Markkinatalous pitää uudistaa

 Ser­bialais-amerikkalainen talousti­eteil­i­jä Branko Milanovicin on tutk­in­ut koko maail­man tasol­la reaal­i­t­u­lo­jen kehi­tys­tä vuosien 1988 ja 2008 välil­lä. Muu­tok­set tulon­jaos­sa ovat olleet suuria.

Hän on tiivistänyt tutkimuk­sen­sa nor­sukäyräk­si kut­sut­tuun kuvaan. Siinä maail­man kaik­ki kansalaiset on laitet­tu ostovoiman mukaiseen järjestyk­seen, köy­him­mät vasem­mal­la ja rikkaim­mat oikeal­la.  Pystyak­seli ker­too, paljonko reaa­li­nen ostovoima nousi näis­sä tulo­ryh­mis­sä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välil­lä, aikana jol­loin maail­man­talout­ta domi­noi kak­si suur­ta muu­tos­ta – glob­al­isaa­tio ja dig­i­taa­li­nen vallankumous.

Norsukäyrä

Keskimäärin tulot nousi­vat 20 vuodessa noin 25 %.

Nor­sun alaspäin sojot­ta­va hän­tä kuvaa kaikkein köy­himpiä. Köy­hin viisi pros­ent­tia ei hyö­tynyt kasvus­ta vieläkään, mut­ta muuten maail­man köy­him­mäl­lä puoliskol­la meni varsin hyvin – maail­man­laa­juiset suh­teel­liset tulo­erot ovat siis kaven­tuneet. Voimakkaim­min tulot ovat nousseet medi­aan­i­t­u­lo­jen kohdal­la, joukos­sa, johon kuu­lu­vat esimerkik­si Kiinan ja Int­ian vauras­tu­va ja laa­jene­va keskiluokka.

Rikkaimpi­en kohdal­la on suuri kuop­pa – nor­sun notkol­la ole­van kärsän alin osa. Tähän joukkoon, jon­ka tulota­so ei nous­sut keskimäärin lainkaan, kuu­luu pääasi­as­sa teol­lisu­us­maid­en keskilu­okkaa. Osal­la tästä joukos­ta tulot nousi­vat mut­ta toisil­la vas­taavasti lask­i­vat, joil­lakin hyvinkin paljon.

Kaik­ista rikkaim­mat – nor­sun kärsän ylöspäin sojot­ta­va kär­ki – kuvaa rikkaiden maid­en eli­it­tiä, joiden tulot ovat nousseet reip­paasti, suh­teessa läh­es yhtä nopeasti kuin kehit­tyvien maid­en keskilu­okan tulot.

Vaik­ka maail­man­laa­juis­es­ti tulo­erot ovat tasoit­tuneet, maaryh­mien sisäl­lä ne ovat kasvaneet.

Teol­lisu­us­maid­en asemi­aan menet­täneen keskilu­okan hyvin ymmär­ret­tävä tyy­tymät­tömyys on paras seli­tys Brex­i­ti­in, Don­ald Trumpin men­estyk­seen, sosialidemokra­t­ian ahdinkoon ja pop­ulis­tis­ten puoluei­den nousuun.

= = = =

Markki­na­t­alous on osoit­tanut voimansa kasvun aikaansaamises­sa. Viime aikoina siinä on ilmen­nyt suuria heikkouk­sia kanavoi­da kasvu ihmis­ten onnellisuudeksi.

Kukaan ei vali­ta, että koti­talouk­si­in on tul­lut pölyn­imure­ja, pesukonei­ta ja astian­pe­sukonei­ta helpot­ta­maan jokapäiväistä elämää. Kotitöi­den helpot­tumi­nen ei ole keneltäkään pois.

Samoin elämän pitäisi muut­tua mukavam­mak­si, jos robot­it tai kiinalaiset – aivan sama kum­mat – tekevät työt puolestamme.  Kansan­talouden tasol­la teol­lisu­us­maatkin hyö­tyvät glob­al­isaa­tios­ta, mut­ta yhteiskun­tien sisäl­lä se tuot­taa katkeru­ut­ta ja eri­ar­voisu­ut­ta kasvun hedelmien jakautues­sa eriarvoisesti.

 

Vält­tämät­tömän työn määrän vähen­e­misen pitäisi kaiken jär­jen mukaan olla kään­net­tävis­sä ilok­si sen sijaan, että se tuot­taa surua ja yhteiskun­nal­lista epälu­ot­ta­mus­ta. Jos talousjär­jestelmä ei tähän pysty, sitä on kor­jat­ta­va. Markki­na­t­aloudel­la on edessään saman­lainen uud­is­tu­mi­nen kuin run­saat viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten, jol­loin hyv­in­voin­ti­val­tioiden luomi­nen teki siitä kansan suuren enem­mistön silmis­sä hyväksyt­tävän samal­la, kun se tuki maid­en taloudel­lista menestystä.

= = = =

Oikeu­den­mukaisu­u­teen ja onnel­lisu­u­teen tähtäävän poli­ti­ikan kannal­ta on ongel­ma, että kysyn­tä kohdis­tuu työvoimaan kovin epätasaisesti.

Äly­puhe­lin­ten valmis­t­a­mi­nen esimerkik­si työl­listää hyvin vähän ihmisiä. Paljon enem­män työl­listää uusien omi­naisuuk­sien ja käyt­tö­tapo­jen kehit­tämi­nen niihin. Niitä taas on paljon enem­män, joil­la olisi edel­ly­tyk­siä osal­lis­tua puhe­lin­ten valmis­tamiseen kuin niitä, joil­la on annet­tavaa uusien omi­naisuuk­sien kehittämisessä.

Luo­van luokan parhaille kyvy­ille on jatkos­sakin kysyn­tää rajat­tomasti. Jois­sain kauhuku­vis­sa työtä riit­tää vain joka viidennelle.

Huono olisi yhteiskun­ta, jos­sa pieni eli­it­ti tekee tuot­tavaa työtä ja elää vau­raudessa ja kansalle jae­taan leipää ja sirkushuveja.

Vielä 1980-luvul­la tasa-arvoa edis­tet­ti­in men­estyk­sel­lis­es­ti nos­ta­mal­la suh­teessa enem­män pieniä kuin suuria palkko­ja. Se toi­mi sil­loin, mut­ta se ei toi­mi enää. Alimpi­en palkko­jen nos­t­a­mi­nen on hyvä niille, jot­ka onnis­tu­vat säi­lyt­tämään työ­paikkansa, mut­ta huono niiden kannal­ta, jot­ka se syr­jäyt­tää työelämästä. Min­imi­palk­ka tuot­taa alara­jan palkat­tavien henkilöko­htaiselle tuot­tavu­udelle tehden työ­markki­noista entistä valikoivampia.

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den raja – niin san­ot­tu NAIRU-työt­tömyys – oli 1980-luvun lop­ul­la vain noin 2,5 % ja nyt jopa kolme ker­taa enemmän.

= = = =

Talout­ta pitää uud­is­taa monel­la taval­la, mut­ta työ­markki­napoli­tikan täy­delli­nen mullis­tus on merkit­tävä osa tarvit­tavaa reformia. Muut osat liit­tyvät esimerkik­si kaupungis­tu­miseen ja sen mukanaan tuo­maan ulkois­vaiku­tusten merk­i­tyk­sen kasvu­un sekä ympäristöpoli­ti­ikkaan, eri­tyis­es­ti ilmastopoli­ti­ikkaan sekä luon­non­va­ro­jen hallintaan ja hin­noit­telu­un, mut­ta en käsit­tele niitä tässä.

Läh­es jokaisen työ­panok­selle on kysyn­tää, mut­ta vain, jos työn hin­ta on oikea. Nopeasti muut­tuvas­sa taloudessa tuo oikea – korkein mah­dolli­nen hin­ta – muut­tuu nopeasti. Sik­si palkkarak­en­teen pitäisi elää muu­tosten mukana, kos­ka muuten tulok­se­na on työt­tömyyt­tä ja omaisu­us­tu­lo­jen kasvua. Jos palkkarakenne on jäykkä, nou­se­van tuot­tavu­u­den hedelmät menevät yri­tys­ten omis­ta­jille ja laske­va tuot­tavu­us taas johtaa potkui­hin ja irtisanomisiin.

Työ­markki­nat toimi­si­vat paljon parem­min, jos työn hin­taerot oli­si­vat työ­nan­ta­jien silmis­sä suurem­mat. Nyt luo­van luokan huip­pukyvyt tekevät itse melkein kaiken. Sak­sas­sa, jos­sa mata­latuot­toista työtä sub­ven­toidaan voimakkaasti, on paljon avus­tavaa työvoimaa jopa tutkimus­laitok­sis­sa. Tämä paran­taa luo­van luokan tuot­tavu­ut­ta samal­la, kun se paran­taa työl­lisyyt­tä. Yhdys­val­lois­sa pien­ten palkko­ja automaat­ti­nen tukem­i­nen on paran­tanut huonos­ti koulute­tun väen työl­lisyyt­tä olen­nais­es­ti. Mata­la­palkkai­sis­sa palvelu­am­mateis­sa ei osta­jan ja palve­lu­työn­tek­i­jän välil­lä ole käytän­nössä veroki­ilaa lainkaan – niin kuin ei pitäisi ollakaan.

Vaik­ka tarvit­semme työ­nan­ta­jan silmis­sä suurem­pia palkkaero­ja, emme tarvitse suurem­pia tulo­ero­ja. Kan­nus­timia ajatellen Suomes­sa on riit­tävän hauskaa olla hyväo­sainen ja riit­tävän kur­jaa olla huono-osainen. Suurem­mat tulo­erot ovat oikeu­den­mukaisu­uskysymys, mut­ta ne heiken­tävät myös taloudel­lista kasvua ja luk­it­se­vat ihmiset köy­hyy­teen. Pien­ten tulo­ero­jen yhteiskun­nat toimi­vat jok­seenkin kaikil­la tasoil­la parem­min kuin suurten tulo­ero­jen yhteiskunnat.

Suomes­sa pieni­palkkaisia ei asum­is­tukea luku­un otta­mat­ta tue­ta tulon­si­ir­roil­la. Ajatel­laan, että palkan on riitet­tävä elämiseen.

Jos tulon­si­ir­rois­sa keski­tytään työt­tömien ase­man kohen­tamiseen ja uno­hde­taan pieni­palkkaiset, saamme lisää työt­tömiä sen lisäk­si, että meil­lä on työn syr­jässä sin­nit­tele­viä työssä käyviä köy­hiä. Työtä tekevän pieni­palkkaisen kokon­aisan­sioiden on olta­va suurem­mat kuin työt­tömien, mut­ta tämä tulee toteut­taa pieni­palkkaisten ase­maa kohen­ta­mal­la. Tarvit­ta­va muu­tos on rahas­sa mitat­tuna suuri.

Min­un käsi­tyk­seni on, että pieni­palkkaisia aut­ta­vat tulon­si­ir­rot yhdis­tet­tynä markki­nae­htoisem­min määräy­tyvi­in palkkoi­hin johtaisi­vat pienem­pi­in tulo­eroi­hin ja parem­paan työl­lisyy­teen. Tulon­si­ir­rot voi toteut­taa esimerkik­si pienen perus­tu­lon muo­dos­sa tai automaat­tise­na palkkatuke­na. Näi­hin hallinnol­lis­es­ti päätet­tävi­in palkkatuki­in – joi­ta min­unkin yri­tyk­seni on kokeil­lut – en oikein usko.

Tulo­jen alen­e­m­i­nen on eri­tyisen tuskallista jo pelkästään asun­to­lainan vuok­si. Sik­si tulot pitäisi voi­da vaku­ut­taa – ei vain työt­tömyyt­tä vaan myös tulo­jen alen­e­mista vas­taan. Kah­den vuo­den työt­tömyyspäivära­han mak­sua kan­nat­taisi lyhen­tää ja käyt­tää ne rahat niiden tilapäiseen tukemiseen, jot­ka ovat joutuneet otta­maan vas­taan pieni­palkkaisem­man työn.[i]

= = =

Ehkä on tar­jol­la muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin markki­nae­htoisem­mat palkat ja pieni­palkkaisten tuki, mut­ta se ei ole vai­h­toe­hto, ettei tehdä mitään.

Aikaakaan ei ole paljon. Demokra­tia toimii huonos­ti jos ollenkaan olois­sa, jois­sa kehi­tys heiken­tää kansan enem­mistön oloja.

Kun blo­gis­sani taivastelti­in Brex­it-äänestäjien irra­tionaal­isu­ut­ta, joku kom­men­taat­tor­eista tote­si, että osat­tomik­si jäänei­den kan­nat­taa heit­tää kapu­loi­ta kaikki­in rat­taisi­in joi­hin vain voivat aivan siitä riip­pumat­ta, aut­taako se oikeasti mitään.

Jos täl­lainen asenne lev­iää, se tuhoaa joko demokra­t­ian tai talouden tai molemmat.

***

(Kir­joi­tus on julka­istu lyhyem­pänä Suomen Kuvale­hden näkökul­ma-artikke­li­na. Tek­sti on toimitet­tu 27.7. joten tämä ei ole vas­taus Mart­ti Het­emäen mata­la­palkkatyötä koske­vaan puheenvuoroon.)

[i] Rapor­tis­sa Lisää mata­la­palkkatyötä esitimme yhdessä Juhana Var­ti­aisen kanssa kahdek­san­te­na ehdo­tuk­se­na seuraavaa:

  1. Työt­tömän sopeu­tus­ra­ha. Henkilölle, jol­la on takanaan vähin­tään kymme­nen vuo­den työhis­to­ria hänen joutues­saan työt­tömäk­si ja jol­la ennen 500 päivän työt­tömyys­jak­son päät­tymistä on käyt­tämät­tömiä päivära­hapäiviä jäl­jel­lä, mak­se­taan hänen vas­taan­ot­taes­saan aiem­paa mata­la­palkkaisem­man työn työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta jäl­jelle jäänyt euromäärä sopeu­tu­mis­ra­hana samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin sovitel­tu työt­tömyyspäivära­ha, vaik­ka tehty­jen työ­tun­tien määrä ylit­täisi 80 pros­ent­tia alal­la nou­datet­tavas­ta kokoaikaisen työn työa­jas­ta. Sopeu­tu­mis­ra­han perus­teena ole­vana palkkana käytetään 120 viimeisen kuukau­den ansio­ta­soin­dek­sil­lä kor­jat­tua keskipalkkaa.

