Markkinatalous pitää uudistaa

 Ser­bia­lais-ame­rik­ka­lai­nen talous­tie­tei­li­jä Bran­ko Mila­no­vicin on tut­ki­nut koko maa­il­man tasol­la reaa­li­tu­lo­jen kehi­tys­tä vuo­sien 1988 ja 2008 välil­lä. Muu­tok­set tulon­jaos­sa ovat olleet suuria.

Hän on tii­vis­tä­nyt tut­ki­muk­sen­sa nor­su­käy­räk­si kut­sut­tuun kuvaan. Sii­nä maa­il­man kaik­ki kan­sa­lai­set on lai­tet­tu osto­voi­man mukai­seen jär­jes­tyk­seen, köy­him­mät vasem­mal­la ja rik­kaim­mat oikeal­la.  Pys­ty­ak­se­li ker­too, pal­jon­ko reaa­li­nen osto­voi­ma nousi näis­sä tulo­ryh­mis­sä kes­ki­mää­rin vuo­sien 1988- 2008 välil­lä, aika­na jol­loin maa­il­man­ta­lout­ta domi­noi kak­si suur­ta muu­tos­ta – glo­ba­li­saa­tio ja digi­taa­li­nen vallankumous.

Norsukäyrä

Kes­ki­mää­rin tulot nousi­vat 20 vuo­des­sa noin 25 %.

Nor­sun alas­päin sojot­ta­va hän­tä kuvaa kaik­kein köy­him­piä. Köy­hin vii­si pro­sent­tia ei hyö­ty­nyt kas­vus­ta vie­lä­kään, mut­ta muu­ten maa­il­man köy­him­mäl­lä puo­lis­kol­la meni var­sin hyvin – maa­il­man­laa­jui­set suh­teel­li­set tuloe­rot ovat siis kaven­tu­neet. Voi­mak­kaim­min tulot ovat nous­seet medi­aa­ni­tu­lo­jen koh­dal­la, jou­kos­sa, johon kuu­lu­vat esi­mer­kik­si Kii­nan ja Intian vau­ras­tu­va ja laa­je­ne­va keskiluokka.

Rik­kaim­pien koh­dal­la on suu­ri kuop­pa – nor­sun not­kol­la ole­van kär­sän alin osa. Tähän jouk­koon, jon­ka tulo­ta­so ei nous­sut kes­ki­mää­rin lain­kaan, kuu­luu pää­asias­sa teol­li­suus­mai­den kes­ki­luok­kaa. Osal­la täs­tä jou­kos­ta tulot nousi­vat mut­ta toi­sil­la vas­taa­vas­ti las­ki­vat, joil­la­kin hyvin­kin paljon.

Kai­kis­ta rik­kaim­mat – nor­sun kär­sän ylös­päin sojot­ta­va kär­ki – kuvaa rik­kai­den mai­den eliit­tiä, joi­den tulot ovat nous­seet reip­paas­ti, suh­tees­sa lähes yhtä nopeas­ti kuin kehit­ty­vien mai­den kes­ki­luo­kan tulot.

Vaik­ka maa­il­man­laa­jui­ses­ti tuloe­rot ovat tasoit­tu­neet, maa­ryh­mien sisäl­lä ne ovat kasvaneet.

Teol­li­suus­mai­den ase­mi­aan menet­tä­neen kes­ki­luo­kan hyvin ymmär­ret­tä­vä tyy­ty­mät­tö­myys on paras seli­tys Brexi­tiin, Donald Trum­pin menes­tyk­seen, sosia­li­de­mo­kra­tian ahdin­koon ja popu­lis­tis­ten puo­luei­den nousuun.

= = = =

Mark­ki­na­ta­lous on osoit­ta­nut voi­man­sa kas­vun aikaan­saa­mi­ses­sa. Vii­me aikoi­na sii­nä on ilmen­nyt suu­ria heik­kouk­sia kana­voi­da kas­vu ihmis­ten onnellisuudeksi.

Kukaan ei vali­ta, että koti­ta­louk­siin on tul­lut pöly­ni­mu­re­ja, pesu­ko­nei­ta ja astian­pe­su­ko­nei­ta hel­pot­ta­maan joka­päi­väis­tä elä­mää. Koti­töi­den hel­pot­tu­mi­nen ei ole kenel­tä­kään pois.

Samoin elä­män pitäi­si muut­tua muka­vam­mak­si, jos robo­tit tai kii­na­lai­set – aivan sama kum­mat – teke­vät työt puo­les­tam­me.  Kan­san­ta­lou­den tasol­la teol­li­suus­maat­kin hyö­ty­vät glo­ba­li­saa­tios­ta, mut­ta yhteis­kun­tien sisäl­lä se tuot­taa kat­ke­ruut­ta ja eriar­voi­suut­ta kas­vun hedel­mien jakau­tues­sa eriarvoisesti.

 

Vält­tä­mät­tö­män työn mää­rän vähe­ne­mi­sen pitäi­si kai­ken jär­jen mukaan olla kään­net­tä­vis­sä ilok­si sen sijaan, että se tuot­taa surua ja yhteis­kun­nal­lis­ta epä­luot­ta­mus­ta. Jos talous­jär­jes­tel­mä ei tähän pys­ty, sitä on kor­jat­ta­va. Mark­ki­na­ta­lou­del­la on edes­sään saman­lai­nen uudis­tu­mi­nen kuin run­saat vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, jol­loin hyvin­voin­ti­val­tioi­den luo­mi­nen teki sii­tä kan­san suu­ren enem­mis­tön sil­mis­sä hyväk­syt­tä­vän samal­la, kun se tuki mai­den talou­del­lis­ta menestystä.

= = = =

Oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja onnel­li­suu­teen täh­tää­vän poli­tii­kan kan­nal­ta on ongel­ma, että kysyn­tä koh­dis­tuu työ­voi­maan kovin epätasaisesti.

Äly­pu­he­lin­ten val­mis­ta­mi­nen esi­mer­kik­si työl­lis­tää hyvin vähän ihmi­siä. Pal­jon enem­män työl­lis­tää uusien omi­nai­suuk­sien ja käyt­tö­ta­po­jen kehit­tä­mi­nen nii­hin. Nii­tä taas on pal­jon enem­män, joil­la oli­si edel­ly­tyk­siä osal­lis­tua puhe­lin­ten val­mis­ta­mi­seen kuin nii­tä, joil­la on annet­ta­vaa uusien omi­nai­suuk­sien kehittämisessä.

Luo­van luo­kan par­hail­le kyvyil­le on jat­kos­sa­kin kysyn­tää rajat­to­mas­ti. Jois­sain kau­hu­ku­vis­sa työ­tä riit­tää vain joka viidennelle.

Huo­no oli­si yhteis­kun­ta, jos­sa pie­ni eliit­ti tekee tuot­ta­vaa työ­tä ja elää vau­rau­des­sa ja kan­sal­le jae­taan lei­pää ja sirkushuveja.

Vie­lä 1980-luvul­la tasa-arvoa edis­tet­tiin menes­tyk­sel­li­ses­ti nos­ta­mal­la suh­tees­sa enem­män pie­niä kuin suu­ria palk­ko­ja. Se toi­mi sil­loin, mut­ta se ei toi­mi enää. Alim­pien palk­ko­jen nos­ta­mi­nen on hyvä niil­le, jot­ka onnis­tu­vat säi­lyt­tä­mään työ­paik­kan­sa, mut­ta huo­no nii­den kan­nal­ta, jot­ka se syr­jäyt­tää työ­elä­mäs­tä. Mini­mi­palk­ka tuot­taa ala­ra­jan pal­kat­ta­vien hen­ki­lö­koh­tai­sel­le tuot­ta­vuu­del­le teh­den työ­mark­ki­nois­ta entis­tä valikoivampia.

Raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den raja – niin sanot­tu NAI­RU-työt­tö­myys – oli 1980-luvun lopul­la vain noin 2,5 % ja nyt jopa kol­me ker­taa enemmän.

= = = =

Talout­ta pitää uudis­taa monel­la taval­la, mut­ta työ­mark­ki­na­po­li­ti­kan täy­del­li­nen mul­lis­tus on mer­kit­tä­vä osa tar­vit­ta­vaa refor­mia. Muut osat liit­ty­vät esi­mer­kik­si kau­pun­gis­tu­mi­seen ja sen muka­naan tuo­maan ulkois­vai­ku­tus­ten mer­ki­tyk­sen kas­vuun sekä ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaan, eri­tyi­ses­ti ilmas­to­po­li­tiik­kaan sekä luon­non­va­ro­jen hal­lin­taan ja hin­noit­te­luun, mut­ta en käsit­te­le nii­tä tässä.

Lähes jokai­sen työ­pa­nok­sel­le on kysyn­tää, mut­ta vain, jos työn hin­ta on oikea. Nopeas­ti muut­tu­vas­sa talou­des­sa tuo oikea – kor­kein mah­dol­li­nen hin­ta – muut­tuu nopeas­ti. Sik­si palk­ka­ra­ken­teen pitäi­si elää muu­tos­ten muka­na, kos­ka muu­ten tulok­se­na on työt­tö­myyt­tä ja omai­suus­tu­lo­jen kas­vua. Jos palk­ka­ra­ken­ne on jäyk­kä, nouse­van tuot­ta­vuu­den hedel­mät mene­vät yri­tys­ten omis­ta­jil­le ja las­ke­va tuot­ta­vuus taas joh­taa pot­kui­hin ja irtisanomisiin.

Työ­mark­ki­nat toi­mi­si­vat pal­jon parem­min, jos työn hin­tae­rot oli­si­vat työ­nan­ta­jien sil­mis­sä suu­rem­mat. Nyt luo­van luo­kan huip­pu­ky­vyt teke­vät itse mel­kein kai­ken. Sak­sas­sa, jos­sa mata­la­tuot­tois­ta työ­tä sub­ven­toi­daan voi­mak­kaas­ti, on pal­jon avus­ta­vaa työ­voi­maa jopa tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa. Tämä paran­taa luo­van luo­kan tuot­ta­vuut­ta samal­la, kun se paran­taa työl­li­syyt­tä. Yhdys­val­lois­sa pien­ten palk­ko­ja auto­maat­ti­nen tuke­mi­nen on paran­ta­nut huo­nos­ti kou­lu­te­tun väen työl­li­syyt­tä olen­nai­ses­ti. Mata­la­palk­kai­sis­sa pal­ve­luam­ma­teis­sa ei osta­jan ja pal­ve­lu­työn­te­ki­jän välil­lä ole käy­tän­nös­sä vero­kii­laa lain­kaan – niin kuin ei pitäi­si ollakaan.

Vaik­ka tar­vit­sem­me työ­nan­ta­jan sil­mis­sä suu­rem­pia palk­kae­ro­ja, emme tar­vit­se suu­rem­pia tuloe­ro­ja. Kan­nus­ti­mia aja­tel­len Suo­mes­sa on riit­tä­vän haus­kaa olla hyvä­osai­nen ja riit­tä­vän kur­jaa olla huo­no-osai­nen. Suu­rem­mat tuloe­rot ovat oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys, mut­ta ne hei­ken­tä­vät myös talou­del­lis­ta kas­vua ja lukit­se­vat ihmi­set köy­hyy­teen. Pien­ten tuloe­ro­jen yhteis­kun­nat toi­mi­vat jok­seen­kin kai­kil­la tasoil­la parem­min kuin suur­ten tuloe­ro­jen yhteiskunnat.

Suo­mes­sa pie­ni­palk­kai­sia ei asu­mis­tu­kea lukuun otta­mat­ta tue­ta tulon­siir­roil­la. Aja­tel­laan, että pal­kan on rii­tet­tä­vä elämiseen.

Jos tulon­siir­rois­sa kes­ki­ty­tään työt­tö­mien ase­man kohen­ta­mi­seen ja unoh­de­taan pie­ni­palk­kai­set, saam­me lisää työt­tö­miä sen lisäk­si, että meil­lä on työn syr­jäs­sä sin­nit­te­le­viä työs­sä käy­viä köy­hiä. Työ­tä teke­vän pie­ni­palk­kai­sen koko­nai­san­sioi­den on olta­va suu­rem­mat kuin työt­tö­mien, mut­ta tämä tulee toteut­taa pie­ni­palk­kais­ten ase­maa kohen­ta­mal­la. Tar­vit­ta­va muu­tos on rahas­sa mitat­tu­na suuri.

Minun käsi­tyk­se­ni on, että pie­ni­palk­kai­sia aut­ta­vat tulon­siir­rot yhdis­tet­ty­nä mark­ki­naeh­toi­sem­min mää­räy­ty­viin palk­koi­hin joh­tai­si­vat pie­nem­piin tuloe­roi­hin ja parem­paan työl­li­syy­teen. Tulon­siir­rot voi toteut­taa esi­mer­kik­si pie­nen perus­tu­lon muo­dos­sa tai auto­maat­ti­se­na palk­ka­tu­ke­na. Näi­hin hal­lin­nol­li­ses­ti pää­tet­tä­viin palk­ka­tu­kiin – joi­ta minun­kin yri­tyk­se­ni on kokeil­lut – en oikein usko.

Tulo­jen ale­ne­mi­nen on eri­tyi­sen tus­kal­lis­ta jo pel­käs­tään asun­to­lai­nan vuok­si. Sik­si tulot pitäi­si voi­da vakuut­taa – ei vain työt­tö­myyt­tä vaan myös tulo­jen ale­ne­mis­ta vas­taan. Kah­den vuo­den työt­tö­myys­päi­vä­ra­han mak­sua kan­nat­tai­si lyhen­tää ja käyt­tää ne rahat nii­den tila­päi­seen tuke­mi­seen, jot­ka ovat jou­tu­neet otta­maan vas­taan pie­ni­palk­kai­sem­man työn.[i]

= = =

Ehkä on tar­jol­la mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin mark­ki­naeh­toi­sem­mat pal­kat ja pie­ni­palk­kais­ten tuki, mut­ta se ei ole vaih­toeh­to, ettei teh­dä mitään.

Aikaa­kaan ei ole pal­jon. Demo­kra­tia toi­mii huo­nos­ti jos ollen­kaan olois­sa, jois­sa kehi­tys hei­ken­tää kan­san enem­mis­tön oloja.

Kun blo­gis­sa­ni tai­vas­tel­tiin Brexit-äänes­tä­jien irra­tio­naa­li­suut­ta, joku kom­men­taat­to­reis­ta tote­si, että osat­to­mik­si jää­nei­den kan­nat­taa heit­tää kapu­loi­ta kaik­kiin rat­tai­siin joi­hin vain voi­vat aivan sii­tä riip­pu­mat­ta, aut­taa­ko se oikeas­ti mitään.

Jos täl­lai­nen asen­ne levi­ää, se tuho­aa joko demo­kra­tian tai talou­den tai molemmat.

***

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu lyhyem­pä­nä Suo­men Kuva­leh­den näkö­kul­ma-artik­ke­li­na. Teks­ti on toi­mi­tet­tu 27.7. joten tämä ei ole vas­taus Mart­ti Hete­mäen mata­la­palk­ka­työ­tä kos­ke­vaan puheenvuoroon.)

[i] Rapor­tis­sa Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä esi­tim­me yhdes­sä Juha­na Var­tiai­sen kans­sa kah­dek­san­te­na ehdo­tuk­se­na seuraavaa:

  1. Työt­tö­män sopeu­tus­ra­ha. Hen­ki­löl­le, jol­la on taka­naan vähin­tään kym­me­nen vuo­den työ­his­to­ria hänen jou­tues­saan työt­tö­mäk­si ja jol­la ennen 500 päi­vän työt­tö­myys­jak­son päät­ty­mis­tä on käyt­tä­mät­tö­miä päi­vä­ra­ha­päi­viä jäl­jel­lä, mak­se­taan hänen vas­taa­not­taes­saan aiem­paa mata­la­palk­kai­sem­man työn työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta jäl­jel­le jää­nyt euro­mää­rä sopeu­tu­mis­ra­ha­na samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin sovi­tel­tu työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha, vaik­ka teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rä ylit­täi­si 80 pro­sent­tia alal­la nou­da­tet­ta­vas­ta kokoai­kai­sen työn työ­ajas­ta. Sopeu­tu­mis­ra­han perus­tee­na ole­va­na palk­ka­na käy­te­tään 120 vii­mei­sen kuu­kau­den ansio­ta­soin­dek­sil­lä kor­jat­tua keskipalkkaa.

