Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2016

Kon­tu­laan täydennysrakentamiskaava

250 uut­ta kon­tu­lalaista ylläpitämään paikallisia palvelu­ja aika ongel­mat­toman näköisel­lä täy­den­nyskaaval­la. Herää vain kysymys, mik­si Itä-Helsin­ki on aikanaan raken­net­tu näin maa­ta haaskaten?Tämän jäl­keen tont­tite­hokku­us nipin napin yli yksi.

Vuosaaren keskus­tan suunnitteluperiaatteet

paulig

Vuosaaren keskus­tas­sa paran­netaan jalankulkuolo­suhtei­ta, siir­retään lukio metronase­man läheisyy­teen ja sal­li­taan ympäristöään huo­mat­tavasti korkeam­paa rak­en­tamista Vuo­tien var­rel­la. Tässä vai­heessa suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ovat hyvin yleis­lu­on­toisem­pia. Lau­takun­nalle on näytet­ty pidem­mäl­lä ole­via suun­nitelmi­akin ja palaut­teesta päätelleen myös asukkaille. Alue on pääosin Pauli­gin omis­tuk­ses­sa, mut­ta osan alueesta omis­taa kaupunki.

Pasi­lan konepa­jan osa-aluei­den 5 ja 6 rakennustapaohje

Aika yksi­tyisko­htaista suun­nit­telua ja ohjeis­tamista. Se tietysti takaa, että jäl­ki on jotenkin kelvol­lista, mut­ta tekeekä tässä kaupun­ki raken­nus­li­ik­keelle kuu­lu­vaa työtä. Toinen vai­h­toe­hto olis, että raken­nus­li­ike suun­nit­telee ja kaupun­ki hyväksyy tai ei hyväksy.

Viher- ja virk­istysverkon kehit­tämisen periaatteet

Tämä oli meil­lä luon­nos­vai­heessa jokin aika sit­ten. Eli­na Moisio sai läpi eräitä ohjei­ta jatkoke­hit­tämisek­si. Eli­na var­maankin tark­istaa,  onko niitä noudatettu.

 

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2016”

  1. “Herää vain kysymys, mik­si Itä-Helsin­ki on aikanaan raken­net­tu näin maa­ta haaskaten?Tämän jäl­keen tont­tite­hokku­us nipin napin yli yksi. ”

    Kos­ka ajatelti­in, että pian kaik­ki liikku­vat kuitenkin lentävil­lä autoilla?

  2. Vuosaaren metron ympäristö alkaa pikkuhil­jaa muut­tua sel­l­aisek­si mikä sen ase­man seudul­la olisi pitänyt olla alun­perinkin. Turhan mata­laa vaan suun­nitel­laan. Mut­ta toki parem­paan suun­taan men­nään val­lit­se­vaan tilanteeseen näh­den. Hyvä, hyvä.

  3. Toi Kon­tu­lan viite­su­un­nitel­ma jos toteu­tuu sel­l­aise­naan niin kyl­lä aiwan helevet­in­moista tuh­laamista on, eikä pitäisi enää tänä päivänä men­nä seu­las­ta läpi…

    Kat­sokaa nyt itse: https://www.facebook.com/events/1603187033304522/

    Jokunen has­su pis­te­ta­lo. Ei näin. Ei todellakaan.

  4. Vuo­tien eteläpuolelta tulee varmis­taa suo­ra yhteys metroase­malle myös sil­loin kun Colum­bus on kiin­ni. Nykyisel­lään Colum­buk­sen ali ei kul­je Vuo­tien eteläre­unal­la käve­lyre­it­tiä ja Vuo­tien yli ei mene suo­jati­etä jos­ta pää­sisi metroase­man portaille.

    Eli esimerkik­si tuo korkein talo havain­neku­vas­sa. Jos sieltä halu­aa metrolle ilman että kul­kee Colum­buk­sen läpi, tulee kiertää koko Colum­bus ja Alba­trossi. Se about tuplaa matkan metrolle. Jos Colum­buk­sen ali tehtäisi­in käve­lytie ja Vuo­tien yli suo­jatie, niin metrolle olisi lyhyt mat­ka aina.

  5. Har­ri Paavola:
    Jos sieltä halu­aa metrolle ilman että kul­kee Colum­buk­sen läpi 

    Colum­buk­sen kaup­pi­aat ja kaup­pakeskuk­sen omis­ta­ja eivät tykkää sel­l­ais­es­ta kaupunki­ti­las­ta jos­sa voi oikaista ilman että ostaa ja mak­saa. Jol­lain kytken­näl­lä se taitaa olla myös kaupun­gin etu…

  6. Vuosaaren keskus­tas­sa nyky­isin ole­va tor­ni­ta­lo Cir­rus ei ole tuonut alueelle yhtään tavoitel­tua kan­takaupunki­maisu­ut­ta, vaan ennem­minkin vienyt sitä pois. Cir­ruk­sen ja Columbuksen/Albatrossin välisil­lä aukioil­la ei tapah­du koskaan yhtään mitään, vaik­ka aukio antaa etelään ja merikin näkyy. Näin on var­masti pitkälti var­jo­jen ja tuulisu­u­den vuok­si, jot­ka molem­mat taas johtu­vat tornitalosta.

