Puheeni valtuustossa AM-ohjelmasta

(Todel­li­nen puhe oli vähän lyhyem­pi neljän min­uutin aikara­joituk­sen vuoksi)

Tämä asun­topoli­it­ti­nen keskustelu on ollut melko ide­ol­o­gista. Ide­olo­giois­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta asun­tokysymys on myös voimakkaasti talous­te­o­reet­ti­nen. Joskus aat­teel­lis­es­ti oikean­su­un­taisil­ta kuu­losta­vat toimet johta­vat tosi­asi­as­sa aivan eri suuntaan.

Asumisen korkea hin­ta on aikamme suurimpia sosi­aal­isia vääryyk­siä. Tämä osa Paa­vo Arhin­mäen retori­ikkaan pain­ot­tuneessa puheessa oli aivan totta.

Asumisen hin­ta on nous­sut nimeno­maan Helsingis­sä. Jos ver­rataan asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä koko maan keskimääräiseen, hin­nat ovat nousseet Helsingis­sä ja vain Helsingis­sä. Espoos­sa ja Van­taal­la hin­nat ovat nousseet suun­nilleen samaan tahti­in koko maan kanssa, ja kehyskun­nis­sa jopa selvästi koko maa­ta hitaammin.

Olem­meko siis epäon­nis­tuneet? Niin kum­malliselta kuin se kuu­lostaakin, tämä on osoi­tus Helsin­gin onnis­tu­mis­es­ta suh­teessa naa­purei­hin­sa ja suh­teessa koko maa­han.  Olemme tehneet Helsingistä niin hyvän ja houkut­tel­e­van, että aivan liian monia halu­aisi Helsinki­in asumaan. Liian moni suh­teessa asun­to­jen määrään. Asun­to­jen hin­to­ja ei saa alas kuin joko tekemäl­lä Helsingistä huonom­man paikan asua tai rak­en­ta­mal­la asun­to­ja lisää – ja hyvin paljon.

Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in tar­joaa myös koko Suomelle tien ulos taloudel­lis­es­ta kurimuk­ses­ta. Kaikkial­la maail­mas­sa talouskasvu keskit­tyy kaupunkei­hin – nimeno­maan suuri­in kaupunkeihin.

Tääl­lä on keskustel­tu lähin­nä asun­to­jen hallinta­muo­to­jakau­mas­ta. Kuin­ka paljon raken­netaan ARA-tuotan­toa, välimuo­toa (mm. Hitas ja ASO-asun­not) ja kuin­ka paljon kovan rahan tuotantoa.

Tässä uno­hde­taan, että suuri osa helsinkiläi­sistä asuu van­hois­sa asun­nois­sa ja näistä eri­tyis­es­ti van­hois­sa vapaara­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa. Koko Kallio ja Vallila esimerkik­si koos­t­uu van­hoista kovan rahan asunnoista.

Rak­en­ta­mal­la 500 ARA-asun­toa enem­män, aute­taan 500 hyväon­nista asun­tokun­taa, mut­ta rak­en­ta­mal­la ylipään­sä paljon lisää asun­to­ja, aute­taan kaikkia, kos­ka se vaikut­taa hin­tata­soon ja kaikkien asumiskustannuksiin.

Tässä ohjel­mas­sa on lisät­ty varovais­es­ti kovan­ra­han tuotan­non osu­ut­ta. Hyväksyn tämän muu­tok­sen, kos­ka se helpot­taa lisäämään asun­to­tuotan­non kokon­ais­määrää. Jos soveltaisimme vasem­mis­toli­iton suosit­ta­maan 1/3,  1/3 , 1/3 pain­o­tus­ta, kaupun­gin rahat lop­puisi­vat jo 5000 asun­nos­sa. Sen seu­rauk­se­na asun­to­jen hin­nat nousi­si­vat vielä lisää, mikä olisi suuri vääryys kaikkia niitä kohtaan, jot­ka eivät kuu­luisi siihen onnel­lis­ten joukkoon, jot­ka onnis­tu­isi­vat saa­maan ARA-asun­non itselleen.

