Britannia ja Euroopan sisämarkkinat

Kos­ka en ole val­tiol­li­sis­sa teh­tä­vis­sä enkä eri­tyi­ses­ti ulko­mi­nis­te­ri, voin esit­tää hen­ki­lö­koh­tai­sia käsi­tyk­siä­ni Bri­tan­nian ase­mas­ta EU:n ulkopuolella.

Kos­to. On esi­tet­ty, että Bri­tan­nial­le on annet­ta­va niin huo­not ehdot, ettei esi­merk­ki hou­ku­ta ketään muu­ta seu­raa­maan esi­merk­kiä. Täs­sä aja­tuk­ses­sa on logiik­kaa, mut­ta luu­len, ettei sitä tar­vit­se käyt­tää, kos­ka elä­mä EU:n ulko­puo­lel­la tulee ole­maan joka tapauk­ses­sa riit­tä­vän vihe­liäis­tä aivan käy­tän­nön pakosta.

Jäsen­mak­sut ja pää­sy sisämarkkinoille.

Sisä­mark­ki­nat ovat pel­käl­lä ole­mas­sao­lol­laan hou­kut­te­le­va. Bri­tan­nian oli­si tavat­to­man edul­lis­ta pääs­tä sisään vapaa­mat­kus­ta­ja­na. Sai­si­han se tuot­teil­leen suu­ren mark­ki­na-alu­een, jon­ka kus­tan­nuk­siin se ei tar­vit­si­si osal­lis­tua. Tämä ei var­maan­kaan käy, kos­ka EU-maat mak­sa­vat sisä­mark­ki­noi­den yllä­pi­dos­ta pal­jon. Vaa­tii­han sisä­mark­ki­noi­den yllä­pi­to jat­ku­vaa hal­lin­noin­tia ja sitä­kin, että köy­hiä mai­ta avus­te­taan esi­mer­kik­si kohee­sio­ra­has­ton ja inves­toin­ti­pan­kin kaut­ta. Oli­si­han se vähän epis­tä, jos EU rahoit­tai­si moot­to­ri­tien Kroa­ti­aan, ja brit­tiyh­tiö kaap­pai­si ura­kan itsel­leen, ilman että Bri­tan­nia on osal­lis­tu­nut rahoitukseen.

Kysy­mys pää­sys­tä sisä­mark­ki­noil­le ja sen rahoi­tuk­ses­ta tuli rat­kais­tuk­si jo Nor­jan kans­sa. Nor­ja mak­saa EU:lle lähes yhtä pal­jon kuin se mak­sai­si jäse­ne­nä. Bri­tan­ni­aa voi tus­kin koh­del­la eri taval­la. Sitä edel­lyt­tää jo tas­a­puo­li­suus. Jos ker­ran Nor­jan on mak­set­ta­va, mik­si Bri­tan­nian ei ole mak­set­ta­va. Tun­nel­mat eivät muu­ten­kaan ole sel­lai­sia, että Bri­tan­ni­aa halut­tai­siin eri­tyi­ses­ti tukea sen itse aiheut­ta­mas­sa ongelmassa.

EU-direk­tii­vien noudattaminen

Brit­te­jä kis­mit­ti­vät monet yksi­tyis­koh­tai­set EU-direk­tii­vit. Monet niis­tä kos­ke­vat sitä, mil­lai­sia vaa­ti­muk­sia on sisä­mark­ki­noil­la myy­tä­vil­le tuot­teil­le. Jos jokai­sel­la maal­la oli­si oman­sa, jokais­ta maa­ta var­ten pitäi­si teh­dä vähän eri­lai­sia tuot­tei­ta, mikä vei­si idean laa­joil­ta sisämarkkinoilta.

Bri­tit voi­vat tie­tys­ti val­mis­taa omaan käyt­töön­sä omien nor­mien­sa mukai­sia tuot­tei­ta ja EU:n mark­ki­noil­le tois­ta sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei oli­si pää­syä brittimarkkinoille.

Tämä­kin on rat­kais­tu Nor­jan koh­dal­la. Nor­ja sitou­tuu nou­dat­ta­maan suur­ta osaa EU-direk­tii­veis­tä, vaik­ka ei ole­kaan pääs­syt niis­tä päät­tä­mään. Sama lie­nee edes­sä Bri­tan­nial­la­kin. Se ei voi ryh­tyä suo­jaa­maan omia mark­ki­noi­ta omil­la syr­ji­vil­lä stan­dar­deil­la, vaan sen on hyväk­syt­tä­vä suu­ri osa EU:n tuot­tei­ta kos­ke­vis­ta määräyksistä.

Tul­liu­nio­ni

Bri­tan­nia halu­aa vapaa­kaup­paa kans­sa. Sil­loin sen on lähes pak­ko periä samo­ja ulko­tul­le­ja kuin EU:n.  Ei kävi­si laa­tuun, että Bri­tan­nia sol­mii vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sen jon­kin sel­lai­sen maan kans­sa, jos­ta EU perii tul­le­ja, mut­ta Bri­tan­nia ei peri, ja näi­tä tuot­tei­ta pää­see tul­lit­ta Bri­tan­nian kaut­ta EU:n alueelle.

Tul­li­tu­lois­ta voi myös tul­la kinaa. EU voi tus­kin hyväk­syä tilan­net­ta, jos­sa USA:sta tuo­daan tul­lat­ta­via tuot­tei­ta Bri­tan­nian kaut­ta Euroop­paan ja Bri­tan­nia pitää tul­li­mak­sut itsellään.

Jon­kin­lai­nen vapaa­kaup­pa on mah­dol­lis­ta ilman tul­liu­nio­nia, mut­ta se on kan­kea­ta. Joka iki­ses­tä tuot­tees­ta tar­vi­taan alku­pe­rä­to­dis­tus. Alku­pe­rä­to­dis­tuk­sen pitää kos­kea myös väli­pa­nok­sia, mikä onkin han­ka­laa, kos­ka monis­sa teol­li­sis­sa tuot­teis­sa on väli­pa­nok­sia kym­me­nis­tä maista.

Finans­si­kes­kus

On sel­vää, ettei EU:n finans­si­kes­kus voi sijai­ta maas­sa, joka ei sitou­du nou­dat­ta­maan alaa kos­ke­vaa EU-lain­sää­dän­töä. Veron­kier­to ja varas­te­tun tava­ran kät­ke­mi­nen. Ei rii­tä, että sitou­tuu nykyi­seen lain­sää­dän­töön. On sitou­dut­ta­va myös tule­vaan. Kil­pai­lu sii­tä, mihin Lon­toon Cityn akti­vi­tee­tit sijoit­tu­vat, on jo alka­nut samoin kuin irto­sa­no­mi­set Citys­sä. Cityn osuus Bri­tan­nian BKT:sta on 10 %.

Puo­la­lai­sel­le put­ki­mie­hel­le viisumipakko.

Puo­la kuu­luu Schen­gen-alu­ee­seen. Vii­su­mi­pak­koa ei voi lait­taa yhdel­le Schen­gen-maal­le vaan se tulee koko alu­eel­le ja on molemminpuolinen.

Työ­voi­man vapaa liikkuvuus

Lie­vem­pi muo­to puo­la­lais­ta put­ki­mies­tä koh­taan on työ­lu­pien epää­mi­nen. Moni EU-joh­ta­ja on sano­nut, ettei voi olla pää­syä sisä­mark­ki­noil­le ilman tava­ran ja työ­voi­man vapaa­ta liik­ku­vuut­ta. Suo­mi on estä­nyt vapaan liik­ku­vuu­den käy­tän­nös­sä yleis­si­to­vil­la työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la, jot­ka estä­vät ulko­maa­lai­sia pol­ke­mas­ta palk­ko­ja. Tätä taas pide­tään Bri­tan­nias­sa mah­dot­to­ma­na ajatuksena.

= = = =

Jos Bri­tan­nia halu­aa vapaan pää­syn EU:n sisä­mark­ki­noil­le, sen on hyväk­syt­tä­vä suun­nil­leen saman­lai­set ehdot kuin Nor­ja. Siis jäse­nyys ilman äänioikeutta.

Sitä Bri­tan­nia tus­kin taas voi hyväk­syä, joten…

Tänään näkyi jo mie­le­no­soi­tuk­sis­sa Bregret ‑kylt­te­jä. Voi­pi olla niin­kin, ettei Bri­tan­nia halua­kaan jää­dä Euroo­pan sisä­mark­ki­noi­den ulkopuolelle.

234 vastausta artikkeliin “Britannia ja Euroopan sisämarkkinat”

  1. Bri­tit voi­vat tie­tys­ti val­mis­taa omaan käyt­töön­sä omien nor­mien­sa mukai­sia tuot­tei­ta ja EU:n mark­ki­noil­le tois­ta sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei oli­si pää­syä brittimarkkinoille.”

    Jo nyky­ään EU-aika­na hei­dän mark­ki­noil­la autois­sa on rat­ti eri puo­lel­la kuin mantereella.

  2. Moni EU-joh­ta­ja on sano­nut, ettei voi olla pää­syä sisä­mark­ki­noil­le ilman tava­ran ja työ­voi­man vapaa­ta liikkuvuutta. 

    Mik­si he sano­vat näin? Mik­si työ­voi­man pitäi­si saa­da liik­kua vapaas­ti? Mik­si Bal­tian pitää näi­vet­tyä ja Län­si-Euroo­pan asun­to­mark­ki­noi­den yli­kuu­men­tua? Mik­sei teol­li­suus voi men­nä Itä-Euroop­paan luo­maan työpaikkoja?

    Jos liik­ku­vuu­des­sa oli­si voi­tu jous­taa, Bri­tan­nia oli­si edel­leen unio­nis­sa. Me emme ole aja­tel­leet Euroop­paa koti­na, vaan mark­ki­na-alu­ee­na. Nyt me mak­sam­me täs­tä vir­hees­tä kovaa hintaa.

  3. Puna­vih­reä libe­raa­li ei kan­na­ta EU:ta mis­tään muus­ta syys­tä kuin sen kaik­keen tun­ke­van kont­rol­li­ko­neis­ton ja kan­sal­lis­val­tio­vi­han vuok­si. Täs­sä ovat ne EU-rak­kau­den syyt. Mui­ta näen­näis­syi­tä voi­daan esit­tää, mut­ta Ei ei EEC, Ei ei EEC, ne kuu­los­ta uskottavilta.

    https://www.youtube.com/watch?v=Mn-Lokhn8b0

  4. Hyvä ana­lyy­si jäl­leen ker­ran. Onko siis niin, että EU-alu­eel­le EU:n ulko­puo­lel­ta tule­va tuo­te voi­daan tul­la­ta vaik­ka Roma­nias­sa ja sen jäl­keen se voi vapaas­ti ede­tä EU:n sisäl­lä? Sel­lai­sen käsi­tyk­sen aina­kin sain teks­tis­tä­si. Kenel­le tul­li­tu­lot jää­vät: tul­laa­val­le maal­le vai EU:lle?

    1. Tul­li­tu­lot tule­vat pää­osin EUl­le, mut­ta mut­ta (lii­an suu­ri) osa tul­lin kan­ta­val­le maal­le, mis­tä Hol­lan­ti (Rot­ter­dam) hyö­tyy kohtuuttomasti.

  5. Olen pit­käl­ti samaa miel­tä. Tuo­hon voi vie­lä lisä­tä sen, että tul­les­saan aika­naan takai­sin EU:iin, bri­tit eivät saa enää koh­tuut­to­mia erioi­keuk­sia, mitä heil­lä on tähän asti ollut. 

    Pari mie­len­kiin­tois­ta jut­tua ei ole nous­sut esil­le. Syi­tä voi vain arvailla. 

    Ensin­nä­kin jo Osmon täs­sä esil­le nos­ta­ma “Brit­te­jä kis­mit­ti­vät monet yksi­tyis­koh­tai­set EU-direk­tii­vit…”. En pidä sisä­mark­ki­noi­den toi­min­taan liit­ty­viä direk­tii­ve­jä oleel­li­si­na sil­loin, kun ne ovat jär­jel­lä seli­tet­tä­vis­sä. Kaik­ki toki eivät ole. EU:n ja USA:n ero on, että USA:n perus­tus­lais­sa on sel­keät rajat sii­tä, mihin liit­to­val­tio ei saa puut­tua. EU:sta nämä rajat puut­tu­vat. Tuu­tis­ta tulee sit­ten täy­sin idioot­ti­mai­sia kurk­ku- ja ase­di­rek­tii­ve­jä aina uusil­le alueil­le. Itse pidän liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä suo­ta­va­na, mut­ta sil­le on kyet­tä­vä anta­maan sel­keät rajat! 

    Toi­nen asia, mikä on jää­nyt huo­miot­ta, on Ahve­nan­maan tilan­ne. Käy­tän­nös­sä Suo­mi on EU:n jäsen, mut­ta Ahve­nan­maa ei niin­kään. (Asia ei toki ole näin yksin­ker­tai­nen.) Täl­lä kon­sep­til­la voi­tai­siin teh­dä sopi­mus, jos­sa Iso-Bri­tan­nia on jäsen, mut­ta Englan­ti ja Wales eivät ole. Ja tähän sään­töön vie­lä poik­keus, jon­ka mukaan Lon­too on jäsen. 

    Mah­dol­li­suut­ta sopi­mus­nik­kai­luun ei ole nos­tet­tu esil­le. Kaik­ki puhu­vat vain Skot­lan­nin itse­näis­ty­mis­vaih­toeh­dos­ta. Tämä vaih­toeh­to oli­si Suo­mel­le edul­li­nen, kos­ka se vah­vis­tai­si nykyis­tä NORDBALT blok­kia EU:n sisällä.

    1. Onko koh­tuu­ton ase­di­rek­tii­vi esi­mer­kik­si Se, että muis­to­ko­ne­tu­lia­seet tulee desk­ti­voids samal­la taval­la eikä niin, että kah­des­ta saa hel­pos­ti yhdis­tä­mäl­lä yhden toi­mi­van. Vrt. Pariisi.

  6. Kes­kus­te­lua hel­pot­tai­si kovas­ti, jos “type­rä direk­tii­vi blaa” sijaan käy­tet­täi­siin “type­rä direk­tii­vi nro VVVV/XXX/AA (link­ki EU:n sivul­le), imple­men­toi­tu­na Suo­mes­sa lais­sa VVVV/YYY (link­ki Finlexiin)”

    On mei­naan sen ver­ran usein näis­sä kes­kus­te­luis­sa osoit­tau­tu­neet joko vää­rin ymmär­re­tyik­si tai olemattomiksi. 

    Esim heti brexi­tin jäl­keen somes­sa tutun tut­tu perus­te­lu fixi­tiä sil­lä, että pääs­tään vih­doin eroon jätevesilaista.

  7. On epäil­ty, että Brexi­tin jäl­keen TTIP ei enää tule onnis­tu­maan. Bri­teil­lä kun on special rela­tions­hip jenk­kien kans­sa, he voi­vat teh­dä oman sopi­muk­sen. Miten sit­ten suu pan­naan? EU:n sisä­mark­ki­nat voi­vat jää­dä toi­sek­si Ame­ri­kan sisämarkkinoille.

  8. Kal­le:
    Kaik­ki toki eivät ole. EU:n ja USA:n ero on, että USA:n perus­tus­lais­sa on sel­keät rajat sii­tä, mihin liit­to­val­tio ei saa puut­tua. EU:sta nämä rajat puut­tu­vat. Tuu­tis­ta tulee sit­ten täy­sin idioot­ti­mai­sia kurk­ku- ja ase­di­rek­tii­ve­jä aina uusil­le alueil­le. Itse pidän liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä suo­ta­va­na, mut­ta sil­le on kyet­tä­vä anta­maan sel­keät rajat! 

    On huo­mat­ta­va, että EU:n toi­mi­val­ta on mää­ri­tel­ty pal­jon sel­vem­min kuin USA:n liit­to­val­tion toi­mi­val­ta. Yhdys­val­lois­sa suu­rin osa liit­to­val­tion toi­min­nas­ta perus­tuu hyvin epä­mää­räi­seen val­tuu­tuk­seen sään­nel­lä osa­val­tioi­den välis­tä kaup­paa. Tämä joh­taa todel­la outoi­hin lakei­hin: esi­mer­kik­si huu­mausai­ne­kau­pan yhtey­des­sä teh­ty mur­ha on liit­to­val­tion lakien alai­nen rikos, kos­ka se liit­tyy osa­val­tioi­den välil­lä käy­tä­väk­si ole­tet­tuun huu­me­kaup­paan. Samoin petos on liit­to­val­tio­ta­son rikos, jos se teh­dään pos­tin tai inter­ne­tin väli­tyk­sel­lä, kos­ka nämä ovat liit­to­val­tion hal­lin­noi­mia tie­to­lii­ken­ne­ka­na­via. Se, että nämä lait ovat pysy­neet voi­mas­sa oikeus­is­tui­mis­sa, on ollut lähin­nä sat­tu­man kauppaa.

    EU:n toi­mi­val­ta on kir­joi­tet­tu sopi­muk­siin pal­jon tar­kem­min, mut­ta se on mones­ti laa­jem­pi kuin USA:n liit­to­val­tion. Esi­mer­kik­si kuu­lui­sa, nyt jo kumot­tu, kurk­ku­di­rek­tii­vi sisäl­si ainoas­taan mää­ri­tel­män, että laa­tu­luo­kan 1 kurk­kui­na myy­tä­vien kurk­ku­jen on olta­va suo­ria. Käy­rät piti lait­taa laa­tu­luok­kaan 2. Direk­tii­vil­lä kor­vat­tiin jokai­ses­sa maas­sa ollut vas­taa­va kan­sal­li­nen sään­te­ly, joten se edis­ti euroop­pa­lais­ta vihan­nes­kaup­paa konkreettisesti.

    Toi­nen asia, mikä on jää­nyt huo­miot­ta, on Ahve­nan­maan tilan­ne. Käy­tän­nös­sä Suo­mi on EU:n jäsen, mut­ta Ahve­nan­maa ei niin­kään. (Asia ei toki ole näin yksin­ker­tai­nen.) Täl­lä kon­sep­til­la voi­tai­siin teh­dä sopi­mus, jos­sa Iso-Bri­tan­nia on jäsen, mut­ta Englan­ti ja Wales eivät ole. Ja tähän sään­töön vie­lä poik­keus, jon­ka mukaan Lon­too on jäsen. 

    Tämä ei ole käy­tän­nös­sä kovin help­poa. Ahve­nan­maa on muu­ten EU:n jäsen, mut­tei kuu­lu arvon­li­sä­ve­rou­nio­niin. Seu­rauk­se­na on se, että Ahve­nan­maal­ta Suo­meen mat­kus­tet­taes­sa on tul­li­tar­kas­tus. (Tai siis sel­lai­nen voi olla ilman rikosepäilyä.)

    Jos Lon­too kuu­lui­si EU:hun, vaik­ka muu Englan­ti oli­si ulko­puo­lel­la, pitäi­si Lon­toon rajoil­la olla tul­li- ja raja­tar­kas­tuk­set. Käy­tän­nös­sä tämä on han­ka­laa, vaik­ka onhan näin ollut Suo­mes­sa­kin sil­loin, kun kau­pun­kien rajoil­la perit­tiin ns. pik­ku­tul­lia. (Pik­ku­tul­li oli käy­tän­nös­sä alkeel­li­nen lii­ke­vaih­to­ve­ro, mut­ta se perit­tiin kau­pan kas­san sijas­ta vas­ta läh­det­täes­sä kau­pun­gis­ta takai­sin maa­seu­dul­le tai vie­täes­sä tava­raa kaupunkiin.)

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuol­la logii­kal­la oli­si pal­jon tär­keäm­pää kiel­tää muut­ta­mi­nen mai­den sisällä.

    Mik­sei täl­lä logii­kal­la oli­si myös tär­ke­ää tor­jua aivo­vien­tiä ja estää maa­han­muut­toa EU:n alu­eel­le EU:n ulko­puo­lel­ta? EU voi val­voa rajo­jaan pal­jon, pal­jon, pal­jon vähem­min suh­teel­li­sin resurs­sein kuin jokin maa­kun­ta. Tämä argu­ment­ti­vir­he toi­mii molem­piin suuntiin.

    En itse aja niin­kään muut­to­kiel­toa, sisään- tai pois‑, kuin vapaut­ta vali­ta, kei­tä Suo­meen (mei­dän, ei EU:n omis­ta­maan maa­han) saa tul­la. Jos kan­sa sai­si päät­tää, oli­si se aika valikoivaa.

    Täs­sä ollaan taas yhden vil­la­koi­ran yti­mes­sä. Kadun­mies pitää kan­sal­lis­val­tion skaa­lais­ta pää­tök­sen­te­koa ja yhteis­toi­min­taa luon­nol­li­se­na. Sama kie­li ja kult­tuu­ri. Jos kylä­tie hil­je­nee­kin, aina­kin jos­sain päin maa­ta oma tii­mi jat­kaa peliä.

    Talous­e­lii­til­lä ja polii­ti­koil­la on taas eri käsi­tyk­set poli­tii­kan opti­maa­li­ses­ta skaa­las­ta. Aivan kuin he eivät edes tie­dos­tai­si kan­sal­li­suu­den olemassaoloa.

    Mikä on syy­nä tähän käy­tök­seen? Aina­kin pää­omal­le on hyö­dyk­si, jos val­tio­mais­ta pää­tök­sen­te­koa ja yhtei­se­loa siir­re­tään kan­sain­vä­li­sel­le tasol­le. Lob­baa­mi­nen on tehok­kaam­paa: Brys­se­lis­sä voi iskeä mon­ta kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la. Kiel­ten jaka­mien kan­so­jen on sen sijaan vai­keam­pi orga­ni­soi­tua ja ajaa omia etu­jaan. Kuin­ka pit­kään voim­me odot­taa EU-kan­sa­lais­ten enem­mis­tön jat­ka­van täl­lais­ta “yhteis­työ­tä”, joka on heil­le haitaksi?

  10. Bri­tan­nial­la on itse asias­sa aika hyy­tä­vä neu­vot­te­lua­se­ma. Tava­roi­den vapaa liik­ku­mi­sen Bri­tan­nia toki saa neu­vo­tel­tua, se ei ole ongelma. 

    Bri­tan­nian haas­tee­na on pal­ve­lui­den ja työ­voi­man liik­ku­vuus. Käy­tän­nös­sä pal­ve­lui­ta ei voi myy­dä rajo­jen yli, jos työ­voi­ma ei voi liik­kua vapaas­ti. Pal­ve­lut ovat pake­toi­tua työ­tä. EU ei myös­kään voi antaa Bri­tan­nian vali­koi­da rusi­noi­ta pul­las­ta, se on ihan mahdotonta. 

    Toi­saal­ta Bri­tan­nian ja eri­tyi­ses­ti sen toul­den moot­to­rin Lon­toon talous on erit­täin voi­mak­kaas­ti riip­pu­vai­nen eri­lais­ten pal­ve­lu­jen vaih­dan­nas­ta. Lon­too Euroo­pan joh­ta­va kor­kean tason pal­ve­lui­den tuo­tan­toa­lue, joka tuot­taa jär­kyt­tä­vän suu­ren osan Bri­tan­nian tuotannosta. 

    Täs­sä tilan­tees­sa Bri­tan­nian jät­täy­ty­mi­nen pel­kän tava­roi­den vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sen varaan lähen­te­lee talous­mie­les­sä vapaa­eh­tois­ta yhden raa­jan ampu­taa­tio­ta. Bri­tan­nia tar­vit­see muun Euroo­pan pal­ve­lu­mark­ki­noi­ta enem­män kuin muun Euroo­pan pal­ve­lu­mark­ki­nat Britanniaa.

    Nyt tul­laan kysy­myk­seen, mitä pal­ve­lui­den vapaa liik­ku­mi­nen mak­saa. ETA-jär­jes­te­lys­sä Nor­ja mak­saa “jäsen­mak­sua”, on aika vai­kea kuvi­tel­la, että Bri­tan­nia pää­si­si sii­vel­läe­lä­jäk­si ilman mitään jäsen­mak­sua. Kan­nat­taa huo­mioi­da, että kaik­ki muut rik­kaat Euroo­pan maat ovat net­to­mak­sa­jia. Pää­see­kö Lon­too ilmai­sek­si Euroo­pan mark­ki­noil­le? No Way!

    Kol­mas iso kysy­mys on sit­ten pää­tös­val­ta. EU:sta ero­tes­saan Bri­tan­nia jät­täy­tyy ulos pää­tök­sen­teos­ta, mut­ta jos se halu­aa toi­mia pal­ve­lui­den sisä­mark­ki­noil­la, sen pitää käy­tän­nös­sä nou­dat­taa erit­täin mer­kit­tä­vää osaa yhtei­sis­tä peli­sään­nöis­tä, ilman osal­lis­tu­mis­ta pää­tök­sen­te­koon. Pelk­kä rusi­noi­den poi­mi­mi­nen pul­las­ta ei tule kysy­myk­seen. Pie­niä sym­bo­li­sia jous­to­ja on toki mah­dol­lis­ta tehdä.

    Itse en kyl­lä todel­la­kaan haluai­si olla Bri­tan­nian puo­lel­la neu­vot­te­le­mas­sa. Minus­ta nimit­täin vai­kut­taa, että Bri­tan­nia jou­tuu nyt tilan­tee­seen, jos­sa sil­lä on kol­me vaih­toeh­toa: 1) hyvin pal­jon nykyi­sen tyyp­pi­nen EU-sopi­mus ilman pää­tös­val­taa ja kuta­kuin­kin nykyi­sen kokoi­sel­la net­to­mak­su­ra­si­tuk­sel­la TAI 2) puh­das tava­roi­den vapaa­kaup­pa­so­pi­mus, joka ram­paut­taa Bri­tan­nian talou­den dynaa­mi­sim­man osan TAI 3) pysy­mi­nen edel­leen EU:n jäsenenä.

  11. OS tii­vis­ti hyvin sen, mik­si EU on ongel­ma kai­kil­le nyky­muo­dos­sa. Teho­ton ja moraa­li­ton yhtä aikaa.

  12. OlliS: Mik­si he sano­vat näin? Mik­si työ­voi­man pitäi­si saa­da liik­kua vapaas­ti? Mik­si Bal­tian pitää näi­vet­tyä ja Län­si-Euroo­pan asun­to­mark­ki­noi­den ylikuumentua?

    Mik­si veden pitää olla märkää?

    Vapaa liik­ku­vuus on yksi EU:n perus­i­deois­ta. Jos ei sitä halua, voi ero­ta ja sol­mia eril­li­sen sopi­muk­sen, sem­moi­sen, jos­sa ei lii­ku työ­voi­ma vapaas­ti, eikä kyl­lä mikään muu­kaan. Tulee talou­del­le kal­liik­si, mut­ta se on mahdollista.

    On ihan tur­ha kuvi­tel­la että EU hyväk­syy rat­kai­sua, jos­sa Bri­tan­nia pomii rusi­nat pul­las­ta ja Lon­toon City jat­kaa kuin mitään ei oli­si tapah­tun­nut. Kar­ri­koi­dus­ti EU voi­si ilmoit­taa saman tien lak­kaut­ta­van­sa itse itsen­sä, kos­ka mitä jär­keä oli­si olla klu­bin jäsen, jos voi­si vapaamatkustaakin?

  13. Var­maan ana­lyy­si­si on oikea. Mut­ta eikö Bri­tan­nian eroa tuli­si tar­kas­tel­la muus­ta­kin näkö­kul­mas­ta kuin sisä­mark­ki­nat, joka ei lie­ne syy Bri­tan­nian äänestystulokseen. 

    Taus­tal­la on var­maan kyl­läs­ty­mi­nen ja vas­ten­mie­li­syys EU:ta koh­taan ylei­ses­ti. EU byro­kra­tia on kal­lis, teho­ton ja kor­rup­toi­tu­nut. Se sekaan­tuu pik­ku­asioi­hin vas­toin julis­tet­tu­ja periaatteita.

    EU yrit­tää teh­dä itses­tään liit­to­val­tio­ta, aja­tus jota mel­koi­nen osa kan­sa­lai­sis­ta vas­tus­taa. Valuut­ta, verot, tulon­siir­rot liit­to­val­tiol­le, joka halu­aa jopa sanel­la kei­tä kus­sa­kin jäsen­maas­sa saa asua.

    Kan­nat­tai­si­ko kes­kit­tyä poh­ti­maan, onko rai­teil­taan ajau­tu­neet EU:n palaut­ta­mi­nen tolk­kua tiel­le ja siten sen pelas­ta­mi­nen vie­lä mah­dol­lis­ta. Ilk­ku­mi­nen brit­tien ehdois­ta ei sii­nä auta.

  14. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:

    EU:n toi­mi­val­ta on kir­joi­tet­tu sopi­muk­siin pal­jon tar­kem­min, mut­ta se on mones­ti laa­jem­pi kuin USA:n liit­to­val­tion. Esi­mer­kik­si kuu­lui­sa, nyt jo kumot­tu, kurk­ku­di­rek­tii­vi sisäl­si ainoas­taan mää­ri­tel­män, että laa­tu­luo­kan 1 kurk­kui­na myy­tä­vien kurk­ku­jen on olta­va suo­ria. Käy­rät piti lait­taa laa­tu­luok­kaan 2. Direk­tii­vil­lä kor­vat­tiin jokai­ses­sa maas­sa ollut vas­taa­va kan­sal­li­nen sään­te­ly, joten se edis­ti euroop­pa­lais­ta vihan­nes­kaup­paa konkreettisesti.

    - Kurk­ku­di­rek­tii­vi on kumot­tu vuon­na 2008. Kysees­sä oli oikeas­ti ase­tus, ei direk­tii­vi, ja se syn­tyi aika­naan ei niin­kään EU:n kuin tuot­ta­jien aloitteesta.” 

    Kuin­ka moni tämän Osmon lis­tan luki­jois­ta tie­tää direk­tii­vin ja EU-ase­tuk­sen eron?

    USA:lla ja EU:lla on se perus­ta­van­laa­tui­nen ero, että edel­li­sel­lä on perus­tus­la­ki ja jäl­kim­mäi­sel­lä ei. EU:n perus­tus­lail­li­nen sopi­mus ei oikein täy­tä kriteerejä.

  15. tee­mu:
    “Bri­tit voi­vat tie­tys­ti val­mis­taa omaan käyt­töön­sä omien nor­mien­sa mukai­sia tuot­tei­ta ja EU:n mark­ki­noil­le tois­ta sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei oli­si pää­syä brittimarkkinoille.”

    Jo nyky­ään EU-aika­na hei­dän mark­ki­noil­la autois­sa on rat­ti eri puo­lel­la kuin mantereella.

    Ja pis­to­rasiat (lue: säh­kö­lait­teet) erilaisia.

  16. Näin sivus­ta­kat­so­ja­na on haus­kaa lues­kel­la, mitä kaik­kea kama­laa Brexi­tis­tä muka seu­raa. Otan rau­hal­li­ses­ti ja mie­tin, miten esi­mer­kik­si Uru­guay pär­jää EU:n ulko­puo­lel­la – Brexit-pelot­te­lu­ja lukies­sa luu­li­si, ettei sel­lai­nen ole miten­kään mahdollista.

    Vii­su­mi­asiat itse­näi­nen maa tekee kuten par­haak­si näkee. Esi­mer­kik­si USA vaa­tii vii­su­min puo­la­lai­sil­ta, mut­ta ei suo­ma­lai­sil­ta. Ei Jenk­ke­jä kiin­nos­ta joku vie­rai­den val­tioi­den kes­ke­nään teke­mä Schen­gen-sopi­mus. Jos sit­ten jenk­ki anoo Suo­mes­ta vii­su­mia ja pää­see sil­lä samal­la Puo­laan­kin, se on EU:n asia.

    EU:ssa on pal­jon hyvää. En oli­si äänes­tä­mäs­sä Fixi­tin puo­les­ta. Mut­ta on sii­nä pal­jon huo­noa­kin. Voi aivan hyvin olla, että juu­ri Bri­tan­nial­le, jol­la on erit­täin vah­vat yhtey­det suu­riin enti­siin siir­to­mai­hin, USA etu­ne­näs­sä, EU:n hai­tat ovat hyö­ty­jä suu­rem­mat. Lisäk­si on has­sua kuvi­tel­la, että EU joten­kin eris­täi­si Bri­tan­nian jon­kin­lai­sek­si Poh­jois-Koreak­si. On fik­sua Came­ro­nil­ta aloit­taa neu­vot­te­lut vas­ta loka­kuus­sa, kun pöly on las­keu­tu­nut ja Mama rauhoittunut.

  17. Oli­si­han se vähän epis­tä, jos EU rahoit­tai­si moot­to­ri­tien Kroa­ti­aan, ja brit­tiyh­tiö kaap­pai­si ura­kan itsel­leen, ilman että Bri­tan­nia on osal­lis­tu­nut rahoitukseen.”

    EU:n lii­ken­ne­hank­keet ovat hyvä esi­merk­ki kor­rupt­pi­tu­nees­ta ja kus­tan­nus­te­hot­to­mas­ta rahan­käy­tös­tä. Jää vähän epä­sel­väk­si, mik­si sisä­mark­ki­noi­den ole­mas­sao­lo edel­lyt­tää niitä.

  18. OlliS: Täs­sä ollaan taas yhden vil­la­koi­ran yti­mes­sä. Kadun­mies pitää kan­sal­lis­val­tion skaa­lais­ta pää­tök­sen­te­koa ja yhteis­toi­min­taa luon­nol­li­se­na. Sama kie­li ja kult­tuu­ri. Jos kylä­tie hil­je­nee­kin, aina­kin jos­sain päin maa­ta oma tii­mi jat­kaa peliä.

    Talous­e­lii­til­lä ja polii­ti­koil­la on taas eri käsi­tyk­set poli­tii­kan opti­maa­li­ses­ta skaa­las­ta. Aivan kuin he eivät edes tie­dos­tai­si kan­sal­li­suu­den olemassaoloa.

    Mikä on syy­nä tähän käytökseen? 

    Osit­tain kyse on ihan sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta asias­ta, että kan­sain­vä­li­ses­ti suun­tau­tu­neel­le, suur­kau­pun­gis­sa asu­val­le, kor­kea­kou­lu­te­tul­le ja kie­li­tai­toi­sel­le ihmi­sel­le (eli “elii­til­le”) toi­ses­sa suur­kau­pun­gis­sa asu­vat tois­ta kan­sal­li­suut­ta edus­ta­vat ihmi­set ovat hel­pom­min samais­tut­ta­vis­sa kuin oman maan “rah­vas”.

    Ns. eliit­ti löy­tää omaan vii­te­ke­hyk­seen­sä kuu­lu­via ihmi­siä min­kä tahan­sa isom­man kau­pun­gin kes­kus­tas­ta, mut­ta Rau­ta­lam­men ABC:n kah­vi­las­sa asia­kas­kun­nan arvo­maa­il­ma voi olla ihan toi­sel­ta pla­nee­tal­ta, vaik­ka äidin­kie­li oli­si­kin sama. “Elii­til­lä” ja “rah­vaal­la” ei tosi­aan­kaan ole sama kulttuuri.

    Ryh­mien välil­lä suu­rin yhte­ne­väi­syys on sii­nä, että molem­mat ryh­mät viet­tä­vät mie­lui­ten aikaa omien­sa joukossa.

  19. OlliS: Mik­si työ­voi­man pitäi­si saa­da liik­kua vapaasti? 

    Sik­si, että eläm­me vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa, jos­sa työ­voi­ma kil­pai­lee keskenään.

    Eri­tyi­ses­ti sik­si, että työ­voi­man vapaal­la liik­ku­vuu­del­la var­mis­te­taan se, että yri­tyk­set saa­vat han­kit­tua itsel­leen par­haan mah­dol­li­sen työ­voi­man kul­loi­seen­kin tilanteeseen.

  20. Brexit syn­tyi tun­ne­poh­jal­ta, jos­sa tun­tei­siin vedot­tiin voi­mak­kaas­ti. Täl­lais­ta poli­tiik­kaa, jos­sa jär­ki ei ole muka­na on yleis­ty­nyt ja sii­nä on haas­te kai­kil­le Euroopassa.
    Tun­teil­la on kui­ten­kin väliä. Miten siis EUn jaka­maa tun­net­ta saa­daan posi­tii­vi­sek­si kun jär­ki asiois­sa pal­jon on hyvää.
    Brit­tien kans­sa neu­vo­te­lu Nor­jan mal­lin mukai­ses­ti on hel­poin­ta, kos­ka kaik­ki EU ohjel­mat voi­vat jat­kaa lähes ennal­laan. UK istuu vain Nor­ja­lais­ten ja jos­kus sveit­si­läis­ten kans­sa taka­ri­vis­sä. Rahaa pitäi­si lisäk­si tul­la kaik­kiin ohjel­miin lisää kun alen­nuk­set on pois ja minus­ta oli­si perus­tel­tua lait­taa aina­kin 2020 asti ole­val­le rahoi­tus­kau­del­le vai­va­li­sää sel­lai­nen 20% UK mak­suun. Kun rahaa on enem­män jakaa muun Euroo­pan tun­nel­man luu­li­si sit­ten suo­si­van EUta.

  21. Vali­tet­ta­vas­ti hol­lan­dien ja junc­ke­rien puheen­vuo­rot ovat kovin kos­ton­hi­moi­sia. Se ei lupaa hyvää EUn tule­vai­suu­del­le ja kysee­na­lais­ta­nee unio­nin kuu­lu­mi­sen entis­tä äänek­kääm­min useis­sa jäsen­mais­sa, jopa Ranskassa.

    Ongel­ma on, että unio­ni on val­lan kes­kit­tä­mi­sen jäl­keen eri­kois­tu­nut sisä­mark­ki­noi­den raken­ta­mi­sen sijaan suol­ta­maan kai­ken lais­ta hyvää tar­koit­ta­vaa tar­pee­ton­ta sään­te­lyä. Eri­tyi­ses­ti tur­hien sään­nös­ten ehdot­ta­ja­na kun­nos­tau­tuu demo­kra­tian irvi­ku­va, EUn par­la­ment­ti, joka koos­tuu 600+ todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nees­ta besserwisseristä.

  22. Junc­ker, tuo myö­hem­pien aiko­jen Ahti Kar­ja­lai­nen. On kiva olla val­tio­na EUs­sa, kun oma toi­min­ta perus­tuu ”yri­tys­ten veron­hel­po­tuk­siin” tai äänes­tä­jil­le annet­ta­viin vel­ka­ra­ha­lah­joi­hin. Sak­sa jää ainoa­na, brit­tien läh­dön jäl­keen, vas­tus­ta­maan ete­län vaa­ti­maa tulos­iir­tou­nio­nia. Kun on kuun­nel­lut Le Penin puhet­ta Rans­kan val­las­ta yli glo­ba­li­saa­tion, niin vas­tus­ta­jil­le jää vain tulon­siir­ron hant­ti­kort­ti. Täs­sä pelis­sä Suo­men käy hei­kos­ti. Ei me pär­jä­tä Sipi­län rea­lis­mil­la tai Katai­sen nyökyttelyllä.

  23. Pari lisä­point­tia hyvään analyysiin: 

    Englan­nin, Cityn, pan­kit voi­vat hyö­tyä EU-eros­ta kos­ka on pal­jon bis­nes­tä, jota hait­ta EU:n tiu­ken­tu­nut ja tiuk­ke­ne­va sään­te­ly. Pää­oman liik­ku­mi­nen­han onnis­tuu Enlan­nins­ta käsin ihan kuin ennen­kin. Mut­ta tytä­ryh­tiöi­tä ei saa perus­taa ohi­men­nen Euroop­paan ja tämä on iso kysy­mys EU:n ulko­puo­li­sil­le Citys­sä toi­mi­vil­le pankeille. 

    Sveit­sil­lä on muis­taak­se­ni noin 30 vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ta EU:n ulko­puo­lel­le, EU:lla nel­jä. Englan­ti his­to­rian­sa ja mai­neen­sa takia sol­mi­si ohi­men­nen saman ver­ran vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia eli siis pal­jon enem­män kuin sil­lä on nyt EU:n jäsenenä.

    Englan­ti on aika pie­ni ja tiheäs­ti asut­tu. Jopa puo­li­sen mil­joo­naa uut­ta maa­han­muut­ta­jaa. vuo­sit­tain EU:n jäse­ne­nä on kai joka tapauk­ses­sa mah­do­ton aja­tus pidem­mäl­lä tähtäimellä. 

    WTO:n puit­teis­sa kaup­pa käy ja esi­mer­kik­si ennen WTO-jäse­nyyt­tä Suo­mi ja Venä­jä kävi­vät pal­jon kaup­paa. Toki Englan­ti sol­mi­si oman vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sen EU:n kans­sa myöhemmin.

    Iso kysy­mys on net­ti­kaup­pa. Nyt­hän Englan­ti on Euroo­pan kes­kus eri­tyi­ses­ti kie­len takia. Jat­kos­sa kaik­ki tava­ra­kes­kuk­set pitää raken­taa muu­al­le, jos tul­li­ra­ja tule­vat. Nett­ti­jät­ti­läis­ten pää­kont­to­ri­han jo tai­ta­vat olla­kin Luxem­bur­gis­sa ja muis­sa veroparatiiseissa.

