliset lapset jou­tu­isi­vat epäoikeu­den­mukaiseen ase­maan.’ Tämä oli siis pakol­lisen ruotsin aja­jien filosofia ja todel­li­nen moti­ivi — -.” Asseri Jout­simä­ki, Opet­ta­ja-lehti 10/2004.

  211. Pakko­ruotsin puolta­jien ja vas­tus­ta­jien kesken voitaisi­in tehdä kom­pro­mis­si, joka lieven­tää ruotsin pakol­lisu­ut­ta, mut­ta ei kokon­aan poista sitä.

    Kom­pro­mis­si: Nyky­isin ruot­sia pitää opiskel­la viimeistään toise­na kie­lenä. Jatkos­sa sitä pitäisi lukea viimeistään kol­man­te­na kielenä. 

    Eli jos oppi­las opiskelee vain kak­si kieltä, niin ruotsin ei tarvitse olla niiden kiel­ten joukos­sa. Ruot­si tulisi kuitenkin vas­taan viimeistään lukiossa.

  212. vihreä nyöri:
    Kom­pro­mis­si — ruot­sia viimeistään kol­man­te­na kie­lenä — Ruot­si tulisi kuitenkin vas­taan viimeistään lukiossa. 

    Siis jos opiskelee vain kah­ta vieras­ta kieltä, ei tarvitse ottaa ruot­sia perusk­oulus­sa, mut­ta kol­mas kieli olisi viimeistään ruot­si ja kaikkien luki­o­lais­ten olisi luet­ta­va ruot­sia ja ilmeis­es­ti korkeak­ouluis­sa jatket­taisi­in virkapakkoruotsilla.

    Mil­lä tavoin vaikka­pa matemaat­tis­es­ti lah­jakkaat dyslek­sikot tai laa­ja-alai­sista opin­noista kiin­nos­tuneet maa­han­muut­ta­jat hyö­ty­i­sivät tästä kom­pro­mis­sista? Eivät mitenkään, mikäli mieliv­ät lukioon tai ammat­tik­oulun kaut­ta korkeakouluun. 

    Ain­oa ryh­mä, joka hyö­ty­isi, oli­si­vat kaikkein kielilah­jakkaim­mat, jot­ka pää­sevät panos­ta­maan kah­teen vier­aaseen kieleen ennen ruot­sia. Mut­ta hei­dätkö tässä pitää pelas­taa ensin? Muut lopet­taisi­vat perusk­oulus­sa aloit­ta­mansa toisen kie­len pakko­ruotsin alkaessa. 

    Ennen kuin lähdet muo­vaa­maan kom­pro­mis­sia, joka ei palvele ketään, vas­taa­pa oleel­liseen kysymyk­seen: Mik­si meil­lä pitää olla pakko­ruot­si, mihin sitä tarvi­taan ja ketä se hyödyttää?

  213. ope: Mik­si meil­lä pitää olla pakko­ruot­si, mihin sitä tarvi­taan ja ketä se hyödyttää?

    Ei meil­lä pitäisikään olla pakko­ruot­sia, kos­ka kansan suuri enem­mistö halu­aa ruotsin opiskelun ole­van vapaaehtoista.

    Pakko­ruot­sia tarvi­taan ruotsinkielisen vähem­mistön, ruotsin kie­len ja Suomen hep­poisen kak­sikielisyy­den tukemiseen.

    Me 95%:n enem­mistö emme tietenkään tarvitse emmekä hyödy pakko­ruot­sista mil­lään taval­la. Kaik­ki asi­as­ta kiin­nos­tuneethan voisi­vat joka tapauk­ses­sa opiskel­la ruot­sia vapaaehtoisesti.

  214. ope: Ain­oa ryh­mä, joka hyö­ty­isi, oli­si­vat kaikkein kielilah­jakkaim­mat, jot­ka pää­sevät panos­ta­maan kah­teen vier­aaseen kieleen ennen ruot­sia. Mut­ta hei­dätkö tässä pitää pelas­taa ensin? Muut lopet­taisi­vat perusk­oulus­sa aloit­ta­mansa toisen kie­len pakko­ruotsin alkaessa. 

    Ei kenenkään tarvitse lopet­taa mitään. Jos lukee perusk­oulus­sa pitkän englan­nin ja pitkähkön Venäjän, niin voi selvit­tää perusk­oulun ilman ruotsin opin­to­ja. Lukios­sa nämä samat kielet jatku­vat ja niiden lisäk­si tulee lyhyt ruotsi. 

    Tämähän on selvä paran­nus nykyti­lanteeseen. Puo­let ikälu­okas­ta säästyy pakol­liselta ruot­sil­ta kokon­aan ja lukioon jatkav­il­la ruotsin pakko-opin­not vähenevät 7 vuodes­ta 3 vuoteen.

  215. Lukios­sa pakol­lista on uskon­to ja ruot­si. Siinä vas­ta kum­malli­nen lainsäädäntö.

    Eri­ty­isopet­ta­jatut­tu tuos­sa juuri huokaili, että monikielisille per­heille juuri ruot­si tuot­taa harmia — ja ihan ok ihmiset roikote­taan hänen tutkiop­tuk­ses­saan, että se vito­nen voidaan antaa päättötodistukseen.
    Fik­sumpaa oisi opet­taa suomea, sekä ään­tämistä että lukemista ja kirjoittamista.

    Perusk­oulu 1) Äidinkieli 2) K1 Englan­ti 3) K2 valin­nainen, pakolli­nen kieli, ruot­si lie­nee aina tar­jol­la, muut valin­nat paikkakun­nan mukaan — yleen­sä kait ruotsin lehto­ril­la on joku muukin pätevyys 4) K3 valin­nainen, vapaae­htoinen (voi olla ruotsikin)
    K2 ja K3 tun­nit voi käyt­tää kotikie­len ja/tai suomen vahvistamiseen.

    Lukios­sa voi lukea pitkänä K2 ja K3 kielet, jos halu­aa. Kielet voi lukea lyhyenä, jol­loin taas perusk­oulun valin­nat evät tuo­ta haittaa.

    Yliopis­tossa on englan­nin ammatill­i­nen pain­o­tus ja toivon mukaan monipuo­li­nen kieli­tar­jotin kiin­nos­tuneille. Joka tapauk­ses­sa ruot­sia vier­aana kie­lenä pitäsi voi­da siel­läkin lukea ja mielel­lään siten, että se kol­men vuo­den kurssi­tus riit­tää ammat­tikäyt­töön edes Ruotsissa. 

    Ruot­sille on käytöä, jol­loin sitä oppi­vat juuri oikeat henkilöt. Se on ihan opit­ta­va kieli. Ulko­maan opiskelu­vai­h­to vain suun­tau­tuu muuallekin, joten… val­in­ta ja vapaae­htoisu­us ovat hyvä asia.

  216. 1. Luovu­taan ruotsin kielestä tutkintovaatimuksissa
    2. Säi­lytetään ruotsin kieli virkavaatimuksissa

    Näin toim­i­mal­la he, jot­ka eivät haaveile kivas­ta palkkiovi­ras­ta pää­sevät pälkähästä ja suomen­ruot­salaiset saa­vat palvelua jatkos­sakin ruotsiksi.

    Win win.

  217. Iltale­hdessä on Ilmari Ros­ti­lan blo­gin perässä iso joukko osu­via kom­ment­te­ja tämän ketjun aiheesta.

    Lukekaa­pas!

  218. Verum Fal­sum:
    1. Luovu­taan ruotsin kielestä tutkintovaatimuksissa
    2. Säi­lytetään ruotsin kieli virkavaatimuksissa

    Näin toim­i­mal­la he, jot­ka eivät haaveile kivas­ta palkkiovi­ras­ta pää­sevät pälkähästä ja suomen­ruot­salaiset saa­vat palvelua jatkos­sakin ruotsiksi.

    Win win.

    Tämä olisi real­isti­nen alku — mut­ta seu­raa­va askel olisi vääjäämät­tä virkami­esten kieli­v­aa­timusten järkevöit­tämi­nen. Ei voi­da ajatel­la, että pian suurin osa kansas­ta olisi kel­paam­a­ton virkoi­hin. Palve­lut voidaan hoitaa ilman, että kaik­ki virkamiehet viet­tävät vuosia ruotsinopin­to­jen parissa.

  219. JTS:
    Lukios­sa pakol­lista on uskon­to ja ruot­si. Siinä vas­ta kum­malli­nen lainsäädäntö.

    Eri­ty­isopet­ta­jatut­tu tuos­sa juuri huokaili, että monikielisille per­heille juuri ruot­si tuot­taa harmia – ja ihan ok ihmiset roikote­taan hänen tutkiopetuk­ses­saan, että se vito­nen voidaan antaa päättötodistukseen.
    Fik­sumpaa oisi opet­taa suomea, sekä ään­tämistä että lukemista ja kirjoittamista.

    Kiitos, että huomioit tämän. Tarken­nan, että myös moni dyslek­sikko tai kielis­sä vähem­män lah­jakas tarvit­sisi saman paketin.

