Koijärvi ja keskuspuisto

(Kir­joi­tus on vähän piden­net­ty ver­sio kir­joituk­ses­tani tiis­tain 27.9. Helsin­gin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Ander­s­son kysyi (HS 24.9.) min­u­un nimeltä viitat­en, miten koi­järveläi­sistä on voin­ut tul­la keskus­puis­ton silpojia.

Helsin­gin seudun kasvu on perus­tunut yli puoli vuo­sisa­taa ympäristörikos­ta lähenevään yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamiseen. Väk­ilu­vun kaksinker­tais­tu­mi­nen on merkin­nyt asumisen vaa­ti­man maa-alan kym­menker­tais­tu­mista, pitk­iä matko­ja, paljon asfalt­tia ja rak­en­tamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsin­gin yleiskaavas­sa halu­taan suun­taa muut­taa ja pyrk­iä eheään yhdyskun­tarak­en­teeseen, jos­sa liikku­mi­nen perus­tuu suurelta osin jalankulku­un ja pikaratikoi­hin. Tämä on vihreä tavoite, jota puo­lus­tan ylpeänä.

Helsin­gin yleiskaavas­sa osoite­taan asum­ista 80 000 asukkaalle muut­ta­mal­la moot­toriteitä kaupunkibule­vardeik­si, joiden liiken­teen runk­ona ovat pikaraiti­oti­et. Se on olen­nainen osa tätä tiivi­im­pää ja joukkoli­iken­nepain­ot­teisem­paa kaupunki­raken­net­ta. Täl­lä säästetään paljon luon­toa ja lähivirk­istysaluei­ta. Tämä on yleiskaa­van suuri kuva.

Näistä moot­toriteistä merkit­tävin on keskus­puis­ton läpi kulke­va Hämeen­lin­nan väylä. Sen muut­ta­mi­nen kaduk­si todel­la merk­it­see kadun var­relle rak­en­tamista, mut­ta samal­la raken­nuk­set suo­jel­e­vat keskus­puis­toa liiken­teen pauhul­ta. Keskus­puis­ton ydi­nosien laatu paranee.

Keskus­puis­toon ei pidä rak­en­taa vain, jot­ta saadaan tont­ti­maa­ta. Hämeen­lin­nan väylän vier­essä ole­vat alueet ovat yleiskaa­van rak­en­teen kannal­ta olen­naisia, kos­ka pikaratikkaa ei voi­da viedä muu­ta kaut­ta. Muu keskus­puis­toon rak­en­t­a­mi­nen on turhaa ja tuomit­tavaa. Yleiskaavas­ta saati­in viime vai­heessa pois­te­tuk­si Met­sälän­tien var­relta raken­nus­maa­ta, joka oli siel­lä vain tyy­dyt­tämässä tont­ti­tarvet­ta. Kak­si turhaa hehtaaria tosin jäi tapeltavak­si asemakaavavaiheessa.

Yleiskaa­va on tehty yleis­lu­on­toisek­si käyt­tämäl­lä tarkko­jen rajo­jen sijas­ta hehtaarin ruu­tu­ja. Tarkoituk­se­na on päät­tää nyt suurista lin­joista ja tarken­taa niitä ase­makaavo­ja tehtäessä.

Tämä ”hehtaaripys­syl­lä kaavoit­ta­mi­nen” on syn­nyt­tänyt paho­ja väärinkäsi­tyk­siä. Kukaan ei ole ajatel­lut, että rak­en­tamisalueet ulotet­taisi­in mak­si­maalis­es­ti pik­selien sal­limis­sa rajois­sa ­–  sel­l­ainen­han tarkoit­taisi jopa eläin­ten hau­taus­maan päälle rak­en­tamista. Siitä ei ole mitään pelkoa.

Ympäristön­suo­jeli­jat ovat merkin­neet maas­toon yleiskaa­van rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­mat ruudut sel­l­aisi­naan. Vähän har­mit­taa, ettei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ole julk­istanut niitä suun­nitelmia, mitä meille näytet­ti­in siitä, mihin he ovat rak­en­tamisen rajaa todel­lisu­udessa suun­nitelleet. Tämän julk­ist­a­mi­nen oli kuulem­ma juridis­es­ti mah­do­ton­ta, kos­ka mikään päät­tävät elin ei ollut näitä suun­nitelmia siunannut.

Niille, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että on tarkoi­tus rak­en­taa aivan kaik­ki, mitä yleiskaa­va mah­dol­lis­taa ei voi kuin tode­ta, että yleiskaa­va tekee mah­dol­lisek­si rak­en­taa myös Esplanadin puis­toon talo­ja, mut­ta niinkään ei ole tarkoi­tus tehdä.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton keskus­puis­ton eri osien käyt­täjämääriä kuvaavien tilas­to­jen mukaan Hämeen­lin­nan väylän reunat ovat melun vuok­si hyvin vähän käytet­tyjä. Tämä vähäi­nen käyt­tö kos­kee suur­in­ta osaa nyt raken­net­taviksi suun­nitel­luista alueista, mut­ta ei kaikkia.

On kuitenkin raken­net­tavak­si suun­nitel­tu eri­tyis­es­ti Pirkkolan kohdal­la aluei­ta, jot­ka heiken­tävät Keskus­pis­toa merkit­tävästi, kos­ka keskus­puis­to on kapea johtuen urheilupuis­ton tuh­lail­ev­as­ta maankäytöstä ja suures­ta pysäköin­tialueesta, jon­ka voisi hyvin met­sit­tää.  Tästä saimme pari hehtaaria pois viimeisessä käsiot­te­ly­vai­heessa, mut­ta enem­män olisi pitänyt saada.

Pirkkolan kohdal­la ratkaisu voi löy­tyä bule­vardin siirtämis­es­tä Haa­gaan päin tai itäpuolen jät­tämi­nen rak­en­ta­mat­ta samaan tapaan kuin Man­ner­heim­intiel­lä Hes­per­ian puis­ton kohdal­la.  Seu­raa­van val­tu­us­ton tärkeimpiä tehtäviä on päät­tää Keskus­puis­ton tarkoista rajoista.

Poli­ti­ik­ka olisi help­poa, jos asi­at oli­si­vat vain hyviä tai huono­ja. Poli­ti­ik­ka on hyvien tavoit­tei­den välil­lä val­it­semista. Yleiskaa­va kään­tää Helsinkiä selvästi ekol­o­gis­es­ti vas­tu­ullisem­paan suun­taan. Siinä pain­ote­taan halua säästää lähivirkistysalueita.

Sture Ander­son piti ihmeel­lisenä, että koi­järveläi­nen voi olla otta­mas­sa mitään pois keskus­puis­tos­ta. Minä taas pidän ihmeel­lisenä sitä, että ympäristön­suo­jelun nimis­sä puo­lus­te­taan moot­tori­ti­etä ja vas­tuste­taan pikaratikkaan perus­tu­vaa liikennettä.

 

P.S.

Mon­een ker­taan on tois­tet­tu, että Keskus­puis­tossa on vuosit­tain kak­si miljoon­aa käyn­tiä (ei siis kävi­jää). Yleiskaa­van ansios­ta kävi­jämäärä lisään­tynee ainakin miljoon­al­la, kos­ka niin paljon asukkai­ta tulee käve­lyetäisyy­delle Keskuspuistosta.

 

200 vastausta artikkeliin “Koijärvi ja keskuspuisto”

  1. Yleiskaa­va on lain ver­tainen doku­ment­ti, joten hehtaarin pik­se­leil­lä kaavoit­ta­mi­nen nyt vaan oli huono idea…
    Keskus­puis­tokaan ei ole mitenkään pyhä, mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos 😉

  2. Jos Helsin­gin keskus­puis­ton laitaan Hämeen­lin­nan­väylän var­teen raken­netaan ker­rostalo­ja, puis­tos­ta kär­sii myös vähin­tään 50 metrin osu­us niistä itään päin ker­rostalo­jen piho­jen takia, toden­näköis­es­ti ympäristö­vaiku­tuk­set run­saam­mas­ta reuna-alueen käytöstä ulot­tuvat yli sataankin metri­in. Jos moot­tori­tiel­lä on puis­ton käyt­tökelpoisu­u­teen puskurivyöhyke, sama tai enem­pikin on myös kerrostaloalueella.

    Omas­ta mielestäni pääasialli­nen syy Hämeen­lin­nan­väylän säi­lyt­tämiseen moot­tori­tiemäisenä ei ole ympäristölli­nen vaan se, että kyseessä on Suomen kah­ta suur­in­ta kaupunkiseu­tua yhdis­tävä val­tatie. Vaik­ka sen tielu­ok­i­tus olisi mikä tahansa alem­pikin kuin Ib, siinä on jatkos­sakin aivan val­ta­vat liiken­nepaineet. En tiedä, kuka pitää ison auto- ja rekkar­allin puris­tu­mis­es­ta puis­tokadulle parem­mankaan vai­h­toe­hdoin puutteessa.

    1. Hämeen­lin­nan­väylä puris­tuu nyt Man­ner­heim­intielle, Tuusu­lan­väylä Mäkelänkadulle ja Lah­den­väylä Hämeen­tielle. Bule­vardis­oin­ti vain siirtää tätä rajaa, kos­ka kaupun­ki on kasvanut.

  3. Maail­ma muut­tuu, joten ehkä “Koi­järveläis­tenkin” pitäisi muuttua?

    Anteek­si nyt vain kaik­ki luon­non­suo­jeli­jat, mut­ta Suo­mi on yli 330 000 neliök­ilo­me­tria pin­ta-alal­taan ja pelkästään Helsin­gin ja Tam­peren välis­sä on läh­es tulkoon tyhjää kor­pea. Siitä on vielä 400 kilo­metriä Rovaniemelle, vielä tyh­jem­pää kor­pea. Ja siitä on vielä yli 400 kilo­metriä Utsjoelle aivan ulti­maat­tisen tyhjää korpea.

    Helsingistä ei tarvitse men­nä kauak­si bus­sil­la, kun voit nähdä karhun tai suden. Met­sästä puhu­mat­takaan. Sen kun hyp­päät bus­si­in ja jäät jos­sain kohdin pois ja kävelet metsään.

    Olisi kyl­lä hienoa, jos Turun, Tam­peren ja Helsin­gin väliseen kolmioon saataisi­in asfal­toitu pyörätiev­erkos­to, joka ei kulk­isi maan­tei­den var­sil­la, vaan met­siä ja pel­to­ja halkoen. Sen var­relle voisi sijoit­taa telt­tailu­aluei­ta ja taukopaikkoja. 

    Esimerkik­si val­tatei­den 2 ja 3 väli­nen alue on met­säistä seu­tua, kun taas val­tatei­den 1 ja 2 väli­nen seu­tu on pel­to­jen tilkut­ta­maa seu­tua. Ren­gas­re­it­ti Hump­pi­lan ympäri jol­lain vai­htel­e­val­la 30–50 km säteel­lä ja siitä renkaas­ta sit­ten yhtey­det Turku­un, Helsinki­in ja Tam­pereelle. Hin­ta­lap­pu olisi hyvin inhimilli­nen suh­teessa val­tion mui­hin lois­to­bis­nek­si­in, kuten Terrafameen. 

    Toimi­va lentoli­ikenne Pirkkalas­ta ja Helsin­ki-Van­taal­ta Kit­tilään ja Ival­oon olisi myös oikein miel­lyt­tävää. Kum­ma jut­tu vain, ettei Keskustal­ta löy­dy hinkua tukea sel­l­aista rahal­lis­es­ti. Siinähän moni kepu­lainen safariyrit­täjä saisi lisää rahaa ja moni etelän kiireistä elämää viet­tävä saisi rentoutua.

    Se nyt vain on absur­dia, että edestakainen lento Helsingistä Kit­tilään voi mak­saa yli 500 euroa, kun 50 eurol­la pääset Helsingistä Lon­tooseen. Sit­ten ihme­tel­lään, että mik­si suo­ma­laiset eivät lennä vaan aja­vat autol­la hirvien ja rat­ti­juop­po­jen seassa.

    Niin, että kyl­lä sitä kor­pea riit­tää, vaik­ka keskus­puis­ton tilal­la olisikin pil­ven­pi­irtäjiä.. Ihan var­masti ja kaikille.

  4. Elämä on kom­pro­mis­se­jä, kaik­ki eivät voi saa­da mitä halu­a­vat. Onnek­si meil­lä Espoos­sa on oma keskus­puis­to kanssa, ja Nuuk­sio ja Bodom ym sen lisäksi.

  5. Viher­aluei­den tuhoamis­es­ta tohot­ta­vat ovat tuskin ajatuk­sel­la vilkaisseet yleiskaavaa. On aikamoinen suori­tus mah­dut­taa kaupunki­in niin paljon ker­rosalaa niin pie­nil­lä viher­aluei­den uhrauk­sil­la. Se on min­ulle täysin hyväksyt­tävä trade-off.

    Toki on aivan inhimil­listä, että kun huomio kiin­nit­tyy muu­tami­in yksi­tyisko­hti­in kuten Keskus­puis­ton laitaan, ne saa­vat suuret mit­ta­suh­teet ja varsinkin retori­ikas­sa men­nään hyvin nopeasti ylilyönteihin.

    Tärkein­tä olisi muis­taa, että eivät kaavoit­ta­jat ole pahan­tah­toisia sor­ta­jia, vaan itsekin helsinkiläisiä ihmisiä, jot­ka halu­a­vat luo­da hyvää kaupunkia ja vaalia kaikkia hyviä piirteitä, joi­ta siinä on.

  6. Pitää muis­taa, että vihreä liike sai Suomes­sa läh­es alkun­sa keskus­puis­ton jatku­van raken­nuskäyt­töön lohkomisen vas­tus­tamis­es­ta (Koi­järvi taisi tul­la vas­ta myöhem­min). Kauas on tul­tu noista ajoista. Joidenkin mielestä vihreät ei ole enää Helsin­gin ympäristöpuolue (http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223461-vasemmisto-on-helsingin-ymparistopuolue).

    Suurin syn­ti tässä on kai halu kas­vat­taa Helsin­gin väestömäärää läh­es rajat­ta. Väestön puoli­tois­tak­er­tais­t­a­mi­nen nos­taa kaupun­gin yleis­r­a­sit­teen luon­nolle noin puoli­tois­tak­er­taisek­si. Mik­si ihmeessä väestönkasvua pitää noin innol­la vauhdit­taa? Eikö olisi jo korkea aika tyy­tyä nykyiseen väkimäärään? Jos kaik­ki maail­man kaupun­git jatka­vat tuol­la lin­jal­la, luon­non kestokyvyn rajat tule­vat kyl­lä vas­taan. Ei Helsingillä pitäisi olla tässä kysymyk­sessä mitään erioikeuksia.

    Jos halu­taan tehokas­ta joukkoli­iken­net­tä, tehokkain malli olisi nopei­den ja tehokkaiden joukkoli­iken­teen runk­olin­jo­jen varaan rak­en­tu­va nauhakaupun­ki. Taisit olla läh­es idean isä, mut­ta näköjään kauas on tul­tu nois­takin ajoista. Täy­teen pakat­tu laat­ta on liiken­teen kannal­ta selvästi tehot­tomampi. Kos­ka kaikkia ei saa­da kävelemään ja pyöräilemään, tarvi­taan tehokas­ta (autotkin nopeudessa läh­es päi­hit­tävää) joukkoli­iken­net­tä. Tässä nauhakaupun­ki päi­hit­tää selvästi nyky­is­ten suun­nitelmien mukaisen jatku­vasti laa­jenevan (hitaan, monien vai­h­to­jen) täy­teen ahde­tun laatan. Kun­ta­p­a­tri­o­tis­mi voi olla yksi keskeinen syy, joka on vienyt kan­natuk­sen runk­olin­jo­jen varaan rak­en­tu­val­ta (puis­tot ja viher­alueet säästävältä, naa­purikun­ti­inkin ulot­tuval­ta) nauhakaupungilta. Parem­pi rak­en­taa runk­olin­jo­jen varaan, eikä jäl­jelle jääneisi­in puis­toi­hin, jos jon­nekin pitää rakentaa.

    Keskus­puis­ton lohkomi­nen on jatkunut jo vuosikym­meniä (välil­lä taisi tosin olla pien­tä taukoakin), ja jatkuu näköjään samal­la vauhdil­la edelleen, ja nyt peräti monien vihrei­den tuke­m­ana. Onko sama kohta­lo suun­nitel­tu kaikille muillekin viherkeitaalle, kuten Talille, Var­tiosaarelle, Viikille, San­ta­ham­i­nalle ja Suomen­lin­nan lähisaarille?

  7. Ana­lyyt­ti­nen ja asialli­nen vas­tine parhail­laan vellovaan keskustelu­un. Har­mi että ihmis­ten huomio tässä asi­as­sa ja yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa yleen­säkin tapaa keskit­tyä kär­jistyk­si­in, yksipuolisi­in emo­tion­aal­isi­in argu­ment­tei­hin ja suo­ranaista väärää tietoa sisältävi­in huhui­hin, eikä tämän tek­stin kaltaisille, hyö­tyjä ja hait­to­ja analysoiville kom­menteille jää tilaa. Olen kuul­lut yleen­sä muuten rauhal­lis­ten jär­ki-ihmis­ten pauhaa­van tästä asi­as­ta argu­mentein, joil­la ei ole oikein mitään tekemistä koko bule­vardis­oin­tisu­un­nitel­man kanssa. Toiv­ot­tavasti poli­itikoil­la on selkärankaa tehdä päätök­sen­sä kaik­ki näkökul­mat huomioiden (oli sit­ten lop­ulli­nen mielipi­de mikä tahansa).

  8. Ode:
    Näistä moot­toriteistä merkit­tävin on keskus­puis­ton läpi kulke­va Hämeen­lin­nan väylä. Sen muut­ta­mi­nen kaduk­si todel­la merk­it­see kadun var­relle rak­en­tamista, mut­ta samal­la raken­nuk­set suo­jel­e­vat keskus­puis­toa liiken­teen pauhul­ta. Keskus­puis­ton ydi­nosien laatu paranee.

    Aje­len varsin usein fil­lar­il­la keskus­puis­ton ydi­nosis­sa. Täy­tyy kyl­lä sanoa, että Hämeen­lin­nan­väylän läheisyyt­tä en siel­lä huo­maa lainkaan nykyisinkään.

  9. Parem­pi tiivistää jo raken­net­tu­ja aluei­ta, ja säästää Keskus­puis­to ja muut Helsin­gin tärkeät viher­alueet rak­en­tamiselta. Myös ylim­i­toite­tu­ista itseään toteut­tavista väestöen­nusteista voidaan tin­kiä, tavoit­teek­si ei ole pakko vali­ta kaikkein suur­in­ta vaihtoehtoa. 

    Lisäk­si pääkaupunkiseu­tua pitäisi tarkastel­la yht­enä kokon­aisuute­na. Näin asum­ista ja työssäkäyn­tiä voitaisi­in ohja­ta järkevästi laa­jem­malle alueelle esimerkik­si junara­to­jen varsille.

    1. Lisäk­si pääkaupunkiseu­tua pitäisi tarkastel­la yht­enä kokon­aisuute­na. Näin asum­ista ja työssäkäyn­tiä voitaisi­in ohja­ta järkevästi laa­jem­malle alueelle esimerkik­si junara­to­jen varsille.

      Siis, että jatke­taan ja kiihdytetään yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

  10. Lau­ri Kumpu­lainen:
    1) Maail­ma muut­tuu, joten ehkä “Koi­järveläis­tenkin” pitäisi muuttua?

    2) Anteek­si nyt vain kaik­ki luon­non­suo­jeli­jat, mut­ta Suo­mi on yli 330 000 neliök­ilo­me­tria pin­ta-alal­taan ja pelkästään Helsin­gin ja Tam­peren välis­sä on läh­es tulkoon tyhjää kor­pea. Siitä on vielä 400 kilo­metriä Rovaniemelle, vielä tyh­jem­pää kor­pea. Ja siitä on vielä yli 400 kilo­metriä Utsjoelle aivan ulti­maat­tisen tyhjää korpea.

    3) Helsingistä ei tarvitse men­nä kauak­si bus­sil­la, kun voit nähdä karhun tai suden. Met­sästä puhu­mat­takaan. Sen kun hyp­päät bus­si­in ja jäät jos­sain kohdin pois ja kävelet metsään.

    4) Olisi kyl­lä hienoa, jos Turun, Tam­peren ja Helsin­gin väliseen kolmioon saataisi­in asfal­toitu pyörätiev­erkos­to, joka ei kulk­isi maan­tei­den var­sil­la, vaan met­siä ja pel­to­ja halkoen. Sen var­relle voisi sijoit­taa telt­tailu­aluei­ta ja taukopaikkoja. 

    5) Esimerkik­si val­tatei­den 2 ja 3 väli­nen alue on met­säistä seu­tua, kun taas val­tatei­den 1 ja 2 väli­nen seu­tu on pel­to­jen tilkut­ta­maa seu­tua. Ren­gas­re­it­ti Hump­pi­lan ympäri jol­lain vai­htel­e­val­la 30–50 km säteel­lä ja siitä renkaas­ta sit­ten yhtey­det Turku­un, Helsinki­in ja Tam­pereelle. Hin­ta­lap­pu olisi hyvin inhimilli­nen suh­teessa val­tion mui­hin lois­to­bis­nek­si­in, kuten Terrafameen. 

    6) Toimi­va lentoli­ikenne Pirkkalas­ta ja Helsin­ki-Van­taal­ta Kit­tilään ja Ival­oon olisi myös oikein miel­lyt­tävää. Kum­ma jut­tu vain, ettei Keskustal­ta löy­dy hinkua tukea sel­l­aista rahal­lis­es­ti. Siinähän moni kepu­lainen safariyrit­täjä saisi lisää rahaa ja moni etelän kiireistä elämää viet­tävä saisi rentoutua.

    7) Se nyt vain on absur­dia, että edestakainen lento Helsingistä Kit­tilään voi mak­saa yli 500 euroa, kun 50 eurol­la pääset Helsingistä Lon­tooseen. Sit­ten ihme­tel­lään, että mik­si suo­ma­laiset eivät lennä vaan aja­vat autol­la hirvien ja rat­ti­juop­po­jen seassa.

    8) Niin, että kyl­lä sitä kor­pea riit­tää, vaik­ka keskus­puis­ton tilal­la olisikin pil­ven­pi­irtäjiä.. Ihan var­masti ja kaikille.

    1) Kaik­ki aikalaiset eivät olleet Koi­järvel­lä, kos­ka “Koi­järveläisiä” oli oikeas­t­aan aikoinaan häm­mästyt­tävän vähän. Itsekin vain tuo­hon aikaan ihmettelin, mik­si joku pikku­järvi on niin tärkeä. Vaan ihmisen viisaus voi joskus kas­vaa iän myötä. 

    Nyt voi aiem­paa use­ampi puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta olla ainakin parem­min luon­non­suo­jelu­aat­teen hengessä mukana, ja suo­da asi­aa kohtaan enem­män myötä­tun­toa, kun olen ottanut asioista itse selvää ja ymmär­rän asi­at ja mon­imutkaisem­mat vaiku­tus­mekanis­mit paremmin. 

    2) “… läh­es­tulkoon tyhjää kor­pea.” Tuo väite, kuten ehkä lop­utkin, taitaa kuu­lostaa läh­es­tulkoon liioittelulta.

    3) Ker­ro heti, miten kaukaa löy­tyy ensim­mäi­nen otus. Mis­sä ajas­sa arvelet, että näen karhun, kos­ka suden? Taitaa olla kyse Korkeasaares­ta tai Pokemon-hahmoista?

    4) Mik­si sen pyörä­tien pitäisi olla asfaltoitu?

    5) Asfal­toimat­tomana hin­ta olisi var­maankin edullisempi.

    6) Olisiko zep­pelin­il­lä matkus­t­a­mi­nen noil­la reit­eil­lä vielä miel­lyt­täväm­pää? Oliko muuten Malmin lento­ken­tän tois­es­ta, rak­en­ta­mat­ta jääneestä hangaarista tarkoi­tus tehdä alun­perin suo­ja zep­pe­line­jä varten? Sel­l­ais­ten lento­lait­tei­den pin­ta­paine maa­ta vas­ten ei tai­da kas­vaa paljoakaan matkus­ta­jamäärän mukana.

    7) Matkus­ta­jamäärältään pienis­sä lentokoneis­sa taita­vat miehistö- ja muut, mm. yleiskus­tan­nuk­set, jot­ka on joka tapauk­ses­sa mak­set­ta­va, selit­tää asi­aa. Automa­ti­soin­nil­la (huom! en ota kan­taa siihen, miten pitkälle) luulisi saata­van hin­to­ja alem­mas Suomes­sakin. Osaako joku laskea, mitä per­heen edestakainen mat­ka sisätiloil­taan esim. taksin tai lin­ja-auton kokoisel­la pitkälle automa­ti­soidul­la zep­pelin­il­lä Malmil­ta Kit­tilään mah­taisi maksaa?

    8) Tässä asi­as­sakin saatat olla väärässä. Väestönkasvun ja maankäyt­tö- ja raken­nu­s­paineen myötä kor­piseu­tu­jen pin­ta-ala kutis­tuu. Päästäisitkö laps­esi kor­peen susien ja karhu­jen sekaan? 

    Lähilu­on­to on kaupunkialueil­lakin tärkeä, jot­ta myös kaupun­gin rahakas, mut­ta toisil­la tavoin mitat­en köy­hä, nuori-iäkäs asukas, voisi isoista asumisku­luis­taan huoli­mat­ta nähdä joskus esimerkik­si har­maa­haikaran, isokoskelon, kur­jen, merimet­son, ora­van, palokär­jen, puuki­ip­i­jän, siilin ja tikan, jos ei ole enää varaa ulko­maan matkoi­hin, saati koti­maan matkailuun. 

    Luon­non­suo­jelu tulee ulot­taa myös kaupunki­lais­ten lähiluontoon!

  11. Kuu­lostaa hyvältä. Lenkkeilen 2–3 ker­taa viikos­sa keskus­puis­ton etelä-osas­sa. En usko, että uudet rajat paljon ulkoilumah­dol­lisuuk­sia huonon­na näil­lä alueil­la. Hauskaa jos puis­toon tulee enem­män väkeä!

  12. Osmo Soin­in­vaara: Siis, että jatke­taan ja kiihdytetään yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Jos viit­taat ympäristörikok­sel­la polt­toaineku­lui­hin, nauhakaupun­gin joukkoli­ikenne on toimi­vam­paa (ja sik­si myös houkut­tel­e­vam­paa) kuin laat­takaupun­gin. Jos viit­taat asumiseen käytet­tyyn pin­ta-alaan, rato­jen var­sille, asemien kohdalle voi ja kan­nat­taa näistä syistä rak­en­taa tivi­isti. Tuol­lainen rak­en­t­a­mi­nen olisi tiivi­im­pää kuin Helsin­ki keskimäärin.

    Ympäristörikos rak­en­t­a­mi­nen on kai molem­mis­sa tapauk­sis­sa. Oikea lääke olisi lopet­taa väestönkasvun ja kulu­tuk­sen kasvun tavoitteleminen.

    Helsin­gin keskus­puis­tossa on paljon luon­toar­vo­ja, mut­ta ei kai eri­tyisen merkit­täviä, joten sen voisi peri­aat­teessa rak­en­taa umpeen, aivan samoin kuin Kaivopuis­ton ja muutkin vielä rak­en­ta­mat­ta jääneet (eri­ty­isiä luon­toar­vo­ja sisältämät­tömät) alueet. Tässä keskus­puis­tokysymyk­sessä on kuitenkin kyse myös mm. virk­istysar­voista ja viihtyvyy­destä, eikä siis vain ympäristörikok­ses­ta / katoa­van luon­non suojelusta.

  13. Väestönkasvun painet­ta voidaan kuva­ta par­il­la avain­lu­vul­la. Juuri nyt, syysku­un puo­livälis­sä pääkaupunkiseudun tämän vuosikymme­nen kasvu ylit­ti 100 000 asukas­ta, ja siitä puo­let, 50 000 on tul­lut Helsinki­in. Koko Suomen kasvus­ta tänä aikana eli 1.1.2010–15.9.2016 kak­si kol­ma­sosaa tuli pääkaupunkiseudulle.
    Helsingis­sä on täl­lä vuosikymmenel­lä valmis­tunut 25 000 asun­toa, keskim. 3 900 asun­toa vuodessa. Valmis­tunei­den asun­to­jen keskikoko on noin 67 m².
    Tämä 50 000 asukkaan kasvu on sama kuin Jätkäsaaren, Kalasa­ta­man ja Kru­unuvuoren­ran­nan asukasluku sil­loin kun ne ovat valmiita.

  14. Ker­ro­taan, että vihreät ovat kun­nal­lis­vaaleis­sa tavoit­tele­mas­sa Helsin­gin ykkö­s­paikkaa. Samaan aikaan puolue on innol­la edis­tämässä yleiskaavaa, joka uhkaa Helsin­gin kaupunkilu­on­toa muual­lakin kuin Keskuspuistossa.

    Ei näytä toden­näköiseltä, että ykkö­s­paikkanne täl­lä menol­la toteutuu.

  15. Juho Laatu: Suurin syn­ti tässä on kai halu kas­vat­taa Helsin­gin väestömäärää läh­es rajat­ta. Väestön puoli­tois­tak­er­tais­t­a­mi­nen nos­taa kaupun­gin yleis­r­a­sit­teen luon­nolle noin puoli­tois­tak­er­taisek­si. Mik­si ihmeessä väestönkasvua pitää noin innol­la vauhdittaa?

    Helsin­gin väestönkasvu on yhtä kuin jonkun toisen paikan väestön­lasku, ja ihmiskun­nan kokon­ais­r­a­site jää korkein­taan entiselleen. Vain kokon­ais­r­a­sit­teel­la on väliä.

  16. Lau­ri Kumpu­lainen: Se nyt vain on absur­dia, että edestakainen lento Helsingistä Kit­tilään voi mak­saa yli 500 euroa, kun 50 eurol­la pääset Helsingistä Lontooseen. 

    Finnair on absur­di. Nor­we­gian­il­la pääsee 39 eurol­la Ival­oon, matkalla voi käyt­tää net­tiä eikä sil­lä ole tun­nin matkus­tu­saikaa lisäävää välilaskua.

    Finnairin palvelu on sen ver­ran huonom­paa, että jos on valin­nan­varaa, mak­saisin Nor­we­gian­il­la kympin enem­män ihan vain mukavuudesta.

    Tosi­asi­as­sa Finnair on muu­ta­mas­ta kymp­istä muu­ta­maan sataan kalliimpi.

  17. Vihreät halu­a­vat tiivistää Helsin­gin viher­aluei­ta rak­en­ta­mal­la sinne asun­to­ja. Eikö olisi parem­pi tiivistää kaupunkia kuin viheralueita?

  18. Juho Laatu:
    Joidenkin mielestä vihreät ei ole enää Helsin­gin ympäristöpuolue 

    Ei kai vihreät ole Helsin­gin, vaan koko Suomen ympäristöpuolue.

    On suuri palvelus Suomen luon­nolle, jos Helsin­ki rak­en­taa tiivi­isti. Kuin­ka mon­ta hehtaaria luon­toa säi­lyy Kehä III ulkop­uolel­la, kun Helsin­ki rak­en­taa yhden hehtaarin tiivistä kerrostaloaluetta?

  19. Elias Pouta­nen: Hauskaa jos puis­toon tulee enem­män väkeä! 

    Jotkut menevät lähilu­on­toon juuri päästäk­seen eroon ihmi­sistä ja hei­dän vaiku­tuk­ses­taan ja kaikesta pöhinästä.

    Ilmeis­es­ti eivät kaikki.

  20. anon­il­li: Helsin­gin väestönkasvu on yhtä kuin jonkun toisen paikan väestön­lasku, ja ihmiskun­nan kokon­ais­r­a­site jää korkein­taan entiselleen. Vain kokon­ais­r­a­sit­teel­la on väliä.

    Ei se nyt ihan noinkaan toi­mi. Väestöhän kas­vaa nykyään läh­es kaikkial­la. Teo­ri­asi mukaan se tarkoit­taisi myös väestön vähen­e­mistä läh­es kaikkial­la. Ei pidä paikkaansa. Maa­pal­lon väk­iluku on kasvus­sa ja kokon­ais­r­a­site kasvus­sa. Jos kaik­ki kaupun­git kuvit­tel­e­vat ole­vansa se kaupun­ki, joka voi vapaasti kas­vaa, kun muual­la väki vähe­nee, olemme pahas­sa pulas­sa. Käytän­nössä kaikil­la kaupungeil­la on kiusaus imeä kasvua itseen­sä. Helsin­ki on syn­ti­nen muiden mukana.

    Helsingis­sä on sisään­muut­toli­ik­keen lisäk­si myös suh­teel­lisen korkea syntyvyys.

    Jos Helsinki­in muute­taan muual­ta kuin Suomes­ta, keskimäärin muut­ta­jien kulu­tus­ta­so nousee, joten tämäkin lisää kokon­ais­r­a­sitet­ta maapallolle.

    Ehdotan että Helsin­ki päät­tää olla se kaupun­ki, jos­sa väestömäärä maltil­lis­es­ti las­kee, ja rasitus luon­nolle vähe­nee, ei kas­va. Näin se olisi edes posi­ti­ivisel­la puolel­la, kom­pen­soimas­sa sitä, että muual­la väkimäärä vain kas­vaa ja kulu­tus kiihtyy.

  21. Tuol­lais­ten ruu­tu­jen käyt­tö tarkko­jen rajo­jen sijaan on sinäl­lään fik­su idea, sil­lä yleiskaavo­jen ongel­ma todel­lakin on mon­esti liian tarkat rajauk­set, kun tarkoi­tus olisi vain osoit­taa pääpi­irteinen idea. Mut­ta tuos­sa uno­htuu, että on yhtä ja toista, jota ei ole syytä raja­ta vas­ta ase­makaavavai­heessa, kuten vaik­ka luon­non­suo­jelu­aluei­den rajauk­set tai arvokkaat raken­netut ympäristöt ja vas­taa­vat. Sel­l­aiset asi­at olisi syytäkin viedä jo suo­raan yleiskaavaan.

    Ja näin tuos­sa yleiskaavas­sa on itse asi­as­sa tehtykin: Suomen­lin­nan alue, natu­ra-alueet ja arvokkaat maise­ma-alueet ja raken­netut ympäristöt ovat rajat­tu tarkasti. Rajauk­set ovat vain viety teemakart­toi­hin ja varsi­naises­sa kaavakar­tas­sa tode­taan, että teemakar­tat ovat näiltä osin oikeusvaikut­teisia. Muuten ei voisi ollakaan. Toisin kuin yllä väitetään, niin yleiskaa­va ei mah­dol­lista esimerkik­si Esplanadin rak­en­tamista. Jos se sen mah­dol­lis­taisi, niin van­has­sa maail­mas­sa ympäristömin­is­ter­iö ei olisi kaavaa hyväksynyt ja nykyisessä ELY-keskus ja/tai museovi­ras­to jo viran velvoit­ta­mana valit­taisi kaavas­ta ja se hallinto-oikeudessa kaa­tu­isi aika itses­tään selvästi.

