Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.

Kun kehys­ri­ih­estä tuli tieto, ettei val­tio osal­lis­tu Guggen­heim-museon perus­tamiskus­tan­nuk­si­in, ehdin jo tode­ta, että se oli siinä. Min­ulle Guggen­heim ei ole niinkään kult­tuuri­hanke, vaan ennen kaikkea tur­is­min edis­tämis­hanke. Tur­is­mista taas hyö­tyy lähin­nä val­tio, kos­ka tur­is­tit eivät mak­sa muu­ta veroa kuin arvon­lisäveroa, ja sen taas saa valtio.
Tulee siitä tietysti myös työ­paikko­ja Helsinki­in, mut­ta niistäkin hyö­tyy val­tio, kos­ka Helsin­gin asun­tokan­ta on täyn­nä, joten yhdet työ­paikat aja­vat täältä muualle toisia työpaikkoja.

Yksi­ty­is­ten lahjoit­ta­jien merkit­tävä panos sai min­ut miet­timään asi­aa uud­estaan. Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikut­ti sekin, että kun Timo Soi­ni kaa­toi val­tion tuen vas­tus­taak­seen perus­suo­ma­lais­ten puolueo­hjel­man vaa­timusten mukaises­ti post­mod­er­nia teko­taidet­ta, min­un on vaikea olla samaa mieltä.

Sit­ten argumenteista:

Talous. Tämä on taloudenkannal­ta epä­var­ma ja saat­taa tuot­taa kaupungille meno­ja. Jos kar­sisimme pois kaik­ki sel­l­aiset investoin­nit, jot­ka tuot­ta­vat kaupungille meno­ja, kult­tuuri kävisi tässä kaupungis­sa peräti heikosti. Minus­ta taloudelli­nen ris­ki pysyy kohtu­udessa. Edelleen tosin risoo se, että suurin hyö­tyjä, val­tio ei osal­lis­tu. Jos las­ke­taan han­ke val­tion ja Helsin­gin kannal­ta yhteen, julki­nen sek­tori toden­näköis­es­ti hyö­tyy, eli val­tio voit­taa enem­män kuin Helsin­ki häviää.

Vas­ta-argu­men­tit. Loogis­es­ti ottaen ei pitäisi kan­nat­taa mitään vain sen takia, että sitä vas­tus­ta­vat argu­men­tit ovat pöljiä, mut­ta on myön­net­tävä, että sähkö­posti­in tul­vi­va vas­tus­ta­va argu­men­toin­ti saa min­ut kavah­ta­maan. Pääosa vas­tus­tavista viesteistä on luokiteltavis­sa vihakir­joituk­sik­si. Jokainen sel­l­ainen vahvis­taa halu­ani äänestää Guggen­heimin puolesta.

On vaikea ymmärtää sitä vihan tun­net­ta, jon­ka Guggen­heim-han­ke on syn­nyt­tänyt.  Siinä yhtyy koti­maisen kult­tuuriväen (osan siitä) umme­htunut nurkka­p­a­tri­oot­tisu­us, per­in­teinen anti­amerikkalaisu­us ja kum­malli­nen kau­pal­lisu­u­den vas­tus­t­a­mi­nen. On aika vaikea ajatel­la tur­is­minedis­tämis­hanket­ta, jos­sa ei olisi mitään kau­pal­lista. (Tai no, on sel­l­aisi­akin nähty, mut­ta se ei niille mikään ansio.)

Tämä ei syö kult­tuurimäärära­ho­ja. Mah­dot­tomasti on tul­lut pos­tia kult­tuuriväestä siitä, mitä kaikkea samal­la rahal­la voisi tehdä kult­tuurin edis­tämisek­si Suomes­sa alka­en taiteen peru­sopetuk­ses­ta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että län­simetroon uhrat­tavil­la rahoil­la voisi tukea koti­maista kult­tuuria, sil­lä tämä ei ole kult­tuuri­hanke, tai en minä ainakaan sitä sel­l­aise­na pidä. Tässä on ole­mas­sa jokin teo­ria siitä, miten rahat saadaan takaisin. Se kaik­ki kiva, johon halu­taan rahaa laitet­ta­van, voi olla kivaa, mut­ta ei tuo rahaa takaisin. Esimerkik­si Guggen­heimin ton­tille ehdotet­tu kale­vala-aiheinen museo ei var­maankaan olisi mikään val­ta­va kas­sa­m­ag­neet­ti, joka oitis toisi lip­putu­loina investoin­tiku­lut takaisin.

