Verotus estää sähkön varastoinnin

38 vastausta artikkeliin “Verotus estää sähkön varastoinnin”

1. Sähkö on Suomes­sa kaamea hait­ta-aine ja kun tämä lin­ja on valit­tu, kaikkea sähköä täy­tyy verot­taa kuin myrkkyä.

   Sähköveros­ta pitäisi luop­ua, jot­ta päätäisi­in tällaisista.

   Vastaa

2. Täl­laisia lap­suk­sia syn­tyy kun halu­taan pis­temäis­es­ti verot­taa kaikkia asioi­ta vähän sieltä täältä. Kukaan ei pysty ennus­ta­maan minkälaiset verokan­nus­timet uusille ideoille syn­tyy kun sys­tee­mi on liian monimutkainen.

   Mik­si sähköä ylipäätän­sä verote­taan? Hait­tavero sähkön­tuotan­to­tavoista joil­la on negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia on ymmär­ret­tävä, mut­ta mitä ihmettä yleisel­lä sähköverol­la halu­taan saavuttaa?

   Luulen että vas­taavia vero­tuk­sen ja yleisem­min sään­telystä johtu­via type­r­yyk­siä löy­tyy paljonkin eri paikoista, mut­ta suurim­paan osaan niistä ei kukaan jol­la on mitään sanan­val­taa koskaan kiin­nitä huomiota.

   Vastaa

3. Taitaa olla yksikkövirhe. 560kWh mah­tuu muu­ta­maan sähköau­toon. Olisiko MWh oikea yksikkö?

   Vastaa

4. Verothan mak­se­taan ymmärtääk­seni vain jos a) sähkö ote­taan verkos­ta ja b) sähkö syötetään verkkoon asti. Olet­taes siis että liit­tymäpis­teen takainen aurinkosähkön tms. tuotan­to on alle 800 MWh per vuosi. 

   Tuotan­to- ja kulu­tu­s­paikan yhtey­teen (saman liit­tymän) taakse sijoitet­tuna akku muut­taa verkos­ta otet­ta­van tehon määrää (olet­taen että oma tehon tuot­to ei ole kulu­tus­ta enemmän).

   Nyt on sit­ten kysymys siitä saadaanko aikaan kokon­aisu­us, jos­sa voidaan myy­dä Fin­gridille kan­taverkkopalvelui­ta (taa­ju­ussäätö) niin että kan­taverkkoy­htiön vaa­timuk­set täyt­tyvät. Mielestäni voidaan.

   Täl­löin esim. isoa lämmitys/jäähdytystehoa käyt­tävän varas­ton kokon­aisu­us (aurinkosähkö, akku, ter­miset varas­tot eli kylmä/kuuma) myy­dään kokon­aisu­udessaan kulu­tusjous­tok­si, joko taa­ju­us- tai häiriöreserviksi. 

   Eli mielestäni nykyi­nen vero­tuskäytän­tö ei estä akku­jen sijoit­tamista sinne, mis­sä niistä saadaan mak­si­maa­li­nen hyö­ty muutenkin. Mut­ta voihan olla että jotain kohtaa en ole ymmärtänyt oikein ja olen väärässä.

   Vastaa

5. Akku, jol­la saa ladat­tua äly­puhe­li­men kak­si ker­taa, mak­saa kulut­ta­jalle vähit­täis­myyn­nis­sä 9.90 €. Jos tuol­laisia akku­ja kytket­täisi­in yhteen niin paljon että niihin saisi varas­toitua 560 kWh, mak­saisi­vat ne yhteen­sä 500 000 euroa. Miten tuo Helenin akku on noin kallis, kun luulisi yhden ison akun ole­van paljon halvem­pi kuin 50 000 pien­tä akkua vähittäismyynnissä?

   Vastaa

   1. Mon­takokym­men­tä­tu­i­hat­ta lataus­ta se kän­nykän matkala­turi kestää?

      Vastaa

6. Etsin sähköveron ohjet­ta. Yllät­täen sähköveron kan­taakin tul­li, eikä vero­hallinto, tosin näin­hän se on autoveronkin kohdal­la. Mitähän järkeä tässä enää nykyaikana on?

   Vero-ohje on seka­va, mut­ta siitä saa sen kuvan, että veros­ta voi hakea palau­tus­ta, jos samas­ta sähköstä kan­netaan vero kah­teen ker­taan, kuten tässä tapauk­ses­sa näyt­tää käyvän.

