Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016

Lis­tan voi lukea itsekin tästä

Kaivoskalli­olle kahdek­san uut­ta huvilaa

Laa­jasa­los­sa, Koirasaar­en­tien var­rel­la on vuodelta 2013 suo­jelukaa­va, jos­sa on suo­jel­tu kolme arvokas­ta huvi­laa, mut­ta kiel­let­ty niis­sä asum­i­nen. Nyt asum­i­nen sal­li­taan samal­la kun omakoti­talo­ja saa rak­en­taa kahdek­san lisää.

Vuosaaren keskus­tan suunnitteluperiaatteet

Pöy­dältä.

Varsin korkea­ta rak­en­tamista pukkaa. Jonkin ver­ran on tul­lut korkeaa rak­en­tamista vas­tus­tavaa viestiä.

Min­un on pakko sanoa, että olen vähän epä­var­ma. Kun kävimme silmiä avaaval­la lau­takun­ta­matkalla Van­cou­veris­sa, meille san­ot­ti­in, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on perustelua keskus­tas­sa, jos­sa ulko-oves­ta avau­tuu kiehto­va, täyssä palvelu­ja ja kaikkea jän­nää tar­joa­va maail­ma, mut­ta ei esikaupunkialueil­la, jois­sa saadaan vain korkean rak­en­tamisen nur­jat puolet.Lähiöistä tulee parem­min toimivia, jos niitä tiivis­tetän, mut­ta siihebn ei vält­tämt­tä tarvi­ta mitään pil­ven­pi­irtäjiä. Van­cou­veris­sa täl­laista rak­en­tamista ei toisaal­ta pidet­täisi kovin korkeana.

Demar­it pyy­sivät tämän kahdek­si viikok­si pöy­dälle. Heiltä on kuulem­ma tulos­sa ehdo­tuk­sia, mut­ta en tiedä yhtään, mitä.

Ida Aal­bergin­tien opiske­li­ja-asun­noista vuokra-asun­to­ja ja ton­tille pari taloa lisää.

Mis­tähän tässä on kyse? Mik­si opiske­li­ja-asunoista luovu­taan? Onko niitä liikaa?

Van­hat opiske­li­ja-asun­not joka tapauk­ses­sa on tarkoi­tus kor­ja­ta vuokra-asun­noik­si ja rak­en­taa ton­tille kak­si kahdek­sanker­roksista asuin­taloa lisää. Kaupun­ki omis­taa maan. Mik­si sitä annetaan Saton riis­to­hin­taisia asun­to­ja varten? Minus­ta kaupun­gin pitäisi raken­nut­taa vuokrat­alo­ja itse, ottaa niistä läh­es markki­navuokra ja pitää rahat sen sijaan, että rahat annetaan Satolle. Kyse on tietysti siitä, mitä Sato ton­tis­tra maksaa.

Veräjämäen huvi­la­tont­tien tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tämä oli meil­lä tam­miku­us­sa. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta. Helsingis­sä suo­jel­laan van­haa pien­taloa­sum­ista aika paljon. On vähän makua­sia, kumpaa pitäisi suo­jel­la, viher­aluei­ta vain tehot­to­mia kaavo­ja. Nämä tavoit­teet ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. Arkkite­hdit arvosta­vat enem­män arkkite­htu­uria kuin luon­toa. Näin tekee myös museoväki.

Lausun­to­jen ja muis­tu­tusten vuok­si ase­makaavaan on tehty vähäisiä tarken­nuk­sia raken­nusa­lo­jen osalta kolmel­la tontilla.