  24. Mitä enem­män Bri­tan­nian EU-ero äänes­tys­tä ana­ly­soi, sitä hul­lum­mal­ta se vai­kut­taa. Bri­tan­ni­aa äänes­ti­vät ulos EU:sta elä­ke­läi­set, työt­tö­mät ja syr­jä­seu­tu­jen pie­ni­palk­kai­set. Nuo­ri­so, tär­keim­mät suur­kau­pun­git ja hyvin­voi­va kes­ki­luok­ka oli­vat mas­sii­vi­sel­la enem­mis­töl­lä EU:hun jää­mi­sen takana.

    Kun vie­lä kat­soo Bri­tan­nian talou­den vah­vuuk­sia ja heik­kouk­sia, tulee elä­väs­ti mie­leen mukail­tu Aiso­po­sin tari­na kul­ta­mu­nia muni­vas­ta han­hes­ta. Han­hi on Bri­tan­nian tapauk­ses­sa ollut erit­täin dynaa­mi­nen kan­sain­vä­li­nen pal­ve­lusek­to­ri ja glo­ba­li­saa­tio, joka on eri­tyi­ses­ti Lon­toos­sa tuot­ta­nut kal­lii­ta, pal­jon vero­ja ja tulo­ja tuo­via pal­ve­lui­ta pal­jol­ti muun Euroo­pan käyt­töön. Tuo han­hi on tehok­kaas­ta vaih­dan­nas­ta kuo­riu­tu­nut ja munii kun­nol­la vain tie­tyis­sä olois­sa kun­nol­la ruo­kit­tu­na. Lon­toon glo­ba­li­saa­tio­han­hi on vii­me vuo­si­na saa­nut ruu­ak­seen osaa­van työ­voi­man maa­han­muut­toa ja avoin­ta talout­ta, liho­nut ja muninut.

    Kun han­hi on muni­nut vau­raut­ta, sitä on jaet­tu sit­ten moniin tar­pei­siin, on muo­dos­tu­nut hyvä­palk­kai­sia ja vähem­män hyvä­palk­kai­sia töi­tä ja pal­jon vero­tu­lo­ja. Bri­tan­nian köy­hem­mät ja van­huk­set eivät kui­ten­kaan ole tyy­ty­väi­siä sii­hen, min­kä ver­ran munia on heil­le tulon­siir­to­jen ja työ­paik­ko­jen kaut­ta tullut. 

    Syr­jä­seu­tu­jen väki saa­kin lois­toa­ja­tuk­sen, muu­te­taan tulon­ja­koa, sään­tö­jä ja pide­tään sen jäl­keen kaik­ki kul­ta­mu­nat itsel­lä. Ainoas­taan yksi asia unoh­tui, kun Bri­tan­nia eris­täy­tyy Lon­toon glo­ba­li­saa­tio­han­hel­ta vähe­nee ruo­ka, munat vähe­ne­vät ja muut­tu­vat kul­tai­sis­ta arvot­to­mam­mik­si. Samal­la Bri­tan­nian hei­kom­mil­le on entis­tä vähem­män jaettavaa.

  25. Jos kat­soo tilan­net­ta EU:n kan­nal­ta, eihän se voi antaa Bri­tan­nial­le parem­pia ehto­ja unio­nin ulko­puo­lel­la kuin EU:n jäse­nil­lä on.

    EU käy­tän­nös­sä tar­jon­nee Bri­tan­nial­le kah­ta vaih­toeh­toa EU:n ulkopuolella:

    1) ETA-mal­li

    Bri­tan­nia liit­tyy ETAan saman­lai­sel­la sopi­muk­sel­la kuin mikä on Nor­jal­la­kin. Bri­tan­nia nou­dat­taa sisä­mark­ki­noi­den peli­sään­tö­jä, joi­hin sil­lä ei ole vai­ku­tus­val­taa, kun se ei ole EU:n jäsen.

    Maan jäsen­mak­su mää­räy­tyy samal­la perus­teel­la kuin yhtei­sön jäse­nil­lä tai Nor­jal­la. Nyt EU:n jäse­ne­nä Bri­tan­nial­la on ollut poik­keuk­sel­li­sen alhai­nen jäsen­mak­su, jon­ka Mar­ga­ret Thatc­her kiris­ti 1980-luvul­la uhkaa­mal­la lamaut­taa EY:n pää­tök­sen­teon. ETA-mal­lis­sa Bri­tan­nian net­to­mak­sut EU:lle ovat­kin nykyis­tä korkeammat.

    2) Bri­tan­nial­le tar­jo­taan vaih­toeh­to­na saman­lais­ta vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ta kuin mikä EU:lla on mui­den­kin unio­niin kuu­lu­mat­to­mien mai­den kans­sa eli jol­la Bri­tan­nia jää ulos EU:n sisä­mark­ki­nas­ta. EU:n sisä­mark­ki­nan ulko­puo­lel­le jään­ti tar­koit­taa Bri­tan­nian talou­del­le erit­täin suu­ria vai­keuk­sia, kun pal­ve­lu­jen vien­ti Euroop­paan hii­puu pahasti.

    Bri­tan­nia on nyt aja­nut itsen­sä kyl­lä aika täy­del­li­seen poliit­ti­seen mot­tiin, jos­ta on han­ka­la löy­tää kun­nial­lis­ta ulospääsyä.

  26. Direk­tii­vien lisäk­si on syy­tä muis­taa ase­tuk­set, jois­ta tulee suo­raan lain­sää­dän­töä koko­naan ilman kan­sal­lis­ta käsit­te­lyä. Komis­sio siis voi sää­tää lake­ja Suo­meen­kin koko­naan ohi edus­kun­nan. Kuin­ka­han ylei­ses­ti tämä on tiedossa.

  27. Pet­te­ri:
    Bri­tan­nian haas­tee­na on pal­ve­lui­den ja työ­voi­man liik­ku­vuus. Käy­tän­nös­sä pal­ve­lui­ta ei voi myy­dä rajo­jen yli, jos työ­voi­ma ei voi liik­kua vapaas­ti. Pal­ve­lut ovat pake­toi­tua työ­tä. EU ei myös­kään voi antaa Bri­tan­nian vali­koi­da rusi­noi­ta pul­las­ta, se on ihan mahdotonta. 

    Tai­taa vain olla niin, että pal­ve­lui­den sisä­mark­ki­nat — tai siis nii­den toi­mi­mat­to­muus — on ollut brit­tien sil­mis­sä ongel­ma tähän­kin asti:

    The EU had 30 years to crea­te a single mar­ket, and fai­led – we need change

    EU has fai­led on the single mar­ket, says IoD

    Joten täs­sä mie­les­sä kiris­tä­mi­nen ja kos­to eivät ehkä ihan toi­mi. Mut­ta ei kai lie­ne mikään ihme, että täs­sä­kin tapauk­ses­sa EU-eliit­ti ampuu itse­ään jal­kaan ja koko Brexit-show kaik­ki­ne seu­rauk­si­ne tulee vain enti­ses­tään syö­mään kan­sa­lais­ten luottamusta.

  28. Pet­te­ri:EU:n sisä­mark­ki­nan ulko­puo­lel­le jään­ti tar­koit­taa Bri­tan­nian talou­del­le erit­täin suu­ria vai­keuk­sia, kun pal­ve­lu­jen vien­ti Euroop­paan hii­puu pahasti.

    Mitä pal­ve­lui­ta Bri­tan­nia, tai vaik­ka­pa Suo­mi, myy ulko­mail­le? Minul­le tule­vat mie­leen call cen­te­rit Irlan­nis­sa, Viros­sa, Intias­sa… Mut­ta Britannia?

  29. Pet­te­ri:
    Mitä enem­män Bri­tan­nian EU-ero äänes­tys­tä ana­ly­soi, sitä hul­lum­mal­ta se vai­kut­taa. Bri­tan­ni­aa äänes­ti­vät ulos EU:sta elä­ke­läi­set, työt­tö­mät ja syr­jä­seu­tu­jen pienipalkkaiset.Nuoriso, tär­keim­mät suur­kau­pun­git ja hyvin­voi­va kes­ki­luok­ka oli­vat mas­sii­vi­sel­la enem­mis­töl­lä EU:hun jää­mi­sen takana.

    Kah­vi­pöy­däs­sä väläy­tel­tiin sel­lais­ta aja­tus­ta, että kun äänioi­keu­del­le on alai­kä­ra­ja, niin voi­si­ko olla yläi­kä­ra­ja­kin niin, että pää­tök­sen­te­koon osal­lis­tui­si­vat ne, joi­ta pää­tös koskee.

    Munk­ki­vuo­ren ratik­kaa vas­tus­ta­vat lähin­nä ne, jot­ka asu­vat jo Hie­ta­nie­mes­sä sit­ten, kun se ratik­ka oli­si val­mis. Ei tai­da olla ainoa vas­taa­va han­ke Hel­sin­gis­sä, Suo­mes­sa, EU:ssa…

  30. Mik­ko Strah­len­dorff: Brexit syn­tyi tun­ne­poh­jal­ta, jos­sa tun­tei­siin vedot­tiin voi­mak­kaas­ti. Täl­lais­ta poli­tiik­kaa, jos­sa jär­ki ei ole muka­na on yleis­ty­nyt ja sii­nä on haas­te kai­kil­le Euroopassa.

    Näin on.

    Osmon kuvaus tilan­tees­ta oli hyvä. Sitä, että Bri­tan­nia teki äkki­vää­rän pää­tök­sen tun­tui­vat monet kyl­lä enna­koi­neen. Esi­mer­kik­si viik­koa ennen ilmes­ty­nyt The Eco­no­mist soi­ma­si brit­te­jä sii­tä, että he eivät pitä­neet brexi­tiä kovin kor­keal­la tärkeysjärjestyksessä.

    Kan­nat­taa kat­soa myös Nils Tor­vald­sin haas­tat­te­lu tämän vuo­den helmikuulta. 

    https://www.youtube.com/watch?v=kTQkBRc3GkY

    HUOM! Pis­teet Tor­vald­sil­le että hän edes yrit­tää tie­dot­taa, videol­la on hur­jat 21 kat­se­lu­ker­taa, mikä on aika surullista.

    Hän aika pit­käl­le arva­si jo tuol­loin miten täs­sä käy — ana­lyy­si EU:n tilan­tees­ta Brexi­tin jäl­keen oli muu­ten­kin aika oike­aan osunut.

    Kiin­nos­ta­va oli tuo Tor­vald­sin kom­ment­ti sii­tä, että 30% Bri­teis­tä ei edes tie­dä onko hei­dän maan­sa EU:n jäsen. Täm­möi­nen asiois­ta tie­tä­mät­tö­myys on myös mie­les­tä­ni vaka­va uhka kan­sa­nää­nes­tys­ten järkevyydelle.

  31. Rol­le:
    Vali­tet­ta­vas­ti hol­lan­dien ja junc­ke­rien puheen­vuo­rot ovat kovin kos­ton­hi­moi­sia. Se ei lupaa hyvää EUn tule­vai­suu­del­le ja kysee­na­lais­ta­nee unio­nin kuu­lu­mi­sen entis­tä äänek­kääm­min useis­sa jäsen­mais­sa, jopa Ranskassa.

    Jän­nin uhkaus tai­ai olla englan­nin kie­len ase­man riis­tä­mi­nen EUs­sa. Se oli­si­kin jän­nä näh­dä, kun tut­ki­jat ja yri­tyk­set alkai­si­vat Euroo­pan laa­jui­ses­ti vään­tä­mään H2020-tut­ki­mus­ha­ke­muk­sia rans­kak­si — saa­ti sitä, kun deli­ve­rable­ja — anteek­si liv­rable­ja vään­net­täi­siin Viral­li­sel­la Kielellä.

  32. Joten­kin häm­men­tä­vää seu­ra­ta Brexi­tin arvos­te­li­joi­den kom­men­toin­tia — aivan kuin EUs­sa ei edes voi­si olla mitään vikaa vaan ainoas­taan aivan fant­su­ja etu­ja. Täs­tä joten­kin suo­ra­na loo­gi­se­na seu­rauk­se­na on se, että ne jot­ka eivät varauk­set­ta kan­na­ta EU:ta ovat joko har­haan­joh­det­tua­ja rep­pa­noi­ta tai nat­si­ra­sis­ti­ää­rioi­keis­to hör­hö­jä (ellei sit­ten ole suo­raan FSB:n palk­ka­lis­toil­la ole­va Puti­nin trolli…)

    Itse olen aikoi­naan äänes­tä­nyt EU:hun liit­ty­mi­sen puo­les­ta ja olen myös pitä­nyt EUta pit­kään etu­pääs­sä hyvä­nä asia­na. Vali­tet­ta­vas­ti vain kumu­loi­tu­nut pet­ty­mys­ten mää­rä on jo vuo­sia sit­ten ylit­tä­nyt sie­to­ky­vyn rajat.

    Täy­del­lis­tä pet­ty­mys­ten lis­taa oli­si työ­läs työs­tää, mut­ta jo muu­ta­ma tär­kein on ihan riit­tä­vä — kuten vaik­ka se, että mel­kein­pä kaik­kia sään­tö­jä riko­taan ihan miten huvit­taa ja vie­lä isot maat edel­lä — ja vaik­ka­pa se, ettei mitään oikeas­ti hyö­dyl­lis­tä saa­da iki­nä aikai­sek­si — kuin­kas hyvin vaik­ka joku Lis­sa­bo­nin stra­te­gia onnistui?

    Joten­kin tun­tuu, että EU:n kan­na­jil­ta­kin on todel­li­nen usko pro­jek­tin hyö­dyl­li­syy­teen kadon­nut ja jäl­jel­le on jää­nyt vain här­kä­päi­nen ryn­täys koh­ti liit­to­val­tio­ta — ikään kuin se oli­si joku pelas­tus­ren­gas, joka voi­si tuo­da maan­pääl­li­sen autuu­den unio­nin sisälle.

  33. Vile:
    EU:n lii­ken­ne­hank­keet ovat hyvä esi­merk­ki kor­rupt­pi­tu­nees­ta ja kus­tan­nus­te­hot­to­mas­ta rahan­käy­tös­tä. Jää vähän epä­sel­väk­si, mik­si sisä­mark­ki­noi­den ole­mas­sao­lo edel­lyt­tää niitä.

    Eikös joku por­tu­ga­li­lai­nen (pää?)ministeri toden­nut sar­kas­ti­ses­ti, että heil­lä on maa­il­man hie­noim­mat moot­to­ri­tiet, mut­ta ei auto­ja joil­la ajaa niillä.

    Onhan se aika hur­jaa, kun koti­maas­sa­kin seu­raa omal­la alal­la EAKR-raho­jen jakoa — ei tun­nu ole­van väliä mitä oikeas­ti teh­dään — kun­han vaan kaik­ki rahat saa­daa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä käytettyä.

  34. USA:lla ja EU:lla on se perus­ta­van­laa­tui­nen ero, että edel­li­sel­lä on perus­tus­la­ki ja jäl­kim­mäi­sel­lä ei. EU:n perus­tus­lail­li­nen sopi­mus ei oikein täy­tä kriteerejä. 

    EU:lla on perus­ta­mis­so­pi­muk­sen­sa, joil­la jäsen­val­tiot ovat luo­vut­ta­neet sil­le osan suve­re­ni­tee­tis­taan. En ymmär­rä, mut ongel­maa täs­sä on. EU:n toi­mi­val­ta on mää­ri­tel­ty var­sin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti ja tarkasti.

    Jos lukee USA:n perus­tus­lain, voi vain luis­tel­la pää­tään. Asia­kir­ja on var­sin napo­leo­ni­lai­nen: lyhyt ja epä­sel­vä. Todel­li­suu­des­sa jär­jes­tel­män toi­min­ta perus­tuu täy­sin sii­hen, että vakiin­tu­nei­ta käy­tän­tö­jä nou­da­te­taan eikä tiet­ty­jä perus­tus­lain­omai­sia taval­li­sia lake­ja (esim. Judicia­ry Act vuo­del­ta 1789) muuteta.

  35. Daniel Feder­ley: Mitä pal­ve­lui­ta Bri­tan­nia, tai vaik­ka­pa Suo­mi, myy ulko­mail­le? Minul­le tule­vat mie­leen call cen­te­rit Irlan­nis­sa, Viros­sa, Intias­sa… Mut­ta Britannia?

    Rahoi­tus­pal­ve­lut, tie­to­tek­ni­set pal­ve­lut, elokuva‑, tv‑, musiik­ki- ja muut viih­de­pal­ve­lut, tuo­ke­ke­hi­tys- ja tut­ki­mus­pal­ve­lut… tulee nyt ensi­mäi­se­nä mie­leen. Nois­ta­han juu­ri tuo rahoi­tus­pal­ve­lut on nyt sit­ten eni­ten vaarassa. 

    Suo­men pal­ve­lu­vien­nis­tä nyt ensim­mäi­se­nä tulee mie­leen peliteollisuus

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko koh­tuu­ton ase­di­rek­tii­vi esi­mer­kik­si Se, että muis­to­ko­ne­tu­lia­seet tulee desk­ti­voids samal­la taval­la eikä niin, että kah­des­ta saa hel­pos­ti yhdis­tä­mäl­lä yhden toi­mi­van. Vrt. Pariisi.

    Direk­tii­vien tar­koi­tus ja sisäl­tö on syy­tä erot­taa toi­sis­taan. Sisäl­lön tuot­ta­mi­ses­sa val­lit­see syvä eri­mie­li­syys ete­län ja poh­joi­sen välil­lä. Ete­lä halu­aa pit­kiä teks­te­jä ja tark­ko­ja luet­te­loi­ta sii­tä, mikä on kiel­let­tyä ja/tai sal­lit­tua, poh­joi­nen yleis­luon­toi­sen tar­koi­tus­ta tar­kas­ti kuvaa­van tekstin.

    Mitä yksi­tyis­koh­tai­sem­pi laki, sitä enem­män porsaanreikiä.

    Brexi­tis­sä poh­joi­nen lei­ri menet­tää voi­mak­kaan jäsenen.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko kohtuuton… 

    Ase­di­rek­tii­vi on alan ammat­ti­lais­ten mie­les­tä ihan pää­tön. Sil­lä ei edes hidas­te­ta ter­ro­ris­tien ja mui­den rikol­lis­ten asei­den han­kin­taa, sen sijaan taval­lis­ten ihmis­ten aseet kerä­tään pois. Esi­mer­kik­si Inter­pol on lausu­nut asias­ta, mut­ta sitä on vähem­män uuti­soi­tu Suo­mes­sa. Viit­tauk­se­si Parii­siin osoit­taa lähin­nä asen­teel­li­suut­ta, ei tietoa. 

    Asei­den rajoit­ta­mien on aina kuu­lu­nut tota­li­tää­ris­ten val­tioi­den tapaan toi­mia. Adolf Hit­ler oli­si tyy­ty­väi­nen ase­di­rek­tii­vis­tä. Nat­si-Sak­sas­sa ja Neu­vos­to­lii­tos­sa oli voi­mas­sa nyt Brys­se­lis­sä aio­tun kal­tai­set rajoitukset.

    Suo­men kan­nal­ta direk­tii­vi on erit­täin vahin­gol­li­nen, kos­ka se hait­taa reser­vin ampu­ma­tai­to­jen yllä­pi­toa. Ampu­mi­nen kuu­luu nii­hin kan­sa­lais­tai­toi­hin, joi­den ansios­ta olem­me yhä itse­näi­siä. Mil­joo­na kou­lu­tet­tua reser­vi­läis­tä (reser­vi­läis­kir­je) on ulko­po­li­tiik­kam­me paras tuki.

    Mis­sä muu­ten on Hel­sin­gin ampu­ma­ra­ta? Kun hyväl­lä pai­kal­la, melua­lu­eel­la ollut Mal­min ampu­ma­ra­ta lak­kau­tet­tiin, polii­ti­kot lupa­sit kor­vaa­van radan tilal­le. Mis­sä se on?

  38. Daniel Feder­ley: Mitä pal­ve­lui­ta Bri­tan­nia, tai vaik­ka­pa Suo­mi, myy ulko­mail­le? Minul­le tule­vat mie­leen call cen­te­rit Irlan­nis­sa, Viros­sa, Intias­sa… Mut­ta Britannia? 

    Bri­tan­nias­sa ja Lon­toos­sa on val­ta­va finans­si­pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä, samoin kan­sain­vä­lis­ten fir­mo­jen Euroo­pan kont­to­rei­ta, eri­lai­sia laki- ja patent­ti­pal­ve­lui­ta, tek­niik­ka­pal­ve­lui­ta ja kan­sain­vä­li­siä järjestöjä. 

    Monet nois­ta pal­ve­luis­ta ovat sijoit­tu­neet Lon­too­seen, kos­ka siel­tä on ollut vai­va­ton­ta toi­mia koko Euroo­pas­sa. Ne eivät pal­ve­le vain Bri­tan­ni­aa, vaan suu­rin osa asiak­kais­ta on muualta.

    Noi­den toi­min­to­jen mer­ki­tys­tä Bri­tan­nial­le koros­taa nii­den erit­täin kor­kea palk­ka- ja kulu­tus­ta­so, joka luo nii­den ympä­ril­le pal­jon muu­ta talou­del­lis­ta toimintaa.

    Nuo pal­ve­lut ovat yksi Bri­tan­nian talou­den kivijalka.

  39. Jari Hauk­ka:
    Direk­tii­vien lisäk­si on syy­tä muis­taa ase­tuk­set, jois­ta tulee suo­raan lain­sää­dän­töä koko­naan ilman kan­sal­lis­ta käsit­te­lyä. Komis­sio siis voi sää­tää lake­ja Suo­meen­kin koko­naan ohi edus­kun­nan. Kuin­ka­han ylei­ses­ti tämä on tiedossa.

    Ei pidä paik­kaan­sa, sil­lä ase­tus­ta ei anne­ta, ellei Suo­men edus­ta­ja Neu­vos­tos­sa sitä hyväksy. 

    Suo­men edus­ta­ja (ministeri/lähettiläs) saa sito­vat ohjeen­sa Suo­men hal­li­tuk­sel­ta, mikä puo­les­taan on käsi­tel­lyt asian aina­kin Suu­res­sa valiokunnassa.

    Ase­tuk­set ovat aika har­vi­nai­sia, sil­lä nii­tä anne­taan vain sel­lai­sis­sa tär­keis­sä asiois­sa, jois­sa pil­kun­tark­ka yhte­näi­nen tul­kin­ta on oleel­lis­ta. Hyvä esi­merk­ki on Kemikaaliasetetus.

  40. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: … EU:n toi­mi­val­ta on mää­ri­tel­ty var­sin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti ja tarkasti… 

    Ei EU:n toi­mi­val­ta ole olleen­kaan sel­vä asia. 🙁 Koko ajan kokeil­laan kepil­lä jää­tä, mitä ihmeel­li­sem­pien asioi­den kans­sa, mut­ta ei saa­da kes­kei­siä vah­vuus­te­ki­jöi­tä kun­toon. Sii­nä olet oikeas­sa, että USA:n perus­tus­la­ki­kin on tar­vin­nut pari­sa­taa vuot­ta kyp­syäk­seen, mut­ta oleel­lis­ta on sel­keät rajoi­tuk­set liit­to­val­tion toimivaltaan.

    Paras­ta EU:ssa on tava­ran, pää­oman ja työ­voi­man vapaa liik­ku­mi­nen. 🙂 Sii­hen EU:n pitää kes­kit­tyä, kos­ka se takaa maan­osan syr­jä­kul­mil­le, kuten Suo­mi, par­haan toi­meen­tu­lon ja vah­vis­taa samal­la koko Eurooppaa.

    Eri­lai­set ALV-kan­nat mah­dol­lis­ta­vat rikol­li­sil­le mil­jar­di­bis­nek­sen mei­dän vero­va­roil­lam­me. Arvon­li­sä­ve­ro­tuk­sen yhte­näis­tä­mi­nen ja siir­tä­mi­nen unio­nil­le, oli­si suu­ri voit­to niin rikok­sen tor­jun­nas­sa, EU:n teh­tä­vis­sä kuin suo­ma­lai­sil­le alen­tu­nee­na veroas­tee­na. Sitä odo­tel­les­sa, voi Suo­men lait­to­man auto­ve­ron lakkauttaa. 😉

  41. ksee: Eikös joku por­tu­ga­li­lai­nen (pää?)ministeri toden­nut sar­kas­ti­ses­ti, että heil­lä on maa­il­man hie­noim­mat moot­to­ri­tiet, mut­ta ei auto­ja joil­la ajaa niillä…

    Jäl­leen kan­nat­tai­si ottaa mal­lia USA:sta, kui­ten­kin sikä­läi­set rahoi­tus­va­jeet unoh­taen. Liit­to­val­tio takaa kai­kil­le osa­val­tioil­le osa­val­tioi­den väli­set yhtey­det. Vii­mei­set vuo­si­kym­me­net kyse on ollut vain moot­to­ri­teis­tä, mut­ta rai­de­lii­ken­ne on palaa­mas­sa lis­tal­le. Osa­val­tio taas vas­taa sisäi­sis­tä väylistään.

    Väi­tän, että Suo­men kan­nal­ta tär­kein väy­läin­ves­toin­ti lähi­vuo­si­na on rai­de­lii­ken­net­tä ja vas­ta toi­sek­si tär­kein inves­toin­ti on moot­to­ri­tie! Tal­lin­na — Ber­lii­ni suur­no­peus­ju­na on Suo­men kan­nal­ta äärim­mäi­sen tär­keä. Pal­jon tär­keäm­pi, kuin Hel­sin­ki — Tam­pe­re — Vaa­sa — Oulu moot­to­ri­tie, joka on sel­vä kakkonen.

  42. OlliS:
    En itse aja niin­kään muut­to­kiel­toa, sisään- tai pois‑, kuin vapaut­ta vali­ta, kei­tä Suo­meen (mei­dän, ei EU:n omis­ta­maan maa­han) saa tul­la. Jos kan­sa sai­si päät­tää, oli­si se aika valikoivaa.

    Täs­sä ollaan taas yhden vil­la­koi­ran yti­mes­sä. Kadun­mies pitää kan­sal­lis­val­tion skaa­lais­ta pää­tök­sen­te­koa ja yhteis­toi­min­taa luon­nol­li­se­na. Sama kie­li ja kult­tuu­ri. Jos kylä­tie hil­je­nee­kin, aina­kin jos­sain päin maa­ta oma tii­mi jat­kaa peliä.

    Talous­e­lii­til­lä ja polii­ti­koil­la on taas eri käsi­tyk­set poli­tii­kan opti­maa­li­ses­ta skaa­las­ta. Aivan kuin he eivät edes tie­dos­tai­si kan­sal­li­suu­den olemassaoloa. 

    Onnek­si on näin. Lan­de­pauk­ku­kan­sa ei oli­si päät­tä­nyt että tar­vit­see mate­ma­tiik­kaa, tai että pitäi­si oppia kie­liä. Onnek­si eliit­ti päät­ti ja sehän on val­tion teh­tä­vä — vie­dä kan­saa eteen­päin. Samal­la taval­la eri­lais­ten kan­so­jen suu­ri­kin maa­han­muut­to vai­kut­taa sii­hen että ihmi­set parin suku­pol­ven jäl­keen tajua­vat että kaik­ki on saman­kal­tai­sia ja että ei ole enää suo­ma­lai­sia tai kii­na­lai­sia — vaan ihmi­siä. Eri­lai­suus on etu ja onnek­si kan­sa ei ole päät­tä­mäs­sä täs­tä tai yri­tyk­set sii­tä mitä tun­ke­vat jär­viin. Tule­vai­suu­teen kat­so­mi­nen on val­tion teh­tä­vä — perus­kan­sa kat­soo juu­ri omaa nenään­sä eikä pidemmälle.

  43. Per­su­ra­di­ka­lis­mis­sa ja poli­tii­kan arjes­sa kaik­ki paha on EU:n syy­tä ja hyvä omien san­ka­ril­lis­ten kan­san­edus­ta­jien. Tätä type­ryyt­tä kun tuut­taa aikan­sa niin… jyt­ky tulee takaraivoon.

    Kun vie­lä Per­su­jen ansios­ta Yle vähen­tää uuti­soin­tia Brys­se­lis­tä niin se avaa lisää mah­dol­li­suuk­sia lekau­tuk­siin ja valehteluun.

    Mikä stan­dar­di Suo­mes­sa pitäi­si olla eri­lai­nen kuin vaik­ka Sak­sas­sa? Aina­kin sil­lä saa­tai­siin aikaan todel­la kal­lii­ta “koti­mai­sia” tuot­tei­ta ja omia mono­po­liyh­tiöi­tä. Täs­tä on jo lii­kaa­kin kokemusta.

    Ihmi­souk­seu­det ja vas­taa­vat sopi­muk­set oli­si­vat län­si­mai­ses­sa Suo­mes­sa ole­mas­sa ilman EU:ta. Vapaa­mat­kus­ta­jaa ei muu­ten­kaan hyväl­lä katseltaisi.

    Soi­ni saa ilmei­ses­ti vali­koi­da onko hal­li­tuk­sen lin­jal­la vai … Sipi­län har­jaus oli aika avu­ton­ta touhua.

    Brit­tien pois­jää­mi­nen EU:sta on hyvä asia — ei tar­vi­ta heil­le eril­lis­sään­nök­siä, tör­keä käy­tös EU-istun­nois­sa pois­tuu, viras­to­ja ja toi­min­taa siir­tyy jäl­jel­le jää­nei­siin EU-maihin.

    Kii­tos Ode hyväs­tä analyysista.

  44. Daniel Feder­ley: Mitä pal­ve­lui­ta Bri­tan­nia, tai vaik­ka­pa Suo­mi, myy ulkomaille? 

    Suo­mi ei toki ole saman­lai­nen pal­ve­lu­vien­tia­lue kuin Bri­tan­nia ja Lontoo. 

    Tääl­lä Suo­mes­sa vie­tä­vät pal­ve­lut ovat kas­va­va osa toi­mia­laa, joka on aikai­sem­min käsi­tet­ty pel­käk­si konei­den toimittamiseksi.

    Aloi­te­taan vaik­ka Nokia Network­sis­ta, mitä se tekee? Mat­ka­pu­he­lin­verk­ko­pal­ve­lui­ta, jos­sa rau­dal­la on kovin osa.

    Vähän saman­lai­sia fir­mo­ja ovat Wärt­si­lä, Car­go­tec ja Kone, joi­den tuot­teis­sa pal­ve­lui­den osuus on kor­kea. Näis­sä fir­mois­sa suu­rin osa tär­keim­mis­tä teh­tä­vis­tä on Suo­mes­sa ja pal­ve­lui­den vien­ti suun­tau­tuu ulospäin.

    Toki Suo­mes­ta löy­tyy myös puh­das­ta pal­ve­lu­vien­tiä, esi­mer­kik­si Outo­tec, Pyö­ry, Supercell tai Googlen Hami­nan palvelintehdas. 

    Vaik­ka ei Suo­men pal­ve­lui­den vien­ti toki tuo­hon jää, noi­den suur­ten yri­tys­ten lisäk­si tääl­lä toi­mii aika pal­jon pie­nem­piä fir­mo­ja, jot­ka ovat aika lail­la palveluteollisuutta.

    Mut­ta toki on sanot­ta­va, että Suo­men talous on ongel­mis­sa mer­kit­tä­vil­tä osin, kos­ka Suo­ma­lai­set pal­ve­lut eivät näy­tä ole­van kau­hean hou­kut­te­le­via maailmalla.

  45. Sylt­ty: Vapaa liik­ku­vuus on yksi EU:n perus­i­deois­ta. Jos ei sitä halua, voi ero­ta ja sol­mia eril­li­sen sopi­muk­sen, sem­moi­sen, jos­sa ei lii­ku työ­voi­ma vapaas­ti, eikä kyl­lä mikään muu­kaan. Tulee talou­del­le kal­liik­si, mut­ta se on mahdollista

    Toki­han useam­pi­kin maa voi yhdes­sä teh­dä tämän sopi­muk­sen, jopa koko EU. Eihän Euroop­pa sii­tä räjäh­dä, jos unio­nis­ta vähen­ne­tään vapaa liikkuvuus.

    Puo­la on perään­kuu­lut­ta­nut syväl­lis­tä refor­mia Brexi­tin joh­dos­ta. Ehkä Puo­la ja muut Itä-Euroo­pan maat oli­si­vat val­mii­ta pois­ta­maan vapaan liikkuvuuden?

  46. Daniel Feder­ley:
    Näin sivus­ta­kat­so­ja­na on haus­kaa lues­kel­la, mitä kaik­kea kama­laa Brexi­tis­tä muka seu­raa. Otan rau­hal­li­ses­ti ja mie­tin, miten esi­mer­kik­si Uru­guay pär­jää EU:n ulko­puo­lel­la – Brexit-pelot­te­lu­ja lukies­sa luu­li­si, ettei sel­lai­nen ole miten­kään mahdollista.

    Jos kaik­ki eron uhka­ku­vat toteu­tu­vat, niin sehän tar­koit­taa että Brexit on Suo­mel­le ja Euroo­pal­le lähes yhtä kau­hea kata­stro­fi kuin yhteisvaluutta.

    1. En kyl­lä ymmär­rä, mik­si vesi­ves­so­jan tuo­tos pitäi­si saa­da joh­taa puh­dis­ta­mat­to­ma­na naa­pu­rin rantaan.

  47. EU on pei­li­ku­va jäsenmaista.

    Kun vali­te­taan byro­kra­tias­ta niin se on kom­pro­mis­si ja edus­taa jäsen­mai­den kes­ki­mää­räis­tä byro­kra­ti­aa kohdeasiassa

    Ja kun vali­te­taan kor­rup­tio­ta niin sekin on kes­kiar­vo jäsen­mai­den kor­rup­tios­ta esim Viro on jos­sain tilal­la 30 Roma­nia jos­sain kes­ki­vai­heil­la maailmassa

    Eikä Englan­ti­kaan mikään kär­ki­maa ole korruptoitumattomuudessa

    Mut­ta suo­ma­lai­set eivät tun­nis­ta omaa kor­rup­tio­ta, sitä pide­tään nor­maa­li­na ja rehel­li­se­nä toi­min­ta­na. Esim Pat­rian lah­jus­ju­tus­sa samal­la aineis­tol­la tuo­mit­tiin koh­de­maas­sa, mut­ta Suo­mes­sa aineis­to ei oikeu­den mie­les­tä ker­to­nut korruptiosta

    Näem­me rikan mui­den sil­mis­sä mut­ta emme mal­kaa omas­sa silmissä

    Netis­sä kul­kee myös pal­jon april­li­pi­lo­ja, joi­ta käy­te­tään esi­merk­kei­nä EU direk­tii­veis­tä esim peru­noi­den koti­kas­va­tuk­sen kiel­tä­mi­nen tai puu­läm­mit­tei­sen sau­nan kiel­tä­vän direk­tii­vin valmistuminen

    Suo­ma­lai­set kehit­tä­vät byro­kra­ti­aa aivan ilman EUkin. Hyvä esi­merk­ki on ns pas­ka­la­ki. Sama direk­tii­vi on voi­mas­sa kai­kis­sa EU-mais­sa, mut­ta ei esim Viros­sa tai Ruot­sis­sa teh­dä val­ta­via puhdistuslaitteistoinvestointeja ?

    Eli pas­ka­la­ki­vou­ho­tus on koti­mais­ta vouhotusta

    Ja suu­rin­ta byro­kra­ti­aa yllä­pi­de­tään kun­nis­sa eli ns lähi­de­mo­kra­tia tuot­taa eni­ten hait­taa­vaa byrokratiaa

  48. Teh­tä­vä (itse­näi­syy­den arvo ja hin­ta): Jos val­tio X mak­saa Suo­mel­le mil­jar­di euroa vuo­des­sa jokai­ses­ta saa­mas­taan kan­san­edus­ta­jas­ta (0 — 200), mon­ta­ko edus­ta­jaa Suo­men kan­nat­taa myy­dä? Kokei­le vaik­ka­pa vaih­toeh­to­ja X = Ruot­si, Sak­sa, USA, Venäjä.

  49. Mikä oli­si EU:n kan­nal­ta talou­del­li­ses­ti paras kaup­pa­so­pi­mus Bri­tan­nian kans­sa, kun sopi­mus ei sisäl­lä ihmis­ten vapaa­ta liik­ku­vuut­ta eikä net­to­mak­su­ja Bri­tan­nial­le? (Poliit­ti­set ja ideo­lo­gi­set ulot­tu­vuu­det, kos­ton­ha­lut sun muut unohdettakoot.)

    1. Paras kaup­pa­so­pi­mus oli­si tie­tys­ti sel­lai­nen, jos­sa 27 EU-maa­ta kes­kus­te­lee sii­tä, mit­gä elin­kei­no­na­lo­ja kukin halu­aa Bri­tan­nial­ta ottaa ja ne alat, joi­ta kukaan ei halua, sovit­tai­siin vapaan kau­pan piiriin.

  50. Daniel Feder­ley: Kah­vi­pöy­däs­sä väläy­tel­tiin sel­lais­ta aja­tus­ta, että kun äänioi­keu­del­le on alai­kä­ra­ja, niin voi­si­ko olla yläi­kä­ra­ja­kin niin, että pää­tök­sen­te­koon osal­lis­tui­si­vat ne, joi­ta pää­tös koskee. 

    Kan­sa­nää­nes­tyk­siä ei pitäi­si ollen­kaan jär­jes­tää asiois­sa jot­ka kos­ke­vat koko kan­saa ja valtiota. 

    Esim miten­kö­hän Suo­men oli­si käy­nyt jos suo­ma­lai­set oli­si­vat äänes­tä­neet v 1994 syk­syl­lä EU-jäse­nyyt­tä vas­taan ja ruot­sa­lai­set puolesta?

    Toi­nen jut­tu on että Suo­men Nato-optio on yhtä tyh­jän kans­sa jos Nato-jäse­nyys edel­lyt­täi­si kansanänestystä. 

    Kan­sa­nää­nes­tyk­siä oli­si jär­ke­vä jär­jes­tää vain asiois­sa jot­ka ovat mel­ko vähä­pä­töi­siä suu­rim­mal­le osal­le väes­töä, kuten esim suku­puo­li­neut­raa­leis­ta avio­lii­tois­ta tai saa­vat­ko kau­pat olla auki sunnuntaisin.

  51. Jari Hauk­ka:
    Direk­tii­vien lisäk­si on syy­tä muis­taa ase­tuk­set, jois­ta tulee suo­raan lain­sää­dän­töä koko­naan ilman kan­sal­lis­ta käsit­te­lyä. Komis­sio siis voi sää­tää lake­ja Suo­meen­kin koko­naan ohi edus­kun­nan. Kuin­ka­han ylei­ses­ti tämä on tiedossa.

    Komis­siol­la ei ole pää­sään­töi­ses­ti lain­sää­dän­tö­val­taa vaan ase­tuk­set ja direk­tii­vit sää­de­tään neu­vos­ton ja par­la­men­tin yhteis­työ­nä. Kurk­kua­se­tuk­sen tapauk­ses­sa kyse oli komis­siol­le dele­goi­dus­ta val­las­ta, vähän kuin Suo­mes­sa edus­kun­ta val­tuut­taa val­tio­neu­vos­ton tai yksit­täi­sen minis­te­riön anta­maan ase­tuk­sia tie­tys­tä aiheesta.

    Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: EU:lla on perus­ta­mis­so­pi­muk­sen­sa, joil­la jäsen­val­tiot ovat luo­vut­ta­neet sil­le osan suve­re­ni­tee­tis­taan. En ymmär­rä, mut ongel­maa täs­sä on. EU:n toi­mi­val­ta on mää­ri­tel­ty var­sin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti ja tarkasti.

    Jos lukee USA:n perus­tus­lain, voi vain luis­tel­la pää­tään. Asia­kir­ja on var­sin napo­leo­ni­lai­nen: lyhyt ja epä­sel­vä. Todel­li­suu­des­sa jär­jes­tel­män toi­min­ta perus­tuu täy­sin sii­hen, että vakiin­tu­nei­ta käy­tän­tö­jä nou­da­te­taan eikä tiet­ty­jä perus­tus­lain­omai­sia taval­li­sia lake­ja (esim. Judicia­ry Act vuo­del­ta 1789) muuteta.

    Hä? Judicia­ry Act vuo­del­ta 1789 on pää­osin kumot­tu (joi­ta­kin hyvin ylei­siä piir­tei­tä voi olla vie­lä voi­mas­sa, mut­ta esi­mer­kik­si tuon lain perus­ta­mat liit­to­val­tion District Court ja Circuit Court ‑tuo­miois­tui­met eroa­vat mer­kit­tä­väs­ti nykyi­sis­tä District Court ja Court of Appeals for the ___ Circuit ‑tuo­miois­tui­mis­ta).

  52. teek­ka­ri: Osit­tain kyse on ihan sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta asias­ta, että kan­sain­vä­li­ses­ti suun­tau­tu­neel­le, suur­kau­pun­gis­sa asu­val­le, kor­kea­kou­lu­te­tul­le ja kie­li­tai­toi­sel­le ihmi­sel­le (eli “elii­til­le”) toi­ses­sa suur­kau­pun­gis­sa asu­vat tois­ta kan­sal­li­suut­ta edus­ta­vat ihmi­set ovat hel­pom­min samais­tut­ta­vis­sa kuin oman maan “rah­vas”.