   Sähkön varas­toimi­nen ei ole kan­nat­tavaa nykyisel­lä tekni­ikalla. Tehokkain jär­jestelmä taitaa olla vesi­varas­to, mut­ta sekään ei ole kan­nat­ta­va nykyään.

   Vastaa

7. Ei verot­ta­ja vero­ja kek­si vaan vain kerää niitä. En tiedä mil­lon jutus­sa mainit­tu vero on tul­lut voimaan, mut­ta Vihreät ovat melko var­masti olleet hal­li­tuk­ses­sa säätämässä sitä.

   Vastaa

8. >Jostain syys­tä verot­ta­ja on päät­tänyt tuho­ta koko ajatuksen.

   Mis­tä läh­tien verot­ta­ja on Suomes­sa alka­nut päät­tää kerät­tävistä veroista?

   Vastaa

9. Sähkö­varas­ton täy­tyy myös oma­ta tehokas algo­rit­mi, joka pyrkii ennakoimaan markki­noiden tilanteita.

   Tehokkaan algo­rit­min kehit­tämi­nen on puh­das­ta matematiikkaa.

   Siis juuri sitä, jota hal­li­tus nyt nui­ji maan rakoon oikein olan takaa.

   Matem­ati­ikan ope­tus­ta supis­te­taan korkeak­ouluis­sa säästö­jen vuok­si jo luku­vuon­na 2016–2017 kaut­ta Suomen. Sitä tapah­tuu luop­umal­la kurs­seista, luen­noista, supis­ta­mal­la luen­to­ja ja niin edelleen.

   Ote­taan­pa esimerkik­si nyt kak­si pin­nal­la ole­vaa trendiä, joista poli­itikot jauha­vat tur­pa vaah­dos­sa ymmärtämät­tä kum­mas­takaan hölkäsen pöläystä.

   Big data ja data-analyysi.

   Big datan nyt voi enti­nen Iltale­hden toimit­ta­jakin ymmärtää: se on vain iso määrä tietoa.

   Data-ana­lyysi on tämän ison tietomäärän analysoin­tia. Se on hiukan haas­tavam­paa, kuin parin nap­pu­lan painami­nen SPSS:ssä. Data voi olla mitä mieliku­vi­tuk­sel­lisem­paa, se voi olla sekalaista, se voi olla puut­teel­lista. Siitä ei vält­tämät­tä saa mitään otetta.

   Tarvi­taan algo­rit­me­ja, jot­ka kykenevät “louhi­maan” tätä dataa ja kaiva­maan sieltä sen oleel­lisen esille.

   Algo­rit­mi on ohje, joka toteut­taa seu­raavia vaa­timuk­sia: ilmais­tavu­us, tyyp­pi, yksiselit­teisyys ja suoritettavuus.

   Näistä eri­tyis­es­ti suoritet­tavu­us on tärkeä. Mis­sä ajas­sa algo­rit­mi voidaan suorit­taa? Pysähtyykö se? Yksiselit­teisyys takaa sen, että syötet­tä tulki­ta väärin. Tyyp­pi määrit­telee arvoalueet, joi­hin syöt­teet kuu­lu­vat. Algo­rit­mi on voita­va ilmaista äärel­lisessä muodossa.

   Ote­taan esimerkik­si SVM (sup­port vec­tor machine). Mitä se tekee? Se tutkii hyper­ta­soa ja luokit­telee dataa kah­teen eri luokkaan. Miten se sen tekee? SVM pro­jisoi datan korkeampi­in hyper­ta­soi­hin ja lop­ul­ta päät­telee, että mikä on edullisin hyper­ta­so datan jakamiseen kah­teen eri luokkaan. Alla video, jos­sa havain­nol­lis­te­taan algo­rit­min toimintaa:

   https://youtu.be/3liCbRZPrZA

   Kuka tahansa oppii var­masti sovelta­maan mitä tahansa algo­rit­mia, kun­han se on osa jotain työkalua. Mut­ta, jot­ta tässä mod­ernissa maail­mas­sa pär­jäisi, niin pitäisi kyetä itse suun­nit­tele­maan algoritmeja.

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara:
    Mon­takokym­men­tä­tu­i­hat­ta lataus­ta se kän­nykän matkala­turi kestää?