 

94 vastausta artikkeliin “Markkinatalous pitää uudistaa”

  1. Minä voin vaik­ka heti huomen­na muut­taa jonkin tup­pukylän kun­nan ain­oaan ker­rostaloon sos­sun mak­samaan asun­toon ja elää lop­pu elämäni muiden rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­samas­sa asunnossa.

    Ei olisi uusimpia vaat­tei­ta, eikä ulko­maan­matko­ja, mut­ta kat­to olisi pään pääl­lä, läm­mintä ruokaa, tietokone ja yhteys internetiin.

    Suomes­sa on aivan liian help­po olla tekemät­tä yhtään mitään tämän yhteiskun­nan eteen. 

    Markki­na­t­alouden sijaan pitää uud­is­taa tämä pas­sivoi­va sosiaaliturva.

  2. 1/2:

    Hyvää tek­stiä Soikul­ta, mut­ta siinä on ongel­mansa. Ihmis­ten välil­lä on aina sta­tuskil­pailua. Vaik­ka työ tehos­tuu, jou­tu­is­vat silti nämä luo­vat henkilöt käyt­tämään aikaansa osaamisen han­kkimiseen. Tämä aika on pois muista asioista, esim. sosi­aalis­es­ta elämästä. Jos parikymp­piseltä kysyy, halu­aako hän olla osana bändiä ja viet­tää kostei­ta ilto­ja kaverei­den kanssa vai olla huip­pu­osaa­ja vähän isom­mal­la pal­ka­lla, moni val­it­see esnimmäisen.

    Vaik­ka talous kehit­tyy tehokkaak­si, joutu­vat silti nämä huip­pu­osaa­jat uhraa­maan aikansa tul­lak­seen osaa­jik­si. Jos tästä ei saa taloudel­lista kom­pen­saa­tioi­ta, min­un on han­kala uskoa, että yhtälö voisi toimia. Sil­loin nuoriso hakeu­tuu bän­dei­hin ja tiimei­hin mieluummin.

  3. 2/2

    vuodelta 2012 roguen viesti tiivistää paljon(http://www.soininvaara.fi/2012/11/08/orjatyota-vai-hyvinvointivaltion-alasajo/):

    “””
    Olis myös kiin­nos­tavaa nähdä joku kun­nolli­nen tutkimus tän ilmiön syistä. Kieltämät­tä haas­ta­va toteutet­ta­va, kun poten­ti­aal­isia muut­tu­jia on niin paljon. 

    Epäilen että yht­enä suht oleel­lise­na mut­ta vähälle huomi­olle jääneenä tek­i­jänä voi olla yksinker­tais­es­ti se, että absolu­ut­ti­nen elin­ta­so ilman työn­tekoakin on nykyään niin kor­kee ja työn­teon vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on monien nuorten(etenkin miesten) näkökul­mas­ta nous­su huikeesti. 20v jan­nut saa hel­posti viihdytet­tyä itteään lop­ut­tomasti ja puo­lil­maseks pelkän tietokoneen, net­tiy­htey­den, pleikkarin ja cokik­sen voimal­la. Täl­las­ta real­is­tista vai­h­toe­htoa ei aikasem­min oo ollu. Jos olit työt­tömänä, niin pyörit­telit peukaloi­ta himas­sa tai syl­jeske­lit kadulle jonkun ostarin kul­mal­la. Nykyään tyl­sistymis­es­tä ei oo pelkoa. Etenkin siltä voi tun­tua nuore­na kun on paljon kavere­itakin joil­la on paljon vapaa-aikaa, oli ne työt­töminä tai ei. 20-vuo­ti­aana ei myöskään täysin vielä ymmär­rä kuin­ka val­ta­van oleel­lista työ­markki­noille osal­lis­tu­mi­nen tulee myöhem­min ole­maan par­i­tu­mis­markki­noil­la men­estymisen kannal­ta. Jo 30-vuo­ti­aana tilanne on täysin toinen ja työt­tömän äijän markki­nat seitin ohuet.
    “””

  4. ” Demokra­tia toimii huonos­ti jos ollenkaan olois­sa, jois­sa kehi­tys heiken­tää kansan enem­mistön oloja. ”

    Tuon ymmärtämi­nen on jo pitkäl­lä. Eihän meil­lä ole koh­ta demokra­ti­aa ollenkaan, kun päätök­sen­teko on elin­pi­ir­imme tasol­ta siir­ret­ty pois ulot­tumat­tomi­in. Sit­ten san­o­taan, että nämä päätök­set on jos­sain tehtävä. Ei se ole mikään perustelu lakkaut­taa demokra­ti­aa eli kansan­val­taa, vaan laa­jen­taa se sinne mis­sä ne päätök­set syntyvät.

    EU-kan­nat­ta­jat ovat kiikeimpiä EU-kehit­tämisen vas­tus­ta­jia. Demokra­ti­ava­jeen kor­jaamis­es­ta puhuville vas­tauk­sek­si ei riitä suv­eren­i­teetin toteu­tu­van EU-tasol­la jo hyvin.

  5. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Minä voin vaik­ka heti huomen­na muut­taa jonkin tup­pukylän kun­nan ain­oaan ker­rostaloon sos­sun mak­samaan asun­toon ja elää lop­pu elämäni muiden rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­samas­sa asunnossa.

    Ei olisi uusimpia vaat­tei­ta, eikä ulko­maan­matko­ja, mut­ta kat­to olisi pään pääl­lä, läm­mintä ruokaa, tietokone ja yhteys internetiin.

    Suomes­sa on aivan liian help­po olla tekemät­tä yhtään mitään tämän yhteiskun­nan eteen. 

    Markki­na­t­alouden sijaan pitää uud­is­taa tämä pas­sivoi­va sosiaaliturva.

    Kun­pa muut­taisit ja asu­isitkin. Mut­ta et muu­ta eikä muu­ta muutkaan. Vaan muut­ta­vat maal­ta kaupunkeihin.

    Suomes­sa ei ole mitenkään liian help­po olla tekemät­tä mitään. Suomes­sa on liian vaikea ansai­ta elan­ton­sa työllä.

    Oike­as­sa olet siinä, että myös sosi­aal­i­tur­va tarvit­see uud­is­tus­ta. Perus­tu­lo olisi hyvä alku.

  6. Ehkä pal­lol­la vain on noin 4 mil­jar­dia turhaa ihmistä?

    Jos/kun ylimäärä pois­tuu, rauhanomais­es­ti tai ei, sit­ten olisi kaikille järkevää tekemistä?

  7. Hyvää tek­stiä. Mon­et kri­ti­soi­vat perus­tu­loa silä että vastik­kee­ton raha pas­sivoisi. Vasti­keet­tomas­ta rahas­ta tehti­in ihan huo­maa­mat­ta päälle kymme­nen­tu­ahn­nen ihmisen kent­täkoe vastikään. En tiedä ketään kuka olisi läht­enyt jon­nekkin tup­pukylään ain­oaan ker­rostaloon tai muutenkaan jäänyt toimet­tomak­si. Sen­si­jaan kehitet­ti­in ammat­ti­taitoa, perustet­ti­in start­up-yri­tyk­siä tai opiskelti­in. Kyseesä oli­vat Nokian eropaketit. Erona työt­tömyysko­r­vauk­si­in oli se että raha oli vastik­kee­ton­ta ja ihmiset käyt­tivät rahan juuri siihen mitä työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ei saa tehdä eli yrit­tämiseen ja oman ammat­ti­taidon kehittämiseen.

    useim­miten pas­sivoituneen ihmisen ongel­mat ovat ihan muual­la kuten esimerkik­si mie­len­ter­veysongel­mat ja päi­h­teet. Niiden hoito vaatii sit­ten mui­ta keino­ja kuin keppiä.

  8. Hyvää tek­stiä. Mon­et kri­ti­soi­vat perus­tu­loa silä että vastik­kee­ton raha pas­sivoisi. Vasti­keet­tomas­ta rahas­ta tehti­in ihan huo­maa­mat­ta päälle kymme­nen­tu­ahn­nen ihmisen kent­täkoe vastikään. En tiedä ketään kuka olisi läht­enyt jon­nekkin tup­pukylään ain­oaan ker­rostaloon tai muutenkaan jäänyt toimet­tomak­si. Sen­si­jaan kehitet­ti­in ammat­ti­taitoa, perustet­ti­in start­up-yri­tyk­siä tai opiskelti­in. Kyseesä oli­vat Nokian eropaketit. Erona työt­tömyysko­r­vauk­si­in oli se että raha oli vastik­kee­ton­ta ja ihmiset käyt­tivät rahan juuri siihen mitä työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ei saa tehdä eli yrit­tämiseen ja oman ammat­ti­taidon kehittämiseen.

    useim­miten pas­sivoituneen ihmisen ongel­mat ovat ihan muual­la kuten esimerkik­si mie­len­ter­veysongel­mat ja päi­h­teet. Niiden hoito vaatii sit­ten mui­ta keino­ja kuin keppiä.

  9. Tuo käyrä on epäilemät­tä yksi syy pop­ulis­min nousu­un, mut­ta olisiko sen­tään paras syy? Herää kysymys, että onko keskilu­ok­ka noin tyh­mää? Jos heil­lä menee huonos­ti, onko pölkkypääpop­ulis­mi todel­lakin oikea tapa ratkoa sitä?

    Sinän­sä kan­natan markki­na­t­alouden uud­is­tamista esitetyl­lä taval­la. Mut­ta ei ay-liike sitä hyväksy, ei ainakaan ennen kuin meil­lä menee vielä paljon huonom­min. Ajat­te­lu­ta­pa poikkeaa liikaa totutusta.

    Kaiken kukku­rak­si ehdo­tus sotii kaikkien asen­tei­ta vas­taan. Vasem­mis­to kat­soo, että ei palkko­ja saa alen­taa, oikeis­to puolestaan ei hyväksy tukien lisään­tymistä. Kuten aikaisem­pi keskustelu köy­hyy­destä osoit­ti, eivät mon­et ihmiset kat­so ollenkaan kokon­aisu­ut­ta, vaan tyy­tyvät tämän kaltaisi­in asenteisiin.

  10. O.S.:
    Suomes­sa pieni­palkkaisia ei asum­is­tukea luku­un otta­mat­ta tue­ta tulon­si­ir­roil­la. Ajatel­laan, että palkan on riitet­tävä elämiseen.
    Jos tulon­si­ir­rois­sa keski­tytään työt­tömien ase­man kohen­tamiseen ja uno­hde­taan pieni­palkkaiset, saamme lisää työt­tömiä sen lisäk­si, että meil­lä on työn syr­jässä sin­nit­tele­viä työssä käyviä köyhiä.

    Ovathan myös työssäkäyvät oikeutet­tu­ja toimeentulotukeen.

  11. Voi olla että tule­vaisu­udessa kukaan itseään kun­nioit­ta­va his­to­ri­oit­si­ja ei voi ker­toa tästä Trump/Brex­it-ajas­ta ilman viit­taus­ta tuo­hon käppyrään.
    Van­has­taan tiede­tään että että rutiköy­hät eivät kapinoi, mut­ta tarmokas ja aikaansaa­va luok­ka voi sen hyvinkin tehdä huo­mates­saan olo­jen­sa huonon­tu­van suh­teessa todel­la köy­hi­in ja todel­la rikkaisi­in. Mikähän muuten mah­taa olla absolu­ut­ti­nen var­al­lisu­us nor­sun kärsän ja muun ruumi­in välillä?

  12. Pitkälti samaa mieltä Oden kanssa. Sen lisäisin, että ihmis­ten yksi­tyiselämän tarpei­den rahoit­tamiseen liit­tyvien sidon­naisuuk­sien pitäisi muut­tua vas­taaval­la taval­la kuin hei­dän palkkansakin. Jos siis ajatel­laan niin, että työ­markki­nat oli­si­vat aidot markki­nat, jos­sa tuot­teesta, työ, mak­set­taisi­in sen kysyn­nän mukaan vai­htel­e­va hinta.

  13. Tuo­ta kuvio­ta kat­sel­lessa kan­nat­taa muis­taa, että suo­ma­laiset ovat jos­sain tuol­la 90–100 % pros­entin välil­lä, pien­i­t­u­loisin desi­ili on siinä 90 % kohdalla.

  14. Hieno käyrä, mut­ta ehkä tässä pitää taas kyynikkona olla hive­nen ilkeä:


    Amer­i­ca IS the 1%: You need just $34,000 annu­al income to be in the glob­al elite… and HALF the world’s rich­est peo­ple live in the U.S.

    Päivän kurssin mukaan 34 kUSD on 30453,67 € eli, kun suo­ma­lais­tenkin keskimääräiset oli­vat vuon­na 2014 28302 €, niin kuin­ka paljon tuo käyrä itsea­sis­sa ker­too län­si­mais­ten ihmis­ten koke­mas­ta muu­tok­ses­ta? Tuskin ainakaan sitä, että kyseessä olisi “decline of devel­oped-world mid­dle class”

    Netis­sä ole­van globaalin tulode­si­ililaskurin avul­la leikkimäl­lä voi haarukoi­da, että “nor­sun kärsän” alin piste löy­tyy n. tulolu­okas­ta 5000 €/vuosi — ja noil­la tuloil­la tuskin puhutaan täyt­tä työpäivää ympärivuo­tis­es­ti puskev­as­ta länsimaalaisesta.

    Käyrän tois­es­ta päästä taas löy­tyy 5% luok­ka, johon samal­la laskuril­la leikitel­lessä pääsee alle 1 €/päivä tuloil­la — eli kyseessä on siis absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä elävistä ihmi­sistä ja kur­ju­u­teen­sa glob­al­isaa­tioil­la lie­nee aika vähän tekemistä. Päin­vas­toin voisi kuvil­la, että kysessä on enem­min glob­al­isaa­tion puutteesta.

    Toki tähän oheen voi kaivaa muunkin­laisia tutkimusuutisia, kuten vaikka:

    Kale­va: Suo­mi on glob­al­isaa­tion superhyötyjä

    Lopuk­si täy­tyy tietysti myön­tää se, että tietysti globaali markki­na­t­alous kaipaisi uud­is­tuk­sia — voitaisi­in aloit­taa vaik­ka siitä, että edes län­si­mais­sa kokeil­taisi­in vih­doinkin sitä vapaa­ta markki­na­t­alout­ta nykyisen sekat­alous-kaverikap­i­tal­is­min sijaan.