    Eli jos niin olisi halut­tu, niin Keskus­puis­tokin oltaisi­in voitu raja­ta tarkasti. Toki sil­loin olisi otet­tu se lähtöko­h­ta, että puis­ton rajaus on ensisi­jainen ja myöhempi asuinaluei­den suun­nit­telu jou­tu­isi sopeu­tu­maan puis­ton rajoi­hin. Täl­lä taval­la toimien oltaisi­in kuitenkin säästyt­ty suurelta määrältä mieli­harmia, häl­ven­net­ty pelko­ja ja nos­tet­tu myös Keskus­puis­ton sta­tus­ta, kun se olisi tässä yhtey­dessä saanut viral­liset velvoit­ta­vat rajat. Kun näin ei ole tehty, niin moti­ivi tietysti on ollut, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ei halua sitoa käsiään mihinkään Keskus­puis­ton täs­mäl­liseen rajauk­seen. Ehkä pelätään sitäkin, että jos Keskus­puis­to olisi jo valmi­ik­si täl­lainen selvära­jainen objek­ti, niin sen voisi yksinker­taisel­la val­tu­us­toaloit­teel­la muut­taa val­takun­nal­lisek­si kaupunkipuistoksi.

    Ehkä tässä voisi olla muu­tose­hdo­tus yleiskaavaan: lisätään vaik­ka sopi­vaan teemakart­taan tai vaik­ka omana teemakart­tana Keskus­puis­to selvästi rajat­tuna ja annet­taisi­in sille sopi­va suunnittelumääräys.

  22. Daniel Fed­er­ley: Ei kai vihreät ole Helsin­gin, vaan koko Suomen ympäristöpuolue.

    On suuri palvelus Suomen luon­nolle, jos Helsin­ki rak­en­taa tiivi­isti. Kuin­ka mon­ta hehtaaria luon­toa säi­lyy Kehä III ulkop­uolel­la, kun Helsin­ki rak­en­taa yhden hehtaarin tiivistä kerrostaloaluetta?

    Kaupun­gin koon kas­vat­ta­mi­nen ei ole palvelus Helsin­gin, Suomen eikä maail­man luon­nolle. Suomes­sa on kaikil­la jo asun­not, joten uusia asun­to­ja ei peri­aat­teessa tarvitse rak­en­taa missään.

    Kehä III:n ulkop­uolelle vihreät aja­vat entistä inten­si­ivisem­pää met­sä­talout­ta. En tiedä vieläkö haikail­e­vat Helsin­gin läm­mit­tämistä hak­keel­la. Eivät ole palveluk­sia luon­nolle nuokaan. Ja tuuli­tuki­aisetkin kan­nus­ta­vat lisäku­lut­tamiseen ja pöm­pelei­den rak­en­tamiseen luon­toon. Olisin tyy­tyväi­nen, jos vihreät puo­lus­taisi­vat suo­ma­laista met­sälu­on­toa, mut­ta ikävä kyl­lä eivät sitä tee.

  23. anonyy­mi: Jotkut menevät lähilu­on­toon juuri päästäk­seen eroon ihmi­sistä ja hei­dän vaiku­tuk­ses­taan ja kaikesta pöhinästä.

    Ilmeis­es­ti eivät kaikki.

    Tässähän se ois: kaupungista pitäisi löy­tyä luon­toa, jos­sa ei tör­mää mui­hin ihmisi­in. Mieluiten jokaisen kotiovelta. 

    Pitäisikö Helsin­gin kaupun­ki siirtää keskus­puis­ton tieltä esimerkik­si Porkkalan­niemelle? Sietäisi selvittää!

  24. Lau­ri Kumpu­lainen: Helsin­gin ja Tam­peren välis­sä on läh­es tulkoon tyhjää kor­pea. Siitä on vielä 400 kilo­metriä Rovaniemelle, vielä tyh­jem­pää korpea. 

    Höp­sistä, Tam­pereelta 400 kilo­metriä niin et ole päässyt vielä Pohjois-Poh­jan­maa­ta pidemmälle.

  25. Ei mil­lään pahalla.

    Mik­si Ode tyrkyt­tää pikaratikkaa kaikkialle. Sem­minkin kun Hämeen­lin­nan väylän pikaratik­ka lakkaa ole­mas­ta pikaratik­ka siinä Ruskea­suon kohdalla.

    Sähköbus­sit luul­tavasti ovat mielekkäämpi ratkaisu. On hel­posti osoitettvaisa, että bus­sikaistan ja ratikiskon vetokyky ovat samaa luokkaa.

    Lie­nee tarpee­ton­ta tode­ta, että kum­mal­lakin on omat etunsa.

  26. Ja sit­ten paaatuneen lan­de­paukun raitios­to­vas­taista propagandaa.

    Yövyin serkku­ni kanssa Krako­vas­sa tässä elo-syysku­un vai­h­teessa. Hote­limme oli lähell keskus­taa, ja sen ohitse kul­ki raiti­olin­ja. Niitä on Krako­vas­sa paljon, joten kaupun­gin pitäisi olla raitioteistä innos­tuneille oikea pyhiinvaelluspaikka.

    Vel­jeni oli myös sat­tumoisin samaan aikana tosiel­la matkalla kaupungis­sa ja tapasimme van­hal­la toril­la rav­in­to­las­sa. Siinä jutel­lessamme serkku­ni valit­teli nukkuneen­sa huonos­ti ratikan melun takia. Vel­jeni tote­si saman asian: “met­al­li metel­lia vas­ten aiheut­ta kovan melun.”

    Siten hän kertoi:tuttavallamme, kiin­teistön­välit­täjäl­lä on asi­akas, joka omis­taa huoneis­ton Ruo­ho­lahdeasa juuri ratikkalain­jan vier­essä. Hön joutuu ker­ran vuodessa etsimään uuden vuokralaisen, sil­lä vaik­ka ensin ratikkalin­ja asun­non vier­essä tun­tuu kival­ta, niin vähitellen se alkaa rasittaa.

    Kaupunki­lainen näkee asi­at tosin. Tästä on 40 vuot­ta. Yhden pro­jek­tin lvi-insinööri asui Bule­vardin var­rel­la. asunut kai koko ikän­sä. Kesät hän viet­ti maal­la suvun kesä­paikas­sa, kuten sil­loin oli tapana hie­man varakkaam­mis­sa per­heis­sä. “Kun minä sit­ten tulin maal­ta takaisin kaupunki­in ja yöl­lä kuulin raitio­vaunu­jen koli­nan, niin tiesin tulleeni kotiin.”

  27. Osmo Soin­in­vaara: Siis, että jatke­taan ja kiihdytetään yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Nyt liikenne sum­putet­taan Helsin­gin eteläiselle niemelle
    Eteläisen suurpi­irin työ­paikko­jen yli­jäämä lie­nee jotain 60000 ja kun osa käy töis­sä muu­ual­la niin keskus­taan tulee töi­hin 70000–80000 ihmistä

    Kun liiken­neväylien kap­a­siteet­tia eikä parkkipaikko­ja voi­da juurikaan lisätä niin kasvuko­hteena se on mieletön

    Ja viikon­lop­puisin palve­lut esim rav­in­to­lat on pis­tet­tävä kiin­ni asikaskadon vuoksi

    Työ­paikkavaran­toa pitäisi purkaa itään/länteen pohjoiseen, esim Kehä III olisi sopi­vaa seutua. 

    Lentomelu­alueena se sopii parem­min työ­paikoille kuin asumiselle

  28. Haa­gan kohdal­la bule­var­di on hyvä idea, sen var­teen mah­tuu kyl­lä puis­ton puolellekin talorivi melu­muurik­si – mut­ta vain yksi rivi. Puis­to on siinä kohtaa hyvin kapea. Puis­to on lois­ta­va kevyen liiken­teen valtaväylä.

  29. Vielä vähän OS:n “ympäristörikos­ta lähenevästä yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamis­es­ta”. Parem­man seli­tyk­sen puut­teessa ole­tan, että hän tarkoit­taa karkeasti omakoti­talo­jen rak­en­tamista Nur­mi­jär­ven pelloille.

    Mik­si Nur­mi­jär­ven pel­loille on raken­net­tu? Sik­si että viereen on kas­vanut iso kaupun­ki, ja on ihmisiä, jot­ka rak­en­ta­vat mielu­um­min ison omakoti­talon väljästi kaupun­gin viereen kuin asu­vat ahtaasti kak­sios­sa kaupun­gin ytimessä.

    OS:n lääke on kas­vat­taa Helsinkiä lisää. Ilmeis­es­ti hän olet­taa, että Nur­mi­järvelle ei olisi enää intoa rak­en­taa, jos Helsinki­in raken­netaan riit­tävästi. Valitet­tavasti taitaa olla ennem­minkin toisin päin, eli meil­lä olisi nyt entistä isom­pi kaupun­ki, jos­sa on myös entistä enem­män ihmisiä, jot­ka halu­a­vat rak­en­taa ison omakoti­talon kaupun­gin viereen.

    Oletet­tavasti pel­lolle rak­en­t­a­mi­nen tulisi lisään­tymään Nur­mi­järvel­lä ja kauem­panakin. Suuri raken­nusaal­to Helsingis­sä voi väli­aikaises­ti alen­taa kysyn­tää ja hin­to­ja Nur­mi­järvel­lä, mut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä suuren­tu­va kaupun­ki paisuu entistä enem­män myös naapurikuntiinsa.

    Kaupun­gin kas­vat­ta­mi­nen ei siis tule ratkaise­maan Nur­mi­jär­ven ongel­maa, vaan toden­näköis­es­ti vain kas­vat­taa sitä.

    Mikä sit­ten olisi toimi­vampi ratkaisu, jos Nur­mi­järvelle rak­en­tamista halu­taan rajoit­taa? Kai se olisi maakun­takaa­va tai val­takun­nalli­nen päätös asi­as­ta. Myös Helsin­gin jatku­van kasvun lopet­ta­mi­nen vähen­täisi tarvet­ta rak­en­taa asun­to­ja naapurikunnissa.

    Jos rak­en­t­a­mi­nen Nur­mi­järvelle lop­puisi yhteisel­lä päätök­sel­lä, myös (OS:n väit­tämä puo­lus­tuk­seno­mainen) tarve rak­en­taa Helsinki­in katoaisi. Kaupun­ki voisi pysyä nyky­i­sis­sä mitois­saan, ja puis­tot ja muut henkireiät säästy­i­sivät, ja Nur­mi­järvi kau­pan päälle.

    Kaik­ki ymmärtänevät, että jatku­va kasvu tarkoit­taa myös jatku­vaa luon­non tal­lomisen kasvamista.

  30. Juho Laatu: Helsingis­sä on sisään­muut­toli­ik­keen lisäk­si myös suh­teel­lisen korkea syntyvyys.

    Vastikään Helsin­gin sanomien mielipi­de­pal­stal­la kovasti kri­ti­soiti­in kaupungis­tu­mista siitä, että tilas­to­jen perus­teel­la tiivi­is­sä kaupungeis­sa tehdään vähem­män lap­sia. Ja nyt tääl­lä kri­ti­soidaan kaupunke­ja siitä että siel­lä tehdään liikaa lapsia.

    Kaupungis­tu­miskri­itikot ovat ilmeis­es­ti kovin eri mieltä kaupungis­tu­misen vaiku­tuk­sista, mut­ta yksimielis­es­ti pitävät niitä huonoina.

    Sen­tään Helsin­ki ei Lesti­jär­ven tavoin avoimesti, tun­tuvil­la raha­sum­mil­la kan­nus­ta lastentekoon.

  31. Juho Laatu: Helsingis­sä on sisään­muut­toli­ik­keen lisäk­si myös suh­teel­lisen korkea syntyvyys.

    Tilas­tokeskus on eri mieltä tuos­ta syntyvyydestä:

    Vähin­tään 50 000 asukkaan kun­nista korkein syn­tyvyys oli Seinäjoel­la, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,94 viisivuo­tis­jak­sol­la 2011–2015. Seu­raavak­si korkein se oli Oulus­sa, 1,92, ja kol­man­nek­si korkein Espoos­sa, 1,86. Koko maan luku oli 1,75.

    Vas­taavasti matal­in syn­tyvyys oli Helsingis­sä, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,32. Turus­sa luku oli 1,35 ja Tam­pereel­la 1,45. Koko maankin ver­tailus­sa viimek­si mainit­tu­jen kun­tien syn­tyvyys oli matalimpi­en joukossa.

    1. Kir­joit­ta­ja var­maankin tarkoit­ti, että Helsingis­sä on korkea syn­tyvyy­den enem­myys. Nuoret sinkut eivät syn­nytä, mut­ta eivät myöskään kuole.

  32. Han­na-Leena Yli­nen:
    Ker­ro­taan, että vihreät ovat kun­nal­lis­vaaleis­sa tavoit­tele­mas­sa Helsin­gin ykkö­s­paikkaa. Samaan aikaan puolue on innol­la edis­tämässä yleiskaavaa, joka uhkaa Helsin­gin kaupunkilu­on­toa muual­lakin kuin Keskuspuistossa.

    Ei näytä toden­näköiseltä, että ykkö­s­paikkanne täl­lä menol­la toteutuu. 

    Vihrei­den pitäisi ilmeis­es­ti itsepäis­es­ti ajaa omia tavoit­teitaan ilman kom­pro­mis­se­ja muiden puolu­iden kanssa. Ja muut puolueet kiltisti suos­tu­vat Vihrei­den tahtoon?

    Yleiskaavas­sa on niin paljon Vihreille tärkeitä asioi­ta, että pidän tuon Hämeen­lin­nan­väylän var­ren entisen pel­lon osit­taista rak­en­tamista pienenä hin­tana kaik­ista niistä hyödy­istä, joi­ta yleiskaavae­hdo­tuk­seen liit­tyy. Jos vihreät eivät pysty kom­pro­mis­sei­hin, autop­uoluekin nopeasti halu­aa palaut­taa moot­tori­ti­et yleiskaavakart­taan. Yleiskaa­van vesit­tämis­es­tä kär­sivät lop­ul­ta kaik­ki epä­suo­rasti, kun kaupunki­rakenne hajautuu.

    Yleiskaa­va ei ole mikään rak­en­tamis­päätös, vaan antaa ain­oas­taan suun­tavi­ivo­ja tulev­as­ta kehi­tyk­ses­tä. Vuo­den 1992 yleiskaavas­sa esimerkik­si iso osa Uute­laa oli merkit­ty raken­net­tavak­si, mut­ta sitä ei koskaan raken­net­tu. Tämän kaa­van myötä Helsin­gin seudun kehi­tys ei perus­tu yksi­ty­isautoilu­un, kuten tähän asti. Itse uskon, että tuo Hämeen­lin­nan­väylän kaupunkibule­var­di on raken­net­tavis­sa siten, että kaupunki­lais­ten virk­istys­mah­dol­lisu­udet eivät heiken­ny juuri ollenkaan. Annetaan sille mahdollisuus.

  33. Keskus­puis­to, Malmin lento­kent­tä, Tal­in golfkent­tä, Var­tiosaari, Hal­tialan, Viikin ja Tuo­marinkylän pel­lot, siinö olisi paikko­ja jonne voisi rak­en­taa asun­to­ja, mut­ta jokaista näistä vastustetaan. 

    Helsin­gin kaupun­gin päätävil­lä elimil­lä on vaikea tehtävä joten en ole kateellinen.

    Jos ei mihinkään noista voi rak­en­taa niin ne asun­not tule­vat Espoosen ja Van­taalle, mah­dollses­ti kehyskun­ti­in. Tai Hes­lsinki­in muuten tulos­sa ole­vat ihmiset muut­ta­vat Tallinnaan tai Berliiniin.

    Henkilön kannal­ta joka etsii asun­toa pk-seudul­ta näi­den kohtei­den “rauhoit­ta­mi­nen” ei olisi mielekästä kos­ka rak­en­t­a­mi­nen mak­saa joka tapauk­ses­sa, mut­ta nämä em kohteet ovat kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ole­vaa maa­ta eli vain kun­nal­lis­tekni­ika mak­saa. Espoos­sa ja Van­taal­la maat omis­taa yksi­tyiset maa­jus­sit tai gryn­der­it jot­ka halu­a­vat oman siivun­sa, joten asum­i­nen kallis­tuu ja jos men­nään Nur­mi­järvelle niin työ­matkat pite­nee ja ollaan autos­ta riippuvaisia.
    Eli jos Helsin­gin luon­tokeitaat rauhoite­taan iki­a­joik­si, niin asum­inne kallis­tuu myös Espoos­sa ja Vantaalla. 

    Helsin­gin asukkaista karkeasti 50% vas­tus­taa kaikkea rak­en­tamista ja 50% halu­aisi lisää kaupunkia, vaik­ka joku em luon­tokeitaista menetettäisiin.

    Helsin­gin kaupun­gin johdon pitäisi johdon­mukaises­ti rauta­lan­gas­ta vään­tämäl­lä ker­toa, että jos ei saa rak­en­taa lisää, niin ihmisiä alkaa muut­taa pois, eikä pelkästään Esposeen tai Nur­mi­järvelle vaan ulko­maille. Ei kukaan halua mak­saa asumis­es­ta Lon­toon tai New Yorkin hin­to­ja jos­sain Kansas Cityn tai Leedsin kokoises­sa kaupungis­sa. Kuka hoitaa van­huk­set jot­ka jäävät tänne?

  34. Osmo Soin­in­vaara: Siis, että jatke­taan ja kiihdytetään yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Ja juuri sik­si Var­tiosaaren rak­en­tamista on pidet­tävä ympäristörikoksena.

  35. Mikko Num­melin: Jos Helsin­gin keskus­puis­ton laitaan Hämeen­lin­nan­väylän var­teen raken­netaan ker­rostalo­ja, puis­tos­ta kär­sii myös vähin­tään 50 metrin osu­us niistä itään päin ker­rostalo­jen piho­jen takia

    Ne talothan on puis­ton vier­essä! Ei mikään pako­ta tekemään niihin eril­lisiä piho­ja, ja ase­makaavas­ta päätet­täessä tämän voi varmis­taa päät­tämäl­lä ettei niin tehdä.

    En myöskään ymmär­rä mik­si pitäisi olla huolis­saan, että kaavoit­ta­ja käyt­tää hyvin rajal­lista tont­ti­maa­ta tuol­la sijain­nil­la tehot­tomasti. Bule­vardi­rak­en­tamisen kan­ta­va idea on se että ton­tit kadun var­rel­la voi rak­en­taa tiivi­isti: Liiken­neväylä on jo toisel­la puolel­la kort­telia, toisel­la puolel­la taas on virk­istysalue eli raken­net­tavalle alueelle ei tarvitse vara­ta eril­lisiä lähipuistoja.

  36. Olli Pot­to­nen: Vastikään Helsin­gin sanomien mielipi­de­pal­stal­la kovasti kri­ti­soiti­in kaupungis­tu­mista siitä, että tilas­to­jen perus­teel­la tiivi­is­sä kaupungeis­sa tehdään vähem­män lap­sia. Ja nyt tääl­lä kri­ti­soidaan kaupunke­ja siitä että siel­lä tehdään liikaa lapsia.

    Kaupungis­tu­miskri­itikot ovat ilmeis­es­ti kovin eri mieltä kaupungis­tu­misen vaiku­tuk­sista, mut­ta yksimielis­es­ti pitävät niitä huonoina.

    Sen­tään Helsin­ki ei Lesti­jär­ven tavoin avoimesti, tun­tuvil­la raha­sum­mil­la kan­nus­ta lastentekoon. 

    Maal­la hedelmälisessä iässä olevil­la naisil­la on helpom­pi löytää mies jon­ka kanssa han­kkii lapsen, kos­ka siel­lä on miehistä yli­tar­jon­taa. Se nos­taa maaseudun syn­tyvyyt­tä jos mit­ta­ri­na on lapsia/nainen.

    Suuris­sa kaupungeis­sa on taas nai­sista yli­tar­jon­taa joten osa nai­sista ei sen takia syn­nytä. Se las­kee syn­tyvyyt­tä jos mit­tari on lapsia/nainen.

    Jos halu­taan muu­tos­ta, pitäisi koko per­he­lain­säädän­töä uud­is­taa mut­ta se toisi mukanaan mui­ta ongelmia. Myös mah­dolli­nen muut­tok­iel­to voisi tul­la kysymykseen. 

    Sit­ten voisi kanssa mit­taria muut­taa, eli käytet­täisi­in lapsia/18–60 vuo­ti­aat henkilöt ylipäänsä.

  37. Olli Pot­to­nen: Vastikään Helsin­gin sanomien mielipi­de­pal­stal­la kovasti kri­ti­soiti­in kaupungis­tu­mista siitä, että tilas­to­jen perus­teel­la tiivi­is­sä kaupungeis­sa tehdään vähem­män lap­sia. Ja nyt tääl­lä kri­ti­soidaan kaupunke­ja siitä että siel­lä tehdään liikaa lapsia.

    Kaupungis­tu­miskri­itikot ovat ilmeis­es­ti kovin eri mieltä kaupungis­tu­misen vaiku­tuk­sista, mut­ta yksimielis­es­ti pitävät niitä huonoina.

    Sen­tään Helsin­ki ei Lesti­jär­ven tavoin avoimesti, tun­tuvil­la raha­sum­mil­la kan­nus­ta lastentekoon.

    En puhunut tuos­sa varsi­nais­es­ti kaupungis­tu­mis­es­ta, enkä tiedä mil­lainen sen vaiku­tus on väestönkasvu­un. Kri­ti­soin yleisem­min Helsin­gin ja eri­tyis­es­ti helsin­gin vihrei­den halua kas­vat­taa Helsin­gin väkimäärää (yhdel­lä tai toisel­la taval­la). Se on mielestäni luon­non kannal­ta kestämätön tavoite, kos­ka käytän­nössä kaikil­la kaupungeil­la on taipumus kas­vat­taa itseään, eikä vapaae­htoisia väestön vähen­täjiä tai edes entisel­lään pitäjiä ole. Helsin­gin kasvu ei siis ole sel­l­aista väestöneu­traalia kaupungis­tu­mista, jos­sa jos­sain muual­la (ehkä vähem­män kaupunki­maisil­la alueil­la) väkimäärä vähe­nee saman ver­ran kuin Helsingis­sä kasvaa.

    Hesarin mielipi­dekir­joit­ta­jan kanssa olen eri mieltä siinä, että en pidä väestömäärän kas­vat­tamista tavoitelta­vana. Suomen tulisi tavoitel­la mielu­um­min loivaa väestömäärän laskua. Lap­siper­heille voi toki siinä ohes­sa rak­en­taa mah­dol­lisim­man mukavia talo­ja, tai ehkä mielu­um­min perusko­r­ja­ta ja laa­jen­taa vanhoja.

  38. Matkailu avar­taa:

    Ystäväni, Dr. Doris Wirth, Schullei­t­erin maah­na­muu­ta­joien kan­soit­ta­masa koulus­sa työläiskaupungi­nosas­sa ja van­hempinei maati­lan­Tuome­lan har­joit­tlei­ja vuodelta 1971. Asuu Sak­san neljän­nek­si suurim­mas­sa kaupungis­sa Köl­nis­sä Krähen­wegillä n. 7 kilo­metrin päässä tuomiokirkosta.

    Kaupun­gin asukasluku on run­saat miljoona, pin­ta-ala 405 km² ja asukasti­heys osa­puilleen 2500 as/km2., siis hie­man vähem­män uin Helsingis­sä Hänel­lä on omakoti­la­lo, melko väljään asu­tus­sa kylässä, voisi snaoa. Talol­la on oma tont­ti (300 – 400 m²). Mut­ta se on kiin­ni naa­pu­ri­talois­sa. Niin kuin Helsingis­sä Hol­lan­ti­laisen­tiel­lä. Kaupungis­sa on paljon puistoja.

    En jostain syys­tä ole täysin innos­tunut täsästä kaupunki­rak­en­tamisen tiivistämisen evankeliumista.

    Puu-Kumpu­la on erit­täin viehät­tävä asuinalue,4 km päässä keskus­tas­ta. Jokus 70-luvul­la se piti pan­na mata­lak­si tehokkaam­man rkaent­maisne tieltä.

    Samoin Huo­plah­den (Haa­gan) ase­man ympäristö on viehät­tävää pienker­re­staloaluet­ta. Työ­paik­ka-alueek­si se luul­tavasti sopii huonos­ti, sil­läa autol­la sinn on hyvin hnakalla päästä. Ja jokaisel­la isom­mal­la työpi­ak­l­la on työn­tek­i­jöitä, joiden pitää pääsät nopeasti sait­ille. Tia jodiren on hnakla atul­la julk­isil­la. Kulkuvälineillä.

  39. spot­tu: Tilas­tokeskus on eri mieltä tuos­ta syntyvyydestä:

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kir­joit­ta­ja var­maankin tarkoit­ti, että Helsingis­sä on korkea syn­tyvyy­den enem­myys. Nuoret sinkut eivät syn­nytä, mut­ta eivät myöskään kuole.

    OS on oike­as­sa. Tarkoi­tus oli sanoa, että Helsin­gin väkimäärä kas­vaa muil­lakin tavoin kuin Helsinki­in muut­tamisen seurauksena.

    Nuo viitatut tilas­totiedot koski­vat Suomen suurimpi­en kaupunkien kokon­aishedelmäl­lisyys­luku­ja. Tavoit­telin siis väestön luon­no­lista (muut­toli­ik­keeseen liit­tymätön­tä) lisään­tymistä. En löytänyt nopeasti hyvää tilas­toti­etoa asi­as­ta, mut­ta Helsin­ki tai pääkaupunkiseu­tu kas­va­nee myös tuo­ta kaut­ta. En uskalla tässä sanoa miten vah­vasti ver­rat­tuna muuhun maahan.

    Tavoit­teeni on siis päästä vähitellen eroon kaik­ista väestönkasvun muodoista. Vihreä Helsin­ki voisi näyt­tää tässä esimerkkiä, mut­ta valitet­tavasti se nayt­tää ole­van kaikkein innokkain väkimäärän kasvattaja.

  40. Sata kilo­metriä Oulu­un: Höp­sistä, Tam­pereelta 400 kilo­metriä niin et ole päässyt vielä Pohjois-Poh­jan­maa­ta pidemmälle.

    Niin ja jos pitää Hki-Tre väliä kor­pe­na, niin ei ole kyl­lä kor­pea näh­nytkään. Aika kauas saa painel­la ennenkuin sivistys tyystin lop­puu tästäkään maasta.

  41. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun ongel­mana tun­tuu ole­van kokon­ais­näke­myk­sen puut­tumi­nen ja eri­lais­ten tois­t­en­sa kanssa jyrkässä ris­tiri­idas­sa ole­vien tavoit­tei­den ajami­nen yleiskaavas­sa ja parhail­laan toteutet­tavis­sa asemakaavoissa.

    Eräs räikeim­mistä esimerkeistä on sata­mali­iken­teen jär­jeste­ly. Jos Helsin­gin keskus­tan saavutet­tavu­ut­ta autoli­iken­teel­lä halu­taan suit­sia moot­toriteitä bule­vardis­oimal­la, ei ole mitään järkeä samanaikaises­ti laa­jen­taa keskus­ta-alueen satam­a­toim­into­ja tai perus­taa laa­jaa asuinaluet­ta sata­man rekkali­iken­teen tielle pesusienek­si Jätkäsaaressa.

    Isot käve­lykesku­s­tat, Jätkäsaaren uudet asun­not ja kaupunkibule­vardit oli­si­vat paljon ymmär­ret­tävämpiä, jos yleiskaavas­sa olisi vaikka­pa metron jatkami­nen Vuosaaren sata­maan ja maakun­takaa­van tasol­la jonkun uuden suur­sa­ta­man perus­t­a­mi­nen kan­takaupun­gin ulkop­uolelle, esimerkik­si Pikkalaan, raidey­hteyksi­neen. Liikenne Viroon hoi­tu­isi rekkoi­neen sit­ten niistä, tosin matkus­ta­jali­ikenne tietenkin hankaloituisi.

    Jätkäsaa­res­sa ole­vaa sata­maa tuskin laa­jen­netaan vain sik­si, että se pitäisi seu­raavak­si purkaa, vaan laa­jen­nus tarkoit­taa todel­la pitkäaikaista ratkaisua ja vah­vaa olet­ta­maa, että sata­ma on akti­ivi­nen yli puoli vuo­sisa­taa tai pidem­päänkin tulevaisuuteen.

    Helsin­gin ulkop­uolel­la uusia autoväyliä ja moot­tori­tieli­it­tymiä raken­netaan ja laa­jen­netaan kiivaasti eikä siihen ole suun­nit­teil­la muu­tos­ta vuo­teen 2050 mennessäkään.

  42. Hyvä kir­joi­tus. Pikaratikan sol­muko­hti­in (hämeen­lin­nan­väylä ja rantara­ta) riit­tävän korkeaa rak­en­tamista, ja pirkkolan puus­ton kohdalle riit­tää melu­muuri. Kaik­ki voit­ta­vat ja kaupunkiku­vakin kohen­tuu. Niin, ja sen parkkipaikan met­si­tys tot­takai myös.

  43. Ihan off topić.

    Etsikääpä käsi­inne muu­ta­man päivän takainen Neu Zurcher Zeitung. Siinä oli kuvaus Sveitis­stä eri kan­teil­ta, mm. ilman vesistöjä. Ja sit­ten pelkkä asu­tus ja tiet.

    Huo­maisn, et6tä asu­tus on hyvin samaan tapaan sol­mut­tunut kuin Suomes­sa ja välis­sä laa­jo­ja (läh­es) asumat­to­mia aluei­ta. Sveit­sis­sä maan jaka­vat vuoret, meilä vesistöt ja suot.

    Sveit­sis­sä on 8,3 miljoona asukas­ta ja s4ne pin­ta-ala on 41.000 km²/ eli likimäärin kahdek­sas­sa Suomen pinta-alasta.

    Valai­iton vaalilause on eri­no­maisen sopi­va elämäno­hjeek­si: «Unus pro omnibus, omnes pro uno» eli Kolmes­ta mus­ket­ti­so­tur­ista tut­tu” Yksi kaikkien ja kaik­ki yhden puolesta.”

  44. Liian van­ha: Ja viikon­lop­puisin palve­lut esim rav­in­to­lat on pis­tet­tävä kiin­ni asikaskadon vuoksi

    Jos jos­sain päin ylipään­sä kan­nat­taa pitää rav­in­to­laa auki viikon­lop­puisin, niin keskus­tas­sa. Tääl­lä nukku­malähiössä rav­in­to­la ei kan­na­ta minään viikon­päivänä, mihinkään kellonaikaan.

  45. Mikko Num­melin:
    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun ongel­mana tun­tuu ole­van kokon­ais­näke­myk­sen puut­tumi­nen ja eri­lais­ten tois­t­en­sa kanssa jyrkässä ris­tiri­idas­sa ole­vien tavoit­tei­den ajami­nen yleiskaavas­sa ja parhail­laan toteutet­tavis­sa asemakaavoissa.

    Eräs räikeim­mistä esimerkeistä on sata­mali­iken­teen jär­jeste­ly. Jos Helsin­gin keskus­tan saavutet­tavu­ut­ta autoli­iken­teel­lä halu­taan suit­sia moot­toriteitä bule­vardis­oimal­la, ei ole mitään järkeä samanaikaises­ti laa­jen­taa keskus­ta-alueen satam­a­toim­into­ja tai perus­taa laa­jaa asuinaluet­ta sata­man rekkali­iken­teen tielle pesusienek­si Jätkäsaaressa.

    Nyt kun Vuosaaren tun­neli on sul­jet­tu, niin raskas liikenne joutuu käyt­tämään kier­toti­etä jota todel­lakaan ei ole tarkoitet­tu kuor­ma-autoille. Ihan mie­lenki­in­toisia jume­ja syn­tyy kun ylip­itkät kuor­ma-autot perä­vaun­uineen aja­vat valo-ohja­tus­sa risteyk­sessä. Vauhti on niin pieni näil­lä isoil­la vehkeil­lä, että noin yksi kap­pale yhdis­telmää pääsee vihreil­lä läpi ja lop­ut jonot­ta­vat sit­ten omaa vuoroaan. Jär­jeste­ly on väli­aikainen, mut­ta tule­vat bule­vardit pysyviä. Joutokäyn­nil­lä odot­taes­sa muuten syb­n­tyy huo­mat­tavasti päästöjä ja pien­hiukka­sia. Tätä eivät päästölask­i­at suos­tu tunnustamaan.

    1. Jos olisimme Sak­sas­sa, tar­if­fipoli­ti­ikalla pakotet­taisin sata­maan tule­va tavar­ali­ikenne käyt­tämään junaa.Tämä ei tietenkään ole vas­taus siihen, mitä Anony­mous halusi sanoa. 

  46. Juho Laatu: Tavoit­teeni on siis päästä vähitellen eroon kaik­ista väestönkasvun muodoista. Vihreä Helsin­ki voisi näyt­tää tässä esimerkkiä, mut­ta valitet­tavasti se nayt­tää ole­van kaikkein innokkain väkimäärän kasvattaja.

    Min­ulle ei nyt oikein tule mui­ta humaane­ja keino­ja mieleen kuin sel­l­ainen elämän­tyyli joka pudot­taa syn­tyvyy­den riit­tävän alas jot­ta kaupunki­hy­gien­ian läpi­lyön­nistä alka­nut, ja antibioot­tien ja rokot­tei­den käyt­tööno­ton edelleen vahvis­ta­ma väestönkasvu tasoit­tuu ja kään­tyy vähitellen hal­lit­tuun laskuun.

    Mut­ta kas, näin­hän kehit­tyneis­sä län­si­mais­sa ja eri­tyis­es­ti län­si­mai­sis­sa kaupunkiym­päristöis­sä on käynytkin. Eteen­päin Helsin­gin viitoit­ta­maa tietä?

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos olisimme Sak­sas­sa, tar­if­fipoli­ti­ikalla pakotet­taisin sata­maan tule­va tavar­ali­ikenne käyt­tämään junaa.Tämä ei tietenkään ole vas­taus siihen, mitä Anony­mous halusi sanoa. 

    Jätkäsaa­reen ja peräti Kaup­pa­to­rillekin asti on aikaisem­min päässyt tavara­ju­nal­la, mut­ta nyt junaradan tilal­la on esimerkik­si pyöräbaana.

  48. R.Silfverberg:
    Keskus­puis­to, Malmin lento­kent­tä, Tal­in golfkent­tä, Var­tiosaari, Hal­tialan, Viikin ja Tuo­marinkylän pel­lot, siinö olisi paikko­ja jonne voisi rak­en­taa asun­to­ja, mut­ta jokaista näistä vastustetaan. 

    Helsin­gin kaupun­gin päätävil­lä elimil­lä on vaikea tehtävä joten en ole kateellinen.

    Jos ei mihinkään noista voi rak­en­taa niin ne asun­not tule­vat Espoosen ja Van­taalle, mah­dollses­ti kehyskun­ti­in. Tai Hes­lsinki­in muuten tulos­sa ole­vat ihmiset muut­ta­vat Tallinnaan tai Berliiniin.

    Kom­men­toin jo edel­lä sitä, mik­si Helsin­gin kasvu ei vähen­nä rak­en­tamista naa­purikun­nis­sa, joten ei siitä tässä sen enem­pää. Jos halu­taan rajoit­taa kasvua, kaikkien kun­tien pitäisi osal­lis­tua talkoisi­in, tai vai­h­toe­htois­es­ti val­tion pitäisi rajoit­taa niiden kasvuintoa.