Olen ollut van­has­taan Hitas-sään­te­lyn vank­ka kan­nat­ta­ja, mut­ta on myön­net­tävä että aika ja rahamarkki­noiden kehi­tys ovat aja­neet ohi Hitas- sään­telystä kum­malli­sine arpa­jaisi­neen. Pidän out­ona, että ohjel­mas­sa kehote­taan etsimään Hitas-jär­jestelmälle kor­vaa­jak­si uut­ta, kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen jär­jestelmää. Pelkään­pä, ettei sel­l­aista ole mah­dol­lista kek­siä.  Esitän tilalle kaupun­gin omis­ta­maa kovan­ra­han vuokratuotan­toa ‑tuol­laisia VVO-tason vuokria kuitenkin niin, että voit­to näistä menee kaupungille käytet­täväk­si uusien vuokrat­alo­jen rahoit­tamiseen. HITAS aut­taa tosi­asi­as­sa vain ensim­mäistä osta­jaa, mut­ta vuokra-asun­noik­si raken­netut pysyvät vuokra-asuntoina.

Helsin­gin ei pidä päästää ulkop­uolisia rahas­ta­maan asun­top­u­lal­la, kos­ka se ei tuo­ta lisää asun­to­ja niin kauan kuin pul­lonkaulana on tonttipula.

Sik­si en myöskään ymmär­rä näitä kymme­nen vuo­den ARA-lain­o­ja. Ne eivät tuo yhtään asun­toa lisää – pula on edelleen ton­teista ja kaik­ki rak­en­tuu – mut­ta avaa­vat sijoit­ta­jille tien hyö­tyä tonttipulasta.

Olen kokoomuk­sen kanssa aivan eri mieltä siitä, tarvit­sem­meko määräyk­siä, jol­la pyritään lisäämään per­hea­sun­to­jen tar­jon­taa. Asun­topoli­ti­ikan pitkä lin­ja on ollut suosia lap­siper­heitä. Näin pitää tehdä edelleen, vaik­ka muu tuot­taisi suurem­pia välit­tömiä voit­to­ja. Siitä olen samaa mieltä, että huonelu­vun sään­te­ly riit­tää, neliömäärien sään­te­ly ei ole tarpeellista.

Mut­ta takaisin asun­to­jen määrään. Yleiskaa­va päästää Helsinki­in 230 000 uut­ta onnel­lista helsinkiläistä. Yleiskaa­van tasol­la asi­at alka­vat olla kun­nos­sa, kun­han val­tu­us­to vain hyväksyy yleiskaavan.

On hyvä, että asun­to-ohjel­mas­sa asun­to­tuotan­toa lisätään nykyis­es­tä 5 500 asun­nos­ta 7 000 asun­toon vuodessa, mut­ta olisi parem­pi, että tar­jon­nan lisäys olisi vielä selvästi tätä suurempi

Kat­sokaa Ruot­si­in: Tukhol­ma laimin­löi asun­to­tuotan­toa pitkään ja nyt siel­lä asun­to­jen hin­to­jen nousu on vielä paljon suurem­paa kuin Helsingis­sä. Ongel­man kor­jaamises­sa Tukhol­mal­la on aivan eri vai­hde. Mik­si Ruot­sis­sa asun­to­tuotan­to pystyy reagoimaan kas­vavaan kysyn­tään, mut­ta meil­lä ei pysty?

Yksi seli­tys on se, että Ruot­sis­sa val­tio tukee Tukhol­man kasvun vaa­tivia raidein­vestoin­te­ja liki kymmenel­lä mil­jardil­la eurol­la. Me olemme ylen iloisia Raide-Jok­erista, mut­ta Ruotsin val­tion panos­tuk­set Tukhol­man kasvu­un ovat aivan eri luokkaa.

Ruot­sis­sa on ymmär­ret­ty kaupungis­tu­misen merk­i­tys. Ne jyrää meitin!

20 vastausta artikkeliin “Puheeni valtuustossa AM-ohjelmasta”

  1. Eri­no­mainen kir­joi­tus. En itsekään ymmär­rä, mik­si Helsin­gin pitäisi tukea VVO:ta ja Satoa, jot­ka vuol­e­vat huikei­ta voit­to­ja samal­la kun niiden tukem­i­nen jar­rut­taa asun­to­jen kokon­ais­määrän kasvua.

