Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien

Sain pos­tia van­hal­ta ystävältäni, joka demokra­ti­aan viitat­en halusi, että Helsin­gin yleiskaa­va siir­retään seu­raa­van val­tu­us­ton ratkaistavak­si, jot­ta kansalaiset voisi­vat vaaleis­sa vaikut­taa esimerkik­si siihen, raken­netaanko keskus­puis­ton moot­tori­tien puoleiseen reunaan asun­to­ja. Kos­ka tätä viestiä on tul­lut aika paljon, julkaisen vas­tauk­seni tässä blogilla kaikille. 

Yleiskaavaa ei tarvitse lykätä vaalien yli, jot­ta vaikka­pa keskus­puis­toon rak­en­tamis­es­ta tulisi vaali­teema. Yleiskaa­van perus­teel­la ei voi rak­en­taa mitään. Tarvi­taan ase­makaa­va. Jos seu­raavas­sa val­tu­us­tossa on enem­mistö, jon­ka mielestä keskus­puis­toon ei pidä rak­en­taa asun­to­ja, se val­tu­us­to ei var­maankaan kaavoita keskus­puis­toon asun­to­ja. Ei ole vaikea ennus­taa, että tästä tulee vaalien keskeinen teema.

Tämä ei ole vain teo­ri­aa. Voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa oli merkit­ty suurehko asuinalue Vuosaa­reen lähelle Mus­tavuoren aluet­ta, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti, ettei sitä toteuteta. Oli muuten hyvä kaa­va. Har­mi vaan, että väärässä paikassa.

Vaik­ka yleiskaa­va ei velvoita kaavoit­ta­maan asun­to­ja min­nekään, se voi estää kaavoit­ta­mas­ta niitä. Sik­si yleiskaa­van lykkäämistä vaalien yli on järkevää kan­nat­taa, jos on sitä mieltä, että yleiskaavas­sa on asun­to­ja liian vähän ja toivoo siis rak­en­tamis­myön­teisem­pää yleiskaavaa. Sel­l­aisi­akin mielip­iteitä on, mut­ta ne ovat sen ver­ran harv­inaisia, että sen takia ei kan­na­ta yleiskaavaa lykätä.

Jos yleiskaa­va siir­retään käsiteltäväk­si seu­raavas­sa val­tu­us­tossa, se lykkäy­tyy vähim­mil­lään vuodel­la. Sil­loin lykkäy­tyy myös kaikkien niiden aluei­den kaavoitus, joista ei ole mitään erim­ielisyyt­tä. Kovin suuri kiire on esimerkik­si Jok­eri-rataan liit­tyväl­lä maankäytöl­lä nyt kun rata tuleekin suun­nitel­tua nopeam­mas­sa aikataulussa. 

208 vastausta artikkeliin “Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien”

  1. No mitä aiotte tehdä jos kansalaisa­loite “Lex Mal­mi” menee läpi eduskun­nas­sa? Mis­tä puut­tuvat maat 25.000 asukkalle ote­taan jos yleiskaa­va on päätet­ty ja kan­si on kiinni?

  2. Yleiskaa­va ohjaa kaupun­gin kehit­tämistä pitkälle tulevaisuuteen.
    Miten on mah­dol­lista, että täl­lainen ratkai­sev­asti koko kaupun­gin kehit­tymiseen vaikut­ta­va kaa­va voitaisi­in nui­jia läpi ilman, että asukkail­la olisi mah­dol­lisu­us ottaa siihen kan­taa kunnallisvaaleissa?

  3. Kaupun­gin viher­aluei­den puo­lus­ta­jien ei kan­na­ta kuulem­ma huolestua yleiskaavas­ta, kos­ka yleiskaa­van perus­teel­la ei voi rak­en­taa mitään. Mik­si täl­laisia yleiskaavo­ja sit­ten laaditaan?

    1. Tot­ta kai on syytä huoleen, jos yleiskaavas­sa osoite­taan rak­en­tamiselle aluei­ta, joi­ta ei halua raken­net­tavak­si. Sen tor­ju­misek­si riit­tää kuitenkin, että seu­raa­va val­tu­us­to ei hyväksy kaavoitus­ta. Tätä yritin sanoa.

  4. Sata­man siir­to Vuosaa­reen viivästyi aikaan vuosikau­sia, minkä takia satamil­ta vapau­tunei­ta aluei­ta päästi­in rak­en­ta­maan usei­ta vuosia myöhässä, mikä osaltaan selit­tää nyky­istä asun­to­va­jet­ta. Toivon mukaan his­to­ria ei taas toista itseään. Ja toivon mukaan nyt ei olla samas­sa määrin yhden kortin varassa.

    Mikäli kol­men suurim­man puolueen kuvit­telemat­toman suuren joukon lehmänkaup­po­ja sisäl­lään pitämä sopimus pitää, eivätkä ne ala viime het­kel­lä tavoit­tele­maan irtopis­teitä, yleiskaa­van läpi­menon pitäisi olla läpi­hu­u­to­jut­tu. Siten voidan aloit­taa seu­raa­vat vuosikymmenet vievä uuras­tus yksit­täis­ten pik­se­lei­den kanssa.

  5. Yksinker­tais­taen, kyseessä on vihrei­den sisäi­nen jakolin­ja, eikä sik­si ole vihrei­den kannal­ta vaal­i­tak­tis­es­ti viisas­ta ottaa sitä yhdek­si keskeisek­si vaalikysymykseksi.

  6. On muuten ollut tietyssä mielessä häkel­lyt­tävää seu­ra­ta yleiskaavas­ta käytävää keskustelua ja havah­tua, että moni itseään poli­it­tis­es­ti valveu­tuneena pitävä kir­joit­ta­ja ei ymmär­rä ollenkaan yleiskaa­van roo­lia maankäytön suun­nit­telus­sa. Että jos nyt yleiskaa­va hyväksytään, niin se on rak­en­tamis­päätös ja sit­ten jo kaivinkoneet jyl­läävät keskuspuistossa. 

    Vähän sama asia kuin että keskus­tatun­nelia väen väk­isin kaavas­sa roikot­ta­vat eivät mil­lään ymmär­rä, että se ei ole ain­oas­taan mah­dol­lisu­us, vaan kus­tan­nus myös varauksena.

    Siis tyh­miä ja tietämät­tömiähän ihmiset ovat olleet aina, mut­ta inter­net on jul­ma pal­jas­taes­saan sen.

  7. Väitetään, että yleiskaa­va on vain rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­ja ja että tarkem­mista rak­en­tamis­su­un­nitelmista päätetään vas­ta ase­makaavavai­heessa. Tämä on pahem­man luokan harhaanjohtamista.

    Jos puis­toalue on yleiskaavas­sa määrät­ty rak­en­tamiseen, niin se ei hel­posti enää takaisin puis­tok­si muu­tu. Ja jos alue on yleiskaavas­sa merkit­ty rak­en­tamiseen, niin se itse asi­as­sa jopa velvoit­taa siihen.

    Sen takia olisi äärim­mäisen tärkeää, että yleiskaavas­sa ei nyt puoli­huoli­mat­tomasti tehdä sel­l­aisia päätök­siä, joi­ta ei enää myöhem­min voi korjata.

  8. Ei syytä huoleen:
    Kaupun­gin viher­aluei­den puo­lus­ta­jien ei kan­na­ta kuulem­ma huolestua yleiskaavas­ta, kos­ka yleiskaa­van perus­teel­la ei voi rak­en­taa mitään. Mik­si täl­laisia yleiskaavo­ja sit­ten laaditaan?

    Kos­ka hyväksyt­ty yleiskaa­va on ehto sille, että ase­makaa­van saa laatia.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    En jak­saisi olla tuos­ta Lex Mal­mi aloit­teesta niin hirveän huolissani. 

    Juuri niin. Helsingillähän on kaavoitet­tavaa maa­ta vaik­ka kuin­ka paljon entisen Sipoon puolel­la. Joten Malmin voi main­iosti jät­tää rakentamatta.

  10. Ei syytä huoleen:
    Kaupun­gin viher­aluei­den puo­lus­ta­jien ei kan­na­ta kuulem­ma huolestua yleiskaavas­ta, kos­ka yleiskaa­van perus­teel­la ei voi rak­en­taa mitään. Mik­si täl­laisia yleiskaavo­ja sit­ten laaditaan?

    Voin olla tyh­mä ja tietämätön, mut­ta ymmärtääk­seni yleiskaa­van tehtävä on ohja­ta ase­makaavoitus­ta eli ker­toa yli­malkaises­ti, mitä min­nekin kaavoite­taan. Yleiskaaval­la siis ohjataan kaavoituk­sen suuria lin­jo­ja, mut­ta ei päätetä yksi­tyisko­hdista, jot­ka päätetään, kun tehdään asemakaavaa.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­ta kai on syytä huoleen, jos yleiskaavas­sa osoite­taan rak­en­tamiselle aluei­ta, joi­ta ei halua raken­net­tavak­si. Sen tor­ju­misek­si riit­tää kuitenkin, että seu­raa­va val­tu­us­to ei hyväksy kaavoitus­ta. Tätä yritin sanoa. 

    Mikä estää tor­jun­nan tehnyt­tä val­tu­us­toa seu­raavaa val­tu­us­toa tekemästä rakennuspäätöstä?

  12. Jos yleiskaa­van hyväksymi­nen siir­ty­isi seu­raavalle vaa­likaudelle, kaa­van mah­dol­lis­ta­ma asun­torak­en­t­a­mi­nen kuulem­ma hidas­tu­isi. Mikä ihmeen hop­pu tässä sit­ten oikein on? Yleiskaa­van tarkoi­tushan on suun­nitel­la kaupun­gin kehit­tämistä kol­menkymme­nen vuo­den tähtäimellä.

    1. Helsingis­sä on aivan hel­vetill­i­nen asun­top­u­la. Eikö sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä? Mik­si kaikkien hyväksymiä aluei­ta uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteut­taa, esimerkik­si Jok­eri­radan vartta?

  13. Haa­gas­sa asu­vana ja keskus­puis­tossa ahk­erasti liikku­vana en pidä lainkaan ajatuk­ses­ta, että puis­tos­ta lohkaistaisi­in jälleen ker­ran osa rak­en­tamiselle. Siitä huoli­mat­ta olen täysin samaa mieltä Oden kanssa yleiskaa­van hyväksymis­es­tä, asian lykkäämi­nen vaalien yli olisi turhaa viivyt­te­lyä. Parem­pi lopet­taa tämän vai­heen vatvom­i­nen ja päät­tää nyt kaavasta. 

    Kaik­ki jot­ka vas­tus­ta­vat rak­en­tamista jollekin alueelle, voivat edelleen vaikut­taa asi­aan eri keinoin, kuten Ode tuos­sa kir­joituk­ses­saan toteaa. Näin myös itse aion toimia, teen parhaani jot­ta keskus­puis­toa ei supisteta.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on aivan hel­vetill­i­nen asun­top­u­la. Eikö sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä? Mik­si kaikkien hyväksymiä aluei­ta uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteut­taa, esimerkik­si Jok­eri­radan vartta?

    Höpöä. Helsingis­sä on use­ak­si vuodek­si rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja, niitä vain ei anneta käyt­töön. Jos kaa­va myöhästyy 4 vuot­ta uuden val­tu­us­ton takia, niin voisiko Sipoon entisiä aluei­ta ottaa käyt­töön heti ja kaavoit­taa pikavauhdilla?

  15. Entäs jos pudot­taisitte vielä pari rak­en­tamis pik­seliä pois keskus­puis­tos­ta? Kaa­va ei vaaran­tu­isi ja voisitte siitä päät­tää nykyisel­lä valtuustokaudella.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on aivan hel­vetill­i­nen asun­top­u­la. Eikö sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä? Mik­si kaikkien hyväksymiä aluei­ta uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteut­taa, esimerkik­si Jok­eri­radan vartta?

    Ei Helsingis­sä ole mitään asun­top­u­laa. Aivan yhtä hyvin voisi jät­tää viher­alueet rak­en­ta­mat­ta. Suomen asun­not­tomien määrään täl­lä ei ole vaikutusta.

    Jos sin­ul­la on joku muu kuin asun­not­to­muu­teen liit­tyvä määritelmä “asun­top­u­lalle”, olisi haus­ka se kuulla.

    Helsin­gin keskus­tas­sa on paljon työ­paikko­ja asun­to­jen määrään ver­rat­tuna (siis tässä mielessä pulaa lähel­lä työ­paikkaa ole­vista asun­noista), mut­ta tämän vian kor­jaamiseen ei tarvi­ta lisärak­en­tamista, vaan vain muu­ta­man keskus­tan toimis­ton muut­ta­mi­nen asunnoiksi.

    Tai ehkä tarkoi­tat “asun­top­u­lal­la” sitä, että Helsingis­sä saisi kau­pak­si uusi­akin asun­to­ja hyväl­lä hin­nal­la. Tätä voisi kut­sua “riit­täväk­si kysyn­näk­si”. Näin tietenkin on, mut­ta se ei tarkoi­ta, että olisi vält­tämätön­tä rak­en­taa lisää (saati kaik­ki keskus­puis­tot, var­tiosaaret ja kaivopuis­tot täyteen).

  17. R. V.: Mikä estää tor­jun­nan tehnyt­tä val­tu­us­toa seu­raavaa val­tu­us­toa tekemästä rakennuspäätöstä? 

    Mikä ylipään­sä estää mitään jol­lain vaaleil­la valit­tua edus­tuk­sel­lista elin­tä tekemästä jotain päätöstä, joka sil­lä on val­ta tehdä?

    Mikä estää seu­raavaa eduskun­taa muut­ta­mas­ta Suomea kuningaskun­naksi muut­ta­mal­la perus­tus­lain 1 §:ää?

  18. Viher­alueet säästet­tävä:
    Yleiskaa­va ohjaa kaupun­gin kehit­tämistä pitkälle tulevaisuuteen.
    Miten on mah­dol­lista, että täl­lainen ratkai­sev­asti koko kaupun­gin kehit­tymiseen vaikut­ta­va kaa­va voitaisi­in nui­jia läpi ilman, että asukkail­la olisi mah­dol­lisu­us ottaa siihen kan­taa kunnallisvaaleissa? 

    Kaupun­gin asukkaat val­it­si­vat tämän nykyisen val­tu­us­ton tekemään *päätök­siä*, joi­hin kuu­luu myös yleiskaa­va ja saa­vat päät­tää ketkä päät­tävät ase­makaavoista ensi vaalikaudella.

    Jos yleiskaa­va siir­ret­täisi­in päätet­täväk­si vaalien jäl­keen, äänestäjät ehti­sivät uno­htaa mitä kukakin äänesti.

  19. Yleiskaa­van kan­nat­ta­jat vähät­televät yleiskaa­van merk­i­tys­tä vaku­ut­tele­mal­la, että rak­en­tamis­es­ta päätetään vas­ta ase­makaavas­sa. Mik­si heil­lä sit­ten on niin kauhea into saa­da nui­jit­tua kaa­va läpi ehdote­tus­sa muodossaan? 

    Jos lähde­tään siitä, että yleiskaa­va kuitenkin ohjaa ase­makaavoituk­sen suuria lin­jo­ja, voitaisi­inko yleiskaavas­sa ottaa suurek­si lin­jak­si että kaupun­gin met­sät ja viher­alueet jätetään rauhaan. Niiden mah­dol­lis­es­ta rak­en­tamis­es­ta­han voidaan sit­ten päät­tää, kun tehdään asemakaavaa.

  20. Pekka Järvi­nen: Näin myös itse aion toimia, teen parhaani jot­ta keskus­puis­toa ei supisteta.

    Tarkoit­taako­han tämä käytän­nössä sitä, että käärit hihasi, vedät syvään henkeä, ja sit­ten pirun­moi­sel­la vim­mal­la ynnä tah­don­lu­ju­udel­la rus­taat puumerkkisi johonkin addres­si­in — ellet ker­ta kaikki­aan vaik­ka kah­teenkin sellaiseen?

    Olisi nimit­täin hienoa nähdä tämän päivän koi­järveläisiä. Edes yksi sellainen…

    Jos lupaat Pekka näil­lä puhein rau­doit­taa itsesi kiin­ni lähim­pään Hämeen­lin­nan­väylän viereiseen puuhun, lupaan omas­ta puolestani ottaa yhden illan viikos­ta siihen, että käyn sin­ut ruokki­mas­sa. Voidaan ilta­palal­la samal­la jubail­la niitä näitä.

    Oikeas­t­aan pitäisi enää tietää, että tuonko samal­la hen­gi­tys­suo­jaimen… niin, ja earit?

    Saat­taa nimit­täin käy­dä jos­sain vai­heessa talvea henkeä ahdis­ta­maan noi motarin päästöt. Luul­tavasti saisit myös parem­min unen päästä kiin­ni tul­pat korvissa.

    Lemme know.

  21. Et Fils: Juuri niin. Helsingillähän on kaavoitet­tavaa maa­ta vaik­ka kuin­ka paljon entisen Sipoon puolel­la. Joten Malmin voi main­iosti jät­tää rakentamatta.

    Ker­ro mitä siitä Sipool­ta liite­tys­tä alueesta ei ole Nat­u­raa että voi rak­en­taa asun­to­ja, ja mitä noista maista Helsin­ki omis­taa itse, eikä val­tio tai yksi­tyiset maan­omis­ta­jat? Paljonko infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen sinne mak­sa jne?
    Ne alueet voisi itse asi­as­sa palaut­taa Sipoolle, ne oli täy­delli­nen mustapekka Helsingille.

  22. Helsingis­sä on kaavavaran­toa kymmenek­si vuodek­si, jos ote­taan pien­taloaluei­den tiivistämi­nen huomioon.

    Vihrei­den kiire näyt­tää johtu­van ide­ol­o­gis­es­ta autoli­iken­teen vaikeut­tamis­es­ta ja ns. bule­vardis­oin­nista, jota tuskin kukaan seu­raa­van val­tu­us­ton vas­tu­ulli­nen jäsen kannattaa.

    Bule­vardis­oin­ti ei sinäl­lään mitenkään vähen­nä lat­te-Helsinki­in suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä, se vain hidas­taa sitä. Sisään­tuloväylät ovat sisään­tuloväyliä bule­vardeinakin. Paradok­saalis­es­ti liiken­teen hai­tat lisään­tyvät, kun nopeudet pudote­taan 80:stä 40:een. Melu ja päästöhai­tat jakau­tu­isi­vat puol­ta pidem­mälle ajan­jak­solle, kadun­var­ren ikkunoi­ta ei voisi ava­ta mon­een tun­ti­in. Eri­ta­soli­it­tymien sijaan tulisi liiken­neval­o­ja parin sadan metrin välein, myös onnet­to­muudet lisääntyisivät.

    Jos Län­siväylä Laut­tasaa­res­sa ”bule­vardis­oidaan”, aamu­ru­uh­ka jumut­taisi Laut­tasaaren sil­lan sijas­ta keskel­lä asu­tus­ta ja jono ulot­tuisi Espooseen asti. Kauhues­imerk­ki löy­tyy cityvihrei­den ihan­neb­ule­vardil­ta, Mechelininkadulta.

    Toisek­seen:
    Bule­vardis­oin­nil­la ei Helsin­gin tont­tip­u­laa ratkaista. Sisään­tuloväylien var­sille pysty­isi luon­tev­asti sijoit­ta­maan vain muu­tamia tuhan­sia asukkai­ta, ei kym­meniä tuhan­sia, kuten Ksv:ssä haaveil­laan. Esim. Itäväylän ”bule­vardis­oin­ti” edel­lyt­täisi metron viemistä tun­neli­in. Vain 30 vuot­ta sit­ten raken­net­tu hyvin toimi­va liiken­nejär­jestelmä joudut­taisi­in rak­en­ta­maan kokon­aan uudelleen, se olisi verovaro­jen holti­ton­ta tuhlausta. 

    Mitään cityvihrei­den haaveile­maa kivi­jalka­kaup­pamiljöötäkään ei ”bule­var­di­en” var­sille syn­ty­isi, yksi uusi kort­telirivi kymme­nen kilo­metrin päässä keskus­tas­ta ei sel­l­aista elätä.

    Väylä itsessään ei tuo­ta liiken­net­tä, vaan se mitä sen päis­sä on. Keskus­taan suun­tau­tu­vaa aamu­ru­uhkaa vähen­tää tehokkaim­min se, että aluekeskuk­si­in ja lähiöi­hin luo­daan enem­män palvelu­ja ja työ­paikko­ja. Cityvihreät uno­hta­vat lähiöre­ne­sanssin, raideli­iken­teen ase­maseu­tu­jen tiivistämisen ja aluekeskus­to­jen elävöittämisen. 

    Kun kumar­taa kan­takaupunki­in, pyl­listää lähiöön.

  23. Juho Laatu:
    Yksinker­tais­taen, kyseessä on vihrei­den sisäi­nen jakolin­ja, eikä sik­si ole vihrei­den kannal­ta vaal­i­tak­tis­es­ti viisas­ta ottaa sitä yhdek­si keskeisek­si vaalikysymykseksi.

    Eikö äänestäjien olisi kuitenkin todel­la tärkeä tietää, ketkä vihreistä ovat puo­lus­ta­mas­sa kaupun­gin luon­toar­vo­ja ja ketkä eivät? Jälkim­mäisiä en suosit­tele jatkos­sa esi­in­tymään Vihreän liik­keen nimis­sä, jos aja­vat mielum­min Helsinki­in punaruskeaa ruu­tukaavaa. Sel­l­ainen (kuin ‘ruskea­paito­jen’ val­las­sa ole­va) kaupun­ki olisi monille asukkailleen ankea ja ahdistava. 

    Mitä paljon kaikkea hyvää jää Helsingis­sä koke­mat­ta tai saavut­ta­mat­ta, jos tääl­lä joutuu asukas koke­maan kaiken aikaa (vaa­likaud­es­ta toiseen) kivan kaupunkiym­päristön ja lähilu­on­non uhatuk­si? Kenen kaupun­ki tämä oikein on?

    Mitä olisi Helsin­ki ilman (esim. Bule­vardin tai Espan pui­ta, pen­sai­ta ja puis­to­ja, jyl­hiä kallioi­ta, välke­htiviä vesiä, mukavia met­siköitä ja sitä kaikkea muu­ta, mitä arjen aher­ta­ja, eläkeläi­nen, van­hus, lap­si, nuori tai työtön työn­hak­i­jakin vapaa-aikanaan yhä use­am­min oma­l­la asuinalueel­laan väriläiskinä arvostaa, tarvit­see ja yhä enem­män kaipaa? 

    Kaupunkimme on taat­ta­va asukkailleen riit­tävästi elin­ti­laa. Sen ja tiivistämisen välil­lä on nähtävis­sä ikävä ris­tiri­ita, vaik­ka yleiskaa­va oudon ruskean­sävui­sine ruu­tu­ineen pyrkii sen kuin tilkkutäkin alle peit­täämään. Eläm­mekö jo aikaa, jol­loin kaavoitus palvelee pelkkää halua, jol­loin talouselämä ohjaa (kaavoituk­sen kaut­ta) elämäämme puh­taan kau­pal­lis­es­ti, jol­loin päämäärä katoaa ja sen tilalle astuu pelkkä, pal­jas “tehokku­us” yksinker­taisim­mas­sa muodossaan?

    Tiheäm­mik­si muute­tu­ille alueille tarvi­taan tarpeek­si laadukkai­ta ja riit­täviä palvelui­ta, toimivia liiken­ney­hteyk­siä, ja VAIHTOEHTOJA. Tarvi­taan myös lisää tai laadukkaampia aluei­ta ulkoilu- ja virk­istys­tarkoituk­si­in. Niitä kai­vataan myös mon­elle, vähän harv­inaisem­mallekin ja tot­takai myös hyville har­ras­tuk­sille, myös tilaa hil­jaisu­ut­ta kaipaav­ille. Lähilu­on­to ja mm. sen kau­ni­it näkymät anta­vat parhaim­mil­laan kaikille voimaa palau­tua ihmis­ar­von­sa jälleen tun­te­vak­si kaupun­gin asukkaaksi.

    Tässä kaupungis­sa pitää ympäristönä huomioi­da alueit­tain koko eliökun­ta. Bio­di­ver­si­teetistä ja viherkäytävistä on syytä pitää hyvää huol­ta. Kaupunkimme yksilöi­den ja ryh­mien tarpeet, halut ja toiveet on var­maankin mah­dol­lista huomioi­da ja sovit­taa tas­apain­ois­es­ti yhteen siten, että osa (gryn­de­rien ja/tai hallintomme?) himoik­si muut­tuneista haluista ei saa liial­lista ylivaltaa. 

    Joku on kuvan­nut kaupunkia (mon­imutkaisek­si) koneek­si. Koneen rak­en­taval­la ja sitä kehit­täväl­lä ihmisel­lä voi olla päämäärä (ehkä use­ampikin). Mis­tä tiedämme, että ne ovat hyviä ja kaikin puolin eet­tis­es­ti kestäviä? 

    T. Airak­sisen (ks. ISBN 951–1‑18025–8) mukaan filosofit puhu­vat välin­ear­vos­ta, jol­lainen voi mielestäni ehkä olla myös yleiskaaval­la. Jos välin­ear­voa ajatel­laan laa­jem­mas­sa mielessä, kuu­luu kai esimerkik­si yleiskaa­vankin tehokku­u­teen määreinä myös (Niinilu­odon lis­taa­mat?) tuot­tavu­us, taloudel­lisu­us, käyt­täjäys­täväl­lisyys, kauneus, eet­tisyys ja ympäristöys­täväl­lisyys. Pelkän tehokku­u­den nimis­sä toim­inta supis­tuu liian hel­posti pain­ot­ta­maan vain numeroi­ta ja euroja.

    Uusi yleiskaa­va tulee käsit­tääk­seni ole­maan lain­voimainen. Se on iso ja merkit­tävämpi asia kuin moni ehkä ymmärtääkään, jos siitä ja sen epäko­hdista ei voi edes valit­taa. Airak­sisen (ibid.) mukaan on aivan mah­dol­lista, että eet­ti­nen arvioin­ti voi osoit­taa val­i­tun poli­ti­ikan vääräk­si. Tämä voi siis koskea jopa ns. demokraat­tista päätök­sen­tekoa. Mei­dän pitäisi miet­tiä enem­män, mikä on eet­tis­es­ti hyvää ja oikeu­den­mukaista, mitä kohti kan­nat­taa pyrkiä? 

    Kiivaan rak­en­tamisen, päivähoitopaikka­pu­lan, yhä use­ampi­en kannal­ta taivai­ta kohti kohoavien hin­to­jen ja lukiokyn­nys­ten, sekä liiken­nemoti­tuk­sen ja koko ajan muutel­tu­jen bus­sil­in­jo­jen kohteek­si omaa syyt­tään jo osin joutuneessa, myös tun­netun maamerkkin­sä menet­täneessä Laut­tasaa­res­sakin var­maan pohdi­taan jo nyt, ketä ensi vaaleis­sa kan­nat­taa äänestää … jos pyy­de­ty­ille ja anne­tu­ille kan­nan­otoille ei anneta mitään arvoa.

    Kuka palaut­taa Helsin­gin nykypäivään ja tule­vaisu­u­teen toivon parem­mas­ta? Yleiskaa­van tulee palvel­la ihmisen hyvinvointia.

    - — - — - — - — - 

    PS. Blogin­pitäjältä kysy­isin, mil­lä alueil­la ja mis­sä kort­teleis­sa mainit­tu “asun­top­u­la” on pahim­mil­laan? Mitä takei­ta tai näyt­töä on ole­mas­sa siitä, että Keskus­puis­to muut­tuisi parem­mak­si sen reuno­ja (paljonko?) nakertamalla? 

    Jos puis­toa paran­netaan jonkin ver­ran nyky­istä parem­mak­si pitääkö siitä syödä tuol­ta kohtaa (lev­ey­destä) peräti 20% vai 40%? Se on mielestäni aika paljon. Pelkkä melueste voi käsit­tääk­seni olla paljon kapeampi. Ennakko­ta­pauk­sel­la on myös oma ongel­malli­nen merkitys..

    Onko “Helsin­gin asun­top­u­las­sa” kyse, ja mis­sä määrin, vain todel­lis­es­ta asun­non ‘tarpeesta’ vai muun­tu­vais­es­ta ‘halus­ta’? Kenen tarpeista on kyse, kun ‘tarpeista’ kirjoitetaan? 

    Todel­li­nen tarve saa täyt­tymyk­sen­sä, kun se tulee tyy­dyte­tyk­si (jotenkin, esimerkik­si riit­tävien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la), mut­ta yksilön ‘halu’ voi sen sijaan kas­vaa voimistuen, jopa rajat­ta. Pahim­mil­laan se voi yltyä aina (hal­van teho- tai kalli­in ökyrak­en­tamisen ja ‑asumisenkin) himoksi.

    Edel­lä monin paikoin käyt­tämäni läh­teen (ibid.) mukaan “läh­es kaik­ki filosofit Pla­ton­ista ja Epikurokses­ta Spin­oza­an ja Kan­ti­in asti” ovat suositelleet ‘halus­ta’ vapau­tu­mista. Onko uusi yleiskaavae­hdo­tus laa­dit­tu huomioiden tämä ja keskustellen riit­tävästi ASUKKAIDEN ilmaisemista, aidoista tarpeista, haluista, sekä toiveista?

  24. Et Fils: Juuri niin. Helsingillähän on kaavoitet­tavaa maa­ta vaik­ka kuin­ka paljon entisen Sipoon puolel­la. Joten Malmin voi main­iosti jät­tää rakentamatta.

    Öster­sun­domi­in on laa­dit­tu jo viisi vuot­ta omaa yleiskaavaa yhdessä Van­taan ja Sipoon kanssa. Helsin­gin puolelle arvioidaan saata­van asun­not 50000 asukkaalle. Sat­tumoisin tämä on sama määrä, mil­lä Helsin­ki on kas­vanut vuo­den 2010 jälkeen.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­top­u­lan mittareista paras on asun­non hinta.Pitäisi tämä nyt sen­tään ymmärtää, jos on halua ymmärtää.

    Jos kyse on asun­to­jen hin­nas­ta, mik­si sit­ten kut­sut tuo­ta asun­top­u­lak­si etkä asun­to­jen korkeik­si hin­noik­si (tai asun­to­jen korkeak­si kysyn­näk­si)? Taustal­la on kai jokin sel­l­ainen ole­tus, että jos asun­not mak­sa­vat paljon, ne ovat suosit­tu­ja, ja sik­si niitä on hyvä rak­en­taa lisää. Mikään tässä ei viit­taa siihen, että olisi vält­tämätön­tä rak­en­taa niitä lisää.

    Kaivopuis­ton asun­not ovat kalli­ita, mut­ta tämä ei tarkoi­ta sitä, että Kaivopuis­to pitäisi tiivistää ja sen viher­alueet täyt­tää uusil­la asun­noil­la. Ehkä paik­ka on parhaim­mil­laan juuri sel­l­aise­na kuin se on nyt. Sama kos­kee Helsinkiä kokon­aisu­udessaan. Ei ole mitään kiiret­tä eikä mitään pakkoa rak­en­taa lisää. Päätök­sen voi aivan hyvin lykätä vaalien yli tai vaik­ka kymme­nen vuo­den päähän, jos siltä tuntuu.

    Voi myös olla hyvin perustel­lusti sitä mieltä, että Kaivopuis­ton ja Helsin­gin viher­aluei­ta ei kan­na­ta rak­en­taa umpeen, tai että tuol­laisen tärkeän ja peru­ut­ta­mat­toman päätök­sen teossa ei kan­na­ta turhaan hätäillä.

    Minus­ta tämä on vain mielipi­dekysymys. Joku halu­aa rak­en­taa Helsin­gin entistä tiivi­im­mäk­si, ja joku toinen halu­aa säi­lyt­tää nykyiset puis­tot ja luon­toko­hteet. Ei ole mitään päälle painavaa pakkoa rak­en­taa heti. Sik­si kat­son ter­min “asun­top­u­la” käyt­tämisen ole­van vain ver­baa­li­nen kik­ka ohjail­la ajat­telua sel­l­aiseen virheel­liseen suun­taan, että Helsin­gin “velvol­lisu­us” olisi rak­en­taa välit­tömästi kaik­ki mah­dol­liset paikat täy­teen rakennuksia.

    Asun­to­jen korkeas­ta hin­nas­ta ei siis voi päätel­lä sitä, että puis­tot pitäisi päät­tää rak­en­taa “täy­teen” kiireel­lis­es­ti ennen vaaleja.

    1. Juho Laatu.
      Yrität selvästi näytetään tyh­mää. Siitä, että Helsinki­in pitää rak­en­taa lisää asun­to­ja, kos­ka Helsinki­in halu­taan muut­taa ei voi päätel­lä, että arvokkaim­mat alueet pitää rak­en­taa täy­teen. Kun joutuu vääris­telemään sitä argu­ment­tia, jon­ka halu­aa kumo­ta, on jo oikeas­t­aan ilmoit­tanut ole­vansa väärässä.

      Asun­top­u­la tarkoit­taa sitä, että moni, joka halu­aisi muut­taa Helsinki­in ei voi sitä asun­to­jen kalleu­den vuok­si tehdä. Asun­not ovat kalli­ita, kos­ka tar­jon­ta ei riitä vas­taa­maan kysyntään. 

      Sin­ua har­mit­taa, että kaupungis­sa asum­i­nen on niin halut­tua ja halu­aisit pakot­taa ihmiset asumaan sinne, mis­sä nämä eivät halua asua, jot­ta nämä alueet pysy­i­sivät elinkelpoisi­na. Mik­si et kut­su pakot­tamista pakot­tamisek­si? Hävet­tääkö oma ajatuk­sesi itseäsi?

  26. Kek­sikää nyt jotain. Kuulin väit­tämän, että puo­let asum­is­tukim­il­jardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla tot­ta? Entä ahdo­tus, että kaun­nat mak­saisi­vat puo­let asum­istues­ta, olisiko hyvä?
    Kyl­lä kaupungis­tu­mi­nen on tarpeen, mut­ta Helsin­ki voitaisi­in vara­ta lat­tepunav­ihreille vai mitä ne olivat.

  27. Aimo:
    Jos Län­siväylä Laut­tasaa­res­sa ”bule­vardis­oidaan”, aamu­ru­uh­ka jumut­taisi Laut­tasaaren sil­lan sijas­ta keskel­lä asu­tus­ta ja jono ulot­tuisi Espooseen asti. 

    Län­siväylä on jumis­sa Espooseen asti jo nyt. Ei se bule­var­di sitä sen kum­mem­min muu­ta: tulp­pana on liiken­neval­ot kan­takaupunki­in, jonne val­taosa Länärin autoista suun­taa. Keskus­taa kohti madel­laan 10–15km/h joka tapauk­ses­sa. Nyt vaan ei ole edes vai­h­toe­htoa asua Länäril­lä ja men­nä suo­raan joukkoli­iken­teel­lä, eikä kauem­pana län­nessä ja men­nä autolla.

    Mitään cityvihrei­den haaveile­maa kivi­jalka­kaup­pamiljöötäkään ei ”bule­var­di­en” var­sille syn­ty­isi, yksi uusi kort­telirivi kymme­nen kilo­metrin päässä keskus­tas­taei sel­l­aista elätä. 

    Tämä on tot­ta. Bule­vardin pitäisi olla 4–5 kort­telia syvä kumpaankin suun­taan, jot­ta syn­tyy mas­saa, joka tukee palvelui­ta ja julkisen liiken­teen käyt­töä. Onhan kyseessä ihan eri tason raitio­vaunulin­ja, jos jokaiselta pysäk­iltä läh­tee keskimäärin aamun aikana kyyti­in 100 ihmistä tai 1000 ihmistä. 

    Keskus­taan suun­tau­tu­vaa aamu­ru­uhkaavähen­tää tehokkaim­min se,että aluekeskuk­si­in ja lähiöi­hin luo­daan enem­män palvelu­ja ja työpaikkoja.Cityvihreät uno­hta­vatlähiöre­ne­sanssin, raideli­iken­teen ase­maseu­tu­jen tiivistämisen ja aluekeskus­to­jen elävöittämisen. 

    Kun kumar­taa kan­takaupunki­in, pyl­listää lähiöön. 

    Hin­to­jen perus­teel­la ihmiset tun­tu­vat halu­a­van asua kan­takaupungis­sa ja on aina fik­suin­ta rak­en­taa lisää sitä, mitä halu­taan. Lähiöitä Helsingis­sä on paljon, mut­ta kan­takaupunkia vain hiukan. Ja eikös lähiöi­hin tule vain lisää tilaa lähiöstä tykkääville, kun siel­lä nyky­isin pakos­ta asu­vat muut­ta­vat kantakaupunkiin?