  7. Cap­tain Awe­some:
    “Herää vain kysymys, mik­si Itä-Helsin­ki on aikanaan raken­net­tu näin maa­ta haaskaten?Tämän jäl­keen tont­tite­hokku­us nipin napin yli yksi. “
    Kos­ka ajatelti­in, että pian kaik­ki liikku­vat kuitenkin lentävil­lä autoilla? 

    Stadin syväl­lisem­mäk­si ymmärtämisek­si pitää tarkastel­la koko pääkaupunkiseu­tua ja sitäkin mielel­lään Googlen tai muun palvelun­tar­joa­jan satel­li­it­tiku­vas­ta ilman tun­nis­tei­ta, jot­teivät kun­nan­ra­jat häir­itse. Siitä huo­maa monia asioita.

    Kan­takaupun­gin laa­jen­e­m­i­nen on kolmel­la suun­nal­la pysähtynyt vesistöes­teeseen. Vesistöestei­den takana sil­to­jen ulot­tuvil­la ollaan jo enem­män kuin käve­lyetäisyy­del­lä ydinkeskus­tas­ta ja rak­en­tamista ovat ohjan­neet enem­män muut tarpeet, kuten työ­paik­ka-alueet, liiken­ney­htey­det keskus­taan ja kun tilaa on löy­tynyt, asumisväljyys.

    Ennen lähiövyöhykkei­den kehit­tymistä työväestö asui kan­takaupungis­sa ja sen liepeil­lä aivan mielet­tömän ahtaasti, esimerkik­si pat­jal­la keit­tokomeron lat­tial­la. On ymmär­ret­tävää, että kun väki vauras­tui, moni vaati isom­pi­en palkkara­ho­jen­sa vasti­neek­si lisää asuin­ti­laa ja sitä ei tietenkään kaikille enää kan­takaupungista riittänyt.

    Tuomiokirkon seu­tu on rak­en­tunut nyky­muo­toon­sa kehi­tys­maa-aikana, Kallio ja Punavuori taas edus­ta­vat kehit­tyvän teol­lisu­us­maan ker­rosta, lähiövyöhykkei­den ollessa rikkaak­si teol­lisu­us­maak­si pääsyn perintöä.

  8. En nyt niinkään ihmettelisi Kon­tu­lan rak­en­tamis­te­hokku­ut­ta, oli­han se melko totaal­ista per­ife­ri­aa 1960-luvul­la kun se raken­net­ti­in. Vaik­ka kol­mannes osa-alueesta on omakoti­taloaluet­ta, sijain­ti on kaupun­gin rajal­la ja puis­toalaakin on paljon, asukasti­heys on kuitenkin Helsin­gin keskiar­voa korkeampi, melkein 5000 ihmistä/neliökm.

    Sen sijaan esimerkik­si Oulunkylän tai Kulosaaren teho­ton väljyys on aika kum­mallista, kun molem­mat ovat yli puo­let lähempänä keskus­taa ja liiken­teel­lis­es­tikin keskeisem­piä paikko­ja. Oulunkylän väestöti­heys on puo­let Kon­tu­las­ta. Helsingis­sä rak­en­tamisen tehokku­us omi­tuis­es­ti tip­puu kan­takaupun­gin rajal­la hyvinkin min­i­maalisek­si ja nousee taas vas­ta n. 9–10 km päästä keskus­tas­ta. Niille, joil­la on rahaa, riit­tää väljyyt­tä keskeisil­lä paikoil­la; köy­hä kansa saa asus­taa tiheästi raken­ne­tuis­sa betonilähiöis­sä kaukana keskus­tas­ta. Julkisen liiken­teen jär­jestämisen kannal­takin täl­lainen kaupunki­rakenne on melko jär­jetön, kun kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la on vyöhyke, jolle ei kan­na­ta rak­en­taa tehokas­ta julk­ista liiken­net­tä, jolle kuitenkin olisi tarvet­ta kauempana.

    Yhdyskun­tarak­en­teen eheyt­tämisen kannal­ta tiivistämi­nen kan­nat­taisi lähel­lä kan­takaupunkia; nyt sitä tehdään siel­lä, mis­sä se on poli­it­tis­es­ti hel­poin­ta, eli pien­i­t­u­loisil­la, vuokra-asun­to­val­taisil­la alueil­la, joiden asukkaat eivät ole kiin­nos­tunei­ta valit­ta­maan kaavoista. Viime aikoina suun­nitel­tu täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen Oulunkylässä ja Kulosaa­res­sa ei tai­da nos­taa näi­den kaupungi­nosien rak­en­tamis­te­hokku­ut­ta edes väljän 60-luvun kon­tu­lan tasolle.

  9. Hie­mankin raken­nushis­to­ri­aa tun­te­va tietää, että arkkite­htu­uri on täyn­nä ihantei­ta ja muote­ja. Sotien jäl­keen ihanne oli val­oisa, väljä lähiö, jonne asukkaat siirrettiin/siirtyivät todel­la kur­jista oloista. Helsingis­sä noen, ahtau­den, syöpäläis­ten ym. jäl­keen lähiön avarat asun­not ovat tun­tuneet parati­isil­ta. Jos ei usko, niin aikalais­todis­tuk­sia on saatavil­la. Pasi­las­sa on asut­tu kaatsin pääl­lä ja Nokalla ei ole ollut edes kaivoja.

    Ele­ment­ti­rak­en­t­a­mi­nen taas on ystävämme tehokku­usa­jat­telun tuotet­ta, joka sekin on erään­lainen muoti. Tehostamista nyt vain ei voi ääret­tömi­in viedä.