    Ei mon­taa, mut­ta sen sijaan Litium-titanaat­ti­akku­ja saa kaupasta[1] alle n. 80 sent­tiä per wat­ti­tun­ti sadan wat­ti­tun­nin eris­sä, joten puoli megawat­ti­tun­tia raakaa akkua mak­saa alle puoli miljoon­aa. Nuo kestävät kohtu­ullisel­la kuor­mi­tuk­sel­la main­ospuhei­den mukaan 50 000 syk­liä. Toki pitää ymmärtää, että kasas­ta raako­ja akku­ja on vielä matkaa verkkoon kytket­tyyn jän­nit­teen­tasaa­jaan, mut­ta kyl­lähän tuobud­jet­ti silti kiinnostaa. 

    Itse asi­aan olen sitä mieltä, että ener­gia­te­ol­lisu­u­den pitäisi ottaa mallia musi­ikki­te­ol­lisu­ud­es­ta ja vaa­tia kaset­ti­mak­sun kaltaista mak­sua kaikille akuille, kos­ka niitä voidaan käyt­tää sähkön kulu­tuk­sen siirtämiseen joka taas aiheut­taa sähkön­myyn­ti­t­u­lo­jen mene­tyk­siä. (Tämä oli ironiaa.) 

    [1]http://www.ev-power.eu/LTO-technology/Lithium-Titanate-Oxid-Battery-Cell-LTO‑2–4V-40AH.html

    Vastaa

11. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Miten tuo Helenin akku on noin kallis, kun luulisi yhden ison akun ole­van paljon halvem­pi kuin 50 000 pien­tä akkua vähittäismyynnissä?

    Hiha-arvio Toshiban SCiB-akuille (20Ah mod­u­uli) joi­ta tuos­sa lait­teessa luul­tavasti käytetään on jos­sain $800-$2000/kWh. Akut ovat erit­täin kent­täkelpoisia ja niiden kap­a­siteetin pitäisi olla 15000 latausker­ran jäl­keen vielä 80% alkuperäisestä.

    Akku­jen hin­taa mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on se mik­si nämä kokeilu- ja kehi­tyspro­jek­tit pitää ostaa avaimet käteen ‑han­kkeina ulko­mail­ta kun Aal­to-yliopis­tokin on olemassa.

    Jos yhtään uskoo his­to­ri­an tois­ta­van itseään, on RAIB (Redun­dant Array of Inex­pen­sive Bat­ter­ies) tule­vaisu­u­den sähkö­varas­toarkkite­htu­uri, ja tar­joaa saman­laisen tien ulos toimit­ta­jaloukus­ta kuin RAID tiedostopalvelin­puolel­la, jos­sa hal­vat levyt ja niitä ohjaa­va logi­ik­ka on jo vuosikymmenet tul­lut eri toimit­ta­jil­ta, ja kil­pailu on pitänyt hin­nat kuris­sa. Olisi Helenin intres­sis­sä olla suosi­mat­ta Toshi­ba Groupin kaltaisia ver­tikaali-inte­graa­tioon tähtääviä toim­i­joi­ta ja edis­tää kil­pailua sähkö­varas­tom­arkki­noil­la, joka siis tarkoit­taa käytän­nössä RAIB-tyyp­pistä lähestymistapaa.

    Tutkimus näyt­tää Hele­nille tarkoit­ta­van sitä että oste­taan valmis hilav­itkutin jostain ja opetel­laan käyt­tämään sitä. Samal­la saadaan ehkä kehitet­tyä jokin “sähkön varas­toin­nin liike­toim­inta­malli” joka on aika juh­lal­lis­es­ti san­ot­tu kun kyse on kuitenkin luon­nol­lis­es­ta monop­o­lista eikä oikeas­ta liiketoiminnasta.

    Vastaa

12. “Kun sähkön hin­nan tun­tiko­htaiset vai­hte­lut ovat suuria, täl­lainen akku olisi osa­puilleen taloudel­lis­es­ti kannattava.”

    Kah­den miljoo­nan akku varas­toi kuu­denkympin edestä sähköä? Tuon on siis tarkoi­tus varas­toi­da Suvi­lah­den aurinkovoimalan tuotan­toa. Tämän laskel­man mukaan kyseisen voimalan takaisin­mak­suai­ka ilman korkoku­lu­ja on n 42 vuotta.
    http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=166

    Tuol­la akunkolos­sil­la päästään jo sato­jen vuosien takaisinmaksuaikaan.