  15. Pitkän empimisen jäl­keen olen kallis­tu­mas­sa perus­tu­lon kan­nalle. Empimisen syy on se tavalli­nen: pelko pas­sivoivas­ta vaiku­tuk­ses­ta. Tämän voi ehkä estää sil­lä, että kyseessä on todel­la perus­tu­lo, eli vain perus, jon­ka lisäk­si on pakko tehdä työtä.Eli ne sum­mat, joi­ta on esitet­ty, tun­tu­vat aika suuril­ta. Pitää myös ottaa huomioon, että per­heitäkin on vielä. Niis­sä perus­tu­lo kertautuu.

  16. Ode: “Vaik­ka tarvit­semme työ­nan­ta­jan silmis­sä suurem­pia palkkaero­ja, emme tarvitse suurem­pia tulo­ero­ja. Kan­nus­timia ajatellen Suomes­sa on riit­tävän hauskaa olla hyväosainen”

    Mut­ta kai tämän hyväo­saisen elin­ta­son pitää jotenkin suh­tau­tua myös muiden maid­en tar­joa­maan elin­ta­soon? Jos­sain se muut­tamisen houkut­tele­vu­u­den raja kai menee kaikilla?

  17. Joo joo:

    Van­has­taan tiede­tään että että rutiköy­hät eivät kapinoi, mut­ta tarmokas ja aikaansaa­va luok­ka voi sen hyvinkin tehdä huo­mates­saan olo­jen­sa huonon­tu­van suh­teessa todel­la köy­hi­in ja todel­la rikkaisiin.

    Melkein, mut­ta ei ihan näin. Nimit­täin kateel­lisim­mat, katk­er­im­mat ja sik­si eniten kapinoi­vat löy­tyvät niiden joukos­ta, jot­ka jäävät jäl­keen muista aiem­min samaan tulota­soon kuuluneista.

    Osmo ker­too, mis­sä tulolu­okas­sa näin tapahtui:
    “Tähän joukkoon, jon­ka tulota­so ei nous­sut keskimäärin lainkaan, kuu­luu pääasi­as­sa teol­lisu­us­maid­en keskilu­okkaa. Osal­la tästä joukos­ta tulot nousi­vat mut­ta toisil­la vas­taavasti lask­i­vat, joil­lakin hyvinkin paljon.”

  18. “Tilas­tokeskuk­sen mukaan suo­ma­laisen keskimääräiset tulot vuon­na 2014 oli­vat 28 400 euroa, joka (Helsin­gin yliopis­ton tutk­i­ja­to­htori) Malisen karkean arvion mukaan riit­tää nos­ta­maan keski­t­u­loisen suo­ma­laisen suun­nilleen maail­man rikkaim­man 4 pros­entin joukkoon. Absolu­ut­tis­es­ti mitat­tuna suurin osa tulo­jen kasvus­ta on osunut juuri tähän ryh­mään.”(YLE)

    Jos oikein laskin, kuopan poh­jan oikealle puolelle pääsee Suomes­sa jo työt­tömän perus­päivära­hal­la lisät­tynä asum­istuel­la. Globaalis­sa kat­san­tokan­nas­sa (läh­es) kaik­ki suo­ma­laiset ovat rikkaita.

    Ele­fant­tikäyrä saat­taa olla todel­lisu­ut­ta silti Suomes­sakin, mut­ta se ei edus­ta Suomea. Meille (tai yleen­sä rikkaille län­si­maille) pitäisi tehdä erilli­nen tutkimus.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    ksee,
    Hyviä huomioi­ta, mut­ta olet käyt­tänyt vir­tallisia val­u­ut­takursse­ja ja tämä kuvasi ostovoimaa.

    No, tarkat ostovoimako­r­jatut luvut voivat jonkin ver­ran muut­taa noi­ta rajo­ja. Pää­point­ti kuitenkin on siinä, että tun­tuu siltä, että tätä käyrää on myy­ty niin, että ihmisille syn­tyy hel­posti mieliku­va siitä, että hyvin pär­jän­neeseen 1% kuu­luu vain jotain ökyrikkai­ta riis­tokap­i­tal­is­te­ja ja että län­si­maalais­ten enem­mistö kohta­lo on ollut kärvis­tel­lä käyrän alim­mas­sa pis­teessä reaal­i­t­u­lo­jen kutis­tu­misen kierteestä.

    Olisi siis toiv­ot­tavaa, että kuva taus­toitet­taisi­in kun­nol­la väärien käsi­tys­ten vält­tämisek­si — tosin sil­loin useim­mat var­maankin sivu­ut­taisi­vat asi­aa koske­van uuti­soin­nin lähin­nä olankohautuksella.

  20. Soin­in­vaara:
    Kun blo­gis­sani taivastelti­in Brex­it-äänestäjien irra­tionaal­isu­ut­ta, joku kom­men­taat­tor­eista tote­si, että osat­tomik­si jäänei­den kan­nat­taa heit­tää kapu­loi­ta kaikki­in rat­taisi­in joi­hin vain voivat aivan siitä riip­pumat­ta, aut­taako se oikeasti mitään.

    Jos täl­lainen asenne lev­iää, se tuhoaa joko demokra­t­ian tai talouden tai molemmat. 

    Täl­läi­nen asenne on hyödylli­nen, sil­lä se pakot­taa kehit­tämään yhteiskun­nan siten, että osat­tomik­si ei jää merkit­tävää osaa väestöstä. On hyvin harmil­lista, jos tässä suuri osa väestöstä _ei_ heitä kapu­loi­ta rat­taisi­in tilanteessa, jos­sa heitä ei huomioi­da hei­dän mielestään riittävästi.

  21. Kom­menteis­sa kir­joite­taan taas perus­tu­lon “pas­sivoivas­ta vaikutuksesta”. 

    Epäilen, että suurem­pi ongel­ma Suomes­sa (ja ehkä Euroopas­sa laa­jem­minkin) on taloudel­lisen epä­var­muu­den tuot­ta­ma pas­si­ivi­su­us. Jot­ta kulu­tuskysyn­tä lisään­ty­isi (ja sitähän me tosi­asi­as­sa tässä tavoit­telemme) eli ostet­taisi­in isom­pia asun­to­ja ja tehtäisi­in muu­ta hyv­in­voin­tia lisääviä han­k­in­to­ja, joudut­taisi­in otta­maan velkaa. Mikäli työssäkäyvien kesku­u­teen on laa­jalle levin­nyt käsi­tys irti­sanomi­sista ja muista uhkaku­vista, niin sil­loin kukin viivyt­tää han­k­in­to­jaan ja vähen­tää kulu­tus­ta. Siis ryhtyy taloudel­lis­es­ti pas­si­ivisek­si, erään­laisek­si nol­la­summapelin pelaa­jak­si mui­ta kansalaisia kohtaan.

    Talous ei kuitenkaan olen­nais­es­ti ole muu­ta kuin sitä, että kansalaiset pesevät tois­t­en­sa paito­ja, ja tätä kaut­ta toiv­ot­tavasti moni pysyy toimeli­aana. Kun paito­jen pesun arvoa mitataan rahal­la, niin sil­loin talous kas­vaa kun raha liikkuu nopeam­min, ja tulee ynnä­tyk­si use­am­mal­la tilil­lä mon­een ker­taan. Suo­ma­laisen talouden ongel­ma on tässä kuvas­sa pääasi­as­sa näin: liian moni liikkuu pesemät­tömis­sä paidoissa.

    Toki perus­tu­lo pas­sivoisi osaa kansas­ta, joka osa jo nykyisel­läänkin saat­taa olla niin vah­vasti “viih­teel­lä” ettei vastik­keet­toman täpäkän jakami­nen paljon näky­isi. Nykyään­hän täpäkkää saa luukul­ta, jos on valmis alis­tu­maan nalku­tuk­sen ja kas­va­tus­toimen­pitei­den kohteek­si. Kukaan järkevä ihmi­nen ei ota sitä riskiä suurem­pana, että jou­tu­isi sel­l­aisen nalku­tuk­sen ja kas­vatuk­sen kohteeksi.

    Mikäli toisaal­ta kansalais­palk­ka ottaisi osan pois arjes­ta selviy­tymisen riskistä ja ahdis­tuk­ses­ta, niin monil­la ihmisil­lä voisi hyvinkin olla halua ryhtyä “paitapyykille” kor­jaa­maan omaa, lähim­mäisen­sä ja jopa isän­maan etua.

  22. R. V.: Täl­läi­nen asenne on hyödylli­nen, sil­lä se pakot­taa kehit­tämään yhteiskun­nan siten, että osat­tomik­si ei jää merkit­tävää osaa väestöstä. On hyvin harmil­lista, jos tässä suuri osa väestöstä _ei_ heitä kapu­loi­ta rat­taisi­in tilanteessa, jos­sa heitä ei huomioi­da hei­dän mielestään riittävästi.

    Mitä vikaa on rak­en­tavas­sa poli­ti­ikas­sa, pyrkimyk­sessä kehit­tää parem­paa yhteiskun­taa yhteistyössä muiden kanssa? Mik­si nyky­isin on muo­tia enem­män rikkoa kuin rakentaa?

    Kapu­loiden rat­taisi­in heit­tämi­nen, varsinkin kun sitä har­ras­ta­vat hyvinkin eri­laiset ja osin vas­takkaisi­in tavoit­teisi­in pyrkivät ihmis­ryh­mät, joi­ta ei huomioi­da hei­dän mielestään riit­tävästi, saa vain yhteiskun­nan sekaisin.

  23. Moni on huo­maut­tanut, että teol­lisu­us­maid­en työväen­lu­ok­ka tai jopa työ­markki­nat­uel­la ole­vat olisi yli tuon 80 %;n tason. Useis­sa tieteel­li­sis­sä julka­isu­is­sa kuitenkin tois­te­taan, että tuo poh­ja osuu teol­lisu­us­maid­en työväestön kohdalle. Tämä ostovoimako­r­jat­tu data on kovin eri­laista kuin viral­lisil­la val­u­ut­takurs­seil­la tehty. En pysty tarkistamaan.

  24. En tiedä, miten alku­peräi­nen tutkimus on tehty, mut­ta ongel­mana on myös ver­tail­ta­vat ihmis­ryh­mät. Kehi­tys­maan tehdastyöläi­nen voi olla melko vakiomit­ta 30 vuo­den ajan­jak­son alku- ja lop­pupäässä (tosin alkupäässä voin­ut olla maat­alouskausi­työläisen lap­si), mut­ta suo­ma­lainen on voin­ut olla 30 vuot­ta sit­ten velak­si elävä köy­hä opiske­li­ja ja nyt korkeim­paan pros­ent­ti­in kuu­lu­va lääkäri, lakimies tai yritysjohtaja.

  25. Kate:
    En tiedä ketään kuka olisi läht­enyt jon­nekkin tup­pukylään ain­oaan ker­rostaloon tai muutenkaan jäänyt toimet­tomak­si. Sen­si­jaan kehitet­ti­in ammat­ti­taitoa, perustet­ti­in start­up-yri­tyk­siä tai opiskelti­in. Kyseesä oli­vat Nokian eropaketit. Erona työt­tömyysko­r­vauk­si­in oli se että raha oli vastik­kee­ton­ta ja ihmiset käyt­tivät rahan juuri siihen mitä työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ei saa tehdä eli yrit­tämiseen ja oman ammat­ti­taidon kehittämiseen.

    Mut­ta näyte oli bia­soitunut. Pääosin koulutet­tu­ja ihmisiä joil­la oli jo val­tavasti kon­tak­te­ja ja kohtu­ullisen kova men­estymisen tahti. Ja pääosa peruste­tu­ista yri­tyk­sistä meni jo nurin (joka ei tietysti liity argunmenttiisi)

  26. ksee: No, tarkat ostovoimako­r­jatut luvut voivat jonkin ver­ran muut­taa noi­ta rajo­ja. Pää­point­ti kuitenkin on siinä, että tun­tuu siltä, että tätä käyrää on myy­ty niin, että ihmisille syn­tyy hel­posti mieliku­va siitä, että hyvin pär­jän­neeseen 1% kuu­luu vain jotain ökyrikkai­ta riis­tokap­i­tal­is­te­ja ja että län­si­maalais­ten enem­mistö kohta­lo on ollut kärvis­tel­lä käyrän alim­mas­sa pis­teessä reaal­i­t­u­lo­jen kutis­tu­misen kierteestä.

    Muut­taisi­vat jonkin ver­ran noi­ta rajo­ja? Oletko koskaan matkus­tanut kehit­tyvis­sä mais­sa? Eikä tarvitse edes men­nä Saha­ran eteläpuoliseen afrikkaan kokeak­seen tämän, vaan vierailu Virossa saat­taa muut­taa katsantokantaa. 

    Kulu­van kesän aikana teimme matkan Viroon, ja kulut­tu­jien mak­samat hin­nat vaikut­ti­vat ole­van kaut­ta lin­jan noin puo­let Suomen vas­taav­ista. Rauta­lankas­ta: Virossa saa ostet­tua yhtä paljon 500 eurol­la kuin Suomes­sa ton­nil­la. Puhu­mat­takaan jostain kehi­tys­maid­en hin­tata­sos­ta (eikä sil­loin pidäkään ver­ra­ta tur­i­s­tirysien hin­to­ja Suomen vas­taavi­in, vaan men­nä paikalliseen mar­ket­ti­in tms osta­maan jotain arkista)

  27. Taas eri­no­mainen kir­joi­tus OS:lta.

    Mie­lenki­in­toista Suomea koske­vaa tietoa löy­tyy googlaa­mal­la Nordea blo­gi Olli Kärkkäinen.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä on tehty ostovoimako­r­jat­tuna. Antaa kovin eri tulok­sen kuin viral­lis­ten val­u­ut­takurssien mukaan. 

    Mil­lainen ker­roin Suomes­sa tulee kyseeseen?

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä on tehty ostovoimako­r­jat­tuna. Antaa kovin eri tulok­sen kuin viral­lis­ten val­u­ut­takurssien mukaan. 

    Ero on 20–25 %, suo­ma­laisen 50 euroa on ostovoimako­r­jat­tuna 40 euroa.

  30. Jaakko Peso­nen: Kun­pa muut­taisit ja asu­isitkin. Mut­ta et muu­ta eikä muu­ta muutkaan. Vaan muut­ta­vat maal­ta kaupunkeihin.

