Asuntotuotannon notkahdus on estettävä

Vuokratur­va ja Raken­nus­te­ol­lisu­us ennus­ta­vat rak­en­tamisen tahdin pääkaupunkiseudul­la notkah­ta­van, kos­ka tar­jon­nan kasvu on paina­mas­sa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria alas, mikä vai­men­taa sijoit­ta­jien halua investoi­da asuntoihin.

Varoi­tus kan­nat­taa ottaa vakavasti ja ryhtyä toimi­in asun­to­tuotan­non tur­vaamisek­si. Asun­to­jen kaavoitus­ta on nopeutet­tu juuri, jot­ta hin­nat ja vuokrat kohtu­ullis­tu­isi­vat. Nyt pitäisi val­tion ja kun­tien istua alas ja sopia toimista, sil­lä asumisen halpen­e­m­i­nen on (melkein) kaikkien etu. Emme tarvi­tyse hyviä sijoi­tusko­htei­ta vaan järkevän­hin­taista asumista.

Jos Helsingis­sä uusien asun­to­jen hin­ta las­kee 5 000 eurosta 4 000 euroon, on se edelleen paljon korkeampi kuin muual­la maas­sa, jos­sa kuitenkin kan­nat­taa rak­en­taa. Betoni ei ole Helsingis­sä kalli­im­paa kuin Tam­pereel­la. Joku on ketjus­sa ahne, jos täl­lä hin­nal­la ei kan­na­ta rak­en­taa Helsingis­sä, mut­ta kan­nat­taa rak­en­taa muualla.

Jos sijoit­ta­jil­la tai raken­nut­ta­jil­la on monop­o­lis­tisia ajatuk­sia tukea hin­ta- ja vuokrata­soa, on kil­pailua lisät­tävä, ettei kenellekään olisi markki­noil­la monopolivoimaa.

Helsin­gin kaupun­gin on edelleen las­ket­ta­va markki­noille lisää tont­te­ja tar­jouskil­pailuil­la. Ton­tin­lu­ovu­tuk­sen ehtoi­hin on laitet­ta­va rak­en­tamiselle aikataulu (kuten kai laite­taankin), jot­ta kenellekään ei tulisi kiusaus­ta jar­rut­taa rak­en­tamista hin­to­jen tukemisek­si. Jos vaki­in­tuneet raken­nus­li­ik­keet eivät raken­na, maakun­nista var­maankin löy­tyy halukkai­ta raken­nus­li­ikkeitä, joille pitää luva­ta kohtei­ta muu­ta­mak­si vuodek­si eteen­päin, jot­ta niiden kan­nat­taa Helsinki­in aset­tua. Tämä menet­te­ly pitää asun­to­tuotan­non Helsingis­sä vauhdis­sa, joskin kaupun­ki joutuu ehkä tyy­tymään alem­pi­in ton­tin­hin­toi­hin  ja ‑vuokri­in.

Val­tio on onnek­si vaat­in­ut lain voimal­la aset­ta­maan korkeam­man kiin­teistöveron arvon­nousua odot­taville rak­en­ta­mat­tomille ton­teille. Siihenkin val­tion piti pääkaupunkiseudun kun­tia pakottaa!

Jär­jet­tömän kalli­ita kaavo­ja pitää muut­taa. Ei ole järkevää vaa­tia asun­to-osakey­htiöitä rak­en­ta­maan yli 70 000 euroa mak­savia parkkipaikko­ja kaupungis­sa, jos­sa yli puo­let koti­talouk­sista on autot­to­mia. Yksi­tyisen maan osalta raken­nus­maa­mak­sua pitää alen­taa, jos se tekee rak­en­tamis­es­ta oikeasti kannattamatonta.

Jos asun­to­jen markki­nahin­taa saadaan las­ke­tuk­si, ale­nee tietysti ton­teista saata­va hin­ta. Tämä  on kun­nal­listalouden kannal­ta vähän ikävää, mut­ta parem­pi kuitenkin niin. Kaupun­ki hyö­tyy paljon asun­to­jen hin­to­jen alen­e­mis­es­ta, vaikkakaan ei niin paljon kuin valtio.

Peri­aat­teessa asun­to­jen hin­to­jen laskun pitäisi men­nä melkein sel­l­aise­naan ton­tin hin­toi­hin. Ne ovat pääkaupunkiseudul­la niin korkei­ta, että laskun varaa on. On tietysti Helsin­gin seudul­la aluei­ta, joil­la edes ton­tin hin­nan laskem­i­nen nol­laan ei saa han­kkei­ta liik­keelle. Kan­nat­taako sel­l­aisille paikoille rak­en­taa mitään vai säästää raken­nuska­p­a­siteet­tia sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua?

On myös ja ennen kaikkea val­tion etu, että asumisen hin­ta Helsingis­sä ale­nee. Sik­si val­tion tulisi tukea kaupun­gin kasvua. Jos maan hin­ta ale­nee, kaupunkien mah­dol­lisu­udet rahoit­taa infra­struk­tu­uria heikkenevät, mikä voi vähen­tää tont­ti­tar­jon­taa. Tässä val­tion olisi viisas­ta tul­la apuun.