    Lisää tar­jon­taa, kaupun­gin omis­tamia kovan rahan asun­to­ja, vuokrata­so kil­pailukykyisek­si ja tuot­to­jen investoin­ti lisärak­en­tamiseen. Tun­tu­isi oival­liselta resep­tiltä ja siihen olisi vielä varaakin.

  2. Ymmär­rän että asun­to­jen hin­nat nou­se­vat Helsingis­sä kos­ka Helsin­ki on halut­tua aluet­ta, mut­ta mik­si ne nou­se­vat myös muual­la maas­sa (vaikkakin Helsinkiä hitaammin)?

    Suomen väk­iluku kas­vaa niin kovin hitaasti että luulisi asun­to­hin­to­jen keskimäärin pikem­minkin laske­van (asun­to­ja raken­netaan lisää, mut­ta asu­jien määrä pysyy melkein vakiona). Ts. Helsin­gin hin­to­jen­nousu pitäisi minus­ta tas­apain­ot­tua hin­to­jen lasku­na niis­sä paikois­sa joista Helsinki­in muute­taan. Käykö näin?

  3. Ei asun­to­jen korkeat hin­nat ole ongel­ma, vaan kansan aku­ut­ti persaukisuus.

    Juuri tänään Aamule­hdessä eräs tilas­toti­eteil­i­jä ker­toi, että vain viides­osa suo­ma­lai­sista tien­aa yli 2600 euroa net­tona per kk.

    Suomes­sa on huu­ta­va pula keskisu­urista ja suurista työ­nan­ta­jista, joiden avul­la keskilu­ok­ka ja eri­tyis­es­ti ylem­pi keskilu­ok­ka saadaan leveämmäksi.

  4. Anonyy­mi: Ts. Helsin­gin hin­to­jen­nousu pitäisi minus­ta tas­apain­ot­tua hin­to­jen lasku­na niis­sä paikois­sa joista Helsinki­in muute­taan. Käykö näin? 

    Käy. Osake­huoneis­to­jen myyn­ti­hin­nat ovat laskus­sa kat­e­go­ri­as­sa “Suo­mi mii­nus PKS”, ja kun tuos­ta vielä siiv­otaan Tam­pere ja pari muu­ta isom­paa kaupunkia pois, tren­di on vielä selvempi. 

    Esimerkik­si Kotkas­sa asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ovat laske­neet 10% vuodes­ta 2010, Mikke­lin syr­jäisem­mil­lä seuduil­la (tilas­toalue “Mikke­li 2”) 15%.

    Kokon­aan omas­sa luokas­saan ovat sit­ten syr­jäseu­tu­jen omakoti­talot, joiden arvo on ollut lähel­lä nol­laa jo pitkään.

  5. “Paikoil­lanne! Ei ne mitään jyrää. Siel­lä on miinoi­tus”. Noin jyräämiseen vas­tat­ti­in Tun­tem­at­tomas­sa soti­laas­sa. Sopii hyvin tähänkin.

    Samoin kuin POP ‑pankin tiedote:
    http://goo.gl/MjLlRJ

    “Finanssikri­isin myötä ahtaasti asu­vien asun­tokun­tien osu­us pääkaupunkiseudul­la on
    lisään­tynyt huo­mat­tavasti. Tutkimustiedon val­os­sa omako­ti­a­sum­i­nen on edelleen
    suosit­tua, mut­ta heikko talousti­lanne on johtanut siihen, että omakotitalojen
    rak­en­tamiseen liit­tyviä riske­jä pyritään vält­tämään, Hulkko sanoo.”

    Vähän vastapain­oa Brotheruk­sen hypotyksiin.

  6. Olisiko kuitenkin niin, että duu­nit tulisi siirtää pois Helsin­gin nuky­du­u­nikeskit­tymistä vaik­ka lento­ken­tän ympärille ja avot ei tartte ihmis­ten väkipakol­la asua Helsingis­sä vaan jos­sain lähempänä kohtu­uhin­nal­la.? Työ-koti-kaup­pa-koulu väliä tässä kaik­ki kul­kee kuitenkin. Ei tart­tis väkipakol­la helsinkiläis­ten sietää Ker­a­van juntteja.