    Esimerkik­si Ruot­sis­sa toim­i­taan näin ja noin kol­mannes opiske­li­joista (dyslek­sikot, maa­han­muut­ta­jat,…) luke­vat toisen vier­aan kie­len sijaan lisää ruot­sia (siis koulukieltä) tai omaa kotikieltä tai jopa lisää englan­tia. Tavoit­teena on saa­da jokaiselle sel­l­ainen kieli­taito, että se parhait­en tukee jatko-opin­to­ja, joiden perus­tana on suju­va äidinkieli/koulukieli ja kohtu­ulli­nen englan­ti. Ruot­sis­sa ihmisiä ei yritetä kar­sia jatko-opin­noista kieli­taidon perusteella.

  220. vihreä nyöri: Ei kenenkään tarvitse lopet­taa mitään. Jos lukee perusk­oulus­sa pitkän englan­nin ja pitkähkön Venäjän, niin voi selvit­tää perusk­oulun ilman ruotsin opin­to­ja. Lukios­sa nämä samat kielet jatku­vat ja niiden lisäk­si tulee lyhyt ruotsi. 

    Tämähän on selvä paran­nus nykyti­lanteeseen. Puo­let ikälu­okas­ta säästyy pakol­liselta ruot­sil­ta kokon­aan ja lukioon jatkav­il­la ruotsin pakko-opin­not vähenevät 7 vuodes­ta 3 vuoteen.

    Ei se lyhyt ruot­sikaan ilman työtä tule, varsinkaan pitkän venäjän ja englan­nin ohel­la. Mik­si pain­ot­taa pakol­la kieliopin­to­ja lukios­sa, kun moni muu tärkeä alue jää opiske­li­jan oman valin­nan varaan? 

    Kiel­ten oppimiskyky on ihmisil­lä varsin eri­lainen. Mik­si jatko-opin­noista pitäisi kar­sia ihmisiä juuri kiel­ten osaamisen perusteella?

    Yliop­pi­las­tutkin­non raken­neu­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä ruotsin yo-kokeesta tuli valin­nainen, vain äidinkieli jäi pakol­lisek­si. Perus­teena tähän oli se, että halut­ti­in vähen­tää merkit­tävää kieli­pain­o­tus­ta. Mei­dän lukiomme on ollut kieli­pain­ot­teinen kaikil­la lin­joil­la sik­si, että van­ha oppik­oulu koulut­ti nimeno­maan virkamiehiä maa­han, jos­sa oli ruotsinkieli­nen eliitti.

    Pakko­ruotsin kan­nat­ta­jien suuri unel­ma on ollut saa­da koului­hin pakol­lisek­si kolme vieras­ta kieltä, joista yksi olisi aina ruot­si. Tämä “ruot­si tulee viimeistään lukios­sa” on yksi ver­sio kol­men vier­aan kie­len pakko-opiskelusta.

    Se perus­tuu van­haan ajatuk­seen, että luki­o­lais­ten on olta­va kielilah­jakkai­ta ja että korkeak­oului­hin men­nään lukioiden kaut­ta. Tämä ei ole realismia. 

    Reilu tavoite olisi mielestäni se, että laa­jan yleis­sivistyk­sen tar­joa­va lukio olisi eri­lais­ten nuorten ulot­tuvil­la, myös matemaat­tiset ja/tai ei-kielel­lis­es­ti suun­tau­tuneet oli­si­vat oikeutet­tu­ja käymään lukion omil­la painotuksillaan. 

    Korkeak­oului­hin tulee pait­si opiske­li­joi­ta suo­raan lukios­ta, myös ammat­tik­oul­ulin­jan käyneitä ja niitä, jot­ka ovat olleet pitkään työelämässä — näil­lä korkeak­oulu­jen kieliopin­not hel­posti nou­se­vat korkeak­oulu­tutkin­non han­kalim­mak­si osak­si, jopa kar­si­vak­si osaksi.

    Tärkein­tä olisi vas­ta­ta siihen, kenen kanssa “kom­pro­mis­sia” pakko­ruot­sista pitäisi neu­votel­la, kuka on kieli­v­a­paut­ta vas­taan ja mis­tä syys­tä, mik­si pakko­ruot­si on tarpeen. 

    Vain näi­den vas­tausten jäl­keen voidaan miet­tiä, onko ole­mas­sa “kom­pro­mis­sia”, joka oikeasti vas­taisi johonkin. Pelkästään “aka­teemis­ten on osat­ta­va ruot­sia” ei ole voi olla lähtöko­h­ta — sille ei ole perusteita.

  221. Tärkein­tä olisi vas­ta­ta siihen, kenen kanssa “kom­pro­mis­sia” pakko­ruot­sista pitäisi neu­votel­la, kuka on kieli­v­a­paut­ta vas­taan ja mis­tä syys­tä, mik­si pakko­ruot­si on tarpeen. 

    Vas­tus­ta­jat ja puolta­jat ovat eduskun­nas­sa, enim­mäk­seen suomenkielisiä kum­mas­sakin leiris­sä, joten kansane­dus­ta­jien tulisi keskustel­la kom­pro­mis­sista keskenään.

  222. vihreä nyori: Vas­tus­ta­jat ja puolta­jat ovat eduskun­nas­sa, enim­mäk­seen suomenkielisiä kum­mas­sakin leiris­sä, joten kansane­dus­ta­jien tulisi keskustel­la kom­pro­mis­sista keskenään.

    Oleelli­nen kysymys on, mihin ja kenen tarpeeseen pakko­ruot­si vas­taa, eikö vain? Vain tämän kysymyk­sen vas­taus voi määrit­tää, mitä kukin antaa ja mitä menet­tää ja onko “kom­pro­mis­sia” olemassa.

    Edel­lisen sivistys­valiokun­nan pj Vahasa­lo määrit­teli kansalaisa­loit­teen käsit­te­ly­vai­heessa, että pakko­ruotsin peruste on vain ja ain­oas­taan ruotsinkielis­ten palvelu­jen tur­vaami­nen 3.10.2014: “Kun meil­lä on ruotsin kieli viral­lise­na kie­lenä ja on lin­jat­tu, miten ne palve­lut ja osaami­nen tur­vataan, tämä [pakko­ruot­si] on ollut se tapa. Jos löy­tyy joku muu tapa, jol­la ruotsinkieliset palve­lut tur­vataan, niin kyl­lä vapaae­htoisu­us sil­loin käy.”

    Oleelli­nen onkin nyt Soin­in­vaaran kysymys: Jos pakko­ruot­sil­la ei ensinkään voi­da jär­jestää näitä palvelu­ja, mihin pakko­ruot­sia tarvitaan? 

    Tietysti oleelli­nen on myös kysymys, voidaanko yli 95% väestöstä velvoit­taa luke­maan alle viiden pros­entin pien­tä vähem­mistökieltä alak­oulus­ta yliopis­toon vas­toin omia intressejään.

    Ei tietenkään mak­sa vaivaa laa­tia “kom­pro­mis­sia”, mikäli vas­taus on, ettei pakko­ruot­sil­la voi tur­va­ta palvelui­ta eikä enem­mistöltä voi muutenkaan edel­lyt­tää täl­laisia kieliopin­to­ja vas­toin sen omia tarpei­ta ja tavoitteita.

  223. pakko­ruotsin lakkaut­tamista kan­nat­ta­va:
    Toivon, että Suomen satavuo­tisvuon­na, 2017, voidaan tehdä kauan pan­tat­tu ja kansan enem­mistön jo pitkään odot­ta­ma päätös pakko­ruotsin lakkauttamisesta.

    Åbo akademin tutkimus­tu­los vuodelta 2014 ker­too totu­u­den: 74% suomenkieli­sistä kan­nat­taa pakko­ruot­sista luopumista.

    Eikä tuo 74% ole koko totu­us. ÅA:n kyselystä v. 2010 selvisi, että vajaa puo­let ruotsinkieli­sistä eli 46% kan­nat­ti pakko­ruot­sia ja 39% vas­tusti sitä. Vas­taus oli kyseli­jän kannal­ta niin väärä, että sen jäl­keen heiltä ei ole kysel­ty. Samoin kävi suomenkielis­tenkin kohdal­la neljä vuot­ta myöhemmin. 

    Lisäk­si 6%:n maa­han­muut­ta­ja­joukos­ta ei juuri pakko­ruotsin kan­nat­ta­jia löy­dy. Ensim­mäistäkään pakko­ruot­sia kan­nat­tanut­ta maa­han­muut­ta­jataus­taista suo­ma­laista en viime kesänä tavannut.

    Suomen koko kansas­ta siis noin 80% vas­tus­taa pakko­ruot­sia eli pakko­ruot­silogi­ikalla sen ver­ran Suomes­sa on perussuomalaisia.

  224. ope: Ei tietenkään mak­sa vaivaa laa­tia “kom­pro­mis­sia”, mikäli vas­taus on, ettei pakko­ruot­sil­la voi tur­va­ta palvelui­ta eikä enem­mistöltä voi muutenkaan edel­lyt­tää täl­laisia kieliopin­to­ja vas­toin sen omia tarpei­ta ja tavoitteita. 

