Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2016

39 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2016”

1. Jos län­si- ja itäväylät olisi päätet­ty järkevästi yhdis­tää keskus­tatun­nelil­la niin tuos­ta olisi enää pieni sivuhaara län­sisa­ta­maan jol­loin Via Balti­ca liit­ty­isi suo­raan valtatieverkostoon.

   Toinen vai­h­toe­hto­han olisi ollut var­maankin sit­ten se että kan­takaupunkia olisi elävöitet­ty sil­lä että kaik­ki muut tallinnan­matkaa­jat olisi ohjat­tu jon­nekkin Vuosaaren perukoille sen sijaan että laival­la pääsee suo­raan kaupunkiin.

   Vastaa

2. Tyy­nen­merenkatu on mie­lenki­in­toinen tapaus. 2014 yleis­ten töi­den lau­takun­ta päät­ti Tyy­nen­merenkadun katusu­un­nitel­mas­ta: suun­nitel­ma hyväksytään ase­makaa­van 12101 tul­lessa lainvoimaiseksi.

   Katu raken­net­ti­in silti, odot­ta­mat­ta suun­nitel­man hyväksymistä kuten laki edel­lyt­tää. Ja nyt kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ehdot­taakin Son­ckin makasi­ineille toisen­laista ase­makaavaa nimeno­maan kieltäen jo raken­netun järjestelyn.

   Vastaa

3. Piristäviä main­ok­sia. Voi her­ran jes­tas. Tämä piristävä saas­ta on vain pahen­tunut val­otaulu­jen myötä. Her­man­nin rantatiel­lä läh­tee näkökyky JCDe­caux’n ansios­ta ja met­rossa saa ihastel­la tökkiviä Flash-ani­maa­tioi­ta ja tois­s­apäivän uutissähkeitä.

   Sil­loin kun nuo näytöt asen­net­ti­in metroi­hin ja raitio­vaunui­hin, muis­tan kuulleeni, että täl­lä las­ket­ti­in matkus­tamisen kus­tan­nuk­sia eurosen­til­lä yhtä matkaa kohden. Oliko taas tämän arvoista? Onko kaupungilla ylipään­sä minkään­laista main­os­myyn­tis­trate­giaa, vai ovatko ne tulop­uolen vaivaiset kolikot ain­oa mit­tari, mitä tässä tuijotetaan?

   Vastaa

4. Jyri: Toinen vai­h­toe­hto­han olisi ollut var­maankin sit­ten se että kan­takaupunkia olisi elävöitet­ty sil­lä että kaik­ki muut tallinnan­matkaa­jat olisi ohjat­tu jon­nekkin Vuosaaren perukoille sen sijaan että laival­la pääsee suo­raan kaupunkiin.

   Ja kol­mas vai­h­toe­hto ettei tehdä mitään vaan seu­rataan sivus­ta kun Tallinnan rahtili­iken­net­tä siir­tyy kulke­maan Vuosaaren kaut­ta.

   Joukkoli­iken­ney­htey­det Tallinnan laivoille ovat muuten surkeat. Ratikoiden aikataulut eivät jous­ta, eli käve­ly on ratikkaa nopeampi tapa päästä saarelta pois. Mik­sei tuonne saa­da esimerkik­si Jätkäsaari-Rauta­tien­tori ‑ratikkashut­tlea?

   Vastaa

5. Vuosaares­ta kul­kee tosi­aan jatku­vasti Tallinkin rahti­laivo­ja. Matkus­ta­jat halu­taan tietenkin mielel­lään pitää lähempänä keskus­taa. Taloudel­li­sista syistä matkus­ta­jalaut­to­jen mukaan kan­nat­taa ottaa myös rah­tia kun on tyhjää tilaa. Muuten pitäisi ehkää vähen­tää lähtöjä.

   Vastaa

   1. Helsin­gin pitäisi sata­ma­mak­suna ottaa sopi­vankokoinen mak­su laut­to­jen mukana tule­vista autoista ja rekoista. Mak­sun pitäisi olla selvästi korkeampi Jätkäsaa­res­sa kuin Vuosaaressa.

      Vastaa

6. Ris­to Pakaste :

   Ris­to Pakaste :

   Kun yleiskaavaa ale­taan soveltaa keskus­puis­ton alueel­la tulee ottaa huomioon Helene Scherf­bäckin rakennamistavat.
   Väitän rak­en­tamisen aikana hom­mien levin­neen ympäri ainakin 20% suurem­mal­la alueelle kuin itse lop­ulli­nen puisto.
   Tämä saadaan hoidet­tua yksinker­tais­es­ti rak­en­ta­malle aita suo­jelta­va alueen rajalle.

   Vastaa

7. Josko täl­lä ker­taa saataisi­in raiteet asen­net­tua oikein eli mah­dol­lisim­man lähekkäin ratikkakaistan keskelle. Tyy­nen­merenkadun nykyisel­lä osu­udel­la ne on sijoitet­tu reunoille, jol­loin ker­rankin riit­tävän lev­eäk­si mitoite­tun kaistan hyö­ty menee kankku­lan kaivoon.

   Vastaa

8. Jyri:
   Jos län­si- ja itäväylät olisi päätet­ty järkevästi yhdis­tää keskus­tatun­nelil­la niin tuos­ta olisi enää pieni sivuhaara län­sisa­ta­maan jol­loin Via Balti­ca liit­ty­isi suo­raan valtatieverkostoon.

   Toinen vai­h­toe­hto­han olisi ollut var­maankin sit­ten se että kan­takaupunkia olisi elävöitet­ty sil­lä että kaik­ki muut tallinnan­matkaa­jat olisi ohjat­tu jon­nekkin Vuosaaren perukoille sen sijaan että laival­la pääsee suo­raan kaupunkiin.

   Helsin­gin ja Espoon itä- ja län­sipäät yhdis­tävä tun­neli on jo ole­mas­sa ja pian sen pitäisi olla käytössäkin. Yhteys Vuosaa­reen on suo­ravi­ivaista toteut­taa jatka­mal­la tun­nelia itäpäästä muu­ta­mal­la kilometrillä.