 

94 vastausta artikkeliin “Markkinatalous pitää uudistaa”

  1. Minä voin vaik­ka heti huo­men­na muut­taa jon­kin tup­pu­ky­län kun­nan aino­aan ker­ros­ta­loon sos­sun mak­sa­maan asun­toon ja elää lop­pu elä­mä­ni mui­den rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­sa­mas­sa asunnossa.

    Ei oli­si uusim­pia vaat­tei­ta, eikä ulko­maan­mat­ko­ja, mut­ta kat­to oli­si pään pääl­lä, läm­min­tä ruo­kaa, tie­to­ko­ne ja yhteys internetiin.

    Suo­mes­sa on aivan lii­an help­po olla teke­mät­tä yhtään mitään tämän yhteis­kun­nan eteen. 

    Mark­ki­na­ta­lou­den sijaan pitää uudis­taa tämä pas­si­voi­va sosiaaliturva.

  2. 1/2:

    Hyvää teks­tiä Soi­kul­ta, mut­ta sii­nä on ongel­man­sa. Ihmis­ten välil­lä on aina sta­tus­kil­pai­lua. Vaik­ka työ tehos­tuu, jou­tuis­vat sil­ti nämä luo­vat hen­ki­löt käyt­tä­mään aikaan­sa osaa­mi­sen hank­ki­mi­seen. Tämä aika on pois muis­ta asiois­ta, esim. sosi­aa­li­ses­ta elä­mäs­tä. Jos pari­kymp­pi­sel­tä kysyy, halu­aa­ko hän olla osa­na bän­diä ja viet­tää kos­tei­ta ilto­ja kave­rei­den kans­sa vai olla huip­puo­saa­ja vähän isom­mal­la pal­kal­la, moni valit­see esnimmäisen.

    Vaik­ka talous kehit­tyy tehok­kaak­si, jou­tu­vat sil­ti nämä huip­puo­saa­jat uhraa­maan aikan­sa tul­lak­seen osaa­jik­si. Jos täs­tä ei saa talou­del­lis­ta kom­pen­saa­tioi­ta, minun on han­ka­la uskoa, että yhtä­lö voi­si toi­mia. Sil­loin nuo­ri­so hakeu­tuu bän­dei­hin ja tii­mei­hin mieluummin.

  3. 2/2

    vuo­del­ta 2012 roguen vies­ti tii­vis­tää pal­jon(http://www.soininvaara.fi/2012/11/08/orjatyota-vai-hyvinvointivaltion-alasajo/):

    ””
    Olis myös kiin­nos­ta­vaa näh­dä joku kun­nol­li­nen tut­ki­mus tän ilmiön syis­tä. Kiel­tä­mät­tä haas­ta­va toteu­tet­ta­va, kun poten­ti­aa­li­sia muut­tu­jia on niin paljon. 

    Epäi­len että yhte­nä suht oleel­li­se­na mut­ta vähäl­le huo­miol­le jää­nee­nä teki­jä­nä voi olla yksin­ker­tai­ses­ti se, että abso­luut­ti­nen elin­ta­so ilman työn­te­koa­kin on nyky­ään niin kor­kee ja työn­teon vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on monien nuorten(etenkin mies­ten) näkö­kul­mas­ta nous­su hui­kees­ti. 20v jan­nut saa hel­pos­ti viih­dy­tet­tyä itte­ään loput­to­mas­ti ja puo­lil­ma­seks pel­kän tie­to­ko­neen, net­tiyh­tey­den, pleik­ka­rin ja cokik­sen voi­mal­la. Täl­las­ta rea­lis­tis­ta vaih­toeh­toa ei aika­sem­min oo ollu. Jos olit työt­tö­mä­nä, niin pyö­rit­te­lit peu­ka­loi­ta himas­sa tai syl­jes­ke­lit kadul­le jon­kun osta­rin kul­mal­la. Nyky­ään tyl­sis­ty­mi­ses­tä ei oo pel­koa. Eten­kin sil­tä voi tun­tua nuo­re­na kun on pal­jon kave­rei­ta­kin joil­la on pal­jon vapaa-aikaa, oli ne työt­tö­mi­nä tai ei. 20-vuo­ti­aa­na ei myös­kään täy­sin vie­lä ymmär­rä kuin­ka val­ta­van oleel­lis­ta työ­mark­ki­noil­le osal­lis­tu­mi­nen tulee myö­hem­min ole­maan pari­tu­mis­mark­ki­noil­la menes­ty­mi­sen kan­nal­ta. Jo 30-vuo­ti­aa­na tilan­ne on täy­sin toi­nen ja työt­tö­män äijän mark­ki­nat sei­tin ohuet.
    “””

  4. ” Demo­kra­tia toi­mii huo­nos­ti jos ollen­kaan olois­sa, jois­sa kehi­tys hei­ken­tää kan­san enem­mis­tön oloja. ”

    Tuon ymmär­tä­mi­nen on jo pit­käl­lä. Eihän meil­lä ole koh­ta demo­kra­ti­aa ollen­kaan, kun pää­tök­sen­te­ko on elin­pii­rim­me tasol­ta siir­ret­ty pois ulot­tu­mat­to­miin. Sit­ten sano­taan, että nämä pää­tök­set on jos­sain teh­tä­vä. Ei se ole mikään perus­te­lu lak­kaut­taa demo­kra­ti­aa eli kan­san­val­taa, vaan laa­jen­taa se sin­ne mis­sä ne pää­tök­set syntyvät.

    EU-kan­nat­ta­jat ovat kii­keim­piä EU-kehit­tä­mi­sen vas­tus­ta­jia. Demo­kra­tia­va­jeen kor­jaa­mi­ses­ta puhu­vil­le vas­tauk­sek­si ei rii­tä suve­re­ni­tee­tin toteu­tu­van EU-tasol­la jo hyvin.

  5. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Minä voin vaik­ka heti huo­men­na muut­taa jon­kin tup­pu­ky­län kun­nan aino­aan ker­ros­ta­loon sos­sun mak­sa­maan asun­toon ja elää lop­pu elä­mä­ni mui­den rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­sa­mas­sa asunnossa.

    Ei oli­si uusim­pia vaat­tei­ta, eikä ulko­maan­mat­ko­ja, mut­ta kat­to oli­si pään pääl­lä, läm­min­tä ruo­kaa, tie­to­ko­ne ja yhteys internetiin.

    Suo­mes­sa on aivan lii­an help­po olla teke­mät­tä yhtään mitään tämän yhteis­kun­nan eteen. 

    Mark­ki­na­ta­lou­den sijaan pitää uudis­taa tämä pas­si­voi­va sosiaaliturva.

    Kun­pa muut­tai­sit ja asui­sit­kin. Mut­ta et muu­ta eikä muu­ta muut­kaan. Vaan muut­ta­vat maal­ta kaupunkeihin.

    Suo­mes­sa ei ole miten­kään lii­an help­po olla teke­mät­tä mitään. Suo­mes­sa on lii­an vai­kea ansai­ta elan­ton­sa työllä.

    Oikeas­sa olet sii­nä, että myös sosi­aa­li­tur­va tar­vit­see uudis­tus­ta. Perus­tu­lo oli­si hyvä alku.

  6. Ehkä pal­lol­la vain on noin 4 mil­jar­dia tur­haa ihmistä?

    Jos/kun yli­mää­rä pois­tuu, rau­han­omai­ses­ti tai ei, sit­ten oli­si kai­kil­le jär­ke­vää tekemistä?

  7. Hyvää teks­tiä. Monet kri­ti­soi­vat perus­tu­loa silä että vas­tik­kee­ton raha pas­si­voi­si. Vas­ti­keet­to­mas­ta rahas­ta teh­tiin ihan huo­maa­mat­ta pääl­le kym­me­nen­tuahn­nen ihmi­sen kent­tä­koe vas­ti­kään. En tie­dä ketään kuka oli­si läh­te­nyt jon­nek­kin tup­pu­ky­lään aino­aan ker­ros­ta­loon tai muu­ten­kaan jää­nyt toi­met­to­mak­si. Sen­si­jaan kehi­tet­tiin ammat­ti­tai­toa, perus­tet­tiin star­tup-yri­tyk­siä tai opis­kel­tiin. Kysee­sä oli­vat Nokian ero­pa­ke­tit. Ero­na työt­tö­myys­kor­vauk­siin oli se että raha oli vas­tik­kee­ton­ta ja ihmi­set käyt­ti­vät rahan juu­ri sii­hen mitä työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ei saa teh­dä eli yrit­tä­mi­seen ja oman ammat­ti­tai­don kehittämiseen.

    useim­mi­ten pas­si­voi­tu­neen ihmi­sen ongel­mat ovat ihan muu­al­la kuten esi­mer­kik­si mie­len­ter­vey­son­gel­mat ja päih­teet. Nii­den hoi­to vaa­tii sit­ten mui­ta kei­no­ja kuin keppiä.

  8. Hyvää teks­tiä. Monet kri­ti­soi­vat perus­tu­loa silä että vas­tik­kee­ton raha pas­si­voi­si. Vas­ti­keet­to­mas­ta rahas­ta teh­tiin ihan huo­maa­mat­ta pääl­le kym­me­nen­tuahn­nen ihmi­sen kent­tä­koe vas­ti­kään. En tie­dä ketään kuka oli­si läh­te­nyt jon­nek­kin tup­pu­ky­lään aino­aan ker­ros­ta­loon tai muu­ten­kaan jää­nyt toi­met­to­mak­si. Sen­si­jaan kehi­tet­tiin ammat­ti­tai­toa, perus­tet­tiin star­tup-yri­tyk­siä tai opis­kel­tiin. Kysee­sä oli­vat Nokian ero­pa­ke­tit. Ero­na työt­tö­myys­kor­vauk­siin oli se että raha oli vas­tik­kee­ton­ta ja ihmi­set käyt­ti­vät rahan juu­ri sii­hen mitä työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ei saa teh­dä eli yrit­tä­mi­seen ja oman ammat­ti­tai­don kehittämiseen.

    useim­mi­ten pas­si­voi­tu­neen ihmi­sen ongel­mat ovat ihan muu­al­la kuten esi­mer­kik­si mie­len­ter­vey­son­gel­mat ja päih­teet. Nii­den hoi­to vaa­tii sit­ten mui­ta kei­no­ja kuin keppiä.

  9. Tuo käy­rä on epäi­le­mät­tä yksi syy popu­lis­min nousuun, mut­ta oli­si­ko sen­tään paras syy? Herää kysy­mys, että onko kes­ki­luok­ka noin tyh­mää? Jos heil­lä menee huo­nos­ti, onko pölk­ky­pää­po­pu­lis­mi todel­la­kin oikea tapa rat­koa sitä?

    Sinän­sä kan­na­tan mark­ki­na­ta­lou­den uudis­ta­mis­ta esi­te­tyl­lä taval­la. Mut­ta ei ay-lii­ke sitä hyväk­sy, ei aina­kaan ennen kuin meil­lä menee vie­lä pal­jon huo­nom­min. Ajat­te­lu­ta­pa poik­ke­aa lii­kaa totutusta.

    Kai­ken kuk­ku­rak­si ehdo­tus sotii kaik­kien asen­tei­ta vas­taan. Vasem­mis­to kat­soo, että ei palk­ko­ja saa alen­taa, oikeis­to puo­les­taan ei hyväk­sy tukien lisään­ty­mis­tä. Kuten aikai­sem­pi kes­kus­te­lu köy­hyy­des­tä osoit­ti, eivät monet ihmi­set kat­so ollen­kaan koko­nai­suut­ta, vaan tyy­ty­vät tämän kal­tai­siin asenteisiin.

  10. O.S.:
    Suo­mes­sa pie­ni­palk­kai­sia ei asu­mis­tu­kea lukuun otta­mat­ta tue­ta tulon­siir­roil­la. Aja­tel­laan, että pal­kan on rii­tet­tä­vä elämiseen.
    Jos tulon­siir­rois­sa kes­ki­ty­tään työt­tö­mien ase­man kohen­ta­mi­seen ja unoh­de­taan pie­ni­palk­kai­set, saam­me lisää työt­tö­miä sen lisäk­si, että meil­lä on työn syr­jäs­sä sin­nit­te­le­viä työs­sä käy­viä köyhiä.

    Ovat­han myös työs­sä­käy­vät oikeu­tet­tu­ja toimeentulotukeen.

  11. Voi olla että tule­vai­suu­des­sa kukaan itse­ään kun­nioit­ta­va his­to­rioit­si­ja ei voi ker­toa täs­tä Trump/Brexit-ajas­ta ilman viit­taus­ta tuo­hon käppyrään.
    Van­has­taan tie­de­tään että että ruti­köy­hät eivät kapi­noi, mut­ta tar­mo­kas ja aikaan­saa­va luok­ka voi sen hyvin­kin teh­dä huo­ma­tes­saan olo­jen­sa huo­non­tu­van suh­tees­sa todel­la köy­hiin ja todel­la rik­kai­siin. Mikä­hän muu­ten mah­taa olla abso­luut­ti­nen varal­li­suus nor­sun kär­sän ja muun ruu­miin välillä?

  12. Pit­käl­ti samaa miel­tä Oden kans­sa. Sen lisäi­sin, että ihmis­ten yksi­tyi­se­lä­män tar­pei­den rahoit­ta­mi­seen liit­ty­vien sidon­nai­suuk­sien pitäi­si muut­tua vas­taa­val­la taval­la kuin hei­dän palk­kan­sa­kin. Jos siis aja­tel­laan niin, että työ­mark­ki­nat oli­si­vat aidot mark­ki­nat, jos­sa tuot­tees­ta, työ, mak­set­tai­siin sen kysyn­nän mukaan vaih­te­le­va hinta.

  13. Tuo­ta kuvio­ta kat­sel­les­sa kan­nat­taa muis­taa, että suo­ma­lai­set ovat jos­sain tuol­la 90–100 % pro­sen­tin välil­lä, pie­ni­tu­loi­sin desii­li on sii­nä 90 % kohdalla.

  14. Hie­no käy­rä, mut­ta ehkä täs­sä pitää taas kyy­nik­ko­na olla hive­nen ilkeä:


    Ame­rica IS the 1%: You need just $34,000 annual inco­me to be in the glo­bal eli­te… and HALF the world’s ric­hest people live in the U.S.

    Päi­vän kurs­sin mukaan 34 kUSD on 30453,67 € eli, kun suo­ma­lais­ten­kin kes­ki­mää­räi­set oli­vat vuon­na 2014 28302 €, niin kuin­ka pal­jon tuo käy­rä itsea­sis­sa ker­too län­si­mais­ten ihmis­ten koke­mas­ta muu­tok­ses­ta? Tus­kin aina­kaan sitä, että kysees­sä oli­si “decli­ne of deve­lo­ped-world midd­le class”

    Netis­sä ole­van glo­baa­lin tulo­de­sii­li­las­ku­rin avul­la leik­ki­mäl­lä voi haa­ru­koi­da, että “nor­sun kär­sän” alin pis­te löy­tyy n. tulo­luo­kas­ta 5000 €/vuosi — ja noil­la tuloil­la tus­kin puhu­taan täyt­tä työ­päi­vää ympä­ri­vuo­ti­ses­ti pus­ke­vas­ta länsimaalaisesta.

    Käy­rän toi­ses­ta pääs­tä taas löy­tyy 5% luok­ka, johon samal­la las­ku­ril­la lei­ki­tel­les­sä pää­see alle 1 €/päivä tuloil­la — eli kysees­sä on siis abso­luut­ti­ses­sa köy­hyy­des­sä elä­vis­tä ihmi­sis­tä ja kur­juu­teen­sa glo­ba­li­saa­tioil­la lie­nee aika vähän teke­mis­tä. Päin­vas­toin voi­si kuvil­la, että kyses­sä on enem­min glo­ba­li­saa­tion puutteesta.

    Toki tähän oheen voi kai­vaa muun­kin­lai­sia tut­ki­musuu­ti­sia, kuten vaikka:

    Kale­va: Suo­mi on glo­ba­li­saa­tion superhyötyjä

    Lopuk­si täy­tyy tie­tys­ti myön­tää se, että tie­tys­ti glo­baa­li mark­ki­na­ta­lous kai­pai­si uudis­tuk­sia — voi­tai­siin aloit­taa vaik­ka sii­tä, että edes län­si­mais­sa kokeil­tai­siin vih­doin­kin sitä vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta nykyi­sen seka­ta­lous-kave­ri­ka­pi­ta­lis­min sijaan.