Muut­topaine Helsinki­in on edelleen varsin kova. Jos sijoit­ta­jat eivät osta uusia asun­to­ja vuokra-asun­noik­si, asun­non tarvit­si­jat osta­vat niitä (vähän halvem­mal­la) omis­tusasun­noik­si. Silti voi olla järkevää houkutel­la sijoi­tusko­htei­den puutet­ta pote­via työeläkey­htiöitä sijoit­ta­maan asun­toi­hin ja sal­lia siinä myös pien­tä vivutusta.

Jos saamme pide­tyk­si asun­to­tuotan­non korkeaa tasoa yllä riit­tävän pitkään, asum­i­nen Helsin­gin seudul­la halpe­nee oikeasti. Tässäkin on pieni ongel­ma: asun­to­jen hin­nat alenevat eniten vähem­män halu­tu­il­la paikoil­la. Niistä voi muo­dos­tua köy­hyys­tasku­ja, niin kuin on käynyt mon­es­sa euroop­palaises­sa suurkaupungissa.

 

36 vastausta artikkeliin “Asuntotuotannon notkahdus on estettävä”

  1. Jos yhden auton vaa­ti­ma tila on suosi­tusten mukaises­ti 2,5x8,5 metriä ja korkeudek­si riit­tää 2,4 m, niin yli 70k€ kuu­lostaa niukalta resurssil­ta jos­ta voidaan pyytää suh­teet­toman korkeaa, läh­es 3200 euron nelio­hin­taa. Tila on kuitenkin viimeis­telemätön, vail­la mitään tekni­ikkaa, toki sähköau­to­jen lataus-sys­teemit tulee mak­samaan joitain sato­ja euroja/paikka, jot­ka var­maankin hin­noitel­laan tuo­hon päälle.Lisäksi tilan läm­mi­tys alen­taa ylem­pi­en ker­rosten läm­mön­tarvet­ta ja lisää asum­is­mukavu­ut­ta (lämpimät lattiat).

    1. Pysäköin­ti­taloon parkkipaikko­ja saataisi­in noin 20 000 €/kpl, mut­ta sil­loin menetetään se tont­ti, mikä nos­taa todel­lisen hin­nan pil­vi­in, jos raken­nu­soikeu­den arvo on vaikka­pa 2000 €/neliö. Kin parkkipaikat joudu­taan lait­ta­maan neljään ker­rokseen talon alle, hin­taa tulee paljon enemmän.

  2. Yhden auton vaa­ti­ma tila on paljon enem­män kuin 2,5 x 8,5 metriä, kun päälle las­ke­taan kulku­väylät ja pysäköin­tipaikat sovite­taan päälle raken­net­ta­van raken­nuk­sen rak­en­teisi­in. Ääret­tömäl­lä avoimel­la ken­täl­lä luke­ma on tuo, mut­ta todel­lises­sa maail­mas­sa ei.

    Tästä voidaan johtaa, että tont­tiko­htais­ten pysäköin­tipaikko­jen vaa­timi­nen on todel­la tyh­mää, kos­ka isom­mas­sa laitok­ses­sa tilankäyt­tö on tehokkaam­paa. Toisaal­ta liiken­teen automa­ti­soi­tu­mi­nen muut­taa täysin pysäköin­nin prob­lemati­ikan, ja tähän pitäisi varautua kaikissa uusis­sa kaavois­sa jo nyt.

    1. Ainakin pysäköin­tipaikat pitää suunnnitel­la niin, että nille on jotain käyt­töä sit­ten jos auton käyt­tö muut­tuu MAAS-suun­taan eikä ihmisille ole omia auto­ja vaan autot vuorkataan tai käytetään yhteiskäyt­töau­to­ja. Tämä yleistynee paljon ennen robot­ti­au­to­ja — on yleistynyt jo esimerkik­si Berli­inis­sä. Sik­si voisin ajatel­la vaik­ka tilapäisiä pysäköin­ti­talo­ja, vaik­ka ne pysyv­inä ratkaisuina ovat jär­jet­tömiä siel­lä, mis­sä raken­nu­soikeus on arvokasta. .

  3. Val­lit­se­vien talouden oppi­en mukaan hin­to­jen lasku on suun­nilleen kama­l­in­ta, mitä voi kuvitel­la tapah­tu­van. Tämä pätee aivan eri­tyis­es­ti asun­toi­hin, jot­ka ovat enen­emässä määrin myös sijoi­tusko­htei­ta. Jatku­va asun­to­jen hin­to­jen nousu on otet­tu vas­taan posi­ti­ivisen poh­javireen säestämänä, mut­ta lasku tul­taisi­in uuti­soimaan katas­tro­faalise­na tapah­tu­mana. Siihen näh­den puheet asun­to­jen hin­to­jen laskus­ta kuu­losta­vat epäre­al­is­tisille eivätkä sovi nyky­maail­maan. Reak­tiona onkin juuri se, mis­tä nyt on tehty ensim­mäisiä havain­to­ja: vähen­netään rak­en­tamista, että saadaan pidet­tyä hin­tata­so vähin­tään ennal­laan. Kon­sen­sus­ta tämän reak­tion pysäyt­tämisek­si tuskin tul­laan näkemään.