   Riit­tää, että raken­netaan tun­neli ihmisille ja niitä kul­jet­taville junille, 2000 kg painavien auto­jen siirte­lyä varten kaupunkiseudun puolelta toiselle ei kan­na­ta mil­jardi­tun­nelia rakentaa.

   spot­tu: Mik­sei tuonne saa­da esimerkik­si Jätkäsaari-Rauta­tien­tori ‑ratikkashut­tlea?

   Kuka mak­saa? Jos laivas­sa on 1000 matkus­ta­jaa, tarvi­taan jokaista varten 10 raitio­vaunua. Jos purkau­tu­mi­nen laivas­ta kestää 30 min, vaunu 3 min­uutin välein, ellei olisi muu­ta liiken­net­tä. Metro­ju­nia riit­täisi noin kolme, eli menisi nor­maalin liiken­nöin­nin puit­teis­sa ainakin ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la. Tämän näkee hyvin lentoase­man juna-ase­mal­la, jos­sa täysikin lai­turi tyh­je­nee samantien kun juna imaisee matkus­ta­jat sisäänsä.

   Vastaa

9. Jätkäsaaren sata­ma ja uusi ter­mi­naali on kyl­lä kun­nal­lista osaop­ti­moin­tia parhaim­mil­laan. H/k ‑suhde on var­maan todel­la kova itse Sata­man kannal­ta, mut­ta kun las­ke­taan yhtälöön sisään liiken­nejär­jeste­lyt ja ulkoishai­tat, niin ollaan pahasti pakkasella.

   Jos ei itket­täisi, niin nau­rat­taisi, että täl­laista tunaroin­tia saa vielä vuon­na 2016 todistaa.

   Vastaa

10. Koti-isä: Kuka maksaa?

    Öö..matkustajat?

    Vastaa

11. Peter:
    Vuosaares­ta kul­kee tosi­aan jatku­vasti Tallinkin rahti­laivo­ja. Matkus­ta­jat halu­taan tietenkin mielel­lään pitää lähempänä keskus­taa. Taloudel­li­sista syistä matkus­ta­jalaut­to­jen mukaan kan­nat­taa ottaa myös rah­tia kun on tyhjää tilaa. Muuten pitäisi ehkää vähen­tää lähtöjä. 

    Jos seu­railee edes vähänkin laivan las­taus­ta sata­mas­sa niin taitaa tosi­asi­as­sa olla niin päin että Tallinnan pikalaivo­jen kan­nat­taa taloudel­li­sista syistä kul­jet­taa matkus­ta­jia samal­la kun rahtili­iken­teen ohes­sa on vapaa­ta tilaa. 

    Jos rahtili­ikenne ajet­taisi­in sata­ma­mak­suil­la Vuosaa­reen niin toden­näköis­es­ti merel­lisek­si kak­soiskaupungik­si kaavail­lun Talsinkin ain­oa joukkoli­iken­nemuo­to heikkenisi palve­lu­ta­soltaan oleellisesti.

    Toki näin voidaan tehdä mut­ta samas­sa voisi laskea senkin paljonko säästy­isi raken­nus­maa­ta asum­is­rak­en­teeseen jos kiskop­uolel­la siirtäisi kaukoli­iken­teen ter­mi­naalin tikkuri­laan ja yhdel­lä raide­par­il­la toisi rautatiease­malle metro­ta­soisen yhteyden. 

    Yhtä loogi­nen kaupun­gin liiken­nepalvelu­iden siir­to lähiöön..

    Vastaa

12. Pyöräli­iken­teen suun­nitel­mas­ta Munkkiniemessä: 

    Munkkiniemen puis­totielle ehdote­taan edelleen baanan pitämi­nen nykyisel­lä flanööripolul­la puis­to­tien keskel­lä, vaik­ka se on vaar­alli­nen ja epäkäytän­nölli­nen ratkaisu ver­rat­tuna pyöräkaistoi­hin ajo­ra­to­jen vier­essä. 1) Nykyi­nen ratkaisu on liian kapea baanaksi eikä lisää tilaa ole: jalankulku on kiel­let­ty kyseisel­lä pyörätiel­lä mut­ta tietenkin jalankulk­i­jat kulke­vat mielel­lään asfal­toitua polkua pitkin pysäkeille ja se heille sal­lit­takoon. 2) Autot aja­vat eteen ja pysähtyvät pyörä­tien keskelle kun ylit­tävät puis­to­tien väistäen mui­ta auto­ja. 3) Puis­to­tien keskel­lä kulke­val­ta pyörätieltä ei pääse kadun­var­ren kiin­teistöille. Pyöräkai­stat puis­to­tien ajo­ra­to­jen vier­essä ratkaistaisi kaik­ki nämä ongelmat. 

    Suun­nit­teli­jat ovat sanoneet että ei voi­da rak­en­taa pyöräkaisto­ja Munkkiniemen puis­totielle kos­ka puis­to­tien molem­mat päät ovat vaikei­ta ratkaista. Mut­ta täl­lais­ten ongelmien ratkaisemis­es­ta heille mak­se­taan palkkaa. Lisäk­si suun­nit­teli­jat väit­tivät että baanan muut­ta­mi­nen välil­lä pyöräkaistak­si loisi epäjo­hdon­mukaisen reitin, mut­ta mielestäni baanan luonne muut­tuu joka tapauk­ses­sa kun se ylit­tää puis­to­tien ajokai­stat ja kulke­vat sen keskel­lä kadun sivun sijas­ta kuten Paciuksenkadulla. 

    Pyöräkaisto­jen ehdot­ta­mi­nen Munkkiniemen­ran­nalle on hie­man liioitel­tua. Siinä ei ole kovin paljon autoli­iken­net­tä, joten hyvin pystyy pyöräilemään ajo­radal­la. (Sen sijaan Laa­jalah­den­tien pyöräkai­stat tun­tu­vat järkevältä ratkaisulta).

