Listan voi lukea itsekin tästä
Kaivoskalliolle kahdeksan uutta huvilaa
Laajasalossa, Koirasaarentien varrella on vuodelta 2013 suojelukaava, jossa on suojeltu kolme arvokasta huvilaa, mutta kielletty niissä asuminen. Nyt asuminen sallitaan samalla kun omakotitaloja saa rakentaa kahdeksan lisää.
Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet
Pöydältä.
Varsin korkeata rakentamista pukkaa. Jonkin verran on tullut korkeaa rakentamista vastustavaa viestiä.
Minun on pakko sanoa, että olen vähän epävarma. Kun kävimme silmiä avaavalla lautakuntamatkalla Vancouverissa, meille sanottiin, että korkea rakentaminen on perustelua keskustassa, jossa ulko-ovesta avautuu kiehtova, täyssä palveluja ja kaikkea jännää tarjoava maailma, mutta ei esikaupunkialueilla, joissa saadaan vain korkean rakentamisen nurjat puolet.Lähiöistä tulee paremmin toimivia, jos niitä tiivistetän, mutta siihebn ei välttämttä tarvita mitään pilvenpiirtäjiä. Vancouverissa tällaista rakentamista ei toisaalta pidettäisi kovin korkeana.
Demarit pyysivät tämän kahdeksi viikoksi pöydälle. Heiltä on kuulemma tulossa ehdotuksia, mutta en tiedä yhtään, mitä.
Ida Aalbergintien opiskelija-asunnoista vuokra-asuntoja ja tontille pari taloa lisää.
Mistähän tässä on kyse? Miksi opiskelija-asunoista luovutaan? Onko niitä liikaa?
Vanhat opiskelija-asunnot joka tapauksessa on tarkoitus korjata vuokra-asunnoiksi ja rakentaa tontille kaksi kahdeksankerroksista asuintaloa lisää. Kaupunki omistaa maan. Miksi sitä annetaan Saton riistohintaisia asuntoja varten? Minusta kaupungin pitäisi rakennuttaa vuokrataloja itse, ottaa niistä lähes markkinavuokra ja pitää rahat sen sijaan, että rahat annetaan Satolle. Kyse on tietysti siitä, mitä Sato tontistra maksaa.
Veräjämäen huvilatonttien tarkistettu asemakaavaehdotus
Tämä oli meillä tammikuussa. Nyt se on tullut lausunnoilta. Helsingissä suojellaan vanhaa pientaloasumista aika paljon. On vähän makuasia, kumpaa pitäisi suojella, viheralueita vain tehottomia kaavoja. Nämä tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Arkkitehdit arvostavat enemmän arkkitehtuuria kuin luontoa. Näin tekee myös museoväki.
Lausuntojen ja muistutusten vuoksi asemakaavaan on tehty vähäisiä tarkennuksia rakennusalojen osalta kolmella tontilla.
Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri ja toteutuskilpailu
Tarkoituksena on laatia suunnitelma koko alueelle ja tarkempi suunnitelma ja toteutus aloituskortteleille. Koko alueen rakennusoikeudeksi on kaavailtu 150 000 – 200 000 k-m2 ja läntiselle aloituskorttelille 40 000 – 65 000 k-m2. Tämän jälkimmäisen suunnittelukilpailun voittajan on sitouduttava toteuttamaan suunnitelmansa samaan tapaan kuin tehtiin Kalasatamassa ja Pasilan aseman korttelissa, triplassa. Tämä on siis niin sanottu isojen norsujen tanssi.
Katsotaan onnistuuko. Sekään ei ole mahdotonta, ettei tornien rakentamista saada kannattavaksi ja koko alue joudutaan suunnittelemaan uudestaan.
Näkisin Vuosaaren keskustaan sijoittuvan korkean rakentamisen mahdollisuutena. Tällä hetkellä Vuosaaressa on jo Cirrus (muistaakseni 26 kerrosta), joka ainoana korkeana rakennuksena näyttää torahampaalta. Kaupunkikuvaa tasapainottaisi, jos korkeita taloja olisi useampia.
Kyllä korkea rakentaminen sopii myös lähiöihin, jos asia suunnitellaan ja toteutetaan hyvin. Korkeat rakennukset muiden joukossa voivat piristää rakennettua ympäristöä.
Kiinnostavia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Espoon Kivenlahdesta ja Tampereen Hervannasta. Vuosaaren Cirrustakin katselen mielelläni.
Korkeampi rakentaminen auttaa myös säästämään luontoa. Tämä tulee koko ajan tärkeämmäksi.
– Miksi ihmeessä joku on suojellut huvilan, mutta kieltänyt asumisen? Kun kyseessä eivät ole siirtolapuutarhamökit, vaan ihan oikeat aikuisten ihmisten talot, en näe tuolle päätökselle mitään järkevää syytä. Enemmänkin ankeuttamista kuin suojelua.
– On ihan totta, että lähiöt voisivat olla tiiviitä eikä niiden tarvitsisi olla korkeita. Esim. Vuosaari voisi olla ihan samanlainen kuin Kruununhaka. Näin ei kuitenkaan ole eikä nykyisestä Vuosaaresta tule Kruununhakaa rakentamalla kerrostalojen väliin uusia kerrostaloja. Ei vaikka rakennettaisiin paljon matalia pistetaloja niin, ettei pihalla enää mahtuisi potkimaan jalkapalloa lainkaan.
Jos lähiöitä on pakko tiivistää, niin mieluummin ylöspäin. Sen sijaan, että hävitetään taloyhtiöiden pihat rakentamalla kolme 3-kerroksista taloa, tehdään yksi 9-kerroksinen. Asiasta tulee ongelma vasta sitten, jos halutaan tehdä 3 9-kerroksista. Siinä vaiheessa on parempi purkaa koko lähiö ja tehdä alusta asti Kruununhakaa tai vaikka Manhattania.
Mitä muuten tuli Jakomäen purkutalojen tilalle? Siinä taisi olla Torkkelinmäen kokoinen pläntti avointa rakennusmaata. Ei varmaan tullut uutta Torkkelinmäkeä kuitenkaan.