    1. Työ­paikoille on kaavoitet­tu run­saasti tilaa Helsin­gin kan­takaupun­gin ulkop­u­jolel­la, joten mah­dol­lisu­udet siir­tyä ovat oivalliset.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­paikoille on kaavoitet­tu run­saasti tilaa Helsin­gin kan­takaupun­gin ulkop­u­jolel­la, joten mah­dol­lisu­udet siir­tyä ovat oivalliset. 

    Ongel­mana ovat vaan tule­vaisu­u­den liiken­ney­htey­det, kos­ka vihrei­den suun­nitel­mana on hävit­tää kun­nol­liset läpikulku­ti­et laa­jal­ta alueelta ja muut­taa yksilölli­nen liikku­mi­nen erit­täin vaikeak­si samaan aikaan kun seu­tu kas­vaa voimakkaasti.

    Helsin­ki on elävä kaupun­ki, se tarvit­see riit­tävästi teitä ja katu­ja. Liiken­teen toimivu­u­den uhraami­nen vihrei­den päähän­pis­to­jen tes­tialus­tak­si onkin hyvin lyhyt­näköistä ja ymmärtämätön­tä politiikkaa.

  8. Pet­teri: Ongel­mana ovat vaan tule­vaisu­u­den liiken­ney­htey­det, kos­ka vihrei­den suun­nitel­mana on hävit­tää kun­nol­liset läpikulku­ti­et laa­jal­ta alueelta ja muut­taa yksilölli­nen liikku­mi­nen erit­täin vaikeak­si samaan aikaan kun seu­tu kas­vaa voimakkaasti.

    Helsin­ki on elävä kaupun­ki, se tarvit­see riit­tävästi teitä ja katu­ja. Liiken­teen toimivu­u­den uhraami­nen vihrei­den päähän­pis­to­jen tes­tialus­tak­si onkin hyvin lyhyt­näköistä ja ymmärtämätön­tä politiikkaa.

    Mihin Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun tule­vaisu­udessa yhdis­tävien Hyper­loop-putki­ra­to­jen ase­mat kan­nat­taisi sijoittaa?

  9. Osmo, en olisi kehdan­nut pitää tuo­ta puhet­ta. Tiedät ihan hyvin, että korkeisi­in asuinkus­tan­nuk­si­in on kolme syytä:
    — liika sääntely
    — epäon­nis­tunut kaavoitus ja
    — kaupun­gin monopoli.

    Ei Helsin­ki ole onnis­tunut, vaan epäon­nis­tunut. Helsingis­sä on vetovoimaa, jota ei ole pystyt­ty kumoa­maan edes poli­it­tisil­la päätök­sil­lä, mikä nos­taa hintoja.

    Nyt Vihreil­lä on suun­nitelmis­sa sen ver­ran järeät keinot hai­ta­ta Helsin­gin ja mei­dän helsinkiläis­ten elämää, että onnis­tu­mi­nen saat­taa olla lähel­lä. Pääsette tilanteeseen, jos­sa pääkaupunkiseu­tu muut­tuu saman­laisek­si kuin eräät USA:n metropoleista: keskus­ta slum­mi­u­tuu ja ihmiset pak­enevat lähikun­ti­in. Minus­ta tavoite on huono.

    Jos hin­to­ja halu­taan alas, on turhas­ta sään­telystä luovut­ta­va, kaavoitus­ta nopeutet­ta­va ja kaupun­gin kaavoitus sekä maan­omis­tus­mo­nop­o­li rikot­ta­va. Helsin­gin on keski­tyt­tävä mah­dol­lisuuk­sien luon­ti­in: kaavoitus, liiken­n­ev­erkko ja peruspalvelut.

    Fik­suin tapa hoitaa palve­lut kun­toon on kun­tau­ud­is­tus. Helsin­ki ei organ­isaa­tiona toi­mi. Kun järkevän kaupun­gin koko on alle 40 000 asukas­ta, niin tuos­ta voi äkkiä laskea, miltä toimi­va pääkaupunkiseudun metropo­lialue näyt­tää. Helsin­gin ja lähikaupunkien kuten Hert­toniemen, Pasi­lan, Töölön ja Skat­tan tulee keskit­tyä kaupunki­maisen asum­is ja toim­intaym­päristön muo­dostamiseen: umpiko­rt­teli ja viisi kerrosta.