  10. Ari:
    Vuosaaren keskus­tas­sa nyky­isin ole­va tor­ni­ta­lo Cir­rus ei ole tuonut alueelle yhtään tavoitel­tua kan­takaupunki­maisu­ut­ta, vaan ennem­minkin vienyt sitä pois. Cir­ruk­sen ja Columbuksen/Albatrossin välisil­lä aukioil­la ei tapah­du koskaan yhtään mitään, vaik­ka aukio antaa etelään ja merikin näkyy. Näin on var­masti pitkälti var­jo­jen ja tuulisu­u­den vuok­si, jot­ka molem­mat taas johtu­vat tornitalosta.

    On omi­tu­inen havain­neku­vien harhaku­vitel­ma, että rak­en­ta­mal­la aukion (tai siis jät­tämäl­lä rak­en­ta­mat­ta) saa luo­tua automaat­tis­es­ti kivaa pari­isi­laista kahvi­lakult­tuuria ihan joka paikkaan. Jos se olisi siitä kiin­ni, että rak­en­tam­a­ton aukea tila tarkoit­taisi pienyrit­täjyy­den ja kult­tuurin riemu­juh­laa, Sipoon pel­tomaise­ma olisi Uuden­maan kaupunkielämän keskus.

    Cir­ruk­sen edessä aukeal­la ei tapah­du mitään kos­ka se on yhdeltä sivul­ta asuin­raken­nus­ta, toiselta kun­nal­lisvi­ras­toa ja kol­man­nelta autoti­etä. Jäl­jelle jäävän sivun teras­si hyö­dyn­tää tilaa, mut­ta sekin kär­sii siitä, että joka suun­taan on pitänyt jät­tää riit­tävästi tuuli­tun­nelia kos­ka nykyään on ilmeis­es­ti laiton­ta rak­en­taa talo­ja kiin­ni toisi­in­sa. Jos ideana on ollut suun­nitel­la kan­takaupunki­mais­es­ti, on lop­putu­los tosi­aan epäon­nis­tunut pahasti.

  11. Mikko Num­melin: lähiövyöhykkei­den ollessa rikkaak­si teol­lisu­us­maak­si pääsyn perintöä.

    Suo­mi ei ollut rikas teol­lisu­us­maa vielä 60-luvun alus­sa. Maaseu­tu ei vaan enää elät­tänyt joutoväkeä entiseen tapaan ja tehtaat tarvit­si­vat yhä enem­män käsi­pare­ja. You do the math.

  12. Miten Kon­tu­lan kaavaa kohdelti­in, pitivätkö tavanomaiset epäil­lyt täl­lä ker­taa suun­sa kiin­ni kaavoitushyödy­istä ton­tin­o­mis­ta­jille kos­ka SATO?

  13. Cir­rus on “nerokas” kon­sep­ti: raken­netaan korkeasti paikkaan, jos­sa tila riit­tää jopa laa­joille parkkipaikoille.

  14. Guggein­heim on taas näköjään kaivet­tu esiin: 

    http://yle.fi/uutiset/3–9267929

    Voisiko joku tehdä ehdo­tuk­sen, että Kukkis sijoite­taan Kru­unusil­lan Kru­unuvuoren­ran­nan päähän. Saisi raiti­oli­ikenne lisää asi­akkaista turisteista.

  15. Anony­mous: Voisiko joku tehdä ehdo­tuk­sen, että Kukkis sijoite­taan Kru­unusil­lan Kru­unuvuoren­ran­nan päähän.

    Älä lai­ta mui­ta tekemään sel­l­aista jon­ka voit tehdä hyvin itsekin…

    Ihan mukavasti alka­nut löy­tyä sit­tenkin sitä yksi­ty­istä rahaa kun on ollut pakko löytää.

    Suo­ras­taan mallies­imerk­ki siitä, että kyl­lä sitä mas­sii ullat­taen onkin kun­han kaupun­ki vaan ottaa — ja pitää! — tiukan linjan.

    Lisaa tata.

  16. Peter: On omi­tu­inen havain­neku­vien harhaku­vitel­ma, että rak­en­ta­mal­la aukion (tai siis jät­tämäl­lä rak­en­ta­mat­ta) saa luo­tua automaat­tis­es­ti kivaa pari­isi­laista kahvi­lakult­tuuria ihan joka paikkaan. Jos se olisi siitä kiin­ni, että rak­en­tam­a­ton aukea tila tarkoit­taisi pienyrit­täjyy­den ja kult­tuurin riemu­juh­laa, Sipoon pel­tomaise­ma olisi Uuden­maan kaupunkielämän keskus.

    Niin, mua häm­men­tää tässä eniten se, että Helsin­ki on täyn­nä epäon­nis­tunei­ta tore­ja ja aukioi­ta, mut­ta silti niitä suun­nitel­laan joka yhtey­dessä lisää.

    Kuin­ka kauan Senaat­in­to­ria ja keskusko­rt­telei­ta on yritet­ty “elävöit­tää”? Töölön­tori on parkkipaik­ka, samat­en Hieta­lah­den tori. Rauta­tien­to­rille pitää joka talvi pystyt­tää kallis teko­jää, että se olisi vähem­män ankea.

    Silti kansalai­s­tore­ja ja mui­ta “tapah­tu­maaukioi­ta” pukkaa kovaa tahtia.

