Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2016

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.6.2016

Kok­ouk­sen tärkein saia oli yleiskaa­va, jos­ta olen kir­joit­tanut eril­lisen postauksen.

Esi­tys raide­jok­erin tekni­nen asemakaava

Laki vaatii nyky­isin, että ktu­alueen muu­tok­sen merk­itään ase­makaavaan. Näitä muu­tok­sia tulee Jok­erin takia aika paljon. Ennen ei oltu niin tarkko­ja. Pitäjän­mäen liiken­neympyrä on tehty ilman mitään ase­makaa­van tuot­tamia hidasteita.

Ihan joka paikas­sa ratali­na ei ole var­ma – esimerkik­si Viikissä Lah­den tien jäl­keen on yht­enä mah­dol­lisuute­na kiertää Pris­ma pohjoispuolelta.

Raide­jok­eri on mit­ta­va kaupunki­taloudelli­nen investoin­ti. Ehkä oheinen kuva ker­too, miten kyse on vähän eri asi­as­ta kuin siinä, että yritetään vaan kehit­tää nyky­istä bus­siy­hteyt­tä niin, etteivät bus­sit pariudu.

Karhunkaatajantie
Viilar­in­tien visiontikuva

Viilar­in­ti­etä läheltä metrovarikkoa on visioitu täl­laista maisemaa.

Nyt se näyt­tää tältä.

Karhunkaatrajantie nyt
Viilar­i­en­tie nyt
Pitäjänmäen liikenneympyrä
Pitäjän­mäen liiken­neympyrästä voi tehdä vaik­ka tällaisen.

Vision­ti­työssä on otet­tu välil­lä toinenkin jal­ka maas­ta. Pitäjän­mäen liiken­neympyrä voisi näyt­tää aik­ka tältä. Voi tuot­taa vaikeuk­sia mah­dut­taa tämä kaupun­gin investointiraamiin.

Kan­nelmäen ostoskeskuk­sen tilalle asuntoja

Tämä oli van­ha asia ja meni läpi keskusteluitta.Näin saati­in  650 uut­ta onnel­lista helsinkiläistä.

Kulosaaren täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnittelupedriaatteet

Pöy­dälle.

Ilmoitin tekeväni palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa täy­den­nys­rak­en­tamiseen suh­taudut­taisi­in vähän suopeammin

Kulosaaren ostoskeskuk­sen asemakaava

Tämäkin pöy­dälle.

Harkin­nas­sa on, pitäisikö koko ostari pan­na nurin ja rak­en­taa tilalle asuin­talo­ja, joiden poh­jak­er­roksi­in pan­taisi­in liiketi­la, joka vapau­tuu puret­tavas­ta ostarista. Tämä ostari on sinän­sä kau­nis, mut­ta nämä ovat vähän surullisia tapauk­sia, kos­ka aika on kulkenut niiden ohi. Kan­nat­ta­mat­tom­i­na ne rän­sistyvät paikalleen.

Kulosaaren ostari
Kulosaaren ostari

Plan­mecan koulu­tusti­la Meri-Rasti­lan Lohiniemenrannassa

Pöy­dälle.

 

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2016”

  1. Raide­jok­erin suun­nitel­tu lin­jaus on Viikissä vähän haas­teelli­nen kos­ka rata ris­teää vilka­sli­iken­teisen läpi­a­jokadun kanssa kak­si ker­taa lyhyen matkan aikana, ennen ja jäl­keen Viikin kir­jas­toa tai Prismaa. 

    Jos hom­ma aio­taan hoitaa samaan tyyli­in kuin Jok­erin kanssa liiken­neympyrän “erikois­li­iken­neval­oil­la” niin jono­ja, ärripurria ja peltirut­tua on luvassa.

    1. Mats
      Mikä sxaa sin­ut uskoa­maan, että suo­ma­laiset autoil­i­jat ovat mita tyh­mem­piä? Noi­ta liiken­neympyrän halkai­se­via ratikkakisko­ja on vaik­ka kuin­ka paljon. Muual­la ne toimi­vat ihan hyvin.

  2. Tuo Pitäjän­mäen liiken­neympyrä on ihan kuin Birm­ing­hamin (UK) Bull Ring ‑ostoskeskus 1960-luvul­ta. Hie­man kuor­ru­tusvihreää toki lisätty.

    Sit­tem­min virhe huo­mat­tin, ostari puret­ti­in ja uusi raken­net­ti­in. Alla kuvaus­ta vanhasta: 

    “The 1960s Bull Ring Cen­tre had prob­lems from the begin­ning and was very much a prod­uct of its era. At the time of its open­ing it was con­sid­ered the height of moder­ni­ty, but high­er rentals with­in the shop­ping cen­tre meant that traders turned away from it. The pub­lic were also less inclined to use the sub­ways and esca­la­tors, which stopped work­ing reg­u­lar­ly. Also, it did not age well and soon became gen­er­al­ly regard­ed as an unfor­tu­nate exam­ple of 1960s Bru­tal­ist archi­tec­ture, with its boxy grey con­crete design and its iso­la­tion with­in ringroads con­nect­ed only by pedes­tri­an sub­ways. It was, by the 1980s, much dis­liked by the pub­lic and con­tributed to the pop­u­lar con­cep­tion that Birm­ing­ham was a con­crete jun­gle of shop­ping cen­tres and motorways.”

    Hienoa että Hel­sigis­sä halu­taan seu­rail­la kan­sain­välisiä tren­de­jä. Eihän se nyt hait­taa että ollaan 50 vuot­ta myöhässä ja se esiku­va on havait­tu totaalisek­si virheeksi.…

  3. Mats: Jos hom­ma aio­taan hoitaa samaan tyyli­in kuin Jok­erin kanssa liiken­neympyrän “erikois­li­iken­neval­oil­la” niin jono­ja, ärripurria ja peltirut­tua on luvassa.

    Tosi on että melkein toinen puoli autoil­i­joista ei tajua pysähtyä kun val­ot näyt­tävät punaista. Johtuuko siitä että näis­sä liiken­neympyrä­val­ois­sa on kak­si punaista val­oa vierekkäin vaiko mis­tä, lop­putu­los kum­minkin on että bus­sikuskit saa­vat hyvin usein potkaista jar­rupolki­men lat­ti­aan. Simp­peli ratkaisu voisi olla sijoit­taa val­ot liiken­neympyrään tuli­joille eikä sieltä pois­tu­jille, vaik­ka sit­ten jonkun suun­nan kulk­i­jat jou­tu­isi­vat tarpeet­tomasti pysähtymään, hui kauhistus.