    Vastaa

13. Helsin­ki-Tallinna-tun­neli alkaa vaikut­taa järki­ratkaisul­ta, jos sen ain­oa vai­h­toe­hto on nykyi­nen kehi­tus Jätkäsaaressa…

    Vastaa

14. Peri­aat­teet käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sille toim­i­tiloista asun­noik­si kan­takaupun­gin raja­tu­il­la alueilla 

    Tuli­pa tästä ja samanaikaises­ta seg­re­gaa­tiokeskustelus­ta mieleeni: kaupun­gin vuokra-asun­to­jen osu­us eteläisessä suurpi­iris­sä on 0,9 % asun­tokan­nas­ta, kun se muil­la alueil­la on 11–22 % asun­tokan­nas­ta. Tämä on seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­sen kannal­ta epä­suo­ta­va tilanne.

    Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren rak­en­tu­mi­nen toki helpot­ta­vat tilan­net­ta eteläisen Helsin­gin osalta, mut­ta eivät kyl­lä riitä val­lit­se­van tilanteen kor­jaamiseen. Niin­pä kaupun­gin vuokra-asun­to­jen saami­nen myös van­hem­mille eteläisen suurpi­irin alueille olisi var­maankin toivottavaa.

    Eikö tämä toimis­to­jen asun­noik­simuut­tamishalukku­us tar­joaisi kaupungille lois­ta­van paikan han­kkia näitä muun­tamiseen sovel­tuvia kiin­teistöjä itselleen vuokra-asun­noik­si? Minus­ta tämä olisi kelpo tapa vähen­tää seg­re­gaa­tio­ta, joka muu­toin on täl­lais­ten “jo raken­net­tu­jen” aluei­den kohdal­la hyvin hankalaa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin pitäisi sata­ma­mak­suna ottaa sopi­vankokoinen mak­su laut­to­jen mukana tule­vista autoista ja rekoista. Mak­sun pitäisi olla selvästi korkeampi Jätkäsaa­res­sa kuin Vuosaaressa.

    Tyhjistä rekoista keskus­tan satamis­sa jo veloite­taankin vuo­den 2015 maalisku­us­ta läh­tien, kiitos siitä, askel oikeaan suun­taan. Nyt tätä pitäisi kuitenkin ilman muu­ta laa­jen­taa ehdot­ta­maasi suun­taan, koske­maan kaikkia ajoneu­vo­ja. Samal­la matkus­ta­ja­mak­su­ja voitaisi­in alen­taa — matkus­ta­jista Helsin­ki hyö­tyy, ajoneu­voista Helsingille aiheutuu (keskus­tas­sa) kus­tan­nuk­sia ja haittaa.

    Vastaa

15. Jyri: Jos seu­railee edes vähänkin laivan las­taus­ta sata­mas­sa niin taitaa tosi­asi­as­sa olla niin päin että Tallinnan pikalaivo­jen kan­nat­taa taloudel­li­sista syistä kul­jet­taa matkus­ta­jia samal­la kun rahtili­iken­teen ohes­sa on vapaa­ta tilaa. 

    Kuitenkin Tallinkin tuloista vain 11 % tulee tavar­ali­iken­teestä, ja tähän luku­un sisäl­tyvät myös Tallinkin kak­si pääasi­as­sa rah­tia kul­jet­tavaa ropax-alus­ta (Sea Wind ja Regal Star). Vas­taavasti 75 % Tallinkin tuloista tulee matkalipuista ja laivo­jen ravintoloista/kaupoista [1].

    Lisäk­si esim. Lin­da Linen kum­masti kan­nat­taa kul­jet­taa pelkkiä matkus­ta­jia mon­ta ker­taa päivässä Hki-Tallinna ‑väliä.

    1) http://www.tallink.com/documents/10192/21881052/2016–03_Tallink_Company_Presentation.pdf/

    Vastaa

16. Jari V:
    Josko täl­lä ker­taa saataisi­in raiteet asen­net­tua oikein eli mah­dol­lisim­man lähekkäin ratikkakaistan keskelle. Tyy­nen­merenkadun nykyisel­lä osu­udel­la ne on sijoitet­tu reunoille, jol­loin ker­rankin riit­tävän lev­eäk­si mitoite­tun kaistan hyö­ty menee kankku­lan kaivoon.

    Jätkäsaari, tai sen ekat vai­heet, taitaa jäädä viimeisek­si näin epäon­nis­tuneek­si ratikka­su­un­nit­teluko­hteek­si. Sen virheistä on otet­tu oppia ja esimerkik­si Välimerenkatu on nyt piir­ret­ty uusik­si (se piti alun­perin toteut­taa samal­la ide­al­la kuin Tyy­nen­merenkatukin). Samoin Telakkakatu, Her­ne­saari ja Laa­jasa­lo toteutetaan paljon paremmin.

    Tyy­nen­merenkadun epäon­nis­tunut osu­uskin on tiem­mä tarkoi­tus jol­lain aikavälil­lä kor­ja­ta, mut­ta mitä tuo käytän­nössä tarkoit­taa, on min­ulle vähän epä­selvää. Uusimisikään ne kiskot eivät tule vielä vuosikymmeniin.

    Vastaa

17. Lund­vistin Julle:
    Jätkäsaaren sata­ma ja uusi ter­mi­naali on kyl­lä kun­nal­lista osaop­ti­moin­tia parhaim­mil­laan. H/k ‑suhde on var­maan todel­la kova itse Sata­man kannal­ta, mut­ta kun las­ke­taan yhtälöön sisään liiken­nejär­jeste­lyt ja ulkoishai­tat, niin ollaan pahasti pakkasella.

    Jos ei itket­täisi, niin nau­rat­taisi, että täl­laista tunaroin­tia saa vielä vuon­na 2016 todistaa.

    Kuka tästä hul­lu­ud­es­ta vas­taa? Pajunenko, kaupung­in­hal­li­tus vai kuka?

    Vastaa

18. Onko joku eri­tyi­nen syy mik­si turun­väylän, lah­den­väyän ja itäväylän bule­var­di­en suun­nit­telu on siir­ret­ty hamaan tule­vaisu­u­teen ja esimerkik­si Var­tiosaari ja Malmin kent­tä suun­nitel­laan pikavauhtia?

    Väk­isin pistää epäilemään että uusista lähiöistä halu­taan varmis­taa, että asukkaat pää­sevät autoile­maan keskus­taan. Tässä pitäisi nyt ehdot­tomasti muut­taa suun­nitel­maa niin, että kaavoituk­sen aloi­tus päätetään mit­taa­mal­la etäisyyt­tä keskus­tas­ta. Jos lahde­väylä ja itäväylä täytetään ensin lähiöa­sukkaiden autoista ei niiden bule­vardis­oit­ni etene koskaan.