    Suomes­sa ei ole mitenkään liian help­po olla tekemät­tä mitään. Suomes­sa on liian vaikea ansai­ta elan­ton­sa työllä.

    Oike­as­sa olet siinä, että myös sosi­aal­i­tur­va tarvit­see uud­is­tus­ta. Perus­tu­lo olisi hyvä alku.

    Työtävieroksu­van toimintaohje:

    1. Han­ki ammat­ti (1–2 vuotta)
    2. “Kär­si” viikon omavastuu
    3. Täytä työmarkkinatukihakemus
    4. Täytä yleinen asumistukihakemus
    5. Täytä toimeentulotukihakemus
    6. Odota eläkeikää
    7. Täytä eläkehakemus

    Koh­ta yksi hoituu jokaisel­la nuore­na. Koh­ta kolme tarvit­see täyt­tää ker­ran. Koh­ta neljä tarvit­see täyt­tää vuo­den välein ja koh­ta viisi kuukausit­tain, pait­si vuo­den alus­ta toimeen­tu­lo­tu­ki siir­tyy Kelaan. Ts. toimeen­tu­lotues­ta tulee saman­lainen tuki­au­tomaat­ti kuin työmarkkinatuesta.

    Työ­markki­natu­ki ja toimeen­tu­lotuen peru­sosa tekevät yhteen­sä yli 850 euroa net­tona kuukaudessa. Siihen vielä asum­is­tu­ki päälle. Yli kolmes­sa sadas­sa suo­ma­laises­sa kun­nas­sa tuol­la pitää sos­sun takaa­maa kun­nan vuokra-asun­toa vuosikym­meniä ja han­kkii auton rottelonkin.

    Nuorem­mille sukupolville riit­tää net­ti ja tietokone, kun­han vain jotain sapuskaa saa jääkaap­pi­in, niin hyvin siel­lä vuokraluukus­sa viet­tää elämänsä.

  31. “Huono olisi yhteiskun­ta, jos­sa pieni eli­it­ti tekee tuot­tavaa työtä ja elää vau­raudessa ja kansalle jae­taan leipää ja sirkushuveja.”

    Mik­si tämä on huono? Sehän on paras real­is­ti­sista vai­h­toe­hdoista: Pieni eli­it­ti elää vau­raudessa mut­ta kaikil­la on elämän perus­tarvikkei­ta riit­tävästi: ruokaa, vaat­tei­ta, asun­to, sähkö, vesi, Inter­net, viihdet­tä, ym. Paljon huonom­pi vai­h­toe­hto olisi se ettei köy­hillä olisi edes leipää ja sirkushuveja. 

    Suomes­sa uno­hde­taan että ihmis­ten aiv­ot toimi­vat suh­teel­lis­es­ti eikä absolu­ut­tis­es­ti. Tämä pätee käytän­nössä kaik­keen: näköön, kuu­loon, mui­hin ais­tei­hin sekä rahaan ja tulo­eroi­hin. Käytän­nössä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä kuin­ka suuret tulo­erot ovat ja mikä on oma tulota­so, vaan jo tulo­ero­jen ole­mas­sao­lo tekee mon­et ihmiset pet­tyneik­si ja onnet­tomik­si. Mon­es­sa maas­sa pide­tään täysin nor­maali­na sitä että joku muu tien­aa 2–3 ker­taa enem­män käteen. Suomes­sa ollaan usein katk­e­ria ja kateel­lisia jos joku tien­aa 10–20% keskiar­voa enem­män käteen. Suomes­sa “köy­hyys” on sitä ettei ole varaa kalli­isi­in ulko­maan­matkoi­hin (halpoi­hin matkoi­hin kenel­lä tahansa on varaa) ja joutuu tyy­tymään 3–5 vuot­ta van­haan hiemen pienem­pään taulu-TV:n.

    Tätä ongel­maa ei tulon­si­ir­roil­la voi­da pois­taa. Jos kaikille Suo­ma­laisille annetaan 100 neliön asun­to, mer­su ja 2000€/kk käyt­töra­haa, niin mon­et oli­si­vat silti onnet­to­mia ja katk­e­ria sille huip­pu­osaa­jalle jol­la on 200 neliön asun­to, fer­rari ja 4000€/kk käyttörahaa.

    Lisäk­si osa resurs­seista on oikeasti rajal­lisia. Maas­sa voi olla vain yksi paras ja suosi­tu­in asuinalue, kaup­pa, rav­in­to­la, kahvi­la, jne. Jos kaikille jae­taan tuhan­sia euro­ja kuus­sa ilmaista rahaa niin näi­den suosit­tu­jen palvelu­iden hin­nat nou­se­vat pil­vi­in ja lop­putu­los on sama kuten nytkin: vain hyvin tien­aav­il­la on varaa asua ja käy­dä parhais­sa paikas­sa, ja samal­la huonom­min tien­aa­vat edelleen valit­ta­vat eri­ar­voisu­ud­es­ta ja epäoikeudenmukaisuudesta.

  32. Pekka Pes­si: Ero on 20–25 %, suo­ma­laisen 50 euroa on ostovoimako­r­jat­tuna 40 euroa. 

    Tuol­la kor­jauk­sel­la ei suo­ma­lainen kovin paljoa käyräl­lä siir­ry. Nordean Olli Kärkkäisen esit­telemien käp­pyröi­den mukaan aivan pien­i­t­u­loisimpia luku­unot­ta­mat­ta suo­ma­lais­ten tulot ovat 1988–2008 nousseet enem­män kuin maail­man keskimääräiset tulot ja suo­ma­laiset tulode­si­ilit oli­si­vat samana aikana kaik­ki siir­tyneet ylem­mäk­si maail­man tulo­jakau­mas­sa. Eli olisimme finanssikri­isi­in ja Kän­nykkä-Nokian rom­ah­duk­seen asti olleet glob­al­isaa­tios­sa voittajia.

    Mitä on tapah­tunut 2008 jäl­keen, onkin sit­ten toinen juttu.

  33. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Minä voin vaik­ka heti huomen­na muut­taa jonkin tup­pukylän kun­nan ain­oaan ker­rostaloon sos­sun mak­samaan asun­toon ja elää lop­pu elämäni muiden rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­samas­sa asunnossa.

    Mut­ta et ole muut­tanut, joten jär­jestelmä toimii.

    Nor­sun kärsän notkon kohdal­la on käynyt juuri kuten pitääkin. On saavutet­tu tulota­so, jol­la tarpeet saadaan tyy­dytet­tyä ja ihmis­ten taloudelli­nen hyv­in­voin­ti on riit­tävä. Talouskasvu on hei­dän osaltaan pysähtynyt, sitä ei enää tarvi­ta. Se kehi­tys, jota talouskasvuk­si nimitetään, siirtääkin vaan lisää var­al­lisu­ut­ta kärsän notkos­ta sen kärkeen.

    Työn tarpeen lask­ies­sa, ja kun robot­it alka­vat kor­va­ta niitä kiinalaisi­akin, voidaan toteut­taa uud­is­tuk­sia liit­tyen työn jakamiseen. Nyky­isin stan­dar­d­i­na olevas­sa 40 työ­tun­nis­sa viikos­sa on ainakin puo­let turhaa. Esimerkik­si malli­maas­samme Ruot­sis­sa tämä on jo alet­tu tajuamaan.

  34. Brex­it kauhis­telu on kyl­lä kovin hupaisaa. Siinähän otet­ti­in poli­ti­ikkaa demokraat­tiseen kon­trol­li­in näin vasem­mis­ton retori­ikkaa lainatakseni.

    Tot­takai ylikansal­lista ja epädemokraat­tista keskusjo­htoa kan­nat­tavien on pakko pelotel­la heinäsirkkalau­moil­la ja ties mil­lä kun vielä kerk­iää. Näin­hän on käynyt kaikissa Sveitsin EU:ta/EEC:tä koske­vis­sa äänestyk­sis­sä ja aina pelot­teli­jat ovat olleet totaalisen väärässä. Demokra­tia on joillekin niin kovin pelottavaa.

    Suomes­sa on hyvin pienet tulo­erot ja mieletön vero­tus jol­la tulon­si­ir­to­ja rahoite­taan. Epäilen vah­vasti että lisäämäl­lä tukia ja vero­tus­ta asi­at jotenkin parani­si­vat, varsinkaan jos perustelu­na on löysiä “varakkail­la on tarpeek­si kivaa” heittoja.

  35. https://db.tt/u5i8aM14

    Tässä on pikaises­ti plot­taa­mani karu yksinker­tais­tus aiheesta.

    Kuvas­sa laitet­tu noin jokainen maa­pal­lon asukas x‑akselille tulo­jen­sa mukaiseen järjestyk­seen, käyt­täen tulona asuin­val­tion­sa ostovoimako­r­jat­tua BKT:ta per capi­ta, World Bankin luvuin. Mitä isom­pi gini-ker­roin, sen suurem­pi hajon­ta ja siten mielet­tömämpi karkeis­tus tämä on, mut­ta tässä keskiver­to­suo­ma­lainen (ei medi­aani, vaan aritm.keskiarvo) osuu yläde­si­ilin kyn­nyk­selle. Tämä osuu suht uskot­tavasti jo maini­tus­sa Olli Kärkkäisen Nordea-blo­gis­sa esitet­tyyn vaihteluväliin.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Moni on huo­maut­tanut, että teol­lisu­us­maid­en työväen­lu­ok­ka tai jopa työ­markki­nat­uel­la ole­vat olisi yli tuon 80 %;n tason. Useis­sa tieteel­li­sis­sä julka­isu­is­sa kuitenkin tois­te­taan, että tuo poh­ja osuu teol­lisu­us­maid­en työväestön kohdalle. Tämä ostovoimako­r­jat­tu data on kovin eri­laista kuin viral­lisil­la val­u­ut­takurs­seil­la tehty. En pysty tarkistamaan.

    Noin 1.4 mil­jar­dia ihmistä on poh­jan oikeal­la puolel­la. Jos 1.4 mil­jar­dia ihmistä on rikkaampia kuin suo­ma­laiset työläiset, mis­sä he oikein asuvat?

  37. Pekka T.: Mitä vikaa on rak­en­tavas­sa poli­ti­ikas­sa, pyrkimyk­sessä kehit­tää parem­paa yhteiskun­taa yhteistyössä muiden kanssa? Mik­si nyky­isin on muo­tia enem­män rikkoa kuin rakentaa?

    Kapu­loiden rat­taisi­in heit­tämi­nen, varsinkin kun sitä har­ras­ta­vat hyvinkin eri­laiset ja osin vas­takkaisi­in tavoit­teisi­in pyrkivät ihmis­ryh­mät, joi­ta ei huomioi­da hei­dän mielestään riit­tävästi, saa vain yhteiskun­nan sekaisin.

    Rak­en­tavas­sa poli­ti­ikas­sa ei ole mitään vikaa. Kapu­loi­ta heit­etään rat­taisi­in (toiv­ot­tavasti) vas­ta sil­loin, kun rak­en­ta­va poli­ti­ik­ka ei toi­mi eli sil­lä ei saa­da kohtu­ullista lop­putu­losta aikaan.

    Oikeas­t­aan kapu­loi­ta rat­taisi­in heit­tävä ilmaisee, että kollek­ti­ivis­es­ti päätet­ty diili ei kel­paa. Toiv­ot­tavasti demokraat­tisia keino­ja käyt­tävät kapu­lat riit­tävät saa­maan viestin per­ille, vaik­ka sit­ten sekoit­ta­mal­la yhteiskun­nan myös niiltä, jot­ka saa­vat hei­dän mielestään riit­tävästi nykydiilillä.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Moni on huo­maut­tanut, että teol­lisu­us­maid­en työväen­lu­ok­ka tai jopa työ­markki­nat­uel­la ole­vat olisi yli tuon 80 %;n tason. Useis­sa tieteel­li­sis­sä julka­isu­is­sa kuitenkin tois­te­taan, että tuo poh­ja osuu teol­lisu­us­maid­en työväestön kohdalle. Tämä ostovoimako­r­jat­tu data on kovin eri­laista kuin viral­lisil­la val­u­ut­takurs­seil­la tehty. En pysty tarkistamaan.

    Olisiko jol­lakul­la selvä tieto siitä, miten Branko Milanovicin tutkimuk­sen “reaal­i­t­u­lo” on määritelty. 

    Ostovoimako­r­jaus on suh­teel­lisen yksikäsit­teinen, mut­ta onko tuos­sa “reaal­i­t­u­los­sa” otet­tu huomioon sekä verolu­on­teiset mak­sut että tulonsiirrot.

  39. ij:

    Mitä on tapah­tunut 2008 jäl­keen, onkin sit­ten toinen juttu.

    No, öljyn hin­ta ei olekaan 200 dol­lar­ia (mitähän 200 dol­lar­in futu­ure­ja osta­neet miet­tivät nyt?) ja ketään ei enään puhu BRICS-maid­en yliv­er­taisu­ud­es­ta talouselämässä.

  40. Jouko Tuomis­to:
    Pitkän empimisen jäl­keen olen kallis­tu­mas­sa perus­tu­lon kan­nalle. Empimisen syy on se tavalli­nen: pelko pas­sivoivas­ta vaikutuksesta. 

    Niin, kos­ka perus­tu­lon mah­dol­lis­es­ti pas­sivoivaa vaiku­tus­takin nähdäk­seni perustel­laan käsi raamatulla(sic!) niin voinen huo­let­ta esit­tää mielip­i­teeänä ja yhtä arvokkaana että totaalisen vastik­kee­ton perus­tu­lo on markki­na­t­alouden his­to­ri­an suurin eetok­selli­nen ryhtili­ike ja ryhdis­täy­tymi­nen ja akti­iviseen sekä yrit­teliääseen elämänot­teeseen kan­nus­ta­va. Olen vil­pit­tömästi tätä mieltä. Tähän asti on oltu pas­sivoivien, ylhäältä kaadet­tu­jen ja hoi­vat­tu­jen mekanis­mien varas­sa kos­ka joku halu­aa hal­li­ta itseis­ar­vois­es­ti. Perus­tu­lo sen sijaan on kuin muhe­va, mus­ta ja elin­voimaa tuok­su­va multa.

  41. “Luo­van luokan parhaille kyvy­ille on jatkos­sakin kysyn­tää rajat­tomasti. Jois­sain kauhuku­vis­sa työtä riit­tää vain joka viidennelle.”
    Toiv­ot­tavasti Suomes­ta tulee tämän kehi­tyk­sen kärkimaa!