    Meneekö pää hakkaa­mal­la seinästä läpi, jää nähtäväksi.

  17. Cap­tain Awe­some: Suo­ras­taan mallies­imerk­ki siitä, että kyl­lä sitä mas­sii ullat­taen onkin kun­han kaupun­ki vaan ottaa – ja pitää! – tiukan linjan. 

    Kun­han ei julk­ista rahaa tai omaisu­ut­ta käytetä.

    Jos jotain lupia, mak­su­ja tms. tarvi­taan, niin olisi ihan oikein sit­ten tässä vai­heessa lisänihkeil­lä aiem­man ehdo­tuk­sen (lue: kuse­tusyri­tyk­sen) syn­nyt­tämään luot­ta­mus­pu­laan vedoten. Kyse ei edes olisi tekosyys­tä vaan ihan todel­lis­es­ta syystä.

  18. anonyy­mi: Kun­han ei julk­ista rahaa tai omaisu­ut­ta käytetä.

    Jos jotain lupia, mak­su­ja tms. tarvi­taan, niin olisi ihan oikein sit­ten tässä vai­heessa lisänihkeil­lä aiem­man ehdo­tuk­sen (lue: kuse­tusyri­tyk­sen) syn­nyt­tämään luot­ta­mus­pu­laan vedoten. Kyse ei edes olisi tekosyys­tä vaan ihan todel­lis­es­ta syystä.

    Itse en ole niin ehdo­ton, että vaatisin ehdo­ton­ta nol­lal­in­jaa kaupun­gin ja/tai val­tion kirstu­jen raottamiselle.

    Jos tuolle lin­jalle men­nään, niin sit­ten pitäisi loogisu­u­den nimis­sä jakaa ei-oota suurin piirtein kaiken suhteen…

    Olisi hyvä mah­dol­lisim­man objek­ti­ivis­es­ti ja real­is­tis­es­ti arvioi­da paljonko jäisi saama­puolelle — myös mui­ta mittare­i­ta käyt­täen kuin pelkästään kolikoi­ta ja seteleitä.

    Mut­ta täl­lä het­kel­lä rak­en­tamis­es­ta puut­tuu 63 miljoon­aa yksi­ty­istä rahaa, eli vielä pitäisi pan­na hat­tu kiltisti run­daa­maan sen toisenkin rahoituskierroksen.

    Kyl­lä mäkin ehkä voisin jotain antaa, tietenkin sil­lä ole­tuk­sel­la, että diili on ns. doable.

    Kyl­lä paljon eteen­päin ollaan vuodes­ta 2011 tul­tu (mikä vai­h­teek­si herät­tää taas pien­tä uskoa ihmiseen): http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/uusi-esitys-guggenheimista

  19. Lund­vistin Julle: epäon­nis­tunei­ta tore­ja ja aukioi­ta, mut­ta silti niitä suun­nitel­laan joka yhtey­dessä lisää.
    Kuin­ka kauan Senaat­in­to­ria ja keskusko­rt­telei­ta on yritet­ty “elävöit­tää”? Töölön­tori on parkkipaik­ka, samat­en Hieta­lah­den tori. Rauta­tien­to­rille pitää joka talvi pystyt­tää kallis teko­jää, että se olisi vähem­män ankea.
    Silti kansalai­s­tore­ja ja mui­ta “tapah­tu­maaukioi­ta” pukkaa kovaa tahtia.

    FAIL.

    Mainit­tu kolme aukiota/toria jot­ka ovat olleet ole­mas­sa jok­seenkin aina.

    Narinkka­tori on keskus­tan uusin “tulokas”, mut­ta siinähän on päin vas­toin men­ty asi­as­sa eteen päin: siinä mis­sä ennen Kampin keskus­ta oli suuri ammot­ta­va tuulen piek­sämä aukio, on nyt yksi paljon pienem­pi aukio. Jos­sa on var­masti enem­män tapah­tu­mia kuin mitä paikalla oli ennen Kampin keskusta.

    Luu­len­pa, että ymmär­rät ihan hyvin sen perussyyn siihen mik­sei Helsingis­sä ja Suomes­sa ylipäätään ole hirveästi mieltä jär­jestää ulko­ta­pah­tu­mia kesäkau­den ulkop­uolelle (eikä aina silloinkaan).

    Ymmärtääk­seni Töölön­to­ria on tarkoi­tus elävöit­tää — eli eiköhän se vähin­täänkin tarkoi­ta P‑paikoituksen vähen­tämistä (ja ehkä pois­tamista tai peräti maan alle siirtämistä jol­lain aikavälillä).

    Rauta­tien­to­ril­la on kesäkaudel­la aika paljon tapah­tu­mia, var­masti enem­män voisi olla.

    Ehkä et vain ole tietoinen kuin­ka paljon kaupun­gin aukioil­la ja tor­eil­la oikeasti tapah­tuu…? Jos taas kyse on siitä, että väärän­laista toim­intaa, niin mikä estää Jul­lea aktivoitu­mas­ta itse?

    I know, I know… jonkun muun pitäisi tietenkin tehdä se sun puolestasi.

    Senaat­in­to­ril­la on iso­ja tapah­tu­mia ympäri vuo­den, ja var­masti moni toim­i­ja tulisi mielu­usti useamminkin/isommin, mut­ta otak­sun, että Senaat­in­torista ei olla tietois­es­ti halut­tu tehdä mitään 24/7 hoploppia.