    Vastaa

    1. Läh­den­väylän ja Itäväylän bule­vardis­oin­tien talous on aika heikol­la poh­jal­la, kun taas Malmin kent­tä on hyvin edullista raken­nus­maa­ta. Turun väylän osalta olen ymmälläni.

       Vastaa

19. -e-: Kuka tästä hul­lu­ud­es­ta vas­taa? Pajunenko, kaupung­in­hal­li­tus vai kuka?

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta?

    Vastaa

20. “Via Balti­can lin­jaami­nen Suomes­sa Jätkäsaaren kaut­ta on tyh­mää. Parhaansa ovat suun­nit­teli­jat var­maankin tehneet epä­toivoisen tehtävän äärellä.”

    Minus­takin kaikesta päin­vas­toin näkee, että suun­nit­teli­jat ovat täysin epäon­nis­tuneet tehtävässään. Mikähän mah­taa olla tilanne, kun Tallinnan autoli­i­iken­teen määrä vaikka­pa kaksinker­tais­tuu nykyis­es­tä? Kai tästä on jotain laskelmia ja suun­nitelmia ole­mas­sa? Ris­teily­laivo­jen jenkki­tur­is­te­ja kul­jet­ta­vat bus­sit on onnek­si sen­tään pelastet­tu Her­ne­saaren puolelle, jot­ta eivät jämähtäisi Meche­lininkadun alun liikennesumppuun.

    En itsekään enää kek­si muu­ta ratkaisua kuin kesku­atatun­nelin ja siihen kytketyn haaran Jätkän sata­maan. Toiv­ot­tavasti sel­l­aista jo suunnitellaan.

    Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin pitäisi sata­ma­mak­suna ottaa sopi­vankokoinen mak­su laut­to­jen mukana tule­vista autoista ja rekoista. Mak­sun pitäisi olla selvästi korkeampi Jätkäsaa­res­sa kuin Vuosaaressa.

    Rekoista Jätkässä per­itään Vuosaar­ta korkeampi mak­su ja osa kumipyörärahdista on jo siir­tynytkin Vuosaa­reen, enem­mänkin sopisi sitä kaut­ta liikku­maan. Vuosaares­ta kul­kee 2 vuoroa Tallinnaan ja takaisin kyy­dis­sään rekko­ja. Henkilöau­toista sata­ma ei jostain syys­tä veloi­ta latin latia, vaan ain­oat mak­sut menevät henkilö­matkus­ta­jista. On kuulem­ma omis­ta­jan lin­jaus (mik­si Helsin­ki halu­aa kan­nus­taa tallinnan­matkaa­jia otta­maan auton lautalle…?!)
    EHDOTUS: Vaatikaa sata­maa muut­ta­maan mak­su­ja siten, että suurem­pi osa mak­su­ista tulee autoista, joista on hait­taa ja pienem­pi henkilömatkustajista!

    Rekko­jakin liikkuu liikaa, ja niiden huono puoli on kulkem­i­nen aamun ja aamuyön lau­toil­la. Tästä ilona rekko­jen dieselit huu­ta­vat Jätkäsaaren öisil­lä kaduil­la ja rekat park­keer­aa­vat pihoille odot­taes­saan aamu­lau­tan lähtöä
    EHDOTUS: Rauhoit­takaa Jätkäsaaren kadut öiseltä raskaan liiken­teen läpiku­l­ul­ta, esim. läpi­a­jok­iel­to 22–07 väliselle ajalle. Jotain saman­tyyp­pistä lie­nee käytössä Katajanokalla.

    Tyy­nen­merenkadun ja sata­ma-alueen olle­sa vielä rem­pas­sa sata­ma ohjaa kaupun­gin virkami­esten hyväksymänä rekat Välimerenkat­ua pitkin sata­maan vielä vuosia. Välimerenkat­ua ei ole suun­nitel­tu raskaan liiken­teen läpi­a­jokaduk­si, ja meteli tuskainen.
    EHDOTUS: Se Jätkäsaaren yölli­nen läpiajokielto

    Sata­man automatkus­ta­jat rikko­vat nopeusra­joituk­sia surut­ta ja Torni­hotellin edessä on päivit­täin vaar­al­lisia van­hoil­la keltaisil­la ajoja
    EHDOTUS: Han­kkikaa Jätkäsaa­reen kam­er­avalvon­ta kitkemään pahim­man törkeydet.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Läh­den­väylän ja Itäväylän bule­vardis­oin­tien talous on aika heikol­la poh­jal­la, kun taas Malmin kent­tä on hyvin edullista raken­nus­maa­ta. Turun väylän osalta olen ymmälläni. 

    Jos lah­den­väylää ei bule­vardis­oidakaan, niin sit­ten ei tule pikaratikkaa Malmil­ta keskus­tan suun­taan ja lop­putu­los on ihan rehelli­nen moottoritieautolähiö.

    Tämänkö takia moot­toritei­den bule­vardis­oin­ti saati­in men­emään läpi? Kun se ei ole kaa­vat­aloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, niin sitä ei sit­ten tehdäkään. Tuos­sa paperis­sa ei nyt ole yhtään moot­tori­tien bule­vardis­oin­tia, joka olisi heti alka­mas­sa. Vaan hamaan tule­vaisu­u­teen tai selvit­te­lyyn siirrettyjä.

    Nyt pitäisi kat­soa juur­ta jak­saen mitä bule­vardeille pitää tehdä, että ne saadaan kaa­vat­aloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­maan. Jos ei muuten, niin niitä pitää yhdis­tel­lä muiden aluei­den kanssa niin, että kokon­aisu­us on plus­sal­la ja saadaan ehjä kaupunki­rakenne. Kehätei­den tun­tu­maan rak­en­telu ei ollut se mitä yleiskaa­van kanssa puhut­ti­in ja mitä luvattiin.