  4. Nuo havain­neku­vat ovat aina yhtä hausko­ja. Esimerkkinä tuo “Viilar­in­tien visiontikuva”:

    - Spo­ra ajaa nur­mikol­la, ja ilmeis­es­ti varustet­tu polt­to­moot­to­ril­la radal­la kos­ka ei ole sähköpylväitä ja ‑johto­ja.
    — Iltaisin on vähän hämärää liikkua kos­ka kat­u­lam­put uno­htuneet. Ja niis­sä pitää tietenkin olla myös mainoskylttejä.
    — Katuku­vas­sa ei yhtään ehjää tai hajalle potkit­tua roskakoria..
    — Kivi­jal­ka­li­ikkeis­sä trendikäs kun­tos­ali ja kahvi­la, mut­ta oikeasti pitäisi olla kal­jakup­pi­la, kebab-pizze­ria ja R‑kioski.
    — Kal­jakup­pi­lan teras­si täyt­tää mukavasti tuon jalankulkutilan.
    — Nuo kojut voisi päivit­tää sna­gareik­si. Tai tosien voisi muuten vain särkeä.
    — Asun­to­ja han­kala saa­da kau­pak­si kun arkkite­hti on uno­htanut parvek­keet. Yht­enäi­nen seinäpin­ta toki näyt­tää nätim­mältä, mut­ta se nyt vaan on niin että ihmiset tykkäävät kun käm­pässä on kun­nolli­nen parveke.

    Kuvaan voisi ainakin lisätä:
    — Pitkä rivi oikein ja väärin pysäköi­tyä autoja.
    — Pari spur­gua tai jokin epämääräi­nen nuoriso­poruk­ka hengailemaan.
    — Tavaran­toim­i­tuk­ses­sa ole­va kuor­ma-auto jalkakäytävälle.
    — Pari graf­fit­tia kiv­i­talon seinään.
    — Roskia ja tupakantumppeja.

  5. Nyt mun täy­tyy valitet­tavasti sanoa, kos­ka tun­nen P‑mäen liiken­neympyrän varsin hyvin, että jos raiti­otie ajaa ympyrän läpi samas­sa tasos­sa, jär­jeste­ly ei tule onnis­tu­maan. Kos­ka ympyräl­lä on suuri säde, ja kos­ka liiken­neval­o­jen ryt­mi pakot­taa, aja­vat autot sil­lä varsin kovaa vauh­tia. Jos autoille tulisi yhtäkkiä punaiset val­ot kun ratik­ka läh­estyy, jää osa autoista aut­ta­mat­ta kisko­jen päälle, ja kos­ka raitio­vaunu­ja ei voi päästää ympyrän läpi ennekuin viimeinen auto on pois­tunut, niin raiti­oli­iken­teeseen tulee hidas­tuk­sia. Ruuh­ka-aikaan tule­vat sekä raitio­vaunut että autot jonot­ta­maan ympyrään pääsyä, ja koko jok­erin idea murene siihen.

    Ympyrän pohjois­puolel­la on täl­lä het­kel­lä iso tyhjä tont­ti, ja raiti­otie voidaan ihan hyvin pistää kulke­maan Eliel Saarisen tieltä eri tasos­sa Vihd­in­tien alitse ennenkuin se siir­tyy Pitjänmäentielle.

    1. Voihan sen punaisen pan­na siihen vähän ennen kuin se ratik­ka tulee, että ehtivät alta pois. Ja jos liiken­neval­o­jen ryt­mi pakot­taa kovaan nopeu­teen, voi liiken­neval­o­jen ryt­miä muut­taa. Tuol­lainen sata metriä pitkä kan­joni on espoolaista kaupunkisuunnittelua.

  6. jee­jee:
    Nuo havain­neku­vat ovat aina yhtä hausko­ja. Esimerkkinä tuo “Viilar­in­tien visiontikuva”:
    – Spo­ra ajaa nurmikolla, — - 

    Muut kohtasi ehkä voi ottaa kri­ti­ikkinä havain­neku­valle, mut­ta mitä ihmeel­listä tässä muka on? Tuos­sa on vieläpä tehty tuol­laista reikä­be­ton­in­ur­mi­rataa, jota Helsingis­sä on paljon käytet­ty. Muual­la on tehty ihan aitoa nur­mi­rataa, jos­sa rat­apölkky­jen välis­sä kas­vaa ihan aitoa, tuuheaa nurmikkoa.

  7. Tuo Pitäjän­mäen­tien visioku­va näyt­tää kieltämät­tä irrot­ta­neen jalat maas­ta, kun nykyti­lanne on allaol­e­van näköi­nen. Ja tuokin auto­ja täyn­nä ole­va piha on ilmeis­es­ti KSV:n erikois­suo­jeluk­ses­sa, kos­ka se on toim­i­ti­laa, ja Pitäjän­mäel­lä ei saa olla muu­ta kuin toim­i­ti­laa, kos­ka se on toim­i­ti­la-alue, kos­ka, öö.

    Kun nyt aloitet­taisi­in edes siitä, että raken­net­taisi­in Pit­sku­un sitä nor­maalia kaupunkia, niin olisin ihan tyytyväinen.

    View post on imgur.com

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Edelleen: mik­si mei­dän autoil­i­jamme ovat noin paljon tyh­mem­piä kuin autoil­i­jat muis­sa maissa?

    Se on ratikoiden vika. Mene Kamp­ista ysil­lä Jätkään. Siel­lä on ympyröitä ja varoi­tus­val­o­ja, mut­ta ratik­ka läh­estyy niin hirvit­tävän hitaasti ja varovais­es­ti, että arem­pikin autoil­i­ja kuvit­telee ratikan anta­van tietä ja tulee sit­ten eteen.

    HKL on ylpeä siitä, ettei pelti kolise entiseen malli­in. Hyvä niin, mut­ta aika kallis hin­ta siitä mak­se­taan super­hi­taan ja yli­varovaisen ratikkali­iken­teen muo­dos­sa. Hitaus on kalleutta.

    Jok­erin liiken­nekäytän­tö­jen soisi ole­van lähempänä euroop­palaista kuin helsinkiläistä. Auto oppii, kun peltiä menee muu­ta­man ker­ran rut­tuun. Edel­lyt­tää tietysti myös, että laki ja oikeuskäytän­tö ovat riit­tävän yksiselitteisiä.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Voihan sen punaisen pan­na siihen vähän ennen kuin se ratik­ka tulee, että ehtivät alta pois. Ja jos liiken­neval­o­jen ryt­mi pakot­taa kovaan nopeu­teen, voi liiken­neval­o­jen ryt­miä muut­taa. Tuol­lainen sata metriä pitkä kan­joni on espoolaista kaupunkisuunnittelua.