  4. Tässäkin on pieni ongel­ma: asun­to­jen hin­nat alenevat eniten vähem­män halu­tu­il­la paikoil­la. Niistä voi muo­dos­tua köy­hyys­tasku­ja, niin kuin on käynyt mon­es­sa euroop­palaises­sa suurkaupungissa.

    Tätä ongel­maa voitaisi­in rajoit­taa, jos asumiskus­tan­nusten hillit­semiseen käytet­täisi­in tar­jon­nan kas­vat­tamisen lisäk­si hyvin mietit­tyä kiinteistöveroa.

  5. Tuo 8,5m pitu­us sisältää jo puo­let seit­semän metrin käytävästä. Pelkkä parkkiru­u­tu on 5 metriä, jol­la nelio­hin­ta läh­esty­isi neljää ton­nia. Tuo olisi sama peruste jol­la asun­non neliöt hin­noitel­laan, yleiset tilat siis “ei mak­sa mitään”.

    teekkari:
    Yhden auton vaa­ti­ma tila on paljon enem­män kuin 2,5 x 8,5 metriä, kun päälle las­ke­taan kulku­väylät ja pysäköin­tipaikat sovite­taan päälle raken­net­ta­van raken­nuk­sen rak­en­teisi­in. Ääret­tömäl­lä avoimel­la ken­täl­lä luke­ma on tuo, mut­ta todel­lises­sa maail­mas­sa ei.

    Tästä voidaan johtaa, että tont­tiko­htais­ten pysäköin­tipaikko­jen vaa­timi­nen on todel­la tyh­mää, kos­ka isom­mas­sa laitok­ses­sa tilankäyt­tö on tehokkaam­paa. Toisaal­ta liiken­teen automa­ti­soi­tu­mi­nen muut­taa täysin pysäköin­nin prob­lemati­ikan, ja tähän pitäisi varautua kaikissa uusis­sa kaavois­sa jo nyt.

  6. Mik­si kun­ta ei voisi itse gryn­da­ta kovan rahan vuokra-asun­to­ja ihan sijoi­tus­mielessä? Estävätkö jotkut lait ja asetukset?

    Hom­maa voi jatkaa niin kauan ja nopeasti kuin markki­noil­ta irtoaa lainaa sel­l­aisil­la koroil­la, että busi­ness tuot­taa voit­toa. Ja Helsinki­hän saisi käsit­tääk­seeni täl­lä het­kel­lä halutes­saan lainaa sormia nap­saut­ta­mal­la melkein nol­lako­rol­la miljoonit­tain ihan vapail­ta rahoitusmarkkinoilta?

    Ongel­mak­si tietysti muo­dos­tuu äkkiä se, että kun­nal­lis­vaaleis­sa omis­tusasu­jat saat­ta­vat alkaa äänestämään tätä toim­intaa vas­taan, sil­lä sehän on efek­ti­ivis­es­ti keino verot­taa asun­to­tu­loa, kun lisään­tyvä tar­jon­ta las­kee asun­to­tu­loa. Mut­ta sen ver­ran kan­nat­taisi tehdä kun poli­it­ti­nen ympäristö antaa myöten.

  7. Jos maail­ma muut­tuu ja ihmiset lakkaa­vat omis­ta­mas­ta auto­ja tai ainakin varas­toimas­ta niitä kotien­sa yhtey­dessä, niin 10 ker­roksiset pysäköin­ti­laitok­set on helpom­pi ongel­ma ratkaista kuin pari ker­rosta maanalaista tilaa jokaisen talon alla.

    Kan­takaupungis­sa on jo nykyään auto­halle­ja, joiden kanssa taloy­htiöt ovat ongelmis­sa, jos vuokralaise­na ole­va huoltoy­htiö tms. paljon liikku­vaa kalus­toa tarvit­se­va yri­tys ottaa ja lähtee.

  8. Hyvä tek­sti, mut­ta voiko asun­non­hin­to­jen lasku aiheut­taa ongelmia rahoi­tus­markki­noille? Asun­tove­lal­lisil­la vel­ka voi ylit­tää asun­non arvon, mikä taas johtaa entistä use­am­min pankkien luottotappioihin.

    Eli kan­nat­taisiko pyrk­iä hin­nan­lasku­un rauhal­lis­es­ti, esimerkik­si nimell­ish­in­to­jen jäädy­tyk­seen pyrkien, jol­loin reaal­i­hin­nat hil­jalleen lask­i­si­vat? Ei tosin sil­lä, että hin­tarom­ah­dus täl­lä het­kel­lä toden­näköiseltä vaikut­taisikaan, kun viimeisimpi­en tieto­jen mukaan hin­nat nousseet vuosikymme­nen paras­ta vauh­tia Helsingissä.

    Lie­neekö tämä pyrkimys laskea asun­non­hin­to­ja Helsin­gin päät­täjil­lä yleistäkin, että joko lai­tan sijoi­tusasun­toni myyntiin?

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässäkin on pieni ongel­ma: asun­to­jen hin­nat alenevat eniten vähem­män halu­tu­il­la paikoil­la. Niistä voi muo­dos­tua köy­hyys­tasku­ja, niin kuin on käynyt mon­es­sa euroop­palaises­sa suurkaupungissa. 