  15. Pit­kän empi­mi­sen jäl­keen olen kal­lis­tu­mas­sa perus­tu­lon kan­nal­le. Empi­mi­sen syy on se taval­li­nen: pel­ko pas­si­voi­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Tämän voi ehkä estää sil­lä, että kysees­sä on todel­la perus­tu­lo, eli vain perus, jon­ka lisäk­si on pak­ko teh­dä työtä.Eli ne sum­mat, joi­ta on esi­tet­ty, tun­tu­vat aika suu­ril­ta. Pitää myös ottaa huo­mioon, että per­hei­tä­kin on vie­lä. Niis­sä perus­tu­lo kertautuu.

  16. Ode: “Vaik­ka tar­vit­sem­me työ­nan­ta­jan sil­mis­sä suu­rem­pia palk­kae­ro­ja, emme tar­vit­se suu­rem­pia tuloe­ro­ja. Kan­nus­ti­mia aja­tel­len Suo­mes­sa on riit­tä­vän haus­kaa olla hyväosainen”

    Mut­ta kai tämän hyvä­osai­sen elin­ta­son pitää joten­kin suh­tau­tua myös mui­den mai­den tar­joa­maan elin­ta­soon? Jos­sain se muut­ta­mi­sen hou­kut­te­le­vuu­den raja kai menee kaikilla?

  17. Joo joo:

    Van­has­taan tie­de­tään että että ruti­köy­hät eivät kapi­noi, mut­ta tar­mo­kas ja aikaan­saa­va luok­ka voi sen hyvin­kin teh­dä huo­ma­tes­saan olo­jen­sa huo­non­tu­van suh­tees­sa todel­la köy­hiin ja todel­la rikkaisiin.

    Mel­kein, mut­ta ei ihan näin. Nimit­täin kateel­li­sim­mat, kat­ke­rim­mat ja sik­si eni­ten kapi­noi­vat löy­ty­vät nii­den jou­kos­ta, jot­ka jää­vät jäl­keen muis­ta aiem­min samaan tulo­ta­soon kuuluneista.

    Osmo ker­too, mis­sä tulo­luo­kas­sa näin tapahtui:
    “Tähän jouk­koon, jon­ka tulo­ta­so ei nous­sut kes­ki­mää­rin lain­kaan, kuu­luu pää­asias­sa teol­li­suus­mai­den kes­ki­luok­kaa. Osal­la täs­tä jou­kos­ta tulot nousi­vat mut­ta toi­sil­la vas­taa­vas­ti las­ki­vat, joil­la­kin hyvin­kin paljon.”

  18. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan suo­ma­lai­sen kes­ki­mää­räi­set tulot vuon­na 2014 oli­vat 28 400 euroa, joka (Hel­sin­gin yli­opis­ton tut­ki­ja­toh­to­ri) Mali­sen kar­kean arvion mukaan riit­tää nos­ta­maan kes­ki­tu­loi­sen suo­ma­lai­sen suun­nil­leen maa­il­man rik­kaim­man 4 pro­sen­tin jouk­koon. Abso­luut­ti­ses­ti mitat­tu­na suu­rin osa tulo­jen kas­vus­ta on osu­nut juu­ri tähän ryh­mään.”(YLE)

    Jos oikein las­kin, kuo­pan poh­jan oikeal­le puo­lel­le pää­see Suo­mes­sa jo työt­tö­män perus­päi­vä­ra­hal­la lisät­ty­nä asu­mis­tuel­la. Glo­baa­lis­sa kat­san­to­kan­nas­sa (lähes) kaik­ki suo­ma­lai­set ovat rikkaita.

    Ele­fant­ti­käy­rä saat­taa olla todel­li­suut­ta sil­ti Suo­mes­sa­kin, mut­ta se ei edus­ta Suo­mea. Meil­le (tai yleen­sä rik­kail­le län­si­mail­le) pitäi­si teh­dä eril­li­nen tutkimus.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ksee,
    Hyviä huo­mioi­ta, mut­ta olet käyt­tä­nyt vir­tal­li­sia valuut­ta­kurs­se­ja ja tämä kuva­si ostovoimaa.

    No, tar­kat osto­voi­ma­kor­ja­tut luvut voi­vat jon­kin ver­ran muut­taa noi­ta rajo­ja. Pää­point­ti kui­ten­kin on sii­nä, että tun­tuu sil­tä, että tätä käy­rää on myy­ty niin, että ihmi­sil­le syn­tyy hel­pos­ti mie­li­ku­va sii­tä, että hyvin pär­jän­nee­seen 1% kuu­luu vain jotain öky­rik­kai­ta riis­to­ka­pi­ta­lis­te­ja ja että län­si­maa­lais­ten enem­mis­tö koh­ta­lo on ollut kär­vis­tel­lä käy­rän alim­mas­sa pis­tees­sä reaa­li­tu­lo­jen kutis­tu­mi­sen kierteestä.

    Oli­si siis toi­vot­ta­vaa, että kuva taus­toi­tet­tai­siin kun­nol­la vää­rien käsi­tys­ten vält­tä­mi­sek­si — tosin sil­loin useim­mat var­maan­kin sivuut­tai­si­vat asi­aa kos­ke­van uuti­soin­nin lähin­nä olankohautuksella.

  20. Soi­nin­vaa­ra:
    Kun blo­gis­sa­ni tai­vas­tel­tiin Brexit-äänes­tä­jien irra­tio­naa­li­suut­ta, joku kom­men­taat­to­reis­ta tote­si, että osat­to­mik­si jää­nei­den kan­nat­taa heit­tää kapu­loi­ta kaik­kiin rat­tai­siin joi­hin vain voi­vat aivan sii­tä riip­pu­mat­ta, aut­taa­ko se oikeas­ti mitään.

    Jos täl­lai­nen asen­ne levi­ää, se tuho­aa joko demo­kra­tian tai talou­den tai molemmat. 

    Täl­läi­nen asen­ne on hyö­dyl­li­nen, sil­lä se pakot­taa kehit­tä­mään yhteis­kun­nan siten, että osat­to­mik­si ei jää mer­kit­tä­vää osaa väes­tös­tä. On hyvin har­mil­lis­ta, jos täs­sä suu­ri osa väes­tös­tä _ei_ hei­tä kapu­loi­ta rat­tai­siin tilan­tees­sa, jos­sa hei­tä ei huo­mioi­da hei­dän mie­les­tään riittävästi.

  21. Kom­men­teis­sa kir­joi­te­taan taas perus­tu­lon “pas­si­voi­vas­ta vaikutuksesta”. 

    Epäi­len, että suu­rem­pi ongel­ma Suo­mes­sa (ja ehkä Euroo­pas­sa laa­jem­min­kin) on talou­del­li­sen epä­var­muu­den tuot­ta­ma pas­sii­vi­suus. Jot­ta kulu­tus­ky­syn­tä lisään­tyi­si (ja sitä­hän me tosia­sias­sa täs­sä tavoit­te­lem­me) eli ostet­tai­siin isom­pia asun­to­ja ja teh­täi­siin muu­ta hyvin­voin­tia lisää­viä han­kin­to­ja, jou­dut­tai­siin otta­maan vel­kaa. Mikä­li työs­sä­käy­vien kes­kuu­teen on laa­jal­le levin­nyt käsi­tys irti­sa­no­mi­sis­ta ja muis­ta uhka­ku­vis­ta, niin sil­loin kukin vii­vyt­tää han­kin­to­jaan ja vähen­tää kulu­tus­ta. Siis ryh­tyy talou­del­li­ses­ti pas­sii­vi­sek­si, erään­lai­sek­si nol­la­sum­ma­pe­lin pelaa­jak­si mui­ta kan­sa­lai­sia kohtaan.

    Talous ei kui­ten­kaan olen­nai­ses­ti ole muu­ta kuin sitä, että kan­sa­lai­set pese­vät tois­ten­sa pai­to­ja, ja tätä kaut­ta toi­vot­ta­vas­ti moni pysyy toi­me­li­aa­na. Kun pai­to­jen pesun arvoa mita­taan rahal­la, niin sil­loin talous kas­vaa kun raha liik­kuu nopeam­min, ja tulee ynnä­tyk­si useam­mal­la tilil­lä moneen ker­taan. Suo­ma­lai­sen talou­den ongel­ma on täs­sä kuvas­sa pää­asias­sa näin: lii­an moni liik­kuu pese­mät­tö­mis­sä paidoissa.

    Toki perus­tu­lo pas­si­voi­si osaa kan­sas­ta, joka osa jo nykyi­sel­lään­kin saat­taa olla niin vah­vas­ti “viih­teel­lä” ettei vas­tik­keet­to­man täpä­kän jaka­mi­nen pal­jon näkyi­si. Nyky­ään­hän täpäk­kää saa luu­kul­ta, jos on val­mis alis­tu­maan nal­ku­tuk­sen ja kas­va­tus­toi­men­pi­tei­den koh­teek­si. Kukaan jär­ke­vä ihmi­nen ei ota sitä ris­kiä suu­rem­pa­na, että jou­tui­si sel­lai­sen nal­ku­tuk­sen ja kas­va­tuk­sen kohteeksi.

    Mikä­li toi­saal­ta kan­sa­lais­palk­ka ottai­si osan pois arjes­ta sel­viy­ty­mi­sen ris­kis­tä ja ahdis­tuk­ses­ta, niin monil­la ihmi­sil­lä voi­si hyvin­kin olla halua ryh­tyä “pai­ta­pyy­kil­le” kor­jaa­maan omaa, lähim­mäi­sen­sä ja jopa isän­maan etua.

  22. R. V.: Täl­läi­nen asen­ne on hyö­dyl­li­nen, sil­lä se pakot­taa kehit­tä­mään yhteis­kun­nan siten, että osat­to­mik­si ei jää mer­kit­tä­vää osaa väes­tös­tä. On hyvin har­mil­lis­ta, jos täs­sä suu­ri osa väes­tös­tä _ei_ hei­tä kapu­loi­ta rat­tai­siin tilan­tees­sa, jos­sa hei­tä ei huo­mioi­da hei­dän mie­les­tään riittävästi.

    Mitä vikaa on raken­ta­vas­sa poli­tii­kas­sa, pyr­ki­myk­ses­sä kehit­tää parem­paa yhteis­kun­taa yhteis­työs­sä mui­den kans­sa? Mik­si nykyi­sin on muo­tia enem­män rik­koa kuin rakentaa?

    Kapu­loi­den rat­tai­siin heit­tä­mi­nen, var­sin­kin kun sitä har­ras­ta­vat hyvin­kin eri­lai­set ja osin vas­tak­kai­siin tavoit­tei­siin pyr­ki­vät ihmis­ryh­mät, joi­ta ei huo­mioi­da hei­dän mie­les­tään riit­tä­väs­ti, saa vain yhteis­kun­nan sekaisin.

  23. Moni on huo­maut­ta­nut, että teol­li­suus­mai­den työ­väen­luok­ka tai jopa työ­mark­ki­na­tuel­la ole­vat oli­si yli tuon 80 %;n tason. Useis­sa tie­teel­li­sis­sä jul­kai­suis­sa kui­ten­kin tois­te­taan, että tuo poh­ja osuu teol­li­suus­mai­den työ­väes­tön koh­dal­le. Tämä osto­voi­ma­kor­jat­tu data on kovin eri­lais­ta kuin viral­li­sil­la valuut­ta­kurs­seil­la teh­ty. En pys­ty tarkistamaan.

  24. En tie­dä, miten alku­pe­räi­nen tut­ki­mus on teh­ty, mut­ta ongel­ma­na on myös ver­tail­ta­vat ihmis­ryh­mät. Kehi­tys­maan teh­das­työ­läi­nen voi olla mel­ko vakio­mit­ta 30 vuo­den ajan­jak­son alku- ja lop­pu­pääs­sä (tosin alku­pääs­sä voi­nut olla maa­ta­lous­kausi­työ­läi­sen lap­si), mut­ta suo­ma­lai­nen on voi­nut olla 30 vuot­ta sit­ten velak­si elä­vä köy­hä opis­ke­li­ja ja nyt kor­keim­paan pro­sent­tiin kuu­lu­va lää­kä­ri, laki­mies tai yritysjohtaja.

  25. Kate:
    En tie­dä ketään kuka oli­si läh­te­nyt jon­nek­kin tup­pu­ky­lään aino­aan ker­ros­ta­loon tai muu­ten­kaan jää­nyt toi­met­to­mak­si. Sen­si­jaan kehi­tet­tiin ammat­ti­tai­toa, perus­tet­tiin star­tup-yri­tyk­siä tai opis­kel­tiin. Kysee­sä oli­vat Nokian ero­pa­ke­tit. Ero­na työt­tö­myys­kor­vauk­siin oli se että raha oli vas­tik­kee­ton­ta ja ihmi­set käyt­ti­vät rahan juu­ri sii­hen mitä työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ei saa teh­dä eli yrit­tä­mi­seen ja oman ammat­ti­tai­don kehittämiseen.

    Mut­ta näy­te oli bia­soi­tu­nut. Pää­osin kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä joil­la oli jo val­ta­vas­ti kon­tak­te­ja ja koh­tuul­li­sen kova menes­ty­mi­sen tah­ti. Ja pää­osa perus­te­tuis­ta yri­tyk­sis­tä meni jo nurin (joka ei tie­tys­ti lii­ty argunmenttiisi)

  26. ksee: No, tar­kat osto­voi­ma­kor­ja­tut luvut voi­vat jon­kin ver­ran muut­taa noi­ta rajo­ja. Pää­point­ti kui­ten­kin on sii­nä, että tun­tuu sil­tä, että tätä käy­rää on myy­ty niin, että ihmi­sil­le syn­tyy hel­pos­ti mie­li­ku­va sii­tä, että hyvin pär­jän­nee­seen 1% kuu­luu vain jotain öky­rik­kai­ta riis­to­ka­pi­ta­lis­te­ja ja että län­si­maa­lais­ten enem­mis­tö koh­ta­lo on ollut kär­vis­tel­lä käy­rän alim­mas­sa pis­tees­sä reaa­li­tu­lo­jen kutis­tu­mi­sen kierteestä.

    Muut­tai­si­vat jon­kin ver­ran noi­ta rajo­ja? Olet­ko kos­kaan mat­kus­ta­nut kehit­ty­vis­sä mais­sa? Eikä tar­vit­se edes men­nä Saha­ran ete­lä­puo­li­seen afrik­kaan kokeak­seen tämän, vaan vie­rai­lu Viros­sa saat­taa muut­taa katsantokantaa. 

    Kulu­van kesän aika­na teim­me mat­kan Viroon, ja kulut­tu­jien mak­sa­mat hin­nat vai­kut­ti­vat ole­van kaut­ta lin­jan noin puo­let Suo­men vas­taa­vis­ta. Rau­ta­lan­kas­ta: Viros­sa saa ostet­tua yhtä pal­jon 500 eurol­la kuin Suo­mes­sa ton­nil­la. Puhu­mat­ta­kaan jos­tain kehi­tys­mai­den hin­ta­ta­sos­ta (eikä sil­loin pidä­kään ver­ra­ta turis­ti­ry­sien hin­to­ja Suo­men vas­taa­viin, vaan men­nä pai­kal­li­seen mar­ket­tiin tms osta­maan jotain arkista)

  27. Taas erin­omai­nen kir­joi­tus OS:lta.

    Mie­len­kiin­tois­ta Suo­mea kos­ke­vaa tie­toa löy­tyy googlaa­mal­la Nor­dea blo­gi Olli Kärkkäinen.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä on teh­ty osto­voi­ma­kor­jat­tu­na. Antaa kovin eri tulok­sen kuin viral­lis­ten valuut­ta­kurs­sien mukaan. 

    Mil­lai­nen ker­roin Suo­mes­sa tulee kyseeseen?

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä on teh­ty osto­voi­ma­kor­jat­tu­na. Antaa kovin eri tulok­sen kuin viral­lis­ten valuut­ta­kurs­sien mukaan. 

    Ero on 20–25 %, suo­ma­lai­sen 50 euroa on osto­voi­ma­kor­jat­tu­na 40 euroa.