    “Huono olisi yhteiskun­ta, jos­sa pieni eli­it­ti tekee tuot­tavaa työtä ja elää vau­raudessa ja kansalle jae­taan leipää ja sirkushuveja.”
    Se on päin vas­toin maamme parhaak­si, jos pieni mut­ta pätevä joukko tekee tuot­ta­van työn. Sen­si­jaan on väärin, kun tämä joukko elää kohtu­ut­tomas­sa vau­raudessa suh­teessa muuhun väestöön. Sirkushu­vien ase­mas­ta kansalle riit­täisi tuot­ta­van työn ase­mas­ta kaikkien kyvy­ille sopi­vaa työtä palvelualoilla.

    Maat­aloudessa, kuten muus­sakin alku­tuotanos­sa, vuo­sisa­ta sit­ten tarvi­ti­in 1000 työn­tek­i­jää siinä, mis­sä saman tuo­tok­sen saa aikaan yksi nykya­jan välinein, tiedoin ym. varustet­tu vil­jeli­jä. Teol­lisu­udessakin on sama työvoiman laske­va suun­ta vain vähän loivem­pana. Mut­ta palvelu­iden käyrä onkin reip­paasti nouseva.

    Kun alku­tuotan­nos­sa ja teol­lisu­udessa työn tuot­tavu­us on paran­tunut, se on tien­nyt lisää tulo­ja, mut­ta samal­la työ­paikko­jen vähenemistä.Tämä ei ole ongel­ma, jos nähdään, myön­netään ja hyväksytään, mil­lä kas­va­vat palve­lut on tähänkin asti rahoitet­tu. Ne on rahoitet­tu pääosin merk­i­tyk­seen­sä näh­den vähän työl­listävien, mut­ta juuri sen takia kil­pailukyky­is­ten yri­tys­ten vientituloilla. 

    Hal­li­tus kuitenkin tavoit­telee mah­do­ton­ta, kun se on aset­tanut työl­lisyys­loikan tuot­tavu­us­loikan edelle. Niin­päin­hän sen on pakko men­nä, että ensin on tuot­tavu­us, joka paran­taa kil­pailukykyä. Sit­ten kun yri­tyk­set men­estyvät, val­tio­val­lan tehtävä on huole­htia, että niiden yhteiskun­taan tuo­ma raha polkaisee liik­keelle palvelui­ta, oli ne julk­isia tai yksi­ty­isiä. Ne työl­listävät ja vas­ta sit­ten näkyy tilas­tois­sa talouskasvua.

  42. max: Niin, kos­ka perus­tu­lon mah­dol­lis­es­ti pas­sivoivaa vaiku­tus­takin nähdäk­seni perustel­laan käsi raamatulla(sic!) niin voinen huo­let­ta esit­tää mielip­i­teeänä ja yhtä arvokkaana että totaalisen vastik­kee­ton perus­tu­lo on markki­na­t­alouden his­to­ri­an suurin eetok­selli­nen ryhtili­ike ja ryhdis­täy­tymi­nen ja akti­iviseen sekä yrit­teliääseen elämänot­teeseen kan­nus­ta­va. Olen vil­pit­tömästi tätä mieltä. 

    Perus­tu­lo on noin mm. 200 miljoo­nan euron vuosit­tainen tulon­si­ir­to kotona asuville alle 20-vuo­ti­aille nuo­rille. Tämä olisi tulon­si­ir­to eli siis rahaa, jota he eivät ole aikaisem­min saaneet. 

    Olisi kyl­lä kum­ma, jos tämä ei vaikut­taisi siihen, men­näänkö heti opin­toi­hin ja töi­hin vai pide­täänkö huilivuosi.

    Eli ei se ole ihan niin yksinkertaista.

    Ansiokas­ta pohd­in­taa perus­tu­lon ongelmista on Suomen pankin blogissa:
    http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/perustulo–yksi-ratkaisu-moneen-ongelmaan-/
    Asun­tove­lal­lisil­la­han ei täl­laista tilan­net­ta ole, kos­ka perus­tu­lo ei toden­näköis­es­ti riitä aikaisem­pi­in kulutusmenoihin.

  43. R. V.: Rak­en­tavas­sa poli­ti­ikas­sa ei ole mitään vikaa. Kapu­loi­ta heit­etään rat­taisi­in (toiv­ot­tavasti) vas­ta sil­loin, kun rak­en­ta­va poli­ti­ik­ka ei toi­mi eli sil­lä ei saa­da kohtu­ullista lop­putu­losta aikaan.

    Oikeas­t­aan kapu­loi­ta rat­taisi­in heit­tävä ilmaisee, että kollek­ti­ivis­es­ti päätet­ty diili ei kel­paa. Toiv­ot­tavasti demokraat­tisia keino­ja käyt­tävät kapu­lat riit­tävät saa­maan viestin per­ille, vaik­ka sit­ten sekoit­ta­mal­la yhteiskun­nan myös niiltä, jot­ka saa­vat hei­dän mielestään riit­tävästi nykydiilillä.

    Tämä antaa aihet­ta jatkopo­hd­in­toi­hin. Mitä vikaa on demokra­ti­as­sa, jos se ei joh­da sel­l­aiseen lop­putu­lok­seen, jon­ka ihmiset voisi­vat riit­tävän laa­jasti hyväksyä? Ilman että niin moni kokee tarvet­ta ryhtyä vain häir­it­semään? Mitä tälle ongel­malle pitäisi ja voisi tehdä?

    Eihän meistä kenenkään ääni kuu­lu kovin voimakkaana — minä kehit­täisin tätä yhteiskun­taa monil­ta osin aivan eri suun­taan kuin nyt tehdään, mut­ta olen hyväksynyt pelisään­nöt. Varsinkin kun demokra­tia ottaa edes kohtu­ullises­sa määrin huomioon myös vähem­mistöt. Keitä siis ovat nämä, jot­ka eivät mielestään saa riit­tävästi ään­tään kuu­lu­vi­in nykydemokratiassa? 

    Huolestut­ta­va esimerk­ki näkyy Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kansa on jakaan­tunut yhä enem­män ja eri mieltä ole­via sätitään voimakkaasti? Pres­i­dentin­vaaleis­sa ovat vas­takkain ehdokkaat, joi­ta vastapuolel­la lähin­nä inho­taan syvästi. Onko täl­lainen myös mei­dän tulevaisuutemme?

  44. Itse uskon, että todis­tamme lib­er­aalin demokra­t­ian kuole­maa. Katkeroitunut väestönosa yrit­tää tuho­ta enem­mistön elämän maan sisäl­lä. Täl­lainen maa ei voi toimia. USA ja EU rom­ah­ta­vat. Kiina on nro 1.

  45. Markki­na­t­alouden uud­is­t­a­mi­nen voitaisi­in aloit­taa seu­raavasti: pure­taan euro­jär­jestelmä, hiiliv­ero tuot­teille riip­pumat­ta mis­sä tehty, lisätään ekon­o­mistien, lääkärei­den, juristien yms. työvoiman määrää, estetään työt­tömyy­den vien­ti (ml. val­u­ut­takurssipoli­ti­ik­ka), estetään nyky­muo­tois­t­en “vapaa“kauppasopimusten voimaan­tu­lo, puu­tu­taan määräävi­in markki­na-asemi­in, lopete­taan mädät yri­tystuet (ml. rahoi­tussek­torin eri­ty­isas­e­ma) jne.
    Ei vainiskaan. Liian rohkeaa. Lisätään sit­tenkin vähän koulute­tun työvoiman tar­jon­taa maa­han­muu­tol­la, jous­tavoite­taan työ­markki­noi­ta, heiken­netään sosi­aal­i­tur­vaa, tiuken­netaan tek­i­jänoikeuk­sia, tiuken­netaan ympäristölain­säädän­töä vaa­ti­mat­ta muil­ta mitään yms.

  46. Kun työstä on val­ta­va yli­tor­jon­ta, meil­lähän on n 500000 työtön­tä+ n 130000 työssäol­e­vaa työn­hak­i­jaa niin palkkatu­ki vuo­taa vain palkko­jen poljentaan

    Eli lop­putule­ma on, että taval­lisi­in töi­hin palkataan vain palkkatu­keen oikeutettuja

    Eikä mata­la­palkkatyöl­lä muutenkaan ole kovin suur­ta taloudel­lista merkitystä 

    Jos nuo kaik­ki 500000 työtön­tä pis­tetään noi­hin 9 euron työl­lisyys­töi­hin niin tuot­to on max 1, 2 mil­jar­dia eli jotain 0,7 % bkt

    Sil­lä ei ole vaiku­tus­ta vero­tuk­seen eikä menoi­hinkaan, velka­an­tu­mi­nen voi hie­man hidastua

  47. Tapio: Olisiko jol­lakul­la selvä tieto siitä, miten Branko Milanovicin tutkimuk­sen “reaal­i­t­u­lo” on määritelty. 

    Ostovoimako­r­jaus on suh­teel­lisen yksikäsit­teinen, mut­ta onko tuos­sa “reaal­i­t­u­los­sa” otet­tu huomioon sekä verolu­on­teiset mak­sut että tulonsiirrot.

    Sen mukaan, mitä Milanovic kir­joit­taa tuoreessa kir­jas­saan Glob­al Inequal­i­ty (s. 12), on:

    “wages, self-employ­ment income, income from own­er­ship of assets (inter­est, div­i­dends, rental of prop­er­ty), income from pro­duc­tion for the house­hold’s own con­sump­tion (very com­mon in poor­er and less mon­e­tized economies where house­holds pro­duce their own food), social trans­fers (gov­ern­ment-pro­vid­ed pen­sions, unem­ploy­ment ben­e­fits), and income deduc­tions such as direct tax­es.”

    Hie­man myöhem­min Milanovic toteaa, että vaik­ka dataan tehtäisi­in mitä tahansa kor­jauk­sia, ne eivät juurikaan muut­taisi käyrän muo­toa vaan ain­os­taan jonkin ver­ran sen jyrkkyyt­tä (s. 23). Myöskään ostovoimako­r­jaus ei siis hänen mukaansa vaiku­ta asi­aan merkit­tävästi, vaik­ka onkin hyödylli­nen tehdä.

  48. Tom­mi Uschanov: Sen mukaan, mitä Milanovic kir­joit­taa tuoreessa kir­jas­saan Glob­al Inequal­i­ty (s. 12), on:

    “wages, self-employ­ment income, income from own­er­ship of assets (inter­est, div­i­dends, rental of prop­er­ty), income from pro­duc­tion for the household’s own con­sump­tion (very com­mon in poor­er and less mon­e­tized economies where house­holds pro­duce their own food), social trans­fers (gov­ern­ment-pro­vid­ed pen­sions, unem­ploy­ment ben­e­fits), and income deduc­tions such as direct tax­es.”

    Hie­man myöhem­min Milanovic toteaa, että vaik­ka dataan tehtäisi­in mitä tahansa kor­jauk­sia, ne eivät juurikaan muut­taisi käyrän muo­toa vaan ain­os­taan jonkin ver­ran sen jyrkkyyt­tä (s. 23). Myöskään ostovoimako­r­jaus ei siis hänen mukaansa vaiku­ta asi­aan merkit­tävästi, vaik­ka onkin hyödylli­nen tehdä.

    Paljon kiitok­sia! Pitänee han­kkia tuo kirja.

    1. Käyrän muo­to ei muut­tuisi, mut­ta jos halu­amme laskea, mis­sä suo­ma­laiset ovat tuos­sa käyräl­lä, pitää ottaa huomioon, mitä tulokäsitet­tä siinä käytetään.

  49. Ikävä kyl­lä avus­ta­mal­la pien­i­t­u­loisia ei tätä globaalia kap­i­tan epä­tasa-arvoisu­ut­ta ratkaista kun nopeal­la aikataul­ul­la kaik­ki sys­teemi­in syöte­tyt rahat on siel­lä tulolu­okan yläpäässä. Puhutaan perus­tavas­ta elämisen hin­nas­ta mikä on paik­ka riippuvainen. 

    Nopea suomeakin hyödyt­tävä ratkaisu olisi pala­ta nor­maali­in markki­nasyk­li­in ja tuot­taa shok­ki globaali­in rahoi­tus­markki­naan. Ikävä kyl­lä keskus­pankit etunenässä ovat estäneet tämän pitämäl­lä kyseis­es­tä 1% huol­ta. Globaali lama mah­dol­lis­taisi raken­nemuu­tok­set ja esimerkik­si perus­tu­loon siir­tymisen mis­tä ihmis­ten pitäisi tarvit­taes­sa rahoit­taa koko elämi­nen. Taitaa olla Vihrei­denkin ide­olo­giaa vas­taa että siinä tapauk­ses­sa muut­toli­ike kään­ty­isi takaisin kaupungeista maaseudulle mis­sä elämi­nen on tois­taisek­si halvempaa?

  50. Tom­mi Uschanov: Sen mukaan, mitä Milanovic kir­joit­taa tuoreessa kir­jas­saan Glob­al Inequal­i­ty (s. 12), on:

    “wages, self-employ­ment income, income from own­er­ship of assets (inter­est, div­i­dends, rental of prop­er­ty), income from pro­duc­tion for the household’s own con­sump­tion (very com­mon in poor­er and less mon­e­tized economies where house­holds pro­duce their own food), social trans­fers (gov­ern­ment-pro­vid­ed pen­sions, unem­ploy­ment ben­e­fits), and income deduc­tions such as direct tax­es.”

    Suomen kohdal­la var­maankin on luet­ta­va tuloi­hin mukaan työ­nan­ta­ja­mak­sut (eläke ym.), kos­ka ne ovat ident­tisiä sen kanssa että työn­tek­i­jä mak­saisi ne kokon­aan itse ja palk­ka olisi isompi.

  51. Tom­mi Uschanov: Sen mukaan, mitä Milanovic kir­joit­taa tuoreessa kir­jas­saan Glob­al Inequality

    Kiva että joku on jak­sanut edes lukea kir­jan. Nuo tulot on ilmeis­es­ti mitat­tu koti­talousko­htais­es­ti. Miten ne on sit­ten jaet­tu, koti­talouden nup­pilu­vul­la vai kulu­tusyk­sikkö­jen määräl­lä? Ja miten tuos­sa on otet­tu huomioon se, että 1988–2008 yhden desi­ilin koko on kas­vanut about 200 miljoon­al­la ihmisel­lä, kasvu on tain­nut tapah­tua enim­mäk­seen siel­lä alim­mis­sa tuloluokissa?