    Vastaa

23. Rolle: Rekoista Jätkässä per­itään Vuosaar­ta korkeampi mak­su ja osa kumipyörärahdista on jo siir­tynytkin Vuosaa­reen, enem­mänkin sopisi sitä kaut­ta liikku­maan. Vuosaares­ta kul­kee 2 vuoroa Tallinnaan ja takaisin kyy­dis­sään rekko­ja. Henkilöau­toista sata­ma ei jostain syys­tä veloi­ta latin latia, vaan ain­oat mak­sut menevät henkilö­matkus­ta­jista. On kuulem­ma omis­ta­jan lin­jaus (mik­si Helsin­ki halu­aa kan­nus­taa tallinnan­matkaa­jia otta­maan auton lautalle…?!)
    EHDOTUS: Vaatikaa sata­maa muut­ta­maan mak­su­ja siten, että suurem­pi osa mak­su­ista tulee autoista, joista on hait­taa ja pienem­pi henkilömatkustajista!

    Rekko­jakin liikkuu liikaa, ja niiden huono puoli on kulkem­i­nen aamun ja aamuyön lau­toil­la. Tästä ilona rekko­jen dieselit huu­ta­vat Jätkäsaaren öisil­lä kaduil­la ja rekat park­keer­aa­vat pihoille odot­taes­saan aamu­lau­tan lähtöä
    EHDOTUS: Rauhoit­takaa Jätkäsaaren kadut öiseltä raskaan liiken­teen läpiku­l­ul­ta, esim. läpi­a­jok­iel­to 22–07 väliselle ajalle. Jotain saman­tyyp­pistä lie­nee käytössä Katajanokalla.

    Tyy­nen­merenkadun ja sata­ma-alueen olle­sa vielä rem­pas­sa sata­ma ohjaa kaupun­gin virkami­esten hyväksymänä rekat Välimerenkat­ua pitkin sata­maan vielä vuosia. Välimerenkat­ua ei ole suun­nitel­tu raskaan liiken­teen läpi­a­jokaduk­si, ja meteli tuskainen.
    EHDOTUS: Se Jätkäsaaren yölli­nen läpiajokielto

    Sata­man automatkus­ta­jat rikko­vat nopeusra­joituk­sia surut­ta ja Torni­hotellin edessä on päivit­täin vaar­al­lisia van­hoil­la keltaisil­la ajoja
    EHDOTUS: Han­kkikaa Jätkäsaa­reen kam­er­avalvon­ta kitkemään pahim­man törkeydet.

    Niin ja vielä yksi. Tyy­nen­merenkadun var­ren lai­tureille pysäköi­ty­jen ris­teil­i­jöi­den moot­tor­ei­den käyt­tö kan­taa kauas ja heit­telee pien­hiukka­sia läheis­ten talo­jen asuntoihin.
    EHDOTUS: Ottakaa kaupun­gin hal­tu­un kaupung­in­puoleisim­mat lai­tu­rit ja velvoit­takaa sata­maa mah­dut­ta­maan laivansa uuden ter­mi­naalin viereen raken­net­tui­hin lai­tuirei­hin. Laivoil­ta pelas­tuneen haaskati­lan voisi vaik­ka osoit­taa rav­in­to­lalaivoil­la tms. toimin­nalle. Jätkäsaaren ran­nas­ta voisi hyvin Clar­i­oinin, uuden sata­man ja valmis­tu­van Wood Cityn vedos­sa tul­la trendikäs illan­vi­et­to-alue, kun­han sietämätön läpi­a­joli­ikenne ja laivo­jen saas­teet eivät tuhoa tätä mahdollisuutta.

    Vastaa

24. MikkoR: Jos lah­den­väylää ei bule­vardis­oidakaan, niin sit­ten ei tule pikaratikkaa Malmil­ta keskus­tan suun­taan ja lop­putu­los on ihan rehelli­nen moottoritieautolähiö.

    Tämänkö takia moot­toritei­den bule­vardis­oin­ti saati­in men­emään läpi? Kun se ei ole kaa­vat­aloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, niin sitä ei sit­ten tehdäkään. Tuos­sa paperis­sa ei nyt ole yhtään moot­tori­tien bule­vardis­oin­tia, joka olisi heti alka­mas­sa. Vaan hamaan tule­vaisu­u­teen tai selvit­te­lyyn siirrettyjä.

    Nyt pitäisi kat­soa juur­ta jak­saen mitä bule­vardeille pitää tehdä, että ne saadaan kaa­vat­aloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­maan. Jos ei muuten, niin niitä pitää yhdis­tel­lä muiden aluei­den kanssa niin, että kokon­aisu­us on plus­sal­la ja saadaan ehjä kaupunki­rakenne. Kehätei­den tun­tu­maan rak­en­telu ei ollut se mitä yleiskaa­van kanssa puhut­ti­in ja mitä luvattiin.

    Onhan Laa­jasa­lon­tien bule­vardis­oin­ti käyn­nis­sä jo hyvänä pilot­ti­hankkeena. Se on tietysti vaa­ti­ma­ton ver­rat­tuna sisään­tu­lotei­hin, mut­ta minus­ta on fik­sua aloit­taa vaa­ti­mat­tomasti, virheistä oppi­en. Sil­loin niitä mah­dol­lis­es­ti tehtäviä virheitä ei tarvitse tois­taa isois­sa kohteissa.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara: Pyöräli­iken­teen kantaverkko

    Verkko itsessään näyt­tää hyvälle, mut­ta toteu­tus tulee ole­maan Hesarin kaltaista pyöräkaistahut­tua, jon­ka merkit­tävin liiken­teelli­nen ansio tulee ole­maan auto­jen ajonopeuk­sien kasvu liiken­neym­päristön väljentyessä.

    KSL:n pitäisi tehdä ensim­mäisen lumisateen jäl­keen ekskur­sio Hesar­ille. Mut­ta jos ei kiin­nos­ta lähteä kylmään, niin voin ker­toa mitä siel­lä tapahtuu.

    Lumet aurat­tu pyöräkaistalle: tukev­asti. Pyöräil­i­jöitä kak­si kpl tun­nis­sa: ehkä, ja jalka­käytäväl­lä. Auto­jen ajonopeudet siihen näh­den mitä ne oli­vat ennen pyöräkaisto­ja: kasvaneet.

