Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2016
Kokouksen tärkein saia oli yleiskaava, josta olen kirjoittanut erillisen postauksen.
Esitys raidejokerin tekninen asemakaava
Laki vaatii nykyisin, että ktualueen muutoksen merkitään asemakaavaan. Näitä muutoksia tulee Jokerin takia aika paljon. Ennen ei oltu niin tarkkoja. Pitäjänmäen liikenneympyrä on tehty ilman mitään asemakaavan tuottamia hidasteita.
Ihan joka paikassa ratalina ei ole varma – esimerkiksi Viikissä Lahden tien jälkeen on yhtenä mahdollisuutena kiertää Prisma pohjoispuolelta.
Raidejokeri on mittava kaupunkitaloudellinen investointi. Ehkä oheinen kuva kertoo, miten kyse on vähän eri asiasta kuin siinä, että yritetään vaan kehittää nykyistä bussiyhteyttä niin, etteivät bussit pariudu.
Viilarintietä läheltä metrovarikkoa on visioitu tällaista maisemaa.
Nyt se näyttää tältä.
Visiontityössä on otettu välillä toinenkin jalka maasta. Pitäjänmäen liikenneympyrä voisi näyttää aikka tältä. Voi tuottaa vaikeuksia mahduttaa tämä kaupungin investointiraamiin.
Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle asuntoja
Tämä oli vanha asia ja meni läpi keskusteluitta.Näin saatiin 650 uutta onnellista helsinkiläistä.
Kulosaaren täydennysrakentamisen suunnittelupedriaatteet
Pöydälle.
Ilmoitin tekeväni palautusesityksen, jossa täydennysrakentamiseen suhtauduttaisiin vähän suopeammin
Kulosaaren ostoskeskuksen asemakaava
Tämäkin pöydälle.
Harkinnassa on, pitäisikö koko ostari panna nurin ja rakentaa tilalle asuintaloja, joiden pohjakerroksiin pantaisiin liiketila, joka vapautuu purettavasta ostarista. Tämä ostari on sinänsä kaunis, mutta nämä ovat vähän surullisia tapauksia, koska aika on kulkenut niiden ohi. Kannattamattomina ne ränsistyvät paikalleen.
Planmecan koulutustila Meri-Rastilan Lohiniemenrannassa
Pöydälle.
Raidejokerin suunniteltu linjaus on Viikissä vähän haasteellinen koska rata risteää vilkasliikenteisen läpiajokadun kanssa kaksi kertaa lyhyen matkan aikana, ennen ja jälkeen Viikin kirjastoa tai Prismaa.
Jos homma aiotaan hoitaa samaan tyyliin kuin Jokerin kanssa liikenneympyrän ”erikoisliikennevaloilla” niin jonoja, ärripurria ja peltiruttua on luvassa.
Mats
Mikä sxaa sinut uskoamaan, että suomalaiset autoilijat ovat mita tyhmempiä? Noita liikenneympyrän halkaisevia ratikkakiskoja on vaikka kuinka paljon. Muualla ne toimivat ihan hyvin.
Tuo Pitäjänmäen liikenneympyrä on ihan kuin Birminghamin (UK) Bull Ring -ostoskeskus 1960-luvulta. Hieman kuorrutusvihreää toki lisätty.
Sittemmin virhe huomattin, ostari purettiin ja uusi rakennettiin. Alla kuvausta vanhasta:
”The 1960s Bull Ring Centre had problems from the beginning and was very much a product of its era. At the time of its opening it was considered the height of modernity, but higher rentals within the shopping centre meant that traders turned away from it. The public were also less inclined to use the subways and escalators, which stopped working regularly. Also, it did not age well and soon became generally regarded as an unfortunate example of 1960s Brutalist architecture, with its boxy grey concrete design and its isolation within ringroads connected only by pedestrian subways. It was, by the 1980s, much disliked by the public and contributed to the popular conception that Birmingham was a concrete jungle of shopping centres and motorways.”
Hienoa että Helsigissä halutaan seurailla kansainvälisiä trendejä. Eihän se nyt haittaa että ollaan 50 vuotta myöhässä ja se esikuva on havaittu totaaliseksi virheeksi….