  28. Sakke: Eikö äänestäjien olisi kuitenkin todel­la tärkeä tietää, ketkä vihreistä ovat puo­lus­ta­mas­sa kaupun­gin luon­toar­vo­ja ja ketkä eivät?

    Kyl­lä, demokra­tia toteu­tu­isi näin hyvin.

    (Helsin­gin vihreät voivat kyl­lä halu­ta ajaa vaalei­hin pimein lyhdyin, ulkois­es­ti yht­enäisen näköisenä, eikä niin, että puolueen sisäl­lä olisi usei­ta mielipiteitä.)

    Mitä paljon kaikkea hyvää jää Helsingis­sä koke­mat­ta tai saavut­ta­mat­ta, jos tääl­lä joutuu asukas koke­maan kaiken aikaa (vaa­likaud­es­ta toiseen) kivan kaupunkiym­päristön ja lähilu­on­non uhatuk­si? Kenen kaupun­ki tämä oikein on?

    Tyyp­il­lis­es­ti kaik­ki organ­i­sa­tiot ja eri­tyis­es­ti niiden johto­henkilöt pyrkivät kas­vat­ta­maan organ­isaa­tio­ta aiem­paa mah­tavam­mak­si. Tässä mielssä kaupun­ki on johtavil­la paikoil­la ole­vien ja mah­tavu­u­den kasvua kan­nat­tavien kaupun­ki. Luon­to, virk­istysar­vot ja kauneusar­vot eivät ole näis­sä kuviois­sa yleen­sä kovin keskeisiä kri­teere­itä. Enem­män puhutaan taloud­es­ta, kasvun tärkey­destä ja kil­pailus­ta muiden yksiköi­den kansssa.

    Eläm­mekö jo aikaa, jol­loin kaavoitus palvelee pelkkää halua, jol­loin talouselämä ohjaa (kaavoituk­sen kaut­ta) elämäämme puh­taan kau­pal­lis­es­ti, jol­loin päämäärä katoaa ja sen tilalle astuu pelkkä, pal­jas “tehokku­us” yksinker­taisim­mas­sa muodossaan?

    Kyl­lä, näin voisi sanoa. Vihreik­si itsen­sä luke­vat löytävät kyl­lä yleen­sä itselleen joitain perustelui­ta, jot­ka yhdis­tävät mak­si­maalisen kasvun vihreik­si koet­tui­hin arvoihin. Perustelui­ta voivat olla vaikka­pa sel­l­aiset (arve­lut­ta­vat) ole­tuk­set, että rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in vähen­täisi rak­en­tamista Nur­mi­järvel­lä, tai että kaupunkielämisen ekol­o­gisu­us yhdis­tet­tynä mak­si­maaliseen kas­vamiseen vähen­täisi luon­non kuor­mi­tus­ta jos­sain muual­la. Myös joukkoli­iken­teeseen siir­tymi­nen voi olla osa perustelui­ta (vaik­ka joukkoli­ikenne voi olla tehokkaim­mil­laan hie­man väl­jem­mässä nopeisi­in runk­olin­joi­hin perus­tu­vas­sa kaupunkirakenteessa).

    Joku on kuvan­nut kaupunkia (mon­imutkaisek­si) koneek­si. Koneen rak­en­taval­la ja sitä kehit­täväl­lä ihmisel­lä voi olla päämäärä (ehkä use­ampikin). Mis­tä tiedämme, että ne ovat hyviä ja kaikin puolin eet­tis­es­ti kestäviä? 

    Rahaa ja val­taa käsit­televil­lä koneis­toil­la on aina taipumus kor­rup­toitua. Ne eivät siis ole perus­lu­on­teeltaan kaikin osin hyvään pyrkiviä. Sik­si niitä ja niiden kehi­tys­tä on syytä valvoa demokraat­tisen pros­essin kaut­ta, jatku­vasti tilan­net­ta kor­jaa­maan pyrkien.

    Kuka palaut­taa Helsin­gin nykypäivään ja tule­vaisu­u­teen toivon paremmasta?

    Äänestäjien tulisi se tehdä. Riip­puu maan demokraat­tis­ten pros­essien toimivu­ud­es­ta, osaa­vatko ja kykenevätkö äänestäjät ohjaa­maan kehi­tys­tä halu­a­maansa suun­taan, vai katoaako hei­dän äänen­sä matkalla.

  29. Simo Mele­nius: Ja eikös lähiöi­hin tule vain lisää tilaa lähiöstä tykkääville, kun siel­lä nyky­isin pakos­ta asu­vat muut­ta­vat kantakaupunkiin?

    ???

  30. Sakke: […] Helsinki­in punaruskeaa ruu­tukaavaa. Sel­l­ainen (kuin ‘ruskea­paito­jen’ val­las­sa ole­va) kaupun­ki olisi monille asukkailleen ankea ja ahdistava. 

    Tämä keskustelu käyti­in jo viime vuo­sisadal­la. Töölöä pidet­ti­in asumiskelvot­tomana kivikaupunk­i­na, joten Tapi­o­la edel­lä alet­ti­in rak­en­taa met­sälähiöitä. Samaa tapah­tui muual­lakin Itä-Euroopas­sa, raken­net­ti­in neustadte­ja ja hylät­ti­in van­hat kesku­s­tat. Sit­tem­min keskus­toi­hin on palattu.

  31. erk­ki nii­ni:
    Kek­sikää nyt jotain. Kuulin väit­tämän, että puo­let asum­is­tukim­il­jardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla tot­ta? Entä ahdo­tus, että kaun­nat mak­saisi­vat puo­let asum­istues­ta, olisiko hyvä?
    Kyl­lä kaupungis­tu­mi­nen on tarpeen, mut­ta Helsin­ki voitaisi­in vara­ta lat­tepunav­ihreille vai mitä ne olivat.

    No jos puoli mil­jar­dia menee asum­istues­ta helsinkiläisille, niin sit­ten 1,2 mil­jar­dia menee muualle. Niin, sen 8,9 mil­jardin kun­tien val­tiono­su­u­den ja 3,4 mil­jardin kansal­lisen- ja eu-maat­aloustuen lisäksi… 

    Ihan hyvä, jos helsinkiläiset saa­vat edes puoli mil­jar­dia takaisin.

  32. Anony­mous: Jos kaa­va myöhästyy 4 vuot­ta uuden val­tu­us­ton takia, niin voisiko Sipoon entisiä aluei­ta ottaa käyt­töön heti ja kaavoit­taa pikavauhdilla?

    Metron jatket­ta Sipoon puolelle ei voi ottaa käyt­töön heti eikä edes pikavauhdil­la. Keskelle met­sää ei kan­na­ta rak­en­taa ennen kuin joukkoli­ikenne toimii.

    Aimo:
    Jos Län­siväylä Laut­tasaa­res­sa ”bule­vardis­oidaan”, aamu­ru­uh­ka jumut­taisi Laut­tasaaren sil­lan sijas­ta keskel­lä asu­tus­ta ja jono ulot­tuisi Espooseen asti.

    Nykyään autot jo sam­mut­ta­vat moot­torin­sa seistessään ja tule­vaisu­udessa sähköau­tot eivät tupru­ta ilmaan pakokaa­su­ja ollenkaan. Suurin hait­ta liiken­teestä on katu­jen hiomi­nen nas­toil­la sekä meteli ja ne vähenevät, kun nopeudet laske­vat. Lisäk­si paatunutkin yksi­ty­isau­ton käytöl­lä tois­t­en hen­gi­tysil­maa pilaa­va kaupunki­lainen saat­taa muut­taa mieltään, kun jonot­taa pitää riit­tävän kauan ja vier­essä kiitää pikaratikka.

    Kaupunkibule­vardit ovat eri­no­mainen asia. Ja nastaren­gas­tul­limuuri tarvi­taan niin pian kuin mah­dol­lista. Nyt jo ensim­mäiset autoil­i­jat ovat vai­h­ta­neet nastarenkaat ja aloit­ta­neet sulien katu­jen hiomisen asukkaiden keuhkoihin.

  33. Jos lähde­tään siitä, että yleiskaa­va kuitenkin ohjaa ase­makaavoituk­sen suuria lin­jo­ja, voitaisi­inko yleiskaavas­sa ottaa suurek­si lin­jak­si että kaupun­gin met­sät ja viher­alueet jätetään rauhaan. Niiden mah­dol­lis­es­ta rak­en­tamis­es­ta­han voidaan sit­ten päät­tää, kun tehdään asemakaavaa.

    1. Jos lähde­tään siitä, että yleiskaa­va kuitenkin ohjaa ase­makaavoituk­sen suuria lin­jo­ja, voitaisi­inko yleiskaavas­sa ottaa suurek­si lin­jak­si että kaupun­gin met­sät ja viher­alueet jätetään rauhaan. Niiden mah­dol­lis­es­ta rak­en­tamis­es­ta­han voidaan sit­ten päät­tää, kun tehdään asemakaavaa.

      Se ei ole täl­lä tavoin sym­metristä. Alueelle, joka on merkit­ty asumiseen, ei ole pakko kaavoit­taa asun­to­ja (ei voi tosin kaavoit­taa mitään muu­takaan, mut­ta ennalleen voi jät­tää) mut­ta alueelle, joka on kaavoitet­tu puis­tok­si, ei voi kaavoit­taa asumista.

  34. Ville: Tämä keskustelu käyti­in jo viime vuo­sisadal­la. Töölöä pidet­ti­in asumiskelvot­tomana kivikaupunk­i­na, joten Tapi­o­la edel­lä alet­ti­in rak­en­taa met­sälähiöitä. Samaa tapah­tui muual­lakin Itä-Euroopas­sa, raken­net­ti­in neustadte­ja ja hylät­ti­in van­hat kesku­s­tat. Sit­tem­min keskus­toi­hin on palattu. 

    Tätä edestakaista muut­toli­iket­tä pitäsii analysoi­da tarkemmin.

    Minä en usko että kan­takaupun­ki automaat­tis­es­ti vetää ihmisiä puolen­sa. On nimit­täin hyvä- ja huono­maineisia aluei­ta sekä kan­takaupungis­sa että lähiöi­den joukos­sa. Hyvä­maineisi­in kan­takaupun­gin osi­in sekä lähiöi­hin pyritään sik­si että ollaan vauras­tut­tu ja halu­taan asua saman sosi­aalilu­okan ihmis­ten kanssa. Huono­maineisi­in joudu­taan. Kan­takaupungis­sakin on aluei­ta joi­ta leimaa mm huumei­denkäyt­tö ja katuprostituutio.

    Keskimäärin lähiöis­sä asumis­es­ta mak­se­taan vähem­män kuin kan­takaupungis­sa, mut­ta tilalle saadaan enem­män neliöme­tre­jä tai oma piha ja rauhaa ympärille.

    Muut­toli­ikkeis­sä on myös syk­lisyyt­tä ja tois­tuu n 20–30 vuo­den välein. Kan­takaupunki­a­sum­i­nen oli suosit­tua 1980-luvul­la ja on nyt uudelleen 2010- luvul­la. Lähiöa­sum­i­nen taas 1960–70 luvuil­la ja eri­tyis­es­ti pien­taloa­sum­i­nen 1990–2000 luvuilla. 

    1980-luvun kan­takaupunkibu­u­mi oli enem­män pk-seudun sisäistä muut­toli­iket­tä, eli kun nuoret lähiöis­sä lap­suuten­sa viet­täneet aikuis­tu­i­v­at, he halu­si­vat kak­skymp­pis­inä kokea cityn huuman, kunnes 1990–2000 luvul­la muut­ti­vat takaisin lähiöi­hin, aika usein samaan naa­pu­rus­toon jois­sa oli­vat kas­va­neet, jos lähiöl­lä on hyvä maine. 

    2010-luvun kan­takaupunkibu­u­mi johtuu sekä sisäis­es­tä muut­toli­ik­keestä että siitä että muual­ta pk-seudulle muut­ta­vat nuoret eivät halua lähiöi­hin. Vas­taavasti 2000-luvun Nur­mi­järvi-ilmiötä ruok­ki aika paljon ne per­heel­liset jot­ka mut­ti­vat muual­ta Suomes­ta pk-seudulle töi­hin, jot­ka eivät välit­täneet kan­takaupun­gin huumasta. 

    Toisaal­ta voi ajatel­la niinkin että kun paineet rak­en­tamiseen kas­va­vat ja kan­takaupun­ki ei pysty otta­maan vas­taan lisää asukkai­ta, se purkau­tuu muut­tovir­tana lähiöi­hin ja kehyskun­ti­in. Lohdu­tuk­sek­si niille joille tasokas kan­takaupunka­sum­i­nen on jäänyt haaveek­si poli­tikot, varsinkin keskustapuolue­laiset, ovat osa­neet tois­taa mantro­jaan urban­isaa­tion turmiollisuudesta.

    1. Kan­takaupungis­sa (down town ) asumisen suo­sio on kas­vanut kaikkial­la maail­mas­sa. Siihen on kak­si syytä: se ei ole enää epäter­veel­listä kuin Kiinas­sa ja se, että urbaan­it palve­lut ja tapah­tu­mat merk­it­sevät ihmisille enem­män. Kol­man­te­na syynä net­ti, jon­ka ansios­ta tieto urbaaneista tapah­tu­mista saavut­taa hel­posti suuren määrän ihmisiä.
      Helsin­gin kan­takaupungis­sa ei ole enää huono­maineisia aluei­ta vaan kaikkial­la tulota­so nousee nopeasti.

  35. Sakke: Onko “Helsin­gin asun­top­u­las­sa” kyse, ja mis­sä määrin, vain todel­lis­es­ta asun­non ‘tarpeesta’ vai muun­tu­vais­es­ta ‘halus­ta’? Kenen tarpeista on kyse, kun ‘tarpeista’ kirjoitetaan?

    Kyl­lä se asun­top­u­la Helsingis­sä nyt vaan on ihan todel­li­nen ilmiö eikä siis esimerkik­si vihreän lat­teporukan kek­simä juoni han­kaloit­taa yksi­ty­isautol­la liikkuvia.

    Vään­nän rautalangasta:

    Kyse on vaikka­pa Helsingis­sä työssäkäyvän lähi­hoita­jan tarpeesta löytää lom­pakolleen sopi­va asun­to joka ei automaagis­es­ti tarkoit­taisi sitä, että temp­pu edel­lyt­täisi auton han­kkimista jot­ta saat­taisi ajaa 1–2h suun­taansa jostain PK-seudun pöpe­liköstä aamuk­si, illak­si tai yök­si töihin.

    ***

    Kyl­lä minus­ta Sakke nyt kuu­lostaa enem­män siltä, että saat­taisi nimeno­maan jäädä sinun(kin) tehtäväk­si perus­taa Se Todel­li­nen Vihreä Puolue ® jos nyky­meno ei miel­lytä, ei niinku yhtään.

    Saat­taisit hyvinkin löytää riit­tävää sielunkump­panu­ut­ta esimerkik­si Juha Laadun kanssa.

    Go for it, guys! Mä peuku­tan tääl­lä päässä kyl­lä jos päätätte lähteä mukaan pölytiikkaan.

    Niin­hän Soin­in­vaara ja kump­pan­itkin aikoinaan tekivät. Siis sen sijaan, että oli­si­vat vain tyy­tyneet saivartele­maan “eet­tis­es­tä arvioin­nista” (mitä ikinä se sit­ten tarkoit­taakin) tai muus­ta ylimaallisesta.

    ***

    Airaksi­nen — kuten olet var­masti huo­man­nut — on ns. mielipi­deau­tomaat­ti kuten useim­mat filosofikollegansa.

    Sik­si hän osaa puhua suju­vasti myös eti­ikas­ta ja ympäristökysymyk­sistä vaikkei onnis­tukaan näkemään minkään­laista ris­tiri­itaa esimerkik­si siinä, että itse ajaa van­hal­la saas­tut­taval­la Porschel­la _halutessaan_ ihan kaikkialle vain sik­si kos­ka se tun­tuu niin kivalta.

    Mikäköhän siinä on, että niin kovin har­va filosofi halu­aa men­nä mukaan poli­ti­ikkaan — tuo­hon mah­dol­lisuuk­sien taiteeseen — päät­tämään yhtei­sistä, pirun konkreet­ti­sista, asioista?

    Onko­han sil­lä jotain tekemistä sen kanssa, että tun­tuu vaan paljon kiväm­mältä länkyt­tää, heris­tel­lä sormea ja ylipäätään norsunluutorneilla? 

    Omien käsien likaami­nen­han on… noh, san­o­taanko näin, ettei siitä uni­ver­saal­isti tul­la kiit­telemään ja päätä silit­tämään, toisin kuin hienos­ti raken­ne­tu­ista teo­ri­oista ynnä muun­lai­sista pilvilinnoista.

    Ja kuitenkin niitä päätök­siä, kipeitä ja ris­tiri­itaisi­akin, pitää PYSTYÄ tekemään.

    ***

    Toinen suuri suo­ma­lainen viralli­nen ajat­teli­ja, Jari Ehrn­rooth, val­oi juuri hil­jan Hesarin vieraskir­joituk­ses­sa sement­ti­in taloudel­lisen ja moraalisen vält­tämät­tömyy­den jokaikisen ihmisen tehdä mitä tahansa palkkatyötä mil­lä tahansa hin­nal­la (jota muut veron­mak­sa­jat sit­ten sub­ven­toisi­vat) maail­man tap­pi­in asti. Tietenkin hän onnis­tui näkemään asian MYÖS niin, että pait­si, että ihmisel­lä on täl­laiseen työhön OIKEUS, kyseinen työ myös antaa ihmiselle arvon sinänsä.

    Nice…

    Jos — ja kun(?) — Jarpan ajat­telu ei ole mitenkään epä­tyyp­il­listä prot­skueti­ikan jok­seenkin läpimädät­tämille suo­ma­lai­saivoillekaan, ei teknolo­gia voisikaan ikinä vapaut­taa ihmistä työn orju­ud­es­ta koska­pa emme täl­laista lupaa sille suos­tu antamaan.

    Siis­pä hamaan tule­vaisu­u­teen asti olemme tuomit­tu­ja tap­pele­maan veris­sä päin hupenevista työ­paikoista (ynnä kek­simään tilalle yhtä mon­ta absolu­ut­tisen turhaa ja ihmistä kaikin tavoin tyh­men­tävää diipadaa­padu­u­nia, ja luul­tavasti paljon suo­raan haitallis­takin, poten­ti­aalis­es­ti tap­pavaakin, sel­l­aista) — kuten tähänkin asti.

    Näin tulemme siis sulke­neek­si oven automaagis­es­ti sel­l­aiselta yhteiskunnal­ta jos­sa työtä tehdään lähin­nä sik­si, että siitä saadaan henkilöko­htaista tyy­dy­tys­tä (ja kos­ka halu­taan vielä aste tai pari lisää mukavu­u­den­halua tässä tai tuos­sa asi­as­sa) — vaikkei siihen kukaan lail­la pakottaisikaan.

    Kone jauhaisi ilmaisek­si perushyv­in­voin­tia kaikille, ad infini­tum. Ylimäärägutas­ta jokainen sit­ten huole­htisi oman halun­sa mukaises­ti ihan itse.

    On täysin vääristynyt aja­tus, että suurin osa ihmiskun­nas­ta ei halu­aisi siinä tapauk­ses­sa enää tehdä yhtään mitään jos Sys­tee­mi takaisi katon pään päälle ja ruokaa pöytään.

    Suurin osa ihmi­sistä ei jak­sa tekemät­tömyyt­tä mon­taakaan viikkoa pitem­pään. Ihmi­nen tykkää duu­nail­la ja kikkail­la vähän kaiken­laista riip­pumat­ta suos­tuuko siitä yhtään kukaan mak­samaan lan­tin lanttia.

    Siitä ilmiöstä puhu­mat­takaan jos­sa pelkkä “keep­ing up with the Jone­ses” saa suurim­man osan meistä — ainakin jos­sain elämän­vai­heessa — ylös sängys­tä jot­ta voisi kokea ole­vansa Men­estynyt Yksilö (tai ainakin naapuria/koulukiusaajaa/faijaa etc. men­estyneem­pi). Mit­taris­ton määrit­telee luon­nol­lis­es­ti kyseinen yksilö itse.

    Täältä tähän.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­takaupungis­sa (down town ) asumisen suo­sio on kas­vanut kaikkial­la maail­mas­sa. Siihen on kak­si syytä: se ei ole enää epäter­veel­listä kuin Kiinas­sa ja se, että urbaan­it palve­lut ja tapah­tu­mat merk­it­sevät ihmisille enem­män. Kol­man­te­na syynä net­ti, jon­ka ansios­ta tieto urbaaneista tapah­tu­mista saavut­taa hel­posti suuren määrän ihmisiä.
    Helsin­gin kan­takaupungis­sa ei ole enää huono­maineisia aluei­ta vaan kaikkial­la tulota­so nousee nopeasti. 

    Jos ilmiö jää pysyväk­si, se tiede­tään var­muudel­la vas­ta 20 vuo­den päästä. 

    Kaik­ki on kiin­ni siitä, onnis­tu­vatko ns bule­vardit houkut­tele­maan mui­ta kuin niitä jot­ka nyt asu­vat isois­sa kerrostalolähiöissä.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu.
    Yrität selvästi näytetään tyh­mää. Siitä, että Helsinki­in pitää rak­en­taa lisää asun­to­ja, kos­ka Helsinki­in halu­taan muut­taa ei voi päätel­lä, että arvokkaim­mat alueet pitää rak­en­taa täyteen. 

    Ehkä näyt­telet itsekin. Ei siitä, että Helsingis­sä on korkeat asun­to­jen hin­nat (“sinne halu­taan muut­taa”), voi päätel­lä, että Helsinki­in pitää rak­en­taa lisää asun­to­ja. Ole­tan ettet kan­na­ta Kaivopuis­tonkaan rak­en­tamista, vaik­ka eri­tyis­es­ti ja nimeno­maan sinne “halu­taankin muut­taa”. Sama kos­kee Helsinkiä kokon­aisu­udessaan. Vai­h­toe­hto­ja on mon­ta, ja niihin kuu­luu myös vihreä kaupun­ki (se nykyisen suo­sion ehkä gen­eroin­ut malli).

    Jos ajat­telet, että hin­noista voi päätel­lä, että Suomen muiden kun­tien asukkaat “halu­a­vat muut­taa” Helsinki­in, ja sinne pitää sik­si rak­en­taa, ja muual­la vähen­tää rak­en­tamista, voin ker­toa, että sama logi­ik­ka pätee myös Tukhol­maan, Brys­seli­un ja Lon­tooseen. Eli rak­en­taa pitäisi logi­ikkasi mukaan noi­hin kaupunkei­hin, eikä suinkaan Helsinki­in. Pait­si tietenkin jos ajat­telet, että kaik­ki pait­si alim­man hin­talu­okan kaupun­git pitää tivistää ja rak­en­taa täyteen.

    Min­un käsi­ityk­seni on, että läh­es jokainen kun­ta ja kaupun­ki halu­aa kas­vat­taa kokoaan (ja jokainen kek­sii itselleen hyviä syitä), eikä tässä ole maa­pal­lon tule­vaisu­u­den kannal­ta mitään järkeä.

    Kun joutuu vääris­telemään sitä argu­ment­tia, jon­ka halu­aa kumo­ta, on jo oikeas­t­aan ilmoit­tanut ole­vansa väärässä.

    Jos viit­taat min­u­un, ker­tonet mitä argu­ment­tia vääris­telin ja miten.

    Asun­top­u­la tarkoit­taa sitä, että moni, joka halu­aisi muut­taa Helsinki­in ei voi sitä asun­to­jen kalleu­den vuok­si tehdä. Asun­not ovat kalli­ita, kos­ka tar­jon­ta ei riitä vas­taa­maan kysyntään. 

    Mik­si kaikkien pitäisi muut­taa Rovaniemeltä Helsinki­in ja Helsingistä Brys­seli­in? Korkeat hin­nat eivät todista sitä, että yksilöt _haluaisivat_muuttaa_ (unel­moisi­vat kau­ni­is­sa Brys­selis­sä asumis­es­ta tms.). Ne voivat ker­toa yhtä hyvin esimerkik­si siitä, että päästäk­sesi yhteiskun­tapyra­midin huip­ulle, sin­un on pakko asua nois­sa kaupungeis­sa, ja vieläpä mak­saa asumis­es­tasi kohtu­ut­toman paljon. Logi­ikkasi on vain yksi kau­nis (Helsin­gin kasvu­un sopi­va) tari­na, jon­ka varas­sa voi elää, mui­ta näkökul­mia ajat­telemat­ta, jos niin haluaa.

    Sin­ua har­mit­taa, että kaupungis­sa asum­i­nen on niin halut­tua ja halu­aisit pakot­taa ihmiset asumaan sinne, mis­sä nämä eivät halua asua, jot­ta nämä alueet pysy­i­sivät elinkelpoisi­na. Mik­si et kut­su pakot­tamista pakot­tamisek­si? Hävet­tääkö oma ajatuk­sesi itseäsi?

    Mis­tä päät­telet, että min­ua har­mit­taa kaupungis­sa asum­i­nen? Ihan kivaa minus­ta. Mut­ta tämä ei tarkoi­ta sitä, että Helsin­gin pitäisi kas­vaa rajat­ta, tai että viihty­isin sel­l­aises­sa Helsingis­sä, jos­sa ei ole enää viheralueita.

    Entä mis­tä päät­telet, että halu­aisin pakot­taa ihmiset jon­nekin, mis­sä he eivät halua asua, ja että taus­ta­mo­ti­vaa­tioni olisi kuvaile­masi kaltainen? Vedät nyt olk­iukko­ja ilmas­ta. Minus­ta ihmiset voivat vapaasti muut­taa vaikka­pa Kau­ni­aisi­in. Se on valitet­tavaa, että asun­not ovat siel­lä kalli­ita, mut­ta jokaises­sa paikas­sa on omat ongel­mansa. On monia hyviä syitä muut­taa Utsjoelle, vaik­ka siel­läkin on omat ongelmansa.

    Ehdotan kuitenkin, että pysytään aiheessa, eli siinä pitääkö Keskus­puis­to rak­en­taa, ja pitääkö asi­as­ta päät­tää kiireisesti.

  38. Kaupunkibule­vardeista käy­dyis­sä keskusteluis­sa tois­tuu aina sama sekaan­nus kah­den eri asian välillä. 

    1) Jonkin tien tai tiev­erkos­ton väl­i­tyskyky ker­too, kuin­ka mon­ta ajoneu­voa tietyn pis­teen ohi voi mennä.

    2) Jonkin tien­pätkän läpi kulkemiseen kulu­va aika määräy­tyy sen mukaan, kuin­ka nopeasti sen pätkän voi ajaa.

    Moni tekee sen virheen, että kuvit­telee väl­i­tyskyvyn ole­van lin­eaarises­sa yhtey­dessä ajonopeu­teen (nopeusra­joituk­seen). Todel­lisu­udessa ruuh­ka johtaa ajonopeuk­sien hidas­tu­miseen. Ennen kuin meil­lä on kaik­ki autot robot­te­ja jot­ka eivät tarvitse metriä enem­pää tur­vaväliä, ei moot­tori­tien bule­vardis­oimi­nen vähen­nä sitä väl­i­tyskykyä, eikä siitä melus­ta joudu siis kär­simään kaksinker­taista aikaa.

    Toinen jut­tu on se että väl­i­tyskyvyn rajoit­teena on usein joka tapauk­ses­sa se katu­verkko motarin päässä. 

    Nopeusra­joi­tusten alen­t­a­mi­nen (bule­vardis­oin­ti) ei vält­tämät­tä juurikaan hidas­ta liiken­net­tä, kos­ka nytkin ruuh­ka-aikana joudu­taan aja­maan alle nopeusrajoitusten.

    Väl­i­tyskykyyn vaikut­taa kaisto­jen määrä. Mut­ta jos motarin päässä on kuitenkin väl­i­tyskykyä rajoit­ta­va katu­verkko, ei keskus­taan pää­sisi juuri parem­min vaik­ka jol­lain väyläl­lä olisi kahdek­san kaistaa rinnakkain.

    Ain­oa toimi­va ratkaisu olisi siis vetää moot­tori­ti­et Helsingin­niemen läpi, jos halu­taan että henkilöau­toil­la pääsee nopeasti keskus­taan ruuhka-aikanakin.

    Tästähän oli hieno suun­nitel­ma 1960-luvul­la. Jos se olisi toteu­tunut, meil­lä ei olisi ongelmia päästä autol­la keskus­taan. Osin siitäkin syys­tä, että kukaan ei halu­aisi sinne.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­takaupungis­sa (down town ) asumisen suo­sio on kas­vanut kaikkial­la maail­mas­sa. Siihen on kak­si syytä: se ei ole enää epäter­veel­listä kuin Kiinas­sa ja se, että urbaan­it palve­lut ja tapah­tu­mat merk­it­sevät ihmisille enem­män. Kol­man­te­na syynä net­ti, jon­ka ansios­ta tieto urbaaneista tapah­tu­mista saavut­taa hel­posti suuren määrän ihmisiä.
    Helsin­gin kan­takaupungis­sa ei ole enää huono­maineisia aluei­ta vaan kaikkial­la tulota­so nousee nopeasti.

    No nyt päästään jo pieneltä osin samoille aal­lon­pituuk­sille. Tulot­saon kas­vat­ta­mi­nen on yksi keskeinen syy pääkaupunkei­hin muuttamiselle. 🙂

    1. Juho, sinä sit­ten osaat kään­tää kausali­teeti­naina väärin päin. Uskotko siihenkin, että sade johtuu siitä, että ihmisil­lä on sateenvarjoja?

  40. erk­ki nii­ni:
    Kek­sikää nyt jotain. Kuulin väit­tämän, että puo­let asum­is­tukim­il­jardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla tot­ta? Entä ahdo­tus, että kaun­nat mak­saisi­vat puo­let asum­istues­ta, olisiko hyvä?
    Kyl­lä kaupungis­tu­mi­nen on tarpeen, mut­ta Helsin­ki voitaisi­in vara­ta lat­tepunav­ihreille vai mitä ne olivat.

    Ei näköjään sen­tään puo­lia, mut­ta kohtu­ut­toman paljon kuitenkin. Voisi tul­la halvem­mak­si rak­en­taa asun­not ja työ­paikat jon­nekin muualle. Val­ton tukien varas­sa elämi­nen ei ole hyväk­si taloudellemme.

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/yha-useampi-helsinkilainen-saa-yleista-asumistukea

    http://www.ara.fi/download/noname/%7B14520AB4-EFA9-4633-AED3-5E9AB2C04B05%7D/112665

  41. Cap­tain Awe­some: Kyse on vaikka­pa Helsingis­sä työssäkäyvän lähi­hoita­jan tarpeesta löytää lom­pakolleen sopi­va asun­to joka ei automaagis­es­ti tarkoit­taisi sitä, että temp­pu edel­lyt­täisi auton han­kkimista jot­ta saat­taisi ajaa 1–2h suun­taansa jostain PK-seudun pöpe­liköstä aamuk­si, illak­si tai yök­si töihin.

    Tuos­ta ongel­mas­ta pääsee helpoiten eroon niin, että muut­taa muu­ta­man keskus­tan toimis­to­talon asuin­talok­si. Paikalli­nen muu­tos siis riit­tää. Keskus­puis­toa ei tarvitse tämän vuok­si uhrata.

    “Todel­li­nen vihreä puolue” olisi kyl­lä tarpeen. Sel­l­ainen kai, joka pyrk­isi kulu­tuk­sen kasvun pysäyt­tämiseen, ei sen lisäämiseen, ja fos­si­ilien polton lopet­tamiseen, ei tuulivoiman lisäämiseen verovaroil­la. Liityn mukaan, jos sel­l­ainen syn­tyy. Pari muu­takin ehtoa tosin on.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, sinä sit­ten osaat kään­tää kausali­teeti­naina väärin päin. Uskotko siihenkin, että sade johtuu siitä, että ihmisil­lä on sateenvarjoja?

    Hmm, tuo menee jo vähän hämäräk­si. Ehkä hyväksymme molem­mat sade­takinkin. Ja vil­la­paidan, muis­takin syistä kuin sateen vuoksi. 🙂

  43. Marko Hami­lo:
    Kaupunkibule­vardeista käy­dyis­sä keskusteluis­sa tois­tuu: …väl­i­tyskyvyn rajoit­teena on joka tapauk­ses­sa se katu­verkko motarin päässä. 

    Keskustelus­sa tosi­aan tois­tuu aina se että väl­i­tyskyvyn yhtey­dessä puhutaan pelkästään aamu­ru­uhkas­ta keskus­taan päin. 

    Neljän jäl­keenkin on toki keskus­tas­sa ruuhkaa — joka päät­tyy heti kun liikenne pääsee viimei­sistä val­oista motar­ille. Bule­vardis­oin­nin yhtey­dessä tätä ruuhkaa halut­taisi­in vapaae­htois­es­ti jatkaa hakamäen­tieltä tai koske­lantieltä kehä III:lle saakka. 

    Eli ammut­taisi­in tahal­laan itseä jalkaan.

  44. Osmo Soin­in­vaara:

    Helsin­gin kan­takaupungis­sa ei ole enää huono­maineisia aluei­ta vaan kaikkial­la tulota­so nousee nopeasti.

    Ter­ve­tu­loa ekskur­si­olle Kallioon, urpaani­in syk­keeseen. Älä ota fil­lar­ia mukaan, kos­ka se varaste­taan sen keskikal­jaräkälän edestä. Syylli­nen on narkkari, joka menee osta­maan päivän annos­ta Torkke­lin­mäeltä. Siel­lä saa kaikkia apteekin tuot­tei­ta ja niitäkin, joi­ta apteek­ista ei saa. Kallion huip­ul­la ei ole enää elin­tarvikekaup­paa kun siwa lopetet­ti­in. Asun­to­mur­rot ja kel­larimur­rot ovat jokapäiväisiä ja poli­isi ei edes vaivaudu paikalle. Jos halu­at tur­paan, niin Fle­marin ja Hesarin kul­mas­sa on hyvä odot­taa. Ei tarvitse edes provosoi­da. Jos mieli tekee lihaa, niin Pir­i­to­ril­la on kaikkea vaku­umi­in pakattua. 

    Kallio on edelleen huono­maineinen paik­ka ja sel­l­aise­na var­masti pysyy. Asun­to­jen hin­nat nou­se­vat, mut­ta häir­iökäyt­täy­tymi­nen on jokapäiväistä. Lutikat ovat jo Fle­mar­il­la ja kun on umpiko­rt­teli ja yhn­teisiä putk­i­tun­nelei­ta, niin on vain ajan kysymys mil­loin koko kort­teli on saas­tunut. Faarao­murkku­ja meil­lä jo on.

  45. erk­ki nii­ni:
    Kek­sikää nyt jotain. Kuulin väit­tämän, että puo­let asum­is­tukim­il­jardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla tot­ta? Entä ahdo­tus, että kaun­nat mak­saisi­vat puo­let asum­istues­ta, olisiko hyvä? 

    Asum­istues­ta noin 23 % menee pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudul­la asuu noin 21 % Suomen asukkaista, joten kovin suur­ta epäko­htaa tuos­sa ei ole. Kun­han rak­en­t­a­mi­nen saadaan riit­täväk­si, kor­jau­tuu tuokin.

  46. Koti-isä: nastaren­gas­tul­limuuri tarvi­taan niin pian kuin mah­dol­lista. Nyt jo ensim­mäiset autoil­i­jat ovat vai­h­ta­neet nastarenkaat ja aloit­ta­neet sulien katu­jen hiomisen asukkaiden keuhkoihin.

    Nastarenkaat pitäisi kieltää lail­la ainakin tääl­lä etelärannikolla…

    Just nor­jalaiset tutk­i­jat tuli­vat johtopäätök­seen, että jopa puo­let kaikesta val­tamerten mikro­muo­vista on peräisin auto­jen renkaista ja niiden raapi­mas­ta tei­den pinnoitteista.

    Sil­lä lailla…

  47. imi (vaa­di­taan): Asum­istues­ta noin 23 % menee pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudul­la asuu noin 21 % Suomen asukkaista, joten kovin suur­ta epäko­htaa tuos­sa ei ole. Kun­han rak­en­t­a­mi­nen saadaan riit­täväk­si, kor­jau­tuu tuokin.

    Puhe oli Helsingistä, jonne siis menee 19% ja helsinkiläisiä on 11,5%.

    Eikä se rak­en­ta­mal­la kor­jaan­nu, vaan ihmisille pitäisi saa­da työtä. Helsin­ki on kas­vanut 50000 hen­gel­lä vuodes­ta 2010. Työl­lisiä ei kuitenkaan ole kuin 900 enem­män kuin vuon­na 2010. Työt­tömyyspros­ent­ti on 13% ja määräl­lis­es­ti työt­tömiä on 43400 henkilöä. 