    Tämä saat­ta olla vähän eikä niinkään vähänkään “volon­taristi­nen” ajatus.

    Ei mikään pahal­la. Tun­tuu, etä Oden liiken­ne­jat­telu on kuin Kurke­lan Juhon saar­na Kiv­en Nummisuutareissa:

    Ensimäi­nen osa käsit­telee bus­sis­sa kulkemisen hel­vetin kauhu­ja ja toinen osa ratikan parati­isin ihanuutta.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Voihan sen punaisen pan­na siihen vähän ennen kuin se ratik­ka tulee, että ehtivät alta pois. Ja jos liiken­neval­o­jen ryt­mi pakot­taa kovaan nopeu­teen, voi liiken­neval­o­jen ryt­miä muut­taa. Tuol­lainen sata metriä pitkä kan­joni on espoolaista kaupunkisuunnittelua.

    Muis­tanko oikein: ehdotet­tu ruuhkali­iken­nöin­tiväli on 3 mint. Ratik­ka siis tulisi ker­ran 1,5 min­uutiss ja ja asian ole­muk­sen vuok­si aleatorisel­la ajal­la liiken­neympyrään toiset­sa tai tois­es­ta suun­nas­ta. Mil­loin autot, esim. Vihd­in­tien bus­sit pää­sevät siitä läpi?

    Ja toinen seik­ka: Tämä on kallis investoin­ti. Osmon ei pidä tois­taa yhdessä muiden kanssa tekemään­sä virhet­tä Län­simetro-päätök­sessä. Kus­tan­nuk­sien alen­tamisek­si ja kan­nat­tavu­uskynyyk­sen saavut­tamisek­si jostakin muka tarpeet­tomas­ta luovutaan.

  11. jee­jee:
    Kuvaan voisi ainakin lisätä:
    […]
    – Tavaran­toim­i­tuk­ses­sa ole­va kuor­ma-auto jalkakäytävälle.

    Viimeisessä kuvas­sa­han oli tästä san­gen mainio esimerk­ki. Kum­masti täl­löin ei oltukaan rak­en­ta­mas­sa, vaan purkamassa 🙂

  12. Tuos­ta hjavain­neku­vas­ta udues­ta Pit­skun (Haa­gan) liike­nenympyrästä. Näe­memä joku on käynyt Sergelin torilla.

    Sijoiti­asinko aus­ntoi­ja näin liiken­näi­tyyn paikkana. ainakananäin lähelle? Eri­taos­ratka­ia­su ei oel halvmi­iad­s­ta päästä. ja tässä tosi­aana tulee kulke­maan liikennettä.

  13. Markku af Heurlin: Muis­tanko oikein: ehdotet­tu ruuhkali­iken­nöin­tiväli on 3 mint. 

    Et muista. Tuo on bus­si­jok­erin vuoroväli. Raide­jok­erin han­ke­su­un­nitel­mas­sa simu­loin­nit on tehty 10 min­uutin vuorovälille.

  14. Daniel Fed­er­ley:Auto oppii, kun peltiä menee muu­ta­man ker­ran ruttuun. 

    Raitio­vau­nun mas­san tul­lessa henkilöau­ton kyl­jestä on suuri vaara, että menee rut­tuun muu­takin kuin peltiä. En kaipaa yhtään loukkaan­tunut­ta, vam­mau­tunut­ta tai kuol­lut­ta “autoil­i­joiden opet­tamis­es­ta”. En kyl­lä peltiko­lare­itakaan. Selviteltäväk­si jäätävä kol­hu pysäyt­tää muuten ratikkaliikenteenkin.

  15. Mikko H: Et muista. Tuo on bus­si­jok­erin vuoroväli. Raide­jok­erin han­ke­su­un­nitel­mas­sa simu­loin­nit on tehty 10 min­uutin vuorovälille. 

    Raide-Jok­erin vuoroväli tulisi ruuh­ka-aikaan ole­maan 5 min­u­ut­tia, han­ker­a­portin mukaan.

  16. Daniel Fed­er­ley: Se on ratikoiden vika. Mene Kamp­ista ysil­lä Jätkään. Siel­lä on ympyröitä ja varoi­tus­val­o­ja, mut­ta ratik­ka läh­estyy niin hirvit­tävän hitaasti ja varovais­es­ti, että arem­pikin autoil­i­ja kuvit­telee ratikan anta­van tietä ja tulee sit­ten eteen. 

    Kampin jär­jeste­lyjä ei voi ver­ra­ta raide-Jok­eri­in Pitäjän­mäel­lä. Kampin ympyrä on ns miniympyrä jois­sa autot aja­vat hitaasti. Kaikkien kan­ta-Helsingis­sä ajavien auto­jen ei ole pakko men­nä sen aut­ta. Liiken­nemäärät ja ajonopeudet Pit­skus­sa ovat täysin toista luokkaa. 

    Itse asi­as­sa kan­nat­taisi ehkä koko ympyrä purkaa, kos­ka se on 50–60-luvun liiken­nekult­tuurin aikaansaan­nos mut­ta miten sen kor­vaa? Tukhol­man Sol­nas­sa puret­ti­in vas­taa­van­lainen ympyrä ja muutet­ti­i­in taval­lisek­si valo-ohjatuk­si risteyk­sek­si, ja Tvär­banan-pikaraiti­otie menee yhden risteyk­sen kaut­ta kulke­van pääkadun sivus­sa samas­sa tasos­sa, mut­ta Pit­skus­sa han­kalak­si tekee se että ympyrästä haa­rautuu 5 kat­ua eikä vain 4 ja Jok­eri tekee mutkan eikä jat­ka suo­raan. Sik­si kan­nat­taisi Jok­eri lait­taa kulke­maan ympyrän pohjois­puolel­la niin että se ris­teää vain Vihd­in­tien kanssa ja mieluiten eri tasossa.

  17. Tuo Viikin Pris­man pohjois­puo­li­nen lin­jaus­vai­h­toe­hto­han kuu­lostaisi hyödyl­liseltä. Pysäkkien sijain­nit eivät muu­tu (oleel­lis­es­ti), lin­jaus lie­nee nopeampi ratikalle ja radan este­vaiku­tus Viik­in­raitil­ta Lah­den­väylän sil­lalle poistuu.

    Pääseekö tähän lin­jaus­vai­h­toe­htoon tutus­tu­maan jossain?

    Ja sit­ten kun tässä puhutaan Pitäjän­mäen liiken­neympyrästä, niin eikö tässä puhuta pikem­minkin Haa­gan liiken­neympyrästä? Pitäjän­mäen ympyrään ei tuol­laista raken­nuskom­plek­sia tai­da mah­tua, eikä uusi ratik­ka ole menos­sa sen ympyrän kaut­ta (toisin kuin nykyi­nen bussi).