Kes­ki-Pasi­lan tor­nialueen arkkite­htu­uri ja toteutuskilpailu

Tarkoituk­se­na on laa­tia suun­nitel­ma koko alueelle ja tarkem­pi suun­nitel­ma ja toteu­tus aloi­tusko­rt­teleille. Koko alueen raken­nu­soikeudek­si on kaavail­tu 150 000 – 200 000 k‑m2 ja län­tiselle aloi­tusko­rt­telille 40 000 – 65 000 k‑m2. Tämän jälkim­mäisen suun­nit­teluk­il­pailun voit­ta­jan on sitoudut­ta­va toteut­ta­maan suun­nitel­mansa samaan tapaan kuin tehti­in Kalasa­ta­mas­sa ja  Pasi­lan ase­man kort­telis­sa, triplas­sa. Tämä on siis niin san­ot­tu iso­jen nor­su­jen tanssi.

Kat­so­taan onnis­tuuko. Sekään ei ole mah­do­ton­ta, ettei tornien rak­en­tamista saa­da kan­nat­tavak­si ja koko alue joudu­taan suun­nit­tele­maan uudestaan.

 

 

 

3 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016”

  1. Näk­isin Vuosaaren keskus­taan sijoit­tuvan korkean rak­en­tamisen mah­dol­lisuute­na. Täl­lä het­kel­lä Vuosaa­res­sa on jo Cir­rus (muis­taak­seni 26 ker­rosta), joka ain­oana korkeana raken­nuk­se­na näyt­tää tora­ham­paal­ta. Kaupunkiku­vaa tas­apain­ot­taisi, jos korkei­ta talo­ja olisi useampia.

  2. Kyl­lä korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii myös lähiöi­hin, jos asia suun­nitel­laan ja toteutetaan hyvin. Korkeat raken­nuk­set muiden joukos­sa voivat piristää raken­net­tua ympäristöä.

    Kiin­nos­tavia esimerkke­jä löy­tyy esimerkik­si Espoon Kiven­lahdes­ta ja Tam­pereen Her­van­nas­ta. Vuosaaren Cir­rus­takin kat­se­len mielelläni. 

    Korkeampi rak­en­t­a­mi­nen aut­taa myös säästämään luon­toa. Tämä tulee koko ajan tärkeämmäksi.

  3. - Mik­si ihmeessä joku on suo­jel­lut huvi­lan, mut­ta kieltänyt asumisen? Kun kyseessä eivät ole siir­to­la­pu­u­tarhamök­it, vaan ihan oikeat aikuis­ten ihmis­ten talot, en näe tuolle päätök­selle mitään järkevää syytä. Enem­mänkin ankeut­tamista kuin suojelua.

    - On ihan tot­ta, että lähiöt voisi­vat olla tiivi­itä eikä niiden tarvit­sisi olla korkei­ta. Esim. Vuosaari voisi olla ihan saman­lainen kuin Kru­u­nun­haka. Näin ei kuitenkaan ole eikä nykyis­es­tä Vuosaares­ta tule Kru­u­nun­hakaa rak­en­ta­mal­la ker­rostalo­jen väli­in uusia ker­rostalo­ja. Ei vaik­ka raken­net­taisi­in paljon matalia pis­te­talo­ja niin, ettei pihal­la enää mah­tu­isi potki­maan jalka­pal­loa lainkaan.

    Jos lähiöitä on pakko tiivistää, niin mielu­um­min ylöspäin. Sen sijaan, että hävitetään taloy­htiöi­den pihat rak­en­ta­mal­la kolme 3‑kerroksista taloa, tehdään yksi 9‑kerroksinen. Asi­as­ta tulee ongel­ma vas­ta sit­ten, jos halu­taan tehdä 3 9‑kerroksista. Siinä vai­heessa on parem­pi purkaa koko lähiö ja tehdä alus­ta asti Kru­u­nun­hakaa tai vaik­ka Manhattania.

    Mitä muuten tuli Jakomäen purku­talo­jen tilalle? Siinä taisi olla Torkke­lin­mäen kokoinen plänt­ti avoin­ta raken­nus­maa­ta. Ei var­maan tul­lut uut­ta Torkke­lin­mäkeä kuitenkaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.