    Helsin­ki ja Suo­mi eivät saa kas­vaa myöskään sil­lä veruk­keel­la, että Tallinna ja Berli­i­ni kas­va­vat. Parem­pi rak­en­taa Suomes­ta muuten niin vihty­isä paik­ka (vaikka­pa puis­to­jen Helsin­ki), että kaik­ki halu­a­vat pysyä Suomessa.

    Henkilön kannal­ta joka etsii asun­toa pk-seudul­ta näi­den kohtei­den “rauhoit­ta­mi­nen” ei olisi mielekästä kos­ka rak­en­t­a­mi­nen mak­saa joka tapauk­ses­sa, mut­ta nämä em kohteet ovat kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ole­vaa maa­ta eli vain kun­nal­lis­tekni­ika mak­saa. Espoos­sa ja Van­taal­la maat omis­taa yksi­tyiset maa­jus­sit tai gryn­der­it jot­ka halu­a­vat oman siivun­sa, joten asum­i­nen kallis­tuu ja jos men­nään Nur­mi­järvelle niin työ­matkat pite­nee ja ollaan autos­ta riippuvaisia.
    Eli jos Helsin­gin luon­tokeitaat rauhoite­taan iki­a­joik­si, niin asum­inne kallis­tuu myös Espoos­sa ja Vantaalla. 

    Helsin­gin kasvu on men­neisyy­dessä selvästi kor­reloin­ut hin­to­jen nousun kanssa. Ja Helsin­gin kasvu ja kallis­tu­mi­nen nos­taa hin­to­ja myös naapurikunnissa.

    Helsin­gin asukkaista karkeasti 50% vas­tus­taa kaikkea rak­en­tamista ja 50% halu­aisi lisää kaupunkia, vaik­ka joku em luon­tokeitaista menetettäisiin.

    Helsin­gin kaupun­gin johdon pitäisi johdon­mukaises­ti rauta­lan­gas­ta vään­tämäl­lä ker­toa, että jos ei saa rak­en­taa lisää, niin ihmisiä alkaa muut­taa pois, eikä pelkästään Esposeen tai Nur­mi­järvelle vaan ulko­maille. Ei kukaan halua mak­saa asumis­es­ta Lon­toon tai New Yorkin hin­to­ja jos­sain Kansas Cityn tai Leedsin kokoises­sa kaupungis­sa. Kuka hoitaa van­huk­set jot­ka jäävät tänne?

    Van­hus­ten hoito ei ole ongel­ma. Se että van­huk­sia on suh­teessa aiem­paa enem­män tarkoit­taa sitä, että osa muuhun kulu­tuk­seen menevistä resurs­seista menee van­hus­ten hoitoon. Työikäis­ten kulu­tus­ta­son tulee siis laskea (jos talous pysyy muuten ennal­laan). Valitet­tavasti tämä on se oikea ratkaisu. Väärä ratkaisu olisi se, että jatkaisimme väestön kas­vat­tamista vain sik­si, että voisimme ylläpitää itselämme korkeam­paa kulu­tus­ta­soa kuin on kestävästi mahdollista.

  49. Mikko Num­melin:
    Eräs räikeim­mistä esimerkeistä on sata­mali­iken­teen jär­jeste­ly. Jos Helsin­gin keskus­tan saavutet­tavu­ut­ta autoli­iken­teel­lä halu­taan suit­sia moot­toriteitä bule­vardis­oimal­la, ei ole mitään järkeä samanaikaises­ti laa­jen­taa keskus­ta-alueen satam­a­toim­into­ja tai perus­taa laa­jaa asuinaluet­ta sata­man rekkali­iken­teen tielle pesusienek­si Jätkäsaaressa.

    Isot käve­lykesku­s­tat, Jätkäsaaren uudet asun­not ja kaupunkibule­vardit oli­si­vat paljon ymmär­ret­tävämpiä, jos yleiskaavas­sa olisi vaikka­pa metron jatkami­nen Vuosaaren sata­maan ja maakun­takaa­van tasol­la jonkun uuden suur­sa­ta­man perus­t­a­mi­nen kan­takaupun­gin ulkop­uolelle, esimerkik­si Pikkalaan, raidey­hteyksi­neen. Liikenne Viroon hoi­tu­isi rekkoi­neen sit­ten niistä, tosin matkus­ta­jali­ikenne tietenkin hankaloituisi.

    Jätkäsaa­res­sa ole­vaa sata­maa tuskin laa­jen­netaan vain sik­si, että se pitäisi seu­raavak­si purkaa, vaan laa­jen­nus tarkoit­taa todel­la pitkäaikaista ratkaisua ja vah­vaa olet­ta­maa, että sata­ma on akti­ivi­nen yli puoli vuo­sisa­taa tai pidem­päänkin tulevaisuuteen. 

    Jätkäsaari on ensi sijas­sa matkus­ta­jasa­ta­ma ja matkus­ta­jasa­ta­man on syytä sijai­ta kohtu­ullisen lähel­lä matkus­ta­jien kohtei­ta. Jätkäsaares­ta kul­kee kuitenkin 6–7 miljoon­aa matkus­ta­jaa vuodessa. (Ver­tailu­na Helsin­gin ja Pasi­lan rautatieasemien noin 7 miljoon­aa kauko­ju­na­matkus­ta­jaa. Rautatei­den lähili­iken­teessä on toki suurem­mat matkustajamäärät.)

    Jätkäsaaren ja Eteläsa­ta­man rekkali­iken­teel­lä on logis­ti­ikalle varsin pieni merk­i­tys, vaik­ka Viron liikenne siitä menee. Isot tavaramäärät kulke­vat Vuosaares­ta ja muista satamista.

  50. Menee hie­man off-top­icin rajoille, mut­ta minus­ta vaikut­taa siltä että aika har­va tietää kuin­ka lähel­lä Helsin­gin keskus­taa sitä luon­non rauhaa löy­tyy. Keskus­puis­to, Nuuk­sio jne. ovat varsinkin viikon­lop­puisin täyn­nä retkeil­i­jöitä, mut­ta saaris­tossa on melo­jan parati­isi. Mon­elle saarelle on laivo­jen aal­to­jen takia vaikea rantau­tua oikeas­t­aan muul­la kuin kumive­neel­lä tai kajakilla. 

    Joten jos halu­aa jon­nekin mis­sä ei juuri mui­hin ihmisi­in tör­mää, niin kajakkia alle ja teltan kanssa saaris­toon. Sitähän ei uhkaa muu kuin se että jotkut puolueet halu­a­vat sinne tuulivoimaloi­ta. Mui­hin ilman­su­un­ti­in täy­tyy men­nä todel­la kauas ennen kuin löytää mitään erämaata.

  51. Helsingis­sä syn­tyi viime vuon­na 7016 las­ta, enem­män kuin ker­taakaan sit­ten vuo­den 1970. Syn­tynei­den määrän kasvu johtuu luon­nol­lis­es­ti hedelmäl­lisessä iässä ole­vien nais­ten määrän kasvus­ta. Hedelmäl­lisyys on Helsingis­sä ollut “aina” koko maa­ta mata­lampi, mut­ta kun koko maas­sa hedelmäl­lisyys on jyrkästi alen­tunut 2010-luvul­la, Helsingis­sä alen­e­ma on selvästi vähäisem­pi. Ulko­maalaisväestön kasvul­la on tässä vain pieni osu­us, merkit­täväm­pää on ollut “kan­taväestöön” kuu­lu­van per­heväestön jäämi­nen Helsinkiin.
    Tämä näkyy myös syn­tynei­den määrän alen­e­mise­na naa­purikun­nis­sa, vaik­ka niis­sä hedelmäl­lisyys onkin korkeam­mal­la per­heitä suo­si­vam­man asun­torak­en­teen ym. vuoksi.
    Myös syn­tynei­den enem­myys kuolleisi­in näh­den (1881 henkeä) nousi Helsingis­sä 1970-luvun alun tasolle. Sen sijaan koko maas­sa tämä luon­nolli­nen väestönkasvu on melkoises­sa pudo­tuk­ses­sa: vielä 2010 ylitet­ti­in 10000 henkeä, mut­ta viime vuon­na jääti­in 3000 alle. Muut­tovir­rat pitävät siten kasvukeskusten ikärak­en­teen nuorena.

  52. Tero Tolo­nen: Niin ja jos pitää Hki-Tre väliä kor­pe­na, niin ei ole kyl­lä kor­pea näh­nytkään. Aika kauas saa painel­la ennenkuin sivistys tyystin lop­puu tästäkään maasta.

    Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä ei ole yhtään mitään luku­unot­ta­mat­ta radan var­ren nukku­malähiöitä, kuten Hämeen­lin­na, Lem­päälä ja Riihimäki.

    Tarkastele joskus huviksesi vaik­ka kansalaisen kart­ta­paikas­ta, retkikar­tas­ta tai google mapsin street viewil­lä, että mitä val­tatei­den 2 ja 3 välis­sä on. Tai, mitä löy­tyy val­ta­tien 3 itäpuolelta.

    Tai anna minä ker­ron: muu­tamia kesämökke­jä, met­sää ja pystyyn kuole­via maatiloja.

    Toki joillekin sivistyk­sek­si riit­tää kuop­painen met­säau­totie, home­inen rin­ta­mami­esta­lo ja sadan hehtaarin yksinäisyys…

  53. Tuo­mas L.: Yleiskaavas­sa on niin paljon Vihreille tärkeitä asioi­ta, että pidän tuon Hämeen­lin­nan­väylän var­ren entisen pel­lon osit­taista rak­en­tamista pienenä hin­tana kaik­ista niistä hyödy­istä, joi­ta yleiskaavae­hdo­tuk­seen liit­tyy. Jos vihreät eivät pysty kom­pro­mis­sei­hin, autop­uoluekin nopeasti halu­aa palaut­taa moot­tori­ti­et yleiskaavakarttaan. 

    On eri asia suos­tua kom­pro­mis­si­in, ja tode­ta, että täl­lä ker­taa myyti­in osa keskus­puis­toa muiden tärkei­den (ja mielel­lään lis­tat­tu­jen) tavoit­tei­den saavut­tamisek­si kuin vain kan­nat­taa täs­mälleen samaa ehdo­tus­ta kri­ti­soimat­ta sen huono­ja osia.

    Toisin sanoen: täl­lä het­kel­lä virheät pitävät hyvänä sitä, että keskus­puis­toa leikataan, kos­ka eivät kri­ti­soi sitä osaa yleiskaavas­ta. Ainakin itse arvioin heitä tämän perusteella.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos olisimme Sak­sas­sa, tar­if­fipoli­ti­ikalla pakotet­taisin sata­maan tule­va tavar­ali­ikenne käyt­tämään junaa.Tämä ei tietenkään ole vas­taus siihen, mitä Anony­mous halusi sanoa. 

    En tiedä tarkem­min Sak­san Liito­tasav­van rautatei­den tar­if­fipoli­ti­ikas­ta. Luku­unot­ta­mat­ta elin­tarvikekul­je­tuk­sia rekkali­ikkenne on kiel­let­ty viikonloppuisin.

    Muu­tamia vuosia sit­ten ajoin Puuttgar­denin kaut­ta. Panin meŕkille lukuisat tyhjät tavara­ju­nakiskot. Saman Hei­del­ber­gin ase­mal­la, jol­la olin edel­lisen ker­ran käynyt kesäku­us­sa 1972.

    Ham­purin sata­man rahtili­ikenne on jotain 132 miljoon­aa ton­nia eli yli kym­menker­tainen Vuosaaren sata­maan verrattuna.

    Pikku­ruisen Lyypekin sata­man vuo­tu­inen rahtili­ikenne on n 26 miljoon­aa tonnia.

  55. Juho Laatu: Kaupun­gin koon kas­vat­ta­mi­nen ei ole palvelus Helsin­gin, Suomen eikä maail­man luon­nolle. Suomes­sa on kaikil­la jo asun­not, joten uusia asun­to­ja ei peri­aat­teessa tarvitse rak­en­taa missään. 

    Minkä osan väestöstä ajat­telit pakkosi­irtää Helsingistä jon­nekin muualle niiden tieltä, jot­ka tule­vat pääkaupunki­in opiskele­maan tai töi­hin tai jot­ka muut­ta­vat Suomeen ulkomailta?

    En minäkään varsi­nais­es­ti riemus­ta hihku, kun puoli Suomea halu­aa muut­taa Helsinki­in. Ja ne har­vat, jot­ka maalle jäävät, taita­vat hihkua vielä vähem­män, kun viimeisetkin palve­lut katoa­vat muut­ta­jien mukana. Mut­ta ilmeis­es­ti aika mon­ta suo­ma­laista – ja siinä sivus­sa aika mon­ta ulko­mail­ta muut­tavaakin – elämä pääkaupungis­sa nyt vaan houkut­telee, emmekä me oikein voi sille mitään. Kun muut­tovir­ta nyt kuitenkin on ole­mas­sa, on kai sen­tään fik­sumpaa varautua siihen kuin olla varautumatta.

  56. spot­tu: Min­ulle ei nyt oikein tule mui­ta humaane­ja keino­ja mieleen kuin sel­l­ainen elämän­tyyli joka pudot­taa syn­tyvyy­den riit­tävän alas jot­ta kaupunki­hy­gien­ian läpi­lyön­nistä alka­nut, ja antibioot­tien ja rokot­tei­den käyt­tööno­ton edelleen vahvis­ta­ma väestönkasvu tasoit­tuu ja kään­tyy vähitellen hal­lit­tuun laskuun.

    Mut­ta kas, näin­hän kehit­tyneis­sä län­si­mais­sa ja eri­tyis­es­ti län­si­mai­sis­sa kaupunkiym­päristöis­sä on käynytkin. Eteen­päin Helsin­gin viitoit­ta­maa tietä?

    En ymmär­rä mik­si Helsin­gin viitoit­ta­ma tie olisi oikea, jos se tähtää mak­si­maaliseen väestönkasvuun.

    Jos luon­tainen väestönkasvu ei pysy kohtu­ulli­sis­sa rajois­sa, pitää yrit­tää val­is­taa. Ja kai vähen­tää lap­sil­isiäkin ja tehdä muu­ta kiusaa, jos tavoite ei muuten täy­ty. Maa­han­muut­toa tämän ei tarvit­sisi lopet­taa, mut­ta pitäisi pyrk­iä lähet­tämään yksi suo­ma­lainen vas­takkaiseen suun­taan jokaista maa­han muut­tanut­ta kohti. Helsin­gin lisärak­en­t­a­mi­nen pitäisi lopet­taa, sil­lä jos väestöä ei pyritä kas­vat­ta­maan, ei tarvet­ta uusille asun­noil­lelka­an (juuri) ole. Nykyään Helsin­ki ja Suo­mi toimi­vat jok­seenkin päin­vas­toin kaikissa nis­sä kohdissa.

    1. Eikö tässä juuri todet­tu, että hedelmäl­lisyys on Helsingis­sä mata­lam­paa kuin muual­la Suomes­sa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erit­täin tehokas tapa alen­taa Suomen väk­ilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomes­ta Helsinkiin…

  57. Onpa has­sua kir­joit­telua joil­takin. Ensin­näkin on niin, että jot­ta Suomen asukasti­heys olisi edes Uuden­maan tasol­la, Suomeen mah­tu­isi vielä 55 miljoon­aa ihmistä lisää, ja Uud­esta­maas­takin suurin osa on kor­pea. Toisek­seen väestönkasvu tapah­tuu kunkin val­tion sisäl­lä, eli jos Helsin­gin seu­tu kas­vaa, muun Suomen väk­iluku vähe­nee saman ver­ran. Kyseessä on puh­das Nol­la­summapeli, ja Suomen hedelmäl­lisyys­luku on 1.8.

  58. anon­il­li: Jos jos­sain päin ylipään­sä kan­nat­taa pitää rav­in­to­laa auki viikon­lop­puisin, niin keskus­tas­sa. Tääl­lä nukku­malähiössä rav­in­to­la ei kan­na­ta minään viikon­päivänä, mihinkään kellonaikaan.

    Tut­ta­vani piti lounas­rav­in­to­laa nukku­malähiössä 20 vuot­ta ja asi­akkai­ta oli kaikki­na arkipäivinä.Asiakaskunta oli pääasi­as­sa duunare­i­ta, raken­nus­miehiä, autonkul­jet­ta­jia, huoltomiehiä

    Mut­ta kun Helsingistä puut­tuu 70000 asi­akas­ta viikon­lop­puisin niin aukip­i­to ei kan­na­ta kaikille. Ilmeis­es­ti et ymmär­röä markkinan/kysynnän määrän vai­htelun merkitystä.

  59. Kaupunkibule­var­di­en kan­nat­ta­jat esit­tävät mas­si­ivista rak­en­tamista Keskus­puis­ton reuna-alueille ja syvälle puis­toon. Met­sän virk­istyskäyt­tö kuulem­ma vain para­nee, kun uudet kort­telit toimi­vat Hämeen­lin­nan­väylän melusuojana.

    Keskus­puis­ton käyt­täjien mielestä olisi parem­pi paran­taa met­sän virk­istyskäyt­töä met­sät säi­lyt­tämäl­lä kuin asun­to­ja rak­en­ta­mal­la. Ja mikään­hän ei estä rak­en­ta­mas­ta met­sän reunaan melu­aitaa, jos kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat liiken­teen melus­ta huolissaan.

  60. Juho Laatu:
    Van­hus­ten hoito ei ole ongel­ma. Se että van­huk­sia on suh­teessa aiem­paa enem­män tarkoit­taa sitä, että osa muuhun kulu­tuk­seen menevistä resurs­seista menee van­hus­ten hoitoon. Työikäis­ten kulu­tus­ta­son tulee siis laskea (jos talous pysyy muuten ennallaan) 

    Joopa joo! Tuon olen kuul­lut muil­takin eläkeläisiltä. Taitet­tu indek­si pitäisi pois­taa jne että enem­män eläkeläsi­iä pääsee Thaimaa­han ja Espan­jaan ja työikäiset raataa tääl­lä Suomen Deomokraat­tises­sa Tasaval­las­sa. Laite­taanko ihan muuri etti kukaan työikäi­nen karkaa täältä.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö tässä juuri todet­tu, että hedelmäl­lisyys on Helsingis­sä mata­lam­paa kuin muual­la Suomes­sa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erit­täin tehokas tapa alen­taa Suomen väk­ilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomes­ta Helsinkiin…

    Mik­si ihmeessä Suomen väk­ilukua pitäisi alen­taa? Eikö riitä, että maamme säi­lyy asut­tuna, jos vain sen olo­suh­teet säi­lyvät siedettävinä?

    Miten suuren asukaslu­vun maamme voi elät­tää esimerkik­si Gös­ta Ehrensvärdin ske­naar­i­on kuvaa­mas­sa maail­mas­sa vuon­na 2050 (ks. “Ehrensvärd, Gös­ta: Ennen — jäl­keen: diag­noosi”, v. 1972)? Löy­tyykö tuoreem­pia, päivitet­tyjä ennusteita?

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö tässä juuri todet­tu, että hedelmäl­lisyys on Helsingis­sä mata­lam­paa kuin muual­la Suomes­sa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erit­täin tehokas tapa alen­taa Suomen väk­ilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomes­ta Helsinkiin…

    Väestökeskit­tymä on riskikeskittymä.

  63. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Onpa has­sua kir­joit­telua joil­takin. Ensin­näkin on niin, että jot­ta Suomen asukasti­heys olisi edes Uuden­maan tasol­la, Suomeen mah­tu­isi vielä 55 miljoon­aa ihmistä lisää, ja Uud­esta­maas­takin suurin osa on kor­pea. Toisek­seen väestönkasvu tapah­tuu kunkin val­tion sisäl­lä, eli jos Helsin­gin seu­tu kas­vaa, muun Suomen väk­iluku vähe­nee saman ver­ran. Kyseessä on puh­das Nol­la­summapeli, ja Suomen hedelmäl­lisyys­luku on 1.8.

    Ei se ole mitään nol­la­summapeliä, eikä se tapah­du pelkästään val­tion sisäl­lä. 2010 luvul­la Uuden­maan maakun­nan väk­iluku on kas­vanut 98619 ja “muun Suomen” 19223 henkeä. Tarkem­min maakun­nit­tain ja suhteellisesti %:
    Uuden­maan maakun­ta .… … 98619 … 6,44
    Pirkan­maan maakun­ta .… … 17886 … 3,66
    Pohjois-Poh­jan­maan maakun­ta . 11918 … 2,99
    Varsi­nais-Suomen maakun­ta .…9252 … 1,99
    Poh­jan­maan maakun­ta .… .…3291 … 1,85
    Kes­ki-Poh­jan­maan maakun­ta .… 746 … 1,09
    Kes­ki-Suomen maakun­ta .… . . 1373 .…0,50
    Päi­jät-Hämeen maakun­ta .… .…12 .…0,01
    Kan­ta-Hämeen maakun­ta … .… ‑87 … ‑0,05
    Pohjois-Savon maakun­ta .… … ‑338 … ‑0,14
    Etelä-Poh­jan­maan maakun­ta … ‑1007 … ‑0,52
    Pohjois-Kar­jalan maakun­ta .… .-1529 … ‑0,92
    Satakun­nan maakun­ta .… .…-3198 … ‑1,42
    Etelä-Kar­jalan maakun­ta .… . . ‑2390 … ‑1,80
    Lapin maakun­ta .… .… .… .-3362 … ‑1,83
    Kymen­laak­son maakun­ta .… . . ‑3918 … ‑2,15
    Etelä-Savon maakun­ta .… .…-5831 … ‑3,75
    Kain­u­un maakun­ta .… .… …-3595 .… ‑4,57

    Kymen­laak­sokin on tuona aikana muut­to­tap­pi­oinen vain 5 henkilöä, eli väestön vähen­e­m­i­nen johtuu kuole­vu­ud­es­ta. Saman tapainen tilanne on Satakun­nas­sa ja Etelä-Savos­sa, jot­ka ovat van­ho­ja teollisuusmaakuntia.

  64. Pekka Vuori:
    Helsingis­sä syn­tyi viime vuon­na 7016 las­ta, enem­män kuin ker­taakaan sit­ten vuo­den 1970. Syn­tynei­den määrän kasvu johtuu luon­nol­lis­es­ti hedelmäl­lisessä iässä ole­vien nais­ten määrän kasvus­ta. Hedelmäl­lisyys on Helsingis­sä ollut “aina” koko maa­ta mata­lampi, mut­ta kun koko maas­sa hedelmäl­lisyys on jyrkästi alen­tunut 2010-luvul­la, Helsingis­sä alen­e­ma on selvästi vähäisem­pi. Ulko­maalaisväestön kasvul­la on tässä vain pieni osu­us, merkit­täväm­pää on ollut “kan­taväestöön” kuu­lu­van per­heväestön jäämi­nen Helsinkiin.
    Tämä näkyy myös syn­tynei­den määrän alen­e­mise­na naa­purikun­nis­sa, vaik­ka niis­sä hedelmäl­lisyys onkin korkeam­mal­la per­heitä suo­si­vam­man asun­torak­en­teen ym. vuoksi.
    Myös syn­tynei­den enem­myys kuolleisi­in näh­den (1881 henkeä) nousi Helsingis­sä 1970-luvun alun tasolle. Sen sijaan koko maas­sa tämä luon­nolli­nen väestönkasvu on melkoises­sa pudo­tuk­ses­sa: vielä 2010 ylitet­ti­in 10000 henkeä, mut­ta viime vuon­na jääti­in 3000 alle. Muut­tovir­rat pitävät siten kasvukeskusten ikärak­en­teen nuorena.

    Min­ua häir­it­see, että nykyti­lan­net­ta pide­tään nor­maali­na oloti­lana, jon­ka perus­teel­la tehdään pitkälle ajalle ennustei­ta. 2010 ei kuitenkaan ole ollut nor­maalia aikaa työ­markki­noil­la. Pait­si, jos nykyi­nen lama on uusi nor­maali, eli meil­lä ei lamaa olekaan. Helsin­gin saa­ma muut­tovoit­to räjähti nousu­un vuo­den 2011 jäl­keen, samaan aikaan Suomen talous kään­tyi uud­estaan lasku­un. Ja sen seu­rauk­se­na myös syn­tyvyys lähti lasku­un. Viime vuon­na syn­tyi 6000 las­ta vähem­män kuin 2010.

  65. Lau­ri Kumpu­lainen: Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä ei ole yhtään mitään luku­unot­ta­mat­ta radan var­ren nukku­malähiöitä, kuten Hämeen­lin­na, Lem­päälä ja Riihimäki.

    No siis johonkin Tokioon ver­rat­tuna koko Suo­mi on var­maan jotain per­ife­ri­aa, mut­ta tarkoitin että se on kuitenkin suh­teel­lisen vilka­s­ta taa­ja­maa ja akti­ivista pikkukylää täynnä.

    Jos olet met­sis­sä liikkunut niin var­maan olet huo­man­nut, että ihmisas­u­tuk­sen jälk­iä on vähän siel­lä sun täällä.

    Eli sem­moista koske­ma­ton­ta kor­pimet­sää on vaikea löytää tai yhtä vaikea on löytää ojit­ta­mat­to­mia iso­ja luon­non­va­raisia suoalueita.

    Tuo Koi­järvi oli käsit­tääk­seni kai lin­tu­järvi, en oikein lin­nuista tiedä paljoakaan, mut­ta met­sistä kyl­lä tiedän jotain — meil­lä oli mm. joskus sem­moinen met­säy­htiön imagonki­il­lois­tustalkoo, jos­sa piti etsiä mm. kolopui­ta met­sistä. Kier­ret­ti­in kym­meniä hehtaare­i­ta ison met­säy­htiön met­siä läpi met­sä­talousinsinöörien ohjeistamana.

    Tosi vaikea hom­ma, kos­ka met­sä­talous on aikalail­la pois­tanut lahon­neet tai kelop­u­ut met­sistä. Jotain sat­un­naisia näre­itä siel­lä tääl­lä löy­tyy, mut­ta ei ihme että lin­nun­pönt­töjä tarvitaan.

    Eli se mitä toinen pitää käymät­tömänä kor­pimet­sänä on toisen silmis­sä hyvin hoidet­tua talousmetsää.

  66. Daniel Fed­er­ley: Minkä osan väestöstä ajat­telit pakkosi­irtää Helsingistä jon­nekin muualle niiden tieltä, jot­ka tule­vat pääkaupunki­in opiskele­maan tai töi­hin tai jot­ka muut­ta­vat Suomeen ulkomailta?

    En minäkään varsi­nais­es­ti riemus­ta hihku, kun puoli Suomea halu­aa muut­taa Helsinki­in. Ja ne har­vat, jot­ka maalle jäävät, taita­vat hihkua vielä vähem­män, kun viimeisetkin palve­lut katoa­vat muut­ta­jien mukana. Mut­ta ilmeis­es­ti aika mon­ta suo­ma­laista – ja siinä sivus­sa aika mon­ta ulko­mail­ta muut­tavaakin –elämä pääkaupungis­sa nyt vaan houkut­telee, emmekä me oikein voi sille mitään. Kun muut­tovir­ta nyt kuitenkin on ole­mas­sa, on kai sen­tään fik­sumpaa varautua siihen kuin olla varautumatta.

    En kan­na­ta minkään­laisia akti­ivisia väestön­si­ir­to-oper­aa­tioi­ta. Jos Helsin­ki pysyy entisen kokoise­na, uusien asukkaiden ei tarvitse muut­taa Helsinki­in. Opiske­li­jat voivat työl­listyä kaikkialle Suomeen (vapaut­taen näin opiske­li­ja-asun­to­ja suraav­ille ikälu­okille). Kukaan ei jää asun­not­tomak­si. Jos joku muut­taa ulko­mail­ta Suomeen, niin toiv­ot­tavasti joku toinen muut­taa Suomes­ta ulkomaille.

    Maakun­tia voi aut­taa niin, että ei viedä palvelui­ta pois. Siihen että etäisyy­det ovat pitk­iä ja käki kukkuu auto­jen muri­nan sijaan, maalaiset ovat jo tot­tuneet. Helsingis­sä tun­tuu ole­van val­lal­la sel­l­ainen oppi, että maakun­nat ovat kan­nat­ta­mat­to­mia, ja ain­oa oikea teko on (pakko?)siirtää kaik­ki pääkaupunkiin.

    Se on selvää, että yhteiskun­nan por­tai­ta kiipeävät muut­ta­vat mah­dol­lisim­man lähelle pääkallon­paikkaa. Siihen hyvä lääke olisi se, että ei ainakaan noiden tarpei­den vuok­si pääkaupun­gin kokoa kas­vate­ta. Riit­tää jos kärkkyjiä on rajal­lis­es­ti, ja osa maakun­nis­sa. Min­un logi­ikkani mukaan monop­o­lisoi­tu­mista ja turhaa (rahan, asumisen ja val­lan) keskit­tymistä on hyvä hillitä, eikä kaiken keskit­tämi­nen ole hyvä luon­nollekkaan, osin sik­si, että pitäisi rak­en­taa jo ole­mas­sa ole­van infra toiseen ker­taan pääkaupunkiseudulle.

    Tärkein syy Helsinki­in ja Brys­seli­in halu­amisen taustal­la on hyvä työ­paik­ka ja kiipeämi­nen yhteiskun­nan por­tais­sa. Tästä näkökul­mas­ta tarkastel­tuna noiden kaupunkien koon pysymi­nen ennal­laan ei aiheuta hait­taa kenellekään. Mainit­se­maasi muut­tovir­taa ei olisi, ellei Helsin­ki (ja naa­purikun­nat) pyrk­isi kas­vat­ta­maan kokoaan jatkuvasti.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö tässä juuri todet­tu, että hedelmäl­lisyys on Helsingis­sä mata­lam­paa kuin muual­la Suomes­sa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erit­täin tehokas tapa alen­taa Suomen väk­ilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomes­ta Helsinkiin…

    Tarvit­taisi­in tarkem­paa tilas­toti­etoa, jot­ta tuos­ta voisi sanoa jotain. Ehkä Helsin­gin naiset siir­tyvät Espooseen ja mui­hin naa­purikun­ti­in halutes­saan lapsia.

    Mutt­ta jos olete­taan että yksilöi­den Helsinki­in siirtämi­nen alen­taa var­masti noiden yksilöi­den keskimääräistä lap­simäärää, kyse voisi olla vaikka­pa siitä, että lesta­di­o­laisen kas­vatuk­sen saa­neet maal­lis­tu­vat Helsingis­sä. Toisaal­ta voi olla kyse yksinker­tais­es­ti siitä, että maall­si­tuneet muut­ta­vat Helsinki­in, ja per­in­teiset pysyvät muual­la, eikä muu­tol­la tai muut­ta­mat­ta jät­tämisel­lä ole vaiku­tus­ta asiaan.

    Ihan hyvä jos Helsin­ki tavoit­telisi tuol­laista väestön vähen­tämistä, mut­ta kun tavoit­telee läh­es päin­vas­taista, eli kaupun­gin koon kas­vat­tamista kaikin keinoin. Olet muis­taak­seni itsekin sanonut, että Helsin­gin kas­vat­tamisen strate­gia ei tähtää Suomen sisäisi­in (väkimääräneu­traalei­hin) väestönsiirtoihin.

    Lasken tuol­laiset haaveet väestön­si­ir­to­jen aiheut­ta­mas­ta syn­tyvyy­den vähen­e­mis­es­tä ja luon­non kulu­tuk­sen vähen­e­mis­es­tä toivea­jat­teluk­si ja heikoik­si seli­tyk­sik­si. Niidenkin toteu­tu­miseen moni ehkä uskoo, mut­ta varmem­min toteu­tu­via (ja ehkä enem­män tavoitel­tu­ja) tavoit­tei­ta ovat esimerkik­si yleinen mah­tavu­us ja vau­raus, ja joillekin myös mah­dol­lisim­man tiivis kivikaupunki­mainen unelmakaupunki.

  68. R.Silfverberg: Joopa joo! Tuon olen kuul­lut muil­takin eläkeläisiltä. Taitet­tu indek­si pitäisi pois­taa jne että enem­män eläkeläsi­iä pääsee Thaimaa­han ja Espan­jaan ja työikäiset raataa tääl­lä Suomen Deomokraat­tises­sa Tasaval­las­sa. Laite­taanko ihan muuri etti kukaan työikäi­nen karkaa täältä.

    Val­in­ta on vapaa. Joko tul­laan toimeen nykyisel­lä väkimääräl­lä ja hoide­taan van­huk­set, tai sit­ten kas­vate­taan jatku­vasti väkimäärää niin, että uusi sukupolvi on aina selvästi entistä suurem­pi, ja pystyy hoita­maan van­huk­set kulu­tus­ta­son liikaa kär­simät­tä. Minus­ta tuo jälkim­mäi­nen kuu­lostaa pyra­midi­hi­jauk­selta, jon­ka aikaansaa­ma kulu­tuk­sen kasvukierre lop­ul­ta tuhoaa luon­non. Ensim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa ei tarvit­sisi kuin luop­ua tois­es­ta mer­sus­ta ja pitää vähän hauskaa van­hus­ten kanssa.

    Van­hus­tenkin elin­ta­so kai lask­isi ensim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa hie­man, joten joko Thaimaan tai Espan­jan mat­ka pitäisi peru­ut­taa. Työmäärä ei lisään­ty­isi (8h edelleen, pait­si ehkä omaishoita­jil­la), mut­ta kulu­tus­ta­so siis lask­isi ja luon­non tuhoami­nen vähenisi. Jos halu­aa jät­tää omat van­hempansa ja muut van­huk­set hoidot­ta, voi vapaasti kara­ta ulkomaille.

    1. Suomes­sa syn­tyvyys on niin mata­la, että jokainen sukupolvi on 15 % pienem­pi kuin edelli­nen. Eikä tämä väk­ilu­vun alen­tu­mis­vauhti riitä Juha Laadulle? Juho Laadun ihan­neti­la on saavutet­tu maaseudul­la, jos­sa koh­ta on jäl­jel­lä pelkkiä van­huk­sia, mut­ta siel­lä ei dyyt­dytä Juhobn lääk­keeseen, että ne har­valukuiset nuoret vain vähänkiristävät vyötään ja hoita­vat ne van­huk­set. Ei, vaa­di­taan, että muu Suo­mi mak­saa. Kuka mak­saisi, jos koko maas­sa olisi tämä Juho Laadun ihan­neti­la, vain van­huik­sia jäljellä?

  69. “Vähän har­mit­taa, ettei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ole julk­istanut niitä suun­nitelmia, mitä meille näytet­ti­in siitä, mihin he ovat rak­en­tamisen rajaa todel­lisu­udessa suunnitelleet.”

    Myös asukkai­ta har­mit­taa ja hekin halu­aisi­vat tietää, mihin rak­en­tamisen rajo­ja on todel­lisu­udessa suun­nitel­tu. Kaava­su­un­nitelmia ei pitäisi esit­tää mieli­v­al­taisil­la pik­se­leil­lä, joiden taakse todel­liset suun­nitel­mat piilote­taan. Täl­laisil­la kar­toil­la­han viras­to voi myöhem­min perustel­la ihan mitä tahansa.

    1. Rak­en­tamisen suun­nitel­tu raja kul­kee suun­nilleen nou­dat­taen 1970-luvun met­sän­ra­jaa. Sen jäl­keen pel­to on met­sitet­ty. Yksi­tyisko­h­dat ovat tietysti edelleen auki. Tästä var­maankin seu­raa­va val­tu­us­to vään­tää tosissaan.