  18. Jouni Mar­tikainen: Raitio­vau­nun mas­san tul­lessa henkilöau­ton kyl­jestä on suuri vaara, että menee rut­tuun muu­takin kuin peltiä. 

    Tot­ta, mut­ta silti väistämis­sään­nöt ovat autoil­i­joil­ta hukas­sa ja yli­varovainen ratikkakus­ki sahaa vain omaa oksaansa.

    Voisi olla hyvä lait­taa sisää­na­joväylille ratik­ka-alueen alka­es­sa pari kylt­tiä “Raitio­vaunul­la aina etu­a­jo-oikeus” nur­mi­järveläisiä varten.

  19. Havain­neku­van mukaan autot ovat kadon­neet kadul­ta kokon­aan, mikä helpot­taa huo­mat­tavasti bule­vardis­oin­tia. Yksi raitio­vaunu näkyy ja yksi polkupyörä aja­mas­sa jalkakäytävällä. 

    Kuvas­sa on otet­tu käyt­töön uus­in­ta tekni­ikkaa edus­ta­va esteetön pikaraiti­otiebaana, jos­sa vaunu kul­kee nur­mikol­la samas­sa tasos­sa käve­lykadun keskel­lä ilman kulkua hidas­tavia suo­jateitä tai turhia korokkeita. 

    Tosin raitiokisko­jen vaa­ti­ma tila on piir­ret­ty niin kapeak­si, että ei ole täyt­tä var­muut­ta siitä, mah­tu­vatko raitio­vaunut ohit­ta­maan toisensa.

    1. Ei tuol­la Viilar­in­tiel­lä ainakaan nyt ole paljon autoli­iken­net­tä. Ratikkakisko­ja todel­la nur­mite­taan, kos­ka tor­juu melua.

  20. Ilk­ka Kud­joi:
    Tuo Viikin Pris­man pohjois­puo­li­nen lin­jaus­vai­h­toe­hto­han kuu­lostaisi hyödyl­liseltä. Pysäkkien sijain­nit eivät muu­tu (oleel­lis­es­ti), lin­jaus lie­nee nopeampi ratikalle ja radan este­vaiku­tus Viik­in­raitil­ta Lah­den­väylän sil­lalle poistuu.

    Pääseekö tähän lin­jaus­vai­h­toe­htoon tutus­tu­maan jossain?

    Ja sit­ten kun tässä puhutaan Pitäjän­mäen liiken­neympyrästä, niin eikö tässä puhuta pikem­minkin Haa­gan liiken­neympyrästä? Pitäjän­mäen ympyrään ei tuol­laista raken­nuskom­plek­sia tai­da mah­tua, eikä uusi ratik­ka ole menos­sa sen ympyrän kaut­ta (toisin kuin nykyi­nen bussi). 

    Niin se taitaa olla että Haa­gan liiken­neympyrä on oikea nimi, vaik­ka molem­pia ver­sioi­ta siitä olen kuul­lut, mut­ta kos­ka Pitäjän­mäel­lä itsessään on nyky­isin pienem­pi ympyrä, niin puhutaan sit­ten Haa­gas­ta jatkos­sa kun tarkoite­taan sitä isoa.

  21. Jouni Mar­tikainenEn kaipaa yhtään loukkaan­tunut­ta, vam­mau­tunut­ta tai kuol­lut­ta “autoil­i­joiden opet­tamis­es­ta”. En kyl­lä peltikolareitakaan.

    Jos autoil­i­joil­ta ei voi olet­taa mitään hah­mo­tuskykyä tai taito­ja, kos­ka he saat­ta­vat loukkaan­tua ajaes­saan osaa­mat­taan vas­toin sään­töjä, niin liikenne ei ylipään­sä voi toimia niin kauan kuin teil­lä on muitakin kulku­muo­to­ja kuin vain ja ain­oas­taan toisia autoja.

  22. Daniel Fed­er­ley: Auto oppii, kun peltiä menee muu­ta­man ker­ran rut­tuun. Edel­lyt­tää tietysti myös, että laki ja oikeuskäytän­tö ovat riit­tävän yksiselitteisiä. 

    Riit­tää esimerkik­si, että risteys on tasa-arvoinen, jol­loin raitio­vaunul­la on kat­e­gori­nen etuajo-oikeus.

  23. jee­jee:
    Nuo havain­neku­vat ovat aina yhtä hausko­ja. Esimerkkinä tuo “Viilar­in­tien visiontikuva”:

    – Spo­ra ajaa nur­mikol­la, ja ilmeis­es­ti varustet­tu polt­to­moot­to­ril­la radal­la kos­ka ei ole sähköpylväitä ja ‑johto­ja.
    – Iltaisin on vähän hämärää liikkua kos­ka kat­u­lam­put uno­htuneet. Ja niis­sä pitää tietenkin olla myös mainoskylttejä.
    – Katuku­vas­sa ei yhtään ehjää tai hajalle potkit­tua roskakoria..
    – Kivi­jal­ka­li­ikkeis­sä trendikäs kun­tos­ali ja kahvi­la, mut­ta oikeasti pitäisi olla kal­jakup­pi­la, kebab-pizze­ria ja R‑kioski.
    – Kal­jakup­pi­lan teras­si täyt­tää mukavasti tuon jalankulkutilan.
    – Nuo kojut voisi päivit­tää sna­gareik­si. Tai tosien voisi muuten vain särkeä.
    – Asun­to­ja han­kala saa­da kau­pak­si kun arkkite­hti on uno­htanut parvek­keet. Yht­enäi­nen seinäpin­ta toki näyt­tää nätim­mältä, mut­ta se nyt vaan on niin että ihmiset tykkäävät kun käm­pässä on kun­nolli­nen parveke.

    Kuvaan voisi ainakin lisätä:
    – Pitkä rivi oikein ja väärin pysäköi­tyä autoja.
    – Pari spur­gua tai jokin epämääräi­nen nuoriso­poruk­ka hengailemaan.
    – Tavaran­toim­i­tuk­ses­sa ole­va kuor­ma-auto jalkakäytävälle.
    – Pari graf­fit­tia kiv­i­talon seinään.
    – Roskia ja tupakantumppeja.

    Havain­neku­van täysikasvuiset puut näyt­tävät pyök­iltä, joka ei men­esty Helsingis­sä. Jos leikit­täisi­in että pyök­ki kas­vaisi Helsingis­sä, pui­ta ei ole suo­jat­tu met­allisuo­juk­sil­la, ja jakelu­au­tot ja lumi­au­rat eivät kuitenkaan ole kol­hi­neet niitä ja tap­pa­neet niitä samalla.