Tosi on että melkein toinen puoli autoilijoista ei tajua pysähtyä kun valot näyttävät punaista. Johtuuko siitä että näissä liikenneympyrävaloissa on kaksi punaista valoa vierekkäin vaiko mistä, lopputulos kumminkin on että bussikuskit saavat hyvin usein potkaista jarrupolkimen lattiaan. Simppeli ratkaisu voisi olla sijoittaa valot liikenneympyrään tulijoille eikä sieltä poistujille, vaikka sitten jonkun suunnan kulkijat joutuisivat tarpeettomasti pysähtymään, hui kauhistus.
Edelleen: miksi meidän autoilijamme ovat noin paljon tyhmempiä kuin autoilijat muissa maissa?
Nuo havainnekuvat ovat aina yhtä hauskoja. Esimerkkinä tuo ”Viilarintien visiontikuva”:
– Spora ajaa nurmikolla, ja ilmeisesti varustettu polttomoottorilla radalla koska ei ole sähköpylväitä ja -johtoja.
– Iltaisin on vähän hämärää liikkua koska katulamput unohtuneet. Ja niissä pitää tietenkin olla myös mainoskylttejä.
– Katukuvassa ei yhtään ehjää tai hajalle potkittua roskakoria..
– Kivijalkaliikkeissä trendikäs kuntosali ja kahvila, mutta oikeasti pitäisi olla kaljakuppila, kebab-pizzeria ja R-kioski.
– Kaljakuppilan terassi täyttää mukavasti tuon jalankulkutilan.
– Nuo kojut voisi päivittää snagareiksi. Tai tosien voisi muuten vain särkeä.
– Asuntoja hankala saada kaupaksi kun arkkitehti on unohtanut parvekkeet. Yhtenäinen seinäpinta toki näyttää nätimmältä, mutta se nyt vaan on niin että ihmiset tykkäävät kun kämpässä on kunnollinen parveke.
Kuvaan voisi ainakin lisätä:
– Pitkä rivi oikein ja väärin pysäköityä autoja.
– Pari spurgua tai jokin epämääräinen nuorisoporukka hengailemaan.
– Tavarantoimituksessa oleva kuorma-auto jalkakäytävälle.
– Pari graffittia kivitalon seinään.
– Roskia ja tupakantumppeja.
Nyt mun täytyy valitettavasti sanoa, koska tunnen P-mäen liikenneympyrän varsin hyvin, että jos raitiotie ajaa ympyrän läpi samassa tasossa, järjestely ei tule onnistumaan. Koska ympyrällä on suuri säde, ja koska liikennevalojen rytmi pakottaa, ajavat autot sillä varsin kovaa vauhtia. Jos autoille tulisi yhtäkkiä punaiset valot kun ratikka lähestyy, jää osa autoista auttamatta kiskojen päälle, ja koska raitiovaunuja ei voi päästää ympyrän läpi ennekuin viimeinen auto on poistunut, niin raitioliikenteeseen tulee hidastuksia. Ruuhka-aikaan tulevat sekä raitiovaunut että autot jonottamaan ympyrään pääsyä, ja koko jokerin idea murene siihen.
Ympyrän pohjoispuolella on tällä hetkellä iso tyhjä tontti, ja raitiotie voidaan ihan hyvin pistää kulkemaan Eliel Saarisen tieltä eri tasossa Vihdintien alitse ennenkuin se siirtyy Pitjänmäentielle.
Voihan sen punaisen panna siihen vähän ennen kuin se ratikka tulee, että ehtivät alta pois. Ja jos liikennevalojen rytmi pakottaa kovaan nopeuteen, voi liikennevalojen rytmiä muuttaa. Tuollainen sata metriä pitkä kanjoni on espoolaista kaupunkisuunnittelua.
Muut kohtasi ehkä voi ottaa kritiikkinä havainnekuvalle, mutta mitä ihmeellistä tässä muka on? Tuossa on vieläpä tehty tuollaista reikäbetoninurmirataa, jota Helsingissä on paljon käytetty. Muualla on tehty ihan aitoa nurmirataa, jossa ratapölkkyjen välissä kasvaa ihan aitoa, tuuheaa nurmikkoa.
Tuo Pitäjänmäentien visiokuva näyttää kieltämättä irrottaneen jalat maasta, kun nykytilanne on allaolevan näköinen. Ja tuokin autoja täynnä oleva piha on ilmeisesti KSV:n erikoissuojeluksessa, koska se on toimitilaa, ja Pitäjänmäellä ei saa olla muuta kuin toimitilaa, koska se on toimitila-alue, koska, öö.