    Ehkä juuri sik­si, että siinä sat­tuu sijait­se­maan KIRKKO…

    Tuomiokirkko on Helsin­gin suosi­tu­in nähtävyys. Jota ei voisi kokea niin kuin Engel & co ovat sen aikoinaan tarkoit­ta­neet mikäli suurkirkon edessä olisi aina käyn­nis­sä jotain häs­läys­tä ja älämölyä.

    Omas­ta mielestäni täl­lainen lin­jaus (siis mikäli sel­l­ainen todel­la on) on ihan perusteltu.

    Mitä toriko­rt­telei­hin taas tulee, niin ymmärtääk­seni viimeinen kort­teli on vas­ta tänä vuon­na men­nyt täysremonttiin.

    Mut­ta sen jäl­keen alkaa olla koko paket­ti valmis ja vas­ta sit­ten voidaan täysi­pain­ois­es­ti alkaa kehit­tämään sisältöä eteen­päin. Aika paljon sitä tun­tuu kyl­lä löy­tyvän jo nytkin.

    Asi­at eivät tapah­tu het­kessä. Ja meil­lä Suomes­sa ehkä vielä nor­maali­akin hitaam­min… Sille min­unkin mielestä kan­nat­taisi yrit­tää tehdä jotain.

    Hieta­lah­den torille povaisin suo­ras­taan uut­ta tulemista Jätkäsaaren rak­en­tu­misen myötä kun­han vaan löy­ty­isi järkeä toteut­taa uusi kapea ja siro kävelysil­ta Hieta­lah­den­ran­nas­ta Välimerenkadulle.

    Juuri mikään muu ei edesaut­taisi enem­pää sitä, että uudet nati­iv­it viit­si­sivät sankoin joukoin kur­va­ta torille elämöimään.

    Sil­loin Kaup­pa­hallinkin tule­vaisu­us nimeno­maan KAUPPAHALLINA olisi tur­vat­tu — toisin kuin nyt (viimek­si olisi myy­ty yhden toim­i­jan myymäläksi).

    Hieta­lahdessa olisi poten­ti­aalia Hakaniemen torin veroisek­si, noh, TORIKSI, eikä vain käyte­tyn (ynnä varaste­tun ynnä Kiinas­ta impor­toidun skei­dan) roinan viikonloppumarkkinaksi.

    Dääldä dähän.

  20. Cap­tain Awe­some: Itse en ole niin ehdo­ton, että vaatisin ehdo­ton­ta nol­lal­in­jaa kaupun­gin ja/tai val­tion kirstu­jen raottamiselle. 

    Kyse on siitä, että tuo aikaisem­pi ehdo­tus oli niin selvästi pelkkä kuse­tus, että sen tulee värit­tää suhtei­ta jatkos­sakin. Eihän tämä uusikaan ehdo­tus mikään hyvä ole, kun yli puo­let raken­nuskus­tan­nuk­sista tulisi kaupun­gin kon­tolle ja ton­tista tai toimin­nan rahoituk­ses­ta ei ole puhut­tu mitään. On vain puhut­tu yhteis­toimin­nas­ta kaupun­gin muiden museoiden kanssa, mikä ikävästi kuu­lostaa siltä, että ne joutu­vat käyt­tämään omaa rahaa ja omia kokoelmia “yhteis­toim­intapro­jek­tei­hin” McGuggen tilois­sa McGuggen lip­putu­lo­ja varten.

    Tietysti kun McGugge ei pysy omil­laan pystyssä, kaupun­gin on joko tuet­ta­va sitä tai sit­ten kaupungille jää käteen mihinkään sovel­tuma­ton, julk­ista tilaa rajoit­ta­va, kallis raken­nus paraati­paikalle. Suo­ma­laisen päätök­sen­teon tietäen rahaa toden­näköis­es­ti pumpataan säätiölle siihen asti, kunnes vuo­ta­va talo on käyt­tökelvo­ton tms., jol­loin se vai­hde­taan päit­täin johonkin arvoki­in­teistöön ja rahan imem­i­nen jatkuu, kunnes huo­mataan museon alka­van avus­tuk­sista huoli­mat­ta tuot­taa tap­pi­o­ta McGuggelle ja ettei kun­non näyt­te­ly­itä enää tule. Siinä vai­heessa se vetäy­tyy ja havaitaan paikallisen museo­jär­jeste­lyn ole­van jatku­vista avus­tuk­sista huoli­mat­ta niin järkyt­tävis­sä velois­sa, että se menee välit­tömästi konkurssi­in. Arvoki­in­teistö on tietenkin jotenkin pää­tynyt McGuggen omis­tuk­seen tai myymäk­si. Jäl­jelle jää siis paljon velkaa ja joku käsit­tämät­tömän ruma ja käyt­tökelvo­ton pytin­ki, jon­ka joku ihqut­ta­ja saa silti suo­jel­tua, kos­ka wow ja makkaratalo.

    Nor­maalin kump­panin kanssa tukem­i­nen olisi ok. Minus­ta ensim­mäi­nen ehdo­tus oli kuitenkin niin törkeä, että se polt­ti kyl­lä kaik­ki sil­lat ja hävit­ti kaiken luot­ta­muk­sen mihinkään reilu­un toim­intaan. Minus­ta on erit­täin selvää, että tuol­laiseen kump­pani­in ei yksinker­tais­es­ti ole enää lainkaan luot­tamista. Käsit­tääk­seni koke­muk­set maail­mal­ta ovat myöskin hie­man sen suun­taisia, että ruusu­isi­in kuvitelmi­in ei kan­na­ta uskoa.