  24. Kamp­pi­lainen: Havain­neku­van täysikasvuiset puut näyt­tävät pyök­iltä, joka ei men­esty Helsingis­sä. Jos leikit­täisi­in että pyök­ki kas­vaisi Helsingis­sä, pui­ta ei ole suo­jat­tu met­allisuo­juk­sil­la, ja jakelu­au­tot ja lumi­au­rat eivät kuitenkaan ole kol­hi­neet niitä ja tap­pa­neet niitä samalla.

    Kuvas­sa näyt­tää myös ole­van poli­isi uni­for­mus­sa, jon­ka päähine näyt­tää kuu­lu­van brit­tiläisen kansany­hteisön maihin.

  25. jee­jee:
    – Asun­to­ja han­kala saa­da kau­pak­si kun arkkite­hti on uno­htanut parvek­keet. Yht­enäi­nen seinäpin­ta toki näyt­tää nätim­mältä, mut­ta se nyt vaan on niin että ihmiset tykkäävät kun käm­pässä on kun­nolli­nen parveke. 

    EIkös tuo parve­keet­to­mus ole esi­in­tynyt viime aikai­sis­sa suun­nitelmis­sa muual­lakin kuin havain­neku­vis­sa? Talot ovat myös sivu­toimista melu­muuria paikallisen bule­vardin tai val­taväylän ympäril­lä. On niis­sä parvekkeitain, mut­ta ei tien suuntaan.

  26. Mikko H: Et muista. Tuo on bus­si­jok­erin vuoroväli. Raide­jok­erin han­ke­su­un­nitel­mas­sa simu­loin­nit on tehty 10 min­uutin vuorovälille.

    Het­ko­nen: raide­jok­eri­in ei meinaa löy­tyä rahaa ja toteutues­saan se heiken­täisi liiken­ney­hteyk­siä odotu­saiko­jen kasvun kaut­ta. Mik­si ihmeessä täl­läistä jär­jestelmää edes halu­taan rakentaa?

  27. R. V.: Het­ko­nen: raide­jok­eri­in ei meinaa löy­tyä rahaa ja toteutues­saan se heiken­täisi liiken­ney­hteyk­siä odotu­saiko­jen kasvun kaut­ta. Mik­si ihmeessä täl­läistä jär­jestelmää edes halu­taan rakentaa?

    Jok­er­ille on tulos­sa 5 min vuoroväli. Jos vai­h­toe­htoina ovat tasainen 5 min taik­ka nykyi­nen teo­reet­ti­nen 3 min, käytän­nössä 0–10 min, niin ensim­mäi­nen on parem­paa palvelua.

    Jok­eri raken­netaan kahdes­ta syys­tä. Sik­si, että sitä ei ruuh­ka-aikaan kyetä bus­seil­la hoita­maann ja sik­si, että sen var­relle kaavoite­taan run­saasti asum­ista, mikä ei ole mah­dol­lista ilman raideliikennettä.

  28. R.Silfverberg: Kampin jär­jeste­lyjä ei voi ver­ra­ta raide-Jok­eri­in Pitäjän­mäel­lä. Kampin ympyrä on ns miniympyrä jois­sa autot aja­vat hitaasti. Kaikkien kan­ta-Helsingis­sä ajavien auto­jen ei ole pakko men­nä sen aut­ta. Liiken­nemäärät ja ajonopeudet Pit­skus­sa ovat täysin toista luokkaa. 

    Ei voikaan, enkä näin tehnytkään.

    Sen sijaan Kamp­pia voi ver­ra­ta nykyisen bus­sil­in­jan lukuisi­in liiken­neympyröi­hin mm. Viikissä.

  29. Jouni Mar­tikainen: Raitio­vau­nun mas­san tul­lessa henkilöau­ton kyl­jestä on suuri vaara, että menee rut­tuun muu­takin kuin peltiä. En kaipaa yhtään loukkaan­tunut­ta, vam­mau­tunut­ta tai kuol­lut­ta “autoil­i­joiden opet­tamis­es­ta”. En kyl­lä peltiko­lare­itakaan. Selviteltäväk­si jäätävä kol­hu pysäyt­tää muuten ratikkaliikenteenkin.

    Raitio­vau­nunkul­jet­ta­jat ovat ennakoin­nin mestare­i­ta. Eiköhän heiltä onnis­tu­isi vähän reip­paampikin ajo­tyyli ilman, että tulee ruumi­ita. Onnis­tui se vielä 15 vuot­ta sit­ten aivan hyvin.

  30. R. V.: Het­ko­nen: raide­jok­eri­in ei meinaa löy­tyä rahaa ja toteutues­saan se heiken­täisi liiken­ney­hteyk­siä odotu­saiko­jen kasvun kaut­ta. Mik­si ihmeessä täl­läistä jär­jestelmää edes halu­taan rakentaa?

    Joukkoli­ikenne perus­tuu Helsingis­sä siihen, että matkus­t­a­mi­nen tehdään mah­dol­lisim­man han­kalak­si. Nopeu­den nimis­sä kar­si­taan pysäkke­jä, vaik­ka matkus­ta­jat tietävät aivan hyvin, että muu­ta­man sekun­nin säästön per lin­ja saa tuhot­tua epämääräisil­lä vai­h­toy­hteyk­sil­lä ja vai­h­don kulku­vä­linet­tä odot­taes­sa. On tietysti muka­va jos osaa arit­meti­ikkaa ja las­kee 15 sekun­tia x X matkus­ta­jaa, jol­loin saadaan paljon sekun­te­ja. Yksit­täistä matkus­ta­jaa tuo mikki­hi­iri­a­jan­lasku ei tietysti hyödytä mitenkään, mut­ta onhan se hienoa kun on iso­ja luku­ja. Vas­taavasti en ole näh­nyt autoil­i­joiden hait­taamis­es­ta syn­tyvän ajan­hukan laskelmia.

  31. Daniel Fed­er­ley: Raitio­vau­nunkul­jet­ta­jat ovat ennakoin­nin mestare­i­ta. Eiköhän heiltä onnis­tu­isi vähän reip­paampikin ajo­tyyli ilman, että tulee ruumi­ita. Onnis­tui se vielä 15 vuot­ta sit­ten aivan hyvin. 

    Kan­nat­taa huomioi­da, että 15 vuot­ta sit­ten eli vuon­na 2000 Helsingis­sä kuoli tai loukkaan­tui 883 henkeä, vuon­na 2013 497 henkeä. 