    Em. luvuista huoli­mat­ta kaikkien suo­ma­lais­ten pitäisi kuulem­ma muut­taa Helsinki­in töihin.

  48. imi (vaa­di­taan): Asum­istues­ta noin 23 % menee pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudul­la asuu noin 21 % Suomen asukkaista, joten kovin suur­ta epäko­htaa tuos­sa ei ole. Kun­han rak­en­t­a­mi­nen saadaan riit­täväk­si, kor­jau­tuu tuokin.

    Vuon­na 2014 Helsin­ki sai 19% asum­is­tu­ista. Helsin­gin väk­iluku on 11,5% Suomen väk­ilu­vus­ta (2016).

    Rak­en­t­a­mi­nen tuonee Helsinki­in myös lisää asum­istuel­la eläjiä, ja Helsingis­sä asum­istuet ovat muu­ta maa­ta korkeam­mat. Voi siis käy­dä niin, että mak­set­tu­jen asum­is­tukien määrä jatkaa nousuaan Helsingissä.

    Se että lisärak­en­t­a­mi­nen vähen­täisi asum­mistuen saa­jia vaatisi lisäpe­rustelui­ta. Helsin­gin asun­to­jen hin­nat toden­näköis­es­ti nou­se­vat edelleen, niin kuin ovat jo vuosikymme­nent nousseet kaupun­gin koon kasvun ja lisärak­en­tamisen myötä. Mik­si nyt kävisi toisin? Hin­to­jen alen­tu­mista voi toivoa, mut­ta his­to­ria ja tilas­tot eivät tuol­laista trendiä tue.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on aivan hel­vetill­i­nen asun­top­u­la. Eikö sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä? Mik­si kaikkien hyväksymiä aluei­ta uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteut­taa, esimerkik­si Jok­eri­radan vartta? 

    Miten tämä kaa­va muka aut­taa asun­top­u­las­sa? Se on vain hirveää puuhastelua. Helsinkiä ei ole kaavoitet­tu kaupunki­mais­es­ti sotien jäl­keen. Jok­eri esimerkik­si vede­tään niin kauas kaupungista, ettei sen var­ren rak­en­t­a­mi­nen ainakaan tiivistä kaupunkirakennetta.

    Nyt pitää keskit­tyä Kehä I:n sisälle ja saa­da se vähitellen kaupunki­maisek­si. Se lisää palvelu­ja ja sitä kaut­ta viihtyisyyttä.

    1. Jok­eri esimerkik­si vede­tään niin kauas kaupungista, ettei sen var­ren rak­en­t­a­mi­nen ainakaan tiivistä kaupunkirakennetta.
      Nyt pitää keskit­tyä Kehä I:n sisälle ja saa­da se vähitellen kaupunki­maisek­si. Se lisää palvelu­ja ja sitä kaut­ta viihtyisyyttä

      Jok­eri nyt kuitenkin kul­kee Kehä I:n sisäpuolella.

  50. Juho Laatu: Ei näköjään sen­tään puo­lia, mut­ta kohtu­ut­toman paljon kuitenkin. Voisi tul­la halvem­mak­si rak­en­taa asun­not ja työ­paikat jon­nekin muualle. Val­ton tukien varas­sa elämi­nen ei ole hyväk­si taloudellemme. 

    Ei niitä asun­to­ja tarvitse rak­en­taa, johan tuol­la on maakun­nat täyn­nä tyhjiä ker­rostalo­ja. Piek­sämäeltä saa kak­sion pikkuau­ton hin­nal­la. Työ­paikat vaan puut­tuvat. Niin ja sit­ten vielä ne ihmiset, jot­ka suos­tu­isi­vat muut­ta­maan asun­non ja työn perässä.

  51. Juho Laatu: Myös joukkoli­iken­teeseen siir­tymi­nen voi olla osa perustelui­ta (vaik­ka joukkoli­ikenne voi olla tehokkaim­mil­laan hie­man väl­jem­mässä nopeisi­in runk­olin­joi­hin perus­tu­vas­sa kaupunkirakenteessa).

    Joukkoli­ikenne Helsin­gin keskus­taan voi olla hyvinkin tehokas­ta täl­lais­es­ta kaupunki­rak­en­teesta. Sen sijaan väljästi raken­net­tuun kaupunki­in ei ole mah­dol­lista suun­nitel­la sisäistä ja poikit­taista liiken­net­tä. Ensim­mäi­nen on siitä syys­tä, että lin­ja keskus­taan on pakko toteut­taa har­voin pysähtyvänä, suo­raa reit­tiä ajaen. Tätä ei voi yhdis­tää alueen sisäis­ten matko­jen palvelu­un, ellei molem­mat määrän­pään ole sat­tumal­ta ase­man lähel­lä. Jälkim­mäi­nen johtuu siitä, että matkus­ta­javir­rat ovat niin ohui­ta, että muualle kuin keskus­taan ne hajau­tu­vat liikaa.

  52. Sakke: Sel­l­ainen (kuin ‘ruskea­paito­jen’ val­las­sa ole­va) kaupun­ki olisi monille asukkailleen ankea ja ahdis­ta­va. Kaupunkimme on taat­ta­va asukkailleen riit­tävästi elintilaa. 

    Ihan oikeasti, jos se elin­ti­la mitä jatkos­sa on tar­jol­la esimerkik­si Pohjois-Pasi­las­sa tai Län­si-Pak­i­las­sa ei riitä, Helsin­gin seudul­la on tar­jol­la run­saasti asun­to­ja, joiden lähel­lä on val­ta­va määrä pel­toa ja met­sää ja joista pääsee samaan aikaan kohtu­ullises­sa ajas­sa, alle tun­nis­sa keskus­taan sekä yksi­ty­isautol­la että joukkoli­iken­teel­lä. Esimerkik­si tääl­lä: https://www.google.com/maps/place/Vanha+vesitorninmäki,+04130+Sipoo,+Finland/@60.3724343,25.2761706,17z/data=!4 m²!3m1!1s0x469202321851da63:0x60958cd94312e402 voi asua kivassj jugend­talos­sa lehtipuuku­jan peräl­lä, on pel­toa ja met­sää joka suun­taan yli 10 kilo­metriä ja Reit­tiop­paan mukaan Kai­vokadulle pääsee 49 minuutissa. 

    Sakke: Mitä paljon kaikkea hyvää jää Helsingis­sä koke­mat­ta tai saavut­ta­mat­ta, jos tääl­lä joutuu asukas koke­maan kaiken aikaa (vaa­likaud­es­ta toiseen) kivan kaupunkiym­päristön ja lähilu­on­non uhatuk­si? Kenen kaupun­ki tämä oikein on?

    Hil­jaisen enemmistön.

  53. Asum­is­tukien määristä:
    Koko maas­sa niitä mak­set­ti­in viime vuon­na 312 euroa asukas­ta kohden. 167 euroa yleistä asum­is­tukea, 97 euroa elä­keen­saa­jien asum­is­tukea ja 48 opiske­li­joiden asumislisiä

    Uuden­maan osalta vas­taa­vat luvut oli­vat 346€ = 214€ + 85€ + 46€

    ja Helsin­gin
    460€ = 282€ + 105€ +73€

    Lop­ul­ta Helsin­gin ulkop­uolises­sa Suomessa
    293€ = 152€ + 96€ + 45€

    (Tämä ihan vain numeroista sinän­sä, irral­lise­na kysymyk­ses­tä, onko paras tapa vähen­tää asum­is­tuki­meno­ja rajoit­taa asun­to­jen rak­en­tamista ja nos­taa niiden hintoja.)

    http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Kelan_asumistukitilasto_2015.pdf/b2981335-9970–4222-94fa-92e32ef29064
    (sivu 75)

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    En jak­saisi olla tuos­ta Lex Mal­mi aloit­teesta niin hirveän huolissani.

    Mod­erni pääkaupun­ki tarvit­see keskip­itk­iä, nopei­ta liiken­ney­hteyk­siään varten lento­ken­tän, taka­pa­juinen keski­tysleiri ehkä ei.

  55. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mod­erni pääkaupun­ki tarvit­see keskip­itk­iä, nopei­ta liiken­ney­hteyk­siään varten lento­ken­tän, taka­pa­juinen keski­tysleiri ehkä ei.

    Malmil­ta ehtii myös nopeam­min Suomen­lahdelle, ja sen ilmati­laan, jos tuo­hon sat­tuisi tule­maan kiireel­listä tarvetta. 

    Sekun­nit sekä vai­h­toe­hdot voivat olla tärkeitä eri syi­den takia. 

    PS. Nykya­jan douhetistien kort­telipom­mit tekevät karmeaa jälkeä tiivi­in kaupunki­rak­en­teen keskel­lä. Siinä on eräs näköko­h­ta kaupunkisuunnitteluun.

  56. Et Fils: Neljän jäl­keenkin on toki keskus­tas­sa ruuhkaa – joka päät­tyy heti kun liikenne pääsee viimei­sistä val­oista motar­ille. Bule­vardis­oin­nin yhtey­dessä tätä ruuhkaa halut­taisi­in vapaae­htois­es­ti jatkaa hakamäen­tieltä tai koske­lantieltä kehä III:lle saakka. 

    Pääväylille johta­vat pääkadut ruuhkau­tu­vat ennen muu­ta poikit­tais­ten pääkatu­jen risteyk­sien vuok­si. Moot­tori­tiel­lä on ihan sama tilanne: liit­tymien kohdal­la liikenne hidas­tuu tai ruuh­ka-aikaan pysähtyy. Kiihdy­tys moot­tori­tien alus­sa on vain het­ken huuma 😉

  57. Daniel Fed­er­ley: Ei niitä asun­to­ja tarvitse rak­en­taa, johan tuol­la on maakun­nat täyn­nä tyhjiä ker­rostalo­ja. Piek­sämäeltä saa kak­sion pikkuau­ton hin­nal­la. Työ­paikat vaan puut­tuvat. Niin ja sit­ten vielä ne ihmiset, jot­ka suos­tu­isi­vat muut­ta­maan asun­non ja työn perässä.

    Maakun­nis­sa on tosi­aan halvem­pia asun­to­ja (uusia ja van­ho­ja). Työ­paikko­ja ja työt­tömiä (14,4%) on, niin kuin on Helsingis­säkin (11,6%). Ei ole mitään radikaalia estet­tä perus­taa työ­paikko­ja Piek­sämäelle (pait­si Suomen tämän het­ken toim­i­ma­ton talous). Ymmär­rän jos sinä tai joku muu ei halua muut­taa juuri sinne, tai piek­sämäkeläi­nen Helsinki­in. Ymmärsin että et kan­na­ta pakkosi­ir­to­ja — hyvä niin.

  58. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Joukkoli­ikenne Helsin­gin keskus­taan voi olla hyvinkin tehokas­ta täl­lais­es­ta kaupunki­rak­en­teesta. Sen sijaan väljästi raken­net­tuun kaupunki­in ei ole mah­dol­lista suun­nitel­la sisäistä ja poikit­taista liiken­net­tä. Ensim­mäi­nen on siitä syys­tä, että lin­ja keskus­taan on pakko toteut­taa har­voin pysähtyvänä, suo­raa reit­tiä ajaen. Tätä ei voi yhdis­tää alueen sisäis­ten matko­jen palvelu­un, ellei molem­mat määrän­pään ole sat­tumal­ta ase­man lähel­lä. Jälkim­mäi­nen johtuu siitä, että matkus­ta­javir­rat ovat niin ohui­ta, että muualle kuin keskus­taan ne hajau­tu­vat liikaa.

    Tämä ei ole ehkä oikea paik­ka ryhtyä pohti­maan joukkoli­iken­teen dynami­ikkaa tarkem­min. Mut­ta ehkä vähän kuitenkin.

    Kaupun­gin koon kas­vaes­sa suurek­si, joukkoli­iken­teessä kan­nat­taa min­i­moi­da vai­h­to­jen määrä. Käsi­tyk­seni opti­mista = nopeat tiheävuoroiset runk­olin­jat + tiheät taa­ja­mat niiden asemien kohdal­la + polkupyörät ja hitaampi/harvempi joukkoli­ikenne hie­man kauem­mas noil­ta asemilta.

    Helsin­gin laat­takaupunki­mallis­sa ongelmia ovat nopei­den runk­olin­jo­jen puute (ei tilaa uusille), mon­et vai­h­dot, autolähiöi­den tiivistämi­nen autolähiöik­si, runk­olin­jo­jen hidas­t­a­mi­nen tiheäl­lä pysäkkivälil­lä, teho­ton säteit­täi­nen yhden keskus­tan liiken­nemalli, sätei­den keskit­tämi­nen mereen pistävälle Suomen­lah­den niemelle.

    Sopi­van väljä kaupunki­malli sal­li­ii kaiken­su­un­taiset runk­olin­jat (säde­malli on huono). Suurkaupungis­sa ei pitäisi ola yhtä keskus­taa, johon kaik­ki liikenne keskitetään. Esit­tämäni mallin tarkoi­tus on nimeno­maan opti­moi­da kulku sat­un­nais­es­ta paikas­ta toiseen sat­un­naiseen paikkaan (ei siis kier­rät­tää väkeä keskus­tan / yhden sol­muko­hdan kaut­ta). Matkus­ta­javir­rat eivät ole ohui­ta kuvailemil­lani (kaiken suun­taisil­la) runkolinjoilla.

  59. Olisi hieno jut­tu, jos yleiskaa­van käsit­te­ly siir­ret­täisi­in yli tule­vien kun­nal­lis­vaalien, jot­ta asukkail­la olisi edes jonkin­lainen mah­dol­lisu­us vaikut­taa kaa­van sisältöön.
    Mut­ta ketä pitäisi äänestää, kun suuret puolueet tun­tu­vat asukkaiden mielip­iteistä huoli­mat­ta halu­a­van kil­van rak­en­taa kaupun­gin met­sät täy­teen asuntoja?

    Pitääkö siis äänestää kom­mu­nis­tista työväen­puo­let­ta, jos halu­aa säästää Helsin­gin viher­alueet rakentamiselta?

  60. Juho Laatu: Tämä ei ole ehkä oikea paik­ka ryhtyä pohti­maan joukkoli­iken­teen dynami­ikkaa tarkem­min. Mut­ta ehkä vähän kuitenkin.

    Mut­ta hyvä että joku edes pohtii, kun ne, joille asia varsi­nais­es­ti kuu­luisi, eivät sitä näköjään tee.

    Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­teli­jat eivät ole vielä huo­man­neet, että keskel­lä Helsin­gin niemeä on kak­si “sisäjärveä”, jot­ka tuhan­net ihmiset joutu­vat kiertämään päivit­täin siir­tyessään puolelta toiselle. Myöskään ei ole huo­mat­tu sitä, että nie­mi rajoit­tuu kolmelta puolelta mereen, joten koko nie­mi on yhtä suur­ta puss­in­perää. Poikit­taisia lin­jo­ja vähen­netään ja lyhen­netään kaiken aikaa päät­tymään rautatiease­man seudulle, vai­h­to­jen määrä vain kas­vaa (kos­ka se kau­nistaa matkus­ta­jati­las­to­ja) ja joukkoli­ikenne kur­jis­tuu koko kan­takaupungis­sa. Se, että käve­lyä tar­jo­taan ykkös­vai­h­toe­htona, johtuu ennen muu­ta siitä, että paljon mui­ta tapo­ja ei ole. Pakos­ta yritetään tehdä hyve.

  61. Juho Laatu: Tämä ei ole ehkä oikea paik­ka ryhtyä pohti­maan joukkoli­iken­teen dynami­ikkaa tarkem­min. Mut­ta ehkä vähän kuitenkin.

    Kaupun­gin koon kas­vaes­sa suurek­si, joukkoli­iken­teessä kan­nat­taa min­i­moi­da vai­h­to­jen määrä. Käsi­tyk­seni opti­mista = nopeat tiheävuoroiset runk­olin­jat + tiheät taa­ja­mat niiden asemien kohdal­la + polkupyörät ja hitaampi/harvempi joukkoli­ikenne hie­man kauem­mas noil­ta asemilta.

    Helsin­gin laat­takaupunki­mallis­sa ongelmia ovat nopei­den runk­olin­jo­jen puute (ei tilaa uusille), mon­et vai­h­dot, autolähiöi­den tiivistämi­nen autolähiöik­si, runk­olin­jo­jen hidas­t­a­mi­nen tiheäl­lä pysäkkivälil­lä, teho­ton säteit­täi­nen yhden keskus­tan liiken­nemalli, sätei­den keskit­tämi­nen mereen pistävälle Suomen­lah­den niemelle.

    Sopi­van väljä kaupunki­malli sal­li­ii kaiken­su­un­taiset runk­olin­jat (säde­malli on huono). Suurkaupungis­sa ei pitäisi ola yhtä keskus­taa, johon kaik­ki liikenne keskitetään. Esit­tämäni mallin tarkoi­tus on nimeno­maan opti­moi­da kulku sat­un­nais­es­ta paikas­ta toiseen sat­un­naiseen paikkaan (ei siis kier­rät­tää väkeä keskus­tan / yhden sol­muko­hdan kaut­ta). Matkus­ta­javir­rat eivät ole ohui­ta kuvailemil­lani (kaiken suun­taisil­la) runkolinjoilla.

    Tämä on juuri oikea paik­ka puhua tästä asi­as­ta, sil­lä Hämeen­lin­nan­väylän bule­vardis­oin­ti perus­tuu joukkoli­iken­teen dynamiikkaan.

    Vai­h­to­jen määrä on pienem­pi laat­takaupungis­sa, sil­lä se voidaan
    palvel­la yksi­no­maan yhden tason liiken­nevä­lineil­lä. Väljä kaupunki­malli edel­lyt­tää kah­den eri tason liiken­nevä­lineitä (har­voin pysähtyvät ja usein pysähtyvät), joiden välil­lä on pakko vai­h­taa. Kun esimerkik­si Roi­hu­pel­toon alkaa pian päästä spo­ral­la, ei raitio­vaunuy­hteys voi olla vai­h­do­ton, vaan keskus­tas­ta matkus­t­a­mi­nen vaatii vai­h­don nopean ja hitaan joukkoli­iken­nevä­li­neen. Nopea liiken­nevä­line kul­kee Roi­hu­pel­lon vier­estä, mut­ta ohit­taa sen pysähtymät­tä, sil­lä runk­olin­ja voi pysähtyä vain harvoin. 

    Matkus­ta­javir­rat keskus­taan men­emät­tömil­lä lin­joil­la on har­vat, siten että matkus­ta­jia on vähän — tämän voi tode­ta matkus­ta­mal­la vapaaval­in­taisel­la poikit­tais­lin­jal­la — ja itse lin­javerkko on myös har­va. Itäkeskuk­ses­ta läh­tee Kehä I:lle vartin välein jonkin lin­jan poikit­tais­bus­si, kun var­tis­sa on men­nyt yksi­ty­isauto­ja Kehä I:stä pitkin var­maan ainakin viit­tä bus­si­lastil­lista vas­taa­va määrä. 

    Peri­aat­teessa­han voisi lait­taa Kehäradan lisäk­si toisen lähempänä keskus­taa kulke­van poikit­taisen raskas­raidelin­jan. Poikit­tais­ten raskas­raidelin­jo­jen ongel­ma on vaan se, että suurin osa joutuu vai­h­ta­maan kahdesti matkalla kah­den säteit­täisen lin­jan välil­lä. Sik­si niitä on eri kaupungeis­sa aika vähän.

  62. Juho Laatu:Ei ole mitään radikaalia estet­tä perus­taa työ­paikko­ja Pieksämäelle

    On toki. Ei ole perustajaa.

    Pohjoisko­re­alaises­sa hallintoma­llis­sa tuo kyl­lä onnis­tu­isi, mut­ta ihan niin pitkäl­lä emme vielä ole.

  63. On aikoi­hin elet­ty:
    Olisi hieno jut­tu, jos yleiskaa­van käsit­te­ly siir­ret­täisi­in yli tule­vien kun­nal­lis­vaalien, jot­ta asukkail­la olisi edes jonkin­lainen mah­dol­lisu­us vaikut­taa kaa­van sisältöön.
    Mut­ta ketä pitäisi äänestää, kun suuret puolueet tun­tu­vat asukkaiden mielip­iteistä huoli­mat­ta halu­a­van kil­van rak­en­taa kaupun­gin met­sät täy­teen asuntoja?

    Pitääkö siis äänestää kom­mu­nis­tista työväen­puo­let­ta, jos halu­aa säästää Helsin­gin viher­alueet rakentamiselta?

    Luul­lak­seni ainakin vasem­mis­toli­it­to käy. Ja edel­lä mainit­tu “todel­li­nen vihreä puolue”, jos joku sen perus­taa. Ehkä muitakin on.

  64. Jalankulk­i­ja: Mut­ta hyvä että joku edes pohtii, kun ne, joille asia varsi­nais­es­ti kuu­luisi, eivät sitä näköjään tee.

    Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­teli­jat eivät ole vielä huo­man­neet, että keskel­lä Helsin­gin niemeä on kak­si “sisäjärveä”, jot­ka tuhan­net ihmiset joutu­vat kiertämään päivit­täin siir­tyessään puolelta toiselle. Myöskään ei ole huo­mat­tu sitä, että nie­mi rajoit­tuu kolmelta puolelta mereen, joten koko nie­mi on yhtä suur­ta puss­in­perää. Poikit­taisia lin­jo­ja vähen­netään ja lyhen­netään kaiken aikaa päät­tymään rautatiease­man seudulle, vai­h­to­jen määrä vain kas­vaa (kos­ka se kau­nistaa matkus­ta­jati­las­to­ja) ja joukkoli­ikenne kur­jis­tuu koko kan­takaupungis­sa. Se, että käve­lyä tar­jo­taan ykkös­vai­h­toe­htona, johtuu ennen muu­ta siitä, että paljon mui­ta tapo­ja ei ole. Pakos­ta yritetään tehdä hyve.

    Kaiken keskit­tämi­nen yhdelle niemelle on tosi­aan teho­ton­ta. Olen joskus käyt­tänyt poikit­tais­lin­jaa Keilaniemestä Itäkeskuk­seen, mut­ta sen nopeus ei ollut todel­lakaan runkolinjakelpoinen.

    Nykyisen kokoises­sa metrop­o­lis­sa rauhoit­taisin jo keskus­taa, enkä rak­en­taisi enää lisää sinne pää­tyviä reit­te­jä. Van­haa keskus­taa voisi hyvin kehit­tää kävely‑, pyöräi­ly- ja ratikkakeskus­tak­si. Liiken­teen ja rak­en­tamisen pain­opis­teen voisi jo siirtää muualle.

  65. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tämä on juuri oikea paik­ka puhua tästä asi­as­ta, sil­lä Hämeen­lin­nan­väylän bule­vardis­oin­ti perus­tuu joukkoli­iken­teen dynamiikkaan.

    Vai­h­to­jen määrä on pienem­pi laat­takaupungis­sa, sil­lä se voidaan
    palvel­la yksi­no­maan yhden tason liiken­nevä­lineil­lä. Väljä kaupunki­malli edel­lyt­tää kah­den eri tason liiken­nevä­lineitä (har­voin pysähtyvät ja usein pysähtyvät), joiden välil­lä on pakko vaihtaa.

    Esit­tämäni väl­jem­pi nauhakaupunki­malli perus­tu­isi keskusksi­in, jois­sa vai­h­tom­ah­dol­lisu­us on hyvin suun­nitel­tu. Helsin­gin nykyiset metroase­mat käyvät ehkä esimerkik­si. Tavoit­teena on, että jok­seenkin kaik­ki matkat hoi­tu­isi­vat kaaval­la hidas_yhteys — nopea_yhteys — nopea_yhteys — hidas_yhteys tai nopeam­min. Mak­simis­saan kolme vai­h­toa siis, hitaat yhtey­det hyvin lyhy­itä matko­ja, ja nopeat yhtey­det har­val­la pysäkkivälil­lä. Toimii sitä parem­min mitä suurem­pi metropoli.

    Nykyisen tiivistyvän laat­takaupun­gin voi ajatel­la myös kokoon puris­tet­tuna nauhakaupunk­i­na. Ongelmia tulee ainakin siitä, että runk­olin­jo­jen pysäkkiväli on turhan lyhyt, ja keskuk­set pieniä, ja tietenkin viher­alueet tuhoutu­vat. Nopeam­mil­la lin­joil­la ja pidem­mil­lä pysäkkiväleil­lä viher­alueet säi­ly­i­sivät, mat­ka-aiko­jen piden­tymät­tä. Sol­muko­hdis­sa olisi enem­män asukkai­ta, joten hitai­ta yhteyk­siä käytet­täisi­in vähemmän.

    Kun esimerkik­si Roi­hu­pel­toon alkaa pian päästä spo­ral­la, ei raitio­vaunuy­hteys voi olla vai­h­do­ton, vaan keskus­tas­ta matkus­t­a­mi­nen vaatii vai­h­don nopean ja hitaan joukkoli­iken­nevä­li­neen. Nopea liiken­nevä­line kul­kee Roi­hu­pel­lon vier­estä, mut­ta ohit­taa sen pysähtymät­tä, sil­lä runk­olin­ja voi pysähtyä vain harvoin. 

    Nauhakaupunki­mallis­sa tuol­laiset liiken­n­ev­erkkoon huonos­ti inte­groitu­vat alueet voisi jät­tää esimerkik­si viher­alueik­si. Runk­olin­jo­jen pysäkkivälin tuleekin olla har­va, jot­ta nopeus säi­lyy. Parem­pi ajaa runk­olin­jal­la hie­man kauem­mas samas­sa ajas­sa, ja rak­en­taa sit­ten tuo­hon sol­muko­htaan enem­män. Näin suuri osa asukkaista ei tarvitse vai­h­toa ja hidas­ta liityn­täli­iken­net­tä lainkaan.

    Matkus­ta­javir­rat keskus­taan men­emät­tömil­lä lin­joil­la on har­vat, siten että matkus­ta­jia on vähän – tämän voi tode­ta matkus­ta­mal­la vapaaval­in­taisel­la poikit­tais­lin­jal­la – ja itse lin­javerkko on myös har­va. Itäkeskuk­ses­ta läh­tee Kehä I:lle vartin välein jonkin lin­jan poikit­tais­bus­si, kun var­tis­sa on men­nyt yksi­ty­isauto­ja Kehä I:stä pitkin var­maan ainakin viit­tä bus­si­lastil­lista vas­taa­va määrä. 

    Nauhamallin idea on siis se, että ei ole mitään sel­l­aista keskus­taa, jon­ka kaut­ta kaik­ki liikenne ohjataan. Kaupun­gin kas­vaes­sa tuos­ta yhden vai­h­topy­säkin täh­ti­mallista kan­nat­taa luopua.

    Helsin­ki on jo niin yhden keskus­tan varaan raken­net­tu, että voi olla vaikea hah­mot­taa mah­dol­lisu­ut­ta, että jois­sain kaupungeis­sa liikenne olisi jakau­tunut tasaisem­min (poikit­tais­es­tikin). Kir­joitinkin tuos­sa jo toises­sa postauk­ses­sa, että hitai­ta nuo pääkaupun­gin poikit­tais­lin­jat ovat. Ei pidä ottaa mallia pääkaupunkiseudun nykyisen mallin huonoim­mista omi­naisuuk­sista, tai uskoa, että liiken­net­tä ei voisi toteut­taa parem­min. Helsin­ki on rak­en­tanut täh­ti­mallin. Ei ihme jos poikit­tainen liikenne on huonoa.

    Ris­teävät nopeat runk­olin­jat (Helsin­gin mallia tasa-arvoisem­mat) ovat suuris­sa metropoleis­sa parem­pi ratkaisu kuin yhteen pis­teeseen ripuste­tut. Yksinker­taisi­na esimerkkeinä tule­vat mieleen esimerkik­si Tokio ja Peking, jois­sa on on luotet­tu kehä­malliseen runk­olin­jaan (tämäkään malli ei ole vielä optimaalinen).

    Peri­aat­teessa­han voisi lait­taa Kehäradan lisäk­si toisen lähempänä keskus­taa kulke­van poikit­taisen raskas­raidelin­jan. Poikit­tais­ten raskas­raidelin­jo­jen ongel­ma on vaan se, että suurin osa joutuu vai­h­ta­maan kahdesti matkalla kah­den säteit­täisen lin­jan välil­lä. Sik­si niitä on eri kaupungeis­sa aika vähän.

    Min­un teo­ri­ani oli se, että kun kaupun­ki kas­vaa, täh­ti­malli käy vähitellen huonom­mak­si. Kehära­ta on min­un luok­i­tuk­ses­sani vielä osa täh­ti­mallia, vaik­ka lenkin tekeekin. Sen poikit­taiso­su­us Van­taan taka­mail­la ei juurikaan helpota pääkaupunkiseudun poikit­tais­li­iken­teen ongelmia.

    Poikit­taiset lin­jat sätei­den välil­lä eivät tosi­aan ole kovin tehokkai­ta. Mut­ta tietenkin ne pitäisi jo alun­perin rak­en­taa vahvoik­si runk­olin­joik­si, eikä vain hitaik­si linkeik­si sätei­den välillä.

    Yksi mah­dolli­nen vah­va ja hal­pa poikit­taisy­hteys olisi Turun suu­nan ja Tam­pereen suun­nan rato­jen kytkem­i­nen toisi­in­sa Pasi­lan seu­tuvil­la. Näin nykyisen säde­mallin vaa­ti­ma ylimääräi­nen vai­h­to pois­tu­isi, ja mat­ka nopeu­tu­isi vastaavasti.

    Van­taa ja Espoo olisi pitänyt suun­nitel­la jo kauan sit­ten niin, että niiden suurimpi­en keskusten varaan voi rak­en­taa nopean poikit­taisen linjan.

  66. Yleiskaa­va on yksi vaa­likau­den tarkeim­mistä päätök­sistä, ja se pitäisikin sen takia siirtää yli ensi kevään kun­nal­lis­vaalien. Yleiskaa­va vaikut­taa ratkai­sev­asti kaupun­gin muotou­tu­miseen tulev­ina vuosikymmeninä.
    Sen takia olisi ongel­mallista, jos sama val­tu­us­to, joka on käyn­nistänyt yleiskaava­hankkeen, olisi päät­tämässä myös kaa­van hyväksymisestä.

    Uusi yleiskaavae­hdo­tus tuhoaisi suuren osan kaupun­gin met­sistä ja viher­alueista. Asukkaiden palaut­teel­la tai tehdy­il­lä muis­tu­tuk­sil­la ei ole ollut mitään vaiku­tus­ta kaavae­hdo­tuk­seen. Olisi omi­tu­ista, jos kaupun­gin asukkail­la ei olisi mitään san­omista asiaan.

    1. Yleiskaa­va ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan ase­makaa­va. Sik­si on aivan perustel­tua, että tämä val­tu­us­to tekee yleiskaa­van, pide­tään vaalit ja vaaleis­sa valit­tu val­tu­us­to päät­tää, mitä niille met­sille tehdään.
      Tuo yleiskaa­va tuhoaa suuren osan met­sistä ja viher­alueista perus­tuu var­maankin laskel­maan, että yleiskaa­va tuhoaa kaik­ki ne viher­alueet, joi­ta se ei suo­jele. Siis esimerkik­si Espan puis­ton ja kaik­ki lähivirk­istysalueet, joi­ta yleiskaavaan ei ole merkit­ty, kos­ka se on yleiskaava.
      Tämä yleiskaa­va nimeno­mais­es­ti suo­jelee lähivirk­istysaluei­ta ver­rat­tuna siihen rak­en­tamistapaan, jota edel­liset yleiskaa­vat nou­dat­ti­vat. Jos sil­lä kaupunki­raken­net­ta hajot­taval­la taval­la sijoitet­taisi­in Helsinki­in 250 000 lisäa­sukas­ta, mitään lähivirk­istysaluei­ta ei jäisi. Ja jos men­neel­lä hajaut­tamis­taval­la sijoitet­taisi­in Helsin­gin seudulle 600 000 asukas­ta, met­sää menisi nurin paljon ja maa­ta peit­ty­isi asfaltin ja moot­toritei­den alle. Tämä yleiskaa­va on selvä muu­tos parem­paan suun­taan eri­tyis­es­ti met­sän ja viher­aluei­den kannalta.

  67. Daniel Fed­er­ley: On toki. Ei ole perustajaa.

    Pohjoisko­re­alaises­sa hallintoma­llis­sa tuo kyl­lä onnis­tu­isi, mut­ta ihan niin pitkäl­lä emme vielä ole.

    Piek­sämäen yrit­täjien vuosikok­ous on 3.11. Laite­taan agendalle. 🙂

  68. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ihan oikeasti, jos se elin­ti­la mitä jatkos­sa on tar­jol­la esimerkik­si Pohjois-Pasi­las­sa tai Län­si-Pak­i­las­sa ei riitä, Helsin­gin seudul­la on tar­jol­la run­saasti asun­to­ja, joiden lähel­lä on val­ta­va määrä pel­toa ja met­sää ja joista pääsee samaan aikaan kohtu­ullises­sa ajas­sa, alle tun­nis­sa keskus­taan sekä yksi­ty­isautol­la että joukkoli­iken­teel­lä. Esimerkik­si tääl­lä: https://www.google.com/maps/place/Vanha+vesitorninmäki,+04130+Sipoo,+Finland/@60.3724343,25.2761706,17z/data=!4 m²!3m1!1s0x469202321851da63:0x60958cd94312e402 voi asua kivassj jugend­talos­sa lehtipuuku­jan peräl­lä, on pel­toa ja met­sää joka suun­taan yli 10 kilo­metriä ja Reit­tiop­paan mukaan Kai­vokadulle pääsee 49 minuutissa. 

    Hil­jaisen enemmistön.

    Ja seu­raako hil­jainen enem­mistö sit­ten vain ääneti, kun ruskeat ruudut lev­iävät kaikkialle yhä use­ampi­in paikkoi­hin ja yhä ruskeam­mik­si muuttuen?

    Miten muka ruskea ruu­tu takaa vehrey­den parem­min kuin vihreämpi ruutu?

  69. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Pitää siis pala­ta alku­ti­laan, jos­sa saa kär­siä, olla vaiti ja huu­taa, mut­ta vain, jos tekee sen ääneti?

    Hyvästi.

    Stop tykkänään!

    Turha on tiivistäjien takia jäähyväisiä heit­tää. Mielip­i­teet tulee uskaltaa ja voi­da tuo­da pelot­ta esi­in, kun­han ei mui­ta (tai pui­ta) vahingoita. 

    Päätök­sen­teon seu­rauksi­na riskit ja mene­tyk­set voivat olla val­ta­van paljon suurem­pia. Turhia mene­tyk­siä ei pidä tuot­taa vähäar­voisen edun takia. Sik­si jotkin asi­at vaa­ti­vat paljon miet­intä- ja kyp­syt­telyaikaa, joka niiden tulee saada.

    Se mitä sinäkin kaivan­net, mon­en muun tavoin, on kai vain riit­tävän vehreä, viihty­isä ja monipuo­li­nen kaupun­ki, mis­sä näkymät eivät herätä synkkyyt­tä, vaan asukkaat voivat lop­ul­ta kuul­la keväisin ja kesäisin lin­tu­jen laulua tai hyräil­lä mielessään The Ras­muk­sen tai vaik­ka Saara Aal­lon (upeaääni­nen laula­ja!) innoit­ta­mana: “No fear”, kat­sellen samal­la vaikka 

    auringon kimal­lus­ta merellä,
    lumikiteis­sä puiden oksil­la, iltaruskoa ja auringonlaskuja,
    vapaana lentäviä perhosia,
    taivaal­la liitäviä lin­tu­ja … ja pil­viä, sekä
    syksy­isin maa­han putoavia, värikkäitä lehtiä ja
    talvisin lumihiutaleita.

    Näitä kaupun­gin asukaskin uskoak­seni kaipaa, ainakin enem­män kuin pelkkää asfalt­tia, beto­nia, lasia ja terästä, parkkipaikko­ja, pyöräteitä, cyber­punkkia ja
    näköalat­to­muu­den luo­maa ahdistusta. 

    Kaupungista tulee löy­tyä lähilu­on­toa ja nähtävää eri etäisyyksillä. 

    Laa­jo­ja avaru­uskul­mia, tilaa hengittää.

    Joskus voi toki vai­htelu virk­istää, mut­ta mon­elle hil­jaisen enem­mistön sielulle jo eri vuo­de­na­jat ulkona, asuinympäristöni lähilu­on­nos­sa, anta­vat usko­mat­toman paljon virk­istäviä virikkeitä. Tätä diver­si­teet­tiä ei saa yksipuolis­taa minkään monokult­tuurin palvon­nan tähden.