    Kom­pro­mis­sil­la ei haetakaan vas­taus­ta pakko­ruotsin tarpeel­lisu­u­teen, vaan yritetään saa­da ongel­maan lievennystä.

    Pakko­ruot­sista päätetään eduskun­nas­sa. Siel­lä mah­dol­liset lop­putu­lok­set ovat pääpi­irteis­sään nämä: (1) Pakko­ruot­si säi­lyy ennal­laan. (2) Pakko­ruot­si pois­tuu kokon­aan. (3) Kom­pro­missi­na pakko­ruotsin määrä vähe­nee 4 vuotta.

    Jos eduskun­nan enem­mistö olisi valmis hyväksymään kom­pro­missin, mut­tei pois­tamista kokon­aan, niin tok­i­han sekin olisi parem­pi, kuin jatkami­nen nykyisellään.

  225. vihreä nyöri: Kom­pro­mis­sil­la ei haetakaan vas­taus­ta pakko­ruotsin tarpeel­lisu­u­teen, vaan yritetään saa­da ongel­maan lievennystä. 

    Ongel­ma on se, että pakko­ruot­si tekee hal­laa, esimerkiksi
    — estää laa­jan kielivarannon
    — hait­taa eri­ty­isop­pi­lai­ta pait­si perusk­oulus­sa (mut­ta siel­lä raa­hataan eri­ty­isopetuk­sel­la läpi) niin eri­tyis­es­ti lukio/amk/yliopistotasolla, pitkit­tää opin­to­ja ja jät­tää osan ilman loppututkintoa
    — hait­taa maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mista ja koulut­tau­tu­mista esim. ter­vey­den­huoltoon tai poliisiin

    Ehdot­ta­masi “pakko pois perusk­oulus­ta mut­ta pakko sen jäl­keen” ei mil­lään taval­la paran­na tilan­net­ta! Ehdo­tuk­sesi jäl­keen vain maa­han­muut­ta­jat, dyslek­sikot ja kielel­lis­es­ti vähem­män lah­jakkaat sul­je­taan kokon­aan korkeam­man opiskelun piiristä — siis se jopa tehostaisi pakon nyky­isiä ongelmia!

    Eräs pakko­ruotsin suurista haitoista on myös sen irra­tionaal­isu­us ja val­tapop­ulistien vaa­timus hyväksyä tämä osana “sivistys­tä”. Mil­lä mit­taat vahin­gon, joka tehdään ihmis­ten ajat­telulle, vaa­ti­mal­la heitä hyväksymään pakko, jolle ei ole perustei­ta ja jos­ta kukaan ei edes myön­nä hyö­tyvän­sä — mut­ta kun kansane­dus­ta­jat eivät muka voineet tehdä muu­ta kuin vesityksen.

    Kaikki­nainen puhe “kom­pro­mis­sista” on pelkkää vetkut­telua. Min­ulle olisi riit­tänyt alku­jaan se, että erityisoppilaat/maahanmuuttajat oli­si­vat saa­neet vapau­tuk­sen, joka olisi kestänyt läpi hei­dän koulu­tuk­sen­sa. EI! Ei ollut mah­dol­lista, kos­ka pakon näin selkeä uhmaami­nen ja nimeno­maan aka­teemis­ten opin­to­jen avaami­nen ruot­sit­tomille olisi murentanut muiden pakko­ruot­sitet­tu­jen opiskelumoraalin. 

    Mik­si sin­ulle ei kel­paa aiem­min tääl­lä ehdot­ta­mani jatkopolku:

    1) Jostain syys­tä jo läh­es kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tu­so­hjel­maan kir­jat­tu ruot­si­ton kielikokeilu ei ole eden­nyt – se on saata­va käyntiin.

    2) Kokeilun rin­nalle tarvi­taan kuitenkin virkaruotsin pois­to – mitään virkaruotsin kaltaista kaikille aka­teemisille pakol­lista vähem­mistökie­len tent­tiä ei ole mis­sään muus­sa maassa!

    Korkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen pakolli­nen virkaruot­si on kir­jat­tu ase­tuk­si­in, joiden muut­ta­mi­nen on varsin help­poa. Pois­te­taan nyt niistä pakolli­nen virkaruot­si (3–5 op) ja lisätään nämä pis­teet valin­naisi­in kieliopintoihin.

    Aikuiset, aka­teemisik­si juuri valmis­tu­vat ihmiset pystyvät kyl­lä päät­tämään, onko heille virkaruot­sista iloa vai ei. Nyt jo ulko­mail­ta tule­vat opiske­li­jat saa­vat ruotsin pakol­lisu­ud­es­ta vapau­tuk­sen ja valmis­tu­vat ihan hyvil­lä mielin ja kaikin puolin pätev­inä samoista koulu­tu­so­hjelmista kuin pakko­ruotsin kanssa tais­tel­e­vat suo­ma­laiset. Hei­dän kanssaan suurin osa suomea puhu­vista valmis­tu­jista tulee kisaa­maan paikoista kan­sain­välisil­lä työ­markki­noil­la. Virkaruotsin kurssit ja kokeen voi hyvin suorit­taa tarvit­taes­sa myöhem­min, mikäli hakee virkaa, johon ruot­sia tarvi­taan – näin ruot­si saat­taisi jopa olla viran kannal­ta käyt­tökelpoises­sa kun­nos­sa. Tämä olisi vai­vat­tomin ja ihmis­ten eri­laisu­ut­ta ja ymmär­rystä arvosta­va ratkaisu – näin aluksi.

    3) Samal­la vapau­tuk­set B1-kielestä eli pakko­ruot­sista on otet­ta­va käyt­töön ehdot­tom­i­na oikeuksi­na kaikil­la tasoil­la: lääkärin­todis­tus dyslek­si­as­ta ja/tai puut­teelli­nen suomen kie­len taito (esim. maa­han­muut­ta­jataustal­la) antaisi­vat automaat­tis­es­ti vapau­tuk­sen ja näille oppi­laille jär­jestet­täisi­in koulun tasol­la suomen kie­len lukemiseen ja kir­joit­tamiseen liit­tyvää syven­tävää ohjaus­ta – S2-opetuk­ses­ta tulisi äidinkielestä riip­puma­ton syven­tävä suomen kie­len osu­us. Vapau­tusten myön­tämi­nen palautet­taisi­in ope­tus­toimen virkamiehiltä koulun rehto­rille turhan byrokra­t­ian välttämiseksi.

    Tämä olisi toimi­va ja inhimilli­nen askel! Kel­paako Sinulle?

  226. Nyt pitäisi lop­ul­takin aloit­taa Suomen kielipoli­ti­ikas­ta kansalaiskeskustelu, johon myös poli­it­tiset päät­täjät ja media osal­lis­tu­isi­vat. Sitähän ei tähän päivään men­nessä vielä ole tapahtunut.

    Tuon keskustelun kulues­sa ruotsin vapaae­htoisu­u­den kan­na­tus kas­vaisi edelleen, eikä eduskun­nan enem­mistö lop­ul­ta enää voisi toimia suuren enem­mistön kan­nan vastaisesti.

    Uusi kielipoli­ti­ik­ka voisi toimia näin:

    Ruot­si tehdään vapaae­htoisek­si kaikil­la opin­to­jen asteil­la ja virkaruot­si sekä muut ruotsin muodol­liset vaa­timuk­set pääsään­töis­es­ti poistetaan.

    Kak­sikieliset palve­lut rajoite­taan lähin­nä Poh­jan­maan ran­nikon maakun­ti­in. Noil­la alueil­la on tarvet­ta kak­sikielisille palveluille ja äidinkieleltään ruotsinkielisiä niitä tuottamaan.

    Suomen- ja muunkielisiltä ei edel­lytetä osal­lis­tu­mista ruotsinkielis­ten palvelu­iden tuottamiseen.

  227. Minus­ta on jo jonkun aikaa tun­tunut siltä, että rovio pakko­ruotsin alle on lop­ul­takin raken­net­tu valmi­ik­si. RKP on vuosikymmenet kiitet­tävästi osal­lis­tunut raken­nustalkoisi­in omaan yliv­er­taisu­u­teen­sa uskoen, ja Anna-Maja Hen­riks­son teki osaltaan suuren palveluk­sen tuo­ma­l­la vielä kui­v­at sytykkeet. 

    Olen vain odot­tanut, että joku tuikkaisi tuleen koko paina­jaisen (Gävleenkin päin olen tähy­il­lyt toiveikkaana), ja jotenkin tun­tuu oikeal­ta, että se näyt­täisi ole­van juuri Osmo Soin­in­vaaran twi­it­taa­ma yksinker­tainen kysymys joka lop­ul­ta sytyt­ti liekin.

    Pakko­ruot­sit­ta­jil­ta on tilanne karan­nut sikäli, että he tuskin enää saa­vat keskustelua tukahdutettua. 