    Se, että ryh­mät jakaan­tu­vat ja sil­ti elät­te­le­vät fik­tiok­si muut­tu­nut­ta ihan­ne­ku­vaa yhtei­ses­sä venees­sä ole­mi­ses­ta, ei ole hyvä.

    Mikä minua täs­sä eni­ten risoo, ei ole elii­tin parem­pi elin­ta­so, sivis­tys ja kan­sain­vä­li­set ver­kos­tot. Pahin­ta on, kun se koh­te­lee mei­tä mui­ta kuin kar­jaa: sil­lä miten me voim­me, on väliä vain sii­nä mää­rin, miten se vai­kut­taa meis­tä saa­ta­vaan tuot­toon. Jos tuot­toa voi­daan lisä­tä aja­mal­la nii­tyl­le lisää kar­jaa (vaik­ka nii­tä häi­jyn­nä­köi­siä terä­vä­sar­vi­sia intia­lai­sia leh­miä), ei ole väliä, vaik­ka mei­dän hei­nä­an­nok­sem­me pie­ne­ni­si­kin. Tai vaik­ka vähän pahem­paa­kin sattuisi.

    Toi­mi­va val­tio­elä­mä vaa­ti­si yhteen hii­leen puhal­ta­mis­ta, omien puo­len pitä­mis­tä. Mut­ta aate­luus ei enää vel­voi­ta. On vain ihmi­soi­keus­pu­heen suo­ma tai­vaal­li­nen man­daat­ti hal­li­ta ja teh­dä alai­sil­leen niin kuin huvit­taa. Ja mis­sä oli­si­kaan huvi, jos ei sai­si vähän pakottaa?

  53. Muis­tan mil­lais­ta oli kes­kus­te­lu aika­naan EU-jäse­nyy­des­tä ennen 1995. Sil­loin vie­lä vali­tet­tiin, että vapaa­kaup­pa­liit­to on pel­käs­tään suu­ry­ri­tyk­siä var­ten. Kan­sa­lais­ten vapaa liik­ku­vuus tar­jo­aa myös kan­sa­lai­sil­le jotain, ei pel­käs­tään yri­tyk­sil­le — mah­dol­li­suu­den muut­taa toi­seen maa­han parem­mil­le työ­eh­doil­le tai uramahdollisuuksille.

    Samoin muu­ten EU:n kan­sa­lai­soi­keu­det ovat tuo­neet suo­jan val­tion mie­li­val­taa vas­taan. Jos­kus sii­tä hyö­ty­vät kan­sa­lai­set: Suo­men tapa vakoil­la Tor­nio­jo­ki­laak­sos­sa val­tio­ra­jan yli seu­rus­te­le­via pare­ja auto­ve­ron toi­vos­sa jou­dut­tiin lopet­ta­maan EU-jäse­nyy­den myö­tä. Toi­saal­ta pari­kym­men­tä vuot­ta kes­tä­nyt jar­ru­tus eri teko­syil­lä estää Ike­aa raken­ta­mas­ta kaup­paa Suo­meen lop­pui myös EU-jäsenyyteen.

    Meil­lä­kin on ollut aika, jol­loin esi­mer­kik­si radio­pu­he­lin­ten piti olla Suo­mes­sa tyyp­pi­hy­väk­syt­ty­jä, jol­la pidet­tiin kaik­ki pait­si pari täy­sin tois­ta­kym­men­tä vuot­ta van­hen­tu­nut­ta mal­lia pois­sa (lail­li­sil­ta) mark­ki­noil­ta. Suo­mes­ta 1980-luvul­la ostet­tu radio­pu­he­lin oli kal­lis ja huo­no (radion kuu­lu­vuus, koko, pai­no, pat­te­rien kes­to) ver­rat­tu­na Ame­ri­kas­ta mat­ka­lau­kus­sa sala­kul­je­tet­tuun. Eri­lai­set maa­koh­tai­set eri­kois­sään­nöt ovat olleet taval­li­sia estä­mään kil­pai­lua ja pitä­mään hin­nat kalliina.

  54. Brexit-kan­sa­nää­nes­tys tuo pelot­ta­val­la taval­la mie­leen eri­lais­ten fasis­tis­ten tai muu­ten auto­ri­tää­ris­ten hal­lin­to­jen tavan (his­to­rial­li­sia esi­merk­ke­jä löy­tyy Rans­kan Napo­leon III:sta läh­tien) tavan kier­tää par­la­men­ta­ris­min rajoi­tuk­set kan­sa­lais­va­pauk­sien tai demo­kra­tian rajoittamisessa.

    Bri­tan­nias­sa­kin on nyt hyvä kysy­mys, riit­tää­kö 51,9 % kan­san äänis­tä vie­mään koko väes­töl­tä EU-kan­sa­lai­sen oikeu­det? Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa kan­san­edus­tus­lai­tok­ses­sa vaa­di­taan joko suu­ri enem­mis­tö (tyy­liin 3/4) tai pää­tös kah­del­la vaalikaudella.

  55. Näin sivus­ta­kat­so­ja­na on haus­kaa lues­kel­la, mitä kaik­kea kama­laa Brexi­tis­tä muka seu­raa. Otan rau­hal­li­ses­ti ja mie­tin, miten esi­mer­kik­si Uru­guay pär­jää EU:n ulko­puo­lel­la – Brexit-pelot­te­lu­ja lukies­sa luu­li­si, ettei sel­lai­nen ole miten­kään mahdollista.”

    - Uru­guay on sekä Merco­su­rin että Cono­su­rin jäsen. Merco­su­rin pää­kont­tuu­ri on Montevideossa

  56. Voi­si tähän ker­toa esi­mer­kin EU-regu­laa­tios­ta ja sen tär­key­des­tä, ihan omal­ta työ­alal­ta­ni: Lää­ke­vää­ren­nös­di­rek­tii­vi (FMD).

    Idea­na on, että jokai­nen resep­ti­lää­ke­pak­kaus (tiet­ty­jä poik­keuk­sia molem­piin suun­tiin) saa hel­mi­kuus­ta 2019 läh­tien teh­taas­sa yksi­löl­li­sen kone­luet­ta­van sar­ja­nu­me­ron ja pak­kauk­ses­ta teh­dään sel­lai­nen, ettei sitä saa auki (ja sisäl­töä vaih­det­tua) jäl­kiä jät­tä­mät­tä. Val­mis­ta­ja (phar­ma­kie­lel­lä “myyn­ti­lu­van hal­ti­ja”, eli brän­di, ei ali­hank­ki­ja) toi­mit­taa sar­ja­nu­me­rot EU-tason tie­to­kan­taan, joka toi­mii kan­sal­lis­ten tie­to­kan­to­jen hubi­na. Kun lää­ke aika­naan anne­taan asiak­kaal­le aptee­kis­sa, koo­di lue­taan kas­sal­la ja tar­kas­te­taan tie­to­kan­nas­ta, onko aito, sit­ten koo­di mer­ki­tään tie­to­kan­taan käytetyksi. 

    Samaa lää­ke­pak­kaus­ta ei siis voi myy­dä kah­ta ker­taa eikä vää­ren­net­tyä lää­ket­tä pitäi­si pääs­tä mark­ki­noil­le aina­kaan niin hel­pos­ti kuin aiemmin.

    Kyse on suo­raan poti­las­tur­val­li­suu­des­ta, ei patent­tioi­keuk­sis­ta. Vää­ren­ne­tys­sä lääk­kees­sä ei ole käy­tän­nös­sä kos­kaan luvat­tua tehoai­net­ta, vaan hai­tal­li­sia, jopa myr­kyl­li­siä (mut­ta hal­po­ja) val­mis­tusai­nei­ta. Esi­mer­kik­si syö­pä­lääk­keen koh­dal­la oikean ja vää­ren­ne­tyn lääk­keen ero on elä­män ja kuo­le­man kysymys.

    Toki, kos­ka EU ei ole täy­si liit­to­val­tio, jär­jes­tel­mäs­sä on tiet­ty­jä maa­koh­tai­sia ero­ja, esi­mer­kik­si jos­sain mais­sa tul­lee koo­diin mukaan pai­kal­li­nen “kela­kor­vaus­koo­di”. Samoin on lääk­kei­tä jot­ka ovat resep­ti­lääk­kei­tä toi­sis­sa mais­sa ja toi­sis­sa ei.

    Regu­laa­tio kos­kee suo­raan myös ETA-mai­ta, kuten Nor­jaa, vaik­ka Nor­ja ei pää­se­kään asiois­ta päät­tä­mään. Toi­saal­ta ei ole mitään jär­keä käyt­tää kan­sal­li­sia rat­kai­su­ja, täs­tä esi­merk­ki­nä Sveit­si läh­ti FMD-jär­jes­tel­mään mukaan EU:n ulko­puo­li­se­na maa­na vapaa­eh­toi­ses­ti (lää­ke­teol­li­suu­ten­sa vaatimuksesta). 

    Bel­gia sai 6 vuot­ta lisä­ai­kaa direk­tii­vin käyt­töön­ot­toon, kos­ka sil­lä oli jo oma kan­sal­li­nen jär­jes­tel­mä käy­tös­sä, mut­ta sil­ti on ilmoit­ta­nut, ettei aio lisä­ai­kaa käyt­tää. Kävi­si lii­an han­ka­lak­si eli kal­liik­si käyt­tää eri jär­jes­tel­mää kuin kaik­ki naapurimaat.

    Kurio­si­teet­ti­na mai­nit­ta­koon, että direk­tii­vi, samoin kuin tek­ni­set mää­rit­te­lyt anta­va dele­goi­tu ase­tus, löy­tyy EU:n verk­ko­si­vuil­ta suo­mek­si­kin, mut­tei norjaksi.

    Kysees­sä ei ole vain “EU-hul­lu­tus”. USA:ssa saman­lai­nen liit­to­val­tion tason jär­jes­tel­mä ote­taan käyt­töön mar­ras­kuus­sa 2017. Kii­nas­sa tämän vuo­den alus­ta, Venä­jäl­lä ensi vuo­den alus­ta läh­tien jne. USA:ssa alun­pe­rin jär­jes­tel­miä oli­vat perus­ta­mas­sa osa­val­tiot, esim. Kali­for­nia, mut­ta lää­ke­teol­li­suus her­mos­tui jär­jes­tel­mä­vii­da­kon aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta ja lob­ba­si kongres­sia päät­tä­mään liit­to­val­tion tason järjestelmästä.

  57. ksee: Itse olen aikoi­naan äänes­tä­nyt EU:hun liit­ty­mi­sen puo­les­ta ja olen myös pitä­nyt EUta pit­kään etu­pääs­sä hyvä­nä asia­na. Vali­tet­ta­vas­ti vain kumu­loi­tu­nut pet­ty­mys­ten mää­rä on jo vuo­sia sit­ten ylit­tä­nyt sie­to­ky­vyn rajat.
    Täy­del­lis­tä pet­ty­mys­ten lis­taa oli­si työ­läs työs­tää, mut­ta jo muu­ta­ma tär­kein on ihan riit­tä­vä – kuten vaik­ka se, että mel­kein­pä kaik­kia sään­tö­jä riko­taan ihan miten huvit­taa ja vie­lä isot maat edel­lä – ja vaik­ka­pa se, ettei mitään oikeas­ti hyö­dyl­lis­tä saa­da iki­nä aikaiseksi

    Brit­tien läh­tö oli kiel­tä­mät­tä iso isku EU:n uskot­ta­vuu­del­le. Herää kysy­mys, pitäi­si­kö EU:ta muo­ka­ta niin, että jäsen­mak­su­jen suu­ruut­ta las­ket­tai­siin ja siir­ret­täi­siin vas­tuu­ta maa­ta­lous­tuis­ta ja alue­tuis­ta val­tioil­le itselleen? 

    Lain­sää­dän­nön kan­nal­ta olen­nais­ten asioi­den osuus bud­je­tis­ta on kui­ten­kin pie­nem­pi kuin eri­lais­ten tukien:

    http://europa.eu/about-eu/basic-information/money/expenditure/index_en.htm

    Kohee­sio­ra­has­to­jen ja maa­ta­lous­tu­kien kier­rät­tä­mi­nen EU:n kaut­ta nos­taa jäsen­mak­sua, mut­ta kui­ten­kin rahat pää­osin palau­te­taan takai­sin val­tioil­le itsel­leen. En ole vie­lä pys­ty­nyt perus­te­le­maan mik­si niin kan­nat­taa teh­dä — sano­taan että rik­kaat jäsen­maat tuke­vat näin köy­hiä, mut­ta eikö EU:sta itses­tään saa­ta­van hyö­dyn pitäi­si olla riit­tä­väs­ti? Eli siis näen pie­nen ris­ti­rii­dan sii­nä, että itä-euroop­paa pitää tukea, kos­ka jos yhtei­nen lain­sää­dän­tö, valuut­ta ja sisä­mark­ki­nat ovat niin suu­ri hyö­ty, että Nor­jan kan­nat­taa mak­saa sii­tä 400 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, eikö se ole riit­tä­vä kan­nus­te myös näil­le pie­nil­le mail­le lait­taa omat asian­sa sii­hen kun­toon että pää­se­vät mark­ki­noil­le mukaan?

    Mitä enem­män olen itse seu­ran­nut, nime­no­maan EU — eten­kin siis par­la­ment­ti — tekee hyviä asioi­ta. Sen näkee tuos­ta ampu­ma-ase­di­rek­tii­vis­tä­kin: olen­nai­sis­ta asiois­ta sekä Osmo Soi­nin­vaa­ra että Jus­si Hal­la-Aho ovat ihan samaa mieltä. 

    OS:Onko koh­tuu­ton ase­di­rek­tii­vi esi­mer­kik­si Se, että muis­to­ko­ne­tu­lia­seet tulee desk­ti­voids samal­la taval­la eikä niin, että kah­des­ta saa hel­pos­ti yhdis­tä­mäl­lä yhden toimivan.

    https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-asedirektiivi-lopettaisi-useita-ampumaurheilulajeja-kokonaan/

    Toi­saal­ta komis­sion esi­tys sisäl­tää Hal­la-ahon mie­les­tä myös pal­jon sel­lais­ta, mihin Suo­men­kin on mah­dol­lis­ta yhtyä. Esi­merk­ki­nä hän mai­nit­si deak­ti­voin­tis­tan­dar­dit, yhtei­set sään­nöt asei­den osien mer­kin­näs­tä sekä kan­sal­lis­ten ase­re­kis­te­rei­den har­mo­ni­soin­nin ja tie­don­vaih­ta­mi­sen paran­ta­mi­sen hätätilanteissa. 

    Eli on jotain hyvää, jotain huo­noa. Toi­vot­ta­vas­ti lop­pu­tu­los oli­si parem­pi kuin se, että mitään ei tehtäisi. 

    Moni­kan­sal­li­nen lain­sää­dän­tö on tie­ten­kin vah­vem­pi kuin yhden val­tion, kos­ka ei voi­da men­nä naa­pu­ri­maa­han kier­tä­mään lake­ja — tämä hel­pot­taa esi­mer­kik­si veron­kier­ron torjuntaa. 

    http://pirkon.info/artikkelit/

    Veron­kier­to, pien­tuot­ta­jien aut­ta­mi­nen, säh­kö­las­kut, rau­ta­lii­ken­ne, mat­kus­ta­ja­re­kis­te­ri, pank­kien roo­li veron­kier­ros­sa — täm­möi­siä mie­les­tä­ni var­sin hyviä asioi­ta voi­daan ajaa moni­kan­sal­li­sel­la lainsäädännöllä.

    Mut­ta, kuten Nils Tor­valds tuos­sa haas­tat­te­lus­sa tote­si, jäsen­mail­la on tiet­tyä jäh­meyt­tä pis­tää tätä lain­sää­dän­töä toi­meen. Se on tie­ten­kin help­po ymmär­tää — pai­kal­li­set val­ta­suh­teet, sisä­pii­rit eivät vält­tä­mät­tä ole sopeu­tu­neet uusiin ase­tuk­siin ja ne yrit­tä­vät tie­ten­kin alkuun kier­tää sään­tö­jä jos vain pystyvät.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En kyl­lä ymmär­rä, mik­si vesi­ves­so­jan tuo­tos pitäi­si saa­da joh­taa puh­dis­ta­mat­to­ma­na naa­pu­rin rantaan.

    En minä­kään, mut­ta ravin­teen ris­ki pää­tyä ran­taan on äärim­mäi­sen pieni.

    Neli­hen­ki­nen per­he tuot­taa n apu­lan­ta­sä­kin ver­ran fos­fo­ria ja mui­ta ravin­tei­ta ja sii­tä­kin 80 % on virt­sas­sa, joka nyt­kin pää­asias­sa las­ke­taan luontoon.

    Pel­to, piha ja muu kas­vus­to syö sen muu­ta­man sadan neliön alu­eel­la eli ran­taan ehtii vain haju.

    Vain ne sot­taa­vat, jot­ka las­ke­vat jät­teen suo­raan put­kes­ta vesistöön

    Ja minä ver­ta­sin­kin miten eri taval­la eri mais­sa asi­aan suuh­tau­du­taan, viro­lai­sil­la ei ole edes varaa raken­taa super­kal­lii­ta suo­ma­lai­sia ratkaisuja

  59. Hol­lan­nin ja Englan­nin pal­ve­lu­vien­ti käsit­tää finanssi-laki-oikeus-huolinta-logistiikka-matkustus-palveluita

    Kaik­ki ovat ns kor­kean tuot­ta­vuu­den palveluita.

    Ne tar­joa­vat hyvä­palk­kai­sia töi­tä, mut­ta myös mata­lan­tuot­ta­vuu­den töi­tä ja työl­lis­tä­vät laajasti 

    Alla lai­naus EU-raportista
    http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/displayFtu.html?ftuId=FTU_6.2.1.html

    EU on myös joh­ta­vas­sa ase­mas­sa maa­il­man pal­ve­lu­kau­pas­sa, jon­ka osuus jäsen­val­tioi­den BKT:sta on yli 50 prosenttia[15]. EU:n yli­jää­mä pal­ve­lu­kau­pas­sa muun maa­il­man kans­sa vuon­na 2013 oli 240 mil­jar­dia euroa, vien­nin arvo oli 1 561 mil­jar­dia euroa ja tuon­nin yhteen­sä 1 321 mil­jar­dia euroa. Pal­ve­lu­kau­pan osuus EU:n tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen koko­nais­tuon­nis­ta vuon­na 2013 oli 28,7 prosenttia[16]. Yhdys­val­lat, Euroo­pan vapaa­kaup­pa­lii­ton (EFTA) maat ja Aasia oli­vat EU:n suu­rim­pien pal­ve­lu­kau­pan kump­pa­nei­den jou­kos­sa. Uusim­pien tie­to­jen mukaan EU:n pal­ve­lu­kaup­pa on kes­kit­ty­nyt lähin­nä kol­mel­le alal­le: liikenne‑, mat­kus­tus- ja mui­hin yrityspalveluihin.”

  60. Cati­li­na: Puna­vih­reä libe­raa­li ei kan­na­ta EU:ta mis­tään muus­ta syys­tä kuin sen kaik­keen tun­ke­van kont­rol­li­ko­neis­ton ja kan­sal­lis­val­tio­vi­han vuoksi.

    Ahaa, eli kos­ka kan­na­tan EU:ta muis­ta syis­tä, en ole puna­vih­reä libe­raa­li? Täy­tyy muis­taa vedo­ta tähän, kun joku seu­raa­van ker­ran nimit­tää minua sellaiseksi.

    Daniel Feder­ley: Mitä pal­ve­lui­ta Bri­tan­nia, tai vaik­ka­pa Suo­mi, myy ulko­mail­le? Minul­le tule­vat mie­leen call cen­te­rit Irlan­nis­sa, Viros­sa, Intias­sa… Mut­ta Britannia? 

    Juu­ri nyt on niin kii­re teh­dä töi­tä Suo­men pal­ve­lu­vien­ti­sek­to­ril­la, että pitää vain sanoa: KVG. On vähän kum­mal­lis­ta kysyä näin perus­ta­son kysy­mys ikään kuin jotain eri­tyis­tie­tä­mys­tä vaativana.

  61. EU voi­si vie­lä pala­ta sii­hen vai­hee­seen mis­sä sitä pil­kat­tiin kur­kun käy­ryy­den sää­te­lys­tä direk­tii­veil­lä. Se oli itse asias­sa ihan jär­ke­vää sään­te­lyä, kos­ka parem­pi että kurk­ku­jen laa­tu­luo­ki­tus on sama kuin että A‑luokan kur­kun ja B‑luokan kur­kun raja on vähän eri pai­kas­sa kul­la­kin maalla.

    Mut­ta aivan ensim­mäi­sek­si pitäi­si ruo­ho­nuuu­ri­ta­sol­ta läh­teä sel­lai­nen euroop­pa­lai­nen lii­ke, joka heit­tää tämän nykyi­sen euroe­lii­tin virois­taan pois. Jo nuo ensim­mäi­set reak­tiot Junc­ke­ril­ta ja kump­pa­neil­ta yhden ainoan vii­kon sisään Brexi­tis­tä osoit­ta­vat, että hei­dän asen­teen­sa on sama kuin Hit­le­ril­lä bunk­ke­ris­sa. Tuhou­tu­koon kaik­ki mikä inte­graa­tion his­to­rias­sa on toi­mi­nut, jos mei­dän toi­mi­mat­to­mat unel­mam­me ja uto­piam­me eivät saa toteutua!

    Komis­sion ero nyt ja Euroop­pa-neu­vos­toa kool­le miet­ti­mään, mis­sä kai­kes­sa inte­graa­tios­sa voi­si ottaa taka­pak­kia ilman että kukaan huo­mai­si mitään nega­tii­vis­ta. Sit­ten toimeenpano.

    Eikö ole poliit­ti­ses­ti rea­lis­tis­ta? Niin minä­kin pel­kään. Sit­ten se on casca­de of *xits.

  62. Kal­le: Väi­tän, että Suo­men kan­nal­ta tär­kein väy­läin­ves­toin­ti lähi­vuo­si­na on rai­de­lii­ken­net­tä ja vas­ta toi­sek­si tär­kein inves­toin­ti on moot­to­ri­tie! Tal­lin­na – Ber­lii­ni suur­no­peus­ju­na on Suo­men kan­nal­ta äärim­mäi­sen tärkeä.

    Jos Tal­li­nan ja Ber­lii­nin välil­lä ole­vat maat ovat val­mii­ta kus­tan­ta­maan moi­sen älyt­tö­myy­den, niin sii­tä vaan. Vai­kea vain uskoa, että kysei­sel­tä välil­tä löy­tyy riit­tä­vä väes­tö­poh­ja teke­mään hank­kees­ta kan­na­ta­van — pan­tiin­han Sak­sas­sa­kin omat suur­no­peus­ju­na­hank­keet naf­ta­lii­niin vaik­ka väkeä oli­si ollut monin­ver­roin tiheämmässä.

    Joten­kin on alka­nut tun­tu­maan, että jos lii­ken­ne­hank­kee­seen liit­tyy miten­kään kis­kot, niin se on joten­kin auto­maat­ti­ses­ti kan­nat­ta­va (ja jos las­kel­mia asias­ta penä­tään, niin aina­han sel­lai­set tekais­taan…) — ja jos ja kun muka­na on EU-rahaa (=joku muu mak­saa), niin han­ke­han on ilman­muu­ta pluspluskannattava.

    Pal­jon tär­keäm­pi, kuin Hel­sin­ki – Tam­pe­re – Vaa­sa – Oulu moot­to­ri­tie, joka on sel­vä kakkonen.

    Moot­to­ri­tie kul­kee jo Tam­pe­reel­le — min­ne sitä sii­tä pidem­mäl­le tar­vi­taan? Taan­tu­van Perä-Suo­men poron­hoi­toa­lue­han alkaa jos­tain heti Tam­pe­reen takaa?

  63. Ksee, ei kyse ole sii­tä, ettei­kö EU:ssa oli­si vikaa, vaan sii­tä, että Euroop­pa on vah­va yhte­näi­se­nä ja heik­ko ilman yhtenäisyyttä.

    Euroo­pan unio­ni tuo vakaut­ta man­te­reel­le, joka on soti­nut tuhan­sia vuo­sia kes­ke­nään ja myös talou­teen, riip­pu­mat­ta finans­si­krii­sis­tä. Jäl­kim­mäi­nen kos­ket­taa koko maa­il­man­ta­lout­ta, eikä pel­käs­tään Eurooppaa.

    Jokai­ses­sa EU-maas­sa on samat ongel­mat: maa­ta­lous ei kan­na­ta ja teol­li­suus­paik­ka­kun­nat kär­vis­te­le­vät. Eivät nämä ongel­mat rat­kea sil­lä, että jokai­nen maa ottaa oman valuu­tan ja sul­keu­tuu. Päin­vas­toin, EU tar­jo­aa myös suo­ma­lai­sil­le ruo­ka­raa­ka-aineil­le yli mil­jar­din ihmi­sen sisämarkkinan!

    Iso-Bri­tan­nian kai­puu impe­riu­min aikoi­hin on unel­moin­tia, kos­ka maan ase­voi­mat ovat supis­tu­neet lähes ole­mat­to­miin. Ydin­su­kel­lus­ve­nei­den, jot­ka kul­jet­ta­vat ydin­oh­juk­sia, uusi­mi­nen mak­sai­si yli 100 mil­jar­dia pun­taa. Maa­voi­mien koko kalus­to pitäi­si uusia, meri­voi­mat tar­vit­see uudet len­to­tu­kia­luk­set ja len­to­ko­neet, ilma­voi­mat tar­vit­se­vat pian taas uudet lentokoneet…

    Roy­al Navyl­lä on enää vain 21 tais­te­lua­lus­ta ja 11 sukellusvenettä!

    Ydin­a­sei­ta myö­ten kyse on enää ase­voi­mis­ta, joil­la puo­lus­te­taan koti­maa­ta. Yhdys­val­tain sii­vel­lä voi­daan pom­mit­taa savi­ma­jo­ja Afga­nis­ta­nis­sa, mut­ta Falklan­dia­kaan ei enää noil­la puolusteta.

    On huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa raken­taa euroop­pa­lai­nen puo­lus­tus, kuin että jokai­nen euroop­pa­lai­nen val­tio pitää omia kulis­se­jaan yllä.

    Iso-Bri­tan­nian pitäi­si raken­taa myös uudet ydin­voi­ma­lat, sen hin­ta­lap­pu hui­te­lee myös siel­lä 100 mil­jar­din pun­nan parem­mal­la puolella.

    Suo­men­kin vai­ku­tus­val­ta on todel­lis­ta kokoa suu­rem­pi EU:n ansiosta.

  64. ij: Bri­tan­nias­sa­kin on nyt hyvä kysy­mys, riit­tää­kö 51,9 % kan­san äänis­tä vie­mään koko väes­töl­tä EU-kan­sa­lai­sen oikeudet?

    Kan­sa­nää­nes­tyk­ses­tä sää­de­tys­sä lais­sa ei ollut mitään mää­räe­nem­mis­töä, joten riit­tää. Toi­saal­ta, kos­ka bri­teis­sä par­la­ment­ti on kaik­ki­val­tias, se voi halu­tes­saan jät­tää neu­voa-anta­van kan­sa­nää­nes­tyk­sen tulok­sen omaan arvoonsa.

  65. OlliS: Ehkä Puo­la ja muut Itä-Euroo­pan maat oli­si­vat val­mii­ta pois­ta­maan vapaan liikkuvuuden?

    Teh­dään vaih­to­kaup­pa: Euroop­pa ottaa takai­sin pari mil­joo­naa työi­käis­tä, Iso-Bri­tan­nia saa pari mil­joo­naa brit­tie­lä­ke­läis­tä Väli­me­ren aurin­gos­ta koti­maan sateisiin.

  66. ksee: Täs­tä joten­kin suo­ra­na loo­gi­se­na seu­rauk­se­na on se, että ne jot­ka eivät varauk­set­ta kan­na­ta EU:ta ovat joko har­haan­joh­det­tua­ja rep­pa­noi­ta tai nat­si­ra­sis­ti­ää­rioi­keis­to hörhöjä 

    Brexi­tin kan­na­tus­ta par­hai­ten ennus­taa se, kan­nat­taa­ko hen­ki­lö kuo­le­man­ran­gais­tus­ta vai ei. Täs­tä ei ole pak­ko pää­tel­lä yhtään mitään, jos ei halua.

  67. Englan­nin läh­tö saat­taa olla onnen­pot­ku EUn näkökulmasta

    Englan­ti on aina hidas­ta­nut ja vesit­tä­nyt EU kehittymistä

    Englan­ti myös kiris­tää itsel­leen etu­ja mui­den kustannuksella

    Kou­lu­kiusaa­jan pois­me­noa tuk­sin kukaan suree

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Paras kaup­pa­so­pi­mus oli­si tie­tys­ti sel­lai­nen, jos­sa 27 EU-maa­ta kes­kus­te­lee sii­tä, mit­gä elin­kei­no­na­lo­ja kukin halu­aa Bri­tan­nial­ta ottaa ja ne alat, joi­ta kukaan ei halua, sovit­tai­siin vapaan kau­pan piiriin.

    Jos elin­kei­noa­lan “otta­mi­nen” Bri­tan­nial­ta tar­koit­taa elin­kei­noa­lan suo­je­le­mis­ta EU:ssa (tuon­ti­tul­leil­la), niin vapaan kau­pan pii­riin tus­kin jää mitään. Vaik­ka en ymmär­rä, mik­si näin on tie­tys­ti paras, otan tämän argu­ment­ti­na vapaa­ta kaup­paa ja glo­ba­li­saa­tio­ta vastaan.

  69. Kal­le: Ase­di­rek­tii­vi on alan ammat­ti­lais­ten mie­les­tä ihan pää­tön. Sil­lä ei edes hidas­te­ta ter­ro­ris­tien ja mui­den rikol­lis­ten asei­den han­kin­taa, sen sijaan taval­lis­ten ihmis­ten aseet kerä­tään pois. Esi­mer­kik­si Inter­pol on lausu­nut asias­ta, mut­ta sitä on vähem­män uuti­soi­tu Suo­mes­sa. Viit­tauk­se­si Parii­siin osoit­taa lähin­nä asen­teel­li­suut­ta, ei tietoa. 

    Asei­den rajoit­ta­mien on aina kuu­lu­nut tota­li­tää­ris­ten val­tioi­den tapaan toi­mia. Adolf Hit­ler oli­si tyy­ty­väi­nen ase­di­rek­tii­vis­tä. Nat­si-Sak­sas­sa ja Neu­vos­to­lii­tos­sa oli voi­mas­sa nyt Brys­se­lis­sä aio­tun kal­tai­set rajoitukset.

    Ei pidä paik­kaan­sa, nat­si-Sak­sas­sa ei taka­va­ri­koi­tu asei­ta. Kysees­sä on USA:n republi­kaa­nien levit­tä­mä myyt­ti. Todel­li­suu­des­sa sak­sa­lai­sil­la meni hyvin kun­han ei ollut esi­mer­kik­si kom­mu­nis­ti tai HBTQ-ihmi­nen ja piti suun­sa kiin­ni. Tämä oli se asia joka mah­dol­lis­ti holo­kaus­tin, ei mikään asei­den takavarikointi.

  70. Yksi suu­ri ongel­ma EUs­sa on puhei­den ja teko­jen räi­keä ris­ti­rii­ta. Ehkä taka­na on tosi­aan hyviä pyr­ki­myk­siä ja suu­ria unel­mia, mut­ta kun ideat “jalos­tu­vat” pää­tök­sik­si, ne vesit­ty­vät, rämet­ty­vät ja kään­ty­vät pahim­mil­laan alku­pe­räi­siä aiko­muk­sia vastaan.

    Näin hal­lin­toa­la­mai­se­na on tul­lut mm. kuun­nel­tua asias­ta vas­tan­neet komis­saa­rin esi­tys­tä H2020-ohjel­man avaus­ti­lai­suu­des­sa ja luvas­sa oli kuu­le­ma yhdek­sän hyvää ja kym­me­nen kau­nis­ta. Oli kuu­le­ma kuul­tu tar­kal­la kor­val­la yri­tyk­siä, tut­ki­mus­lai­tok­sia ja tut­kioi­ja — ja sen poh­jal­ta teh­ty hom­mas­ta sel­keä, läpi­nä­ky­vä, help­po ja yksinkertainen.

    Sen jäl­keen kun komis­saa­ri oli pakat­tu odot­ta­vaan limusii­niin ja perä­va­lot oli­vat hävin­neet näky­vis­tä, oikeat hake­mus­asian­tun­ti­jat pää­si­vät pitä­mään esi­tel­mi­ään ja sano­ma oli, että nyt hom­mat vas­ta vai­keak­si meni­vät­kin ja että on aivan tur­ha kuvi­tel­la sel­viä­vän­sä hake­mus- ja neu­vot­te­lu­vai­heis­ta ilman ulko­puo­li­sia asiantuntijoita.

    No, koke­mus on osoit­ta­nut, että jäl­kim­mäi­set oli­vat täy­sin oikeas­sa ja komis­saa­ri puhui nk. muu­nel­tua totuut­ta. Meil­lä­kin töis­sä on huo­mat­tu, että var­min tapa saa­da joku vaih­ta­maan työ­paik­kaa on nimit­tää ko. tyyp­pi EU-pro­jek­tin pääl­li­kök­si. Eipä tar­vit­se kau­aa odot­taa, kun ovet kolisevat…

    Tämä on tie­tys­ti yksi pie­ni asia koko EU:ssa, mut­ta näi­den koke­mus­ten poh­jal­ta on aivan help­po uskoa mui­den­kin ongel­mien ole­van suu­ril­ta osin totta.

    Ensim­mäi­nen paran­nus­kei­no voi­si olla lopet­taa p****n puhu­mi­nen ja myön­tää ongelmat.

  71. Daniel Feder­ley: « Alus­tus­pu­heen­vuo­ro­ni Kultarantakeskusteluissa 

    Bri­tit myy­vät aivan val­ta­vas­ti rahoi­tusaa­lan pal­ve­lu­ja. Myös­kin ohjel­mis­to­teol­li­suus on pit­käl­le pal­ve­lu­ja. Pal­jon isom­paa kuin joku has­su cus­to­mer support

  72. Tero Tolo­nen: Brit­tien läh­tö oli kiel­tä­mät­tä iso isku EU:n uskot­ta­vuu­del­le. Herää kysy­mys, pitäi­si­kö EU:ta muo­ka­ta niin, että jäsen­mak­su­jen suu­ruut­ta las­ket­tai­siin ja siir­ret­täi­siin vas­tuu­ta maa­ta­lous­tuis­ta ja alue­tuis­ta val­tioil­le itselleen? 

    Ymmär­tääk­se­ni yhtei­sen maa­ta­lous­tuen idea­na on vähen­tää mai­den välis­tä kil­pa­lau­lan­taa maa­jus­sien tuke­mi­ses­sa. Kun tukia vähen­ne­tään kaik­kial­la samaan aikaan, se saat­taa jopa onnistua.

    1. Maa­ta­lous­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu täys­mää­räi­ses­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­je­lys­tä yhtään sen kan­nat­ta­vam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota täs­sä pyri­tään nos­ta­maan, on maa­ta­lou­del­le kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­ty­jä varal­li­suusar­vo­ja. Hyö­ty­jiä ovat kau­pun­kiin muut­ta­vat sisa­ret, joi­den perin­nön arvoa täl­lä poli­tii­kal­la pyri­tään nostamaan.

  73. Jos Bri­tan­nia kär­sii brexi­tis­tä, kos­to on tur­haa. Jos Bri­tan­nia hyö­tyy brexi­tis­tä, ehkä se oli meil­le oppi­tun­ti, että EU:ta pitää kor­ja­ta. Sil­loin pitäi­si kiit­tää eikä kostaa.

    EU:n pitäi­si luo­pua lii­al­li­suuk­sis­ta”: olen itse­kin tuo­ta miel­tä, mut­ta tuol­lai­nen puhe ilman kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä hel­pos­ti tuot­taa har­haan­joh­ta­via käsityksiä.

  74. Lii­an van­ha:
    Englan­nin läh­tö saat­taa­ol­la onnen­pot­ku EUn näkökulmasta

    Englan­ti on aina hidas­ta­nut ja vesit­tä­nyt EU kehittymistä

    Englan­ti myös kiris­tää itsel­leen etu­ja mui­den kustannuksella

    Kou­lu­kiusaa­jan pois­me­noa tuk­sin kukaan suree

    Onnen­pot­ku EU-byro­kraa­teil­le ja latinomaille.

    Englan­ti on vas­tus­ta­nut EU:n muut­ta­mis­ta liit­to­val­tiok­si, mut­ta edis­tä­nyt sen kehit­tä­mis­tä vapaakauppa-alueena.

    Suo­men viral­li­nen poli­tiik­ka on ollut aina­kin tois­tai­sek­si samoil­la lin­joil­la. Brexi­tis­sä Suo­mi menet­tää mer­kit­tä­vän kumppanin.

  75. Alku­pa­la: Jos elin­kei­noa­lan “otta­mi­nen” Bri­tan­nial­ta tar­koit­taa elin­kei­noa­lan suo­je­le­mis­ta EU:ssa (tuon­ti­tul­leil­la), niin vapaan kau­pan pii­riin tus­kin jää mitään. Vaik­ka en ymmär­rä, mik­si näin on tie­tys­ti paras, otan tämän argu­ment­ti­na vapaa­ta kaup­paa ja glo­ba­li­saa­tio­ta vastaan.

    EUn ulko­ra­ja on myös tul­li­ra­ja ja jos Englan­ti jää ulko­puo­lel­le niin rajal­la tul­la­taan ja peri­tään tul­le­ja aivan kuin ennen van­haan mait­ten välillä

    Englan­ti voi liit­tyä Nor­jan mal­lil­la, mut­ta sil­loin muu­tos on vain se, että Englan­ti jou­tuu hyväk­sy­mään direk­tii­vit , mak­sa­maan jäsen­mak­sut ja peri­mään EU-tul­lit, mut­ta menet­tää puhe ‑ja muut vaikutusmahdollisuudet

    JOs Englan­ti valit­see Tur­kin mal­lin niin Englan­ti jou­tuu peri­mään tul­lit rajoil­laan. Eli vapaa­kaup­pa ei oikien onnis­tu USAn kanssa

    Ei EU voi sal­lia, että kier­rät­tä­mäl­lä tava­ra Englan­nin kaut­ta USA sai­si tava­ran EU-alu­eel­le tullitta

  76. ksee: Joten­kin on alka­nut tun­tu­maan, että jos lii­ken­ne­hank­kee­seen liit­tyy miten­kään kis­kot, niin se on joten­kin auto­maat­ti­ses­ti kannattava

    Mikä tahan­sa lii­ken­ne­han­ke on kan­nat­ta­va, jos mak­su­ha­lui­sia käyt­tä­jiä on riit­tä­väs­ti. Useas­ti lii­ken­ne­hank­keis­ta teh­dään las­ken­nal­li­ses­ti kan­nat­ta­via mää­rit­te­le­mäl­lä mat­ka-aika­hyö­dyl­le tms. kor­kea hin­ta, vaik­ka oikeas­ti kukaan ei mak­sa tai halua mak­saa sii­tä hyö­dys­tä. Tätä tapah­tuu ihan yhtä hyvin moot­to­ri­tei­den kuin rai­deyh­teyk­sien kan­nat­ta­vuu­den arvionnissa.
    Rai­de­lii­ken­teen suu­ri etu on, että tiheäs­ti asu­te­tuil­la alueil­la se vie vähi­ten maa-aluet­ta ver­rat­tu­na mui­hin lii­ken­ne­muo­toi­hin. Tie­tys­ti jos ei ole tiheäs­ti asu­tet­tu­ja aluei­ta, rai­de­lii­ken­ne ei ole niin hyvä ratkaisu.

  77. Kal­le 2:
    Jos Bri­tan­nia kär­sii brexi­tis­tä, kos­to on tur­haa. Jos Bri­tan­nia hyö­tyy brexi­tis­tä, ehkä se oli meil­le oppi­tun­ti, että EU:ta pitää kor­ja­ta. Sil­loin pitäi­si kiit­tää eikä kostaa.

    EU:n pitäi­si luo­pua lii­al­li­suuk­sis­ta”: olen itse­kin tuo­ta miel­tä, mut­ta tuol­lai­nen puhe ilman kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä hel­pos­ti tuot­taa har­haan­joh­ta­via käsityksiä.

    Yksi esi­merk­ki EU:n tuot­ta­mas­ta lii­al­li­ses­ta sää­te­lys­tä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2016/06/26/brexit-ja-varsijousi/

  78. Tapio: Onnen­pot­ku EU-byro­kraa­teil­le ja latinomaille.

    Englan­ti on vas­tus­ta­nut EU:n muut­ta­mis­ta liit­to­val­tiok­si, mut­ta edis­tä­nyt sen kehit­tä­mis­tä vapaakauppa-alueena.

    Suo­men viral­li­nen poli­tiik­ka on ollut aina­kin tois­tai­sek­si samoil­la lin­joil­la. Brexi­tis­sä Suo­mi menet­tää mer­kit­tä­vän kumppanin.