Kun nyt aloitettaisiin edes siitä, että rakennettaisiin Pitskuun sitä normaalia kaupunkia, niin olisin ihan tyytyväinen.
Se on ratikoiden vika. Mene Kampista ysillä Jätkään. Siellä on ympyröitä ja varoitusvaloja, mutta ratikka lähestyy niin hirvittävän hitaasti ja varovaisesti, että arempikin autoilija kuvittelee ratikan antavan tietä ja tulee sitten eteen.
HKL on ylpeä siitä, ettei pelti kolise entiseen malliin. Hyvä niin, mutta aika kallis hinta siitä maksetaan superhitaan ja ylivarovaisen ratikkaliikenteen muodossa. Hitaus on kalleutta.
Jokerin liikennekäytäntöjen soisi olevan lähempänä eurooppalaista kuin helsinkiläistä. Auto oppii, kun peltiä menee muutaman kerran ruttuun. Edellyttää tietysti myös, että laki ja oikeuskäytäntö ovat riittävän yksiselitteisiä.
Tämä saatta olla vähän eikä niinkään vähänkään ”volontaristinen” ajatus.
Ei mikään pahalla. Tuntuu, etä Oden liikennejattelu on kuin Kurkelan Juhon saarna Kiven Nummisuutareissa:
Ensimäinen osa käsittelee bussissa kulkemisen helvetin kauhuja ja toinen osa ratikan paratiisin ihanuutta.
Muistanko oikein: ehdotettu ruuhkaliikennöintiväli on 3 mint. Ratikka siis tulisi kerran 1,5 minuutiss ja ja asian olemuksen vuoksi aleatorisella ajalla liikenneympyrään toisetsa tai toisesta suunnasta. Milloin autot, esim. Vihdintien bussit pääsevät siitä läpi?
Ja toinen seikka: Tämä on kallis investointi. Osmon ei pidä toistaa yhdessä muiden kanssa tekemäänsä virhettä Länsimetro-päätöksessä. Kustannuksien alentamiseksi ja kannattavuuskynyyksen saavuttamiseksi jostakin muka tarpeettomasta luovutaan.
Mitä Rautatiekadun Baana siten on???
Viimeisessä kuvassahan oli tästä sangen mainio esimerkki. Kummasti tällöin ei oltukaan rakentamassa, vaan purkamassa 🙂
Tuosta hjavainnekuvasta uduesta Pitskun (Haagan) liikenenympyrästä. Näememä joku on käynyt Sergelin torilla.
Sijoitiasinko ausntoija näin liikennäityyn paikkana. ainakananäin lähelle? Eritaosratkaiasu ei oel halvmiiadsta päästä. ja tässä tosiaana tulee kulkemaan liikennettä.
Et muista. Tuo on bussijokerin vuoroväli. Raidejokerin hankesuunnitelmassa simuloinnit on tehty 10 minuutin vuorovälille.
Raitiovaunun massan tullessa henkilöauton kyljestä on suuri vaara, että menee ruttuun muutakin kuin peltiä. En kaipaa yhtään loukkaantunutta, vammautunutta tai kuollutta ”autoilijoiden opettamisesta”. En kyllä peltikolareitakaan. Selviteltäväksi jäätävä kolhu pysäyttää muuten ratikkaliikenteenkin.
Raide-Jokerin vuoroväli tulisi ruuhka-aikaan olemaan 5 minuuttia, hankeraportin mukaan.
Kampin järjestelyjä ei voi verrata raide-Jokeriin Pitäjänmäellä. Kampin ympyrä on ns miniympyrä joissa autot ajavat hitaasti. Kaikkien kanta-Helsingissä ajavien autojen ei ole pakko mennä sen autta. Liikennemäärät ja ajonopeudet Pitskussa ovat täysin toista luokkaa.