  70. Juho Laatu, saat ihmiset kuu­losta­maan peli­nap­pu­loil­ta ja Suomen Pohjois-Kore­al­ta. Helsin­ki on se Pjong­jang, jonne vain eli­it­ti pääsee asumaan?

    Ei kaivoon kan­net­tu vesi ole ennenkään kaivos­sa pysynyt. Ei edes Pohjois-Koreassa.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa syn­tyvyys on niin mata­la, että jokainen sukupolvi on 15 % pienem­pi kuin edelli­nen. Eikä tämä väk­ilu­vun alen­tu­mis­vauhti riitä Juha Laadulle? Juho Laadun ihan­neti­la on saavutet­tu maaseudul­la, jos­sa koh­ta on jäl­jel­lä pelkkiä van­huk­sia, mut­ta siel­lä ei dyyt­dytä Juhobn lääk­keeseen, että ne har­valukuiset nuoret vain vähänkiristävät vyötään ja hoita­vat ne van­huk­set. Ei, vaa­di­taan, että muu Suo­mi mak­saa. Kuka mak­saisi, jos koko maas­sa olisi tämä Juho Laadun ihan­neti­la, vain van­huik­sia jäljellä?

    Wikipedi­an mukaan Suomen väk­iluku kas­vaa edelleen noin 0,45% vuodessa. Väk­iluku ei siis alene vaan lisään­tyy jatku­vasti. Myös väestön kulu­tus­tot­tumuk­set saat­ta­vat olla nousus­sa, vak­ka pien­tä lamaa on viime aikoina ollutkin. Kuten edel­lä kir­joitin, mielestäni hyvä tavoite olisi väestömäärän lievä lasku. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osu­us Suomen väestönkasvus­ta näyt­tää muuten ole­van noin 2/3.

    Olen todel­lakin sitä mieltä, että on ihan ok kiristää hie­man vyötä, jos vai­h­toe­hto on tähtäämi­nen kulu­tuk­sen ja väestör­a­sit­teen kasvu­un. Yritämme kai suo­jel­la luon­toa, joten väestön kavat­ta­mi­nen vain sik­si, että me rikkaim­mat emme jou­tu­isi luop­umaan tois­es­ta mer­su­tamme van­hempiemme hyvän hyvän elämän tur­vaamisek­si, ei ole asialli­nen vaihtoehto.

    Se on saman­tekevää asu­vatko van­huk­set maal­la vai kaupungis­sa. Van­huk­sille on mukav­in­ta, jos asu­vat lähel­lä läheisiään. Jokaisel­la on kak­si vanhm­paa, joten on luon­te­vaa, että kaik­ki mak­sa­vat osansa kuluista (ja myös lapset­tomien van­hus­ten hoidon).

    Suomes­sa ei tule ole­maan jäl­jel­lä vain van­huk­sia. Kyl­lä nuo­ri­akin kansalaisia on run­saasti, vaik­ka väestön määrää ei jatku­vasti kas­vatet­taisikaan. Kos­ka elin­ta­somme on ylen korkea, kyse on vain siitä tois­es­ta mer­sus­ta. Et voi olla tosis­sasi sen kanssa, että väestömäärää pitäisi jatku­vasti kas­vat­taa, jot­ta van­huk­set eivät rajoit­taisi nuorten kulutustottumuksia.

    1. Väk­ilu­vun kasvu johtuu siitä, että eli­na­jan odote nousee. Miten tässä lop­ul­ta käy selviää net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vus­ta, siitä kuin­ka mon­ta tyt­töä yksi nainen synnyttää.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Väk­ilu­vun kasvu johtuu siitä, että eli­na­jan odote nousee. Miten tässä lop­ul­ta käy selviää net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vus­ta, siitä kuin­ka mon­ta tyt­töä yksi nainen synnyttää.

    Sain­ois­in että tilanne riip­puu siitä, halu­am­meko kas­vat­taa väestön määrää vai emme. Jos eli­na­ja odote nousee vähitellen kaksinker­taisek­si, on luon­te­vaa pitää kuitenkin väestön määrä samana, ja puolit­taa vähitellen ikälu­okkien koko.

    Minus­ta tun­tuu että kek­sit vain eri­laisia seli­tyk­siä, jot­ta Helsin­gin ei tarvit­sisi muut­taa vahin­gol­lista väestönkasvu­un tähtäävää politiikkaansa.

  73. Se on has­sua, että syn­tyvyy­den lasku tun­tuu eniten ahdis­ta­van yli 50 vuo­ti­ai­ta miehiä…

    Tuskin tässä kovin mon­taa vuosikym­men­tä kuluu, että nais­ten ei tarvitse enää kär­siä raskau­saikaa lainkaan, vaan keinoko­htu ajaa saman asian.

    Toiset sanovat, että ihmistä tulee met­allisi­in koneisi­in istutet­tu­ja olen­to­ja, mut­ta pehmei­den kudosten mekani­ik­ka on vas­ta aivan alkutek­i­jöis­sään. Bioin­for­mati­ik­ka ja biotekni­ik­ka kehit­tyvät isoin harp­pauksin ja Suomes­sakin alalle etsiy­tyy erit­täin lah­jakkai­ta tutkijoita.

  74. Juho Laatu: Opiske­li­jat voivat työl­listyä kaikkialle Suomeen (vapaut­taen näin opiske­li­ja-asun­to­ja suraav­ille ikäluokille).

    Var­masti tuol­laiset huip­puyk­silöt kuin Juha Laatu (ja Liian van­ha ja markku af Heurlin) työl­listyvät ihan minne halu­a­vat, mut­ta täl­läiselle tavan tal­laa­jalle kuin minä oikeas­t­aan ain­oat real­is­tiset työl­listymis­mah­dol­lisu­udet on Helsinki/pk-seu­tu ja ehkä joku Tampere/Turku/oulu jos oikein hyvä tuuri kävisi, mitä kyl­lä epäilen. Laadun mallil­la olisin sit­ten var­maan jäänyt maalle van­hempi­en nurkki­in kiljua keit­telemään parem­man tekemisen puut­teessa. Olis var­maan hiil­i­jalan­jäl­ki pienem­pi joo mut­ta mui­ta plus­sia en näin henk koht läh­estymis­su­unnal­ta keksi.

    1. On todel­la aika umpe­lo jos alkaa keit­tää kiljua. Siitä tulee alko­holi­ton­ta. Tuol­la asen­teel­la ei pär­jää siel­lä maallakaan 🙂

  75. Mikähän lie­nee kasvun tote­tut­tamisen ensisi­jaisu­us? Bule­vardis­oin­ti ja keskus­puis­to eivät ole ehkä ensim­mäisiä kohtei­ta Helsin­gin kasvulle.

    Jos Malmin lento­kent­tää ei raken­neta, San­ta­ham­i­nakin pää­tyy asuntoalueeksi.

    Jätkän­saaren-Ruo­ho­lah­den asukas­määrän kasvu yhdis­tet­tynä Tallinnan laivali­iken­teeseen on ainakin lähtölaukaus ongelmille. Siihen ei näytä syn­tyvän edes mitään kan­tavaa ideaa, käytän­nössä suun­nitel­maa auto­tun­nelista tai metroa Vuosaaren sata­maan ja auto­laut­to­jen siir­toa sinne.

  76. Juho Laatu: Helsingis­sä tun­tuu ole­van val­lal­la sel­l­ainen oppi, että maakun­nat ovat kan­nat­ta­mat­to­mia, ja ain­oa oikea teko on (pakko?)siirtää kaik­ki pääkaupunkiin.

    Sivistä meitä ja ker­ro, että mikä toimi­ala kan­nat­taa maakun­nis­sa, niin perus­tan sille alalle startupin.

  77. Lau­ri Kumpu­lainen: Sivistä meitä ja ker­ro, että mikä toimi­ala kan­nat­taa maakun­nis­sa, niin perus­tan sille alalle startupin.

    Esimerkik­si maa- ja met­sä­talous, puun­jalostus­te­ol­lisu­us, met­al­li­te­ol­lisu­us, kai­vok­set, vesivoimalat ja muu ener­gia­te­ol­lisu­us ja erä­matkailu­un liit­tyvä hotel­li- ja rav­in­to­la-ala Lapis­sa. Myös ICT-alan töitä tehdään paljon hyvinkin autioil­ta haja-asu­tusalueil­ta käsin, mikäli etä­työmah­dol­lisu­us ja hyvät verkkoy­htey­det ovat olemassa.

    Suurten kaupunkien keskus­ta-aluei­den isoin merk­i­tys on tosi­asial­lis­es­ti siinä, että niihin on mah­dol­lista sijoit­taa kan­nat­tavasti eri­tyisen suurehko määrä viihde­pain­ot­teisia rav­in­toloi­ta. Tämä johtuu pait­si lähel­lä olev­as­ta väen­ti­hey­destä, myös demografi­as­ta. Baar­i­tar­jon­nan kan­nat­tavu­us koros­tuu entis­es­tään, mikäli alueen yksi­ty­isautoli­iken­ney­htey­det ovat huonot ja asukkaista huo­mat­ta­va osa on per­heet­tömiä nuo­ria opiskelijoita.

  78. Juho Laatu:

    Minus­ta tun­tuu että kek­sit vain eri­laisia seli­tyk­siä, jot­ta Helsin­gin ei tarvit­sisi muut­taa vahin­gol­lista väestönkasvu­un tähtäävää politiikkaansa.

    Mehän olemme yrit­täneet selit­tää, että mitään väestönkasvu­un tähtäävää poli­ti­ikkaa ei ole ole­mas­sakaan, vaan suo­ma­lais­ten määrä pysyy samana.

  79. Juho Laatu:
    Minus­ta tun­tuu että kek­sit vain eri­laisia seli­tyk­siä, jot­ta Helsin­gin ei tarvit­sisi muut­taa vahin­gol­lista väestönkasvu­un tähtäävää politiikkaansa. 

    Mitä väestönkasvus­sa on vahin­gol­lista? Tukhol­ma kas­vaa, Kööpen­ham­i­na kas­vaa, Pietari kas­vaa, Oslo kas­vaa, Tallinna kasvaa.
    Ne kas­va­vat kos­ka talous kasva.

    Sil­loin kun taloudel­la menee huonos­ti niin kaupunkien välilu­vut yleen­sä vähenevät, mut­ta se tietää yleen­sä kur­ju­ut­ta kaikkein köy­him­mille, ennenaikaisia kuolemia, väki­val­taisuuk­sia ja epä­var­muut­ta keskilu­okalle. Tyyp­il­lisiä negati­ivisen kasvun kaupunke­ja ovat isot teol­lisu­uskaupun­git “ruostevyöhyk­keel­lä” tai kaivoskaupun­git jois­sa kaivos lopet­taa toim­intansa tai poli­it­tis­es­ti epä­vakaiden val­tioiden suurkaupun­git, sota­toimi­alueista puhu­mat­takaan. Mik­si Helsin­gin pitäisi pyrk­iä ole­maan kas­va­mat­ta tai vähen­tämään väkilukuaan?

  80. antti: Var­masti tuol­laiset huip­puyk­silöt kuin Juha Laatu (ja Liian van­ha ja markku af Heurlin) työl­listyvät ihan minne halu­a­vat, mut­ta täl­läiselle tavan tal­laa­jalle kuin minä oikeas­t­aan ain­oat real­is­tiset työl­listymis­mah­dol­lisu­udet on Helsinki/pk-seu­tu ja ehkä joku Tampere/Turku/oulu jos oikein hyvä tuuri kävisi, mitä kyl­lä epäilen. Laadun mallil­la olisin sit­ten var­maan jäänyt maalle van­hempi­en nurkki­in kiljua keit­telemään parem­man tekemisen puut­teessa. Olis var­maan hiil­i­jalan­jäl­ki pienem­pi joo mut­ta muita­plus­sia en näin henk koht läh­estymis­su­unnal­ta keksi.

    Yksi tämän blo­gokir­joituk­sen teemaan liit­tyvä help­po ratkaisu olisi tietenkin rak­en­taa vähem­män Helsinki­in. Näin työ­paikat syn­ty­i­sivät muualle. Helsin­ki kuitenkin halu­aa imeä kaiken mah­dol­lisen itseen­sä (ja on pääkaupunkistatuk­sen­sa vuok­si tässä vahvoil­la), joten kan­sain­vael­lus Helsinkiä kohti voi hyvin jatkuakin.

    Se että kaik­ki raha, val­ta ja työ­paikat hel­posti keskit­tyvät yhteen paikkaan on ihan luon­taista monop­o­lisoi­tu­miske­hi­tys­tä, mut­ta ei ain­oa mah­dolli­nen tapa rak­en­taa yhteiskuntaa.

    En usko siihen, että Helsin­gin koon kas­vat­ta­mi­nen maakun­tien kustnnuk­sel­la toisi merkit­tävästi lisää taval­lis­ten ihmis­ten työ­paikko­ja Suomeen. Byrokraat­te­ja, muu­ta kont­toriväkeä ja lat­tekahvin keit­täjiä pääkaupunkiseudul­la on kyl­lä suh­teessa paljon, mut­ta konepa­jo­ja ja verkkoyri­tyk­siä voi löytää mis­tä vain.

    Korkean teknolo­gian yri­tyk­siä voi kyl­lä olla keskimääräistä tiheäm­mässä korkeak­oulu­jen läheisyy­dessä (voivat tar­jo­ta joitain taval­lis­tenkin ihmis­ten työ­paikko­ja), ja rikkaimpi­en ihmis­ten ympärille muo­dos­tuu palvelu­am­mat­tien tarvet­ta, mut­ta muuten perus­du­u­nia voi Suomes­sa tehdä hyvin mon­es­sa kun­nas­sa. Jos muualle Suomeen muut­ta­mi­nen ei ole sen isom­pi ongel­ma kuin Helsinki­in muut­ta­mi­nen, luulisin että reip­paalle työn­tek­i­jälle työ­paik­ka kyl­lä löytyy.

  81. Lau­ri Kumpu­lainen: Sivistä meitä ja ker­ro, että mikä toimi­ala kan­nat­taa maakun­nis­sa, niin perus­tan sille alalle startupin.

    Koen­pa­jat men­estyvät var­maankin yhtä hyvin kuin pääkaupunkiseudul­la. Verkkokaup­pa voisi olla toinen vai­h­toe­hto. Ja tietenkin luon­nol­lis­es­ti mon­et met­sä­te­ol­lisu­u­teen liit­tyvät jutut.

    (En tosin voi taa­ta star­tupisi men­estys­tä maakun­nis­sa enkä pääkaupunkiseudul­la. Men­estys riip­puu paljon omas­ta tar­mostasi ja taidoistasi.)

    Start­up on tyyp­il­lis­es­ti pienen ydin­porukan pon­nis­tus, joten jos idea ja ydi­nosaami­nen on sin­un ja ehkä parin kaverisi hal­lus­sa, paikkakun­nan voi mon­es­sa tapauk­ses­sa vali­ta aika vapaasti. Jos hom­ma perus­tuu iso­jen pelurei­den palvelemiseen jatku­via henkilöko­htaisia kon­tak­te­ja hyö­dyn­tämäl­lä, suosit­te­len sijain­niksi Helsinkiä, Brys­seliä tai jotain vielä suurem­paa kaupunkia. Mut­ta jos päivit­täi­nen lob­bailu ei ole tarpeen, eikä mas­si­ivi­nen joukko korkeak­oulutet­tu­ja työn­tek­i­jöitä (tuskin star­tupil­la), eikä mas­si­ivi­nen määrä päivit­täisiä asi­akaskäyn­te­jä, pienem­mät paikkakun­nat ovat ehkä kus­tan­nuk­sil­taan halvempia.

    1. Juho. Jos yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­set ovat noin­paljon parem­pia syr­jäseudul­la kuin kaupungeis­sa, mik­si niitä ei synny?

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    On todel­la aika umpe­lo jos alkaa keit­tää kiljua. Siitä tulee alko­holi­ton­ta. Tuol­la asen­teel­la ei pär­jää siel­lä maallakaan 

    Joo ei kiljua keit­etä, vähän kiehaute­taan niin hyvä tulee..

  83. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Se on has­sua, että syn­tyvyy­den lasku tun­tuu eniten ahdis­ta­van yli 50 vuo­ti­ai­ta miehiä…

    Tuskin tässä kovin mon­taa vuosikym­men­tä kuluu, että nais­ten ei tarvitse enää kär­siä raskau­saikaa lainkaan, vaan keinoko­htu ajaa saman asian.

    Toiset sanovat, että ihmistä tulee met­allisi­in koneisi­in istutet­tu­ja olen­to­ja, mut­ta pehmei­den kudosten mekani­ik­ka on vas­ta aivan alkutek­i­jöis­sään. Bioin­for­mati­ik­ka ja biotekni­ik­ka kehit­tyvät isoin harp­pauksin ja Suomes­sakin alalle etsiy­tyy erit­täin lah­jakkai­ta tutkijoita.

    Ja äidin ja sik­iön välil­lä ei ole muu­ta kuin ruok­in­tay­hteys? Enpä oikein usko.

  84. Juho Laatu:Jos Helsin­ki pysyy entisen kokoise­na, uusien asukkaiden ei tarvitse muut­taa Helsinkiin. 

    Muut­ta­vat sit­ten Espooseen, Nur­mi­järvelle tai lähi­tienoille, jos Helsin­ki ei kas­va. Olisi kyl­lä ihan hyvä kuul­la muu­ta­ma esimerk­ki niistä viimeaiko­jen (val­tion toimes­ta) tehdy­istä ihmis­ten pakkosi­ir­roista pääkaupunkiseudulle. Esimerkik­si ei kel­paa se “pakkosi­irtou­tu­mi­nen”, joka johtuu yksin­tyisen sek­torin työ­paikko­jen kuolemis­es­ta maakunnissa.

  85. “Vähän har­mit­taa, ettei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ole julk­istanut niitä suun­nitelmia, mitä meille näytet­ti­in siitä, mihin he ovat rak­en­tamisen rajaa todel­lisu­udessa suun­nitelleet. Tämän julk­ist­a­mi­nen oli kuulem­ma juridis­es­ti mah­do­ton­ta, kos­ka mikään päät­tävät elin ei ollut näitä suun­nitelmia siunannut.”

    KSV:n viite­su­un­nitelmista löy­tyy viit­teitä Yleiskaa­van ohei­sista selvi­tyk­sistä. Mm. Hämeen­lin­nankadun suun­nitelmista on monia kuvia seu­raavas­sa liit­teessä (esim. s. 25).

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013‑4.pdf

    Miten voisin kaupunki­laise­na luot­taa siihen, ettei ruu­tu­un raken­neta jos sil­lä on yleiskaavas­sa man­daat­ti rak­en­tamiselle? Nyt kan­nat­taa vain rip­siä kiis­taru­udut pois suun­nitelmista ja men­nä ajas­sa eteenpäin.

  86. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Se on has­sua, että syn­tyvyy­den lasku tun­tuu eniten ahdis­ta­van yli 50 vuo­ti­ai­ta miehiä…

    Tuskin tässä kovin mon­taa vuosikym­men­tä kuluu, että nais­ten ei tarvitse enää kär­siä raskau­saikaa lainkaan, vaan keinoko­htu ajaa saman asian.

    Toiset sanovat, että ihmistä tulee met­allisi­in koneisi­in istutet­tu­ja olen­to­ja, mut­ta pehmei­den kudosten mekani­ik­ka on vas­ta aivan alkutek­i­jöis­sään. Bioin­for­mati­ik­ka ja biotekni­ik­ka kehit­tyvät isoin harp­pauksin ja Suomes­sakin alalle etsiy­tyy erit­täin lah­jakkai­ta tutkijoita.

    Koneek­si sinä olet jälleen tuleva
    ‑k.enqvist

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    On todel­la aika umpe­lo jos alkaa keit­tää kiljua. Siitä tulee alko­holi­ton­ta. Tuol­la asen­teel­la ei pär­jää siel­lä maallakaan 

    Kiljun samoin kuin olu­en teossa vesi on hyvä keit­tää ja antaa jäähtyä opti­m­iläm­pöti­laan hiivan lisäämistä varten. Van­hoina hyv­inä aikoina kaupunkien vesi oli juo­makelvo­ton­ta, mut­ta olut­ta saat­toi juo­da rauhas­sa, kos­ka vesi oli keit­et­ty. Van­hoista tilikir­joista selviää, että esimerkik­si Turun lin­nas­sa olut­ta juoti­in val­tavia määriä.

    http://kiljuu.blogspot.fi/2014/04/kaksikymmenta-litraa.html

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Rak­en­tamisen suun­nitel­tu raja kul­kee suun­nilleen nou­dat­taen 1970-luvun met­sän­ra­jaa. Sen jäl­keen pel­to on met­sitet­ty. Yksi­tyisko­h­dat ovat tietysti edelleen auki. Tästä var­maankin seu­raa­va val­tu­us­to vään­tää tosissaan.

    Niin. Sil­loin Hämeen­lin­nan­väylääkään ei ollut ja tien meni Nui­jami­es­ten­ti­etä pitkin. Pel­lot oli­vat vil­jel­tyjä ja kaupun­ki teki päätök­sen liit­tää ne Keskus­puis­toon, osa tehti­in met­sämäisek­si, osa puis­tom­aiseen käyt­töön. Tämä on var­masti teil­lä päät­täjil­lä tiedossa.
    Kuten myös se, että Nui­jamiehel­lä Hämeen­lin­nan­väylän vierus varat­ti­in ja raken­net­ti­in toimis­tokäyt­töön, mik­si nyt tien toinen puoli olisi parem­pi saat­taa asuntokäyttöön? 

    Pitääkö kaupun­gin koko kas­vaa? Kenen tah­toti­la se oikein on? Jos­sain vai­heessa joka tapauk­ses­sa maankäytön raja kuitenkin tulee vas­taan. Halu­taanko Helsingistä jotain miljoon­akaupunkia vai riit­tääkö tänne maltil­lisem­pi kasvu? Aivan kuin vihreät ehdoin tah­doin halu­aisi­vat Helsinki­in, jos sal­litte liioit­telun, miljoo­nia ihmisiä,? Voisi esit­tää kysymyk­sen, mik­si Helsinki­in, mik­sei esimerkik­si Mäntsälään, onhan sekin junaradan var­rel­la ja julkiset toimi­vat? Vai toimivatko?

    Jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä blogin­pitäjä halu­aa pitää kiin­ni omas­ta ja suun­nit­telu­lau­takun­nan ehdo­tuk­ses­ta Keskus­puis­ton kaven­tamis­es­ta. Kun­nia siitä hänelle, että uskaltaa tuo­da jul­ki mielip­i­teen­sä, jos­ta mon­et muut laistavat.
    Silti.
    Päät­täjien edel­lytetään esit­tävän myös mui­ta vai­h­toe­hto­ja, mik­si juuri Keskus­puis­to pitää kaven­taa ja met­sät tuhota?
    Heitän ihan huvikseni, mik­sette täytä vaik­ka Uunisaaren välistä salmea ja raken­na sen täy­teen asuntoja?
    Väitän, että olette men­neet siitä mis­tä aita on matalin. 

    kaalep­pi: kaaleppi@icloud.com

  89. Lau­ri Kumpu­lainen: Sivistä meitä ja ker­ro, että mikä toimi­ala kan­nat­taa maakun­nis­sa, niin perus­tan sille alalle startupin. 

    Kehä III:n ulkop­uolel­la on melko lail­la per­in­teistä konepa­ja- ym. toim­intaa. Per­heyri­tyk­siä tai ulko­maille myy­tyjä (mut­ta edelleen Suomes­sa tuotan­toa jatkavia) fir­mo­ja joiden ole­mas­saolosta yksi­ty­ishenkilöt ja kulut­ta­jat eivät ole tietoisia tai kiin­nos­tunei­ta. Eikä tarvit­sekaan olla. 

    Star­tu­pia voi toki olla han­kala noille aloille perus­taa. Rahoi­tus­ta ei saa ellei ole lupauk­sia pikavoitoista ja kiehto­vaa “tari­naa”. Ja hyvää tulosta tekevän per­heyri­tyk­sen tari­na on alka­nut mon­esti jo yli viisikym­men­tä vuot­ta sitten.

  90. tpyy­lu­o­ma: Mikko Num­melin: Jos Helsin­gin keskus­puis­ton laitaan Hämeen­lin­nan­väylän var­teen raken­netaan ker­rostalo­ja, puis­tos­ta kär­sii myös vähin­tään 50 metrin osu­us niistä itään päin ker­rostalo­jen piho­jen takia
    Ne talothan on puis­ton vier­essä! Ei mikään pako­ta tekemään niihin eril­lisiä piho­ja, ja ase­makaavas­ta päätet­täessä tämän voi varmis­taa päät­tämäl­lä ettei niin tehdä.

    Joo, sanois­in myös, että jär­jen käyt­tö tulisi sal­lia. Itseasi­as­sa siihen pitäisi täl­lä ker­taa ihan pakot­taakin jos byrokra­tia ei tähän muuten taivu.

    Kapeaa, korkeaa (=korkeam­paa kuin kadun toisel­la puolel­la) taloriv­iä vaan pystyyn ja sassiin.

    Autopaikat joko kalli­il­la maan alle tai mielum­min ostakoot ken tarpeel­lisek­si katso­vat autopaikan jostain hal­lista. Ihan hyvin voisi vaik­ka poikkeuslail­la tehdä autopaikat­toman kokonaisratkaisun.

    Vois kar­sii automaagis­es­ti kaikkein v*ttumaisimmat naa­pu­rit jon­nekin Esboseen.

    Opetelkoot uudet asukkaat käyt­tämään sitä spo­raa jon­ka takia se bule­var­di siihen tulee…

    Omaa pihaa ei tarvi­ta kos­ka Keskus­puis­to alkaa metrin päästä.

    Oikein kiwa asuin­paik­ka tulis ja muut­taisin var­masti itsekin jos olis varaa. Opet­telin itsekin hiihtämään ainakin was­suu ja muugreenii. 🙂

  91. Lau­ri Kumpu­lainen: Sivistä meitä ja ker­ro, että mikä toimi­ala kan­nat­taa maakun­nis­sa, niin perus­tan sille alalle startupin.

    Kuulem­ma maat­alous? Ker­rotko nyt mil­laisen — tai kuin­ka mon­ta — ko. alan star­tup­pia lähdet nyt perustamaan?

    Olet oike­as­sa, eihän maaseudulla/maakunnissa voi kukaan elät­tää itseään ja on pöyhkeää kuvitel­lakaan toisin.

    Ei esimerkik­si kir­jail­i­ja voisi mitenkään tehdä työtään lan­del­la. Tai 99,99%:ia eri alo­jen taiteilijoista.

  92. Marko Hami­lo: Finnair on absur­di. Nor­we­gian­il­la pääsee 39 eurol­la Ival­oon, matkalla voi käyt­tää net­tiä eikä sil­lä ole tun­nin matkus­tu­saikaa lisäävää välilaskua.

    Finnairin palvelu on sen ver­ran huonom­paa, että jos on valin­nan­varaa, mak­saisin Nor­we­gian­il­la kympin enem­män ihan vain mukavuudesta.

    Tosi­asi­as­sa Finnair on muu­ta­mas­ta kymp­istä muu­ta­maan sataan kalliimpi.

    Kysyn­tä ja tarjonta.

    Eiköhän Fin­s­ki pakote­ta lentämään tuon­nekin suun­nalle vaikkei liene kan­nat­ta­va yhteys ja hin­ta on sit­ten se mitä se on. 

    Jos Hami­lo ei ole sat­tunut huo­maa­maan niin Fin­s­ki panos­taa vähän isom­pi­en mas­so­jen siirte­lyyn ja nimeno­maan Aasian suuntaan.

    Kit­tilä on heille aikalail­la off the radar.

    Eli jos ja kun se strate­gi­nen val­in­ta on ollut tämä, niin nor­jalaiset ovat sit­ten vain vetäneet tästä omat johtopäätök­set eli päät­täneet ns. kuo­ria ker­mat päältä (tai tässä tapauk­ses­sa edes jotain).

    Norwegian:llekin kyseessä ehkä plus mii­nus nol­la “kam­pan­ja” — ellei peräti tap­pi­ol­lista toim­intaa jota suosi­tut reitit vain subventoivat.

    Tekee imagolle gutaa, että joku suos­tuu kiinalaiset tur­is­tit kuskaa­maan yötön­tä yötä, kaamos­ta, ruskaa ja after­skitä katsomaan.

    Samal­la tulee lentoy­htiö tutuk­si ja voi main­os­taa omia ehanuuk­sia Lofoot­te­ja ynnä mui­ta oikeasti mie­lenki­in­toisia vierailukohteita. 🙂

    Sekin voi olla, että rikkaat nor­jalaiset lentelevät vaan v*ttuilun vuok­si Kit­tilään kos­ka Nor­jan omat skim­bausko­hteet ovat tun­netusti huonot ja vähäiset. Rikkail­la on tun­netusti rikkaiden huvit.

    “Yksi pitkä Kit­tilässä? LOL. Jep, ja illak­si takas Osloon!”

    Niin tai näin, Fin­s­ki on koh­ta 100 vuo­tias laf­ka. Onko pariky­bä­nen Nor­we­gian elos­sa vielä 3/4 vuo­sisadan päästä? 

    En menis van­no­maan. Riip­puu ainakin siitä kuin­ka pitkään sitä öljyä vielä saa Nor­jan­mer­estä imet­tyä kohtu­ullisin kustannuksin…

  93. Cap­tain Awe­some: Pitääkö kaupun­gin koko kas­vaa? Kenen tah­toti­la se oikein on? 

    Jos Helsin­ki ei kas­vaisi, niin Espoo ja Nur­mi­järvi kas­vaisi­vat vielä nyky­istäkin enem­män. Jos tämän tosi­asian tun­nus­taa, niin on mon­es­sakin mielessä parem­pi, että se kasvu suun­tau­tuu mah­dol­lisim­man suurelta osin Helsinkiin.

    Entä kenen tah­toti­la? No ainakin niiden, jot­ka ovat tänne muut­ta­mas­sa niin muual­ta Suomes­ta kuin ulko­mail­ta. Jos muut­to­halua ei olisi, niin ei olisi tarvet­ta kasvaakaan.

    Sekä tässä että aika monis­sa muis­sa kom­menteis­sa on taustal­la täysin epäre­al­isti­nen aja­tus siitä, että Helsin­gin yleiskaaval­la on val­ta päät­tää, mitä suo­ma­laiset tah­to­vat ja tekevät. Että jos Helsin­ki ei kaavoita lisää asun­to­ja, niin Kajaani ja Pel­lo alka­vat kukois­taa. Se nyt vaan ei mene niin.

  94. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Mehän olemme yrit­täneet selit­tää, että mitään väestönkasvu­un tähtäävää poli­ti­ikkaa ei ole ole­mas­sakaan, vaan suo­ma­lais­ten määrä pysyy samana.

    Yritin myös selit­tää, että wikipedi­an mukaan Suomen väk­iluku kas­vaa noin 0,45% per vuosi. Olisin mielis­säni jos kuulisin yhdenkin keskusteli­jan ehdot­ta­van toimia Suomen väestömäärän kasvun pysäyt­tämisek­si nykyiselle tasolleen. Helsin­ki ilmeis­es­tikin mak­si­moi väestönkavuaan (aivan samoin kuin muutkin Suomen kun­nat tun­tu­vat yrit­tävän hie­man heikom­min tuloksin).

  95. Osmo Soin­in­vaara: Siis, että jatke­taan ja kiihdytetään yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Jois­sain tapauk­sis­sa hajaut­ta­mat­ta jät­tämi­nen saat­taisi tosin olla vielä suurem­pi ympäristörikos. Jos Var­tiosaaren 6 000 asukas­ta siir­ret­täisi­in Ker­a­van ja Ain­olan asemien väliselle pel­lolle, he kulut­taisi­vat ehkä hie­man enem­män luon­non­va­ro­ja, mut­ta yli 100 vuot­ta van­ha huvi­laym­päristö säästy­isi. Pieni ilmas­ton turmelu voi joskus olla tarpeen suuren hyö­dyn saavuttamiseksi.

  96. R.Silfverberg: Mitä väestönkasvus­sa on vahin­gol­lista? Tukhol­ma kas­vaa, Kööpen­ham­i­na kas­vaa, Pietari kas­vaa, Oslo kas­vaa, Tallinna kasvaa.
    Ne kas­va­vat kos­ka talous kasva.

    Kyl­lä, väestön ja talouden kasvu kor­reloi­vat. Iloiti­sisin kasvus­ta, jos maa­pal­lo kas­vaisi vielä nopeam­min, ja uusia man­tere­i­ta pul­lah­taisi mer­estä aina sil­loin täl­löin. Ja jos meil­lä olisi pitkä savupi­ip­pu, jos­ta kaik­ki päästöt puhal­let­taisi­in avaruuteen. 🙂

    Sil­loin kun taloudel­la menee huonos­ti niin kaupunkien välilu­vut yleen­sä vähenevät, mut­ta se tietää yleen­sä kur­ju­ut­ta kaikkein köy­him­mille, ennenaikaisia kuolemia, väki­val­taisuuk­sia ja epä­var­muut­ta keskilu­okalle. Tyyp­il­lisiä negati­ivisen kasvun kaupunke­ja ovat isot teol­lisu­uskaupun­git “ruostevyöhyk­keel­lä” tai kaivoskaupun­git jois­sa kaivos lopet­taa toim­intansa tai poli­it­tis­es­ti epä­vakaiden val­tioiden suurkaupun­git, sota­toimi­alueista puhu­mat­takaan. Mik­si Helsin­gin pitäisi pyrk­iä ole­maan kas­va­mat­ta tai vähen­tämään väkilukuaan?

    Soti­in ei tule pyrk­iä. Esit­tämäsi lääke toi­mi sil­loin, kun maa­pal­lomme luon­non resurssit oli­vat käsit­tämät­tömän suuria pienen ihmisen toimi­in ver­rat­tuna. Kivikaudel­la met­sän raivaami­nen ihmisas­u­tuk­sen tieltä oli puh­das­ta plus­saa. Sit­tem­min ihmisen voimavarat ja lukumäärä ovat kas­va­neet niin, että ilmake­hä ja maap­in­ta-ala ovat käymässä meille pieniksi. On his­to­ri­al­lisen muu­tok­sen aika. Min­un mielestäni olisi paljon mukavampi elää maail­mas­sa, jos­sa luon­to on kun­nos­sa ja tois­es­ta mer­sus­ta täy­tyy luop­ua, kuin maail­ma, jos­sa tais­tel­laan elin­ti­las­ta, jos­sa puh­das­ta luon­toa ei enää ole, ja jos­sa pelätään ilmake­hän tuhoutu­van. Tuos­sa jälkim­mäisessä tilanteessa jatku­va mak­si­maa­li­nen kasvu ei tuo enää onnea, vaan lisää tuhoa.

  97. Cap­tain Awe­some:

    Ei esimerkik­si kir­jail­i­ja voisi mitenkään tehdä työtään lan­del­la. Tai 99,99%:ia eri alo­jen taiteilijoista.

    Mä kir­joi­tan nyt eri nim­imerkil­lä kuin muuten, toiv­ot­tavasti OS hyväksyy, kos­ka vas­tauk­seni on yksityisluontoinen.