    Ame­ri­kan Yhdys­val­lat on pors­kut­ta­nut jo yli 300 vuot­ta, mut­ta Euroo­pan Yhdys­val­lat ei voi toimia? 

    Yhdys­val­lat on todel­li­nen kult­tuu­rien sula­tusuu­ni ja ollut sitä jo sato­ja vuo­sia. Yhdys­val­tain osa­val­tiot eivät ole mitään tois­ten­sa kopioi­ta. Viral­li­nen kie­li ja valuut­ta ovat samat, mut­ta kult­tuu­re­ja ja kie­liä riit­tää vaik­ka muil­le jakaa. 

    Venä­jä­kin on liit­to­val­tio, jon­ka sisäl­lä on val­tioi­ta, jois­sa omat kult­tuu­rin­sa. Sahan tasa­val­las­sa on jopa oma presidenttinsä.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­ta­lous­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu täys­mää­räi­ses­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­je­lys­tä yhtään sen kan­nat­ta­vam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota täs­sä pyri­tään nos­ta­maan, on maa­ta­lou­del­le kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­ty­jä varal­li­suusar­vo­ja. Hyö­ty­jiä ovat kau­pun­kiin muut­ta­vat sisa­ret, joi­den perin­nön arvoa täl­lä poli­tii­kal­la pyri­tään nostamaan.

    O.S. on oikeas­sa, hyvä. Maa­ta­lous­tu­kien jakau­tu­mi­ses­sa ei myös­kään sovi unoh­taa kau­pan ja teol­li­suu­den hur­jaa osuut­ta . Maa­jus­si on täs­sä tuki­jär­jes­tel­mäs­sä ravin­to­ket­jun alin lenk­ki, jota ylem­pä­nä ole­vat riistävät.

    Kulut­ta­ja on myös­kin saman ket­jun heik­ko­ja lenk­ke­jä, maa­jus­sin kans­sa samas­sa venees­sä. Onko maa­ta­lous­tuo­tan­toon koh­dis­tu­vas­sa viha­mie­li­syy­des­sä mitään järkeä ?

  80. Olin muu­ta­ma vuo­si sit­ten kuun­te­le­mas­sa Lip­po­sen esi­tys­tä EU-kehi­tyk­ses­tä ja hän varoit­ti, että jos EUs­ta tulee pelk­kä elii­tin leik­ki­kent­tä niin se hajoaa

    Nyt tuo ennus­te on käy­mäs­sä toteen

    Myös Var­tiai­nen on samaa miel­tä, hajoa­mi­sen aloit­ti­vat juu­ri nuo häviäjät.Hänen sanan­sa kui­ten­kin pal­ja­ta­vat, että Lip­po­nen oli toi­ses­sa­kin asias­sa oikeassa.Meille on syn­ty­nyt eliit­ti, joka ajaa vain elii­tin etua ja samal­la luo­daan uut­ta luokkayhteiskuntaa

    Var­tiai­sen sanat blgil­laan kuvaa­vat elii­tin asen­net­ta http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/

    Äänes­tys­tu­los oli luuse­rien kapi­na, pro­tes­ti menes­ty­jiä vas­taan. Ja eri­tyi­ses­ti nii­den pro­tes­ti, jot­ka eivät ole pääs­seet osal­li­sik­si ete­ne­vän glo­ba­li­saa­tion hyö­dyis­tä. Eron puo­les­ta äänes­ti­vät van­hat ja vähän kou­lu­te­tut, jää­mi­sen puo­les­ta nuo­rem­mat ja parem­min kou­lu­te­tut. Eroa vas­taan äänes­ti­vät Lon­too ja monet muut suu­ret ja kan­sain­vä­li­set kau­pun­git, eron puo­les­ta Englan­nin van­ho­jen ja nyt rap­peu­tu­nei­den ja työt­tö­myy­den run­te­le­mien sydän­mai­den ihmiset.”

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­ta­lous­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu täys­mää­räi­ses­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­je­lys­tä yhtään sen kan­nat­ta­vam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota täs­sä pyri­tään nos­ta­maan, on maa­ta­lou­del­le kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­ty­jä varal­li­suusar­vo­ja. Hyö­ty­jiä ovat kau­pun­kiin muut­ta­vat sisa­ret, joi­den perin­nön arvoa täl­lä poli­tii­kal­la pyri­tään nostamaan.

    Ei se nyt aivan noin oppi­kir­jan mukaan mene. Kyl­lä se kapi­ta­li­soi­tuu mui­hin­kin tuo­tan­to­pa­nok­siin riip­puen sii­tä, mitä ja miten tue­taan. Samoin vai­ku­tus on tie­tys­ti myös tuot­ta­ja­hin­to­jen muu­tok­sil­la. EU:n CAP tie­tys­ti tukee lähes pel­käs­tään pel­to­maa­ta, joten se tuki kyl­lä kapi­ta­li­soi­tuu hyvin voi­mak­kaas­ti pel­to­maan hin­taan. Tätä ilmiö­tä ei oli­si, jos tuki koh­dis­tui­si esim. työ­pa­nok­seen. Tätä ehdot­ti alun­pe­rin CAP:n suun­nit­te­li­ja Ste­fan Tan­ger­mann. Jos­tain syys­tä sit­ten lopul­ta pää­dyt­tiin sel­lai­seen tuki­muo­toon, jota Tan­ger­mann nime­no­maan piti huonona.

  82. Aivan irral­li­se­na sivu­huo­mio­na: Sisä­mark­ki­nat eivät toi­mi ihan niin hyvin ja jous­ta­vas­ti kuin voi­si toi­voa edes kulut­ta­ja­kau­pas­sa. Sak­sa­lai­set verk­ko­kau­pat myy­vät surut­ta Suo­meen kulut­ta­jil­le pos­ti­myyn­ti­nä rei­lus­ti yli 30 000 eurol­la vuo­des­sa ja tilit­tä­vät alvit Sak­saan (ylei­nen alv 19%), ei Suo­meen kuten pitäi­si. Sak­san verot­ta­jaa ei kiin­nos­ta, Suo­men verot­ta­jal­la ei ole resurs­se­ja ruve­ta sel­vit­tä­mään ja tap­pe­le­maan. Ja suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja hyö­tyy Suo­men verot­ta­jan kustannuksella.

    Jos tämän kysy­myk­sen rat­kai­se­mi­seen oli­si EU:n tason poliit­tis­ta tah­toa, voi­si sisä­ra­jat ylit­tä­vän kulut­ta­ja­kau­pan alvit kerä­tä kes­ki­te­tys­ti ja tilit­tää ilman tur­hia mini­mi­ra­jo­ja osta­jan koti­maan mukaan. Nyky­ti­lan­ne on, että myy­jän täy­tyy rekis­te­röi­tyä erik­seen alv-vel­vol­li­sek­si jokai­seen EU-maa­han, jon­ne myy yli mini­mi­ra­jan, joka vaih­te­lee mait­tain. Har­va pie­ni tai kes­ki­suu­ri toi­mi­ja vai­vau­tuu, eri­tyi­ses­ti näis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa rekis­te­röi­ty­mäl­lä pää­see mak­sa­maan enem­män vero­ja ja vie­lä­pä ulko­maan verottajalle.

    (Paras rat­kai­su oli­si yhte­näi­nen EU-arvon­li­sä­ve­ro, sama pro­sent­ti kaik­kial­la ja tuo­tot EU:lle. Jäsen­maat kerät­köön omat vero­tu­lon­sa muis­ta läh­teis­tä. Mut­ta tämä oli­si sitä liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä, joka ei tule iki­nä onnistumaan.)

  83. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Todel­li­suu­des­sa sak­sa­lai­sil­la meni hyvin kun­han ei ollut esi­mer­kik­si kom­mu­nis­ti tai HBTQ-ihmi­nen ja piti suun­sa kiinni. 

    Sinul­la on ilmei­ses­ti var­sin eri­koi­nen käsi­tys hyvin mene­mi­ses­tä tai sit­ten et tie­dä, mitä sak­sa­lai­set koki­vat sotavuosina.

  84. Hyvä kir­joi­tus. Yti­mek­kääs­ti sel­vi­tet­ty ne asiat, joi­den suh­teen Bri­tan­nia on alta­vas­taa­jan ase­mas­sa tule­vis­sa neuvotteluissa.

    Eron peruun­tu­mi­seen en usko. Peru­mi­nen oli­si jon­kin­moi­nen val­lan­kaap­paus, jon­ka sisä­po­liit­ti­set seu­rauk­set voi­si­vat olla sel­lai­set, että Bri­tan­nia oli­si jat­kos­sa vie­lä vähem­män raken­ta­va EU-jäsen kuin tähän mennessä.

    Oma tuo­re kir­joi­tuk­se­ni EU-myyt­tei­hin liit­tyen: http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219601-kolme-eu-myyttia-tassa-totuus

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Paras kaup­pa­so­pi­mus oli­si tie­tys­ti sel­lai­nen, jos­sa 27 EU-maa­ta kes­kus­te­lee sii­tä, mit­gä elin­kei­no­na­lo­ja kukin halu­aa Bri­tan­nial­ta ottaa ja ne alat, joi­ta kukaan ei halua, sovit­tai­siin vapaan kau­pan piiriin.

    EU:n puo­lel­la neu­vot­te­li­jat eivät ole sini­sil­mäi­siä suo­ma­lai­sia vaan piin­ko­via rans­ka­lai­sia ja sak­sa­lai­sia juris­te­ja sekä hal­lin­toam­mat­ti­lai­sia. Eli läh­tö­koh­ta on suu­rin piir­tein tuo.

    Mitä kie­li­ky­sy­myk­seen tulee, niin englan­ti puto­aa pois EU-kie­lien jou­kos­ta. Englan­ti jää NATO:n tär­keim­mäk­si kie­lik­si, mut­ta hal­lin­to palaa käyt­tä­mään rans­kaa ja luon­non­tie­teet sak­saa. Tie­tees­sä englan­ti säi­lyt­tä­nee asemansa.

    Tämä kan­nat­taa ottaa huo­mioon kou­lu­jen kiel­ten­ope­tus­ta suun­ni­tel­taes­sa. Englan­ti säi­lyy tär­keä­nä kie­le­nä, mut­ta sak­san ja rans­kan mer­ki­tys kas­vaa. Jos minul­la on van­hem­pa­na mah­dol­li­suus vali­ta, ensim­mäi­nen vie­ras­kie­li on jokin muu kuin englanti.

  86. ksee: …Joten­kin on alka­nut tun­tu­maan, että jos lii­ken­ne­hank­kee­seen liit­tyy miten­kään kis­kot, niin se on joten­kin auto­maat­ti­ses­ti kan­nat­ta­va (ja jos las­kel­mia asias­ta penä­tään, niin aina­han sel­lai­set tekais­taan…) – ja jos ja kun muka­na on EU-rahaa (=joku muu mak­saa), niin han­ke­han on ilman­muu­ta pluspluskannattava.

    Joo, siis ei. Kaik­ki rai­de­hank­keet eivät ole kan­nat­ta­via. Kyse on aina koko­nai­suu­des­ta, johon kuu­luu niin len­to- kuin tieliikennelain.

    Ras­kas­ta rai­de­lii­ken­ne­jär­jes­te­miin ei ole vuo­siin raken­net­tu, pois luet­tu­na eräät suur­no­peus­rei­tit. Ne ovat kan­nat­ta­via euroop­pa­lai­sit­tain, eivät ehkä jäsen­maan tasol­la. Sen vuok­si ne sopi­vat parem­min EU:n kuin yksit­täi­sen maan hankkeeksi.

    Mal­min len­toa­se­ma ja sen yhtey­det kes­kus­taan kuu­lu­vat muu­ten samaan koko­nai­suu­teen. Hel­sin­ki tar­vit­see kak­kos­ken­tän syöttöliikenteelle.

    ksee:
    Moot­to­ri­tie kul­kee jo Tam­pe­reel­le – min­ne sitä sii­tä pidemmälle… 

    Elä­mää on Kehä III:n ulko­puo­lel­la, vaik­ka se ei soi­ja­lat­tea kuplas­sa sie­mail­les­sa sil­tä näy­tä. Nokian rip­peis­tä on apua, mut­ta kyl­lä se kan­san­tuo­te tulee jäl­leen metsistä.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­ta­lous­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu täys­mää­räi­ses­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­je­lys­tä yhtään sen kan­nat­ta­vam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota täs­sä pyri­tään nos­ta­maan, on maa­ta­lou­del­le kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­ty­jä varal­li­suusar­vo­ja. Hyö­ty­jiä ovat kau­pun­kiin muut­ta­vat sisa­ret, joi­den perin­nön arvoa täl­lä poli­tii­kal­la pyri­tään nostamaan.

    Omaa maa­ta­lout­ta tar­vi­taan jo pel­käs­tään tur­val­li­suus­po­liit­ti­sis­ta syis­tä, mut­ta nykyi­nen tuki­jär­jes­tel­män on aika kal­lis. Sveit­si ei aina­kaan aikai­sem­min tuke­nut tuo­tan­toa, vaan kykyä tuot­taa. Samal­la se toki tuot­ti hyvä­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta mak­su­ky­kyi­sil­le ja ‑haluai­sim­me asiakkaille.

    Toi­saal­ta jos Osmo tuon logiik­ka­si vie lop­puun, niin sil­lä siis tue­taan kun­ta­ta­lout­ta, kos­ka kun­nat käyt­tä­vät tont­ti­maas­ta osal­ta mono­po­li­aan ja varas­ta­vat maat. Joka tapauk­ses­sa hyö­dy­tön­tä rahan pyö­rit­tä­mis­tä vil­je­li­jän kannalta.

    En tun­ne maa­ta­lout­ta yhtä hyvin kuin kiin­teis­tö­jä. Olem­me­ko tilan­tees­sa, jos­sa ei ole hyviä ratkaisuja?

  88. Moi olen eurooppalainen,
    Asun ja olen töis­sä Hel­sin­gis­sä. Tyt­töys­tä­vä­ni on Hol­lan­nis­ta ja tapa­sim­me Skot­lan­nis­sa kun olim­me Eras­mus-vaih­dos­sa. Hol­lan­ti on yhtä tut­tu kuin Uusi­maa. Nuo­rem­pa­na kävin kou­lua Englan­nis­sa. Tava­raa olen tilan­nut verk­ko­kau­pois­ta ympä­ri Euroop­paa. Schen­gen ja euro ovat teh­neet elä­mäs­tä hel­pom­man. Tämä kaik­ki on teh­nyt elä­mäs­tä­ni pal­jon rik­kaam­man. Toi­von että monet muut­kin voi naut­tia täs­tä ja että inte­graa­tio jatkuu.

    EU ei ole pelk­kää hyvää ja Brexi­tis­tä kum­pu­aa aika mon­ta eri­lais­ta keskustelua.

  89. Pian me onnel­li­set euroih­mi­set pää­sem­me pelas­ta­maan Ita­lian pank­ke­ja. Las­ku on 100MRD vai onko 200MRD. Loh­du­tuk­sek­si voim­me ennus­taa onnet­to­muuk­sia bri­teil­le. Muis­sa­kin usko­vais­ten yhtei­söis­sä on tapa­na ennus­taa hel­ve­tin tul­ta luopioille.

  90. Tapio Pel­to­nen:

    (Paras rat­kai­su oli­si yhte­näi­nen EU-arvon­li­sä­ve­ro, sama pro­sent­ti kaik­kial­la ja tuo­tot EU:lle. Jäsen­maat kerät­köön omat vero­tu­lon­sa muis­ta läh­teis­tä. Mut­ta tämä oli­si sitä liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä, joka ei tule iki­nä onnistumaan.)

    EU:n rahoit­ta­mi­nen koko­naan arvon­li­sä­ve­rol­la oli­si val­ta­va voit­to EU:hun myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vil­le, sil­lä veros­ta tuli­si niin pie­ni. Jos Suo­mel­ta kerät­täi­siin sama sum­ma alvi­na kuin nyt kerä­tään muu­ten alvin suu­ruu­dek­si tuli­si 1.6 %. En tie­dä, mut­ta luu­len, että EU:hun arvel­laan kulu­van pal­jon enem­män rahaa. 

    Tom­pe­lo: Sinul­la on ilmei­ses­ti var­sin eri­koi­nen käsi­tys hyvin mene­mi­ses­tä tai sit­ten et tie­dä, mitä sak­sa­lai­set koki­vat sotavuosina.

    Tar­koi­tan toki aikaa ennen sotaa.

  91. TimoT: Ei se nyt aivan noin oppi­kir­jan mukaan mene. Kyl­lä se kapi­ta­li­soi­tuu mui­hin­kin tuo­tan­to­pa­nok­siin riip­puen sii­tä, mitä ja miten tuetaan. 

    Lii­tän tähän mata­lou­den tulo­ke­hi­tyk­ses­tä erin­omai­sen prof. Jyr­ki Nimen esi­tyk­sen (vaik­ka tätä ei kukaan lue­kaan, lii­an pit­kä, vie lii­kaa aikaa…)

    https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf

    Vil­je­lyn kulut ovat suu­rem­mat kuin myyn­nis­tä saa­ta­vat tulot.

  92. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ame­ri­kan Yhdys­val­lat on pors­kut­ta­nut jo yli 300 vuot­ta, mut­ta Euroo­pan Yhdys­val­lat ei voi toimia? 

    Odo­tel­laan nyt ensin raha­lii­ton ja pank­kiu­nio­nin kehit­ty­mis­tä täy­si­val­tai­sik­si ja kit­kat­to­mik­si toimijoiksi.

  93. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ame­ri­kan Yhdys­val­lat on pors­kut­ta­nut jo yli 300 vuot­ta, mut­ta Euroo­pan Yhdys­val­lat ei voi toimia? 

    Yhdys­val­lat on todel­li­nen kult­tuu­rien sula­tusuu­ni ja ollut sitä jo sato­ja vuo­sia. Yhdys­val­tain osa­val­tiot eivät ole mitään tois­ten­sa kopioi­ta. Viral­li­nen kie­li ja valuut­ta ovat samat, mut­ta kult­tuu­re­ja ja kie­liä riit­tää vaik­ka muil­le jakaa. 

    Venä­jä­kin on liit­to­val­tio, jon­ka sisäl­lä on val­tioi­ta, jois­sa omat kult­tuu­rin­sa. Sahan tasa­val­las­sa on jopa oma presidenttinsä.

    Yhtei­nen kie­li — siis käy­tän­nös­sä, ei vain viral­li­sen kors­keis­sa julis­tuk­sis­sa — kum­mas­ti nivoo kan­sa­lai­sia yhteen.

    Yhtei­sen kie­len puu­te on ollut ja tulee aina ole­maan EU-pro­jek­tin suu­rin ongel­ma vaik­ka moni mie­lel­lään muu­ta väittääkin.

    Vaik­ka huo­nos­ti puhut­tu ame­rik­ka nyt vaan on nyky­ajan lati­na (ja luul­ta­vas­ti sel­lai­se­na myös aika pit­kään pysyy), ei tämä tie­ten­kään kel­paa ylem­myy­den­tun­toi­sil­le van­ha­man­te­re­lai­sil­le (saa­ti­ka venäläisille).

    Kun itse pii­pah­dan vaik­ka­pa Parii­sis­sa niin kyl­lä olo tun­tuu ihan rehel­li­sel­tä turis­til­tä eikä Oiroop­pa­lai­sel­ta joka on vain yksin­ker­tai­ses­ti saa­pu­nut “toi­seen kotiinsa”.

    Jos sat­tuu bam­laa­maan frans­kaa niin var­mas­ti sitä hel­pom­pi on itse­ään yrit­tää juk­sa­ta, mut­ta eihän se perus­to­del­li­suus muuk­si muu­ta vaik­ka sisäinrn har­hai­suus vahvistuisikin.

    Venä­jä on — kuten kaik­ki asi­aa seu­ran­neet hyvin tie­tä­vät — auto­ri­taa­ri­nen kehi­tys­maa jos­sa mikään ei toi­mi mut­ta kaik­ki jär­jes­tyy — jos vaan rahaa ja/tai suh­tei­ta löy­tyy (ja var­sin­kin kun ymmär­tää lisä­ki pitää pään­sä kiin­ni, niin, oikeas­taan kai­kes­ta jol­la voi­si kat­soa ole­van poliit­tis­ta ulottuvuutta).

    Se, että jol­le­kin peri­fe­ria­lää­ni­tyk­sel­le sat­tuu ole­maan nimi­tet­ty nuk­kepres­sa joh­tuu vain ja ainoas­taan sii­tä, että se nyt vaan sat­tuu sopi­maan Krem­lin sil­mää­te­ke­vil­le — luul­ta­vas­ti kos­ka asial­la ei joko ole min­kään val­ta­kun­nan mer­ki­tys­tä (ja kos­ka sil­lä on muka­va demo­kraat­ti­nen klan­gi län­si­mais­sa), tai kos­ka em. jär­jes­te­ly tie­tää heil­le itsel­leen enem­män kaik­kea mate­ri­aa­lis­ta gutaa ynnä muun­lais­ta muka­va­ta erikoiskohtelua.

    USA:n suh­teen­kin oli­si hyvä kui­ten­kin muis­taa, että n€€k€rihän ei ollut vie­lä edes oikea ihmi­nen vain 50 vuot­ta sit­ten — eikä ete­läs­sä tai­da olla monin pai­koin vieläkään…

    Ame­ri­kas­sa on kyl­lä monia todel­li­suuk­sia, sii­tä olen kans­sa­si samaa miel­tä. Ongel­ma vain tah­too olla se, että kan­sa­kun­ta näyt­täi­si ole­van jakau­tu­mas­sa yhä vain insu­laa­ri­sem­piin todel­li­suus­kupliin jot­ka eivät mie­lel­lään edes yri­tä kom­mu­ni­koi­da tois­ten­sa kans­sa — toi­sin kuin vie­lä joku­nen vuo­si­kym­men sitten.

    Voi olla, että seu­raa­vien 300 vuo­den jäl­keen sel­lais­ta enti­teet­tiä kuin Ame­ri­kan Yhdys­val­lat ei enää ole edes ole­mas­sa. On ehkä Hip­pie Republic of Cali­for­nia — Per­ma­nent­ly Bank­rupt Since Wha­te­ver, man. Ja mah­dol­li­ses­ti Free­men of Texas — Kill ’em All! Flo­ricu­ba­da Supa Hap­py Para­di­se, ehkä myös.

    Itse­hän olen kan­nat­ta­nut EU:n kehi­tys­tä aidok­si liit­to­val­tiok­si since day one. Enkä vähi­ten nime­no­maan sik­si, että se ajan oloon lopet­tai­si kan­sal­lis­val­tiois­ta koh­kaa­mi­sen ikään kuin auto­maa­gi­ses­ti. Mikä siis ede­saut­tai­si ainoas­taan _ihan kaiken_ jär­ki­pe­räis­tä rat­ko­mis­ta (joi­ta­kin kon­kreet­tia esi­merk­ke­jä on lue­tel­tu myös täs­sä threa­dis­sa, esim. yhteis­tä EU-arvonlisäveroa).

    On se lie­väs­ti sanoen per­vers­siä itku­muis­tel­la vuo­des­ta toi­seen sitä miten pie­ni ja ei-ollen­kaan-fasis­miin kal­leel­laan ole­va Suo­mi tais­te­li noin 5000 vuot­ta sit­ten itsel­leen “itse­näi­syy­den” suu­rin uhrauk­sin näke­mät­tä samaan aikaan edes pien­tä ris­ti­rii­taan sii­nä, että Neu­vos­to-Suo­men jäl­keen orpo­lap­sen ase­maan jäl­leen ker­ran jää­nyt halusi välit­tö­mäs­ti hypä­tä toi­sen mel­kein yhtä arvaa­mat­to­man setä­mie­hen matkaan.

    Suo­mi ei ole kos­kaan his­to­rian­sa aika­na ollut itse­näi­nen val­tio, eikä väki­köy­hä maa joka yli­pää­tään jos­sa­kin sijait­see voi sel­lai­nen kos­kaan ollakaan.

    Vain mini­val­tiot jois­ta kukaan ei ole kiin­nos­tu­nut voi olla muu­ten­kin kuin vain muo­dol­li­ses­ti itse­näi­nen. Lähin­nä mie­leen tulee Islan­ti ynnä pis­ku­rui­set Kari­bial­la sijait­se­vat seurasaaret.

    Liit­to­val­tio­ta emme saa aikai­sek­si kos­ka useim­mat ihmi­set sat­tu­moi­sin tun­te­vat itsen­sä joten­kin syn­ty­jään erin­omai­sik­si — tai vähin­tään­kin naa­pu­ria parem­mak­si. Täl­lä men­ta­li­tee­til­la on aika vai­kea luo­da yhteis­tä arvopohjaa.

    Sii­tä huo­li­mat­ta toi­von, että jonain kau­nii­na päi­vä­nä voi­sin vie­lä saa­pua Parii­siin ja bam­la­ta rau­has­sa ame­rik­kaa ilman, että alkua­suk­kaat löi­si­vät lei­maa “igno­rant­ti­na” ame­rik­ka­lai­se­na. Tai yli­pää­tään ihmi­se­nä joka saat­tai­si olla sivis­ty­nyt, jopa haus­ka­kin, vaik­kei ole­kaan ymmär­tä­nyt syn­tyä Ranskalaiseksi. 😉

  94. Vil­le: Mikä tahan­sa lii­ken­ne­han­ke on kan­nat­ta­va, jos mak­su­ha­lui­sia käyt­tä­jiä on riit­tä­väs­ti. Useas­ti lii­ken­ne­hank­keis­ta teh­dään las­ken­nal­li­ses­ti kan­nat­ta­via mää­rit­te­le­mäl­lä mat­ka-aika­hyö­dyl­le tms. kor­kea hin­ta, vaik­ka oikeas­ti kukaan ei mak­sa tai halua mak­saa sii­tä hyö­dys­tä. Tätä tapah­tuu ihan yhtä hyvin moot­to­ri­tei­den kuin rai­deyh­teyk­sien kan­nat­ta­vuu­den arvionnissa.Raideliikenteen suu­ri etu on, että tiheäs­ti asu­te­tuil­la alueil­la se vie vähi­ten maa-aluet­ta ver­rat­tu­na mui­hin lii­ken­ne­muo­toi­hin. Tie­tys­ti jos ei ole tiheäs­ti asu­tet­tu­ja aluei­ta, rai­de­lii­ken­ne ei ole niin hyvä ratkaisu.

    Amen.

    Tosin lisäi­sin, että rai­de­lii­ken­teen toi­nen aivan kes­kei­nen etu — käyt­tä­jän näkö­kul­mas­ta — on sii­nä ettei tar­vit­se itse kes­kit­tyä lai­sin­gaan ajamiseen!

  95. Lii­an van­ha:
    Olin muu­ta­ma vuo­si sit­ten kuun­te­le­mas­sa Lip­po­sen esi­tys­tä EU-kehi­tyk­ses­tä ja hän varoit­ti, että jos EUs­ta tulee pelk­kä elii­tin leik­ki­kent­tä niin se hajoaa

    Nyt tuo ennus­te on käy­mäs­sä toteen

    Myös Var­tiai­nen on samaa miel­tä, hajoa­mi­sen aloit­ti­vat juu­ri nuo häviäjät.Hänen sanan­sa kui­ten­kin pal­ja­ta­vat, että Lip­po­nen oli toi­ses­sa­kin asias­sa oikeassa.Meille on syn­ty­nyt eliit­ti, joka ajaa­vain elii­tin etua ja samal­la luo­daan uut­ta luokkayhteiskuntaa

    Var­tiai­sen sanat blgil­laan kuvaa­vat elii­tin asen­net­ta http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/

    Äänes­tys­tu­los oli luuse­rien kapi­na, pro­tes­ti menes­ty­jiä vas­taan. Ja eri­tyi­ses­ti nii­den pro­tes­ti, jot­ka eivät ole pääs­seet osal­li­sik­si ete­ne­vän glo­ba­li­saa­tion hyö­dyis­tä. Eron puo­les­ta äänes­ti­vät van­hat ja vähän kou­lu­te­tut, jää­mi­sen puo­les­ta nuo­rem­mat ja parem­min kou­lu­te­tut. Eroa vas­taan äänes­ti­vät Lon­too ja monet muut suu­ret ja kan­sain­vä­li­set kau­pun­git, eron puo­les­ta Englan­nin van­ho­jen ja nyt rap­peu­tu­nei­den ja työt­tö­myy­den run­te­le­mien sydän­mai­den ihmiset.”

    Oli­pas hyvä ana­lyy­si Var­tiai­sel­ta, har­mi kun piti men­nä Kokoo­muk­seen eikä vihreisiin…

  96. Tapio Pel­to­nen:
    Aivan irral­li­se­na sivu­huo­mio­na: Sisä­mark­ki­nat eivät toi­mi ihan niin hyvin ja jous­ta­vas­ti kuin voi­si toi­voa edes kulut­ta­ja­kau­pas­sa. Sak­sa­lai­set verk­ko­kau­pat myy­vät surut­ta Suo­meen kulut­ta­jil­le pos­ti­myyn­ti­nä rei­lus­ti yli 30 000 eurol­la vuo­des­sa ja tilit­tä­vät alvit Sak­saan (ylei­nen alv 19%), ei Suo­meen kuten pitäisi… 

    Mik­si pitäi­si? Tuo on ter­vet­tä vero­kil­pai­lua, jos­sa on vain voit­ta­jia. Kulut­ta­ja voit­taa aina ja vähem­män ahneet maat voittavat. 

    Sinän­sä olen samaa miel­tä yhtei­ses­tä ALV-kan­nas­ta ja kes­ki­te­tys­tä arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­ta, kos­ka se vähen­tää rikol­li­suut­ta. ALV-hui­jauk­set ovat iso bis­nes, jos­sa esi­mer­kik­si kier­rä­te­tään samaa tomaat­tie­rää pit­kin ja poi­kien EU:ta.

    Suo­ma­lai­set voit­tai­si­vat tuos­sa ylei­sem­min­kin, kos­ka ALV-kan­ta oli­si nykyis­tä mata­lam­pi. Olem­me verot­ta­mas­sa itsem­me hengiltä.

    1. Hyvä aja­tus alen­taa arvon­li­sä­ve­roa. Tulon­me­ne­tys kor­va­taan lopet­ta­mal­la tei­den asfal­toin­ti ja nos­ta­mal­la ben­sii­nin verotusta?

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni Irlan­ti on jää­mäs­sä EU:n jäsen­maak­si joten englan­ti pysyy viral­li­se­na kielenä.

    Osmo, olet oikeas­sa. Englan­ti pysyy yhtä kes­kei­se­nä kie­le­nä kuin Suo­mi­kin. Rans­ka­lai­set otta­vat taa­tus­ti kai­ken ilon irti muutoksesta. 🙂

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvä aja­tus alen­taa arvon­li­sä­ve­roa. Tulon­me­ne­tys kor­va­taan lopet­ta­mal­la tei­den asfal­toin­ti ja nos­ta­mal­la ben­sii­nin verotusta? 

    Yli 70 % yhteis­kun­tam­me menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­mas mer­ki­tyk­sel­li­nen erä on kou­lu­tus. Vain sosi­aa­li- ja ter­veys­me­noi­hin teh­dyt leik­kauk­set voi­vat pelas­taa Suomen.

  99. Lii­an van­ha:
    Myös Var­tiai­nen on samaa miel­tä, hajoa­mi­sen aloit­ti­vat juu­ri nuo häviäjät.Hänen sanan­sa kui­ten­kin pal­ja­ta­vat, että Lip­po­nen oli toi­ses­sa­kin asias­sa oikeassa.Meille on syn­ty­nyt eliit­ti, joka ajaa­vain elii­tin etua ja samal­la luo­daan uut­ta luokkayhteiskuntaa 

    Täs­sä tul­laan sel­lai­seen­kin kysy­myk­seen, että mitä var­ten näil­lä ns. “häviä­jil­lä” pitäi­si olla oikeut­ta päät­tää ns. “elii­tin” (kou­lu­te­tut kau­pun­ki­lai­set) asiois­ta lain­kaan? Libe­raa­li läh­tö­koh­ta on aut­taa vai­keuk­siin jou­tu­nut­ta, mut­ta taa­ta kaik­kien, myös elii­tin, vapaudet.

    Rau­ta­lan­gas­ta vään­täen: Mik­si kivi­hii­li­kai­vok­sen lak­kaut­ta­mi­ses­ta masen­tu­neen kai­vo­syh­dys­kun­nan pitäi­si pääs­tä mää­rää­mään sii­tä, saa­vat­ko kou­lu­te­tut kau­pun­ki­lai­set muut­taa työ­paik­ko­jen­sa peräs­sä maas­ta toi­seen tai men­nä nai­mi­siin kun­kin oman suku­puo­li­sen suun­tau­tu­mi­sen mukaan?

    Mil­loin­ka­han jon­kun EU-maan tai muun popu­lis­ti­po­lii­tik­ko (lue: fasis­ti) kek­sii jär­jes­tää kan­sa­nää­nes­tyk­sen sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen ase­mas­ta — tai Parii­sin ilmastosopimuksesta?

  100. Austrian: Oli­pas hyvä ana­lyy­si Var­tiai­sel­ta, har­mi kun piti men­nä Kokoo­muk­seen eikä vihreisiin…

    Kum­pi­kin puo­lue ajaa EUn hajalle

  101. Lii­an van­ha:
    Var­tiai­sen sanat blgil­laan kuvaa­vat elii­tin asen­net­ta http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/

    Äänes­tys­tu­los oli luuse­rien kapi­na, pro­tes­ti menes­ty­jiä vas­taan. Ja eri­tyi­ses­ti nii­den pro­tes­ti, jot­ka eivät ole pääs­seet osal­li­sik­si ete­ne­vän glo­ba­li­saa­tion hyö­dyis­tä. Eron puo­les­ta äänes­ti­vät van­hat ja vähän kou­lu­te­tut, jää­mi­sen puo­les­ta nuo­rem­mat ja parem­min kou­lu­te­tut. Eroa vas­taan äänes­ti­vät Lon­too ja monet muut suu­ret ja kan­sain­vä­li­set kau­pun­git, eron puo­les­ta Englan­nin van­ho­jen ja nyt rap­peu­tu­nei­den ja työt­tö­myy­den run­te­le­mien sydän­mai­den ihmiset.” 

    Tuo Var­tiai­sen blo­gi­kir­joi­tus on kovaa asi­aa ja kan­nat­taa lukea koko­naan. Glo­ba­li­saa­tio, inter­net ja auto­ma­ti­saa­tio ovat luo­neet maa­il­maan mil­jar­deil­le aiem­min köy­hil­le ihmi­sil­le kes­ki­luo­kan elin­ta­son, voit­ta­jat ovat nyt kehit­ty­vien mai­den keskiluokkaa. 

    Toi­saal­ta rik­kais­sa mais­sa on syn­ty­nyt koko ajan suu­rem­pi luuse­rien armei­ja, joka pär­jää yhä huo­nom­min työ­mark­ki­noi­den kove­ne­vas­sa kil­pai­lus­sa, se ei pär­jää maan sisäl­lä eikä kan­sain­vä­li­ses­ti. Aikai­sem­min tuol­le alem­mal­le kes­ki­luo­kal­le löy­tyi töi­tä esi­mer­kik­si teh­tais­sa, kai­vok­sis­sa, konei­den kor­jaa­ji­na, kone­kir­joit­ta­ji­na, puhe­lin­pal­ve­luis­sa, kadun­la­kai­si­joi­na, pos­tin­kan­ta­ji­na tai lähet­tei­nä. Tuol­lai­set teh­tä­vät on auto­maa­tio, inter­net ja glo­ba­li­saa­tio pit­käl­ti syö­nyt ja tilal­le on tul­lut pie­ni­palk­kai­sia pal­ve­lua­lan työ­paik­ko­ja, siel­lä mis­sä nii­tä on tullut.

    Nyt sit­ten tuo epä­toi­voi­nen luuse­riar­mei­ja on alka­nut kapi­noi­da mil­loin mitä­kin vas­taan. EU kel­paa hyvin koh­teek­si. Taus­tal­la lie­nee kai­puu 1960–80-luvun tulon­ja­koon ja täys­työl­li­syy­teen. Kai­puu ymmär­ret­tä­vä, mut­ta tavoit­teen saa­vut­ta­mi­nen todel­la haas­ta­vaa. Men­nei­syy­den työ­voi­ma­ra­ken­teen palaut­ta­mi­nen nimit­täin vaa­tii tuo­tan­non, vaih­dan­nan ja tie­don­ku­lun palaut­ta­mis­ta his­to­rial­li­sel­le tasolle. 

    Ihmis­ten, tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen pysäyt­tä­mi­nen rajoil­le ei tuo­hon kyl­lä alkuun­kaan rii­tä. Inter­ne­tin sul­ke­mi­nen, tie­to­verk­ko­jen kiel­tä­mi­nen ja auto­maat­tis­ten konei­den tuhoa­mi­nen oli­si jo tehok­kaam­paa. Onkin pie­ni ihme, ettei kukaan puo­li­va­ka­vas­ti otet­ta­va popu­lis­ti­po­lii­tik­ko vie­lä aja tek­no­lo­gian ja tie­don­ku­lun palaut­ta­mis­ta van­ho­jen hyvin aiko­jen tasol­le, tuol­le­kin aat­teel­le oli­si var­maan löy­det­tä­vis­sä poliit­tis­ta kannatusta.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni Irlan­ti on jää­mäs­sä EU:n jäsen­maak­si joten englan­ti pysyy viral­li­se­na kielenä.

    Juu, pait­si kuu­le­man mukaan Irlan­ti on ilmoit­ta­nut EUs­sa viral­li­sek­si kie­lek­seen vain iirin.

  103. eemil:
    Vil­je­lyn kulut ovat suu­rem­mat kuin myyn­nis­tä saa­ta­vat tulot. 

    Eli täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti maan­vil­je­li­jät tuhoa­vat mui­den suo­ma­lais­ten aikaan­saa­maa hyvinvointia. 

    Suo­ma­lais­ten hyvin­voin­ti para­ni­si ja varal­li­suus kas­vai­si, jos täl­lai­nen toi­mia­la ajet­tai­siin mitä pikimm­mi­ten alas.

  104. tee­mu: “Bri­tit voi­vat tie­tys­ti val­mis­taa omaan käyt­töön­sä omien nor­mien­sa mukai­sia tuot­tei­ta ja EU:n mark­ki­noil­le tois­ta sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei oli­si pää­syä brittimarkkinoille.”

    Jo nyky­ään EU-aika­na hei­dän mark­ki­noil­la autois­sa on rat­ti eri puo­lel­la kuin mantereella. 

    Kyse lie­nee lähin­nä ohjaus­vä­li­nei­den meka­nii­kan siir­tä­mi­ses­tä auton toi­sel­le puo­lel­le ja sisä­osan muo­vio­sien vaih­ta­mi­ses­ta. Onhan sii­nä hie­man yli­mää­räis­tä työ­tä, mut­ta koko auton arvoon ver­rat­taes­sa puhu­taan rahal­li­ses­ti pie­nis­tä summista.

    Rol­le: Eri­tyi­ses­ti tur­hien sään­nös­ten ehdot­ta­ja­na kun­nos­tau­tuu demo­kra­tian irvi­ku­va, EUn par­la­ment­ti, joka koos­tuu 600+ todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nees­ta besserwisseristä. 

    Toi­saal­ta par­la­ment­ti (eikä vaik­ka­pa komis­sio tai kan­sal­li­set hal­li­tuk­set) on juu­ri se elin, joka esi­mer­kik­si torp­pa­si ACTAn ja toi­vot­ta­vas­ti torp­paa myös TTIP:n ja CETA:n. Nuo jos mit­kä ovat sitä tur­haa ja ihmis­vas­tais­ta kan­sain­vä­li­sen elii­tin tuot­ta­maa epä­de­mo­kraat­tis­ta val­lan­käyt­töä ja säätelyä.

    Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Todel­li­suu­des­sa jär­jes­tel­män toi­min­ta perus­tuu täy­sin sii­hen, että vakiin­tu­nei­ta käy­tän­tö­jä nou­da­te­taan eikä tiet­ty­jä perus­tus­lain­omai­sia taval­li­sia lake­ja (esim. Judicia­ry Act vuo­del­ta 1789) muuteta. 

    Perus­tus­la­ki on kyl­lä lyhyt ja var­sin sel­vä, mut­ta tapa­oi­keus muut­taa hyvät­kin tar­ken­ta­vat lait ja ase­tuk­set ajan myö­tä jär­jet­tö­mäk­si seka­sot­kuk­si ja hius­ten­hal­ko­mi­sek­si. Lisäk­si se pakot­taa ne jo alku­jaan moni­mut­kai­sik­si, jot­ta tapa­oi­keu­den vai­ku­tus­ta voi­daan ohja­ta ja enna­koi­da. Asi­aa ei auta uskon­nol­li­nen suh­tau­tu­mi­nen perustuslakiin.

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni Irlan­ti on jää­mäs­sä EU:n jäsen­maak­si joten englan­ti pysyy viral­li­se­na kielenä.