    Eri foo­rumeil­ta näyt­tävät pakko­ruot­sit­ta­jat pääsään­töis­es­ti kadon­neen, mut­ta eipä Neu­vos­toli­iton kaa­tu­misen jäl­keenkään liiem­min löy­tynyt niitä, jot­ka oli­si­vat myön­täneet sitä koskaan edes kannattaneensa.

  228. Arvoisa her­ra Soin­in­vaara, kiitos järkevästä kir­joituk­ses­ta. Pakko­ruot­si tulee kaa­tu­maan, se on mielestäni täysin var­maa. Nyt on meneil­lään pakko­ruotsin kan­nat­ta­jien har­joit­ta­ma viivy­tys­tais­telu, joka tulee yhteiskun­nalle kalli­ik­si. Voi kun­pa muiden muas­sa tietyt suomen­ruot­salaiset poli­itikot ymmärtäi­sivät luop­ua hys­teeris­es­tä asen­teesta “kyse on ihmisoikeuk­sis­tani” (san­ot­tuna TV-uuti­sis­sa väpäjäväl­lä äänel­lä), tai “pakko­ruotsin vas­tus­t­a­mi­nen on henkilöko­htainen loukkaus min­ua kohtaan” (eräs toinen RKP-läi­nen) yms. Noista kan­nan­otoista tulee sel­l­ainen vaikutel­ma, että suomen­ruot­salaisil­la on jokin sel­l­ainen ihmisoikeus, joka pakot­taa mei­dät muut opiskele­maan ruot­sia — eihän sel­l­aista voi olla. Kuu­lostaa aivan liikaa siltä, että yhdet ovat her­ro­ja, ja toiset orjia.

  229. Ongel­ma on, että aloit­teet pakko­ruot­sista tai ylipäätään maa­han­muut­toa sivuavas­ta kielpoli­ti­ikas­ta ovat olleet pop­ulis­tishenkisä enem­män kuin kansal­is­ten etu­ja huomioivaa ongelmanratkaisua.

    Asi­aa ei ole aut­tanut idean leimaami­nen Peru­jen poli­ti­ikan dinalueek­si tai Suo­ma­laisu­u­den liit­to. Anteek­si vain. Kyse on todel­la­ki laa­jem­mas­ta asi­as­ta. Suomes­sa on jo yli 120 eri­laista äidinkieltä käytössä.

    Tässä keskustelus­sa on tul­lut järke­viä, perustel­tu­ja ja myös ruot­sia äidinkie­lenään huoimioivia puheen­vuoro­ja. Tästäkin saisi jo kansalaisa­loit­teen aihion, eri­tyis­es­ti kiitos nim­im ope.

    1) valin­naisu­us tur­vaa ruotsin osaami­nen Suomes­sa, nykyti­lanne on kestämätön tehot­to­muudessaaj ja siinä, että tulos ei kel­paa. Ruotsin osami­nen on taito, jole yhteiskun­nas­sa on tarvet­ta ja ihmiset osaa­vat itse päätel­lä tarpeen ja hyödyllisyyden.

    2) ruotsinkieli­nen koulu­tusjär­jestelmä säi­lyy rin­nakkaisjär­jestelmänä ja se tuot­taa tarvit­ta­van asiantuntijamäärän

    3) aikuisk­oulu­tus­ta ja työhon liit­tyvää koulu­tus­tarvet­ta syn­tyy nyky­istä enemmän

    4) äidinkie­len ja suo­mi vier­aana kie­lenä tehostet­tu ope­tus on tarpeen, johon joidaan käyt­tää perusk­oulun nyky­isiä ruotsin tun­tike­hyk­siä tarvit­taes­sa. Tämä aut­taa oppimis­vaikeuk­sis­sa ole­via ja maa­han­muu­to­taus­taisia ihmisiä.

    4) nyky­is­ten ruotsin aineenopet­ta­jien työl­lisyys ei ole ongel­ma — kun­nat päätävät oman kurssi­tar­jot­ti­men­sa, jos­sa on aina myös ruot­si valit­tavis­sa. Kie­lenopetuk­sen lsiäpätvyy­den han­kkimi­nen esim sak­sn tai nor­jan kieleen tai mui­hin ei ole ylivoimainen pon­nis­tus vaan aivan nor­maali osa työelämää. Äidinkeilenopet­tjil­la on myös help­po pätevöi­tyä viron opettamiseen.

    Muu­tos suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa on tapah­tu­mas­sa maa­han­muu­ton ja kan­sain­välistymisen osana. 

    Enään ei ole näköpi­iris­sä, että Suomes­ta muut­taisia Ruot­si­in työvoimak­si 400 000 vain suomea osaavaa henkilöä. Jos 1960-luvun opul­la ajatelti­in Suomen ole­van Ruotsin työvoimareser­vaat­ti, niin se idea lop­pui jo alle vuosikymmenessä.

    Hallinnos­sa osa­taan suoe­ma, vira­nomaisas­ioin­ti­in e tarvi­ta edes ruotsin alkeis­määrää mis­sään enää. 

    Min­un aikoina käyti­in pitkä keskik­oulu ja lukio pääosin ruotsin ehto­jen takia, siinä yliop­pi­las­tutk­in­to viivästyi pari kolme vuot­ta kovapäisem­mil­lä. Kurssimuo­toises­sa lukios­sa ihan kaikea ei tarvitse ker­ra­ta, silti siel­läkin opiskelu­ai­ka pite­nee ihan vain ruotsin vuok­si hel­posti puolel­la vuodel­la. Virkamis­ruotsin tutkin­non lak­isääteinen hyö­ty osoit­tau­tui RKP:n selvit­tämänä ja Pres­i­dentin lausumana nol­lak­si. Siinä se.

    Toivon uut­ta kansalaisa­loitet­ta käyn­nis­tet­tävän nopeas­sa tahdissa.

  230. Aikoinaan syn­tyi Lex Shar­ma, joka mah­dol­listi yliopis­ton pro­fes­su­uri­in nimit­täisen ilman ruotsin osamista. Tietoli­iken­netekni­ikan pro­fes­sori Shar­mall nimit­täin oli var­maan 20 Val­tion­neu­vos­ton kok­ouk­ses­san myön­tämää eriva­paut­ta _hakea_ virkaa. Tästä ei mah­dot­to­mia aiko­ja, mut­ta enää ei voi kuvitel­la yliopis­toa, jos­sa rofes­sorikun­ta osi­ais suomea _ja_ ruot­sia ope­tuskeilen tasolla.

    Kieltaitoa koske­vat ase­tuk­set ja lain­säädön­tö on aika seka­va ja vanha.Kielitaitovaatimuksena ruot­si ja suo­mi ovat aika tehokas ste työvoiman vapaalle liikku­vu­udelle, menet­täjänä on valtio.

    no, sote:n myötä yksi­tysien yri­tys­muo­toisen palve­lu­tuot­ta­jan osalta ei tarvit­tane ruotsin osaamista eikä siihen voine edes velvoittaa.

  231. “Kuu­lostaa aivan liikaa siltä, että yhdet ovat her­ro­ja, ja toiset orjia.”

    Siitä ei ole kauakaan, kun virkamieskoneis­to oli läpeen­sä ruotsinkieli­nen ja ‑mieli­nen. Myös oikeustur­va oli paljon nyky­istä huonom­pi. Tämän seu­rauk­se­na ruotsinkielis­ten virkami­esten tehtävänä oli läh­es yksi­no­maan tehdä sel­l­aisia päätök­siä, jot­ka rikas­tut­ti­vat “bät­tre folkia”. 

    Ruotsin­mielisen rahaval­lan vaiku­tus näkyy vielä tänäkin päivänä esimerkik­si siinä, että verot­ta­ja tahal­lis­es­ti viivyt­teli veroseu­raa­muk­sia eikä tehnyt rikosil­moituk­sia Ehrn­rooth­ien ym. ruotsinkielis­ten suku­jen verorikok­sista veroparati­i­seis­sa, vaik­ka saikin tiedot osana kan­sain­välistä tietojenvaihtoa.

  232. Perus­suo­ma­laiset nuoret tosin kävivät vas­taisku­un ja rien­sivät RKPn avuk­si idioot­ti­maisil­la videoil­laan. Pal­lo tukev­asti omaan maaliin.

  233. Sylt­ty:
    Perus­suo­ma­laiset nuoret tosin kävivät vas­taisku­un ja rien­sivät RKPn avuk­si idioot­ti­maisil­la videoil­laan. Pal­lo tukev­asti omaan maaliin.

    Ihailin Tynkky­sen ja kump­panei­den otet­ta, “nuoru­us velvoit­taa, sil­lä nuoru­us on aatelu­ut­ta” — kaikkea pitää kokeilla. 

    Jos tarkoi­tus on rikkoa medi­ahil­jaisu­us, jon­ka val­lites­sa asial­lisia argu­ment­te­ja ei saa­da yleiseen keskustelu­un, niin räväkkä pro­vokaa­tio on lois­ta­va veto. 