  21. anonyy­mi: Nor­maalin kump­panin kanssa tukem­i­nen olisi ok. Minus­ta ensim­mäi­nen ehdo­tus oli kuitenkin niin törkeä, että se polt­ti kyl­lä kaik­ki sil­lat ja hävit­ti kaiken luot­ta­muk­sen mihinkään reilu­un toimintaan.

    Kauan saapi vent­tail­la “nor­maalia” kumppania.:)

    Tot­ta kai toim­i­joiden omista lähtöko­hdista kan­nat­taa yrit­tää saa­da mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man vähäl­lä. Ihan nor­maalia bisnestä siis.

    Kuten sanoin, ei pidä tehdä hölmöä diil­iä. Pitää olla skarpim­pana nyt vielä kun on muis­tis­sa hyvä ope­tus — ja eiköhän some-jen­gin älämöin­ti pitkälti pidä huol­ta siitä, että joka kivi tulee käännetyksi.

    Kyl­lä keskustel­la aina kan­nat­taa. Vaik­ka sit­ten klo 2 asti aamul­la jos sil­lä saadaan parem­pia diile­jä aikaisek­si (not!).

  22. Lund­vistin Julle: Niin, mua häm­men­tää tässä eniten se, että Helsin­ki on täyn­nä epäon­nis­tunei­ta tore­ja ja aukioi­ta, mut­ta silti niitä suun­nitel­laan joka yhtey­dessä lisää.

    Kuin­ka kauan Senaat­in­to­ria ja keskusko­rt­telei­ta on yritet­ty “elävöit­tää”? Töölön­tori on parkkipaik­ka, samat­en Hieta­lah­den tori. Rauta­tien­to­rille pitää joka talvi pystyt­tää kallis teko­jää, että se olisi vähem­män ankea.

    Silti kansalai­s­tore­ja ja mui­ta “tapah­tu­maaukioi­ta” pukkaa kovaa tahtia.

    Meneekö pää hakkaa­mal­la seinästä läpi, jää nähtäväksi.

    Huvit­tavin­ta on näin Pari­isi­laise­na se, että tääl­lä ei ole juuri lainkaan sel­l­aisia aukioi­ta kun Helsinki­in raken­netaan — ja kaik­ki sel­l­aiset, jois­sa on elämää ovat 1. paljon pienem­piä kuin mikään Helsinkiläi­nen (ain­oa esim. Senaat­in­tori­in koon puoles­ta rin­nasteinen on Con­corde, joka on todel­lisu­udessa iso liiken­neympyrä) ja 2. kaik­ki uudet, jot­ka muis­tut­ta­vat Helsinkiläistä tuotan­toa, ovat aivan kuolleita.

    Ei elävää aukio­ta saa sil­lä, että rak­en­taa aukion. Sen saa sil­lä, että jos­sain on joku elävä. Helsin­gin tiheys nyt on vaan liian pieni.

  23. Aukioista vielä. Jos miet­tii esim. Itäkeskus­ta, niin Tallinnanaukio on hyvä olla ole­mas­sa. Mut­ta mik­si kiv­en heiton päässä Stoan edessä on val­ta­va tori? Ja vas­taavasti heti toisel­la puolel­la Itäväylää on tor­ni­talon edus­ta ollut yhtä mas­si­ivista aukio­ta vuosikaudet. Miksi? 

    Tai se yllä mainit­tu Vuosaari. Cir­ruk­sen edessä ja takana on aukio­ta, mut­ta niin on tot­ta vieköön Vuo­tien toisel­la puolel­lakin. On paraatikent­tää kir­jas­ton edessä ja kir­jas­ton takana. Kuinkas muutenkaan! 

    Ja sit­ten on “kan­takaupunki­mainen” Ruo­ho­lahti. Mikä tämä on: https://goo.gl/maps/DscEd4xx9Zk

    Tai tämä: https://goo.gl/maps/cqZcjNyYAGU2

    Ja tämä: https://goo.gl/maps/WW8nX4hT9VT2

    Uno­hta­mat­ta tätä: https://goo.gl/maps/5ikdesNpcqF2

    Ja näi­den lisäk­si kaik­ki leik­ki- ja urheilupuis­tot, joil­la on ihan oikeasti paikkansa kaupungis­sa sekä parkkiken­tät vielä päälle. Eikö voitaisi sopia, että yhteen kaupungi­nosaan saisi rak­en­taa mak­simis­saan yhden torin.