    Jos hin­tamekanis­mi toimii, voisin kuvitel­la, että vähem­män halu­tu­ille paikoillekin hakeu­tuu ihmisiä, jot­ka eivät ole aivan köy­hiä, sil­lä osa on valmis asumaan rumas­sa tai syr­jäisessä paikas­sa saadak­seen asun­non halvem­mal­la tai enem­män neliöitä siihen. Jonkin­laista osvi­it­taa antaa se, että esimerkik­si Nur­mi­jär­ven tapai­sista syr­jäi­sistä paikoista ei ole muo­dos­tunut köyhyystaskuja.

    Olisin paljon enem­män huolis­saan vuokra­markki­noista, joil­la puut­tuu yhteys asun­non vuokran, sen koon ja sijain­nin välil­lä. Esimerkik­si Helsin­gin Sanomis­sa (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002611180.html) pal­jas­tui ker­ran vahin­gos­sa, että Saton yksiön vuokra Kon­tu­las­sa on 798 €/kk. Min­un on hirveän vaikea nähdä, mik­si kukaan, jol­la on ainakin kohtu­ullis­es­ti sosi­aal­ista pääo­maa, val­it­sisi asua 798 euron yksiössä Kon­tu­las­sa, kun samaan hin­taan voi asua melkein mis­sä vain kan­takaupungis­sa — tai jos pitää lähiöistä, esimerkik­si Munkkiniemessä. Kyseiseen Kon­tu­lan-yksiöön ei hakeudu edes oikeis­to­lais­ten fan­ta­sioiden mukaises­ti henkilöitä, joiden vuokran mak­saa Kela, sil­lä kyl­lähän hei­dänkin kan­nat­taa hakeu­tua muualle, vaan nimeno­maan esimerkik­si luot­toti­eton­sa menet­täneitä tai äkil­lis­es­ti asun­not­tomak­si joutunei­ta, joil­la ei sil­lä het­kel­lä ole muitakaan vaihtoehtoja.

    Jos kuitenkin käy niin, että muo­dos­tuu köy­hyys­tasku­ja, helpoin keino tais­tel­la täl­laista seg­re­goi­tu­mista vas­taan olisi var­maan jol­lakin taval­la pyrk­iä muut­ta­maan osa ker­rostaloista omakoti­taloik­si. Sil­loin kun Jakomäestä puret­ti­in huonokun­toisia kaupun­gin vuokrat­alo­ja, sosi­aal­ista raken­net­ta olisi tas­apain­ot­tanut tont­tien kaavoitus omakoti­taloil­la, sil­lä omakoti­taloa asum­is­muo­tona prefer­oivien näkökul­mas­ta esimerkik­si Jakomä­ki ei sijaitse eri­tyisen syrjässä.

  10. Osmo Soin­in­vaara: Sik­si voisin ajatel­la vaik­ka tilapäisiä pysäköin­ti­talo­ja, vaik­ka ne pysyv­inä ratkaisuina ovat jär­jet­tömiä siel­lä, mis­sä raken­nu­soikeus on arvokasta.

    Raken­netun ympäristön his­to­ri­as­sa raken­nuk­set ja käyt­tö­tarkoituk­set ovat usein osoit­tau­tuneet tilapäisik­si, kun tarkastel­laan asi­aa riit­tävän pitkäl­lä aikavälillä.
    Voi kuitenkin olla, että päätök­siä on helpom­pi perustel­la, jos kuvit­telemme tekevämme pysyviä ratkaisui­ta; epä­var­muut­ta on vaikea hyväksyä ja se tekee olon turvattomaksi.

  11. Jos joudu­taan käyt­tämään julkisen organ­isaa­tion väli­in­tu­loa hin­to­jen vapaut­tamisek­si kyseessä on sil­loin hin­takartel­li. Helsingis­sä sel­l­ainen val­lit­see rakennusalalla.

  12. Olisiko mah­dol­lista lisätä ryh­märak­en­tamista. Täl­löin raken­nut­ta­ji­na toimi­si­vat (pääasi­as­sa) ihmiset, jot­ka tule­vat asun­nois­sa asumaan. Ja nyky­isil­lä asun­to­jen hin­noil­la raken­nut­ta­mi­nen itse on edullisem­paa kuin uuden asun­non ost­a­mi­nen markkinoilta.

    Kaupun­gin puolelta voisi olla hyvä, että jokin poruk­ka keräisi ryh­märak­en­ta­jia kasaan ton­teit­tain ja aut­taisi alku­un. Myös kaupun­gin apu han­kkeen aikana voisi olla kan­nat­tavaa, että ei ajaudut­taisi ongelmiin.

    Uskon, että ryh­märak­en­ta­jia voisi löy­tyä niin paljon, että rak­en­tamis­muo­dos­ta olisi merkit­tävä hyö­ty asun­to­jen tuottajana.

    Uskon myös, että ryh­märak­en­tamisel­la saadaan laadukkaampia ja parem­min ihmis­ten tarpeisi­in sopivia asun­to­ja. Esim. jos rak­en­t­a­mi­nen on edullisem­paa, niin asun­noista tehdään hie­man isom­pia, että se sopisi parem­min per­heen tarkoitukseen.

  13. Mika Välipirt­ti:
    Jos joudu­taan käyt­tämään julkisen organ­isaa­tion väli­in­tu­loa hin­to­jen vapaut­tamisek­si kyseessä on sil­loin hin­takartel­li. Helsingis­sä sel­l­ainen val­lit­see rakennusalalla.