Itse asiassa kannattaisi ehkä koko ympyrä purkaa, koska se on 50-60-luvun liikennekulttuurin aikaansaannos mutta miten sen korvaa? Tukholman Solnassa purettiin vastaavanlainen ympyrä ja muutettiiin tavalliseksi valo-ohjatuksi risteykseksi, ja Tvärbanan-pikaraitiotie menee yhden risteyksen kautta kulkevan pääkadun sivussa samassa tasossa, mutta Pitskussa hankalaksi tekee se että ympyrästä haarautuu 5 katua eikä vain 4 ja Jokeri tekee mutkan eikä jatka suoraan. Siksi kannattaisi Jokeri laittaa kulkemaan ympyrän pohjoispuolella niin että se risteää vain Vihdintien kanssa ja mieluiten eri tasossa.
Tuo Viikin Prisman pohjoispuolinen linjausvaihtoehtohan kuulostaisi hyödylliseltä. Pysäkkien sijainnit eivät muutu (oleellisesti), linjaus lienee nopeampi ratikalle ja radan estevaikutus Viikinraitilta Lahdenväylän sillalle poistuu.
Pääseekö tähän linjausvaihtoehtoon tutustumaan jossain?
Ja sitten kun tässä puhutaan Pitäjänmäen liikenneympyrästä, niin eikö tässä puhuta pikemminkin Haagan liikenneympyrästä? Pitäjänmäen ympyrään ei tuollaista rakennuskompleksia taida mahtua, eikä uusi ratikka ole menossa sen ympyrän kautta (toisin kuin nykyinen bussi).
Totta, mutta silti väistämissäännöt ovat autoilijoilta hukassa ja ylivarovainen ratikkakuski sahaa vain omaa oksaansa.
Voisi olla hyvä laittaa sisäänajoväylille ratikka-alueen alkaessa pari kylttiä ”Raitiovaunulla aina etuajo-oikeus” nurmijärveläisiä varten.
Havainnekuvan mukaan autot ovat kadonneet kadulta kokonaan, mikä helpottaa huomattavasti bulevardisointia. Yksi raitiovaunu näkyy ja yksi polkupyörä ajamassa jalkakäytävällä.
Kuvassa on otettu käyttöön uusinta tekniikkaa edustava esteetön pikaraitiotiebaana, jossa vaunu kulkee nurmikolla samassa tasossa kävelykadun keskellä ilman kulkua hidastavia suojateitä tai turhia korokkeita.
Tosin raitiokiskojen vaatima tila on piirretty niin kapeaksi, että ei ole täyttä varmuutta siitä, mahtuvatko raitiovaunut ohittamaan toisensa.
Ei tuolla Viilarintiellä ainakaan nyt ole paljon autoliikennettä. Ratikkakiskoja todella nurmitetaan, koska torjuu melua.
Niin se taitaa olla että Haagan liikenneympyrä on oikea nimi, vaikka molempia versioita siitä olen kuullut, mutta koska Pitäjänmäellä itsessään on nykyisin pienempi ympyrä, niin puhutaan sitten Haagasta jatkossa kun tarkoitetaan sitä isoa.
Jos autoilijoilta ei voi olettaa mitään hahmotuskykyä tai taitoja, koska he saattavat loukkaantua ajaessaan osaamattaan vastoin sääntöjä, niin liikenne ei ylipäänsä voi toimia niin kauan kuin teillä on muitakin kulkumuotoja kuin vain ja ainoastaan toisia autoja.
Riittää esimerkiksi, että risteys on tasa-arvoinen, jolloin raitiovaunulla on kategorinen etuajo-oikeus.
Havainnekuvan täysikasvuiset puut näyttävät pyökiltä, joka ei menesty Helsingissä. Jos leikittäisiin että pyökki kasvaisi Helsingissä, puita ei ole suojattu metallisuojuksilla, ja jakeluautot ja lumiaurat eivät kuitenkaan ole kolhineet niitä ja tappaneet niitä samalla.
Kuvassa näyttää myös olevan poliisi uniformussa, jonka päähine näyttää kuuluvan brittiläisen kansanyhteisön maihin.
EIkös tuo parvekeettomus ole esiintynyt viime aikaisissa suunnitelmissa muuallakin kuin havainnekuvissa? Talot ovat myös sivutoimista melumuuria paikallisen bulevardin tai valtaväylän ympärillä. On niissä parvekkeitain, mutta ei tien suuntaan.
Hetkonen: raidejokeriin ei meinaa löytyä rahaa ja toteutuessaan se heikentäisi liikenneyhteyksiä odotusaikojen kasvun kautta. Miksi ihmeessä tälläistä järjestelmää edes halutaan rakentaa?