  52. Onko­han näis­sä laskelmis­sa asun­to­tu­loa mukana?

    Omat asun­ton­sa halu­tu­im­mil­la alueil­la omis­ta­vat saa­vat maan ja kiin­teistö­jen arvon järkyt­tävän nopeas­ta nousus­ta ihan hirveän buustin asun­to­tu­loon, mikäli se on tuol­la mukana.

  53. Sos­si­lais­ten tulisi olla kateel­lisia työläisille ja työläis­ten sos­su­laisille. Sil­loin tuki olisi sopivaa.

    Mon­esti muuten unohdetaan,että huip­pu­osaa­ja-aloil­la ei elinikäiset tien­estit ole perushoita­jaa kum­mem­mat. Prog vero­tus, sol­i­daaeiset min­imi­palkat, ja huip­pualo­jen eoä­var­muus tekevät elinik ansio­eroista mar­gin­aal­isia. Itsei­in vai­h­doin opiskelu­alaa pois di-opin­noista tasa-arvo­tupon jälk­ern kun näyt­ti, että yksi­tyi­nen sek­tori niis­tetään kuivi­in. Har­mi, sil­lä miel­tymyk­seni oli matemaat­tiset asiat.

  54. Pekka Pes­si: Nuo tulot on ilmeis­es­ti mitat­tu koti­talousko­htais­es­ti. Miten ne on sit­ten jaet­tu, koti­talouden nup­pilu­vul­la vai kulu­tusyk­sikkö­jen määrällä? 

    Nup­pilu­vul­la: “after-tax house­hold per capi­ta income expressed in dol­lars of equal pur­chas­ing pow­er” (s. 10). Kulu­tusyk­sikköjä ei ilmeis­es­ti voi laskea maail­man­laa­juis­es­ti, kos­ka osa tarvit­tavas­ta datas­ta puut­tuu, mm. sik­si, että koti­talous­tutkimusten vas­taa­jako­htainen data on Kiinas­sa salaista (s. 13).

    Milanovicin käyt­tämä data on joka tapauk­ses­sa peräisin yli 600 koti­talous­tutkimuk­ses­ta, jot­ka on tehty noin 120 eri val­tios­sa vuosi­na 1988–2011, ja sitä on tietenkin käytet­ty vain siinä määrin kuin se on ver­tailukelpoista, eli on sanomat­takin selvää (vai onko?) että tuo ns. nor­sukäyrä on vain suun­taa antava.

    Käyte­tyt datasetit ovat vapaasti ihme­teltävis­sä Milanovicin sivuil­la, jos joku jak­saa niihin perehtyä.

    Ja miten tuos­sa on otet­tu huomioon se, että 1988–2008 yhden desi­ilin koko on kas­vanut about 200 miljoon­al­la ihmisel­lä, kasvu on tain­nut tapah­tua enim­mäk­seen siel­lä alim­mis­sa tuloluokissa? 

    Ei mitenkään. Eihän se muuten kuvaisi tulon­jaon suh­teel­lista muu­tos­ta. Ja talous tietenkin nykynäke­myk­sen mukaan skaalau­tuu ylöspäin väestönkasvua seu­rat­en — mikä näkyy esimerkik­si siitä, että väestönkasvu on ollut 1960–70-luvulla ennuste­tun kaltaista, mut­ta se keski­aikainen kur­ju­us nälän­häti­neen, jon­ka väestönkasvun tuol­loin hyvinkin yleis­es­ti ennustet­ti­in aiheut­ta­van, on jäänyt tulemat­ta. (Milanovic itse huo­maut­taa tästä kir­jas­saan, s. 20–21, mut­ta tehdäk­seen hie­man eri pointin.)

    Sepi: Onko­han näis­sä laskelmis­sa asun­to­tu­loa mukana?

    Omat asun­ton­sa halu­tu­im­mil­la alueil­la omis­ta­vat saa­vat maan ja kiin­teistö­jen arvon järkyt­tävän nopeas­ta nousus­ta ihan hirveän buustin asun­to­tu­loon, mikäli se on tuol­la mukana.

    Asun­to­tu­losta ei maini­ta koko kir­jas­sa oikeas­t­aan mitään. Se mieliku­va min­ulle on kyl­lä jäänyt tästä tulo­ero­tutkimuskir­jal­lisu­ud­es­ta noin yleis­es­ti, että sitä yleen­sä ei las­ke­ta tulok­si tässä yhteydessä.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Käyrän muo­to ei muut­tuisi, mut­ta jos halu­amme laskea, mis­sä suo­ma­laiset ovat tuos­sa käyräl­lä, pitää ottaa huomioon, mitä tulokäsitet­tä siinä käytetään.

    Tot­ta. Suo­mi sai asket­täin Lux­em­bur­gin jäl­keen EU:n toisek­si suurim­man päästövähen­nys­tavoiteen, ilmoitet­tuna perus­teena korkea BKT/capita.

    Eeron ylem­pänä julkaise­mas­sa “norsunkuva”-linkissä Lux­em­bur­gin ja Suomen välis­sä on 7…9 EU-maa­ta, joukos­sa jopa IRL.

  56. ij: Tuol­la kor­jauk­sel­la ei suo­ma­lainen kovin paljoa käyräl­lä siir­ry. Nordean Olli Kärkkäisen esit­telemien käp­pyröi­den mukaan aivan pien­i­t­u­loisimpia luku­unot­ta­mat­ta suo­ma­lais­ten tulot ovat 1988–2008 nousseet enem­män kuin maail­man keskimääräiset tulot ja suo­ma­laiset tulode­si­ilit oli­si­vat samana aikana kaik­ki siir­tyneet ylem­mäk­si maail­man tulo­jakau­mas­sa. Eli olisimme finanssikri­isi­in ja Kän­nykkä-Nokian rom­ah­duk­seen asti olleet glob­al­isaa­tios­sa voittajia.

    Mitä on tapah­tunut 2008 jäl­keen, onkin sit­ten toinen juttu.

    Todel­lakin toinen juttu. 

    Vilka­isin OECD:n GDP per head, US$, cur­rent prices, cur­rent PPPs. Suomes­sa tuo luku oli kas­vanut vuodes­ta 2008 vuo­teen 2015 noin 2.5%, Kiinas­sa 74%, USAs­sa 12.5%, Japanis­sa 9.2%, EU(28)ssa 11,1%, Sak­sas­sa 18.7%, Ruot­sis­sa 8.2%. Suomen kaltaisia mai­ta oli­vat Espan­ja 0% ja Italia 1.4% ja Kreik­ka vielä huonom­pi, ‑14%. (Kaik­ki laske­mani %-luvut tarkistamattomia).

    Nämä luvut kor­reloi­vat vain viit­teel­lis­es­ti Milanovicin luku­jen kanssa, sil­lä tietopo­h­jat ovat oleel­lis­es­ti eri­laiset. Jotain ne kuitenkin kertovat.

    Tuo M:n tutkimuk­sen pääte­vu­osi 2008 on siinä mielessä hie­man onneton, että se oli edel­lisen korkea­suh­dan­teen lop­pu­vu­osi, ja jotkut maat oli­vat yliku­umen­neet enem­män kuin toiset. Syk­lin huip­pu taisi kuitenkin olla jok­seenkin samanaikainen koko maail­mas­sa, joten vinou­tu­ma. ei liene kovin suuri.

  57. taval­lis­es­ti pidän blogin­pitäjää tolkun miehenä, mut­ta nyt sat­tui kyl­lä vaka­van luokan aivopieru.

    kokeilepas vai­h­taa muu­tok­set suh­teel­li­sista absolu­ut­tisik­si, ja kat­so sit­ten, löy­dätkö vielä glob­al­isaa­tion häviäjiä samas­ta paikas­ta. ja sit­ten kysy itseltäsi: jos muu­tok­set oli­si­vat suh­teel­lis­es­ti samaa tasoa, niin miten paljon me länkkärikeskilu­okkaiset karkaisimme kehit­tyviltä talouk­sil­ta absolu­ut­tises­sa tasossa?

    voit­ta­jat tiet­ty säi­lyvät, mut­ta häviäjän kon­sep­ti ei ehkä enää olekaan yhtä selvä.

    voisiko­han tähänkin vouhot­tamiseen nyt lait­taa vähän jäitä ja ottaa pari askelta taak­sepäin sen markki­noiden rikkou­tu­misen osalta. ne toimi­vat ihan kelvollisesti.

  58. juk­ka m:

    kokeilepas vai­h­taa muu­tok­set suh­teel­li­sista absolu­ut­tisik­si, ja kat­so sit­ten, löy­dätkö vielä glob­al­isaa­tion häviäjiä samas­ta paikas­ta. ja sit­ten kysy itseltäsi: jos muu­tok­set oli­si­vat suh­teel­lis­es­ti samaa tasoa, niin miten paljon me länkkärikeskilu­okkaiset karkaisimme kehit­tyviltä talouk­sil­ta absolu­ut­tises­sa tasossa? 

    Kyl­lä kehit­tyvät taloudet ovat kaven­ta­neet myös absolu­ut­tista eroa. Kon­ver­genssi tai ns. “catch-up effect” on tosi­a­sia. Kehit­tyvien maid­en talouskasvu on nopeam­paa ja absolu­ut­ti­nen tulota­so lähe­nee län­si­mai­ta. Kasvu hidas­tuu kun päästään lähelle län­si­maista tulotasoa. 

    Mek­sikos­sa, Turkissa, Inti­as­sa, Kiinas­sa ym. on kas­vanut laa­ja ylem­pi keskilu­ok­ka joka ottaa kiin­ni län­si­maista elin­ta­soa. Puhutaan vähin­tään 400 miljoonas­ta ihmisestä.

  59. Whatif?:
    Ehkä pal­lol­la vain on noin 4 mil­jar­dia turhaa ihmistä?

    Jos/kun ylimäärä pois­tuu, rauhanomais­es­ti tai ei, sit­ten olisi kaikille järkevää tekemistä? 

    Riip­puu siitä, kenet pois­taisit. Ongelma­han on siinä, että kulu­tuk­seen tarvi­taan enem­män ihmisiä kuin siihen riit­tävään tuotan­toon eikä kulu­tuk­seen tarvit­tavaa rahaa keskimäärin halu­ta antaa kuin tuotan­toon osal­lis­tuville. Pitäisi var­maankin pois­taa rikkaim­mat 4 mil­jar­dia, jot­ta talous tuol­ta osin korjaantuisi.

    Vai­h­toe­htois­es­ti markki­na­t­alous pitäisi lait­taa takaisin demokra­tialle alis­teisek­si ja ottaa sosial­is­mi käyt­töön siltä osin, kun markki­na­t­alous ei toimi.

  60. Pääl­lisin puoli tässä on vähän ris­tiri­itainen viesti. Kir­joi­tat Osmo toisaal­ta “vält­tämät­tömän työn vähen­e­mis­es­tä”, mut­ta toteat myös, että “läh­es jokaisen työ­panok­selle on kysyn­tää”. Yhdyn jälkim­mäiseen totea­muk­seesi: Eihän maail­mas­ta työ tekemäl­lä lopu. Ter­veessä taloudessa tehty työ ruokkii jatku­vasti uuden tehtävän työn syntymistä.

    Kuitenkin elämme yhä pahenevas­sa “olette edelleen jonos­sa” ‑yhteiskun­nas­sa, jos­sa ihmisiä saneer­ataan pois palve­lute­htävistä. Jos tehokkaak­si virite­tyssä mar­ketis­sa tulee kysyt­tävää myyjältä, etsit jostain pylväästä puhe­li­men, jol­la voit kain­os­ti toivoa myyjää paikalle. “Palvelupuhe­limis­sa” ei enää jonote­ta vaan jätetään automaat­ti­in soit­topy­yn­töjä, joi­hin ehkä vas­tataan joskus jo samana päivänä. Niin, ja ne van­hus­ten vaipat…

    Kun esim. Itel­la saneer­aa “luo­vaan luokkaan” kuu­luma­ton­ta porukkaa pihalle, he eivät juurikaan työl­listy paran­ta­maan tehokku­u­den nimis­sä taan­nutet­tu­ja palvelui­ta yhteiskun­nan muil­la sek­tor­eil­la. Tämä on tämän ajan suuri trage­dia. Mil­lainen olisi yhteiskun­ta, jon­ka kaikil­la sek­tor­eil­la kan­nat­taisi kehit­tää ihmis­ten hyvää palvelemista? Tavaraa meil­lä on tarpeek­si ja lisää vaan tulee. Taloudel­liset rak­en­teemme on opti­moitu tavaran tekemiseen. Panos­tuk­set koe­tun palvelun kehit­tämiseen nos­taisi­vat nyt yleistä elämän­laat­ua parhaiten.

    Olemme juut­tuneet rak­en­teisi­in, jot­ka näivet­tävät ihmis­ten koke­maa palvelua. Tässä esite­tyt ajatuk­set ovat alkua oikeaan suun­taan. Mut­ta kun näitä ajatuk­sia yrit­tää joku edis­tää, sieltä irroite­taan tämä alhaisem­pian palkko­jen aja­tus, ja sitä käytetään kan­na­tus­ta kas­vat­ta­van närkästyk­sen pop­ulis­tiseen liet­somiseen. Mielestäni tämän annetaan vähän liian helpol­la tapah­tua. Näi­den aja­tusten myymiseen tarvit­taisi­in räväkäm­pää otetta.

  61. juk­ka m: kokeilepas vai­h­taa muu­tok­set suh­teel­li­sista absolu­ut­tisik­si, ja kat­so sit­ten, löy­dätkö vielä glob­al­isaa­tion häviäjiä samas­ta paikas­ta. ja sit­ten kysy itseltäsi: jos muu­tok­set oli­si­vat suh­teel­lis­es­ti samaa tasoa, niin miten paljon me länkkärikeskilu­okkaiset karkaisimme kehit­tyviltä talouk­sil­ta absolu­ut­tises­sa tasossa?