    Pyöräkai­stat toiminevat ihan hyvin Köpik­sessä tai eteläm­pänä, jos­sa pyöräil­i­jöitä on ympärivuo­tis­es­ti kaistoil­la hidas­ta­mas­sa auto­ja. Suomes­sa: toimii kolme kuukaut­ta vuodessa.

    Vastaa

26. Veikko Rinne: Minus­takin kaikesta päin­vas­toin näkee, että suun­nit­teli­jat ovat täysin epäon­nis­tuneet tehtävässään. Mikähän mah­taa olla tilanne, kun Tallinnan autoli­i­iken­teen määrä vaikka­pa kaksinker­tais­tuu nykyis­es­tä? Kai tästä on jotain laskelmia ja suun­nitelmia ole­mas­sa? Ris­teily­laivo­jen jenkki­tur­is­te­ja kul­jet­ta­vat bus­sit on onnek­si sen­tään pelastet­tu Her­ne­saaren puolelle, jot­ta eivät jämähtäisi Meche­lininkadun alun liikennesumppuun.

    Diesel-autoil­la ajami­nen kan­takaupungis­sa pitäisi kieltää, ihan ensim­mäisenä rekat ja kuor­ma-autot. Turus­sakin sen­tään on rekoil­la ajami­nen keskus­tas­sa kielletty 😉

    Vastaa

27. MikkoR: Jos lah­den­väylää ei bule­vardis­oidakaan, niin sit­ten ei tule pikaratikkaa Malmil­ta keskus­tan suun­taan ja lop­putu­los on ihan rehelli­nen moottoritieautolähiö.

    Tämänkö takia moot­toritei­den bule­vardis­oin­ti saati­in men­emään läpi? Kun se ei ole kaa­vat­aloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, niin sitä ei sit­ten tehdäkään. Tuos­sa paperis­sa ei nyt ole yhtään moot­tori­tien bule­vardis­oin­tia, joka olisi heti alka­mas­sa. Vaan hamaan tule­vaisu­u­teen tai selvit­te­lyyn siirrettyjä.

    Nyt pitäisi kat­soa juur­ta jak­saen mitä bule­vardeille pitää tehdä, että ne saadaan kaa­vat­aloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­maan. Jos ei muuten, niin niitä pitää yhdis­tel­lä muiden aluei­den kanssa niin, että kokon­aisu­us on plus­sal­la ja saadaan ehjä kaupunki­rakenne. Kehätei­den tun­tu­maan rak­en­telu ei ollut se mitä yleiskaa­van kanssa puhut­ti­in ja mitä luvattiin. 

    Kyl­lähän tuo lie­nee tul­lut selväk­si, että Malmin raiti­otie toteutetaan ainakin 20 vuot­ta ennen Lah­den­väylän bule­vardis­oin­tia moot­tori­tien var­res­sa kulke­vana pikaraiti­o­tienä. Muutenkin on kyseenalaista, kan­nat­taako Malmin raiti­oti­etä edes toteut­taa 25 km/h keskinopeudel­la kulke­vana bule­vardi­ratikkana, kos­ka mat­ka-aika Malmin kent­täalueen pohjoisosas­ta olisi täl­löin Hakaniemeenkin reilusti yli puoli tun­tia ja Rautatiease­malle melkein 40 min­u­ut­tia. Nopeampi light rail ‑ratkaisu ei tuos­sa kohtaa vält­tämät­tä aiheuta hirveän suur­ta este­vaiku­tus­ta kuten muis­sa bulevardisointikohteissa.

    Lah­den­väylän bule­vardis­oin­ti ei ole ensim­mäis­ten joukos­sa, kos­ka se on bul­vardis­oitavista moot­toriteistä kauim­pana kan­ta-kaupungista, sen liiken­nemäärät ovat suurim­mat, se välit­tää osin itä-län­sisu­un­taista poikit­tais­li­iken­net­tä, se on val­takun­nal­lis­es­ti tärkeä val­tatiey­hteys (mm. ambu­lanssikul­je­tuk­sille) ja tun­neloin­nin tekemät­tä jät­tämis­es­täkin pitäisi tehdä päätös ennen bule­vardis­oin­tia. Lisärak­en­t­a­mi­nen tulee ole­maan poli­it­tis­es­ti vaikeaa myös Kumpu­lan akti­ivisen NIM­BY-asu­jaimis­ton vuok­si. Toisin sanoen, bule­vardis­oin­nin hai­tat ovat suurim­man Lah­den­väylän kohdal­la, mut­ta hyödyt pienimmät.

    Yleiskaavas­sa toteutetaan ensin ne alueet, joi­hin liit­tyvät investoin­nit ja investoin­tipäätök­set on jo tehty. Moot­toritei­den bule­vardis­oin­nit vaa­ti­vat melko mas­si­iviset investoin­nit, ei ain­oas­taan uuden bule­vardin rak­en­tamisen ja alueen esir­aken­nustyöt vaan myös kan­takaupun­gin raiti­otiev­erkos­ton uudelleen­rak­en­tamisen siten että bule­vardeil­ta tule­vat raitio­vaunut pää­sevät suju­vasti keskus­taan. Bule­vardit kyl­lä tule­vat kan­nat­taviksi kun kan­takaupun­ki ensin laa­jen­netaan moot­toritei­den alku­un asti. Siinä riit­tää tekemistä seu­raaviksi 5–10 vuodeksi.

    Vastaa

    1. Kus­taa Vaasan tien bule­vardis­oin­tia voisi ajatel­la Flo­rantielle saak­ka ilman kohtu­ut­to­mia vau­ri­oi­ta. Vähän väiteltävää siinäkin jää. Sit­ten tör­mätään van­haan omako­tialueeseen, jon­ka purkami­nen pois tietä voisi olla aika vaikeaa.