Jokerille on tulossa 5 min vuoroväli. Jos vaihtoehtoina ovat tasainen 5 min taikka nykyinen teoreettinen 3 min, käytännössä 0–10 min, niin ensimmäinen on parempaa palvelua.
Jokeri rakennetaan kahdesta syystä. Siksi, että sitä ei ruuhka-aikaan kyetä busseilla hoitamaann ja siksi, että sen varrelle kaavoitetaan runsaasti asumista, mikä ei ole mahdollista ilman raideliikennettä.
Ei voikaan, enkä näin tehnytkään.
Sen sijaan Kamppia voi verrata nykyisen bussilinjan lukuisiin liikenneympyröihin mm. Viikissä.
Raitiovaununkuljettajat ovat ennakoinnin mestareita. Eiköhän heiltä onnistuisi vähän reippaampikin ajotyyli ilman, että tulee ruumiita. Onnistui se vielä 15 vuotta sitten aivan hyvin.
Joukkoliikenne perustuu Helsingissä siihen, että matkustaminen tehdään mahdollisimman hankalaksi. Nopeuden nimissä karsitaan pysäkkejä, vaikka matkustajat tietävät aivan hyvin, että muutaman sekunnin säästön per linja saa tuhottua epämääräisillä vaihtoyhteyksillä ja vaihdon kulkuvälinettä odottaessa. On tietysti mukava jos osaa aritmetiikkaa ja laskee 15 sekuntia x X matkustajaa, jolloin saadaan paljon sekunteja. Yksittäistä matkustajaa tuo mikkihiiriajanlasku ei tietysti hyödytä mitenkään, mutta onhan se hienoa kun on isoja lukuja. Vastaavasti en ole nähnyt autoilijoiden haittaamisesta syntyvän ajanhukan laskelmia.
Kannattaa huomioida, että 15 vuotta sitten eli vuonna 2000 Helsingissä kuoli tai loukkaantui 883 henkeä, vuonna 2013 497 henkeä.
http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2012-3.pdf
Ajonopeuksien lasku riskialueilla on ollut tuohon erittäin merkittävä vaikuttaja. Ihmisen havaintokyky on aika rajallinen, eivätkä raitiovaununkuljettajat ole mikään poikkeus. Varsin rauhalliset nopeudet erityisesti alueilla, joilla merkittävästi kevyttä liikennettä ovatkin välttämättömiä, jotta liikenneturvallisuutta voidaan parantaa.
Katutasoinen raitioliikenne toimii melkein aina alueilla, joissa on paljon kevyttä liikennettä, koska ratikkaan tullaan jalan.
Jos halutaan nopeampaa liikennettä se pitää sitten eristää kunnolla.
Kuinka moni näistä kuolemista on raitiovaunujen aiheuttamia?
Vuosina 2009-2013 kantakaupungissa tapahtuneista jalankulkuonnettomuuksista (loukkaantuneita ja kuolleita yhteensä 405) oli 60 % tapauksista vastapuolena henkilöauto, 12 % linja-auto, 11 % raitiovaunu ja 10 % kuorma- tai pakettiauto.
Suhteessa kantakaupungin kaduilla kulkevien ajoneuvojen määrään raitiovaunuille näyttää tapahtuvan aika paljon jalankulkijaonnettomuuksia.
Lähde: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2015-1.pdf kuva 18
Suhteessa matkustajamääriin ratikoille tapahtuu vähän onnettomuuksia. Viisinkertasiseksti ratikkaa kohden se mitä henkiläautoille, ratikassa on enemmänkin viisi matkustajaa – tai siis enemmän kin kuusi, jos autossa on 1,2 matkustajaa
Liikenne on yhteispeliä, jossa jokaisen liikenteessä olevan velvollisuus on yrittää välttää onnettomuuksia, eikä kenelläkään ole missään olosuhteissa kolarinajo-oikeutta, vaikka miten olisi liikennesääntöjen mukaan oikeassa.
Niissä inhottavissa autoissakin on sisällä jonkun äidin lapsia ja ehkä joidenkin lasten isiä ja äitejä. Pakko heittää kehiin lapsikortti, kun kuulostaa siltä, että auto halutaan typistää mekaaniseksi liikenneobjektiksi tai korkeintaan punaniskaiseksi kehyskuntalaiseksi. Ja by the way (or street ;), myös punaniskaiset kehyskuntalaiset ovat ihmisiä.