    Näis­sä spe­ku­laa­tiois­sa on kyse sii­tä, että jokai­nen EU-maa saa ilmoit­taa vain yhden viral­li­sen kie­len ja Irlan­ti on ilmoit­ta­nut iirin (Irlan­nin gae­lin). http://www.politico.eu/article/english-will-not-be-an-official-eu-language-after-brexit-senior-mep/

    Eikö­hän englan­ti edel­leen jat­kui­si EU:n lin­gua franca­na, mut­ta kaik­kia asia­kir­jo­ja ei enää jul­kais­tai­si englanniksi.

  106. Ennus­te EU:n lähitulevaisuudesta:

    - Ita­lia tukee pank­ke­jaan val­tion varois­ta ja EU tyy­tyy heris­tä­mään sormea

    - Espan­ja ja Por­tu­ga­li jat­ka­vat ali­jää­mä­sään­tö­jen rik­ko­mis­ta ja näyt­tä­vät komis­sion nuh­te­luil­le keskisormea

    - Kreik­ka alkaa pul­li­koi­maan EU-ohjaus­ta vas­taan “mik­si me, jos ei noikaan”

    - Kukaan ei halua täyt­tää UK:n net­to­mak­su­jen jät­tä­mää auk­koa EUn bud­je­tis­sa — eikä kukaan myös­kään halua kar­sia tai sääs­tää mis­tään (var­sin­kaan nel­jä edel­lä­mai­nit­tua maata)

    - Popu­lis­tit saa­vat vaa­li­voit­to­ja toi­sen­sa perään jäl­jel­le­jää­neis­sä jäsen­mais­sa ja pää­se­vät vähin­tään­kin vaa’an­kie­lia­se­maan -> kan­sal­li­nen pää­tök­sen teko hal­vaan­tuu -> mihin­kään uudis­tuk­siin ei jää mahdollisuuksia

    Onnea vaan yri­tyk­sil­le uudis­taa ja tehos­taa unionia…

  107. Kal­le: Yli 70 % yhteis­kun­tam­me menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­mas mer­ki­tyk­sel­li­nen erä on kou­lu­tus. Vain sosi­aa­li- ja ter­veys­me­noi­hin teh­dyt leik­kauk­set voi­vat pelas­taa Suomen.

    Sekä sosi­aa­li- ter­veys- että kou­lu­tus­sek­to­rit ovat Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti aivan huip­pu­luok­kaa panos/tuotos suh­det­ta las­ket­taes­sa. Toki ikään­ty­vä väes­tö aiheut­taa suu­ren kuor­man kan­san­ta­lou­del­le, mut­ta ei se sii­tä leik­kaa­mal­la mihin­kään muu­tu, ellei tar­koi­tuk­se­na ole jon­kin­lai­nen huol­to­suh­teen paran­ta­mi­nen heit­teil­le­jä­tön ja nään­nyt­tä­mi­sen kautta. 

    Ongel­ma ei ole vero­tuk­sen suu­ruus. Ongel­ma on se, miten verot mää­räy­ty­vät: jokai­nen vero on aina nega­tii­vi­nen kan­nus­te vero­tet­ta­val­le koh­teel­le, ja täl­lä het­kel­lä vero­tus koh­dis­tuu pää­osin työn teke­mi­seen ja arvon­li­sän tuot­ta­mi­seen. Eli juu­ri nii­hin asioi­hin, mitä pitäi­si teh­dä enem­män jot­ta van­huk­set­kin sai­si­vat elää ihmi­sar­vois­ta elämää.

    Ansio­tu­loa tai arvon­li­sää parem­pi vero­tuk­sen mää­räy­ty­mis­pe­rus­te oli­si hen­ki­lö­koh­tai­nen omai­suus. Varak­kail­la on jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti enem­män varaa mak­saa vero­ja kuin varat­to­mil­la, ja jos joku erit­täin kova­tu­loi­nen veron­vält­te­lyn toi­vos­sa kulut­tai­si kaik­ki rahan­sa sääs­tä­mi­sen sijaan niin sehän oli­si kan­san­ta­lou­den ja työl­li­syy­den kan­nal­ta vain älyt­tö­män hyvä asia.

  108. Pet­te­ri: Ihmis­ten, tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen pysäyt­tä­mi­nen rajoil­le ei tuo­hon kyl­lä alkuun­kaan rii­tä. Inter­ne­tin sul­ke­mi­nen, tie­to­verk­ko­jen kiel­tä­mi­nen ja auto­maat­tis­ten konei­den tuhoa­mi­nen oli­si jo tehok­kaam­paa. Onkin pie­ni ihme, ettei kukaan puo­li­va­ka­vas­ti otet­ta­va popu­lis­ti­po­lii­tik­ko vie­lä aja tek­no­lo­gian ja tie­don­ku­lun palaut­ta­mis­ta van­ho­jen hyvin aiko­jen tasol­le, tuol­le­kin aat­teel­le oli­si var­maan löy­det­tä­vis­sä poliit­tis­ta kannatusta.

    Eihän Inter­ne­tin kiel­tä­mi­seen tar­vi­ta mitään popu­lis­te­ja — ihan val­ta­vir­ran rans­ka­lais­po­lii­tik­ko riit­tää. Rans­ka­lai­set­han näke­vät mär­kiä unia sii­tä, että kaik­ki epä­rans­ka­lai­nen “saas­ta” voi­tai­siin sul­kea maan rajo­jen ulko­puo­lel­le ja että ihmi­set kulut­tai­si­vat vain puh­das­ta rans­ka­lais­ta viihdettä.

    Täl­tä osin on siis aika taat­tua, että täs­sä­kin asias­sa EU-sää­te­ly tulee mene­mään rei­sil­le ja tekee Euroo­pas­ta yhä enem­män digi­taa­li­sen taka­pa­ju­lan. Oirei­ta täs­sä on havait­ta­vis­sa mm. poh­jois­mais­ten sää­te­ly­vi­ran­omais­ten tuo­rees­sa kannanotossa:

    TiVi: Viran­omai­set otti­vat kan­taa Netflixin puo­les­ta – kehot­ta­vat varovaisuteen

    Samaa näkee mm. Übe­rin ja Airbnb:n tapauk­sis­sa — sen sijaan, että eliit­ti miet­ti­si mitä hyö­tyä tämän kal­tai­sis­ta uusis­ta pal­ve­luis­ta voi­si olla tai miten vas­taa­via syn­tyi­si Euroo­pan sisäl­lä, reak­tio on kiel­tä­mi­nen ja van­ho­jen elin­kei­no­jen suojelu.

    Edel­leen­kin voi­si kysyä kai­kil­ta sisä­mark­ki­noi­den heh­kut­ta­jil­ta, että mis­sä ihmees­sä ne EU:n digi­taa­li­set sisä­mark­ki­nat oikein luuraavat.

  109. ij: Täs­sä tul­laan sel­lai­seen­kin kysy­myk­seen, että mitä var­ten näil­lä ns. “häviä­jil­lä” pitäi­si olla oikeut­ta päät­tää ns. “elii­tin” (kou­lu­te­tut kau­pun­ki­lai­set) asiois­ta lain­kaan? Libe­raa­li läh­tö­koh­ta on aut­taa vai­keuk­siin jou­tu­nut­ta, mut­ta taa­ta kaik­kien, myös elii­tin, vapaudet.

    Ihan pie­ne­nä vink­ki­nä — myös kos­mo­po­lii­tit libe­raa­lit kou­lu­te­tut kau­pun­ki­lai­set voi­vat vas­tus­taa EU:ta — tai aina­kin sitä kehi­tys­tä min­kä näyt­tää joh­ta­van vää­jää­mät­tä liit­to­val­tioon. Kes­kus­te­lun pola­ri­soi­mi­nen ase­tel­maan “perä­met­sien puna­nis­ka­jun­tit” vs. “sivis­ty­neet kau­pun­ki­lai­set puna­vii­nin lipit­tä­jät” ei edis­tä kes­kus­te­lua mihinkään.

    Aivan hyvin voi­si EU:n kan­nat­ta­jia mär­kä­kor­vik­si, joi­den EUhun koh­dis­ta­mat toi­veet eivät ole vie­lä ker­taa­kaan kerin­neet romah­ta­maan — tai loi­se­lii­tik­si, joka elää vain ja ainoas­taan EU-sää­te­lyn ansios­ta ja jon­ka “asian­tun­ti­ja­työ” on kan­san­ta­lou­del­le vähin­tään­kin tur­haa ellei perä­ti haitallista.

  110. Sylt­ty: Eli täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti maan­vil­je­li­jät tuhoa­vat mui­den suo­ma­lais­ten aikaan­saa­maa hyvinvointia. 

    Enpä nyt viit­si läh­teä syl­tyn pro­voon, mut­ta miten me tuhoam­me suo­ma­lais­ten hyvin­voin­nin kun myym­me tuot­teem­me teil­le polkuhintaan?

    Kes­ki­ver­to maa­jus­sin yrit­tä­jä­tu­lo vil­jan­vil­je­ly­ti­lal­la on 2300 euroa /v. Siis vuo­des­sa ei kuu­kau­des­sa kuten palkansaajilla.

    Miten täl­lai­nen vuo­si­tu­lo tuho­aa suo­ma­lais­ten pal­kan­saa­jien hyvinvoinnin ?

    1. Eemil, sano­mat­ta mitään sii­tä onko maa­ta­lous kan­nat­ta­vaa vai ei, maan­vil­je­li­jän yrit­tä­jä tulo (se mis­tä mak­se­taan tulo­ve­roa) on maa­ti­lan voit­to vähen­net­ty­nä pää­oma­tu­lok­si las­ke­tul­la osuu­del­la, joka on KAHDEKSAN PROSENTTIA tilan pää­oma-arvos­ta. On suo­ras­taan ihme, että yrit­tä­jä­tu­lo näin las­ket­tu­na on yli­pään­sä positiivinen.

  111. Kal­le: Tämä kan­nat­taa ottaa huo­mioon kou­lu­jen kiel­ten­ope­tus­ta suun­ni­tel­taes­sa. Englan­ti säi­lyy tär­keä­nä kie­le­nä, mut­ta sak­san ja rans­kan mer­ki­tys kas­vaa. Jos minul­la on van­hem­pa­na mah­dol­li­suus vali­ta, ensim­mäi­nen vie­ras­kie­li on jokin muu kuin englanti.

    Tär­kein­tä oli­si, että oppi­laat yhdes­sä huol­ta­jien­sa kans­sa sai­si­vat vali­ta kak­si tai useam­man kiel­tä vapaas­ti kou­lun tar­jon­nas­ta. Har­mil­li­ses­ti Suo­men val­tio ampuu täl­lä het­kel­lä itse­ään jal­kaan mää­rää­mäl­lä vähin­tään yhden kie­len ole­van ruotsi.

  112. Sylt­ty: Eli täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti maan­vil­je­li­jät tuhoa­vat mui­den suo­ma­lais­ten aikaan­saa­maa hyvinvointia. 

    Suo­ma­lais­ten hyvin­voin­ti para­ni­si ja varal­li­suus kas­vai­si, jos täl­lai­nen toi­mia­la ajet­tai­siin mitä pikimm­mi­ten alas. 

    Saman­lai­nen hyvin­voin­nin kas­vu saa­tai­siin puo­lus­tus­voi­mat lak­kaut­ta­mal­la. Huo­maat­ko nyt, että ana­lyy­sis­tä­si puut­tuu yksi dimensio?

  113. Näin toi­mi­vat EU:n “sisä­mark­ki­nat”:

    KL: Verk­ko­kau­pat pahas­sa pulas­sa myyn­ti­kiel­to­jen kanssa

    Sak­sa­lai­sen verk­ko­kaup­payh­dis­tyk­sen BVOH:n tuo­reen sel­vi­tyk­sen mukaan tuo­te­merk­kien myyn­ti­ra­joi­tuk­set aja­vat pie­niä ja kes­ki­suu­ria euroop­pa­lai­sia verk­ko­kaup­po­ja talou­del­li­siin vai­keuk­siin ja irtisanomisiin.

    Yli 10 000 euroop­pa­lais­ta verk­ko­kaup­paa arvioi jou­tu­van­sa vähen­tä­mään hen­ki­lö­kun­taa tai nii­tä uhkaa mak­su­ky­vyt­tö­myys, ker­too sak­sa­lais­ten verk­ko­kaup­po­jen yhteis­jär­jes­tö BVOH:n tiis­tai­na jul­kai­se­ma sel­vi­tys. Jär­jes­tön mukaan syy­nä on se, että tuot­ta­jat ja tuo­te­merk­kien omis­ta­jat rajoit­ta­vat tuot­tei­den myyn­tiä verkossa.

  114. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näis­sä spe­ku­laa­tiois­sa on kyse sii­tä, että jokai­nen EU-maa saa ilmoit­taa vain yhden viral­li­sen kie­len ja Irlan­ti on ilmoit­ta­nut iirin (Irlan­nin gaelin).

    Eikö­hän englan­ti edel­leen jat­kui­si EU:n lin­gua franca­na, mut­ta kaik­kia asia­kir­jo­ja ei enää jul­kais­tai­si englanniksi. 

    Eikö­hän Irlan­ti muu­ta ilmoi­tuk­sen­sa Englan­nik­si, kun Iiriä ei puhu pal­jon kukaan.

    Mitä EU:n doku­ment­tei­hin tulee, Englan­ti on ainoa kie­li, jota käy­tän­nös­sä kaik­ki EU:ssa toi­mi­vat osaa­vat, kyl­lä pien­ten mai­den (Suo­mi, Ruot­si, Tans­ka, Hol­lan­ti, Bel­gia, Slo­ve­nia, Viro, Lat­via, Liet­tua, Puo­la, Tsek­ki, Slo­va­kia, Kreik­ka) äänillä
    Englan­ti pysyy EU:n ykkös­kie­le­nä ja tus­kin Sak­sa­lai­set ja Itä­val­ta­lai­set­kaan halua­vat var­si­nai­ses­ti toi­mia Rans­kak­si. Pal­jon melua tyhjästä.

    1. Ker­too kyl­lä jotain EU:sta, että Irlan­ti on voi­nut ilmoit­taa käy­tän­nös­sä kuol­leen kie­len EU:n viral­li­sek­si kie­lek­si. SE mak­saa vähin­tään­kin sato­ja mil­joo­nia euro­ja eikä hyö­ty­jiä ole lainkaan.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­too kyl­lä jotain EU:sta, että Irlan­ti on voi­nut ilmoit­taa käy­tän­nös­sä kuol­leen kie­len EU:n viral­li­sek­si kie­lek­si. SE mak­saa vähin­tään­kin sato­ja mil­joo­nia euro­ja eikä hyö­ty­jiä ole lainkaan.

    Jos Irlan­ti esit­tää pakol­li­sen tar­jous­kil­pai­lun ehdot viral­li­sel­la kie­lel­lään, on mah­dol­lis­ta, että mui­den mai­den pal­ve­lun­tar­joa­jat jää­vät ulko­puo­lel­le ja irlan­ti­lai­set yri­tyk­set voittavat.

  116. eemil: Enpä nyt viit­si läh­teä syl­tyn pro­voon, mut­ta miten me tuhoam­me suo­ma­lais­ten hyvin­voin­nin kun myym­me tuot­teem­me teil­le polkuhintaan?

    Kes­ki­ver­to maa­jus­sin yrit­tä­jä­tu­lo vil­jan­vil­je­ly­ti­lal­la on 2300 euroa /v. Siis vuo­des­sa ei kuu­kau­des­sa kuten palkansaajilla.

    Miten täl­lai­nen vuo­si­tu­lo tuho­aa suo­ma­lais­ten pal­kan­saa­jien hyvinvoinnin ? 

    Ja saman hen­ki­lön pääomatulo?

  117. On totaa­li­sen absur­dia, että ihan suo­ma­lai­nen LUKE:n tut­ki­ja sanoo jul­ki­ses­ti, että maa­ta­lous­tu­ki ei ole hänen mukaan­sa ongel­ma, kos­ka sen mak­saa veron­mak­sa­ja, eikä kuluttaja.

    Tosin nime­no­maan se kulut­ta­ja mak­saa ruu­as­taan ensin kau­pan kas­sal­la ja sit­ten vie­lä vero­tuk­ses­sa toi­sen kerran.

    Jos maa­ta­lous­tuet jae­taan tasan jokais­ta suo­ma­lais­ta työl­lis­tä koh­den, niin sum­ma on jotain tuhan­nen euron luok­kaa vuo­des­sa per nuppi.

    Se oli­si val­tiol­le ja veron­mak­sa­jil­le eli kulut­ta­jil­le väli­tön kah­den mil­jar­din euron sääs­tö, jos maa­ta­lous­tuis­ta luo­vut­tai­siin. Vaik­ka jokai­nen suo­ma­lai­nen maan­vil­je­li­jä jou­tui­si perus­päi­vä­ra­hal­le, niin se oli­si sil­ti vähem­män kuin mitä maa­ta­lous­tu­kiin menee. Eikä niin kävi­si, kos­ka kysyn­tää suo­ma­lai­sel­le ruu­al­le on jon­kin verran.

    Useim­mi­ten juu­ri he, jot­ka eni­ten paa­saa­vat suo­ma­lai­ses­ta ruu­as­ta ja vas­tus­ta­vat EU:ta, osta­vat kui­ten­kin kau­pas­ta hal­vin­ta mah­dol­lis­ta ruo­kaa, joka toden­nä­köi­sim­min ei ole Suomesta. 

    Maa­ta­lou­den kan­nat­ta­mat­to­muuson­gel­ma on oikeas­ti kan­sal­li­nen häpeä ja ongel­ma, kos­ka sii­nä huka­taan kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten elä­mä täy­sin turhaan. 

    Suo­mes­sa voi­si olla kär­ki­hank­kee­na se, että suo­ma­lai­set vii­saat päät lyö­täi­siin yhteen ja tavoit­teek­si ase­tet­tai­siin maa­ta­lou­den ter­veh­dyt­tä­mi­nen. Se jos mikä oli­si kil­pai­lu­ky­ky­loik­ka: maa jos­sa maa­ta­lous pär­jää ilman tukiaisia.

    Suo­ma­lai­nen ruo­ka on laa­du­kas­ta, mut­ta ne iäni­kui­set tuo­te­mer­kit eivät nyt vält­tä­mät­tä lyö itse­ään läpi Euroo­pas­sa tai Aasias­sa. Mark­ki­na­tut­ki­mus­ta tar­vit­tai­siin ja pal­jon. Myös isla­mi­lai­set val­tiot ovat suu­ri markkina-alue.

    Täs­tä pääs­tää­kin myös sii­hen metsäteollisuuteen. 

    Suo­mes­sa on laa­du­kas­ta raa­ka-ainet­ta maa- ja met­sä­teol­li­suu­teen ja pal­jon kum­pia­kin rah­da­taan maa­il­mal­le bulk­ki­na. Kun pitäi­si kui­ten­kin jat­ko­ja­los­taa nii­tä tuot­tei­ta, joi­den arvo on kor­keam­pi ja vas­ta sit­ten vie­dä nii­tä maailmalle.

    Tuot­teen kehit­tä­jän ei tar­vit­se olla suo­ma­lai­nen, vaan hei­tä voi­daan rek­ry­toi­da kohdemaista. 

    Esi­mer­kik­si pien­ta­lot. Suo­ma­lai­nen pien­ta­lo kel­paa kyl­lä suo­ma­lai­sel­le ja ruot­sa­lai­sel­le, mut­ta tus­kin­pa egyp­ti­läi­sel­le tai marok­ko­lai­sel­le. Siel­lä tava­taan raken­taa talo siten, että sii­nä on muu­rit ja sisä­pi­ha. Pin­ta-ala muu­rei­neen ei juu­ri eroa hulp­peas­ta suo­ma­lai­ses­ta talosta. 

    Mik­si ei siis tuot­teis­te­ta suo­ma­lais­ta puu­ta­loa, jon­ka voi asen­taa ara­bia­lai­seen lähi­öön, betonimuureihin?

    Moni tun­tuu luu­le­van, että mark­ki­noin­nis­sa ainoa rat­kais­ta­va ongel­ma on mai­nos­ta­mi­nen, kun sitä­kin tär­keäm­pää on löy­tää oikean­lai­nen tuo­te oikeil­le kuluttajille. 

    Minä väi­tän, että maa- ja met­sä­ta­lous saa­daan toi­mi­maan ilman tukiaisia.

  118. eemil: Enpä nyt viit­si läh­teä syl­tyn pro­voon, mut­ta miten me tuhoam­me suo­ma­lais­ten hyvin­voin­nin kun myym­me tuot­teem­me teil­le polkuhintaan?

    Juu­ri siten, eli kar­ri­koi­den sanot­tu­na han­kit­te val­tion rahoil­la kal­lii­ta väli­pa­nok­sia, jois­ta sit­ten kei­tät­te kasaan arvo­ton­ta moskaa.

    Täy­sin vas­taa­va esi­merk­ki oli­si, jos jokin saha val­mis­tai­si höy­lät­tyä lank­kua käy­tet­tä­väk­si voi­ma­lai­tos­ten polt­toai­nee­na. Jokai­nen ymmär­tää että sii­nä tuho­taan hyvin­voin­tia, kun käy­te­tään pal­jon vai­vaa lop­pu­tuot­tee­seen joka pol­te­taan. Tuot­tees­ta saa­daan siis vähem­män rahaa mitä sen val­mis­ta­mi­seen on kulu­nut. Maa­ta­lou­des­sa on juu­ri täl­lai­nen tilan­ne. Lop­pu­tuo­te mak­saa vähem­män kuin sen aikaan­saa­mi­seen käy­tet­ty aika, vai­va, polt­toai­ne, trak­to­rit yms.

    Kes­ki­ver­to maa­jus­sin yrit­tä­jä­tu­lo vil­jan­vil­je­ly­ti­lal­la on 2300 euroa /v. Siis vuo­des­sa ei kuu­kau­des­sa kuten palkansaajilla.

    Osmo kuit­ta­si­kin jo tuon pöl­hö­las­kel­man aivan järjettömänä.

    Miten täl­lai­nen vuo­si­tu­lo tuho­aa suo­ma­lais­ten pal­kan­saa­jien hyvinvoinnin ?

    Jokai­nen ihmi­nen, jol­la on vähän­kin jär­keä pääs­sä, voi pää­tel­lä ettei maa­jus­sin tulo voi olla 200 e/kk tai he kuo­li­si­vat nälkään.

  119. R. V.: Saman­lai­nen hyvin­voin­nin kas­vu saa­tai­siin puo­lus­tus­voi­mat lak­kaut­ta­mal­la. Huo­maat­ko nyt, että ana­lyy­sis­tä­si puut­tuu yksi dimensio?

    Ei puut­tu­nut.

    Huol­to­var­muus on vain nät­ti perus­te­lu mil­jaar­dien tuil­le, mut­ta se ei oikeas­ti ole nii­den tar­koi­tus. Jos oli­si, niin mik­si ihmees­sä me tuem­me kurk­ku­jen ja tomaat­tien kas­vat­ta­mis­ta kes­kel­lä tal­vea? Onko sel­lai­nen huol­to­var­muu­den kan­nal­ta tär­ke­ää? Tai kar­ja­ta­lous? Ehkä jos­tain nau­dan sisä­fi­lees­tä­kin voi­si tin­kiä sii­nä vai­hees­sa kun tai­vaal­ta sate­lee pommeja.

    Entä­päs leik­ko­ku­kat? Voi­ko nii­tä­kin syö­dä vai onko tar­koi­tuk­se­na var­mis­taa, että san­ka­ri­hau­doil­le riit­tää kuk­kia? ( http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/kasvihuonetuotannon_tuki.aspx )

    Tai mik­si ihmees­sä tue­taan soke­ri­juu­rik­kai­den kas­vat­ta­mis­ta? Soke­ri säi­lyy lhes ikui­ses­ti, eikö oli­si pal­jon vii­saam­paa säi­löä sitä vaik­ka­pa 10v tar­peen ver­ran niin ei krii­siai­koi­na kului­si polt­toai­net­ta sen viljelyyn?

  120. Mihin perus­tuu väi­te, että Nor­ja mak­saa nyt lähes yhtä pal­jon kuin se mak­sai­si EU:n jäse­ne­nä? Toi­sen läh­teen mukaan Nor­jan EU-jäsen­mak­su oli­si noin kak­sin­ker­tai­nen Suo­men jäsen­mak­suun ver­rat­tu­na, siis noin 3,5 mil­jar­dia, kun Nor­ja mak­saa nyt noin 400 miljoonaa.

    1. Alku­pa­la.
      Sor­ry epä­täs­mäl­li­syys. Piti puhua net­to­mak­sus­ta. Nor­ja ei tien­kään saa esim. EU:n maa­ta­lous­tu­kia eikä myös­kään mak­sa niis­tä mitään.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eemil, sano­mat­ta mitään sii­tä onko maa­ta­lous kan­nat­ta­vaa vai ei, maan­vil­je­li­jän yrit­tä­jä tulo (se mis­tä mak­se­taan tulo­ve­roa) on maa­ti­lan voit­to vähen­net­ty­nä pää­oma­tu­lok­si las­ke­tul­la osuu­del­la, joka on KAHDEKSAN PROSENTTIA tilan pää­oma-arvos­ta. On suo­ras­taan ihme, että yrit­tä­jä­tu­lo näin las­ket­tu­na on yli­pään­sä positiivinen.

    OS: Sekä vero­tuk­ses­sa las­ket­ta­va maa­ta­lou­den tulos että kan­san­tu­lo­ti­las­to­jen maa­ta­lou­den yrit­tä­jä­tu­lo ovat sama asia kuin maa­ta­lou­den voit­to. Tämä voit­to sit­ten jae­taan vero­tuk­ses­sa ansio- ja pää­oma­tu­lo-osuu­teen kuten muil­la­kin yrit­tä­jil­lä. Sil­lä erol­la kui­ten­kin, että pel­lon arvo­na käy­te­tään tuot­toar­voa, joka on lähel­lä nol­laa. Yrit­tä­jä­tu­lo siis sisäl­tää sekä ansio­tu­lo- että pääomatulo-osuuden.

  122. Tus­kin iiri mak­saa sato­ja mil­joo­nia, ei tulk­kaus- ja kään­nös­kus­tan­nuk­set niin pal­jon voi olla vai miten kor­kei­ta palk­ko­ja siel­lä oikein maksetaan?

    EU-ero on mer­kit­tä­vä rat­kai­su, jon­ka kus­tan­nus­ten ja hyö­ty­jen las­ke­mi­nen on hyvin vai­ke­aa, kos­ka muut­tu­jia on niin pal­jon. Esi­mer­kik­si Ison-Bri­tan­nian hal­li­tus ja kes­kus­pank­ki voi­si­vat päät­tää ran­gais­ta tyh­mää kan­saa hyvin kireäl­lä talous­po­li­tii­kal­la, ajaa maan syvään lamaan ja syyt­tää sii­tä sit­ten EU-eroa. Tai voi­tai­siin har­joit­taa hyvin elvyt­tä­vää poli­tiik­kaa, jol­loin talous kas­vai­si ja voi­tai­siin tode­ta, että ero oli­kin hyvä ratkaisu. 

    Las­kel­mat perus­tu­vat aina eri­lai­siin ole­tuk­siin, joi­ta sää­tä­mäl­lä myös tulok­set muut­tu­vat. Tämä­hän on vii­me aikoi­na koet­tu ihan tääl­lä koto­na­kin, kun län­si­met­ro ei ala­kaan kul­kea elo­kuus­sa. Pal­jon­ko sen län­si­met­ron piti­kään mak­saa ja mikä on vii­mei­sin arvio kai­kis­ta kustannuksista?

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­too kyl­lä jotain EU:sta, että Irlan­ti on voi­nut ilmoit­taa käy­tän­nös­sä kuol­leen kie­len EU:n viral­li­sek­si kie­lek­si. SE mak­saa vähin­tään­kin sato­ja mil­joo­nia euro­ja eikä hyö­ty­jiä ole lainkaan.

    Ehkä suu­res­sa ja mah­ta­vas­sa Euros­to­lii­tos­sa on yksin­ker­tai­ses­ti vain räk­nät­ty, että parem­pi antaa jäsen(hakija)maille orga­ni­saat­sios­ta vähän ihmis­kas­voi­sem­pi kuva vaik­ka sii­tä tie­tys­ti aina jon­kin ver­ran “lisä­ku­lu­ja” syn­tyy­kin (sil­lä ken onkaan se ylin auk­to­ri­teet­ti jol­la on val­ta mää­ri­tel­lä kaik­kien mui­den­kin puo­les­ta mikä on Aidos­ti Toi­vot­ta­vaa, Tar­peel­lis­ta tahi perä­ti Välttämätöntä).

    Kuten aiem­min täs­sä threa­dis­sa jo tote­sin kie­lel­lä tup­paa ole­maan edel­leen­kin käsit­tä­mät­tö­män­kin iso mer­ki­tys ihmi­sel­le vaik­ka oli­si ns. kuol­lut­kin kie­li kysees­sä. En itse usko, että tämä asia muuk­si muut­tuu sil­lä kie­li pit­käl­ti mää­rit­te­lee sen kei­tä tai mitä me koem­me eri­tyi­ses­ti olevamme.

    Mikä kuol­lut kie­li se sem­moi­nen on jota kum­min­kin bam­laa 30–300K ihmis­tä, ja jota ymmär­tää kak­si kol­mas­osaa väestöstä?

    Ympä­ri maa­il­maa ilmas­sa on ollut jo pit­kään merk­ke­jä “kuol­leik­si kie­lik­si” lei­mat­tu­jen kiel­ten koke­mas­ta pie­noi­ses­ta uus­re­ne­sans­sis­ta (Brit­tien saa­rel­ta mm. kymri).

    Ei ole ollen­kaan pois­sul­jet­tua ettei­kö moni niis­tä saat­tai­si hyvin­kin kokea ajan oloon uuden nousun.

  124. R. V.: Saman­lai­nen hyvin­voin­nin kas­vu saa­tai­siin puo­lus­tus­voi­mat lak­kaut­ta­mal­la. Huo­maat­ko nyt, että ana­lyy­sis­tä­si puut­tuu yksi dimensio?

    Kyl­lä­hän maa­ta­lous­tu­kien vähen­tä­mi­nen ynnä muun­lai­nen ruk­kaa­mi­nen on EU:n agendalla.

    Kyl­lä ne jär­jes­tel­mäs­tä eni­ten hyö­ty­vät tahot ovat kum­min­kin nii­tä rik­kai­ta peri­jöi­tä. En usko, että Englan­nin kunin­ga­tar­kaan on elä­män­sä aika­na ihan hir­veäs­ti niil­lä tiluk­sil­laan käy­nyt maa­ta kään­tä­mäs­sä… Wahl­roo­sin Nal­le on saat­ta­nut­kin käy­dä — kos­ka var­maan pitää mie­hek­kää­nä puu­ha­na, mut­ta ennen kaik­kea sik­si, että voi sit­ten muil­le tode­ta, ettei kyse suin­kaan ole mis­tään pel­käs­tä harrastuksesta.

    Ruo­an­tuo­tan­nos­sa puhu­taan niin eli­mel­li­sen oleel­lis­ta asiois­ta, ettei pel­to­ja ole syy­tä — eikä mah­dol­lis­ta­kaan — pan­na paket­tiin eikä eli­koi­ta teu­raak­si pel­käl­lä nui­jan kopautuksella.

    Ruo­an­tuo­tan­to ei ole kuten mikä tahan­sa muu talou­del­li­nen toi­min­ta jota voi­daan tar­peen mukaan ostaa aina siel­tä mis­tä kul­loin­kin hal­vim­mal­la saa.

    Jos pil­vi­pal­ve­luun tulee kat­kos niin se on voi voi. Ruo­kaa sen sijaan on pik­ku­pak­ko saa­da joka päivä.

    Kan­sal­li­ses­sa ruo­an­tuo­tan­nos­sa on aina vii­me­kä­des­sä kyse mai­ni­tun kan­san kon­kreet­ti­sis­ta eli­no­lon­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Ei mis­tään sen suuremmasta.

    Mut­ta sotia ei tule enää kos­kaan kos­ka ihmi­set ovat nykään jo niin hem­me­tin jär­ke­viä — nyt­kin osaa­vat hie­nos­ti sovus­sa vai­keis­ta asiois­ta käy­dä raken­ta­vaa kes­kus­te­lua kar­kei­siin yleis­tyk­siin saa­ti har­haan­joh­ta­vaan “infor­maa­tioon” turvautumatta.

    Jät­ti­mäi­sik­si pai­su­neet ruo­ka­lo­gis­tiik­ka­ket­jut eivät nekään miten­kään voi kon­ta­mi­noi­tua yhä uudem­mas­sa­kaan uljaas­sa maa­il­mas­sa aiheut­taen glo­baa­lin skaa­lan epi­de­mioi­ta jot­ka pahim­mil­laan kyl­väi­si­vät mit­taa­ma­ton­ta ja peruut­ta­ma­ton­ta tuhoa läpi koko planeettamme.

    Sii­nä pahim­mas­sa ske­naa­rios­sa­han teem­me ihan itse pla­neet­tam­me asuinkelvottomaksi.

    Eikä sitä­kään voi tapah­tua, että muut maat yksin­ker­tai­ses­ti vain kiel­täy­tyi­si­vät myy­mäs­tä suo­ma­lai­sil­le yhtään min­kään­lais­ta ravin­toa kos­ka olem­me onnis­tu­neet aja­maan talou­tem­me niin heik­koon hap­peen ettei yksi­kään usko mei­dän kyke­ne­vän kui­ten­kaan mak­sa­maan laskua.

    Mut­ta var­mas­ti sitä soli­daa­ri­suut­ta tuli­si kun oikein tiuk­ka paik­ka koit­tai­si. Kyl­lä­hän Euroop­pa nyt­kin kovin mie­lel­lään on aut­ta­nut apua tar­vit­se­via mil­joo­nia pako­lai­sia. Eiku…

    Sitä­kään ei voi tapah­tua, että ruo­an tuot­ta­mi­sen hin­ta nyt vaan sat­tui­si ajan oloon mitä moni­nai­sim­mis­ta syis­tä kas­va­maan niin helewe­tin suu­rek­si, ettei kur­juu­den kier­tees­sä rype­väl­lä kan­sal­la yksin­ker­tai­ses­ti löydt tar­peek­si pätäk­kää mak­saa mui­den maa­il­man “hie­nouk­sis­ta” (jot­ka heil­le ovat perustuotteita).

    Kyl­lä sii­nä tuli Syl­tyl­le­kin äkkiä suo­ma­lais­ta pot­tua — edes kitu­kas­vuis­ta sekä puo­lik­si mätää sel­lais­ta — ikä­vä, ma ennustan.

    Kyl­lä, maa­ta­lous­tu­ki­po­li­tiik­ka pitää uudis­taa koval­la kädel­le, mut­ta kyl­lä itseä­ni vitut­taa sit­ten­gin huo­mat­ta­vas­ti enem­män nämä saa­ta­nan pörs­sis­sä uhka­pe­laa­vat nuo­ret (tai muu­ten vaan tyh­mät) kun­dit (ja lie­nee siel­lä joku­nen mim­mi­kin) sekä jär­jet­tö­miä ris­ke­jä otta­vat pankit.

    Vai meni­kö Syl­tyn mie­les­tä oppi­kir­jan mukai­ses­ti, että veron­mak­sa­jat pis­tet­tiin — jäl­leen ker­ran — pelas­ta­maan pankit?

  125. OS:“Puolalaiselle put­ki­mie­hel­le viisumipakko.

    Puo­la kuu­luu Schen­gen-alu­ee­seen. Vii­su­mi­pak­koa ei voi lait­taa yhdel­le Schen­gen-maal­le vaan se tulee koko alu­eel­le ja on molemminpuolinen.”

    Ei vält­tä­mät­tä tule mitään vii­su­mi­pak­koa mut­ta Bri­tan­nia voi vaa­tia esim. työ­lu­van (saa­dak­seen työs­ken­nel­lä briteissä).
    Vas­ta­vuo­roi­ses­ti Puo­la vaa­ti­nee samaa: kum­pi­ko­han voit­taa täs­sä tapauksessa.

    Työ­lu­pa pakon voi bri­tit lait­taa eu-mail­le ja nouk­kia mah­dol­li­ses­ti rusi­nat pul­las­ta kah­den­vä­li­sin sopimuksin.

    eli peri­aat­tees­sa suun­nil­leen saman­ta­soi­sen bkt/hlö eu-maan kans­sa bri­tit voi­vat teh­dä työ­lu­pa “vapai­ta” sopimuksia.

    Aika näyt­tää. Kaik­ki on vas­ta alkuvaiheessa.
    Soli­daa­ri­suus pun­ni­taan sit­ten myöhemmin.

    Sol­mi­si­ko esim. Sak­sa ja Rans­ka ko. sopi­muk­sen brit­tien kans­sa ja pyyh­ki­si­kö Puo­lal­la pöytää.

  126. En nyt oikein ymmär­rä cap­tain awe­so­men logiik­kaa sii­tä, että jos teh­tiin pank­kien koh­dal­la tyh­mä pää­tös, mei­dän kan­nat­taa teh­dä idioot­ti­mai­nen pää­tös myös maataloustuissa.

    Myös­kään huol­to­var­muut­ta on edel­leen tur­ha vetää mukaan tämän *nykyi­sen* tuen perusteluksi. 

    Se pitää minun­kin mie­les­tä­ni hoi­taa, mut­ta sen voi teh­dä jär­ke­väm­min­kin. On ihan sel­vä että esi­mer­kik­si mil­jar­di euroa sota­lai­vas­toon per vuo­si tur­vaa huol­to­var­muut­tam­me parem­min kuin nykyi­nen maa­ta­lous­tu­ki + vaik­ka nau­rii­siin kaa­liin ja peru­naan perus­tu­va hätä­va­ta­vil­je­ly­oh­jel­ma (tjsp help­poa & hal­paa krii­si­ruo­kaa) mut­ta nyky­sys­tee­mi ei ole miten­kään perusteltu.

  127. Sylt­ty: Myös­kään huol­to­var­muut­ta on edel­leen tur­ha vetää mukaan tämän *nykyi­sen* tuen perusteluksi. 

    Se pitää minun­kin mie­les­tä­ni hoi­taa, mut­ta sen voi teh­dä jär­ke­väm­min­kin. On ihan sel­vä että esi­mer­kik­si mil­jar­di euroa sota­lai­vas­toon per vuo­si tur­vaa huol­to­var­muut­tam­me parem­min kuin nykyi­nen maa­ta­lous­tu­ki + vaik­ka nau­rii­siin kaa­liin ja peru­naan perus­tu­va hätä­va­ta­vil­je­ly­oh­jel­ma (tjsp help­poa & hal­paa krii­si­ruo­kaa) mut­ta nyky­sys­tee­mi ei ole miten­kään perusteltu.

    Nyky­sys­tee­mi hoi­taa huol­to­var­muu­den, joten sen puo­les­ta voi­daan argu­men­toi­da huol­to­var­muu­del­la. Toki nyky­sys­tee­min ei ole täy­sin opti­maa­li­nen huol­to­var­muu­den var­mis­ta­mi­sen kan­nal­ta — sitä voi toki kri­ti­soi­da, ellei näi­tä epä­op­ti­maa­li­suuk­sia perus­tel­la muil­la argu­men­teil­la. Itse en sii­hen lähde.

  128. eemil: Täs­sä viral­lis­ta las­kel­maa, mikä vah­vis­taa O.S:n tiedon :

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tuloslaskelma

    Eipä tai­da Eemi­lin­kään las­ken­ta­tai­to kovin hääp­pöi­nen olla. Tuos­sa tau­lu­kos­sa ei ole yrit­tä­jä­tu­loa edes suo­raan las­ket­tu­kaan. Sen kyl­lä voi las­kea nois­ta luvuis­ta seu­raa­vas­ti: lisä­tään net­to­tu­los-lukuun palkkavaatimus-luku

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alkupala.
    Sor­ry epä­täs­mäl­li­syys. Piti puhua net­to­mak­sus­ta. Nor­ja ei tien­kään saa esim. EU:n maa­ta­lous­tu­kia eikä myös­kään mak­sa niis­tä mitään.

    Mihin perus­tuu väi­te net­to­mak­sun osal­ta? Toi­nen läh­de arvio Suo­men mak­suk­si Nor­jan mal­lis­sa alle 300 mil­joo­naa, kun EU-net­to­jä­sen­mak­su on noin 800 mil­joo­naa. Mik­si Nor­jan net­to­mak­su oli­si suh­teel­li­ses­ti alem­pi? Eikö parem­pi arvio oli­si, että Nor­jan net­to­mak­su, samoin kuin brut­to­mak­su, oli­si kak­sin­ker­tai­nen Suo­men net­to­mak­suun ver­rat­tu­na, siis noin 1600 mil­joo­naa eli moninkertainen?