       Vastaa

28. Helsin­gin sata­ma hin­noit­teli jo yhden laivan Vuosaa­res­sa Hang­on sata­malle. Tallink tuo Megas­tarin län­sisa­ta­maan joka rah­taa 5 ker­taa Vuosaaren laivo­jen rekkamäärän ker­ral­la. Nimeno­maan auto­lai­va tästä tulee. Toisaal­ta ne viro­laiset matkus­ta­jat tuo­vat eniten rahaa Suomeen. Ei pidä hämään­tyä amerikkalais­ten per tur­isti rahankäytöstä vaan kan­nat­taa kat­soa koko pot­tia. Tallinkin Vuosaaren lai­vat viedään romut­ta­molle parin vuo­den sisään, ei niil­lä ole tulevaisuutta.
    Rahti ehkä tuo 1/10 osan Tallinkin liike­vai­h­dos­ta. Mut­ta 1/3 kat­teesta. Rahti elät­tää matkustajalautat.

    Vastaa

29. Daniel Fed­er­ley: Jätkäsaari, tai sen ekat vai­heet, taitaa jäädä viimeisek­si näin epäon­nis­tuneek­si ratikka­su­un­nit­teluko­hteek­si. Sen virheistä on otet­tu oppia ja esimerkik­si Välimerenkatu on nyt piir­ret­ty uusik­si (se piti alun­perin toteut­taa samal­la ide­al­la kuin Tyy­nen­merenkatukin). Samoin Telakkakatu, Her­ne­saari ja Laa­jasa­lo toteutetaan paljon paremmin.

    Kor­jaa, jos olen väärässä, mut­ta eikö Tyy­nen­merenkatukin ollut alun perin ihan oikein suun­nitel­tu ja jostain syys­tä — ymmärtämät­tömyy­destä tai välin­pitämät­tömyy­destä — suun­nitel­maa muutet­ti­in omaval­tais­es­ti toteutusvaiheessa?

    Tyy­nen­merenkadun epäon­nis­tunut osu­uskin on tiem­mä tarkoi­tus jol­lain aikavälil­lä kor­ja­ta, mut­ta mitä tuo käytän­nössä tarkoit­taa, on min­ulle vähän epä­selvää. Uusimisikään ne kiskot eivät tule vielä vuosikymmeniin.

    Tämä on ylipään­sä iso ongel­ma kaupun­gin raken­nus- ja kun­nos­s­api­totöis­sä. Kun jotain tehdään väärin, asia ehkä tiedoste­taan, mut­ta kor­jaus­ta ei joko tehdä tai se tehdään täysin juosten kus­tu­na. Esimerkkinä pyörätei­den kant­tikivet saman kadun var­rel­la. Osalle ei ole tehty mitään, osan päälle on roiskit­tu jyrkkä asfalttiluiska.

    Vastaa

30. Mil­la: Rahti elät­tää matkustajalautat.

    Tallinkin mukaan laivo­jen tehokkaaseen käyt­töön tarvi­taan molem­pia: ark­isin rah­tia ja viikon­lop­puisin henkilö­matkus­ta­jia, jot­ka kulut­ta­vat rahaa laivoil­la (mis­tä tulee suurin osa liike­vai­h­dos­ta). Aika iso osa liiken­teestä on taval­laan turhaa: suo­ma­laisia tuot­tei­ta kul­jete­taan lah­den yli ja takaisin — tälle jär­jet­tömyy­delle ei kai vain voi­da tehdä mitään…

    Vastaa

31. Mil­la:
    Helsin­gin sata­ma hin­noit­teli jo yhden laivan Vuosaa­res­sa Hang­on sata­malle. Tallink tuo Megas­tarin län­sisa­ta­maan joka rah­taa 5 ker­taa Vuosaaren laivo­jen rekkamäärän ker­ral­la. Nimeno­maan auto­lai­va tästä tulee. Toisaal­ta ne viro­laiset matkus­ta­jat tuo­vat eniten rahaa Suomeen. Ei pidä hämään­tyä amerikkalais­ten per tur­isti rahankäytöstä vaan kan­nat­taa kat­soa koko pot­tia. Tallinkin Vuosaaren lai­vat viedään romut­ta­molle parin vuo­den sisään, ei niil­lä ole tulevaisuutta.
    Rahti ehkä tuo 1/10 osan Tallinkin liike­vai­h­dos­ta. Mut­ta 1/3 kat­teesta. Rahti elät­tää matkustajalautat.

    Tässä onkin sit­ten paik­ka, mis­sä Helsin­gin pitää olla hereil­lä! Jo nyt sata­man liikenne tukkii aiem­min odotet­tua pahem­min uuden Jätkäsaaren ja koko Etelä-Helsingin.

    Jos tuo ske­naario, että Tallink halu­aa lisätä kaupunkia hait­taavaa läpikulkuli­iken­net­tä pitää paikkansa, pitää toimia nyt, ja tehdä selvä tien­näyt­tö kaupun­gin toimes­ta, ettei kehi­tys ole kestävää.

    Sata­ma kuun­telee Tallinkia, eikä sitä kan­na­ta kaupunkisu­un­nit­telu-asiois­sa kuunnella

    Vastaa

32. Jeps liikenne vaan Han­koon ja Por­vooseen ja kirkko­nunum­melle niin Helsingillä on pienem­mät osin­got. Sata­ma tulout­taa ne kaupungille. Han­ko on valmis heti. Hyh­huh elinkei­noelämää. Jokainen Jätkäsaa­reen muut­tanut on tien­nyt muut­ta­vansa sata­man kyl­keen. Ja työ­paikat sata­mas­sa tarkoit­taa veroeuroja.

    Vastaa

33. Mil­la:
    Jeps liikenne vaan Han­koon ja Por­vooseen ja kirkko­nunum­melle niin Helsingillä on pienem­mät osin­got. Sata­ma tulout­taa ne kaupungille. Han­ko on valmis heti. Hyh­huh elinkei­noelämää. Jokainen Jätkäsaa­reen muut­tanut on tien­nyt muut­ta­vansa sata­man kyl­keen. Ja työ­paikat sata­mas­sa tarkoit­taa veroeuroja.

    höpöhöpö, jos nyt alku­un Vuosaaren, mis­sä ovat ter­mi­naalit ja rekko­jen lev­ähdysalueet. Nythän rekat pöröt­televät Jätkästä kehäteille, ja sieltä Vuosaaren terminaalialueille.