  30. Jaak­ko Peso­nen: Kun­pa muut­tai­sit ja asui­sit­kin. Mut­ta et muu­ta eikä muu­ta muut­kaan. Vaan muut­ta­vat maal­ta kaupunkeihin.

    Suo­mes­sa ei ole miten­kään lii­an help­po olla teke­mät­tä mitään. Suo­mes­sa on lii­an vai­kea ansai­ta elan­ton­sa työllä.

    Oikeas­sa olet sii­nä, että myös sosi­aa­li­tur­va tar­vit­see uudis­tus­ta. Perus­tu­lo oli­si hyvä alku.

    Työ­tä­vie­rok­su­van toimintaohje:

    1. Han­ki ammat­ti (1–2 vuotta)
    2. “Kär­si” vii­kon omavastuu
    3. Täy­tä työmarkkinatukihakemus
    4. Täy­tä ylei­nen asumistukihakemus
    5. Täy­tä toimeentulotukihakemus
    6. Odo­ta eläkeikää
    7. Täy­tä eläkehakemus

    Koh­ta yksi hoi­tuu jokai­sel­la nuo­re­na. Koh­ta kol­me tar­vit­see täyt­tää ker­ran. Koh­ta nel­jä tar­vit­see täyt­tää vuo­den välein ja koh­ta vii­si kuu­kausit­tain, pait­si vuo­den alus­ta toi­meen­tu­lo­tu­ki siir­tyy Kelaan. Ts. toi­meen­tu­lo­tues­ta tulee saman­lai­nen tuki­au­to­maat­ti kuin työmarkkinatuesta.

    Työ­mark­ki­na­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tuen perus­osa teke­vät yhteen­sä yli 850 euroa net­to­na kuu­kau­des­sa. Sii­hen vie­lä asu­mis­tu­ki pääl­le. Yli kol­mes­sa sadas­sa suo­ma­lai­ses­sa kun­nas­sa tuol­la pitää sos­sun takaa­maa kun­nan vuo­kra-asun­toa vuo­si­kym­me­niä ja hank­kii auton rottelonkin.

    Nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le riit­tää net­ti ja tie­to­ko­ne, kun­han vain jotain sapus­kaa saa jää­kaap­piin, niin hyvin siel­lä vuo­kra­luu­kus­sa viet­tää elämänsä.

  31. Huo­no oli­si yhteis­kun­ta, jos­sa pie­ni eliit­ti tekee tuot­ta­vaa työ­tä ja elää vau­rau­des­sa ja kan­sal­le jae­taan lei­pää ja sirkushuveja.”

    Mik­si tämä on huo­no? Sehän on paras rea­lis­ti­sis­ta vaih­toeh­dois­ta: Pie­ni eliit­ti elää vau­rau­des­sa mut­ta kai­kil­la on elä­män perus­tar­vik­kei­ta riit­tä­väs­ti: ruo­kaa, vaat­tei­ta, asun­to, säh­kö, vesi, Inter­net, viih­det­tä, ym. Pal­jon huo­nom­pi vaih­toeh­to oli­si se ettei köy­hil­lä oli­si edes lei­pää ja sirkushuveja. 

    Suo­mes­sa unoh­de­taan että ihmis­ten aivot toi­mi­vat suh­teel­li­ses­ti eikä abso­luut­ti­ses­ti. Tämä pätee käy­tän­nös­sä kaik­keen: näköön, kuu­loon, mui­hin ais­tei­hin sekä rahaan ja tuloe­roi­hin. Käy­tän­nös­sä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä kuin­ka suu­ret tuloe­rot ovat ja mikä on oma tulo­ta­so, vaan jo tuloe­ro­jen ole­mas­sao­lo tekee monet ihmi­set pet­ty­neik­si ja onnet­to­mik­si. Mones­sa maas­sa pide­tään täy­sin nor­maa­li­na sitä että joku muu tie­naa 2–3 ker­taa enem­män käteen. Suo­mes­sa ollaan usein kat­ke­ria ja kateel­li­sia jos joku tie­naa 10–20% kes­kiar­voa enem­män käteen. Suo­mes­sa “köy­hyys” on sitä ettei ole varaa kal­lii­siin ulko­maan­mat­koi­hin (hal­poi­hin mat­koi­hin kenel­lä tahan­sa on varaa) ja jou­tuu tyy­ty­mään 3–5 vuot­ta van­haan hie­men pie­nem­pään taulu-TV:n.

    Tätä ongel­maa ei tulon­siir­roil­la voi­da pois­taa. Jos kai­kil­le Suo­ma­lai­sil­le anne­taan 100 neliön asun­to, mer­su ja 2000€/kk käyt­tö­ra­haa, niin monet oli­si­vat sil­ti onnet­to­mia ja kat­ke­ria sil­le huip­puo­saa­jal­le jol­la on 200 neliön asun­to, fer­ra­ri ja 4000€/kk käyttörahaa.

    Lisäk­si osa resurs­seis­ta on oikeas­ti rajal­li­sia. Maas­sa voi olla vain yksi paras ja suo­si­tuin asui­na­lue, kaup­pa, ravin­to­la, kah­vi­la, jne. Jos kai­kil­le jae­taan tuhan­sia euro­ja kuus­sa ilmais­ta rahaa niin näi­den suo­sit­tu­jen pal­ve­lui­den hin­nat nouse­vat pil­viin ja lop­pu­tu­los on sama kuten nyt­kin: vain hyvin tie­naa­vil­la on varaa asua ja käy­dä par­hais­sa pai­kas­sa, ja samal­la huo­nom­min tie­naa­vat edel­leen valit­ta­vat eriar­voi­suu­des­ta ja epäoikeudenmukaisuudesta.

  32. Pek­ka Pes­si: Ero on 20–25 %, suo­ma­lai­sen 50 euroa on osto­voi­ma­kor­jat­tu­na 40 euroa. 

    Tuol­la kor­jauk­sel­la ei suo­ma­lai­nen kovin pal­joa käy­räl­lä siir­ry. Nor­dean Olli Kärk­käi­sen esit­te­le­mien käp­py­röi­den mukaan aivan pie­ni­tu­loi­sim­pia lukuu­not­ta­mat­ta suo­ma­lais­ten tulot ovat 1988–2008 nous­seet enem­män kuin maa­il­man kes­ki­mää­räi­set tulot ja suo­ma­lai­set tulo­de­sii­lit oli­si­vat sama­na aika­na kaik­ki siir­ty­neet ylem­mäk­si maa­il­man tulo­ja­kau­mas­sa. Eli oli­sim­me finans­si­krii­siin ja Kän­nyk­kä-Nokian romah­duk­seen asti olleet glo­ba­li­saa­tios­sa voittajia.

    Mitä on tapah­tu­nut 2008 jäl­keen, onkin sit­ten toi­nen juttu.

  33. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Minä voin vaik­ka heti huo­men­na muut­taa jon­kin tup­pu­ky­län kun­nan aino­aan ker­ros­ta­loon sos­sun mak­sa­maan asun­toon ja elää lop­pu elä­mä­ni mui­den rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­sa­mas­sa asunnossa.

    Mut­ta et ole muut­ta­nut, joten jär­jes­tel­mä toimii.

    Nor­sun kär­sän not­kon koh­dal­la on käy­nyt juu­ri kuten pitää­kin. On saa­vu­tet­tu tulo­ta­so, jol­la tar­peet saa­daan tyy­dy­tet­tyä ja ihmis­ten talou­del­li­nen hyvin­voin­ti on riit­tä­vä. Talous­kas­vu on hei­dän osal­taan pysäh­ty­nyt, sitä ei enää tar­vi­ta. Se kehi­tys, jota talous­kas­vuk­si nimi­te­tään, siir­tää­kin vaan lisää varal­li­suut­ta kär­sän not­kos­ta sen kärkeen.

    Työn tar­peen las­kies­sa, ja kun robo­tit alka­vat kor­va­ta nii­tä kii­na­lai­sia­kin, voi­daan toteut­taa uudis­tuk­sia liit­tyen työn jaka­mi­seen. Nykyi­sin stan­dar­di­na ole­vas­sa 40 työ­tun­nis­sa vii­kos­sa on aina­kin puo­let tur­haa. Esi­mer­kik­si mal­li­maas­sam­me Ruot­sis­sa tämä on jo alet­tu tajuamaan.

  34. Brexit kau­his­te­lu on kyl­lä kovin hupai­saa. Sii­nä­hän otet­tiin poli­tiik­kaa demo­kraat­ti­seen kont­rol­liin näin vasem­mis­ton reto­riik­kaa lainatakseni.

    Tot­ta­kai yli­kan­sal­lis­ta ja epä­de­mo­kraat­tis­ta kes­kus­joh­toa kan­nat­ta­vien on pak­ko pelo­tel­la hei­nä­sirk­ka­lau­moil­la ja ties mil­lä kun vie­lä ker­ki­ää. Näin­hän on käy­nyt kai­kis­sa Sveit­sin EU:ta/EEC:tä kos­ke­vis­sa äänes­tyk­sis­sä ja aina pelot­te­li­jat ovat olleet totaa­li­sen vää­räs­sä. Demo­kra­tia on joil­le­kin niin kovin pelottavaa.

    Suo­mes­sa on hyvin pie­net tuloe­rot ja mie­le­tön vero­tus jol­la tulon­siir­to­ja rahoi­te­taan. Epäi­len vah­vas­ti että lisää­mäl­lä tukia ja vero­tus­ta asiat joten­kin para­ni­si­vat, var­sin­kaan jos perus­te­lu­na on löy­siä “varak­kail­la on tar­peek­si kivaa” heittoja.

  35. https://db.tt/u5i8aM14

    Täs­sä on pikai­ses­ti plot­taa­ma­ni karu yksin­ker­tais­tus aiheesta.

    Kuvas­sa lai­tet­tu noin jokai­nen maa­pal­lon asu­kas x‑akselille tulo­jen­sa mukai­seen jär­jes­tyk­seen, käyt­täen tulo­na asuin­val­tion­sa osto­voi­ma­kor­jat­tua BKT:ta per capi­ta, World Ban­kin luvuin. Mitä isom­pi gini-ker­roin, sen suu­rem­pi hajon­ta ja siten mie­let­tö­mäm­pi kar­keis­tus tämä on, mut­ta täs­sä kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­nen (ei medi­aa­ni, vaan aritm.keskiarvo) osuu ylä­de­sii­lin kyn­nyk­sel­le. Tämä osuu suht uskot­ta­vas­ti jo mai­ni­tus­sa Olli Kärk­käi­sen Nor­dea-blo­gis­sa esi­tet­tyyn vaihteluväliin.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Moni on huo­maut­ta­nut, että teol­li­suus­mai­den työ­väen­luok­ka tai jopa työ­mark­ki­na­tuel­la ole­vat oli­si yli tuon 80 %;n tason. Useis­sa tie­teel­li­sis­sä jul­kai­suis­sa kui­ten­kin tois­te­taan, että tuo poh­ja osuu teol­li­suus­mai­den työ­väes­tön koh­dal­le. Tämä osto­voi­ma­kor­jat­tu data on kovin eri­lais­ta kuin viral­li­sil­la valuut­ta­kurs­seil­la teh­ty. En pys­ty tarkistamaan.

    Noin 1.4 mil­jar­dia ihmis­tä on poh­jan oikeal­la puo­lel­la. Jos 1.4 mil­jar­dia ihmis­tä on rik­kaam­pia kuin suo­ma­lai­set työ­läi­set, mis­sä he oikein asuvat?

  37. Pek­ka T.: Mitä vikaa on raken­ta­vas­sa poli­tii­kas­sa, pyr­ki­myk­ses­sä kehit­tää parem­paa yhteis­kun­taa yhteis­työs­sä mui­den kans­sa? Mik­si nykyi­sin on muo­tia enem­män rik­koa kuin rakentaa?

    Kapu­loi­den rat­tai­siin heit­tä­mi­nen, var­sin­kin kun sitä har­ras­ta­vat hyvin­kin eri­lai­set ja osin vas­tak­kai­siin tavoit­tei­siin pyr­ki­vät ihmis­ryh­mät, joi­ta ei huo­mioi­da hei­dän mie­les­tään riit­tä­väs­ti, saa vain yhteis­kun­nan sekaisin.

    Raken­ta­vas­sa poli­tii­kas­sa ei ole mitään vikaa. Kapu­loi­ta hei­te­tään rat­tai­siin (toi­vot­ta­vas­ti) vas­ta sil­loin, kun raken­ta­va poli­tiik­ka ei toi­mi eli sil­lä ei saa­da koh­tuul­lis­ta lop­pu­tu­los­ta aikaan.

    Oikeas­taan kapu­loi­ta rat­tai­siin heit­tä­vä ilmai­see, että kol­lek­tii­vi­ses­ti pää­tet­ty dii­li ei kel­paa. Toi­vot­ta­vas­ti demo­kraat­ti­sia kei­no­ja käyt­tä­vät kapu­lat riit­tä­vät saa­maan vies­tin peril­le, vaik­ka sit­ten sekoit­ta­mal­la yhteis­kun­nan myös niil­tä, jot­ka saa­vat hei­dän mie­les­tään riit­tä­väs­ti nykydiilillä.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Moni on huo­maut­ta­nut, että teol­li­suus­mai­den työ­väen­luok­ka tai jopa työ­mark­ki­na­tuel­la ole­vat oli­si yli tuon 80 %;n tason. Useis­sa tie­teel­li­sis­sä jul­kai­suis­sa kui­ten­kin tois­te­taan, että tuo poh­ja osuu teol­li­suus­mai­den työ­väes­tön koh­dal­le. Tämä osto­voi­ma­kor­jat­tu data on kovin eri­lais­ta kuin viral­li­sil­la valuut­ta­kurs­seil­la teh­ty. En pys­ty tarkistamaan.

    Oli­si­ko jol­la­kul­la sel­vä tie­to sii­tä, miten Bran­ko Mila­no­vicin tut­ki­muk­sen “reaa­li­tu­lo” on määritelty. 

    Osto­voi­ma­kor­jaus on suh­teel­li­sen yksi­kä­sit­tei­nen, mut­ta onko tuos­sa “reaa­li­tu­los­sa” otet­tu huo­mioon sekä vero­luon­tei­set mak­sut että tulonsiirrot.

  39. ij:

    Mitä on tapah­tu­nut 2008 jäl­keen, onkin sit­ten toi­nen juttu.

    No, öljyn hin­ta ei ole­kaan 200 dol­la­ria (mitä­hän 200 dol­la­rin futuu­re­ja osta­neet miet­ti­vät nyt?) ja ketään ei enään puhu BRICS-mai­den yli­ver­tai­suu­des­ta talouselämässä.

  40. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Pit­kän empi­mi­sen jäl­keen olen kal­lis­tu­mas­sa perus­tu­lon kan­nal­le. Empi­mi­sen syy on se taval­li­nen: pel­ko pas­si­voi­vas­ta vaikutuksesta. 

    Niin, kos­ka perus­tu­lon mah­dol­li­ses­ti pas­si­voi­vaa vai­ku­tus­ta­kin näh­däk­se­ni perus­tel­laan käsi raamatulla(sic!) niin voi­nen huo­let­ta esit­tää mie­li­pi­teeä­nä ja yhtä arvok­kaa­na että totaa­li­sen vas­tik­kee­ton perus­tu­lo on mark­ki­na­ta­lou­den his­to­rian suu­rin eetok­sel­li­nen ryh­ti­lii­ke ja ryh­dis­täy­ty­mi­nen ja aktii­vi­seen sekä yrit­te­li­ää­seen elä­mä­not­tee­seen kan­nus­ta­va. Olen vil­pit­tö­mäs­ti tätä miel­tä. Tähän asti on oltu pas­si­voi­vien, ylhääl­tä kaa­det­tu­jen ja hoi­vat­tu­jen meka­nis­mien varas­sa kos­ka joku halu­aa hal­li­ta itsei­sar­voi­ses­ti. Perus­tu­lo sen sijaan on kuin muhe­va, mus­ta ja elin­voi­maa tuok­su­va multa.

  41. Luo­van luo­kan par­hail­le kyvyil­le on jat­kos­sa­kin kysyn­tää rajat­to­mas­ti. Jois­sain kau­hu­ku­vis­sa työ­tä riit­tää vain joka viidennelle.”
    Toi­vot­ta­vas­ti Suo­mes­ta tulee tämän kehi­tyk­sen kärkimaa!