    Vastaa

13. Pelkästään spot-markki­noil­la toim­imis­es­ta ei juuri saa kovia taloudel­lisia hyö­tyjä, mut­ta Fin­grid voi mak­saa säätösähkö­markki­noille osal­lis­tu­mis­es­ta isonkin sum­man rahaa.

    Tule­vaisu­udessa kulu­tusjous­to ja “vir­tu­aalivoimalaitos” ratkaisut toki yleistyvät. Tietenkään kaik­ki kohteet eivät sovi mihin tahansa, mut­ta yhdis­telmä omaa ja ostet­tavaa tuotan­toa voi olla mah­dolli­nen. Ja ehkä ener­giay­htiökin tai muu toim­i­ja voi liisa­ta lait­teet kuluttajalle?

    Vero­tus ja sähköverkko­jen nykyi­nen ener­giaan perus­tu­va siir­to­hin­noit­telu suosii paikalla tuotet­tua ja itse kulutet­tua ener­giaa suh­teessa verkos­ta ostamiseen. 

    Pitäisikö val­tion harki­ta pis­teveroa maaläm­mölle, jot­ta se ei ole liian kil­pailukykyi­nen suh­teessa kaukoläm­pöön? Kaukoläm­mön myyn­tiä rasit­taa aika korkeat verot…

    Vastaa

14. Tämä vas­taa vähän sitä kuin verot­taisimme pankki­tileiltä tehtäviä nos­to­ja tulona, vaik­ka palka­s­ta on mak­set­tu vero jo, kun raha laite­taan pankkiin.

    Jos akul­la on 90% hyö­ty­suhde niin jos­sain vai­heessa kaik­ki sähkö voidaan käyt­tää noi­hin latauk­si­in ja ener­gian vapautuksiin.

    Oikea tapa olisikin var­maan verot­taa tuo­ta 10% kulutet­tua osu­ut­ta, kos­ka se on siir­tynyt sähköverkos­ta ns. kulutukseen.

    Vastaa

15. Tuo Helenin akun hin­ta on kyl­lä korkea. Tes­lan sivuil­ta löy­tyy täl­lainen laskuri hei­dän PowerPack-akustolleen:
    https://www.teslamotors.com/powerpack/design#/

    600 kWh akku­paket­ti mak­saa laskurin mukaan 417 000 dol­lar­ia. Tähän toki verot päälle, kul­je­tus­ta ja mui­ta kulu­ja, mut­ta edelleen ollaan paljon alle kah­den miljoonan.

    Tes­lan akku ei tosin var­maankaan kestä 15000 latausta. 

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä todel­liset laskel­mat tuon Helenin akun kustannuksista.

    Hienoa näis­sä Helenin aurinkovoimalois­sa ja nyt akus­sa on se, että lähde­tään yleen­sä kokeile­maan tekni­ikkaa, joiden varaan moni las­kee tule­vaisu­ut­ta. Jonkun on olta­va pio­neeri, vaik­ka har­voin pio­neeri saa rahalleen täyt­tä vastinetta.

    Vastaa

16. Åbo­rig­i­naali:
    “Kun sähkön hin­nan tun­tiko­htaiset vai­hte­lut ovat suuria, täl­lainen akku olisi osa­puilleen taloudel­lis­es­ti kannattava.”

    Kah­den miljoo­nan akku varas­toi kuu­denkympin edestä sähköä? Tuon on siis tarkoi­tus varas­toi­da Suvi­lah­den aurinkovoimalan tuotan­toa. Tämän laskel­man mukaan kyseisen voimalan takaisin­mak­suai­ka ilman korkoku­lu­ja on n 42 vuotta.
    http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=166

    Tuol­la akunkolos­sil­la päästään jo sato­jen vuosien takaisinmaksuaikaan.

    Toden tot­ta. Maas­samme on liik­keel­lä epi­demi­ak­si asti aurinkovoima-utopi­aa. Peru­songelmista emme valitet­tavasti pääse mil­lään eroon: aurinkosähköä tuote­taan väärään aikaan ja varas­toin­ti ei järkevästi onnis­tu vaik­ka kuin­ka yritetään. 

    Tuo Solix­in sivu onkin varsin mielenkiintoinen.