  70. MIk­si LEX Malmista ei pidä olla huolis­saan ? Ja miten ? Ja kenen ? Onko tuo type­rä yleiskaa­van uud­is­tus jo nui­jit­tu läpi ? 

    Mä olen niin kyl­lästynyt tähän Helsin­gin val­tu­us­ton sanelupoli­ti­ikkaan, varsinkin Hirvei­den (vihreät)
    osalta.

  71. Otin iltalukemisek­si Des­t­ian viime jouluku­us­sa KSV:lle tekemä alus­ta­van Malmin esir­aken­nus­su­un­nitel­man. Piti­hän ne luvut syöt­tää Exceliin:

    Raportin kus­tan­nus­laskel­man mukaan paalu­ja tarvit­taisi­in noin 14 360 000 juok­sumetriä. Se riit­täisi kuusi ker­taa edestakaisin Malmil­ta Nuorgami­in. Lisäk­si yhteen laske­mal­la selviää, että beto­nia paalui­hin ja niihin päälle raken­net­tavi­in laat­toi­hin menisi sel­l­aiset 5,1 miljoon­aa kuutiota.

    Nyrkkisään­tönä pide­tään, että yhteen kuu­tioon betoni­in tarvi­taan 330 Kg sement­tiä ja jos Port­land sementin hiil­i­jalan­jäl­ki on 900 Kg / ton­ni, niin tarkoit­taa se että paa­lu­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­ki on 1,6 miljoon­aa ton­nia CO2:ta. Betoni­te­ol­lisu­u­den mukaan beton­ista raken­netun mod­ernin ker­rostalon elinkaaren hiil­i­jalan­jäl­ki on alle 25 Kg CO2/as.m2. Jos paa­lu­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­ki jyvitetään suun­nitel­lun asun­neliöi­den mukaan olisi Malmille raken­net­tavien asun­to­jen hiil­i­jalan­jäl­ki 1800 Kg CO2/as.m2, eli yli 70-ker­tainen ver­rat­tuna muualle raken­net­tavi­in kerrostaloihin.

    Des­t­ian raportin leipätek­stis­sä tosin ehdote­taan että käytet­täisi­in vielä rajumpaa paa­lu­tus­ta; halka­isi­jal­taan 600 mm:n paalu­ja metrin välein piha-alueil­la ja 700 mm:n paalu­ja metrin välein kat­u­alueil­la. Jälkim­mäi­nen tarkoit­taa, että puo­let maaperästä olisi beto­nia. Ja keskisyvyys alueel­la­han on sel­l­aiset 20 metriä.

    Ken­tän 100 hehtaarin alue on poh­javesialuet­ta ja siihen ollaan suun­nitel­man mukaan tekemässä yli miljoona reikää, jos­sa pinta‑, hule- ja poh­javesi mah­dol­lis­es­ti pää­si­sivät sekoit­tumaan. Myös Longi­no­jan alkuläh­teen vir­taus kul­kee alueen läpi. Tämän lisäk­si rapor­tis­sa ehdote­taan että Longi­no­jan uoman maa-alue mas­sas­ta­biloidaan. Mas­sa siihen tarvi­taan noin 150 000 kuutiota. 

    Tämä lie­nee sitä ”vihreää” rak­en­tamista, tässä on enem­män hiil­i­jalan­jälkeä kun koko ken­tän 80-vuo­tisen his­to­ri­an aikana. Jos alueel­la on sitä sul­fidis­avea niin alueelta lähtevä vesi tulee pilaa­maan paljon luon­toa… Ain­oa val­umaväylä kent­täalueelta on Longi­no­ja, joka on hil­jat­tain kun­nos­tet­tu men­estyk­sekkääk­si mer­i­taime­nen kutupuroksi — mer­i­taimen on äärim­mäisen uhanalainen (CR).

    Ja Longi­no­ja las­kee Van­taa­jo­keen, jos­sa elää Euroopan merkit­tävin pop­u­laa­tio vuolle­jok­isim­pukkaa, äärim­mäisen uhanalainen (CR) sekin.

    Että sin­nepä sit­ten vain.

  72. Juho Laatu: Kaiken keskit­tämi­nen yhdelle niemelle on tosi­aan teho­ton­ta. Olen joskus käyt­tänyt poikit­tais­lin­jaa Keilaniemestä Itäkeskuk­seen, mut­ta sen nopeus ei ollut todel­lakaan runkolinjakelpoinen. 

    Hajau­tuneessa kaupunki­rak­en­teessa on pakko olla kah­den eri tason lin­jo­ja, mis­tä tuo on hyvä esimerk­ki. Bus­si 550 ja sen tule­va seu­raa­ja ovat hitai­ta ja usein pysähtele­viä (kut­su­taan tätä vaik­ka tasok­si 3) ja Itäkeskuk­ses­ta Keilaniemeen pääsee myös metrol­la (taso 2). 

    Juho Laatu: Nykyisen kokoises­sa metrop­o­lis­sa rauhoit­taisin jo keskus­taa, enkä rak­en­taisi enää lisää sinne pää­tyviä reit­te­jä. Van­haa keskus­taa voisi hyvin kehit­tää kävely‑, pyöräi­ly- ja ratikkakeskus­tak­si. Liiken­teen ja rak­en­tamisen pain­opis­teen voisi jo siirtää muualle.

    Miten se nyt siis ei ole kävely‑, pyöräi­ly- ja ratikkakeskusta?

    Juho Laatu: Yksi mah­dolli­nen vah­va ja hal­pa poikit­taisy­hteys olisi Turun suu­nan ja Tam­pereen suun­nan rato­jen kytkem­i­nen toisi­in­sa Pasi­lan seu­tuvil­la. Näin nykyisen säde­mallin vaa­ti­ma ylimääräi­nen vai­h­to pois­tu­isi, ja mat­ka nopeu­tu­isi vastaavasti. 

    Kyl­lähän täl­laisia on help­po heit­el­lä, mut­ta tuo tarkoit­taisi tähti­ti­eteel­lisiä kus­tan­nuk­sia, sil­lä pää- ja rantaradal­la molem­mil­la olisi pakko ajaa kak­si ker­taa enem­män vuoro­ja kuin nyt, tai sit­ten kaik­ki Helsin­ki C:lle ja Pasi­laan menevät jou­tu­isi­vat vai­h­ta­maan junaa.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Yleiskaa­va ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan asemakaava. 

    Ase­makaa­va ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan ton­tin haltija.

    Ton­tin halti­ja ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan rakennuttaja.

    Raken­nut­ta­ja ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan asun­non ostaja.

    Asun­non osta­ja ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan rakennusyritys.

    Raken­nusyri­tys ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan kaivinkone.

    Kaivinkone ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan koneen kuljettaja.

    (Halu­aisin jatkaa tätä ketjua, mut­ta kul­jet­ta­ja on niin hel­posti kor­vat­tavis­sa, että tosi­asi­as­sa tässä pis­teessä puu on jo kaatunut ja met­sä tai viher­alue menetet­ty. Kuka tuhosi viheralueen?)

    Kaivinkoneen kul­jet­ta­ja ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan kaivinkoneen kul­jet­ta­jan työmatka.

    Kaivinkoneen kul­jet­ta­jan työ­mat­ka ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan raitiovaunu.

    Raitio­vaunu ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan töi­hin menevä kaivinkoneenkuljettajamatkustaja.

    Kaivinkoneenkul­jet­ta­ja­matkus­ta­ja ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan kaivinkoneenkul­jet­ta­jan tulota­soon sopi­va asun­to ratikkavyöhykkeeltä.

    Matkus­ta­van kaivinkoneenkul­jet­ta­jan tulota­soon sopi­va asun­to ratikkavyöhyk­keeltä ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan yleiskaaval­la ratikkavyöhyk­keen asun­to­ja huokeut­tanut poliitikko. 🙂

    Astet­ta vakavam­min, jos yleiskaavas­sa jotain sal­li­taan, 35 vuo­den aika­jän­teel­lä se toden­näköisem­min toteu­tuu kuin on toteu­tu­mat­ta. Ilman yleiskaa­van lupaa tuho­ta met­sää met­sä ei tuhou­tu­isi ikinä, mut­ta kun lupa on annet­tu, mikä tahansa tule­va val­tu­us­to saa sen tuho­ta eikä kun­ta­laisil­la ole enää mitään lail­lista keinoa estää tuhoa.

  74. “Yleiskaa­va ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan ase­makaa­va. Sik­si on aivan perustel­tua, että tämä val­tu­us­to tekee yleiskaa­van, pide­tään vaalit ja vaaleis­sa valit­tu val­tu­us­to päät­tää, mitä niille met­sille tehdään.”

    Mik­si asukkaat halu­taan mukaan vas­ta kun ase­makaavo­ja laa­di­taan? Mik­si on niin vaar­al­lista, että asukkaat pää­si­sivät päät­tämään myös yleiskaavasta?

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleiskaa­va ei tuhoa neliömetriäkään met­sää eikä viher­aluei­ta. Niiden tuhoamiseen tarvi­taan asemakaava.


    Tämä yleiskaa­va nimeno­mais­es­ti suo­jelee lähivirk­istysaluei­ta ver­rat­tuna siihen rak­en­tamistapaan, jota edel­liset yleiskaa­vat nou­dat­ti­vat. Jos sil­lä kaupunki­raken­net­ta hajot­taval­la taval­la sijoitet­taisi­in Helsinki­in 250 000 lisäa­sukas­ta, mitään lähivirk­istysaluei­ta ei jäisi. Ja jos men­neel­lä hajaut­tamis­taval­la sijoitet­taisi­in Helsin­gin seudulle 600 000 asukas­ta, met­sää menisi nurin paljon ja maa­ta peit­ty­isi asfaltin ja moot­toritei­den alle. Tämä yleiskaa­va on selvä muu­tos parem­paan suun­taan eri­tyis­es­ti met­sän ja viher­aluei­den kannalta.

    Jos kat­se­lemme maail­maa, jos­sa pako­lais­ten määrä lie­nee erään arvion mukaan (lähdet­tä en enää muista) yli 60 miljoon­aa ihmistä, voivat maamme tai kaupunkimme ongel­mat vaikut­taa aika pie­niltä. Jokaisel­la lie­nee kuitenkin tärkeä oikeus hyvään asuinympäristöön ja hyvään elämään, mut­ta ei kai sen­tään niin, että se tapah­tuu muiden kustannuksella?

    Ei liene mah­dol­lista, että Pohjo­is­maat, tai Suo­mi yksin ottaisi­vat nuo kaik­ki hoitaak­seen. Jos kaik­ki otet­taisi­in Suomeen, menisimme väk­ilu­vus­sa ilmeis­es­ti jopa Ran­skan ohi (ilman Ran­skan ns. Merentakaisia alueita). 

    Mihin rah­keemme (lue kan­tokykymme ja varamme) tääl­lä oikein riit­tävät, ja mil­lä aikataul­ul­la, kun työt­tömiäkin on paljon? Onko siir­to­laisu­us ollut men­estyk­sen salaisu­us Atlantin takana? Onko kukaan laskenut, tai arvioin­ut, miten suur­ta voi maan (tai kaupun­gin) hal­li­tu ja ongel­ma­ton asukaslu­vun kasvu olla esimerkik­si voimakkaan siir­to­laisu­u­den puitteissa?

    Mik­sei näistä, maan ja sen kaupunkien kehi­tyk­seen ja har­moniseen tas­apain­oon vaikut­tavista asioista keskustel­la (ihan rauhal­lis­es­ti, mut­ta) enem­män? Lisää pahenevia ongelmia ei var­maankaan kukaan halua, mut­ta ymmärtääkö jokainen keskusteli­ja vuorovaiku­tuk­set ja asioiden run­saan moni­u­lot­teisu­u­den sekä laajakantoisuuden?
    — - — - -

    Ymmär­ränkö asian oikein? Olisit heti sanonut, jos uusi yleiskaa­va vie päätök­sen­teon lähem­mäs lähidemokra­ti­aa? Se edel­lyt­tää asukkail­ta kuitenkin aiem­paa enem­män ajankäyt­töä. Miten määritel­lään sil­loin “lähialue”? Kant­ti­in­sa sadan metrin ruudut eivät ole ehkä aina ja kaikkial­la sopi­van kokoisia tuo­ta varten.

  76. Cap­tain Awe­some: Just nor­jalaiset tutk­i­jat tuli­vat johtopäätök­seen, että jopa puo­let kaikesta val­tamerten mikro­muo­vista on peräisin auto­jen renkaista ja niiden raapi­mas­ta tei­den pinnoitteista.
    Sil­lä lailla… 

    No, amerikkalaisethan tosi­aan tykkäävät päällystää asfalt­tisia parkkipaikko­jaan muovilla…

  77. Sakke:

    … auringon kimal­lus­ta merel­lä, lumikiteis­sä puiden oksil­la, iltaruskoa ja auringonlasku­ja, vapaana lentäviä per­hosia, taivaal­la liitäviä lin­tu­ja … ja pil­viä, sekä syksy­isin maa­han putoavia, värikkäitä lehtiä ja talvisin lumihiutaleita.

    Näitä kaupun­gin asukaskin uskoak­seni kaipaa, ainakin enem­män kuin pelkkää asfalt­tia, beto­nia, lasia ja terästä, parkkipaikko­ja, pyöräteitä, cyber­punkkia ja näköalat­to­muu­den luo­maa ahdistusta. 

    Ei kukaan kaipaa pelkkää asfalt­tia ja beto­nia, tarvi­taan myös grah­fit­te­ja ja muraaleja.

  78. Yleiskaa­va yli vaalien:
    Mik­si asukkaat halu­taan mukaan vas­ta kun ase­makaavo­ja laa­di­taan? Mik­si on niin vaar­al­lista, että asukkaat pää­si­sivät päät­tämään myös yleiskaavasta?

    Asukkaat ovat olleet mukana yleiskaavas­ta päättämässä. 

    Tämän yleiskaa­van yhtey­dessä on jär­jestet­ty enem­män työ­pa­jo­ja, kuulemisti­laisuuk­sia, inter­ak­ti­ivisia net­tiky­se­ly­itä, lausun­tok­ier­roksia yms kuin koskaan aikaisem­min. Kansalaisak­ti­ivi­su­us on ollut ennen näkemät­tömän voimakas­ta, ja se myös näkyy lop­putu­lok­ses­sa; täl­lä ker­taa ääneen ovat päässeet myös muut kuin NIM­BYt. Ja viimekädessä kaa­van myös hyväksyy asukkaiden val­it­se­mat edus­ta­jat, kuten edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa kuuluukin. 

    Ei yleiskaa­va mikään perus­tus­la­ki ole, ei sille tarvi­ta mitään kah­den perät­täisen val­tu­us­ton hyväksyn­tää. Jos enem­mistö val­tu­us­tos­ta kan­nat­taa niin sil­loin demokra­tia toteu­tuu siten kuin sen Suomen val­tiosään­nön mukaan kuu­luukin toteu­tua. Jos ei miel­lytä, niin sit­ten vaan lob­baa­maan kansane­dus­ta­jia lain muuttamiseksi.

    Ja jos uusi val­tu­us­to ei tykkää van­han val­tu­us­ton yleiskaavas­ta, pros­essin voi aloit­taa alus­ta. Ei sitä mikään estä.

  79. Yleiskaa­va pitäisi palaut­taa uuteen valmis­telu­un, jos­sa ylim­i­toitet­tu­ja asukas­tavoit­tei­ta tark­iste­taan ja myös kaupun­gin asukkaiden näke­myk­set kaupun­gin kehit­tämis­es­tä huomioitaisiin. 

    Uudelleen­valmis­telus­ta ei ole mitään hait­taa kenellekään luku­unot­ta­mat­ta nyky­isiä val­tu­utet­tu­ja, joil­la on hillitön kiire saa­da kaa­va hyväksyt­tyä vielä ennen ensi kevään kunnallisvaaleja.

  80. Objek­ti­ivi­nen: Jos paa­lu­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­ki jyvitetään suun­nitel­lun asun­neliöi­den mukaan olisi Malmille raken­net­tavien asun­to­jen hiil­i­jalan­jäl­ki 1800 Kg CO2/as.m2, eli yli 70-ker­tainen ver­rat­tuna muualle raken­net­tavi­in kerrostaloihin.

    Aluete­hokku­ut­ta nyt ainakin pitäisi nos­taa, että suhde para­nee. Paalu­jen määrä on kyl­lä huikea: 30 ker­taa niin paljon kuin Pikku-Huopalahdessa. Puu­paaluil­la (joiden pääl­lä Helsin­gin keskus­tas­sa on satavuo­ti­ai­ta talo­ja) voisi myös keven­tää hiilijalanjälkeä.

    Objek­ti­ivi­nen:
    Tämä lie­nee sitä ”vihreää” rak­en­tamista, tässä on enem­män hiil­i­jalan­jälkeä kun koko ken­tän 80-vuo­tisen his­to­ri­an aikana.

    Olen­nainen kysymys on, mikä on vai­h­toe­hto. Asum­i­nen Nur­mi­järvel­lä aiheut­taa kaikkein suurim­man hiilijalanjäljen.

  81. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Hajau­tuneessa kaupunki­rak­en­teessa on pakko olla kah­den eri tason lin­jo­ja, mis­tä tuo on hyvä esimerk­ki. Bus­si 550 ja sen tule­va seu­raa­ja ovat hitai­ta ja usein pysähtele­viä (kut­su­taan tätä vaik­ka tasok­si 3) ja Itäkeskuk­ses­ta Keilaniemeen pääsee myös metrol­la (taso 2). 

    Samaa mieltä siitä, että kak­si tasoa on luote­va läh­estymistapa. Pitkät runk­olin­jat ykköstä, lyhyet liityn­tälin­jat kakkosta.

    Miten se nyt siis ei ole kävely‑, pyöräi­ly- ja ratikkakeskusta?

    Helsin­gin metropo­lialu­uen reunal­la ole­vaa keskus­taa yritetään pitää (noiden lisäk­si) läh­es ain­oana runk­olin­jo­jen (ja monien muidenkin lin­jo­jen) solmukohtana.

    Kyl­lähän täl­laisia on help­po heit­el­lä, mut­ta tuo tarkoit­taisi tähti­ti­eteel­lisiä kus­tan­nuk­sia, sil­lä pää- ja rantaradal­la molem­mil­la olisi pakko ajaa kak­si ker­taa enem­män vuoro­ja kuin nyt, tai sit­ten kaik­ki Helsin­ki C:lle ja Pasi­laan menevät jou­tu­isi­vat vai­h­ta­maan junaa.

    Kus­tan­nuk­set oli­si­vat varsin pienet, sil­lä karkeasti tarvit­taisi­in vain pätkä rataa (jo rat­api­hakäytössä ole­valle alueelle) ja ehkä yksi uusi ase­maraken­nus. Jos nykyi­nen rat­api­ha säi­ly­isi (tarve vähe­nee), pitäisi rak­en­ta sil­ta tai tunneli.

    Vuoro­ja ei tarvit­taisi kah­ta ker­taa nyky­istä määrää, sil­lä kaikkien vuoro­jen ei tarvit­sisi enää ajaa keskus­taan. Osa ajaisi, osa ei. Lisäk­si voisi olla eri­laisia jatkoy­hteyk­siä / liityn­täy­hteyk­siä keskustaan.

    Radikaaleim­mil­laan voisi jär­jestää yhden supernopean ja sup­per­ti­heän yhtey­den Helsin­gin rautatiease­mal­ta Pasi­lan uudelle rautatiease­malle (ja molem­mista päistä pidem­mällekin). Koko välin lin­nun­lauluineen voisi bule­vardis­oi­da tai puis­tois­taa, jos uusi yhteys olisi maanalainen.

    Pasi­lan jär­jeste­lyn suurin etu olisi siis keskeis­ten runk­olin­jo­jen päi­den yhdis­tämi­nen, mikä mah­dol­lis­taisi tehokkaan joukkoli­iken­teen noiden runk­ol­njo­jen taa­jamien välillä.

  82. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Miten se nyt siis ei ole kävely‑, pyöräi­ly- ja ratikkakeskusta?

    P.S. Suun­nitel­maan voi yhdis­tää vielä joidenkin keskus­tan toimis­toraken­nus­tan muut­tamisen asun­noik­si, niin keskus­tan paikallisu­us para­nee, ja sen aiheut­ta­ma pen­delöin­tili­ikenne vähe­nee. Näin saataisi­in lisää aitoa elävää käve­ly- / pyöräi­ly- / ratikkakeskus­taa nykyisen kahdek­san tun­nin toimis­tokeskus­tan sijaan.

  83. Juho Laatu: Tuos­ta ongel­mas­ta pääsee helpoiten eroon niin, että muut­taa muu­ta­man keskus­tan toimis­to­talon asuin­talok­si. Paikalli­nen muu­tos siis riit­tää. Keskus­puis­toa ei tarvitse tämän vuok­si uhrata.

    Muu­ta­man keskus­tan toimis­to­talon…? 🙂 Olet sinä melkoinen velikulta.

    Helsin­ki — ja useim­mat muut pääkaupunkiseudut — imi­sivät tyhji­in lop­ul­ta joka ikisen pienem­män asu­tuskeskuk­sen jos niistä vain löy­ty­isi kukkaroys­täväl­lisiä asuntoja.

    Ei sil­lä lähi­hoit­sul­la ole varaa asua siinä Helsin­gin ydinkeskus­tan entisessä toimistotalossa.…

    ***

    Onnea muuten uuden vihreän puolueen rak­en­tamistyöhön. Ette siis harkinne ainaaan ensim­mäiseen puolueo­hjel­man ver­sioon tavoitet­ta linko­lalais­es­ta ihmis­ten hävittämisestä…? 😉

  84. anonyy­mi: No, amerikkalaisethan tosi­aan tykkäävät päällystää asfalt­tisia parkkipaikko­jaan muovilla…

    En tiedä oliko tämä ken­ties sarkas­mia vai mitä, mut­ta en itse ole keemikko, niin en tiedä mitä kaikkea ihmi­nen kaikessa viisaudessaan osaa asfalt­ti­in halutes­saan tunkea, mut­ta ei lähtöko­htais­es­ti yllät­täisi yhtään jos sinne joukkoon muovi­akin jostain syys­tä tuupattaisiin.

    Tietäisiköhän joku pal­stal­la päivys­tävistä insinööreistä..?

  85. Juho Laatu: Liityn mukaan, jos sel­l­ainen syn­tyy. Pari muu­takin ehtoa tosin on.

    Ker­ro lisää!

    Et siis itse kuitenkaan lähde asi­aa aja­maan eteen­päin koska…?

  86. Sakke: Ja seu­raako hil­jainen enem­mistö sit­ten vain ääneti, kun ruskeat ruudut lev­iävät kaikkialle yhä use­ampi­in paikkoi­hin ja yhä ruskeam­mik­si muuttuen?

    Miten muka ruskea ruu­tu takaa vehrey­den parem­min kuin vihreämpi ruutu?

    Eihän tässä olla tekemässä val­in­taa ruskean ja vihreän ruudun välil­lä, vaan yhden tum­man­ruskean ruudun + yhdek­sän vihreän ja yhdek­sän haalean ruskean + yhden vihreän välil­lä, noin esimerkiksi.

  87. Daniel Fed­er­ley: Pohjoisko­re­alaises­sa hallintoma­llis­sa tuo kyl­lä onnis­tu­isi, mut­ta ihan niin pitkäl­lä emme vielä ole. 

    Ihan yhtä hyvin kävisi eteläko­re­alainenkin hallintoma­lli. Etelä-Korea teol­lis­tui äärim­mäisen val­tio­jo­htoisel­la, dirigis­tisel­lä poli­ti­ikalla, jos­sa hal­li­tus suo­raan saneli suuryri­tys­ten johdolle usein mm. juuri sen, minne tuotan­to­laitok­sia peruste­taan ja minne ei.

    Kuten yleen­säkin, kun joku Suomes­sa yrit­tää olla haus­ka rin­nas­ta­mal­la jonkin asian Pohjois-Kore­aan, kyseessä on asia, joka luon­nehtii yhtä lail­la myös Etelä-Kore­aa — val­tio­ta, joka on ollut sotati­las­sa Pohjois-Kore­an kanssa läh­es 70 vuot­ta. Olen kir­joit­tanut tästä toisaal­la, mut­ta vaiku­tus­ta sil­lä ei ole paljon ollut.

  88. XX:
    No mitä aiotte tehdä jos kansalaisa­loite “Lex Mal­mi” menee läpi eduskun­nas­sa? Mis­tä puut­tuvat maat 25.000 asukkalle ote­taan jos yleiskaa­va on päätet­ty ja kan­si on kiinni?

    Lähetetään KSV ja KSL etsimään sopivia paikko­ja lentäen meno­lipun kanssa vaik­ka tällä:
    “http://www.biplane.link/images/antonov-an‑2.jpg”,
    tai ehkä mielum­min tällä:
    “https://www.runway8l.com/static/images/videos/thumbs/43326/max_43326.jpg” !

  89. Objek­ti­ivi­nen: kus­tan­nus­laskel­man mukaan paalu­ja tarvit­taisi­in noin 14 360 000 juoksumetriä. 

    Pait­si ettet ottanut alku­peräis­es­tä dis­in­for­maa­tios­ta kor­jat­tua ver­sio­ta (25 Kg CO2/as.m2. per vuosi eli väärinkin las­ket­tuna 50 vuo­den käyt­töiälle 36 Kg/m2/vuosi), luvut ovat muutenkin pielessä kos­ka et tark­istanut mitä pilar­ista­biloin­ti on.

    Viit­taa­masi kus­tan­nus­laskel­man mukaan paalu­ja tarvit­taisi­in noin 27 183 metriä. 30x30 cm paaluina siitä tulee 727 ton­nia CO2:ta. Paalu­jen päälle tule­vat paalu­laatat ovat tilavu­udeltaan taulukon mukaan 5336 m³, eli 1585 ton­nia CO2:ta.

    Lop­ut juok­sumetrit ovat pilar­ista­biloin­tia, jos­sa teräl­lä maan sisään sekoite­taan sideainet­ta, yleen­sä kalkkia ja sement­tiä 1:1 ‑suh­teessa onton pilar­in muo­dos­sa yhteen­sä n. 25–46 kg/metri 600 mm pilarikool­la. Tarkoi­tus ei ole että kiin­teä betoni kan­taisi maan­pääl­lisen raken­nel­man koko mas­san, vaan se pitää maa­mas­sat stabi­ileina jot­ta ne voivat kan­taa mas­san. Jos ote­taan keskiar­vo vai­htelu­välin rajoista, eli 35,5 kg/metri, puo­let tuos­ta on sement­tiä ja jos lask­it oikein juok­sume­trien kokon­ais­määrän, pilarei­den 14 332 800 metriä tarvit­se­vat 254 000 ton­nia sement­tiä, eli 229 000 ton­nia CO2:ta. Asuin­neliölle jää kaik­ista näistä enää 258 kg CO2/as.m2. Asum­isa­jan min­imille 50 vuot­ta se tekee 5 kg/vuosi/neliömetri.

    Kun alueen asukkaat ovat kaukoläm­mön piiris­sä eivätkä sähkö- tai öljyläm­mi­tyk­sen varas­sa jos­sain muual­la, läm­mi­tyspäästöis­sä säästetään neliömetriä kohden (mata­laen­er­giat­alon läm­mi­tysku­lu­tuk­sel­la 75 kWh/m2vuosi) 15, jopa 37 kg CO2:ta/neliömetri/vuosi.

    Eikä tei­denkään rak­en­t­a­mi­nen ja lev­en­tämi­nen CO2-vapaa­ta ole jos asun­not tehdään kauemmas.

  90. Juho Laatu: Radikaaleim­mil­laan voisi jär­jestää yhden supernopean ja sup­per­ti­heän yhtey­den Helsin­gin rautatiease­mal­ta Pasi­lan uudelle rautatiease­malle (ja molem­mista päistä pidem­mällekin). Koko välin lin­nun­lauluineen voisi bule­vardis­oi­da tai puis­tois­taa, jos uusi yhteys olisi maanalainen. 

    Voisi ja voisi, mut­ta mitä luulet radan­var­silähiöi­den tuumaa­van tästä suun­nitel­mas­ta? Kauko­ju­nat ovat kuitenkin aika pieni osu­us rautatiease­man liiken­teestä. Olisi nimit­täin aikamoinen potku nivusi­in lähiöa­su­jille lait­taa korkein­taan puolen tun­nin suo­ralle yhtey­delle täysin tarpee­ton pakolli­nen vaihto.

    Cap­tain Awe­some: En tiedä oliko tämä ken­ties sarkas­mia vai mitä 

    Ei valitet­tavasti ole kuin korkein­taan osak­si. Päällystävät asfalt­tia kulu­misen estämisek­si. En toki väitä tietäväni, mis­tä aineesta on kyse, mut­ta melko var­masti kyse on jonkin­lais­es­ta muovista.

  91. Cap­tain Awe­some: Muu­ta­man keskus­tan toimis­to­talon…? Olet sinä melkoinen velikulta.

    Helsin­ki – ja useim­mat muut pääkaupunkiseudut – imi­sivät tyhji­in lop­ul­ta joka ikisen pienem­män asu­tuskeskuk­sen jos niistä vain löy­ty­isi kukkaroys­täväl­lisiä asuntoja.

    Suurim­mat tapaa­vat pitää puolen­sa kasvuk­il­pailus­sa, ja imevät siis mielel­lään itseen­sä kaiken mah­dol­lisen. Kaikissa pääkaupungeis­sa asunot ovat kalli­ita. Helsingin/pääkaupunkiseudun lisärak­en­t­a­mi­nen on per­in­teis­es­ti nos­tanut hin­to­ja lisää. Se aja­tus, että Helsin­gin jatku­va kasvu aikaan­saisi hin­to­jen putoamisen, vaatii hyvän määrän mielikuvitusta.

    Pitää muis­taa, että pääkaupun­ki kerää aina kiin­nos­tunei­ta ympärilleen. Jos halu­aa pyra­midin huip­ulle, pääkaupunki­in pyrkimi­nen on selvästi elämässä eteen­päin pyrkiville yksilöille järkevä strate­gia. Pääkaupungista löy­tyy sekä kärkipaikko­ja itselle, että run­saasti kärkipaikoil­la ole­vien pöy­diltä putoavia muru­sia, ja val­tion sat­sauk­sia. Pääkaupn­ki siis kyke­nee imemeään paljon mas­saa ympärilleenn, siitä riip­pumat­ta, onko se talouden ja ihmis­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta järkevää vai ei.

    Ei sil­lä lähi­hoit­sul­la ole varaa asua siinä Helsin­gin ydinkeskus­tan entisessä toimistotalossa….

    Ydinkeskus­tas­sa voi asua pääasi­as­sa rikkaitakin, ja lähi­hoita­jat voivat pen­delöidä (kokon­ais­pendelöin­ti vähe­nee silti). Tai vai­h­toe­htois­es­ti mak­se­taan heille enem­män palkkaa, jot­ta heil­lä on varaa asua keskus­tas­sa. Ja tietenkin sekin käy, että peruste­taan val­taosa hoitopaikoista vähän sivum­malle. Maakun­nis­sa olisi ainakin hal­paa. Maakun­nat toteut­ta­vat nytkin ter­veyspalvelui­ta varsin taloudel­lis­es­ti. Helsin­gin kasvu ei ole ongelmien ratkaisemisek­si tarpeen.

    ***

    Onnea muuten uuden vihreän puolueen rak­en­tamistyöhön. Ette siis harkinne ainaaan ensim­mäiseen puolueo­hjel­man ver­sioon tavoitet­ta linko­lalais­es­ta ihmis­ten hävittämisestä…? 

    Linko­lal­ta voisi monis­sa kohdin ottaa oppia ana­lyysipuolelta. Johtopäätök­sis­sä olisin kuitenkin vähän pidät­tyväisem­pi (kuten esimerkik­si ihmis­ten hävit­tämisen suositeltavu­udessa) 🙂 . Helsin­gin poli­itikko­jen väestömäärän kas­vat­tamiseen tähtäävät kaavail­lut voisi ilmas­ton ja muun luon­non kestokyvyn rajal­lisu­u­den vuok­si unohtaa.

  92. Cap­tain Awe­some: Ker­ro lisää!

    Et siis itse kuitenkaan lähde asi­aa aja­maan eteen­päin koska…?

    Sit­ten kun näen edessäpäin onnis­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia, nos­tan kyl­lä kytk­in­tä. Mut­ta jos kat­soo ympärilleen, täl­läkin pal­stal­la on paljon vihertävän maail­mankat­so­muk­sen omaavia henkilöitä, mut­ta hyvin vähän tukea nyky­istä tehokkaam­malle luon­toa suo­jel­e­valle poli­ti­ikalle. Tois­taisek­si täl­lainen yleinen tilanteen tarkkailu ja muiden kiin­nos­tuk­sen herät­te­ly sat­un­naisin keinoin on “kus­tan­nuste­hokkaam­paa” kuin yhden ylimääräisen toim­i­mat­toman puolueen perus­t­a­mi­nen. Ker­ro kun edes kouralli­nen vapaae­htoisia on koossa.

    Mainit­semis­tani lisäe­hdoista voin maini­ta esim. sen, että pitäisi olla 1) valmius tin­kiä jonkin ver­ran totu­tus­ta kulu­tus­ta­sos­ta, eikä siis tavoitel­la ensisi­jais­es­ti oman talouden kas­vat­tamista, 2) valmius toimia etuno­jas­sa myös Suomen tasol­la, vaik­ka muut maat oli­si­vat hie­man hitaampia, 3) valmius suo­ja­ta Suomen talout­ta rajoil­la (esim. hiilivuodon estämisek­si), jos hom­ma ei muuten pelitä, 4) halu vähen­tää fos­si­ilis­ten käyt­töä konkreet­tis­es­ti nyt heti (ei siis toivea­jatel­tuna tuuli­tuki­ais­ten siu­vaiku­tuk­se­na tms.), 5) ja myös halu vähen­tää Suomen luon­non kuor­mi­tus­ta nyt (ei siis tukia risu­paketeille yms. rasitus­ta lisääville han­kkeille). Uskon siis enem­män omi­in konkreet­tisi­in heti alka­vi­in toimi­in kuin hyvää tarkoit­tavaan maail­mo­ja syleilevään toivea­jat­telu­un. Kel­paa­vatko ehdot sinulle?

  93. Cap­tain Awe­some: En tiedä oliko tämä ken­ties sarkas­mia vai mitä, mut­ta en itse ole keemikko, niin en tiedä mitä kaikkea ihmi­nen kaikessa viisaudessaan osaa asfalt­ti­in halutes­saan tunkea, mut­ta ei lähtöko­htais­es­ti yllät­täisi yhtään jos sinne joukkoon muovi­akin jostain syys­tä tuupattaisiin.

    Tietäisiköhän joku pal­stal­la päivys­tävistä insinööreistä..?

    Maail­mal­la tuo­ta (jäte)muovin sekoit­tamista on ehkä enem­mänkin har­rastet­tu, mut­ta Suomes­sa hom­ma lop­pui lyhyi­den kokeilu­iden jäl­keen, kun asfalt­timiehet alkoi­vat hal­lusi­noi­da kesken työpäivän. (No, eivät kai varsi­nais­es­ti hal­lusi­noimaan, mut­ta jotain pahoin­voin­tia ja sekavu­ut­ta kuuman muovi­as­faltin huu­ruista tuli).

    Sinän­sähän idea oli ihan hyvä — oltaisi­in päästy eroon lajit­telemat­tomas­ta ja likaises­ta jäte­muo­vista, joka ei mihinkään muuhun uusiokäyt­töön kel­paa, ja samal­la myös asfaltin kestävyys olisi kas­vanut selvästi. (Oliko sen nyt niin, että mas­sa olisi säi­lynyt jous­tavam­pana ja kivi­ma­te­ri­aali olisi pysynyt parem­min sidot­tuna mas­saan — ja että tästä olisi seu­ran­nut esim. pakkas­ra­pau­tu­misen väheneminen?)

    No, nyt samaa yritetään vis­si­in jauhe­tu­il­la van­hoil­la autonrenkailla…

    Muuten asfaltin sekaan on kait laitet­tu vai­hetel­e­val­la men­estyk­sel­lä mm. sel­l­ua, masu­u­nikuon­aa (Oulun katkeil­e­vat jakopään­hi­h­nat) jne.

  94. teekkari:

    Tämän yleiskaa­van yhtey­dessä on jär­jestet­ty enem­män työ­pa­jo­ja, kuulemisti­laisuuk­sia, inter­ak­ti­ivisia net­tiky­se­ly­itä, lausun­tok­ier­roksia yms kuin koskaan aikaisemmin. 