    Huo­no oli­si yhteis­kun­ta, jos­sa pie­ni eliit­ti tekee tuot­ta­vaa työ­tä ja elää vau­rau­des­sa ja kan­sal­le jae­taan lei­pää ja sirkushuveja.”
    Se on päin vas­toin maam­me par­haak­si, jos pie­ni mut­ta päte­vä jouk­ko tekee tuot­ta­van työn. Sen­si­jaan on vää­rin, kun tämä jouk­ko elää koh­tuut­to­mas­sa vau­rau­des­sa suh­tees­sa muu­hun väes­töön. Sir­kus­hu­vien ase­mas­ta kan­sal­le riit­täi­si tuot­ta­van työn ase­mas­ta kaik­kien kyvyil­le sopi­vaa työ­tä palvelualoilla.

    Maa­ta­lou­des­sa, kuten muus­sa­kin alku­tuo­ta­nos­sa, vuo­si­sa­ta sit­ten tar­vi­tiin 1000 työn­te­ki­jää sii­nä, mis­sä saman tuo­tok­sen saa aikaan yksi nyky­ajan väli­nein, tie­doin ym. varus­tet­tu vil­je­li­jä. Teol­li­suu­des­sa­kin on sama työ­voi­man las­ke­va suun­ta vain vähän loi­vem­pa­na. Mut­ta pal­ve­lui­den käy­rä onkin reip­paas­ti nouseva.

    Kun alku­tuo­tan­nos­sa ja teol­li­suu­des­sa työn tuot­ta­vuus on paran­tu­nut, se on tien­nyt lisää tulo­ja, mut­ta samal­la työ­paik­ko­jen vähenemistä.Tämä ei ole ongel­ma, jos näh­dään, myön­ne­tään ja hyväk­sy­tään, mil­lä kas­va­vat pal­ve­lut on tähän­kin asti rahoi­tet­tu. Ne on rahoi­tet­tu pää­osin mer­ki­tyk­seen­sä näh­den vähän työl­lis­tä­vien, mut­ta juu­ri sen takia kil­pai­lu­ky­kyis­ten yri­tys­ten vientituloilla. 

    Hal­li­tus kui­ten­kin tavoit­te­lee mah­do­ton­ta, kun se on aset­ta­nut työl­li­syys­loi­kan tuot­ta­vuus­loi­kan edel­le. Niin­päin­hän sen on pak­ko men­nä, että ensin on tuot­ta­vuus, joka paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä. Sit­ten kun yri­tyk­set menes­ty­vät, val­tio­val­lan teh­tä­vä on huo­leh­tia, että nii­den yhteis­kun­taan tuo­ma raha pol­kai­see liik­keel­le pal­ve­lui­ta, oli ne jul­ki­sia tai yksi­tyi­siä. Ne työl­lis­tä­vät ja vas­ta sit­ten näkyy tilas­tois­sa talouskasvua.

  42. max: Niin, kos­ka perus­tu­lon mah­dol­li­ses­ti pas­si­voi­vaa vai­ku­tus­ta­kin näh­däk­se­ni perus­tel­laan käsi raamatulla(sic!) niin voi­nen huo­let­ta esit­tää mie­li­pi­teeä­nä ja yhtä arvok­kaa­na että totaa­li­sen vas­tik­kee­ton perus­tu­lo on mark­ki­na­ta­lou­den his­to­rian suu­rin eetok­sel­li­nen ryh­ti­lii­ke ja ryh­dis­täy­ty­mi­nen ja aktii­vi­seen sekä yrit­te­li­ää­seen elä­mä­not­tee­seen kan­nus­ta­va. Olen vil­pit­tö­mäs­ti tätä mieltä. 

    Perus­tu­lo on noin mm. 200 mil­joo­nan euron vuo­sit­tai­nen tulon­siir­to koto­na asu­vil­le alle 20-vuo­tiail­le nuo­ril­le. Tämä oli­si tulon­siir­to eli siis rahaa, jota he eivät ole aikai­sem­min saaneet. 

    Oli­si kyl­lä kum­ma, jos tämä ei vai­kut­tai­si sii­hen, men­nään­kö heti opin­toi­hin ja töi­hin vai pide­tään­kö huilivuosi.

    Eli ei se ole ihan niin yksinkertaista.

    Ansio­kas­ta poh­din­taa perus­tu­lon ongel­mis­ta on Suo­men pan­kin blogissa:
    http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/perustulo–yksi-ratkaisu-moneen-ongelmaan-/
    Asun­to­ve­lal­li­sil­la­han ei täl­lais­ta tilan­net­ta ole, kos­ka perus­tu­lo ei toden­nä­köi­ses­ti rii­tä aikai­sem­piin kulutusmenoihin.

  43. R. V.: Raken­ta­vas­sa poli­tii­kas­sa ei ole mitään vikaa. Kapu­loi­ta hei­te­tään rat­tai­siin (toi­vot­ta­vas­ti) vas­ta sil­loin, kun raken­ta­va poli­tiik­ka ei toi­mi eli sil­lä ei saa­da koh­tuul­lis­ta lop­pu­tu­los­ta aikaan.

    Oikeas­taan kapu­loi­ta rat­tai­siin heit­tä­vä ilmai­see, että kol­lek­tii­vi­ses­ti pää­tet­ty dii­li ei kel­paa. Toi­vot­ta­vas­ti demo­kraat­ti­sia kei­no­ja käyt­tä­vät kapu­lat riit­tä­vät saa­maan vies­tin peril­le, vaik­ka sit­ten sekoit­ta­mal­la yhteis­kun­nan myös niil­tä, jot­ka saa­vat hei­dän mie­les­tään riit­tä­väs­ti nykydiilillä.

    Tämä antaa aihet­ta jat­ko­poh­din­toi­hin. Mitä vikaa on demo­kra­tias­sa, jos se ei joh­da sel­lai­seen lop­pu­tu­lok­seen, jon­ka ihmi­set voi­si­vat riit­tä­vän laa­jas­ti hyväk­syä? Ilman että niin moni kokee tar­vet­ta ryh­tyä vain häi­rit­se­mään? Mitä täl­le ongel­mal­le pitäi­si ja voi­si tehdä?

    Eihän meis­tä kenen­kään ääni kuu­lu kovin voi­mak­kaa­na — minä kehit­täi­sin tätä yhteis­kun­taa monil­ta osin aivan eri suun­taan kuin nyt teh­dään, mut­ta olen hyväk­sy­nyt peli­sään­nöt. Var­sin­kin kun demo­kra­tia ottaa edes koh­tuul­li­ses­sa mää­rin huo­mioon myös vähem­mis­töt. Kei­tä siis ovat nämä, jot­ka eivät mie­les­tään saa riit­tä­väs­ti ään­tään kuu­lu­viin nykydemokratiassa? 

    Huo­les­tut­ta­va esi­merk­ki näkyy Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kan­sa on jakaan­tu­nut yhä enem­män ja eri miel­tä ole­via säti­tään voi­mak­kaas­ti? Pre­si­den­tin­vaa­leis­sa ovat vas­tak­kain ehdok­kaat, joi­ta vas­ta­puo­lel­la lähin­nä inho­taan syväs­ti. Onko täl­lai­nen myös mei­dän tulevaisuutemme?

  44. Itse uskon, että todis­tam­me libe­raa­lin demo­kra­tian kuo­le­maa. Kat­ke­roi­tu­nut väes­tön­osa yrit­tää tuho­ta enem­mis­tön elä­män maan sisäl­lä. Täl­lai­nen maa ei voi toi­mia. USA ja EU romah­ta­vat. Kii­na on nro 1.

  45. Mark­ki­na­ta­lou­den uudis­ta­mi­nen voi­tai­siin aloit­taa seu­raa­vas­ti: pure­taan euro­jär­jes­tel­mä, hii­li­ve­ro tuot­teil­le riip­pu­mat­ta mis­sä teh­ty, lisä­tään eko­no­mis­tien, lää­kä­rei­den, juris­tien yms. työ­voi­man mää­rää, este­tään työt­tö­myy­den vien­ti (ml. valuut­ta­kurs­si­po­li­tiik­ka), este­tään nyky­muo­tois­ten “vapaa“kauppasopimusten voi­maan­tu­lo, puu­tu­taan mää­rää­viin mark­ki­na-ase­miin, lope­te­taan mädät yri­tys­tuet (ml. rahoi­tus­sek­to­rin eri­tyis­a­se­ma) jne.
    Ei vai­nis­kaan. Lii­an roh­ke­aa. Lisä­tään sit­ten­kin vähän kou­lu­te­tun työ­voi­man tar­jon­taa maa­han­muu­tol­la, jous­ta­voi­te­taan työ­mark­ki­noi­ta, hei­ken­ne­tään sosi­aa­li­tur­vaa, tiu­ken­ne­taan teki­jä­noi­keuk­sia, tiu­ken­ne­taan ympä­ris­tö­lain­sää­dän­töä vaa­ti­mat­ta muil­ta mitään yms.

  46. Kun työs­tä on val­ta­va yli­tor­jon­ta, meil­lä­hän on n 500000 työ­tön­tä+ n 130000 työs­sä­ole­vaa työn­ha­ki­jaa niin palk­ka­tu­ki vuo­taa vain palk­ko­jen poljentaan

    Eli lop­pu­tu­le­ma on, että taval­li­siin töi­hin pal­ka­taan vain palk­ka­tu­keen oikeutettuja

    Eikä mata­la­palk­ka­työl­lä muu­ten­kaan ole kovin suur­ta talou­del­lis­ta merkitystä 

    Jos nuo kaik­ki 500000 työ­tön­tä pis­te­tään noi­hin 9 euron työl­li­syys­töi­hin niin tuot­to on max 1, 2 mil­jar­dia eli jotain 0,7 % bkt

    Sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta vero­tuk­seen eikä menoi­hin­kaan, vel­kaan­tu­mi­nen voi hie­man hidastua

  47. Tapio: Oli­si­ko jol­la­kul­la sel­vä tie­to sii­tä, miten Bran­ko Mila­no­vicin tut­ki­muk­sen “reaa­li­tu­lo” on määritelty. 

    Osto­voi­ma­kor­jaus on suh­teel­li­sen yksi­kä­sit­tei­nen, mut­ta onko tuos­sa “reaa­li­tu­los­sa” otet­tu huo­mioon sekä vero­luon­tei­set mak­sut että tulonsiirrot.

    Sen mukaan, mitä Mila­no­vic kir­joit­taa tuo­rees­sa kir­jas­saan Glo­bal Inequa­li­ty (s. 12), on:

    wages, self-emplo­y­ment inco­me, inco­me from owners­hip of assets (inte­rest, divi­dends, ren­tal of pro­per­ty), inco­me from pro­duc­tion for the house­hold’s own con­sump­tion (very com­mon in poo­rer and less mone­tized eco­no­mies whe­re house­holds pro­duce their own food), social trans­fers (govern­ment-pro­vi­ded pen­sions, unemplo­y­ment bene­fits), and inco­me deduc­tions such as direct taxes.”

    Hie­man myö­hem­min Mila­no­vic tote­aa, että vaik­ka dataan teh­täi­siin mitä tahan­sa kor­jauk­sia, ne eivät juu­ri­kaan muut­tai­si käy­rän muo­toa vaan ainos­taan jon­kin ver­ran sen jyrk­kyyt­tä (s. 23). Myös­kään osto­voi­ma­kor­jaus ei siis hänen mukaan­sa vai­ku­ta asi­aan mer­kit­tä­väs­ti, vaik­ka onkin hyö­dyl­li­nen tehdä.

  48. Tom­mi Uscha­nov: Sen mukaan, mitä Mila­no­vic kir­joit­taa tuo­rees­sa kir­jas­saan Glo­bal Inequa­li­ty (s. 12), on:

    wages, self-emplo­y­ment inco­me, inco­me from owners­hip of assets (inte­rest, divi­dends, ren­tal of pro­per­ty), inco­me from pro­duc­tion for the household’s own con­sump­tion (very com­mon in poo­rer and less mone­tized eco­no­mies whe­re house­holds pro­duce their own food), social trans­fers (govern­ment-pro­vi­ded pen­sions, unemplo­y­ment bene­fits), and inco­me deduc­tions such as direct taxes.”

    Hie­man myö­hem­min Mila­no­vic tote­aa, että vaik­ka dataan teh­täi­siin mitä tahan­sa kor­jauk­sia, ne eivät juu­ri­kaan muut­tai­si käy­rän muo­toa vaan ainos­taan jon­kin ver­ran sen jyrk­kyyt­tä (s. 23). Myös­kään osto­voi­ma­kor­jaus ei siis hänen mukaan­sa vai­ku­ta asi­aan mer­kit­tä­väs­ti, vaik­ka onkin hyö­dyl­li­nen tehdä.

    Pal­jon kii­tok­sia! Pitä­nee hank­kia tuo kirja.

    1. Käy­rän muo­to ei muut­tui­si, mut­ta jos haluam­me las­kea, mis­sä suo­ma­lai­set ovat tuos­sa käy­räl­lä, pitää ottaa huo­mioon, mitä tulo­kä­si­tet­tä sii­nä käytetään.

  49. Ikä­vä kyl­lä avus­ta­mal­la pie­ni­tu­loi­sia ei tätä glo­baa­lia kapi­tan epä­ta­sa-arvoi­suut­ta rat­kais­ta kun nopeal­la aika­tau­lul­la kaik­ki sys­tee­miin syö­te­tyt rahat on siel­lä tulo­luo­kan ylä­pääs­sä. Puhu­taan perus­ta­vas­ta elä­mi­sen hin­nas­ta mikä on paik­ka riippuvainen. 

    Nopea suo­mea­kin hyö­dyt­tä­vä rat­kai­su oli­si pala­ta nor­maa­liin mark­ki­na­sykliin ja tuot­taa shok­ki glo­baa­liin rahoi­tus­mark­ki­naan. Ikä­vä kyl­lä kes­kus­pan­kit etu­ne­näs­sä ovat estä­neet tämän pitä­mäl­lä kysei­ses­tä 1% huol­ta. Glo­baa­li lama mah­dol­lis­tai­si raken­ne­muu­tok­set ja esi­mer­kik­si perus­tu­loon siir­ty­mi­sen mis­tä ihmis­ten pitäi­si tar­vit­taes­sa rahoit­taa koko elä­mi­nen. Tai­taa olla Vih­rei­den­kin ideo­lo­gi­aa vas­taa että sii­nä tapauk­ses­sa muut­to­lii­ke kään­tyi­si takai­sin kau­pun­geis­ta maa­seu­dul­le mis­sä elä­mi­nen on tois­tai­sek­si halvempaa?

  50. Tom­mi Uscha­nov: Sen mukaan, mitä Mila­no­vic kir­joit­taa tuo­rees­sa kir­jas­saan Glo­bal Inequa­li­ty (s. 12), on:

    wages, self-emplo­y­ment inco­me, inco­me from owners­hip of assets (inte­rest, divi­dends, ren­tal of pro­per­ty), inco­me from pro­duc­tion for the household’s own con­sump­tion (very com­mon in poo­rer and less mone­tized eco­no­mies whe­re house­holds pro­duce their own food), social trans­fers (govern­ment-pro­vi­ded pen­sions, unemplo­y­ment bene­fits), and inco­me deduc­tions such as direct taxes.”

    Suo­men koh­dal­la var­maan­kin on luet­ta­va tuloi­hin mukaan työ­nan­ta­ja­mak­sut (elä­ke ym.), kos­ka ne ovat ident­ti­siä sen kans­sa että työn­te­ki­jä mak­sai­si ne koko­naan itse ja palk­ka oli­si isompi.

  51. Tom­mi Uscha­nov: Sen mukaan, mitä Mila­no­vic kir­joit­taa tuo­rees­sa kir­jas­saan Glo­bal Inequality

    Kiva että joku on jak­sa­nut edes lukea kir­jan. Nuo tulot on ilmei­ses­ti mitat­tu koti­ta­lous­koh­tai­ses­ti. Miten ne on sit­ten jaet­tu, koti­ta­lou­den nup­pi­lu­vul­la vai kulu­tusyk­sik­kö­jen mää­räl­lä? Ja miten tuos­sa on otet­tu huo­mioon se, että 1988–2008 yhden desii­lin koko on kas­va­nut about 200 mil­joo­nal­la ihmi­sel­lä, kas­vu on tain­nut tapah­tua enim­mäk­seen siel­lä alim­mis­sa tuloluokissa?