    Ensim­mäisen videon jäl­keen tuli jo toinen, jos­sa nyt samoissa kulis­seis­sa, mut­ta vähem­män kohah­dut­tavasti, käy­dään läpi pakko­ruotsin ontu­via perustelua ja herätel­lään ihmisiä ajat­tele­maan, voimaan­tu­maan otta­maan kantaa. 

    Hil­jaisu­us on pahin­ta, mitä kiel­tenopetuk­sellemme nyt voi tapah­tua. Tämä video rikkoi hil­jaisu­u­den. Se on ain­oa tie eteenpäin.

    1. Minus­ta taas perus­nuoret taka­si­vat ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den vuosik­si eteen­päin. Kukaan ei koske pitkäl­lä kepilläkään.

  234. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta taas perus­nuoret taka­si­vat ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den vuosik­si eteen­päin. Kukaan ei koske pitkäl­lä kepilläkään.

    Kuka muu tun­ne­tu­ista poli­itikoista on kyseenalais­taen kos­ket­tanut pakkoa edes pitkäl­lä kepil­lä sin­un lisäk­sesi viime vuosien aikana?

  235. “Minus­ta taas perus­nuoret taka­si­vat ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den vuosik­si eteen­päin. Kukaan ei koske pitkäl­lä kepilläkään.”

    Noh, noh. Koh­ta äärili­ik­keet kek­sivät tehdä vähin­tään saman­ta­soisen tem­pauk­sen vas­tus­ta­mansa asian puoles­ta, jol­loin vaiku­tus onkin ikään kuin päin­vas­tainen eli tarkoi­tus­pe­rien mukainen. 

    En nyt väitä, että video olisi epäasialli­nen, mut­ta epäasial­lisia kan­nan­ot­to­ja löy­tynee minkä tahansa asian puoles­ta ja vas­taan. Niil­lä ei kuitenkaan saa olla mitään pain­oar­voa keskustelus­sa tai päätök­sen­teossa, tai koh­ta esimerkik­si Sip­ilä kek­sii palkata jonkun ruoskit­tavak­si sijoitusvakuutuskuorista.

  236. Ymmär­rän, että on yksinäistä nous­ta pakko­ruotsin kri­itikok­si julk­isu­udessa. Selkään taput­telijoik­si tar­joutuu vain meitä, julkises­ti ruotsin­vi­haa­jik­si ja asen­nevam­maisik­si leimat­tu­ja kiihkeästi kir­joit­tavia van­ho­ja kapinallisia.

    Ja sit­ten tulee Tynkky­sen video, jol­la näytetään, että pakko­ruot­si on per­for­manssien per­for­manssi eivätkä sen kri­itikot yritä enää leikkiä fiiniä.

    Fiinin leikkimi­nen on ollut meil­lä kansalaisvelvol­lisu­us. Helsinkiläisk­ouluis­sa rehtorit ovat tänä syksynä esitelleet uut­ta tun­ti­jakoa, jos­sa pakko­ruotsin tun­timäärä on nous­sut kol­man­nek­sel­la — val­ta­va, aivan poikkeuk­selli­nen sat­saus ja syö eri­tyis­es­ti valin­nai­saine­tun­te­ja. Kat­selin omas­sa koulus­sani, miten rehtori kiire­hti muun asian lomas­sa lausumaan, että “Helsin­ki on strate­giansa mukaan kak­sikieli­nen ja kan­sain­vä­li­nen kaupun­ki, joten tämä ruotsin tun­tien määrän lisäys on lin­jas­sa kaupun­gin strate­gian kanssa”. Opet­ta­jat kat­se­li­v­at vaiton­aisi­na seiniä, pöytiä, toisi­aan ja muiden kuin kiel­tenopet­ta­jien naa­mas­ta saat­toi aav­is­tel­la, että mielessä lausut­ti­in maagi­nen v:llä alka­va viisikir­jaimi­nen sana. Sanakaan ei san­o­ta — pait­si myöhem­min kal­jan ääressä löy­tyy tek­stiä, mitä folk­tinget kuvit­telee löy­tyvän vain per­su­jen kaljailloista.

    On aika rikkoa tämä tabu. Kaik­ki ei ole fint. Lop­ut­tomaan vetku­tuk­seen ei ole varaa. Todel­lisia yksinäisiä ovat ne dyslek­sikot, maa­han­muut­ta­jat ja tekni­ikkaan tms. suun­tau­tuneet oppi­laat, joil­la ruot­si ei suju. Hei­dän per­heen­sä riitelevät siitä, kuka on lukenut liian vähän sat­u­ja, kenen rahoil­la käy­dään lisäkursse­ja ja pitkitetään lukio­ta, ammat­tiko­rkeaa, yliopis­toa ja — mitä jos seinä nousee pystyyn. He ovat yksinäisiä! 

    Tämä tabu on rikottava!

  237. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta taas perus­nuoret taka­si­vat ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den vuosik­si eteen­päin. Kukaan ei koske pitkäl­lä kepilläkään. 

    Eipä siihen ole kovin moni poli­itikko muutenkaan koskenut, vaan lähin­nä yrit­tänyt hyssytel­lä asian uno­hduk­si­in. Harmil­lis­es­ti hyssyt­te­ly ei poista itse ongel­maa eli ei-kielivapautta.

    Suosit­te­len äänestämään Piraat­tipuoluet­ta, Lib­er­aalipuoluet­ta tai Perus­suo­ma­laisia, kos­ka he ovat ain­oi­ta, jot­ka vas­tus­ta­vat pakko­ruot­sia puolueina. Puolukuri estää muil­ta ehdokkail­ta järkevän toiminnan.

    Ja on aika mie­lenki­in­toinen teko jät­tää hyvä asia aja­mat­ta, kos­ka joku ajaa samaa asi­aa vääräl­lä tavalla.

  238. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta taas perus­nuoret taka­si­vat ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den vuosik­si eteen­päin. Kukaan ei koske pitkäl­lä kepilläkään.

    Enpä usko. Ruotsin Rap­por­ti käsit­teli asian tyylikkäästi.

    Ruotsin Rapport´in jut­tu on asial­lisu­udessaan var­maan järky­tys pakkoruotsittajille.
    http://www.svtplay.se/video/11685926/ra … ‑dec-19–30
    Alkaa noin 6.40 kohdalla

    Mikä sit­ten on pakko­ruot­sit­ta­jien kannal­ta pielessä?
    ‑Juon­to-osu­us ker­too venkoilemat­ta vain sen mis­tä on kysymys ilman mitään liturgiapläjäyksiä
    ‑Tynkky­nen saa rauhas­sa ker­toa oman kan­tansa asi­aan ilman päälle huu­tavaa taus­takuoroa, ja tekee sen hyvin.
    ‑Tynkky­nen puhuu kielipolitiikasta
    ‑Schau­man sanoo tämän ole­van hyökkäys hänen omaa kansan­ryh­mään­sä ja uskon­toa vas­taan, vaik­ka juuri on juon­nos­sa ker­rot­tu mis­tä on kyse.

    Kun vielä muis­te­taan, että riik­in­ruot­salaisil­ta ei muuten­keen ymmär­rystä heru pakko­ruot­sille, on tämä jut­tu ihan mainio.
    Tok­i­han siel­lä on suuri määrä suru­taus­taisia jot­ka yrit­tävät vään­tää vas­taan, mut­ta ei se paljon vaiku­ta, kun suuri osa riik­in­ruot­salai­sista ei edes tiedä suru­ja ole­van ole­mas­sakaan. Sel­l­aiselle, joka ei tiedä suru­jen ole­mas­saolosta, on tuo Rap­portin jut­tu taku­ul­la vieä suurem­pi ihmette­lyn aihe. Miten niin pakol­la ruot­sia Suomessa?

  239. ope: Ihailin Tynkky­sen ja kump­panei­den otet­ta, “nuoru­us velvoit­taa, sil­lä nuoru­us on aatelu­ut­ta” – kaikkea pitää kokeilla.
    Jos tarkoi­tus on rikkoa medi­ahil­jaisu­us, jon­ka val­lites­sa asial­lisia argu­ment­te­ja ei saa­da yleiseen keskustelu­un, niin räväkkä pro­vokaa­tio on lois­ta­va veto.
    Ensim­mäisen videon jäl­keen tuli jo toinen, jos­sa nyt samoissa kulis­seis­sa, mut­ta vähem­män kohah­dut­tavasti, käy­dään läpi pakko­ruotsin ontu­via perustelua ja herätel­lään ihmisiä ajat­tele­maan, voimaan­tu­maan otta­maan kantaa.
    Hil­jaisu­us on pahin­ta, mitä kiel­tenopetuk­sellemme nyt voi tapah­tua. Tämä video rikkoi hil­jaisu­u­den. Se on ain­oa tie eteenpäin.

    Tynkky­sen hölmöi­ly vahin­goit­taa koko yhteistä asi­aa. Tuo ei ole vain oma maali vaan hat trick omaan maali­in. Perus­suo­ma­laisil­la ei näytä muutenkaan ole­van selkeää käsi­tys­tä koko asiasta. 