    Kuul­tu on mut­tei kuun­nel­tu. Ongel­mallista olisi, jos sama val­tu­us­to, joka on käyn­nistänyt yleiskaava­hankkeen, olisi itse päät­tämässä myös sen hyväksymis­es­tä ilman että kaupun­gin asukkail­la olisi mitään san­omista asiaan.

  95. Urbaani Helsingis­sä: Ei kukaan kaipaa pelkkää asfalt­tia ja beto­nia, tarvi­taan myös grah­fit­te­ja ja muraaleja.

    Kaupun­ki voisi selvit­tää mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta graf­fiteille esimerkik­si Sotka­tien ja Telkkäku­jan yhdis­tävän tun­nelin toiselle seinälle. (Toinen seinä kan­nat­taisi kyl­lä säästää vaaleam­pana pin­tana, jot­ta läpikulku tun­nelista säi­lyy riit­tävän val­oisana ja jot­ta kaik­ki uskalta­vat sieltä kulkea.) 

    Muu­tamille osaav­ille tek­i­jöille tar­jot­tu­jen seinäpin­to­jen käytön perus­teel­la voisi sit­ten pitää kil­pailun siitä, mis­tä tykätään eniten (ja mis­tä ei). Ainakin yksi osa-ala kan­nat­taisi kuitenkin säästää jatkoon, lähin­nä alati vai­h­tuville määräaikaisille töille, jot­ta myös uudet kyvyt saisi­vat mah­dol­lisu­u­den kokeil­la taito­jaan ja saa­da kokea esim. 2–3 viikon näyt­teil­läolon aikana ker­tyneen yleisö­palaut­teen (ja päälle­maalauk­sen riskin) mukanaan­tuo­mat ilot ja surut. Olisiko tässä mitään ideaa?

    Giraf­fe­ja, eikun muraale­ja varten löy­tynee kaupungista tasaisen har­maan tyl­sää beton­ista seinäpin­taa paljonkin. Isokaaren lop­pupäässä ole­van talon seinään piirtää tosin aurinko ja eräs puu yhteis­tu­umin, tiet­tynä vuo­de­naikana ja pil­vettöminä iltoina, kau­ni­in var­joku­van muutenkin. Voisi­han se olla haus­ka nähdä, mil­loin esimerkik­si muraalin kirahvi ulot­tuu syömään puun liikku­van var­jon lehvästöä. Lop­pusyksys­tä ja talvi­aikaan voisi­vat mm. Kata­ja­har­jun sil­lal­ta mm. Tapi­o­laan, Keilaniemeen sekä Lin­holms­fjär­de­nille ja Wes­t­endin rantaan asti avau­tu­via PITKIÄ NÄKYMIÄ kat­so­maan tule­vat tur­is­titkin sit­ten ihme­tel­lä, miten kirahvi pär­jää pitkän tal­ven yli seu­raavaan kesään asti.

    Luon­to, taide ja kult­tuuri voivat piristää ihmis­ten eloa myös pimenevässä syksyssä, joskus pienen ihmeen tavoin!

  96. Kuul­tu on: Kuul­tu on mut­tei kuun­nel­tu. Ongel­mallista olisi, jos sama val­tu­us­to, joka on käyn­nistänyt yleiskaava­hankkeen, olisi itse päät­tämässä myös sen hyväksymis­es­tä ilman että kaupun­gin asukkail­la olisi mitään san­omista asiaan.

    Minä olen kaupun­gin asukas, näen yleiskaa­van paran­nuk­se­na nykyiseen, ja halu­an, että se hyväksytään mielel­lään eilen.
    Itsen­sä asukkaiden edus­ta­jik­si nimit­täneet aktivis­tit voivat ihan vapaasti lähteä vaalei­hin oma­l­la listal­la, niin nähdään, paljonko asukkai­ta on yleiskaa­van kaatamisen takana.

  97. Kuul­tu on: Kuul­tu on mut­tei kuun­nel­tu. Ongel­mallista olisi, jos sama val­tu­us­to, joka on käyn­nistänyt yleiskaava­hankkeen, olisi itse päät­tämässä myös sen hyväksymis­es­tä ilman että kaupun­gin asukkail­la olisi mitään san­omista asiaan.

    Val­tu­us­toil­la on aika yleis­es­ti tapana päät­tää asioista, jot­ka se on aloit­tanut. Vaa­timus, että päätös pitäisi jät­tää lep­äämään vaalien yli, kuu­lostaa melko lail­la perus­tus­lain säätämisjärjestyk­seltä, enkä yleiskaavaa nyt ihan perus­tus­laki­in rin­nastet­ta­vana pitäisi.

  98. anonyy­mi: Voisi ja voisi, mut­ta mitä luulet radan­var­silähiöi­den tuumaa­van tästä suun­nitel­mas­ta? Kauko­ju­nat ovat kuitenkin aika pieni osu­us rautatiease­man liiken­teestä. Olisi nimit­täin aikamoinen potku nivusi­in lähiöa­su­jille lait­taa korkein­taan puolen tun­nin suo­ralle yhtey­delle täysin tarpee­ton pakolli­nen vaihto.

    Sel­l­ais­ten radan­var­silähiöi­den asukkaiden määrä, jot­ka hyö­ty­i­sivät tästä jär­jestelystä (Turun ja Tam­pereen radat yhteen Pasi­las­sa, metro sieltä Helsin­gin keskus­taan), kas­vaisi tule­vaisu­udessa, jos yhteys vaikka­pa Tikkuri­las­ta Lep­pä­vaaraan olisi nopea ja vai­h­do­ton. Nyt Helsin­gin ja Pasi­lan välil­lä on kai ylika­p­a­siteet­tia, kos­ka kaik­ki lähi­ju­nat aja­vat tuon välin. Jos metrokin olisi nopea, vuorovälit lyhy­itä, ja metro jatkaisi Helsin­gin ase­mal­ta myös hie­man pidem­mälle, matkaan käytet­ty kokon­ai­sai­ka voisi vähen­tyä myös niiden osalta, jot­ka joutu­vat vai­h­ta­maan Pasilassa.

    Kyse on siis siitä, kenet laite­taan vai­h­ta­maan. Jos Helsin­ki kas­vaa edelleen voimakkaasti, voi olet­taa, että entistä pienem­pi suh­teelli­nen osu­us metropo­lilai­sista asuu tai käy töis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa. Sik­si malli, jos­sa yhä suurem­pi osu­us ihmi­sistä joutuu vai­h­ta­maan Helsin­gin keskus­tas­sa tai Pasi­las­sa, on huono. Tuol­ta ratao­su­udelta lop­puu myös kap­a­siteet­ti. Mallin muut­tamisen voi alkaa vaikka­pa niin, että ensin ohjataan osa paikallisju­nista suo­raan Turun radal­ta Tam­pereen radalle. Tästä voi sit­ten tarpeen mukaan siir­tyä lähem­mäs tuo­ta äärim­mäistä mallia, jos­sa Helsin­gin keskus­taan menee enää yksi supernopea metro. Nykyään vai­hteis­sa hidastel­e­vat paikallisju­nat eivät ole kovin nopei­ta välil­lä Helsin­ki — Pasi­la, joten metro voisi jopa nopeut­taa liiken­net­tä, varsinkin, jos se veisi pen­delöi­jiä Helsin­gin rautatiease­maa pidem­mällekin (vaikka­pa sil­muk­ka keskus­tan alla). Näin yhtälöstä pois­tu­isi yksi vai­h­to keskikaupungilla tai pitkä kävelymatka.

  99. Kuul­tu on: Kuul­tu on mut­tei kuun­nel­tu. Ongel­mallista olisi, jos sama val­tu­us­to, joka on käyn­nistänyt yleiskaava­hankkeen, olisi itse päät­tämässä myös sen hyväksymis­es­tä ilman että kaupun­gin asukkail­la olisi mitään san­omista asiaan.

    Nythän on näin että kaupun­gin asukkaat eivät omista puis­to­ja, lento­kent­tiä, katu­ja eikä väyliä, eli näi­den rak­en­tamis­es­ta päät­tämisek­si ei tarvi­ta kansanäänestys­tä. Kun­nal­lispoli­tikko­jen tehtävä on jär­jestää että kaupungis­sa on toimi­vat palve­lut sekä riit­tävä asukaspo­h­ja ja elinkeinopalet­ti niiden toteuttamiseksi.

  100. teekkari:
    Ja jos uusi val­tu­us­to ei tykkää van­han val­tu­us­ton yleiskaavas­ta, pros­essin voi aloit­taa alus­ta. Ei sitä mikään estä.

    Peri­aat­teessa kaik­ki se mitä sanoit on totta.

    Käytän­nössä nyt kuitenkin päätetään niin isoista kokon­aisuuk­sista, että on röyhkeää olet­taa, että keskiver­tokaupunki­lainen voisi mitenkään ehtiä paneu­tu­maan koko yleiskaava­su­un­nitel­maan riit­tävän perus­teel­lis­es­ti — jos ylipäätään.

    You know, suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä kum­minkin on ne päivä­työt (tai työn hakemista), rahahuo­lia, las­ten hoitoa, ruoan­lait­toa kaup­pareis­suineen ym. pakol­lista menoa.

    Moni myös prefer­oisi ehtiä ark­isinkin jotain har­ras­taa. Ja kyl­lä, myös ihan vaan itsen­sä vuoksi. 

    Jos aikaa jäisikin paneu­tua kaupunkisu­un­nit­telu­un — puhu­mat­takaan viimeisimpi­in kään­nök­si­in joil­la saat­taisi olla konkreet­tisia vaiku­tuk­sia omaankin elämään — siihen ei useinkaan jää perus­du­u­nipäivän jäl­keen enää riit­tävästi energiaa.

    Ei tässä päätetä yksit­täis­es­tä tornin, kort­telin tai edes parin uuden kaupungi­nosan rak­en­tamis­es­ta joista voisi ilois­es­ti, rak­en­tavasti ja per­in­po­h­jais­es­ti debatoida.

    En ole tätä aikaisem­min näin sanal­lis­tanut, mut­ta käytän­nössä ihmisen pitäisi olla suurin piirtein supermies/nainen että hän voisi akti­ivis­es­ti ja täysi­pain­ois­es­ti har­ras­taa kaupunkisuunnittelua/politikointia.

    Vain poli­itikoil­la, opiske­li­joil­la ja työt­tömil­lä on riit­tävästi aikaa har­ras­taa pölytiikkaa.

    Lisäk­si pros­essin aloit­ta­mi­nen alus­ta on vain teo­reet­ti­nen mahdollisuus.

    Käytän­nössä tämän kokolu­okan asi­at ovat niin aikaa ja rahaa vievää puuhaa ettei niihin pala­ta “parem­mal­la ajalla”.

    Kyl­lä tässä nyt on pohjim­mil­taan kyse siitä, että vihreä-kokoomus halu­aa toimia nyt kun sat­tuu ole­maan heille sopi­va win­dow on opportunity.

    Siis ihan nor­maalia poli­it­tista taidetta.

    Sil­lä tehdäänkö päätös yleiskaavas­ta nyt vai vas­ta vuo­den päästä ei ole mitään merk­i­tys­tä vaik­ka nyt annetaan ymmärtää, että se olisi katas­trofi jos­ta seu­raisi suurin piirtein kaikkea maail­man pahuutta.

    Lom­pakkoys­täväl­lisem­piä asun­to­ja tarvi­taan Helsinki­in kyl­lä kiireesti lisää, mut­ta yleiskaa­van vahvis­t­a­mi­nen heti huomen­na ei muut­taisi tätä isoa kuvio­ta mihinkään.

    JOS aidosti halu­aisimme, että uusia asun­to­ja alka­isi valmis­tua paljon ja nopeasti, näin oltaisi­in toimit­tu jo nyt.

    Asun­tokaavoitus­ta ja varsi­naista rak­en­tamistyötä voitaisi­in kyl­lä halutes­sa nopeut­taa hel­posti sen vuo­den ver­ran jota tähän huopaamiseen muus­sa tapauk­ses­sa kuluisi.

    Se mihin nyt pitäisi keskit­tyä on, että kun yleiskaa­va on hyväksyt­ty pan­naan iso pyörä oikeasti kun­nol­la pyörimään.

    Täl­lainen talon rak­en­tamisen har­joit­ta­mi­nen jos­sa yhden hem­metin asuinalueeen bygaamiseen tuhraan­tuu 30 vuot­ta… Se on se vitun ongel­ma tässä (par­don my French).

    Itse antaisin man­daatin kiikut­taa tänne miljoona kiinalaista rak­saäi­jää urakka­pal­ka­lla töi­hin. Siinä olisi Helsin­ki äkkiä täy­den­nys­raken­net­tu ja ennen kaikkea syn­ty­isi oikeasti sitä lom­pakkoys­täväl­listä asumista.

    Mut­ta eihän tää onnis­tu kos­ka suo­ma­lainen juop­po aitaa pystyssä pitävä rak­saäi­jä on val­tion erikois­suo­jeluk­ses­sa. Ja se kiitoshan kuu­luu suo­ma­laiselle ammattiyhdistysmafialle.

    Voi jumalau­ta tätä suo­ma­laista huip­pu­osaamista. Nyt län­simetro etsii kisso­jen ja koirien kanssa yhtä tyyp­piä joka osaisi vit­tu rak­en­taa sen metron valmiiksi.

    Se on var­maan se sama tyyp­pi joka teo­ri­as­sa osaisi rak­en­taan sen vitun viiden­nen ydin­voimalankin valmiiksi.

    Jos ei kiinalaisia, niin otet­tais edes tam­pere­laiset rak­en­ta­maan Helsinkiä kun näyt­täisi heil­lä pro­jek­tit suju­van jopa aikataulua vauhdikkaammin.

    Mitä tahansa kun­han ei tätä jota ollaan jo kokeiltu.

  101. Juho Laatu: Sel­l­ais­ten radan­var­silähiöi­den asukkaiden määrä, jot­ka hyö­ty­i­sivät tästä jär­jestelystä (Turun ja Tam­pereen radat yhteen Pasi­las­sa, metro sieltä Helsin­gin keskus­taan), kas­vaisi tule­vaisu­udessa, jos yhteys vaikka­pa Tikkuri­las­ta Lep­pä­vaaraan olisi nopea ja vai­h­do­ton. Nyt Helsin­gin ja Pasi­lan välil­lä on kai ylika­p­a­siteet­tia, kos­ka kaik­ki lähi­ju­nat aja­vat tuon välin. Jos metrokin olisi nopea, vuorovälit lyhy­itä, ja metro jatkaisi Helsin­gin ase­mal­ta myös hie­man pidem­mälle, matkaan käytet­ty kokon­ai­sai­ka voisi vähen­tyä myös niiden osalta, jot­ka joutu­vat vai­h­ta­maan Pasilassa. 

    Lähi­ju­nien kap­a­siteetin nos­tamisek­si ja niiden jakelun tehostamisek­si Helsin­gin kan­takaupungis­sa, niin että sekä metron että lähi­ju­nan hyödyt yhdis­tet­täisi­in, on ratkaistavis­sa ns Pis­ara- radal­la, ja siitä oli yhteisym­mär­ryskin pk-seudun kaupunkienkin kesken, mut­ta sen töi­den aloit­tamista ei hyväksytt­ty Sip­ilän hallituksessa.

  102. R.Silfverberg: Nythän on näin että kaupun­gin asukkaat eivät omista puis­to­ja, lento­kent­tiä, katu­ja eikä väyliä, eli näi­den rak­en­tamis­es­ta päät­tämisek­si ei tarvi­ta kansanäänestys­tä. Kun­nal­lispoli­tikko­jen tehtävä on jär­jestää että kaupungis­sa on toimi­vat palve­lut sekä riit­tävä asukaspo­h­ja ja elinkeinopalet­ti niiden toteuttamiseksi.

    Asukkaat eivät omista puis­to­ja, lento­kent­tiä eivätkä katu­ja, mut­ta olisi kai kohtu­ullista, että heil­lä kuitenkin olisi jotain san­ot­tavaa niiden käyt­tämiseen. Kun­nal­lis­vaalit tar­joaisi­vat hyvän tilaisu­u­den keskustelu­un yleiskaavas­ta, joka on yksi vaa­likau­den tärkeimpiä päätöksiä.

    Yleiskaa­va ei ollut mikään vaali­teema vuo­den 2012 vaaleis­sa, kuten on väitet­ty, kos­ka minkään­laista kaavae­hdo­tus­ta ei sil­loin ollut vielä esitet­ty. Asukkail­la olisi var­maan nyt vaal­imökeil­lä paljon keskusteltavaa uusien ja van­ho­jen kun­nal­lis­vaaliehdokkaiden kanssa.

    1. Meil­lä on tehty yleikaavo­ja noin kymme­nen vuo­den välein, eikä niitä ole koskaan siir­ret­ty yli vaalien. Viher­aluei­ta ne ovat syöneet paljon enem­män kuin tämä nyt esitet­ty, joka on tähdät­ty niitä säästämään. Mis­tä tämä uusi käytän­tö nyt?

  103. Cap­tain Awe­some:

    Käytän­nössä nyt kuitenkin päätetään niin isoista kokon­aisuuk­sista, että on röyhkeää olet­taa, että keskiver­tokaupunki­lainen voisi mitenkään ehtiä paneu­tu­maan koko yleiskaava­su­un­nitel­maan riit­tävän perus­teel­lis­es­ti – jos ylipäätään.

    - -

    Sil­lä tehdäänkö päätös yleiskaavas­ta nyt vai vas­ta vuo­den päästä ei ole mitään merk­i­tys­tä vaik­ka nyt annetaan ymmärtää, että se olisi katas­trofi jos­ta seu­raisi suurin piirtein kaikkea maail­man pahuutta.

    Eli argu­ment­tisi on siis jotakuinkin se, että kos­ka yleiskaa­va on niin monipolvi­nen ja laa­ja kokon­aisu­us että taval­lisel­la äänestäjäl­lä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta muo­dostaa siitä järkevää mielipi­det­tä, saadaan parem­pi lop­putu­los altista­mal­la tämä hyvin mon­imutkainen ja laa­ja kokon­aisu­us pop­ulis­tiselle (kos­ka eihän siitä mitään muu­ta voi tul­la jos asia ker­ran on niin vaikea kuin san­ot) vaalipoli­tikoin­nille ja anta­mal­la se uusien, asi­aan pere­htymät­tömien edus­ta­jien päätettäväksi?

    Siis sen sijaan että siitä päät­täi­sivät ne taval­lis­ten äänestäjien val­it­se­mat edus­ta­jat, jot­ka ovat voineet nyt neljän vuo­den ajan kuun­nel­la lau­takun­nis­sa asiantun­ti­jalausun­to­ja ja pere­htyä aineis­toon? Ovatko nämä asiansa viimein oppi­neet edus­ta­jat jotenkin huonoja/epäedustavia, kun eivät enää ole tarpeek­si tyh­miä ja asiantuntemattomia?

    Jotenkin min­un on hyvin vaikea hah­mot­taa mis­sä tässä on logiikka.

  104. Mik­siköhän vihreät eivät kri­ti­soi tätä kiinalais­ten puupolt­toainepu­uhastelua? Kun kaavoitus halu­taan sähköisen liiken­teen varaan, niin mik­si ihmeessä näitä biolitku­ja pis­tetään veron­mak­sa­jat tuke­maan? Tulee päästöjä niin ilmas­tolle kuin ihmis­ten keuhkoille.

    Ei ilmas­to ero­ta hiilid­iok­sidin lähdet­tä, vaan ne kasvi­huonekaa­sut on se ongel­ma, ei vain hiili tai öljy! Sak­sa kieltämässä polt­to­moot­torit ja tääl­lä puuhataan kepuketkuilu­ja kiinalais­ten kanssa ja ette sano mitään! Polt­to­moot­tori ei voi sähkö­moot­to­rille mitään, ja se puu kan­nat­taa polt­taa sähkök­si isos­sa pan­nus­sa jos sitä halu­taan polt­taa, eikä auto­jen polt­to­moot­tor­eis­sa pitkän jalostamisen jäl­keen. Vielä sit­ten laskel­mat ker­to­vat veron­mak­sajien pää­sevän tuke­maan tätä Haglundin markki­na­t­alouste­hdas­ta oikein kunnolla. 

    Mis­sä nyt se parhaan tiedon peri­aate piilek­sii? Uhanalais­ten lajien ympäristöt raken­netaan jotain kort­telia täy­teen ja sit­ten ei edes näin merkit­tävä asia kiinnosta.

  105. Kuul­tu on: Kuul­tu on mut­tei kuun­nel­tu. Ongel­mallista olisi, jos sama val­tu­us­to, joka on käyn­nistänyt yleiskaava­hankkeen, olisi itse päät­tämässä myös sen hyväksymis­es­tä ilman että kaupun­gin asukkail­la olisi mitään san­omista asiaan.

    Eikö kaupunki­laiset muka ilmais­seet ajatuk­si­aan niis­sä edel­li­sis­sä vaaleissa? 

    Taisi­vat vain edus­taa väärän­laisia ajatuksia.

  106. R.Silfverberg: Lähi­ju­nien kap­a­siteetin nos­tamisek­si ja niiden jakelun tehostamisek­si Helsin­gin kan­takaupungis­sa, niin että sekä metron että lähi­ju­nan hyödyt yhdis­tet­täisi­in, on ratkaistavis­sa ns Pis­ara- radal­la, ja siitä oli yhteisym­mär­ryskin pk-seudun kaupunkienkin kesken, mut­ta sen töi­den aloit­tamista ei hyväksytt­ty Sip­ilän hallituksessa.

    Kuvalile­mani metrokin voisi ajaa tuol­laisen pis­arare­itin. Kaik­ki lähi­ju­nat (varsinkin jos määrä kas­vaa) eivät ehkä mah­tu­isi tuolle lenkille, ja tästä syn­ty­isi vai­h­to­tarpei­ta. Ehkä siis mielu­um­min metro maan alle ja lähi­ju­nista osa vähitellen Pasi­lan oikaisuradalle, niin saadaan noi­ta (Helsin­gin keskus­taan ruuhkau­tu­mat­to­mia) uusia runk­ol­njo­jakin aikaiseksi.

    Hal­li­tus ei kai kieltänyt rak­en­tamista. Ei vain löytänyt riit­täviä perustei­ta verovaroista mak­set­taville puolen mil­jardin tuki­aisille. Helsin­ki voi rak­en­taa jos tarvet­ta on, eli edut suurem­mat kuin hinta.

    1. Juho,
      Pait­si, että tuo oiko­ra­ta on älytön (esitin sitä joskus itsekin, mut­ta sit­ten min­ulle ker­rot­ti­in, mik­si siinä ei ole mitään järkeä) se ei ole­to­teutet­tavis­sa nykyisel­lä rautati­etekni­ikalla, kos­ka se ris­teäisi ensin rantaradan ulospän menevän liiken­teen kanssa ja sittgen kaikkien pääradal­ta etelään tule­vien rato­jen klanssa, jmnol­loin kaikessa jon­ali­iken­teessä pitäiosi olla kymme­nen min­uutin (5+5 min) tauko aina kun juna siir­tyy pääradal­ta rantaradalle. Paljon järkeväm­pää on tehdä poikit­tainenb ratikkay­hteys, Jok­eri. Se tulee halvem­mak­si ja tekee mah­dol­lisek­si tar­jo­ta kodin 80 000 Helsinnki­in muuttavalle.

  107. Kuul­tu on:
    Yleiskaa­va ei ollut mikään vaali­teema vuo­den 2012 vaaleis­sa, kuten on väitet­ty, kos­ka minkään­laista kaavae­hdo­tus­ta ei sil­loin ollut vielä esitet­ty. Asukkail­la olisi var­maan nyt vaal­imökeil­lä paljon keskusteltavaa uusien ja van­ho­jen kun­nal­lis­vaaliehdokkaiden kanssa. 

    Osa yleiskaa­van kohteista on ollut tapetil­la jo melkein 20 vuot­ta, mm Malmin lento­kent­tä ja on Keskus­puis­toakin ehdotet­tu kaven­net­tavak­si. Lisäk­si on ollut paikallista NIM­BY-vas­tus­tus­ta eri han­kkeisi­in liit­tyen, aikoinaan bus­si-Jok­erin Haa­gan joukkoli­ike­tun­nelia ja Jätkäsaaren ja Töölön­lah­den kaavaa, ja myöhem­min Koivusaaren rak­en­tamista ja Laa­jasa­lon Kru­unuvuoren sil­to­ja on vastustettu.

    Vas­tustet­tu on tun­nesy­istä kos­ka on kuvitel­tu että kaik­ki menee pilalle, mut­ta kun on tul­lut valmista ja asukkaat ovat muut­ta­neet uusi­in taloi­hin, niin ollaan uno­hdet­tu mitä on vastustettu.

  108. “Meil­lä on tehty yleiskaavo­ja noin kymme­nen vuo­den välein, eikä niitä ole koskaan siir­ret­ty yli vaalien. Viher­aluei­ta ne ovat syöneet paljon enem­män kuin tämä nyt esitet­ty, joka on tähdät­ty niitä säästämään. Mis­tä tämä uusi käytän­tö nyt?”

    Yleiskaa­va ylim­i­toitet­tuine kasvuen­nustei­neen on toteutues­saan suurimpia muu­tok­sia, mitä Helsin­ki on his­to­ri­as­saan kokenut. Ei kuu­losta ollenkaan huonol­ta käytän­nöltä, että myös asukkail­la olisi mah­dol­lisu­us vaikut­taa asi­aan. Halua ainakin olisi, kuten yleiskaavas­ta syn­tynyt keskustelukin osoittaa.

    Mik­si on nyt niin hillitön kiire päätök­sen­tekoon, kun yleiskaa­van tarkoi­tus kuitenkin on ohja­ta kaupun­gin kehit­tämistä pitkälle tule­vaisu­u­teen? Ehkä pelätään, että suuri voit­to menee muuten sivu suun.

  109. teekkari: Eli argu­ment­tisi on siis jotakuinkin se, että kos­ka yleiskaa­va on niin monipolvi­nen ja laa­ja kokon­aisu­us että taval­lisel­la äänestäjäl­lä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta muo­dostaa siitä järkevää mielipi­det­tä, saadaan parem­pi lop­putu­los altista­mal­la tämä hyvin mon­imutkainen ja laa­ja kokon­aisu­us pop­ulis­tiselle (kos­ka eihän siitä mitään muu­ta voi tul­la jos asia ker­ran on niin vaikea kuin san­ot) vaalipoli­tikoin­nille ja anta­mal­la se uusien, asi­aan pere­htymät­tömien edus­ta­jien päätettäväksi?

    Siis sen sijaan että siitä päät­täi­sivät ne taval­lis­ten äänestäjien val­it­se­mat edus­ta­jat, jot­ka ovat voineet nyt neljän vuo­den ajan kuun­nel­la lau­takun­nis­sa asiantun­ti­jalausun­to­ja ja pere­htyä aineis­toon? Ovatko nämä asiansa viimein oppi­neet edus­ta­jat jotenkin huonoja/epäedustavia, kun eivät enää ole tarpeek­si tyh­miä ja asiantuntemattomia?

    Jotenkin min­un on hyvin vaikea hah­mot­taa mis­sä tässä on logiikka.

    Ei sille voi mitään, että kaupunki­laiset ovat herän­neetä tähän asi­aan vas­ta nyt. Sel­l­aisia me ihmiset nyt vaan tup­paamme olemaan.

    Nyt monien puoluei­denkin sisäl­lä ollaan tekemässä irtiot­to­ja yhteis­es­ti “sovi­tus­ta” lin­jas­ta. Hem­met­ti, vihreät edus­ta­jat ovat jo perus­ta­mas­sa vai­h­toe­htoista puoluetta.

    On hieno piirre ihmisessä jos hän kyke­nee esimerkik­si parem­pi­en argu­ment­tien val­os­sa muut­ta­maan mielipi­det­tään eikä pitämään siitä kiin­ni vain kos­ka X, Y ja Z.

    Tämä asia selvästi herät­tää tun­tei­ta ja jos se tarkoit­taa sitä, että se saaä — tai lie­nee jo saanutkin — ihmiset kiin­nos­tu­maan taas poli­ti­ikas­ta eli yhteis­ten asioiden ajamis­es­ta ja päät­tämis­es­tä, niin itse pidän ilmiötä pelkäästään posi­ti­ivise­na jota ilol­la tervehdän.

    Min­un mielestäni sille asialle pitäisi kipeästi tehdä jotain, että mah­dol­lisim­man mon­en tulisi aidosti mah­dol­lisek­si ottaa osaa poli­it­tiseen vaikuttamiseen.

    Pelkkä hätäi­nen reagoin­ti ei riitä (eikä edes siihen monel­la tah­do löy­tyä aikaa) — kuten tämäkin myrsky vesi­la­sis­sa on osoittanut.

    Olisi paljon jota voisimme tehdä.

    Virkamiehet pitäisi ihan ensim­mäisek­si opet­taa valmis­ta­maan lukekelpoisia tiivistyk­siä. Ja jos se ei onnis­tu, pihalle. Tulos tai ulos.

    Kuten totesin pitäisi olla super­sankari, että yksi ihmi­nen ehtisi edes luke­maan kaikkea sitä mitä virkamiehistö osaa tuot­taa liukuhi­hnal­ta tuos­ta vaan.

    Sit­ten pitäisi osa­ta vielä suh­teut­taa luke­maansa johonkin. Se ei ole hirveän help­po jut­tu edes asiantun­ti­joille, saati­ka sit­ten “tavikselle” jolle kem­mit, mäm­mit, yvat ym. jar­goni on munkkilatinaa.

    Täl­lä tavoin toimien pudote­taan iso osa jengistä automaagis­es­ti pois vaikut­tamisen kehältä. Ja juuri siihen pros­es­si itse asi­as­sa pyrkiikin.

    Toisek­si, ihmiset voivat aivan perustel­lusti aprikoi­da mah­taako nykyi­nen edus­ta­jis­to sit­tenkään olla riit­tävän pätevä näin isoista lin­jauk­sista päättämään.

    Henkilöko­htais­es­ti en ylipäätään arvos­ta hirveästi viit­tauk­sia siihen suun­taan, että uud­es­ta val­tu­us­tos­ta tulisi automaagis­es­ti nyky­istä huonompi.

    Voi siitä tul­lakin, mut­ta se on demokra­t­ian perusominaisuus.

    Ker­rotko mis­sä lukee niin, että juuri täl­lä het­kel­lä kasas­sa on todis­te­tusti älykkäin ja muutenkin kyvykkäin sak­ki Helsin­gin val­tu­us­tossa ja hallituksessa?

    Hienoa jos ihmiset ovat herän­neet havait­se­maan, että sil­lä on merk­i­tys­tä kenelle äänemme annamme. Parem­pi myöhään kuin milloinkaan.

    Aktivoitu­mista voisi ajatel­la niin, että se on paras osoi­tus siitä, että kun yhteis­ten asioiden hoito riit­tävässä määrin konkreti­soidaan, se yllät­täen alka­akin ihmisiä kiin­nos­taa ihan eri tavalla.

    Peri­aatet­ta voisi ja pitäisikin soveltaa IHAN KAIKKEEN kaupunki­lais­ten elämää koske­vi­in kysymyksiin.

    Iso­ja selkeitä lin­jo­ja jot­ka kaik­ki kykenevät ymmärtämään ilman mais­terin tutk­in­toakin ja joista sit­ten voidaan aloit­taa rak­en­ta­va käden vään­tö, että mitä vai­h­toe­htoa lähde­tään yhdessä aja­maan (detal­je­ja matkan var­rel­la tarpeen mukaan tarkentaen).

    Mikäli lyötäisi­in lukkoon, että yleiskaa­va on vahvis­tet­ta­va 6kk-12kk kulut­tua uuden val­tu­us­ton muo­dos­tu­misen jäl­keen, juuri mikään ei sähköistäisi kun­nal­lis­vaale­ja paremmin.

    Jos ihmi­nen ei halua, että Keskus­puis­toon kajo­taan sen­til­läkään ja joku puolue tämän lupauk­sen tah­too tehdä ja mikään muu vas­taavasti ei, niin koskaan ei ole perusepä­var­malle äänestäjälle tar­joutunut parem­paa tilaisu­ut­ta käyt­tää ääni­val­taansa sen asian estämisek­si jota ei toivo.

    Sama jut­tu Keskus­puis­ton rak­en­tamista kannattavilla.

    Uudet edus­ta­jat ymmärtänevät kon­sul­toi­da tarvit­taes­sa ihan samo­ja naamo­ja ja pru­ju­ja joi­ta nykyisetkin ovat kon­sul­toi­neet mielip­itei­den­sä tueksi.

    Tai — OMG! — uudet edus­ta­jat voisi­vat jopa ottaa asi­ak­seen tava­ta keskeiset vaikut­ta­jat jot­ka ovat parhait­en per­il­lä yleiskaavaan liit­tyvistä kysymyk­sistä ja problematiikasta.

    Jos kaikkia oikeasti kiin­nos­taa saa­da aikaisek­si paras­ta mah­dol­lista kaupunkia ei täl­laista briefausten ja spar­rausten jär­jeste­lylle pitäisi olla pien­in­täkään estet­tä. Se on vaan näi­den ihmis­ten omas­ta halus­ta kiinni.

    Jos aikuiset ihmiset eivät pysty rak­en­tavaa keskustelua käymään, niin siitä kär­sivät kaik­ki kaupunki­laiset. Olkoon tämä sit­ten hei­dän lega­cyn­sä joka aikakir­jo­hin muis­ti­in merkitään.

    Itse olen kyl­lä yleiseesti ottaen sil­lä kan­nal­la, ettei yleiskaavan(kaan) snai­jaami­nen sen­tään mitään salati­etei­den tun­temista vaa­di vaan ihan nor­maalia jär­jenkäyt­töä sekä tietenkin rohkeut­ta ilmaista oma mielip­i­teen­sä kuu­lu­vasti ja selkeästi.

    Pre­mis­si, jos­sa äänestäjä on mielestäsi epäkelpo kos­ka hän ei pysty muo­dosta­maan mielipi­det­tä niinkin yksiselit­teis­esetä asi­as­ta kuin yleiskaavas­ta, on absurdi.

    Vaa­timus on myös — kuten jo edel­lä totesin — mielestäni aivan kohtuuton.

    Jos jolle kulle on tärkein­tä vain, että X tapah­tuu (tai on tapah­tu­mat­ta), hänel­lä on toki oikeus ottaa kan­taa vain kyseiseen seikkaan.

    Val­tu­utet­tu­jen vas­tuu on luon­nol­lis­es­ti paljon laa­jem­pi: hei­dän velvol­lisuuten­sa on tarkastel­la kokon­aisu­ut­ta ja pyrk­iä mah­dol­lisim­man hyvään kompromissiin.

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on tehty yleikaavo­ja noin kymme­nen vuo­den välein, eikä niitä ole koskaan siir­ret­ty yli vaalien. Viher­aluei­ta ne ovat syöneet paljon enem­män kuin tämä nyt esitet­ty, joka on tähdät­ty niitä säästämään. Mis­tä tämä uusi käytän­tö nyt?

    Heh. Mainio lähtökohta.

    Aika vähän olisi edis­tys­tä ihmiskun­nas­sa tapah­tunut jos kaik­ki oli­si­vat ajatelleet, että men­nään vaan tän van­han kaa­van mukaan.

    Kehi­tys lakkaa sil­lä sekun­til­la kun lakkaamme kyseenalais­ta­mas­ta omaa toim­intaamme. Itse asi­as­sa olisi hyvä pakot­taa pait­si itse itsen­sä myös Jär­jestelmä epäsään­nöl­lisen sään­nöl­lis­es­ti stressitestiin.

  111. Henkilöko­htais­es­ti voin tun­nus­taa, ettei min­ul­lakaan ole kuin yleishämärä kuva mitä kaikkea yleiskaa­va mah­dol­lis­taisi — vaik­ka lienen sen­tään keski­var­to­helsinkiläistä ahk­er­am­min aihet­ta sekä seu­ran­neeni että kom­men­toi­neeni (I have such a lux­u­ry, most folks do not).

    Jotenkin ali­ta­jun­tais­es­ti halu­aisin luot­taa asiantun­ti­joiden kyvykkyy­teen, ja kuitenkin.…

    Miten on selitet­tävis­sä, että Tukhol­mas­sa (mikäli Hesyn pro­pa­gan­daan on luot­tamista) löy­det­ti­in uusi asun­to 150 000:lle niin, että viher­alueet väheni­sivät vain 0,4%?

    Why do we suck so much?

    PS. Yritin tulok­set­ta löytää tämän Hesyn tilaa­man mys­teerisen var­jokaa­van… Osaisiko joku vinka­ta eteenpäin?