    Mun vai­moni on kir­jail­i­ja, ja hänen tulon­sa on muu­ta­ma tonni/vuosi + työmarkkinatuki. 

    Mil­lä hän eläisi sen enem­pää maal­la kuin kaupungis­sa jos ei olisi naimiss­sa miehen kanssa jol­la on edes jonkin­laiset tulot?

    Ja mul­la ei ole minkään­laisia mah­dol­lisuuk­sia työl­listyä muual­la kuin kehäkol­mosen sisäpuolel­la. Maat­alous­lomit­ta­jak­si tai sahurik­si minus­ta ei ole. Tai mis­tä tietää vaik­ka jou­tu­isi viimeiset vuodet ennen eläk­keelle jou­tu­mista sel­l­aisia hant­ti­hom­mia tehkemään. Suomes­sa aje­taan IT- ja teknolo­gia-alaa Nokian rom­ah­duk­sen seu­rauk­se­na urakalla alas ja alan työ­paikat katoaa Inti­aan ja hal­pa­mai­hin. Min­un työ­paikallani on kol­man­net YT:t käyn­nis­sä neljän vuo­den sisällä.

    Suomeen jää vain virkamiehiä ja torp­pare­i­ta elämään EU-tuil­la. Hyvä että Malmin lento­kent­tä jää käyt­töön kos­ka Van­taa joudu­taan var­maan lopet­ta­maan liian kalliina.

  98. Post­mod­erni viher­vasem­mis­to on uudelleen­määritel­lyt sano­ja, vaikka­pa “kan­nat­tavu­us”: Maat­alous Suomes­sa tuhoaa toimin­nas­saan panok­sis­taan puo­let. Yhteiskun­ta, muiden tuo­tok­ses­ta, kor­vaa tuho­tun osu­u­den ja lisäk­si tar­joaa reilun tuo­ton tukipoli­ti­ikan kallis­ta­malle maao­maisu­udelle. Ja tämä “kan­nat­taa”.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho. Jos yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­set ovat noin­paljon parem­pia syr­jäseudul­la kuin kaupungeis­sa, mik­si niitä ei synny?

    En ole väit­tänyt, että syr­jäseuduil­la yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­set oli­si­vat yleis­es­ti parem­pia kuin kaupungeis­sa. Kaupungeil­la on monia yri­tys­toim­intaa hep­ot­tavia etuja.

    Kaupungeis­sa on paljon työvoimaa. Yliopis­toista saa koulutet­tua työvoimaa. Kaupungis­sa on paljon asi­akaspo­ten­ti­aalia, myös run­saasti rikkai­ta poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta ja sijoit­ta­jia, ja toisia yri­tyk­siä, ja tavar­avir­to­ja. Pääkaupungis­sa on paljon lobat­tavia päät­täjiä, ja siel­lä on paljon kuhi­naa, kun kaik­ki yhteiskun­nan pyra­midis­sa yläspäin kiipeävät etsivät paikkaa auringos­sa ja mah­dol­lisuuk­sia hyö­tyä pääkaupungista, ja ehkä jatkaa Brys­seli­in ja eteen­päin. Pääkaupun­ki on myös vah­va etu­jär­jestö, joka pystyy pitämään puo­li­aan avus­tuk­sia jaet­taes­sa ja lake­ja säädet­täessä muu­ta maa­ta paremmin.

    Tämä ei sul­je pois sitä, että myös syr­jäseuduille voi perus­taa kan­nat­tavia yri­tyk­siä. Jos viidakon lakien annetaan vapaasti toimia, val­ta, raha ja kasvu keskit­tyvät kyl­lä pääsään­töis­es­ti suurim­mille ja rikkaim­mille (eri­tyis­es­ti jos tuol­laista kehi­tys­su­un­taa akti­ivis­es­ti suosi­taan ja sen hyvyy­teen usko­taan). Se mikä on taloudelle, ihmiselle ja luon­nolle hyväk­si on ehkä toisen keskustelun paikka.

  100. Ris­to: Muut­ta­vat sit­ten Espooseen, Nur­mi­järvelle tai lähi­tienoille, jos Helsin­ki ei kasva.

    Päivän teemaan liit­tyen tuos­ta seu­raisi ainakin sel­l­aista hyvää, että Helsin­gin kekus­puis­to säästy­isi. Ehkä kuitenkin toivomme, että myös naa­purikaupun­git vähen­täi­sivät kasvuaan ja kaavoitus­taan samaa tah­tia Helsin­gin kanssa. Yhdessä kir­joituk­ses­sa edel­lä yritin myös perustel­la, että jos Helsin­ki jatkaa kasvuaan, osa kasvus­ta siir­tyy myös naa­purikun­ti­in entistä vahvem­pana. Näin on Helsin­gin his­to­ri­as­sa aina aiem­minkin käynyt. Ympäryskun­nat eivät siis säästy, vaan kas­va­vat nekin lisää, entistä enem­män, jos Helsin­ki kiihdyt­tää kasvuaan.

    Olisi kyl­lä ihan hyvä kuul­la muu­ta­ma esimerk­ki niistä viimeaiko­jen (val­tion toimes­ta) tehdy­istä ihmis­ten pakkosi­ir­roista pääkaupunkiseudulle. Esimerkik­si ei kel­paa se “pakkosi­irtou­tu­mi­nen”, joka johtuu yksin­tyisen sek­torin työ­paikko­jen kuolemis­es­ta maakunnissa.

    Ainakaan minä en ole väit­tänyt tuol­laisia pakkosi­ir­to­ja olleen. Heitin kyl­lä kysymylsen niistä vastaparik­si, kun puhut­ti­in kiinnnos­tuk­ses­ta vas­takkaisen suun­taisi­in pakkosiirtoihin.

    Käytän­nössä Helsinki­in on ollut vuosien saatossa “pakko” siir­tyä esimerkik­si työ­paikan tai opiskelu­paikan saamisen vuok­si, tai siinä tapauk­ses­sa, että on halun­nut kiinetä yhteiskun­nan por­tai­ta mah­dol­lisim­man tehokkaasti ylöspäin.

  101. Ris­to:Esimerkik­si ei kel­paa se “pakkosi­irtou­tu­mi­nen”, joka johtuu yksin­tyisen sek­torin työ­paikko­jen kuolemis­es­ta maakunnissa.

    P.S. Kyl­lä tuokin on eri­no­maisen osu­va esimerk­ki niiltä osin, kuin Suomes­sa on kan­na­tus­ta suurimpi­en kau­unkien kasvun akti­iviseen suosimiseen tähtäävälle poli­ti­ikalle. Jos halu­taan puhua oikeista suun­nitel­luista “pakkosi­ir­roista”, niin noin se juuri tulee tapah­tu­maan. Eli ei tarvitse poli­isi­au­tol­la viedä eikä tietä pitkin marssit­taa, jos siir­retään ensin kaik­ki elämisen edel­ly­tyk­set tai houkut­teet muualle.

  102. Keskiver­to suo­ma­lainen yri­tys ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta har­joit­ta­va pk-yri­tys, vaan alle viiden miehen tai naisen yri­tys, joka toimii sata pros­ent­tis­es­ti kotimarkkinoilla.

  103. Juho Laatu: Yksi tämän blo­gokir­joituk­sen teemaan liit­tyvä help­po ratkaisu olisi tietenkin rak­en­taa vähem­män Helsinki­in. Näin työ­paikat syn­ty­i­sivät muualle. Helsin­ki kuitenkin halu­aa imeä kaiken mah­dol­lisen itseen­sä (ja on pääkaupunkistatuk­sen­sa vuok­si tässä vahvoil­la), joten kan­sain­vael­lus Helsinkiä kohti voi hyvin jatkuakin.

    Eli työ­paikat syn­tyvät jon­nekin Suomen ulkop­uolelle, nuoret lähtevät maas­ta, ja Suo­mi muut­tuu osak­si Itä-Euroopan van­husvyöhyket­tä. Vrt. Balt­ian maat, Puo­la. (Lop­ulli­nen naula arkku­un on se, kun seni­ilimpi osa väestöstä kään­tää poli­ti­ikan ääri­oikealle, kuten juuri Puo­las­sa. Syvä myötä­tun­to Puolan naisille, joiden maa­han­muut­toa Suomeen voisi edistää.)

  104. Tämä on alka­nut olla juupa-eipäs-väittelyä.

    Voisi olan ihan hyödyl­listäl ait­taa seu­raavaan blogi­in Keskus­puis­ton kart­ta, ehkä ueampikin eri vuosikym­me­niltö ja sit­ten piirtää yhteen se kaupunkibule­var­di raken­nuk­sienen. Ker­rosa­lo myös tarvit­see omaa pihaa, vaik­ka se rajoit­tuisikin puis­toon. (Tun­nen kolmekin tapaus­ta, noin heti kät­telyssä, ei kun neljä)

    Ja tosi­aan: onmko kaupunkibule­vardi­in ideaan jotenkin iskoste­tu raitio­vaunu, kun sähköbus­sitkin tulevat-

  105. anon­il­li: Eli työ­paikat syn­tyvät jon­nekin Suomen ulkop­uolelle, nuoret lähtevät maas­ta, ja Suo­mi muut­tuu osak­si Itä-Euroopan van­husvyöhyket­tä. Vrt. Balt­ian maat, Puo­la. (Lop­ulli­nen naula arkku­un on se, kun seni­ilimpi osa väestöstä kään­tää poli­ti­ikan ääri­oikealle, kuten juuri Puo­las­sa. Syvä myötä­tun­to Puolan naisille, joiden maa­han­muut­toa Suomeen voisi edistää.)

    Tarkoi­tus on siis elää jatkos­sa ilman tavoitet­ta kas­vaa mak­si­maalis­es­ti. Pienem­mälle väestölle Suomes­sa riit­tää toden­näköisem­min töitä kuin suurelle, sil­lä täl­löin Suomen luon­non­va­rat (joi­ta on kiin­teä määrä) riit­tävät parem­min sekä omi­in tarpeisi­in että kaupankäyntin.

    Van­hus­ten osu­us tietenkin kas­vaa, jos uudet ikäpol­vet eivät ole aina edel­lisiä suurem­pia, mut­ta sehän on tarkoi­tuskin. Elin­ta­somme on lähtöti­lanteessa niin korkea, että tulemme silti hyvin toimeen. Tois­es­ta mer­sus­tasi joudut siis luop­umaan. Sitä en tiedä suo­sisiko tämä poli­ti­ik­ka ääri­oikeis­toa (van­huk­sia? nuo­ria vihaisi­aa miehiä?), ääri­vasem­mis­toa (omaa mer­sua kaipaavia?) vai maltil­lisia (väestö­paineen hellitettyä).

  106. Juho Laatu: Olisin mielis­säni jos kuulisin yhdenkin keskusteli­jan ehdot­ta­van toimia Suomen väestömäärän kasvun pysäyt­tämisek­si nykyiselle tasolleen.

    Nykyen­nustei­den mukaan väestönkasvua ylläpitää maa­han­muut­to, jon­ka suu­ru­udek­si 2015–2060 on arvioitu keskimäärin 15000 henkeä vuodessa. Ilman maa­han­muut­toa väestömäärä kään­ty­isi lasku­un 2034 paikkeilla.

    Suomes­sa on taho­ja jot­ka pyrkivät maa­han­muu­ton voimakkaaseen rajoit­tamiseen, ja laito­ja, jot­ka pyrkivät myös työperäisen maa­han­muu­ton rajoit­tamiseen. Täältä suun­nas­ta saat­taisi löy­tyä peräänku­u­lut­tami­asi ehdotuksia.

  107. Paluuviite: Yleiskaavan puolesta
  108. Daniel Fed­er­ley: Jos Helsin­ki ei kas­vaisi, niin Espoo ja Nur­mi­järvi kas­vaisi­vat vielä nyky­istäkin enem­män. Jos tämän tosi­asian tun­nus­taa, niin on mon­es­sakin mielessä parem­pi, että se kasvu suun­tau­tuu mah­dol­lisim­man suurelta osin Helsinkiin.

    Entä kenen tah­toti­la? No ainakin niiden, jot­ka ovat tänne muut­ta­mas­sa niin muual­ta Suomes­ta kuin ulko­mail­ta. Jos muut­to­halua ei olisi, niin ei olisi tarvet­ta kasvaakaan.

    Sekä tässä että aika monis­sa muis­sa kom­menteis­sa on taustal­la täysin epäre­al­isti­nen aja­tus siitä, että Helsin­gin yleiskaaval­la on val­ta päät­tää, mitä suo­ma­laiset tah­to­vat ja tekevät. Että jos Helsin­ki ei kaavoita lisää asun­to­ja, niin Kajaani ja Pel­lo alka­vat kukois­taa. Se nyt vaan ei mene niin.

    Kiitos näistä huomioista. Olet tosin ere­htynyt lainaa­maan väärää henkilöä. 

    Sun pitää jutel­la nim­imerk­ki Kaalepin kanssa näistä jutuista.

  109. Daniel Fed­er­ley: Jos Helsin­ki ei kas­vaisi, niin Espoo ja Nur­mi­järvi kas­vaisi­vat vielä nyky­istäkin enem­män. Jos tämän tosi­asian tun­nus­taa, niin on mon­es­sakin mielessä parem­pi, että se kasvu suun­tau­tuu mah­dol­lisim­man suurelta osin Helsinkiin.

    Entä kenen tah­toti­la? No ainakin niiden, jot­ka ovat tänne muut­ta­mas­sa niin muual­ta Suomes­ta kuin ulko­mail­ta. Jos muut­to­halua ei olisi, niin ei olisi tarvet­ta kasvaakaan.

    Sekä tässä että aika monis­sa muis­sa kom­menteis­sa on taustal­la täysin epäre­al­isti­nen aja­tus siitä, että Helsin­gin yleiskaaval­la on val­ta päät­tää, mitä suo­ma­laiset tah­to­vat ja tekevät. Että jos Helsin­ki ei kaavoita lisää asun­to­ja, niin Kajaani ja Pel­lo alka­vat kukois­taa. Se nyt vaan ei mene niin.

    Kiitos näistä huomioista. Olet tosin ere­htynyt lainaa­maan väärää henkilöä. 

    Sun pitää jutel­la nim­imerk­ki Kaalepin kanssa näistä jutuista.

  110. Markku af Heurlin: Ker­rosa­lo myös tarvit­see omaa pihaa, vaik­ka se rajoit­tuisikin puistoon. 

    Mik­si? Jos byrokraat­ti vaatii niin byrokraat­ti pitää opetel­la vaientamaan.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikkaan mah­tuu kolme ker­taa enem­män matkus­ta­jia kuin bussiin.

    Mitä sit­ten?

    Nämä samat ratikat aja­vat työ­matkali­iken­teen ulkop­uolel­la tyhjinä tai puoli­ty­hjinä. Kun robot­tibus­sit kehit­tyvät ja liiken­teestä tulee kut­supo­h­jaista, niin raitio­vaunut voidaan romuttaa.

  112. XX: Mä kir­joi­tan nyt eri nim­imerkil­lä kuin muuten, toiv­ot­tavasti OS hyväksyy, kos­ka vas­tauk­seni on yksityisluontoinen.

    Mun vai­moni on kir­jail­i­ja, ja hänen tulon­sa on muu­ta­ma tonni/vuosi + työmarkkinatuki. 

    Mil­lä hän eläisi sen enem­pää maal­la kuin kaupungis­sa jos ei olisi naimiss­sa miehen kanssa jol­la on edes jonkin­laiset tulot?

    Ja mul­la ei ole minkään­laisia mah­dol­lisuuk­sia työl­listyä muual­la kuin kehäkol­mosen sisäpuolel­la. Maat­alous­lomit­ta­jak­si tai sahurik­si minus­ta ei ole. Tai mis­tä tietää vaik­ka jou­tu­isi viimeiset vuodet ennen eläk­keelle jou­tu­mista sel­l­aisia hant­ti­hom­mia tehkemään. Suomes­sa aje­taan IT- ja teknolo­gia-alaa Nokian rom­ah­duk­sen seu­rauk­se­na urakalla alas ja alan työ­paikat katoaa Inti­aan ja hal­pa­mai­hin. Min­un­työ­paikallani on kol­man­net YT:t käyn­nis­sä neljän vuo­den sisällä.

    Suomeen jää vain virkamiehiä ja torp­pare­i­ta elämään EU-tuil­la. Hyvä että Malmin lento­kent­tä jää käyt­töön kos­ka Van­taa joudu­taan var­maan lopet­ta­maan liian kalliina.

    Otan osaa. Suurin osa kir­jail­i­joista ja taiteil­i­joista näkee nälkää riip­pumat­ta siitä mis­sä he sat­tuvat asumaan.

    Lan­del­la asum­i­nen on kyl­läkin hel­vetisti halvem­paa, että vaimosikin tuloil­la pysty­isi pöpe­likössä vielä jotenkin elämään.

    Jos kir­joit­ta­mi­nen ei lyö leiville kan­nat­taa hakeu­tua päiväduuniin. 

    Aina joku kum­minkin onnis­tuu sen myyvänkin kir­jan kir­joit­ta­maan. Näitä onnekkai­ta tarkoitin ja he siis voisi­vat tehdä duu­ni­aan vaik­ka Mar­sista käsin. Eivät tarvitse kuin kynää ja paperia.

    PS. Arvostan, että olet valmis tuke­maan taloudel­lis­es­ti vaimosi ambi­tioi­ta vaikkei se vielä men­estys­tä takaakaan. Meil­lä on pikem­minkin toisinpäin 🙂

    PPS. Ihmiset suot­ta aliarvioi­vat omia kykyjään. Uskon, että sus­ta vielä hyvä lomit­ta­ja taiottaisiin.

    PPPS. Ei kukaan ole aja­mas­sa Suomen IT-teol­lisu­ut­ta alas. Kyl­lä insinöörit saa­vat syyt­tää siitä ihan itseään jos osaami­nen ei kel­paa nyky­isille suo­ma­laisille tai ulko­maalaisille fir­moille. Broi­di kyl­lästyi Suomen huonoi­hin lik­soi­hin (tai vero­tuk­seen?) ja vetää nyt con­trac­to­ri­na 120K€/v NTT Amer­i­calle. Peruskoulupohjalta. 🙂

  113. Cap­tain Awe­some:
    Olet oike­as­sa, eihän maaseudulla/maakunnissa voi kukaan elät­tää itseään ja on pöyhkeää kuvitel­lakaan toisin. 

    Ylivieskas­sa sul­je­taan Visalan sairaalan psyki­a­tri­nen osas­to, sil­lä psyki­a­trit eivät vain ymmär­rä Ylivieskan lois­tavu­ut­ta asun­topaikkana. Sinne ei saa­da lääkäre­itä, joten toim­intaa ei voi jatkaa. Poti­laat siir­retään lähin­nä kai Ouluun.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikkaan mah­tuu kolme ker­taa enem­män matkus­ta­jia kuin bussiin.

    Kyl­la mut­ta busse­ja pystyy kulke­maan vas­taaavasti kolme ker­taa tiheam­min. Nama kap­si­teetit menevat liki­main pait­tain. Mut­ta bus­sil­in­jas­tao kyke­nee haarautumaan.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Hämeen­lin­nan­väylä puris­tuu nyt Man­ner­heim­intielle, Tuusu­lan­väylä Mäkelänkadulle ja Lah­den­väylä Hämeen­tielle. Bule­vardis­oin­ti vain siirtää tätä rajaa, kos­ka kaupun­ki on kasvanut. 

    Bule­vardis­oin­ti vain vähen­tää ennestään alim­i­toitet­tu­jen väylien väl­i­tyskykyä, mut­ta siinä olet kyl­lä oike­as­sa, että Helsin­gin katu­verkko on huonos­ti suun­nitel­tu. Pie­nil­lä muu­tok­sil­la esimerkik­si Län­siväylän pää on paran­net­tavis­sa, mut­ta kun halu puuttuu.

    Län­siväyläl­lä on itse asi­as­sa juuri tulos­sa tupla väl­i­tyskyky, kos­ka bus­sikai­stat voidaan metron myötä pois­taa. Eli se on lähi­t­ule­vaisu­udessa ongel­mat­tomin sisään­tuloväylistä. Mak­sa­vat asi­akkaat saa­vat kah­den kaistan sijas­ta kolme, joil­la nopeut­ta voidaan tur­val­lis­es­ti nos­taa ainakin 120 km/h Laru­un asti. Pienel­lä työl­lä nopeus voisi olla 160 km/h.

    Käytän­nössä halut­to­muus “kostau­tuu” ja ain­oa vai­h­toe­hto on rak­en­taa keskus­tatun­nelit. Joitakin vuosia sit­ten olisi ollut mah­dol­lista tehdä kaik­ki halvem­mal­la, kaavoit­ta­mal­la fiksummin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikkaan mah­tuu kolme ker­taa enem­män matkus­ta­jia kuin bussiin. 

    Ja spåran elinkaari on neljä ker­taa pidem­pi kuin bussin! Spåra on kol­man­nek­sen halvem­pi runk­overkol­la kuin bus­si kaikkial­la muual­la kuin Helsingis­sä. Olisi kiva tietää, miten tuo on kyet­ty tyrimään. Joko luku­ja vääris­tel­lään tahal­lis­es­ti tai sit­ten Bom­bardier kaup­pa, joka osat­ti­in sös­siä ihan itse osta­mal­la esteet­tömiä vaunu­ja aikana, jol­loin ne eivät vielä oleet kyp­siä tuot­tei­ta, on todel­la nos­tanut koko jär­jestelmän kus­tan­nuk­sia yli kolmanneksella.

    1. Län­siväylän väl­i­tyskyky ei lisään­ny lainkaan, kos­ka Helsin­ki säätää sitä liiken­neval­oil­la estääk­seen katu­verkon ruuhkau­tu­misen. Val­tio omis­taa kai­stat ja Helsin­ki liikennevalotolpan. 🙂

  116. Osmo Soin­in­vaara: Siis, että jatke­taan ja kiihdytetään yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamista. Pidän sitä ympäristörikoksena 

    Emme osaa kaavoit­taa. Helsin­ki on pahin yksit­täi­nen hajaut­ta­ja täl­lä het­kel­lä. Helsin­ki ei kykene keskit­tymään ruu­tukaa­va-alueen kas­vat­tamiseen, vaan kuun­nel­laan kaiken­laisia NIMBY:jä. Varaste­taan tont­ti­maa­ta naa­purikun­nil­ta vaik­ka Kehä I:n sisäl­lä on tilaa 1M ihmiselle.

  117. MikkoM:
    Post­mod­erni viher­vasem­mis­to on uudelleen­määritel­lyt sano­ja, vaikka­pa “kan­nat­tavu­us”: Maat­alous Suomes­sa tuhoaa toimin­nas­saan panok­sis­taan puo­let. Yhteiskun­ta, muiden tuo­tok­ses­ta, kor­vaa tuho­tun osu­u­den ja lisäk­si tar­joaa reilun tuo­ton tukipoli­ti­ikan kallis­ta­malle maao­maisu­udelle. Ja tämä “kan­nat­taa”.

    Maat­alous kan­nat­taa kyseis­ten tukien saa­jien näkökul­mas­ta (ainakin jotenkin koska­pa kaik­ki heistä eivät ole vielä pan­neet pel­to­jaan paket­ti­in ja/tai pistäneet elikoi­ta lop­ullis­es­ti kylmiksi).

    Se, että maat­alous ei Suomes­sa epäilemät­tä vääristävän kansal­lisen ynnä EU-tukipoli­ti­ikan vuok­si näyt­täisi kan­nat­ta­van kansan­taloudel­lis­es­ti, on aivan eri kokolu­okan kysymys jos­sa kuitenkin lop­pu­vi­imein on kyse huolto­var­muu­den ylläpidosta.

    Maal­likon näkökul­mas­ta on vaikea men­nä sanomaan mikä olisi riit­tävä huolto­var­muu­den taso. Tai oikeam­min: voiko huolto­var­muut­ta olla koskaan liikaa?

    Tai vieläkin selvem­min sanoin: kuin­ka mon­ta pros­ent­tia omista kansalai­sista voimme jät­tää kri­isi­ti­lanteen syn­nyt­tyä ruokki­mat­ta — tai mitkä väestöryh­mät tai etnisen taus­tan omaa­vat, jne. — jota voimme, tai ainakin ne voivat joi­ta em. määrit­te­ly ei koske, pitää hyväksyt­tävänä menetyksenä? 

    Perus­suo­ma­lais­ten kan­taa saatan etäis­es­ti osa­ta arprikoi­da. MikkoM:n näke­mys­tä en uskalla lähteä arvaile­maan, mut­ta melkein se pitäisi tässä yhtey­dessä tuo­da esille.

    Sinäl­lään olisi ker­ras­saan eri­no­maista opetel­la pitämään mielessä se, että suurin osa ihmiskun­nan tekemästä työstä tätä nykyä on enem­män tai vähem­män “tuot­tam­a­ton­ta”, ja aivan jul­me­tut määrät siitä suo­raan tai epä­suo­rasti sekä yksilöi­den että pla­nee­tan ter­vey­delle vahingollista.

    Eli huo­man­net, että “kan­nat­tavu­u­den” määrit­te­ly mah­dol­lisim­man kapeasti vain joidenkin taloudel­lis­ten tun­nus­luku­jen perus­teel­la on mitä suurim­mas­sa määrin aivan saman­laista kyseisen ter­min uudelleenmäärittelyä.

    1. Jos huolto­var­muu­den kanssa tulisi ongelmia pitkit­tyneen kri­isin takia, syötäisi­in ensin kotialäimet ja sen jäl­keen niiden rehua. Haaskaa­va lihan­tuotan­to antaa aika paljon joustonvaraa.

  118. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Keskiver­to suo­ma­lainen yri­tys ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta har­joit­ta­va pk-yri­tys, vaan alle viiden miehen tai naisen yri­tys, joka toimii sata pros­ent­tis­es­ti kotimarkkinoilla.

    Jep, mut­ta ker­ro nyt meille malt­ta­mat­tom­i­na odot­taville oletko jo aloit­tanut — ja mil­lais­ten — star­tup­pi­en perus­tamisen maakuntiin?

    Mm. konepa­ja­te­ol­lisu­us on mainittu.

    Eikö ole pikem­minkin mie­lenköy­hyyt­tä uskotel­la, etteikö myös tämä ala kykenisi tar­joa­maan tuot­teitaan globaalis­sa skaalas­sa, ja luul­tavasti hyvinkin ket­terästi? Hyväk­sikäyt­tämään mm. 3D-tulostus­ta ja kiinalaisia ali­hankki­jaketju­ja? Uudistamaan/tehostamaan toim­intat­apo­jaan ja ylipäätään ‑kult­tuuri­aan?

  119. Juho Laatu: Osmo Soininvaara:
    Juho. Jos yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­set ovat noin­paljon parem­pia syr­jäseudul­la kuin kaupungeis­sa, mik­si niitä ei synny?
    En ole väit­tänyt, että syr­jäseuduil­la yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­set oli­si­vat yleis­es­ti parem­pia kuin kaupungeissa. 

    Pakko min­unkin puo­lus­taa nyt Juha Laat­ua kun Ode pistää sano­ja toisen suuhun.

    Tuo­hon väestönkasvun rajoit­tamiskeskustelu­un en itse jak­sa osal­lis­tua muuten kuin totea­mal­la, että aat­teeseen vakaasti usko­vat henkiset linko­lalaiset saisi­vat vähän enem­män pain­oar­voa taak­seen jos edes joku heistä todel­la tohtisi aloit­taa ne har­ven­nushakku­ut. Ja aloit­tamisel­la tarkoi­tan luon­nol­lis­es­ti käytän­nön toimen­pitei­den aloit­tamis­es­ta omas­ta itsestään.

    Lead­ing by exam­ple, sanoisi amerikkalainen biz­neskon­sult­ti. Muus­sa tapauk­ses­sa kyseessä fasis­mi jos­sa vah­va tai älykäs päät­tää kuka lyhe­nee pään­sä verran.

    Käsit­tääk­seni Laatu yrit­tää vain saa­da läpi aja­tus­ta, että työtä saat­taisi olla mah­dol­lista tehdä Helsin­gin ulkopuolellakin.

    Ja toden tot­ta: ei kehä kol­mosen ulkop­uolel­la sen­tään jokainen vas­taan­tuli­ja elä pelkäl­lä pyhäl­lä hen­gel­lä ja/tai yhteiskun­nan almu­jen varassa.

    Ei vaik­ka nor­sun­lu­u­tor­nista tiirail­e­van sel­l­aiseenkin tulk­in­taan on mah­dol­lista päätyä.

    VarsinKIN jos suh­tau­tu­mi­nen näin kerettiläiseen ajatuk­seen ei olisi lähtöko­htais­es­ti niin itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti koros­tuneen negati­ivista (ennen kaikkea mielipi­de­jo­hta­jien toimes­ta), hom­ma voisi muut­tua aikaa myöten jopa asteen tai ken­ties kymme­nenkin iisimmäksi.

    Kun diag­noosi on annet­tu, ei usein prog­noosikaan lupaile hyvää… vaik­ka diag­noosi olisikin vinoutunut tai suo­ras­taan väärä. 

    Keskiver­to­toip­i­laal­la kun tup­paa lop­pumaan itsel­läänkin hyvin nopeasti ensin usko ja seu­raavak­si se halukin mitä vaku­ut­tavam­man tun­tu­inen taho — hel­posti joh­dateltavis­sa ole­van kansan yleis­mylvin­nästä puhu­mat­takaan — toitot­taa toitot­tamis­es­ta päästyään ettei tule onnis­tu­maan, ei sit­ten mil­lään, iku­na, mitenkään.

    Meil­lä Suomes­sa­han aivan kaiken tasoinen tois­t­en ihmis­ten lan­nist­a­mi­nen on suurin piirtein jo äid­in­mai­d­os­ta imet­ty kansal­lis­taito, tai peräti ‑hyve.

    Kyl­lä, Helsinkiä on syytä tiivistää. Henk.koht. sil­lä lin­jal­la, että yleiskaavas­sa paljon, paljon enem­män hyvää kuin huonoa.

    Mut­ta siitä huoli­mat­ta olisi suur­ta kansan­taloudel­lista tuh­laus­ta olla vetämät­tä nyky­istä paljon nopeam­mat raidey­htey­det (en ota kan­taa tekniseen toteu­tuk­seen) Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun muo­dosta­maan kolmioon (ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan liit­tää tähän super­verkos­toon pienem­piä kyn­nelle kykeneviä talousyksiköitä).

    Lop­putu­lok­sen olisi hyvä muis­tut­taa elimel­lis­es­ti yhteen liitet­tyä verkos­tokaupunkia jos­sa olisi työn­teon kannal­ta jok­seenkin yhden­tekevää mis­sä edel­lä maini­tu­ista kaupungeista yksilö prefer­oisikaan asua.

    Ideaal­i­ti­lanteessa myös asum­i­nen tehdään niin jous­tavak­si, että esimerkki­henkilö voisi pur­je­htia kesät Turun saaris­tossa, hiihtää tal­vet Tam­pereen Kaupin pöpe­likössä, ja viet­tää keväät ja syksyt Helsinkyssä — tai vaik­ka Poris­sa, jos se tun­tuu kotoisam­mal­ta (paljon halvem­paa asum­ista se ainakin tarjoaisi).

    Henk.koht. olisin pelkästään riemuis­sani jos jos­sain määrin ahdas­mieli­nen Porikin saataisi­in lib­er­al­iso­tua ja baristafrap­pu­con­lat­tekahviloi­da merkit­tävän helsinkiläis­pop­u­laa­tion toimes­ta. Mitä use­ampi hip­steri ymmärtäisi val­ua stadista muualle, sitä miel­lyt­täväm­pään suun­taan kaupun­ki allekir­joit­ta­neenkin näkökul­mas­ta saat­taisi muuttua. 🙂

    Luon­nol­lis­es­ti kaik­ki tämä edel­lyt­täisi inten­si­ivistä panos­tamista kaikkien kyseis­ten kaupunkien/talousyksiköiden asu­tuk­sen _tiivistämiseen_.

  120. spot­tu: Nykyen­nustei­den mukaan väestönkasvua ylläpitää maa­han­muut­to, jon­ka suu­ru­udek­si 2015–2060 on arvioitu keskimäärin 15000 henkeä vuodessa. Ilman maa­han­muut­toa väestömäärä kään­ty­isi lasku­un 2034 paikkeilla.

    Suomes­sa on taho­ja jot­ka pyrkivät maa­han­muu­ton voimakkaaseen rajoit­tamiseen, ja laito­ja, jot­ka pyrkivät myös työperäisen maa­han­muu­ton rajoit­tamiseen. Täältä suun­nas­ta saat­taisi löy­tyä peräänku­u­lut­tami­asi ehdotuksia.

    Mieluiten tosi­aan pysäyt­täisin väestömäärän kasvun jo nyt. Vaikea kek­siä mitään hyviä syitä väkimäärän jatku­vaan kas­vat­tamiseen. Van­hus­ten elät­tämi­nen ei riitä syyk­si, sil­lä tuo asenne tähtää nimeno­maan väkimäärän jatku­vaan kas­vat­tam­seen. Suomen mah­tavu­u­den kas­vat­ta­mi­nenkaan ei ole hyvä syy, kos­ka luon­to on jo tiukil­la nykyisen kulu­tus­ta­son kanssa.

    Suurin ongel­ma Suomes­sa, ja syy mik­si asi­as­ta täl­lä pal­stal­la kir­joi­tan, on tietekin se, että Helsin­ki on näköjään täysin lman suit­sia tässä väestön ja kulu­tuk­sen kas­vat­tamiskier­teessä. OS on ehdotel­lut 400 000 uut­ta asukas­ta Helsinki­in. En näe perustel­tuna sitä, että muu maa tästä syys­tä tyh­jen­net­täisi­in asukkaista, enkä sitä, että tämän tavoit­teen täyt­tämisek­si toteutet­taisi­in väestön­si­ir­to­ja muual­ta. Nois­sa väestön­si­ir­rois­sa on sekin ongel­ma, että isol­ta osalta niis­sä siir­retään ihmisiä korkeaku­lu­tuk­siseen Suomeen vähäku­lu­tuk­sisem­mista maista.

    Jot­ta ollaan värineu­traale­ja, pitää tode­ta, että sekin vai­h­toe­hto käy, että Suomes­ta muut­taa muualle yhtä paljon ihmisiä kuin muual­ta tänne. Mielel­lään niin, että suo­ma­laiset muut­ta­vat saman kulu­tus­ta­son mai­hin, jol­lai­sista tänne muut­taa ihmisiä. Täl­laisille ajatuk­sille ei ehkä saa tukea noil­ta mainit­semil­tasi tahoil­ta, mut­ta vihrei­den luulisi ole­van innois­saan — pait­si että eivät oikein ole, vaan tun­tu­vat ole­van kaikkein innokkaimpia jatku­van luon­toa (ja Helsin­gin viher­aluei­ta) kulut­ta­van kasvun puolestapuhujia.

    Ehkä ongel­ma syn­tyy tässä siitä, että vihreät ovat kehit­tyneet niin vah­vasti Helsin­ki- ja kaupunkipuolueek­si, että tästä seu­raa myös ihan per­in­teinen patri­oot­ti­nen (kaikkia kun­tia koske­va) into kas­vat­taa oman paikkakun­nan mah­tavu­ut­ta. Tähän sekoit­tuu tietenkin uskoa kaupun­maisen elämän eri­tyiseen vihrey­teen. Maal­la oman kasvi­maan ja mar­jamet­sien vier­essä elämi­nen (ilman että rak­en­taisi uusia raken­nuk­sia pel­loille), on ehkä muut­tunut Suomen vihrei­den silmis­sä jotenkin harhaop­pisek­si vihreydeksi.