  130. TimoT: Eipä tai­da Eemi­lin­kään las­ken­ta­tai­to kovin hääp­pöi­nen olla. Tuos­sa tau­lu­kos­sa ei ole yrit­tä­jä­tu­loa edes suo­raan las­ket­tu­kaan. Sen kyl­lä voi las­kea nois­ta luvuis­ta seu­raa­vas­ti: lisä­tään net­to­tu­los-lukuun palkkavaatimus-luku

    MTK tms. jul­kai­see vil­je­li­jöil­le Maa­ta­lous­ka­len­te­ri-nimis­tä alma­nak­kaa. Sii­nä on ihan rau­ta­lan­kaoh­jeet miten maa­ta­lous­tu­lo saa­daan näyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man pie­nel­tä. Sil­lä lie­nee joku tar­koi­tus eli vedo­ta mah­dol­li­ses­ti lisä­tu­kien tar­pee­seen, kos­ka on maam­me köy­hä ja sik­si jää, kär­si, kär­si kirk­kaa­maan krnuu­nun saat ja pane lei­pään puo­let petä­jäis­tä etc.

  131. Sylt­ty: Huol­to­var­muus on vain nät­ti perus­te­lu mil­jaar­dien tuil­le, mut­ta se ei oikeas­ti ole nii­den tar­koi­tus. Jos oli­si, niin mik­si ihmees­sä me tuem­me kurk­ku­jen ja tomaat­tien kas­vat­ta­mis­ta kes­kel­lä tal­vea? Onko sel­lai­nen huol­to­var­muu­den kan­nal­ta tär­ke­ää? Tai karjatalous? 

    Minus­ta huol­to­var­muus on ihan hyvä perus­te. Aika pal­jon sitä vas­taan väi­te­tään mm. sil­lä perus­teel­la, että polt­toai­neen saan­nin kat­ke­tes­sa maa­ta­lous pysäh­tyi­si, mut­ta sekin tun­tuu hute­ral­ta, jos ei ole las­kel­maa sii­tä onko näin vai ei?

    Tein nopean las­kel­man sii­tä, että aina­kaan polt­toai­neen vuok­si maa­ta­lous ei pysähtyisi.

    Mut­ta siis ensin­nä­kin, ruo­an pitäi­si riit­tää nykyi­sel­lä tuo­tan­nol­la koh­tuul­li­sen hyvin. Suo­mes­sa on noin mil­joo­na nau­taa, jois­ta 300.000 lyp­sä­vää ja noin mil­joo­na pel­to­heh­taa­ria — kun heh­taa­ri tuot­taa 3500kg vil­jaa vuo­des­sa ja leh­mä lyp­sää 7000 lit­raa mai­toa vuo­des­sa, täs­tä tulee jokai­sel­le vähän yli lit­ra mai­toa ja pari­sen kiloa vil­jaa per päi­vä, veik­kai­sen että se pitäi­si suu­ren osan kan­sas­ta hen­gis­sä. Tämän lisäk­si siko­ja on hie­man yli mil­joo­na. Sika­lois­ta tulee 16 mil­joo­naa ja nau­dois­ta 7 mil­joo­naa kiloa kuus­sa, eli 3–4 kiloa kuu­kau­des­sa per asu­kas. Lihan mää­räs­tä pitäi­si siis ehkä hie­man tin­kiä, kos­ka nykyi­sen suo­ma­lai­nen syö 70 kiloa lihaa vuo­des­sa, mut­ta mai­toa ja vil­jaa oli­si kyl­lä ihan tar­peek­si vaik­ka koko tuo­tan­to ei oli­si käynnissä.

    Aika pal­jon sit­ten väi­te­tään, että maa­ta­lous ei onnis­tu, kun jos polt­toai­neen tuon­ti lop­puu, pysäh­tyy trak­to­rit pel­lol­le. No pysähtyykö?

    Koko suo­men ener­gian­ku­lu­tus on 405 TWh ja maa­ta­lou­den 10 TWh — tuon­ti osuus 13,6 TWh — ja iso osa täs­tä tuo­te­taan tur­pees­ta, puus­ta ja muis­ta koti­maas­ta saa­ta­vas­ta ener­gias­ta, sii­tä riit­täi­si myös maa­ta­lou­teen hyvin säh­köä — eten­kin jos oli­si pakko[1]

    Tuo­tan­to vie ener­gi­aa kar­keas­ti niin että sika kulut­taa 500 kWh/eläinpaikka, vil­jan­tuo­tan­to noin 1112 kWh/ha ja mai­to­ti­lat kaik­kein ener­gia­te­hot­to­mim­pia, kes­ki­mää­rin 5134 kWh/eläin mut­ta vaih­te­lu todel­la suurta. 

    Jos tuon muut­tai­si polt­toi­neek­si, nau­ta­ti­la tar­vit­si­si noin 150 lit­raa vuo­des­sa + muu­ta ener­gi­aa 350 lit­ran edes­tä (säh­köä tmv.) per eläin, vil­je­ly­ti­la noin 100 lit­raa per heh­taa­ri ja sika­ti­la 50 lit­raa per sika. Eläin­ti­loil­la siis tar­vi­taan enem­män säh­köä kuin polt­toai­net­ta, joten puh­taan polt­toai­neen osuus noin 30%, joten nykyi­sen tuo­tan­to­mää­rän yllä­pi­to vaa­ti­si ehkä noin 300–400 mil­joo­naa lit­raa polt­toai­net­ta per vuo­si. Tämä siis las­ket­tu sil­lä arviol­la, että polt­toai­ne on 10 kWh/litra.

    Toi­selll­la taval­la las­ket­tu­na, jos maa­ta­lou­den ener­gia­ku­lu­tus on 10 TWh per vuo­si ja arvioi että 30% täs­tä on polt­toai­net­ta pääs­tään aika lähel­le myös tuo­ta 300–400 mil­joo­naa lit­raaa polt­toai­net­ta per vuo­si (10.000.000.000 * 0.3 / 10)

    Var­muus­va­ras­to­ja on kuu­lem­ma 5kk nor­maa­lin polt­toai­neen­ku­lu­tuk­sen ver­ran, tark­kaa mää­rää ei ole tie­dos­sa, mut­ta jos polt­toai­net­ta tuo­daan vuo­des­sa 9Mt niin luul­ta­vas­ti varas­tois­sa on jotain 4 mil­jar­dia lit­raa. Pel­käs­tään var­muus­va­ras­tot siis riit­täi­si­vät muu­ta­mak­si vuodeksi.

    Ener­giao­ma­va­rai­suu­teen­kin oli­si mah­dol­lis­ta pääs­tä: Por­voon bio­die­sel-lai­tos tuot­taa 500 mil­joo­naa lit­raa vuo­des­sa [2] — jo täl­lä lai­tok­sel­la pyö­rit­täi­si tuo­ta maa­ta­lou­den tar­vit­se­maa polt­toai­ne­mää­rää. Epäi­le­mät­tä oma­va­rai­suusas­tet­ta voi­tai­siin nos­taa krii­si­ti­lan­tees­sa huomattavasti.

    Jos krii­si tulee, niin on ihan hyvä, että ne mil­joo­na sikaa, mil­joo­na nau­taa, mil­joo­na heh­taa­ria pel­toa ja 100.000+ ihmis­tä ovat heti saa­ta­vil­la ja toimintakunnossa.

    [1]http://www.oamk.fi/hankkeet/bioelogia/docs/materiaalit/Mikko_Posio-Energiatehokkuus-Oamk.pdf
    [2] http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-kirii-biopolttoaineiden-mahdiksi/WUCBatz6

  132. ij:
    …Suo­mes­ta 1980-luvul­la ostet­tu radio­pu­he­lin oli kal­lis ja huo­no (radion kuu­lu­vuus, koko, pai­no, pat­te­rien kes­to) ver­rat­tu­na Ame­ri­kas­ta mat­ka­lau­kus­sa sala­kul­je­tet­tuun. Eri­lai­set maa­koh­tai­set eri­kois­sään­nöt ovat olleet taval­li­sia estä­mään kil­pai­lua ja pitä­mään hin­nat kalliina.

    Auto­jen maa­han­tuon­tia hai­ta­taan yhä peri­aat­tees­sa EU-lain­sää­dän­nön vas­tai­sil­la kat­sas­tus­käy­tän­nöil­lä. Mopo­ja sää­del­lään yhä taval­la, joka oli tar­koi­tet­tu suo­je­le­maan Tun­tu­ria, Pyr­ki­jää ja Soli­fe­ria kil­pai­lul­ta. Nyt noi­ta teh­tai­ta ei ole ollut vuo­si­kym­me­niin, mut­ta type­rät lait ovat yhä voimassa.

  133. Ei maa­ta­lous­tu­kia voi­da perus­tel­la huol­to­var­muu­del­la, kos­ka ei esi­mer­kik­si polt­toai­nei­den var­muus­va­ras­to­jen kar­tut­ta­mi­seen tar­vit­se mak­saa mil­jar­di­tu­kia polt­toai­nei­den jalostajille.

  134. TimoT: Eipä tai­da Eemi­lin­kään las­ken­ta­tai­to kovin hääp­pöi­nen olla. Tuos­sa tau­lu­kos­sa ei ole yrit­tä­jä­tu­loa edes suo­raan las­ket­tu­kaan. Sen kyl­lä voi las­kea nois­ta luvuis­ta seu­raa­vas­ti: lisä­tään net­to­tu­los-lukuun palkkavaatimus-luku

    Tääl­lä riit­tää näi­tä ingen­jöö­re­jä, jot­ka odot­ta­vat val­mii­ta vas­tauk­sia , joi­ta voi­vat sit­ten yksi­puo­li­ses­ti kumo­ta. Tosin nyt­hän tuli jo omaa­kin tuo­tos­ta kun otet­tiin las­kin käteen.

    Tajun­nan laa­jen­nus­ta loi myös­kin link­ka­ma­ni sivus­to, joka näyt­tää maa­ta­lous­sek­to­rin talou­den koko kar­meu­des­saan . Eikä sylt­ty vie­lä­kään ymmär­rä kuin­ka hal­val­la saa ruo­kan­sa tuottajalta ?

    Ano­ny­mous: MTK tms. jul­kai­see vil­je­li­jöil­le Maa­ta­lous­ka­len­te­ri-nimis­tä alma­nak­kaa. Sii­nä on ihan rau­ta­lan­kaoh­jeet miten maa­ta­lous­tu­lo saa­daan näyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man pieneltä

    Ilmoi­tat­ko sinä vero­tet­ta­van tulosi mah­dol­li­sim­man suu­rek­si, jätät kaik­ki vähen­nyk­set pois ? Tosin eipä tai­da pal­kan­saa­jal­la mitään kulu­ja työs­tään olla­kaan, työ­nan­ta­ja mak­saa kai­ken. Lomal­ta paluuseen­kin pitää vie­lä olla oma palk­kan­sa, siis, että yleen­sä suos­tuu palaa­maan lomalta.

  135. Ano­ny­mous: MTK tms. jul­kai­see vil­je­li­jöil­le Maa­ta­lous­ka­len­te­ri-nimis­tä alma­nak­kaa. Sii­nä on ihan rau­ta­lan­kaoh­jeet miten maa­ta­lous­tu­lo saa­daan näyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man pie­nel­tä. Sil­lä lie­nee joku tar­koi­tus eli vedo­ta mah­dol­li­ses­ti lisä­tu­kien tar­pee­seen, kos­ka on maam­me köy­hä ja sik­si jää, kär­si, kär­si kirk­kaa­maan krnuu­nun saat ja pane lei­pään puo­let petä­jäis­tä etc.

    Maa­ta­lous­ka­len­te­ria jul­kai­see maa­ta­lous­neu­von­tay­ri­tys Pro Agria.
    En ole aivan vii­me vuo­si­na vil­kuil­lut kalen­te­ria, mut­ta aikai­sem­min siel­lä oli neu­vot­tu, miten maa­ta­lou­den vero­tu­los­las­kel­ma saa­daan ver­tai­lu­kel­poi­sek­si mui­den elin­kei­no­jen yri­tys­ten tulos­las­kel­man kans­sa. Maa­ta­lou­den vero­lain mukaan­han tulo ja meno kir­ja­taan mak­su­päi­vän mukaan ja elin­kei­no­ve­ro­tuk­ses­sa tuot­teen osto- tai myyn­ti­päi­vän mukaan. Oikais­tu tulos voi olla suu­remn­pi, pie­nem­pi tai saman­suu­rui­nen kuin vero­tet­ta­va tulos. Oikai­sun tar­koi­tus on antaa vil­je­li­jäl­le tar­kem­paa infor­maa­tio­ta tilan talou­den kehi­tyk­ses­tä kuin mitä veroil­moi­tuk­ses­ta on mah­dol­lis­ta saa­da. Sitä ei käy­te­tä mihin­kään tukien perus­te­luun tai vero­tuk­seen. Se pysyy siis visus­ti vil­je­li­jän pöy­tä­laa­ti­kos­sa. Pan­kin­joh­ta­ja voi kyl­lä olla jos­kus kiin­nos­tu­nut sii­tä­kin, kun hän arvioi tilan luottokelpoisuutta.

  136. Huol­to­var­muus on nyky­sys­tee­min perus­te­lu ihan samal­la taval­la kuin tar­ve liik­kua pai­kas­ta toi­seen on perus­te­lu ostaa Toy­ota Aven­sik­sen sijas­ta 5‑sarjan bemari.

    Eli huol­to­var­muus mie­les­sä viri­tet­ty maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mä oli­si olen­nai­ses­ti eri­lai­nen, se oli­si aivan var­mas­ti sekä hal­vem­pi että huoltovarmempi.

    Esi­mer­kik­si mai­dos­ta ja lihas­ta var­maan voi­si aika pal­jon tin­kiä krii­si­ti­lan­tees­sa, tus­kin­pa me tar­vit­si­sim­me niin pal­jon juus­toa, meet­vurs­te­jan­ne ja jugurt­tia kuin nyt. On sel­vää että krii­sis­sä myös tuo­tan­to romah­tai­si sääs­tö­lie­kil­le ja mer­kit­tä­vä osa nykyi­ses­tä kapa­si­tee­tis­ta leik­kau­tui­si pois tai kor­vaan­tui­si jol­lain muulla.

    Maa­ta­lous­tu­ki on niin tun­tei­siin vetoa­va asia, että jär­ki näyt­tää len­tä­vän ikku­nas­ta ulos. Mik­sei vain voi sanoa, että omas­ta mie­les­tä suo­ma­lai­nen maa­ta­lous on niin kiva jut­tu, että sii­tä kan­nat­taa mak­saa vero­ja ja pal­jon? Mik­si pitää kek­siä satu­ja huol­to­var­muu­des­ta, kan­nat­ta­vuu­des­ta ja maa­kun­tien elinvoimasta?

  137. Sylt­ty:
    En nyt oikein ymmär­rä cap­tain awe­so­men logiik­kaa sii­tä, että jos teh­tiin pank­kien koh­dal­la tyh­mä pää­tös, mei­dän kan­nat­taa teh­dä idioot­ti­mai­nen pää­tös myös maataloustuissa.

    Myös­kään huol­to­var­muut­ta on edel­leen tur­ha vetää mukaan tämän *nykyi­sen* tuen perusteluksi. 

    Se pitää minun­kin mie­les­tä­ni hoi­taa, mut­ta sen voi teh­dä jär­ke­väm­min­kin. On ihan sel­vä että esi­mer­kik­si mil­jar­di euroa sota­lai­vas­toon per vuo­si tur­vaa huol­to­var­muut­tam­me parem­min kuin nykyi­nen maa­ta­lous­tu­ki + vaik­ka nau­rii­siin kaa­liin ja peru­naan perus­tu­va hätä­va­ta­vil­je­ly­oh­jel­ma (tjsp help­poa & hal­paa krii­si­ruo­kaa) mut­ta nyky­sys­tee­mi ei ole miten­kään perusteltu.

    Sit­ten­hän olem­me asias­ta enem­män tai vähem­män samoil­la lin­joil­la. Alku­pe­räi­ses­tä pro­vos­ta­si tämä ei kui­ten­kaan käy­nyt miten­kään ilmi. 

    Emme­hän me pelas­ta­neet pel­käs­tään pank­ke­ja vaan koko­nai­sia teol­li­suu­den alo­ja kuten jen­kit autoteollisuutensa. 

    Kes­ki­ver­to­far­ma­ri sen­tään pitää meis­tä jokai­sen kon­kreet­ti­ses­ti lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni: kes­ki­ver­to­pörs­si­kei­not­te­li­ja sen sijaan spe­ku­loi mei­dät kui­lun par­taal­le — mikä­li teh­dään mahdolliseksi.

  138. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Ei maa­ta­lous­tu­kia voi­da perus­tel­la huol­to­var­muu­del­la, kos­ka ei esi­mer­kik­si polt­toai­nei­den var­muus­va­ras­to­jen kar­tut­ta­mi­seen tar­vit­se mak­saa mil­jar­di­tu­kia polt­toai­nei­den jalostajille.

    Öljyn var­muus­va­ras­toin­nis­ta on oikein EU tasoi­set velvoitteet

    Kul­je­tuk­sia ei voi­da tur­va­ta edes mil­jar­di­lai­va­oil­la, nykyi­nen ohjus­tek­no­lo­gia ja sukel­lus­ve­neet huo­leh­ti­vat sii­tä, että sota-aluk­set ovat pohjakamaa

    http://www.oil.fi/fi/tietoa-toiminnasta-huoltovarmuussuunnittelu/oljyn-varmuusvarastointi-eu-maissa

    Edul­li­sem­paa oli­si ajaa maan­vil­je­lyk­seen raken­ne­muu­tos ja muut­taa maa­ta­lous nor­maa­lik­si lii­ke­toi­min­nak­si ja kes­kit­tää se ete­län edul­li­sil­le alueille

    Mut­ta kepun/persujen kan­na­tuk­sen vuok­si lie­nee mahdotonta

  139. Lii­an van­ha: Edul­li­sem­paa oli­si ajaa maan­vil­je­lyk­seen raken­ne­muu­tos ja muut­taa maa­ta­lous nor­maa­lik­si lii­ke­toi­min­nak­si ja kes­kit­tää se ete­län edul­li­sil­le alueille

    Miten sit­ten hoi­tai­sit EU:lle mene­vät jäsen­mak­sut, joi­den avul­la tue­taan maa­ta­lout­ta läpi Euroo­pan ? Miten maa­ta­lous voi­si olla nor­maa­lia lii­ke­toi­min­taa kun EU:n lait sää­te­le­vät tuot­ta­mis­ta estäen mak­si­mi­tuo­ton saa­mi­sen pellolta?

    Suo­mes­sa­han on jo kes­ki­tet­ty vil­jan­tuo­tan­to ete­lään ja poh­joi­ses­sa kar­ja­ta­lous on tuo­tan­to­suun­ta­na suu­rem­mal­la osal­la tiloista.

    Vas­taa­han näi­hin kysymyksiin .

    Ps. öljy­ver­taus huol­to­var­muu­des­sa ei kyl­lä sovi maa­ta­lou­den huol­to­var­muus­vaa­ti­muk­seen. Öljyä ei tuo­te­ta vil­je­le­mäl­lä vuo­den­kier­to­jen mukaisesti.

    Mie­len­kiin­nol­la tulee seu­rat­ta­vak­si miten Bri­tan­nia muut­taa maa­ta­lou­den lain­sää­dän­töä sit­ten aika­naan. Veik­kaan hybri­di­mal­lia, jos­sa on tuot­ta­vuut­ta edis­tä­vät rajoi­tuk­set pois­tet­tu USA:n mal­liin. Ja sit­ten kes­tä­vän kehi­tyk­sen vil­je­ly­pe­ri­aat­teis­ta ne, jot­ka vähi­ten aiheut­ta­vat rajoi­tuk­sia tuottamiselle.

    Tus­kin Bri­tan­nia palaa eläin­ten syöt­tä­mi­seen märehtijöille.

  140. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Ei maa­ta­lous­tu­kia voi­da perus­tel­la huol­to­var­muu­del­la, kos­ka ei esi­mer­kik­si polt­toai­nei­den var­muus­va­ras­to­jen kar­tut­ta­mi­seen tar­vit­se mak­saa mil­jar­di­tu­kia polt­toai­nei­den jalostajille. 

    Ver­tauk­se­si on äärim­mäi­sen huo­no, mut­ta sii­nä olet oikeas­sa, ettei tuen muo­to vält­tä­mät­tä ole paras mah­dol­li­nen. Oma maa­ta­lous­tuo­tan­to on kui­ten­kin yksi kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den peruskiviä.

    Sveit­si tuki aina­kin aikai­sem­min kykyä tuot­taa, ei itse tuo­tan­toa. Tuet­tiin polt­toai­nei­den ja sie­men­vil­jan tms var­muus­va­ras­toin­tia tiloil­la. Tuet­tin kone­kan­taa, joka mah­dol­lis­ti koko pel­toa­lan vil­je­lyn, mut­ta vain kol­mas­osaa alas­ta oli pak­ko vil­jel­lä. Sii­nä ohes­sa mak­su­ky­kyi­sil­le asiak­kail­le tuo­tet­tiin jon­kin ver­ran laa­duk­kai­ta elin­tar­vik­kei­ta. Jär­jes­tel­mä oli edul­li­sem­pi kuin itse tuo­tan­non tukeminen. 

    Ne joil­la oli varaa ja halua mak­saa, sai­vat kor­kea­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta. Muil­le taas tuo­tiin bulk­kia hal­val­la ulko­mail­ta. Minus­ta aika toi­mi­va yhtälö.

  141. teek­ka­ri: Sekä sosi­aa­li- ter­veys- että kou­lu­tus­sek­to­rit ovat Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti aivan huip­pu­luok­kaa panos/tuotos suh­det­ta laskettaessa… 

    Ai jaa. Esi­mer­kik­si näke­mis­sä­ni YK:n rapor­teis­sa jopa Ita­lia menee ohi!

    Vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka tehok­kai­ta, ne ovat aivan lii­an kal­lii­ta. Kol­man­nes pois sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­si­ta, niin meil­lä ei ole enää ongelmia.

  142. Lii­an van­ha:
    Kul­je­tuk­sia ei voi­da tur­va­ta edes mil­jar­di­lai­va­oil­la, nykyi­nen ohjus­tek­no­lo­gia ja sukel­lus­ve­neet huo­leh­ti­vat sii­tä, että sota-aluk­set ovat pohjakamaa… 

    Sul­ke­mal­la Venä­jän Itä­me­ren lai­vas­to jäl­leen Krons­ta­diin, se saa pyö­riä siel­lä ihan niin pal­jon kuin halu­aa. Mukaan luet­tu­na venä­läi­set sukel­lus­ve­neet, joi­den on käy­tän­nös­sä mah­do­ton mur­tau­tua ulos Suo­men­lah­den poh­ju­kas­ta, kun NATO ja sen ystä­vät val­vo­vat rantoja.

    Sukel­lus­ve­nea­se aut­taa anta­mal­la parem­man kuvan vede­na­lai­ses­ta toi­min­nas­ta. Hal­vim­mal­la sen saam­me NATO-jäse­nyy­del­lä, mut­ta minus­ta sii­hen kan­nat­taa lait­taa omaa­kin rahaa.

    Oikea ongel­ma ovat täl­lä het­kel­lä Ahve­nan­maa ja Got­lan­ti. Olen pyö­räil­lyt molem­mil­la saa­ril­la ja ne ovat hyvin eri­lai­sia. Got­lan­ti on tasai­nen ja yhte­näi­nen. Ahve­nan­maa ei kumpaakaan.

    Ruot­si tar­vit­see Got­lan­tiin vähin­tään pari pans­sa­ri­pa­tal­joo­naa sekä Hem­vär­ne­tin yksi­köt val­von­taan. Nyt siel­lä on vain Hem­vär­net ja pää­tös paris­ta puo­lik­si tape­tus­ta meka­ni­soi­dus­ta komp­pa­nias­ta. Ennen surul­lis­ta ammat­tiar­mei­ja­se­koi­lua Got­lan­tia puo­lus­ti hyvin tuet­tu meka­ni­soi­tu pri­kaa­ti, mikä var­mas­ti oli­si pys­ty­nyt pitä­mään saaren.

    Ahve­nan­maan demi­li­ta­ri­soi­nil­la ei ole ollut perus­tei­ta 90-luvun alun jäl­keen. Se vahin­goit­taa koko Itä­me­ren tasa­pai­noa yhtä pal­jon kuin ruot­sa­lais­ten sekoi­lu Got­lan­nis­sa. Oli erit­täin mie­len­kiin­tois­ta lukea pre­si­dent­ti Koi­vis­ton haas­tat­te­lu, mik­si moka teh­tiin. Vir­heen voi toki korjata.

  143. Sylt­ty: Eli huol­to­var­muus mie­les­sä viri­tet­ty maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mä oli­si olen­nai­ses­ti eri­lai­nen, se oli­si aivan var­mas­ti sekä hal­vem­pi että huoltovarmempi.

    Vas­taan tulee myös kaup­pa-ja vaih­to­ta­se. Jos koti­mai­nen tuo­tan­to kor­va­taan tuon­nil­la niin pitäi­si saa­da aikaan myös vas­taa­va mää­rä vientiä

    Nyt pyö­ri­tään nol­lan kah­ta puol­ta, mut­ta esim maat­lou­den kor­vaa­mi­nen tuon­nil­la kään­tää taseet negatiiviseksi

  144. Kal­le: Sul­ke­mal­la Venä­jän Itä­me­ren lai­vas­to jäl­leen Krons­ta­diin, se saa pyö­riä siel­lä ihan niin pal­jon kuin halu­aa. Mukaan luet­tu­na venä­läi­set sukel­lus­ve­neet, joi­den on käy­tän­nös­sä mah­do­ton mur­tau­tua ulos Suo­men­lah­den poh­ju­kas­ta, kun NATO ja sen ystä­vät val­vo­vat rantoja.

    Tuo tar­koit­taaa käy­tän­nös­sä suur­so­taa Poh­jo­las­sa. Ei Venä­jä anna blo­kya itse­ään ulos Itä­me­rel­tä ja sop­pa­rit­kin pitä­vät väy­lät auki

    Jos ne tuki­taan niin sil­loin kaik­ki sop­pa­rit ovat lop­pu­neet ja käy­dään sotaa.

    Enpä usko, että USA alkaa joh­taa koa­lio­ta huvin vuok­si, sil­lä ei ole mitään voi­tet­ta­vaa tuos­sa sodassa

    Eikä meren hal­lit­se­mi­nen pois­ta ohjus-ja ilma-aseuhkaa

  145. eemil: Miten sit­ten hoi­tai­sit EU:lle mene­vät jäsen­mak­sut, joi­den avul­la tue­taan maa­ta­lout­ta läpi Euroo­pan ? Miten maa­ta­lous voi­si olla nor­maa­lia lii­ke­toi­min­taa kun EU:n lait sää­te­le­vät tuot­ta­mis­ta estäen mak­si­mi­tuo­ton saa­mi­sen pellolta?
    Suo­mes­sa­han on jo kes­ki­tet­ty vil­jan­tuo­tan­to ete­lään ja poh­joi­ses­sa kar­ja­ta­lous on tuo­tan­to­suun­ta­na suu­rem­mal­la osal­la tiloista.
    Vas­taa­han näi­hin kysymyksiin .

    Alla ote blo­gis­ta http://www.talouselama.fi/tebatti/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maataloustuet-3435446

    Pudot­ta­mal­la tuet EU kes­ki­ta­sol­le raken­ne­muu­tos jou­dut­tuu oleel­li­ses­ti ja pakot­taa hake­maan uusia toimintamuotoja.

    Eikä se kar­ja­ta­lous poh­joi­ses­sa mikään edul­li­nen jut­tu ole.Kyllä mai­dol­le tulee hin­ta kun sen Uts­joen ainoan mai­to­ti­lan mai­to on kul­jet­tu Ouluun meijeriin

    Ja kyl­lä se vil­jan­vil­je­lys­sä­kin tuki koh­dis­tuu poh­joi­sem­paan kuin aivan etelä-Suomeen

    Euros­ta­tin tilas­to­kir­jan Agricul­tu­re and fis­he­ry statistics:n mukaan Suo­mes­sa vuon­na 2010 maa­ta­lous­tuo­tan­non arvos­ta oli tukia noin 59 pro­sent­tia. Nor­jas­sa tuki oli 37 pro­sent­tia, Irlan­nis­sa 31, Sveit­sis­sä 29, Ruot­sis­sa 21 ja EU:ssa kes­ki­mää­rin 16 pro­sent­tia tuo­tan­non arvos­ta. OECD:n jul­kai­sus­ta Agricul­tu­ral Policies in OECD Count­ries (2010) ilme­nee, että muis­sa kor­kean maa­ta­lous­tuen mais­sa, Japa­nis­sa, Ete­lä-Koreas­sa ja Islan­nis­sa, tuki­ta­sot ovat myös sel­väs­ti alhai­sem­mat kuin Suomessa.

    Val­tion vuo­den 2013 bud­je­tis­sa maa­ta­lous­tu­ki­me­not ovat lähes kak­si mil­jar­dia euroa. Tämän lisäk­si tule­vat maa­ta­lous­tuot­ta­jien eläk­keet, (tuki vajaat 600 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa) ja lomi­tus­kor­vauk­set (220 mil­joo­naa euroa). Tämä ei tun­nu koh­tuul­li­sel­ta, kun ote­taan huo­mioon, että menot bud­je­tis­sa ovat yhteen­sä noin 54 mil­jar­dia euroa ja maa­ta­lous tuot­taa vain noin 0,3 pro­sent­tia Suo­men nettokansantuotteesta.”

  146. Kal­le: Ver­tauk­se­si on äärim­mäi­sen huo­no, mut­ta sii­nä olet oikeas­sa, ettei tuen muo­to vält­tä­mät­tä ole paras mah­dol­li­nen. Oma maa­ta­lous­tuo­tan­to on kui­ten­kin yksi kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den peruskiviä.

    Sveit­si tuki aina­kin aikai­sem­min kykyä tuot­taa, ei itse tuo­tan­toa. Tuet­tiin polt­toai­nei­den ja sie­men­vil­jan tms var­muus­va­ras­toin­tia tiloil­la. Tuet­tin kone­kan­taa, joka mah­dol­lis­ti koko pel­toa­lan vil­je­lyn, mut­ta vain kol­mas­osaa alas­ta oli pak­ko vil­jel­lä. Sii­nä ohes­sa mak­su­ky­kyi­sil­le asiak­kail­le tuo­tet­tiin jon­kin ver­ran laa­duk­kai­ta elin­tar­vik­kei­ta. Jär­jes­tel­mä oli edul­li­sem­pi kuin itse tuo­tan­non tukeminen. 

    Ne joil­la oli varaa ja halua mak­saa, sai­vat kor­kea­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta. Muil­le taas tuo­tiin bulk­kia hal­val­la ulko­mail­ta. Minus­ta aika toi­mi­va yhtälö.

    EU:n maa­ta­lous­po­li­tiik­ka suo­ma­lai­sel­la byro­kra­tial­la höys­tet­ty­nä antaa kor­kea­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta bul­kin hin­nal­la. Sivu­tuot­tee­na tulee koh­tuul­li­nen huol­to­var­muus ja pää­kau­pun­ki­seu­dun lähiöt raken­net­tua. Täy­si­mää­räi­set EU:n tuet saa­dak­seen tar­vi­taan toki pien­tä panos­tus­ta val­tion­kin bud­je­tis­ta, mut­ta vero­tus nos­taa jul­ki­sen­kin talou­den saa­ma­puo­lel­le. Mak­su­mie­hen ja hauk­ku­jen koh­teen roo­li lan­ke­aa suo­ma­lai­sel­le vil­je­li­jäl­le. Erit­täin ove­las­ti raken­net­tu jär­jes­tel­mä Roo­man val­ta­kun­nan lei­pää ja sir­kus­hu­ve­ja tapaan.

  147. Kal­le: Sveit­si tuki aina­kin aikai­sem­min kykyä tuot­taa, ei itse tuo­tan­toa. Tuet­tiin polt­toai­nei­den ja sie­men­vil­jan tms var­muus­va­ras­toin­tia tiloil­la. Tuet­tin kone­kan­taa, joka mah­dol­lis­ti koko pel­toa­lan vil­je­lyn, mut­ta vain kol­mas­osaa alas­ta oli pak­ko viljellä.

    Näyt­tää jär­ke­väl­tä mal­lil­ta. Suo­men puo­lus­tus­ky­kyä moi­ti­taan aina puut­teel­li­ses­ta kalus­tos­ta , laa­dus­ta ja mää­räs­tä. Unoh­de­taan aina ole­mas­sao­le­va kalus­to maa­ta­lou­des­sa , teol­li­suu­des­sa jne. Ennen maa­ta­lou­des­ta otet­tiin sotaan pää­osin hevo­set ja myös elin­tar­vi­ke­huol­to oli kes­kei­nen. Tiloil­la on ole­mas­sa jo nyt polt­toai­ne­re­se­viä ja syk­syl­lä mää­rä monin­ker­tais­tuu. Suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa se ei tie­ten­kään rii­tä mihin­kään, mut­ta ensi-iskus­sa se on käyt­tö­kel­poi­nen reservi.

    Jos tule­vai­suu­den konflik­teis­sa oli­si ruo­ka­kin meri- ja ilma­kul­je­tus­ten varas­sa, niin yhtä­lö oli­si ylivoimainen.

    Venä­jä ei tule kos­kaan hyök­kää­mään Suomeen.

  148. Lii­an van­ha: …Eikä meren hal­lit­se­mi­nen pois­ta ohjus-ja ilma-aseuhkaa

    Yleen­sä kan­sain­vä­li­set vedet ovat kaik­kien käy­tös­sä, pois luet­tu­na sota aika­na. Sil­loin Venä­jän Itä­me­ren lai­vas­to on hyö­dy­tön, jos se sul­je­taan Suo­men­lah­den pohjukkaan.

    Tuos­sa vii­mei­ses­sä olet oikeas­sa. Sen osoit­ti venä­läis­ten pudot­ta­ma Malay­sia Air­li­ne­sin len­to 17, mut­ta aina­kin vii­me­ai­koi­na teko on yksittäinen.

  149. eemil:
    …Venä­jä ei tule kos­kaan hyök­kää­mään Suomeen.

    Noin muu­ten uskoi moni vie­lä kesäl­lä 1938. Väi­te on ihan loo­gi­nen, mut­ta se ei ole tot­ta. Pie­nel­le maal­le kuten Suo­mi, sota on aina huo­no vaih­toeh­to. Pyri­tään kiel­tä­mään ilmi­sel­vä tosiasia.

    Niin tai näin. Oleel­lis­ta on, ettei har­ha­ku­van anne­ta vai­kut­taa koviin pää­tök­siin. Puo­lus­tus­ma­te­ri­aa­li on pidet­tä­vä kun­nos­sa, eikä rehel­li­nen suo­ma­lai­nen voi olla sivari.

  150. eemil:

    Venä­jä ei tule kos­kaan hyök­kää­mään Suomeen.

    Joo, ei se tule muu­ta kuin suo­je­le­maan tääl­lä asu­via venäläisiä.

  151. Lii­an van­ha: Pudot­ta­mal­la tuet EU kes­ki­ta­sol­le rakennemuutos 

    Kak­si har­ha­luu­loa ja pro­pa­gan­daa: Tot­ta­han tuet muo­dos­ta­vat Suo­mes­sa suh­teel­li­ses­ti suu­rem­man osuu­den tuo­tan­nos­ta kuin muu­al­la, kos­ka meil­lä mak­se­taan tuot­ta­mas­tam­me alhai­sem­pia hin­to­ja kuin muualla.

    Toi­sek­si, EU:n koko­naaan ja osit­tain mak­sa­mat tuet las­ket­te suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den tuke­mi­sek­si. Se on rahaa, jon­ka saam­me takai­sin mak­sa­mis­tam­me jäsen­mak­suis­ta Unio­nil­le. Jos meil­lä ei oli­si omaa maa­ta­lout­ta tämä jäsen­mak­sum­me raha meni­si muun Euroo­pan maa­ta­lou­den tukemiseksi.

    Maa­ti­lay­rit­tä­jien elä­ke­mak­sut eivät ole maa­ta­lou­den tukea. Työ­eläk­keet tulee mak­saa joka tapauksessa. 

    Vil­je­li­jöil­le mak­se­taan eri­lai­sia EU:n koko­naan rahoit­ta­mia eli suo­ria tukia, EU:n osa­ra­hoit­tei­sia sekä kan­sal­li­ses­ti rahoi­tet­tu­ja tukia. — See more at: http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/maksut/viljelija/Sivut/viljelijatukien-maksaminen.aspx#sthash.FYsBDtBx.dpuf
    http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/maksut/viljelija/Sivut/viljelijatukien-maksaminen.aspx

    Lii­an van­ha: Kyl­lä mai­dol­le tulee hin­ta kun sen Uts­joen ainoan mai­to­ti­lan mai­to on kul­jet­tu Ouluun meijeriin

    Tuli­si­ko se sit­ten hal­vem­mak­si tuo­da Espan­jas­ta ? Työl­lis­tä­vä vai­ku­tus logis­tii­kas­ta, jalos­tuk­ses­ta, kau­pas­ta jne. meni­si Espanjaan.

  152. Lii­an van­ha: Vas­taan tulee myös kaup­pa-ja vaih­to­ta­se. Jos koti­mai­nen tuo­tan­to kor­va­taan tuon­nil­la niin pitäi­si saa­da aikaan myös vas­taa­va mää­rä vientiä

    Nyt pyö­ri­tään nol­lan kah­ta puol­ta, mut­ta esim maat­lou­den kor­vaa­mi­nen tuon­nil­la kään­tää taseet negatiiviseksi

    Joo, ilman muu­ta mei­dän kan­nat­taa tukea koti­mais­ta tuotantoa!

    Vetoo­mus kynt­ti­löi­den, vaha­lamp­pu­jen, lyh­ty­jen, kynt­ti­län­jal­ko­jen, katu­lamp­pu­jen, kynt­ti­lä­sak­sien ja sam­mut­ti­mien val­mis­ta­jil­ta sekä öljyn, talin, pih­kan, alko­ho­lin ja yleen­sä kai­ken valais­tuk­seen liit­ty­vän tuottajilta.

  153. Lii­an van­ha: Tuo tar­koit­taaa käy­tän­nös­sä suur­so­taa Poh­jo­las­sa. Ei Venä­jä anna blo­kya itse­ään ulos Itä­me­rel­tä ja sop­pa­rit­kin pitä­vät väy­lät auki

    Jos ne tuki­taan niin sil­loin kaik­ki sop­pa­rit ovat lop­pu­neet ja käy­dään sotaa.

    No, tuo­ta… mis­säs muus­sa tilan­tees­sa Suo­men vien­ti ja tuon­ti merit­se oli­si uhat­tu­na? Soma­li­pi­raa­tit tuli­si­vat ja val­tai­si­vat Got­lan­nin tuki­koh­dak­seen? Lat­via julis­tai­si Suo­men merisaartoon?

  154. TimoT: EU:n maa­ta­lous­po­li­tiik­ka suo­ma­lai­sel­la byro­kra­tial­la höys­tet­ty­nä antaa kor­kea­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta bul­kin hinnalla.

    Tar­koi­tit kai bulk­kia pre­miu­min hinnalla?

    Sivu­tuot­tee­na tulee…

    Ehkä­pä sinun­kin kan­nat­tai­si lukea se link­kaa­ma­ni Bas­tia­tin kir­joi­tus ihan aja­tuk­sel­la. Häm­men­tä­vää miten vähän kes­kus­te­lu on eden­nyt sit­ten 1800-luvun…

  155. ksee:
    Ehkä­pä sinun­kin kan­nat­tai­si lukea se link­kaa­ma­ni Bas­tia­tin kir­joi­tus ihan aja­tuk­sel­la. Häm­men­tä­vää miten vähän kes­kus­te­lu on eden­nyt sit­ten 1800-luvun… 

    Minä­kin luin tuon Bas­tia­tin puo­lus­tus­pu­heen vapaa­kau­pal­le. Essee on hie­no, ja on help­po ymmär­tää, kuin­ka se puhut­te­lee monia. Vali­tet­ta­vas­ti se kui­ten­kin perus­tuu yksin­ker­tais­tuk­siin ja epä­rea­lis­ti­siin ole­tuk­siin. Tämä näh­dään ehkä hel­poi­ten tar­kas­te­le­mal­la (kuvit­teel­lis­ta) maa­ta, jos­sa kai­ken tuot­ta­mi­nen mak­saa hie­man enem­män kuin naa­pu­ri­maas­saan: maas­sa ei (muka) kan­na­ta tuot­taa itse mitään, vaan kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­pu­ri­maas­ta. Niin­pä niin. Voi­net, ksee, jat­kaa aja­tus­ta täs­tä itse (vaik­ka kave­ri saat­tai­si­kin aja­tel­la puo­les­ta­si vähem­mäl­lä vaivalla).

    1. Sel­lais­ta tilan­net­ta ei voi syn­tyä, että kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­pu­ri­maas­ta. Oman maan kus­tan­nus­ta­so ale­nee, kun­nes tilan­ne on tasa­pai­nos­sa ja molem­mat maat kes­kit­ty­vät sii­hen, mis­sä niil­lä on suh­teel­li­nen etu. Kel­lu­vien valuut­ta­kurs­sien tapauk­ses­sa tämä menee ihan itses­tään, yhteis­va­luu­tan olois­sa vähän hitaammin.