    Vastaa

17. Anonyy­mi:
    Täl­laisia lap­suk­sia syn­tyy kun halu­taan pis­temäis­es­ti verot­taa kaikkia asioi­ta vähän sieltä täältä…

    Min­ulle tulee mieleen oman asun­non verot­ta­mi­nen asuntotulona. 😀 😀 😀 

    Pis­teverot ovat yleen­sä parhaim­mil­laan hyödyt­tömiä ja pahim­mil­laan vahin­gol­lisia. Auto‑, ben­sa- ja alko­ho­liv­erossa on yhtä paljon järkeä kuin sähköverossa. Tuot­ta­vat lähin­nä tap­pi­o­ta yhteisku­nalle juuri Osmon mainit­se­mas­ta syys­tä. Ne vain hait­taa­vat talouden toimintaa.

    Osa pis­teveroista tuot­taa yhteiskun­nalle paljon tap­pi­o­ta, kuten autovero, osa taas vähem­män. Esimerkik­si alko­ho­liv­eron kus­tan­nuk­sista yhteiskun­nalle en ole näh­nyt yhtään vakavasti otet­tavaa laskel­maa. Var­masti sato­jamiljoo­nia, mut­ta onko mil­jarde­ja, kun kaik­ki vaiku­tuk­set ote­taan huomioon?

    Vastaa

18. tep­po:

    Mis­tä läh­tien verot­ta­ja on Suomes­sa alka­nut päät­tää kerät­tävistä veroista?

    Jotenkin tun­tuu, että näitä verot­ta­jan aja­tusten tonavia käytetään aika usein asiantun­ti­joina Eduskun­nas­sa. Asi­as­ta jotain ymmärtäviä kansane­dus­ta­jia on vain kouralli­nen ja hekin ovat käytän­nössä Var­ti­aisen loikkausken jäl­keen Kokoomuksessa.

    Vastaa

19. Vihrei­den poli­itikko­jen mukaan tule­vaisu­udessa aurinkoen­er­gia ja sen varas­toin­ti on edullisem­paa kuin mikään muu. Ja Ihan Kiva Jut­tu, jos näin tapahtuu. 

    Mikä ei ole kivaa, on se että mei­jän sähkönkäyt­täjien ja veron­mak­sajien raho­ja tuh­lataan nykypäivän kalli­iseen ja käyt­tökelvot­tomaan teknologiaan.

    Siis kuulem­ma han­ki­taan koke­muk­sia tuos­ta tule­vaisu­u­den ihme­te­knolo­gias­ta. Voin var­muudel­la ker­toa, että se tekni­ik­ka on niin eriskum­mallista, että kalli­il­la oste­tut koke­muk­set ovat tuikis hyödyttömiä.

    Vastaa

20. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Tarvi­taan algo­rit­me­ja, jot­ka kykenevät “louhi­maan” tätä dataa ja kaiva­maan sieltä sen oleel­lisen esille.

    Juu — troolit vaan vesille.

    Vastaa

21. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Sähkö­varas­ton täy­tyy myös oma­ta tehokas algo­rit­mi, joka pyrkii ennakoimaan markki­noiden tilanteita.

    Tehokkaan algo­rit­min kehit­tämi­nen on puh­das­ta matematiikkaa.

    Sähkön varas­toin­nin algo­rit­mi ei ole mitenkään eri­tyisen mon­imutkainen. Vain sähkön hin­nan ennakoin­ti on hie­man hakusessa.

    Mut­ta vero­lakien säätäjien aivoitusten ennus­tamiseen ei mikään Big­Da­ta tai­da riittää.

    Vastaa

22. Jani: Hienoa näis­sä Helenin aurinkovoimalois­sa ja nyt akus­sa on se, että lähde­tään yleen­sä kokeile­maan tekni­ikkaa, joiden varaan moni las­kee tulevaisuutta.

    Tästä Helenin Suomes­sa “kokeilemis­es­ta” ei ole kyl­lä kenellekään mitään hyö­tyä. Nyky­is­ten aurinkopa­neel­ien varaan ei Suomes­sa kukaan tosis­saan laske, eikä myöskään litiu­makku­jen sähkölaitoskokolu­okan sähkövarastona.

    Aurinkovoimaloiden markki­nat ovat ihan muual­la, ja kil­pailu on sen ver­ran kovaa että suo­ma­laisit­tain on lähin­nä mie­lenki­in­toista kuin­ka pie­nil­lä tap­pi­oil­la For­tum pro­jek­tis­taan selviää.

    Jos halut­taisi­in tehdä jotain nopeasti CO2-päästöjä pienen­tävää, olisi se uusi sähkön­si­ir­toy­hteys Ruotsista.