    Eiköhän kyseessä ole vain oli­gop­o­li, jota kaupun­ki avus­taa säätelemäl­lä tont­ti­tar­jon­taa ja niput­ta­mal­la raken­nushankkeet niin suurik­si, että vain suuril­la toim­i­joil­la on varaa han­kkia itselleen merkit­tävä tonttivaranto.

  14. E39&e61:
    Tuo 8,5m pitu­us sisältää jo puo­let seit­semän metrin käytävästä. Pelkkä parkkiru­u­tu on 5 metriä, jol­la nelio­hin­ta läh­esty­isi neljää ton­nia. Tuo olisi sama peruste jol­la asun­non neliöt hin­noitel­laan, yleiset tilat siis “ei mak­sa mitään”.

    Pysäköin­tipaikko­jen kohdal­la markki­nahin­taa tärkeämpi luku on raken­nuskus­tan­nus: markki­nahin­ta jää käytän­nössä aina raken­nuskus­tan­nusten alle normien pakot­ta­man yli­tar­jon­nan vuok­si, ja kos­ka kukaan ei oikeasti halua mak­saa 50 000 euroa pysäköintipaikasta. 

    Raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa yleiset tilat taas nimeno­maan eivät ole “ilmaisia”.

  15. tcrown: Tätä ongel­maa voitaisi­in rajoit­taa, jos asumiskus­tan­nusten hillit­semiseen käytet­täisi­in tar­jon­nan kas­vat­tamisen lisäk­si hyvin mietit­tyä kiinteistöveroa.

    Miten kiin­teistöveron nos­to hilit­see asumiskustannuksia? 

    Se leikkaa kyl­lä hin­to­ja, mut­ta sen minkä lainan­ly­hen­nyk­sessä voit­taa, kiin­teistöverossa häviää. Jos kiin­teistövero ei ole pois osta­jien kas­savir­ras­ta, niin eivät hin­nat leikkaudu.

  16. Sylt­ty: Miten kiin­teistöveron nos­to hilit­see asumiskustannuksia? 

    Se leikkaa kyl­lä hin­to­ja, mut­ta sen minkä lainan­ly­hen­nyk­sessä voit­taa, kiin­teistöverossa häviää. Jos kiin­teistövero ei ole pois osta­jien kas­savir­ras­ta, niin eivät hin­nat leikkaudu.

    No myön­nän, se oli ehkä vähän oio­tusti san­ot­tu. Korote­tun kiin­teistöveron tuo­tol­la leikataan mui­ta vero­ja, jol­loin asumisen jäl­keen käteen jäävä rahamäärä kasvaa.

  17. “Yhden auton vaa­ti­ma tila on paljon enem­män kuin 2,5 x 8,5 metriä”

    Yritin google map­sista mit­tail­la Lep­pä­vaaras­sa (tai Perkkaal­la) ole­vaa Avec-parkin parkki­taloa, kun siinä on ylin ker­ros avoin­na ja parkkiru­udut erot­tuvat ilmaku­vas­sa. Laskin 142 parkkipaikkaa, ja mit­tailin raken­nuk­sen kook­si 34 ker­taa 93 metriä.

    34 x 93 / 142 = 22.25 m²

    Ja ver­tailun vuoksi

    2.5 x 8.5 = 21.25

    Että kyl­lä tuo n. 22 neliömetriä per auto näyt­täisi ole­van parkki­talos­sa mahdollista.

    https://www.google.fi/maps/@60.215959,24.8207375,111m/data=!3m1!1e3

    1. Että kyl­lä tuo n. 22 neliömetriä per auto näyt­täisi ole­van parkki­talos­sa mahdollista.

      Oli­vatko tuos­sa pin­ta-alas­sa mukana ajorampit?

  18. Sijoit­ta­jia on vaikea pain­os­taa lait­ta­maan rahaa huonos­ti tuot­tavi­in asun­toi­hin, kos­ka heil­lä on monia muitakin vai­h­toe­hto­ja rahoil­len­sa. Jos­sakin vai­heessa ton­tien tar­jon­nan lisäämi­nen kään­tyy sel­l­aisek­si, kuin narul­la yrit­täisi työn­tää. Ja kyl­lä ne maakun­nan rak­en­ta­jatkin tarvit­se­vat sijoit­ta­jien raho­ja hankkeisiinsa.

    Joten val­tion ja kun­tien pitäisi itse ryhtyä akti­ivisem­min panos­ta­maan asun­toi­hin ja asun­torak­en­tamisen markki­noiden kehit­tämiseen. Mut­ta, kun tämä ei näytä ole­van poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Päin­vas­toin sotealuet­takin ollaan nyt yksi­ty­istämässä vauhdil­la. Lisää rahaa halu­taan rahan luokse.

    Kokoomuk­sen taus­tavoimat tietenkin tar­joa­vat sitä ratkaisua, että tehdään sijoit­ta­mi­nen asun­toi­hin parem­min kan­nat­tavak­si tuke­mal­la asun­tosi­joit­tamista vieläkin enem­män julk­i­sista varoista. Mut­ta tietenkään vero­ja sit­ten ei saa korot­taa, vaan on leikat­ta­va köyhiltä.