  156. Lii­an van­ha: Vas­taan tulee myös kaup­pa-ja vaih­to­ta­se. Jos koti­mai­nen tuo­tan­to kor­va­taan tuon­nil­la niin pitäi­si saa­da aikaan myös vas­taa­va mää­rä vientiä

    1. Maa­ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­nen kulut­taa ulko­mail­ta han­kit­tu­ja väli­pa­nok­sia, ei ole miten­kään sel­vää että vaih­to­ta­se kär­si­si, kun emme toi­si samois­sa mää­rin polt­toai­net­ta, säh­köä ja maa­ta­lous­ko­nei­ta yms.

    2. Tuo perus­te­lu käy mihin tahan­sa tuo­tan­no­na­laan, vaik­ka­pa t‑paitoihin. Jos se pitäi­si paik­kan­sa, mei­dän kan­nat­tai­si tukea aivan kaik­kea koti­mais­ta tuo­tan­toa, kos­ka vien­ti­hän on hyväk­si ja koti­mai­nen kulu­tus on hyväk­si, eli kaik­kea kan­nat­taa tukea. Mel­kein voi­sim­me ero­ta EU:sta ja nos­taa kun­non tul­li­muu­rin, ettei har­ras­tet­tai­si tur­haa tuon­tia ja vientiä.

    3. Maa­ta­lou­des­ta vapau­tu­vat* tuo­tan­non­te­ki­jät työl­lis­tyi­si­vät tie­ten­kin muil­le sek­to­riel­le, sem­moi­sil­le, jot­ka oikeas­ti kannattava.

    *) on sel­vää että nykyi­sis­sä maa­jus­seis­sa on pal­jon sel­lai­sia, jot­ka ovat lii­an van­ho­ja, asu­vat vää­räs­sä paik­kaa yms. Niin­pä maa­ta­lou­den ker­ta­lak­kaut­ta­mi­nen aiheut­tai­si tur­hia sosi­aa­li­sia ongel­mia ja kor­ke­aa kit­ka­työt­tö­myyt­tä. Sik­si hom­ma tuli­si­kin aloit­taa niin, että alal­le tulon kynn­nys­tä nos­tet­tai­siin siten, että luo­vut­tai­siin kai­ken­lai­sis­ta aloit­te­li­joi­den tuis­ta, suku­pol­ven­vaih­dok­sen tuis­ta, jät­ti­mäi­si­sät perin­tö­ve­ro­hel­po­tuk­sis­ta ynnä mui­ta vas­taa­vis­ta ja alet­tai­siin alen­ta­maan tukea hal­li­tus­ti ja enna­koi­dus­ti siten, että suu­ret muu­tok­set väl­tet­täi­siin. Maa­jus­sit siir­ret­täi­siin “talou­del­li­seen saat­to­hoi­toon”, jos­sa tavoi­te on elä­ke ja mui­hin hom­miin suuntautuminen.

  157. Sylt­ty: sem­moi­sil­le, jot­ka oikeas­ti kannattava.

    Sylt­ty nyt ei oikas­ti tajua sitä, että maa­ta­lous ja esim. teol­li­suus­tuo­tan­to eivät toi­mi samal­la kan­nat­ta­vuusa­jat­te­lul­la. Eroa voi kuva­ta esim. näin: koneet teh­dään hal­vem­mal­la Kii­nas­sa > siir­re­tään tuo­tan­to sin­ne. Ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut teh­dään hal­vem­mal­la Viros­sa> siir­re­tään tuo­tan­to sinne.

    Maa­ta­lous­tuo­tan­to on hal­vem­paa Espan­jas­sa > siir­re­tään tuo­tan­to sin­ne . (elin­tar­vik­kei­den tuonti).

    En kan­na­ta nykyis­tä tuki­jär­jes­tel­mää, mut­ta sii­nä on pak­ko elää EU:n vuok­si. Jos kui­ten­kin kaik­ki maa­ta­lou­des­sa teh­täi­siin pel­käs­tään lii­ke­ta­lou­del­li­sin peri­aat­tein, niin se joh­tai­si lopuk­si eko­sys­tee­min rapau­tu­mi­seen riis­to­vil­je­lyn seu­rauk­se­na. Tämän estä­mi­sek­si tuot­ta­mis­ta sään­nel­lään anka­ril­la ympä­ris­tö­la­eil­la, jot­ka estä­vät teho­tuo­tan­non. Sen­kään vuok­si emme voi vil­jel­lä pel­kin lii­ke­ta­lou­del­lis­ten periaattein.

    Jos tuot­ta­mis­ta ei tuet­tai­si vero­va­roin (kor­vat­tai­si vil­je­ly­ra­joit­tei­ta) , niin tuot­ta­mi­sen kaik­ki kus­tan­nuk­set oli­si­vat ruu­an hin­nas­sa kul­la­kin kulut­ta­jal­la täy­si­mää­räi­se­nä. Täl­löin vain hyvä­tu­loi­sil­la oli­si varaa ter­veel­li­seen ruo­kaan. Nyt kun tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set jae­taan yhtei­ses­ti ja hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat enem­män (vero­progres­sio), niin kai­kil­la on varaa hank­kia ter­veyt­tä edis­tä­vää ruokaa.

    Tämä on perus­a­ja­tus EU:n yhtei­ses­sä maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa. Se miten tuet ja kor­vauk­set jakau­tu­vat tuo­tos­ket­jun eri osis­sa (kaup­pa ja teol­li­suus lei­jo­nan osa)onkin sit­ten toi­nen juttu.

  158. Janis Pet­ke: Joo, ei se tule muu­ta kuin suo­je­le­maan tääl­lä asu­via venäläisiä. 

    Jos­ta on hyvä muis­taa, että tal­vi- ja jat­ko­so­dan aika­na Suo­mes­sa oli mel­ko iso alku­pe­räl­tään venä­läi­nen vähem­mis­tö, joka pal­ve­li Puo­lus­tus­voi­mis­sa ihan moit­teet­ta. Osa oli jää­nyt tän­ne jo vuon­na ‑18, mut­ta aika moni paen­nut myös myö­hem­min 20-luvul­la, kun rajan yli oli vie­lä pal­jon lii­ken­net­tä. Tämä tun­tuu jos­kus unohtuvan.

  159. eemil: Jos kui­ten­kin kaik­ki maa­ta­lou­des­sa teh­täi­siin pel­käs­tään lii­ke­ta­lou­del­li­sin peri­aat­tein, niin se joh­tai­si lopuk­si eko­sys­tee­min rapau­tu­mi­seen riis­to­vil­je­lyn seu­rauk­se­na. Tämän estä­mi­sek­si tuot­ta­mis­ta sään­nel­lään anka­ril­la ympä­ris­tö­la­eil­la, jot­ka estä­vät teho­tuo­tan­non. Sen­kään vuok­si emme voi vil­jel­lä pel­kin lii­ke­ta­lou­del­lis­ten periaattein

    Mil­tä kuu­los­tai­si kai­vos­yh­tiön perus­te­lu, että kun ei tätä lou­hin­taa voi teh­dä ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nön takia kan­nat­ta­vas­ti, niin se pitää kus­tan­taa verovaroin? 

    (Tal­vi­vaa­ra­sa­han on itsea­sias­sa käy­nyt juu­ri näin, sin­ne on upo­tet­tu sato­ja mil­joo­nia veron­mak­sa­jien raho­ja ja lop­pua ei näy…)

    Jos tuot­ta­mis­ta ei tuet­tai­si verovaroin(korvattaisi vil­je­ly­ra­joit­tei­ta) , niin tuot­ta­mi­sen kaik­ki kus­tan­nuk­set oli­si­vat ruu­an hin­nas­sa kul­la­kin kulut­ta­jal­la täysimääräisenä.

    Ai myös espan­ja­lai­sis­sa tomaa­teis­sa ja egyp­ti­läi­sis­sä appel­sii­neis­sa oli­si suo­ma­lais­ten vil­je­ly­ra­joit­tei­den hinta?

    Täl­löin vain hyvä­tu­loi­sil­la oli­si varaa ter­veel­li­seen ruokaan.

    Ai nyt­kö se maa­ta­lous onkin huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­sen sijas­ta köyhäinapua? 

    Jos me lisät­täi­siin mil­jar­di euroa tukea, niin voi­sit­te­ko te hoi­taa vie­lä puo­lus­tus­voi­mien­kin hommat?

    Nyt kun tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set jae­taan yhtei­ses­ti ja hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat enem­män (vero­progres­sio), niin kai­kil­la on varaa hank­kia ter­veyt­tä edis­tä­vää ruokaa.

    Onko tut­kit­tu mitä ruo­kia köy­hien ruo­ka­ko­rit sisäl­tä­vät ja mikä on näi­den ter­veys­vai­ku­tus? Tuli­si­ko parem­pi oppu­tu­los vaik­ka­pa käyt­tä­mäl­lä kysei­nen milajr­di ter­vey­den­hoi­toon (tai vaik­ka 500 mil­joo­naa, yksi mil­jar­di­han meni jo sotalaivastoon)? 

    Mil­jar­din-parin tuet vaa­ti­si­vat kyl­lä mie­les­tä­ni perus­teek­si muu­ta­kin kuin mutua.

    Tämä on perus­a­ja­tus EU:n yhtei­ses­sä maatalouspolitiikassa.

    Ter­veen ruo­an takoa­ko EU:ssa tue­taan myös tupakanviljelyä?

  160. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lais­ta tilan­net­ta ei voi syn­tyä, että kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­pu­ri­maas­ta. Oman maan kus­tan­nus­ta­so ale­nee, kun­nes tilan­ne on tasa­pai­nos­sa ja molem­mat maat kes­kit­ty­vät sii­hen, mis­sä niil­lä on suh­teel­li­nen etu. Kel­lu­vien valuut­ta­kurs­sien tapauk­ses­sa tämä menee ihan itses­tään, yhteis­va­luu­tan olois­sa vähän hitaammin.

    Tuo ei kyl­lä näy­tä päte­vän Suomessa.

    Suo­mi ostaa jat­ku­vas­ti ulko­mail­ta enem­män kuin sil­lä oli­si varaa, ja tekee vel­kaa. Oman maan kus­tan­nus­ta­soa on hyvin vai­kea pai­naa alas. Noin kah­dek­san vuo­den vit­kut­te­lun jäl­keen jotain on nyt yri­tet­ty, mut­ta emme vie­lä tie­dä, las­ki­ko kiky-sopi­mus kus­tan­nus­ta­soa riittävästi.

    Yhteis­va­luu­tan ja jäyk­kien työ­mark­ki­noi­den yhdis­tel­mä näyt­tää estä­vän aika tehok­kaas­ti mai­nit­se­ma­si tasa­pai­not­tu­mi­sen Suo­mes­sa. Vih­reät tun­tu­vat kan­nat­ta­van velan­o­ton jat­ka­mis­ta ehdot­ta­ma­si kus­tan­nus­ta­son las­ke­mi­sen sijaan.

    1. Juho, mihin perus­tuu väit­tee­si Suo­men kroo­ni­ses­ta vaih­to­ta­seen ali­jää­mäs­tä? Kat­so nyt vaik­ka vii­mei­sen 20 vuo­den ajal­ta, pää­osin ylijäämäinen.

  161. Sylt­ty: Onko tut­kit­tu mitä ruo­kia köy­hien ruo­ka­ko­rit sisäl­tä­vät ja mikä on näi­den ter­veys­vai­ku­tus? Tuli­si­ko parem­pi oppu­tu­los vaik­ka­pa käyt­tä­mäl­lä kysei­nen milajr­di terveydenhoitoon (

    Sylt­ty ei vaan halua ymmär­tää. Suo­men viral­li­nen ter­vey­den­hoi­to­dokt­rii­ni van­noo sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­syn nimiin. Jo ilmen­nei­den sai­rauk­sien paran­ta­mi­nen on sodan­jäl­keis­tä agen­daa, nyt on men­ty ajat­te­lus­sa ja poli­tii­kas­sa eteenpäin.

    Ter­veys­kas­va­tuk­sel­la pyri­tään kas­vat­ta­maan ter­veel­li­seen ravin­to­käyt­täy­ty­mi­seen. (sis. myös liikkumisen)

    Kai­vos­ver­taus maa­ta­lou­teen on aivan metsässä.

  162. R. V.: Tär­kein­tä oli­si, että oppi­laat yhdes­sä huol­ta­jien­sa kans­sa sai­si­vat vali­ta kak­si tai useam­man kiel­tä vapaas­ti kou­lun tar­jon­nas­ta. Har­mil­li­ses­ti Suo­men val­tio ampuu täl­lä het­kel­lä itse­ään jal­kaan mää­rää­mäl­lä vähin­tään yhden kie­len ole­van ruotsi.

    Tämä ei ollut ongel­ma ennen perus­kou­lua. Lukuai­neis­sa hei­koin aines kar­sit­tiin toi­sel­le väy­läl­le ennen ruot­sin opis­ke­lu­jen alkua. Englan­ti, sak­sa ja ruot­si tuke­vat kai­ken lisäk­si hyvin toi­si­aan, joten 1+1+1 ei ole työ­mää­räl­tään lähel­lä­kään kol­mea! “Pak­ko­ruot­si” on ongel­ma vain, kun sitä tupu­te­taan heikkolahjaisemmille.

  163. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho, mihin perus­tuu väit­tee­si Suo­men kroo­ni­ses­ta vaih­to­ta­seen ali­jää­mäs­tä? Kat­so nyt vaik­ka vii­mei­sen 20 vuo­den ajal­ta, pää­osin ylijäämäinen.

    En sano­nut vaih­to­ta­seen ali­jää­mäs­tä mitään. Viit­ta­sin vain sel­lai­seen epä­ta­sa­pai­noi­seen tilan­tee­seen, jos­sa maan kulu­tus- ja palk­ka­ta­so on kor­keam­pi kuin mihin sil­lä on varaa. Suo­mes­sa näin on käsit­tääk­se­ni tuon kah­dek­san vuot­ta ollut, ja yhteis­kun­ta on otta­nut vel­kaa sen sijaan, että oli­si las­ke­nut kulu­tus­tot­tu­muk­sia. Tyy­pil­li­nen tilan­ne, jos­sa kel­lu­va valuut­ta oli­si palaut­ta­nut hel­pos­ti tasa­pai­non, mut­ta kiin­teä valuut­ta vaa­tii muun­lai­sia toi­men­pi­tei­tä (joi­ta polii­tik­kom­me eivät hallitse).

    Häm­mäs­te­lin vähän sitä, että yleen­sä kan­na­tat vel­ka­ve­tois­ta poli­tiik­kaa (nykyi­ses­sä pysy­väs­luon­tei­ses­sa­kin taan­tu­mas­sa), mut­ta tuoss­sa kom­men­tis­sa­si (mie­les­tä­ni jär­ke­väm­min) kus­tan­nus­ta­son palaut­ta­mis­ta talou­den kan­to­ky­vyn mukai­sel­le tasolle.

    1. En sano­nut vaih­to­ta­seen ali­jää­mäs­tä mitään. 

      Piti oikein tar­kis­taa, mitä olet kir­joit­ta­nut. Sik­si kom­men­tin hyväk­sy­mi­nen vähän vii­väs­tyi. Kyl­lä tämä minun kor­vis­sa­ni viit­taa sii­hen, että kan­san­ta­lous syö enem­män kun tie­naa, eli vel­kaan­tuu ulko­mail­le. Se on sama kuin vaih­to­ta­seen ali­jää­mä, joka ei siis ole ollut eri­tyi­sen ali­jää­mäi­nen. Uudem­pi kom­ment­ti­si taas näyt­täi­si viit­taa­van val­tion talou­den ali­jää­mään — siis sii­hen, että val­tio vel­kaan­tuu omil­le kan­sa­lai­sil­lee, joka on taas ihan eri asia.
      Tuo ei kyl­lä näy­tä päte­vän Suomessa.

      Suo­mi ostaa jat­ku­vas­ti ulko­mail­ta enem­män kuin sil­lä oli­si varaa, ja tekee vel­kaa. Oman maan kus­tan­nus­ta­soa on hyvin vai­kea pai­naa alas. Noin kah­dek­san vuo­den vit­kut­te­lun jäl­keen jotain on nyt yri­tet­ty, mut­ta emme vie­lä tie­dä, las­ki­ko kiky-sopi­mus kus­tan­nus­ta­soa riittävästi.

  164. Sylt­ty: Mil­jar­din-parin tuet vaa­ti­si­vat kyl­lä mie­les­tä­ni perus­teek­si muu­ta­kin kuin mutua.

    Lue­han nämä CAP:n his­to­riat ja sen perus­teet. Käy läpi koko arse­naa­li, älä vain yhtä sivua. Tämän pake­tin avul­la voit laa­jen­taa tajun­taa­si EU:n yhtei­ses­tä maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta. Sinul­le avau­tuu myös toi­vot­ta­vas­ti se, että Suo­mi on vain pie­ni osa koko­nai­suut­ta. Jos julis­tau­dum­me EU:n ainoak­si tuet­to­mak­si maa­ta­lou­val­tiok­si, niin muut toki kiit­tä­vät , eivät kui­ten­kaan seu­raa perässä.

    http://ec.europa.eu/agriculture/cap-history/1992-reform/index_en.htm

    1. Kan­nat­taa muis­taa, että EU.n yhtei­sen tuen lisäk­si Suo­mi mak­saa siir­ty­mä­kau­den tukea vapaa­eh­toi­ses­ti omis­ta rahois­taan. Täl­lä alun perin vuo­ris­to­tuek­si kut­su­tul­la rahal­la pyri­tään siir­tä­mään maa­ta­lous Ete­lä-Suo­mes­ta pohjoiseen.

  165. eemil: Sylt­ty ei vaan halua ymmär­tää. Suo­men viral­li­nen ter­vey­den­hoi­to­dokt­rii­ni van­noo sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­syn nimiin. Jo ilmen­nei­den sai­rauk­sien paran­ta­mi­nen on sodan­jäl­keis­tä agen­daa, nyt on men­ty ajat­te­lus­sa ja poli­tii­kas­sa eteenpäin.

    Ter­veys­kas­va­tuk­sel­la pyri­tään kas­vat­ta­maan ter­veel­li­seen ravin­to­käyt­täy­ty­mi­seen. (sis. myös liikkumisen)

    Kai­vos­ver­taus maa­ta­lou­teen on aivan metsässä.

    Suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­tu­ki tukee ennen­kaik­kea mal­la­soh­ran, mai­to­ras­van ja punai­sen lihan tuo­tan­toa, siis sen lisäk­si että se valuu pää­oma­tu­loi­na kau­pun­kei­hin muut­ta­neil­le talon­poi­kien peril­li­sil­le. Kaik­ki näis­tä ovat Suo­mes­sa äärim­mäi­sen suu­ria ter­vey­del­li­siä ongel­mia, ja tyy­pil­li­ses­ti ongel­mat kes­kit­ty­vät vie­lä juu­ri niil­le pie­ni­tu­loi­sim­mil­le (varak­kail­la kun on rahaa osa­taa esi­mer­kik­si tukien ulko­puo­lel­le jää­vää kalaa).

    Lisä­bo­nuk­se­na tap­pa­van epä­ter­veel­li­sen soke­ri­juu­rik­kaan tuo­tan­toa tue­taan eri­tyi­sel­lä kan­sal­li­sel­la soke­ri­juu­ri­kas­tuel­la, joka on jopa 350 euroa heh­taa­ril­ta + eri­tyi­nen soke­ri­juu­rik­kaan kuljetustuki.

    Maa­ta­lous­tu­kien lopet­ta­mi­nen oli­si suu­rin ter­veys­te­ko mitä voi­tai­siin tehdä.

  166. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa muis­taa, että EU.n yhtei­sen tuen lisäk­si Suo­mi mak­saa siir­ty­mä­kau­den tukea vapaa­eh­toi­ses­ti omis­ta rahois­taan. Täl­lä alun perin vuo­ris­to­tuek­si kut­su­tul­la rahal­la pyri­tään siir­tä­mään maa­ta­lous Ete­lä-Suo­mes­ta pohjoiseen.

    En ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta maa­ta­lou­den siir­tä­mi­ses­tä Poh­jois-Suo­meen. Suo­men poli­tiik­ka on pyr­ki­nyt lähin­nä enti­sen tasa­pai­non säi­lyt­tä­mi­seen. Tuo on tar­koit­ta­nut enem­män alue­ja­koi­hin perus­tu­van EU:n poli­tii­kan tasa­pai­not­ta­mis­ta jär­jes­tel­mää noi­hin mai­nit­tui­hin Suo­men tar­pei­siin virit­te­le­mäl­lä. Poh­jois-Suo­meen kukaan jär­jis­sään ole­va suo­ma­lai­nen ei kai ole maa­ta­lout­tam­me siir­tä­mäs­sä (jos joku, niin kor­kein­taan sokea EU- tai suo­ma­lai­nen byrokraatti).

    1. Minä­kään en ymmär­rä aja­tus­ta siir­tää maa­ta­lou­den pain­opis­tet­tä edul­li­ses­ta ete­läs­tä epäe­dul­li­seen poh­joi­seen, mutg­ta sitä tämä kan­sal­li­nen tuki tekee ja sii­hen se on viritetty.

  167. Kal­le: Tämä ei ollut ongel­ma ennen perus­kou­lua. Lukuai­neis­sa hei­koin aines kar­sit­tiin toi­sel­le väy­läl­le ennen ruot­sin opis­ke­lu­jen alkua. Englan­ti, sak­sa ja ruot­si tuke­vat kai­ken lisäk­si hyvin toi­si­aan, joten 1+1+1 ei ole työ­mää­räl­tään lähel­lä­kään kol­mea! “Pak­ko­ruot­si” on ongel­ma vain, kun sitä tupu­te­taan heikkolahjaisemmille. 

    Ihan­noi­mal­la­si taval­la saa­daan toki pal­jon englan­nin, sak­san, ruot­sin ja suo­men osaa­jia (huo­maa kuin­ka nimeät kie­liä ikään­kuin jot­kin niis­tä oli­si­vat abso­luut­ti­ses­ti ja ikui­ses­ti parem­pia valin­to­ja opis­kel­ta­vak­si kuin toi­set!), mut­ta ei ollen­kaan mui­den kiel­ten osaa­jia. Valin­nan­va­paus taas niis­tä kie­lis­tä, mitä kou­lu voi tar­jo­ta tuot­taa edel­lä mai­nit­tu­jen kiel­ten osaa­jien lisäk­si kaik­kien mui­den tar­jol­la ole­vien kie­lien osaajia.

    Ruot­sin vaih­toeh­dot­to­muus on aina hei­ken­tä­nyt Suo­mes­sa osat­ta­vien kiel­ten diver­si­teet­tiä. Tämän kor­jaa­mi­sek­si pak­ko­ruot­si tulee kor­va­ta pakol­li­sel­la, mut­ta vapaa­va­lin­tai­sel­la kielellä.

  168. Juho Laa­tu: En ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta maa­ta­lou­den siir­tä­mi­ses­tä Pohjois-Suomeen. 

    Kyl­lä se kan­sal­li­nen tuki nyt vain on siir­tä­nyt esi­mer­kik­si mai­don­tuo­tan­toa ete­läs­tä (mis­sä on kulut­ta­jat) Poh­jois-Suo­meen (mis­sä ei ole kuluttajia).

    Ihan samal­la taval­la­han se maa­ta­los­tu­ki toi­mii myös EU:ssa, sil­lä tuel­la mah­dol­lis­te­taan maa­ta­lous alueil­la, jois­sa se ei oikeas­ti oli­si jär­ke­vää. Mai­don­tuo­tan­non siir­to poh­joi­seen on ihan linajs­sa tämän muun jär­jet­tö­myy­den kanssa.

  169. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä­kään en ymmär­rä aja­tus­ta siir­tää maa­ta­lou­den pain­opis­tet­tä edul­li­ses­ta ete­läs­tä epäe­dul­li­seen poh­joi­seen, mutg­ta sitä tämä kan­sal­li­nen tuki tekee ja sii­hen se on viritetty.

    En usko että “siir­tää” (eikä mikään mer­kit­tä­vä taho yri­tä “virit­tää”), vaan kor­kein­taan täh­tää nykyi­sen maa­ta­lou­den säilyttämiseen.

  170. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä­kään en ymmär­rä aja­tus­ta siir­tää maa­ta­lou­den pain­opis­tet­tä edul­li­ses­ta ete­läs­tä epäe­dul­li­seen poh­joi­seen, mutg­ta sitä tämä kan­sal­li­nen tuki tekee ja sii­hen se on viritetty.

    Johan pomp­pas, nyt on popu­lis­mi täy­des­sä kukas­sa, eipä oli­si usko­nut O.S:lta täl­lais­ta. Ei täs­sä mitään pain­opis­tet­tä ole siir­ret­ty vaan tasoi­te­taan ero­ja maan ja EU:n sisällä.

    Tie­tyt alu­eet EU:ssa on luo­ki­tel­tu maa­ta­lou­del­le epä­suo­tui­sik­si alueik­si. Luon­non­hait­ta­kor­vauk­sel­la pyri­tään tur­vaa­maan maa­ta­lous­tuo­tan­to ja elin­voi­mai­nen maa­seu­tu täl­lai­sil­la alueil­la. Koko Suo­mi on luo­ki­tel­tu LFA-alu­eek­si. Tämä alun perin vuo­ri­to­tu­ki lan­see­rat­tiin tasoit­ta­maan kulu­ja Euroo­pan vuo­ris­toi­sil­la, karuil­la vil­je­ly­alueil­la. Suo­mi ei ole ainoa koh­de­maa. Seu­raa­vas­sa lin­kis­sä ovat kohdemaat:

    http://ec.europa.eu/agriculture/rurdev/lfa/images/map_en.jpg

    Jo nyt ilmas­ton­muu­tos on siir­tä­nyt vil­jan­vil­je­lys­sä edul­li­sim­mat olo­suh­teet kes­ki-Suo­meen ja ete­lä-poh­jan­maal­le. Ete­lä-Suo­mi kär­sii sään ääri-ilmiöis­tä alvariinsa.

  171. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lais­ta tilan­net­ta ei voi syn­tyä, että kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­pu­ri­maas­ta. Oman maan kus­tan­nus­ta­so ale­nee, kun­nes tilan­ne on tasa­pai­nos­sa ja molem­mat maat kes­kit­ty­vät sii­hen, mis­sä niil­lä on suh­teel­li­nen etu. Kel­lu­vien valuut­ta­kurs­sien tapauk­ses­sa tämä menee ihan itses­tään, yhteis­va­luu­tan olois­sa vähän hitaammin.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä­kään en ymmär­rä aja­tus­ta siir­tää maa­ta­lou­den pain­opis­tet­tä edul­li­ses­ta ete­läs­tä epäe­dul­li­seen poh­joi­seen, mutg­ta sitä tämä kan­sal­li­nen tuki tekee ja sii­hen se on viritetty.

    Tuos­sa ensim­mäi­ses­sä lai­nauk­ses­sa on sel­vi­tet­ty syy, mik­si maa­ta­lous, var­sin­kin suu­ri­töi­nen maa­ta­lous, siir­tyy poh­joi­seen, vaik­ka ete­läl­lä oli­si­kin sii­hen abso­luut­ti­nen etu.

  172. ksee: Tar­koi­tit kai bulk­kia pre­miu­min hinnalla?

    Kulut­ta­jal­le on var­maan vai­kea käsit­tää, että hal­puu­te­tuil­la hin­noil­la sai­si pre­miu­mia. Näin se vain on, sil­lä suo­ma­lai­set mää­räyk­set estä­vät sekun­dan tuot­ta­mi­sen. Sekun­daa halua­vien pitää tyy­tyä tuontielintarvikkeisiin.

  173. teek­ka­ri: Suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­tu­ki tukee ennen­kaik­kea mal­la­soh­ran, mai­to­ras­van ja punai­sen lihan tuo­tan­toa, siis sen lisäk­si että se valuu pää­oma­tu­loi­na kau­pun­kei­hin muut­ta­neil­le talon­poi­kien peril­li­sil­le. Kaik­ki näis­tä ovat Suo­mes­sa äärim­mäi­sen suu­ria ter­vey­del­li­siä ongelmia,

    Nämä teek­ka­rin tee­sit, saa­ta­nal­li­set äkeet, saam­me lukea vähän väliä. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että ker­ta ker­ral­ta ne on osoi­tet­tu pätemättömiksi. 

    Maa­ta­lou­den tuki oli­si syy­pää kan­san epä­ter­veel­li­seen ravin­to­käyt­täy­ty­mi­seen on jo sen luo­kan sala­liit­to­teo­ria, että Roswell ja Area 51 :kin kal­pe­ne­vat. Ja vie­lä maan hin­nan nouse­mi­nen­kin on syy­nä sydän­tau­ti­kuol­lei­suu­teen , kepun vihe­liäi­siä juo­nia kaikkityynni.

    Monen mon­ta ker­taa on todis­tet­tu miten jo alku­tuo­tan­nos­sa on jalos­tet­tu elin­tar­vik­kei­den raa­ka-ainei­ta ter­veel­li­sem­pään koos­tu­muk­seen. Jat­ko on yksi­tyi­sen kan­sa­lai­sen ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den käsissä.

    Onhan tut­kit­tua fak­taa, että koe­keal­le kou­lu­te­tut elä­vät ter­veem­min. Kehi­tys ei juon­nu sii­tä, että heil­lä oli­si varaa hoi­taa sai­rauk­si­aan parem­min, vaan läh­tö­koh­tai­ses­ti he sai­ras­tu­vat harvemmin.

    Esim. ravin­to­käyt­täy­ty­mi­nen on heil­lä parem­paa. Ei sik­si, että on varaa ostaa ter­veel­li­sem­piä ruo­kia, vaan heil­lä on Tie­toa , Asen­tei­ta ja Kult­tuu­ris­ta peri­mää hank­kia niitä. 

    Sii­nä on se sosio­eko­no­mis­ten ter­vey­se­ro­jen vil­la­koi­ran ydin, eikä kepun maataloustuissa.

  174. eemil: Onhan tut­kit­tua fak­taa, että koe­keal­le kou­lu­te­tut elä­vät ter­veem­min. Kehi­tys ei juon­nu sii­tä, että heil­lä oli­si varaa hoi­taa sai­rauk­si­aan parem­min, vaan läh­tö­koh­tai­ses­ti he sai­ras­tu­vat harvemmin.

    Esim. ravin­to­käyt­täy­ty­mi­nen on heil­lä parem­paa. Ei sik­si, että on varaa ostaa ter­veel­li­sem­piä ruo­kia, vaan heil­lä on Tie­toa , Asen­tei­ta ja Kult­tuu­ris­ta peri­mää hank­kia niitä.

    Sii­nä on se sosio­eko­no­mis­ten ter­vey­se­ro­jen vil­la­koi­ran ydin, eikä kepun maataloustuissa.

    Eli jos halu­taan paran­taa kan­san­ter­veyt­tä, niin kan­nat­taa lei­ka­ta maa­ta­lous­tuis­ta ja panos­taa kou­lu­tuk­seen (eikä toi­sin­päin, kuten kepu tekee)?

    Kan­na­te­taan!

  175. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Piti oikein tar­kis­taa, mitä olet kir­joit­ta­nut. Sik­si kom­men­tin hyväk­sy­mi­nen vähän vii­väs­tyi. Kyl­lä tämä minun kor­vis­sa­ni viit­taa sii­hen, että kan­san­ta­lous syö enem­män kun tie­naa, eli vel­kaan­tuu ulko­mail­le. Se on sama kuin vaih­to­ta­seen ali­jää­mä, joka ei siis ole ollut eri­tyi­sen ali­jää­mäi­nen. Uudem­pi kom­ment­ti­si taas näyt­täi­si viit­taa­van val­tion talou­den ali­jää­mään – siis sii­hen, että val­tio vel­kaan­tuu omil­le kan­sa­lai­sil­lee, joka on taas ihan eri asia.
    Tuo ei kyl­lä näy­tä päte­vän Suomessa.

    En tar­koit­ta­nut mitään eri­tyis­tä mit­ta­ria, vaan vain sitä, että yli varo­jen ele­tään, ja vel­kaa ker­tyy. Tämä lie­nee sel­vä asia.

    Viit­tauk­se­ni ulko­mail­ta osta­mi­seen liit­tyy sii­hen, että jos oma valuut­ta deval­voi­tui­si, ulko­mail­ta osta­mi­nen vähen­tyi­si. Kiin­teäs­sä valuu­tas­sa täl­lais­ta meka­nis­mia ei ole (ja näin syn­tyy hel­pos­ti tilan­ne, jos­sa syöm­me enem­män kuin tienaamme).

    1. Jos kan­sa­kun­ta vel­kaan­tuu, se näkyy vaih­to­ta­seen ali­jää­mä­nä. Ei vel­kaan­nu, jos vaih­to­ta­se ei ole ali­jää­mäi­nen. Suo­mi ei maa­na ole juu­ri­kaan vel­kaan­tu­nut, jokut Suo­mes­sa ovat toi­set eivät. Val­tio on vel­kaan­tu­nut, mut­ta lähin­nä omil­le kan­sa­lai­sil­leen nettomääräisesti.

  176. Sylt­ty: Kyl­lä se kan­sal­li­nen tuki nyt vain on siir­tä­nyt esi­mer­kik­si mai­don­tuo­tan­toa ete­läs­tä (mis­sä on kulut­ta­jat) Poh­jois-Suo­meen (mis­sä ei ole kuluttajia).

    Tuet ja muu jär­jes­tel­mä koko­nai­sy­udes­saan ohjaa mai­to­ta­lout­ta poh­joi­seen, mut­ta toi­saal­ta vil­ja­ta­lout­ta ete­lään. Osin kyse on myös vil­je­li­jöi­den omis­ta valin­nois­ta (mai­to­ta­lous sitoo enem­män, joten vil­ja­vim­mil­la alueil­la teh­dään hel­pos­ti jotain vähem­män sito­vaa). Suo­mi tais­te­lee EU:ta vas­taan ete­läi­sen Suo­men tukien säi­lyt­tä­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si. Mai­don kul­je­tus poh­joi­ses­ta ete­lään ei lie­ne kes­kei­nen kustannustekijä.

    Ihan samal­la taval­la­han se maa­ta­los­tu­ki toi­mii myös EU:ssa, sil­lä tuel­la mah­dol­lis­te­taan maa­ta­lous alueil­la, jois­sa se ei oikeas­ti oli­si jär­ke­vää. Mai­don­tuo­tan­non siir­to poh­joi­seen on ihan linajs­sa tämän muun jär­jet­tö­myy­den kanssa.

    Suo­mes­sa eri­koi­suu­te­na on aina­kin se, että Suo­mi mak­saa osan tuis­ta itse, eikä saa nii­tä EU:n kas­sas­ta. Kes­ki-Euroo­pan par­hail­la aluel­la tuet voi­vat olla Suo­mea suu­rem­mat, joten tuet eivät täs­sä mie­les­sä pää­sään­töi­ses­ti tue huo­noim­pia aluei­ta (vaik­ka tuol­lai­sia­kin tukia, tai tuol­lai­sil­la nimil­lä kul­ke­via tukia­kin on). Suu­ri osa EU:n maa­taou­des­ta ei var­maan­kaan oli­si kan­nat­ta­vaa ilman tukia.

    Mai­don tuot­ta­mi­nen poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa ja vil­jan tuot­ta­mi­nen ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa on jär­ke­vä jako. Sään­nöt ovat toki kul­mik­kaat ja osin ehkä vää­ris­tä­vät­kin, mut­ta tuo jako on siis peri­aat­tees­sa järkevä.

    EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa on pal­jon sel­lais­ta, mitä voi kut­sua järjettömäksi.

  177. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä­kään en ymmär­rä aja­tus­ta siir­tää maa­ta­lou­den pain­opis­tet­tä edul­li­ses­ta ete­läs­tä epäe­dul­li­seen poh­joi­seen, mutg­ta sitä tämä kan­sal­li­nen tuki tekee ja sii­hen se on viritetty.

    Kan­sal­lis­ten maa­ta­lous­tu­kien­tu­kien koko­nais­mää­rä vuon­na 2016 on yhteen­sä noin 322 mil­joo­naa euroa.
    Täs­tä sum­mas­ta noin yhdek­sän­kym­men­tä pro­sent­tia on poh­jois­ta tukea, run­saat kah­dek­san pro­sent­tia on Ete­lä-Suo­men kan­sal­lis­ta tukea ja soke­ri­juu­rik­kaan tukea on run­sas pro­sent­ti. Kan­sal­li­sis­ta tuis­ta rahoi­te­taan myös sika­ta­lou­den EU-krii­si­tu­kea täy­den­tä­vä ja kevään 2016 aika­na koko maas­sa mak­set­ta­va kan­sal­li­nen sika­ta­lou­den kriisituki.

    HS:n teke­män las­kel­man mukaan (HS 17. 2.) val­tio tukee (mui­ta kuin maa­ta­lous­yri­tyk­siä ?) vuo­sit­tain noin 4,8 mil­jar­dil­la eurol­la, jos­ta 3,7 mil­jar­dia euroa on eri­lai­sia verotukia.

    Tätä taus­taa vas­ten maa­ta­lou­den kan­sal­li­nen tuki on kan­san­ta­lou­den mit­ta­luo­kas­sa todel­la pie­ni. Ja sil­lä tasoi­te­taan maa­ta­lou­den tuot­ta­vuuse­ro­ja maan sisäl­lä, pain­opis­tet­tä ei todel­la­kaan muu­te­ta mihinkään. 

    Joten O.S. voi olla rau­has­sa , sil­lä Hel­sin­gin kau­pun­gin ase­ma suu­rim­pien maa­ta­lous­tu­kien saa­ja­na ei ole uhattu.

  178. TimoT: Kulut­ta­jal­le on var­maan vai­kea käsit­tää, että hal­puu­te­tuil­la hin­noil­la sai­si pre­miu­mia. Näin se vain on, sil­lä suo­ma­lai­set mää­räyk­set estä­vät sekun­dan tuot­ta­mi­sen. Sekun­daa halua­vien pitää tyy­tyä tuontielintarvikkeisiin.

    Bulk­kia, tove­ri, bulkkia.

    Olkoon raa­ka-aineet (muka­mas) kuin­ka laa­duk­kai­ta tahan­sa, niin niis­tä saa­daan aikai­sek­si lähin­nä mau­ton­ton­ta eines­mak­sa­laa­tik­koa, jau­ho­mak­ka­raa, kanan­nah­ka­pul­lia ja höt­tö­lei­pää. Tuot­ta­jien täs­sä tus­kin kan­nat­taa pal­jon itkeä moi­sen haas­kuun perään, kos­ka mer­kit­tä­vä osa elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­ta tai­taa olla tuot­ta­jien osuus­kun­tien hallussa.

    Onhan se vähän has­sua, että on monas­ti hel­pom­pi ostaa Suo­mes­sa arte­saa­nie­lin­tar­vik­kei­ta, jot­ka ovat peräi­sin jos­tain Alp­pien tiet­tö­män perä­laak­son tilal­ta, kuin koti­mais­ta tuo­tet­ta — tai jos koti­mai­nen vaih­toeh­to onkin tar­jol­la, niin se on tasol­taan lähin­nä joku hutais­tu jäljitelmä.

    Vähän inno­voin­tia ja roh­keut­ta tar­vit­tai­siin, mut­ta tai­taa olla vain niin muka­va mars­sia laput sil­mil­lä tuot­ta­jao­suus­kun­nan ren­ki­nä — ja kui­ta­ta maataloustukiaiset.

  179. Juho Laa­tu: Mai­don tuot­ta­mi­nen poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa ja vil­jan tuot­ta­mi­nen ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa on jär­ke­vä jako. Sään­nöt ovat toki kul­mik­kaat ja osin ehkä vää­ris­tä­vät­kin, mut­ta tuo jako on siis peri­aat­tees­sa järkevä.

    Ai? Poh­joi­ses­sa kuu­le­ma valit­ta­vat, ettei ole riit­tä­väs­ti pel­to­ja lan­nan levi­tyk­seen ja että lan­ta alkaa ole­maan mel­kein ongel­ma­jä­tet­tä. Ete­läs­sä pel­to­ja toki riit­täi­si, mut­ta ei koh­ta enää maitotiloja.

  180. Juho Laa­tu:Kes­ki-Euroo­pan par­hail­la aluel­la tuet voi­vat olla Suo­mea suuremmat 

    …jol­la­kin mie­li­ku­vi­tuuk­sel­li­sel­la taval­la las­kea tukia. 

    Suo­ma­lai­sen tuki­jär­jes­tel­män puo­lus­ta­jat tyk­kää­vät vali­ta las­ken­ta­pe­rus­teen sel­lai­sek­si, jol­la todis­te­taan että E‑Euroopassa nii­tä tukia vas­ta mak­se­taan­kin. Esi­mer­kik­si las­ke­taanp aljon­ko tukea tulee tukea per heh­taa­ri ja unoh­de­taan koko­naan tuo­tan­to, joka on pal­jon suurempi. 

    Ymmär­tääk­se­ni suo­ma­lai­nen tuki­sys­tee­mi ohjaa kas­vat­ta­maan vähem­män isom­mil­la pel­loil­la, ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si ete­lään, lisäk­si ei ole mikään ihme että ete­läs­sä sama pin­ta-alan pel­to tuot­taa enemmän. 

    Tuo­tet­tua kiloa koh­den tukea mak­se­taan muis­sa mais­sa kyl­lä vähemmän. 