  52. Onko­han näis­sä las­kel­mis­sa asun­to­tu­loa mukana?

    Omat asun­ton­sa halu­tuim­mil­la alueil­la omis­ta­vat saa­vat maan ja kiin­teis­tö­jen arvon jär­kyt­tä­vän nopeas­ta nousus­ta ihan hir­veän buus­tin asun­to­tu­loon, mikä­li se on tuol­la mukana.

  53. Sos­si­lais­ten tuli­si olla kateel­li­sia työ­läi­sil­le ja työ­läis­ten sos­su­lai­sil­le. Sil­loin tuki oli­si sopivaa.

    Mones­ti muu­ten unohdetaan,että huip­puo­saa­ja-aloil­la ei eli­ni­käi­set tie­nes­tit ole perus­hoi­ta­jaa kum­mem­mat. Prog vero­tus, soli­daa­ei­set mini­mi­pal­kat, ja huip­pua­lo­jen eoä­var­muus teke­vät eli­nik ansio­erois­ta mar­gi­naa­li­sia. Itseiin vaih­doin opis­ke­lua­laa pois di-opin­nois­ta tasa-arvo­tu­pon jäl­kern kun näyt­ti, että yksi­tyi­nen sek­to­ri niis­te­tään kui­viin. Har­mi, sil­lä miel­ty­myk­se­ni oli mate­maat­ti­set asiat.

  54. Pek­ka Pes­si: Nuo tulot on ilmei­ses­ti mitat­tu koti­ta­lous­koh­tai­ses­ti. Miten ne on sit­ten jaet­tu, koti­ta­lou­den nup­pi­lu­vul­la vai kulu­tusyk­sik­kö­jen määrällä? 

    Nup­pi­lu­vul­la: “after-tax house­hold per capi­ta inco­me expres­sed in dol­lars of equal purc­ha­sing power” (s. 10). Kulu­tusyk­sik­kö­jä ei ilmei­ses­ti voi las­kea maa­il­man­laa­jui­ses­ti, kos­ka osa tar­vit­ta­vas­ta datas­ta puut­tuu, mm. sik­si, että koti­ta­lous­tut­ki­mus­ten vas­taa­ja­koh­tai­nen data on Kii­nas­sa salais­ta (s. 13).

    Mila­no­vicin käyt­tä­mä data on joka tapauk­ses­sa peräi­sin yli 600 koti­ta­lous­tut­ki­muk­ses­ta, jot­ka on teh­ty noin 120 eri val­tios­sa vuo­si­na 1988–2011, ja sitä on tie­ten­kin käy­tet­ty vain sii­nä mää­rin kuin se on ver­tai­lu­kel­pois­ta, eli on sano­mat­ta­kin sel­vää (vai onko?) että tuo ns. nor­su­käy­rä on vain suun­taa antava.

    Käy­te­tyt data­se­tit ovat vapaas­ti ihme­tel­tä­vis­sä Mila­no­vicin sivuil­la, jos joku jak­saa nii­hin perehtyä.

    Ja miten tuos­sa on otet­tu huo­mioon se, että 1988–2008 yhden desii­lin koko on kas­va­nut about 200 mil­joo­nal­la ihmi­sel­lä, kas­vu on tain­nut tapah­tua enim­mäk­seen siel­lä alim­mis­sa tuloluokissa? 

    Ei miten­kään. Eihän se muu­ten kuvai­si tulon­jaon suh­teel­lis­ta muu­tos­ta. Ja talous tie­ten­kin nyky­nä­ke­myk­sen mukaan skaa­lau­tuu ylös­päin väes­tön­kas­vua seu­ra­ten — mikä näkyy esi­mer­kik­si sii­tä, että väes­tön­kas­vu on ollut 1960–70-luvulla ennus­te­tun kal­tais­ta, mut­ta se kes­kiai­kai­nen kur­juus nälän­hä­ti­neen, jon­ka väes­tön­kas­vun tuol­loin hyvin­kin ylei­ses­ti ennus­tet­tiin aiheut­ta­van, on jää­nyt tule­mat­ta. (Mila­no­vic itse huo­maut­taa täs­tä kir­jas­saan, s. 20–21, mut­ta teh­däk­seen hie­man eri pointin.)

    Sepi: Onko­han näis­sä las­kel­mis­sa asun­to­tu­loa mukana?

    Omat asun­ton­sa halu­tuim­mil­la alueil­la omis­ta­vat saa­vat maan ja kiin­teis­tö­jen arvon jär­kyt­tä­vän nopeas­ta nousus­ta ihan hir­veän buus­tin asun­to­tu­loon, mikä­li se on tuol­la mukana.

    Asun­to­tu­los­ta ei mai­ni­ta koko kir­jas­sa oikeas­taan mitään. Se mie­li­ku­va minul­le on kyl­lä jää­nyt täs­tä tuloe­ro­tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­des­ta noin ylei­ses­ti, että sitä yleen­sä ei las­ke­ta tulok­si täs­sä yhteydessä.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Käy­rän muo­to ei muut­tui­si, mut­ta jos haluam­me las­kea, mis­sä suo­ma­lai­set ovat tuos­sa käy­räl­lä, pitää ottaa huo­mioon, mitä tulo­kä­si­tet­tä sii­nä käytetään.

    Tot­ta. Suo­mi sai asket­täin Luxem­bur­gin jäl­keen EU:n toi­sek­si suu­rim­man pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voi­teen, ilmoi­tet­tu­na perus­tee­na kor­kea BKT/capita.

    Eeron ylem­pä­nä jul­kai­se­mas­sa “norsunkuva”-linkissä Luxem­bur­gin ja Suo­men välis­sä on 7…9 EU-maa­ta, jou­kos­sa jopa IRL.

  56. ij: Tuol­la kor­jauk­sel­la ei suo­ma­lai­nen kovin pal­joa käy­räl­lä siir­ry. Nor­dean Olli Kärk­käi­sen esit­te­le­mien käp­py­röi­den mukaan aivan pie­ni­tu­loi­sim­pia lukuu­not­ta­mat­ta suo­ma­lais­ten tulot ovat 1988–2008 nous­seet enem­män kuin maa­il­man kes­ki­mää­räi­set tulot ja suo­ma­lai­set tulo­de­sii­lit oli­si­vat sama­na aika­na kaik­ki siir­ty­neet ylem­mäk­si maa­il­man tulo­ja­kau­mas­sa. Eli oli­sim­me finans­si­krii­siin ja Kän­nyk­kä-Nokian romah­duk­seen asti olleet glo­ba­li­saa­tios­sa voittajia.

    Mitä on tapah­tu­nut 2008 jäl­keen, onkin sit­ten toi­nen juttu.

    Todel­la­kin toi­nen juttu. 

    Vil­kai­sin OECD:n GDP per head, US$, cur­rent prices, cur­rent PPPs. Suo­mes­sa tuo luku oli kas­va­nut vuo­des­ta 2008 vuo­teen 2015 noin 2.5%, Kii­nas­sa 74%, USAs­sa 12.5%, Japa­nis­sa 9.2%, EU(28)ssa 11,1%, Sak­sas­sa 18.7%, Ruot­sis­sa 8.2%. Suo­men kal­tai­sia mai­ta oli­vat Espan­ja 0% ja Ita­lia 1.4% ja Kreik­ka vie­lä huo­nom­pi, ‑14%. (Kaik­ki las­ke­ma­ni %-luvut tarkistamattomia).

    Nämä luvut kor­re­loi­vat vain viit­teel­li­ses­ti Mila­no­vicin luku­jen kans­sa, sil­lä tie­to­poh­jat ovat oleel­li­ses­ti eri­lai­set. Jotain ne kui­ten­kin kertovat.

    Tuo M:n tut­ki­muk­sen pää­te­vuo­si 2008 on sii­nä mie­les­sä hie­man onne­ton, että se oli edel­li­sen kor­kea­suh­dan­teen lop­pu­vuo­si, ja jot­kut maat oli­vat yli­kuu­men­neet enem­män kuin toi­set. Syklin huip­pu tai­si kui­ten­kin olla jok­seen­kin saman­ai­kai­nen koko maa­il­mas­sa, joten vinou­tu­ma. ei lie­ne kovin suuri.

  57. taval­li­ses­ti pidän blo­gin­pi­tä­jää tol­kun mie­he­nä, mut­ta nyt sat­tui kyl­lä vaka­van luo­kan aivopieru.

    kokei­le­pas vaih­taa muu­tok­set suh­teel­li­sis­ta abso­luut­ti­sik­si, ja kat­so sit­ten, löy­dät­kö vie­lä glo­ba­li­saa­tion häviä­jiä samas­ta pai­kas­ta. ja sit­ten kysy itsel­tä­si: jos muu­tok­set oli­si­vat suh­teel­li­ses­ti samaa tasoa, niin miten pal­jon me länk­kä­ri­kes­ki­luok­kai­set kar­kai­sim­me kehit­ty­vil­tä talouk­sil­ta abso­luut­ti­ses­sa tasossa?

    voit­ta­jat tiet­ty säi­ly­vät, mut­ta häviä­jän kon­sep­ti ei ehkä enää ole­kaan yhtä selvä.

    voi­si­ko­han tähän­kin vou­hot­ta­mi­seen nyt lait­taa vähän jäi­tä ja ottaa pari askel­ta taak­se­päin sen mark­ki­noi­den rik­kou­tu­mi­sen osal­ta. ne toi­mi­vat ihan kelvollisesti.

  58. juk­ka m:

    kokei­le­pas vaih­taa muu­tok­set suh­teel­li­sis­ta abso­luut­ti­sik­si, ja kat­so sit­ten, löy­dät­kö vie­lä glo­ba­li­saa­tion häviä­jiä samas­ta pai­kas­ta. ja sit­ten kysy itsel­tä­si: jos muu­tok­set oli­si­vat suh­teel­li­ses­ti samaa tasoa, niin miten pal­jon me länk­kä­ri­kes­ki­luok­kai­set kar­kai­sim­me kehit­ty­vil­tä talouk­sil­ta abso­luut­ti­ses­sa tasossa? 

    Kyl­lä kehit­ty­vät talou­det ovat kaven­ta­neet myös abso­luut­tis­ta eroa. Kon­ver­gens­si tai ns. “catch-up effect” on tosia­sia. Kehit­ty­vien mai­den talous­kas­vu on nopeam­paa ja abso­luut­ti­nen tulo­ta­so lähe­nee län­si­mai­ta. Kas­vu hidas­tuu kun pääs­tään lähel­le län­si­mais­ta tulotasoa. 

    Mek­si­kos­sa, Tur­kis­sa, Intias­sa, Kii­nas­sa ym. on kas­va­nut laa­ja ylem­pi kes­ki­luok­ka joka ottaa kiin­ni län­si­mais­ta elin­ta­soa. Puhu­taan vähin­tään 400 mil­joo­nas­ta ihmisestä.

  59. Wha­tif?:
    Ehkä pal­lol­la vain on noin 4 mil­jar­dia tur­haa ihmistä?

    Jos/kun yli­mää­rä pois­tuu, rau­han­omai­ses­ti tai ei, sit­ten oli­si kai­kil­le jär­ke­vää tekemistä? 

    Riip­puu sii­tä, kenet pois­tai­sit. Ongel­ma­han on sii­nä, että kulu­tuk­seen tar­vi­taan enem­män ihmi­siä kuin sii­hen riit­tä­vään tuo­tan­toon eikä kulu­tuk­seen tar­vit­ta­vaa rahaa kes­ki­mää­rin halu­ta antaa kuin tuo­tan­toon osal­lis­tu­vil­le. Pitäi­si var­maan­kin pois­taa rik­kaim­mat 4 mil­jar­dia, jot­ta talous tuol­ta osin korjaantuisi.

    Vaih­toeh­toi­ses­ti mark­ki­na­ta­lous pitäi­si lait­taa takai­sin demo­kra­tial­le alis­tei­sek­si ja ottaa sosia­lis­mi käyt­töön sil­tä osin, kun mark­ki­na­ta­lous ei toimi.

  60. Pääl­li­sin puo­li täs­sä on vähän ris­ti­rii­tai­nen vies­ti. Kir­joi­tat Osmo toi­saal­ta “vält­tä­mät­tö­män työn vähe­ne­mi­ses­tä”, mut­ta toteat myös, että “lähes jokai­sen työ­pa­nok­sel­le on kysyn­tää”. Yhdyn jäl­kim­mäi­seen totea­muk­see­si: Eihän maa­il­mas­ta työ teke­mäl­lä lopu. Ter­vees­sä talou­des­sa teh­ty työ ruok­kii jat­ku­vas­ti uuden teh­tä­vän työn syntymistä.

    Kui­ten­kin eläm­me yhä pahe­ne­vas­sa “olet­te edel­leen jonos­sa” ‑yhteis­kun­nas­sa, jos­sa ihmi­siä sanee­ra­taan pois pal­ve­lu­teh­tä­vis­tä. Jos tehok­kaak­si viri­te­tys­sä mar­ke­tis­sa tulee kysyt­tä­vää myy­jäl­tä, etsit jos­tain pyl­vääs­tä puhe­li­men, jol­la voit kai­nos­ti toi­voa myy­jää pai­kal­le. “Pal­ve­lu­pu­he­li­mis­sa” ei enää jono­te­ta vaan jäte­tään auto­maat­tiin soit­to­pyyn­tö­jä, joi­hin ehkä vas­ta­taan jos­kus jo sama­na päi­vä­nä. Niin, ja ne van­hus­ten vaipat…

    Kun esim. Itel­la sanee­raa “luo­vaan luok­kaan” kuu­lu­ma­ton­ta poruk­kaa pihal­le, he eivät juu­ri­kaan työl­lis­ty paran­ta­maan tehok­kuu­den nimis­sä taan­nu­tet­tu­ja pal­ve­lui­ta yhteis­kun­nan muil­la sek­to­reil­la. Tämä on tämän ajan suu­ri tra­ge­dia. Mil­lai­nen oli­si yhteis­kun­ta, jon­ka kai­kil­la sek­to­reil­la kan­nat­tai­si kehit­tää ihmis­ten hyvää pal­ve­le­mis­ta? Tava­raa meil­lä on tar­peek­si ja lisää vaan tulee. Talou­del­li­set raken­teem­me on opti­moi­tu tava­ran teke­mi­seen. Panos­tuk­set koe­tun pal­ve­lun kehit­tä­mi­seen nos­tai­si­vat nyt yleis­tä elä­män­laa­tua parhaiten.

    Olem­me juut­tu­neet raken­tei­siin, jot­ka näi­vet­tä­vät ihmis­ten koke­maa pal­ve­lua. Täs­sä esi­te­tyt aja­tuk­set ovat alkua oike­aan suun­taan. Mut­ta kun näi­tä aja­tuk­sia yrit­tää joku edis­tää, siel­tä irroi­te­taan tämä alhai­sem­pian palk­ko­jen aja­tus, ja sitä käy­te­tään kan­na­tus­ta kas­vat­ta­van när­käs­tyk­sen popu­lis­ti­seen liet­so­mi­seen. Mie­les­tä­ni tämän anne­taan vähän lii­an hel­pol­la tapah­tua. Näi­den aja­tus­ten myy­mi­seen tar­vit­tai­siin rävä­käm­pää otetta.

  61. juk­ka m: kokei­le­pas vaih­taa muu­tok­set suh­teel­li­sis­ta abso­luut­ti­sik­si, ja kat­so sit­ten, löy­dät­kö vie­lä glo­ba­li­saa­tion häviä­jiä samas­ta pai­kas­ta. ja sit­ten kysy itsel­tä­si: jos muu­tok­set oli­si­vat suh­teel­li­ses­ti samaa tasoa, niin miten pal­jon me länk­kä­ri­kes­ki­luok­kai­set kar­kai­sim­me kehit­ty­vil­tä talouk­sil­ta abso­luut­ti­ses­sa tasossa?

    Arki­ko­ke­muk­sen mukaan ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien näke­mä ja koke­ma suh­teel­li­nen muu­tos on mones­ti tär­keäm­pi kuin abso­luut­ti­nen muu­tos. Muu­ta­ma esimerkki:

    - Lap­si kokee tun­nin tai vuo­den pal­jon pidem­pä­nä aika­na kuin kuusikymppinen.
    — Kymp­pi­ton­nin kuu­kau­des­sa tie­naa­va pitää sata­sen hen­ki­lö­koh­tais­ta koro­tus­ta pyt­tyi­ly­nä, puo­li­tois­ta ton­nia tie­naa­va tus­kin on niin nirso.
    — Brexi­tin puo­les­ta äänes­tet­tiin eni­ten vaa­li­pii­reis­sä, jois­sa maa­han­muut­ta­jien ja vie­ras­työ­läis­ten mää­rä oli vii­me vuo­si­na kas­va­nut eni­ten, ei siel­lä, mis­sä hei­tä oli abso­luut­ti­ses­ti eniten.