    Nyt tarvit­taisi­in vih­doin puolueista riip­puma­ton aja­tus­pa­ja avaa­maan ja johta­maan kansalaiskeskustelua kielipoli­ti­ikas­ta. Löy­tyykö tulijoita?

  240. Entä jos kyseinen video olisikin ollut vasem­mis­ton­uorten tekemä, jos­sa via­ton­ta työn orjaa olisi ruoskin­ut iso paha porvari?

  241. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Entä jos kyseinen video olisikin ollut vasem­mis­ton­uorten tekemä, jos­sa via­ton­ta työn orjaa olisi ruoskin­ut iso paha porvari?

    No eipä se SAKn por­variv­ideo oikein toimin­ut. Jos hom­ma menee yli, niin se menee yli.

  242. R. V.

    Suosit­te­len äänestämään Piraat­tipuoluet­ta, Lib­er­aalipuoluet­ta tai Perus­suo­ma­laisia, kos­ka he ovat ain­oi­ta, jot­ka vas­tus­ta­vat pakko­ruot­sia puolueina. 

    Kokoomuk­sel­la on valin­nan­va­pau­den mukainen puoluekokouspäätös.

  243. Tuo­mo: Tynkky­sen hölmöi­ly vahin­goit­taa koko yhteistä asi­aa. Tuo ei ole vain oma maali vaan hat trick omaan maali­in. Perus­suo­ma­laisil­la ei näytä muutenkaan ole­van selkeää käsi­tys­tä koko asiasta. 

    Nyt tarvit­taisi­in vih­doin puolueista riip­puma­ton aja­tus­pa­ja avaa­maan ja johta­maan kansalaiskeskustelua kielipoli­ti­ikas­ta. Löy­tyykö tulijoita?

    Hat trick pakko­ruot­sit­ta­jien omaan maali­in oli tämä lev­i­tys ruot­si­in ja ennen kaikkea pääuutislähetykseen.

    Aikaisem­min Expresse­nille syötet­ty uudelleen läm­mitet­ty muu­ta­man vuo­den takainen “tap­pouhkaus” meni prikulleen toimek­sianta­jan nuoteil­la, mut­ta Rap­port ei ole sen­saa­ti­ole­hti, ja heil­lä on selvästi ammat­ti­mainen ote asioihin.

    Nais­toimit­ta­ja alus­sa sanoo, että väki­val­tainen ja provosoi­va vide­ofil­mi, joka on suun­nat­tu pakol­liseen koulu­ruotsin opetuk­seen herät­tää juuri nyt huomio­ta Suomessa.

    Myöhem­min miesääni sanoo ennen haas­tat­telu­ja, että video on tehty protestik­si pakol­liselle ruotsin opetuk­selle Suomen kouluissa.

    Tynkky­nen: Ruotsin kie­len opiskelu on ylim­i­toitet­tua Suomes­sa. Me nähdään, että kak­sikielisyy­den sijaan Suomen pitäisi olla enem­mänkin monikieli­nen, ja me tarvit­tais laa­jem­paa kielitarjotinta.

    Schau­man: Se on video, joka käy sekä kansan­ryh­mäni että myöskin uskon­non kimp­pu­un pilkat­en myös kristinuskoa…

    Suomes­sa on totut­tu aina diibadaa­bal­la ohit­ta­maan epämieluisat fak­tat näis­sä kielikeskusteluis­sa, mut­ta Ruotsin uuti­sis­sa se kyl­lä näyt­ti todel­la omituiselta.

  244. Sylt­ty: Kokoomuk­sel­la on valin­nan­va­pau­den mukainen puoluekokouspäätös. 

    Siitä huoli­mat­ta Kokoomus ei ole tehnyt mitään asian eteen. Kokoomus on hal­li­tuk­ses­sa, joten sitä kan­nat­taa arvioi­da teko­jen eikä sano­jen perus­teel­la. Käytän­nössä siis Kokoomus kan­nat­taa pakko­ruot­sia (eli ei akti­ivis­es­ti pyri sen poistamiseen).

    Samaa ongel­maa on toki Perus­suo­ma­laisil­la, mut­ta vähem­mässä määrin. Ehkä eduskun­nan ulkop­uoliset puolueet ovat ratkaisu.

  245. Kyyni­nen ana­lyysi ker­too, että Perus­suo­ma­laisia hyödyt­tää se, että asia ei etene. Jos asia etenisi, niin siitä mölyämi­nen muut­tuisi aina vain hankalammaksi.

    Kanadan malli kuu­lostaa kyl­lä fik­sul­ta. Englan­ti voisi jatkaa pakol­lise­na ja sen lisäk­si yläas­teel­la tulisi pakol­lise­na valin­nainen kieli, joka voisi olla myös eksoot­tisem­pi äidinkieli tai viral­lisen kie­len täy­den­tävät opin­not maa­han­muut­ta­jia ja mui­ta ajatellen. Tosin tämän valin­naisen kie­len aloit­tamiseen pitäisi tar­jo­ta mah­dol­lisu­us jo ennen pakol­lisu­ut­ta ala-asteella.

    Näin äkkiseltään sitä uskoisi, että ruotsin opin­notkin sujuisi­vat sit­ten sut­jakkaam­min ja vaa­timus­ta­soa voitaisi­in nos­taa. Mikäli edelleen toinen vieras kieli olisi pakolli­nen, niin jotain kieltähän tämä kielis­sä heikom­pi oppi­la­saines menisi hidastamaan.

    Kanadan viitoit­ta­man esimerkin mukaan sit­ten virkamiehille voisi sälyt­tää nyky­istä tujum­mat kieli­v­aa­timuk­set. Poli­it­tises­sa mielessä tämä olisi mielestäni fik­sua, kos­ka Ruotsin ratkaisu­ja pitäisi yhä use­amin miet­tiä ver­tailupo­h­jana ainaisen uuden julk­isjo­htamisen mantro­jen toteu­tamisen sijaan.

    Veikkaan, että itseasi­as­sa aika moni val­it­sisi yläas­teel­la kol­man­nek­si pakol­lisek­si kielek­seen sen ruotsin joka tapauk­ses­sa, vaik­ka sak­sa saavut­taisi var­masti suo­sio­ta. Eit­tämät­tä kuitenkin asi­aan liit­tyvät antipa­ti­at häl­veni­sivät kun eri­tyis­es­ti ruot­si ei olisi pakolli­nen kieli.

    Yliopis­to­ta­sol­la en näe ruotsin pakol­lisudelle perustei­ta myöskään, mut­ta sen sijaan vaa­ti­va­man tasoisille kurs­seille luulisi ole­van kysyn­tää osana yliopis­to-opin­to­ja, mikäli ase­ma virkamiehenä kiinnostaa.

    Mikäli tule­vaisu­udessa jonkin kie­len puhu­jien määrä ylit­tää jol­lain paikkakun­nal­la järkeväk­si asete­tun kynyk­sen, niin siel­lä kaiken jär­jen mukaan pitäisi antaa virkami­esten palkkauk­ses­sa etua kieli­tai­dos­ta. Vas­taavasti sen kie­len tar­jon­taa olisi sit­ten jär­jestet­tävä perusk­oulu­un ja lukioonkin.

  246. Olli K: Kyyni­nen ana­lyysi ker­too, että Perus­suo­ma­laisia hyödyt­tää se, että asia ei etene. 

    Valitet­tavasti näyt­tää siltä, että kaikkien puoluei­den johto­ja hyödyt­tää se, ettei asia etene.

    Kotite­htäväk­si jää miet­tiä, mik­si näin.

  247. Olli K: Englan­ti voisi jatkaa pakollisena

    Suomes­sa englan­ti on valin­naiskieli, pakolli­nen englan­ti on vain Ahve­nan­maal­la, pohjo­is­maisen mallin mukaan. 

    Man­ner­maal­la jokainen perusk­oulu tar­joaa englan­tia A‑kielenä, mut­ta oppi­laan opin­to-ohjel­maan ei tarvitse kuu­lua englan­tia — ei lainkaan.

    Mut­ta ruot­si on pakolli­nen eikä vapau­tuk­sia juuri myönnetä!

  248. Olli K: Kanadan viitoit­ta­man esimerkin mukaan sit­ten virkamiehille voisi sälyt­tää nyky­istä tujum­mat kielivaatimukset. 

    Kanadan sys­tee­mi on huo­mat­tavasti Suomea jous­tavampi. Kie­len voi Kanadas­sa oppia työssä.

    Kanadas­sa ei jokaisen val­tion virkamiehen tarvitse osa­ta molem­pia kieliä kieli­taito­lain perus­teel­la, vaan ain­oas­taan kaikkein “poli­it­tisimpi­en”, Suomes­sa esim. lap­si­asi­aval­tu­ute­tun pitäisi osa­ta molem­pia eri­no­mais­es­ti, samoin kie­li­m­in­is­terin, jos sel­l­ainen meil­lä olisi. Muut kieli­taito­vaa­timuk­set ovat sit­ten osaval­tio- ja alueko­htaisia. Julkisen sek­torin työn­tek­i­jän kak­sikielisyys ei ole vaa­timus lain tasol­la, vaan esimies päät­tää asi­as­ta tarpeen mukaan.