  121. Cap­tain Awe­some: Tuo­hon väestönkasvun rajoit­tamiskeskustelu­un en itse jak­sa osal­lis­tua muuten kuin totea­mal­la, että aat­teeseen vakaasti usko­vat henkiset linko­lalaiset saisi­vat vähän enem­män pain­oar­voa taak­seen jos edes joku heistä todel­la tohtisi aloit­taa ne har­ven­nushakku­ut. Ja aloit­tamisel­la tarkoi­tan luon­nol­lis­es­ti käytän­nön toimen­pitei­den aloit­tamis­es­ta omas­ta itsestään.

    Aloite­taan tietenkin suurim­mista syn­ti­sistä itses­tään, eli helsinkiläi­sistä, jot­ka voisi­vat antaa julis­tuk­sen, että luop­u­vat mak­si­maalisen kasvun tavoit­telus­taan. Vihreät tietenkin etunenässä, eivätkä nykyiseen tapaan viimeisenä kan­tona kaskessa. 🙂

    Tii­ivis kivikeskus­ta on hieno ympäristö, jota on muka­va yht­enä vai­h­toe­htona ihmisille tar­jo­ta. Mut­ta jos Helsin­gin väkimäärä ei jollekulle riitä kaupunki­maisen tun­nel­man aikaansaamiseen, voisi ehkä harki­ta muut­toa johonkin isom­paan kaupunki­in. Se ei ole kestävää kehi­tys­tä, että kaik­ki maail­man puolen miljoo­nan kaupun­git yrit­tävät kas­vaa naa­pure­itaan suurem­mak­si ja niitä nopeammin.

    Ideaal­i­ti­lanteessa myös asum­i­nen tehdään niin jous­tavak­si, että esimerkki­henkilö voisi pur­je­htia kesät Turun saaris­tossa, hiihtää tal­vet Tam­pereen Kaupin pöpe­likössä, ja viet­tää keväät ja syksyt Helsinkyssä – tai vaik­ka Poris­sa, jos se tun­tuu kotoisam­mal­ta (paljon halvem­paa asum­ista se ainakin tarjoaisi).

    Lisäisin tuo­hon ihanteel­liseen elämään vielä mah­dol­lisu­u­den viet­tää aikaa maal­la mar­jo­ja poimien ja muu­ra­hais­ten touhu­ja kat­sellen. Pieni kult­tuuri­vai­h­to aina sil­loin täl­löin tekee ihmisille terää. Vihol­lisku­vat lieven­tyvät näin. 🙂

  122. Cap­tain Awe­some:
    PPPS. Ei kukaan ole aja­mas­sa Suomen IT-teol­lisu­ut­ta alas. Kyl­lä insinöörit saa­vat syyt­tää siitä ihan itseään jos osaami­nen ei kel­paa nyky­isille suo­ma­laisille tai ulko­maalaisille fir­moille. Broi­di kyl­lästyi Suomen huonoi­hin lik­soi­hin (tai vero­tuk­seen?) ja vetää nyt con­trac­to­ri­na 120K€/v NTT Amer­i­calle. Peruskoulupohjalta. 

    Kylmä fak­ta kuitenkin on että automa­ti­saa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio (pil­vipalve­lut) tarvit­se­vat paljon vähem­män työvoimaa, kuin per­in­teiset it-tuotan­to­ta­vat. Työ­paikat eivät siis mon­estikaan siir­ry, vaan katoa­vat kokon­aan. Kehi­tys tulee aiheut­ta­maan tulev­ina vuosi­na aikamoista tur­bu­lenssia alan työ­paikois­sa Suomes­sa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla.

  123. Cap­tain Awe­some: Otan osaa. Suurin osa kir­jail­i­joista ja taiteil­i­joista näkee nälkää riip­pumat­ta siitä mis­sä he sat­tuvat asumaan. 

    No mun vaimo ei näe nälkää. 

    Cap­tain Awe­some:
    Lan­del­la asum­i­nen on kyl­läkin hel­vetisti halvem­paa, että vaimosikin tuloil­la pysty­isi pöpe­likössä vielä jotenkin elämään. 

    No ei kyl­lä elä.

    Cap­tain Awe­some:

    Jos kir­joit­ta­mi­nen ei lyö leiville kan­nat­taa hakeu­tua päiväduuniin. 

    Sairaudet estää. Toisaal­ta monel­la ter­veel­lä taiteil­i­jal­la on päivätyö.

    Cap­tain Awe­some:

    PPS. Ihmiset suot­ta aliarvioi­vat omia kykyjään. Uskon, että sus­ta vielä hyvä lomit­ta­ja taiottaisiin. 

    Ylpeys ei sal­li tart­tua talikkoon. En kestäisi maalais­ten ilkku­mista. Ja muutenkin Suomen kirkonkylät ja kaupun­git Hämeen­lin­nan pohjois­puolel­la kiin­nos­taa yhtä paljon kuin Siperia.

    Cap­tain Awe­some:
    PPPS. Ei kukaan ole aja­mas­sa Suomen IT-teol­lisu­ut­ta alas. Kyl­lä insinöörit saa­vat syyt­tää siitä ihan itseään jos osaami­nen ei kel­paa nyky­isille suo­ma­laisille tai ulko­maalaisille fir­moille. Broi­di kyl­lästyi Suomen huonoi­hin lik­soi­hin (tai vero­tuk­seen?) ja vetää nyt con­trac­to­ri­na 120K€/v NTT Amer­i­calle. Perusk­oulupo­h­jal­ta. 0

    Kiteytit asian. Nokia, maail­man aikoinaan suurin matka­puhe­lin­fir­ma ali­hankki­joi­neen vas­tasi aikoinaan n 25% Suomen viennistä.
    Kun Noki­aa ei enää ole niin koko ala yskii. Ain­oat hyvät duu­nit ovat ulko­mail­la jos nap­paa, ja ikä, per­heti­lanne ja seikkailuhalu on kohdal­laan. Kaikil­la ei ole. Suomes­sa on n 15000 työtön­tä insinööriä/IT-ammat­ti­laista ja lisää tulee.

    Pitäisikö hei­dät pakkosi­irtää maat­aloushom­mi­in vai annetaanko vielä mah­dol­lisu­us, että saisi­vat asua per­hei­neen siel­lä mis­sä asu­vat, etelän isois­sa kaupungeis­sa jos­sa on sen­tään jotain töitä tarjolla?

  124. Halu­aisin nähdä matkus­ta­jien ilmeet, kun ilmoitet­taisi­in, että raitiovaunu‑, metro- ja lähi­ju­nali­ikenne lopete­taan, kos­ka nykyään­hän pääsee sähkö- ja robottibusseilla. 😀 

    Kap­a­siteetin suuren­e­m­i­nen ei myöskään vaiku­ta vuoroväliä piden­tävästi, sil­lä raideli­iken­teen lin­jal­la on vas­taavasti laa­jem­pi jakelu­alue kuin sitä kor­vaav­il­la bus­sil­in­joil­la. Bus­sil­in­ja voi kiertää vain 1 tai 2 lähiötä, jon­ka jäl­keen sen on pakko siir­tyä moot­tori­tielle. Raideli­iken­teen lin­ja voi lävistää koko asuinaluei­den ketjun keskeltä niitä.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos huolto­var­muu­den kanssa tulisi ongelmia pitkit­tyneen kri­isin takia, syötäisi­in ensin kotialäimet ja sen jäl­keen niiden rehua. Haaskaa­va lihan­tuotan­to antaa aika paljon joustonvaraa.

    (SPOILER: sisältää alaikäisille — ja useim­mille aikuisillekin — sopi­ma­ton­ta tunnelmakuvausta!)

    Kyl­lä. Pait­si jos tilanne äityy niin pahak­si, ettei far­mari tah­dokaan antaa… :/

    Veikkaisin, että näin käy­dessä keskiver­to­jyvä­jem­mari pis­telis hip­stere­itä seipään nokkaan vasem­mal­la kädelläänkin… 

    Ja eiköhän hip­sterikin ihmiselle ravin­nok­si kel­paisi kun­han vaan malt­taa riiput­taa tarpeek­si pitkään. Ja vähän suo­laa päälle, tiet­ty. Syödään­hän sitä koiri­akin. Eläin se on ihminenkin.

    Mut­ta tämä on nyt jo aika raadol­lista ajattelua.

    Mut­ta on ihan ter­vet­täkin pysähtyä aika ajoin pohti­maan sitäkin ske­naar­i­o­ta jos­sa ruokaa ei saakaan enää ostet­tua fiat-rahal­la — yhtään mistään.

    Sil­loin pula ruoas­ta ratkaistaisi­in pohjim­mil­taan esit­tämäl­läni taval­la: väki­val­loin. Oma maha lähin. Keski­tysleir­i­tun­nelmis­sa aika har­val­la on ollut varaa inhimil­liseen läm­pöön. Ikävä kyllä.

    Tietenkin sitä toivoisi, ettei ihmi­nen mil­loinkaan kykenisi tuot­ta­maan vihre­itä Soy­lent-energi­patukoi­ta, mut­ta ihmiskun­nan his­to­ria on valitet­ta­van täyn­nä erit­täin häir­it­se­viä esimerkke­jä poh­jat­tomasti ahneud­es­ta ja halus­ta vahin­goit­taa toista vain kos­ka siihen on mah­dol­lisu­us, niin en yllät­ty­isi jos niitä patukoi­ta jos­sain vai­heessa alka­akin kaup­po­jen hyl­ly­ille ilmestyä…

  126. Sylt­ty: Ylivieskas­sa sul­je­taan Visalan sairaalan psyki­a­tri­nen osas­to, sil­lä psyki­a­trit eivät vain ymmär­rä Ylivieskan lois­tavu­ut­ta asun­topaikkana. Sinne ei saa­da lääkäre­itä, joten toim­intaa ei voi jatkaa. Poti­laat siir­retään lähin­nä kai Ouluun.

    Meinaat, että vuosien SOTE-eestaas­soutamisel­la ja ennen kaikkea siihen liit­tyvil­lä todel­lisil­la ja toden­näköisil­lä ynnä kuvitel­luil­la uhilla/peloilla ei olisi uskon rapis­tu­misen kanssa mitään tekemistä?

    Tai sit­ten sil­lä, että ei vaan enää löy­dy riit­tävästi kylähul­lu­ja omas­ta takaa joten ao. palvelu on turha (tai mikä luul­tavam­paa ainakin tarpeeseen näh­den ylimitoitettua)?

    Meil­lähän tup­paa ole­maan tätä suuryk­siköi­den ihan­noin­tia mis­tä seu­raa automaagis­es­ti se, että palvelu­ja ei mitoite­ta kysyn­tää vas­taavaan tasoon vaan se lopete­taan kokon­aan ja hul­luille annetaan avoin man­daat­ti vierail­la Oulus­sa ja siel­lä suun tääl­lä veron­mak­sajien piikki­in niin usein kuin tarve ynnä luu­lotautisu­us vaatii.

    Osaa­va ja pon­te­va kylälääkäri saat­taisi hyvinkin osoit­tau­tua toimil­laan kaupun­gin tehokkaim­mak­si kulu­jen puolittajaksi. 

    Sinäl­lään jos­sain Oulus­sa lie­nee nyt paljon itse­var­muuten­sa menet­täneitä sof­t­ainsinööre­jä joiden oma sof­ta ei vält­tis ole enää sitä mitä sen pitäisi poten­ti­aal­is­ten työ­nan­ta­jien mielestä olla — ja että voisi olla hyväkin jut­tu saa­da tämä puoli fik­sat­tua kun­toon vielä kun asialle voidaan jotain tehdäkin.

    En muuten ainakaan itse ole mis­sään esit­tänyt, että koko Suo­mi tulisi pitää asut­tuna jos sul­la sel­l­ainen taka-aja­tus tässä oli/on.

    Ylivieskan lokaa­tio ei ainakaan tässä maail­mas­sa lupaa hirveän lois­tavaa tulevaisuutta.

    Uskon silti, että Ylivieskan kokoinen kaupun­ki voisi kuitenkin kyetä elät­tämään jokusen ran­skalaistyyp­pisen lääkärin joka hoitaisi ammat­ti­aan siir­tymäl­lä tekemään kotikäyntejä.

    Joku van­hempi — tai mik­sei vas­tavalmis­tunutkin — lääkäri jol­ta löy­tyy paikallis­rakkaut­ta kyseiselle seudulle (tai sukur­a­sitet­ta kump­panin puoles­ta, tai vaik­ka vain paha peli­man­ni­har­ras­tu­sob­ses­sio), ja joka ei enää/ollenkaan fan­ta­sioi oman veroparati­isi­in rek­isteröi­dyn ter­veysfir­man perus­tamis­es­ta, voisi hyvinkin pitää ihan ok jär­jeste­lynä jeesa­ta sairai­ta terveiksi/terveemmiksi Ylivieskassakin.

    Toden­näköis­es­ti vähem­män todel­la haas­tavia poti­lai­ta (ylipäätään kepeämpi työ­tahti). Lep­poisampi elämän­meno. Erit­täin hal­paa asum­ista. Pöpe­liköstäkään ei ole puutet­ta jos luon­nos­sa liikkuminen/harrastaminen sat­tuu ole­maan lähel­lä sydäntä.

    Joku into­hi­moinen per­hokalas­ta­ja saat­taisi hyvinkin ehtiä työpäivän keskel­lä jokeen kalo­ja nar­raa­maan. Paikallis­mafi­an isän­nät var­masti ottaisi­vat myös mielel­lään met­sästys­porukoi­hin mukaan.

    Var­maan riit­täisi, että näytön vuok­si kävisi sil­loin täl­löin pas­sis­sa polt­tele­mas­sa vähän pil­vee jot­ta olisi taat­tu lop­puiäk­si hirvipais­tit sopuhintaan.

    Useim­mis­sa asiois­sa tup­paa ole­maan sekä hyviä että vähem­män hyviä puolia.

  127. XX: No mun vaimo ei näe nälkää. 

    No ei kyl­lä elä.

    Sairaudet estää. Toisaal­ta monel­la ter­veel­lä taiteil­i­jal­la on päivätyö.

    Ylpeys ei sal­li tart­tua talikkoon. En kestäisi maalais­ten ilkku­mista. Ja muutenkin Suomen kirkonkylät ja kaupun­git Hämeen­lin­nan pohjois­puolel­la kiin­nos­taa yhtä paljon kuin Siperia.

    Kiteytit asian. Nokia, maail­man aikoinaan suurin matka­puhe­lin­fir­ma ali­hankki­joi­neen vas­tasi aikoinaan n 25% Suomen viennistä.
    Kun Noki­aa ei enää ole niin koko ala yskii. Ain­oat hyvät duu­nit ovat ulko­mail­la jos nap­paa, ja ikä, per­heti­lanne ja seikkailuhalu on kohdal­laan. Kaikil­la ei ole. Suomes­sa on n 15000 työtön­tä insinööriä/IT-ammat­ti­laista ja lisää tulee.

    Pitäisikö hei­dät pakkosi­irtää maat­aloushom­mi­in vai annetaanko vielä mah­dol­lisu­us, että saisi­vat asua per­hei­neen siel­lä mis­sä asu­vat, etelän isois­sa kaupungeis­sa jos­sa on sen­tään jotain töitä tarjolla?

    1) Ehkä kum­minkin ymmär­sit point­ti­ni eli että taiteilijuus/skribenttiys on ain­oas­taan AINA ollut äärim­mäi­nen epä­var­ma ammat­in­val­in­ta, useimpi­en van­hempi­en (ja opet­ta­jien, pro­fes­sorien, suku­lais­ten, tut­tu­jen, lähimpi­en ystävienkin sekä useimpi­en ven­tovieraiden) mielestä jopa täysin edesvas­tu­u­ton valinta.

    TIEDÄN, että moni taiteil­i­ja joutuu hen­gen­pitimik­seen käymäään “oike­as­sa” työssä eli päivä­työssä (tai osa-aikaile­maan/keikkaile­maan).

    Sairaiden ihmis­ten työl­listymi­nen on aina vaikeaa. Tässä oli kuitenkin tarkoi­tus puhua peruster­veistä työhön kykenevistä.

    2) Min­ua eikä työkkärin mam­maa pääsään­töis­es­ti kiin­nos­ta estääkö jonkun peri­aat­teelli­nen ylpeys ynnä lah­jak­si saatu vas­ten­mielisyys kehä kol­mosen ulkop­uoliseen elämään duunin X tekemisen, vas­taan­ot­tamis­es­ta puhumattakaan.

    Sinäl­lään menee kyl­lä aika huonos­ti jos ihmi­nen ei keskiver­tomaalais­tol­lon ivailua osaa yhtään sietää. Asen­nevam­maisu­u­teen ja huonoon itse­tun­toon pitää opetel­la itse vaikuttamaan.

    3) Nokian totaa­li­nen maha­lasku oli näin jälk­i­jät­töis­es­ti ja raadol­lis­es­ti ajatel­tuna pikem­minkin bless­ing in dis­guise kuin maail­man­lop­pu as we know it. Nokia — ja Nokian men­estymisen myötä lop­ul­ta koko Suo­mi — sairas­tui pahim­man luokan hybrik­seen. Kansakun­tana jäimme pelaa­maan uhkapeliä yhden kortin varaan kun olisi pitänyt tehdä konkreet­tisia asioi­ta sen eteen, että osaamista syn­tyy muuallekin kuin vain IT-sek­to­rille (ja sin­nekin kapeasti).

    4) On tot­ta, että mon­enkaan ikä, ter­veys tai muun­lainen elämän­ti­lanne ei sal­li niin dra­maat­tisia irtiot­to­ja mikä on mah­dol­lista jollekin toiselle. Mut­ta tätä myös käytetään luvat­toman hel­posti tekosyynä sille, ettei itse tarvitse ottaa vas­tu­u­ta omista valin­nois­taan. Poli­it­tiset päät­täjämme oli­vat jopa niin räh­mäl­lään yhden yri­tyk­sen edessä, että piti oikein men­nä lake­ja rukkaa­maan Noki­aa miel­lyt­tääk­seen. Ja Nokian johto kiristi Suomea aina kuin siltä tun­tui. Suomeen mah­tuu ker­ral­laan se yksi totu­us, niin nytkin. Nokiankin suh­teen osasimme suomet­tua, ei ollut lop­ul­ta temp­pu eikä mikään.

    4) Annetaanko mah­dol­lisu­us…? No ihan saman­lainen mah­dol­lisu­us kuin duu­nista pois potk­i­t­ulle siivoo­jallekin. Pait­si ettei tietenkään anneta vaan siivoo­ja pakote­taan käytän­nössä yrit­täjäk­si kan­ta­maan samat yri­tys­riskit jot­ka aiem­min kan­toi siivous­fir­ma joka fudut jakoi. IT-nört­tien ahdinkoa ymmär­retään aivan eri tasol­la. Monel­la entisel­lä nokialaisel­la on vuo­den irti­sanomis­palkat, on yri­tyshau­to­mo­toim­intaa, slushit ynnä muut ulko­mais­ten fir­mo­jen omat rekry­ta­pah­tu­mat. En ihmettelisi vaik­ka Sip­ilä olisi käynyt henkilöko­htais­es­tikin päätä silit­tämässä kun on ollut isom­pi lay­out kyseessä.

    ***

    Se, mihin ihmiskun­nan pitäisi oikeasti valmis­tua, olisi päästä jonkin­laiseen yhteisym­mär­ryk­seen siitä miten mah­dol­lis­te­taan ihmis­ar­voinen elämä suurim­mal­la osalle ihmiskun­taa jon­ka työlle ei tule­vaisu­udessa ole enää mitään käyttistä.

    Tämä kaikkien sota kaikkia vas­taan hupenevista työ­paikoista on puh­das­ta jär­jen köyhyyttä.

    Miten itse lähtisit täl­laista ongel­maa rak­en­tavasti purka­maan jos saa­nen kysyä…?

  128. Cap­tain Awe­some: Maat­alous kan­nat­taa kyseis­ten tukien saa­jien näkökul­mas­ta (ainakin jotenkin koska­pa kaik­ki heistä eivät ole vielä pan­neet pel­to­jaan paket­ti­in ja/tai pistäneet elikoi­ta lop­ullis­es­ti kylmiksi).

    Se, että maat­alous ei Suomes­sa epäilemät­tä vääristävän kansal­lisen ynnä EU-tukipoli­ti­ikan vuok­si näyt­täisi kan­nat­ta­van kansan­taloudel­lis­es­ti, on aivan eri kokolu­okan kysymys jos­sa kuitenkin lop­pu­vi­imein on kyse huolto­var­muu­den ylläpidosta.

    Maal­likon näkökul­mas­ta on vaikea men­nä sanomaan mikä olisi riit­tävä huolto­var­muu­den taso. Tai oikeam­min: voiko huolto­var­muut­ta olla koskaan liikaa?

    Tai vieläkin selvem­min sanoin: kuin­ka mon­ta pros­ent­tia omista kansalai­sista voimme jät­tää kri­isi­ti­lanteen syn­nyt­tyä ruokki­mat­ta – tai mitkä väestöryh­mät tai etnisen taus­tan omaa­vat, jne. – jota voimme, tai ainakin ne voivat joi­ta em. määrit­te­ly ei koske, pitää hyväksyt­tävänä menetyksenä? 

    Perus­suo­ma­lais­ten kan­taa saatan etäis­es­ti osa­ta arprikoi­da. MikkoM:n näke­mys­tä en uskalla lähteä arvaile­maan, mut­ta melkein se pitäisi tässä yhtey­dessä tuo­da esille.

    Sinäl­lään olisi ker­ras­saan eri­no­maista opetel­la pitämään mielessä se, että suurin osa ihmiskun­nan tekemästä työstä tätä nykyä on enem­män tai vähem­män “tuot­tam­a­ton­ta”, ja aivan jul­me­tut määrät siitä suo­raan tai epä­suo­rasti sekä yksilöi­den että pla­nee­tan ter­vey­delle vahingollista.

    Eli huo­man­net, että “kan­nat­tavu­u­den” määrit­te­ly mah­dol­lisim­man kapeasti vain joidenkin taloudel­lis­ten tun­nus­luku­jen perus­teel­la on mitä suurim­mas­sa määrin aivan saman­laista kyseisen ter­min uudelleenmäärittelyä.

    Eivätkö huolto­var­muu­den kannal­ta ole tärkeitä ravin­non lisäk­si myös puh­das ilma ja hap­pi, sekä vesi, ai niin, ja riit­tävä läm­pö (eli ihmiselle sopi­va läm­pöti­la)? Eli­nolo­suhtei­demme siedet­tävyys on kaiken kaikki­aan varsin moni­ta­hoinen asi­akokon­aisu­us, kuten huoltovarmuuskin.

    Ulot­tuuko huolto­var­muus ajat­telun huoltoon tai kie­len­huoltoon ja KULTTUURIIN? Tääl­läkin kir­joitel­laan usein ihan liikaa vain taloud­es­ta, ja toki se on tärkeä. Pitkään huolta­mat­ta ollut kieli tai kie­lenkäyt­tö (myös tek­stis­sä) saat­taa kuitenkin alkaa särähtää pahastikin jonkun kor­vaan. Sama voi koskea jopa mielip­iteitä, jot­ka jois­sain somekeskusteluis­sa saat­ta­vat tul­via suo­ras­taan yli äyräi­den. Taiteessa ja tieteessä pitäisi kai kuitenkin sal­lia vapaus, mut­ta miten on mielip­i­teen ilmaisun laita? 

    Onko isokin syn­ti, jos esimerkik­si lausuu runon? Kaik­ki riip­puu kuitenkin aina tulkin­noista, jol­loin esimerkik­si niinkin via­ton värssy, kuin esimerkik­si Kaar­lo Kram­sun “Sua lem­min”, tai J.H. Erkon “Pen­sai­ta ja pui­ta”, voi ehkä olla väärässä paikas­sa (jälkim­mäi­nen siis mielum­min vaik­ka Keskus­puis­tossa kuin jos­sain tiivistäjien ‘salaka­pakas­sa’ Kallion kuplas­sa), ja ajas­sa lausut­tuna jopa vaar­alli­nen. Vai voiko? 

    Miten Väinämöi­nen aikoinaan lauloi Jouka­haisen suo­hon? Novi­isi ei tuo­hon kai vielä pysty, ehkei kovin hel­posti kan­di­daat­tikaan. Mis­tä helsinkiläi­nen löytää lähim­män suon, mis­sä voisi tätä har­joitel­la ja taito­jaan paran­taa? Mikäs se on maa­jussin pel­loil­lansa har­joitel­la, vaan löy­tyykö Keskus­puis­tos­ta edes suon silmäkkeitä tai puroa, jon­ka äärelle runo sopisi? Entä, jos halu­aa har­joitel­la lausumaan Eino Leinon “Syys­met­sässä” tai Kös­si Kaa­tran runon “Valmi­ina”?

    Kyl­lä me kaupunki­laiset tarvit­semme met­siä, kent­tiä ja vapai­ta ranto­ja, joiden äärelle pääsee vaik­ka joka toinen ilta! (Kaikki­han eivät runo­ja ehkä har­ras­ta, joten pyy­dän heiltä anteek­si kaikkea, ehkä ‘rön­syk­sikin’ tulkit­tavaa, jota olen tässä ja muis­sa kir­joituk­sis­sani mah­dol­lis­es­ti harmik­seen tek­stik­si naputellut.)

  129. Juho Laatu: Aloite­taan tietenkin suurim­mista syn­ti­sistä itses­tään, eli helsinkiläi­sistä, jot­ka voisi­vat antaa julis­tuk­sen, että luop­u­vat mak­si­maalisen kasvun tavoittelustaan

    Moon luop­unut siitä jo. Mihin voin allekirjoittaa?

    Kulu­tamme kak­sios­samme sähköä puo­let keskiar­voa vähem­män. Emme omista ensim­mäistäkään autoa. Emme omista lem­mikke­jä. Ajoit­taista matkustelua luku­unot­ta­mat­ta kumpikaan ei har­ras­ta vapaa-ajalle mitään sel­l­aista jol­la olisi kiis­tat­ta merkit­täviä ympäristövaikutuksia.

    Vaimo syö kasviksia. Minäkin söin var­maan kymme­nen vuot­ta, nyt enää vain kotona kos­ka uskon voivani parem­min kun saan enem­män eläin­prot­skua ja ‑ras­vaa.

    Ostan vaat­tei­ta harkiten ja käytän ne lop­pu­un. Vuosia ostin kirp­pareil­ta kunnes oli myön­net­tävä, että uusia (ja usein myös laadukkaampi) saapi halvemmalla.

    Ruokaa luku­unot­ta­mat­ta prefer­oin han­kkia sec­ond hand­inä kos­ka se säästää sekä rahaa että luon­toa eikä käytet­ty tavara tätä nykyä enää useinkaan häpeä uudelle oikeas­t­aan mitenkään (pätee varsinkin elektroniikkaan).

    Muis­tu­tatko taas mik­si suo­ma­laisen keskiver­tomaalaisen elin­ta­pa onkaan ympäristöä kuitenkin paljon vähem­män rasittava…? 

    Thore­au’­mainen pako luon­toon kera oman tuvan ja maapläntin joka tar­joaa ruoan 24/7 year in year out on mah­do­ton unel­ma 7 mil­jardin ihmisen toteuttaa.

    Ei se onnis­tunut sitä pait­si edes miekkoselta itseltään. Jos ei köpötel­lyt suo­raan mam­man lieden ääreen niin sit­ten kur­jan maaplänt­tin­sä vuokraisän­nän vai­mon liha­p­a­to­jen ääreen heti kun vel­likel­lo vaan sat­tui kilkattamaan.

    Sik­si kaupun­git. Ja sik­si vain kaupun­git voivat ratkaista pla­neet­tamme ongelmat.

    Keino­li­ha on tot­ta (tek­stu­uris­sa vielä paran­tamisen varaa). Mul­la­ton kas­va­tus on tot­ta. Se voidaan tehdä enem­män tai vähem­män sul­je­tuk­si — ja automaat­tisek­si — jär­jestelmäk­si jos­sa niin veden kuin val­onkin saan­ti on opti­moitu. Ehkä tuotan­to viedään maan alle tai val­tameri­in, tai tornei­hin ver­tikaa­likas­vatuk­seen (tai kaikki­in niistä).

    Aurinkoen­er­gia on tot­ta (maaläm­pö, aurinkopa­neel­it, pas­si­iviset aurinkok­eräimet, jne). Ydin­voima on tot­ta (ehkä fuu­siokin joskus, mene ja tiedä).

    Robot­ti­au­tot on tot­ta. Dronekul­je­tuskopter­it on tot­ta. Maglev-junat on tot­ta. Ehkä pian se hiton hyperloopikin.

    Ihmi­nen kek­sii, ei sik­si että on lähtöko­htais­es­ti niin hiton viisas, vaan kos­ka on niin pirun mukavuudenhaluinen.

    Sik­si moni tekee myös palkat­ta töitä kos­ka palk­in­tona on lisää mukavu­u­den­halua (ja sille on tun­netusti vaikea määritel­lä hintaa).

    Voisin kyl­lä itsekin ihan mielel­läni vai­h­taa euroopan sisäisen lennon junan kyyti­in. Mut­ta tois­taisek­si lennän — en kyl­läkään edes joka vuosi — kos­ka työ­nan­ta­ja ei suos­tu hyvit­tämään mitenkään sitä, että menisinkin lomaile­maan maito­ju­nal­la. Minkä toki ymmärrän.

    Balt­ian junay­hteys — ja vaik­ka tun­neliy­hteys Tallinnaankin — kyl­lä saadaan jos ote­taan pro­jek­tik­si. Ei olla otettu.

  130. JY: Kylmä fak­ta kuitenkin on että automa­ti­saa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio (pil­vipalve­lut) tarvit­se­vat paljon vähem­män työvoimaa, kuin per­in­teiset it-tuotan­to­ta­vat. Työ­paikat eivät siis mon­estikaan siir­ry, vaan katoa­vat kokon­aan. Kehi­tys tulee aiheut­ta­maan tulev­ina vuosi­na aikamoista tur­bu­lenssia alan työ­paikois­sa Suomes­sa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla.

    Kyl­lä ja juuri sik­si pitäisikin alkaa jo kiireesti miet­timään ihmistyön jälkeistä aikaa.

    Se on se val­ta­va henk­i­nen kahle joka pitää pystyä murtamaan.

    Miten toteutetaan, miten rahoite­taan. Miten opetel­laan elämään niin ettei naa­puria ole pakko ole­tusar­vois­es­ti tappaa?

    Sin­ul­lakin lie­nee tähän ehkä jonkin­lainen idea jota olet takaraivos­sa pyöritel­lyt? Kuulisin mielelläni.

  131. spot­tu: Suomes­sa on taho­ja jot­ka pyrkivät maa­han­muu­ton voimakkaaseen rajoit­tamiseen, ja laito­ja, jot­ka pyrkivät myös työperäisen maa­han­muu­ton rajoit­tamiseen. Täältä suun­nas­ta saat­taisi löy­tyä peräänku­u­lut­tami­asi ehdotuksia.

    Brit­tikon­ser­vati­iv­it ovat kehit­tämässä täl­laista maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa. Ensim­mäisenä alkaa lähtölasken­ta ulko­maalaisille lääkäreille: https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/oct/06/telling-nhs-doctors-go-home-self-harming-madness
    Tässä on ideaa laat­u­laiseen väestöpoli­ti­ikkaan: koulute­tut ihmiset, joille löy­tyy töitä muual­takin, on kaikkein helpoin saa­da lähtemään, joten aloite­taan vähen­tämi­nen heistä.

  132. Markku af Heurlin: Kyl­la mut­ta busse­ja pystyy kulke­maan vas­taaavasti kolme ker­taa tiheam­min. Nama kap­si­teetit menevat liki­main pait­tain. Mut­ta bus­sil­in­jas­tao kyke­nee haarautumaan.

    Mihinköhän tämä väite perus­tuu, kun ei meil­lä Otaniemessä liiken­netekni­ikan opin­nois­sa täl­läis­es­tä ole puhuttu?

    Enkä myöskään muual­la ole tämän tapaiseen väit­teeseen tör­män­nyt, kuin joidenkin raiti­oli­iken­teen vas­tus­ta­jien puheissa.

  133. Uskon että maalaiset ampu­vat itseään jalka­an, kun olet­ta­vat Helsin­gin ole­van se suurin viholli­nen. Pitkäl­lä tähtäimel­lä Helsin­gin tai kaupunki­lais­ten etu on myös suomen maaseudun etu: Kun helsinkiläisil­lä on varaa kulut­taa, nämä tule­vat käyt­tämään maaseudun matkailu- ym. elämys­palvelu­ja, laadukkai­ta maat­alous­tuot­tei­ta ym. Jos Suo­mi pystyy säi­lyt­tämään elin­ta­son­sa ja eri­laiselle luo­valle työlle riit­tää kysyn­tää, tulee maaseu­tu tar­joa­maan näille ihmisille myös mah­dol­lisen paikan sijoit­tua tekemään työtään. Etelä-Kar­jala vauras­tui aikanaan huo­mat­tavasti Pietarin läheisyy­den vuok­si, samoin Helsin­ki vauras­tut­taa maaseutua.

    Sen sijaan jos helsin­gin hyv­in­voin­tia ale­taan tarkoituk­sel­lis­es­ti kuris­ta­maan, nuoret ja kaikkein osaavin ja lah­jakkain väki tulee muut­ta­maan muualle ja Suo­mi muut­tuu entistäkin enem­män taka­pa­ju­lak­si. Köy­hempi Helsin­ki toden­näköis­es­ti kulut­taa halvem­pia ja sar­jatuotet­tu­ja tuot­tei­ta, kos­ka se lähi­tuotan­nos­ta ym. fantsus­ta hip­ster­imeiningistä tykkäävä poruk­ka on muut­tanut muualle. Maat­alous muut­tuu teol­lisek­si bulkki­tavaran tuotan­nok­si sen sijaan että se tuot­taisi laadukas­ta pientuotantoa. 

    Nyt on käyn­nis­sä raken­nemuu­tos joka jatkuu aikansa. Uskon että jos tämä raken­nemuu­tos saa tapah­tua oma­l­la pain­ol­laan, jos­sain vai­heessa tulee vas­taan tas­apain­oti­lanne, jos­sa maaseu­tu ei enää menetä väestöään kaupunki­in. Annetaan luo­van tuhon tapah­tua, mut­ta hal­li­tusti. Osa Suomes­ta toden­näköis­es­ti autioituu, mut­ta maaseudul­ta tulee löy­tymään myös ne jotkin elin­voimaiset voit­ta­jaseudut, jot­ka pystyvät tar­joa­maan maail­malle näi­den kaipaamia palvelu­ja ja tuot­tei­ta. Ilmas­ton­muu­tos ja väestönkasvu pitävät huolen siitä, että suo­ma­laisil­la pel­loil­la tulee ole­maan kysyn­tää jatkos­sakin. Samoin suo­ma­lainen luon­to tulee kiin­nos­ta­maan ihmisiä jatkossakin.