    (fyi Kirkkon­um­mel­la tai Por­voos­sa ei tai­da olla rahtisatamaa…)

    Yksikään jätkäsaare­lainen ei ole tien­nyt sata­man aiko­van _laajentaa_ toim­into­jaan, puske­van lisää auto­ja jo valmi­ik­si ruuhkau­tuneeseen tiev­erkkoon. Jätkäsaaren muuttues­sa asuinalueek­si rahdin piti siir­tyä Vuosaa­reen, mut­ta Tallink ja Sata­ma ovat kau­ni­isti sanoen kuset­ta­neet kaupunkia ja sen asukkaita.

    Autol­la liikku­vista matkus­ta­jista Helsin­ki ei kos­tu mitään, eikä Suo­mi. Nämä viron­matkaa­jat käyvät las­taa­mas­sa autot täy­teen mata­lan­verokan­nan alko­ho­lia, jon­ka jäl­keen aja­vat nis­sanin­sa maakun­ti­in, pysähtymät­tä Helsingis­sä. Alas, jopa näi­den säil­iöau­to­jen kul­jet­ta­jille Vuosaari olisi parempi…

    Vastaa

34. Mil­la:
    Jeps liikenne vaan Han­koon ja Por­vooseen ja kirkko­nunum­melle niin Helsingillä on pienem­mät osin­got. Sata­ma tulout­taa ne kaupungille. Han­ko on valmis heti. Hyh­huh elinkei­noelämää. Jokainen Jätkäsaa­reen muut­tanut on tien­nyt muut­ta­vansa sata­man kyl­keen. Ja työ­paikat sata­mas­sa tarkoit­taa veroeuroja.

    Jätkäsaari on saatu asumiskäyt­töön sen vuok­si, että Vuosaa­reen raken­net­ti­in uusi sata­ma. Jos Jätkäsaa­reen muut­ta­neet tiesivätkin muut­ta­vansa matkus­ta­jasa­ta­man viereen, niin eivät var­masti arvan­neet, että rahtili­iken­nekin näyt­tää sata­mas­sa kasvavan. 

    Eikä sata­man liikenne ole vain Jätkäsaa­res­sa asu­vien ongelma. 

    Sata­ma ei ole sel­l­ainen rahasam­po, etteikö sitä voisi Helsin­gin kan­takaupungista hait­to­jen vuok­si häätää Vuosaa­reen ja kär­siä ne tap­pi­ot, mitä siir­rosta aiheutuu, kun osa rahtili­iken­teestä hakeu­tuu uusille reit­eille Han­koon ja minne hyvänsä.

    Kaupun­ki on ensisi­jais­es­ti muu­ta kuin Sata­maa varten, aika moni esimerkik­si asuu tääl­lä, joten on melko urpåa yleistää Sata­man kri­ti­soimi­nen elinkei­noelämän vastustamiseksi.

    Vastaa

35. anomuu­mi: Tuli­pa tästä ja samanaikaises­ta seg­re­gaa­tiokeskustelus­ta mieleeni: kaupun­gin vuokra-asun­to­jen osu­us eteläisessä suurpi­iris­sä on 0,9 % asun­tokan­nas­ta, kun se muil­la alueil­la on 11–22 % asun­tokan­nas­ta. Tämä on seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­sen kannal­ta epä­suo­ta­va tilanne.

    Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren rak­en­tu­mi­nen toki helpot­ta­vat tilan­net­ta eteläisen Helsin­gin osalta, mut­ta eivät kyl­lä riitä val­lit­se­van tilanteen kor­jaamiseen. Niin­pä kaupun­gin vuokra-asun­to­jen saami­nen myös van­hem­mille eteläisen suurpi­irin alueille olisi var­maankin toivottavaa.

    Eikö tämä toimis­to­jen asun­noik­simuut­tamishalukku­us tar­joaisi kaupungille lois­ta­van paikan han­kkia näitä muun­tamiseen sovel­tuvia kiin­teistöjä itselleen vuokra-asun­noik­si? Minus­ta tämä olisi kelpo tapa vähen­tää seg­re­gaa­tio­ta, joka muu­toin on täl­lais­ten “jo raken­net­tu­jen” aluei­den kohdal­la hyvin hankalaa.

    Tyhjistä rekoista keskus­tan satamis­sa jo veloite­taankin vuo­den 2015 maalisku­us­ta läh­tien, kiitos siitä, askel oikeaan suun­taan. Nyt tätä pitäisi kuitenkin ilman muu­ta laa­jen­taa ehdot­ta­maasi suun­taan, koske­maan kaikkia ajoneu­vo­ja. Samal­la matkus­ta­ja­mak­su­ja voitaisi­in alen­taa – matkus­ta­jista Helsin­ki hyö­tyy, ajoneu­voista Helsingille aiheutuu (keskus­tas­sa) kus­tan­nuk­sia ja haittaa.

    Matkus­ta­jat kul­kee niil­lä autoil­la, ei auto­ja, ei matkustajia.

    Vastaa

36. Kilke kapu: Matkus­ta­jat kul­kee niil­lä autoil­la, ei auto­ja, ei matkustajia. 

    Aika paljon Län­si- ja Eteläsa­ta­man & Kata­janokan laiva­matkus­ta­jia kul­kee raitio­vaunuil­la ja kävel­lenkin. 9‑ratikasta on jopa tul­lut “viharatik­ka” mm. laiva­matkus­ta­jien suuren määrän vuoksi…
    Autot aiheut­ta­vat kan­takaupungis­sa hait­to­ja ja kus­tan­nuk­sia (huono ilman­laatu; vievät tilaa ja vaa­ti­vat investoin­te­ja liikenne- ja pysäköin­ti­jär­jeste­ly­i­hin; auto­jen liian suuri määrä johtaa ruuhkau­tu­miseen, joka aiheut­taa mat­ka-aikat­ap­pi­oi­ta ym.). Sopi­van mak­sun per­im­i­nen haitoista on ihan paikallaan. Laivay­htiöt ja liiken­nöit­si­jät osaa­vat sopeut­taa toim­intansa annet­tui­hin rajoi­hin. Ei rikkidi­rek­ti­ivikään lopet­tanut kaikkea laivali­iken­net­tä, vaik­ka suun­nilleen näin uhkailtiin…

    Vastaa