    Jos meil­lä oikeas­ti mak­set­tai­siin vähem­män tukea kuin muu­al­la, niin miten ihmees­sä tuki­pot­ti voi olla tuo­tan­toon suh­teu­tet­tu­na aivan yli­voi­mais­ta kärkeä?

  181. eemil: Kan­sal­lis­ten maa­ta­lous­tu­kien­tu­kien koko­nais­mää­rä vuon­na 2016 on yhteen­sä noin 322 mil­joo­naa euroa.

    HS:n teke­män las­kel­man mukaan (HS 17. 2.) val­tio tukee (mui­ta kuin maa­ta­lous­yri­tyk­siä ?) vuo­sit­tain noin 4,8 mil­jar­dil­la eurol­la, jos­ta 3,7 mil­jar­dia euroa on eri­lai­sia verotukia.

    Tätä taus­taa vas­ten maa­ta­lou­den kan­sal­li­nen tuki on kan­san­ta­lou­den mit­ta­luo­kas­sa todel­la pieni. 

    Maa­ta­lous­tu­ki on ripo­tel­tu sin­ne ja tän­ne, jot­ta sen koko­nais­po­tin las­ke­mi­nen oli­si mah­dol­li­sim­man vaikeata.

    Niin­pä luvus­sa si ei tai­da olla maa­ta­lou­den ympräis­tö­tu­kea (300 miljoonaa/vuosi) eikä kul­je­tus­tu­kea­kaan. Sen tar­koi­tus ei edes ole vai­kut­taa ympräis­töön vaan olla toi­sel­la nimel­lä jaet­tua maataloustukea.

    Toi­sek­si, jos kaik­kea muu­ta toi­min­taa tuet­tai­siin Maa- ja puu­tar­ha­tuot­tei­den osuus 2% BKT:sta. Kun jul­ki­nen sek­to­ri vas­taa noin 20%:sta arvon­li­sää, jä muil­le yksi­tyi­sen sek­to­rin toi­mi­joil­le 78%. 

    Jos muu­ta yri­tys­toi­min­taa tuet­tai­siin yhtä pal­jo kuin maa­ta­lout­ta, pitäi­si jakaa tuon 5 mil­jar­din sijas­ta 12,5 miljardia.

    Kyl­lä se on suh­teet­to­man pal­jon pie­nel­le alalle.

  182. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei seli­ty suh­teel­li­sel­la edul­la, ei eri­tyi­ses­ti eri­lai­sil­la palk­ka­ta­lois­sa eri puoel­la Suo­men vaan yli­kom­pen­soi­vil­la maa­ta­lous­tuil­la. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä vuon­na 2009. http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

    Mihin perus­tuu väit­tee­si, että koko maa­ta­lous oli­si siir­ret­ty poh­joi­seen? Onko siel­lä ete­läs­sä kaik­ki pel­lot met­si­tet­ty? Minä en ole havain­nut sel­lais­ta ilmiö­tä ollen­kaan. Ainos­taan moot­to­ri­tei­hin ja Nur­mi­jär­vel­lä oma­ko­ti­ta­loi­hin on huven­nut jon­kin ver­ran pel­toa, mut­ta sii­nä on kyse marginaaleista.

    Pain­opis­te on siir­ty­nyt poh­joi­seen ainos­taan työ­val­tai­sis­sa maa­ta­lou­den tuo­tan­to­suun­nis­sa eli lähin­nä mai­don­tuo­tan­nos­sa. Sen kyl­lä selit­tää tuo suh­teel­li­sen edun peri­aa­te täy­del­li­ses­ti. Asu­tus­kes­kuk­sis­sa on tar­jol­la pal­jon enem­män työ­paik­ko­ja ja palk­ka­ta­so­kin on aivan tois­ta, mihin leh­miä lyp­sä­mäl­lä on mah­dol­lis­ta pääs­tä oli tuki­ta­so mitä tahan­sa. Asu­tus­kes­kus­ten lähet­ty­vil­lä ole­vil­ta tiloil­ta käy­dään siis muu­al­la töis­sä ja vil­jel­lään sivu­toi­mi­ses­ti. Tähän kuvioon leh­mät sopi­vat erit­täin huonosti.
    Mai­don­tuo­tan­non pain­opis­teen siir­tä­mi­nen ete­lään vaa­tii todel­la suu­ria panos­tuk­sia, jos se teh­dään maa­ta­lous­po­li­tii­kan kei­noil­la, kos­ka muu yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka toi­mii sitä vas­taan. Yhteis­kun­ta­po­li­tii­kal­la se kui­ten­kin oli­si täy­sin mah­dol­lis­ta. Teh­dään vain nii­tä hyvin menes­ty­viä asu­tus­kes­kuk­sia maan kes­ki- ja poh­joi­so­siin ja anne­taan ete­län näi­vet­tyä. Sil­loin maan­vil­je­lys kukois­tai­si ete­läs­sä­kin, kun muu­ta työ­tä ei olisi.

  183. Vii­su­mi­pak­koa ei voi lait­taa yhdel­le Schen­gen-maal­le vaan se tulee koko alu­eel­le ja on molemminpuolinen.”

    Schen­ge­nil­lä ei ole täs­sä tapauk­ses­sa mitään mer­ki­tys­tä. Esi­mer­kik­si Viet­nam antaa vii­su­mi­va­pau­den joil­le­kin Schen­gen-mail­le mut­ta vaa­tii vii­su­mia muil­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/Visa_policy_of_Vietnam

    Kos­ka kes­ki­ver­to Brit­ti­tu­ris­ti on pal­jon arvok­kaam­pi kuin kes­ki­ver­to Roma­nia­lai­nen turis­ti, täs­sä toden­nä­köi­ses­ti kävi­si niin että Bri­tit sai­si­vat vii­su­mi­va­pau­den koko EU:n alu­eel­le (aivan kuten heil­lä oli tämä jo ennen EU:ta), mut­ta Iso-Bri­tan­nia vaa­ti­si vii­su­mia tie­tyis­tä EU-mais­ta tulevilta.

    Suo­men ei tie­ten­kään kan­na­ta olla täs­tä huo­lis­saan, kos­ka Suo­ma­lai­set voi­si­vat edel­leen­kin mat­kus­taa Brit­tei­hin ilman vii­su­mia, aivan kuten vuon­na 1994.

    1. Itsed asias­sa suo­ma­lai­set eivät voi­neet mat­kus­taa Bri­tan­ni­aan ilman vii­su­mia vuon­na 1994 kuin muis­taak­se­ni kol­mek­si kuu­kau­dek­si. Näi­hän myös suo­ma­lai­set saa­vat nyt mat­kus­taa kol­mek­si kuu­kau­dek­si Turk­kii ja ame­rik­ka­lai­set Schen­ge­na­lu­eel­le. Näin tul­laan var­maan­kin teke­mään myös bri­teil­le. Työ­lu­van odottamine3n vie sit­ten sen puo­li vuot­ta, vaik­ka oli­si alan­sa ainoa osaa­ja koko maailmassa.

  184. ksee: Ai? Poh­joi­ses­sa kuu­le­ma valit­ta­vat, ettei ole riit­tä­väs­ti pel­to­ja lan­nan levi­tyk­seen ja että lan­ta alkaa ole­maan mel­kein ongel­ma­jä­tet­tä. Ete­läs­sä pel­to­ja toki riit­täi­si, mut­ta ei koh­ta enää maitotiloja.

    Nykyi­se­nä suur­na­ve­toi­den aika­na lan­taa voi pai­kal­li­ses­ti ker­tyä enem­män­kin kuin pel­loil­le on jär­ke­vä levit­tää, mut­ta ei sel­lai­sia mää­riä, että levi­ty­sa­luet­ta pitäi­si laa­jen­taa Kes­ki-Suo­mes­ta Hel­sin­kiin asti. Suo­men oman kulu­tuk­sen ja Venä­jän vien­nin vaa­ti­ma levi­ty­sa­la var­mas­ti löy­tyy. Levit­tä­mi­seen liit­ty­viä (luon­non­suo­je­lul­li­ses­ti perus­teet­to­mia) byro­kraat­ti­sia jar­ru­ja voi­si vähän helpottaa.

  185. Sylt­ty: …jol­la­kin mie­li­ku­vi­tuuk­sel­li­sel­la taval­la las­kea tukia. 

    Suo­ma­lai­sen tuki­jär­jes­tel­män puo­lus­ta­jat tyk­kää­vät vali­ta las­ken­ta­pe­rus­teen sel­lai­sek­si, jol­la todis­te­taan että E‑Euroopassa nii­tä tukia vas­ta mak­se­taan­kin. Esi­mer­kik­si las­ke­taanp aljon­ko tukea tulee tukea per heh­taa­ri ja unoh­de­taan koko­naan tuo­tan­to, joka on pal­jon suurempi. 

    Olet siis samaa miel­tä sii­tä, että tuki­jär­jes­tel­mä ei ole ensi­si­jas­sa hei­koim­pien aluei­den tuke­mi­seen viri­tet­ty. (Jos­kus on aina­kin viit­tail­tu maa­il­man­mark­ki­na­hin­toi­hin siir­ty­mi­sen tuo­miin tulonalennuksiin.)

    Jos vih­ja­sit tuos­sa, että oli­sin EU:n/Suomen nykyi­sen tuki­jär­jes­tel­män puo­lus­ta­ja, niin en ole.

    Ymmär­tääk­se­ni suo­ma­lai­nen tuki­sys­tee­mi ohjaa kas­vat­ta­maan vähem­män isom­mil­la pel­loil­la, ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si ete­lään, lisäk­si ei ole mikään ihme että ete­läs­sä sama pin­ta-alan pel­to tuot­taa enemmän. 

    EU vaa­tii, että (sen ja Suo­mel­le sal­li­tut omat) tuet eivät saa kan­nus­taa tuot­ta­maan lisää.

    Tuo­tet­tua kiloa koh­den tukea mak­se­taan muis­sa mais­sa kyl­lä vähemmän. 

    Jos meil­lä oikeas­ti mak­set­tai­siin vähem­män tukea kuin muu­al­la, niin miten ihmees­sä tuki­pot­ti voi olla tuo­tan­toon suh­teu­tet­tu­na aivan yli­voi­mais­ta kärkeä?

    (En ole tut­ki­nut tukien ja tuo­tan­non mää­rän suh­tei­ta, enkä väit­tä­nyt niis­tä mitään, joten ei mitään eri­tyis­tä kom­men­toi­ta­vaa tuohon.)

  186. TimoT:

    …Mai­don­tuo­tan­non pain­opis­teen siir­tä­mi­nen ete­lään vaa­tii todel­la suu­ria panos­tuk­sia, jos se teh­dään maa­ta­lous­po­li­tii­kan kei­noil­la, kos­ka muu yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka toi­mii sitä vastaan…

    Timo ei tai­da tun­tea yhtään vil­je­li­jää? Kyse ei ole pel­käs­tään amma­tis­ta, vaan myös elämäntavasta.

  187. ksee:

    Onhan se vähän has­sua, että on monas­ti hel­pom­pi ostaa Suo­mes­sa arte­saa­nie­lin­tar­vik­kei­ta, jot­ka ovat peräi­sin jos­tain Alp­pien tiet­tö­män perä­laak­son tilal­ta, kuin koti­mais­ta tuo­tet­ta – tai jos koti­mai­nen vaih­toeh­to onkin tar­jol­la, niin se on tasol­taan lähin­nä joku hutais­tu jäljitelmä.

    Minä kävin ker­ran tuol­lai­sel­la alp­pi­ti­lal­la. Oikein muis­tui lap­suusa­jat 60-luvun alus­ta mie­leen: Samas­sa tilas­sa pidet­tiin siko­ja, kano­ja ja leh­miä. Van­has­sa kar­ja­keit­tiös­sä hoi­tui mai­don jalos­tus­puo­li. Hyviä tuot­tei­ta niin­kin saa­tiin aikai­sek­si, ei sen puo­leen. Mut­ta ei todel­la­kaan kel­pai­si Suo­men ter­veys­tar­kas­ta­jil­le. Siel­lä on ilmei­ses­ti tätä inno­voin­tia ja roh­keut­ta näil­lä ympä­ris­tö­ter­vey­sih­mi­sil­lä sovel­taa samo­ja EU-sään­nök­siä kuin Suomessa.

  188. R. V.: Ihan­noi­mal­la­si taval­la saa­daan toki pal­jon englan­nin, sak­san, ruot­sin ja suo­men osaa­jia (huo­maa kuin­ka nimeät kie­liä ikään­kuin jot­kin niis­tä oli­si­vat abso­luut­ti­ses­ti ja ikui­ses­ti parem­pia valin­to­ja opis­kel­ta­vak­si kuin toiset!)… 

    Nuo sat­tu­vat ole­maan oma valin­ta­ni ja erit­täin hyvä valin­ta pit­kän mati­kan luki­jal­le. Kuin pain­opis­te oli reaa­liai­neis­sa, niin tuo ei kuor­mit­ta­nut. Ruot­si ei ole ongel­ma, pak­ko­ruot­si tyh­mil­le on sitä.

    Klas­sis­ten lukioi­den pois­tu­mi­nen vali­koi­mas­ta on sää­li. Siel­lä lati­nan poh­jal­ta pys­tyi raken­ta­maan hyvän kie­li­va­li­koi­man romaa­ni­sia kie­liä. Aikai­sem­min oli siis parem­min valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia. Muu­ten­kin lukio­po­li­tiik­ka on epä­on­nis­tu­nut viimevuosina. 

    Aikai­sem­min maa­kun­tien ykkös­kau­pun­geis­sa oli hyvät lukiot, jot­ka kerä­si­vät hyvää aines­ta koko maa­kun­nas­ta. Mut­ta siel­lä oli myös poi­ka­kou­lut, jot­ka teki­vät yli­op­pi­lai­ta myös niis­tä pojis­ta, jot­ka nyt putoa­vat kil­teil­le tytöil­le rää­tä­löi­dys­tä lukios­ta. Heis­tä on usein kui­ten­kin työ­elä­mäs­sä enem­män hyö­tyä, kuin niis­tä kil­teis­tä tytöistä.

  189. Kal­le: Timo ei tai­da tun­tea yhtään vil­je­li­jää? Kyse ei ole pel­käs­tään amma­tis­ta, vaan myös elämäntavasta.

    Tun­nen kyl­lä muu­ta­mia. Sen olen näh­nyt, että kuka on pääs­syt uta­reor­juu­des­ta eroon, ei sii­hen enää palaa. Sivu­toi­mi­vil­je­li­jöil­le se on kyl­lä pää­osin elä­mä­ta­pa, sen ver­ran huo­noa bis­nes­tä se on.

  190. Itsed asias­sa suo­ma­lai­set eivät voi­neet mat­kus­taa Bri­tan­ni­aan ilman vii­su­mia vuon­na 1994 kuin muis­taak­se­ni kol­mek­si kuukaudeksi.”

    Mikä ongel­ma täs­sä kol­men kuu­kau­den sään­nös­sä on? Kuin­ka moni Suo­ma­lai­nen haluai­si mat­kus­taa Bri­tan­ni­aan yli kol­mek­si kuu­kau­dek­si ellei kysees­sä ole työ tai opis­ke­lu (joi­ta var­ten on omat viisumit).

    Työ­lu­van saa­mi­nen vai­keus on yksi syy mik­si jot­kut yri­tyk­set tuke­vat Bri­tan­nis­sa brexi­tiä: http://www.telegraph.co.uk/men/thinking-man/sir-james-dyson-so-if-we-leave-the-eu-no-one-will-trade-with-us/

    Intia­lai­sen insi­nöö­rin palk­kaa­mi­nen vaa­tii hyvin moni­mut­kai­sen byro­kra­tian mut­ta Puo­la­lai­sen sii­vo­jan saa pal­ka­ta suo­raan (tämä pätee muu­ten myös Suo­meen). Brexit voi saa­da tähän jär­keä, jol­loin Puo­lai­nen sii­vo­ja ja Intia­lai­nen insi­nöö­ri ase­te­taan samal­le vii­val­le ja arvioi­daan samoil­la kri­tee­reil­lä työ­lu­pia jaettaessa.

  191. Cati­li­na:
    Puna­vih­reä liberaali… 

    Tuos­sa on pys­tyt­ty kir­joit­ta­maan aika moi­nen itsen­sä pois­sul­ke­va yhtä­lö kah­teen sanaan. 😀

  192. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ja brit­ti Rans­kas­sa menee samaan myl­lyyn nige­ria­lai­sen sii­voo­jan kanssa.

    Tämä oli yksi blo­gin hisg­to­rian kum­mal­li­sim­mis­ta kom­men­teis­ta. Var­maan joku koepallo. 

    Noin yleen­sä ottaen nige­ria­lai­set eivät pyri Rans­kaan vaan Isoon Bri­tan­ni­aan ihan his­to­rial­li­sis­ta syis­tä. Rans­kaan taas tul­laan sen enti­sis­tä siirtomaista.

    1. Tar­koi­tin, että brit­te­jä tul­laan koh­te­le­man Rans­kas­sa samal­la taval­la työ­lu­pia haet­taes­sa kuin nige­ria­lai­sia Bri­tan­nias­sa. Sor­ry, jos sanoin epäselvästi.

  193. ano­nyy­mi:
    Työ­lu­van saa­mi­nen vai­keus on yksi syy mik­si jot­kut yri­tyk­set tuke­vat Bri­tan­nis­sa brexi­tiä: http://www.telegraph.co.uk/men/thinking-man/sir-james-dyson-so-if-we-leave-the-eu-no-one-will-trade-with-us/

    Intia­lai­sen insi­nöö­rin palk­kaa­mi­nen vaa­tii hyvin moni­mut­kai­sen byro­kra­tian mut­ta Puo­la­lai­sen sii­vo­jan saa pal­ka­ta suo­raan (tämä pätee muu­ten myös Suo­meen). Brexit voi saa­da tähän jär­keä, jol­loin Puo­lai­nen sii­vo­ja ja Intia­lai­nen insi­nöö­ri ase­te­taan samal­le vii­val­le ja arvioi­daan samoil­la kri­tee­reil­lä työ­lu­pia jaettaessa.

    Niin mut­ta kun kan­sa ei tain­nut äänes­tää sen puo­les­ta, että maa­han tuli­si entis­tä enem­män väkeä EUn ulko­puo­lel­ta. Kan­sa halusi sto­pin maa­han­muu­tol­le, ihan kai­kel­le ja lisäk­si lisää hyvin­voin­ti­val­tio­ta. Ei se äänes­tä­nyt vapaam­man maa­han­muu­ton ja vapaa­kaup­pan puo­les­ta, vaan nimen­omai­ses­ti nii­tä vas­taan. Ja jos kon­ser­va­tii­vit ovat huo­lis­saan omas­ta kan­na­tuk­ses­ta, poli­tiik­kaa rei­va­taan siel­lä vasem­mal­le, eikä todel­la­kaan talous­li­be­raa­lim­paan suuntaan.

    Tämä tul­lee var­maan pet­ty­myk­se­nä osal­le brexiteerejä.

  194. Sylt­ty: Niin mut­ta kun kan­sa ei tain­nut äänes­tää sen puo­les­ta, että maa­han tuli­si entis­tä enem­män väkeä EUn ulko­puo­lel­ta. Kan­sa halusi sto­pin maa­han­muu­tol­le, ihan kai­kel­le ja lisäk­si lisää hyvin­voin­ti­val­tio­ta. Ei se äänes­tä­nyt vapaam­man maa­han­muu­ton ja vapaa­kaup­pan puo­les­ta, vaan nimen­omai­ses­ti nii­tä vas­taan. Ja jos kon­ser­va­tii­vit ovat huo­lis­saan omas­ta kan­na­tuk­ses­ta, poli­tiik­kaa rei­va­taan siel­lä vasem­mal­le, eikä todel­la­kaan talous­li­be­raa­lim­paan suuntaan.

    Tämä tul­lee var­maan pet­ty­myk­se­nä osal­le brexiteerejä.

    Bri­tan­ni­aan tuli­jois­ta noin puo­let on ollut EUs­ta, puo­let muu­al­ta. EU-kan­sa­lai­set ovat mak­sa­neet Bri­tan­ni­aan sel­väs­ti enem­män vero­ja kuin saa­neet tulon­siir­to­ja, muut tuli­jat päinvastoin.

    Täs­sä­kin mie­les­sä kon­ser­va­tii­vien Brexit-intoi­lu näyt­tää järjettömältä.

  195. TimoT: Tun­nen kyl­lä muu­ta­mia. Sen olen näh­nyt, että kuka on pääs­syt uta­reor­juu­des­ta eroon, ei sii­hen enää palaa. 

    Se että Suo­mes­sa on duu­na­ri­por­taan työ lii­an kal­lis­ta niin, ettei mai­to­ti­lal­le enää voi pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä, on ihan koti­ku­toi­ses­ti sös­sit­ty jut­tu. Vie­lä 60-luvul­la työn hin­ta oli sääl­li­nen, jol­loin työ­paik­ko­ja oli maa­seu­dul­la. Eikä ollut vie­lä nykyi­sen kal­tais­ta tuni­vii­dak­koa­kaan. Teke­mä­tön­tä työ­tä Suo­mes­sa on pal­jon, hin­ta on lii­an kova. Eikä tämä ole miten­kään maan­vil­je­lyk­sen erityisongelma.

    TimoT:
    Sivu­toi­mi­vil­je­li­jöil­le se on kyl­lä pää­osin elä­mä­ta­pa, sen ver­ran huo­noa bis­nes­tä se on. 

    Tila kes­tää yhden suku­pol­ven har­ras­te­vil­je­li­jäi­tä. Sen jäl­keen se on niin huo­nos­sa kun­nos­sa, ettei tuo­tan­to kan­na­ta. En las­ke har­ras­te­vil­je­li­jöik­si sel­lai­sia, joil­la on varaa ja älyä pal­ka­ta ammat­ti­lai­set hoi­ta­maan tilaa niil­tä osin kuin eivät itse ehdi. Sel­lai­set ovat har­ras­te­vil­je­li­jöi­tä, jot­ka yrit­tä­vät itse teh­dä vasem­mal­la kädel­lä kai­ken, mitä täy­si­päi­väi­nen vil­je­li­jä pys­tyy tekemään.

  196. Kal­le: Se että Suo­mes­sa on duu­na­ri­por­taan työ lii­an kal­lis­ta niin, ettei mai­to­ti­lal­le enää voi pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä, on ihan koti­ku­toi­ses­ti sös­sit­ty jut­tu. Vielä…

    Mihin nii­tä työn­te­ki­jöi­tä nyky­ai­kai­sel­la maa­ti­lal­la tar­vi­taan? Eikö­hän se tie­to­ko­nei­den val­von­ta suju ihan isännän/emännän omin voimin.

    Jos taas tila käyt­tää van­haa vii­me­vuo­si­tu­han­nen työ­voi­ma­val­tais­ta tek­niik­kaa, niin sit­ten var­maan maa­jus­sin oli­si syy­tä het­kek­si istua alas ja miet­tiä löy­tyy­kö edel­ly­tyk­siä inves­toi­da johon­kin robot­ti­pi­hat­toon — vai onko parem­pi iskeä lap­pu luu­kul­le. Maa­ta­lou­den raken­ne­muu­tos­ta on tur­ha itkeä.

  197. Kal­le:
    Teke­mä­tön­tä työ­tä Suo­mes­sa on pal­jon, hin­ta on lii­an kova. Eikä tämä ole miten­kään maan­vil­je­lyk­sen erityisongelma.

    Kotie­läin­ten pito poik­ke­aa muus­ta elin­kei­no­toi­min­nas­ta sii­nä, että työ­tä ei voi jät­tää teke­mät­tä. Kaik­ki pitää teh­dä, vaik­ka sii­tä ei sai­si­kaan korvausta.

  198. ksee: Mihin nii­tä työn­te­ki­jöi­tä nyky­ai­kai­sel­la maa­ti­lal­la tar­vi­taan? Eikö­hän se tie­to­ko­nei­den val­von­ta suju ihan isännän/emännän omin voimin.

    Jos taas tila käyt­tää van­haa vii­me­vuo­si­tu­han­nen työ­voi­ma­val­tais­ta tek­niik­kaa, niin sit­ten var­maan maa­jus­sin oli­si syy­tä het­kek­si istua alas ja miet­tiä löy­tyy­kö edel­ly­tyk­siä inves­toi­da johon­kin robot­ti­pi­hat­toon – vai onko parem­pi iskeä lap­pu luu­kul­le. Maa­ta­lou­den raken­ne­muu­tos­ta on tur­ha itkeä.

    Mites nyt vaa­dit raken­ne­muu­tos­ta? Muu­ta­ma vies­ti taka­pe­rin ihan­noit alp­pi­mai­den mai­to­ta­lout­ta, joka on pysäh­ty­nyt 60-luvulle.

  199. ksee: Mihin nii­tä työn­te­ki­jöi­tä nyky­ai­kai­sel­la maa­ti­lal­la tar­vi­taan? Eikö­hän se tie­to­ko­nei­den val­von­ta suju ihan isännän/emännän omin voimin… 

    Ei yksi­kään elin­kel­poi­sen kokoi­nen tila pyö­ri kah­del­la hen­gel­lä. Nyky­ään hui­put Suo­mes­sa tasa­taan mm. ajat­ta­mal­la rah­tia eikä mui­den suku­pol­vien­kaan työ­pa­nos ole ihan pieni. 

    Lisäk­si on viri­tel­ty aivan pää­tön yhteis­kun­nan lomi­tus­tu­ki. Ei yhteis­kun­nan pidä sekaan­tua tuollaiseen. 

    Muu­al­la Euroo­pas­sa­kin käy­te­tään myös omaa työ­voi­maa, jol­loin ei syn­ny tar­vet­ta yhteis­kun­nan sekaan­tu­mi­sel­le asi­aan. Kausi­työn­te­ki­jät ovat sit­ten oma juttunsa.

  200. TimoT: Mites nyt vaa­dit raken­ne­muu­tos­ta? Muu­ta­ma vies­ti taka­pe­rin ihan­noit alp­pi­mai­den mai­to­ta­lout­ta, joka on pysäh­ty­nyt 60-luvulle.

    Eipäs nyt olkiuk­koil­la — ihmet­te­lin vain koti­mais­ten kor­kean jalos­tusas­teen tila­tuot­tei­den vähäi­syyt­tä kaup­po­jen valikoimissa.

    Onhan se aivan sel­vää, että, jos kat­teet ovat ohuet, niin sit­ten on joko kas­va­tet­ta­va volu­mia rei­lus­ti tai eri­kois­tut­ta­va parem­pi­kat­tei­siin tuot­tei­siin. Itku­vin­ku­mi­nen sii­tä, ettei enää pär­jää samal­la kuin jos­kus 80-luvul­la on aivan turhaa.

  201. ksee: Eipäs nyt olkiuk­koil­la – ihmet­te­lin vain koti­mais­ten kor­kean jalos­tusas­teen tila­tuot­tei­den vähäi­syyt­tä kaup­po­jen valikoimissa.

    Syy on siis sii­nä, että tääl­lä yri­te­tään pääs­tä jo 2000-luvul­le sekä tek­nii­kas­sa että hygie­nias­sa. Se oli­si hyvä asia, jos se meni­si mark­ki­na­voi­mien ohjaa­ma­na, mut­ta tääl­lä yri­te­tään kaik­kia pakot­taa viran­omais­mää­räyk­sil­lä samaan muottiin.
    Robot­ti­pi­ha­tot eivät muu­ten auta tip­paa­kaan mai­to­ti­lal­lis­ten sidon­nai­suuson­gel­maan. Se vaa­tii suu­ren tuo­tan­to­mää­rän kan­nat­taak­seen ja jat­ku­van 24/7 päi­vys­tyk­sen kän­ny­käs­sä ja luke­mat­to­mia yöläh­tö­jä häi­riöi­den takia. Se on pal­jon pahem­paa kuin tyy­ty­mi­nen vähän hal­vem­paan tek­niik­kaan ja pie­nem­pään tuotantovolyymiin.

  202. Kal­le: Ei yksi­kään elin­kel­poi­sen kokoi­nen tila pyö­ri kah­del­la hen­gel­lä. Nyky­ään hui­put Suo­mes­sa tasa­taan mm. ajat­ta­mal­la rah­tia eikä mui­den suku­pol­vien­kaan työ­pa­nos ole ihan pieni. 

    Lisäk­si on viri­tel­ty aivan pää­tön yhteis­kun­nan lomi­tus­tu­ki. Ei yhteis­kun­nan pidä sekaan­tua tuollaiseen. 

    Muu­al­la Euroo­pas­sa­kin käy­te­tään myös omaa työ­voi­maa, jol­loin ei syn­ny tar­vet­ta yhteis­kun­nan sekaan­tu­mi­sel­le asi­aan. Kausi­työn­te­ki­jät ovat sit­ten oma juttunsa.

    Vie­lä­kös se menee niin, että ensin lomi­te­taan emän­tää mak­si­mi­mää­rä ja isän­tä läh­tee mukaan Kana­rial­le ja kun lomi­tus on ohi emän­nän koh­dal­la, niin sit­ten lomi­te­taan isän­tä mak­si­mi mää­rä ja emän­tä läh­tee Rho­dok­sel­le isän­nän muka­na? Aina tie­tys­ti ei mene noin, kos­ka emän­tä on ilmoit­tau­tu­nut työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si eikä lomi­tus­ta saa.

  203. Kal­le: Muu­al­la Euroo­pas­sa­kin käy­te­tään myös omaa työ­voi­maa, jol­loin ei syn­ny tar­vet­ta yhteis­kun­nan sekaan­tu­mi­sel­le asi­aan. Kausi­työn­te­ki­jät ovat sit­ten oma juttunsa.

    Kyl­lä tuot­teet ovat hal­po­ja , kun ne tee­te­tään lait­to­mal­la työvoimalla.

    On todet­tu, että esi­mer­kik­si espan­ja­lai­sil­la vil­jel­mil­lä työ­tä tee­te­tään maa­han­muut­ta­jil­la, joil­la ei mah­dol­li­ses­ti ole hen­ki­lö­to­dis­tuk­sia. Viral­li­sia työ­so­pi­muk­sia ei teh­dä, vaan työ on kausit­tais­ta ja palk­ka mak­se­taan pimeäs­ti. Rahal­li­nen kor­vaus ei vas­taa vält­tä­mät­tä edes mini­mi­palk­kaa. Työ­ter­veys­huol­los­ta tai työ­ai­ka­lais­ta ei huo­leh­di­ta, ja työn­te­ki­jät ovat täs­sä mie­les­sä epä­var­mas­sa ase­mas­sa. Suo­ma­lai­sil­la tomaat­ti­vil­jel­mil­lä tämän­kal­tai­sia ihmi­soi­keus­rik­ko­muk­sia ei ole todettu.

  204. Janis Pet­ke: Vie­lä­kös se menee niin, että ensin lomi­te­taan emän­tää mak­si­mi­mää­rä ja isän­tä läh­tee mukaan Kana­rial­le ja kun lomi­tus on ohi emän­nän koh­dal­la, niin sit­ten lomi­te­taan isän­tä mak­si­mi mää­rä ja emän­tä läh­tee Rho­dok­sel­le isän­nän muka­na? Aina tie­tys­ti ei mene noin, kos­ka emän­tä on ilmoit­tau­tu­nut työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si eikä lomi­tus­ta saa.

    Ei onnis­tu noin, vaan lomat on otet­ta­va yhtä aikaa, jos molem­mat halua­vat samal­le reissulle.

  205. Janis Pet­ke: Vie­lä­kös se menee niin, että ensin lomi­te­taan emän­tää mak­si­mi­mää­rä ja isän­tä läh­tee mukaan Kana­rial­le ja kun lomi­tus on ohi emän­nän kohdalla…

    En tun­ne Itä- ja Poh­jois-Suo­men tilan­net­ta, mut­ta Ete­lä- ja Län­si-Suo­mes­sa se ei aina­kaan mene noin. Muu­al­la kuin puna­vih­reäs­sä kuplas­sa on yhä häpeä elää yhteis­kun­nan varoin.

  206. Bri­tan­ni­aan tuli­jois­ta noin puo­let on ollut EUs­ta, puo­let muu­al­ta. EU-kan­sa­lai­set ovat mak­sa­neet Bri­tan­ni­aan sel­väs­ti enem­män vero­ja kuin saa­neet tulon­siir­to­ja, muut tuli­jat päinvastoin.

    Täs­sä­kin mie­les­sä kon­ser­va­tii­vien Brexit-intoi­lu näyt­tää järjettömältä.”

    Kaik­ki EU-kan­sa­lai­set eivät ole samanlaisia.

    Bri­tan­nias­sa on käy­tös­sä progres­sii­vi­nen vero­tus mikä tar­koit­taa että pal­jon veroa mak­sa­vat saa­vat myös kor­kea­ta palk­kaa. Täl­läis­ten asian­tun­ti­joi­den tapauk­ses­sa työ­lu­van saa­mi­nen onnis­tuu hel­pos­ti ja sen hoi­taa yleen­sä työ­nan­ta­ja. Eli hyvä­palk­kai­nen Suo­ma­lai­nen ei peru työ­pe­räis­tä muut­toa Bri­tan­ni­aan vaik­ka se eroai­si EU:sta.

    Pie­ni­tu­loi­set EU-kan­sa­lai­set eivät mak­sa pahem­min vero­ja ja siten voi­vat hyvin­kin olla net­to­saa­jia. Kai­ken lisäk­si ne vie­vät työ­paik­ko­ja pai­kal­li­sil­ta mikä tar­koit­taa että pai­kal­li­sil­le työt­tö­mil­le pitää mak­saa työttömyystukea.

    Eli täs­sä suh­tees­sa brexit on perus­tel­tu sil­lä se antaa mah­dol­li­suu­den val­tiol­le itse päät­tää työ­pe­räi­ses­tä maahanmuutosta.

  207. Kal­le: En tun­ne Itä- ja Poh­jois-Suo­men tilan­net­ta, mut­ta Ete­lä- ja Län­si-Suo­mes­sa se ei aina­kaan mene noin. Muu­al­la kuin puna­vih­reäs­sä kuplas­sa on yhä häpeä elää yhteis­kun­nan varoin.

    Luu­li­si sit­ten monen pitä­jän asuk­kai­ta hävet­tä­vän — val­tio­no­suu­det on hel­pos­ti tuhan­sia euro­ja per asu­kas (vrt. Espoo, jos­sa val­tio­no­suu­det tai­ta­vat olla nega­tii­vi­sen puo­lel­la), pää­e­lin­kei­no pyö­rii täy­sin tukiais­ten varas­sa ja vähäis­tä muu­ta talou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia teko­hen­gi­te­tään jos jon­kin­lais­ten kul­je­tus­tu­kien, EAKR-raho­jen yms. voimin.

  208. eemil: Kyl­lä tuot­teet ovat hal­po­ja , kun ne tee­te­tään lait­to­mal­la työvoimalla.

    Eemil ja Kal­le ovat täy­sin oikeas­sa, että mai­don­tuo­tan­to hal­van tuot­ta­ja­hin­nan mais­sa perus­tuu koko­naan hal­van työ­voi­man käyt­töön. Usein he ovat myös lait­to­mas­ti maas­sa. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka USA:n mek­si­ko­lai­set ja Uuden See­lan­nin kaak­kois-aasia­lai­set. Suo­mes­sa­kin maa­ti­lo­jen pal­ka­tut työn­te­ki­jät ovat yleen­sä ulko­maa­lai­sia, etu­pääs­sä Itä-Euroo­pas­ta läh­töi­sin. Suo­men lain­sää­dän­tö vain edel­lyt­tää mak­set­ta­van heil­le työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta pal­kaa, joten kus­tan­nuse­tua ei voi syn­tyä. Itse olen sitä miel­tä, että työ­mies on aina palk­kan­sa ansain­nut, joten toi­voi­sin suo­ma­lai­sen käy­tän­nön leviä­vän muu­al­le­kin ja siten nos­ta­van myös elin­tar­vik­kei­den hin­ta­ta­son koh­dal­leen. Se kui­ten­kin lie­nee tur­ha toi­ve, joten sitä odo­tel­les­sa pitää suo­ma­lai­nen tuo­tan­to tur­va­ta muil­la kei­noil­la, mikä­li suo­ma­lai­sia elin­tar­vik­kei­ta yli­pää­tän­sä halu­taan. Lomi­tus­jär­jes­tel­mä on yksi niis­tä. Toki sil­le­kin on aina vaih­toh­to­ja, kuten kai­kil­le muil­le­kin talous­po­li­tii­kan kei­noil­le. Kan­san­edus­ta­ja Var­tian esit­tä­mä aja­tus lomi­tus­kus­tan­nus­ten vie­mi­ses­tä hin­toi­hin ei vain ole mah­dol­lis­ta edes kan­san­ta­lous­tie­teen oppi­kir­jo­jen mukaan.

  209. Kal­le: Lisäk­si on viri­tel­ty aivan pää­tön yhteis­kun­nan lomi­tus­tu­ki. Ei yhteis­kun­nan pidä sekaan­tua tuollaiseen. 

    Val­tio avus­taa jokai­ses­sa maas­sa maa­ta­lou­den lomia, sai­ras­tu­mi­sia, kou­lu­tus­ta jne. tie­tyn­lai­sen sosi­aa­li­va­kuu­tuk­sen muo­dos­sa. Val­tion anta­ma tuki kana­voi­daan raha­na, työ­nä , vero­hel­po­tuk­si­na jne. Peri­aa­te on sama kuin Suo­mes­sa , ruu­an hin­nan suo­je­le­mi­nen kulut­ta­jal­le, muo­dot ja pro­sen­tit vain vaihtelevat.

    Suo­mes­sa lomi­tus­tu­kea lei­ka­taan Stub­bin (Orpo)valtiovarainministeriön toi­mi­kau­del­la ilm. n. 20 mil­joo­naa. Koko­nais­kus­tan­nus lomi­tus­tues­sa lie­nee 200 mil­joo­naa, kor­jat­kaa sum­mat. Tämän ver­ran avus­te­taan kulut­ta­jan ruo­ka­ko­ria ja 20 mil­joo­naa lei­ka­taan maatalousyrittäjiltä.

    Soi­nin­vaa­ra käyt­täi­si lomi­tus­tuet sosi­aa­li­sek­to­ril­le ja tote­aa mm. seuraavaa:
    “Siat syö­vät lähin­nä val­ta­me­ren toi­sel­la puo­lel­la kas­va­tet­tua soi­jaa, joka jalos­te­taan tääl­lä teol­li­suus­hal­leis­sa sian­li­hak­si ja vie­dään ulko­mail­le syö­tä­väk­si. Suo­mi on sian­li­han suh­teen ylio­ma­va­rai­nen.” (v. 2009)

    Hänen mie­les­tään ruo­ka saa­daan tuo­da ulko­mail­ta, mut­ta raa­ka-ainei­ta jat­ko­ja­los­tet­ta­vak­si ei.

  210. ksee: Luu­li­si sit­ten monen pitä­jän asuk­kai­ta hävet­tä­vän – val­tio­no­suu­det on hel­pos­ti tuhan­sia euro­ja per asu­kas (vrt. Espoo, jos­sa val­tio­no­suu­det tai­ta­vat olla nega­tii­vi­sen puo­lel­la), pää­e­lin­kei­no pyö­rii täy­sin tukiais­ten varas­sa ja vähäis­tä muu­ta talou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia teko­hen­gi­te­tään jos jon­kin­lais­ten kul­je­tus­tu­kien, EAKR-raho­jen yms. voimin.

    Samal­la taval­la kuin köy­hät häpeä­vät sitä, että elä­vät rik­kai­den mak­sa­mil­la veroil­la. Tar­koi­tan täl­lä sitä, että val­tio­no­suuk­sien ja progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen filo­so­fia on sama. Molem­mis­sa ote­taan rik­kaim­mil­ta ja anne­taan köy­him­mil­le. Tai val­tio­no­suuk­sien tapauk­ses­sa homm­ma toi­mii siis nor­maa­lis­ti niin, että toi­sil­le (köy­him­mil­le) anne­taan yhtei­ses­tä vero­kas­sas­ta enem­män kuin toi­sil­le. Mitä miel­tä olet — piti­si­kö köy­him­pien häve­tä, vai ottaa tulon­ta­sauk­set vas­taan enem­piä kumartelematta?

  211. ano­nyy­mi: Pie­ni­tu­loi­set EU-kan­sa­lai­set eivät mak­sa pahem­min vero­ja ja siten voi­vat hyvin­kin olla net­to­saa­jia. Kai­ken lisäk­si ne vie­vät työ­paik­ko­ja pai­kal­li­sil­ta mikä tar­koit­taa että pai­kal­li­sil­le työt­tö­mil­le pitää mak­saa työttömyystukea.

    Eli täs­sä suh­tees­sa brexit on perus­tel­tu sil­lä se antaa mah­dol­li­suu­den val­tiol­le itse päät­tää työ­pe­räi­ses­tä maahanmuutosta.

    Työ­pe­räi­ses­tä maas­ta­muu­tos­ta ja työ­paik­ko­jen siir­ros­ta pää­te­tään­kin sit­ten muu­al­la kuin val­tiol­la. Kat­so­taan, mihin pank­ki­toi­min­taa alkaa siirtyä.

Vastaa käyttäjälle Captain Awesome Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.