    Arkikoke­muk­sen mukaan ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien näkemä ja koke­ma suh­teelli­nen muu­tos on mon­esti tärkeämpi kuin absolu­ut­ti­nen muu­tos. Muu­ta­ma esimerkki:

    - Lap­si kokee tun­nin tai vuo­den paljon pidem­pänä aikana kuin kuusikymppinen.
    — Kymp­pi­ton­nin kuukaudessa tien­aa­va pitää satasen henkilöko­htaista koro­tus­ta pyt­ty­i­lynä, puoli­toista ton­nia tien­aa­va tuskin on niin nirso.
    — Brex­itin puoles­ta äänestet­ti­in eniten vaalipi­ireis­sä, jois­sa maa­han­muut­ta­jien ja vierastyöläis­ten määrä oli viime vuosi­na kas­vanut eniten, ei siel­lä, mis­sä heitä oli absolu­ut­tis­es­ti eniten.

    Absolu­ut­tisil­la tasoil­la on tietysti kor­re­laa­tio absolu­ut­tisi­in mittarei­hin kuten lap­sikuolleisu­u­teen, elin­iän odotusar­voon, val­tion soti­laal­liseen kykyyn etc. Yleen­sä suuri suh­teelli­nen BKT:n muu­tos johtaa myös suureen suh­teeliseen muu­tok­seen näis­sä mittareissa.

  62. Blo­gisti osuu oikeaan mon­es­sa kohdas­sa. Työn­tek­i­jälle on mak­set­ta­va tuot­tavuuten­sa ver­ran, jot­ta markki­na­t­alous toimii. Täl­löin moni työn­tek­i­jä saa pienen palkan, joka sel­l­aise­naan riit­tää vain linko­lalaiseen elin­ta­paan, ei nyky­s­tan­dar­d­i­en mukaiseen elin­ta­soon. Sik­si yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta on vält­tämätön­tä, että tuot­tavam­mat työn­tek­i­jät luovut­ta­vat omas­ta osu­ud­estaan osan vähem­män tuot­taville. Sopi­vasti mitoitet­tu perus­tu­lo voi olla toimi­va tekni­nen ratkaisu. 

    Blo­gisti uno­htaa kuitenkin korostaa, että perus­tu­loa ei voi jakaa koko maail­man väestölle saman­su­u­ruise­na, ei edes ostovoimaan suh­teutet­tuna. Sol­i­daarisu­u­den toteu­tu­miseen tarvi­taan val­tio, jos­sa on yht­enäi­nen kansakun­ta, kuten Suo­mi on ja kuten Ruot­si oli.

  63. dio­di:
    Mek­sikos­sa, Turkissa, Inti­as­sa, Kiinas­sa ym. on kas­vanut laa­ja ylem­pi keskilu­ok­ka joka ottaa kiin­ni län­si­maista elin­ta­soa. Puhutaan vähin­tään 400 miljoonas­ta ihmisestä.

    blo­gis­sa ole­van grafi­ikan takana ole­va data on avoimesti saatavil­la. se ei valitet­tavasti tue väitet­täsi kovin laa­jalti: kyl­lä, tapauk­sis­sa jois­sa puhutaan län­si­maid­en köy­him­mistä tulode­si­ileistä, näin on käynyt. kuitenkin, kun vään­nät kuvion absolu­ut­tisek­si, huo­maat että pääsään­töis­es­ti tasot ovat kas­va­neet eniten länsimaissa.

    karkea esimerk­ki: kiinan “ylem­män keskilu­okan” tulode­si­ilin (arbi­traaris­es­ti 8) tulot ovat datas­sa kas­va­neet 1987–2008 n. 2200 ostovoim­par­i­teet­tiko­r­jat­tua yksikköä. suomes­sa kol­man­nen tulode­si­ilin (pääasi­as­sa työvoiman ulkop­uolista väkeä) vas­taa­va luku on 1988–2008 noin 1700 vas­taavaa yksikköä; 5. tulode­si­ilis­sä (jos­sa alkaa jo olla enem­mistö työvoimaa) vas­taa­va kasvu on absolu­ut­ti­sis­sa yksiköis­sä n. 2400 yksikköä.

    ylin keskilu­ok­ka on saanut kiin­ni sosi­aal­i­tur­van varas­sa ole­via suo­ma­laisia, jot­ka väestöke­hi­tyk­selle luon­teeno­mais­es­ti ovat usein työvoiman ulkop­uolel­la. kiinalai­sista vain ylin tulokym­menys kyke­nee jotenkin “pysymään” tai “hie­man saavut­ta­maan” ylem­pää puoliskoa suo­ma­lai­sista, ja hekin jäävät ylim­mästä tulolu­okas­ta jälkeen.

    sama kuvio tois­tuu, ja tois­tuu, ja tois­tuu, ja toistuu.

  64. för naiv:
    Blo­gisti osuu oikeaan mon­es­sa kohdas­sa. Työn­tek­i­jälle on mak­set­ta­va tuot­tavuuten­sa ver­ran, jot­ta markki­na­t­alous toimii. Täl­löin moni työn­tek­i­jä saa pienen palkan, joka sel­l­aise­naan riit­tää vain linko­lalaiseen elin­ta­paan, ei nyky­s­tan­dar­d­i­en mukaiseen elin­ta­soon. Sik­si yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta on vält­tämätön­tä, että tuot­tavam­mat työn­tek­i­jät luovut­ta­vat omas­ta osu­ud­estaan osan vähem­män tuot­taville. Sopi­vasti mitoitet­tu perus­tu­lo voi olla toimi­va tekni­nen ratkaisu. 

    Blo­gisti uno­htaa kuitenkin korostaa, että perus­tu­loa ei voi jakaa koko maail­man väestölle saman­su­u­ruise­na, ei edes ostovoimaan suh­teutet­tuna. Sol­i­daarisu­u­den toteu­tu­miseen tarvi­taan val­tio, jos­sa on yht­enäi­nen kansakun­ta, kuten Suo­mi on ja kuten Ruot­si oli.

    Näin. Esimerkik­si jos suo­ma­laiset bus­sikuskit kor­vat­taisi­in intialaisil­la bus­sikuskeil­la, oli­si­vat intialaiset bus­sikuskit aivan yhtä tuot­tavia, ehkä jopa hie­man taitavampia, sil­lä he oli­si­vat tot­tuneet esimerkik­si väis­telemään lehmiä, mut­ta ero­tuk­sek­si suo­ma­lai­sista he tuli­si­vat töi­hin riemuiten jo 5 euron tun­tipal­ka­lla. Ei kuitenkaan toi­mi yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta että noin tehdään, vaan maa­han­muut­to Inti­as­ta on lail­la kielletty.

  65. Antti Wiio:
    Kuitenkin elämme yhä pahenevas­sa “olette edelleen jonos­sa” ‑yhteiskun­nas­sa, jos­sa ihmisiä saneer­ataan pois palve­lute­htävistä. Jos tehokkaak­si virite­tyssä mar­ketis­sa tulee kysyt­tävää myyjältä, etsit jostain pylväästä puhe­li­men, jol­la voit kain­os­ti toivoa myyjää paikalle. “Palvelupuhe­limis­sa” ei enää jonote­ta vaan jätetään automaat­ti­in soit­topy­yn­töjä, joi­hin ehkä vas­tataan joskus jo samana päivänä. Niin, ja ne van­hus­ten vaipat…

    Jos kulut­ta­jat oli­si­vat valmi­ita mak­samaan jono­tuk­sen vält­tämis­es­tä olisi ylimääräis­ten asi­akas­palveli­joiden palkkaami­nen kil­pailue­tu. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

  66. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei kuitenkaan toi­mi yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta että noin tehdään, vaan maa­han­muut­to Inti­as­ta on lail­la kielletty.

    On sosi­aalis­es­ti parem­pi siirtää täältä työt ulko­maille, kuin ulko­maalaiset tänne tekemään niitä töitä.

    Mut­ta kyll tääl­läkin ulkkare­itä tarvit­taisi­in, kun huolto­suhde on niin huono.

  67. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Näin. Esimerkik­si jos suo­ma­laiset bus­sikuskit kor­vat­taisi­in intialaisil­la bus­sikuskeil­la, oli­si­vat intialaiset bus­sikuskit aivan yhtä tuot­tavia, ehkä jopa hie­man taitavampia, sil­lä he oli­si­vat tot­tuneet esimerkik­si väis­telemään lehmiä, mut­ta ero­tuk­sek­si suo­ma­lai­sista he tuli­si­vat töi­hin riemuiten jo 5 euron tun­tipal­ka­lla. Ei kuitenkaan toi­mi yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta että noin tehdään, vaan maa­han­muut­to Inti­as­ta on lail­la kielletty.

    Ja sit­ten voim­mekin esit­tää kysymyk­snen, että mitä tekemistä pääkaupunkiseudun julkisel­la liiken­teel­lä on markki­na­t­alouden kanssa? Suomes­sa ei yleen­säkään ole oikeas­t­aan yhtään mitään puh­taasti markki­nae­htoista toim­intaa. Aina löy­tyy jotain sub­ven­tio­ta, vaikka­pa viime aiko­jen suurten fes­tarien maanvuokrasta.

  68. Lau­ri Kumpu­lainen, mik­si et tee jo sitä? Se voisi tehdä sin­ulle hyvää, ja olisi sel­l­aista todel­lisu­uster­api­aa “pas­sivoivas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta” ja sen ihanu­ud­es­ta. Sel­l­ainen 5–10 vuot­ta toimeen­tu­lo­min­imil­lä, ilman ulko­maan­matko­ja ja kaikin tavoin hyvin pienel­lä kulu­tuk­sel­la, tek­isi jokaiselle suo­ma­laiselle hyvää. Se vaikut­taisi aja­tus­maail­maan, ihmisku­vaan ja kehit­täisi todel­lista luovuutta. 

    Lau­ri Kumpu­lainen:
    Minä voin vaik­ka heti huomen­na muut­taa jonkin tup­pukylän kun­nan ain­oaan ker­rostaloon sos­sun mak­samaan asun­toon ja elää lop­pu elämäni muiden rahoil­la tuos­sa sos­sun mak­samas­sa asunnossa.

    Ei olisi uusimpia vaat­tei­ta, eikä ulko­maan­matko­ja, mut­ta kat­to olisi pään pääl­lä, läm­mintä ruokaa, tietokone ja yhteys internetiin.

    Suomes­sa on aivan liian help­po olla tekemät­tä yhtään mitään tämän yhteiskun­nan eteen. 

    Markki­na­t­alouden sijaan pitää uud­is­taa tämä pas­sivoi­va sosiaaliturva.

  69. Suo­ma­laisen keskilu­okan voi hävit­tää, sil­lä ei tee enää yhtään mitään. Suun­ta on siis ihan oikea. Suomes­ta katoaa kulut­ta­va keskilu­ok­ka, ja oikein rikkai­ta on yhä vähemmän.

  70. Emil­ia:
    Sel­l­ainen 5–10 vuot­ta toimeen­tu­lo­min­imil­lä, ilman ulko­maan­matko­ja ja kaikin tavoin hyvin pienel­lä kulu­tuk­sel­la, tek­isi jokaiselle suo­ma­laiselle hyvää. Se vaikut­taisi aja­tus­maail­maan, ihmisku­vaan ja kehit­täisi todel­lista luovuutta. 

    Kos­ka tein noin vuosi­na 2003–2011. Näistä vuo­sista olin suurim­man osan työtön ja olisin voin­ut jäädä lop­puelämäk­seni siihen tup­pukylään elämään muiden selkä­na­has­ta revi­ty­il­lä rahoilla.

    Pain­o­tan nyt sitä, että kyse on teknis­es­tä help­poud­es­ta. Jär­jestelmän puoles­ta ei ole mitään estettä.

  71. karvi­nen: Jos kulut­ta­jat oli­si­vat valmi­ita mak­samaan jono­tuk­sen vält­tämis­es­tä olisi ylimääräis­ten asi­akas­palveli­joiden palkkaami­nen kil­pailue­tu. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. 

    Kulut­ta­ja ei voi luotet­tavasti tode­ta puhe­li­nas­pan tasoa ostoti­lanteessa eikä voi edes luot­taa siihen, että ostopäätöshetken hyvä tilanne säi­ly­isi. Nytkin siis palvelua selkeän tahal­lis­es­ti kar­si­taan eikä esimerkik­si nos­te­ta liit­tymien hin­to­ja ja selkeästi ker­ro­ta tälle syytä (asi­akas­palvelun palve­lu­ta­son säi­lyt­tämi­nen), mikä ei herätä asi­akkaas­sa luot­ta­mus­ta, että korkeam­malle hin­nalle saisi vastinetta.

    Vai puhutko ken­ties siitä, että asi­akkaiden pitäisi vielä erik­seen mak­saa ylimääräistä ostamis­saan palveluis­sa esi­in­tyvien (usein tuot­ta­jan omien toimien aiheut­tamien) ongelmien pikaises­ta ratkaisemis­es­ta? Siitähän nimit­täin tässäkin asi­as­sa on asi­akkaalle kyse. Ei tarvitse olla kauhean älykäs huo­matak­seen, että tuo on epäreilua asi­akas­ta kohtaan ja voi pahim­mil­laan tuot­taa per­versse­jä insentiivejä.

  72. Hil­jat­tain uuti­soiti­in, kun Addi­das rak­en­taa tehtaan Sak­saan. Täysin automaat­ti­nen tehdas. Onko se tule­vaisu­u­den tren­di? Eli lähi­tuotan­to, tehtaat tule­vat takaisin, mut­ta ne ovatkin täysin automaat­tisia. Nyt jo havait­see, miten tuot­teet ovat läh­es ilmaisia. Se mikä mak­saa on logis­ti­ik­ka ja vähit­täiskaup­pa. Eräs mie­lenki­in­toinen tule­vaisu­u­den alue on täysin­au­tomaat­tiset “mikrote­htaat”. Eli siis auto­tal­li­in oma tehdas pystyyn ja tarvi­taan vain raaka-aineet. 

    Mut­ta kuka ostaisi niitä tuot­tei­ta? Mil­lä rahal­la ja mis­tä he saisi­vat palkan?

    Talouskasvu ei tai­da tässä aut­taa enää. Eräs talousti­eteil­i­jä esit­ti mie­lenki­in­toisen näke­myk­sen. Maail­ma on tul­lut sil­loin taval­laan jo “valmi­ik­si”, kun talouskasvu on pysähtynyt. Sotien jäl­keen on paljon raken­net­tavaa ja kehitet­tävää, sil­loin talouskasvu on huimaa.