    Abso­luut­ti­sil­la tasoil­la on tie­tys­ti kor­re­laa­tio abso­luut­ti­siin mit­ta­rei­hin kuten lap­si­kuol­lei­suu­teen, eli­niän odo­tusar­voon, val­tion soti­laal­li­seen kykyyn etc. Yleen­sä suu­ri suh­teel­li­nen BKT:n muu­tos joh­taa myös suu­reen suh­tee­li­seen muu­tok­seen näis­sä mittareissa.

  62. Blo­gis­ti osuu oike­aan mones­sa koh­das­sa. Työn­te­ki­jäl­le on mak­set­ta­va tuot­ta­vuu­ten­sa ver­ran, jot­ta mark­ki­na­ta­lous toi­mii. Täl­löin moni työn­te­ki­jä saa pie­nen pal­kan, joka sel­lai­se­naan riit­tää vain lin­ko­la­lai­seen elin­ta­paan, ei nykys­tan­dar­dien mukai­seen elin­ta­soon. Sik­si yhteis­kun­ta­rau­han kan­nal­ta on vält­tä­mä­tön­tä, että tuot­ta­vam­mat työn­te­ki­jät luo­vut­ta­vat omas­ta osuu­des­taan osan vähem­män tuot­ta­vil­le. Sopi­vas­ti mitoi­tet­tu perus­tu­lo voi olla toi­mi­va tek­ni­nen ratkaisu. 

    Blo­gis­ti unoh­taa kui­ten­kin koros­taa, että perus­tu­loa ei voi jakaa koko maa­il­man väes­töl­le saman­suu­rui­se­na, ei edes osto­voi­maan suh­teu­tet­tu­na. Soli­daa­ri­suu­den toteu­tu­mi­seen tar­vi­taan val­tio, jos­sa on yhte­näi­nen kan­sa­kun­ta, kuten Suo­mi on ja kuten Ruot­si oli.

  63. dio­di:
    Mek­si­kos­sa, Tur­kis­sa, Intias­sa, Kii­nas­sa ym. on kas­va­nut laa­ja ylem­pi kes­ki­luok­ka joka ottaa kiin­ni län­si­mais­ta elin­ta­soa. Puhu­taan vähin­tään 400 mil­joo­nas­ta ihmisestä.

    blo­gis­sa ole­van gra­fii­kan taka­na ole­va data on avoi­mes­ti saa­ta­vil­la. se ei vali­tet­ta­vas­ti tue väi­tet­tä­si kovin laa­jal­ti: kyl­lä, tapauk­sis­sa jois­sa puhu­taan län­si­mai­den köy­him­mis­tä tulo­de­sii­leis­tä, näin on käy­nyt. kui­ten­kin, kun vään­nät kuvion abso­luut­ti­sek­si, huo­maat että pää­sään­töi­ses­ti tasot ovat kas­va­neet eni­ten länsimaissa.

    kar­kea esi­merk­ki: kii­nan “ylem­män kes­ki­luo­kan” tulo­de­sii­lin (arbit­raa­ri­ses­ti 8) tulot ovat datas­sa kas­va­neet 1987–2008 n. 2200 osto­voim­pa­ri­teet­ti­kor­jat­tua yksik­köä. suo­mes­sa kol­man­nen tulo­de­sii­lin (pää­asias­sa työ­voi­man ulko­puo­lis­ta väkeä) vas­taa­va luku on 1988–2008 noin 1700 vas­taa­vaa yksik­köä; 5. tulo­de­sii­lis­sä (jos­sa alkaa jo olla enem­mis­tö työ­voi­maa) vas­taa­va kas­vu on abso­luut­ti­sis­sa yksi­köis­sä n. 2400 yksikköä.

    ylin kes­ki­luok­ka on saa­nut kiin­ni sosi­aa­li­tur­van varas­sa ole­via suo­ma­lai­sia, jot­ka väes­tö­ke­hi­tyk­sel­le luon­teen­omai­ses­ti ovat usein työ­voi­man ulko­puo­lel­la. kii­na­lai­sis­ta vain ylin tulo­kym­me­nys kyke­nee joten­kin “pysy­mään” tai “hie­man saa­vut­ta­maan” ylem­pää puo­lis­koa suo­ma­lai­sis­ta, ja hekin jää­vät ylim­mäs­tä tulo­luo­kas­ta jälkeen.

    sama kuvio tois­tuu, ja tois­tuu, ja tois­tuu, ja toistuu.

  64. för naiv:
    Blo­gis­ti osuu oike­aan mones­sa koh­das­sa. Työn­te­ki­jäl­le on mak­set­ta­va tuot­ta­vuu­ten­sa ver­ran, jot­ta mark­ki­na­ta­lous toi­mii. Täl­löin moni työn­te­ki­jä saa pie­nen pal­kan, joka sel­lai­se­naan riit­tää vain lin­ko­la­lai­seen elin­ta­paan, ei nykys­tan­dar­dien mukai­seen elin­ta­soon. Sik­si yhteis­kun­ta­rau­han kan­nal­ta on vält­tä­mä­tön­tä, että tuot­ta­vam­mat työn­te­ki­jät luo­vut­ta­vat omas­ta osuu­des­taan osan vähem­män tuot­ta­vil­le. Sopi­vas­ti mitoi­tet­tu perus­tu­lo voi olla toi­mi­va tek­ni­nen ratkaisu. 

    Blo­gis­ti unoh­taa kui­ten­kin koros­taa, että perus­tu­loa ei voi jakaa koko maa­il­man väes­töl­le saman­suu­rui­se­na, ei edes osto­voi­maan suh­teu­tet­tu­na. Soli­daa­ri­suu­den toteu­tu­mi­seen tar­vi­taan val­tio, jos­sa on yhte­näi­nen kan­sa­kun­ta, kuten Suo­mi on ja kuten Ruot­si oli.

    Näin. Esi­mer­kik­si jos suo­ma­lai­set bus­si­kus­kit kor­vat­tai­siin intia­lai­sil­la bus­si­kus­keil­la, oli­si­vat intia­lai­set bus­si­kus­kit aivan yhtä tuot­ta­via, ehkä jopa hie­man tai­ta­vam­pia, sil­lä he oli­si­vat tot­tu­neet esi­mer­kik­si väis­te­le­mään leh­miä, mut­ta ero­tuk­sek­si suo­ma­lai­sis­ta he tuli­si­vat töi­hin rie­mui­ten jo 5 euron tun­ti­pal­kal­la. Ei kui­ten­kaan toi­mi yhteis­kun­ta­rau­han kan­nal­ta että noin teh­dään, vaan maa­han­muut­to Intias­ta on lail­la kielletty.

  65. Ant­ti Wiio:
    Kui­ten­kin eläm­me yhä pahe­ne­vas­sa “olet­te edel­leen jonos­sa” ‑yhteis­kun­nas­sa, jos­sa ihmi­siä sanee­ra­taan pois pal­ve­lu­teh­tä­vis­tä. Jos tehok­kaak­si viri­te­tys­sä mar­ke­tis­sa tulee kysyt­tä­vää myy­jäl­tä, etsit jos­tain pyl­vääs­tä puhe­li­men, jol­la voit kai­nos­ti toi­voa myy­jää pai­kal­le. “Pal­ve­lu­pu­he­li­mis­sa” ei enää jono­te­ta vaan jäte­tään auto­maat­tiin soit­to­pyyn­tö­jä, joi­hin ehkä vas­ta­taan jos­kus jo sama­na päi­vä­nä. Niin, ja ne van­hus­ten vaipat…

    Jos kulut­ta­jat oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan jono­tuk­sen vält­tä­mi­ses­tä oli­si yli­mää­räis­ten asia­kas­pal­ve­li­joi­den palk­kaa­mi­nen kil­pai­lue­tu. Näin ei kui­ten­kaan näy­tä olevan.

  66. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei kui­ten­kaan toi­mi yhteis­kun­ta­rau­han kan­nal­ta että noin teh­dään, vaan maa­han­muut­to Intias­ta on lail­la kielletty.

    On sosi­aa­li­ses­ti parem­pi siir­tää tääl­tä työt ulko­mail­le, kuin ulko­maa­lai­set tän­ne teke­mään nii­tä töitä.

    Mut­ta kyll tääl­lä­kin ulk­ka­rei­tä tar­vit­tai­siin, kun huol­to­suh­de on niin huono.

  67. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näin. Esi­mer­kik­si jos suo­ma­lai­set bus­si­kus­kit kor­vat­tai­siin intia­lai­sil­la bus­si­kus­keil­la, oli­si­vat intia­lai­set bus­si­kus­kit aivan yhtä tuot­ta­via, ehkä jopa hie­man tai­ta­vam­pia, sil­lä he oli­si­vat tot­tu­neet esi­mer­kik­si väis­te­le­mään leh­miä, mut­ta ero­tuk­sek­si suo­ma­lai­sis­ta he tuli­si­vat töi­hin rie­mui­ten jo 5 euron tun­ti­pal­kal­la. Ei kui­ten­kaan toi­mi yhteis­kun­ta­rau­han kan­nal­ta että noin teh­dään, vaan maa­han­muut­to Intias­ta on lail­la kielletty.

    Ja sit­ten voim­me­kin esit­tää kysy­myks­nen, että mitä teke­mis­tä pää­kau­pun­ki­seu­dun jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä on mark­ki­na­ta­lou­den kans­sa? Suo­mes­sa ei yleen­sä­kään ole oikeas­taan yhtään mitään puh­taas­ti mark­ki­naeh­tois­ta toi­min­taa. Aina löy­tyy jotain sub­ven­tio­ta, vaik­ka­pa vii­me aiko­jen suur­ten fes­ta­rien maanvuokrasta.

  68. Lau­ri Kum­pu­lai­nen, mik­si et tee jo sitä? Se voi­si teh­dä sinul­le hyvää, ja oli­si sel­lais­ta todel­li­suus­te­ra­pi­aa “pas­si­voi­vas­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta” ja sen iha­nuu­des­ta. Sel­lai­nen 5–10 vuot­ta toi­meen­tu­lo­mi­ni­mil­lä, ilman ulko­maan­mat­ko­ja ja kai­kin tavoin hyvin pie­nel­lä kulu­tuk­sel­la, teki­si jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le hyvää. Se vai­kut­tai­si aja­tus­maa­il­maan, ihmis­ku­vaan ja kehit­täi­si todel­lis­ta luovuutta. 

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Minä voin vaik­ka heti huo­men­na muut­taa jon­kin tup­pu­ky­län kun­nan aino­aan ker­ros­ta­loon sos­sun mak­sa­maan asun­toon ja elää lop­pu elä­mä­ni mui­den rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­sa­mas­sa asunnossa.

    Ei oli­si uusim­pia vaat­tei­ta, eikä ulko­maan­mat­ko­ja, mut­ta kat­to oli­si pään pääl­lä, läm­min­tä ruo­kaa, tie­to­ko­ne ja yhteys internetiin.

    Suo­mes­sa on aivan lii­an help­po olla teke­mät­tä yhtään mitään tämän yhteis­kun­nan eteen. 

    Mark­ki­na­ta­lou­den sijaan pitää uudis­taa tämä pas­si­voi­va sosiaaliturva.

  69. Suo­ma­lai­sen kes­ki­luo­kan voi hävit­tää, sil­lä ei tee enää yhtään mitään. Suun­ta on siis ihan oikea. Suo­mes­ta kato­aa kulut­ta­va kes­ki­luok­ka, ja oikein rik­kai­ta on yhä vähemmän.

  70. Emi­lia:
    Sel­lai­nen 5–10 vuot­ta toi­meen­tu­lo­mi­ni­mil­lä, ilman ulko­maan­mat­ko­ja ja kai­kin tavoin hyvin pie­nel­lä kulu­tuk­sel­la, teki­si jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le hyvää. Se vai­kut­tai­si aja­tus­maa­il­maan, ihmis­ku­vaan ja kehit­täi­si todel­lis­ta luovuutta. 

    Kos­ka tein noin vuo­si­na 2003–2011. Näis­tä vuo­sis­ta olin suu­rim­man osan työ­tön ja oli­sin voi­nut jää­dä lop­pue­lä­mäk­se­ni sii­hen tup­pu­ky­lään elä­mään mui­den sel­kä­na­has­ta revi­tyil­lä rahoilla.

    Pai­no­tan nyt sitä, että kyse on tek­ni­ses­tä help­pou­des­ta. Jär­jes­tel­män puo­les­ta ei ole mitään estettä.

  71. kar­vi­nen: Jos kulut­ta­jat oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan jono­tuk­sen vält­tä­mi­ses­tä oli­si yli­mää­räis­ten asia­kas­pal­ve­li­joi­den palk­kaa­mi­nen kil­pai­lue­tu. Näin ei kui­ten­kaan näy­tä olevan. 

    Kulut­ta­ja ei voi luo­tet­ta­vas­ti tode­ta puhe­li­nas­pan tasoa osto­ti­lan­tees­sa eikä voi edes luot­taa sii­hen, että osto­pää­tös­het­ken hyvä tilan­ne säi­lyi­si. Nyt­kin siis pal­ve­lua sel­keän tahal­li­ses­ti kar­si­taan eikä esi­mer­kik­si nos­te­ta liit­ty­mien hin­to­ja ja sel­keäs­ti ker­ro­ta täl­le syy­tä (asia­kas­pal­ve­lun pal­ve­lu­ta­son säi­lyt­tä­mi­nen), mikä ei herä­tä asiak­kaas­sa luot­ta­mus­ta, että kor­keam­mal­le hin­nal­le sai­si vastinetta.

    Vai puhut­ko ken­ties sii­tä, että asiak­kai­den pitäi­si vie­lä erik­seen mak­saa yli­mää­räis­tä osta­mis­saan pal­ve­luis­sa esiin­ty­vien (usein tuot­ta­jan omien toi­mien aiheut­ta­mien) ongel­mien pikai­ses­ta rat­kai­se­mi­ses­ta? Sii­tä­hän nimit­täin täs­sä­kin asias­sa on asiak­kaal­le kyse. Ei tar­vit­se olla kau­hean äly­käs huo­ma­tak­seen, että tuo on epä­rei­lua asia­kas­ta koh­taan ja voi pahim­mil­laan tuot­taa per­vers­se­jä insentiivejä.

  72. Hil­jat­tain uuti­soi­tiin, kun Addi­das raken­taa teh­taan Sak­saan. Täy­sin auto­maat­ti­nen teh­das. Onko se tule­vai­suu­den tren­di? Eli lähi­tuo­tan­to, teh­taat tule­vat takai­sin, mut­ta ne ovat­kin täy­sin auto­maat­ti­sia. Nyt jo havait­see, miten tuot­teet ovat lähes ilmai­sia. Se mikä mak­saa on logis­tiik­ka ja vähit­täis­kaup­pa. Eräs mie­len­kiin­toi­nen tule­vai­suu­den alue on täy­si­nau­to­maat­ti­set “mik­ro­teh­taat”. Eli siis auto­tal­liin oma teh­das pys­tyyn ja tar­vi­taan vain raaka-aineet. 

    Mut­ta kuka ostai­si nii­tä tuot­tei­ta? Mil­lä rahal­la ja mis­tä he sai­si­vat palkan?

    Talous­kas­vu ei tai­da täs­sä aut­taa enää. Eräs talous­tie­tei­li­jä esit­ti mie­len­kiin­toi­sen näke­myk­sen. Maa­il­ma on tul­lut sil­loin taval­laan jo “val­miik­si”, kun talous­kas­vu on pysäh­ty­nyt. Sotien jäl­keen on pal­jon raken­net­ta­vaa ja kehi­tet­tä­vää, sil­loin talous­kas­vu on huimaa.