    1. Jos maakun­nis­sa kan­nat­taa rak­en­taa asun­to­ja 3000 €/neliö, mik­si ei Hel­sngis­sä kan­nat­taisi rak­en­taa 4000 €/neliö?

  19. Sep­po S: Kokoomuk­sen taus­tavoimat tietenkin tar­joa­vat sitä ratkaisua, että tehdään sijoit­ta­mi­nen asun­toi­hin parem­min kan­nat­tavak­si tuke­mal­la asun­tosi­joit­tamista vieläkin enem­män julk­i­sista varoista. Mut­ta tietenkään vero­ja sit­ten ei saa korot­taa, vaan on leikat­ta­va köyhiltä.

    Ja AY liike sidon­nais­ryh­m­i­neen tar­joaa sitä ratkaisua että AY liike saa rak­en­taa verova­paasti ja naut­tia verova­pai­ta vuokrat­u­lo­ja. AY-liik­keen tulo­ja ei tietenkään anneta köy­hille vaan käytetään AY-liik­keen sidon­nais­ryh­mien hyväksi.

  20. Sijoit­ta­jil­la ei tai­da olla mitään parem­paakaan paikkaa rahaa lait­taa täl­lä het­kel­lä, joten taitaa nuo puheet olla lähin­nä sitä että koete­taan pitää kil­pailua aisois­sa — jos taval­liset ihmiset ei sijoi­ta asun­tora­has­toi­hin, jää kakkua enem­män jaet­tavak­si niille jot­ka osta­vat kokon­aisia asun­to­ja, eli vuokratur­van asiakkaille.

    Ja jos rahaa ei laite­ta asun­to­jen rak­en­tamiseen niin niitä raken­netaan vähem­män -> korkeam­mat vuokrat. Taas vuokratur­van etu. 

    Ja samaista yli­tar­jon­taa voi käyt­tää veruk­keeena kun vuokratur­va ei saakaan aikaan sel­l­aisia tuot­to­ja kuin mihin asi­akas on tottunut.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos maakun­nis­sa kan­nat­taa rak­en­taa asun­to­ja 3000 €/neliö, mik­si ei Hel­sngis­sä kan­nat­taisi rak­en­taa 4000 €/neliö?

    A) Rak­en­t­a­mi­nen on Helsingis­sä kalliimpaa. 

    B) Raken­nu­soikeus on Helsingis­sä kalli­im­paa. Ylipään­sä: raken­nu­soikeus Helsingis­sä mak­saa, maakun­nis­sa se voi olla ilmaista. Kun­han rakennatte. 

    C) Asun­non velat­tomas­ta neliöhin­nas­ta noin 40 pin­naa on veroja.

    Poli­itikko halu­aa ensin halu­aa 1–2K euroa neliön raken­nu­soikeud­es­ta ja sit­ten vielä himoverot­taa päälle. Mut­ta raken­nus­li­ike on ahne ja rahas­taa Helsin­gin asuntopulalla.

    Mene nyt taas ittees.

  22. Pk-seudul­la 60 prossaa uuden asun­non neliöhin­nas­ta menee julkiselle sek­to­rille. Tähän kun lisää pilkkua rakastel­e­van kaavoituk­sen, jol­la “pide­tään huol­ta rak­en­tamisen laadus­ta” — kos­ka ilmeis­es­ti rak­en­tamisen laadun määrit­telee se, onko parvekkei­ta kolme päällekäin vai eikö ole (tjeu: Konepa­ja) — niin voidaan ykskan­taan tode­ta, että raken­nus­li­ikkei­den syyt­tämi­nen ahneik­si on hal­pahin­taista pop­ulis­mia, vaik­ka syylli­nen asumisen korkeaan hin­taan löy­tyy peilistä.

    Mut­ta jos ei näe, niin ei näe. Ja toisaal­ta ihmi­nen näkee mitä haluaa.

  23. Sep­po S:
    Sijoit­ta­jia on vaikea pain­os­taa lait­ta­maan rahaa huonos­ti tuot­tavi­in asun­toi­hin, kos­ka heil­lä on monia muitakin vai­h­toe­hto­ja rahoil­len­sa. Jos­sakin vai­heessa ton­tien tar­jon­nan lisäämi­nen kään­tyy sel­l­aisek­si, kuin narul­la yrit­täisi työn­tää. Ja kyl­lä ne maakun­nan rak­en­ta­jatkin tarvit­se­vat sijoit­ta­jien raho­ja hankkeisiinsa.

    En oikein usko, että ratkaisu löy­ty­isi sosial­is­mista — onhan kun­nal­lis­sosial­is­mi pyrkiessään mak­si­moimaan tont­tien kau­pas­ta ja vuokrauk­ses­ta saata­vat tulot yksi syy ongelmaan.