  134. Cap­tain Awe­some:
    Ylivieskan lokaa­tio ei ainakaan tässä maail­mas­sa lupaa hirveän lois­tavaa tulevaisuutta.

    Ylivies­ka näyt­tää ole­van kasvukeskus. Saanut 2010 ‑luvul­la joka vuosi muut­tovoit­toa sekä Suomes­ta, että ulko­mail­ta. Lisäk­si alueel­la syn­tyy run­saasti lap­sia. Väk­iluku nous­sut 14000->15000.

    Työt­tömyys 12,2% eli pääkaupunkiseudun luokkaa. Työtä antaa met­al­li­te­ol­lisu­us, mekaa­ni­nen puun­jalostus ja it-alakin 100 henkilön ver­ran. Lisäk­si on paikalli­nen kau­pan ja julk­isten palvelu­jen keskus.

    Huonom­minkin voisi mennä.

  135. Cap­tain Awe­some:
    Se, mihin ihmiskun­nan pitäisi oikeasti valmis­tua, olisi päästä jonkin­laiseen yhteisym­mär­ryk­seen siitä miten mah­dol­lis­te­taan ihmis­ar­voinen elämä suurim­mal­la osalle ihmiskun­taa jon­ka työlle ei tule­vaisu­udessa ole enää mitään käyttistä.

    Tämä kaikkien sota kaikkia vas­taan hupenevista työ­paikoista on puh­das­ta jär­jen köyhyyttä.

    Miten itse lähtisit täl­laista ongel­maa rak­en­tavasti purka­maan jos saa­nen kysyä…? 

    Luovu­taan per­in­teis­es­tä ydin­per­he­mallista, sal­li­taan moni­avioisu­us ja seksin myyminen.
    Vapaute­taan kaik­ki päi­h­teet, huumeet, aseet ja sal­li­taan mah­dol­lisu­us tien­ata rahaa näi­den kaupankäynnillä.
    Lisätään met­sästys ja kalas­tus jokamiehenoikeuk­si­in ja pois­te­taan liiken­nesään­nöt tieliikenteestä.
    Velvol­lis­us käy­dä nykyisen­tyyp­pistä perusk­oulua poistetaan.
    Lisätään armei­joiden määrära­ho­ja ja lakkaute­taan YK.

  136. Cap­tain Awe­some: Kyl­lä ja juuri sik­si pitäisikin alkaa jo kiireesti miet­timään ihmistyön jälkeistä aikaa.

    Se on se val­ta­va henk­i­nen kahle joka pitää pystyä murtamaan.

    Miten toteutetaan, miten rahoite­taan. Miten opetel­laan elämään niin ettei naa­puria ole pakko ole­tusar­vois­es­ti tappaa?

    Muu­tos olisi var­maan helpom­pi, jos koko maail­mas­sa elet­täisi­in niin kuin Pohjo­is­mais­sa tai edes niin kuin Kes­ki-Euroopas­sa. Mut­ta kun ei eletä, eikä kansal­lisil­la päätök­sil­lä voi­da saa­da aikaan ratkaisua. Tässä asi­as­sa on aika help­po vaipua pes­simis­mi­in. Toden­näköis­es­ti maail­mas­sa siir­ry­tään pikkuhil­jaa takaisin protektionismiin.

  137. Cap­tain Awe­some: Moon luop­unut siitä jo. Mihin voin allekirjoittaa?

    Kulu­tuk­sen rajoit­ta­mi­nen yksilö­ta­sol­la on hyvä asia. Lisäk­si vaa­di­taan toimia yhteisö­jen tasol­la, sil­lä se ei ole ratkaisu, että jotkut kulut­ta­vat ja jotkut eivät.

    Yksilö­ta­sol­la yksi ongel­ma on usein myös se, että oste­taan hyvää omaatun­toa kulut­ta­mal­la jotain vihreänä markki­noitua tavaraa. Taustal­la voi olla paljon muu­takin, ja yhden osa-alueen pain­ot­ta­mi­nen voi johtaa uno­hduk­si­in toisilla.

    Vihreässä kulut­tamises­sa on myös se ongel­ma, että luon­non kannal­ta ensisi­jaista olisi vähen­tää haitallis­in­ta kulu­tus­ta, ei lisätä vähem­män haitallista. Tuulivoiman ja aurinkovoiman lisäämi­nen on siis haitallista. Fos­si­ilien kulut­tamisen vähen­tämi­nen olisi hyödyl­listä. Vihreän kulu­tuk­sen lisäämi­nen voi usein lisätä kokonaiskulutusta.

    Sekä maaseudul­la että kaupungis­sa voi elää enem­män tai vähem­män haitallis­es­ti. Kumpikaan ei ole ratkaisu ongel­maan. Helsin­gin ongelmia ovat yleinen korkea kulu­tus­ta­so (liit­tyy varaku­u­teen), hiilen ja muiden fos­si­ilis­ten run­san käyt­tö, run­sas betonin ja muiden resurssien käyt­tö jatku­vaan rak­en­tamiseen, vihrei­den aluei­den hävit­tämi­nen, paikallisen väestönkasvun ihan­noimi­nen, ja muukin kaupun­gin yleinen mak­si­maaliseen kasvu­un tähtäävä asenne.

    Oma resep­ti­ni on yksinker­tainen. Pitäisi luop­ua väestön kas­vat­tamis­es­ta, luon­non jatku­vas­ta lisä­val­jas­tamis­es­ta talouden resurssik­si, ja fos­si­ilien poltos­ta läh­es täysin. Yksi­tyisko­hti­in ei tarvitse juurikaan puut­tua, jos nuo pääko­h­dat (ja joitain pienem­piä vas­taavia rajoituk­sia) toteutetaan. Ihmi­nen löytää hel­posti mukav­im­mat vai­h­toe­htoiset toim­intata­vat uusien reunae­hto­jen astut­tua voimaan.

    En siis usko siihen, että eri­lais­ten uusien “vihrei­den” tekni­ikoiden ja kulu­tus­tavaroiden uusi tuotan­to ratkai­sisi ongel­mat. Uusien tekni­ikoiden tutkimista pitää tukea, mut­ta uuden vihreän kulu­tuk­sen tukem­i­nen on jo haitallista (vaikka­pa raideli­iken­teen tukem­i­nen, tai jatku­va tuuli­tuotanon tukem­i­nen (ilman mitään sidok­sia fos­si­ilis­ten polt­tamisen tai muun liiken­teen vähentämiseen)).

    1. Tämä Juho Laadun kir­joit­telu Helsin­gin kasvun turmi­ol­lisu­ud­es­ta alkaa tun­tua jankut­tamiselta, joten toivoisin siir­ryt­tävän jo uusi­in aiheisiin.

  138. Tuo­mas L.: Pitkäl­lä tähtäimel­lä Helsin­gin tai kaupunki­lais­ten etu on myös suomen maaseudun etu: Kun helsinkiläisil­lä on varaa kulut­taa, nämä tule­vat käyt­tämään maaseudun matkailu- ym. elämys­palvelu­ja, laadukkai­ta maat­alous­tuot­tei­ta ym.

    Mut­ta eikö ole myös niin, että kun maaseudul­la on varaa kulut­taa, se on myös Helsin­gin ja kaupunki­lais­ten etu? Mik­si tilanne olisi niin epäsym­metri­nen, että maaseudun tulisi elää helsinkiläis­ten pöy­dältä putoav­il­la muruil­la, eikä toisin päin? Kaupunkien etu­ja korostavi­in asen­teisi­in tun­tuu usein liit­tyvän jokin fun­da­men­taa­li­nen usko kaupunkien parem­paan tuot­tavu­u­teen ja maaseudun elämiseen almuilla.

    Etelä-Kar­jala vauras­tui aikanaan huo­mat­tavasti Pietarin läheisyy­den vuok­si, samoin Helsin­ki vauras­tut­taa maaseutua.

    Voi kai yhtä hyvän tode­ta, että Pietari hyö­tyi siitä, että Suomen maaseu­tu kykeni tuot­ta­maan sille elin­tarvikkei­ta ja muu­ta. Kyse on siis sym­bioosista ja kau­pankäyn­nistä, ei siitä että yksi osa­puoli lahjoit­taisi jotain toiselle.

    Annetaan luo­van tuhon tapah­tua, mut­ta hal­li­tusti. Osa Suomes­ta toden­näköis­es­ti autioituu, mut­ta maaseudul­ta tulee löy­tymään myös ne jotkin elin­voimaiset voit­ta­jaseudut, jot­ka pystyvät tar­joa­maan maail­malle näi­den kaipaamia palvelu­ja ja tuot­tei­ta. Ilmas­ton­muu­tos ja väestönkasvu pitävät huolen siitä, että suo­ma­laisil­la pel­loil­la tulee ole­maan kysyn­tää jatkos­sakin. Samoin suo­ma­lainen luon­to tulee kiin­nos­ta­maan ihmisiä jatkossakin.

    Luon­to tulee tosi­aan kiin­nos­ta­maan jatkos­sakin (toiv­ot­tavasti sitä on vielä vähän jäl­jel­läkin). Siitä että tuhon kan­nat­taisi antaa tapah­tua olen hie­man eri mieltä. On nimit­täin niin, että jos eletään viidakon lakien mukaan, raha ja val­ta keskit­tyvät jon­nekin. Sik­si moder­nit yhteiskun­nat ovat keksi­neet keino­ja rajoit­taa monop­o­lisoi­tu­mista, var­al­lisu­u­den keskit­tymistä har­voille, ja johtavien taho­jen yksipuolista komen­to­val­taa. Tämä kos­kee jos­sain määrin myös kaiken keskit­tämistä johdon lähelle (tai Helsinki­in tässä tapauksessa).

    Helsinkiläis­ten näkökul­ma on usein se, että kaupunkia kan­nat­taisi kas­vat­taa, ja val­taa ja ihmisiä keskit­tää sinne. Näin ajat­tel­e­vat pääsään­töis­es­ti kaik­ki kylä­pa­hasetkin, ja kaik­ki keskuk­set. Jokainen uskoo itseen­sä, mikä on sinän­sä ter­ve ilmiö. Kyse on kuitenkin luon­non­laista, jol­la ei ole vielä mitään tekemistä sen kanssa, miten asioi­ta kan­nat­taisi koko yhteisön hyv­in­voin­nin näkökul­mas­ta kat­soen hoitaa.

    Vahvin tapaa kerätä ympärilleen val­taa, rahaa ja ihmisiä, ja val­ta ja raha houkut­tel­e­vat ihmisiä kerään­tymään niiden liepeille. Voi siis olet­taa, että helsinkiläiset usko­vat omaan kasvu­un­sa ja sen muillekin tuomi­in etu­i­hin jonkin ver­ran enem­män kuin on järkevää.

    Täl­lai­sista syistä ajat­te­len, että pääsään­tö on se, että köy­himpi­en, pien­impi­en, heikoimpi­en ja keskus­tas­ta sivus­sa ole­vien etu­ja kan­nat­taa aina akti­ivis­es­ti hie­man puo­lus­taa. Jos näin ei tehdä, tilanne luisuu tyyp­il­lis­es­ti liikaa siihen toiseen, vahvimpia suo­si­vaan suun­taan. Opti­mi on jos­sain hie­man keskemmällä.

  139. Tuo­mas L.: Maat­alous muut­tuu teol­lisek­si bulkki­tavaran tuotan­nok­si sen sijaan että se tuot­taisi laadukas­ta pientuotantoa. 

    Tämä on aivan täyt­tä potaskaa.

    Tehomaat­alous ja vuosikym­menten sijoi­tus tutkimuk­seen ja jalostuk­seen tuot­ta­vat sitä laat­ua, eikä mikään huuhaaluomudiipadaapa.

  140. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä Juho Laadun kir­joit­telu Helsin­gin kasvun turmi­ol­lisu­ud­es­ta alkaa tun­tua jankut­tamiselta, joten toivoisin siir­ryt­tävän jo uusi­in aiheisiin.

    Ehkä myös kiität siitä, että en ole hairah­tunut sivupoluille, vaan olen tukenut blo­gia pysymäl­lä tietois­es­ti kom­men­toi­jille itse aset­ta­mas­sasi aiheessa, eli siinä, onko keskus­puis­ton rak­en­t­a­mi­nen hyvä vai huono asia.

  141. Juho Laatu: Ehkä myös kiität siitä, että en ole hairah­tunut sivupoluille, vaan olen tukenut blo­gia pysymäl­lä tietois­es­ti kom­men­toi­jille itse aset­ta­mas­sasi aiheessa, eli siinä, onko keskus­puis­ton rak­en­t­a­mi­nen hyvä vai huono asia.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten täl­lä Osmon vas­taan­otol­la oli joku Peak Oil ‑hep­pu. Se lait­toi jokaiseen kom­ment­ti jotain peakoiljut­tua. Hupaisaa, mut­ta myös rasit­tavaa. Tun­net­tu­ja jankut­ta­jia ovat myös nim­imerk­it “Liian van­ha” ja “Sep­po Korp­poo”. On muitakin, mut­ta kos­ka metakeskustelu on tyl­sää, niin päätän kom­ment­ti­ni tähän.

  142. tuen mak­sa­ja: Tun­net­tu­ja jankut­ta­jia ovat myös nim­imerk­it “Liian van­ha” ja “Sep­po Korppoo”.

    Tun­nen kyseiset herrat/henkilöt varsin asial­lisi­na kir­joit­ta­ji­na, jot­ka eivät hymis­tele lau­man mukana, vaan joil­la on usein virk­istäviä nor­maal­ista taus­ta­ju­tustelus­ta esi­in nou­se­via perustel­tu­ja kan­nan­ot­to­ja. Voi olla, että he joskus myös tois­ta­vat uudelleen jotain aiem­min sanomaansa (jankut­ta­vat?). Joskus jo aiem­min esi­in tuo­tu­jen näkölul­mien tois­to (tai uudelleen­muo­toilu) voi olla turhaa, mut­ta joskus myös tarpeen ja ter­ve­tul­lut­ta vastapain­ona jollekin toisen suun­taiselle vään­nölle (janku­tuk­selle?). On hyvä että pal­stal­la on esille tulleisi­in näkökul­mi­in sekä kri­it­tis­es­ti että myötä­sukaises­ti suh­tau­tu­via kommentteja.

  143. tuen mak­sa­ja: Muu­ta­ma vuosi sit­ten täl­lä Osmon vas­taan­otol­la oli joku Peak Oil ‑hep­pu. Se lait­toi jokaiseen kom­ment­ti jotain peakoiljut­tua. Hupaisaa, mut­ta myös rasit­tavaa. Tun­net­tu­ja jankut­ta­jia ovat myös nim­imerk­it “Liian van­ha” ja “Sep­po Korp­poo”. On muitakin, mut­ta kos­ka metakeskustelu on tyl­sää, niin päätän kom­ment­ti­ni tähän.

    Olisi jok­seenkin muka­va jos kaik­ki blo­gin kom­men­toi­jat nou­dat­taisi­vat jonkin­laisia käyt­täy­tymis­sään­töjä. Ei janku­tus­ta eikä muiden irvailua, vaan eri­lais­ten mielip­itei­den kun­nioi­tus­ta. Monille tun­tuu vain ole­van kovin vaikea hyväksyä sitä, että toiset kehtaa­vat olla eri mieltä, vaik­ka he itse ovat hyvin jyrkästi jo tuoneet esille lop­ullisen totuuden.

    Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa tavat­toman kiin­nos­tavasti, tavanomaisimpia aja­tus­mall­e­ja haas­taen. Luen hänen ajatuk­si­aan aina suurel­la mielenkiinnolla.

    Muis­sa kom­menteis­sa on kuitenkin liikaa sel­l­ais­takin, johon en oikeas­t­aan viit­sisi aikaani käyt­tää. Hyvien kom­ment­tien etsimi­nen joukos­ta käy työstä, ja sik­sikin osal­lis­tun keskustelui­hin vähem­män kuin Soin­in­vaara ansaitsisi.

    Mitäpä jos koet­taisimme kaik­ki, vaikka­pa kun­nioituk­ses­ta blo­gi-isän­täämme kohtaan, paran­taa keskustelun tasoa?

  144. Sakke: Mis­tä helsinkiläi­nen löytää lähim­män suon, mis­sä voisi tätä har­joitel­la ja taito­jaan parantaa? 

    Runon­loi­hd­in­ta onnis­tuu suol­la Slåttmossenis­sa (Jakomä­jesä). Link­ki kart­taan: http://tinyurl.com/jym8los

    Kaiken kaikki­aan 30 hehtaaria, eli eiköhän tuo riit­täne ainakin aloit­tel­e­valle Väinämöiselle…

  145. Marko Hami­lo: Mui­hin ilman­su­un­ti­in täy­tyy men­nä todel­la kauas ennen kuin löytää mitään erämaata.

    Mel­on­nas­ta — ja varsinkin sen helsinkiläis­es­tä poten­ti­aal­ista — voisin hel­posti kir­joit­taa pienois­ro­maanin, mut­ta allekir­joit­ta­neen lie­nee taas paras­ta aloit­taa oma säästökam­pan­ja, että pääsee ääni mon­imuo­toisem­min esille.

    Totean­pa­han vain, että Itik­ses­tä pääsee dösäl­lä Land­bo­hon 15–20 min­uutis­sa ja Sipoon kor­pi alkaa siitä kun astuu bus­sista ulos…

    Jos Gena­träskin ympäristö ei ole erä­maa­ta, niin enpä tiedä mikä sel­l­aista sit­ten voisi ylipäätään olla.

  146. Pekka T.: Olisi jok­seenkin muka­va jos kaik­ki blo­gin kom­men­toi­jat nou­dat­taisi­vat jonkin­laisia käyt­täy­tymis­sään­töjä. Ei janku­tus­ta eikä muiden irvailua, vaan eri­lais­ten mielip­itei­den kunnioitusta.

    - — -

    Mitäpä jos koet­taisimme kaik­ki, vaikka­pa kun­nioituk­ses­ta blo­gi-isän­täämme kohtaan, paran­taa keskustelun tasoa?

    Perus­pes­simistinä en oikeas­t­aan het­keäkään usko, että kau­ni­it ajatuk­sesi parem­mas­ta vies­timis­es­tä saat­taisi­vat pelkäl­lä hyväl­lä tah­dol­la toteu­tua, mut­ta saa­han sitä aina tietysti toivoa niin.

    Kävimme tämän saman keskustelun viimek­si viime syksynä, ynnä ehdotet­ti­in paran­nuk­sia blo­gialus­tan kom­men­toin­ti­in ylipäätään.

    En ole var­ma onko mikään todel­la muut­tunut syksys­tä muuksi.

    Kun maail­man mah­tavim­man maan ylipääl­likkyy­destä kisaa­vatkaan eivät pysty asial­liseen keskustelu­un, eivät sit­ten mil­lään, niin en oikein onnis­tu näkemään, että miten rak­en­ta­va tai peräti kan­nus­ta­va keskusteluilmapi­iri voitaisi­in saa­da aikaisek­si jos­sain blo­gin kom­men­toin­tipal­stal­la jos­sa ihmiset eivät pääsään­töis­es­ti kom­mu­nikoi edes oma­l­la nimellään.

    Mut­ta ehdot­tomasti ainakin oma­l­ta osaltani lupaan skarpa­ta tässäkin asiassa.

  147. Lau­ri Kumpu­lainen: Tämä on aivan täyt­tä potaskaa.

    Tehomaat­alous ja vuosikym­menten sijoi­tus tutkimuk­seen ja jalostuk­seen tuot­ta­vat sitä laat­ua, eikä mikään huuhaaluomudiipadaapa. 

    Joo, ja ABC-huolta­mot ovat samoin vuosikym­menten kehi­tystyön tulos, ja nämä tyy­dyt­tävät kulut­ta­jien tarpeet mak­si­maalisel­la tehokku­udel­la, toisin kuin kallion diibadaabakahvi­lat. Samoin joku kar­jala-olut vs. pien­pan­i­mon impe­r­i­al stout.

    Yrit­täjä voi saa­da tuotan­nos­taan lisää tuloa joko tehosta­mal­la tuotan­toa tai innovoimal­la uusia kalli­impia tuot­tei­ta. Tehost­a­mi­nen on lop­u­ton kierre, kos­ka kaik­ki pyrkivät tehosta­maan, kil­pail­e­vat hin­noil­la ja kat­teet jäävät olemat­tomik­si. Kysymyshän on maaseudun osalta siitä, myy­däänkö kulut­ta­jille juus­toa viidel­lä eurol­la kilo vai 25 eurol­la, ja kuin­ka paljon tukkukaup­pi­aat ym. otta­vat välistä. Tehomaat­alous ja vuosikym­menten sijoi­tus tutkimuk­seen ja jalostuk­seen, yritäpä näil­lä markki­noi­da ja brändätä kulut­ta­jille tuot­tei­ta. Min­ulle on peri­aat­teessa ihan sama, onko taustal­la minkälainen tuotan­to tai tutkimus, olen­naista on se, että tar­jol­la on yksilöl­lisiä, kiin­nos­tavia ja laadukkai­ta tuot­tei­ta, joista olen valmis mak­samaan enem­män. Jos paikallisu­us sisäl­tyy tuot­teen “tari­naan”, sekin luo lisäarvoa. 

    Bulkki­tavaras­ta en mak­sa yhtään ylimääräistä ja ne ovat yleen­sä kau­pan omia merkke­jä. Näi­den koti­maal­la ei ole mitään merkitystä.

  148. Näis­sä keskusteluis­sa uno­htuu usein se seik­ka että maalaisu­u­den ja kaupunki­laisu­u­den puo­lus­ta­jat näkevät maail­man kokon­aan omien silmälasien­sa läpi. Maalaisu­u­den puo­lus­ta­jat vetoa­vat siihen että kaupunki­laiset tarvit­se­vat lenkkipolkua ja tilaa ympäril­lä ja että tiivi­isti raken­netut kaupun­git ovat “slum­me­ja”. Heille helsinkiläis­ten riita keskus­puis­ton muu­ta­mas­ta hehtaarista on man­naa. Ja vetoa­vat siihen että kaupunki­lais­ten esi-isät ovat kaik­ki olleet maalaisia, joten maalaiset ovat ain­oat jot­ka puo­lus­ta­vat Suomea ja suo­ma­laisu­ut­ta ja vaali­vat per­in­teitä, ja sik­si toivo­vat että muut­toli­ike kään­ty­isi. Urbaani elämä ei siis ole hei­dän mielestä aitoa suo­ma­laisu­ut­ta, se on tuon­ti­itavaraa, jos ei muual­ta niin veriv­i­hol­lis­es­tamme Ruotsista!

    Itse olen pun­nin­ut mah­dol­lisu­ut­ta asua maal­la tai pikkukaupungis­sa, mut­ta aina tul­lut tulok­seen että ei kiin­nos­ta. Se päätös muut­taa maalle olisi pitänyt tehdä nuore­na, enenkuin oli per­het­tä ja olisi ollut mah­dol­lisu­us löytää sieltä työ­paik­ka. Sit­ten ostaa joku isom­pi pytin­ki, esim joku van­ha kansak­oulu ja alkaa viet­tä unel­maelämää a´la Strömsö.

    Syy mik­si en toteut­tanut Ström­sö-unel­maani on että pelkään jääväni yksin, jos muut­taisin maalle. Vai­moni on kotoisin maal­ta ja hänen ja hänen van­hempi­en­sa tari­noi­ta kuul­tuani olen tul­lut siihen tulok­seen että maal­la on kur­jaa, siel­lä sanel­e­vat kyläpääl­liköt muiden elämää, ei saa kalas­taa lähi­järvel­lä eikä saa met­sästä jos ei omista tarpeek­si maa­ta jne, ja jos joku halu­aa rak­en­taa melu­a­van ja pölyävän kivimurskaa­mon pikku­taa­ja­maan niin hän tekee sen. 

    Liiken­ney­htey­det maal­la ovat surkeat ja henkilöauto(i)sta ollaan riip­pu­vaisia. Mah­dol­lisu­udet juo­da alko­ho­lia rajoit­tuvat kalsarikän­nei­hin kotona, kos­ka kapakkan meno tak­sil­la mak­saa omaisuuden.

  149. XX: Luovu­taan per­in­teis­es­tä ydin­per­he­mallista, sal­li­taan moni­avioisu­us ja seksin myyminen.
    Vapaute­taan kaik­ki päi­h­teet, huumeet, aseet ja sal­li­taan mah­dol­lisu­us tien­ata rahaa näi­den kaupankäynnillä.
    Lisätään met­sästys ja kalas­tus jokamiehenoikeuk­si­in ja pois­te­taan liiken­nesään­nöt tieliikenteestä.
    Velvol­lis­us käy­dä nykyisen­tyyp­pistä perusk­oulua poistetaan.
    Lisätään armei­joiden määrära­ho­ja ja lakkaute­taan YK.

    For­mu­loitko ajatuk­sesi siten, että muillekin tulee mah­dol­lisek­si ymmärtää miten em. toimet muut­ta­vat työ­markki­noiden epäku­rant­teina hylkäämien työt­tömien ja sitä kaut­ta tulot­tomien ihmis­ten elon ihmisarvoiseksi?

    Käsitän itse ihmis­ar­von minim­i­ta­son siten, että kyseisen arvon ollessa voimas­sa, se ei oikeut­taisi ketään esimerkik­si sylkemään kenenkään päälle kos­ka ruma, köy­hä ja/tai likainen (tai jotain muuta).

    Oikein laveasti tulkit­tuna kyseiset “väli­in­putoa­jat” miel­let­täisi­in sama­nar­voisik­si kansalaisik­si vaikkei­vat töi­hin enää koskaan pää­sisikään. Käytän­nön tasol­la tarkoit­taisi ainakin sitä, että taat­taisi­in kat­to pään päälle ja ruokaa pöy­dälle. Ja kaiken­lainen ahdis­telu virkamiehen toimes­ta minimiin.

    Sinäl­lään­hän olemme jo ajat sit­ten luop­uneet ydinperhemallista.

    Pros­ti­tuu­tiokin on meil­lä laillista.

    Samoin alko­holi. Käytän­nössä pil­ven polt­telu omaan käyt­töön myös dekriminalisoitu.

    Aseitakin saa ostaa mielin­määrin jos nyt ei ihan seinähul­lu ole (mikä allekir­joit­ta­neenkin mielestä ihan perustel­tu syy evätä asehankinnat).

    Kalas­taa saa onkien ja pilkkimällä.

    Jos halu­aa met­sästää niin jahti­porukoi­hin pääsee kyl­lä mukaan, se on lähin­nä ilmoi­tus­lu­on­toinen asia. 

    En pidä hyvänä ideana, että jokainen humalainen saisi kuleskelle pöpe­liköis­sä vapaasti amputskele­mas­sa mil­loin mitäkin — ken­ties vain korvien välis­sä — risah­tavaa tai rasahtavaa.

    Liiken­nesään­töjä ei kun­nioite­ta nytkään, eikä varsinkaan kaupungeissa.

    Perusk­oulu­pakkoa ei ole. Opiskel­la voi myös himas­ta käsin.

    Tänä vuon­na 2886 M€ puo­lus­tusvoimille (koro­tus­ta 170 M€). Lisäk­si näytet­ty vihreää inflaa­tio­tark­istuk­sia suurem­mille koro­tuk­sille soti­las­menoi­hin. Mil­loin alka­is riit­tää? Vai onko vain liikaa riittävästi…?

    Sinäl­lään miinat ja maas­ta ammu­tut ilma­tor­jun­tao­hjuk­set ovat ain­oi­ta puo­lus­tusa­sei­ta, muut ovat hyökkäysa­sei­ta. Ja edel­lä mainit­tu­ja saisi yhden vuosi­bud­jan hin­nal­la maail­man tap­pi­in asti. Mut­ta ei kos­ka Ottawa (ja kos­ka on kivaa päästä soti­maan uusil­la leluil­la epäsään­nöl­lisen sään­nöl­lis­es­ti). Talvi­so­das­ta onkin luul­tavasti jo vierähtänyt aivan liian pitkään. Pitäisi var­maan aloit­taa suo­ma­lais­sukuis­ten vapau­tustalkoot taas…

    Maail­man talous­foo­ru­mi ja G8-maat ovat ehdot­ta­neet YK:n roolin supis­tamista pelkäk­si kirjasuosituskerhoksi.

    (No okei, toi viimeinen saat­toi olla vain allekir­joit­ta­neen omaa propagandaa…)

    Vaik­ka ihan uskonkin, että maail­man­rauha olisi paljon nopeam­min ja kestäväm­min (puhu­mat­takaan halvem­min) toteutet­tavis­sa jos mah­dol­lisim­man moni ihmi­nen ottaisi mah­dol­lisim­man mon­ta YK:n lis­taa­maa tietokir­jaa kätösi­in­sä ja sit­ten niinku luk­i­si­vat ne perske­les (ja jos eivät ymmärtäisi niin luk­i­si­vat uud­estaan tai vai­h­toe­htois­es­ti ymmärtäi­sivät edes pitää pään­sä kiinni).

    Tyhymyys on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Se ei katoa itestään, yo.

  150. XX: Näis­sä keskusteluis­sa uno­htuu usein se seik­ka että maalaisu­u­den ja kaupunki­laisu­u­den puolustajat

    Näis­sä keskusteluis­sa usein sekote­taan ilois­es­ti maaseu­tu, pikkukaupunki­laisu­us (=ei julk­ista liiken­net­tä lak­isääteisiä koulukul­je­tuk­sia luku­unot­ta­mat­ta) ja sit­ten asum­i­nen kaupungeis­sa (= joukkoliikennettä).

    Viime maini­t­ul­la moni puolestaan ymmärtää tarkoitet­ta­van oikeas­t­aan vain Helsinkiä (ja senkin osalta vain ns. kivikaupunkia).

    Kehä III on hip­stereille ehdot­tomasti liian lavea tulk­in­ta, Kehä I huono koska­pa Espoo ja Itä-Helsin­gin slum­mit, jol­loin­ka kaupunkia riit­täisi käytän­nössä vain jon­nekin Töölön, Alp­pi­lan ja Vallilan raja­maille asti (mihin hip­it tokikin kiiruh­ta­vat lisäämään Toukolan, Kumpu­lan ja Käpylän kos­ka muu­toin tun­tu­isi hywin pahalta).

    Tosi­hip­steri ei löy­dä kaupunkia kuin Punavuores­ta ja Kallios­ta. Mut­ta sil­loinkin muis­taa usein maini­ta ettei Suomes­sa oikeas­t­aan ole ensim­mäistäkään kaupunkia, vaik­ka ihan perusviehät­tävä kaupunki­mainen pikkukylä löytyykin.

  151. Cap­tain Awe­some: For­mu­loitko ajatuk­sesi siten, että muillekin tulee mah­dol­lisek­si ymmärtää miten em. toimet muut­ta­vat työ­markki­noiden epäku­rant­teina hylkäämien työt­tömien ja sitä kaut­ta tulot­tomien ihmis­ten elon ihmisarvoiseksi? 

    Vas­tauk­seni oli sarkas­mi. Mut­ta siihen suun­taan men­nään jos ei mitään tehdä.

  152. Cap­tain Awe­some: Tosi­hip­steri ei löy­dä kaupunkia kuin Punavuores­ta ja Kallios­ta. Mut­ta sil­loinkin muis­taa usein maini­ta ettei Suomes­sa oikeas­t­aan ole ensim­mäistäkään kaupunkia, vaik­ka ihan perusviehät­tävä kaupunki­mainen pikkukylä löytyykin. 

    Tosi­hip­stere­itä kan­takaupungis­sa asu­via ovat hyvin har­vat pk-seudun asukkaista. 

    Kehäkol­mo­nen on se veden­jaka­ja maaseudun ja esikaupunkialueen välillä.

    On tot­ta että oikea kaupun­ki alkaa vas­ta Ruskea­suon ja Käpylän kohdal­la mut­ta kaik­ki pk-seudun asukkaat eivät edes halu­aisi asua siinä.

    Kuvit­telisin että suurin osa keskus­puis­ton säi­lyt­tämisen kan­nal­la ole­vat asu­vat kan­takaupun­gin ja kehäkol­mosen väli­sis­sä lähiöis­sä, eivät he kan­takaupungista ole. Kan­takaupungis­sa on nimit­täin omia puis­tokokon­aisuuk­sia joiden säi­lymis­es­tä pide­tään kiin­ni. Jos joku aikoisi tosis­saan Kaivopuis­toon rak­en­taa asun­to­ja niin hänet nau­ret­taisi­in ulos.

    Yhtä asi­aa mitä ihmette­len että mik­si Malmin lento­kent­tää puo­lus­ta­maan on nous­sut niin suuri kansan­li­ike, mut­ta epäilen että he eivät ole niitä jot­ka asu­vat ken­tän ympäristössä, kos­ka se melun lisäk­si kokon­aan aidat­tuna estää liikku­mista. Jos sen ympäril­lä kas­vaa vähän pusikkoa ja kul­kee joku hiih­to­latu niin ei se minkään ulkoilu­alueen laat­u­ar­vo­ja vas­taa. Sikäli kun olen sen kansan­li­ik­keen touhu­ja seu­ran­nut niin se koos­t­uu läh­es kokon­aan muual­la asu­vista ilmailun ja moot­to­ri­urheilun har­ras­ta­jista sekä teknokra­tia-eli­itistä jolle kent­tä on arvovaltakysymys.

  153. Cap­tain Awe­some: Perus­pes­simistinä en oikeas­t­aan het­keäkään usko, että kau­ni­it ajatuk­sesi parem­mas­ta vies­timis­es­tä saat­taisi­vat pelkäl­lä hyväl­lä tah­dol­la toteu­tua, mut­ta saa­han sitä aina tietysti toivoa niin.

    Kun maail­man mah­tavim­man maan ylipääl­likkyy­destä kisaa­vatkaan eivät pysty asial­liseen keskustelu­un, eivät sit­ten mil­lään, niin en oikein onnis­tu näkemään, että miten rak­en­ta­va tai peräti kan­nus­ta­va keskusteluilmapi­iri voitaisi­in saa­da aikaisek­si jos­sain blo­gin kom­men­toin­tipal­stal­la jos­sa ihmiset eivät pääsään­töis­es­ti kom­mu­nikoi edes oma­l­la nimellään.

    Näin var­masti on, että pyrkimys parem­paan keskustelu­un on tuulimyl­lyjä vas­taan tais­telua. Mut­ta voim­me­han me edes yrit­tää, ainakin me, joille sivistynyt ja toisi­akin kun­nioit­ta­va keskustelu on arvo sinän­sä. Ne katkeroituneet sielut, joille tärkein­tä on muiden pilkkaami­nen ja vähät­te­ly, tuskin poterois­taan liikku­vat. Vaan hyvähän se olisi pienikin parannus.

    Viit­taus Amerikan pres­i­dentin­vaalei­hin on osu­va. Vaalit ovat olleet järkyt­tävää seu­rat­tavaa, kun siel­lä sen­tään val­i­taan ihmistä maail­man tärkeim­pään virkaan. Miten alas voikaan demokra­tia vajota?

  154. XX: Vas­tauk­seni oli sarkas­mi. Mut­ta siihen suun­taan men­nään jos ei mitään tehdä.

    Sel­ven­nätkö vielä, että mihin suun­taan ollaankaan menos­sa? Mielu­usti vaik­ka ilman sarkasmia.