Vaikka voinkin ymmärtää Petterin ja Jounin huolen, minun on vaikea käsittää miksi juuri Helsingissä ratikka ei voisi muuta kuin madella olematta massamurhaaja. Käykää katsomassa miten saksalaiset tai puolalaiset ratikat ajavat. Miten siellä kukaan säilyy hengissä?
Vai voisiko olla, että kanssakulkijat noissa maissa ovat oppineet elämään raitiovaunujen reippaan ajotyylin kanssa? Voikohan sen peltikolhun välttää niinkin, että autoilija on se varovainen osapuoli?
Raitiovaunujen kuljettajien ajotavoissa on eroja. Sen huomaa jos matkustaa linjalla 10 ja aloittaa matkan Pikku-Huopalahden pääteysäkiltä. Pikku-Huopalahden kadut kun ovat tunnetusti mutkaisia ja kapeita niin jotkut kuskit ajavat varmuuden vuoksi lähes kävelyvauhtua, toiset reippaammin.
Olen ymmärtänyt että HKL palkkaa kesäaikaan opiskelijoita ym jotka eivät ole erityisen kokeneita ajamaan raitiovaunuja, siksi syntyy eroja ajotavoissa kanssa. Vastuu on kuitenkin aika suuri kun ollaan melkein 30 metriä pitkän ja 55 tonnia painavan ratikan puikoissa.
Tieliikennelakihan ei anna oikeutta ajaa päälle vaikka joku auto olisi väärin pysäköity tai poikittain raitiokiskojen päällä, ja laissa määrätään ajamaan sellaista nopeutta että ajoneuvo saadaan pysähtymään vaaratilanteen uhatessa. Tämä siis koskee myös raitiovaunuja, ja mahdollisessa onnettomuuden jälkeisessä oikeuskäsittelyssä aikataulun kiinniotto tai vastaava syy ei vapauta syytteestä jos on ajanut muiden päälle.
Jossain muussa maassa saatta olla muunlaisia sääntöjä jotka koskee tie ja katuelueella kulkevia raitiovaunuja, ja niillä saattaa olla silloin vahvemmat oikeudet kuin meillä, mutta täällä Sääntö-Suomessa meidän on elettävä täkäläisten sääntöjen mukaan.
Tieliikennelain 23 § sanamuoto on:”Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.”
Ennalta arvattavia tilanteita taasen eivät ole ne tilanteet, joissa jalankulkija juoksee vaunujen välistä tai punaisia päin raitiovaunun alle, tai auto kääntyy sulkuviivan yli raitiovaunun eteen tai hyvin tyypillisen raitiovaunun ja auton kolarin tapaan sinänsä lailisessa paikassa raitiovaunun eteen niin, ettei raitiovaunun kuljettaja ehdi edes kissaa sanoa.
Tieliikennelain 14 § 5 momentin sanamuoto on minusta aika selvä:”Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku.” Vertaa Tieliikennelain 7 § 1 momentin sanamuotoon:”Junalle on annettava esteetön kulku. Junalla tarkoitetaan tässä pykälässä jokaista rautatiekiskoilla kulkevaa laitetta.”
Sinänsä asioita toki selkeyttäisi hieman, jos tuo Tieliikennelain 7 § laajennettaisiin koskemaan myös raitioteitä ja määriteltäisiin tuo käsite ”tasoristeys” jossain selkeästi samaan tapaan, kuin se on esim. Saksan raitiotieasetuksen (BOStrab) 20 § 7 momentissa määritelty.
Mutta ei tuossa minun nähdäkseni autoliikenteen suhteen ole mitään ongelmaa esim. Mäkelänkadun tapaisilla radoilla nytkään. Siis Tieliikennelain osalta tässä mielessä, mitä edellä olen kertonut. Ongelmat liittyvät enemmänkin jalankulkijoiden ja raitioliikenteen kohtaamiseen, jonka osalta Suomen lainsäädäntö on toistaiseksi pahasti puutteellinen.