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2012‑3.pdf

    Ajonopeuk­sien lasku riskialueil­la on ollut tuo­hon erit­täin merkit­tävä vaikut­ta­ja. Ihmisen havain­tokyky on aika rajalli­nen, eivätkä raitio­vau­nunkul­jet­ta­jat ole mikään poikkeus. Varsin rauhal­liset nopeudet eri­tyis­es­ti alueil­la, joil­la merkit­tävästi kevyt­tä liiken­net­tä ovatkin vält­tämät­tömiä, jot­ta liiken­netur­val­lisu­ut­ta voidaan parantaa. 

    Katu­ta­soinen raiti­oli­ikenne toimii melkein aina alueil­la, jois­sa on paljon kevyt­tä liiken­net­tä, kos­ka ratikkaan tul­laan jalan.

    Jos halu­taan nopeam­paa liiken­net­tä se pitää sit­ten eristää kunnolla.

  32. Pet­teri: Kan­nat­taa huomioi­da, että 15 vuot­ta sit­ten eli vuon­na 2000 Helsingis­sä kuoli tai loukkaan­tui 883 henkeä, vuon­na 2013 497 henkeä. 

    Kuin­ka moni näistä kuolemista on raitio­vaunu­jen aiheuttamia?

  33. Daniel Fed­er­ley: Kuin­ka moni näistä kuolemista on raitio­vaunu­jen aiheuttamia? 

    Vuosi­na 2009–2013 kan­takaupungis­sa tapah­tuneista jalankulkuon­net­to­muuk­sista (loukkaan­tunei­ta ja kuollei­ta yhteen­sä 405) oli 60 % tapauk­sista vastapuole­na henkilöau­to, 12 % lin­ja-auto, 11 % raitio­vaunu ja 10 % kuor­ma- tai pakettiauto.

    Suh­teessa kan­takaupun­gin kaduil­la kulke­vien ajoneu­vo­jen määrään raitio­vaunuille näyt­tää tapah­tu­van aika paljon jalankulkijaonnettomuuksia.

    Lähde: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2015‑1.pdf kuva 18

    1. Suh­teessa matkus­ta­jamääri­in ratikoille tapah­tuu vähän onnet­to­muuk­sia. Viisinker­ta­sisek­sti ratikkaa kohden se mitä henkiläau­toille, ratikas­sa on enem­mänkin viisi matkus­ta­jaa — tai siis enem­män kin kuusi, jos autossa on 1,2 matkustajaa

  34. Liikenne on yhteis­peliä, jos­sa jokaisen liiken­teessä ole­van velvol­lisu­us on yrit­tää vält­tää onnet­to­muuk­sia, eikä kenel­läkään ole mis­sään olo­suhteis­sa kolar­i­na­jo-oikeut­ta, vaik­ka miten olisi liiken­nesään­tö­jen mukaan oikeassa.

    Niis­sä inhot­tavis­sa autois­sakin on sisäl­lä jonkun äidin lap­sia ja ehkä joidenkin las­ten isiä ja äite­jä. Pakko heit­tää kehi­in lap­siko­rt­ti, kun kuu­lostaa siltä, että auto halu­taan typ­istää mekaanisek­si liiken­neob­jek­tik­si tai korkein­taan punaniskaisek­si kehyskun­ta­laisek­si. Ja by the way (or street ;), myös punaniskaiset kehyskun­ta­laiset ovat ihmisiä.

  35. Vaik­ka voinkin ymmärtää Pet­terin ja Jounin huolen, min­un on vaikea käsit­tää mik­si juuri Helsingis­sä ratik­ka ei voisi muu­ta kuin madel­la olemat­ta mas­samurhaa­ja. Käykää kat­so­mas­sa miten sak­salaiset tai puo­lalaiset ratikat aja­vat. Miten siel­lä kukaan säi­lyy hengissä?

    Vai voisiko olla, että kanssakulk­i­jat nois­sa mais­sa ovat oppi­neet elämään raitio­vaunu­jen reip­paan ajo­tyylin kanssa? Voiko­han sen peltikol­hun vält­tää niinkin, että autoil­i­ja on se varovainen osapuoli?

  36. Daniel Fed­er­ley: Raitio­vau­nunkul­jet­ta­jat ovat ennakoin­nin mestare­i­ta. Eiköhän heiltä onnis­tu­isi vähän reip­paampikin ajo­tyyli ilman, että tulee ruumi­ita. Onnis­tui se vielä 15 vuot­ta sit­ten aivan hyvin. 

    Raitio­vaunu­jen kul­jet­ta­jien ajo­tavois­sa on ero­ja. Sen huo­maa jos matkus­taa lin­jal­la 10 ja aloit­taa matkan Pikku-Huopalah­den pääteysäk­iltä. Pikku-Huopalah­den kadut kun ovat tun­netusti mutkaisia ja kapei­ta niin jotkut kuskit aja­vat var­muu­den vuok­si läh­es käve­ly­vauh­tua, toiset reippaammin.

    Olen ymmärtänyt että HKL palkkaa kesäaikaan opiske­li­joi­ta ym jot­ka eivät ole eri­tyisen kokenei­ta aja­maan raitio­vaunu­ja, sik­si syn­tyy ero­ja ajo­tavois­sa kanssa. Vas­tuu on kuitenkin aika suuri kun ollaan melkein 30 metriä pitkän ja 55 ton­nia paina­van ratikan puikoissa. 

    Tieli­iken­nelak­i­han ei anna oikeut­ta ajaa päälle vaik­ka joku auto olisi väärin pysäköi­ty tai poikit­tain raitiokisko­jen pääl­lä, ja lais­sa määrätään aja­maan sel­l­aista nopeut­ta että ajoneu­vo saadaan pysähtymään vaarati­lanteen uhates­sa. Tämä siis kos­kee myös raitio­vaunu­ja, ja mah­dol­lises­sa onnet­to­muu­den jälkeisessä oikeuskäsit­telyssä aikataulun kiin­niot­to tai vas­taa­va syy ei vapau­ta syyt­teestä jos on ajanut muiden päälle.

    Jos­sain muus­sa maas­sa saat­ta olla muun­laisia sään­töjä jot­ka kos­kee tie ja kat­uelueel­la kulke­via raitio­vaunu­ja, ja niil­lä saat­taa olla sil­loin vahvem­mat oikeudet kuin meil­lä, mut­ta tääl­lä Sään­tö-Suomes­sa mei­dän on elet­tävä täkäläis­ten sään­tö­jen mukaan.