    Meil­lä on siis huo­mat­tavasti koven­net­tu ver­sio Kanadan kielisys­teemistä, mis­sä kuitenkin maan pääkieli on englan­ti (jol­loin oikeas­t­aan vieraiden kiel­ten opiskelu ei muuten ole edes eri­tyisen tärkeää) ja vähem­mistökieli on myös ns. maail­mankieli (mitä Kanadas­sakin muis­tute­taan ran­skas­ta puhut­taes­sa) ja sen puhu­jia on maas­sa läh­es kol­mannes kansas­ta. Eikä edes siel­lä (kuten ei mis­sään muual­lakaan) ole täl­laista kaikkia alak­oulus­ta yliopis­toon sito­vaa pakkoa kuin mei­dän pakkoruotsimme!

    Oleel­lista on edelleenkin se, mihin meil­lä pakol­lisia ruotsinopin­to­ja aikuis­ten oikeasti tarvi­taan? Ja jos/kun ei tarvi­ta mihinkään jär­jel­liseen, mik­si niitä pitää olla?

  249. R. V.Kokoomus on hal­li­tuk­ses­sa, joten sitä kan­nat­taa arvioi­da teko­jen eikä sano­jen perus­teel­la. Käytän­nössä siis Kokoomus kan­nat­taa pakko­ruot­sia (eli ei akti­ivis­es­ti pyri sen poistamiseen). 

    Kokoomus­nuo­ril­ta tuli tuore kan­nan­ot­to, jos­sa pakko­ruot­sia ei enää kri­ti­soi­da vaan perustel­laan näin:

    1. Palvelu­velvoite: “Ruotsin taito on kuitenkin palvelu­jen laadun kannal­ta puh­das vält­tämät­tömyys esimerkik­si monis­sa maamme talouden vetu­ri­na toimivis­sa Etelä- ja Län­si-Suomen kun­nis­sa, jois­sa toisen koti­maisen kie­len ope­tus tulee täten turvata.”

    ope:

    Kokoomus­nuo­ril­ta tuli tuore kan­nan­ot­to, jos­sa pakko­ruot­sia ei enää kri­ti­soi­da vaan perustel­laan näin:

    1. Palvelu­velvoite: “Ruotsin taito on kuitenkin palvelu­jen laadun kannal­ta puh­das vält­tämät­tömyys esimerkik­si monis­sa maamme talouden vetu­ri­na toimivis­sa Etelä- ja Län­si-Suomen kun­nis­sa, jois­sa toisen koti­maisen kie­len ope­tus tulee täten turvata.”

    Tästähän olemme keskustelleet — ei vakuuta.

    2. Nordis­mivelvoite: “Täy­tyy kuitenkin aina tätä maas­samme pakol­lise­na opetet­tavaa pohjois­ger­maanista kieltä kri­ti­soidessa muis­taa, että ainakin osit­tain sen opetuk­sen myötä enem­mistöltään suo­ma­lais-ugri­lainen maamme on vah­vasti sidok­sis­sa muu­toin skan­d­i­naaviseen Pohjo­laan, johon maamme on kaut­ta aiko­jen kuu­lunut niin kult­tuuris­es­ti kuin poliittisesti.”

    Hm. Kun val­taosa suo­ma­laisi­ta kom­mu­nikoi jo nyt niin Ruot­sis­sa kuin muual­la Nor­denis­sa englan­niksi ja se sopii nord­bor­eille oikein hyvin ja kun niin työ- kuin opiskelu vie pääsään­töis­es­ti nuo­ri­amme ihan muualle kuin Nor­deni­in, mikä on tämä mysti­nen “sidos skan­d­i­naaviseen Pohjo­laan”, jota tulisi uus­in­taa pakkoruotsilla? 

    Kokoomus­nuorten pääblogikir­joit­ta­ja näyt­tää ole­van tietoinen siitä, että tässä ollaan heikoil­la jäil­lä, sil­lä lopuk­si tulee vielä folk­tingetin lanseer­aa­ma osuus:“Nykyään, kun Euroopan unio­nia koet­tel­e­vat mon­en­laiset haas­teet, on Pohjo­is­mais­sa herän­nyt tah­to yhä tiivi­im­mästä yhteistyöstä maid­en välil­lä, minkä takia ruotsin kie­len opet­tamista ja osaamista tulee tule­vaisu­udessa vaalia Suomessa.”

    Siis ei ehkä nyt, mut­ta IHAN KOHTA pakko­ruot­sil­la vahvis­tet­tua sidos­ta Nor­deni­in tarvitaan.

    Pait­si, ettei tässä aikuis­ten oikeasti ole perustel­tu pakkoa — ain­oas­taan annet­tu seliseli kokoomus­nuo­rille siitä, miten nyt kuu­luu ajatella.

    Tästähän olemme keskustelleet — ei vakuuta.

    2. Nordis­mivelvoite: “Täy­tyy kuitenkin aina tätä maas­samme pakol­lise­na opetet­tavaa pohjois­ger­maanista kieltä kri­ti­soidessa muis­taa, että ainakin osit­tain sen opetuk­sen myötä enem­mistöltään suo­ma­lais-ugri­lainen maamme on vah­vasti sidok­sis­sa muu­toin skan­d­i­naaviseen Pohjo­laan, johon maamme on kaut­ta aiko­jen kuu­lunut niin kult­tuuris­es­ti kuin poliittisesti.”

    Hm. Kun val­taosa suo­ma­laisi­ta kom­mu­nikoi jo nyt niin Ruot­sis­sa kuin muual­la Nor­denis­sa englan­niksi ja se sopii nord­bor­eille oikein hyvin ja kun niin työ- kuin opiskelu vie pääsään­töis­es­ti nuo­ri­amme ihan muualle kuin Nor­deni­in, mikä on tämä mysti­nen “sidos skan­d­i­naaviseen Pohjo­laan”, jota tulisi uus­in­taa pakkoruotsilla? 

    Kokoomus­nuorten pääblogikir­joit­ta­ja näyt­tää ole­van tietoinen siitä, että tässä ollaan heikoil­la jäil­lä, sil­lä lopuk­si tulee vielä folk­tingetin lanseer­aa­ma osuus:
    “Nykyään, kun Euroopan unio­nia koet­tel­e­vat mon­en­laiset haas­teet, on Pohjo­is­mais­sa herän­nyt tah­to yhä tiivi­im­mästä yhteistyöstä maid­en välil­lä, minkä takia ruotsin kie­len opet­tamista ja osaamista tulee tule­vaisu­udessa vaalia Suomessa.”

    Siis ei ehkä nyt, mut­ta IHAN KOHTA pakko­ruot­sil­la vahvis­tet­tua sidos­ta Nor­deni­in tarvitaan.

    Pait­si, ettei tässä aikuis­ten oikeasti ole perustel­tu pakkoa — ain­oas­taan annet­tu seliseli kokoomus­nuo­rille siitä, miten nyt kuu­luu ajatella.

  250. Markki­nat hoitaisi­vat tämänkin ongel­man päiväjärjestyk­ses­tä, jos vain annet­taisi­in niin tapahtua.

    Siel­lä mis­sä olisi riit­tävästi kysyn­tää ruotsin kieliselle palvelulle olisi taa­tusti myös ruot­sia taitavia työn­tek­i­jöitä siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että työ­nan­ta­jat vaati­si­vat sen työnhakijoilta.

    Siel­lä mis­sä ei sille ole kysyn­tää, ei sitä myöskään tarvitse vaatia.

    Vas­taavasti juuri nyt on kovasti kysyn­tää kiinan kie­len osaa­jista Lapis­sa ja venäjän kie­len osaa­jista Itä-Suomes­sa, kun kiinalainen verkkokaup­pa tuo kym­meniä tuhan­sia kiinalaisia tur­is­te­ja Lap­pi­in ja ruplan arvon kohotes­sa venäläiset taas saa­pu­vat Itä-Suomeen.

    Yhdys­val­tain dol­lar­in muut­taes­sa suun­taansa varsin radikaal­isti ja Trumpin aikakaudel­la Suomen vien­ti Yhdys­val­toi­hin voi voimis­tua merkit­tävästi, jol­la voi olla vuosikym­me­nien vaiku­tus vien­ti­in, mikäli suo­ma­laiset kykenevät saa­maan jalan­si­jaa Yhdys­val­lois­sa. Sil­loin taas suju­van amerika­nenglan­nin osaa­jista olisi pulaa.

    Kau­pankäyn­ti ei ole vain tavaroiden ja rahan vai­h­toa vaan se on myös kult­tuurien levittäytymistä.

    Pelkästään kahdessa maail­man 194 val­tios­ta on yli 2 500 miljoon­aa poten­ti­aal­ista asi­akas­ta. Siel­lä ne suo­ma­lais­ten tärkeim­mät markki­nat ovat ja kau­pankäyn­ti on se voima, joka pitää Suomen elossa.