Kun seuraan keskustelua, varsinkin viimeisiä puheenvuoroja niin en voi välttyä vaikutelmalta: jotkut kirjoittajat ovat henkiseltä tasoltaan suunnilleen 7 vuoden ikäisiä lapsia.
Maallikko ei oikein voi ymmärtää, mistä on kyse.
*
Rautiovaununkuljettaja pyörtyi, ja vaunu ajoi pois kiskoitla. Muistaakesni kukaan ei loukkaanuntu onnettomuudessa. Mutta oliko siinä osallisena myös (hatusta) kaikki vaunun 38 matkustajaa.
Korjatkaa, jos muistan väärin.
Nyt ei ollut kyse Mäkelänkadusta jota ajaa yksi ainoa raitiolinja jonka vuoroväli on 12 minuuttia ruuhka-aikaan ja 20 minuutia muutoin, rauhallista puistokatua pitkin, vaan Jokerin järjestelyistä esim Haagan liikenneympyrässä.
Jos ei muuhun kompromissiin päästä eikä alitettaisi ympyrä eri tasossa niin ehdotan että Haagassa Jokeri laitetaan kiertämän ympyrää siinä missä bussi 550 nyt. Silloin aikahukka kaikkien osalta olisi pienin.
Kokemuksesta voin kertoa että parveke jossa hyvät parvekelasit on erittäin hyvä melu- ja pölysuoja vilkkaasti liikennöidyn kadun suuntaan. Parvekkkeen lasittaminen lisäsi asumismukavuutta merkittävästi.
Arkkitehdit eivät parvekkeista tykkää koska rakennusten julkisivu näyttää rikkonaiselta, mutta asunnot kannattaisi kuitenkin suunnitella asukkaiden tarpeet huomioiden.
O.S.:n pointti on varmaan se, että jos henkilöautoista siirtyy matkustajia raitiovaunuihin, onnettomuuksien määrä vähenee merkittävästi, vaikka yhtä kulkuvälinetta kohti sattuukin enemmän onnettomuuksia.
En ole tarkistanut. Naapurini on ratikkakuski. Tämä vaati puolen vuoden työharjoittelun.
Minun on turha edes yrittää. Ammatti vaattii hyvää kuntoa ja todella pitkää pinnaa.
Tätä olen itsekin ihmetellyt. Ei muualla tungeta liikenneympyröihin valoja tai hassuja kaistamerkintöjä. Muualla kyllä osataan ajaa kahdessa tai kolmessa sisäkkäisessä ympyrässä ihan itse ilman valo-ohjausta.
Kun typerä Finnoon liikenneympyrä valmistui, muistan jonkun suunnittelijoista kehuneen, että he ovat tehneet maailman parhaan liikenneympyrän. Hengenvaarallisia kevyenliikenteenväylien virityksiä on korjailtu vuosien varrella, mutta autoilla on yhä valot, eikä typeriä kaistanerkintöjä ole saatu pois.
Ensinnäkin tuo ollee se onnettomuus, jossa motoristi kuoli. Jäi spåran alle. Mutta toiseksi liikenneturvallisuudelle ei ole kovin isoa merkitystä ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Liikenteen pitää olla:
– halpaa
– nopeaa ja
– tehokasta.
Tämän takia mm. polkupyörä on monin paikoin suosittu lyhyillä matkoilla kaupunkiliikenteessä. Tämän takia myös kannattaa rakentaa ”baanoja” ulosmenoteille pyöräliikennettä varten. Tarkoitan oikeita baanoja, joilla pyöräliikenne on eriytetty muusta liikenteestä ja jotka on suunniteltu yli 50 km/h nopeuksille.
Ainoa poikkeus noihin kolmeen vaatimukseen on lentoliikenne, jossa on todettu turvallisuuden olevan yksi ihmisten valintakriteeri. Sinänsä hassua, koska se taas on hyvin turvallinen liikennemuoto, kunhan et lennä venäläisten ilmatorjuntaohjusten kantaman sisällä.
Kiitos Osmolle.
Käytät ympyrästä sen oikeaa nimeä.
Mutta.
Kuka tod haluaa mitään tuon näköistä hesaan.
Kajahtaa ennemmin neukulta tai vaikka just briteiltä.
Olin joskus birminghamissa viikon jaksoja ja tuo mesta oli jo tuoreeltaan aika mahdoton. En ihmettele että panivat uusiksi.