  37. R.Silfverberg: Tieli­iken­nelak­i­han ei anna oikeut­ta ajaa päälle vaik­ka joku auto olisi väärin pysäköi­ty tai poikit­tain raitiokisko­jen pääl­lä, ja lais­sa määrätään aja­maan sel­l­aista nopeut­ta että ajoneu­vo saadaan pysähtymään vaarati­lanteen uhates­sa. Tämä siis kos­kee myös raitio­vaunu­ja, ja mah­dol­lises­sa onnet­to­muu­den jälkeisessä oikeuskäsit­telyssä aikataulun kiin­niot­to tai vas­taa­va syy ei vapau­ta syyt­teestä jos on ajanut muiden päälle.

    Tieli­iken­nelain 23 § sana­muo­to on:“Ajoneuvo on voita­va pysäyt­tää edessä ole­van ajo­radan näkyväl­lä osal­la ja kaikissa ennal­ta arvat­tavis­sa tilanteis­sa.

    Ennal­ta arvat­tavia tilantei­ta taasen eivät ole ne tilanteet, jois­sa jalankulk­i­ja juok­see vaunu­jen välistä tai punaisia päin raitio­vau­nun alle, tai auto kään­tyy sulku­vi­ivan yli raitio­vau­nun eteen tai hyvin tyyp­il­lisen raitio­vau­nun ja auton kolar­in tapaan sinän­sä lailises­sa paikas­sa raitio­vau­nun eteen niin, ettei raitio­vau­nun kul­jet­ta­ja ehdi edes kissaa sanoa.

    R.Silfverberg: Jos­sain muus­sa maas­sa saat­ta olla muun­laisia sään­töjä jot­ka kos­kee tie ja kat­uelueel­lakulke­viaraitio­vaunu­ja, ja niil­lä saat­taa olla sil­loin vahvem­mat oikeudet kuin meil­lä, mut­ta tääl­lä Sään­tö-Suomes­sa mei­dän on elet­tävä täkäläis­ten sään­tö­jen mukaan.

    Tieli­iken­nelain 14 § 5 momentin sana­muo­to on minus­ta aika selvä:“Raitiovaunulle on tienkäyt­täjän risteyk­sessä, 1 ja 2 momentin sään­nök­sistä huoli­mat­ta, annet­ta­va esteetön kulku.” Ver­taa Tieli­iken­nelain 7 § 1 momentin sanamuotoon:“Junalle on annet­ta­va esteetön kulku. Junal­la tarkoite­taan tässä pykälässä jokaista rautatiekiskoil­la kulke­vaa laitetta.”

    Sinän­sä asioi­ta toki selkeyt­täisi hie­man, jos tuo Tieli­iken­nelain 7 § laa­jen­net­taisi­in koske­maan myös raitioteitä ja määriteltäisi­in tuo käsite “tasoristeys” jos­sain selkeästi samaan tapaan, kuin se on esim. Sak­san raiti­otiease­tuk­sen (BOStrab) 20 § 7 momen­tis­sa määritelty.

    Mut­ta ei tuos­sa min­un nähdäk­seni autoli­iken­teen suh­teen ole mitään ongel­maa esim. Mäkelänkadun tapaisil­la radoil­la nytkään. Siis Tieli­iken­nelain osalta tässä mielessä, mitä edel­lä olen ker­tonut. Ongel­mat liit­tyvät enem­mänkin jalankulk­i­joiden ja raiti­oli­iken­teen kohtaamiseen, jon­ka osalta Suomen lain­säädän­tö on tois­taisek­si pahasti puutteellinen.

  38. Kun seu­raan keskustelua, varsinkin viimeisiä puheen­vuoro­ja niin en voi vält­tyä vaikutel­mal­ta: jotkut kir­joit­ta­jat ovat henkiseltä tasoltaan suun­nilleen 7 vuo­den ikäisiä lapsia.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Suh­teessa matkus­ta­jamääri­in ratikoille tapah­tuu vähän onnet­to­muuk­sia. Viisinker­ta­sisek­sti ratikkaa kohden se mitä henkiläau­toille, ratikas­sa on enem­mänkin viisi matkus­ta­jaa – tai siis enem­män kin kuusi, jos autossa on 1,2 matkustajaa

    Maal­likko ei oikein voi ymmärtää, mis­tä on kyse.
    *
    Rautio­vau­nunkul­jet­ta­ja pyör­tyi, ja vaunu ajoi pois kiskoit­la. Muis­taakesni kukaan ei loukkaa­nun­tu onnet­to­muudessa. Mut­ta oliko siinä osal­lise­na myös (hatus­ta) kaik­ki vau­nun 38 matkustajaa.

    Kor­jatkaa, jos muis­tan väärin.

  40. Janne Pel­to­la:
    Mut­ta ei tuos­sa min­un nähdäk­seni autoli­iken­teen suh­teen ole mitään ongel­maa esim. Mäkelänkadun tapaisil­la radoil­la nytkään. Siis Tieli­iken­nelain osalta tässä mielessä, mitä edel­lä olen ker­tonut. Ongel­mat liit­tyvät enem­mänkin jalankulk­i­joiden ja raiti­oli­iken­teen kohtaamiseen, jon­ka osalta Suomen lain­säädän­tö on tois­taisek­si pahasti puutteellinen. 

    Nyt ei ollut kyse Mäkelänkadus­ta jota ajaa yksi ain­oa raiti­olin­ja jon­ka vuoroväli on 12 min­u­ut­tia ruuh­ka-aikaan ja 20 min­uu­tia muu­toin, rauhal­lista puis­tokat­ua pitkin, vaan Jok­erin jär­jeste­ly­istä esim Haa­gan liikenneympyrässä. 

    Jos ei muuhun kom­pro­mis­si­in päästä eikä alitet­taisi ympyrä eri tasos­sa niin ehdotan että Haa­gas­sa Jok­eri laite­taan kiertämän ympyrää siinä mis­sä bus­si 550 nyt. Sil­loin aikahuk­ka kaikkien osalta olisi pienin.

  41. Ris­to: EIkös tuo parve­keet­to­mus ole esi­in­tynyt viime aikai­sis­sa suun­nitelmis­sa muual­lakin kuin havain­neku­vis­sa? Talot ovat myös sivu­toimista melu­muuria paikallisen bule­vardin tai val­taväylän ympäril­lä. On niis­sä parvekkeitain, mut­ta ei tien suuntaan.

    Koke­muk­ses­ta voin ker­toa että parveke jos­sa hyvät parveke­l­a­sit on erit­täin hyvä melu- ja pöly­suo­ja vilkkaasti liiken­nöi­dyn kadun suun­taan. Parvekkkeen lasit­ta­mi­nen lisäsi asum­is­mukavu­ut­ta merkittävästi.