  10. Kalle:

    Nyt Vihreil­lä on suun­nitelmis­sa sen ver­ran järeät keinot hai­ta­ta Helsin­gin ja mei­dän helsinkiläis­ten elämää, että onnis­tu­mi­nen saat­taa olla lähel­lä. Pääsette tilanteeseen, jos­sa pääkaupunkiseu­tu muut­tuu saman­laisek­si kuin eräät USA:n metropoleista: keskus­ta slum­mi­u­tuu ja ihmiset pak­enevat lähikun­ti­in. Minus­ta tavoite on huono.

    No jopas. Tarkoit­taako Kalle todel­la, että eräi­den amerikkalais­ten metropolien slum­mi­u­tu­mi­nen johtuu siitä, että sikäläiset vihreät ovat poli­ti­ikallaan hai­tan­neet ihmis­ten elämää? Eiköhän siel­lä ole kyse pikem­minkin päinvastaisesta?

    Vihreät herät­tävät jois­sakin ihmi­sis­sä niin suur­ta ärtymys­tä, että se tun­tuu sumen­ta­van kaiken logi­ikan. He ovat näille ihmisille vähän niin kuin EU joillekin toisille: hei­dän syyk­seen kaade­taan kaik­ki ikävä mitä maail­mas­sa tapah­tuu. Se on kovin alkeel­lista ajattelua.

  11. Ihan sama, kuka rak­en­taa, kun­han sitä rak­en­tamista ei tue­ta vaan kaavoite­taan moninker­taisel­la vauhdil­la raken­nu­soikeut­ta. Hin­nat ker­to­vat, että sitä tarvi­taan tuhot­tomasti lisää. Kyl­lä joku aina sen rak­en­taa ja sit­ten tar­jon­ta las­kee vuokria.

  12. Pekka T.: No jopas. Tarkoit­taako Kalle todel­la, että eräi­den amerikkalais­ten metropolien slum­mi­u­tu­mi­nen johtuu siitä, että sikäläiset vihreät ovat poli­ti­ikallaan hai­tan­neet ihmis­ten elämää? Eiköhän siel­lä ole kyse pikem­minkin päinvastaisesta?

    Esim. Detroit voisi olla esimerk­ki vihreän aja­tus­maail­man mukaises­ta kehi­tyk­ses­tä — saas­tut­tavien auto­jen valmis­tuk­sen sijaan kaupungis­sa on alet­tu har­joit­taa down­shif­taamista ja lähiviljelyä 😉

    Isom­pi ongel­ma mon­es­sa amerikkalaises­sa metrop­o­lis­sa on, että use­at ennen edulliset kaupungi­nosat ovat keskilu­okkaistuneet ja tulleet van­hoille asukkaille liian kalli­ik­si asua. Tästä syys­tä myöskään kestävän kehi­tyk­sen mukainen joukkoli­iken­teen paran­t­a­mi­nen ja kaupun­gin tiivistämi­nen ei ole aina van­ho­jen asukkaiden edun mukaista.

  13. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ei asun­to­jen korkeat hin­nat ole ongel­ma, vaan kansan aku­ut­ti persaukisuus.

    Juuri tänään Aamule­hdessä eräs tilas­toti­eteil­i­jä ker­toi, että vain viides­osa suo­ma­lai­sista tien­aa yli 2600 euroa net­tona per kk.

    Suomes­sa on huu­ta­va pula keskisu­urista ja suurista työ­nan­ta­jista, joiden avul­la keskilu­ok­ka ja eri­tyis­es­ti ylem­pi keskilu­ok­ka saadaan leveämmäksi.

    Keskilu­ok­ka on kutis­tu­mas­sa kaikkial­la. Olemme siir­tymässä yhä enem­män voit­ta­ja vie kaiken ‑yhteiskun­taan, jos­sa hyvin pieni osa ihmi­sistä tuot­taa kaiken tarvit­ta­van ja sik­si myös vie kaik­ki tulot.