    Ker­tauk­sen vuok­si niille jota ovat tulleet mukaan keskustelu­un vas­ta tässä vai­heessa: itse­hän en sal­lisi alle 8 ker­roksis­ten talo­jen bygaamista Helsingis­sä enää minnekään.

    Henk.koht. Keskus­puis­to on penseä paik­ka, jon­ka viihtymis­po­ten­ti­aali nousisi noin tuhatk­er­tais­es­ti jos bygat­taisi­in mah­dol­lisim­man kapea ja korkea talo­muuri ääni­es­teek­si ja annet­taisi­in koko roskan met­sit­tyä kun­nol­la (vain yksi fil­lar­iväylä pohjois-etelä suun­tais­es­ti ja x‑määrä poikit­taisia väyliä mil­loin tarpeellista).

    100 vuo­den päästä siinä olisi komea ja toiv­ot­tavasti mah­dol­lisim­man hil­jainen aito metsä.

    Jos tuo melu­muuri vaatisi Hesyn laskelmia käyt­täen 60 Cir­ruk­sen rak­en­tamista (= ilman että tin­git­täisi­in yhtään Keskus­puis­ton asu­tus­tavoit­teesta), niin antaa palaa vaan mun puolestani.

    Yrit­täisin hom­maa rahaa, että olis varaa itsekin jos­sakin tor­nissa asua jos­sain vai­heessa asua.

  112. Sakke: Lähetetään KSV ja KSL etsimään sopivia paikko­ja lentäen meno­lipun kanssa vaik­ka tällä:
    “http://www.biplane.link/images/antonov-an‑2.jpg”,
    tai ehkä mielum­min tällä:
    “https://www.runway8l.com/static/images/videos/thumbs/43326/max_43326.jpg” !

    No joo, ehkä, mut­ta nuo lentokoneet voisi­vat herät­tää ainakin Laut­tasaaren IT-spe­sial­istien mie­lenki­in­non, jos tietäi­sivät, keitä on kyy­dis­sä. Toiv­ot­tavasti lait­teet ja taidot eivät ole heil­lä ruos­teessa. Jos men­neet, nykyiset ja tule­vat, huonot yleiskaava­su­un­nitel­mat tekevät rumaa jälkeä, sitä tekevät var­maan vieläkin myös 76- ja 88-mil­liset. (Kumpiako­han nuo oikein taas olivat?) 

    Jos alueen eläkeläis­ten ja vet­er­aanien asi­at eivät ole kun­nos­sa, voi sit­ten jonkun vet­er­aanin liipasin­sor­mi täristä ehkä hitusen liikaa, mut­ta kaupun­gin kehi­tyk­sen kannal­ta se voi olla jopa virk­istävä asia. 

    Eikö tuo­hon lennä­tys­te­htävään sovel­tu­isi silti parem­min esimerkik­si OH-LCH, jos­ta löy­tyy lisäti­etoa ainakin täältä: “http://www.dc-ry.fi/”. Kas, koti­mainen lentokone taivaal­la herät­tää enem­män posi­ti­ivisia tun­tei­ta, joi­ta kyl­lä tarvi­taan tas­apain­ot­ta­maan mon­en ikävän tek­stin herät­tämää närää. 

    Sil­loin meil­lä pär­jät­täisi­in ilman ammusten tuh­laus­ta, ja matkus­ta­jat voisi pudot­taa alas sopi­vaan paikkaan vaik­ka lasku­var­jol­la rajan tuolle puolen, ellei toimite­ta heitä lähem­mäs, Espooseen, Van­taalle (sikäläis­ten asukkaiden “ilok­si”) tai Pihtiputaalle, mum­mon seuraksi.

  113. Sylt­ty: Eikö kaupunki­laiset muka ilmais­seet ajatuk­si­aan niis­sä edel­li­sis­sä vaaleissa? 

    Taisi­vat vain edus­taa väärän­laisia ajatuksia.

    Vaaleis­sa kir­joite­taan vaalilip­pu­un vain yksi luku. Riit­tääkö yksi luku muka esit­tämään ajatuk­sen tai mon­ta tavoitet­ta ja niiden mon­imutkaisen yhdis­telmän? Entäpä jos tilanne muut­tuu tai tulee uusi tilanne?

    Jos tuos­sa luvus­sa on koo­dat­tu mielip­i­teeni, miten varmis­tan, että henkilö, jon­ka hyväk­si tuo lap­pu las­ke­taan, osaa käyt­tää sen oikein, eikä lähde hölmöilemään, sooloile­maan tai alis­tu­maan (vas­toin omaa kan­taansa) puoluekurin alla? Vuorovaiku­tusih­mis­ten laa­timia, kau­nis­tele­via yhteen­ve­to­ja luke­vat val­tu­ute­tut voinevat lisäk­si saa­da asioista ainakin osin pahasti virheel­lisen kuvan. 

    Har­voin tois­tu­vat vaalit eivät riitä aja­tusten tai mielip­i­teen ilmaisu­un kaikkien asioiden osalta. Se on liian rajalli­nen keino. Sil­loin vaivan määrä, jota jos­sain nähdään asioiden ajamisek­si esimerkik­si kaa­va- tai yleiskaa­va-muu­tosten osalta, on selvästi parem­pi mit­tari aja­tusten suun­nan mittaamiseksi. 

    Vaivan määrä antaa osvi­it­taa argu­ment­tien hilli­tys­tä voimas­ta. (Halu­aako joku nähdä mitä tuo voima on hillit­semät­tömänä?) Jos joku huo­maa äänestäneen­sä väärää henkilöä edel­li­sis­sä vaaleis­sa, miten muu­toin hän voi tuo­da asian ja sen tärkey­den esi­in vaa­likau­den aikana kuin käyt­tämäl­lä “kynän”, medi­an tai somen mahtia? 

    Muille kaupunki­laisille­han asia voi olla aivan yhden­tekevä, jol­loin ne äänet (ja val­tu­ute­tut) voisi­vat kaikessa rauhas­sa ehkä menet­tää osan merk­i­tyk­ses­tään, kenenkään siitä kimpaantumatta.

  114. R.Silfverberg: Nythän on näin että kaupun­gin asukkaat eivät omista puis­to­ja, lento­kent­tiä, katu­ja eikä väyliä, eli näi­den rak­en­tamis­es­ta päät­tämisek­si ei tarvi­ta kansanäänestys­tä. Kun­nal­lispoli­tikko­jen tehtävä on jär­jestää että kaupungis­sa on toimi­vat palve­lut sekä riit­tävä asukaspo­h­ja ja elinkeinopalet­ti niiden toteuttamiseksi.

    Käsit­tääk­seni Malmin lento­ken­tälle piti löytää kor­vaa­va kent­tä lähiseudul­ta, jot­ta sen(kin?) lakkaut­ta­mi­nen olisi mah­dolli­nen toimenpide.

    Pääkaupungis­sa tulee olla lentokenttä.
    — - — - -

    Jos uno­hde­taan hiilid­iok­si­di ja ‑monok­si­di, pitää talousti­lanteen takia ymmärtää sanon­nan “puhal­taa yhteen hiileen” merk­i­tys. Jos gril­laa­ja jakaa puhal­luk­sen­sa elvyt­tävää hap­pea liian tasais­es­ti kaikkialle, ei yksikään hiili kuumene riit­tävästi, kehitä läm­pöä ja jaa sitä sen jäl­keen enem­män naapurihiilille. 

    Asete­taan sanan “hiili” tilalle sana “kaupun­ki”. Nyt pitäisi jo yri­tys­taustal­lakin ole­vien ihmis­ten ymmärtää, että ensin pitää Helsin­gin (Tam­pereen ja Turun) läm­metä, jot­ta läm­pö alkaa säteil­lä ympäristön kun­ti­in, ja maakun­ti­in myös, luo­den parem­man elämän edel­ly­tyk­siä myös siellä.
    — - — - -

    Espoos­sa tilanne taitaa olla suun­nit­telu­osaamisen puut­teen takia olla epä­toivoinen, kun siel­lä raken­netaan vail­la jär­jen häivää jo keskelle risteyk­siä. Kuka tuonkin päätök­sen teki?

    Hyvän mah­dol­lisu­u­den järkevän kehi­tyk­sen varmis­tamisek­si anta­nee pis­araradan rak­en­t­a­mi­nen ja liit­tää Espoo ja Van­taa Helsinki­in? Eihän tästä muuten tai­da tul­la yhtään mitään? 

    PS. Ahve­nan­maal­la saa­vat tiet­tävästi ampua merimet­so­ja ja syödä esim. merimet­so­pit­saa. Niitä pahaen­teisen näköisiä lin­tu­ja on näkynyt välil­lä paljon aiem­paa suurem­pia parv­ina val­loit­ta­mas­sa luo­to­ja jo Län­siväylänkin liepeil­lä, Espoon ja Helsin­gin välisel­lä rajaseudul­la. Nuo lin­nut kyl­lä lentelevät minne lystäävät.

    Olisiko jo aika sal­lia esim. min­is­tereille ekol­o­gisen tas­apain­on säi­lyt­tävä merimet­sokan­nan leikkaus? Ehkä sil­loin muut, tärkeäm­mät kohteet (kuten koulu­tus) voisi­vat päästä vähän vähemmällä?
    Se voisi olla sopi­van napak­ka viesti ihan muutenkin. Eikös joku enti­nen min­is­teri sel­l­aisen viestin jo ker­ran ehtinyt antaa?

  115. Pysyvä ilmiö on se että me keskipalkkaiset per­heel­liset joudumme pois kaupungista maalle, kun ei ole varaa. Ja suhaa­maan töi­hin kaupunki­in sil­lä autol­la. Ja viemme lapset hoitoon ja har­ras­tuk­si­in sil­lä autol­la. Ja tuki­ra­hoil­la asu­vat asu­vat Helsingis­sä meren­ran­nal­la mak­samat­ta veroja. 

    SH

  116. Simo Mele­nius: Län­siväylä on jumis­sa Espooseen asti jo nyt

    En ole viimeisen kymme­nen vuo­den ajan sat­un­nais­es­ti Län­siväylää Helsinki­in ajaes­sani joutunut ker­taakaan pysähtymään jumin takia ennen Porkkalankadun val­o­ja, ja ker­taakaan en ole joutunut jonot­ta­maan enem­män kuin yhden val­ok­ier­ron verran.

  117. Kokoomus ja vihreät yrit­tävät sen­tään jotenkin perustel­la yleiskaavakan­to­jaan, mut­ta kol­mas suuri puolue on kovin hissuk­seen. Kaa­va tun­tuu heille kuitenkin hyvin kel­paa­van kaikissa sen käsit­te­ly­vai­heis­sa. Ehkä asi­as­ta ei vaan halu­ta tehdä turhaa numeroa ennen ensi kevään kunnallisvaaleja.

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho,
    Pait­si, että tuo oiko­ra­ta on älytön (esitin sitä joskus itsekin, mut­ta sit­ten min­ulle ker­rot­ti­in, mik­si siinä ei ole mitään järkeä) se ei ole­to­teutet­tavis­sa nykyisel­lä rautati­etekni­ikalla, kos­ka se ris­teäisi ensin rantaradan ulospän menevän liiken­teen kanssa ja sittgen kaikkien pääradal­ta etelään tule­vien rato­jen klanssa, jmnol­loin kaikessa jon­ali­iken­teessä pitäiosi olla kymme­nen min­uutin (5+5 min) tauko aina kun juna siir­tyy pääradal­ta rantaradalle. Paljon järkeväm­pää on tehdä poikit­tainenb ratikkay­hteys, Jok­eri. Se tulee halvem­mak­si ja tekee mah­dol­lisek­si tar­jo­ta kodin 80 000 Helsinnki­in muuttavalle.

    Puhuin siis tehokkaas­ta teo­reet­tis­es­ta kak­si­ta­sois­es­ta liiken­n­ev­erkos­ta. Pasi­lan oiko­ra­ta ei vält­tämät­tä olisi ihanteelli­nen, mut­ta kuitenkin ehkä helpoin ja toimivin, jon­ka voi toteut­taa hal­val­la nykyiseen huonok­si puo­likkaak­si tähdek­si raken­net­tuun verkkoon. Toteu­tus on hal­pa, varsinkin jos Pasi­lan rat­api­ha joka tapauk­ses­sa pois­te­taan, kuten on suun­nitel­tu. En ymmär­rä miten ris­teävyys nyky­is­ten rato­jan kanssa huonon­taisi tilan­net­ta. Sopi­va häir­it­semätön vai­hde (mah­dol­lis­es­ti sil­lal­la tai tun­nelil­la) osa­taan kyl­lä rakentaa.

    En ole pere­htynyt suun­nitel­lun poikit­taisen ratikkay­htey­den tehokku­u­teen, mut­ta epäilen, että se ei ole lähellekään niin teho­has kuin kuvaile­mani metropolin runk­oy­hteyk­sien tulisi olla.

    En tietenkään kan­na­ta mitään noista han­kkeista sil­lä perus­teel­la, että ne aut­taisi­vat kas­vat­ta­maan väestön kokonaismäärää.

  119. Pysyvä ilmiö:
    Pysyvä ilmiö on se että me keskipalkkaiset per­heel­liset joudumme pois kaupungista maalle, kun ei ole varaa. Ja suhaa­maan töi­hin kaupunki­in sil­lä autol­la. Ja viemme lapset hoitoon ja har­ras­tuk­si­in sil­lä autol­la. Ja tuki­ra­hoil­la asu­vat asu­vat Helsingis­sä meren­ran­nal­la mak­samat­ta veroja. 

    Onhan näistä asumiseen kor­vamerka­tu­ista tuista viime aikoina keskustel­tu ja uskoisin, että tulev­ina vuosi­na val­tion ja kun­nan takaa­man asun­tosi­joit­tamisen tuot­to­pros­ent­ti heikke­nee. Itse olen jo siir­tynyt myyntilaidalle 😀

    Vaikea sanoa, mitä tapah­tuu ensim­mäisek­si, mut­ta jos vetoa pitäisi lyödä, niin toimeen­tu­lotuen kohtu­u­vuokrat jää­tyvät nyky­isille tasoilleen. Hoit­o­meno­jen kasvu, nou­se­vat vastik­keet jne. hoita­vat sit­ten sen, että aika moni sijoit­ta­ja las­kee hom­man uusik­si ja pää­tyy myymään. Se rauhoit­taa hin­to­jen nousupaineita. 

    Hom­ma, eli asun­tomarkki­noiden kevyt ter­ve­htymi­nen, saate­taan tietysti kus­ta esim. kun­nal­lisel­la inter­ven­ti­ol­la ja esim. sil­lä, että paska­puti­ik­ki nimelta Helsin­gin asun­to­hank­in­ta Oy alkaa taas osta­maan asuntoja.

  120. Cap­tain Awe­some: itse­hän en sal­lisi alle 8 ker­roksis­ten talo­jen bygaamista Helsingis­sä enää minnekään.

    Tuo­hon päästään hel­posti sil­lä, että ei raken­neta yhtään mitään yhtään minnekään.

  121. Juho Laatu:

    Hal­li­tus ei kai kieltänyt rak­en­tamista. Ei vain löytänyt riit­täviä perustei­ta verovaroista mak­set­taville puolen mil­jardin tuki­aisille. Helsin­ki voi rak­en­taa jos tarvet­ta on, eli edut suurem­mat kuin hinta.

    raideli­iken­teen rak­en­tamisen tuet
    raideli­ikenne kaupungeis­sa: val­tion tuki 0–30%
    raideli­ikenne “maakun­nis­sa”: val­tion tuki 100%

  122. Pekka Taipale: En ole viimeisen kymme­nen vuo­den ajan sat­un­nais­es­ti Län­siväylää Helsinki­in ajaes­sani joutunut ker­taakaan pysähtymään jumin takia ennen Porkkalankadun val­o­ja, ja ker­taakaan en ole joutunut jonot­ta­maan enem­män kuin yhden val­ok­ier­ron verran.

    Tapi­olan ja kehä 1:sen välil­lä on joskus jono aamul­la joka vie pari-kolme ylimääräistä min­u­ut­tia, johtuu liian lyhyestä liit­tymävälistä. Olen myös ihme­tel­lyt mis­tä tämä kohkaami­nen ruuhkas­ta län­siväylän Helsin­gin päässä on saanut alku­un­sa, mitään ruuhkaa kun en ole kokenut vaik­ka siitä sato­ja ker­to­ja olen ajanut (myös aamuisin eri aikoina).

  123. peksu: raideli­iken­teen rak­en­tamisen tuet
    raideli­ikenne kaupungeis­sa: val­tion tuki 0–30%
    raideli­ikenne “maakun­nis­sa”: val­tion tuki 100%

    Käsi­tyk­seni työn­jaos­ta on se, että val­tio hoitaa val­takun­nal­liset (paljolti muiden kuin kun­ta­lais­ten käyt­tämät) yhtey­det (kuten vaikka­pa tien ja radan Helsingistä Kuo­pi­oon), ja kun­nat hoita­vat omat katun­sa ja paikallis­li­iken­teen­sä. Jos yhdelle annetaan tukea paikallisi­in han­kkeisi­in, pitäisi antaa vas­taa­vat tuet kaikille.

  124. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho KLatu
    Tarkoi­tatko, että Joen­suu-Liek­sa yhteys on val­takun­nalli­nen, mut­ta Helsin­ki-Espoo ‑yhteys paikallinen?

    Raja val­takun­nal­lisen ja paikallisen liiken­teen välil­lä ei ole ehkä aina aivan selvä, mut­ta yksi selvä kri­teeri on se, käytetäänkö yhteyt­tä vain paikallisi­in tarpeisi­in (asun­not, työ­paikat, palve­lut), vai onko käyt­täjis­sä merkit­tävästi läpikulk­i­joi­ta ja kaukaa tule­via / kauas meneviä. Helsin­gin ja Espoon välil­lä Turun suun­taan vievä moot­tori­tie on selvästi val­takun­nalli­nen yhteys. Raide­jok­eri on selvästi paikalline, kos­ka se ei edes liity val­takun­nal­lisi­in liiken­n­ev­erkkoi­hin, vaan palvelee vain osal­lis­tu­vien kun­tien sisäistä liiken­net­tä. Samoin pis­arara­ta, kehära­ta ja län­simetro ovat paikallisia, kos­ka palvel­e­vat metropolin lähili­iken­net­tä. Val­tion tulee siis jär­jestää rata muual­ta maas­ta Helsin­gin keskus­taan, mut­ta Helsin­ki jär­jestää siir­tymät kaupungi­nosi­in ja lähiöi­hin. Kehäradan tar­joa­ma yhteys pohjois­es­ta tule­vaan radan ja val­takun­nan suurim­man lento­ken­tän välil­lä ei ole niin vah­va, että se tek­isi siitä osaa val­takun­nal­lista liiken­n­ev­erkkoa (vas­taa van­haa bus­siy­hteyt­tä Tikkuri­las­ta tai lento­kent­täbus­sia Helsingistä). Kaikki­in noi­hin Helsin­ki ja naa­pu­rit ovat kai anoneet karkeasti puolen mil­jardin (alue)tukia.

  125. peksu: Olen myös ihme­tel­lyt mis­tä tämä kohkaami­nen ruuhkas­ta län­siväylän Helsin­gin päässä on saanut alku­un­sa, mitään ruuhkaa kun en ole kokenut vaik­ka siitä sato­ja ker­to­ja olen ajanut (myös aamuisin eri aikoina).

    Toisaal­ta, muu­ta­mana kesäper­jan­taina kun olen autol­la Helsingistä iltapäiväl­lä läht­enyt, on liikenne moot­toriteil­lä ollut aivan jumis­sa, 15–30 min­uutin myöhästymiset eri­lai­sista liiken­neon­net­to­muuk­sista aivan nor­maale­ja. Ja mitä olen eri radioasemien liiken­neo­hjelmia kuun­nel­lut, tämä on ihan normi­menoa kehäteil­lä ja moot­toriteil­lä vuo­den ympäri. 

    Nyt en ole koko keskustelua seu­ran­nut, että mihin tämä sit­ten liit­ty­isi. Ilmeis­es­ti vartin, puolen tun­nin viivästymiset ei autoil­i­joi­ta hait­taa, joh­tu­isi­vat sit­ten normili­iken­teestä tai bule­vardeista, väliäkö tuolla.

  126. Juho Laatu: Samoin pis­arara­ta, kehära­ta ja län­simetro ovat paikallisia, kos­ka palvel­e­vat metropolin lähili­iken­net­tä. Val­tion tulee siis jär­jestää rata muual­ta maas­ta Helsin­gin keskus­taan, mut­ta Helsin­ki jär­jestää siir­tymät kaupungi­nosi­in ja lähiöi­hin. Kehäradan tar­joa­ma yhteys pohjois­es­ta tule­vaan radan ja val­takun­nan suurim­man lento­ken­tän välil­lä ei ole niin vah­va, että se tek­isi siitä osaa val­takun­nal­lista liiken­n­ev­erkkoa (vas­taa van­haa bus­siy­hteyt­tä Tikkuri­las­ta tai lento­kent­täbus­sia Helsingistä). Kaikki­in noi­hin Helsin­ki ja naa­pu­rit ovat kai anoneet karkeasti puolen mil­jardin (alue)tukia.

    Suomen lentoli­iken­teen pääkent­tä Van­taal­la ja johta­va Teknilli­nen korkeak­oulu Otaniemessä ovat ansain­neet ratansa osit­tain val­tion kustantamina. 

    Pisas­araradan Töölön ase­ma sijait­see Val­tionoop­per­an ja Olympias­ta­dion­in kohdal­la, joi­hin tul­laan koko Suomes­ta har­ras­ta­maan kult­tuuria ja penkki­urheilua. Näi­hin on nyt aika pitkä käve­ly­mat­ka rautatiease­mal­ta ja raitio­vaunut ovat aina täyn­nä kun jokin mas­sa­t­a­pah­tu­ma päät­tyy, joten moni pitkä­matkalainen on joutunut kiroa­maan kun myöhästyy viimeis­es­tä junasta.

    Val­tio voisi kus­tan­taa Pis­araradan Pasi­las­ta Töölön ase­malle, pk-seudun kun­nat loput.

  127. Sakke: Käsit­tääk­seni Malmin lento­ken­tälle piti löytää kor­vaa­va kent­tä lähiseudul­ta, jot­ta sen(kin?) lakkaut­ta­mi­nen olisi mah­dolli­nen toimenpide.

    Pääkaupungis­sa tulee olla lentokenttä.
    – – – – –

    Val­tio kai lupasi etsiä kor­vaa­van ken­tän. Se, että se ei ole sitä tehnyt, ei voi estää Helsinkiä tekemästä päätöstä yleiskaavasta.

    Jos kyse on pääkaupun­gin imagos­ta lento­kent­täkaupunk­i­na, tehdään osakun­tali­itos, eli liitetään Seu­tu­la osak­si Helsinkiä.

  128. Juho Laatu: Kyse on siis siitä, kenet laite­taan vaihtamaan. 

    Vai­h­ta­maan turhaan lyhyel­lä matkalla.

    Olisi­pa kiva ker­rankin nähdä täl­laisen turhan pakko­vai­h­don kaltaisia ehdo­tuk­sia henkilöau­toli­iken­teeseen. Aina saa­vat pen­teleet paikallaan istua, vaik­ka keskinopeus hidas­tu­isikin tai mat­ka pitenisikin.

  129. R.Silfverberg: Suomen lentoli­iken­teen pääkent­tä Van­taal­la ja johta­va Teknilli­nen korkeak­oulu Otaniemessä ovat ansain­neet ratansa osit­tain val­tion kustantamina. 

    En mielel­läni lähtisi tuolle tielle. Jokaisel­la Suomen kun­nal­la on sen kokolu­okkaan sopivia tärkeitä kohtei­ta, joil­la on merk­i­tys­tä myös kun­nan rajo­jen ulkop­uolel­la. Jos Espool­la ei ole varaa kus­tan­taa tietä Otaniemeen, ehkä joku toinen kun­ta on val­nis otta­maan koko kam­puk­sen. Kun­nat hyö­tyvät run­saasti val­tion niille lahjoit­tamista kul­ta­mu­nista, joten eivät ne tarvitse lisälahjuk­sia tuon yhden kul­taa tako­van sam­mon lisäk­si. Ovat ylen tyy­tyväisiä ilmankin.

    Van­taan lento­kent­tä on osa val­takun­nal­lista liiken­n­ev­erkkoa, joten sinne val­ti­ol­lakin on intres­si rak­en­taa tie (muual­ta tuleville matkus­ta­jille). Tosin Van­taa var­masti mielel­lään rak­en­taa tien sitä vas­taan, että saa olla Suomen suurim­man lento­ken­tän isäntä.

    Kehära­ta ei ole val­tion investoin­niksi järkevä. Jos val­takun­nan päära­ta olisi siir­ret­ty kulke­maan lento­ken­tän alta, val­tion osal­lis­tu­mi­nen olisi ollut järkevää (kos­ka investoin­ti olisi palvel­lut koko Suomea). Helsin­gin ja Van­taan lähili­iken­net­tä palvel­e­va rata palvelee paikallis­li­iken­net­tä. Se on vain yksi pailal­lis­li­iken­teen muo­to (tak­sia tai bus­sia kor­vaa­va) niillekin (aika har­voille?) suo­ma­laisille, jot­ka matkus­ta­vat ensin junal­la Tikkuri­laan, jatkaak­seen sieltä toisel­la junal­la lento­ken­tälle. Tuo rata ei ole vall­takun­nal­lisen liken­n­ev­erkon järkevä osa.

    Pisas­araradan Töölön ase­ma sijait­see Val­tionoop­per­an ja Olympias­ta­dion­in kohdal­la, joi­hin tul­laan koko Suomes­ta har­ras­ta­maan kult­tuuria ja penkki­urheilua. Näi­hin on nyt aika pitkä käve­ly­mat­ka rautatiease­mal­ta ja raitio­vaunut ovat aina täyn­nä kun jokin mas­sa­t­a­pah­tu­ma päät­tyy, joten moni pitkä­matkalainen on joutunut kiroa­maan kun myöhästyy viimeis­es­tä junasta.

    Sama seli­tys kuin Otaniemessä. Helsin­ki olkoon iloinen ja erit­täin kiitolli­nen siitä, että hillitön investoin­ti ja vuosit­tain suuren kasan verora­ho­ja ympäristöön­sä jät­tävä oop­pera raken­net­ti­in sinne. Jos Helsin­ki halu­aa paran­taa paikallis­li­iken­teen yöpalvelui­ta, se voi niin tehdä.

    Jos val­tio olisi ajatel­lut taloudel­lis­es­ti, se olisi voin­ut vaa­tia Helsingilltä vuosit­taisia mak­sua siitä, että uusi oop­per­at­a­lo raken­net­ti­in Helsinki­in. Ei tämä tosin nor­maali tapa ole. Ehkä nor­maalia olisi se, että muillekin kun­nille raken­net­taisi­in jotain vataavaa niiden kokoon sopi­vaa. Raken­nuskus­tan­nuk­si­in mon­et kun­nat taita­vat osal­lis­tu­akin, mut­ta jatku­va käyt­tö jää kai yleen­sä merkit­täväk­si lahjaksi.

    Val­tio voisi kus­tan­taa Pis­araradan Pasi­las­ta Töölön ase­malle, pk-seudun kun­nat loput.

    Val­tio kus­tan­taa moot­tori­ti­et kun­tien läpi, ja niiden liit­tymätkin. Tässäkin Pasi­lan vai­h­teet voisi­vat men­nä val­tion piikki­in, ja siitä eteen­päin Helsin­gin piikkiin.

  130. anonyy­mi: Vai­h­ta­maan turhaan lyhyel­lä matkalla.

    Olisi­pa kiva ker­rankin nähdä täl­laisen turhan pakko­vai­h­don kaltaisia ehdo­tuk­sia henkilöau­toli­iken­teeseen. Aina saa­vat pen­teleet paikallaan istua, vaik­ka keskinopeus hidas­tu­isikin tai mat­ka pitenisikin.

    Tuon kuvaile­mani kak­si­ta­soisen liiken­nemallin perusidea on se, että joukkoli­iken­net­tä käyt­tävät pää­si­sivät mah­dol­lisim­man vähillä vai­h­doil­la, ja mat­ka-ajat oli­si­vat mah­dol­lisim­man lyhyitä.

    Tarkoi­tus oli esit­tää malli, joka olisi tehokkaampi kuin Helsin­gin nykyi­nen puo­likkaan täh­den malli, joka kul­jet­taa suuren osan liikku­jista yhden sivus­sa ole­van yti­men kautta.

    Helk­ilöau­toli­ikenne on luon­teeltaan toisen­las­ta, pääsään­töis­es­ti täysin vai­h­do­ton­ta. Jos sen kanssa aikoo kil­pail­la mukavu­udessa ja nopeudessa, nuo mainit­se­mani paran­nuk­set joukkoli­iken­teeseen ovat (suuris­sa metropoleis­sa) tarpeen.

    Toinen tapa olisi jar­rut­taa autoli­iken­net­tä. Helsinki­hän jar­rut­taa esimerkik­si Espoon suun­nas­ta tule­vaa autoli­iken­net­tä liiken­neval­oin. Myös bule­vardis­oin­nis­sa voi mon­en mielessä olla takana autoilun statuk­sen ja nopeu­den pudot­tamista joidenkin muiden päämäärien hyväk­si (väestömäärän kas­vat­ta­mi­nen, kaupun­gin tiivistämi­nen, melun vähen­tämi­nen, fos­s­ll­lis­ten säästämi­nen, tai ihan vain autopa­ho­lais­ten ja niiden kul­jet­ta­jien piinaaminen).

    Autoilu van­ho­jen kaupunkien keskus­tas­sa ei ole mikään ihan­ner­atkaisu. Nuo kadut on suun­nitel­tu hevosli­iken­teelle, ja paljon pienem­mille liiken­nemäärille. Katu­jen val­jas­t­a­mi­nen peltilehmien liikku­miseen ja pysäköimiseen ei ole vält­tämät­tä paras ratkaisu. Ihmis­läheisem­piäkin ratkaisu­ja kaupunkien kehit­tämiseen voisi harki­ta. Niiltä osin kuin autoilua halu­taan, kai kuitenkin mah­dol­lisim­man jous­ta­vana ja nopeana liiken­nemuo­tona, autoilun etu­ja hyödyntäen.

  131. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­takaupungis­sa (down town ) asumisen suo­sio on kas­vanut kaikkial­la maail­mas­sa. Siihen on kak­si syytä: se ei ole enää epäter­veel­listä kuin Kiinas­sa ja se, että urbaan­it palve­lut ja tapah­tu­mat merk­it­sevät ihmisille enem­män. Kol­man­te­na syynä net­ti, jon­ka ansios­ta tieto urbaaneista tapah­tu­mista saavut­taa hel­posti suuren määrän ihmisiä.
    Helsin­gin kan­takaupungis­sa ei ole enää huono­maineisia aluei­ta vaan kaikkial­la tulota­so nousee nopeasti.

    Niin, eli tästä päästäänkin siihen, että on perin kum­n­mallista, että kan­takaupungis­sa asu­vien aja­tus­maail­maan ei mah­du se, että kaik­ki eivät ole kiin­nos­tunei­ta urbaanista elämän­tavas­ta. Kaik­ki eivät halua asua kan­takaupungis­sa. Net­tiä osa­taan käyt­tää myös kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la ja tiedot tapah­tu­mista saavut­ta­vat myös kauem­pana asu­vat. Ei ole myöskään ongel­mallista tul­la kan­takaupunki­in näi­hin tapah­tu­mi­in jos kiin­nos­taa. Ei siel­lä ole pakko kuitenkaan asua! Ehkä rauhal­lisem­pi asuinympäristä miel­lyt­tää enemmän.
    Kan­takaupungis­sa kaikkial­la tulota­so nousee! Mie­lenki­in­toista! Eli tode­taan tässsä samantien, että huonom­pio­saiset, maa­han­muut­ta­jat jne. on tarkoi­tus asut­taa kauem­mas kan­takaupungista, esim. Malmin lento­ken­tän alueelle! Sinne kaavail­laan uut­ta “slum­mia”, pois parem­mil­ta alueil­ta ja urbaani-ihmis­ten silmistä.
    Kaavoit­takaa ne tue­tut asun­not sinne kan­takaupun­gin läheisyy­teen, niin saat­te sitä “kan­sain­välistä” tunnelmaa.

    1. Jos aiem­paa use­ampi hauaa asua kan­takaupungis­sa ei se tarkoi­ta, että kaik­ki halu­a­vat. Noi 40 %& halu­aa ja se on PALJON enem­män kuin mahtuu.

  132. Kan­takaupun­ki on rajalli­nen voimavara. Kun­han satamil­ta ja teol­lisu­udelta vapau­tu­vat mit­ta­vat alueet Helsingin­niemel­lä on saatu raken­net­tua, kan­takaupunkia ei voi oikein rak­en­taa enää lisää. 

    Kan­takaupunkia ei voi väk­isin rak­en­taa Var­tiosaa­reen tai ulos­menotei­den var­sille, vaik­ka siel­lä kulk­isi minkälaisia raitioteitä. Tiivistä kaupunkia toki voi rak­en­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolellekin. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että pitäisi rak­en­taa met­si­in ja viheralueille.

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos aiem­paa use­ampi hauaa asua kan­takaupungis­sa ei se tarkoi­ta, että kaik­ki halu­a­vat. Noi 40 %& halu­aa ja se on PALJON enem­män kuin mahtuu.

    Jos vain 40% kan­takaupun­gin asukkaista halu­aa asua siel­lä, mis­säköhän sit­ten halu­a­vat asua lop­ut 60%? 

    Onko tämä sitä uut­ta päätök­sen­teon ‘logi­ikkaa’, jos­sa vähem­män on enemmän?

    1. Lop­ut halu­a­vat asua lähiöis­sä ja niitä heille riit­tää Helsin­gin seudul­la. Lasken Van­taan ja Espoon jok­seenkin kokon­aisuute­na lähiökaupungeiksi.

  134. Sin­nemä­ki syök­see vihreät taas poh­jalle gallu­peis­sa. Sinän­sä hyvä että ihan kaik­ki bull­shit­ti ei mene läpi. Ker­too sen­tään siitä, että ihmiset seu­raa­vat poli­ti­ikkaa, eivätkä hyväksy petkuttamista.

  135. Vihre­itä on tehty, mut­ta niitä ei pitäisi enää tehdä lisää.

  136. Juho Laatu: Tuon kuvaile­mani kak­si­ta­soisen liiken­nemallin perusidea on se, että joukkoli­iken­net­tä käyt­tävät pää­si­sivät mah­dol­lisim­man vähillä vai­h­doil­la, ja mat­ka-ajat oli­si­vat mah­dol­lisim­man lyhyitä. 

    Taju­atko yhtään, kuin­ka paljon porukkaa tuos­ta kul­kee läpi päivittäin?

    Ja toisek­si niistä vaihdoista:
    a) Miten aiot saa­da tehtyä suo­ria yhteyk­siä vähempiä ja niitä nopeampia vaihtoja?
    b) Oletko koskaan käynyt Pasi­lan asemalla?

    Tarkoi­tus oli esit­tää malli, joka olisi tehokkaampi kuin Helsin­gin nykyi­nen puo­likkaan täh­den malli, joka kul­jet­taa suuren osan liikku­jista yhden sivus­sa ole­van yti­men kautta. 

    No sit­ten meni harv­inaisen pahasti pieleen. Kuka läh­tee sel­l­aista tavoitel­lessaan huonon­ta­maan ja hidas­ta­maan var­maankin kaupun­gin (ja alueen) toisek­si nopein­ta ja tehokkain­ta mas­sali­iken­net­tä? Kas kun et läht­enyt paran­ta­maan metron toim­intaa erot­ta­mal­la itä- ja län­simetrot omik­si lin­joik­seen Rautatientorilla!

    Helk­ilöau­toli­ikenne on luon­teeltaan toisen­las­ta, pääsään­töis­es­ti täysin vai­h­do­ton­ta. Jos sen kanssa aikoo kil­pail­la mukavu­udessa ja nopeudessa, nuo mainit­se­mani paran­nuk­set joukkoli­iken­teeseen ovat (suuris­sa metropoleis­sa) tarpeen. 

    Suurista metropoleista en väitä tietäväni, mut­ta Helsingis­sä nuo ehdot­ta­masi “paran­nuk­set” huonon­taisi­vat joukkoli­iken­teen käyt­tö­mukavu­ut­ta ja siis kas­vat­taisi­vat henkilöau­toli­iken­net­tä sen kus­tan­nuk­sel­la. Kaik­ki häviäisivät.

    Toinen tapa olisi jar­rut­taa autoliikennettä. 