  24. Peter:
    Aukioista vielä. …
    Ja sit­ten on “kan­takaupunki­mainen” Ruo­ho­lahti. Mikä tämä on:

    Pitkään tääl­lä asuneena olen jonkin ver­ran eri mieltä kir­joit­ta­jan kanssa, hyvin suun­nitel­lut aukiot tuo­vat val­oa, auringonpais­tet­ta, vai­htelua ja vihreyt­tä sekä ulkona käveli­jöille että ikkunanäkymiin.
    Mut­ta tuo toise­na linkkinä ole­va Itämer­en­tori on kyl­lä ongel­ma. Porkkalankadun ja Itämerenkadun korkei­den talo­jen välis­sä avau­tu­va puu­ton kiveys muo­dostaa meluisan ja kalsean tuuli­tun­nelin, jos­sa ei edes heinäku­us­sa ole läm­min. Siinä voisi olla juuri niitä kivi­jalka­kaup­po­ja, kahviloi­ta, ym. mitä kan­takaupungilta odote­taan. Valitet­tavasti kum­mankin laidan raken­nuk­set on suun­nitel­tu niin, että niihin ei saa­da minkään­laista toim­intaa, joka palvelisi ohikulk­i­joi­ta torin suunnasta.
    Uhraisin jopa pohjois­re­unan hau­taus­maanäkymän ja sijoit­taisin Porkkalankadun puoleiselle laidalle mata­lan raken­nuk­sen tuulisuo­jak­si johon saisi liiketilaa.
    Peru­songel­ma on tietysti se, että kivi­jalkatyyp­pistä kau­pankäyn­tiä ei taide­ta enää saa­da käyn­ti­in mis­sään, jos­sa vai­h­toe­htona on isot kauppakeskukset.

  25. Noi­ta kylmiä, tyhjiä aukioi­ta saa jatkok­si ihastel­la myös tule­val­la Työ­pa­jan­pihal­la… Vaik­ka vier­essä on suo­jaisa Teuras­ta­mon piha.

    Nice.

  26. hart­sa: Huvit­tavin­ta on näin Pari­isi­laise­na se, että tääl­lä ei ole juuri lainkaan sel­l­aisia aukioi­ta kun Helsinki­in raken­netaan – ja kaik­ki sel­l­aiset, jois­sa on elämää ovat 1. paljon pienem­piä kuin mikään Helsinkiläi­nen (ain­oa esim. Senaat­in­tori­in koon puoles­ta rin­nasteinen on Con­corde, joka on todel­lisu­udessa iso liiken­neympyrä) ja 2. kaik­ki uudet, jot­ka muis­tut­ta­vat Helsinkiläistä tuotan­toa, ovat aivan kuolleita.

    Niin, pienem­piä voisi­vat olla. Helsingis­säkin on joitain hyviä pieniä aukioi­ta. Vaasan­puis­tikko, Kol­mensepä­naukio, Ten­nar­in­aukio, Fredrik­in­tori jne. 

    Mut­ta sit­ten on vastapain­ok­si näitä paraati­tore­ja, eli use­am­man hehtaarin aukei­ta, joil­la on lähin­nä este­vaiku­tus­ta, kun pitää kahla­ta viimas­sa ja hanges­sa läpi. Tai pienem­piä, mut­ta täysin turhia rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta, joi­ta on kiven­heiton säteel­lä usei­ta, esim. Narink­ka, Lasi­palatsin­aukio, Pikku­par­la­mentin puis­to Ase­maaukio, Paasikive­naukio, Man­ner­heim­inaukio, Elielin­aukio, KAnsalais­tori. Parin sadan metrin säteel­lä Lasi­palatsin spårapysäk­istä on enem­män aukioi­ta kuin raken­net­tu­ja kort­telei­ta. Ei jeesuskristus.

    Itsel­lä on mah­dol­lisu­us seu­ra­ta tätä tori- ja aukioelämää sekä kodin että toimis­ton ikku­nas­ta ja ei voi muu­ta kuin hat­tuu nos­taa helsinkiläisille arkkite­hdeille ja kaupunkisu­un­nit­telijoille, jot­ka yhä usko­vat, että aukiot ovat vas­taus Helsingis­sä… johonkin?

  27. Lund­vistin Julle: Parin sadan metrin säteel­lä Lasi­palatsin spårapysäk­istä on enem­män aukioi­ta kuin raken­net­tu­ja kortteleita.

    Sinus­ta ei tun­nu snadisti hölmöltä kri­ti­soi­da mainit­tu­ja aukioi­ta jot­ka ovat olleet Helsin­gin katuku­vas­sa “aina”…?

    Mainit­se­masi säteen sisään jäävil­lä aukioil­la on ollut ja osal­la yhäkin jokin ihan oikea funk­tio. Vaikka­pa juuri joukkoli­iken­teen logis­ti­ikan järjestäminen.

    Komean raken­nuk­sen suun­nitel­lut arkkite­hti myös mielu­usti halu­aa mak­si­moi­da fasadin aikaansaa­man tehovaikutuksen.

    Visuaalises­sa mielessä esimerkik­si Kansal­listeat­teri, Ateneum ja päärautatiease­ma katoaisi­vat molem­mat katuku­vas­ta jok­seenkin kokon­aan jos kyseisel­läkin paikalla olisi toteutet­tu ruutukaavakorttelia.

    Itseasi­as­sa päärautatiease­man pääjulk­i­sivu olisi visuaalisen tehon puoles­ta kan­nat­tanut rak­en­taa pari piirua etääm­mäk­si — se olisi myös mah­dol­lis­tanut pykälän tai pari imponeer­aavam­man fasadin toteut­tamisen.. vaikka­pa juuri Sig­urd Frosteruk­sen idean pohjalta.

    Ja jos ver­taat google map­sis­sa ilmas­ta käsin Ten­nis­palatsin­aukion humua Narinkka­torin ja Lasi­palatsin­aukion vas­taavaan, se oikeas­t­aan ker­tookin kaiken olen­naisen riit­täväl­lä tarkkuudella. 🙂

    Itse olisin kyen­nyt joten kuten elämään ilman Pikku­par­la­mentin puis­toa, mut­ta ehkä se löytäisi oman paikkansa ja klien­teel­in­sä jos pysäytet­täisi­in pohjois­es­ta keskus­taan pyrkivät pirssit Pohjoiselle Rautatiekadulle. 