    Yksi ratkaisu voisi olla lyhen­tään sitä aikaa, jona rak­en­ta­jan ja/tai raken­nu­ta­jan pääo­ma on sidot­tuna han­kkeeseen. Tämä onnis­tuu lyhen­tämäl­lä rak­en­tamiseen kulu­vaa aikaa — ja kap­pas vaan tähän on maail­mal­la jo ole­mas­sa ratkaisuja:

    Ker­rosta­lo voidaan rak­en­taa nopeasti ja taloudellisesti

    “– Irlan­nis­sa on raken­net­tu mod­u­uleista jopa 24-ker­roksi­nen asuin­ta­lo. Lon­toos­sa puolestaan on raken­net­tu usei­ta ker­rostalo­ja 2–3 viikos­sa sokke­lista har­jako­rkeu­teen. Monis­sa kohteis­sa mod­u­laarisu­us on julk­i­sivuarkkite­htu­urin trendikäs idea, Van­hanen kertoo.”

    Muutenkin, jos joku putkire­mont­tikin saadaan vain parem­mal­la suun­nitelul­la lyhen­net­tyä puoles­ta vuodes­ta pari­in viikkoon, on aika ilmeistä, että raken­nusalan käytän­töi­hin on ker­tynyt ylimääräistä “läskiä” eikä teknolo­gian kehi­tyk­sessä ole oikean kil­pailun puut­teessa tarvin­nut pysytellä.

    Mitä julkea sek­tori voisi tässä tehdä, niin markki­noiden sotkemisen sijaan se voisi keskit­tyä luo­maan edel­ly­tyk­siä uusien teknolo­gioiden käyt­töönot­toon. Oleel­lista olisi varmis­taa, etteivät säädök­set ja kaavamääräyk­set turhaan rajoi­ta esim. mod­u­laaris­ten ker­rostalo­jen markki­noille tuloa. Toinen ter­ve tapa aut­taa olisi tutkea tutkimus­ta ja tuoteke­hi­tys­tä — ja tässä tapauk­ses­sa julkea sek­tori voisi toimia myös pää­navaa­jana tar­joa­mal­la muu­ta­man pilot­tipro­jek­tin alan toimijoille.

  24. Sam­po Smolan­der:
    “Yhden auton vaa­ti­ma tila on paljon enem­män kuin 2,5 x 8,5 metriä”

    Yritin google map­sista mit­tail­la Lep­pä­vaaras­sa (tai Perkkaal­la) ole­vaa Avec-parkin parkki­taloa, kun siinä on ylin ker­ros avoin­na ja parkkiru­udut erot­tuvat ilmaku­vas­sa. Laskin 142 parkkipaikkaa, ja mit­tailin raken­nuk­sen kook­si 34 ker­taa 93 metriä.

    34 x 93 / 142 = 22.25 m²

    Ja ver­tailun vuoksi

    2.5 x 8.5 = 21.25

    Että kyl­lä tuo n. 22 neliömetriä per auto näyt­täisi ole­van parkki­talos­sa mahdollista.

    https://www.google.fi/maps/@60.215959,24.8207375,111m/data=!3m1!1e3

    Joo, 22 neliömetriä per auto on ihan mah­dolli­nen katol­la. Alak­er­roksis­sa tarvi­taan myös tukip­i­lar­it, joten parhaim­mil­laan päästään ehkä 25 neliömetri­in per auto. 

    Riip­puu toki maaperästä ja muus­takin, mut­ta jos pihakan­nen alle tehdään autopaikko­ja, niin 2000 euroa per neliö on ihan mah­dolli­nen rakennuskustannus.

  25. ksee:

    Yksi ratkaisu voisi olla lyhen­tään sitä aikaa, jona rak­en­ta­jan ja/tai raken­nu­ta­jan pääo­ma on sidot­tuna han­kkeeseen. Tämä onnis­tuu lyhen­tämäl­lä rak­en­tamiseen kulu­vaa aikaa – ja kap­pas vaan tähän on maail­mal­la jo ole­mas­sa ratkaisuja:

    Toinen idea voisi olla markki­noinin helpot­ta­mi­nen — pie­nil­lä pk-seudun ulkop­uolelta tulevil­la raken­nus­li­ikkeil­lä on aika olemat­tomat resurssit markki­noi­da tuotan­toaan eikä heil­lä taa­tusti ole mitään kum­moisia asiakasrekistereitä.

    Mitäpä jos luo­taisi­in palvelu, joka toisi asun­non han­k­in­taa hark­it­se­vat ja raken­nut­ta­jat yhteen? Poten­ti­aaliset osta­jat voisi­vat määritel­lä kiin­nos­ta­vat alueet, pin­ta-alan ja huonemäärän sekä varuste­lu­ta­son. Näistä raken­nut­ta­ja — tai joku välis­sä ole­va välit­täjä — voisi koo­ta sopivia kokon­aisuuka­ia, alus­ta­vat suun­nitel­mat voisi tehdä tarpei­den mukaises­ti ja aloit­taa ennakkomarkkinoinin.

    Ehkä rahoit­ta­jatkin voisi­vat olla mukana han­kkei­den kokoamises­sa — eli jos uskot­ta­va han­ke olisi saatu kasaan, niin joku pankkikin olisi alus­ta alka­en mukana?

    Julkean sek­torin pitäisi jous­taa sen ver­ran, etteivät kaavamääräyk­set turhaan rajoit­taisi em. “räätälöi­dyn pro­jek­tin” etenemistä.