  73. Höp­sis­pöp­sis, ei ole mah­dol­lis­ta kuten annat ymmär­tää. Et ole elä­nyt toi­meen­tu­lon mini­mil­lä vaan ehkä iskän ja äis­kän armon­pa­loil­la tai kuten sanoit­kin “tup­pu­ky­läs­sä mui­den sel­kä­na­has­ta”. Kuten nuo­ril­la ihmi­sil­lä voi tul­la tavak­si. Minä puhun ihan toi­ses­ta asias­ta. Sii­tä et tie­dä mitään.

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Kos­ka tein noin vuo­si­na 2003–2011. Näis­tä vuo­sis­ta olin suu­rim­man osan työ­tön ja oli­sin voi­nut jää­dä lop­pue­lä­mäk­se­ni sii­hen tup­pu­ky­lään elä­mään mui­den sel­kä­na­has­ta revi­tyil­lä rahoilla.

    Pai­no­tan nyt sitä, että kyse on tek­ni­ses­tä help­pou­des­ta. Jär­jes­tel­män puo­les­ta ei ole mitään estettä.

  74. Jor­ma Nord­lin: Mut­ta kuka ostai­si nii­tä tuot­tei­ta? Mil­lä rahal­la ja mis­tä he sai­si­vat palkan?

    Talous­kas­vu ei tai­da täs­sä aut­taa enää.

    Talous­kas­vu­han vas­ta alkaa auto­maa­tios­ta, ei lopu sii­hen. Ainoa asia mikä estää talous­kas­vun on absur­di mora­lis­ti­nen aja­tus sii­tä, että vain työ (ja usein vie­lä ruu­miil­li­nen sel­lai­nen) on hyväk­syt­tä­vä tapa rahoit­taa kulu­tuk­sen kasvu.

    Lisää auto­maat­ti­teh­tai­ta, ja sit­ten vain jon­kin­lai­nen mark­ki­na­so­sia­lis­ti­nen jär­jes­tel­mä joka verot­taa osan auto­maat­ti­teh­tai­den tuo­tok­ses­ta ja jakaa sen perus­tu­lo­na kansalle.

    Pää­oman tuot­to-osuu­den kas­vaes­sa auto­maa­tion myö­tä ainoa tie eteen­päin on pää­oman tuo­ton jaka­mi­nen tasai­sem­min kai­kil­le. “Trickle-down theo­ry” ei toi­mi­nut his­to­rias­sa, ja se toi­mii vie­lä vähem­män auto­ma­ti­soi­dus­sa maailmassa.

  75. Ja syy mik­si aihees­ta paa­saan on se, etten haluai­si näh­dä yhden­kään nuo­ren luk­kiu­tu­van vapaa­eh­toi­ses­ti nel­jän sei­nän sisäl­le tuh­laa­maan elämäänsä.

    Työl­lä tämä yhteis­kun­ta on raken­net­tu ja niin on jatkossakin.

    Esi­mer­kik­si digi­ta­li­saa­tio ei hävi­tä työ­paik­ko­ja vaan muun­taa ne eri­lai­sik­si. Nimit­täin jon­kun täy­tyy tuot­taa sisäl­tö nii­hin digi­taa­li­siin jär­jes­tel­miin. Lisäk­si jon­kun täy­tyy kehit­tää ja yllä­pi­tää niitä.

  76. Jor­ma Nord­lin: Eräs talous­tie­tei­li­jä esit­ti mie­len­kiin­toi­sen näke­myk­sen. Maa­il­ma on tul­lut sil­loin taval­laan jo “val­miik­si”, kun talous­kas­vu on pysähtynyt.

    Muis­tan kuul­lee­ni tämän totea­muk­sen 1990-luvun laman aikaan: Suo­mi oli val­miik­si raken­net­tu, eikä enää ollut mitään uut­ta raken­net­ta­vaa, joten peli oli taval­laan menetettty.
    Sit­tem­min on osoit­tau­tu­nut, että ihan näin­hän asia ei ollut, vaan päin­vas­toin pal­jon on raken­net­tu lii­ke­kes­kuk­sia, toi­mis­to­ta­lo­ja, asun­to­ja ja kor­jaus­vel­ka sen kuin vain kasvaa.

  77. teek­ka­ri: Pää­oman tuot­to-osuu­den kas­vaes­sa auto­maa­tion myö­tä ainoa tie eteen­päin on pää­oman tuo­ton jaka­mi­nen tasai­sem­min kaikille.

    Ja täs­sä koh­taa tar­vi­taan yksit­täi­siä kan­sal­lis­val­tioi­ta suu­rem­pia yksi­köi­tä jot­ta pää­oma­vuo­dol­ta väl­ty­tään. EU oli­si jo riit­tä­vän kokoi­nen, Suo­mi toi­vot­to­man pieni.

  78. Tähän sopii pie­ne­nä keven­nyk­se­nä täm­möi­nen kom­men­toi­jan heit­tä­mä kom­ment­ti toi­ses­ta blo­gis­ta: “Maa tar­vit­see pal­jon sel­lai­sia dema­ri­taus­tai­sia yrit­tä­jiä, jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan niin pal­jon palk­kaa, että var­mas­ti pärjää.”

  79. spot­tu: EU oli­si jo riit­tä­vän kokoi­nen, Suo­mi toi­vot­to­man pieni. 

    Toi­saal­ta Suo­mi on riit­tä­vän pie­ni, jot­ta Suo­men val­tio kyke­nee sen talou­den jol­lain kons­til­la elvyt­tä­mään. Euroa­lue on vähän tur­han suu­ri siihen.

  80. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näin. Esi­mer­kik­si jos suo­ma­lai­set bus­si­kus­kit kor­vat­tai­siin intia­lai­sil­la bus­si­kus­keil­la, oli­si­vat intia­lai­set bus­si­kus­kit aivan yhtä tuot­ta­via, ehkä jopa hie­man tai­ta­vam­pia, sil­lä he oli­si­vat tot­tu­neet esi­mer­kik­si väis­te­le­mään leh­miä, mut­ta ero­tuk­sek­si suo­ma­lai­sis­ta he tuli­si­vat töi­hin rie­mui­ten jo 5 euron tun­ti­pal­kal­la. Ei kui­ten­kaan toi­mi yhteis­kun­ta­rau­han kan­nal­ta että noin teh­dään, vaan maa­han­muut­to Intias­ta on lail­la kielletty.

    Ei se ink­ka­ri­kaan kau­aa tee työ­tä 5 eurol­la tun­ti, Suo­mes­sa ei sel­lai­sel­la pal­kal­la elä.

    Yksis­tään asu­mi­nen on niin kal­lis­ta, ettei 5 euroa riitä

    Pitä­si kaa­vot­taa slummialueita

    Kyl­lä ne siel­lä Intias­sa­kin har­kit­se­vat tark­kaan mil­lä pal­kal­la kan­nat­taa teh­dä töi­tä ja kun sosi­aa­li­tur­vaa ei ole niin pal­kal­la on elet­tä­vä. Aina­kin ne , joil­la on vähän neuvotteluvaraa

    Toki Intias­sa teh­dään polkuhinnallakin,lapsia myy­dään orjik­si, mut­ta sil­loin kuol­laan nuo­re­na eli 30–40-vuotiaana

  81. Meil­lä vie­dään työ­elä­mä­kes­kus­te­lua sivu­rai­teil­le poliit­ti­sis­ta syistä

    Suu­rim­pia kan­nus­tin­louk­ku­ja eivät ole suin­kaan tuet vaan aivan muut syyt

    Pät­kä­työn vas­taa­not­ta­mi­nen on teh­ty erit­täin ris­kialt­tiik­si, tulot saat­ta­vat kat­ke­ta jopa kuu­kauk­sik­si tuki­pää­tök­siä rukatessa.

    Pykä­lät on teh­ty tar­koi­tuk­sel­la niin moni­mut­kai­sik­si ja tul­kin­ta mie­li­val­tai­sek­si , etti työ­tön voi­en­nus­taa vaikutusta

    Niin­pä pie­nen pät­kän teke­mi­nen voi olla talou­del­li­nen katastrofi

    Pie­ni­tu­loi­set ja työt­tö­mät ovat myös usein yli­vel­kaan­tu­nei­ta ja ulos­o­tos­sa. Ulos­ot­to on raa­ka leik­kaa­ja: Suo­jao­san ‚680 euroa , jäl­keen vie­dään tulois­ta 75 %.
    Kun tähän lii­te­tään tukien mene­tyk­siä niin tulo onkin negatiivinen

    Kun ulos­o­tos­sa on jo 550000 vuo­dess­sa niin pie­ni­palk­kais­ta työ­tä ei kan­na­ta teh­dä kos­ka ulos­ot­to vie lähes kai­ken ja Kela loput

    Mut­ta näis­tä asiois­ta ei puhu­ta jul­ki­ses­ti, kos­ka ne eivät pal­ve­le oikeis­to­lais­ta propagandaa

  82. ano­nyy­mi: Toi­saal­ta Suo­mi on riit­tä­vän pie­ni, jot­ta Suo­men val­tio kyke­nee sen talou­den jol­lain kons­til­la elvyt­tä­mään. Euroa­lue on vähän tur­han suu­ri siihen.

    Oikeas­taan päi­vas­toin, sil­lä jos Suo­mi elvyt­tää yksi­nään, mer­kit­tä­vä osa sii­tä valuu tuon­nin kaut­ta mui­hin mai­hin, lähin­nä EU:n alu­eel­le. Sen sijaan jos kaik­ki EU-maat elvyt­täi­si­vät yhtä aikaa, elvy­tyk­sen teho oli­si pal­jon parempi.

    Suo­ma­lai­sen elvy­tys­ra­han käyt­tä­mi­nen pel­käs­tään inves­toin­tei­hin oli­si hie­man tehok­kaam­paa, mut­ta var­sin­kin isom­mis­sa hank­keis­sa ulko­maa­lai­set fir­mat ja vuo­kra­työyh­tiöt näyt­tä­vät pys­ty­vän otta­maan mer­kit­tä­vän osuu­den hyödystä.

  83. Vil­le: Muis­tan kuul­lee­ni tämän totea­muk­sen 1990-luvun laman aikaan: Suo­mi oli val­miik­si raken­net­tu, eikä enää ollut mitään uut­ta raken­net­ta­vaa, joten peli oli taval­laan menetettty.
    Sit­tem­min on osoit­tau­tu­nut, että ihan näin­hän asia ei ollut, vaan päin­vas­toin pal­jon on raken­net­tu lii­ke­kes­kuk­sia, toi­mis­to­ta­lo­ja, asun­to­ja ja kor­jaus­vel­ka sen kuin vain kasvaa. 

    Jooh, maa­il­ma ei kyll ole vam­lis, sehän on sel­vää. Meil­lä on kui­ten­kin 90-luvun lamaan ver­rat­tu­na pari myl­lyn­ki­veä jalassa:
    1) väes­tön kou­lu­tus­ta­soa ei voi enää nykyi­ses­tään nos­taa, ei aina­kaan mer­kit­tä­viä mää­riä. 90-luvun alus­sa tämä oli vie­lä mah­dol­lis­ta, yli­opis­to- ja ammat­ti­ko­re­ka­kou­lu­paik­ko­ja lisät­tiin mer­kit­tä­väs­ti -> tuot­ta­vuus kas­vuun koulutuksella
    2) Vie­lä 90-luvul­la huol­to­suh­de oli edul­li­sem­pi kuin nyt. Nyt tilan­ne on huo­non­tu­nut jo 20v put­keen. Työ­voi­man mää­rän kutis­tu­mi­nen ja elä­tet­tä­vien mää­rän pai­su­mi­nen tar­koit­taa auto­maat­ti­ses­ti sitä, että vas­taa­vien pal­ve­lui­den tar­joa­mi­nen väes­töl­le tar­koit­taa kor­keam­paa veroas­tet­ta kuin silloin.

    Vuon­na 1990 15–64 vuo­tiai­ta oli 67,2% väes­tös­tä, nyt 5%-yksikköä vähem­män, 63,2%.

  84. Sylt­ty: Meil­lä on kui­ten­kin 90-luvun lamaan ver­rat­tu­na pari myl­lyn­ki­veä jalassa:
    1) väes­tön kou­lu­tus­ta­soa ei voi enää nykyi­ses­tään nos­taa, ei aina­kaan mer­kit­tä­viä mää­riä. 90-luvun alus­sa tämä oli vie­lä mah­dol­lis­ta, yli­opis­to- ja ammat­ti­ko­re­ka­kou­lu­paik­ko­ja lisät­tiin mer­kit­tä­väs­ti -> tuot­ta­vuus kas­vuun koulutuksella
    2) Vie­lä 90-luvul­la huol­to­suh­de oli edul­li­sem­pi kuin nyt. Nyt tilan­ne on huo­non­tu­nut jo 20v put­keen. Työ­voi­man mää­rän kutis­tu­mi­nen ja elä­tet­tä­vien mää­rän pai­su­mi­nen tar­koit­taa auto­maat­ti­ses­ti sitä, että vas­taa­vien pal­ve­lui­den tar­joa­mi­nen väes­töl­le tar­koit­taa kor­keam­paa veroas­tet­ta kuin silloin.

    Vuon­na 1990 15–64 vuo­tiai­ta oli 67,2% väes­tös­tä, nyt 5%-yksikköä vähem­män, 63,2%.

    Kou­lu­tus­ta­soa voi kyl­lä nos­taa. Se on eri asia kuin tut­kin­to­jen määrä.
    Pal­ve­lut­kin voi­daan miet­tiä uusik­si: voi­daan tar­jo­ta toi­sen­lai­sia pal­ve­lui­ta kuin ennen ja saa­da enem­män hyvin­voin­tia vähem­mil­lä resursseilla.

  85. ano­nyy­mi: Toi­saal­ta Suo­mi on riit­tä­vän pie­ni, jot­ta Suo­men val­tio kyke­nee sen talou­den jol­lain kons­til­la elvyt­tä­mään. Euroa­lue on vähän tur­han suu­ri siihen. 

    Tapio: Oikeas­taan päi­vas­toin, sil­lä jos Suo­mi elvyt­tää yksi­nään, mer­kit­tä­vä osa sii­tä valuu tuon­nin kaut­ta mui­hin mai­hin, lähin­nä EU:n alu­eel­le. Sen sijaan jos kaik­ki EU-maat elvyt­täi­si­vät yhtä aikaa, elvy­tyk­sen teho oli­si pal­jon parempi. 

    Toki näin, mut­ta Suo­mi on lii­an pie­ni elvyt­tä­mään euroaluetta.

  86. Milan­ko­vic on päi­vit­tä­nyt dataa vuo­sil­ta 2008-11. Lisäk­si hän tuo mie­len­kiin­toi­sen käsit­teen kan­sa­lai­suu­des­ta tulon­läh­tee­nä. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti hen­ki­lön tulo­ta­son mää­rit­te­lee 97% mää­rit­te­lee se mihin kan­sal­li­suu­teen hän syntyy. 

    Whe­re you live is the most impor­tant deter­mi­nant of your inco­me; for 97% of people in the world: birth=citizenship. Citizens­hip rent or citizens­hip pre­mium (läh­de).

    Ei ihme, että siir­to­lai­sek­si riit­tää läh­ti­jöi­tä. Var­sin­kin kun maa­koh­tais­ten kou­lu­tus­ta­so­jen eron kuro­mi­nen kiin­ni kes­tää, noh, hyvin kau­an (BBC).

  87. No niin, lisää infoa tähän tul­lut vii­mep äivi­nä ja kuten yleen­sä, kiva tari­na mut­ta ei pidä paikkaansa.

    Yhdys­val­lois­sa koti­ta­louk­sien medi­aa­ni­tu­lo kas­voi nopeim­min 50 vuo­teen 2014–2015.

    Lisäk­si kun tuo­ta nor­sun­kär­sää tut­kit­tiin vähän tar­kem­min huo­mat­tiin että tuo dip­pi on koko­naan Kii­nas­ta, Japa­nis­ta ja enti­sis­tä Neu­vos­to­ta­sa­val­lois­ta joh­tu­vaa, ne kun pois­taa niin kär­sä katoaa.

  88. hup­sis: Yhdys­val­lois­sa koti­ta­louk­sien medi­aa­ni­tu­lo kas­voi nopeim­min 50 vuo­teen 2014–2015.

    Kuin­ka­ko­han pal­jon täs­tä joh­tuu eri­näis­ten lii­keh­din­tö­jen seu­rauk­se­na tapah­tu­nees­ta mini­mi­palk­ko­jen noususta?

Vastaa käyttäjälle GOLAJTTI Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.