Tämä myös tukee Helsin­gin ase­maa kuvataidekaupunk­i­na. Min­un silmis­säni Kias­ma on ollut pet­tymys (vaik­ka juuri nyt siel­lä kuulem­ma on hyvä näyt­te­ly), kos­ka kalli­iseen taloon ei ole ollut varaa han­kkia mie­lenki­in­toisia näyt­te­lyjä. Amos Ander­son­in uud­es­ta museosta tulee toiv­ot­tavasti kiin­nos­tavampi. Yksi kiin­nos­ta­va taidenäyt­te­ly ei vähen­nä muiden suo­sio­ta vaan päin­vas­toin tukee sitä samas­ta syys­tä kuin rav­in­to­lat pyrkivät sull­ou­tu­maan kiin­nos­ta­van rav­in­to­lakadun äärelle. Juuri äsken tuli sähkö­posti­in kan­nan­ot­to, jos­sa kymmenet taiteil­i­jat ilmoit­ti­vat kan­nat­ta­vansa han­ket­ta juuri tästä syystä.

Guggen­heim tekee Helsingistä kiin­nos­tavam­man. Helsin­ki on viimeis­ten parin vuosikymme­nen aikana muut­tunut val­ta­van paljon parem­mak­si ja kiin­nos­tavam­mak­si kaupungik­si. Guggen­heim on toivoak­seni askel täl­lä tiellä.

Sel­l­ais­takin voi kan­nat­taa, jos­ta ei itse pidä. Moni vas­tus­ta­va kir­joit­ta­ja on sanonut, ettei kan­na­ta museo­hanket­ta, kos­ka ei itse tulisi kuu­lumaan sen kävi­jöi­hin. Minä en aio men­nä kat­so­maan lätkä­mat­se­ja HIFKin uuteen jäähal­li­in, kos­ka lätkä­mat­sit ovat minus­ta tyl­siä. Pitäisikö min­un vas­tus­taa jäähal­lia tämän takia vai pitäisikö ajatel­la niitäkin, jot­ka halu­a­vat kat­soa jääkiekkoa?

Mil­laista sisältöä Guggen­heimi­in tulee? No kun en todel­la tiedä. Tämä tässä on ihmeel­lis­in­tä. Museon sisäl­löl­lis­es­tä puoles­ta on ker­rot­tu aika vähän. Jos se aikoo keskit­tyä suo­ma­laiseen muo­toilu­un ja arkkite­htu­uri­in, se ei tule ole­maan sel­l­ainen kas­sa­m­ag­neet­ti kuin on uumoil­tu. Sopimuk­ses­sa säätiöl­lä on kuitenkin voimakas kan­nustin huole­htia kävi­jämääristä, joten luotan, että sisältö tulee ole­maan mie­lenki­in­toista. Kun val­tion taide­museo ei ole kau­palli­nen han­ke, sil­lä ei ole mitään kan­nustin­ta tur­va­ta Kias­maan mie­lenki­in­toisia näyt­te­lyjä eikä ole turvannutkaan.

Kaupunkiku­va. Tämä min­ua vähän huolestut­taa. Miltä se näyt­tää kaupunkiku­vas­sa? Toisaal­ta nykykäyt­töä (parkkipaik­ka) huonom­paa käyt­töä tuol­la ranta­ton­tille voi tuskin kuvitel­la, mut­ta on vaikea kuvitel­la mitään muu­ta han­ket­ta, jota kokoomus pitäisi parkkipaikkaa arvokkaam­pana maankäyttönä.