  73. Höp­sis­pöp­sis, ei ole mah­dol­lista kuten annat ymmärtää. Et ole elänyt toimeen­tu­lon min­imil­lä vaan ehkä iskän ja äiskän armon­paloil­la tai kuten sanoitkin “tup­pukylässä muiden selkä­na­has­ta”. Kuten nuo­ril­la ihmisil­lä voi tul­la tavak­si. Minä puhun ihan tois­es­ta asi­as­ta. Siitä et tiedä mitään.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Kos­ka tein noin vuosi­na 2003–2011. Näistä vuo­sista olin suurim­man osan työtön ja olisin voin­ut jäädä lop­puelämäk­seni siihen tup­pukylään elämään muiden selkä­na­has­ta revi­ty­il­lä rahoilla.

    Pain­o­tan nyt sitä, että kyse on teknis­es­tä help­poud­es­ta. Jär­jestelmän puoles­ta ei ole mitään estettä.

  74. Jor­ma Nordlin: Mut­ta kuka ostaisi niitä tuot­tei­ta? Mil­lä rahal­la ja mis­tä he saisi­vat palkan?

    Talouskasvu ei tai­da tässä aut­taa enää.

    Talouskasvuhan vas­ta alkaa automaa­tios­ta, ei lopu siihen. Ain­oa asia mikä estää talouskasvun on absur­di moral­isti­nen aja­tus siitä, että vain työ (ja usein vielä ruumi­illi­nen sel­l­ainen) on hyväksyt­tävä tapa rahoit­taa kulu­tuk­sen kasvu.

    Lisää automaat­tite­htai­ta, ja sit­ten vain jonkin­lainen markki­na­sosial­isti­nen jär­jestelmä joka verot­taa osan automaat­tite­htaiden tuo­tok­ses­ta ja jakaa sen perus­tu­lona kansalle.

    Pääo­man tuot­to-osu­u­den kas­vaes­sa automaa­tion myötä ain­oa tie eteen­päin on pääo­man tuo­ton jakami­nen tasaisem­min kaikille. “Trick­le-down the­o­ry” ei toimin­ut his­to­ri­as­sa, ja se toimii vielä vähem­män automa­ti­soidus­sa maailmassa.

  75. Ja syy mik­si aiheesta paasaan on se, etten halu­aisi nähdä yhdenkään nuoren lukki­u­tu­van vapaae­htois­es­ti neljän seinän sisälle tuh­laa­maan elämäänsä.

    Työl­lä tämä yhteiskun­ta on raken­net­tu ja niin on jatkossakin.

    Esimerkik­si dig­i­tal­isaa­tio ei hävitä työ­paikko­ja vaan muun­taa ne eri­laisik­si. Nimit­täin jonkun täy­tyy tuot­taa sisältö niihin dig­i­taal­isi­in jär­jestelmi­in. Lisäk­si jonkun täy­tyy kehit­tää ja ylläpitää niitä.

  76. Jor­ma Nordlin: Eräs talousti­eteil­i­jä esit­ti mie­lenki­in­toisen näke­myk­sen. Maail­ma on tul­lut sil­loin taval­laan jo “valmi­ik­si”, kun talouskasvu on pysähtynyt.

    Muis­tan kuulleeni tämän totea­muk­sen 1990-luvun laman aikaan: Suo­mi oli valmi­ik­si raken­net­tu, eikä enää ollut mitään uut­ta raken­net­tavaa, joten peli oli taval­laan menetettty.
    Sit­tem­min on osoit­tau­tunut, että ihan näin­hän asia ei ollut, vaan päin­vas­toin paljon on raken­net­tu liikekeskuk­sia, toimis­to­talo­ja, asun­to­ja ja kor­jausvel­ka sen kuin vain kasvaa.

  77. teekkari: Pääo­man tuot­to-osu­u­den kas­vaes­sa automaa­tion myötä ain­oa tie eteen­päin on pääo­man tuo­ton jakami­nen tasaisem­min kaikille.

    Ja tässä kohtaa tarvi­taan yksit­täisiä kansal­lis­val­tioi­ta suurem­pia yksiköitä jot­ta pääo­mavuodol­ta väl­tytään. EU olisi jo riit­tävän kokoinen, Suo­mi toiv­ot­toman pieni.

  78. Tähän sopii pienenä keven­nyk­senä täm­möi­nen kom­men­toi­jan heit­tämä kom­ment­ti tois­es­ta blo­gista: “Maa tarvit­see paljon sel­l­aisia demar­i­taus­taisia yrit­täjiä, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan niin paljon palkkaa, että var­masti pärjää.”

  79. spot­tu: EU olisi jo riit­tävän kokoinen, Suo­mi toiv­ot­toman pieni. 

    Toisaal­ta Suo­mi on riit­tävän pieni, jot­ta Suomen val­tio kyke­nee sen talouden jol­lain kon­stil­la elvyt­tämään. Euroalue on vähän turhan suuri siihen.

  80. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Näin. Esimerkik­si jos suo­ma­laiset bus­sikuskit kor­vat­taisi­in intialaisil­la bus­sikuskeil­la, oli­si­vat intialaiset bus­sikuskit aivan yhtä tuot­tavia, ehkä jopa hie­man taitavampia, sil­lä he oli­si­vat tot­tuneet esimerkik­si väis­telemään lehmiä, mut­ta ero­tuk­sek­si suo­ma­lai­sista he tuli­si­vat töi­hin riemuiten jo 5 euron tun­tipal­ka­lla. Ei kuitenkaan toi­mi yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta että noin tehdään, vaan maa­han­muut­to Inti­as­ta on lail­la kielletty.

    Ei se inkkarikaan kauaa tee työtä 5 eurol­la tun­ti, Suomes­sa ei sel­l­aisel­la pal­ka­lla elä.

    Yksistään asum­i­nen on niin kallista, ettei 5 euroa riitä

    Pitäsi kaavot­taa slummialueita

    Kyl­lä ne siel­lä Inti­as­sakin hark­it­se­vat tarkkaan mil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa tehdä töitä ja kun sosi­aal­i­tur­vaa ei ole niin pal­ka­lla on elet­tävä. Ainakin ne , joil­la on vähän neuvotteluvaraa

    Toki Inti­as­sa tehdään polkuhinnallakin,lapsia myy­dään orjik­si, mut­ta sil­loin kuol­laan nuore­na eli 30–40-vuotiaana

  81. Meil­lä viedään työelämäkeskustelua sivu­raiteille poli­it­ti­sista syistä

    Suurimpia kan­nustin­loukku­ja eivät ole suinkaan tuet vaan aivan muut syyt

    Pätkä­työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on tehty erit­täin riskialt­ti­ik­si, tulot saat­ta­vat katke­ta jopa kuukauk­sik­si tukipäätök­siä rukatessa.

    Pykälät on tehty tarkoituk­sel­la niin mon­imutkaisik­si ja tulk­in­ta mieli­v­al­taisek­si , etti työtön voi­en­nus­taa vaikutusta

    Niin­pä pienen pätkän tekem­i­nen voi olla taloudelli­nen katastrofi

    Pien­i­t­u­loiset ja työt­tömät ovat myös usein ylivelka­an­tunei­ta ja uloso­to­ssa. Ulosot­to on raa­ka leikkaa­ja: Suo­jaosan ‚680 euroa , jäl­keen viedään tuloista 75 %.
    Kun tähän liitetään tukien mene­tyk­siä niin tulo onkin negatiivinen

    Kun uloso­to­ssa on jo 550000 vuodess­sa niin pieni­palkkaista työtä ei kan­na­ta tehdä kos­ka ulosot­to vie läh­es kaiken ja Kela loput

    Mut­ta näistä asioista ei puhuta julkises­ti, kos­ka ne eivät palvele oikeis­to­laista propagandaa

  82. anonyy­mi: Toisaal­ta Suo­mi on riit­tävän pieni, jot­ta Suomen val­tio kyke­nee sen talouden jol­lain kon­stil­la elvyt­tämään. Euroalue on vähän turhan suuri siihen.

    Oikeas­t­aan päi­vas­toin, sil­lä jos Suo­mi elvyt­tää yksinään, merkit­tävä osa siitä val­uu tuon­nin kaut­ta mui­hin mai­hin, lähin­nä EU:n alueelle. Sen sijaan jos kaik­ki EU-maat elvyt­täi­sivät yhtä aikaa, elvy­tyk­sen teho olisi paljon parempi.

    Suo­ma­laisen elvy­tys­ra­han käyt­tämi­nen pelkästään investoin­tei­hin olisi hie­man tehokkaam­paa, mut­ta varsinkin isom­mis­sa han­kkeis­sa ulko­maalaiset fir­mat ja vuokratyöy­htiöt näyt­tävät pystyvän otta­maan merkit­tävän osu­u­den hyödystä.

  83. Ville: Muis­tan kuulleeni tämän totea­muk­sen 1990-luvun laman aikaan: Suo­mi oli valmi­ik­si raken­net­tu, eikä enää ollut mitään uut­ta raken­net­tavaa, joten peli oli taval­laan menetettty.
    Sit­tem­min on osoit­tau­tunut, että ihan näin­hän asia ei ollut, vaan päin­vas­toin paljon on raken­net­tu liikekeskuk­sia, toimis­to­talo­ja, asun­to­ja ja kor­jausvel­ka sen kuin vain kasvaa. 

    Jooh, maail­ma ei kyll ole vam­lis, sehän on selvää. Meil­lä on kuitenkin 90-luvun lamaan ver­rat­tuna pari myl­lynkiveä jalassa:
    1) väestön koulu­tus­ta­soa ei voi enää nykyis­es­tään nos­taa, ei ainakaan merkit­täviä määriä. 90-luvun alus­sa tämä oli vielä mah­dol­lista, yliopis­to- ja ammat­tiko­rekak­oulu­paikko­ja lisät­ti­in merkit­tävästi -> tuot­tavu­us kasvu­un koulutuksella
    2) Vielä 90-luvul­la huolto­suhde oli edullisem­pi kuin nyt. Nyt tilanne on huonon­tunut jo 20v put­keen. Työvoiman määrän kutis­tu­mi­nen ja elätet­tävien määrän paisum­i­nen tarkoit­taa automaat­tis­es­ti sitä, että vas­taavien palvelu­iden tar­joami­nen väestölle tarkoit­taa korkeam­paa veroast­et­ta kuin silloin.

    Vuon­na 1990 15–64 vuo­ti­ai­ta oli 67,2% väestöstä, nyt 5%-yksikköä vähem­män, 63,2%.

  84. Sylt­ty: Meil­lä on kuitenkin 90-luvun lamaan ver­rat­tuna pari myl­lynkiveä jalassa:
    1) väestön koulu­tus­ta­soa ei voi enää nykyis­es­tään nos­taa, ei ainakaan merkit­täviä määriä. 90-luvun alus­sa tämä oli vielä mah­dol­lista, yliopis­to- ja ammat­tiko­rekak­oulu­paikko­ja lisät­ti­in merkit­tävästi -> tuot­tavu­us kasvu­un koulutuksella
    2) Vielä 90-luvul­la huolto­suhde oli edullisem­pi kuin nyt. Nyt tilanne on huonon­tunut jo 20v put­keen. Työvoiman määrän kutis­tu­mi­nen ja elätet­tävien määrän paisum­i­nen tarkoit­taa automaat­tis­es­ti sitä, että vas­taavien palvelu­iden tar­joami­nen väestölle tarkoit­taa korkeam­paa veroast­et­ta kuin silloin.

    Vuon­na 1990 15–64 vuo­ti­ai­ta oli 67,2% väestöstä, nyt 5%-yksikköä vähem­män, 63,2%.

    Koulu­tus­ta­soa voi kyl­lä nos­taa. Se on eri asia kuin tutk­in­to­jen määrä.
    Palve­lutkin voidaan miet­tiä uusik­si: voidaan tar­jo­ta toisen­laisia palvelui­ta kuin ennen ja saa­da enem­män hyv­in­voin­tia vähem­mil­lä resursseilla.

  85. anonyy­mi: Toisaal­ta Suo­mi on riit­tävän pieni, jot­ta Suomen val­tio kyke­nee sen talouden jol­lain kon­stil­la elvyt­tämään. Euroalue on vähän turhan suuri siihen. 

    Tapio: Oikeas­t­aan päi­vas­toin, sil­lä jos Suo­mi elvyt­tää yksinään, merkit­tävä osa siitä val­uu tuon­nin kaut­ta mui­hin mai­hin, lähin­nä EU:n alueelle. Sen sijaan jos kaik­ki EU-maat elvyt­täi­sivät yhtä aikaa, elvy­tyk­sen teho olisi paljon parempi. 

    Toki näin, mut­ta Suo­mi on liian pieni elvyt­tämään euroaluetta.

  86. Milankovic on päivit­tänyt dataa vuosil­ta 2008-11. Lisäk­si hän tuo mie­lenki­in­toisen käsit­teen kansalaisu­ud­es­ta tulon­läh­teenä. Maail­man­laa­juis­es­ti henkilön tulota­son määrit­telee 97% määrit­telee se mihin kansal­lisu­u­teen hän syntyy. 

    Where you live is the most impor­tant deter­mi­nant of your income; for 97% of peo­ple in the world: birth=citizenship. Cit­i­zen­ship rent or cit­i­zen­ship pre­mi­um (lähde).

    Ei ihme, että siir­to­laisek­si riit­tää lähti­jöitä. Varsinkin kun maako­htais­ten koulu­tus­ta­so­jen eron kuromi­nen kiin­ni kestää, noh, hyvin kauan (BBC).

  87. No niin, lisää infoa tähän tul­lut viimep äiv­inä ja kuten yleen­sä, kiva tari­na mut­ta ei pidä paikkaansa.

    Yhdys­val­lois­sa koti­talouk­sien medi­aan­i­t­u­lo kasvoi nopeim­min 50 vuo­teen 2014–2015.

    Lisäk­si kun tuo­ta nor­sunkärsää tutkit­ti­in vähän tarkem­min huo­mat­ti­in että tuo dip­pi on kokon­aan Kiinas­ta, Japanista ja enti­sistä Neu­vos­to­tasaval­loista johtu­vaa, ne kun pois­taa niin kärsä katoaa.

  88. hup­sis: Yhdys­val­lois­sa koti­talouk­sien medi­aan­i­t­u­lo kasvoi nopeim­min 50 vuo­teen 2014–2015.

    Kuinkako­han paljon tästä johtuu erinäis­ten liike­hd­in­tö­jen seu­rauk­se­na tapah­tuneesta min­imi­palkko­jen noususta?

Vastaa käyttäjälle xyzzy Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.