    Itse näk­isin yht­enä tärkeänä keinona puut­tua tähän imma­te­ri­aalioikeuk­sian (paten­tit, tek­i­jänoikeudet, yms.) heiken­tämisen. Tämä sik­si että mekanis­mi noiden “ylisu­urien” tuot­to­jen taustal­la on usein se, että kek­sitään parem­pi sof­ta, tekni­nen vem­pele, yms. kuin kil­pail­i­jat jon­ka kaik­ki halu­a­vat ja sit­ten tehdään sil­lä tuot­toa maail­man lop­pu­un asti. Kukaan ei voi päästä osille niin kauan kuin tuote on suo­jat­tu joko tek­i­jänoikeuksin tai paten­tein. Bill Gates ei olisi maail­man rikkain ihmi­nen jos Win­dowsia ja Officea olisi lail­lista kopi­oi­da piraat­ti­sivus­toil­ta; J.K. Rowl­ing olisi var­masti kir­joit­tanut Har­ry Pot­ter­it vaik­ka hänen tek­i­jänoikeuten­sa niihin olisikin lakan­nut ensim­mäisen miljoo­nan tien­aamisen jälkeen.

    Joku voisi sanoa, että on oikein että parhaan mah­dol­lisen tuot­teen kek­si­jä kerää myös siitä val­ta­vat voitot. Jos on tätä mieltä, ei pidä päivitel­lä mik­si kaik­ki omaisu­us ker­tyy 0,1% ihmisväestöstä.

  14. Anonyy­mi: Bill Gates ei olisi maail­man rikkain ihmi­nen jos Win­dowsia ja Officea olisi lail­lista kopi­oi­da piraattisivustoilta; 

    Tämä olisi voin­ut olla ratkaisu osaan ongelmista 1990-luvul­la, mut­tei tänä päivänä. Offi­cellekin on ollut laadukas ilmainen kil­pail­i­ja ole­mas­sa jo tois­takym­men­tä vuot­ta (Libre­of­fice).

    Plat­form-taloudessa tuot­teen kopi­oin­ti ei auta lainkaan. Androidin kopi­oin­ti ei vie markki­noi­ta Googlelta, jon­ka busi­ness on tiedonkeräys asi­akkaiden lait­teista. Applen sof­t­an kopi­oin­ti ei vie App Storen tuo­maa kil­pailue­t­ua. Uberin kopio ei ole Uber. Plat­formin etu on siihen keräy­tyvä käyt­täjäjoukko. Vaik­ka kak­si plat­formia oli­si­vat ident­tisiä kopi­oi­ta toi­sis­taan, vain suosi­tumpi kan­nat­taa. On toki mah­dol­lista, että kopio nousee alku­peräistä suosi­tum­mak­si, mut­ta sil­loin vai­h­tuu vain keu­la­paik­ka, ei kokonaistilanne.

    Samoin mas­savalmis­tuk­sen etu­jen kanssa. Vaik­ka puhe­lin­te­knolo­gia­p­atent­te­ja ei olisi ole­mas­sa, kan­nat­taisi kaik­ki puhe­limet silti valmis­taa muu­ta­mas­sa isos­sa tehtaas­sa. Yksikään niistä ei sijait­sisi Suomes­sa. Nyt sen­tään Suomeen (Nokia) tulee patent­ti­t­u­lo­ja Suomes­sa kehite­tys­tä puhe­lin­te­knolo­gias­ta vaik­ka sitä ei enää tääl­lä valmis­te­takaan (verkko­ja toki valmis­te­taan). Pien­pa­ja­toim­inta ei vain kannata.

  15. ij: Applen sof­t­an kopi­oin­tiei vie App Storen tuo­maa kil­pailue­t­ua. Uberin kopio ei ole Uber. Plat­formin etu on siihen keräy­tyvä käyt­täjäjoukko. Vaik­ka kak­si plat­formia oli­si­vat ident­tisiä kopi­oi­ta toi­sis­taan, vain suosi­tumpi kan­nat­taa. On toki mah­dol­lista, että kopio nousee alku­peräistä suosi­tum­mak­si, mut­ta sil­loin vai­h­tuu vain keu­la­paik­ka, ei kokonaistilanne. 