    Tätä kan­natan täysin. Yksi­ty­isautot saisi puolestani vaik­ka käytän­nössä kokon­aan kieltää Oop­per­at­alol­ta läh­tien ja rajoit­taa merkit­tävästi autoilua Ruskea­suol­ta asti. Se paran­taisi joukkoli­iken­teen palvelu­akin luke­mat­tomin tavoin.

  137. Urbaani Helsingis­sä:
    Kan­takaupun­ki on rajalli­nen voimavara. Kun­han satamil­ta ja teol­lisu­udelta vapau­tu­vat mit­ta­vat alueet Helsingin­niemel­lä on saatu raken­net­tua, kan­takaupunkia ei voi oikein rak­en­taa enää lisää. 

    Kan­takaupunkia ei voi väk­isin rak­en­taa Var­tiosaa­reen tai ulos­menotei­den var­sille, vaik­ka siel­lä kulk­isi minkälaisia raitioteitä. Tiivistä kaupunkia toki voi rak­en­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolellekin. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että pitäisi rak­en­taa met­si­in ja viheralueille.

    Paska­puhet­ta. Ulos­menotei­den var­sille nimeno­maan voi rak­en­taa lisää kan­takaupunkia. Sitähän esimerkik­si Meilahti ja Vallila juuri ovat: kohtu­ullisen tiivistä rak­en­tamista ulos­men­oväylien var­rel­la. Ne on raken­net­tu viime vuo­sisadan puo­livälis­sä suun­nilleen samal­la peri­aat­teel­la kuin nyt suun­nitel­laan: ulos­men­oväylien var­relle ruu­tukaa­va poikkika­tu­ineen ja taloa pystyyn.

    Ei kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen ole mtn ydinfysiikkaa.

  138. R.Silfverberg: mut­ta kun on tul­lut valmista ja asukkaat ovat muut­ta­neet uusi­in taloi­hin, niin ollaan uno­hdet­tu mitä on vastustettu.

    1) Muut­ta­jat tuskin ovat olleet niitä jot­ka kyseisiä kohtei­ta aikoinaan into­hi­moisim­min vastustivat.

    2) Noin yleis­es­ti ottaen ihmisil­lä on taipumus taipua tapah­tuneeseen. Sitä kut­su­taan kait elämän jatku­misek­si? Se EI kuitenkaan tarkoi­ta sitä, etteikö näi­den ihmis­ten esit­tämä kri­ti­ik­ki olisi saat­tanut olla aikoinaan validi…

  139. Cap­tain Awe­some: Se EI kuitenkaan tarkoi­ta sitä, etteikö näi­den ihmis­ten esit­tämä kri­ti­ik­ki olisi saat­tanut olla aikoinaan validi…

    He saat­ta­vat myös edelleen olla sitä mieltä, että se mitä tehti­in oli virhe.

  140. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Jos vain 40% kan­takaupun­gin asukkaista halu­aa asua siel­lä, mis­säköhän sit­ten halu­a­vat asua lop­ut 60%? 

    Jos kan­takaupun­gin asukas halu­aa asua muual­la, niin sen kun muut­taa vaan. Turha mak­saa enem­män asuin­paikas­ta, jos­ta ei tykkää.

  141. Pekka Taipale: “https://www.runway8l.com/static/images/videos/thumbs/43326/max_43326.jpg

    Tämä oikeas­t­aan tiivistääkin kivästi sen miten eri lail­la ihmiset voivat samankin tilanteen kokea. 🙂

  142. Pekka Taipale: En ole viimeisen kymme­nen vuo­den ajan sat­un­nais­es­ti Län­siväylää Helsinki­in ajaes­sani joutunut ker­taakaan pysähtymään jumin takia ennen Porkkalankadun val­o­ja, ja ker­taakaan en ole joutunut jonot­ta­maan enem­män kuin yhden val­ok­ier­ron verran.

    Tämä oikeas­t­aan tiivistääkin kivästi sen miten eri lail­la ihmiset voivat samankin tilanteen kokea. 🙂

    Odelle: sun inter­nets sot­kee nyt jotenkin lainaukset…

  143. Aal­to­nen: tehdään osakun­tali­itos, eli liitetään Seu­tu­la osak­si Helsinkiä.

    No toi kun­tali­itos pitäisi nyt tehdä joka tapauk­ses­sa. Esbo included.

  144. Osmo Soin­in­vaara:
    Lop­ut halu­a­vat asua lähiöis­sä ja niitä heille riit­tää Helsin­gin seudul­la. Lasken Van­taan ja Espoon jok­seenkin kokon­aisuute­na lähiökaupungeiksi.

    Yhdyn laskel­maan. Tai siis tuos­ta pros­ent­ti­laskel­mas­ta en kyl­lä tiedä mitään… Sitä vois vähän ava­ta, että mikä instanssi tuon luke­man on oikeak­si vahvistanut.

    Asum­is­pref­er­enssien tosin näen itse vai­htel­e­van elämän­ti­lanteen mukaan.

    Nuore­na on kivä hen­gaa siel­lä mis­sä on paljon pop­u­laa eli siis naimamah­dol­lisuuk­sia. Van­hem­miten kun ihmiset tup­paa­vat vaki­in­tu­maan tuol­laisil­la aspek­teil­la ei ole enää suur­takaan merk­i­tys­tä — jos ollenkaan.

    Myöskään ker­ran elämässä uup­peras­sa käyn­ti ja vuosit­tainen teat­teriv­isi­it­ti… ei niil­lä oikein voi perustel­la keskus­ta-asumisen vetovoimaa. Kyl­lä se sta­tus noussee useim­mil­la tärkeim­mäk­si selit­täväk­si tekijäksi.

    Keskus­ta-asum­i­nen­han osoit­taa automaagis­es­ti, että ihmisen täy­tyy olla elämässä men­estynyt koska­pa on varaa keskus­tas­sa asua. Totu­us voi tietenkin olla jotain muu­takin. Asu­uhan siel­lä myös isin ja äipän tyt­töjä ja poikia jot­ka eivät ole itse saavut­ta­neet mitään, eivätkä vält­tämät­tä saavutakaan.

    Poikkeuk­sen keskus­ta-asumisen prefer­aa­tioon tekevät ne har­vat helsinkiläis­per­heet jot­ka ovat asuneet kivikaupungis­sa “aina”.

    Luul­tavasti tosin sil­loinkin mon­en kohdal­la on kyse halus­ta — ehkä jo tarpeestakin? — säi­lyt­tää oikean­lainen — tai tarkem­min _ainoa hyväksyttävä_ — status.

    Ulkop­uolel­la­han on bar­baare­ja jot­ka tah­to­vat pahaa, ovat maut­to­mia ja luon­nol­lis­es­ti ja ennen kaikkea tyhmiä…

    Hmmm.… bub­ble anyone?

  145. Juho Laatu: suuren kasan verora­ho­ja ympäristöön­sä jät­tävä ooppera

    Ilman sub­ven­toin­ti­a­han oop­pera jou­tu­isi pane­maan lapun luukulle… Väli­a­jal­la jou­tu­isi joka iik­ki juo­maan itsen­sä ihan hillit­tömään humalaan ennen kuin tase saataisi­in edes plus mii­nus nollaan.

  146. anonyy­mi: Ja toisek­si niistä vaihdoista:
    a) Miten aiot saa­da tehtyä suo­ria yhteyk­siä vähempiä ja niitä nopeampia vaihtoja?

    Aja­tus oli kat­taa suuri metropoli har­val­la verkol­la suo­ria ja nopei­ta runk­olin­jo­ja, rak­en­taa tiheästi asemien ympärille, ja kytkeä jop­ut alueet tuo­hon runk­overkkoon lyhy­il­lä liityntälinjoilla.

    b) Oletko koskaan käynyt Pasi­lan asemalla?

    Kyl­lä. Uusi Pasi­lan ase­ma on raken­net­tu kai siinä hengessä, että siitä tulisi keskeinen liiken­teen vai­h­topy­säk­ki. Rato­jen ulkop­uolisen liityn­täli­iken­teen määrä on ilmeis­es­ti aika vähäistä. Pasi­laa käytetään paljon rautatei­den paikallis­li­iken­teen vai­h­toase­m­ana. Ehdotet­tu Pasi­lan oiko­ra­ta pois­taisi monil­ta tämän vaihtotarpeen.

    Kas kun et läht­enyt paran­ta­maan metron toim­intaa erot­ta­mal­la itä- ja län­simetrot omik­si lin­joik­seen Rautatientorilla!

    Esite­tyn mallin tavoite on yhdis­tää eri suun­tien runk­oväyliä, ei katkoa niitä.

    - — -

    Ehdote­tun kak­si­ta­soisen liiken­nemallin toimivu­ut­ta olisi järkevin tes­ta­ta tietokones­im­u­laa­tioin ja suo­raan reit­ti­aiko­ja laske­mal­la. Näin saataisi­in ehkä real­isti­nen kuva eri­lais­ten liiken­nemallien toimivu­ud­es­ta eri kokoi­sis­sa kaupungeis­sa, viher­alueil­la tai viher­alueet täy­teen rakennettuina.

  147. Cap­tain Awe­some:
    Asum­is­pref­er­enssien tosin näen itse vai­htel­e­van elämän­ti­lanteen mukaan.

    Nuore­na on kivä hen­gaa siel­lä mis­sä on paljon pop­u­laa eli siis naimamah­dol­lisuuk­sia. Van­hem­miten kun ihmiset tup­paa­vat vaki­in­tu­maan tuol­laisil­la aspek­teil­la ei ole enää suur­takaan merk­i­tys­tä – jos ollenkaan.

    Myöskään ker­ran elämässä uup­peras­sa käyn­ti ja vuosit­tainen teat­teriv­isi­it­ti… ei niil­lä oikein voi perustel­la keskus­ta-asumisen vetovoimaa. Kyl­lä se sta­tus noussee useim­mil­la tärkeim­mäk­si selit­täväk­si tekijäksi.

    Enpä tiedä. Itse olen van­ha ja vaki­in­tunut. Olen myös kokeil­lut pien­talos­sa asum­ista, joten kan­takaupun­gin prefer­oimises­sa ei ole kyse siitäkään, etteikö tietäisi ruo­hon makua aidan toisel­la puolel­la. Yleen­sä ottaen asi­aa ei voi statuk­sel­lakaan selit­tää, sil­lä pk-seudul­ta kyl­lä löy­tyy pien­taloaluei­ta, joi­hin köy­häl­lä ei ole varaa. 

    Muiden puoles­ta en osaa selit­tää, mut­ta oma­l­la kohdal­lani kyse on suurelta osin elämän­ta­pavalin­nas­ta. Arki ilman autoa, ruokailua ulkona, kotiteat­terin sijaan eloku­vateat­teri, pihatöi­den sijaan pallopelejä.

    Ihmis­ten asum­is­valin­nat ovat kyl­lä sel­l­ainen asia, jos­ta voitaisi­in ylipään­sä ottaen sössöt­tää vähem­män ja antaa markki­noiden hoitaa hom­ma. Tätä keskustelua ei olisi mitään tarvet­ta käy­dä, jos kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lista ja val­tion alue­poli­ti­ikas­ta luovut­taisi­in. Kaupunkibule­vardit ja Helsin­gin kasvu oli­si­vat sil­loin luon­nol­lisia asioi­ta, eivätkä näyt­täy­ty­isi edes hitaim­mille minään poli­it­tisi­na päätöksinä. Niin vain tapahtuisi.

  148. Juho Laatu: Esite­tyn mallin tavoite on yhdis­tää eri suun­tien runk­oväyliä, ei katkoa niitä. 

    Minus­ta kovasti näyt­ti tavoit­teen ole­van lisätä turhia vai­h­to­ja ikävi­in paikkoihin.

  149. Juho Laatu: Kyl­lä. Uusi Pasi­lan ase­ma on raken­net­tu kai siinä hengessä, että siitä tulisi keskeinen liiken­teen vaihtopysäkki. 

    Se vain ei sovel­lu kauhean hyvin radal­ta toiseen vai­h­tamiseen eikä sitä ole suun­nitel­tu koko läpikulkuli­iken­teen vai­h­tamista silmäl­läpitäen. Tai jos on niin sit­ten on suun­nitel­tu erit­täin huonosti.

  150. Cap­tain Awe­some:
    Asum­is­pref­er­enssien tosin näen itse vai­htel­e­van elämän­ti­lanteen mukaan.

    Yksi­na­su­vien helsinkiläis­ten asumispreferenssit
    Katri Back­man 2015:

    http://tinyurl.com/jljudg5

    Pro gradun nimestä huoli­mat­ta, myös muut kuin sinkut ovat päässeet vastaamaan.

  151. anonyy­mi: Se vain ei sovel­lu kauhean hyvin radal­ta toiseen vai­h­tamiseen eikä sitä ole suun­nitel­tu koko läpikulkuli­iken­teen vai­h­tamista silmäl­läpitäen. Tai jos on niin sit­ten on suun­nitel­tu erit­täin huonosti.

    Ei tai­da tosi­aan olla mikään mallies­imerk­ki, vaik­ka käytän­nössä mon­elle ase­man tar­joa­mat vai­h­toy­htey­det näyt­tävät kelpaavankin.

    Sanoit että ehdotet­tu kak­si­ta­soinen malli tai Pasi­lan oiko­ra­ta toisi lisää vai­h­to­ja. Huo­maa että Pasi­lan oiko­radan yksi keskeinen tehtävä olisi kor­va­ta Pasi­lan han­kalia vai­h­to­ja nopeam­mil­la suo­ril­la yhteyksillä.

  152. Itse en oikeas­t­aan ymmär­rä, mik­si val­tion pitää ylipään­sä rahoit­taa jotakin liiken­nehankkei­ta. Jos esimerkik­si Turun seudun kun­nat halu­aa sinne tun­nin junan, mak­sakoot sen. Tuos­sa myös han­kkeet saatet­taisi­in toteut­taa nopeam­min, kun ei odoteltaisi val­tion 30 % osu­ut­ta paikallisi­in han­kkeisi­in, vaan ne raken­net­taisi­in sil­loin kun se kat­so­taan tarpeel­lisek­si. Toisaal­ta val­takun­nal­lisia yhteyk­siä raken­net­taisi­in vähem­män turhaan, kun oikeasti vaikka­pa Turun seudun kun­nat jou­tu­isi­vat pohti­maan, onko rautatie hin­tansa arvoinen sen sijaan että ne vaan lob­baa­vat sitä valtiolle.

  153. Cap­tain Awe­some: Yhdyn laskel­maan. Tai siis tuos­ta pros­ent­ti­laskel­mas­ta en kyl­lä tiedä mitään… Sitä vois vähän ava­ta, että mikä instanssi tuon luke­man on oikeak­si vahvistanut.

    Asum­is­pref­er­enssien tosin näen itse vai­htel­e­van elämän­ti­lanteen mukaan.

    Nuore­na on kivä hen­gaa siel­lä mis­sä on paljon pop­u­laa eli siis naimamah­dol­lisuuk­sia. Van­hem­miten kun ihmiset tup­paa­vat vaki­in­tu­maan tuol­laisil­la aspek­teil­la ei ole enää suur­takaan merk­i­tys­tä – jos ollenkaan.

    Myöskään ker­ran elämässä uup­peras­sa käyn­ti ja vuosit­tainen teat­teriv­isi­it­ti… ei niil­lä oikein voi perustel­la keskus­ta-asumisen vetovoimaa. Kyl­lä se sta­tus noussee useim­mil­la tärkeim­mäk­si selit­täväk­si tekijäksi.

    Keskus­ta-asum­i­nen­han osoit­taa automaagis­es­ti, että ihmisen täy­tyy olla elämässä men­estynyt koska­pa on varaa keskus­tas­sa asua. Totu­us voi tietenkin olla jotain muu­takin. Asu­uhan siel­lä myös isin ja äipän tyt­töjä ja poikia jot­ka eivät ole itse saavut­ta­neet mitään, eivätkä vält­tämät­tä saavutakaan.

    Poikkeuk­sen keskus­ta-asumisen prefer­aa­tioon tekevät ne har­vat helsinkiläis­per­heet jot­ka ovat asuneet kivikaupungis­sa “aina”.

    Luul­tavasti tosin sil­loinkin mon­en kohdal­la on kyse halus­ta – ehkä jo tarpeestakin? – säi­lyt­tää oikean­lainen – tai tarkem­min _ainoa hyväksyttävä_ – status.

    Ulkop­uolel­la­han on bar­baare­ja jot­ka tah­to­vat pahaa, ovat maut­to­mia ja luon­nol­lis­es­ti ja ennen kaikkea tyhmiä…

    Hmmm…. bub­ble anyone?

    Niin siis sinä har­ra­s­tat, tai olet­ta­masi keskiver­toih­mi­nen har­ras­taa kult­tuuria ker­ran vuodessa. Joku voi har­ras­taa viikoit­tain Helsin­gin keskus­tas­sa tai sen välit­tömässä läheisyy­dessä kult­tuurisia aktivi­teet­te­ja. Ja statuk­sen osoit­ta­mi­nen asumal­la kan­takaupungis­sa on mah­do­ton­ta, kos­ka melko köy­häl­läkin ihmisel­lä on varaa asua yksiössä jopa Eiras­sa, jos­sa täl­lä het­kel­lä halvin vuokra-asun­to on 1 079 €/kk.

  154. Lund­vistin Julle: ei voi statuk­sel­lakaan selit­tää, sil­lä pk-seudul­ta kyl­lä löy­tyy pien­taloaluei­ta, joi­hin köy­häl­lä ei ole varaa.

    Aivan var­masti, mut­ta Helsin­gin keskus­tas­sa asu­va on Helsin­gin keskus­tas­sa liikku­jille paljon selkeämpi sig­naali siitä, että kyseinen henkilö on ns. menestyjä.

    Kau­ni­ainen, Wes­t­end, Mar­janie­mi, Kulosaaren ranto­jen huvi­lat jne. eivät ole ollenkaan samal­la taval­la tut­tu­ja. Parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa nimi ollaan ehkä joskus ohi­men­nen kuul­tu, mut­ta käy­ty niis­sä ei useinkaan olla.

    Lisäk­si maini­tu­il­la ja monil­la muil­la rikkaiden asuinalueik­si pro­filoituneil­la seuduil­la ei ole useinkaan takanaan saman­laista his­to­ri­aa, päin vas­toin: ovat olleet taka­mai­ta jois­sa tont­ti­maa on ollut halpaa. 

    Parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa “rikkaan” statuk­sen saamisek­si on siis riit­tänyt pelkästään se, että per­he on sat­tunut aikoinaan onnekkaasti aset­tumaan oikeaan paikkaan.

    Edelleenkin moni täl­lainen asuinalue on käytän­nössä täysin ilman palvelui­ta. Siis­pä kyse rikkaiden nukkumalähiöistä.

    On aivan eri asia olla Don­ner­in sukua Kru­u­nun­haas­sa kuin wes­t­endiläistynyt tilal­lisen poe­ka Kain­u­us­ta joka on päässyt luke­maan itsen­sä dip­pi-inssik­si Otaniemeen, puhu­mat­takaan kiakon­pelu­ul­la Amerikas­sa rikas­tunut lukutaidoton.

    Asi­aa voi ajatel­la myös näin: kuin­ka moni kaivopuis­tossa asu­va todel­la prefer­oisi muut­taa Wes­t­endi­in tai Karhusaa­reen asumaan (et vice versa)?

    Sta­tushan on siitä kiin­nos­ta­va ilmiö, että kun sitä on tarpeek­si siitä ei tarvitse enää edes puhua. Henkselien paukut­telul­la voi ehkä onnis­tua tekemään vaiku­tuk­sen toiseen westendiläiseen… 

    Ns. van­han rahan piireis­sä moinen luul­tavasti koet­taisi­in perin nolona, jopa häpeäl­lisenä, arvolle sopi­mat­tomana käytöksenä.

    Kuten julki­moiden “crib­se­jä” esit­tele­vistä lehdis­tä ja tv-sar­joista olemme saa­neet läh­es poikkeuk­set­ta nähdä, tyyliä ei useinkaan saa rahalla.

    “Hyvä maku” tup­paa ole­maan niitä asioi­ta jot­ka kulke­vat suvus­sa. Tai siis kulk­isi jos kulkisi…

    ***

    Melkein tässä yhtey­dessä pitäisi nyt viimeistään pal­jas­taa se oma ikähaaruk­ka. Muuten tässä keskustelus­sa ei ole ihan hirveästi mieltä.

    Olenko pahasti väärässä jos arvioin, että olet jo vart­tuneem­pi henkilö? Lapsetkin — mikäli tul­lut hom­mat­tua — asu­vat jo omillaan?

    Ettei vaan ne skid­it nyt vaan kas­va­neet siel­lä pientaloalueella? 🙂

    Lund­vistin Julle: Arki ilman autoa, ruokailua ulkona, kotiteat­terin sijaan eloku­vateat­teri, pihatöi­den sijaan pallopelejä.

    Ei pirssi ole vält­tämätön vaikkei keskus­tas­sa asu­isikaan. Ei mul­lakaan ole. Use­am­mal­la kuin joka toisel­la helsinkiläistaloudel­la ei ole omaa autoa.

    Oletko ken­ties jo siir­tynyt eläk­keel­lä, lähel­lä eläk­keelle pääsyä, tai siinä vai­heessa uraa, että urake­hi­tys on ns. turvattu?

    Nimit­täin siinä tapauk­ses­sa­han “nor­maalit” työhön ja per­he-elämään liit­tyvät jän­ni­tyk­sen aiheet ovat pitkälti tai jo kokon­aankin taakse jäänyt­tä elämää.

    Se on kovin eri­lainen elämän­ti­lanne kuin vaikka­pa ns. ruuhkavu­osia elävi/ällä.

    Sil­loin on var­masti aikaa — ja usein vielä varaakin — käy­dä teat­tereis­sa sekä ulkona kiireet­tömästi syömässä jos sel­l­aisi­in ylipäätään on mielihaluja.

    Muis­tut­taisin, ettei kumpainenkaan ole kauhean tyyp­illi­nen ske­naario perus­lap­siper­heis­sä — luul­tavasti myöskään keskus­tas­sa asu­vien helsinkiläis­per­hei­den kohdalla.

    Viit­taatko pal­lopeleil­lä ken­ties her­ras­mieshöntsy­i­lyyn, ten­niksen pelu­useen, kolopal­loon vai peräti kaikki­in kolmeen? 😉

    Mikäli suosikki­har­ras­tuk­sesi ja varsinkin niihin käyt­tämäsi aika ovat pysyneet enem­män tai vähem­män muut­tumat­tom­i­na kaut­ta vuosien olisi helpom­pi uskoa, että kyse todel­la on elämän­tavas­ta eikä — kuten olen tässä aprikoin­ut ja mikä paljon tyyp­il­lisem­pää — elämänvaiheista.

    Lemme know.

  155. Lund­vistin Julle: Tätä keskustelua ei olisi mitään tarvet­ta käy­dä, jos kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lista ja val­tion alue­poli­ti­ikas­ta luovuttaisiin. 

    Funtsin tässä, että mah­datko­han todel­la ymmärtää mitä tämä käytän­nössä tarkoittaisi?

    Kun muun Suomen raha­hanat kään­net­täisi­in kiin­ni, kaik­ki lähti­sivät hake­maan leipää Helsingistä, Tam­pereesta, Turus­ta ja ehkä Oulustakin.

    Eivät vai­heit­tain ja jär­jestäy­tyneesti vaan heti kos­ka nälkä.

    Hyvin mah­dol­lis­es­ti suurin osa tai ajan oloon peräti kaik­ki pää­ty­i­sivät Suur-Helsinki­in — kos­ka kuten nytkin — jen­gi uskoisi, että vain sieltä on säälli­nen elan­to mah­dol­lista saa­da jos jostain ylipäätään (siis Suomesta).

    Helsin­ki, Espoo, Kau­ni­ainen, Van­taa etc. raken­net­taisi­in kiireel­lä, hal­val­la ja huonos­ti täy­teen: käytän­nössä koko PK-seu­tu joudut­taisi­in slummifioimaan.

    Sen jäl­keen Don­ner­in suku ei todel­lakaan enää edes leikil­lään fan­ta­sioisi käve­lyretken tekemistä Krunikan ulkopuolelle…

    Ennem­min tai myöhem­min Helsin­gin keskus­tas­ta tulisi de fac­to gat­ed com­mu­ni­ty joka palkkaisi oman poli­isi­par­tion pitämään huol­ta tur­val­lisu­ud­es­ta kos­ka val­ti­olli­nen aliresur­soitu poli­isi ei ennät­täisi joka paikkaan.

    Palokun­nan aika menisi pitkälti siihen, että kulk­isi ghetos­ta ghet­toon sam­mut­tele­mas­sa pala­maan sytytet­tyjä auto­ja ja taloja.

    Ai niin, ja luon­nol­lis­es­ti jokainen neliömetri Helsin­gin vihreää — ehkä ydinkeskus­tan gat­ed com­mu­ni­tyä luku­unot­ta­mat­ta — olisi tietenkin gryn­dat­tu kos­ka raken­nut­tamis­es­ta tietenkin saa paljon enem­män fyrkkaa kuin rak­en­ta­mat­ta jättämisestä.

    Mut­ta olisim­mepa mekin vih­doin saa­neet sit­ten ihan oikean suurkaupun­gin luo­duk­si ryöstö­murhi­neen ja muine ongelmineen.

    Köy­hät perus­taisi­vat jenge­jä — joi­hin skid­it käytän­nössä pakotet­taisi­in liit­tymään — jot­ka pitäi­sivät de fac­to val­taa omis­sa neigh­bor­hood­eis­saan — samal­la tietenkin yrit­täen val­taansa laa­jen­taa muuallekin.

    Jengiso­dat oli­si­vat arkipäivää. Samoin köy­häin­hoito food stamp­seil­lä. Köy­hien ain­oa kokkaami­nen liit­ty­isi metam­fe­tami­inin valmistamiseen.

    Huraa.

  156. Cap­tain Awe­some:
    Hyvin mah­dol­lis­es­ti suurin osa tai ajan oloon peräti kaik­ki pää­ty­i­sivät Suur-Helsinki­in – kos­ka kuten nytkin – jen­gi uskoisi, että vain sieltä on säälli­nen elan­to mah­dol­lista saa­da jos jostain ylipäätään (siis Suomesta).

    Tuo harhalu­u­lo on vain helsinkiläisillä.

  157. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Itse en oikeas­t­aan ymmär­rä, mik­si val­tion pitää ylipään­sä rahoit­taa jotakin liiken­nehankkei­ta. Jos esimerkik­si Turun seudun kun­nat halu­aa sinne tun­nin junan, mak­sakoot sen. 

    Hyvä kysymys. Ja jos Helsin­ki halu­aa vält­tämät­tä rak­en­taa mil­jar­di­en junaradan Töölön­lah­den ympäri tai tun­nelin Tallinnaan, niin mik­si pitää olla kinu­mas­sa rahaa EU:lta. Kan­nat­ta­vat han­kkeet voi mak­saa itsekin.

  158. Muka­va jos joku muu mak­saa: Hyvä kysymys. Ja jos Helsin­ki halu­aa vält­tämät­tä rak­en­taa mil­jar­di­en junaradan Töölön­lah­den ympäri tai tun­nelin Tallinnaan, niin mik­si pitää olla kinu­mas­sa rahaa EU:lta. Kan­nat­ta­vat han­kkeet voi mak­saa itsekin. 

    Yleen­sä mis­sään päin maail­maa isot raideli­iken­nehankkeet eivät “kan­na­ta” kvar­taal­i­talouden oppi­en mukaan kos­ka niiden takaisin­mak­suai­ka on vähin­tään 50 vuot­ta. Ne ovat kuitenkin sel­l­aista infraa jol­la vahvis­te­taan kilpailukykyä. 

    Ruot­sis­sa täl­laiset han­kkeet menee heit­tämäl­lä läpi. Tukhol­man City­banan ja metro­ra­to­jen piden­nyk­set sekä Göte­bor­gin Västlänken.

  159. R.Silfverberg: Yleen­sä mis­sään päin maail­maa isot raideli­iken­nehankkeet eivät “kan­na­ta” kvar­taal­i­talouden oppi­en mukaan kos­ka niiden takaisin­mak­suai­ka on vähin­tään 50 vuot­ta. Ne ovat kuitenkin sel­l­aista infraa jol­la vahvis­te­taan kilpailukykyä. 

    Ruot­sis­sa täl­laiset han­kkeet menee heit­tämäl­lä läpi. Tukhol­man City­banan ja metro­ra­to­jen piden­nyk­set sekä Göte­bor­gin Västlänken.

    Jos kun­nat, maakun­nat ja val­tio arvioi han­kkei­den kan­nat­tavu­ut­ta yhtä hyvin tai huonos­ti, sil­loin­han täl­lä asial­la ei ole väliä.

  160. JY: http://tinyurl.com/jljudg5

    1) Asum­is­toiveet vai­htel­e­vat — - — etenkin iän mukaan. 🙂

    Sur­prise, surprise.

    2) Liian kallis asum­i­nen vähen­tää valinnanmahdollisuuksia.

    Sur­prise, surprise.

    3) TOISAALTA nimeno­maan asum­i­nen Helsin­gin keskus­ta-alueel­la yksi­na­suvil­la [ja oletet­tavasti sama pätee myös pariskun­tien ja per­hei­den kohdal­la] kertoo
    varsin hyvästä taloudel­lis­es­ta tilanteesta.

    Sur­prise, surprise.

  161. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Niin siis sinä har­ra­s­tat, tai olet­ta­masi keskiver­toih­mi­nen har­ras­taa kult­tuuria ker­ran vuodessa. Joku voi har­ras­taa viikoit­tain Helsin­gin keskus­tas­sa tai sen välit­tömässä läheisyy­dessä kult­tuurisia aktiviteetteja. 

    Pieleen meni. Käyn usein tsekkaa­mas­sa taidenäyt­te­ly­itä ja gal­le­ri­oi­ta. Jälkim­mäiset ehtii usein vilka­ista muu­ta­mas­sa min­uutis­sa, ja isom­mat näyt­te­lyt kestävät tyyp­il­lis­es­ti kuukausi tolkulla.

    Main­iosti ehtii jos halua tähän ylipäätään on.

    Kän­nykästä löy­tyy myös Museoko­rt­ti mikä lisää merkit­tävästi piipah­tamista kat­so­mas­sa mil­loin mitäkin ‑ex tempore.

    Jokaisel­la köy­häl­läkin on varaa ostaa 69 euron arvoinen Museoko­rt­ti — jos siis halua museoiden kiertämiseen yhtään on.

    Kir­jas­tossa puolestaan käyn use­am­min kuin ruokaos­tok­sil­la. Mut­ta lukem­i­nen onkin itsel­leni jo jonkin asteinen vam­ma. Epäilemät­tä myös kirjoittaminen.

    ***

    Nopea googlailu tuot­ti tulok­sek­si seu­raa­van suun­taista dataa:

    87,9% ei ollut käynyt vuo­den aikana ker­taakaan uup­peras­sa. 6,9% oli käynyt sen tasan ker­ran. “Innokkaimpia” uup­peras­ta naatiske­li­joi­ta eli 5 ker­taa tai use­am­min oli kokon­aista 1,5%.

    Taidenäyt­te­lyi­den suh­teen vas­taa­vat luke­mat: 52,8 / 17,6 / 9,4

    Museot: 46,5 / 21,5 / 7,9
    Teat­teri: 41,9 / 21,1 / 7,8
    Eloku­va: 33,7 / 11,1 / 25,5
    Kon­ser­tit: 29,2 / 16,6 / 18,6
    Kir­jas­to: 17,8 / 3,9 / 64,2

    Nämä tiedot Kult­tuuripun­tarista noin vuodelta 1999. Mikäli löy­dät tuoreem­paa dataa, ole hyvä ja päiv­itä lukemat. 

    Jos — tässä nyt het­ken vielä ole­tan — luke­mat ovat yhtään maini­tun kaltaisia tänäkin päivänä, en ihmettele yhtään jos asi­as­ta mielu­um­min ei huudeltaisi ollenkaan. 

    On myös syytä muis­taa, että maini­tu­is­takaan elämyk­sistä naut­ti­maan päässeet eivät läh­eskään aina — ja mah­dol­lis­es­ti eivät itse asi­as­sa ikinä — mak­sa pen­nin jeniä.

    Omat arkiset koke­muk­set puhu­vat myös sen puoles­ta, että museoihin ja taidenäyt­te­ly­i­hin tup­paa ole­maan tunkua yllät­täen juuri sil­loin kun niihin sat­tuu ole­maan ilmainen sisäänpääsy.

    Kir­jas­to on luon­nol­lis­es­ti suosi­tu­in kos­ka käyt­tö absolu­ut­tisen ilmaista.

    Lisäk­si, Iron Maid­enin live-vedon todis­t­a­mi­nen, vuo­den kalleim­man aiv­ot­toman block­bus­terin tiiraami­nen isol­ta scree­niltä, tai chick litin/dekkareiden lainaami­nen kir­jas­tos­ta tuskin san­ot­tavam­min lisää yhtään kenenkään kult­tuuril­lista pääomaa… 

    Makkarat­alon Hau­tu­umaa: melko köy­häl­läkin ihmisel­lä on varaa asua yksiössä jopa Eiras­sa, jos­sa täl­lä het­kel­lä halvin vuokra-asun­to on 1 079 €/kk.

    Ihmi­nen jol­la on varaa mak­saa yksin yli ton­nin vuokraa ei voi olla mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la tarkastellen köyhä.

  162. JY: Tuo harhalu­u­lo on vain helsinkiläisillä.

    Oletko aivan warma?

  163. Cap­tain Awe­some: Ihmi­nen jol­la on varaa mak­saa yksin yli ton­nin vuokraa ei voi olla mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la tarkastellen köyhä.

    … minkä lisäk­si, se että joku prefer­oi syödä kotona päivästä toiseen pelkkää pot­tua JOTTA on mah­dol­lista asua — omi­in tuloi­hin näh­den aivan liian kalli­isti — keskus­tas­sa, ker­too nimeno­maan tästä statuk­sen merkityksestä.

  164. ” — - — tutkimus ei vas­taa kysymyk­seen siitä, minkä vuok­si yksi­na­su­vien asum­is­pref­er­enssit ovat
    urbaan­impia kuin muiden. ”

    Säästän Katri Back­manin jatkopähkäi­lyn vaivalta: 

    KOSKA lähiössä yksi­na­su­van _status_ olisi — ja on — perin surkea…

    KUN pyrkii asumaan mah­dol­lisim­man lähel­lä kan­takaupunkia jos­sa tar­joutuu mah­dol­lisu­us tehdä “urbaane­ja” asioi­ta kuten har­joit­taa lat­tekaf­fit­telua ynnä em. kylt­tyyrivirikkeitä, ei olekaan enää niin yksinäinen/tyhjä/merkityksetön olo mitä muus­sa tapauk­ses­sa saat­taisi kovin hel­posti olla.

    HUOM! EI _välttämättä_ henkilön itsen­sä koke­m­ana — moni­han naut­tii yksin olosta kuten allekir­joit­tanutkin — vaan nimeno­maan MUIDEN KOKEMANA.

    Kuulet halutes­sasi lisää eksis­ten­ti­aal­i­sista asioista lähim­mältä kadun mieheltä — tai naiselta.

  165. Muka­va jos joku muu mak­saa: mik­si pitää olla kinu­mas­sa rahaa EU:lta. Kan­nat­ta­vat han­kkeet voi mak­saa itsekin.

    Höp­sistä. EU:sta kan­nat­taa tiristää kaik­ki irtilähtevä. Markki­noil­ta puolestaan saa nyt rahaa ilmaiseksi. 

    Hölmöä olisi olla aloit­ta­mat­ta mainit­tu­ja han­kkei­ta (ja monia muitakin).

    Ja Kiinas­ta kun­non kokoinen puoli-ilmainen työvoima-armei­ja urakka­hom­mi­in niin saadaan noil­la mas­seis­sa jotain aikaisek­sikin (tai ylipäätään…)

  166. On aivan nau­ret­tavaa väit­tää, Helsin­gin keskus­tan hin­nat perus­tu­vat kaupun­gin statukseen.

  167. Cap­tain Awe­some: Jokaisel­la köy­häl­läkin on varaa ostaa 69 euron arvoinen Museoko­rt­ti – jos siis halua museoiden kiertämiseen yhtään on. 

    Veikkausko­rt­ti saat­taa tuos­sakin mielessä olla hyödylli­nen kapistus.

  168. Sylt­ty:
    On aivan nau­ret­tavaa väit­tää, Helsin­gin keskus­tan hin­nat perus­tu­vat kaupun­gin statukseen.

    Puhe oli keskus­tas­sa asumisen prefer­oimis­es­ta. Mut­ta palaan tähän aiheeseen vielä.