    Nuorisolle ja nuo­rille aikuisille maail­ma on avoin ja vapaa, kiitos inter­netin. Kaik­ki kekko­slo­va­kian aikakau­den jään­teet tule­vat mur­tu­maan yksi toisen­sa jäl­keen ja pakko­ruot­si on yksi näistä.

    Onnel­lista uut­ta vuot­ta! — 新年快乐! — Hap­py new year! — Fro­hes neues Jahr! — Nav varsh ki subhkam­na! — Luholâš uđđâ ive! — Buorre ådå jagev! — Lihko­laš ođđa jagi! — Lek­l­vaz ođđ eeˊjj! — Buerie orre jaepie! — Щасливого Нового Року! — С Новым Годом! — שנה טובה!

  251. Myrsy Helsin­gin keskus­takir­jas­ton nimestä kuvaa hyvin pakko­ruotsin tilan­net­ta: ruotsinkielis­ten mie­len­sä­pa­hoit­ta­jien ään­tä kuul­laan aina, sen sijaan muit­ten todel­lista huol­ta turhista kieliopin­noista alak­oulus­ta yliopis­toon ei olla kuulev­inaan. Mitä tahansa, kun­han suomen­ruot­salaiset eivät loukkaan­nu! Mis­tä täl­lainen valta?

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Vil­ja­nen sanoo, että hänen mie­len­sä asi­as­sa on muut­tanut palaute: “Voi havai­ta, että vähem­mistön edus­ta­jal­la on Suomes­sa vaikea olla. Moni kokee olon­sa ahtaak­si ja on huoli tule­vaisu­ud­es­ta. Tämä kos­kee myös ruotsinkielisiä.”

    Mas­si­ivi­nen palaute pakko­ruotsin vapaae­htoisu­u­den puoles­ta on kaikunut kuuroille korville ja pakko­ruot­sia on monikielisessä Helsingis­sä vain lisät­ty kaikkien vahin­gok­si (kol­man­nek­sen lisäys tänä vuon­na, aivan käsit­tämätön resurssien siir­to koulu­jen sisäl­lä valin­nai­saineista ruotsille).

    Helpot­tiko­han tämä nimipäätös nyt kaikkien muit­tenkin kieliv­ähem­mistö­jen oloa, heitä joi­ta on Helsingis­sä enem­män kuin suomen­ruot­salaisia ja joil­la on opiskelta­vana kotikiel­ten ohel­la pait­si suo­mi ja englan­ti myös pakkoruotsi?

    Ehkäpä nyt “Oodi” pitäisi kään­tää kaikille niille kielille, joi­ta Helsingis­sä puhutaan, ja tehdä näistä nimistä pitkä loruni­mi muis­tut­ta­maan todellisuudesta:

    Oodi ode ood ода oda ode odet…

    1. Eniten tässä kuitenkin ihme­tyt­tää, miten Oodi eroaa Kias­mas­ta. Molem­mat ovat lainasano­ja Kreikas­ta. Ruot­sik­si Kias­ma olisi Kiasm, mut­ta kukaan ei vaat­in­ut sitä kak­sikielisek­si. Onko se tuo Ood­in kak­si oota vai se, etteivät kaik­ki tiedä, mitä Kias­ma tarkoit­taa. Vai onko nyky­hal­li­tuk­sen ruotsinkielis­ten kiusaami­nen vain saanut mielip­i­teet militantimmiksi?
      Jos Kias­mas­ta olisi tehty kak­sikieli­nen, ruotsinkieli­nen muo­to olisi tuskin ollut määrät­ty muo­to Kias­met. Voi johtua minus­ta, että RKP halu­aa tässä käyt­tää määrät­tyä muo­toa Odet. 🙂

  252. Yliopis­to­la­ki:

    12 §

    Ruotsin kieltä taitavien henkilöi­den kouluttaminen

    Åbo Akade­mi, Sven­s­ka Han­delshögskolan, Helsin­gin yliopis­to, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teat­teriko­rkeak­oulu ja Aal­to-yliopis­to vas­taa­vat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulute­taan riit­tävä määrä maan tarpeisiin.

    On aika mie­lenki­in­toista, että yliopis­to­lais­sa eksplisi­it­tis­es­ti luetel­laan yliopis­tot, jot­ka “takaa­vat” ruotsin kieltä taitavien henkilöi­den lukumäärän.

  253. Hyvä tapa vas­tus­taa pakko­ruot­sia on muut­taa Suomes­ta pois. Opiskelkaa vaik­ka DIk­si ja hakekaa ulko­mail­ta töitä. Mik­si työsken­nel­lä Suomen kaltaises­sa maas­sa, joka a)ryöstöverottaa b)pakottaa armei­jaan c)pakottaa luke­maan turhaa ainet­ta kiusaamistarkoituksessa

  254. Kyl­lähän RKP ampui itseään omaan jalka­an nau­ret­taval­la kirjasto-kielipelleilyllä.

    Ihan turha kuvitel­la, että tuol­laisel­la änkyröin­nil­lä apran­netaan suomen ja ruotsinkielis­ten välisiä suhteita. 

    Hyvä vain, sil­lä pakko­ruotsin pois­tu­mien on jälleen yhden askeleen lähempänä. Viisaampi taipuisi ja myötäil­isi, jol­loin pakko­ruot­sikin saisi enem­män elinaikaa.

  255. Merkit­tävin lausun­to pakko­ruot­sista kymme­neen vuo­teen löy­tyy vuon­na 2017 maaliskuisen hesarin nettimielipidepalstalta:

    [quote]Toimittaja Mar­juk­ka Liiten kir­joit­ti Helsin­gin Sanomis­sa (19.2.), että kieli­taito kaipaa uut­ta loikkaa. Olemme samaa mieltä. Suomen kielipoli­ti­ikan perus­rakenne luoti­in läh­es 50 vuot­ta sit­ten perusk­oulu­jär­jestelmään siirryttäessä.

    Useim­mat suomenkieliset oppi­laat alkoi­vat opiskel­la äidinkie­len jäl­keen ensin englan­tia ja myöhem­min ruot­sia. Neljäs kieli oli mah­dol­lista aloit­taa perusk­oulus­sa tai lukios­sa, mut­ta neljän­nen kie­len opin­not jäävät herkästi kesken.

    Suomen kieli­taito­varan­to alkaa kuitenkin monipuolis­tua vas­ta opiske­li­jan neljännestä kielestä läh­tien. Toivomme luk­i­jan pohti­van, miten moni hänen lähipi­iris­sään on saavut­tanut neljän­nessä kielessään niin hyvän kieli­taidon, että sil­lä voi oikeasti tehdä vaa­ti­vaa työtä.

    Kieli­taito­varan­non monipuolis­tu­mi­nen jo kol­mannes­ta kielestä läh­tien on Suomen ja suo­ma­lais­ten etu. Nyt olemme lukin­neet kieli­taito­varan­non kah­teen vähän puhut­tuun kieleen ja yhteen maail­mankieleen. Pohjo­is­maid­en ulkop­uolel­la suomel­la ja ruot­sil­la on vähän käyt­töä. Suomen kieli­taito­varan­non kor­jaami­nen edel­lyt­tää ruotsin kie­len pakol­lisu­ud­es­ta luopumista.

    Tiedämme hyvin, että tämän mielip­i­teen esit­täjät leimataan sivistymät­tömik­si moukik­si. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjo­is­maiset arvot ja pohjo­is­mainen yhteistyö ovat arvokkai­ta asioi­ta Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seu­raa, että kaikkien suo­ma­lais­ten pitäisi opiskel­la ruot­sia pakol­lise­na kielenä.

    Kan­sain­välisen yhteistyön edel­lyt­tämät kieli­taito­tarpeet ovat muut­tuneet 50 vuodessa radikaal­isti. Myös tietämys kie­lenop­pimis­es­ta on mullis­tunut. Nyt tiedämme, että kie­len opiskelu kan­nat­taa aloit­taa varhain.

    Suomes­sa tarvi­taan myös sak­san, venäjän, ran­skan ja espan­jan osaa­jia. Osa väestöstä voisi han­kkia kohtu­ullisen kieli­taidon kiinas­sa, japanis­sa tai ara­bi­as­sa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakot­taa läh­es ident­tiseen kielitaitoprofiiliin.

    Anna-Kaisa Mustaparta

    Liisa Jääskeläi­nen

    ope­tus­neu­vok­sia, eläk­keel­lä, Helsinki
    [/quote]
    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

    Tämän jäl­keen ei enää voi­da sanoa, että alan asiantun­ti­jat kan­nat­ta­va pakko­ruot­sia ja ettei se ole pois­sa mistään!

    Nämä ovat alan kovim­mat lei­d­it — se että hei­dän oli jäätävä eläk­keelle voidak­seen sanoa tämän ääneen, ker­too jotain pain­os­tuk­sen kovuudesta.

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.