    Jos Applel­la ei olisi monop­o­lioikeuk­sia omaan sof­t­aansa, voisi joku toinen valmis­ta­ja alkaa valmis­ta­maan läh­es ident­tisiä konei­ta ja asen­taa niille Applen käyt­töjär­jestelmän valmi­ik­si. Tämä ei vaikut­taisi Applen App Stores­ta saami­in tuot­toi­hin, mut­ta iPho­nen 80% voit­tomar­gin­aalia se söisi. Lisäk­si jos Applen käyt­töjär­jestelmä olisi vapaa­ta ohjelmis­toa, joku voisi muoka­ta sitä niin että ohjelmien asen­nus sal­lit­taisi­in ja olisi help­poa muual­takin kuin App Storesta.

    Samoin mas­savalmis­tuk­sen etu­jen kanssa. Vaik­ka puhe­lin­te­knolTo­gia­p­atent­te­ja ei olisi ole­mas­sa, kan­nat­taisi kaik­ki puhe­limet silti valmis­taa muu­ta­mas­sa isos­sa tehtaas­sa. Yksikään niistä ei sijait­sisi Suomes­sa. Nyt sen­tään Suomeen (Nokia) tulee patent­ti­t­u­lo­ja Suomes­sa kehite­tys­tä puhe­lin­te­knolo­gias­ta vaik­ka sitä ei enää tääl­lä valmis­te­takaan (verkko­ja toki valmis­te­taan). Pien­pa­ja­toim­inta ei vain kannata. 

    Ne saatet­taisi­in valmis­taa samas­sa kiinalaises­sa tehtaas­sa, mut­ta ellei Nokia tai Sam­sung pakot­taisi tuotan­toa oman brändin­sä alle paten­teil­la ja tek­i­jänoikeuk­sil­la sof­t­aan, se kiinalais­te­hdas alka­isi myymään täs­mälleen samaa puhe­lin­ta ilman Sam­sun­gin logoa mur­to-osal­la Sam­sun­gin hinnasta.

    Puhe­lin­ten valmis­t­a­mi­nen on help­poa eikä mak­sa juuri mitään. Niiden suun­nit­telu on vaikeaa. Taas joku voisi sanoa että tämän vuok­si on oikeutet­tua että suun­nit­teli­ja saa patent­tien ja tek­i­jänoikeuk­sien kaut­ta suurim­mat tulot, mut­ta sit­ten ei taas pidä ihme­tel­lä mik­si kaik­ki maail­man raha vir­taa Applen tai Sam­sun­gin johta­jille ja niille muu­ta­malle insinöörille jot­ka nuo puhe­limet suunnittelivat.

    Per­in­teinen talous­te­o­reet­ti­nen perustelu paten­teille ja tek­i­jänoikeuk­sille on että ne anta­vat luo­van työn tek­i­jöille mah­dol­lisu­u­den saa­da takaisin tuot­teen tekemiseen men­neet kulut. Kaik­ki tuon yli menevät voitot ovat hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta yhteiskun­nalle. Se, että maail­man rikkaim­mat ihmiset ihmiset ja yri­tyk­set ovat soft­afir­mo­jen perus­ta­jia, ker­too siitä imma­te­ri­aalioikeudet ovat men­neet liian pitkälle ja niistä koituu täl­laise­naan hait­taa muulle yhteiskunnalle.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si Ruot­sis­sa asun­to­tuotan­to pystyy reagoimaan kas­vavaan kysyn­tään, mut­ta meil­lä ei pysty?

    Kos­ka Ruot­si on rikas maa ja Suo­mi köy­hä? Ja nykyisel­lä poli­it­tisel­la tyylil­lä myös pysyy köy­hänä, jos vauras­tu­mi­nen ei tapah­du poli­ti­ikas­ta huolimatta.

  17. Pekka T.: No jopas. Tarkoit­taako Kalle todel­la, että eräi­den amerikkalais­ten metropolien slum­mi­u­tu­mi­nen johtuu siitä, että sikäläiset vihreät ovat poli­ti­ikallaan hai­tan­neet ihmis­ten elämää? 

    Kyse on yksipuolis­tu­misen kier­teestä. Sama ilmiö, eri syyt. 

    Ter­ve kaupun­ki on tiivis ja monipuo­li­nen. Etu-Töölöstä pohjoiseen Helsin­ki ei ole tiivis ja nyt käytössä on toimen­piteitä, jot­ka aja­vat toimis­to­ja sekä teol­lisu­ut­ta pois kaupungista. Kuitenkaan kaupunkia ei edes tiivistetä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.