  169. Vielä asum­is­pref­er­ens­seistä. Nyt tulee kohtu­ullisen paljon tek­stiä. Jos tiedät tuo­htu­vasi sel­l­ais­es­ta jo nyt, ole hyvä ja lope­ta lukem­i­nen tähän. Kiitos.

    ” — - — pääkaupunkiseudul­la asukkaiden toive väljästä ja luon­non­läheis­es­tä asuinympäristöstä vaikut­taisi sopi­van huonos­ti täl­lä het­kel­lä käsil­lä ole­vaan tiivistämiske­hi­tyk­seen. ”

    MITAH..? Nut on jokin virhe kul­la tas­sa. _Kaikkihan sen tietää_, että joka iik­ka halu­aa asua mah­dol­lisim­man tiivi­isti raken­netus­sa kaupungissa.

    Back­man myös epäilee, että kaupunkisu­un­nit­telijoi­ta asum­is­pref­er­enssit kiin­nos­ta­vat myös sik­si, että kaupun­git kil­pail­e­vat keskenään uusien asukkaiden houkut­telemis­es­ta, eikä siis kyse olisikaan pelkästä vil­pit­tömästä halus­ta toimia kaikkien asukkaiden parhaaksi.

    Jälleen todet­ta­va se, että onhan asen­noi­tu­mises­sa asumiseen vis­si ero muut­taako kaupunki­in kalian ja naisten/miesten himoinen opiske­li­ja — ja ken­ties juuri sel­l­ainen joka on kokenut pikkukaupungis­sa tai peräti aitolan­del­la kas­vamisen nihkeäk­si tai ker­ras­saan vas­ten­mielisek­si koke­muk­sek­si — kuin jos kaupunki­in muut­taisikin keskiver­to­lap­siper­he (eikä siis esimerkik­si super­vi­her­hip­piy­tynyt sel­l­ainen tai “per­in­teis­ten” eli suomek­si arkaais­ten arvo­jen nimeen van­no­ma sellainen).

    Dif­fer­ent strokes for dif­fer­ent folks.

    Vaik­ka oma näke­myk­seni on kyl­läkin yleis­es­ti ottaen sen suun­tainen, että enem­män merk­i­tys­tä on puh­taasti sil­lä perus­to­tu­udel­la, että 10 vuo­tias ihmi­nen nyt vaan tup­paa ajat­tele­maan asioista eri taval­la kuin 20 vuo­ti­as­ta, 30 vuo­tias, 40 vuo­tias, jne.

    Ihmisen halu­jen ja tarpei­den muu­tok­set ovat väistämät­tömiä kun hän alkaa vähitellen rai­h­nais­tua sekä fyy­sis­es­ti että henkisesti.

    Vaik­ka (asuin/kasvu)paikka tekeekin jos­sain määrin kaltaisek­seen, ikä (siis oikeas­t­aan koke­mus) usein suo ihmiselle lisää per­spek­ti­iviä ja ehkä paljonkin lisää vas­tus­tuskykyä. Siis insu­laarisu­ut­ta eli kuplaisu­ut­ta vas­taan. Yksilön omas­takin per­soonas­ta vähän riip­puen hän sit­ten voi ryhtyä paikallisek­si — hil­jaisek­si tai äänekkääk­si — vas­taran­nanki­iskik­si, paikallis­ten olo­jen muut­tamisen akti­ivisek­si välikap­paleek­si, tai yksinker­tais­es­ti pae­ta paikalta eli muut­taa muualle.

    Jälkim­mäi­nen on suosit­tu ratkaisu, mut­ta sel­l­ainen joka ei onnis­tu muut­ta­maan asioi­ta parem­paan suun­taan (pait­si tietenkin kyseiselle yksilölle itselleen — ainakin mikäli on vähän onneakin myötä elämässä).

    Parem­pi­en kaupunkien rak­en­tamisen näkökul­mas­ta väit­täisin, että ongel­ma ei ole se, että väki val­uu kaupunkei­hin vaan siinä mis­tä syys­tä he kaupunkei­hin saapuvat.

    Pon­ti­me­na on vain har­voin akti­ivisen kaupunki­laisu­u­den idea, ts. myötämielisyys toimia kaupungis­sa siten, että se tek­isi muidenkin samas­sa kaupungis­sa asu­vien ja työsken­tele­vien elämän jouhe­vam­mak­si ja jovi­aalisem­mak­si, sanal­la sanoen paremmaksi. 

    Sen sijaan kaupunkei­hin tul­laan kos­ka urake­hi­tys. Ja yhä use­am­min myös sik­si kos­ka työ ylipäätään.

    Omista autoista ei olla valmi­ita luop­umaan. Ker­rostaloonkaan ei mielel­lään muutet­taisi. Vuokralle ei tah­do­ta ollenkaan. Ystäväl­lisiä, yhteistyöhaluisia ja ylipäätään kanssakulk­i­joista välittäviä/kiinnostuneita ei aio­ta olla pait­si juuri sen ver­ran mikä vält­tämätön­tä oman uran edis­tämisek­si (ja/tai hyvän vaikutel­man antamiseksi).

    Suurin piirtein tätä olen tarkoit­tanut kun olen esit­tänyt, että kaupunki­in tuli­joiden pitäisi hyväksy­tysti suorit­taa kaupunki­laisu­u­den ajoko­rt­ti. Hyl­syn ei tarvit­sisi vält­tämät­tä tarkoit­taa automaag­ista pas­si­tus­ta takaisin perähikälle määräa­jak­si, mut­ta voisi se tarkoit­taa vaikka­pa äänestysoikeu­den eväämistä. Jos ja kun kaupunki­lainen elämän­muo­to ei tun­nu kiin­nos­ta­van, ei tulisi myöskään antaa oikeuk­sia ottaa kan­taa siihen mihin suun­taan kaupungis­sa asumiseen sitoutuneet prefer­oi­vat kaupunki­aan (ja koko kaupunkiseu­tua) kehittää.

    Pois pääsee jos ei nap­paa. Ker­naasti mänkää.

    ***

    Tämä: ” Asum­is­pref­er­ensse­jä voidaan tutkia kahdes­ta eri lähtöko­hdas­ta. Voidaan ensin­näkin tutkia toteu­tuneista asum­is­val­in­to­ja ja olet­taa, että ne ker­to­vat itsessään jotakin asum­is­pref­er­ens­seistä. Täl­löin lähtöo­le­tuk­se­na on, että asuin­paik­ka val­i­taan omien miel­tymyk­sien ohjaa­mana. Näitä asum­is­pref­er­ensse­jä kut­su­taan toteu­tuneik­si pref­er­ens­seik­si (engl. revealed pref­er­ences). Myös esitet­tyjä pref­er­ensse­jä (stat­ed pref­er­ences) voidaan tutkia. Nämä kuvaa­vat toivei­ta ja miel­tymyk­siä ja perus­tu­vat aiko­muk­si­in tai hypo­teet­tisi­in val­in­toi­hin, joi­ta ei vielä ole real­isoitu. Näitä asum­is­toivei­ta voidaan tutkia kyse­ly­jen ja haas­tat­telu­iden avul­la esimerkik­si hypo­teet­tis­ten muut­toti­lantei­den kaut­ta. ”

    Pait­si, että ihmi­nen tyyp­il­lis­es­ti muut­taa sinne minne hänel­lä sat­tuu ole­maan varaa muut­taa, jol­loin voimme oikeas­t­aan sanoa aiheesta varsin vähän — jos ollenkaan — mitään vuorenvarmaa.

    Ja, että ihmi­nen voi olla erit­täinkin kujal­la siitä mitä hän itse asi­as­sa oikeasti/kulloinkin tah­too. Moni ei tiedä mitä tah­too kump­panil­ta (tai edes sitä tah­tooko kump­pa­nia ylipäätään), mitä ural­ta, mitä ystäviltä, mitä elämältä noin yleis­es­ti ottaen muu­ta kuin rakkaut­ta, pitkää ikää ja hyvää ter­veyt­tä. Mik­si olisikaan uskot­tavaa ajatel­la, että asum­i­nen tek­isi tässä poikkeuksen?

    Kun ihmiselle ker­tyy mah­dol­lisim­man monipuolis­es­ti eri­laisia koke­muk­sia, hom­ma usein helpot­tuu tuntuvasti. 

    Maal­la kar­tanos­sa kas­va­neel­la on aika vähän ide­al­is­tisia käsi­tyk­siä tuon kaltais­es­ta elämis­es­tä. Ker­rostaloa­sum­ista use­am­min kuin ker­ran kokeil­lut samoin luul­tavasti havait­see, että aggres­si­iviseen nis­ti­in tör­määmi­nen rap­pukäytävässä on anom­alia eikä jotain ker­rostaloa­sumiseen tyyp­il­lis­es­ti kuuluvaa.

    Aina jonkun on päästävä itse kokeile­maan pien­taloa­sum­ista kos­ka kaver­it kehuu ja lehdet laulaa, siinä mis­sä toiselle voi riit­tää pelkkä yksi­ty­is­po­hdiskelu ja/ tai pien­talois­sa asu­vien haastattelukin.

    Kaikessa on puolen­sa, hyvät ja huonot, ankeat ja piristävät. Mut­ta ennen kaikkea kyse on siitä miten itse asen­noituu. Jos halu­aa nähdä pelkkää ankeut­ta, sitä var­masti näkee. Tai jos halu­aa nähdä pelkkää hyvää, silmät ja kor­vat voi aina opetel­la sulke­maan. Ei se ole temp­pu eikä mikään.

    Kaupungis­sa koko ikän­sä jumit­tanut on täs­mälleen samal­la taval­la men­taalipuolel­la rajoit­tunut ihmi­nen kuin pöpe­likössä kasvanutkin.

    Itse ole­tan lisäk­si, että ihmisel­lä on enem­män tai vähem­män sisäsyn­tyi­nen tarve — joka luul­tavasti kaiken aikaa lisäk­si vain vahvis­tuu — perustel­la (ennen kaikkea itselleen ehkä muillekin) mik­si nykyi­nen asum­i­nen onkin itseasi­as­sa itselle/perheelle parem­pi vai­h­toe­hto ellei peräti parhain. 🙂 Eli hit­to migä tsägä! Hyvää lähdet­ti­in hake­maan, mut­ta saati­inkin priimaa.

    Jaaa…. sit­ten kun — tai jos — siihen Unelmien Asun­toon™ tuleekin mah­dol­lista myöhem­min muut­taa, aika nopeasti ja vai­vat­tomasti uno­hde­taan, että aiem­minkin asut­ti­in jok­seenkin samal­la taval­la “parhaas­sa mah­dol­lises­sa” osoitteessa. 

    Unelmien asun­to nyt vaan tup­paa ole­maan se mihin kul­loinkin sat­tuu ole­maan varaa, mut­ta tämän myön­tämi­nen on a dai­ly basis tun­tu­isi perin kur­jal­ta ja sik­si aivomme mielum­min säästävätkin mei­dät täl­laiselta itseru­oskinnal­ta. Varsinkaan kos­ka asian jatku­va vatvom­i­nen ei mitenkään edesaut­taisi siinä, että voisimme jon­ain kau­ni­ina päivänä tämän ikuis­es­ti merkuri­aalisen tosiunel­mamme toteuttaakin.

    Tai kuten Back­man gradus­saan asian ilmaisee: ” Vain hyvä­tu­loisim­mat voivat vali­ta asun­ton­sa läh­es vapaasti, suurin osa koti­talouk­sista joutuu sen sijaan sopeut­ta­maan asum­is­val­in­tansa käytet­tävis­sä ole­vien taloudel­lis­ten resurssien ja markki­noiden tar­jon­nan mukaan. ”

    Ja jatkaa: ” Toteu­tunei­den pref­er­enssien kaut­ta ei voi­da myöskään saa­da selville sel­l­ais­ten asun­to­jen tai asuinaluei­den halut­tavu­ut­ta, joi­ta ei markki­noil­la ole ole­mas­sa. Toteu­tunei­den pref­er­enssien tarkastelua rajoit­ta­vat siis aina kunk­in­hetk­isten asun­tomarkki­noiden aset­ta­mat reunae­hdot. Lisäk­si markki­noi­ta tarkasteltaes­sa koros­tu­vat varakkaiden pref­er­enssit. ”

    Ja vielä tämäkin: ” Omas­sa tutkimuk­ses­saan Ærø havait­si, että jopa kak­si kol­mannes­ta hänen kyse­lyyn­sä vas­tan­neista koki, että he eivät olleet voineet vali­ta nyky­istä asuin­paikkaansa. Tämä on mie­lenki­in­toinen havain­to, joka on syytä pitää mielessä toteu­tunei­ta pref­er­ensse­jä tulkit­taes­sa. ”

    Amen.

    Tyy­tymi­nen on paljon, paljon helpom­paa kuin määräti­etoisen härkäpäi­nen unelmien eteen­päin puskem­i­nen. Ain­oas­taan teo­ri­as­sa ihan jokaisel­la meistä on mah­dol­lisu­us saavut­taa kaikin puolin miel­lyt­tävä ullakko­huoneis­to mer­inäköalal­la Kaivopuistosta.

    Täl­lä en tietenkään tarkoi­ta nyt sitä, että Kaivaris­sa asum­i­nen olisi jokaisen suo­ma­laisen unelmien täyt­tymys. Ei tietenkään ole, ei vält­tämät­tä edes enem­mistön fan­ta­sia. Mut­ta luul­tavasti se van­noutuneinkin omakoti­taloa­su­ja vai­h­taisi heti tönön­sä ja tont­tin­sa sel­l­aiseen joka olisi oikeasti meren tai jär­ven ran­nal­la (tai ken­ties aarniomet­sässä) eikä vain lähet­tyvil­lä. Och så vidare.

    Voihan sitä aina väit­tää ettei halu­aisi, mut­ta jos tuol­lainen optio olisi todel­lisu­udessa tar­jol­la pro bono, kuin­ka moni kieltäy­ty­isi (all oth­er things remain­ing equal)?

    Siis Linko­laa lukuunottamatta….

    Seu­raavaan Back­man­nin lain­auk­seen on hyvä päät­tää gradun jälkikäteisop­ponoin­ti: ” Jos ihmiset eivät koe voivansa vaikut­taa asum­is­val­in­toi­hin­sa, voiko toteu­tunei­den val­in­to­jen poh­jal­ta ylipäätään tehdä päätelmiä asumiseen liit­tyvistä tarpeista ja toiveista? ”

    Kas, siinäpä meil­lä onkin aika ison kokolu­okan kymysys.

    Mut­ta eipä hätäil­lä, annetaan Back­manin viedä pohdiskelun­sa lop­pu­un: ” Asum­ista tutkit­taes­sa tutkit­ta­vat myön­tävät myös joskus, että asun­toa valites­sa ei osa­ta ottaa huomioon kaikkia asumiseen vaikut­tavia oleel­lisia tek­i­jöitä, ja omia val­in­takri­teere­itä ei aina osa­ta etukä­teen suh­teut­taa oikein omien tarpei­den suh­teen. Jos ihmiset eivät itsekään aina ole var­mo­ja siitä, mitä he lopuk­si asumiselta halu­a­vat, on toteu­tuneisi­in pref­er­ens­sei­hin asum­is­toivei­den mit­ta­ri­na suh­taudut­ta­va kriittisesti.

    Bra­vo!

    Kuitenkin lop­pu­un vielä normi­varoituk­set eli tilas­tot ker­to­vat tarkim­min juuri sen mitä eniten halu­aisim­mekin niiden ker­to­van, että kysyt­täessä ihmiset tup­paa­vat arpo­maan vas­tauk­sen­sa mah­dol­lisim­man “oikeak­si”, ja että tutk­i­jat itse tup­paa­vat tulki­ta niin tutkit­tavi­aan kuin varsi­naista tutkimusko­hdet­taankin oman linssin­sä läpi — ja että tuo linssi on tun­netusti vain har­voin jos koskaan opti­maalis­es­ti hiottu.

    Siis luul­tavasti tämä(kin) tutkimus on pahasti asen­teelli­nen ja totu­us on edelleenkin se, että suurin piirtein kaik­ki halu­a­vat lisää kaupunkia — nekin jot­ka eivät ymmär­rä omaa paras­taan. Ja jos väit­tää muu­ta on vähä-älyi­nen lan­de­paukku joka prefer­oi piehtaroidas­sa omas­sa son­nas­saan. Menikö se jotenkin tähän suuntaan…?

    PS. Jos joku malt­toi silmäil­lä Back­manin lop­putyötä tarkem­min ja sieltä nousi esi­in jotain joka muidenkin olisi hyvä kuul­la, ker­rothan toki.

    PPS. Boldauk­set omi­ani. Ja luon­nol­lis­es­ti stil­isoitu viit­tauk­set pois lukemista häiritsemästä.

  170. Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3–9251768

    Min­ua yllät­ti. Tai siis se että niin suuri osa halu­aisi asua maal­la tai pikkukaupungeis­sa ja niin har­va suuren kaupun­gin keskustassa.

    Jotenkin ymmär­rän kanssa, mut­ta tulk­it­sen sen jonkin­laisek­si haaveek­si joka on epäre­al­isti­nen toteuttaa. 

    Sit­ten ei vielä selviä mon­tako oli haast­tatel­tu, ja oli­vatko he kaik­ki kan­ta­suo­ma­laisia vai oliko maa­han­muut­ta­jataus­taisia kanssa, jne.

    Mut­ta jos se pitää tulki­ta niinkuin siinä lukee, voidaan heit­tää hyvästit Helsin­gin tiivistämiselle.

  171. Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3–9251768

    Viimeisessä haas­tat­telus­sa tulee se oleel­lisin sisältö tästä aiheesta: “Asu­isin jär­ven­ran­nal­la mökissä keskel­lä kaupunkia.” Omas­ta mielestäni jär­ven­ran­takeskus­tamök­istä olisi kiva olla myös merinäköala.

    Täl­laisel­la vain yhtä muut­tu­jaa kysyväl­lä tutkimuk­sel­la ei ole oikeasti mitään arvoa, kos­ka asum­in­paikkaa ei koskaan vali­ta vain yhden muut­tu­jan perus­teel­la. Pitäisi kysyä kaikkia asumiseen liit­tyviä arvo­ja samanaikaises­ti, ja pistää niitä tärkeysjärjestykseen. 

    Muuten kyseessä on yhtä arvokas tieto kuin poli­itikon vaalilu­pauss siitä, koulu­tuk­ses­ta ei leika­ta: kaik­ki ovat asi­as­ta yhtä mieltä, mut­ta vaalien jäl­keen muut tavoiteet menevätkin lupauk­sen ohi.

  172. Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3–9251768

    Helsin­gin kan­takaupungis­sa asuu noin 220K ihmistä, eli ts. alle viisi pros­ent­tia suo­ma­lai­sista asuu suuren kaupun­gin keskus­tas­sa. Kyse­lyn mukaan 11 pros­ent­tia halu­aisi asua. Saman näkee tietysti neliöhinnoista.

    Kyl­lähän täl­lainen tulos on kaikki­nen­sa vah­va indikaat­tori sen puoles­ta, että Helsingis­sä tarvi­taan lisää kaupunkia.

  173. R.Silfverberg: Mut­ta jos se pitää tulki­ta niinkuin siinä lukee, voidaan heit­tää hyvästit Helsin­gin tiivistämiselle.

    Tutkimuk­sen mukaan nelink­er­tainen määrä ihmisiä halu­aisi asua ison kaupun­gin keskus­tas­sa (Helsin­gin kan­takaupungis­sa) ver­rat­tuna siihen mitä sinne nykyään mah­tuu. Miten tästä tul­laan johtopäätök­seen Helsin­gin tiivistämisen lopettamisesta?

  174. Cap­tain Awe­some:

    Ihmi­nen jol­la on varaa mak­saa yksin yli ton­nin vuokraa eivoi olla mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la tarkastellen köyhä.

    Tarkoitinkin melko köy­hää, en aivan köy­hää. Jos etsii työ­paikkail­moituk­sia, jot­ka eivät vaa­di korkeak­oulu­tutk­in­toa ja jois­sa ilmoite­taan suo­raan palk­ka, löy­tyy sieltä esimerkik­si matkalip­pu­jen tarkas­ta­ja, jon­ka net­tokuukausi­palk­ka on 1 748 €/kk + lisät. Esimerkik­si täl­laiselle taval­liselle duu­nar­ille jää käteen vähin­tään 669 €/kk jos hän muut­taa Eiraan. Helsin­ki on yksinker­tais­es­ti niin pieni kaupun­ki, ettei siel­lä ole ain­ut­takaan aluet­ta joka olisi esimerkik­si matkalip­pu­jen tarkas­ta­jan ulot­tumat­tomis­sa. Ja tämä tarkoit­taa myös sitä, ettei tietyl­lä alueel­la asumal­la voi osoit­taa statustaan.

    Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3–9251768

    Nämä voi jät­tää aivan omaan arvoon­sa. Jos asi­at oli­si­vat oikeasti niin kuin noi­hin gallu­pei­hin vas­tataan, sil­loin­han tuo näky­isi asun­to­jen hin­nois­sa. Toisaal­ta noin 600 000 asukas­ta ilmoit­ti halu­a­vansa asua suurkaupun­gin keskus­tas­sa, ja heistä saat­taa hyvinkin asua Helsin­gin seudul­la suurem­pi määrä kuin mitä nyt kan­takaupungis­sa on asukkaita.

  175. Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3–9251768

    Onko tuo se tutkimus, jos­sa ei ollut minkään­laista real­is­mia mukana? Oike­as­sa yhteiskun­nas­sa ihmisil­lä ei ole rajat­tomasti rahaa, ilmaista palveluskun­taa hoita­mas­sa arjen ruti­inei­ta ja suurkaupun­gin palvelui­ta keskel­lä maaseutua. 

    Toki haaveil­la saa, mut­ta oikeaa yhteiskun­taa raken­net­taes­sa on pakko olla real­is­tisem­pi ja on pakko tehdä kom­pro­mis­se­ja. Oike­as­sa maail­mas­sa ihmis­ten on tehtävä työtä ja tehtävä itse suuri osa kotitöistä. Oike­as­sa maail­mas­sa ihmisil­lä ei ole varaa rak­en­taa omakoti­talo­ja isol­la ton­til­la keskelle suurkaupunkia kauas naapureista.

  176. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: net­tokuukausi­palk­ka on 1 748 €/kk + lisät. Esimerkik­si täl­laiselle taval­liselle duu­nar­ille jää käteen vähin­tään 669 €/kk jos hän muut­taa Eiraan.

    Eli 20€ per päivä käyt­töra­haa asumisen, sähkön, puhe­lin- ja net­tili­it­tymän ja vaku­u­tusten jälkeen. 

    Käteen jää kymp­pi jos ark­isin syö lounaan. Lauan­taina ja sun­nun­taina sit­ten varaa “pröys­täil­lä” ruokaan 20€ edestä. Mihinkään muuhun ei sit­ten enää olekaan varaa.

    Kuten sanoin: vah­vasti perunan­syön­til­in­jal­la men­täisi­in. Kiwat illal­liset kera viinin keskus­tan raflois­sa voi aika pitkälti uno­htaa. Luul­tavasti myös ne teat­teri-illat jää aika vähi­in. Ellei sit­ten kiristä vyötään muiden/kaikkien päivien osalta…

    Auta armi­as­ta jos kyseiselle matkalip­pu­jen tarkas­ta­jalle olisi vielä sat­tunut siu­naan­tu­maan jälkikasvua elätet­täväk­si… Ja/tai kump­pani joka ei syys­tä taik­ka tois­es­ta halu­aisi kuitenkaan muut­taa yhteen, tai jakaa ainakaan yhteistä taloutta.

    Kyl­lä siinä aika vel­ho saisi olla, että onnis­tu­isi itsen­sä, kump­panin­sa ja ehkä vielä ne skid­itkin ker­ran vuo­teen rahoit­ta­maan ulkomaanreissulle.

    Jos ja kun keskus­tan ulkop­uolel­la asum­i­nen on huokeam­paa, kyl­lä allekir­joit­tanut yhä on kallel­laan tulk­it­se­maan tilan­net­ta statuk­sen kipeydeksi.

    Min­un puolestani saat toki olla asi­as­ta eri mieltä kaikessa rauhassa.

  177. Talousvi­isaat taita­vat lisäk­si olla aika yleis­es­ti sil­lä lin­jal­la, että mikäli asumisku­lu­jen jäl­keen palka­s­ta jää käteen alle 60%, on se aika vah­va indikaat­tori siitä, että asun­to on yksinker­tais­es­ti liian kallis.

    Useim­mat talousvi­isaat lienevät myös sitä mieltä, että ihmisen olisi hyvä kyetä säästämään asun­toa omak­si ‑eikä siis pelkästään lahjoit­taa ikuis­es­ti nan­naa vuokraisännä/ille.

    Täl­lainen ihan pieni huomio vain tähän väliin.

  178. Nyt esille nos­te­tun Ylen kyse­lyn tulosten/pohdinnan yksioikoinen ja läh­es automaagi­nen mitätöin­ti ker­too sen minkä jo tiedäm­mekin: pro-urban pop­u­lan mielestä kansa vas­taa jatku­vasti väärin. 🙂

    Kyl­lä tuo ainakin allekir­joit­ta­neesta täyt­tää uskon­non tunnusmerkit.

  179. spot­tu: Tutkimuk­sen mukaan nelink­er­tainen määrä ihmisiä halu­aisi asua ison kaupun­gin keskus­tas­sa (Helsin­gin kan­takaupungis­sa) ver­rat­tuna siihen mitä sinne nykyään mah­tuu. Miten tästä tul­laan johtopäätök­seen Helsin­gin tiivistämisen lopettamisesta? 

    Ei nyt neljä ker­ta niin paljon vaan n 2 ker­taa, ja jos Tam­pere ja Turku las­ke­taan suurkaupungeik­si niin päästään jo aika lähelle sitä lukua ketkä koko Suomes­sa haluaisivat.

    Tietysti jonkun ver­ran vajet­ta on, mut­ta jos esim ykskaks ruvet­taisi­in rak­en­ta­maan 100.000:lle lisää asun­to­ja Helsin­gin kan­takaupunki­in niin ali­hin­taan menisivät. 

    Se min­ua tutkimuk­ses­sa ihme­tyt­ti on että peräti 30% halu­aa asua maaseudun haja-asu­tusalueil­la, ja että n 10% kaupunki­lai­sis­takin halu­aa. Kuvit­te­len että näi­den kohdal­la on kyse täysin epäre­al­is­ti­sista unelmista, tai sit­ten ollaan todel­la tyy­tymät­tömiä kaupunkien tar­joami­in palvelui­hin ja mahdollisuuksiin. 

    Myös taan­tu­ma taloudessa ja työt­tömyys saat­taa vaikut­taa. Sil­loin tak­er­ru­taan per­in­teisi­in arvoihin.

  180. Lund­vistin Julle: Helsin­gin kan­takaupungis­sa asuu noin 220K ihmistä, eli ts. alle viisi pros­ent­tia suo­ma­lai­sista asuu suuren kaupun­gin keskus­tas­sa. Kyse­lyn mukaan 11 pros­ent­tia halu­aisi asua. Saman näkee tietysti neliöhinnoista.

    Kyl­lähän täl­lainen tulos on kaikki­nen­sa vah­va indikaat­tori sen puoles­ta, että Helsingis­sä tarvi­taan lisää kaupunkia.

    Tuskin monikaan noista 11% mieltää kaupun­gin keskus­tak­si ratikkapysäkin Hämeen­lin­nan­väyläl­lä tai Jok­eri­radan var­res­sa? Ja var­masti mielessä oli muitakin keskuk­sia kuin Helsin­gin keskusta.

    Kuin­ka moni asun­to Jätkäsaa­res­sa tai Kalasa­tamssa on kovan rahan omis­tusasun­to? 60% taide­taan rak­en­taa suo­raan vuorkat­aloik­si ja lopuis­takin puole menee sijoit­ta­jille eli vuokrat­tavak­si. Lop­pu­ja myy­dään sit­ten pitkään. Vuosi sit­ten oli uuti­nen, että hitak­setkaan eivät tah­do käy­dä kau­pak­si Jätkäsaa­res­sa. Tai vain yksiöt käy ja yksiössähän ihmiset eivät halu­aisi asua.

  181. Näyt­täisi siltä että aika moni joka halu­aisi asua maal­la ovat iäkkääm­pää väkeä, tutkimuk­sen mukaan 43% yli 55-vuo­ti­aista, kun taas nuorista huo­mat­tavasti vähemmän. 

    Mitä jos sat­sat­tasi­i­in tosis­saan että tar­jo­taan iäkkäille mah­dol­lisu­us muut­ta. Työt­tömyys nuorten joukos­sa on suur­ta, samoin asun­top­u­la. Mitä jos annet­taisi­in yli 60-vuo­ti­aille pk-seudun asukkaille, joil­la ei ole alaikäisiä lap­sia, mah­dol­lisu­us päästä eläk­keelle ilman mui­ta ehto­ja kuin että muut­ta­vat pois pk-seudul­ta? Sil­loin vapau­tu­isi paljon asun­to­ja ja työ­paikko­ja. Ainakin teoriassa.

    1. Riit­täisi jos se, että tehtäisi­in vero­tuk­ses­sa mah­dol­lisek­si muut­taa asun­to­var­al­lisu­ut­ta lisäeläk­keek­si. Nythän se on tosi­asi­as­sa kielletty.

  182. Kan­natan molem­pia ehdo­tuk­sia varauksin sil­lä onhan paljon myös varakkai­ta eläkeläisiä joil­la on mil­lä mäl­lätä ja ehkä halu­akin siihen.

    Ei ole hju­va sekään jos tänne jää vaan per­sauk­isia opiske­li­joi­ta niiden työt­tömien lisäk­si joil­la ei ole mitään intres­siä koskaan työl­listyä (eikä vält­tis mahdollisuuksiakaan).

  183. Cap­tain Awe­some:
    Nyt esille nos­te­tun Ylen kyse­lyn tulosten/pohdinnan yksioikoinen ja läh­es automaagi­nen mitätöin­ti ker­too sen minkä jo tiedäm­mekin: pro-urban pop­u­lan mielestä kansa vas­taa jatku­vasti väärin. 

    Kyl­lä tuo ainakin allekir­joit­ta­neesta täyt­tää uskon­non tunnusmerkit.

    Aivan yhtä hyvin voisi väit­tää, että jos­sain nur­mi­järvel­lä asu­vat halu­aisi­vat oikeasti asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa, mut­ta olo­suhtei­den pakos­ta (kan­takaupungis­sa ei ole isoa tont­tia, ei ole rauhal­lista eivätkä rahat muutenkaan riit­täisi riitä) joutu­vat asumaan siel­lä mis­sä asuvat.

    Ja jos ihmiset halu­a­vat asua maal­la, niin minkä ihmeen takia he sit­ten tunke­vat kaupunkei­hin? En ymmär­rä miten 20km työ­mat­ka voi olla unel­man esteenä, jos se maaseu­tu­mainen asum­i­nen on oikeasti tärkeätä? Suomi­han on taan­tu­vaa maaseu­tua pullollaan!

    kyl­lä siel­lä haja-asu­tusalueel­la asum­i­nen on oikeasti aika ikävää. Tääl­läkin on lehdis­sä vak­i­tuiseen vinku­mista siitä, että lap­sil­la on vaarallinen/pitkä/huono koulumat­ka. On kai se pitkä, jos muut­taa keskelle kor­pea, ei kai se nyt kenellekään yllä­tyk­senä voi tulla?

    Kyl­lä asun­to­jen hin­noista näkee aivan selvästi, että nopea mat­ka kotoa [työhön/minnevaan] on ihmisille olen­nais­es­ti tärkeämpi, kuin maaseu­tu­mainen idylli.

  184. R.Silfverberg: ykskaks ruvet­taisi­in rak­en­ta­maan 100.000:lle lisää asun­to­ja Helsin­gin kan­takaupunki­in niin alihintaan

    Aikamoisia palkko­ja pitäisi mak­saa raken­nus­miehille jot­ta niitä saataisi­in tarpeek­si töi­hin tuo­hon tahti­in valmista tekemään.

    teekkari: kos­ka asum­in­paikkaa ei koskaan vali­ta vain yhden muut­tu­jan perusteella.

    … ja silti mil­loin mil­läkin yksit­täisel­lä omi­naisu­udel­la (mil­loin ruu­tukaa­va, umpiko­rt­teli tai keskusteluis­sa pitkälti tarken­tam­a­ton “kan­takaupunki­maisu­us” — mut­tei koskaan sijain­ti) kuin se olisi ain­oa muut­tu­ja jon­ka perus­teel­la asun­to valitaan.

  185. Sylt­ty: Aivan yhtä hyvin voisi väit­tää, että jos­sain nur­mi­järvel­lä asu­vat halu­aisi­vat oikeasti asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa, mut­ta olo­suhtei­den pakosta 

    Epäilemät­tä voisi väit­tää.

    Kan­nat­taisko­han sun alkaa spostikir­jeen­vai­h­toon Mari Vaat­to­vaaran kanssa?

    Sylt­ty: Ja jos ihmiset halu­a­vat asua maal­la, niin minkä ihmeen takia he sit­ten tunke­vat kaupunkeihin?

    Veikkaisin, että aika pitkälti uran takia. Lan­del­la kehi­tys lakkaa tiet­tyyn pis­teeseen. Eikä usein löy­dy edes sitä oman alan duu­nia mis­tä uraa voisi edes yrit­tää alkaa luomaan.

    Sylt­ty: kyl­lä siel­lä haja-asu­tusalueel­la asum­i­nen on oikeasti aika ikävää.

    No tää on tätä ikuisu­usvään­töä kun kumpikaan osa­puoli ei halua nähdä toisen val­in­to­ja mielekkäinä.

    Sylt­ty: Kyl­lä asun­to­jen hin­noista näkee aivan selvästi, että nopea mat­ka kotoa [työhön/minnevaan] on ihmisille olen­nais­es­ti tärkeämpi, kuin maaseu­tu­mainen idylli.

    Tai ehkä niistä näkeekin vain sen, että statuk­sen han­kkimi­nen ja ylläpitö on mon­en urankin kehi­tyk­sen kannal­ta joskus äärim­mäisen tärkeää.

  186. Sylt­ty: nopea mat­ka kotoa [työhön/minnevaan] on ihmisille olen­nais­es­ti tärkeämpi

    Määrit­tele nopea himas­ta työ­paikkaan teleporttautuminen?

    Aika moni julk­ista liiken­net­tä käyt­tävä helsinkiläi­nen työläi­nen saa työ­matkaansa tuhraan­tu­maan sen 40 min­u­ut­tia suuntaansa.

    Osak­si juuri sik­si, että poikit­tainen liikku­mi­nen on meil­lä tois­taisek­si ollut kielletty.

    Onnekkai­ta ne har­vat jot­ka voivat köpötel­lä tai fil­laroi­da 10 min­sas­sa duuniin.

    Spo­ral­lakin saa ruuh­ka-aikana varautua köröt­telemään jostain Ara­bi­an­ran­nas­ta 30 min­saa keskus­taan. Mah­taako Munkkiniemeen päästä ruuhkas­po­ral­la juurikaan nopeammin.

    Siihen sit­ten vielä se siir­tymä työ­paikalta spo­raan ja spo­ras­ta kotiin.

    Mut­ta ehdot­tomasti punavuore­lainen ynnä kallioeläjä pääsee vikkelästi juo­maan pään­sä täy­teen rav­it­se­mus­li­ik­keeseen. x)

    Oma arki­nen koke­muk­seni on se, että puoli tun­tia on ehdo­ton min­i­mi jos yksi helsingis­sä asu­va halu­aisi tava­ta toisen helsingis­sä asuvan.

    Ja teo­ri­ani on, että juuri tämän vuok­si ihmiset pää­tyvät tre­f­faa­maan toisen­sa keskus­tas­sa kos­ka himan kaut­ta kään­tymi­nen ei ole optio kos­ka kukaan ei enää jak­sa himaan päästyään “piipah­taa” lasillisella.

    Ja että “kauem­pana” (vaikkakin vain nopeudel­la on merk­i­tys­tä) asu­via ei useinkaan edes viit­sitä kutsua.

    Helsin­gin joukkoli­ikenne on aiwan hel­vetin huono: siihen ollaan vaan totut­tu (ja jos­sain muual­la voi olla vieläkin huonom­pi tilanne).

    Pikkukaupungeis­sa pääsee oma­l­la pirssil­lä kavereille, har­ras­tuk­si­in ja usein työhönkin (jos on) 5–10 minuuutissa. 🙂

Vastaa käyttäjälle Suuret linjat Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.