    Arkkite­hdit eivät parvekkeista tykkää kos­ka raken­nusten julk­i­sivu näyt­tää rikkon­aiselta, mut­ta asun­not kan­nat­taisi kuitenkin suun­nitel­la asukkaiden tarpeet huomioiden.

  42. Markku af Heurlin: Maal­likko ei oikein voi ymmärtää, mis­tä on kyse.
    *Rautio­vau­nunkul­jet­ta­ja pyör­tyi, ja vaunu ajoi pois kiskoit­la. Muis­taakesni kukaan ei loukkaa­nun­tu onnet­to­muudessa. Mut­ta oliko siinä osal­lise­na myös (hatus­ta) kaik­ki vau­nun 38 matkustajaa.

    Kor­jatkaa, jos muis­tan väärin.

    O.S.:n point­ti on var­maan se, että jos henkilöau­toista siir­tyy matkus­ta­jia raitio­vaunui­hin, onnet­to­muuk­sien määrä vähe­nee merkit­tävästi, vaik­ka yhtä kulku­vä­linet­ta kohti sat­tuukin enem­män onnettomuuksia.

  43. R.Silfverberg: Raitio­vaunu­jen kul­jet­ta­jien ajo­tavois­sa on ero­ja. Sen huo­maa jos matkus­taa lin­jal­la 10 ja aloit­taa matkan Pikku-Huopalah­den pääteysäk­iltä. Pikku-Huopalah­den kadut kun ovat tun­netusti mutkaisia ja kapei­ta niin jotkut kuskit aja­vat var­muu­den vuok­si läh­es käve­ly­vauh­tua, toiset reippaammin.

    Olen ymmärtänyt että HKL palkkaa kesäaikaan opiske­li­joi­ta ym jot­ka eivät ole eri­tyisen kokenei­ta aja­maan raitio­vaunu­ja, sik­si syn­tyy ero­ja ajo­tavois­sa kanssa. Vas­tuu on kuitenkin aika suuri kun ollaan melkein 30 metriä pitkän ja 55 ton­nia paina­van ratikan puikoissa. 

    Tieli­iken­nelak­i­han ei anna oikeut­ta ajaa päälle vaik­ka joku auto olisi väärin pysäköi­ty tai poikit­tain raitiokisko­jen pääl­lä, ja lais­sa määrätään aja­maan sel­l­aista nopeut­ta että ajoneu­vo saadaan pysähtymään vaarati­lanteen uhates­sa. Tämä siis kos­kee myös raitio­vaunu­ja, ja mah­dol­lises­sa onnet­to­muu­den jälkeisessä oikeuskäsit­telyssä aikataulun kiin­niot­to tai vas­taa­va syy ei vapau­ta syyt­teestä jos on ajanut muiden päälle.

    Jos­sain muus­sa maas­sa saat­ta olla muun­laisia sään­töjä jot­ka kos­kee tie ja kat­uelueel­lakulke­viaraitio­vaunu­ja, ja niil­lä saat­taa olla sil­loin vahvem­mat oikeudet kuin meil­lä, mut­ta tääl­lä Sään­tö-Suomes­sa mei­dän on elet­tävä täkäläis­ten sään­tö­jen mukaan.

    En ole tark­istanut. Naa­puri­ni on ratikkakus­ki. Tämä vaati puolen vuo­den työharjoittelun.

    Min­un on turha edes yrit­tää. Ammat­ti vaat­tii hyvää kun­toa ja todel­la pitkää pinnaa.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Mats
    Mikä sxaa sin­ut uskoa­maan, että suo­ma­laiset autoil­i­jat ovat mita tyh­mem­piä? Noi­ta liiken­neympyrän halkai­se­via ratikkakisko­ja on vaik­ka kuin­ka paljon. Muual­la ne toimi­vat ihan hyvin. 

    Tätä olen itsekin ihme­tel­lyt. Ei muual­la tunge­ta liiken­neympyröi­hin val­o­ja tai has­su­ja kaistamerk­in­töjä. Muual­la kyl­lä osa­taan ajaa kahdessa tai kolmes­sa sisäkkäisessä ympyrässä ihan itse ilman valo-ohjausta. 

    Kun type­rä Finnoon liiken­neympyrä valmis­tui, muis­tan jonkun suun­nit­telijoista kehuneen, että he ovat tehneet maail­man parhaan liiken­neympyrän. Hen­gen­vaar­al­lisia kevyen­li­iken­teen­väylien vir­i­tyk­siä on kor­jail­tu vuosien var­rel­la, mut­ta autoil­la on yhä val­ot, eikä type­r­iä kaistan­erk­in­töjä ole saatu pois.

  45. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: O.S.:n point­ti on var­maan se, että jos henkilöau­toista siir­tyy matkus­ta­jia raitio­vaunui­hin, onnet­to­muuk­sien määrä vähe­nee merkit­tävästi, vaik­ka yhtä kulku­vä­linet­ta kohti sat­tuukin enem­män onnettomuuksia. 

    Ensin­näkin tuo ollee se onnet­to­muus, jos­sa motoristi kuoli. Jäi spåran alle. Mut­ta toisek­si liiken­netur­val­lisu­udelle ei ole kovin isoa merk­i­tys­tä ihmis­ten liiken­nekäyt­täy­tymiseen. Liiken­teen pitää olla:
    — halpaa
    — nopeaa ja
    — tehokasta. 

    Tämän takia mm. polkupyörä on monin paikoin suosit­tu lyhy­il­lä matkoil­la kaupunkili­iken­teessä. Tämän takia myös kan­nat­taa rak­en­taa “baano­ja” ulos­menoteille pyöräli­iken­net­tä varten. Tarkoi­tan oikei­ta baano­ja, joil­la pyöräli­ikenne on eriytet­ty muus­ta liiken­teestä ja jot­ka on suun­nitel­tu yli 50 km/h nopeuksille. 

    Ain­oa poikkeus noi­hin kolmeen vaa­timuk­seen on lentoli­ikenne, jos­sa on todet­tu tur­val­lisu­u­den ole­van yksi ihmis­ten val­in­takri­teeri. Sinän­sä has­sua, kos­ka se taas on hyvin tur­valli­nen liiken­nemuo­to, kun­han et lennä venäläis­ten ilma­tor­jun­tao­hjusten kan­ta­man sisällä.

  46. Kiitos Osmolle.
    Käytät ympyrästä sen oikeaa nimeä.
    Mutta.
    Kuka tod halu­aa mitään tuon näköistä hesaan.
    Kajah­taa ennem­min neukul­ta tai vaik­ka just briteiltä.
    Olin joskus birm­ing­hamis­sa viikon jak­so­ja ja tuo mes­ta oli jo tuoreeltaan aika mah­do­ton. En ihmettele että pani­vat uusiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.