    Kovin on rauha­ton sijain­ti siinä… 

    Jos päät­täisim­mekin rauhoit­taa koko Man­ner­heim­intien spo­rille ynnä ihmisvoimin liikkuville Pohjoiselta Rautatiekadul­ta aina Simonkadulle asti, asi­at oli­si­vat parem­mal­la tolalla.

    Spo­ral­in­jauk­set voisi vetää sil­lä muo­toa uusik­si, että tuo­hon Arka­di­ankadun ja Salomoninkadun leikkaus­pis­teeseen eli Man­skun keskelle voisi siir­rät­tää Larun Mut­terikahvi­lan — siinä olis hieno tiivis­tun­nel­mainen mes­ta sporabon­gareille. Tai — OMG! — siihen voisi dumpa­ta pysyvästi jonkun lega­cy spo­ravau­nun jos­ta saisi nisua ja pikakahvia.

    Samal­la tar­joaisi lois­ta­van mah­dol­lisu­u­den har­joitut­taa kaupunki­laisia shared space mentaliteettiin.

    Kiskot voisi myös toteut­taa ns. nur­mip­in­taisi­na. Min­un puolestani koko alueen voisi toteut­taa nur­mip­in­taise­na (fil­larikaisto­ja luku­unot­ta­mat­ta). Epäil­isin, että noil­la toimil­la liiken­nemelu jäisi terassielämöin­tiä pienem­mäk­si haitak­si. Vaik­ka tok­i­han tuos­sa kohdin — tai ainakin risteysalueel­la — voitaisi­in muutenkin körötel­lä tavanomaista vähän hitaammin.

    Kahvi­la­juot­to­lat saisi­vat siis omas­ta puolestani toteut­taa halu­a­mansa määrän teras­si­lau­doi­tus­ta nur­mip­in­nan päälle kal­jan ja tsufen ulko­ryys­täjiä silmäl­lä pitäen.

    Ole­mas­sa ole­via aukioi­ta on aika haas­tavaa men­nä “pienen­tämään”, tai jos sul­la sat­tuisi ole­maan jokin patent­tikon­sti tähän, niin ker­ro toki.

    Siitä olen kyl­lä tasan samaa mieltä, että näitä tuulen piek­semiä aukioi­ta ei saisi duu­na­ta enää yhtään uutta.

    Jos ja kun pitää saa­da ruu­tukaavaan pien­tä viherkei­das­ta aikaisek­si niin sit­ten skaala nimeno­maan tuo­ta mainit­se­maasi Fredrikintoria.

    Jos lati­tyy­dimme olisi jos­sain Etelä-Kali­forn­ian hujakoil­la nois­sa Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man mas­si­ivi­sis­sa nur­miken­tis­sä saat­taisi olla hitunen järkeäkin.

    Mut­ta kuten tämän vuoti­nen mar­raskuu on taas meitä muis­tut­tanut myös Helsingis­sä ulkona oloilu on efek­ti­ivis­es­ti ihmiseltä kiel­let­ty noin yhdek­sänä kuukaut­e­na kahdesta­toista eikä kyse ole siis muus­ta per­iferis­es­tä todel­lisu­ud­es­ta irral­laan olev­as­ta paikallis­es­ta sääanomaliasta.

    Sää on yrpäänin elon ja immeisen pahin viholli­nen ja sille asial­la voimme tehdä kauhean vähän. Mut­ta ainakaan suun­nit­telul­la ei pidä ongel­maa pahentaa…

    Toinen — ja luul­tavasti pahempikin — ongel­ma on nimeno­maan kaup­pakeskusten rak­en­t­a­mi­nen ylipäätään ja varsinkin keskus­tan ulkopuolelle.

    Kun pan­naan Itis ja muut kump­pan­it jol­lain aikataul­ul­la nurin ja tietysti jumala­ton määrä asun­to­ja niiden tilalle, niin saisimme nyky­istä enem­män kaljot­telijoi­ta ja kaf­fit­telijoi­ta keskus­taankin. Ehkä joku heistä myös aika ajoin eksy­isi kofei­i­ni- tai kal­japöh­nässä Kias­man tai uuden uljaan Amos Ander­son­in museon näyt­te­lyyn. Joku aiwan hillit­tömään kun­toon päässyt saat­taisi kom­puroi­da jopa Ateneu­mi­inkin asti.

    Ei se tämän vaikeampi yhtälö ole lop­pu­jen lopuk­si. Min­un mielestäni kan­nat­taisi yrit­tää ja jos ei tun­nu toimi­van niin palataan sit­ten takaisin entiseen eli kaiken puolin opti­maaliseen nykymalliin.

    PS. Olet mah­dol­lis­es­ti — ja ehkä tietämät­täsi — maail­mankaikkeu­den ensim­mäi­nen ihmi­nen joka on kut­sunut Pir­i­to­ria hyväk­si paikak­si. Onko­han sul­la samat lääk­keet? 🙂 No, nythän sille aio­taan kyl­lä vih­doista viimein tehdäkin jotain, mut­ta pelkään­pä, että liian vähän ja liian myöhään kos­ka old habits die hard…

Vastaa käyttäjälle Captain Awesome Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.