  26. ksee: En oikein usko, että ratkaisu löy­ty­isi sosial­is­mista – onhan kun­nal­lis­sosial­is­mi pyrkiessään mak­si­moimaan tont­tien kau­pas­ta ja vuokrauk­ses­ta saata­vat tulot yksi syy ongelmaan.

    Kun­nal­lis­sosial­istien kan­nat­taa pyrk­iä mak­si­moimaan tont­tien hin­ta, kos­ka tont­tien hin­ta ei vaikut­ta asun­to­jen hin­toi­hin, mut­ta täl­lä taval­la voidaan nyhtää raken­nus­li­ikkeiltä mah­dol­lisim­man paljon rahaa kun­nille. Samal­la taval­la se, että ves­sa on tanssi­lat­t­ian kokoinen, ei vaiku­ta hin­taan, kos­ka ihmiset on valmi­ita mak­samaan yhtä paljon asun­nos­ta riip­pumat­ta ves­san koos­ta. (Kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa ja yksi­ty­i­sis­sä ARA-asun­nois­sa mes­suhal­li sen sijaan nos­taa hin­taa, kos­ka niiden hin­ta ei muo­dos­tu markkinaperusteisesti.)

  27. Muutenkin, jos joku putkire­mont­tikin saadaan vain parem­mal­la suun­nitelul­la lyhen­net­tyä puoles­ta vuodes­ta pari­in viikkoon, on aika ilmeistä, että raken­nusalan käytän­töi­hin on ker­tynyt ylimääräistä “läskiä” eikä teknolo­gian kehi­tyk­sessä ole oikean kil­pailun puut­teessa tarvin­nut pysytellä. 

    Har­mi, että tiedo­tusvä­li­neet uskoi­vat kri­ti­ikit­tä raken­nus­li­ik­keen vääris­televän main­oskam­pan­jan. Totu­ushan tuos­sa pro­jek­tis­sa oli aivan eri­lainen kuin ker­rot­ti­in. HS:ssä sen­tään oli myöhem­min pieni yhden pal­stan jut­tu, jos­sa val­otet­ti­in, miten hehkutet­tu remont­ti oikeasti meni.

  28. ksee: Eiköhän kyseessä ole vain oli­gop­o­li, jota kaupun­ki avus­taa säätelemäl­lä tont­ti­tar­jon­taa ja niput­ta­mal­la raken­nushankkeet niin suurik­si, että vain suuril­la toim­i­joil­la on varaa han­kkia itselleen merkit­tävä tonttivaranto.

    Peri­aat­teessa ehkä, mut­ta silti suuren gryn­daa­jien liikevoit­to­pros­en­tit ja oman pääo­man tuo­tot ovat kovin pieniä?

    En nyt mitään tarkem­pia tilin­päätös­ana­lyy­se­jä SRV:n tulok­ses­ta ole tehnyt, mut­ta jos 700 miljoo­nan liike­vai­h­dol­la tulee voit­toa 25 milt­siä ja rahoi­tusku­lut ovat jotain 8 miljoon­aa, niin ei tuo fir­ma kyl­lä miltään rahasam­mol­ta vaiku­ta. Oman pääo­man tuot­to taisi viime vuon­na olla vähän alle 6%.

    Mik­si?

    Hölmömpi insinööri arvioisi tupakki­askin kan­teen tehdyssä laskel­mas­sa, että 8000e neliö hin­taan myytävistä stadin kämp­istä pitäisi 2000e/m2 ton­til­la tul­la mas­sia niin, että ei lasken­taka­p­a­siteet­ti meinaa tietokoneis­sa riit­tää, mut­ta johonkin se raha haihtuu.

  29. Parkki­talois­sa on se ongel­ma, että ne ovat tavat­toman rumia. Aikaisem­min sai hui­ja­ta esteti­ikan täh­den, esimerkik­si Stock­man­nin ja Sokok­sen Helsin­gin-tavarat­alois­sa on ikkunoi­ta niin kuin useim­mis­sa raken­nuk­sis­sa, vaik­ka oikeasti vain muu­tamista ikkunoista näkee läpi. Tämän­hetki­nen arkkite­htu­uri on sel­l­aista, että tuol­lainen parkki­ta­lo on pakko kyhätä mm. beton­ista sel­l­aise­naan ja aal­topel­listä, ja sik­si maanalaiset ratkaisut on ehkä parempia.

  30. Jouko Ollila: … HS:ssä sen­tään oli myöhem­min pieni yhden pal­stan jut­tu, jos­sa val­otet­ti­in, miten hehkutet­tu remont­ti oikeasti meni. 

    Noita­han pika­putkire­mont­te­ja­han on ollut use­am­man eri fir­man tekemänä. Mis­tä niistä puhut?

  31. Sepi: 000e neliö hin­taan myytävistä stadin kämp­istä pitäisi 2000e/m2 ton­til­la tul­la mas­sia niin, että ei lasken­taka­p­a­siteet­ti meinaa tietokoneis­sa riit­tää, mut­ta johonkin se raha haihtuu. 

    Se 2000 €/m² mak­se­taan ker­rosneliöistä, joi­ta on ker­rostalois­sa karkeasti luokkaa 1,5 jokaista asuin­neliötä kohden. Jos sit­ten rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3000 €/ker­ros-m², niin asuin­neliön hin­naksi tulee jo 7500 €.

Vastaa käyttäjälle antti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.