    Vastaa

23. Kun sähkön hin­nan tun­tiko­htaiset vai­hte­lut ovat suuria, täl­lainen akku olisi osa­puilleen taloudel­lis­es­ti kannattava.

    Jaa­has, ilmeis­es­ti samal­la taval­la kuin nykyi­nen ilmastopoli­ti­ik­ka on osa­puilleen järkevää? Tai no, ehkä kuitenkin epäreilu ver­tailu aukun kannattavuudelle.

    Vastaa

24. tane:
    Ei verot­ta­ja vero­ja kek­si vaan vain kerää niitä. En tiedä mil­lon jutus­sa mainit­tu vero on tul­lut voimaan, mut­ta Vihreät ovat melko var­masti olleet hal­li­tuk­ses­sa säätämässä sitä.

    Pekka Haav­is­to oli ympäristömin­is­ter­inä, kun tämä laki säädettiin.

    Vastaa

    1. Asia ei kuu­lu ympäristömin­is­ter­iön toimi­val­taan. Min­ul­la on tunne, että tässä älyt­tömyy­dessä on kyse oudos­ta lain­tulkin­nas­ta tai ker­ras­saan epäon­nis­tuneesta sanamuodosta.

       Vastaa

25. Jos laki on tämä, niin se pitää sisäl­lään suuria mah­dol­lisuuk­sia suomelle. 

    Venäjätä tule­va sähkö tasasu­un­nataan ja muokataan ennen verkkoon ajamista. Tässä on kap­a­siti­ivi­nen kom­po­nent­ti mukana. Tästä syys­tä vero voitaisi­in kerätä myös Venäjän tuonnista.

    Nyt, kun Fin­grid on ulko­maalaisen kup­pauk­sen käsis­sä voisi verot­ta­ja suomen laki­in vedoten pan­na takau­tu­vasti mak­su­un kaik­ki verot, joka on jäänyt tästä mak­samat­ta ja kaataa fin­gridin takaisin suo­ma­laiseen omis­tuk­seen. Täl­läistähän ei oikeasti tehdä muual­la kuin kehi­tys­mais­sa, mut­ta ei noi­ta kan­taverkko­ja yksi­tyisen kup­pauk­sen armoillekaan anneta kuin kehi­tys­mais­sa. Sik­si täl­läi­nen olisi ihan lin­jas­saan aiem­man kanssa.

    Ja olisi­han se val­ti­olle aikamoinen taloudelli­nen jättipotti.

    Vastaa

26. Veikko Kekko­nen: Sähkön varas­toin­nin algo­rit­mi ei ole mitenkään eri­tyisen monimutkainen. 

    Akun opti­maa­li­nen lataami­nen ei ole ihan triv­i­aali tehtävä. Yksi osa-alue akkute­knolo­gioiden kehi­tyk­sessä on juurikin tehokkaampi­en latausal­go­rit­mien kehittäminen.

    Vastaa

27. Aus­tri­an:
    Pitäisikö val­tion harki­ta pis­teveroa maaläm­mölle, jot­ta se ei ole liian kil­pailukykyi­nen suh­teessa kaukoläm­pöön? Kaukoläm­mön myyn­tiä rasit­taa aika korkeat verot… 

    Kaukokylmässä on sama ongel­ma: se mak­saa enem­män kuin omat jäähdy­tyskoneet (liit­tymis­mak­sus­ta tai sen alen­nuk­sista riip­pumat­ta). Jotain on vial­la kaukoläm­pö/kylmä-jär­jestelmis­sä, kun ne eivät pär­jää vapaas­sa kilpailussa…

    Vastaa

28. Kalle: Min­ulle tulee mieleen oman asun­non verot­ta­mi­nen asuntotulona. 

    Pis­teverot ovat yleen­sä parhaim­mil­laan hyödyt­tömiä ja pahim­mil­laan vahin­gol­lisia. Auto‑, ben­sa- ja alko­ho­liv­erossa on yhtä paljon järkeä kuin sähköverossa. Tuot­ta­vat lähin­nä tap­pi­o­ta yhteisku­nalle juuri Osmon mainit­se­mas­ta syys­tä. Ne vain hait­taa­vat talouden toimintaa.