  155. Cap­tain Awe­some: Sel­ven­nätkö vielä, että mihin suun­taan ollaankaan menos­sa? Mielu­usti vaik­ka ilman sarkasmia. 

    Sitä että jos työt ja toi­men­tu­lot lop­pu­vat suurelta osalta ihmisiä men­nään kohti anarkiaa.

  156. Juho Laatu: Minus­ta tun­tuu että kek­sit vain eri­laisia seli­tyk­siä, jot­ta Helsin­gin ei tarvit­sisi muut­taa vahin­gol­lista väestönkasvu­un tähtäävää politiikkaansa.

    Pitäisikö Helsin­gin tähdätä jotenkin väestön vähenemiseen? 

    Ja muutenkin en oikein nyt ymmär­rä mikä suuri oival­lus tässä kir­joit­telus­sasi on takana — voisitko tiivistää jotenkin ydin­sanomasi tai filosofi­asi niin että voitaisi­in nähdä mis­tä tämä ajatuk­sesi kehys oikein on peräisin.

    Ihmiset ovat vapai­ta muu­ta­maan — ei ketään pakote­ta muut­ta­maan Helsinki­in, moni kuitenkin kokee että oman hyv­in­voin­nin kannal­ta olisi syytä tehdä niin, mik­si ei. Parem­pi kai men­nä sinne mis­sä töitä on kuin odot­taa että työt tuli­si­vat sin­un luoksesi.

    Laa­jem­min, OECD:n raportti:

    https://www.oecd.org/eco/growth/Growth_of_cities_Duranton.pdf

    We have iden­ti­fied four key dri­vers of the pop­u­la­tion growth of cities in devel­oped economies. First, trans­porta­tion and hous­ing sup­ply. Sec­ond, ameni­ties. Third, agglom­er­a­tion effects, in par­tic­u­lar those relat­ed to human cap­i­tal and entre­pre­neur­ship. And fourth, tech­nol­o­gy and shocks to spe­cif­ic cities or industries

    Helsin­ki, Turku tai Tam­pere eivät ole mitään eristyk­sis­sä ole­via aluei­ta vaan työl­listävät pitkälle maakun­ti­in, esim. ratikoi­ta tilataan Kajaanista, Turun telak­ka tilaa laivoihin osia Lep­pävir­ral­ta, ehkä Jäm­sästä ja ties mis­tä. Toisaal­ta maakun­tien tekemää ves­s­apa­pe­ria kyl­lä käytetään Punavuores­sakin ja Kain­u­u­lainen hir­simök­ki tai Pietarsaare­lainen pur­jevene kel­paa kyl­lä Hesalaiselle it-miljönäärillekin.

    Helsin­gin kasvu ei siis ole vain Helsin­gin kasvua, se hei­jas­tuu aika kauas.

  157. Nim­imerk­ki XX, maalais­ten esi-isät ovat kaupunki­laisia. Suomen his­to­ri­as­sa väestö on aluk­si perus­tanut “kaupunke­ja” ran­nikolle, jos­ta on siir­ryt­ty jokia pitkin sisä­maa­han ja perustet­tu “kaupunke­ja” sopivi­in vesili­iken­teen solmukohtiin.

    Vas­ta toisen maail­man­so­dan jäl­keen Suomes­sa aloitet­ti­in maaseudun asuttaminen.

    Mon­elle tek­isi hyvää ymmärtää myös se, että Suomen met­säau­totiev­erkos­to on raken­net­tu pääosin 1980- ja 1990-luvuil­la, eikä 1900-luvun alussa. 

    Kan­nat­taa etsiä käsi­in­sä van­ho­ja maas­to- ja tiekart­to­ja 1970-luvul­ta ja ver­ra­ta niitä nykyiseen.

    Voidaan perustel­lusti tode­ta, että suo­ma­laiset ovat läht­e­neet “kaupungeista” ja palaa­vat nyt “kaupunkei­hin” havait­tuaan, ettei pohjolan korves­sa ihan aikuis­ten oikeesti kan­na­ta kovin mon­en leikkiä maataloutta.

    Minä henkilöko­htais­es­ti voin aivan mielel­läni asua maaseudul­la vaikka­pa jos­sain UKK-puis­ton eteläpuolel­la. Se on min­un sielun­maise­maani, jos­sa voisin kuvitel­la eläväni mod­ernissa maas­toon sopeu­tu­vas­sa ok-talos­sa ja työsken­nel­lä imacil­lani, par­il­la dellin työase­mal­la ja 100 mbps inter­ne­ty­htey­del­lä. Mut­ta min­ul­la onkin out­o­ja har­ras­tuk­sia, kuten tähti­taivaan tarkkailu kaukop­utkel­la ja uppo­hanki­hi­ih­to erä­suk­sil­la. Ehkä Nuort­til­la voisi joskus käy­dä taimenjahdissa.

    Olen­naista on se, että Suomen val­tiona pitäisi pistää paukkun­sa sel­l­aiseen kehi­tyk­seen, joka aut­taa talouskasvua. Se tuo elin­voimaa kaikille. Jokainen sit­ten voi itse päät­tää mis­sä omil­la rahoil­laan elelee.

    Suomes­sa upote­taan vuosit­tain läh­es 15 mil­jar­dia euroa siihen, että meil­lä on yli 300 kun­taa, kan­nat­tam­a­ton maat­alous ja keskustapuolueel­la riit­tävästi katk­e­ria äänestäjiä.

    Tämä 15 mil­jar­dia voitaisi­in myös ohja­ta muu­ta­man kaupunkiseudun kehit­tämiseen ja samal­la Suomen talouden kasvun voimistamiseen.

    Suo­ma­lais­ten kan­nat­taa keskit­tää voimansa ran­nikkoalueille ja koural­liseen sisä­maan kaupunkeja.

    Esimerkik­si Tam­pereen kasvua voisi tukea ruop­paa­mal­la Kokemäen­jo­ki rahti­laivoille sopi­vak­si kanavak­si sulkuineen, jol­loin Tam­pereelle voisi perus­taa sataman. 

    Jokia Suomes­sa riit­tää ja Kokemäen­joen luon­toar­vot menivät jo vuosikym­meniä sitten.

  158. XX: Sikäli kun olen sen kansan­li­ik­keen touhu­ja seu­ran­nut niin se koos­t­uu läh­es kokon­aan muual­la asuvista… 

    Olet osaltani oike­as­sa sikäli että en kuu­lu tähän, enkä mui­hinkaan “kansan­li­ikkeisi­in”.

    Asun kuitenkin lähel­lä, pidän taivaal­la liikku­vista lentokoneista ja lasku­var­jo­hyp­pääjistä. DC‑3 on kaikkein äänekkäin mut­ta ilah­dun aina sen lentäessä yli. Ken­tän ympäri kulke­va polku on mielestäni muka­va lenk­ki- ja pyöräilyreitti. 

    Olen Malmin säi­lyt­tämisen kan­nal­la vaik­ka en olekaan kuvaile­masi stereotyyppi.

  159. Pekka T.: Miten alas voikaan demokra­tia vajota?

    Hmmm… henk.koht. vähän taipu­vainen ajat­tele­maan, että demokra­tia on vähän kuin aito markki­na­t­alous: ei tarvitse kuin pin­taa vähän raa­put­taa niin todel­lisu­us näyt­tääkin usein aika toisenlaiselta.

    Siitä voitaisi­in aloit­taa, että alka­isim­mekin kut­sua asioi­ta oikeil­la — tai ainakin oikeam­man suun­taisil­la — nimil­lä. Uskon, että moni asia alka­isi futaa­maan aiem­paa parem­min jo pelkästään sillä.

  160. Tero Tolo­nen: First, trans­porta­tion and hous­ing sup­ply. Sec­ond, ameni­ties. Third, agglom­er­a­tion effects, in par­tic­u­lar those relat­ed to human cap­i­tal and entre­pre­neur­ship. And fourth, tech­nol­o­gy and shocks to spe­cif­ic cities or industries

    Minus­ta jok­seen aiwan kaiken val­lan ja aktivi­teetin keskit­tämistä pääkaupunkei­hin pitäisi pystyä perustele­maan vähän vaku­ut­tavam­min sanakääntein.

    Ymmärtääk­seni Juho Laadunkin yksi keskeisim­mistä pointeista on ollut nimeno­maan se, että kaupunkia tup­paa syn­tymään juurikin sinne minne sitä lähde­tään synnyttämään. 🙂

  161. Mehtäläi­nen: Suo­ma­lais­ten kan­nat­taa keskit­tää voimansa ran­nikkoalueille ja koural­liseen sisä­maan kaupunkeja.
    Esimerkik­si Tam­pereen kasvua voisi tukea ruop­paa­mal­la Kokemäen­jo­ki rahti­laivoille sopi­vak­si kanavak­si sulkuineen, jol­loin Tam­pereelle voisi perus­taa sataman.
    Jokia Suomes­sa riit­tää ja Kokemäen­joen luon­toar­vot menivät jo vuosikym­meniä sitten.

    Hoito­su­osi­tuk­ses­ta henk.koht. samoil­la linjoilla.

    Ehdot­ta­masi Kokemäen­joen muokkaami­nen rahti­laivoille sopi­vak­si tarkoit­taisi kuitenkin luul­tavasti vain sitä, että Porin kaupun­gin pitäisi ennem­min tai myöhem­min sam­mut­taa val­ot. Minus­ta on parem­pi aja­tus yrit­tää pikem­minkin sat­sa­ta myös Pori­in. Porin asu­tus­ta olisi help­po lisätä aivan valtavasti.

    Joen perkaus olisi myös mas­si­ivisen kallis oper­aa­tio jos­ta tuskin selvit­täisi­in pelkäl­lä ruop­pauk­sel­la. Mielestäni järkeväm­pää olisi paran­taa raidey­hteyk­siä — mah­dol­lis­es­ti jopa lin­ja­ta yhteys Porista Mans­es­teri­in kokon­aan uudestaan.

    Henk.koht. pidän itse tavoitelta­vana päin vas­toin jok­ien ennal­lis­tamista. Amerikkalaiset ovat tässäkin suh­teessa meitä mui­ta edel­lä. En sano, että heti huomen­na pitäisi aloit­taa, mut­ta tavoit­teek­si pitäisi ottaa ehdottomasti.

    Kyl­lä, Suomen tiev­erkos­ton holti­ton laa­jen­t­a­mi­nen on tul­lut kalli­ik­si — eikä sen ylläpi­toon enää varaa olekaan. On aika pri­or­isoi­da — joskin itse kyl­lä näen, että nimeno­maan tule­vaisu­u­den kannal­ta olisi paljon järkeväm­pää alkaa sat­sa­ta isosti nyky­istä paljon toimi­vam­man raide­v­erkos­ton aikaansaamiseksi.

    Tarkoit­taisi mm. sitä, että Turus­ta junay­hteys Tukhol­man talousalueeseen, Helsingistä Tallinnaan (ja Euroop­paan). Turk­hol­man kak­soiskaupun­ki antaisi kun­non vas­tuk­sen Talsingille. Kil­pailu hyödyt­täisi molem­pia (ja laa­jem­min sekä Suomea että Ruotsia).

    City­maas­turil­la pääsee kyl­lä tarvit­taes­sa pöpe­likköön ja sieltä poiskin. Kun ruve­taan kuori­maan asfalt­tia pois selviää nopeasti mille yhteyk­sille ylipäätään on (enää) käyttistä.

    Aika vah­vasti ilmais­tu, ettei Kokemäen­joel­la olisi luon­toar­vo­ja nykyisel­lään. Ja kun pure­taan padot hit­toon, niitä vas­ta löy­ty­isikin. His­to­ri­al­lis­es­ti myös äärim­mäisen merk­i­tyk­selli­nen vesiväylä. Oman aikansa motari. 🙂

  162. XX: Sitä että jos työt ja toi­men­tu­lot lop­pu­vat suurelta osalta ihmisiä men­nään kohti anarkiaa.

    Pait­si jos asi­aa ale­taan funtsia aikuis­ten oikeasti jo nyt. Saman­su­un­tais­es­ti kuin sitoudu­taan vaikka­pa siihen, että pla­nee­tan lisäläm­pen­e­miselle pan­naan stoppi. 

    Mitkään tule­vaisu­usvi­siot eivät viit­taa siihen suun­taan, että yht’äkkiä olisikin odotet­tavis­sa val­ta­va ihmistyön tarpeen uus­re­ne­sanssi, puhu­mat­takaan täystyöllisyys.

    Ei, kyl­lä ne kaik­ki uskot­ta­vat pohdiske­lut lähtevät siitä, että ihmi­nen tekee lop­ul­takin itsen­sä mekaanis­es­ti tarpeettomaksi.

    Mikä siis on pelkästään hyvä, suo­ras­taan lois­ta­va, asia: vapaut­taa ener­giamme siihen, että voisimme olla mukavia ja innos­tavia kanssakulk­i­joi­ta toinen toisillemme.

    Siis sen sijaan, että joudumme ole­maan vit­tumaisia ja mui­ta lan­nistavia laskel­moin­tikonei­ta ad infini­tum. Eikä juuri kel­lään ole hirveän hauskaa (tai jos onkin, niin sit­ten mieti­tyt­tää henk.koht. ynnä per­heen turvallisuus).

    Talouskasvu — vaik­ka kuin­ka mar­gin­aa­li­nen sel­l­ainen — osoit­taa kiis­tat­ta, että “työt­tömyy­den” rahoit­ta­mi­nen ei ole tässä se ongel­ma. Ongel­ma on halus­samme (ehkä jo kyvyssäm­mekin?) hah­mot­taa elämää ilman pakkoa suorit­taa mitä tahansa mil­lä hin­nal­la (ja ehdoil­la) tahansa kos­ka muuten tulee kuo­lo ja korjaa…

  163. Cap­tain Awe­some: Ymmärtääk­seni Juho Laadunkin yksi keskeisim­mistä pointeista on ollut nimeno­maan se, että kaupunkia tup­paa syn­tymään juurikin sinne minne sitä lähde­tään synnyttämään.

    Sveit­sis­sä on Bern, Aus­tralias­sa Can­ber­ra, Yhdys­val­lois­sa Wash­ing­ton — jos jokin on pääkaupun­ki, ei se tarkoi­ta että siitä tulee suurin kaupun­ki automaattisesti.

    Tai aja­tus, että Suomes­sa muut­toli­ike on keskusjo­htoista täl­lä het­kel­lä on puu­ta­heinää eikä se ole sitä muuallakaan.

    Toisaal­ta, en oikein usko että Suomes­sa olisi edes sem­moista idol­o­giaa, että maakun­tia ei tuet­taisi — päämin­is­teripuolue on maakun­tien asial­la, Maakun­ta-uud­is­tus­ta on valit­tu tekemään Oulus­ta, Rovaniemeltä ja Kain­u­us­ta kotoisin ole­via virkamiehiä.

    Helsin­gin kasvu on vain asioiden tämän­hetki­nen tila. Jos­sain vai­heessa se luul­tavasti tasaan­tuu tai ainakin hidas­tuu, mut­ta olisi ihan hul­lua jos väistämät­tömälle muut­toli­ik­keelle ei rai­vat­taisi tilaa.

  164. XX: Sitä että jos työt ja toi­men­tu­lot lop­pu­vat suurelta osalta ihmisiä men­nään kohti anarkiaa.

    Töitä saa Suomeen hel­posti niin, että alen­netaan omaa kulu­tus­ta­soa / palkkata­soa. Tämä ei tietenkään ole kaikkein mukavin keino, mut­ta ehkä vält­tämätön, jos talouden tila ei nykyis­es­tä piristy. Jos kaikkien kansalais­ten vyötä kiris­tetän tas­a­puolis­es­ti, ja läh­es kaik­ki saadaan näin järke­vi­in töi­hin, myös anark­istiset taipumuk­set vähenevät.

  165. anon­il­li: Amerikan vaaleista, ja jaos­ta kkaupunkei­hin ja maaseu­tu­un: http://www.cracked.com/blog/6‑reasons-trumps-rise-that-no-one-talks-about/

    LOL. Luulin, että olen ain­oa joka lukee Crackedin hupaisia ja kieltämät­tä keskimäärin taitavam­min laa­dit­tu­ja artikkele­ja mihin hesarin toimit­ta­ja kyke­nee (muu­ta­maa poikkeuk­s­ta lukuunottamatta).

    Tämä kiteyt­tää koko pointin aika main­iosti: “I was born and raised in Trump coun­try. My fam­i­ly are Trump peo­ple. If I had­n’t moved away and got­ten this ridicu­lous job, I’d be vot­ing for him. I know I would.”

    Paik­ka tekee kaltaisek­seen, niin se menee.

  166. Tero Tolo­nen: Sveit­sis­sä on Bern, Aus­tralias­sa Can­ber­ra, Yhdys­val­lois­sa Wash­ing­ton – jos jokin on pääkaupun­ki, ei se tarkoi­ta että siitä tulee suurin kaupun­ki automaattisesti.

    Tai aja­tus, että Suomes­sa muut­toli­ike on keskusjo­htoista täl­lä het­kel­lä on puu­ta­heinää eikä se ole sitä muuallakaan.

    Nykyään esitetään kuitenkin akti­ivis­es­ti sel­l­aisia kan­nan­ot­to­ja, että pääkaupunkiseudun kasvua tulii tukea. Hal­li­tus ja Helsin­ki ovat myös tehneet sel­l­aisia sopimuk­seno­maisia diile­jä, että Helsin­gin tulee rak­en­taa lisää asun­to­ja saadak­seen lisää tuki­aisia. Keskusjo­hto siis jos­sain määrin ajaa täl­laista muuttoliikettä.

    Toisaal­ta, en oikein usko että Suomes­sa olisi edes sem­moista idol­o­giaa, että maakun­tia ei tuet­taisi – päämin­is­teripuolue on maakun­tien asial­la, Maakun­ta-uud­is­tus­ta on valit­tu tekemään Oulus­ta, Rovaniemeltä ja Kain­u­us­ta kotoisin ole­via virkamiehiä.

    Ei sel­l­aista ide­olo­giaa, että maakun­tia ei tuet­taisi, mut­ta sel­l­aista liike­hd­in­tää on, että esimerkik­si val­tiono­suuk­sis­sa Helsin­gin (tai sen seudun) ase­maa tulisi kohen­taa suh­teessa muuhun Suomeen.

    Päämin­is­teripuolue ajaa val­lan siirtämistä maakun­nista maakun­takeskuk­si­in (sote), ja on myös ollut noiden mainit­tu­jen Helsin­gin kasvua tavoit­tele­vien diilien taustalla.

    Jos osal­lis­tu­jat ovat Oulus­ta ja Rovaniemeltä, tämä voi tarkoit­taa sitä, että pienem­mistä kun­nista edus­ta­jia ei ehkä ole lainkaan. Tasa-arvoistako?

    Helsin­gin kasvu on vain asioiden tämän­hetki­nen tila. Jos­sain vai­heessa se luul­tavasti tasaan­tuu tai ainakin hidas­tuu, mut­ta olisi ihan hul­lua jos väistämät­tömälle muut­toli­ik­keelle ei rai­vat­taisi tilaa.

    Mitä tarkoi­tat “väistämät­tömäl­lä muut­toli­ik­keel­lä”? Muu­ton voi väistää hel­posti vaikka­pa niin, että ei kaavoita enää puis­to­ja rakennuksiksi.

    P.S. Jos­sain edel­lä myös myöhästynyt vas­taus aiem­paan kom­ment­ti­isi. Se voi kado­ta van­ho­jen kom­ment­tien sekaan, kos­ka OS hyväksyy kom­ment­ti­ni näköjään mui­ta kom­ment­te­ja myöhemmin.

  167. Cap­tain Awe­some: Mielestäni järkeväm­pää olisi paran­taa raidey­hteyk­siä – mah­dol­lis­es­ti jopa lin­ja­ta yhteys Porista Mans­es­teri­in kokon­aan uudestaan. 

    Tuo­han olisi hyvä asia. Rataverkos­toon yleen­säkin kan­nat­taisi panos­taa ja asemia lisätä.

    Jos ker­ran Pori-Tam­pere rata uusit­taisi­in, siihen Turun ja Porin väli­in kan­nat­taisi var­maan viimeinkin vetää Ukin ja Rau­man kaut­ta rata ja mik­sei jatkaa sitä ran­nikkoa pitkin pohjoisem­mak­sikin ihan Kokko­laan asti.

  168. Tosin kiiruhdet­ta­va tässä sen ver­ran tarken­ta­maan, että kyseisessä Cracked artikke­lis­sa ver­rataan kaupunki­laisia pikkukaupunki­laisi­in — kuten siis on asian­lai­ta tääl­lä Suomes­sakin (ja luul­tavasti muual­lakin) jok­seenkin aina.

    Maaseu­tu ei kuitenkaan ole sama asia kuin pikkukaupun­ki. Ei ihme, että aito­ja lan­de­paukku­ja vitut­taa, että hei­dät samas­te­taan pikkukaupunki­laisik­si joi­ta he siis eivät ole.

    Pikkukaupunki­laisu­ud­es­ta olen kir­joit­tanut itsekin paljon, ehkä siitä lisää vähän myöhemmin. 🙂

  169. Tero Tolo­nen: Sveit­sis­sä on Bern, Aus­tralias­sa Can­ber­ra, Yhdys­val­lois­sa Wash­ing­ton – jos jokin on pääkaupun­ki, ei se tarkoi­ta että siitä tulee suurin kaupun­ki automaattisesti.

    Olenko väit­tänyt jos­sain tähän suuntaan?

    Eipä silti, Wash­ing­ton on hallinnon keskus. Paik­ka jos­sa pitää olla jos halu­aa joskus yrit­tää vaikut­taa maan asioihin.

    Sehän on lisäk­si amerikkalainen poikkeus euroop­palaistyylis­es­tä kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Ehkäpä hei­dän ain­oa käve­lykaupunk­in­sa. LOL.

    Wash­ing­tonin metropo­lialue on myös aiwan jul­me­tun iso. Kyl­lä siinä kaupunkia on vaik­ka muille jakaa.

    Kai sul­la tässä joku idea/pointti oli, mut­ta meni mul­ta ohi, eli sel­ven­nä ihmeessä mitä oikein halusit täl­lä sanoa.

    Tero Tolo­nen: Tai aja­tus, että Suomes­sa muut­toli­ike on keskusjo­htoista täl­lä het­kel­lä on puu­ta­heinää eikä se ole sitä muuallakaan.

    Itse olen pyrkinyt puhu­maan — ja olen ylipäätään kiin­nos­tuneem­pi — kaupungis­tu­misen mekanis­meista ja kaupunkien syn­nyn taustal­la ole­vista voimista.

    Meil­lä ei tosi­aan ole neu­vos­to­tyylistä keskusjo­htoa joka liikut­teli mas­so­ja mil­loin Siperi­aan, mil­loin taas rak­en­ta­maan uus­in­ta uljas­ta kaupunkia jon­nekin pöpe­likköön, mil­loin mitäkin mis­täkin syystä.

    Mut­ta Helsinki­in sat­saami­nen on ollut jo pitkään koko Suomen isoin pro­jek­ti. Tai jos et usko, kysy turku­laisil­ta. Tai oikeas­t­aan keneltä tahansa suomalaiselta. 🙂

    Maakun­tia on pakko tukea jo pelkästään siitä syys­tä, että niis­sä sat­tuu yhä asumaan suurin osa suomalaisista.

    Väite jon­ka mukaan tätä kehi­tys­tä ei pyrit­täisi kaikin tavoin yhteiskun­nal­lis­es­ti nopeut­ta­maan, ei yht’äkkiä kuu­losta ainakaan omaan kor­vaani kovinkaan uskottavalta.

    Kom­ment­tisi lop­pu­osa on pelkkää mutu­ilua, ellet sit­ten pysty vaku­ut­tavasti ker­tomaan mik­si Helsin­gin kasvun voisi ennus­taa hidas­tu­van tai ker­ras­saan tasaantuvan?

    Minus­ta näyt­täisi pikem­minkin siltä, ettei Helsin­gin kasvulle ole ole­mas­sa oikeas­t­aan minkään­laisia rajoja.

    Kai sinäkin sen­tään olet ymmärtänyt oikein, että vihrei­den aja­tus 400 000 uud­es­ta helsinkiläis­es­tä on vain hyvä alku?

    Muut­toli­ikkelle kaupunkei­hin voidaan “rai­va­ta tilaa” ja var­masti rai­vataankin as we speak.

    Mut­ta jos halu­taan, että kaik­ki kasvu tulee vain Viron­niemen vaiku­tusalueelle, ja rak­en­t­a­mi­nen on yhtä pon­neton­ta jatkos­sakin kuten tähänkin asti, se tarkoit­taa kas­vavaa työssäkäyvien köy­hien ongelmaa.

    Mikä ei ainakaan allekir­joit­ta­neesta vaikut­taisi yhtään hyvältä ajatukselta.

    Sen sijaan pitäisi ottaa järeäm­mät aseet käyttöön. 

    Täl­lä tarkoi­tan nimeno­maan elin­voimais­ten kaupunkialuei­den linkit­tämistä pikaraiteil­la yhteen (ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan tähän verkos­toon lisätään matkan “var­rel­la” sijait­se­via pienem­piä keskuksia). 

    Turku-Tukhol­ma tunneli/siltayhteys, samoin Tallinna-Helsin­ki tunneli.

    Jospa vaik­ka näil­lä aloitettaisiin.

  170. Juho Laatu: Töitä saa Suomeen hel­posti niin, että alen­netaan omaa kulu­tus­ta­soa / palkkata­soa. Tämä ei tietenkään ole kaikkein mukavin keino, mut­ta ehkä vält­tämätön, jos talouden tila ei nykyis­es­tä piristy. Jos kaikkien kansalais­ten vyötä kiris­tetän tas­a­puolis­es­ti, ja läh­es kaik­ki saadaan näin järke­vi­in töi­hin, myös anark­istiset taipumuk­set vähenevät.

    Itse en jak­sa uskoa siihen, että minkään­laisia järkevä töitä olisi mah­dol­lista löytää kaikille halukkaille.

    Riip­puu tosin paljon siitäkin miten kukin järkevyy­den määrittelee.

  171. Juho Laatu: Jos osal­lis­tu­jat ovat Oulus­ta ja Rovaniemeltä, tämä voi tarkoit­taa sitä, että pienem­mistä kun­nista edus­ta­jia ei ehkä ole lainkaan. Tasa-arvoistako?

    No eihän se sitä tietenkään tarkoi­ta, Pauli Har­ju on käsit­tääk­seni Ran­ua — Pudasjärvi — Taivalkos­ki ‑akselin miehiä, muista en tiedä sen tarkemmin.

  172. Juho Laatu: P.S. Jos­sain edel­lä myös myöhästynyt vas­taus aiem­paan kom­ment­ti­isi. Se voi kado­ta van­ho­jen kom­ment­tien sekaan, kos­ka OS hyväksyy kom­ment­ti­ni näköjään mui­ta kom­ment­te­ja myöhemmin.

    Tuo­ta postaus­ta ei julka­istu, joten ei tarvitse etsiä.

  173. Cap­tain Awe­some:

    Mut­ta Helsinki­in sat­saami­nen on ollut jo pitkään koko Suomen isoin pro­jek­ti. Tai jos et usko, kysy turku­laisil­ta. Tai oikeas­t­aan keneltä tahansa suomalaiselta. 

    Jos Suo­mi ei olisi joutunut Venäjän val­lan alle 1809 niin Turku olisi pääkaupunkimme ja kävisimme tätä keskustelua Turun uud­es­ta yleiskaavas­ta, minne saisi asun­to­ja ja mitä puis­toa joudut­taisi­in pienen­tämään jne. Artukaisten lento­kent­tä on muuten lakkautet­tu jo 1950-luvul­la ja siel­lä on nykyään jäähal­li, joten sen kohtaloa ei tarvi­ti­sisi ruotia.

    Cap­tain Awe­some:

    Maakun­tia on pakko tukea jo pelkästään siitä syys­tä, että niis­sä sat­tuu yhä asumaan suurin osa suomalaisista. 

    Mitä jos se suurin osa suo­ma­lai­sista jot­ka asu­vat maakun­nis­sa tuk­si­si­vat ihan itse itsensä?

  174. Cap­tain Awe­some: Turku-Tukhol­ma tunneli/siltayhteys, samoin Tallinna-Helsin­ki tunneli.

    Rail Balti­ca on mielestäni ihan kan­natet­ta­va hanke. 

    Tarkoit­taisiko se sitä, että panos­tus Helsinki­in vähenisi? Ei. Jos Helsin­gin ja Berli­inin välil­lä olisi käyt­tökelpoinen junay­hteys, se nos­taisi tietenkin Balt­ian maid­en profi­il­ia mut­ta olisi myös hyödylli­nen Suomelle, uskoisin.

    Suomen talouden kannal­ta olen­naista on miten ympäristömme talous kehit­tyy. En ole mikään hirveä Venäjän pakot­tei­den fani, mut­ta niin ne ovat var­masti hyödylli­nen sig­naali ja niin kauan kun maa toimii niinkuin se nyt toimii, Suomen pitää yrit­tää vaikut­taa siihen ympäristöön mihin se pystyy.

    Hyper­loop Turku-Tukhol­ma välille olisi kiin­nos­ta­va han­ke toki sekin. En tiedä miten real­is­tista se on, mut­ta kan­nat­taa var­masti seu­ra­ta mitä tapah­tuu — mielestäni aja­tus on niin lähel­lä toteu­tu­mista, että joku Hyper­loopin kaltainen han­ke voi muut­taa käsi­tyk­siä ihmis­ten väli­sistä etäisyyk­sistä. Toisaal­ta, se mullis­taisi ilmailuli­iken­teen tule­vaisu­u­den ja aiheut­taisi melkoisen määrän konkursse­ja, vaikut­taisi radikaal­isti esim. asun­to­jen hin­toi­hin, työvoiman saatavu­u­teen ja moni­in mui­hin taloudel­lisi­in reali­teet­tei­hin. Mut­ta se voisi olla hyvä myös ympäristön kannalta.

    Toisin kuin tietoli­iken­teessä, 1970-luvun jäl­keen ei ole tapah­tunut mitään kovin merkit­tävää muu­tos­ta tavaroiden ja ihmis­ten liikku­mises­sa, tuo voisi ehkä enteil­lä sitä.

  175. R.Silfverberg: Cap­tain Awesome:

    Maakun­tia on pakko tukea jo pelkästään siitä syys­tä, että niis­sä sat­tuu yhä asumaan suurin osa suomalaisista. 

    Mitä jos se suurin osa suo­ma­lai­sista jot­ka asu­vat maakun­nis­sa tuk­si­si­vat ihan itse itsensä?

    Ei se nyt ihan noinkaan mene, mut­ta olisi kiva, jos maakun­nis­sa ymmär­ret­täisi­in, että keskuk­set mak­sa­vat vero­ja, joi­ta kulute­taan niiden maakun­tien palvelui­hin. Jos keskusten talous vede­tään ehdoin tah­doin kuralle, se tun­tuu siel­lä maakunnissakin.

  176. R.Silfverberg: Jos Suo­mi ei olisi joutunut Venäjän val­lan alle 1809 niin Turku olisi pääkaupunkimme ja kävisimme tätä keskustelua Turun uud­es­ta yleiskaavasta

    Ehkä näin. Tai ehkä kansakun­nan­raken­nus­pro­jek­tia vetävä eli­it­ti olisikin kokenut Turun “likeisyy­den” Tukhol­man kanssa hie­man samal­la taval­la ongel­mallisek­si (venäläis­ten tapaan).

    Ehkäpä paukut olisi päätet­tykin lait­taa vaikka­pa Mans­es­teri­in jota ei ainakaan laivas­to olisi voin­ut pom­mit­taa maan tasalla.

    Tai ehkä oltaisi­inkin sat­sat­tu Vaasaan. Veli venäläisen olisi pitänyt siinä tapauk­ses­sa tul­la Ruotsin aluevesien kaut­ta (tai ainakin riit­tävän läheltä) jol­loin olisimme vetäneet ruat­ta­laiset soti­in mukaan automaagisesti. 🙂

    Mut­ta en oikein näe mitä virkaa täl­laisel­la speku­loin­nil­la on ylipäätään saati tässä keskustelussa…

  177. R.Silfverberg: Mitä jos se suurin osa suo­ma­lai­sista jot­ka asu­vat maakun­nis­sa tuk­si­si­vat ihan itse itsensä?

    Mitäpä jos alka­isimme vaa­tia ihan kaikkia kus­tan­ta­maan oman elonsa?

    Lähtisikö Sil­fver­berg sora­mon­tun laidalle johta­maan työt­tömien, eläkeläis­ten ja sairaiden teloituspartioita?

    Meil­lä nyt vaan on täl­lainen iso aja­tus ollut sosi­aalidemokra­ti­as­ta, että pyrit­täs niinku pitämään kaik­ista huol­ta vaik­ka se tarkoit­taakin muiden kukkarol­la käyntiä.

    Henk.koht. sil­lä lin­jal­la, että olisi toki paljon parem­pi jos lom­pakol­la käyn­ti ei tosi­aan pää­sisi muo­dos­tu­maan pysyväk­si oloti­lak­si — niin kuin nyt on käynyt.

  178. Tero Tolo­nen: Rail Balti­ca on mielestäni ihan kan­natet­ta­va hanke.
    Tarkoit­taisiko se sitä, että panos­tus Helsinki­in vähenisi? Ei. 

    Itse näen asian pikem­minkin niin, että Helsin­gin saa­ma hyv­in­voin­ti säteil­isi nyky­istä laa­jem­malle KUN pan­taisi­in liiken­ney­htey­det kuntoon.

    TKU-STKHLM ja HKI-TAL talousaluei­den syn­nyt­tämi­nen aikaan­saisi erit­täin dynaamisen kil­pailu­asetel­man minkä seu­rauk­se­na ei olisikaan enää ollenkaan niin itses­tään selvää kum­malle seudulle seu­raavakin uusi uljas mon­u­ment­ti pystytettäisiin.

    Henkilöko­htais­es­ti olen eniten kiin­nos­tunut siitä, että kehi­tys jar­rut­taisi asun­to­jen hin­to­jen nousua Helsingis­sä mut­ta ennen kaikkea tar­joaisi edullista asum­ista pen­delöi­jille rato­jen varsilta.

  179. anon­il­li: Jos keskusten talous vede­tään ehdoin tah­doin kuralle, se tun­tuu siel­lä maakunnissakin.

    Jos viit­taa kuralle ajamisel­la siihen, että alet­taisi­in oikeasti tuot­taa edullista asum­ista uusille radan var­sien pen­delöi­jille, niin näk­isin itse, että tämä jos jokin nimeno­maan lisäisi taloudel­lista toimeliaisuutta.

    Nyt jen­gi jää uun­in­pankolle makoile­maan kos­ka ei ole varaa muut­taa poiskaan. Tämäkö on hyvää rahankäyttöä?

  180. joku vaa: Todel­la hyvä artikkeli

    Juuh. Ja jos aihe kiin­nos­taa enem­män niin suosit­te­len tutus­tu­maan Joel Gar­reaun Nine Nations of North Amer­i­ca kir­jaan joka on tee­seiltään edelleen ajanko­htainen ja ajatuk­sia herät­tävä (vaik­ka ikää onkin jo opuk­selle ker­tynyt eivätkä kaik­ki ana­lyysit vält­tämät­tä (enää) pidä paikkaansa).

Vastaa käyttäjälle Daniel Federley Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.