    Osa pis­teveroista tuot­taa yhteiskun­nalle paljon tap­pi­o­ta, kuten autovero, osa taas vähem­män. Esimerkik­si alko­ho­liv­eron kus­tan­nuk­sista yhteiskun­nalle en ole näh­nyt yhtään vakavasti otet­tavaa laskel­maa. Var­masti sato­jamiljoo­nia, mut­ta onko mil­jarde­ja, kun kaik­ki vaiku­tuk­set ote­taan huomioon?

    Paljonko­han talous virk­isty­isi, kun em. verot kerät­täisi­inkin ansio­tu­lo­ja verottamalla?

    Kai nyt kulu­tus­ta on parem­pi verot­taa kuin toimeen­tu­lon suo­raa edellytystä?

    Vastaa

29. laskel­ma:
    Nyt, kun Fin­grid on ulko­maalaisen kup­pauk­sen käsissä…

    Ketkä ulko­maalaiset Fin­gridiä kup­paa­vat? Luulisi omis­ta­jien huolestu­van moisesta.

    Fin­grid: Osak­keet ja osakkeenomistajat

    Vastaa

30. Kap­a­siti­ivisia “akku­ja” tarvi­taan ja on tarvit­tu sähköverkos­sa mm lois­te­hon kom­pen­soimisek­si ja taa­ju­u­den ja jän­nit­teen vai­htelu­iden tasaamiseen. Iso vauhtipyöräkin on jos­sain mielessä täl­lainen akku, kun siihen varataan sähköl­lä liike-ener­giaa ja pure­taan sähkönä. 

    Ilmeis­es­ti vesivoimaloiden tekoal­tai­ta on verot­ta­va samas­ta syys­tä. Onko veden poten­ti­aaliener­gia eri­laista kuin akun energia?

    Näi­den verot­ta­mi­nen on todel­la kum­mallista. Jonkin aikara­jan määrit­tämi­nen on myös keinotekoista.

    Vastaa

31. Omis­tusasun­non verot­ta­mi­nen ei ole sen tyh­mem­pää kuin vuokra-asun­nonkaan. Talousti­eteil­i­jät ovat harv­inaisen yksimielisiä: asum­is­tu­lon vero takaisin tai vuokra-asun­notkin verot­tomik­si ja korkovähen­nyk­set molem­mista pois. Asun­tokau­pan leimaverot ja muut transak­tioverot pois joka tapauk­ses­sa. Nyky­malli kaksinker­tais­es­ti vääristää markki­noi­ta ja ihmis­ten val­in­to­ja tehottomammiksi.

    Vastaa

32. Pete: Toden tot­ta. Maas­samme on liik­keel­lä epi­demi­ak­si asti aurinkovoima-utopi­aa. Peru­songelmista emme valitet­tavasti pääse mil­lään eroon: aurinkosähköä tuote­taan väärään aikaan ja varas­toin­ti ei järkevästi onnis­tu vaik­ka kuin­ka yritetään. 

    Vähän samal­la taval­la meil­lä oli epi­demi­aa aurinkosähkön hin­nas­ta ja sik­si sitä ei kan­nat­tanut kehit­tää tai varsinkaan valmis­taa. Ja nyt (tai koh­ta) se on halvem­paa kuin ydin­sähkö. Sama virhe sit­ten pitää tois­taa ener­gian varas­toin­nin kanssa? Ettei nyt vaan sat­tuisi syn­tymään sitä globaalia kysyn­tää omaavaa korkeaa koulu­tus­tamme hyö­dyn­tävää vientituotetta?
    Aikaisem­mal­la mikään-ei-ikinä-voi-muut­tua-asen­teel­la ostamme sit­ten ne ener­giavaras­tot ulko­mail­ta, jos sil­loin enää varaa on…

    Vastaa

33. toke:Sama virhe sit­ten pitää tois­taa ener­gian varas­toin­nin kanssa?

    Eli ripuste­taan sähkön­tuotan­non dekar­bon­isoin­ti riip­pumaan siitä, että tieteen­tek­i­jät vetäi­sevät kanin hatus­ta, kun se on ennenkin onnistunut.

    Kuu­lostaa ihan yhtä hyvältä suun­nitel­mal­ta, etenkin kun panok­se­na ei ole enem­pää kuin vain koko maa­pal­lon ilmasto!

    Vastaa

34. Tässä taas kaikille energiewen­den ystäville muis­tu­tus todellisuudesta.

    ——————

    Ger­many waters down cli­mate pro­tec­tion plan

    Ger­many has aban­doned plans to set out a timetable to exit coal-fired pow­er pro­duc­tion and scrapped C02 emis­sions reduc­tion goals for indi­vid­ual sectors

    http://www.reuters.com/article/us-germany-environment-idUSKCN0ZF1MMc

    Vastaa

35. Suomes­sa on yksi joki, Kemi­jo­ki, jota voitaisi­in laa­jen­taa huo­mat­tavasti sähkön varas­toin­ti­in veden muodossa.

    Kemi­jo­ki on hyvin voimakkaasti raken­net­tu. Pirt­tikoskel­la koko joen vir­taa­ma ohjataan maan alle raken­net­tuun voimalaitok­seen. Uusin voimalaitos raken­netaan Sierilään.

    Port­ti­pah­dan teko­järvi on alim­mil­laan 234 metrin korkeudessa meren­pin­nas­ta. Matkaa Kemi­joen ala­juok­sul­ta Port­ti­pah­taan on 350 kilometriä.

    Lap­pi­in voisi rak­en­taa paljon aurinko- ja tuulivoimaa, joiden ener­giaa käytet­täisi­in veden pump­paamiseen veden varas­toin­tial­taisi­in. Tämä poten­ti­aaliener­gia hyö­dyn­net­täisi­in sit­ten vesivoimaloil­la. Voimaloi­ta voisi edelleen rak­en­taa lisää Kemi­jo­keen ja myös Ounasjokeen.

    Jos ajatel­laan vael­luskalala­jien tule­vaisu­ut­ta ja niiden kalas­tuk­sen tule­vaisu­ut­ta, niin Kemi- ja Ounasjokea tärkeäm­pää on pitää Tornion­jo­ki, Simo­jo­ki ja ran­nikon kymmenet pienem­mät joet kun­nos­sa. Näitä pieniä jokia voidaan kun­nos­taa rak­en­ta­mal­la lisää kutu­aluei­ta ja kalateitä. Nämä han­kkeet ovat myös ker­talu­okkaa pienem­piä, jol­loin ne ovat helpom­pia toteuttaa.

    Yhden Kemi­joen kala­tien hin­nal­la rak­en­taisi mon­ta pienem­pää kalati­etä ran­nikon pienem­pi­in jokiin.

    Tässäkin asi­as­sa on jotenkin has­sua ajatel­la, että luon­non muo­vaa­ma kos­ki olisi jotenkin täy­delli­nen tai opti­maa­li­nen taime­nen tai lohen lisään­tymistä ajatellen.

    Ihmi­nen kyke­nee tekemään parem­man kosken, kos­ka ihmi­nen pystyy mak­si­moimaan koskessa ole­van kutu­alueen pin­ta-alan. Luon­non muo­vaa­mat kos­ket ovat syn­tyneet sat­tuman kaut­ta vuosi­tuhan­sien kuluessa.

    Näin on muuten mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa. Tutkit­tu tieto yhdis­tet­tynä insinööriosaamiseen tuot­taa opti­maalit ratkaisut. Luon­to taas muo­vau­tuu sat­tuman kaut­ta ja lajit sopeu­tu­vat tähän sat­tumaan parhaansa mukaan.

    Kasvit ja eläimet eivät väl­itä siitä, että ovatko niiden lisään­tymi­s­paikat ja eli­nalueet sat­tuman muo­vaamia vaiko ihmisen tuotoksia.

    Vastaa

36. “…Toiv­ot­tavasti kyse on vero­tuk­ses­sa olev­as­ta lap­suk­ses­ta , joka kor­jataan ensi tilassa.…”

    Kor­jat­tu on. Noin 3 vuot­ta siihen meni.
    Ei ensi­ti­las­sa, vaan “OikeusVal­tion Ensitilassa™” 🙁

    “Vuo­den 2019 alus­ta sähkövero­lakia muutet­ti­in siten, että sähköön ei kohdis­tu kaksinkertaista
    vero­tus­ta niis­sä tilanteis­sa, jois­sa sähköä siir­retään sähkö­varas­toi­hin ja niistä esimerkik­si takaisin sähköverkkoon myöhem­min kulu­tuk­seen luovutettavaksi. ”

    Lähde: https://vm.fi/documents/10623/101263033/Energiaveroraportti.pdf/c1de27ac-ef3e-7219-da11-f1c62ad2d2e3?t=1649826668135

    Vastaa